Aikuissosiaalityön uudet mahdollisuudet ja...
Transcript of Aikuissosiaalityön uudet mahdollisuudet ja...
-
Aikuissosiaalityön uudet
mahdollisuudet ja
haasteet Aikuissosiaalityön päivät 25.1.2017
Leila Kankainen, ytl
Tulosaluejohtaja, työikäisten palvelut
Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä, Perhe- ja sosiaalipalvelut
-
Miltä aikuissosiaalityö näyttää nyt?
- Aikuissosiaalityöllä on vahva kytkös yhteiskunnalliseen tehtäväksi antoon, poliittiset ja
taloudelliset olosuhteet, lainsäädäntö ja hallinnolliset reunaehdot sääntelevät toimintaa
- Aikuissosiaalityölle ei ole omaa lainsäädäntöä, vrt erityislait
- Heiveröinen lainsäädännöllinen asema tuottaa myös heikon institutionaalisen
aseman: heikompi arvostus ja suppeammat palvelut asiakkaille (Nummela, 2011)
- Aikuissosiaalityö nähdään vahvasti toimeentulotukeen kiinnittyvänä työnä ja työttömien
aktivointityönä (Jokinen & Juhila 2008,Kivipelto 2016)
- Sosiaalitoimistoissa tehtävä työ nähdään toimenpide- ja järjestelmäkeskeisenä (Jokinen &
Juhila 2008,Vaininen 2011)
- Sosiaalityö toteuttaa nykyisin vallitsevaa uusliberaalia yhteiskuntaideologiaa, joka korostaa
yksilön vastuuta ja aktiivisuutta, jolloin sosiaalityön tehtäväksi jää asiakkaiden aktivointi ja
yksilön vastuullistaminen tilanteestaan ( Jokinen&Juhila 2008).
- Asiakkaiden ongelmien taustalla olevien rakenteellisten seikkojen (esim. työttömyyden
yhteiskunnalliset kytkennät ) esiin tuominen ei ole arkipäivää työssä: aikuissosiaalityö ei
näyttäydy yhteiskuntakriitikkona ( Pohjola 2014)
-
Lainsäädäntömuutokset: haasteita ja
mahdollisuuksia
Viimeaikainen lainsäädäntötyö on vahvistanut (aikuis)sosiaalityön
asemaa
- Sosiaalihuoltolaki (1310/2014)
- tuo yhtenäisen asiakasprosessin kaikkiin sosiaalihuollon palveluihin
- vahvistaa sosiaalihuollon asemaa palveluverkostossa
- Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä (817/2015)
- lailla säädelty oikeus toimia sosiaalihuollon ammattihenkilönä,
”sosiaalisen omistajuus” vahvistuu
- Toimeentulotuen Kela-siirto ( lakimuutos 1107/2016)
- korostaa sosiaalityötä toimeentulotuesta erillisenä palveluna
-
Lainsäädäntömuutokset: haasteita ja
mahdollisuuksia - Laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista ( nro 254/2015)
- yhtenäistää työssä käytetyn kielen ja dokumentaation
- THL:n määräys sosiaalihuollon palvelutehtävistä (1/2016)
- Määrittelee työikäisten palvelut omana palvelutehtävänään
- Päivystysuudistus 2017
- Sosiaalihuollon ilmeinen tarve arvioitava terveydenhuollon palveluissa
- ”Teos”-työ 2019?
- Työllisyyden hoidon palvelut ja rakenteet muutoksessa
- Sote-uudistus
- Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio
-
Aikuissosiaalityön
yhtenäinen
dokumentaatio
mahdollisuutena Yhtenäinen dokumentaatio ei ole pelkästään työn
kirjaamista vaan yhteisen ymmärryksen luomista
-
THL:n sosiaalihuollon palvelutehtäväluokitus
2015 - Kansallisesti yhtenäiset menettelytavat palvelutuotannon jäsentämisessä sekä
palveluissa syntyvien asiakirjojen hallinnassa
- Kanta-arkistoon siirtyminen
- Tulisi hyödyntää siinä tavassa, jolla palvelutuotanto jäsennetään kunnissa:
- Määrittää THL:n palvelutehtäväluokituksen mukaisesti työntekijöiden
tiedonsaantioikeuden
- Sosiaalipalvelut ryhmitellään palvelutehtäväluokituksen mukaisiin
kokonaisuuksiin
- Henkilöstön työtehtävät jäsennetään luokituksen mukaisesti
-
THL:n määräys 1419/4.00.00/2015
Sosiaalihuollon palvelutehtävät
Iäkkäiden palvelut
Lapsiperhepalvelut
Lastensuojelu
Perheoikeudelliset palvelut
Päihdehuolto
Työikäisten palvelut
Vammaispalvelut
-
Työikäisten palvelut
Sosiaalihuollon palvelutehtävä, jonka tavoitteena on tukea
työikäisiä asiakkaita elämänhallintaan, työhön, toimeentuloon
ja opiskeluun liittyvissä asioissa sekä vähentää eriarvoisuutta
Tulevaisuus: aikuissosiaalityö työikäisten sosiaalityö ?
