Aikuisväestön hyvinvointimittari
-
Upload
soccaosaamiskeskus -
Category
Government & Nonprofit
-
view
65 -
download
0
Transcript of Aikuisväestön hyvinvointimittari
1Aikuisväestön hyvinvointimittari ”Minun elämäntilanteeni” joulukuu 2017
Aikuisväestön hyvinvointimittari
”Minun elämäntilanteeni”
Työ, osaaminen
ja toimeentulo
Arki ja vapaa-aika
Perhe ja läheiset
Elämän orientaatio
Osallisuus
Asuin- ja toiminta-ympäristö
Koettu terveyden-
tila
Palvelujär-jestelmän
käyttöKriisit
Joulukuu 2017
2Aikuisväestön hyvinvointimittari ”Minun elämäntilanteeni” joulukuu 2017
• Taustalla oli pääkaupunkiseudun aikuissosiaalityön johdon toive löytää mittari ihmisten oman itsearvioinnin välineeksi ilman asiakkuutta sekä välineeksi aikuissosiaalityön tilannearvion ja vaikuttavuuden arviointiin.
• Kansainvälisen kirjallisuuskatsauksen perusteella sopivaa mittaria ei löydetty, joten päätettiin ryhtyä luomaan sellaista.
• Mittarista on apua sekä ihmiselle itselleen että palvelujärjestelmälle (palvelujen vaikuttavuus, soteintegraatio ja terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen)
Aikuisväestön hyvinvointimittari
3Aikuisväestön hyvinvointimittari ”Minun elämäntilanteeni” joulukuu 2017
Keskitytään psykososiaaliseenhyvinvoinnin kokonaisuuteen
• Tarvittiin ihmisen psykososiaalistahyvinvoinnin kokonaisuutta arvioiva mittari aiempien yksittäisiä ongelmia (esim. päihderiippuvuus) tai vaikkapa aikuissosiaalityön tavoitteiden saavuttamista arvioivien mittareiden rinnalle.
• Esikuvana oli Harri Sintosen kehittämä 15D, joka on terveydellisen elämänlaadun kokonaismittari (Sintonen 1994, http://www.thl.fi/toimia/tietokanta/mittariversio/138/).
4Aikuisväestön hyvinvointimittari ”Minun elämäntilanteeni” joulukuu 2017
Hyvinvoinnin ongelmat
• Syntyvät joko akuutista kriisistä tai elämänvaiheisiin liittyvistä, hitaammin kehittyvistä ongelmista
• Molemmissa tapauksissa kyse on muutokseen sopeutumisesta. Menetettyään jotain arvokasta selviäminen edellyttää suremisen ohella keskittymistä asioihin, jotka edelleen rakentavat merkitystä elämälle.
-> Tarvitaan oman elämäntilanteen kokonaisuuden arviointia, jota voidaan helpottaa apuvälineillä kuten aikuisväestön hyvinvointimittarilla
5Aikuisväestön hyvinvointimittari ”Minun elämäntilanteeni” joulukuu 2017
Sosiaalityön ja sosiaalisenkuntoutuksen prosessi
• Oman elämäntilanteen kokonaisarviointia vastaa sosiaalityössä tehtävä tilannearviointi.
• Erityisen tärkeää tämä on silloin, jos hyvinvointi on pitkäaikaisesti tai vakavasti vaarantunut. Tätä edellyttää myös SHL 7§ ja 15§.
• Tällöin on tyypillistä, että osa ongelmaa on vääristynyt ja yksipuolinen kuva kokonaistilanteesta.
• Luotettavien havaintojen tekemiseen ei riitä pelkkä keskustelu, tarvitaan työvälineitä sekä asiakkaalle että työntekijälle.
6Aikuisväestön hyvinvointimittari ”Minun elämäntilanteeni” joulukuu 2017
Sosiaalityö on tiedepohjainen auttamisammatti
Asiakastyö noudattaa tieteellisen tutkimuksen logiikkaa
1.) Luotettavat ja tarkat havainnot asiakkaan tilanteesta ja
näiden pohjalta hypoteesi siitä, mikä on ongelma ja miten
se voitaisiin ratkaista
2.) Työskentelyvaihe, jossa testataan hypoteesia
3.) Luotettavat ja tarkat havainnot siitä, ratkesiko
ongelma vai oliko hypoteesi virheellinen
Tilannearvio
Vaikuttavuuden
arviointi toistamalla
alkuperäinen
tilannearvio
7Aikuisväestön hyvinvointimittari ”Minun elämäntilanteeni” joulukuu 2017
Mittaamisesta ja mittareista
• Mittaaminen on aina luotettavien HAVAINTOJEN tekemistä todellisuudesta niin, että havainto asettuu jollekin skaalalle. Näin havaintoja voi vertailla keskenään.
