Hengitysliiton jäsenlehti • 3/2013

Hengitysliitto

6 Sisäilman sairastuttama

16 Liikuttavaa COPD-hoitoa

20 Avustajakoira Calle auttaa arjen askareissa

H O T E L L I M A J O I T U S TA H E N G I T Y S L I I T O N J Ä S E N I L L E E DU L L I S E S T I !

Hotelli-ravintola Lasaretti tarjoaa kesällä edullista majoitusta Hengitysliiton jäsenille. Alennus viikkohinnoista jopa 10% sekä viikonloppu- ja kesähinnoista 5%. Kaikki tilamme ovat luonnollisesti savuttomia. Osa huoneista on perhehuo-neita, joihin 4- tai 5-henkinenkin perhe majoittuu mukavasti.

OULUN KESÄ TÄYNNÄ TAPAHTUMIAOulun kesä on täynnä erilaisia musiikki- ja kulttuuritapahtumia sekä opastettuja kierroksia ja risteilyjä merellä ja Oulujoella. Oulun kiertoajelulle pääset kesällä suoraan Lasaretin pihasta Potnapekka-katujunalla! Lisätietoja Oulun tapahtumista löydät mm. www.ouluon.fi -sivustolta.

Ilmoita varausta tehdessäsi jäsenyydestä, etu on henkilökohtainen. Hotelliin kirjautuessa esitä voimassa oleva jäsenkorttisi. Ryhmämatkoissa ja ruokailuissa joka 15. huone/ ateria on ilmainen. Bussinkuljettajat majoittuvat ja ruokailevat ryhmä-matkoissa veloituksetta.

HERKUTTELE RAVINTOLASSAMMEA la carte -aterioista ja lounaasta 10% alennukset (henkilökohtainen etu). Katso koko à la carte -listamme osoitteessa www.lasaretti.com. Jos järjestät perhejuhlat, karonkan, häät tai syntymäpäivät, saat tilavuokrastamme 10% alennuksen ja ruokatilauksista 5% alennuksen.

Hengitys > 3 • 2013 3

ToimitusHengitysliitto ryPL 40, 00621 HELSINKIPuh. 020 757 5000Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@hengitysliitto.fitiedotus@hengitysliitto.fi

PäätoimittajaMervi Puolanne

ToimitusToimituspäällikkö: Tuula Hakkarainen

Tämän lehden sinulle tekivätTuija Helander, Virpi Hämeen-Anttila, Heidi-Johanna Jokelainen, Virve Järvinen, Jaana Kaunisto, Marjatta Karvinen, Tuula Ketola, Anne Leinonen, Tarja Mänty, Katri Nokela ja Tarja Pajunen

KäännöksetThomas Harald

TaittoSauli Heikkilä/Pieni Huone Oypienihuone@kolumbus.fi

UlkoasuArto Sivonen/Työmaa Oy

Kansi Kuva: Timo Hartikainen

Jäsenasiat ja tilaukset Susanne PeuraPuh. 020 757 5133

TilaushintaVuosikerta 35 €

JulkaisijaHengitysliitto ryPL 40 (Oltermannintie 8) 00621 HELSINKIPuh. 020 757 5000www.hengitysliitto.fi

IlmoitusmarkkinointiJe-Mark KyPuh. (09) 5489 3630, fax (09) 547 4430info@je-mark.fi

Painos33.60068. vuosikertaISSN 1799–1889ISSN-L 1799-1889

Toimitus ei julkaise tilaamattalähetettyjä juttuja ja kuvia.

Hengitysliitto

Hengitysliiton jäsenlehti • 3/2013

Kesäiloja ja jäähyväisiäMinulle kesä tarkoittaa ulkoilmaelämää parvekkeella, pihalla ja puutarhassa. Nautin kesäkaupungilla vaeltelusta, puistoihin ja torille poikkeamisesta sekä lenkkeilystä jokivarren maisemissa. Parvekkeella vierähtää tovi jos toinenkin kahvikupillisen, kirjan tai töiden parissa. Mökillä niin ruuanlaitto kuin ateriatkin siirtyvät sujuvasti ulos luonnon keskelle grillin ääreen ja terassikatoksen alle. Viileinä päivinä ja sa-teella päälle vain puetaan enemmän vaatekerroksia ja villasukkia. Kesällä luonnon vehreys ilahduttaa, samoin kesätuoksut kuten kukat ja vastaleikattu nurmi.

Hengityssairaille mikään edellisistä ei ole itsestään selvää. Homeesta työpaikal-laan sairastunut Marjatta Saarelainen nauttii kesästä lähinnä ikkunalasien takaa. Sairaus on herkistänyt hänet niin, että kesän voimakkaat tuoksut ja maaperän aromit alkavat pian tuntua hänen keuhkoissaan tukalalta. Marjatta on joutunut luopumaan kukista niin ulkona kuin sisällä sekä hautaamaan puutarhanhoito-haaveensa. Tehostetun ilmanvaihdon ansiosta hän voi kotonaan hyvin, sillä raikas ja viileä sisäilma helpottaa hengittämistä. Lue Marjatan tarina sivulta 6 alkaen.

Esittelemme sivun 20 artikkelissamme avustajakoira-Callen. Musta labradorin-noutaja on pelastanut vaikeasti sairaan avustettavansa tuomalla tälle oma-aloitteisesti lisähappea. Koirasta on arjessa uskomatonta apua: se osaa kantaa kasseja, avata ovia ja täyttää jopa pesukoneen. Calle onkin saanut sankarikoira-kunniamaininnan.

Kansallisessa allergiaohjelmassa puhutaan allergiaterveyden puolesta ja sie-dättymisen tärkeydestä. Kyse ei ole vain tahdon asiasta, sillä vaikeasti allerginen vaatii tehokasta ja määrätietoista hoitoa sairauteensa. Sen sijaan ne meistä, joiden allergia ei ole vakavaa sorttia, pystyvät turvallisesti siedättämään itseään esimerkiksi möyrimällä kesäpuutarhassa. Lue monimuotoisesta luonnosta ja allergiaterveydestä sivulta 34.

Tämän Hengitys-lehden myötä minun on aika kiittää ja sanoa näkemiin. Siirryn lähes yhdeksän vuoden järjestöviestinnän ja lehdentekorupeaman jälkeen viestin-nän opetustehtäviin. Kiitän teitä lämpimästi, hyvät lukijat, yhteisestä taipaleesta ja lehdelle tulleesta kannustavasta palautteesta.

Tuula HakkarainenToimituspäällikkö

Mau

ri R

atila

inen

Hengitys > 3 • 20134

Tässä numerossa

Sisäilman sairastuttamaMarjatta Saarelainen sairastui työskenneltyään lähes 20 vuotta sisäilmaongelmaisessa työpaikassa. Hän pitää itseään esimerkkinä siitä, että vaikeuksista voi selvitä.6

Avustajakoira Calle auttaa arjen askareissaLabradorinnoutaja Calle auttaa vaikeaa hengi-tyssairautta sairastavaa omistajaansa esimer-kiksi ovien avaamisessa ja pesukoneen täytössä.

20Liikuttavaa COPD-hoitoaMarkus Lang aloitti liikuntaharrastuksen, jotta saisi keuhkoahtaumatautinsa pysymään kuris-sa. Hän onnistui siinä.