-
Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalaki
Sisältää sosiaalihuollon asiakastietojen
kirjaamisvaatimukset
Voimaan 2015-2021
Kirjaamis”pakko” voimassa
- Sosiaalihuollon järjestämisen, suunnittelun,
toteuttamisen, seurannan ja valvonnan kannalta
tarpeelliset ja riittävät tiedot määrämuotoisina
( THL:n määrämuotoisuuden määrittelyn jälkeen)
-
Miksi yhtenäinen tapa määritellä / dokumentoida
työtä on tärkeää sosiaalialan työlle
- Yhteiset termit ja jokapäiväinen kieli luovat ja muotoilevat
toiminnan todellisuutta kulttuurisesti (Morgan 1997)
- Havaintoja ja ajattelua jäsentävä yhdessä hyväksytty merkitysten
luokittelu yhteiseksi viestintäjärjestelmäksi tukee ryhmän
tehokasta toimintaa ja on tärkein tekijä yhtenäiseen toimintaan
ja siitä seuraavaan legitimiteettiin johtavassa prosessissa ( Schein 1987)
- Sosiaalityön hiljaisuuden kulttuuriin liittyy yhteisesti jaetun
kokemustiedon puute, joka on uhka sosiaalityön kehittymiselle,
koska sosiaalityö on itse toimintansa keskeinen määrittäjä ( Mutka 1998)
-
Miksi yhtenäinen tapa määritellä / dokumentoida
työtä on tärkeää sosiaalialan työlle
- Suunnitelmallisuus : paneutuva suunnitelmallinen asiakkaan tarpeista lähtevä systemaattinen ja joustava asiakastyön käytäntö, joka yhdistää työskentelyn eri vaiheita mielekkääksi ja tavoitteelliseksi kokonaisuudeksi. Suunnitelma on prosessin dokumentoinnin väline.
- Dokumentointi on sosiaalityön tiedon prosessointia
- Dokumentaatio on sosiaalityön tärkein tiedon näkyväksi tekemisen väline, jossa työn perusteet tehdään näkyviksi asiakkaille, itselle ja kollegoille.
- Näkyvään, pätevään ja koeteltuun tietoon nojaava sosiaalityö kykenee perustelemaan kehittämis- ja resurssitarpeitaan vaikuttavammin kuin sosiaalityö, joka tyytyy toimimaan hiljaisuuden kulttuurissa
- Liukko 2009, Kuusisto-Niemi & Kääriäinen 2005
-
Uusi sosiaalihuoltolaki-
sosiaalisen
asiantuntijuuden
vahvistamisen
mahdollisuus .
-
Uusi sosiaalihuoltolaki - vahvistaa
sosiaalialan työtä
- Muilla tahoilla ilmoitusvelvollisuus sosiaalihuollon tarpeessa olevista ja velvollisuus osallistua monialaiseen palvelutarveaviointiin/ suunnitelmaan
- Oikeus/velvollisuus ilmoittaa yhteistyötahoille asiakkaan palvelujen tarpeesta ja oikeus saada vastaus mitä asialle tehdään
- Omatyöntekijyys: kokonaispalveluprosessin koordinointi
- Ammattirakenteen määrittely laissa
- Sosiaalityöntekijän vastuu erityistä tukea tarvitsevista
- Yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja näkyvyyttä rakenteellisella sosiaalityöllä
-
Omatyöntekijä
Nimettävä sosiaalihuollon asiakkuuden ajaksi heti asiakkuuden alussa
Ei jos on muussa palvelussa nimetty
Pysyy koko sosiaalihuollon asiakkuuden ajan
Sosiaalityöntekijä erityistä tukea tarvitsevalla
Edistää palvelujen järjestämistä
23.1.2017
-
Asiantuntijuus haltuun aikuissosiaalityössä
Aikuissosiaalityö toimii monien palvelujen rajapinnoilla:
Työllisyys, nuorisopalvelut, päihde- ja mielenterveyspalvelut,
asumispalvelut jne
Asiantuntijuus asiakastyössä: kokonaisvaltainen ja
asiakaslähtöinen palveluprosessi, jossa eri ammattilaisten
osaaminen yhdistetään asiakkaan tavoitteita palvelevaksi
tehokkaaksi, taloudelliseksi ja ohjatuksi kokonaisprosessiksi (Vaininen 2011).