• Pelkän lukuarvon antaminen on harvoin mittaamista, vaan luokittelua,esim. ”asiakas x kuuluu kiireellisyysluokkaan 4”
• Esimerkkejä havainnoista: ystävien määrä, onko ihmisellä työpaikka tai harrastuksia. Yhteiskuntatieteilijöiden on vaikea usein nähdä mittaamisen ja luokittelun eroa, koska olemme tottuneet kyselemään mielipiteitä tietylläskaalalla.
• Vaikuttavuuden mittaamisella ei ole kuitenkaan mitään tekemistä mielipiteen kanssa, vaan se koskee havaintoja käyttäytymisestä, toiminnasta tai muista omaan tai läheisen elämään liittyvistä tosiasioista
8Aikuisväestön hyvinvointimittari ”Minun elämäntilanteeni” joulukuu 2017
1. Hyvin tehdyn aikuissosiaalityön tilannearvion ensisijainen hyödynsaaja on aina asiakas itse: hän saa apua kokonaistilanteensa jäsennykseen.
2. Kun tietoisesti autetaan ihmisiä heidän oman tilanteensa jäsentämisessä, vaikuttavuus ja tehokkuus paranevat verrattuna perinteiseen palveluohjaukseen.
3. Mikäli onnistutaan nivomaan yhteismitalliseksi asiakkaiden itseakartoitusvälineet ja ammattilaisten käyttämät tilannearvioinnin ja vaikuttavuuden arvioinnin välineet, saavutetaan mittava ”tuottavuusharppaus”. Näin kaikilla toimijoilla on sama kokonaiskuva tilanteesta.
Uuden mittarin hyödyt
9Aikuisväestön hyvinvointimittari ”Minun elämäntilanteeni” joulukuu 2017
Uuden mittarin käyttötapoja– avuksi oman elämän pohdintaan
• Ihminen voi itsenäisesti vastata mittarin kysymyksiin netissä pohtiessaan elämäänsä ja mahdollista avuntarvettaan. Hän saa tietoa, mistä asioista tai ilmiöistä hänen oman hyvinvointinsa kokonaisuus rakentuu.
• Hän voi myöhemmin palata kartoitukseen ja katsoa, ovatko asiat muuttuneet ja mihin suuntaan.
10Aikuisväestön hyvinvointimittari ”Minun elämäntilanteeni” joulukuu 2017
Uuden mittarin käyttötapoja –asiakastyön tueksi
• Mittarin tulokset ovat hyvä keskustelupohja ja jäsennys asiakkaan ja työntekijän tapaamisissa asiakassuhteen alussa, kun tehdään tilannearviota.
• Asiakas ja työntekijä voivat yhdessä verrata tuloksia aikaisempiin ja miettiä, mitkä asiat ovat muuttuneet ja mihin jatkossa kannattaisi keskittyä.
• Samalla saadaan arvokasta tietoa sosiaalityön vaikuttavuudesta, koska vaikuttavuustieto on tietoa asiakaan hyvinvoinnin muutoksesta ja se syntyy toistetussa tilannearvioinnissa.
11Aikuisväestön hyvinvointimittari ”Minun elämäntilanteeni” joulukuu 2017
Vertailu olemassa oleviin mittareihin
Aikuisväestön hyvinvointimittari
• EI ole prosessimittari (esim. tavoitteiden saavuttaminen)
• EI ole väestöllinen hyvinvointi-indikaattori (työttömyys, koulutustaso, tulotaso)
• EI ole tyytyväisyysmittari (tyytyväisyys mittaa sitä, onko ihminen tyytyväinen tietyn hyvinvoinnin ulottuvuuden tilaan esim. parisuhteeseen)
• EI ole elämänlaadun mittari, koska ne ovat pääosin väestöllisiä mittareita, jotka eivät tavoita yhden ihmisen hyvinvoinnin kokonaisuutta
• EI ole toimintakykymittari, koska ihmisen työmarkkinapotentiaali on vain yksi hyvinvoinnin ulottuvuus
• EI mittaa ihmisten ”mielipiteitä” omasta hyvinvoinnista, vaan hyvinvointia ilmentäviä tiettyjä konkreettisia tekoja ja havaintoja ihmisen arjessa (esim. onko hänellä ystäviä)
12Aikuisväestön hyvinvointimittari ”Minun elämäntilanteeni” joulukuu 2017
Minkälainen mittarikonkreettisesti on?