16

28 Hengitysliitto perää lisää keinoja homeesta sairastuneiden auttamiseksi

10 Kolumni11 Sosiaaliturva12 Pyöräily pitää pään ja kropan kunnossa14 Irti ahminnasta24–25 Tehtyä ja tulevaa26 Huolla talosi ulkoiset osat30 Savuttomuus vaikuttaa positiivisesti työpaikan henkeen32 Idiopaattinen keuhkofibroosi on harvinainen sairaus

34 Monimuotoinen luonto on allergiaterveyden perusta36 Liittovaltuusto ja -hallitus strategian äärellä39 Hämeen-Anttila: Roiskuu kun rapataan40 Terveysuutisia41 Kesäristikko42 Yhdistyskuulumisia43–47 Svenska sidor

Hengitys > 3 • 2013 5

Ilmassa nytKoonnut: Anne Leinonen

Kesällä ja lomaillessa kannattaa muistaa hyötyliikunnan merkitys. Mökillä voit liikkua käymällä kalareissulla soutaen, pilkkomalla puita tai kantamalla saunavettä. Myös puutarhatyöt ovat hyötylii-kuntaa parhaimmillaan.

Hyvä kesäinen liikuntamuoto on pyöräily. Pyöräillen sujuvat niin kauppareissut kuin retket luontoonkin. Säännöllinen pyöräily koko kesän ajan kohottaa kuntoa huomattavasti. Muista käyttää kypärää!

Lähde: KKI

Uusi tarvittavat reseptit ajoissaMuista uusia käyttämiesi lääkkeiden reseptit ajois-sa niin, että lääkkeet riittävät kesäkauden. Tarkista myös kotona olevien lääkkeidesi kelpoisuus eli niiden käytettävä ennen -päiväykset. Näin varmistat lääkärin määräämän lääkehoidon jatkuvuuden myös kesäai-kana.

Tarkasta mökillä lääkekaapin sisältö ja päivitä se tarvittaessa. Kun matkailet tai mökkeilet, muista myös lääkkeiden oikea säilytys, sillä osa lääkkeistä pitää säilyttää viileässä tai kylmässä.

Uusi palvelu lääkkeiden tunnistukseenUuden verkossa olevan palvelun kautta voi lääkkeet tunnistaa niiden ulkonäön perusteella. Palvelu sisältää tiedot tabletti- ja kap-selimuotoisista lääkkeistä. Pharmaca Fennica Lääketunnistus -pal-velun avulla on mahdollista varmistaa oikea lääkitys luotettavalla tavalla. Palvelun tarjoaa ja sen tietoja hallinnoi Lääketietokeskus.

Palvelu on avattu ennakkokäyttöön osoitteessa www.tunnista-laake.fi ja se on käytettävissä rajoitetun ajan maksutta.

Euroopan unioni pyrkii eroon asbestistaEuroopan parlamentti kehottaa Euroopan unio-nia tekemään suunnitelmia, joiden mukaisesti asbesti voitaisiin poistaa turvallisesti vuoteen 2028 mennessä julkisista rakennuksista. Lisäksi parlamentti kehottaa päätöslauselmassaan 14. maaliskuuta unionia varmistamaan, että kaikki asbestiperäiset sairaudet tunnustetaan ammat-titaudeiksi.

Asbestin kieltämisestä huolimatta sitä on edelleen esimerkiksi monissa laivoissa ja junissa sekä erityisesti julkisissa ja yksityisissä raken-nuksissa. WHO:n arvioiden mukaan asbesti ai-heuttaa EU:n alueella vuosittain 20 000 –30 000 sairastapausta ja määrä on edelleen nousussa.

Kesän askareista hyötyliikuntaa

Tuul

a R

oos

Mav

888/

Dre

amst

ime

Cura

phot

ogra

phy/

Dre

amst

ime

Teksti: Tuula Hakkarainen   Kuvat: Timo Hartikainen

Sisäilman sairastuttama

Liki 20 vuotta sisäilmaongelmaisessa työpaikassa sairastutti kuopiolaisen Marjatta Saarelaisen.

Hengitys > 3 • 20136

Marjatta Saarelaisen kotona ilma tuntuu raikkaalta ja viileältä. Kerrostaloasun-non ilmanvaihtoa on pa-

rannettu.– Tarvitsen raikasta ja virtaavaa ilmaa.

Lämmin, seisova ja kostea ilma on pahin-ta niin ulkona kuin sisälläkin, Marjatta toteaa.

Hän osoittaa Kauko-miehensä asen-tamia korvausilmaventtiileitä ikkunoissa ja esittelee huoneistoon asennetun ilma-lämpöpumppusysteemin ja talossa olevat ilmanpuhdistimet.

Vuosikausien altistuminen sädesie-nelle ja homeille on murentanut aiemmin terveen ja liikunnallisen Marjatan tervey-den. Hän sairastui astmaan ja allergisoi-tui sädesienelle kosteusvaurioituneen työpaikkansa sisäilmaongelmien vuoksi.

– Kylkiäisenä tuli herkistyminen pö-lyille, savuille, hajuille ja kemikaaleille.

Herkistyminen rajoittaa hänen elä-määnsä hyvästä lääkehoidosta huoli-matta.

– Matkustaminen on käynyt vaikeaksi. Myös ranta- ja metsälenkit ovat jääneet. Kevät, kesä ja syksy ovat hankalia. Talvi pakkasineen ja lumineen on parasta ai-kaa, kun maaperä on peitossa. Pakkasilla

suojaudun hengitysilmanlämmittimellä, Marjatta kertoo.

 Vähittäistä altistumistaMarjatta työskenteli lähes 20 vuotta sai-raanhoitajana sairaalan syöpäosastolla. Hän piti ihmisläheisestä ja tärkeästä työstään. Osasto muutti uusiin tiloihin syyskuussa 1985, rakennuksen ylimpään kerrokseen. Ensimmäisistä sateista läh-tien katto alkoi vuotaa.

– Alkuun naureskelimme asialle kan-taessamme sankoja ja vateja vuotopaik-koihin, Marjatta muistelee.

Henkilökunta ei osannut silloin vielä huolestua asiasta. Rakennuksen korjauk-set olivat kosmeettisia.

Marjatta huomasi oireilevansa. Silmät olivat vetiset, kirvelivät ja tulehtuivat. Korvakäytävät kutisivat, suu kuivui ja ääni hävisi. Nenäverenvuodot yleistyivät. Päähän nousi hilsepaukamia. Nivel- ja lihassäryt olivat tavallisia. Lisäksi hän sai pahoja poskiontelotulehduksia, oli jatkuvasti tukkoinen, yski ja tunsi itsensä epätavallisen väsyneeksi.

Ensiksi hän ei osannut yhdistää oi-reiluaan työhön. Työnantaja oli tietoinen sisäilmaongelmista 1990-luvun alkupuo-lella, sillä asiaa tutkittiin.

Hengitys > 3 • 2013 7

Hengitys > 3 • 20138

– Osastoilla tehtiin sisäilman laa-tua ja koettua terveyshaittaa selvittäviä Örebro-kyselyitä. Henkilöstöltä mitat-tiin myös IgE-vasta-aineita, Marjatta muistelee.

Henkilöstön, myös Marjatan, vasta-aineet olivat selvästi koholla verrokkei-hin nähden. Rakennuksen tutkimukset ja korjaukset eivät auttaneet. 1990-luvun loppupuolella Marjatta alkoi olla varma siitä, että hänen oireensa liittyivät työ-paikkaan. Hän ei oireillut yksin, jotkut hänen kollegoistaan vaihtoivat työpaik-kaa. Marjatta jäi osastolle, vaikka oireilu paheni.

– Keuhkoissa ja rinnassa oli laat-tamainen puristus. Yöt olivat erittäin vaikeita tukkoisuuden, yskän ja hen-genahdistuksen vuoksi. Nukkuminen ei onnistunut ilman lääkitystä, eikä juuri senkään kanssa. Töissä kävin vuosia erittäin vähäisillä yöunilla.

Lisäksi hän huomasi muistikatkoksia ja keskittymisen ongelmia.

