Ajankohtainen talouskatsausOK! Akatemia 19.8.2021Johtaja, pääekonomisti Penna Urrila

Aiheita

Koronakriisi – ennennäkemätön talousshokki

Massiivinen elvytys

Rokotukset muuttaneet tunnelmaa ja myös talouden näkymiä

Loivempi lasku 2020, myös nousu muita vaisumpaa

Kasvu tällä hetkellä selvästi yli trendin, rajat tulevat pian vastaan

Koronaa edeltäneet kysymykset nousevat uudelleen pintaan

Suomi ikääntyy ja velkaantuu

Korjausliikkeellä jo kiire

Mitä keinoja on tilanteen oikaisemiseksi?

Maailmantalous elokuussa 2021 – rokotuksilla ulos koronasta

Miten Suomi on selvinnyt koronakriisistä?

Julkisen talouden näkymät

3.8.20212

Koronakriisi oli ennennäkemätön ja hyvin epätyypillinen shokki – mutta elpyminen 2021-2022 vahvaa

3.8.20213

Vrt. finanssikriisi 2009: maailman BKT ”vain” -1,7 %

Maailmankaupassa rajuja kasvulukuja v. 2021

3.8.20214

Massiivinen elvytys jatkuu – onko menty jo pitkäksi?

3.8.20215

USA:ssa ennustetaan kasvun nopeutuvan jopa koronaa edeltävän ennusteuran yläpuolelle (!)

Suuri osa toimitusketjuista häiriintynyt, toimituksissa viivettä

3.8.20216

Talouden kasvukäänne johtanut pullonkauloihin ja hintapaineisiin

Konttirahtien hinnat moninkertaistuneet

Hintapiikkejä erityisesti raaka-

aineissa ja energiassa

Inflaatiopaineet kasvaneet erityisesti USA:ssa, mutta myös Euroopassa ja Suomessa

3.8.20217

Jopa USA:ssa hintapaineet näyttävät kuitenkin väliaikaisilta

3.8.20218

Korona kurittanut työmarkkinoita – USA:ssa elpyminen vauhdissa

3.8.20219

Finanssikriisi 2008-

IT-kupla 2000-

Koronakriisi 2020-

Koronarokotteet kääntäneet talouden suunnan ja tunnelman – virusvarianteista huolimatta

10

Suomi

Kuluttajien ja yritysjohtajien talousluottamus on uusimmissa kyselyissä hyvin vahvaa lähes kaikissa EU-maissa

3.8.202111

*Maat on järjestetty viimeisen havainnon perusteella

Suomi

'hrecfin0110''hrecfin0110'

Lähde: Euroopan komissio

Miten Suomi on pärjännyt koronakriisissä suhteessa muihin?

Suomi näyttäytyy monille koronakriisin onnistujana -sekä terveydellisesti että taloudellisesti

3.8.202113

HS 28.7.2021

Tilastokeskus Tieto ja trendit 3/2021

Suomen talouskasvu EU-vertailun paremmassa keskiryhmässä vuosina 2020-2021*

3.8.202114

*Maat on järjestetty vuosien 2020 ja 2021 yhteenlasketun kehityksen perusteella

Suomi

Lähde: Eurostat

Suomessa kasvu on tällä hetkellä selvästi pitkän aikavälin potentiaalia nopeampaa –kasvun rajat tulevat pian vastaan

3.8.202115

Suomen talous törmää heti koronan jälkeen kasvun esteisiinJo vuosien 2020-2022 yhteenlaskettu kasvu jää Suomessa alle EU:n keskitason*

3.8.202116

*Maat on järjestetty vuosien 2020 - 2022 yhteenlasketun kehityksen perusteella

Suomi

Lähde: Euroopan komissio

Toimialojen erot valtavatMajoitus-, ravintola- ja kuljetusala kärsivät eniten vuonna 2020

