Minne menet SAMK?A new strategy for SAMK

4

Mitä on elämysvalmennus?The wind beneath my wings

10

Sosiaalisen median kuolemaDeath of social media

12

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISET | SATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWS

KumppanuussopimuKset, uudistuvaa yhteistyötäpartnership agreements,

bacKbone of cooperation

2| 2

01

0

AGORA 2|2010

Sisäl lysluettelo Index4

10

6

12

14

18

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISETSATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWS

2•10

3

4

6

10

12

14

16

18

19

Pääkirjoitus

Editorial

Minne menet SAMK?

A new strategy for SAMK

Kumppanuussopimukset ryhdittävät yhteistoiminnan muotoja

Partnership agreements constitute the backbone for various forms of cooperation

Elämysvalmennus: Naisjohtajat esittelivät omat gurunsa

What is the wind beneath my wings?

Sosiaalisen median kuolema

Death of social media

Rauma boasts 130 years of education in maritime management

Merenkulun koulutus 130 vuotta

Possibilities of higher education institutions in the prevention of climate change

Miten korkeakoulut voivat vaikuttaa ilmastonmuutosta torjuttaessa?

SAMKin alumnit menestyvät maailmalla

Uutisia

News

AGORA 2|2010

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISETSATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWS

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISETSATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWS

JuLKaisiJa pubLisherSatakunnan ammattikorkeakouluSatakunta University of Applied SciencesTiedepuisto 3, 28600 Poripuh./tel. + 358 (0) 2 620 3000fax + 358 (0) 2 620 3030

päätoimittaJa editor in chiefHanna Isoaho

toimitusKunta editorsEeva-Leena FormaSari KahriAnna-Maria MoisioAnna-Liisa MontonenElina ViitanenKatri Väkiparta

KäännöKset transLations Jarmo Nousiainen ja Beverley Griffiths

taitto LayoutHeidi Valtonen/Vida Design

Kannen Kuva cover photoFutureimagebank

painopaiKKa printPainorauma Oy

painos circuLation4 000 kpl

sähKöpostit emaiLetunimi.sukunimi@samk.fi firstname.surname@samk.fi

seuraava agora iLmestyyfoLLoWing agora WiLL be pubLishedlokakuussa/in October 2010www.samk.fi

osoitteenmuutoKset, LehtitiLauKset, paLautteet changes of address, subscriptions, feedbacK:agora@samk.fi

ISSN 1456-114X

Työskentely korkeakoulun viestinnässä antaa

näköalapaikan nuorisomarkkinointiin. Nuoriso

mainonnan kohderyhmänä on vaikeasti

tavoitettava ja kriittinen. Koulutusta ei myydä

kuten makkaraa tai muotifarkkuja, sillä nuori ei

osta itselleen hetken hupia, vaan tulevaisuu-

den. Taustavaikuttajia on monia: vanhemmat,

sukulaiset, kaverit, opinto-ohjaajat, media ja

taloussuhdanteet; perinteet, sukupuoliroolit ja

ennakkoluulot. Lisäksi kohderyhmä on valloi-

tettava vuosi vuodelta uudelleen.

Näillä markkinoilla sosiaalinen media on päi-

vän sana. Sosiaalisen median konsultaatiota

ja mainospaikkoja tarjoavien yritysten määrä

on kasvanut vuoden aikana huimasti. Samal-

la perinteinen printtimedia on hälytystilassa.

Se rakentelee kiivaasti erilaisia verkkoso-

velluksia säilyttääkseen ilmoitustulonsa.

Sähköistä mainostilaa on tarjolla myös

ammattilehtien uutiskirjeisiin ja kaupallisten

radioiden nettisivuille. Kun vielä hetki sitten

mainostajille myytiin vain Googlea ja säh-

köisiä (puhelinluettelo)hakemistoja, meillä

on nyt koko mediakentän kattava patteristo,

jossa on varaa valita, mutta johon on myös

vaara hukkua.

Korkeakoulun läsnäolo sosiaalisessa me-

diassa jakaantuu karkeasti kolmeen osaan.

Ollaan itse aktiivisesti toimiva tekijä ja sisäl-

löntuottaja (mm. Facebook, YouTube, Flickr),

käytetään sosiaalista mediaa mainosvälinee-

nä (mm. verkkolehdet, keskustelufoorumit,

harrastesivustot) ja käytetään sosiaalista

mediaa opetuksen ja oppimisen apuvälinee-

nä (mm. Twitter, Second Life).

Tässä Agorassa Marika Pöyri kirjoittaa

sosiaalisen median kuolemasta: koska

kaikesta mediasta tulee sosiaalista, olisi

parempi ruveta puhumaan sosiaalisen sijaan

vuorovaikutteisesta mediasta. Vuorovaikut-

teisuuteen liittyy keskustelevuus, joka vaatii

monien perinteisten ajattelu- ja toimintata-

pojen muuttamista.

Sosiaalinen media on vuorovaikutusta

teKsti teXt: Päätoimittaja Editor in Chief Hanna Isoaho

The role of social media in the market-

ing and other activities of universities of

applied sciences is constantly growing in

importance. The presence of the university

in social media is roughly divided into three

parts: being an active player and content

provider (e.g. Facebook, YouTube, Flickr);

using social media as a means of advertising

(e.g. web journals, discussion forums, hobby

webpages); and using social media as a

means of teaching and learning (e.g. Twitter,

Second Life). Increased interaction is central

to development, requiring fresh, new ways

to approach client, student and cooperation

partner.

SOcIAl medIA IS InteRActIOn

AGORA 2|20104

rehtori seppo pynnä

Minne menet SAMK?Entistä napakampi strategia ohjaa maakunnan koulutusveturia tulevaisuuden haasteisiin

teKsti teXt: Hanna IsoahoKuva photo: Veera Korhonen & Futureimagebank

SAMK on äSKettäin SAAnut vAlMiiKSi uuden StrAtegiAn, joSSA piirretään SuuntAviivAt vuoteen 2012. StrAtegiASSAAn AMMAttiKorKeAKoulu on Sitoutunut toiMiMAAn Alueen innovAtiiviSen toiMinnAn veturinA, KAnSAinväliStäjänä jA yrittäjyyden ediStäjänä.

Rehtori seppo pynnän mukaan SAMKin tehtävänä on varmistaa, että Satakunnassa on alueen tarvitsemaa työvoimaa, korkeakoulutasoista perus- ja eritysosaamista. Tämä tavoite toteutetaan rakentavassa yhteistyössä alueen muiden korkeakoulujen ja kehittämisorganisaatioiden kanssa.

KANSAINVäLISYYS VAHVISTUUAlueen kansainvälistäjänä SAMK toimii esimerkiksi tarjoamalla englanninkielisiä

koulutusohjelmia kansainvälisine opiskelijaryhmineen, opiskelija- ja opettajavaihdolla, kansainvälisellä harjoittelulla sekä aihepiiriin liittyvillä opinnäytetöillä.

– On hyvä muistaa, että meillä on myös kansainvälisiä kumppaneita, joiden kanssa tehdään tutkimukseen ja kehittämiseen liittyviä hankkeita ja monissa niistä on mukana myös alueen yrityksiä ja yhteisöjä.

VAKAITA YRITYKSIäPynnä uskoo, että pitkälti SAMKin yrityskiihdyttämötoiminnan ansiosta suhtautuminen yrittäjyyteen on muuttunut myönteisemmäksi. Opiskeluaikainen yrittäjyys on saanut toimintamuotona paljon kiitosta ja uusia yrityksiä syntyy koko ajan parin yrityksen kuukausivauhdilla.– Kiihdyttämöprosessin kautta syntyneet yritykset ovat yleensä olleet vakaita ja pysyviä, mikä korostaa niiden merkitystä, Pynnä sanoo.

AGORA 2|20105

LUOVUUS KAIKESSA TOIMINNASSAEntä miten SAMK aikoo edistää luovuutta ja innovaatioita? Seppo Pynnän mukaan yksi esimerkki on Innovative Business Services -koulutusohjelma, joka paneutuu luoviin prosesseihin ja palveluihin.– Toinen esimerkki on innovaatiolaboratorio, jossa tutkitaan ja kehitetään innovaatiomalleja ja -ympäristöjä. Myös kaikessa muussa toiminnassa asiaa pidetään esillä opetussuunnitelmien laadinnasta lähtien.

PAINOALAT PROFILOIVATOmaa rooliaan ammattikorkeakoulukentässä SAMK on terävöittänyt erityisillä painoaloilla. – Pyrimme pois sekatavarakauppa-mallista. Painoalojen avulla resursseja kohdennetaan asioihin, joissa meillä on ylivertaista osaamista ja joista on hyötyä oman alueemme elinkeinoelämälle, Pynnä painottaa.