– Se oli vaarallista työssäni, jossa käsittelin ja annostelin muun muassa sytostaatteja potilaille.

– Oireiluista kyllä puhuttiin työter-veyshuollossa, mutta kenelläkään ei tuntunut olevan keinoja asian ratkai-

semiseksi. En saanut ohjausta toisiin tiloihin tai ohjeita siitä, mitä pitäisi tehdä, Marjatta toteaa.

– Sisäilmasta sairastuessaan ihmi-nen joutuu monissa asioissa yli kävel-lyksi. Luotettavasta työntekijästä tulee ihminen, joka ei ymmärrä omasta ti-lanteestaan mitään. Helposti annetaan ymmärtää, että vika on korvien välissä.

 AstmadiagnoosiLokakuussa 2002 Marjatan verenpai-ne nousi rajusti ja työtoverit patistivat hänet päivystykseen. Siellä hän uskalsi tunnustaa hengenahdistuksensa ja yö-yskimisensä. Siitä alkoivat tarkemmat tutkimukset. Huhtikuussa 2004 hän sai astmadiagnoosin ja lähetteen Työter-veyslaitokselle, jossa hänelle tehtiin seu-raavana vuonna homeuutealtistukset.

– Viimeisen työpäiväni tein 30.6. 2004. Sitä ennen olin ollut kuusi viikkoa sairaus- ja kesälomilla. Tarkoitus oli teh-dä kahden viikon mittainen työpaikalla tapahtuva PEF-seuranta. Kuuden työ-vuoron jälkeen oireeni olivat kuitenkin niin pahat, etten voinut jatkaa töissä. Työterveyslääkäri antoi porttikiellon työ-paikalle henkeä uhkaavan anafylaktisen shokin vuoksi, Marjatta kertoo. 

Työkyvyttömyyseläkkeelle valituskierteen jälkeen

Marjatta joutui toteamaan, ettei hän pysty olemaan töissä eläkeikäänsä asti.

– Se oli raskasta, koska pidin työstäni.Hän oli sairauslomajaksolla toinen

toisensa perään. Kelan näkemyksen mu-kaan hän olisi ollut työkykyinen puh-taassa sisäilmassa, joten se ei maksanut sairausloma-ajalta korvauksia. Työnan-taja peri häneltä maksettuja palkkoja takaisin. Häntä kehotettiin ilmoittautu-maan työvoimatoimistoon työhakijaksi.

Syksyllä 2005 Marjatta jäi vanhuus-eläkkeelle. Ammattitautiasian käsittely jatkui pitkänä kirjeenvaihtona vakuutus-yhtiön kanssa. Työterveyslaitoksen tut-kimusten jälkeisessä E-lausunnossa oli virheitä, joita se ei vakuutusyhtiönkään vaatimuksesta huolimatta halunnut korjata. Vakuutusyhtiö vei vuonna 2008 asian vakuutusoikeuteen. Heinäkuussa 2010 vakuutusoikeus vahvisti ammatti-astmadiagnoosin.

Työpaikalla alkaneen oireilun to-dentaminen oli vaikeaa ja henkisesti raskasta. Hän oli useasti lopettamassa valitusprosessia, mutta on nyt hyvillään, että jaksoi viedä sen loppuun.

Marjatta Saarelainen tarvitsee paljon raikasta ilmaa voidakseen hyvin. Kannettava ilmanpuhdistin on mukana matkoilla.

Hengitys > 3 • 2013 9

– Oikeuden päätös mahdollisti korvauksien saamisen jälkikäteen ansionmenetyksistä ja ast-man hoitoon liittyvistä lääkkeistä. Lääkekatto oli monena vuotena täyttynyt jo toukokuussa.

Vastoinkäymiset eivät ole murentaneet Marja-tan huumorintajua ja valoisaa elämänasennetta.

– Elämänvakaumukseni on syvän kristillinen. Sain siitä voimaa myös vuosien oikeustaisteluun, joskin olen joutunut kamppailemaan myös katke-ruutta vastaan.

– Nyt jaksan taas hymyillä, vaikka muutama vuosi menikin hymyttömänä, hän kertoo.

 Multaporkkanoista pakastekasviksiinSairastumisen vuoksi Marjatta joutui järjestelmään eläkesuunnitelmansa uudestaan.

– Ajattelin aina, että eläkkeelle jäätyäni kas-vattaisimme kesäpaikassamme perunoiden lisäksi muutakin, Marjatta kertoo.

Hän ei kuitenkaan pysty oireilunsa vuoksi viettämään siellä pitempiä aikoja. Kauko harjaa itse kasvattamistaan perunoista pahimmat mullat pois ulkona. Marjatta suosii muutenkin pakaste-vihanneksia.

Kalastusta harrastava Kauko on joutunut luo-pumaan kalareissuista, sillä kalan haju ja proteiini aiheuttavat oireilua ja hengenahdistusta.

Jumppasaleille Marjatalla ei ole asiaa. Kuntoaan ja rangan liikkuvuutta hän hoitaa ministepperillä ja harjanvarsijumpalla.

– En voi mennä jumpparyhmään, mutta pystyn rääkkäämään keuhkojani kotona.

Sairauteen kuuluu väsymys. – Kaikki ylimääräiset ponnistukset kuten sii-

vous vievät voimani.  

Hyvän elämän palasia Marjatalla on hyvä hoitava lääkäri, jota hän tapaa kaksi kertaa vuodessa. Muuna aikana yhteyttä pidetään tarvittaessa puhelimitse ja sähköpostitse.

– Minulla on riittävän tehokkaat lääkkeet riit-tävän suurilla annoksilla. Se on auttanut erakoi-tumisen estämisessä, Marjatta kertoo.

Laulaminen on Marjatalle tärkeä harrastus, jonka hän on yllätyksekseen pystynyt aloittamaan muutama vuosi sitten pitkän tauon jälkeen.

Marjatta toimii Kuopion Seudun Hengitysyh-distykseen homeesta altistuneiden vertaisryhmän vetäjänä.

– Asia koskettaa monia, mutta kaikki eivät halua tulla mukaan ryhmään.

Hän viettää siksi paljon aikaa puhelimessa ja sähköpostin ääressä, joiden kautta ihmiset ovat häneen yhteydessä kysyen neuvoja ja haluten kuun-telijaa. Marjatta myös vaikuttaa valtakunnallisesti Hengitysliiton liittovaltuutettuna. n

Työelämässä oleville Nro 49911 14.-18.10.13, 24.-28.03.14 ja 29.-03.10.14 Nro 49912 16.-20.09.13, 24.-28.02.14 ja 28.07.-01.08.14

Työelämästä poissaoleville Nro 49913 14.-18.10.13, 24.-28.03.14 ja 29.09.-03.10.14

Hakeutuminen: Toimita alle vuoden vanha B-lausunto/kuntoutusuun- nitelma Kelalle yhdessä kuntoutushakemuksen KU132 kanssa. Kurssit ovat Kelan kustantamia.

Lisätiedot: Kirsi Lukka-Aro puh. 050 394 7502 Tarja Lammi puh. 02 573 3250 email: etunimi.sukunimi(at)kuntke.fi

Hengityssairautta sairastaville kuntoutuskurssit Kankaanpäässä

Kelankaari 4 * 38700 Kankaanpää * p. 02 57 333 | www.kuntke.fi

Tarjoamme myös yksilöllistä laitoskuntoutusta!

– Olen esimerkki esimerkki siitä, että vaikeistakin asioista voi selvitä, Mar-jatta Saarelainen sanoo.