13Aikuisväestön hyvinvointimittari ”Minun elämäntilanteeni” joulukuu 2017
Mittarin ulottuvuudet
Hyvinvointia tarkastellaan 9 kokonaisuuden eli ulottuvuuden kautta. Ne ovat elämänalueita tai toimintakenttiä, joilla hyvinvointi rakentuu
Työ, osaaminen
ja toimeentulo
Arki ja vapaa-aika
Perhe ja läheiset
Elämän orientaatio
Osallisuus
Asuin- ja toiminta-ympäristö
Koettu terveyden-
tila
Palvelujär-jestelmän
käyttöKriisit
14Aikuisväestön hyvinvointimittari ”Minun elämäntilanteeni” joulukuu 2017
Mittarin muuttujat 1/2
Jokainen ulottuvuus muodostuu 2-4 muuttujasta eli kysymyksestä. Kysymysten teemat ovat seuraavat:
Työ, osaaminen ja toimeentulo• työssäkäynti• taloudellinen tilanne• oppiminen• kielitaito
Perhe ja läheiset• parisuhde• suhteet lapsiin• perhe-elämän toimivuus• ystävät
Elämän orientaatio• suhtautuminen tulevaisuuteen• ilonaiheet/huumori• käsitys omasta itsestä• muiden suhtautuminen itseen
Asuin- ja toimintaympäristö• asumistilanne• asumisympäristö • mahdollisuus liikkua paikasta
toiseen• asuinalueen palvelujen
saatavuus
15Aikuisväestön hyvinvointimittari ”Minun elämäntilanteeni” joulukuu 2017
Mittarin muuttujat 2/2
Jokainen ulottuvuus muodostuu 2-4 muuttujasta eli kysymyksestä (paitsi kriisit vain yhdestä kontrollimuuttujasta)
Osallisuus• osallisuus• yksinäisyys• vuorovaikutus
Koettu terveydentila• fyysinen terveys• psyykkinen terveys• päihteet
Arki ja vapaa-aika• arjen sujuminen• mielekäs tekeminen/
harrastukset
Palvelujärjestelmän käyttö• riittävä informaatio palveluista• tukevatko palvelut hyvinvointia
Kriisit• onko ajankohtaista
hyvinvoinnin vaarantava kriisiä
16Aikuisväestön hyvinvointimittari ”Minun elämäntilanteeni” joulukuu 2017
Mittarin kysymykset – havaintoja, ei tyytyväisyyttä
Jokaisen muuttujan skaalat on määritelty sanallisesti. Ei siis kysytä tyytyväisyyttä tai mielipidettä asteikolla 1-5, vaan kysymykset tuottavat suurin piirtein samanlaiset havainnoteri vastaajien elämästä.
Esimerkki:
Onko sinulla perhettä ja millainen on perhe-elämän toimivuus?1. Perheemme on meidän kaikkien hyvinvoinnin keskeinen kulmakivi ja saan mielihyvää perheeni kanssa toimimisesta.2. Perheeni on minulle melko tärkeä.3. Minulla ei ole perhettä tai sen merkitys ei ole minulle erityisen tärkeä.4. Perheessäni on vakavia pitkäaikaisia ongelmia tai ilmapiiri on hyvin huono.5. Elän perhehelvetissä.