– Samalla annamme opiskelijoille syyn tulla tänne opiskelemaan. Meillä on esimerkiksi hyvää energia-alan ja fysioterapian koulutusta, joihin halutaan ulkomailtakin. Kysymys on suurempiin kokonaisuuksiin panostamisesta, joka on yhtäältä valtakunnallista koulutuspolitiikkaa mutta myös sitä, että suurempi määrä ihmisiä saadaan työskentelemään samojen asioiden parissa yhden kahden asiantuntijan sijasta.

osaamisintensiivinen opiskeluaikainen yrittäjyys on yksi viidestä painoalasta. Se toteutuu innovatiivisena liiketoimintana, jossa yrittäjinä ovat opiskelijat. Tähän mennessä yli 200 opiskelijaa on jo solminut Yrityskiihdyttämön kanssa yhteistyösopimuksen. Opiskelija voi saada jopa 60 opintopistettä tutkintoonsa yrittäjyyteen liittyvistä opinnoista.– Yrityskiihdyttämön lisäksi tähän painoalueeseen kuuluu esimerkiksi hyvinvointipalveluita yritysmäisesti tarjoava sosiaali- ja terveysalan Soteekki.

Pynnä muistuttaa, ettei painoala ole sama kuin koulutusohjelma. Yksi painoala voi ilmentyä monella eri koulutusalalla ja erilaisissa kehittämisprojekteissa ja aihepiireissä. Asiaa lähestytään monelta eri näkökulmalta. Esimerkiksi hyvinvointiosaamisen painoala koskee paitsi sosiaali- ja terveysalaa myös

liiketoimintaa ja tekniikkaa ja niiden tutkimusohjelmia.

ympäristö ja energia painoalueena pohjaa SAMKin pitkiin perinteisiin uusiutuvan energian käytön saralla. Tällä hetkellä polttopisteessä on aurinkoenergian hyödyntäminen. Opetuksessa aihe kulminoituu erityisesti Environmental Engineering -koulutusohjelmaan.

automaation ja koneteknologian painoalueella tärkeässä roolissa on konenäkö ja sen sovellukset eri teollisuudenalueilla.– Ehkä monipuolisin ja monitahoisin painoalueistamme on innovatiiviset palvelut ja prosessit; miten tieto ja ideat jalostetaan liiketoiminnaksi. Toisaalta innovatiivisuus on edellytys koko tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan saralle, Seppo Pynnä pohtii.

PYSYVää LAATUAOpetusministeriö tekee vuosittain valmistuville opiskelijoille kyselyn, jossa tarkastellaan mm. opetuksen laatua. SAMK on jo vuosia ollut valtakunnan kärjessä opetuksen laadussa ja viime vuosina ykkönen. Samalla tiellä on tarkoitus jatkaa.– Vuoropuhelu työelämän kanssa ja sen tarpeiden kuuntelu ja tunnistaminen sekä toisaalta opetussuunnitelmien, pedagogiikan ja oppimisympäristöjen kehittäminen toivottavasti ruokkii laatua edelleen, Seppo Pynnä uskoo.

KOHTI OSAKEYHTIöMUOTOASuomen korkeakoulut ovat parhaillaan melkoisessa käymistilassa. Sekä yliopistoja

että ammattikorkeakouluja yhdistetään, pieniä yksikköjä

pyritään karsimaan ja päällekkäisiä toimintoja

poistamaan. Painoalojen määrittely ja omien vahvuuksien löytämien

liittyy olennaisesti tähän prosessiin.

SAMK vahvistaa asemiaan muun muassa organisaationsa

yhtiöittämisellä ja entistä tiiviimmällä yhteistyöllä Satakunnan muiden korkeakoulujen sekä Turun ammattikorkeakoulun kanssa. – Yhtiöittämisellä haemme entistä suurempaa autonomiaa, dynaamisuutta ja parempaa imagoa. Näiden asioiden puolesta puhuvat muun muassa muissa ammattikorkeakouluissa tehdyt osakeyhtiömallit sekä kansainväliset raportit.

painoaLat edustavat

osaamista, Jossa samK

on erityisen vahva Ja

vaiKuttava.

A new StRAteGy fOR SAmKSatakunta University of Applied Sciences (SAMK) has recently prepared a new strategy, illustrating the trends towards 2012. In its strategy, the university is committed to act as a driver of regional innovation and as a promoter of internationalisation and entrepreneurship.

– It is the task of SAMK to ensure that the neces-sary workforce, university-level basic and spe-cialized competence can be found in the region of

Satakunta. This objective is achieved through con-structive cooperation with other higher education institutions and development organizations, says Seppo Pynnä, President of SAMK.

Among the special fields of focus of activities are knowledge-intensive entrepreneurship during study, welfare expertise, the environment and energy, innovative services and processes, and automation and mechanical engineering.

AGORA 2|20106

teKsti teXt: Eeva-Liisa Vallin Kuvat photos: Jussi Partanen, Veera Korhonen, Pori Energia, Oras, STX Finland Oy:n Rauman telakka

teLaKKa tarvitsee monen aLan

insinööri- osaamista.

Lohkon nosto stX finland oy:n rauman telakalla.

KUMPPANUUSSOPIMUKSET RYhDITTäVäT YhTEISTOIMINNAN MUOTOjA

AGORA 2|20107

porin energian tiimipäällikkö eric petaja voimalaitoskierroksella.

SAtAKunnAn AMMAttiKor-KeAKoulu on SolMinut eräi-den pitKäAiKAiSten yhteiS-työKuMppAneidenSA KAnSSA KuMppAnuuSSopiMuKSiA, jotKA MerKitSevät yrityKSen jA AM-MAttiKorKeAKoulun väliSen yhteiStyön SyventyMiStä jA MonipuoliStuMiStA. AMMAtti-KorKeAKoulu toKi hArjoittAA täMän liSäKSi jAtKuvAA, tAvAn-oMAiStA yrityS- jA KorKeAKou-luyhteiStyötä, jonKA MuotojA ovAt eSiMerKiKSi eri tAvoin to-teutetut vierAilut, hArjoit-telut jA yritySten teettäMät opinnäytetyöt.

Vararehtori, toimialajohtaja matti Läh-deniemen mukaan erikseen solmittujen kumppanuussopimusten myötä yhteistyö kuitenkin syvenee tutkimuksen ja kehittä-mistoiminnan alueella. – Hyödynnämme monipuolisemmin asiantuntijaosaamista sekä verkotumme entistä laajemmin. Saamme uutta tietoa ja toimintatapoja arjen toimintaan. Jatkuva vuoropuhelu tuottaa uusia ideoita, malleja ja projekteja, joista hyötyvät molemmat osapuolet.

Tekniikan ja merenkulun toimiala on Läh-deniemen johdolla viime vuosina solminut useita kumppanuussopimuksia, osa koskee vielä ainoastaan tekniikan ja merenkulun toimialaa, mutta tavoitteena on laajentaa sopimukset kattamaan kaikki SAMKin toimialat.

Lähdeniemi muistuttaa, että Satakunnan ammattikorkeakoululla on tärkeä aluevai-kutustehtävä. – Kumppanuussopimusten solmiminen on tapa varmistaa myös satakuntalais-ten yritysten tutkimus- ja tuotekehi-tystoimintaa ja työvoiman saantia. On tärkeää, että yritykset voivat säilyä ja kehittyä täällä. Esimerkiksi Satakunnan ammattikorkeakoulun yrityskiihdyt-tämön kautta alueelle on perustettu noin 200 osaamisintensiivistä yritystä. Kun opiskelijat perustavat yrityksen jo opiskeluaikanaan, tukevat kumppa-nuussopimukset myös näitä yrittäjiä kehitystyössään.

– Toki meillä on yritysten lisäksi kump-panuussopimuksia myös esimerkiksi yliopistojen kanssa, sitä yhteistoimintaa laajennamme kaiken aikaa.

YHTEISTYö MENNYT AIVAN NAPPIIN Pian parisen vuotta SAMKin yhteistyö-kumppanina on toiminut Pori Energia Oy.Tästä kumppanuusyhteistyöstämme on tul-lut runsaasti tuloksia, sanoo Lähdeniemi. – Meillä on kumppanuusopimusyrityk-siemme kanssa erityinen seurantaryhmä, mikä jäntevöittää työtä vastuuttamalla ja aikatauluttamalla erilaisia suunnitelmia ja toimia. – Tätä kautta aiempi yhteistyö saa tun-nistetut ja tunnustetut muodot. Samalla yhteistyön suunnitelmallisuus ja tavoitteel-lisuus kasvaa, kun sopimuksella räätälöi-dään yhteistyön muodot ja tavoitteet kum-paakin osapuolta parhaiten palveleviksi. Porin Energian kanssa olemme solmineet laajan yhteistyösopimuksen ja toteuttaneet yhdessä esimerkiksi johtamiskoulutusta, kielikoulutusta ja työhyvinvointiin liittyviä asioita.