Ammatillisen erityisopetuksen järjestäminen on perinteisesti ollut järjestöjen ja säätiöiden tehtävä. Suomessa toimii tällä hetkellä seit-semän ammatillista erityisoppilaitosta, joista yksi on kunnallinen ja muut yksityisten koulu-tuksenjärjestäjien ylläpitämiä. Hengitysliitolla on ollut ammatillista koulutustoimintaa jo 1940-luvun lopulta lähtien. Ajan saatossa Hen-gitysliiton koulutustoiminta on laajentunut ja lisääntynyt. Lisäksi koulutuksen kohderyhmä on muuttunut hengityssairaista hyvin moni-muotoiseksi ryhmäksi erityistä tukea tarvitsevia nuoria ja aikuisia.

Hengitysliiton ylläpitämää koulutustoi-mintaa järjestää Ammattiopisto Luovi. Luovi syntyi elokuussa 2007, kun silloiset Hengi-tysliiton koulutusorganisaatiot (Merikosken ja Kaprakan ammatilliset koulutuskeskukset sekä Hoikan opisto) yhdistyivät. Vuoden 2009 alussa valtion omistama Alavuden erityisam-mattikoulu yhdistettiin Luoviin. Tänä päivänä Luovi onkin Suomen suurin ammatillinen erityisoppilaitos. Oppilaitos toimii valtakun-nallisesti 25 paikkakunnalla, pääosin Pohjois- ja Itä-Suomessa sekä Pohjanmaan maakunnissa ja Satakunnassa. Lisäksi koulutusta järjeste-tään Tampereella ja Helsingissä. Ammatilli-sessa peruskoulutuksessa opiskelijoita on noin 1 500 ja aikuiskoulutuksen opiskelijamäärä on vuosittain ollut noin 1 000. Ammattiopisto Luovissa työskentelee noin 850 ammattilaista.

Luovin opiskelijat opiskelevat erityisop-pilaitoksessa, koska tarvitsevat opinnoissaan ja työllistymisessään erityistä tukea. Opiske-lijoiden tuen tarpeen syynä ovat useimmiten kehitysvamma tai muut oppimisen vaikeudet sekä mielenterveyteen liittyvät ongelmat. Hen-kilöstön moniammatillisen tuen tavoitteena on, että opiskelijat valmistuvat ammattiin ja

työllistyvät koulutustaan vastaaviin tehtäviin. Yksi merkittävä tavoite koulutuksessa on itse-näistyminen ja aikuistuminen. On tärkeää, että työn lisäksi nuori saavuttaa sellaiset elämän-hallinnan taidot, joilla yhteiskunnassa selviää mahdollisimman itsenäisesti.

Koko Suomessa kannetaan tällä hetkellä huolta nuorista, ja nuorten syrjäytymisestä pu-hutaan paljon. Ammatillisen erityisopetuksen päämääränä onkin jo vuosikymmenien ajan ollut nuorten liittäminen osaksi yhteiskuntaa. Työllä ja omalla elämänhallinnalla on keskeinen merkitys siinä, että nuori kasvaa vastuulliseksi yhteiskunnan jäseneksi.

Ammattiopisto Luovi on suosittu oppilaitos. Vuosittain koulutukseen on huomattavasti enemmän hakijoita kuin mitä voidaan ottaa opiskelijoiksi. Runsas hakijamäärä kertoo konkreettisesti, että Luovissa on onnistuttu perustehtävän toteutuksessa.

Viime vuosina Luovi on lisäksi menestynyt erinomaisesti organisaation tilaa mittaavissa arvioinneissa. Merkittävä saavutus oli kun-niamaininta opetus- ja kulttuuriministeriön laatupalkintokilpailussa marraskuussa 2012. Kunniamaininnan mukaan ”Ammattiopisto Luovi pystyy toteuttamaan merkittävällä tavalla omaa vaativaa tehtäväänsä kansallisella tasolla syrjäytymisen ehkäisyssä, tukemaan erityistä tukea tarvitsevia nuoria ja aikuisia sekä osaltaan olemaan yhteiskuntatakuun toteuttajana.” Koko Hengitysliitossa voidaankin olla ylpeitä siitä yhteiskunnallisesta panoksesta, jonka annamme maamme nuorten tulevaisuuden parhaaksi.

Tarja MäntyAmmattiopisto Luovin johtaja

Stud

io P

.S.V

. Hengitysliitto ammatillisen erityisopetuksen järjestäjänä

Kolumni

Hengitys > 3 • 201310

Hengitys > 3 • 2013 11

Sosiaaliturva Koonnut: Tarja Pajunen, sosiaali- ja terveysturvan asiantuntija

”Vanhuspalvelulaki” eli laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista tulee pitkän valmistelutyön jälkeen voimaan heinäkuun alusta. Lain tavoitteena on varmistaa, että iäkkäät ihmiset saavat yksilöl-listä, tarpeidensa mukaista hoitoa ja huolenpitoa yhdenvertaisesti koko maassa laadukkaiden sosi-aali- ja terveyspalvelujen avulla.

Laki edistää ikääntyneiden hyvinvointia ja kaventaa hyvinvointieroja sekä pyrkii tukemaan vanhusten osallisuutta ja voimavaroja. Ikääntyneen toimintakyvyn heikkenemiseen ja sen riskitekijöi-hin halutaan puuttua ajoissa, mikä osaltaan edistää heidän itsenäistä selviytymistään. Vanhuksille turvataan pääsy palvelutarpeen arviointiin sekä taataan laadultaan ja määrältään riittävät palvelut.

Kuntien tulee varautua väestön ikärakenteen muutokseen. Siksi kuntien velvollisuuksia lais-sa täsmennetään ja iäkkäiden mahdollisuuksia saada palveluja vahvistetaan. Lakia sovelletaan vanhuuseläkeikäiseen väestöön sekä henkilöön, jonka toimintakyky on merkittävästi heikentynyt ikääntymisen myötä alkaneen tai pahentuneen sairauden tai rappeutumisen vuoksi.

Kotona asumista tuetaan Laissa korostetaan kotiin annettavien palvelujen ensisijaisuutta. Laitoshoidon mahdollisuutta ar-vioidaan silloin, kun on olemassa lääketieteelliset perustelut laitoshoidolle ja iäkkään turvallinen ja arvokas elämä on turvattava. Lain mukaan hoitojär-jestelyn pysyvyys on turvattava ja avio- ja avopuoli-soille on järjestettävä mahdollisuus asua yhdessä.

Palvelutarve selvitettävä monipuolisesti Iäkkäällä hengityssairaalla on oikeus palvelujen tarpeen viivytyksettömään ja monipuoliseen ar-viointiin. Sen perusteella laaditaan hänelle pal-velusuunnitelma. Se on tehtävä yhdessä iäkkään kanssa neuvotellen vaihtoehdoista ja kirjaten tä-män näkemykset palvelusuunnitelmaan. Hänen tuekseen on nimettävä vastuutyöntekijä, mikäli tulee esille, että hän tarvitsee apua palvelujen toteuttamiseen ja yhteensovittamiseen liittyvissä asioissa. Kiireellisissä tapauksissa sosiaalipalvelut

on järjestettävä viipymättä, ja muissa tapauksissa viimeistään kolmen kuukauden kuluttua päätök-senteosta.

Hoitopaikkojen palvelujen laatua valvotaanLaissa säädetään iäkkäille henkilöille palveluja tarjoavien toimintayksikköjen palvelujen laadusta.

Tulevan vuoden aikana hallitus seuraa ja arvioi esimerkiksi henkilöstömäärän riittävyyttä. Mikäli ympärivuorokautista hoitoa tarjoavissa yksiköissä henkilöstön määrä jää alle suositusten, voidaan lakia täsmentää tämän osalta asetuksella.