3.8.202117

-40 -35 -30 -25 -20 -15 -10 -5 0 5 10 15

I Majoitus- ja ravitsemistoiminta

H Kuljetus ja varastointi

R Taiteet, viihde ja virkistys

Q Terveys- ja sosiaalipalvelut

N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta

S Muu palvelutoiminta

F Rakentaminen

Yhteensä

A Alkutuotanto

M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta

K Rahoitus- ja vakuutustoiminta

C Teollisuus

E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön…

P Koulutus

L Kiinteistöalan toiminta

O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus

D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta

G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien…

J Informaatio ja viestintä

B Kaivostoiminta ja louhinta

%

Bruttoarvonlisäyksen volyymin muutokset vuonna 2020

Lähde: Tilastokeskus

Osa toimialoista syvässä koronakuopassa vielä syksyllä 2021

3.8.202118 Lähde: Tilastokeskus, liikevaihdon kuukausikuvaajat

Toimialat on järjestetty viimeisen havainnon perusteella

Yrityskentässä pahimmat pelot jäivät toteutumatta, mutta vielä ei olla selvillä vesillä

3.8.202119

Epävarmuus talousennusteissa suurta

3.8.202120

96

100

104

108

112

116

120

124

128

96

100

104

108

112

116

120

124

128

09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23

Suomi Ruotsi¹ Saksa¹ Euroalue¹

Yksikkötyökustannukset

Lähde: Euroopan komissio, Tilastokeskus, VM

2010 = 100, nimelliset

¹ Euroopan komission ennuste

VM34170VM: kilpailukyky heikkenee suhteessa euroalueeseen v. 2022

VM:n ennuste Suomen ansiotason noususta 2,5 % sekä 2022 että 2023

VM:n talousennusteen lukuja

3.8.202121

2018 2019 2020 2021** 2022** 2023**

Bruttokansantuote, mrd. euroa 234 240 237 248 258 267

Palvelut, määrän muutos, % 2,1 1,5 -3,0 2,6 3,0 1,4

Koko teollisuus, määrän muutos, % -2,8 2,6 -2,2 3,2 3,0 1,8

Työn tuottavuus, muutos, % -1,3 0,2 -0,8 2,0 1,6 1,0

Työlliset, muutos, % 2,7 1,0 -1,5 0,1 1,2 0,6

Työllisyysaste, % 71,7 72,5 71,6 71,7 72,6 73,2

Työttömyysaste, % 7,4 6,7 7,8 7,8 7,2 6,9

Kuluttajahintaindeksi, muutos, % 1,1 1,0 0,3 1,4 1,5 1,7

Ansiotasoindeksi, muutos, % 1,7 2,1 1,8 2,7 2,5 2,5

Vaihtotase, mrd. euroa -4,3 -0,8 0,7 0,3 0,9 1,3

Vaihtotase, suhteessa BKT:hen, % -1,8 -0,3 0,3 0,1 0,4 0,5

Lyhyet korot (euribor 3 kk), % -0,3 -0,4 -0,4 -0,5 -0,5 -0,4

Pitkät korot (valtion obligaatiot, 10 v), % 0,7 0,1 -0,2 -0,2 -0,1 -0,1

Julkisyhteisöjen menot, suhteessa BKT:hen, % 53,4 53,2 56,7 56,3 54,0 53,1

Veroaste, suhteessa BKT:hen, % 42,4 42,2 41,7 42,3 41,6 41,2

Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä, suhteessa BKT:hen, % -0,9 -1,0 -5,4 -4,7 -2,9 -2,2

Valtion rahoitusjäämä, suhteessa BKT:hen, % -1,3 -1,1 -5,6 -5,0 -2,9 -2,3

Julkisyhteisöjen bruttovelka, suhteessa BKT:hen, % 59,7 59,5 69,2 71,6 72,4 73,9

Valtionvelka, suhteessa BKT:hen, % 44,9 44,3 52,6 55,3 56,1 57,6

Muut keskeiset ennusteluvut

40

45

50

55

60

65

70

75

80

85

2019 2020 2021 2022 2023 2024

Julkinen velka / BKT, %

Kesäkuu 2019

Kesäkuu 2020

Huhtikuu 2021

Julkisen talouden näkymä muuttunut dramaattisesti heikompaan hallituskaudella

-9

-8

-7

-6

-5

-4

-3

-2

-1

0

2019 2020 2021 2022 2023

Julkisen talouden tasapaino, %/BKT

Kesäkuu 2019

Kesäkuu 2020

Huhtikuu 2021

3.8.202122

Alijäämä hallituskauden lopulla noin 6 mrd, kun ennen koronaa ennuste oli vain noin 2 mrd. Hallitusohjelmassa tavoiteltiin 2 mrd. tasapainotusta työllisyystoimien avulla.