Jaettu asiantuntijuus: hallinnonalojen välisten
yhteistyöverkostojen luominen: yhteistyö määräytyy yksittäisen
asiakkaan asian sijasta asiakasryhmien, ilmiöiden ja
olosuhteiden mukaan (Sirkka, 2014)
-
Asiantuntijuus haltuun aikuissosiaalityössä
Monialaisessa yhteistyössä on tärkeää vahva sosiaalityön ammatti-identiteetti,
Ammattien arvostus ratkaisee ketkä ensisijassa työskentelevät yhdessä, toiset
tulevat tilanteeseen marginaalista
Esim. sosiaalityöntekijä kutsutaan terveydenhuollon palaveriin, silloin kun
terveydenhuollon työntekijät tarvitsevat sosiaalityöntekijää
Sosiaalihuoltolain mukaan asetelman pitäisi toimia myös toisinpäin
Monialaisessa työssä vaarana on, että jonkun tiedenäkökulman käsitteet saavat
niin voimakkaan määrittävän aseman, että toinen ammatillinen ajattelu liukenee
valtanäkökulman suuntaan
Sosiaalityön hajaantumisen uhka: sosiaalityö viedään muun kuin sosiaalihuollon
hallinnon alle: sosiaalityön liukenee muiden alojen tavoitteiden sisään
( Vaininen 2011)
-
Asiantuntijuus haltuun aikuissosiaalityössä
Aikuissosiaalityö näyttäytyy toimenpidekeskeisenä, ei niinkään
asiantuntijatyönä
Hallinnolliset reunaehdot ( lainsäädäntö, hallinto ja resurssit)
määrittävät aikuissosiaalityön toimintamahdollisuuksia, mutta
kysymys on myös siitä, että aikuissosiaalityössä ei ole ollut
vahvaa yhtenäistä toimintatapaa ja orientaatiota
Kyse on yhteiskunnallisten reunaehtojen lisäksi siitä, miten
sosiaalityöntekijät itse toimivat sosiaalisen osaajina. Miten
onnistutaan tuomaan esiin arkisessa yhteistyössä sosiaalisen
kokonaisuutta ja osaamista siinä.
-
Rakenteellinen
sosiaalityö ja
vaikuttavuus
-
Rakenteellinen sosiaalityö
Asiakastyöhön perustuvan tiedon tuottamista asiakkaiden
tarpeista ja niiden yhteiskunnallisesta yhteyksistä ja tarpeisiin
vastaavien sosiaalipalvelujen ja muun sosiaalihuollon
vaikutuksista
Tavoitteelliset toimet ja toimenpide-ehdotukset sosiaalisten
ongelmien ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi sekä kunnan
asukkaiden asuin- ja toimintaympäristöjen kehittämiseksi
Sosiaalityön asiantuntijuus osaksi muiden toimialojen
suunnittelua sekä yhteistyö yksityisten palveluntuottajien ja
järjestöjen kanssa paikallista sosiaalityötä ja muuta palvelu- ja
tukivalikoimaa kehittäen
-
Rakenteellisen sosiaalityön mahdollisuudet
Rakenteellinen sosiaalityö yhteiskunnallisena vaikuttamistyönä on
pitkään nähty aikuissosiaalityön tehtävänä
Vaikuttamistyössä sosiaalityö toimii yhteiskuntakriittisesti ja nostaa
yleiseen keskusteluun yhteiskunnan epäoikeudenmukaisuuksia ( Payne,
2005)
Suomalaisessa sosiaalityössä ei ole juuri toteutunut
Ristiriitainen tehtävä: yhteiskunnan palveluksessa olevan
työntekijän odotetaan ylläpitävän vallitsevan yhteiskunnan
toimintaa – olevan solidaarinen organisaation/ yhteiskunnan
tavoitteille. Sosiaalityön ammattietiikka ja nyt myös
sosiaalihuoltolaki edellyttävät sosiaalityön tuottavan kriittistä
tietoa yhteiskunnan toimivuudesta
-
Rakenteellinen sosiaalityön mahdollisuudet
Sosiaalityön on tuotettava luotettavaa erikoistunutta tietoa
sosiaalisesta yhteiskunnan päätöksenteon pohjaksi
Sosiaalityössä on ymmärrettävä yhteiskunnallisten tekijöiden
vaikutukset asiakkaiden ja sosiaalityöntekijöiden
toimintamahdollisuuksiin, osattava analysoida sosiaalisia vaikutuksia ja
raportoida niistä niin luotettavasti, että sosiaalityö koetaan
luotettavana toimijana yhteiskunnallisessa keskustelussa.