Hyvä uudistus laissa on se, että toimintayksi-köitä velvoitetaan omavalvontaan eli seuraamaan ja arvioimaan tuottamiaan palveluja niiden laadun ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Omavalvonta sisältää säännöllisen palautteen keräämisen toi-mintayksikön työntekijöiltä. Samoin omaisilla ja potilailla tulee olla mahdollisuus antaa palautetta ja tulla kuulluksi.

Vanhusneuvoston kautta vaikuttamaanVanhusneuvostot tulee ottaa entistä vahvemmin mukaan kunnan toimintaan, sen suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan aina kun käsitellään ja päätetään asioita, jotka koskettavat kunnan ikäänty-nyttä väestöä. Hengitysyhdistysten on hyvä muistaa tämä paikallisessa toiminnassaan. Hakeutukaa paikkakuntanne vanhusneuvostoon, kuulostelkaa ja viekää hengityssairaita koskevia kysymyksiä sen käsittelyyn. Tuokaa esille hyvät käytänteet ja ehdotukset, mutta myös muutosta vaativat asiat. Ollaan mukana jokaisessa vanhusneuvostossa vai-kuttamassa!

Hengitysliitto pitää tärkeänä, että hallitus seuraa ja arvioi lain tavoitteiden toteutumista ja vaikutusta ikääntyneen väestön hyvinvointiin, terveyteen ja toimintakykyyn, sosiaali- ja terveyspalvelujen saa-tavuuteen sekä kunnille aiheutuviin kustannuksiin. Liitto seuraa tarkasti lain toteutusta ja vaikutuksia ikääntyneen hengityssairaan näkökulmasta.

Lähteet: www.stm.fi ja www.vn.fi

Uusi vanhuspalvelulaki turvaa iäkkään hengityssairaan palvelut

Hengitys > 3 • 201312

Pyöräily pitää pään ja kropan kunnossaTeksti ja kuvat: Tuija Helander

Marika Köykällä todettiin keuhkoverenpainetauti kuusi vuot-ta sitten. Etenevä sairaus heikensi ennen pyöräilystä naut-tineen naisen toimintakykyä. Sähköpyörä palautti rakkaan harrastuksen ja pitkät pyörälenkit takaisin Marikan elämään.

Hengitys > 3 • 2013 13

M arika Köykän kunto al-koi heiketä kuopuksen, nyt kahdeksanvuotiaan Suvin, syntymän jäl-

keen. Oireet Marika tulkitsi ensin vain synnytyksen jälkeiseksi ”normaaliksi” huonoksi kunnoksi, ja ajatteli, että pitää alkaa liikkua enemmän. Pyörryttyään tammikuussa 2006 hän hankkiutui tut-kimuksiin. Siitä alkoi vuoden verran kestänyt ravaaminen lääkäriltä lääkärille ja tutkimuksesta toiseen.

Diagnoosin löytyminen kesti– Minulle tehtiin varmaan kaikki mah-dolliset tutkimukset ja kuvaukset keuh-koista, kertoo Pohjanmaan Jokipiissä asuva Marika.

Diagnoosiksi esitettiin kaikenlaisia keuhkosairauksia astmasta lähtien, mut-ta asiaan ei löytynyt selvyyttä. Marikan olo heikkeni. Hän muistaa kesän 2006 painajaismaisena, kun hellelukemat hipoivat taivaita ja hengitys oli vaikeaa.

– Välillä tuntui, kuin kurkkua olisi kuristanut vaijeri, kertoo Marika.

Tilanne alkoi selvitä Marikan saa-tua lähetteen Seinäjoen keskussairaa-lan kardiologille. Tämä osasi oireiden perusteella epäillä keuhkovaltimoiden verenpainetautia (PAH eli primääri pulmonaaliarteriahypertensio). Nielun kautta tehdyllä ultraäänitutkimuksel-la epäily vahvistui. Lisätutkimuksissa Tampereen yliopistollisessa keskussai-raalassa hänelle tehtiin katetrisaatio. Siinä mitataan keuhkovaltimon paine nivusesta laitettavan katetrin avulla. Tutkimus varmisti diagnoosin, sillä Ma-rikan keuhkovaltimosta mitattu paine ylitti selvästi normaaliarvot.

Keuhkoverenpainetaudin tutkimus ja hoito ovat menneet eteenpäin kovaa vauhtia. Vielä 1990-luvulla tauti usein johti melko nopeaan menehtymiseen. Nyt sitä voidaan helpottaa ja hidastaa useilla eri lääkkeillä. Marikakin sai käyt-töönsä kaksi lääkettä, joiden ansiosta hänen keuhkopaineensa laski ja olonsa koheni. Työkyky ei kuitenkaan palautu-nut ja Marika kirjattiin eläkkeelle viisi vuotta sitten 33-vuotiaana.

Vertaistukea PAH-tapaamisistaSaatuaan diagnoosin Marika sai myös käteensä nipun papereita, joista alim-maisena olivat Hengitysliiton yhteys-tiedot. Marika liittyi jäseneksi. Liiton

kautta löytyi myös vertaistukiryhmä ja vuosittaisista PAH-tapaamisista on tullut vakituinen ohjelmanumero Marikan ja hänen miehensä Timon kalenteriin.

– Muutaman ”pahislaisen” kanssa on tullut pidettyä yhteyttä tapaamisten vä-lilläkin. Henkisen jaksamisen kannalta on tärkeää löytää ihmisiä, joiden kanssa voi jakaa sairauden mukanaan tuomia kokemuksia ja ongelmia, ja jotka tietä-vät, mistä sairaudessa todella on kyse. Myös kohtalotovereiden kanssa viljeltävä hurtti huumori auttaa jaksamaan.

Vertaistukiryhmässä olevan kollegan kautta Marika sai kimmokkeen hankkia sähköpyörän.

Sähköpyörällä pääsee taasMarika, kuten muutkin hengityssairaat, saavat lääkäreiltä ohjeen liikkua ja pitää hyvää huolta kunnostaan. Liikkua pitäisi oman suorituskyvyn ja kunnon mukaan mottona ”liikettä se on pienikin liike”. Marika yritti ensin jatkaa vanhaa mielty-mystään pyöräilyä, mutta Pohjanmaalla on aina jompaankumpaan suuntaan vastatuuli. Sitä vastaan polkemiseen Marikan voimat eivät enää riittäneet ja pyöräilystä oli luovuttava.

Marika oli nähnyt lehdissä mainok-sia sähköpyörästä. Kun hänen kohtaloto-verinsa PAH-ryhmästä hankki sellaisen, haave alkoi kyteä Marikan päässä yhä voimakkaammin. Sähköpyörät ovat melko kalliita, joten hän otti yhteyttä Tukilinjaan ja teki hakemuksen sähkö-pyörän hankkimiseksi.

– Haaveiden täyttymys, kuvailee Ma-rika uutuuttaan kiiltelevää sähköpyörää, jonka hän sai viime syksynä.

Kyytiä on saanut niin pyörä kuin sen omistajakin, sillä talven taituttua on kilometrejä kertynyt peräti 500. Mari-ka kertoo myös pudottaneensa painoa kymmenen kiloa vuoden alusta ja voi-vansa tällä hetkellä tosi hyvin. Kun mies aamulla lähtee töihin ja lapset kouluun, hyppää Marika pyörän selkään ja tekee pidennetyn kauppareissun tai pyörä-lenkin lähiseudulle. Näillä kotiseutu-retkillä matkaa taittuu vähintään 20, joskus jopa 40 kilometriä. Välillä Marika istahtaa kivelle tai penkille, kuuntelee linnun laulua ja nauttii hetkestä. Elämä on ihanaa! n

Sähköpyörät ovat olleet jo pitkään suo-sittuja Keski-Euroopassa. Esimerkiksi Hollannissa se on tavallisten perheen-äitien käyttämä yleinen kulkupeli, jonka avulla kuskataan lapsia hoitoon ja kauppatavaroita kotiin. Polkemista keventävä sähkömoottori auttaa etenkin vastatuulessa.