Hallintojohtaja sirkka sainio Pori Energia Oy:stä kertoo yhteistyön menneen aivan nappiin. – Yhteistyön myötä olemme monin tavoin kyenneet lisäämään energia-alan tunnetta-vuutta.– Pitkäjänteisesti toteutettu työharjoittelu, opiskelijaprojektit ja mielekkäät opinnäy-tetyöt ovat hyviä keinoja perehdyttää alalle

hakeutuneita opiskelijoita yritykseen. Ne ovat myös hyvä työllistymiskanava meille päin. – Kumppanuussopimus on jämäköittänyt ja syventänyt yhteistyötämme. Olemme kyenneet verkostoitumaan aivan uudella ta-valla. Opiskelijalle kaikenlainen yhteistyö kanssamme on hyvää sisäänajoa, jolloin saamme systemaattisemmin meille töihin toiminnastamme kiinnostuneita. Mieles-täni oppilaitosyhteistyö on paras keino turvata työvoiman saanti tulevaisuudessa.– Yritykselle on tärkeää päästä kump-panuusyhteistyössä näkemään ja vai-kuttamaan siihen, että oman alan kou-lutustarpeeseen kyetään vastaamaan korkeatasoisella ja asiantuntevalla otteella ja välineillä niin opetuksen sisällöissä kuin tutkimus- ja kehittämistyössä.

Pitkäjänteinen ja kiinteä työelämäyhteistyö koetaan avainasiaksi laadukkaan ja alueel-lista kehitystyötä palvelevan koulutuksen toteuttamisessa.

FAKTAPori Energia Oy tuottaa ja tarjoaa energia-

palveluja. Tuotteita ovat sähkö, kaukolämpö,

teollisuuden energiapalvelut sekä urakointi- ja

kunnossapitopalvelut. Tytäryhtiö Pori Energia

Sähköverkot Oy vastaa sähkön siirrosta ja

jakelusta Porin alueella ja Yhteisyritys Dalkia

AB:n kanssa, Suomen Teollisuuden Energia-

palvelut – STEP Oy, vastaa energiapalveluiden

tarjoamisesta teollisuusasiakkaille.

AGORA 2|20108

RAUMALAISILLA KIINTEää TELAKKAYHTEISTYöTäRauman telakoiden nimet ja omistajat ovat vuosien saatossa vaihtuneet, mutta Satakunnan ammattikorkeakoululla on kaiken aikaa ollut merkittävää yhteis-työtä telakoiden kanssa. Vuoden 2010 keväällä yhteistyön muodot kirjattiin kumppanuussopimukseksi STX Finland Oy:n Rauman telakalla. Yleisluontoisen puitesopimuksen tavoitteena on edelleen kehittää laaja-alaista yhteistoimintaa.

Yhteistyöllä telakka haluaa lisäarvoa kehitys-hankkeisiinsa, lisää tunnettuutta opiskelijoi-den keskuudessa sekä osaavaa henkilökuntaa tulevina vuosina. SAMKin tavoitteena on opetuksen, tutkimuksen ja kehittämistoimin-nan ajantasaisuuden sekä korkeatasoisuuden varmistaminen. – Lisäämme keskinäistä opetuksen, tutkimuk-sen ja kehittämistoiminnan yhteistyötä sekä pidämme yllä henkilökunnan ammatillista osaamista ja valmiuksia elinkeinoelämän tar-peiden tunnistamiseen, Lähdeniemi sanoo.

Tuotantojohtaja ismo saaros STX Finland Oy:stä toteaa, että Rauman telakka haluaa

varmistaa oppimis- ja laiteteknisen toimin-taympäristön ja opetuksen kehittymisen. Yhdessä pyritään luomaan opiskelijoille ympärivuotisen ohjatun harjoittelun oppi-mispolkuja, joissa opiskelijoiden harjoittelu etenee myös opetusjaksojen aikana ennalta määritettyjen suunnitelmien mukaisesti teh-tävien vaatimustasojen noustessa. Tällainen tukee ammatillista kasvua ja mahdollistaa itsenäisen työskentelyn työelämässä heti valmistumisen jälkeen.

Saaros toteaa, että yhteistyötä on toki tehty jo pitkään, mutta nyt yhteistyön sisältö on paremmin määritetty ja sen kehittämiseksi on sovittu systemaattinen toimintatapa.– Pidämme säännöllisin välein tapaamisia ja siten parhaiten tunnistamme toistemme tarpeita.

STX Finland Oy tarvitsee monen alan insinööriosaamista. Sopimuksen mukaan SAMK ylläpitää ja kehittää riittävän laajuista kone- ja tuotantotekniikan, logis-tiikan, tuotantotalouden, sähkötekniikan sekä automaatiotekniikan koulutusta ja toimii siten, että näistä koulutusohjelmista valmistuvien insinöörien laivanrakentami-

satmatic’in suunnitteluosaston henkilöitä testaamassa öljynporauslautan ohjausjärjestelmää.

FAKTASTX:llä on telakat Turussa, Raumalla ja Hel-

singissä. Raumalla rakennetaan autolauttoja,

pienempiä risteilyaluksia ja erikoisaluksia ku-

ten jäänmurtajia ja merivoimien aluksia. Yhtiö

kuuluu kansainväliseen STX Europe -ryhmään,

jonka tuotevalikoimassa ovat matkustajalaivat

ja offshorealukset. Konsernilla on 15 telakkaa

Brasiliassa, Norjassa, Ranskassa, Romanias-

sa, Suomessa ja Vietnamissa.

FAKTA

Satmatic Oy on yksi Suomen johtavista sähkö-

ja automaatiotekniikan rakentajista. Se on

erikoistunut sähköistys- ja automaatioprojek-

tointiin sekä alan valmistuspalveluihin.

Yritys kehittää, valmistaa ja markkinoi auto-

maatio- ja sähkökäyttökeskuksia, sähkökojeis-

toja sekä puistomuuntamoita. Palvelut kattavat

asiakkaan haluaman laajuuden, esisuunnitte-

lusta - huoltoon. Yrityksellä on toimintaa mm

Ulvilassa ja Keravalla. Satmatic Oy on osa

pörssiyhtiö AS Harju Elekter’iä.

SATMATICIN TOIMITUSJOHTAJA TYYTYVäINENToimitusjohtaja simo puustelli Satmatic Oy:stä sanoo, että kumppanuussopimus antaa nopeat mahdollisuudet käynnistää erilaisia yhteistyöprojekteja. Hänen mu-kaansa odotuksena voisi olla säännöllinen kumppanuustapaaminen.

– Kumppanuutta tulee kehittää pitkäjäntei-sesti, että oikeat tekijät pääsevät keskuste-lemaan keskenään. Liika johtajavetoisuus pois! – Kumppanuusprojektit ohjaavat opis-kelijan näkemään yritysten todellisesta arkipäivästä. Puustellin mukaan on hienoa saada nuoria aivoja miettimään tuotekehitysratkaisuja. Myös nuoret saavat tuolloin aitoa oppia. Toki tällä hetkellä lama antaa huonon kuvan, mut-ta jo muutaman vuoden kuluttua alkavat opiskelijaprojektitkin kiihtyä huimaan nousuun.

seen ja merenkulkuun liittyvä ammattitai-to on laaja-alaista ja ajantasaista.

Osapuolet myös käynnistävät tarvittaessa kehitysprojekteja. Nämä voivat olla joko opiskelijaprojekteja, soveltavaa tutki-musta tai tuote- ja menetelmäkehitystä tai STX Finland Oy:n Rauman telakan henkilökunnan toimesta SAMKin tiloissa ja/tai laitteilla tehtäviä kehitys- tai tutki-musprojekteja. Myös telakka ja SAMKin täydennyskoulutuskeskus pyrkivät yhteis-työssä kehittämään telakan henkilökun-nan koulutusta.

– Tällä hetkellä meillä on tekeillä kuiten-kin neljä opinnäytetyötä: Tyyppikuvien luonti modernissa sähkökeskustekniikas-sa, Kevytkennokeskuksen rakennekehitys, Uusiutuvan energian mökkikeskus ja Tuo-tantokoneen sähköinen dokumentointi.

AGORA 2|20109

ORAKSEN KANSSA TIIVISTä YHTEISTYöTä Raumalaisen Oraksen kanssa solmitun kump-panuussopimuksen tavoitteena on niin ikään luoda opiskelijoiden ja Oraksen välille koko insinööriopiskelijoiden opiskeluajan kestävä vuorovaikutussuhde. Opiskelija voi tehdä yritykseen opinnäytetyön, suorittaa harjoit-telun, olla kesätöissä sekä mahdollisesti val-

oraksen hydra-suihkusta vesi valuu sateen lailla.

FAKTAOras kehittää, valmistaa ja markkinoi Poh-

joismaiden markkinajohtajana innovatiivisia

talotekniikan vesijärjestelmiin kuuluvia tuot-

teita. Oraksella on tehdasyksiköt Suomessa,

Puolassa ja Norjassa sekä myyntitoimintaa

lähes kaikissa Euroopan maissa.

valmiuksia koulutuksen jälkeen siirtyä työ-elämään. Ensimmäisen vuoden jälkeen ovat syntymässä käytännöt, joiden mukaan yhteis-työtä rakennetaan. Tästä syystä kokemukset ovat vielä vähäisiä, mutta odotuksemme kumppanuuden suhteen ovat positiivisia.

Koskisen mielestä parhaimmillaan kump-panuus toimisi silloin, kun harjoittelujak-soja edeltäisi vastaava opintokokonaisuus, eli kurssitarjonta mukautuisi kumppa-nuusyrityksen tarpeisiin.– Uskomme, että jatkossa rekrytointihyö-dyt on mahdollista saavuttaa opintojen päätösvaiheessa, esimerkiksi opinnäyte-työn jälkeen. Lyhyellä tähtäimellä yrityk-sen hyöty kumppanuudesta on rajallinen, mutta pidemmällä aikavälillä odotamme tulosta panostuksellemme.