17Aikuisväestön hyvinvointimittari ”Minun elämäntilanteeni” joulukuu 2017
Lisää esimerkkejä mittarin kysymyksistä
Miten koet toisten ihmisten suhtautuvan sinuun?(Ulottuvuus: elämän orientaatio)
1. Minua arvostetaan ja minusta välitetään.
2. Koen toisinaan arvostusta tai muiden välittämistä.
3. En mieti asiaa
4. Luulen, että minuun ei juuri kiinnitetä huomiota.
5. Minua kohdellaan huonosti.
Miten luonnehtisit vuorovaikutuksesi tapaa ongelmatilanteissa?(Ulottuvuus: osallisuus)
1. Yritän ratkaista ongelmat yhdessä henkilöiden kanssa, joihin ne liittyvät.
2. Uskon, että asiat ratkeavat puhumalla.
3. Uskon, että ongelmat ratkeavat itsestään ja niistä puhuminen on turhaa.
4. Kun kohtaan ongelmia elämässäni, yleensä etsin niihin syyllisen.
5. Kostan kokemani vääryyden.
18Aikuisväestön hyvinvointimittari ”Minun elämäntilanteeni” joulukuu 2017
Tulosten graafi kertoo,
missä mennään elämän eri osa-alueilla
• Graafi kertoo nopealla silmäyksellä, mitkä osa-alueet ihmisen elämässä ovat kunnossa (=tuottavat hyvinvointia) ja millä osa-alueilla on ongelmia (=tuottavat pahoinvointia)
• Näin tiedetään, millä elämänalueilla ongelmat ovat ja mihin pitäisi aikuissosiaalityössä keskittyä.
• Toisaalta tulokset kertovat myös sen, millä elämänalueilla on vahvuuksia ja voimavaroja. Näiden avulla ja näitä vahvistamalla voidaan parantaa kokonaishyvinvointia ja helpottaa auttamistyötä vahvuuksien hyödyntämisellä ongelmallisten asioiden ratkomisessa.
Graafin tulokset lasketaan muuttujien tulosten keskiarvoista, vastaukset pisteytetään +1, = tai -1 eli hyvinvointia tuottava, neutraali tai pahoinvointia tuottava.
19Aikuisväestön hyvinvointimittari ”Minun elämäntilanteeni” joulukuu 2017
13.12.2017
-1
-0,8
-0,6
-0,4
-0,2
0
0,2
0,4
0,6
0,8
1
Henkilön X hyvinvoinnin profiili: ulottuvuudetTuottaa hyvinvointia
Tuottaa pahoinvointia
Esimerkki henkilöstä, joka on työtön ja hänellä on päihde- että mielenterveysongelmia. Toisaalta asuin- ja toimintaympäristö, perhe ja läheiset sekä elämän orientaatio ovat kunnossa, ja näitä voidaan hyödyntää ongelmien hoidossa.
20Aikuisväestön hyvinvointimittari ”Minun elämäntilanteeni” joulukuu 2017
• Mittari perustuu sen kehittäneen työryhmän pitkäaikaiseen kokemukseen aikuissosiaalityöstä ja sitä on testattu pääkaupunkiseudun kuntien aikuissosiaalityössä vuodesta 2016 alkaen
• Mittari tulee osaksi Apotin asiakastietojärjestelmää, jota ryhdytään pilotoimaan Vantaalla syksyllä 2018.
• Mittaria on esitelty ja tarjottu kokeiltavaksi sosiaalialan osaamiskeskusverkoston kautta myös muualle Suomeen ja pääkaupunkiseudulla se on käytössä myös Niemikotisäätiössä.
Mittarin testaus ja arviointi
21Aikuisväestön hyvinvointimittari ”Minun elämäntilanteeni” joulukuu 2017
Kuinka pääset kokeilemaan ja käyttämään mittaria?
• Mittarin kysymykset löytyvät pdf-muodossa osoitteesta www.socca.fi/aikuistenhyvinvointimittari
Otamme mielellämme vastaan kokemuksia ja kehittämisehdotuksia mittarin käytöstä. Lähetä ajatuksesi osoitteeseen petteri.paasio(at)hus.fi
22Aikuisväestön hyvinvointimittari ”Minun elämäntilanteeni” joulukuu 2017
Mittarin tekijät
Työryhmän jäsenet
• Petteri Paasio, tutkija, Socca• Eveliina Cammarano, aikuissosiaalityön asiantuntija, Espoo• Kaisa Saarinen, vs aikuissosiaalityön asiantuntija, Espoo• Marja Heikkinen, kehittämissuunnittelija, Helsinki• Anne Kuvaja, toiminnansuunnittelija, Helsinki• Kirsi Huvinen, sosiaalityön koordinaattori, Vantaa
Lisätietoja
Petteri Paasio, tutkija, petteri.paasio(at)hus.fiRosa Hossain-Karhu, rosa.hossain-karhu(at)hus.fiPääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca
www.socca.fi/aikuisvaestonhyvinvointimittari