Sähköpyörät ovat yleistyneet myös Suomessa. Meillä vuosittain ostettavasta 300 000 pyörästä noin 10 000 on sähkö-pyöriä. Valikoima on myös laajentunut, samoin hintahaarukka. Lisäksi myytävä-nä on muunnossarjoja, jotka voi kytkeä omaan pyörään.

Sähköpyörien hinnat vaihtelevat muutamasta sadasta eurosta pariin tu-hanteen euroon.

Halvimmat ovat yleensä kiinalaisval-misteisia pyöriä, joiden akkujen lataukset riittävät 20-30 kilometriin. Kalliimpien pyörien akut kestävät ajotavasta ja -kuor-masta riippuen jopa 60-80 kilometriä.

Pyörissä on usein myös kolme eri tehoa moottorille: kevyesti, kohtalaisesti ja paljon avustava. Mitä enemmän moottori avustaa polkemista, sitä enemmän se syö akusta virtaa.

Sähköpyörien moottorit toimivat vain silloin, kun pyörällä poljetaan – ne vähen-tävät vastusta ja tekevät polkemisesta kevyttä. Tästä on apua etenkin ylämäissä ja kovassa vastatuulessa. Sähköpyörä on myös hyvä vaihtoehto huonokuntoisille ja sairaille, joiden oma fysiikka ei riitä tavallisella pyörällä polkemiseen.

Sähköpyörien on todettu mataloitta-van kynnystä lähteä liikkeelle polkien. Etelän kaupunkien ruuhkissa ne ovatkin autoa ketterämpi ja nopeampi kulku-väline. Ne myös säästävät niin luontoa kuin polkijan kukkaroakin samalla kun nostavat kuntoa.

”Ei saasteita, ei melua, ei ruuhkassa istumista”, sanotaan sähköpyörän val-mistajien mainoslauseissa.

Sähköpyörissä myötätuuli vakiona

P erhepizza ja paketillinen jääte-löä. Kokonainen kananpoika ja keksipaketti. Ahmijan an-noksilla ruokkisi kokonaisen

perheen – minkä ahmija kyllä tietää. Mutta kun ahmintakohtaus iskee ja it-sekontrolli katoaa, syötävän määrällä eikä välttämättä laadullakaan ole väliä. Ahmija mättää, kunnes vatsaan sattuu tai ruoka loppuu. Myöhemmin hän syyllis-tyy, häpeää ja ahdistuu tekonsa vuoksi.

– Ruoka turruttaa, ja sen avulla voi niellä pahan mielen ja ikävät tunteet – mutta vain hetkeksi. Se voi olla aikuiselle tutti, joka tyynnyttää ja helpottaa oloa, psykologi Katarina Meskanen HUS:n Syömishäiriöklinikalta kertoo.

Useimmiten ahmiminen liittyy kiel-teisiin tunteisiin. Joskus se on ihmisen keino palkita itseään ja lisätä hyvää oloa. Oli sen taustalla minkälaisia asioita tai tunteita tahansa, seuraukset näkyvät mielen lisäksi vyötäröllä. Ahmija syö tarpeeseensa nähden monin verroin.

– Ahmija voi elää henkisesti rasittavaa kaksoiselämää. Vieraiden seurassa hän syö tavattoman niukasti, mutta yksin ollessa syöminen riistäytyy käsistä.

Päiväkirjalla taustat tutuiksiAhminnasta voi päästä eroon. Ongel-maan pääsee käsiksi, kun ensin tunnistaa sen taustalla piilevät asiat. Se onnistuu, kun miettii, miksi ja millaisissa tilanteissa

ahmii. Ruoka voi olla ystävä, joka lohdut-taa. Kiireessä, pettymyksen hetkellä ja tukahdutettujen tunteiden kanssa tulee usein ahmittua. Oma syy kannattaa sel-vittää, ja se voi löytyä yhdistetyn ruoka- ja tunnepäiväkirjan avulla. Päiväkirjaan kirjataan syömisiin liittyneitä ajatuksia ja tunteita. Merkintöjen myöhempi tar-kastelu auttaa huomaamaan, millaiset tilanteet ja tunteet edeltävät ahmimis-kohtausta.

– Ahmimiskohtaus puhkeaa tyy-pillisesti illalla päivän paaston jälkeen. Oman syömisrytmin seuraaminen voi auttaa pääsemään tavasta irti, Katarina Meskanen vinkkaa.

Syömisrytmin seuraaminen sujuu vaikka perinteisen ruutupaperin avulla: Ruudut numeroidaan vastaamaan vuo-rokauden kellonaikoja tunneittain. Aina kun suuhun sujahtaa jotain, ruutuun vedetään rasti.

Ohjakset nälälleSäännöllinen syöminen auttaa sekä päi-väpaastoajaa että tunnesyöjää. Kun syö kolmen neljän tunnin välein, nälkä ei ehdi kasvaa hevosenkokoiseksi. Tällä tapaa päivään mahtuu kaksi kunnon ateriaa, aamu- ja iltapala sekä yksi välipala.

– Näläntunteen tulisi säädellä syömi-siä, mutta ahmijalta tuo tunne on usein kadonnut. Epäsäännöllinen energian-saanti laittaa elimistön säästöliekille ja

Irti ahminnastaTeksti: Virve JärvinenKuva: Timhesterphotography/Dreamstime

Rivi ei riitä ja paketti tuntuu pieneltä, kun ahmintakohtaus iskee. Myöhemmin paino ja oma mieli kärsivät.

Hengitys > 3 • 201314

häiritsee nälän- ja kylläisyydensäätelyä. Myönteinen näläntunne palaa, kun

elimistö tietää odottaa polttoainetta säännöllisesti. Tottumattoman voi olla tarpeen muistuttaa itseään munakellolla ruoka-ajoista.

– Säännöllinen ateriarytmi pitää myös verensokerin tasaisena ja siten mielen virkeänä. Mahdollisuus syödä matalaan mieleen vähenee.

Tuttu lautasmalli ohjaa terveelliseen syömiseen jokaista, mutta liian tiukka ei sen kanssa pidä olla. Ahmijankin arkeen mahtuu herkkuja.

– Suhde ruokaan palautuu tasapai-noisemmaksi, kun ei kiellä itseltään mitään. Kielletty hedelmä houkuttelee sallittua enemmän. Kun sellaisen saa käsiinsä, se on menoa!

Lisää myönteisyyttäJos ahminta on keino hallita tunteita, tarvitaan muita tapoja kuin ruoka niiden käsittelyyn. Ellei tunteista voi kertoa toiselle ihmiselle, ne voi kirjoittaa ylös paperille tai tietokoneelle. Kielteisiä tunteita on turha pelätä, hehkuva raivo ei ketään riko. Sosiaalisessa mediassa on erilaisia yhteisöjä, apua ja vertaistukea syömisongelmien kanssa kamppailevil-le. Lenkkipolku ja jumppasali voivat olla kelpoja paikkoja purkaa pahaa mieltä.

– Ahmijasta voi tuntua, että kaikki hänen tunteensa ovat kielteisiä. Kiel-teiset tunteet peittävät helposti alleen myönteiset, ellemme etsi ja vahvista niitä.