PARtneRShIP AGReementS cOnStItute the bAcKbOne fOR vARIOuS fORmS Of cOOPeRAtIOnSatakunta University of Applied Sciences has concluded partnership agreements with a number of long-term partners, thus making the cooperation with the companies deeper and more versatile. Furthermore, SAMK takes part in continuous, conventional cooperation with companies and higher education institutions. Among other things, this cooperation takes the form of various kinds of visits, practical training and theses commissioned by companies. Vice President, Dean Matti Lähdeniemi says that the partnership agreements deepen co-operation particularly in the field of research and development.

“We utilise expert knowledge more comprehensive-ly and join networks more extensively. Continu-ous dialogue generates new ideas, models and projects, which benefit both parties.”

Lähdeniemi reminds that SAMK plays an important role in regional development. “Conclusion of partnership agreements is also a way of ensuring research and develop-ment activities and availability of labour in companies in the Satakunta region. It is important that companies can stay and develop here. SAMK’s Enterprise Accelerator has created approximately 200 knowledge-intensive enterprises in the region. When students set up enterprises before gradua-tion, the partnership agreements also sup-port these entrepreneurs in their develop-ment activities.”

Partnership agreements have been concluded with Porin Energia, STX Finland’s Rauma shipyard, Oras, Satmatic, Wipro Technologies and Sweco. Moreover, a number of agreements are in preparation.

mistuttuaan jäädä yrityksen palvelukseen. Aiemminkin Oras teetti insinööriopiskeli-joilla liiketoimintaansa tukevia opinnäyte-töitä ja tarjosi heille kesätyöpaikkoja, mutta kumppanuussopimuksen solmimisen kautta yhteistoiminta tehostui ja laajeni.– Vaikka olemme tehneet pitkään yhteis-työtä tutkimus- ja kehittämistoimissa, nyt solmittu kumppanuussopimus toimii silti useiden t & k projektien aktivoijana, sanoo teknologiapäällikkö Jukka Koskinen Oras Oy:stä. Opiskelijat ovat projekteissa vahvasti mukana ja samalla he kehittävät osaamispääomaansa jo opiskeluaikana.

Oras haluaa kumppanuussopimuksen avulla varmistaa osaavan henkilökunnan saan-nin, lisätä tunnettuuttaan opiskelijoiden keskuudessa ja saada yhteistyöllä lisäarvoa kehityshankkeisiinsa Yhdessä pyritään luo-maan opiskelijoille ympärivuotisen ohjatun harjoittelun oppimispolku.

Kysymykseen onko vuoden aikana sopi-muksesta ollut hyötyä, Koskinen vastaa, että lähtökohtana on ollut luoda työelämän ja koulumaailman välille yhteistyökuvio, jonka tavoitteena on parantaa opiskelijoiden

AGORA 2|201010

Elämysvalmennus: Naisjohtajat esittelivät omat gurunsa

MillAinen Minä olen KASvuyrittäjänä nyt jA Mihin Siipeni jAtKoSSA KAntAvAt? näihin KySyMyKSiin SAtAKuntAlAiSet nAiSjohtAjAt hAKevAt vAStAuKSiA johtAMiSvAlMennuKSeSSA, joKA toteutetAAn täySin uudellA tAvAllA pSyKoeläMäKerrAn jA drAAMApedAgogiiKAn Keinoin.

Valmennuksessa tehdään tutkimusmatka it-seen ja peilataan omaa persoonaa ja johtajuut-ta. Tavoitteena on kehittää yrittäjän johtajuus-ominaisuuksia visiointitaidoista käytännön vuorovaikutustilanteisiin asti. Ohjelmaan kuuluu myös perehtyminen omien gurujen, tunnettujen kasvuyrittäjien menestyksen teki-jöihin heidän elämänkertatietojensa avulla.

Elämys on projektin avainsana, yhdessä tekemällä haetaan ja koetaan elämyksiä,

joissa yhdistyvät teatteridraaman keinot työ- ja arkielämään. Tällä rajapinnal-la liikuttaessa keskeisellä sijalla ovat ryhmädynamiikka ja erilaiset sosiaaliset tilanteet, niiden syvempi ymmärtäminen ja tilannehallinta.

Itsensä kehittäminen ja toisaalta projektin synnyttämän uuden verkoston antama tuki koetaan ryhmässä tärkeäksi. Vertais-tuki vahvistaa motivaatiota yrittäjänä ke-

teKsti teXt: Eeva-Leena Forma Kuvat photos: Leila Tasku & Jari Vihervirta

teatteripedagogiikan harjoituksissa yrittäjät työstävät yhdessä elämyksellisiä yritysideoita. Kuvassa vasemmalta yrittäjät sari mäkitalo (telamurska oy), irma milan (askarteluliike vitriini) ja Johanna Lehtinen (graafinen suunnittelutoimisto Johanna Lehtinen).

hittymiseen ja kannustaa myös tarttumaan uusiin haasteisiin yrityksen kasvuvaiheis-sa. Oman johtajuuden kehittymisen kautta luodaan mahdollisuuksia liiketoiminnan ja yritysten kehittymiselle.

SUURIA IHMISIäKurssilaisten guruiksi valikoitui karis-maattisia naisia, johtajia, joista löytyi jotain erityistä, jotain tuttua ja toivottua-

AGORA 2|201011

kin. Gurujen elämäkerrallisten tarinoiden ohella kurssilla johtajat näkevät oman kehittymisensä ja toinen toisissaan samo-jen kysymysten äärellä olevia, vahvoja, suuria ihmisiä. Jotain suuruudesta kertoo se, miten johtajuuden nähtiin kehittyvän ja muuttuvan muutosvaiheissa organisaa-tion mukana. Yksi muutos on aina uusi rekrytointi. Kuinka usein onkaan vaarana käydä niin, että uusi ihminen opetetaan talon tavoille mahdollisimman nopeasti eikä nähdä sitä, että itse asiassa tilanne voisi olla myös toisinpäin. Uusi työntekijä tuo aina jotain uutta organisaatioon ja se tilanne pitää osata hyödyntää oppi-na. Uuden työntekijän tuleminen antaa työyhteisöön muutoksen tai uudistumisen mahdollisuuden. Samalla oma johtajuus muuttuu ja kehittyy – huomaa, että itse ei tarvitse yrittää osata kaikkea, vaan uusilla rekrytoinneilla voidaan todella saavuttaa uusia tuloksia ja osaamista, jota vielä ei ollut.

SILMäT AVAUTUVAT OMALLE TOIMINNALLEaarni moisala on Elämys-projektissa kouluttajan ja ohjaajan roolissa. Hän oli myös vuonna 2008 perustetun Porin ylioppilasteatterin ensimmäinen taiteelli-nen johtaja. Ensimmäisenä produktionaan Porin ylioppilasteatteri toteutti tutkija, näytelmän käsikirjoittaja, ohjaaja ja näyt-telijä Aarni Moisalan johdolla yrittäjä Toi-vo Sukarin elämästä ja yrittäjäksi kasvusta kertovan näytelmän. Näytelmäproduktio toteutettiin tutkimuksen ja draaman yhteistyönä ja näitä kokemuksia on tuotu myös naisyrittäjien käynnissä olevaan Elämys-valmennukseen. Kurssin vetämi-nen liittyy Aarni Moisalalla vapaaehtoisiin tohtoriopintoihin Aalto-yliopistossa ja on osa neurodramaturgista elämyspeda-gogiikan kehittämistä. Päivätyössään hän on liiketoimintaosaamisen yliopettajana Haaga-Heliassa. Professori pia arenius kertoo kurssin taustalla olevan aiemmat kokemukset yrittäjyysopinnoista sekä toisaalta aiemmin toteutettu Toivo Sukari -psykoelämäkertaproduktio. Hänen opis-kelijansa olivat silloin mukana draamatuo-tannossa Aarni Moisalan johdolla.

Pia Arenius ja Aarni Moisala kuvaavat naisjohtajille suunnattua Elämys-valmen-

nusta innostavaksi ja luovaksi. Tämän myös kurssilaiset toteavat yhteen ääneen. Eräässä kommentissa kuvataan kurssi-iltaa hetkeksi, jossa aika pysähtyy. Vahvan asiassa olevan intensiivisyyden aistiikin käsinkoske-teltavana, kun ovesta astuu sisään. – Valmista sapluunaa ei ole voinut tähän tuoda, tärkeintä on, että tietää, mitä tekee ja uskaltaa elää tilanteessa, toteaa Moisala. Nämä naisjohtajat selvästikin uskalta-vat. Ryhmästä aistii helposti saavutetun luottamuksen ilmapiirin ja rohkeuden olla minä.

Elämys-hanke toteutetaan Turun kauppa-korkeakoulun Porin yksikön TSEcore-tii-min ja Satakunnan ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Vararehtori matti Lähdeniemi Satakunnan ammattikorkeakoulusta tote-

professori pia arenius

aa, että tässä hankkeessa on oivallisella tavalla tunnistettu kahden kumppanin osaamiset.