Mahdollisuus haastaa yhteiskunnan palveluista päättäviä tahoja
keskusteluun yhteiskuntapolitiikan vaikutuksista ja nostaa
aikuissosiaalityön perustehtävän mukaisesti kaikkein heikoimmassa
asemassa olevien kansalaisten elinolot yhteiskunnalliseen keskusteluun
-
Arviointitieto ja vaikuttavuus aikuissosiaalityössä
Haasteena sosiaalityössä sosiaalisen todellisuuden monikerroksisuus ja sosiaalityön yksilökohtaisuus
Näyttöön perustuva tieto ei ole vaan kausaalisia satunnaistettuja koeasetelmia, kvantitatiivista mittaamista ja markkinataloudellista tehokkuutta ja taloudellisuutta
Näyttöön perustuvaa käytäntöä voi olla myös ammatillisten käytäntöjen perustaminen tutkitulle tiedolle siten, että tieto ohjaa käytäntöjä tiedon käyttö perustuu systemaattisuuteen
Myös laadullinen asiakaskohtaamisissa tuotettu tieto on luotettavaa tietoa
Vaikutusten kuvaaminen on vaikuttavuuden kuvaamista
Sosiaalinen media: vaikuttaminen yleiseen keskusteluun ja ajatteluun, ennaltaehkäisevyys
Vaikuttavuusmittareiden kytkeminen asiakastietojärjestelmiin
-
Aikuissosiaalityön mahdollisuudet
- Tällä hetkellä uudistunut lainsäädäntö antaa aikuissosiaalityölle
toimivat työvälineet kehittää työstä asiakaskohtaisesti ja
yhteiskunnallisesti vaikuttavaa ja nostaa samalla myös
aikuissosiaalityön asiakkaiden palvelutarpeet ja elinolosuhteet
yhteiskunnalliseen keskusteluun.
- Aikuissosiaalityöllä on tietoa syrjäytymisen, eriarvoistumisen ja
osattomuuden toimintamekaniikoista ja asiakkaiden kokemuksista
- Aikuissosiaalityö ei voi jättäytyä vain olosuhteisiin sopeuttajan
rooliin - aikuissosiaalityö on muutostyötä, jonka tulee rakentua
asiakastyöstä yhteiskunnalliseen toimintaan.
-
Kiitos!
-
Lähteet
Jokinen Arja & Juhila Kirsi, toim. ( 2008) Sosiaalityö aikuisen parissa. Vastapaino
Kankainen, Leila ( 2012) Aikuissosiaalityön haasteet. Institutionaalinen näkökulma kehittämishankkeiden kuvaamaan
sosiaalityöhön. Lisensiaatin tutkimus. Tampereen yliopisto
Kivipelto, Minna ( 2016) Sosiaalityön yhteiskunnallinen tehtävä ja vaikuttavuus. Teoksessa Blomgren, Sanna;
Karjalainen, Jouko; Karjalainen, Pekka; Kivipelto, Minna; Saikkonen, Paula; Saikku, Peppi Sosiaalityö ja palvelut
muutoksessa. THL. Raportti 4/2016
Kuusisto-Niemi,Sirpa & Kääriäinen, Aino (2005) Hiljaisen tiedon vallasta näkyvän tiedon valtaan-puheenvuoro tiedon
näkyväksi tekemisen puolesta. Janus.
Liukko, Eeva ( 2009) Perussosiaalityön mahdollisuuksia- helsinkiläisten projektien näkökulmia sosiaalityön
ammatillisiin käytäntöihin. Lisensiaatintutkimus. Helsingin yliopisto
Morgan, Gareth (1997) Images of Organization. Sage Publications.
Mutka, Ulla (1998) Sosiaalityön neljäs käänne. Asiantuntijuuden mahdollisuudet vahvan hyvinvointivaltion jälkeen.
Jyväskylän yliopistopaino
Payne, Malcolm ( 2005) Modern Social Work Theory. Palgrave Macmillan.
Pohjola, Anneli ( 2014) Rakenteellisen sosiaalityön paikannuksia. Teoksessa Pohjola, Anneli & Laitinen, Merja &
Seppänen, Marjaana (toim.) Rakenteellinen sosiaalityö. UNIpress
Schein, Edgar H (1987) Organisaatiokulttuuri ja johtaminen. Weiling-Göös.
Vaininen, Satu ( 2011) Sosiaalityöntekijät sosiaalisen ammattilaisina. Sosiaalityöntekijöiden ja
yhteistyökumppaneiden käsitykset sosiaalitoimiston sosiaalityöntekijöiden ammatillisesta toiminnasta 2000-luvulla.
Akateeminen väitöskirja. Tampereen yliopisto