• Vuoden 2023 vaaleihin lähdetään selvästi alijäämäisellä julkisella taloudella

• Korkoympäristön muuttuminen?

• Paine tasapainottaa julkista taloutta suuri => veronkorotukset vahvasti esillä monien keinovalikoimassa

VM:n mukaan velkasuhde tasapainottuu aikaisintaan vuosikymmenen lopulla ja silloinkin vain tilapäisesti

Suomen julkinen talous on kroonisesti ahtaalla Kestävyysvaje noin 8 mrd. (3 %/BKT), syynä erityisesti ikäsidonnaisten menojen voimakas kasvu

Lähde: Valtiovarainministeriö (2021) Lähde: Valtiovarainministeriö (2021)

23

Suomen väestökehityksen näkymä on poikkeuksellisen huono

80

85

90

95

100

105

110

115

120

2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 2055 2060

Työikäiset (15–74 –vuotiaat), indeksi 2020 = 100

Suomi

Ruotsi

Norja

Tanska

Islanti

60

70

80

90

100

110

120

2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 2055 2060

Lapset (0–14 –vuotiaat), indeksi 2020 = 100

Ruotsi

Tanska

Islanti

Norja

Suomi

Lähde: Pohjoismaiset tilastovirastot, EK

24 3.8.2021

Tekijöistä on pulaa jo nyt

25 3.8.2021

Julkinen velka suhteessa BKT:hen, %

0

10

20

30

40

50

60

70

80

2000 2005 2010 2015 2020

Suomi Ruotsi

Suomen julkinen talous vajoaa rakenteellisesti yhä enemmän miinukselle

3.8.202126

Suomi on velkaantunut sekä finanssi-että koronakriisissä selvästi enemmän kuin Ruotsi

Ennusteet v. 2025

Suomen julkinen talous on rakenteellisesti vajoamassa yhä enemmän miinukselle –

suhdannetekijät eivät selitä

Jos tasapainotus aloitetaan nopeasti, sen tarve on pienempi

3.8.202127

Viivyttely käy kalliiksi ja tekee päätökset kipeämmiksi

• Nykypäätöksillä julkinen velka kohoaa 80 prosenttiin BKT:stä vuonna 2030 ja 100 prosenttiin vuonna 2040

• Ripeällä 6 mrd. tasapainotuksella tämän hallituskauden lopulla ja kaudella 2023-2027 päästäisiin hieman yli 60 % velka-asteeseen vuonna 2040

• Jos odotetaan 2027 jälkeiselle hallituskaudelle, samaan velka-asteeseen pääsyyn tarvitaan 8 mrd. tasapainotus

• VM:n laskelma ei ota kantaa toteutustapaan (menot, verot, rakenneuudistukset, yhdistelmä edellisistä?)

Miten julkinen talous voidaan tasapainottaa pitkällä aikavälillä?Rakenneuudistusten vaikutus pitkän aikavälin kestävyysvajeeseen (VM 2020), mrd. €

3.8.202128

-6-4-2024

Sote-palvelutarve ei siirry eliniän kasvun myötä

Julkisen velan reaalikorko -0,5 %-yks. ja eläkesijoitusten tuotto -0,5 %-yks.

Julkisen velan reaalikorko -0,5 %-yksikköä

Syntyvyyden kasvu 1,35 -> 1,7 (kokonaishedelmällisyysluku)

Yleisen tuottavuuden nousu +0,5 %-yks./v. pysyvästi ("teknologiamurros")

Nettomaahanmuutto 15 000 => 30 000 /v. ilman muutosta työllisyysasteessa*

Sote-palveluiden tarve siirtyy täysimääräisesti eliniän pidentyessä

Työllisyysasteen taso + 4 %-yksikköä 2020-luvun lopulta lähtien

Julkisten sote-palveluiden tuottavuus +0,5 %-yks. vuodessa

Ei toteudu hallituksen SOTE-mallilla: säästöt 2040-luvulla korkeintaan satoja miljoonia

* Oletus: lisämaahanmuuttajien työllisyysaste vastaa Suomen nykyistä (n. 72 %). Jos lisämaahanmuutto olisi täysin työperäistä, vaikutus julkiseen talouteen on suurempi