SAMKin yrityskiihdyttämötoiminnassa on jo pitkään toteutettu erityisesti yri-tyksen perustamisvaiheen valmennusta. – Yrittäjyyden ja erilaisten luovien ja innovatiivisten ratkaisujen edistäminen kuuluu keskeisenä osana tehtävääm-me. Tässä hankkeessa panostetaan myös kasvuyrittäjyyteen, joka on usein ongelmakin osaamisintensiivisissä yrityksissä. Aina ne eivät ole välttämät-tä kasvuhaluisia. Tässä merkityksessä hanke tuottaa myös uutta kokemusta ja näkökulmaa yrittäjyyden tukemiseen ja edistämiseen Satakunnassa, pohtii Lähdeniemi.

whAt IS the wInd beneAth my wInGS?Satakunta University of Applied Sciences has concluded partnership agreements with a number of long-term partners, thus making the cooperation with the companies deeper and more versatile. Furthermore, SAMK takes part in continuous, conventional cooperation with companies and higher education institutions. Among other things, this cooperation takes the form of various kinds of visits, practical training and theses commissioned by companies.

Vice President, Dean Matti Lähdeniemi says that the partnership agreements deepen co-operation particularly in the field of research and development.

“We utilise expert knowledge more compre-hensively and join networks more extensively. Continuous dialogue generates new ideas, models and projects, which benefit both par-ties.”

FAKTAELäMYS: oman johtajuuden ja liiketoiminnan

kehittäminen elämyksellisten menetelmien

avulla.

Hanke toteutetaan Turun kauppakorkeakoulun

Porin yksikön TSEcore-tiimin ja Satakunnan

ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Syksyllä

2009 aloitettu projekti jatkuu 31.5.2011 asti.

AGORA 2|201012

oliSiKo AiKA huKAtA KoKo terMi SoSiAAlinen MediA? SoSiAAlinen MediA SAnAnA on eSiintynyt julKAiSuiSSA jA MuiSSA yhteyKSiSSä 2000-luvun AlKupuoleltA ASti. SoSiAAlinen MediA ei itSeSSään lAKKAA oleMAStA. Käy vAin niin, että KAiKeStA MediAStA tulee SoSiAAliStA, jolloin MääriteSAnAA SoSiAAlinen ei enää tArvitA. toiSin SAnoen KäytäMMe MediAA, joKA on AinA vuorovAiKutteiStA.

SOSIAALISEN MEDIAN KUOLEMA – KOhTI KOKONAISVALTAISEN VIESTINTäKULTTUURIN MUUTOSTA

teKsti teXt: Marika PöyriKuvat photos: Marika Pöyrin arkisto & Futureimagebank

Social media is not social as such, but its users are. We are progressing towards a world where interactivity cannot be separated from the use of the media. Since all media is interactive, organisations must enable this interactivity in their communications. Therefore, organisations must start preparations for an open, cooperative and multi-perspective way of communication between the entire organisation, the customers and other stakeholders.

Social media has deprived the communication departments of the right to be the authorised, official corporate voice. What we hear now are voices by those who act, experience and experi-ment. Social media is an entity that is integrated into present-day communication. Social media will not die; we’ll just stop paying attention to its existence.

deAth Of SOcIAl medIA – wORKInG tOwARdS A chAnGe In the cOmPRehenSIve cultuRe Of cOmmunIcAtIOn

AGORA 2|201013

Jokaisen organisaation, yksityisen ja julkisen, on pakko ottaa lähitulevaisuudessa jokin kanta tai suhde sosiaaliseen mediaan. Avoin, vuo-rovaikutteinen ja keskusteleva ote ovat uuden ajan organisaation viestinnän peruspilareita. On esimerkiksi esitetty arvioita siitä, millä aikavälillä nykyisen kaltainen sähköpostijär-jestelmämme lakkaa olemasta. Ennen pitkää siirrymme kokonaan käyttämään vuoro-vaikutteista sähköistä viestintää sähköisen postin lähettelyn sijaan. Siksi organisaatioi-den on alettava valmistautumaan avoimeen, yhteisölliseen ja moniääniseen tapaan viestiä, jossa viestijöinä toimivat koko organisaatio, asiakkaat ja muut sidosryhmät. Siirtyminen uudenlaiseen viestintään ei tule itsestään. Siksi asiaan on syytä alkaa perehtyä nyt.

ORGANISAATIOIDEN SUHDE SOSIAA-LISEEN MEDIAAN VAROVAINENMediaa seuraamalla saa ehkä sen käsityksen, että suomalaiset yritykset ja julkiset organi-saatiot rynnistävät tällä hetkellä sosiaaliseen mediaan: Facebookiin, Twitteriin, MySpa-ceen, Second Lifeen, YouTubeen ja muihin sosiaalisen median sovelluksiin, niin paljon kuin sosiaalisesta mediasta yrityskäytössä kirjoitetaan. Kuitenkin esimerkiksi VTT:n tutkijan anna viljakkalan mukaan kaksi kolmasosaa suomalaisyrityksistä ei vielä hyödynnä sosiaalista mediaa myyntinsä tai asiakaspalvelunsa tukena.

Suurimmassa osassa Suomen yrityksiä ja julkisia organisaatioita vielä pohditaan, miten sosiaaliseen mediaan pitäisi osallistua. On selvää, että hyppy tuntemattomaan pelottaa ja ahdistaa. Aivan liian monessa organisaatiossa ainoa kosketuspinta sosiaaliseen mediaan on kielto käyttää Facebookia tai YouTubea työaikana. Kiellot ja rajoitukset alkavat tuntua tässä vallitsevassa tilanteessa jo varsin kum-mallisilta, sillä sosiaalisen median sovellukset ovat työvälineitä siinä missä esimerkiksi säh-köposti, eikä sähköpostin käyttöä työaikana kai tiettävästi kukaan ole kieltänyt.

Kunnat ovat huolestuttavan vähän kiinnostu-neita kehittämään vuorovaikutteisuutta kunnan ja kuntalaisten välillä, vaikka sosiaalinen media olisi suora väylä kuntalaisiin. Hyviä esimerk-kejä toki on, mutta aivan liian vähän. Yhtenä voisi mainita Espoon kaupungin, joka kyseli Facebook-käyttäjiltä säästökohteita. Sosiaa-linen media kuntaviestinnässä mahdollistaa

avoimuuden, joka taas luo luottamusta päättäjiä ja kunnan johtoa kohtaan. Siinä missä yritykset myös julkiset organisaatiot tarvitsevat sosiaalis-ta mediaa. Sen kautta olisi mahdollista herätellä kuntalaisia esimerkiksi vaikuttamaan.

EI PELKäSTääN MARKKINOINNIN KANAVAYritykset ja julkiset organisaatiot mieltävät sosiaalisen median markkinoinnin välineeksi ja erilaisten kampanjoiden lanseerausympä-ristöksi, jossa voidaan ottaa suoraan kontaktia asiakaspintaan. Yritykset ovat perustaneet tässä sosiaalisen median aallossa Facebook-sivuja ja haalineet faneja suurilla ja näyttävillä fani-kampanjoillaan, kuten esimerkiksi Audi Finland on tehnyt. Kyseessä on kuitenkin paljon markkinointia suuremmasta kokonai-suudesta. Siksi sosiaalinen tai vuorovaikuttei-nen media ei ole pelkästään markkinointi- tai viestintäosaston asia. Sosiaalinen media on vienyt viestintäosastoilta oikeuden olla aukto-risoitu, virallinen yrityksen ääni. Nyt äänessä ovat ne, jotka tekevät, kokevat ja kokeilevat. Siksi myös koko organisaatio on sitoutettava ja motivoitava toimintaan.

Hyvänä esimerkkinä sosiaalisen median hyödyntämisestä muussa kuin markkinoinnis-sa on rekrytointi. Koska uutta sukupolvea, ns. digiajan natiiveja, ei voi lähestyä perinteisen markkinoinnin keinoin, on saman logiikan mukaan myös rekrytointi laitettava uusiksi, sillä Hesarin ilmoituksella enää saa parhaita hakijoita. Uuden sukupolven työntekijöiden hakuprosessit käynnistyvät esimerkiksi Twit-terissä tai Facebookissa päivitysten kautta.

SOSIAALISEN MEDIAN KäYTTö TARVITSEE STRATEGIAN Henkilöstön sitouttamista varten orga-nisaatiot tarvitsevat sosiaalisen median

strategian. Aika myöden tällaiset strategiat nivoutuvat osaksi suurempaa kokonaisuutta, koko organisaation kattavaa viestintäsuun-nitelmaa. Mutta nyt, tässä ajassa, on syytä tehdä suunnitelma sosiaalisen median käytöstä omassa organisaatiossa.