Myönteisten tunteiden vaaliminen vahvistaa aivoissa positiivisten tunteiden kokemiseen liittyviä hermoyhteyksiä ja saa elämämme tuntumaan valoisammal-ta. Myönteisiä tunteita voi lisätä esimer-kiksi lisäämällä omiin päiviin tietoisesti itsestä mukavalta tuntuvia asioita, kuten hetkiä hyvän kirjan tai lempimusiikin kanssa. Myönteisten tunteiden koke-mista kannattaa harjoitella ja nauttia

itselle langenneista kehuista ja tehdyistä töistä – tai vaikka puhua itselle kauniisti peilin edessä. Kengän näyttäminen kiel-teisille tunteille toimii: kun oma mieli kutsuu vetäytymään sohvan nurkkaan häntä koipien välissä, kannattaa tarttua pölyrättiin tai lenkkikenkiin.

– Kaikkia ikäviä asioita, tilanteita ja ihmisiä ei voi poistaa elämästä ajatuk-sella ja puheella. Voimme kuitenkin muuttaa suhtautumistamme ikävyyk-siin ja etäännyttää itsemme niistä. Jotta uudet ongelmanratkaisukeinot korvai-sivat ahminnan, tarvitaan harjoitusta ja lukuisia toistoja.

Siivousrättiä suklaan sijastaHarjoituksesta huolimatta takapakkeja tulee. Ahmimisen voi kuitenkin pysäyt-tää, vaikka suklaa jo maistuisi suussa. Lipsahdusten varalle kannattaa miettiä ennakkoon keinoja, mitä tehdä.

– Suklaalevyn voi laittaa sivuun ja luvata itselleen, että palaa siihen viiden minuutin kuluttua – jos vielä haluaa. Useimmiten ihminen ei halua. Vähitel-len aikaa sopii pidentää. Soitto ystävälle ja mikä tahansa ajatukset ruoasta pois-vievä tekeminen auttavat.

Lipsahdukset eivät mustaa mieltä, kun opettelee suhtautumaan niihin yk-sittäisinä, ohimenevinä takapakkeina. Haitaksi ne ovat, jos ne johtavat toivot-tomuuteen ja estävät uudet, ahmimista hillitsevät yritykset.

– Syömistä ei hallita tiukoilla sään-nöillä ja itsekurilla, vaan ymmärryksellä ja hyväksynnällä. Ahmiminen ei tee kenestäkään huonoa ihmistä. n

Lue lisää: Anna Keski-Rahkonen, Ka-tarina Meskanen. Minna Nalbantoglu (toim.) Irti ahminnasta, Duodecim. 2013. Kirjaan perustuva itsehoito-ohjelma löytyy netistä osoitteesta www.irtiah-minnasta.fi.

Hemmottelua herkkujen sijaan

• Laita itsellesi lämmin kylpy tuoksuvine kylpy-vaahtoineen. Kruunaa hetki ihanalla vartalo-voiteella.

• Nappaa iltapäivänokoset.• Kirjoita ja postita itsellesi

kannustava kirje.• Vuokraa hyvä elokuva.• Pistäydy puutarhassa

ihastelemassa kukkia.• Käy taidenäyttelyssä tai

lainaa kirjastosta taide-kirja.

• Muistele onnistumisiasi.• Lähde kävelylle metsään

tai rantaan auringon-laskua ihastelemaan.

Lähde: Anna Keski-Rahkonen, Katarina Meskanen. Minna Nalbantoglu (toim.) Irti ahminnasta, Duodecim 2013

Hengitys > 3 • 2013 15

Hengitys > 3 • 201316

U rheilu ei innostanut helsin-kiläistä Markus Langia nuo-rena. Nyt 70-vuotiaana hän löytää monta syytä liikkua.

Tärkein niistä on keuhkoahtauma-taudin hoito:

– Liikunta hidastaa taudin etenemis-tä ja vähentää oireita, hän tietää.

Hän on saanut keuhkotoimintansa pysymään kunnossa ja välttänyt lääk-keiden käytön todennäköisesti pitkälti elämäntapojensa ansiosta.

Liikunta auttaa häntä pitämään pai-noa kurissa ja kohentaa mielialaa.

Samalla se hyödyttää muiden iän tuomien sairauksien ja kremppojen hoidossa.

Diagnoosi muutti arjen Markus Lang ei uskonut olevansa sai-ras, kun hän kuusikymppisenä astui lääkärin vastaanotolle. Hän ei ollut sai-rastanut juuri muuta kuin angiinaa ja keuhkoputkentulehduksia, ja niistäkin nielurisaleikkaus oli vapauttanut hänet vuosia sitten.

– Lähdin vain selvittämään, mis-tä johtuu, että hengästyn varsinkin ra-situksessa kovin herkästi, laulua har-rastava mies kertoo.

Terveyskeskuksen mikrospirometria osoitti, ettei kaikki ollut kunnossa. Lang sai lähetteen Meilahden sairaalaan.

Kun keuhkojen toimintaa ja tila-vuutta tutkittiin tarkemmin, hänellä todettiin lievä keuhkoahtaumatauti. Uloshengityksen sekuntivirtaus eli FEV1 oli 86 prosenttia normaalista.

Markus käänsi diagnoosin haasteeksi:

– Päätin huolehtia kunnostani niin hyvin kuin mahdollista.

Hän työskenteli tuolloin tervey-denhoitotuotteiden maahantuonnin yrittäjänä.

Työ oli vastuullista ja kiireistä. Liike-elämään liittyi 70-luvulla kosteita ateri-oita ja yövalvomisia. Lang oli tupakoinut pitkään, mutta lopettanut seitsemän vuotta aikaisemmin.

– Elämäntavoissani on parantamisen varaa, hän tajusi sairaudesta kuultuaan.

Hän alkoi panostaa liikuntaan, ke-hittää ruokavaliotaan ja höllätä stressiä.

Alkuun yrittäjän aikataulut sääte-livät hänen tekemisiään, mutta kolme vuotta diagnoosista hän jäi eläkkeelle ja pystyy nyt keskittymään itsehoitoon.

Sopivat ja mieluisatMarkus Lang tarttuu sauvoihin, vetää keuhkot täyteen ilmaa, lähtee rauhal-lisesti liikkeelle ja kiihdyttää vauhdin ripeäksi.

Hän reippailee viiden kilometrin lenkin kolmesti viikossa. Reittinä on läheinen pururata tai kauniin omako-tialueen pihakadut Pohjois-Helsingissä.

Liikuttavaa COPD-hoitoaTeksti: Marjatta KarvinenKuvat: Mauri Ratilainen

Markus Lang alkoi harrastaa liikuntaa, jotta saisi keuhkoahtaumataudin pysymään ku-rissa. Hän onnistui.

Liikuntaohje keuhko ahtauma tautia sairastavalle

Terveysliikunnan viikoittainen minimitavoite on kolme kertaa puoli

tuntia. Liikkuessa tulee hengästyä ja hikoilla ainakin vähän. Liikunnan

tulee olla rasittavaa, jotta kunto kohoaa tai säilyy.

Jo kymmenen minuutin tehokkaista liikuntapätkistä on hyötyä, kunhan

niitä on riittävästi. Liikunnaksi lasketaan yhtä hyvin varsinaiset liikun-

taharjoitteet kuin hyötyliikunta kuten siivoaminen, rakennustyöt ja

marjan poiminta – kunhan rasitustaso on riittävä.

Keuhkoahtaumatautia sairastavan kannattaa harjoittaa myös lihaskun-

toa. Sopivien liikkeiden löytämisessä auttaa tarvittaessa asiaan pereh-

tynyt fysioterapeutti. Esimerkiksi senioriliikuntaryhmät ja pilates- ja

joogaryhmät sopivat useimmille keuhkoahtaumapotilaille. Vesijuoksu,

allasjumppa ja uinti ovat monille mieluisia lajeja, eikä niiden harrasta-

mista rajoita edes talven pakkanen tai liukas keli.

Markus Lang on huomannut, että liikun-nan avulla hän pystyy vaikuttamaan hänelle kertyneiden sairauksien etenemi-seen ja edistämään elämänlaatuaan.