Sosiaalisen median ohjeistuksen ei pidä ainoastaan rajoittaa. Tärkeää on myös kan-nustaa työntekijöitä käyttämään sosiaalista mediaa apuna työssä ja tekemään siellä asioita. Ohjeistuksessa on käytävä ilmi, mitä sosiaalisen median käytöllä tavoitellaan ja miksi se on tärkeää. Ohjeistuksessa pitäisi olla myös konkreettisia neuvoja siitä, miten työntekijän toivotaan osallistuvan. Oh-jeissa on myös tärkeää määritellä selkeästi työntekijän vastuut ja velvollisuudet: mistä asioista saa kommentoida ja kirjoittaa, missä kanavissa voi osallistua ja esiintyykö työnan-tajan edustajana.

MEDIA EI OLE SOSIAALINEN VAAN SEN KäYTTäJäTSosiaalinen media ei ole itsessään sosiaali-nen vaan sen käyttäjät ovat. Koko sosiaa-lisen median ilmiö perustuu vuorovaiku-tukseen toisten käyttäjien kanssa. Olemme menossa kohti maailmaa, jossa vuorovai-kutteisuutta ei voi erottaa median käytöstä. Koska kaikki media on vuorovaikutteista, organisaatioiden viestinnän on myös mah-dollistettava vuorovaikutteisuus.

Sosiaalinen media on kokonaisuus, joka nivoutuu osaksi tämän ajan viestintää. Siitä ei voida enää puhua erillisenä mediana tai ilmiönä. Sosiaalinen media tulee osaksi päivittäistä toimintaamme ja sitä, miten me olemme yhteydessä toisiimme. Sosiaalinen media ei kuole, me vain lakkaamme kiinnit-tämästä huomiota sen olemassaoloon.

INFOYritysviestinnän kouluttaja, FM Marika Pöyri on

kouluttanut erityisesti julkisen sektorin asian-

tuntijoita sosiaalisen median käytöstä markki-

noinnissa ja viestinnässä. Tänä vuonna hän oli

kolmannen kerran pitämässä aiheesta esitelmää

valtakunnallisilla ITK-päivillä (Interaktiivinen Tek-

niikka Koulutuksessa) Hämeenlinnassa. Myös

opettajat ovat innokkaasti ottaneet Marikan

opit vastaan ja käyttävät tehokkaasti sosiaalista

mediaa opetuksessaan hyväksi.

AGORA 2|201014

However, the tenacious people of Rauma were successful with their plan. Education in maritime management has faced several ad-ministrative and professional trends over the decades, but a new direction has always been found and progress made. Next autumn marks the 130th anniversary of this education.

When education in maritime management com-menced, the first group of graduates consisted of five men. During the existence of Satakunta University of Applied Sciences (SAMK) alone, some two hundred students have graduated from the degree programmes in maritime manage-ment and marine engineering since the end of the 1990s. Altogether, thousands of professionals have graduated on the campus.

heikki Koivisto, Director of Education in SAMK’s School of Maritime Management, cherishes the idea of an educational centre of marine logistics and technology organised in Rauma. The centre would comprise existing education in maritime management, logistics, mechanical engineering, international trade and administration. The schools are already located close to each other. In addition, the centre could incorporate upper secondary edu-cation in maritime management and Turku University’s Centre for Maritime Studies – both of them are situated on the same campus as SAMK’s School of Maritime Management. A partner, the Rauma Research Unit of Tam-pere University of Technology, also operates in the vicinity.

WORKINg TOWARDS A CENTRE OF MARINE LOgISTICS

RAUMA bOASTS 130 YEARS OF EDUCATION IN MARITIME MANAgEMENT

teKsti teXt & Kuvat photos: Kirsi Uola

in october 2010, rAuMA will boASt 130 yeArS of educAtion in MAritiMe MAnAgeMent. it tooK StrenuouS effortS to get thiS educAtion StArted At the end of the 19th century. finlAnd wAS pArt of the ruSSiAn eMpire, And neighbouring townS were enviouS: the MAritiMe School wAS AlSo ASpired by pori And uuSiKAupunKi.

Parhaaseen purjelaiva-aikaan 1800-luvun lopulla käynnistyi Raumalla merenkulkualan koulutus. Vuonna 1880 alkanut koulutus juhlii syksyllä 130-vuotista taivaltaan. Rauman kaupungin muutamien puuhahenkilöiden ajama oppilaitos on toiminut valtaosan historiastaan valtion kouluna. Vuodesta 1995 opetus kunnallistettiin Rauman kaupungin kouluksi, ja seuraavana vuonna merikapteenikoulutus siirrettiin Satakunnan ammattikorkeakouluun. Alan toisen asteen koulutus jäi Rauman kaupungin hallintoon. Merenkulkualan koulutus on Raumalla toiminut neljäkymmentä vuotta sataman suulla Lonsinkalliolla.

meRenKulunKOulutuS130 vuOttA

master mariner heikki Koivisto has acted as the director of education since 2003.

AGORA 2|201015

tuhansia merenKuLun

ammattiLaisia

raumaLta

DEGREES TO BE TAKEN RIGHT ON TIME Heikki Koivisto has a message concern-ing the education to shipping companies. “Every year, a large number of students complete their practical training on board. The shipping companies should revise their procedures for supervised training so that young people are not used as extraor-dinary staff. Many students stay at work, and their graduation is delayed. It would be in everyone’s interest that degrees are taken, so that the students would be de-gree holders when more demanding duties are available.”

Higher education in maritime manage-ment in Rauma was incorporated into Satakunta University of Applied Sciences in 1996. Koivisto says the best element about this is the introduction to the prac-tices of other fields of study. Applicant volumes have slightly decreased over the years but, on the other hand, the entrants are quite committed to the field. “Con-stant changes in the curricula constitute a problem. Education in maritime manage-ment is governed by the Standards of Training, Certification and Watchkeeping for Seafarers (STCW) of the International Maritime Organization, which do not change that much.”

GRADUATES OF MARINE ENGINEERINGThe degree programme in maritime manage-ment was the only programme in this field in Rauma when Satakunta University of Applied Sciences started its operations, first as an ex-periment in 1996 and as an established entity in 1997. In 1999, education was extended into energy and marine technol-ogy, in which initial studies were completed in Rauma and subsequent studies in Pori. Education in marine engineering commenced in 2004. A significant number of adult students have participated in these degree programmes, based on so-called blended teaching.

The first-year students of marine engi-neering who practise ship engine hauling

in the work hall were pleased when they got something practical to do instead of sitting in the classroom. When you know things in practice, you can start the practi-cal training with a calmer mind.

Every student has easily found a place-ment for the summer and the autumn term. This situation reflects the fact that a lack of engineers in the field of seafaring already exists and will become worse. In this respect, these young people are pursu-ing studies in a secure field.

UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES ATTRACTED MORE FEMALE STUDENTS

When Satakunta University of Applied Sciences was estab-

lished, the share of female students clearly increased. Even so, the student body is very masculine: there are usually only a few women in each class. anu

pietiläinen, who studies in the Maritime Management

2 Class in the academic year 2009–2010, thinks that gender

does not play any negative role – or perhaps any role at all – in her future profession.

She did not start her studies in maritime management off-hand: she had previously been working as a hairdresser on board an American cruiser for a couple of years, both in Europe and in the Caribbean. Now she also has experience of a freighter, which felt cosier – at least there was no need to think about dress codes.

Pietiläinen completed a double degree – matriculation examination and qualification in hairdressing – in a vocational school and continued her studies at a university of applied sciences, but a newspaper ad about a vacancy on a cruiser changed her plans completely.

“I did work with a number of captains and realised that glamour really is not part of this work. There is a lot of responsibility and pressure. Therefore, my ‘Love Boat back-ground’ has been quite useful,” Pietiläinen laughs.

Anu Pietiläinen wishes there was more co-operation and contacts between the School of Maritime Management and shipping companies. However, she says the most important thing is to maintain motivation. “When you know what you want, things will run smoothly.”

anu pietiläinen, now studying in the degree programme in maritime management, already got in touch with work at sea in her previous profession.

AGORA 2|201016

POSSIbILITIES OF hIghER EDUCATION INSTITUTIONS IN ThE PREVENTION OF CLIMATE ChANgE

a rise in the sea LeveL is LiKeLy to

become the big issue of this century.

teKsti teXt: Sari KahriKuvat photos: Eva Persson / Tammi & Futureimagebank

risto isomäki thinks that the main tasks of the higher education institutions – education and research – are very relevant to the battle against climate change.

AGORA 2|201017

Author, Science journAliSt And environMentAl ActiviSt riSto iSoMäKi gAve A Speech At the Spring Meeting of the internA-tionAl AffAirS AdMiniStrAtive officiAlS of finniSh higher edu-cAtion inStitutionS, reflect-ing on the poSSibilitieS of the inStitutionS in the prevention of cliMAte chAnge.

There are several reasons why climate change is currently regarded as the greatest single concern in the world. For example, a large part of the world’s rice crop will be threatened if temperatures rise. Rice provides nutrition for approximately 2–3 billion people.

Furthermore, the ice sheets have started to melt during the first decade of this millenni-um. A rise in the sea level is likely to become the big issue of this century.

“According to the estimate of the Inter-governmental Panel on Climate Change (IPCC), the sea level will rise less than one metre in this century, but this estimate is based on the assumption that the ice sheets will not start to melt before 2100. Now, in 2010, all three ice sheets are already losing mass,” Risto Isomäki points out.

WHAT HIGHER EDUCATION INSTITUTIONS CAN DOIsomäki says that the main tasks of the higher education institutions – education and research – are very relevant to the battle against climate change.

“For the future of the world, it is very unfa-vourable that most people know extremely little about issues related to climate change, as well as various alternative solutions and their impact. Arguments by climate sceptics find a lot of media coverage, because report-ers are not necessarily familiar with the basics of physics or chemistry and do not grasp the workings of scientific research. If, for example, they understood what heat is and what kind of influence greenhouse gases have, they would be able to take a much more critical view of the sceptical argu-ments.”

According to Isomäki, higher education institutions should offer more multidisci-plinary courses, providing students of all fields with the basics of scientific research on climate change and various alternative solutions.

“Nowadays, research and development is increasingly done by private companies, and I reckon that, for example, the budget of the Nokia Research Center is greater than that of the Finnish higher education institutions put together. I certainly think that compa-nies play a major role in the development of improved technology needed in the pre-vention of climate change. However, their work needs to be complemented by research done by publicly funded higher education institutions, for which considerably greater resources should also be allocated directly from the government budgets,” Isomäki emphasises.

Isomäki regards research done by higher education institutions as crucially more cost-effective, and research results are still public in many countries. The old idea of the freedom of scientific information remains very important since, at its best, it leads to maximum exchange of information and ideas, thus enabling a more rapid progress of things.Likewise, research done by companies almost always aims at the development of products that can turn into significant and financially profitable business activities.

“But if we only think about the solution to the problem, i.e. prevention of climate change, it might be easiest to rapidly dif-fuse techniques and solutions that provide people with considerable savings i.e. that

are cheaper. Companies have no interest in developing overly low-priced products; therefore, research done by higher education institutions is needed in the development of inexpensive or almost free-of-charge solu-tions to be used in the prevention of climate change.”

Can the efforts made by a single higher education institution, or even a small nation such as Finland, have any actual bearing on the battle against climate change?

“Significant inventions and good ideas are significant and good regardless of how big or small the nation or institution they originate from is. An idea or innovation that is sufficiently good will be diffused globally. One should not be too modest or set goals too low, because now, for the first time in history, the world is a kind of a village, thanks to the internet. Ideas will be globally diffused with an entirely new intensity and speed,” Isomäki says.

Kirjailija, tiedetoimittaja ja ympäristöak-tivisti Risto Isomäki puhui korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon Kevätpäi-villä Porissa toukokuussa siitä kuinka korkea-koulujen perustehtävät koulutus ja tutkimus ovat hyvin olennaisia ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa.

Korkeakouluissa tarvittaisiin enemmän poikkitieteellisiä kursseja, jotka opettaisivat kaikkien eri alojen opiskelijoille tiettyjä perus-asioita sekä ilmastonmuutokseen liittyvästä luonnontieteellisestä tutkimuksesta että erilai-sista vaihtoehtoisista ratkaisumenetelmistä.

Korkeakoulujen tekemän tutkimuksen avulla taas voitaisiin mm. kehittää sellaisia ilmas-tonmuutoksen torjumisen kannalta keskeisiä tekniikoita ja ratkaisuja, jotka tuottaisivat merkittäviä säästöjä ihmisille ja olisivat täten haluttuja. Yritysten tekemässä kehitystyössä tähän ei välttämättä aina pyritä.

mIten KORKeAKOulut vOIvAt vAIKuttAA IlmAStOnmuutOKSen tORJuntAAn

AGORA 2|201018

SAMKin alumnit menestyvät maailmalla Harri Nuoran opinnäytetyö sai toistamiseen valtakunnallista tunnustusta

Harri Nuora valmistui insinööriksi (AMK) vuonna 2008 Satakunnan ammattikor-keakoulusta. Opinnäytetyönsä Suljettujen putkiverkostojen mitoitusperusteiden tarkastelu hän teki tamperelaiselle Insinöö-ritoimisto AX-LVI Oy:lle. Opinnäytetyö palkittiin viime vuonna ammattikorkeakou-lujen valtakunnallisessa Thesis-opinnäyte-työkilpailussa. Tänä keväänä työ palkittiin Sisäilmastoseminaarissa 2010.

– Viime aikoina minua on opintojen lisäksi työllistänyt Solar Decathlon Europe 2010 -hanke, jossa 20 korkeakoulun opiskelija-tiimit suunnittelevat ja toteuttavat omava-raisen, aurinkoenergialla toimivan asuin-rakennuksen Luukku. Olemme toimineet osana talon LVI-suunnittelutiimiä. Taloa rakennetaan Otaniemessä ja se siirretään Otaniemestä Madridiin kesäkuussa pidettä-vää kilpailua varten.

SAMKista valmistuttuaan Harri Nuora asetti tavoitteekseen valmistua diplomi-insinööriksi parin vuoden sisällä. Takana oli jo usean vuoden kokemus oman perheen LVI-alan yrityksessä. Tavoitteessa on pysyt-ty. Hänen opintonsa ovat nyt loppusuoralla

Aalto-yliopistossa ja suunnitteilla on diplo-mityön aloittaminen kesällä.

Samaan aikaan Harri Nuoran kanssa SAMKin rakennustekniikasta valmistui Lii-sa Jokinen, hänen opinnäyteyönsä palkittiin kunniamaininnalla ammattikorkeakoulujen valtakunnallisessa Thesis-opinnäytetyökil-pailussa viime vuonna. Nyt kaksikko etenee samaa tahtia opinnoissaan Aalto-yliopistos-sa. Kysytäänpä, mitä heille oikein kuuluu:

mitä on merkinnyt se, että jatko-opintojen pohjalla on amK-tutkinto? Joissakin määrin aiemmat opinnot ovat helpottaneet opiskelua, etenkin oman pääaineen osalta, mutta toisaalta joissakin aineissa lähtötietojen puute on saattanut tuoda opiskeluun hieman haastetta. Perus-asioiden osaaminen on helpottanut asioiden syvällisempää oppimista.

entä uuden tutkinnon jälkeen?Tutkinnon jälkeen on aika siirtyä työelä-mään ja etsiä sieltä uusia haasteita. Toden-näköisintä on, että Liisa jatkaa suunnittelu-puolella ja kenties kehityshankkeissa ja Harri jatkaa urakointipuolta ja pyrkii

teKsti teXt: Eeva-Leena FormaKuva photo: Yrsa Cronhjort

kehittämään urakointia mahdollisimman pitkälle. Se, että jatkaako kumpikaan meistä vielä opiskelujen parissa pidemmälle, on avoin kysymys.

mikä on roolinne solar decathlon -hankkeessa Lvi-suunnittelutiimissä? Alkuperäisessä LVI-tiimissä oli mukana kuusi henkilöä. Tässä vaiheessa kilpai-lua tiimin henkilömäärä on vähentynyt kahteen. Hanke lähti käyntiin suunnit-telulla ja siitä olemme edenneet myös urakointipuolen hoitamiseen. Yhdessä olemme pohtineet ratkaisuja ja selvittä-neet ongelmia. Hankkeeseen on kuulunut vahvasti yhteistyö muiden osapuolten kanssa. Yhteistyötä on tehty arkkitehtien, sähkösuunnittelijan ja urakoitsijoiden kanssa. Meidän tehtävämme on ollut myös hoitaa yhteistyö ja tuotteet kohteeseen LVI-alan yritysten kanssa.

Kesäkuussa olemme kumpikin lähdössä Madridiin. Kilpakumppaneista meillä ei ole vielä kovin paljon tietoa, mutta ainakin saksalaisten joukkueen ratkaisu on hieno nähdä, sillä he ovat voittaneet kaksi aiem-paa kilpailua ratkaisuillaan.

harri nuora ja Liisa Jokinen ovat Luukku-talon kanssa matkalla solar decathlon europe 2010 -kilpailuun madridiin kesällä 2010.

AGORA 2|201019

uutisia news 2|10

VIIDES KALLIgRAFIAN SYMPOSIUM KANKAANPääSSä 18.–24.6.

TURUN AMKIN jA SAMKIN KIRjASTOT SYVENTäVäT YhTEISTYöTääN

VIISI jOUKKUETTA, NELjä TEhTäVää, YKSI VOITTAjA

TEKSTI: Jatta Salmi KUVA: Nelli Aalto

Siinä missä Harkimo koulii valtakunnal-

lisessa Diili-kilpailussa itselleen teräksistä

työntekijää, tarjosi Liiketoiminta Huittinen opis-

kelijoilleen mahdollisuuden näyttää kyntensä

omassa Huittisten Diili -kisassa maaliskuussa.

Opiskelijoita ei tarvinnut suuremmin houkutella

mukaan, kun joukkuemäärä täyttyi ja 25 opiske-

lijaa pukeutui mustiin kilpailupaitoihin reippaalla

sekä kilpailun vaatimalla asenteella.

Viikon aikana opiskelijat pakersivat erilais-

ten liiketalouden alan tehtävien parissa. ”Toi-

meksiannoista puolet tehtiin suorina yritysyh-

teistyöprojekteina. Teemat vaihtelivat osto- ja

myyntitehtävistä markkinointitehtäviin.” kertoo

T&K-koordinaattori Mikko Lehtonen. Opis-

kelijat olivat innostuneita ja kilpailusta opittiin

paljon. Kilpailijoiden palaute kiteytyi kahteen

sanaan: Tätä lisää!

Diilin johtoryhmän puheenjohtajana toimi pai-

kallinen liikemies Pentti ”Huittisten Hjallis” Setä-

lä (Vuoden Yrittäjä, Huittisten Hullumies). Setälä

oli positiivisesti yllättynyt kilpailijoiden asenteesta

ja taidoista. Mm. myynti- ja ostotehtävät ylittivät

kaikki odotukset. Palaute opiskelijoille oli rohkai-

seva. ”Te työllistytte varmasti ja hyviin hommiin.”

Setälän neuvonantajina toimivat opiskelijat

Sanna Lujalahti ja Kimmo Suoniemi.

Tasaisen kilpailun voittoon taisteli Virtus.

Joukkueessa kilpailivat Petri Pilpola, Tuomas

Ruuskanen, Matti Henriksson, Tommi Ruohola, ja

Matti Kotka (kuvassa Pentti Setälän kanssa). He

sijoittuivat jokaisessa neljässä tehtävässä kärkikak-

sikkoon. Vahvuutena voittajajoukkueella oli hyvä

tiimihenki sekä äärimmäisen nerokkaat valmistau-

tumistoimenpiteet ennen jokaista tehtävää.

Huittisten Diili kiinnosti myös suurta yleisöä.

Tapahtuman Facebook-faniyhteisö keräsi yli 550

innokasta seuraajaa ja alueen mediat tiedottivat

kilpailusta aktiivisesti.

TEKSTI: Katri Väkiparta

Kalligrafian opiskelijat ja harrastajat sekä

joukko sitä työkseen tekeviä asiantuntijoita

kokoontuu jälleen kesäkuussa SAMKin

Kuvataide Kankaanpään kampukselle

kansainvälisen Kalligrafian Symposiumin

merkeissä.

Englanninkielisten työpajojen vetäjinä

tänä vuonna toimivat Hazel Dolby, Jan

Pickett, Dave Wood sekä jo kolmannen ker-

ran mukana oleva Thomas Ingmire. Vuonna

1942 syntynyt Thomas saapuu Suomeen

San Franciscosta ja hän on yksi kalligrafia-

taidon edistäjistä Yhdysvalloissa. Sym-

posiumin vetäjänä toimii jälleen opettaja,

kalligrafi Veiko Kespersaks, jonka ansioksi

voidaan katsoa kalligrafian tunnettuuden

leviäminen Suomessa. Symposium kuuluu

osana SAMKin tutkintoon johtavaa kuva-

taiteen koulutusta, mutta siihen on voinut

ilmoittautua myös avoimen ammattikorkea-

koulun opiskelijana.

Suomalaisten lisäksi Kankaanpäähän

saapuu kalligrafian harrastajia aina Ruotsis-

ta, Englannista ja Italiasta asti. Yli sata-

päisen osallistujajoukon ohjelmaan kuuluu

kuuden työpajan lisäksi neljä kalligrafian ilta-

luentoa. Symposiumin aikana osallistujilla on

mahdollisuus tehdä myös tutustumismatka

Tyrvään Pyhän Olavin kirkkoon sekä käydä

perinteisessä suomalaisessa saunassa. Ensi

vuonna Kalligrafian Symposium järjestetään

Englannissa.

TEKSTI & KUVA: Susanna Ruohomäki

Miten teillä on järjestetty informaatioluku-

taidon opetus? Onko kirjastonne mukana

Facebookissa? Näitä ja monia muita kirjas-

toalan ajankohtaisia teemoja pohdittiin Olki-

luodossa, jonne SAMKin kirjasto oli kutsunut

Turun amkin kirjastolaiset yhteistyövierailulle.

Päivä aloitettiin sähkön syntysijoilta Olkiluodon

ydinvoimalasta, jossa tutustuttiin mm. matala-

aktiivisen jätteen loppusijoitustilaan.

Yhteistyötä jatkettiin seminaareissa

merenkulun kampuksella. Harri Salminen

SAMKista esitteli sosiaalisen median sovelluksia

SAMKin kirjastossa. Kuulijat perehtyivät mm.

Deliciousin, Facebookin ja Twitterin käyttöön.

Eeva-Liisa Eskola Turun amkista johdatti kirjas-

tolaiset pohtimaan opiskelijoiden informaatio-

käyttäytymistä. Alustus pohjautui Eeva-Liisan

väitöskirjaan, jossa hän selvitti lääketieteen

opiskelijoiden informaatiokäyttäytymistä on-

gelmaperustaisessa ja perinteisessä koulutus-

ohjelmassa. Tutkimuksen mukaan ongelma-

perustainen oppiminen edistää opiskelijoiden

informaatiokäyttäytymistä. Tutkimustuloksista

ilmeni, että motivaatiolla, uteliaisuudella ja

todellisilla tiedontarpeilla on suuri merkitys in-

formaatiolukutaidon kehittymisessä. Tutkimus

on luettavissa Doria-tietokannassa osoitteessa

https://oa.doria.fi/handle/10024/59116.

Kirjastonjohtajat keskustelivat raken-

teellisesta kehittämisestä sekä kirjastojen

yhteistyön lisäämisestä mm. hankintojen kil-

pailutuksessa ja sosiaalisen median palveluit-

ten käyttöönotossa. Yhteistyötä on jo vuosia

tehty Nelli-tiedonhakuportaalin ja jatkossa

KDK-asiakasliittymän kehittämisen merkeissä.

Päivän aikana hyvät arjen käytänteet sekä

uusimmat linkkivinkit vaihtoivat omistajaa.

AGORA 2|201020

täydennysKouLutusKesKuKsen seminaarit syKsy 2010

avoimen ammatti-KorKeaKouLun poLKuopinnot

Avoimessa ammattikorkeakoulussa voit

opiskella tutkintotavoitteisesti opiskelemalla

polkuopintoja, jotka suunnitellaan aina

henkilökohtaisen tarpeesi mukaan.

Suoritettuasi vähintään 60 opintopistettä

valitsemaasi koulutusohjelmaan soveltuvia

polkuopintoja, voit hakea tutkinto-opiskelijaksi

ammattikorkeakouluun.

AVOIMEN AMMATTIKORKEA-KOULUOPINNOT

− antavat hakukelpoisuuden

tutkinto-opiskelijaksi (60 op)

− valmentavat ammattikorkeakoulun

pääsykokeisiin

− toteutetaan joustavasti päivällä, illalla,

viikonloppuisin tai verkossa

− lyhentävät opiskeluaikaa, koska opinnot

voidaan sisällyttää tutkintoon

− ovat edullisia.

Nyt tarjolla polkuvaihtoehtoja insinöörikoulu-

tukseen ja tradenomikoulutukseen.

Kysy lisää avoimen AMKin täydennyskoulutus-

sihteeri Eija Roihalta, eija.roiha@samk.fi,

puh. 044 710 3107.

Lisätietoja: www.samk.fi/avoinamk

SYYSKUUSosiaalinen media ja juridiset pelisäännöt, 10.9. Pori

Elina Koivumäki, Asianajotoimisto Juridia Oy

Sosiaalinen media markkinoinnissa, 16.9. Rauma

FM, viestintäkonsultti Marika Pöyri

NLP-työpaja, 24.9. Pori

KM, NLP Trainer, työnohjaaja Arja Pakkala, Tmi Lumokas

LOKAKUUAjankohtaista verotuksessa, 7.10. Rauma

Ekonomi, yritysverotusasiantuntija Suvi Lehtonen

Rekrytoinnin haasteet, 8.10. Rauma

Seija Raesola, Senior Consultant, MSc. (Econ.), Certified Business Coach MPS Finland Consulting Oy

Ajankäytön hallinta, 12.10. Huittinen

TkT, koulutusjohtaja, yliopettaja Anne Kleemola

Terveydenhuollon ammattihenkilöiden työnjako - tehtäväsiirrot terveydenhuollossa, 15.10. Pori

Irma Pahlman, OTT, VT, MBA (UK), Hyvinvointialan tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Tuloksellisuuden arviointi, 29.10. Pori

Professori, laitoksen johtaja, HT Ismo Lumijärvi, Johtamistieteiden laitos, Tampereen yliopisto

MARRASKUUTyöhyvinvointi on yhteistyötä, 3.11. Rauma

YTM, sosiaalipsykologi, työnohjaaja Teija Harju

Työpaikan hyvä henki ja kuinka se tehdään – yhteistyötaitoja joukkuepelaajille, 19.11. Pori

Ben Furman, psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti, Approved supervisor AAMFT,

Lyhytterapiainstituutti Oy:n toimitusjohtaja

Työaikojen kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla, 26.11. Pori

Tutkija, Psykologi, TkT Tiina Kalliomäki-Levanto, Työterveyslaitos

Lisätietoja: www.samk.fi/seminaarit