Hengitys > 3 • 2013 17

Hengitys > 3 • 201318

Mieluiten hän kulkee yksin ja omassa tahdissaan. Vaimokin lenkkeilee mutta pitää rauhallisemmasta menosta.

Huono sää ei estä Langin menoa. Mo-tivaatio nousee ulkoilun ilosta ja hyvistä tuntemuksista.

– Jokaisen lenkin jälkeen hengitys kulkee kevyemmin ja mieli on hyvä.

Myös voimaharjoittelu kuuluu hänen säännölliseen liikuntaohjelmaansa. Sii-henkin kimmokkeen antoi odottamaton vastoinkäyminen.

Langit olivat mukana surullisenkuu-luisassa Malagan bussiturmassa vuonna 2008. Törmäyksessä Markus loukkaantui ylävartaloonsa. Hänen keuhkojaan hoi-dettiin kahteen otteeseen veririnnan eli hemothoraxin takia. Ensin vasemman ja sitten oikean keuhkopussin onteloon kertyi verta ja samalla uloshengityk-sen sekuntikapasiteetti putosi 64:ään ja myöhemmin 51:een, mistä se on nyt kohonnut 52:een.

Turman aiheuttama olkapäävam-ma ja sen jälkeinen pitkä fysioterapia johdattivat hänet salille. Ajan mittaan lihasharjoittelusta tuli tapa.

– Lihasten vahvistaminen on hyödyk-si myös keuhkoahtaumataudin hoidossa, hän tähdentää.

Markuksen työhuoneen nurkassa nököttää kuntopyörä. Satulaan hän nousee kuitenkin harvoin:

– Miksi huhkisin sisällä, jos voin lähteä ulos raittiiseen ilmaan!

Mökkeily on Markuksen henkireikä ja loistavaa hyötyliikuntaa. Hän raken-telee poikiensa kanssa, hoitaa vaimon kanssa puutarhaa ja asentelee lintu-pönttöjä lapsenlasten kanssa.

Laulusta treeniä keuhkoilleMarkus Langin rakkain harrastus on lau-lu, siitä oli vähällä tulla miehelle ammatti.

Hänellä on voimakas ja kantava ääni, joka luontuu klassiseen yksinlauluun. Markusta miellyttävät liedit ja aariat, joita hän esittää nykyisin lähinnä omaksi ja lähipiirin iloksi, useimmiten kotona vaimon säestäessä flyygelillä.

Hän on löytänyt laulamisestakin kuntouttavan puolen:

– Laulu on treeniä hengityslihaksille.Ahtauttavaa tautia sairastavan keuh-

kotuuletus kohenee, kun laulaessa jou-tuu vetämään välillä ilmaa keuhkoihin ja sitten taas äänen tuottamisen aikana puhaltamaan ilman kontrolloidusti ulos.

Myös suuontelon takaosan lihak-set jäntevöityvät laulun harjoituksesta,

mistä on erityistä hyötyä uniapneaa po-tevalle, kuten Markukselle. Hänellä tauti todettiin pian COPD-diagnoosin jälkeen ja hänellä ylipaine- eli CPAP-hoito.

Markus on havainnut, että loppu-jen lopuksi liikunta vaikuttaa kaikkiin sairauksiin, joita hänelle iän myötä on ilmaantunut.

– Onneksi voin itse vaikuttaa saira-uksien etenemiseen ja elämänlaatuun, hän sanoo.

Markus pyrkii pudottamaan pai-noaan muutaman kilon ja kiinnittää huomiota myös ruokavalioon.

Langien keittiössä vältetään ”eluk-karasvoja”. Vitamiinit tulevat pääosin ravinnosta, vain D-vitamiini otetaan purkista. Itse poimittuja marjoja riittää ympäri vuoden.

Alkoholin rajoitukset eivät ole Mar-kukselle ongelma, sillä olutkaan hänelle ei juuri maistu. Mutta makeannälkä yllättää joskus:

– Suklaa ja jäätelö ovat heikkouksia-ni, hän tunnustaa.

Lääkkeitä varaltaMarkus käy kahdesti vuodessa tarkas-tuksessa ja seuraa lääkärinsä kanssa taudin kulkua.

Laulu on Markus Langin rakkain harrastus. Ahtauttavaa hengityssairautta sairastavalle miehelle siitä löytyy myös kuntouttava puoli, sillä laulu on hyvää treeniä hengityslihaksille.

Hengitys > 3 • 2013 19

Molempien iloksi keuhkojen toiminta on py-synyt pitkään samana.

– Jos potilas pystyy liikkumaan rivakasti eikä hänellä ole toistuvia pahenemisvaiheita eikä hen-genahdistusta, hän selviää ilman lääkkeitä, keuh-kosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Milla Katajisto sanoo.

– Hyvä kunto voi vähentää avaavan lääkkeen tarvetta, koska se vähentää oireiden kokemista.

Suomalaisen 25 vuoden seurantatutkimuksen mukaan liikunta voi jonkin verran säilyttää keuh-kojen toimintakapasiteettia, mutta näyttöä sen vaikutuksesta keuhkofunktioon ei toistaiseksi ole.

Jo aiempi nelivuotinen saksalaistutkimus antoi vahvaa näyttöä säännöllisen liikunnan merkityk-sestä. Ne, jotka kävelivät yli 6 000 askelta päivittäin, elivät tutkintajakson päättyessä hyvissä voimin, kun taas kolmasosa alle 3 000 askelta kävelleistä tutkittavista oli samassa ajassa menehtynyt.

Markus ei kärsi pahenemisvaiheista eikä liman-erityksestä. Kun hänellä on hengenahdistusta, hän henkäisee lyhytvaikutteista keuhkoputkia avaavaa salbutamolia. Lääkärin varalta kirjoittamaa hoita-vaa lääkettä hän ei vielä tarvitse.

– Keuhkon vauriot eivät korjaannu, mutta tau-tihan etenee hitaasti. Kun harrastan liikuntaa, tasaan eroa niihin, joilla tätä sairautta ei ole. n

Puutarhan hoito ja lintupöntöistä huolehtiminen ovat Markus Langin harrastuksia.

ELÄMÄÄ HELPOTTAVAT KOTIHAPPIHOITOLAITTEET

KANNETTAVAT• eri kokoja• erilaisiin käyttötarkoituksiin• jopa päivän käyttö yhdellä täytöllä

medicaltilaus@woikoski.fi (09) 2798 3620 www.woikoski.fi/medical

KESKUSTELE• lääkärisi kanssa sopi- vasta vaihtoehdosta• erilaisista tarpeista ja tilanteista

Hengitys > 3 • 201320

K un Arja ryhtyy tyhjentämään astianpesukonetta, avustaja-koira Calle tulee avuksi. Se tarttuu keittiönkaapeissa sitä

varten oleviin naruihin ja vetää laatikot auki. Kun puhtaat astiat ovat kaapeissa, Calle tönäisee laatikot kiinni ja nostaa lopuksi myös pesukoneen luukun kiinni.

– Calle auttaa minua säästämään voimiani. Sairaus aiheuttaa tulehdusta ja kiputiloja ympäri kehoa. Lisäksi kumar-teleminen ja painon kantaminen tuntu-vat pahalta ja voimat menevät pienistäkin asioista. Callesta on konkreettista apua, sanoo Arja.

– Talvella Calle kantaa ja pinoaa hal-koja. Se täyttää pyykinpesukoneen ja auttaa kantamaan pyykkikoria. Se kantaa

ostoskoria kaupassa ja nostaa pudonneet tavarat automaattisesti, kertoo Arja Cal-len monipuolisista tehtävistä.

Kaksi harvinaista sairauttaCalle on Arjan tietojen mukaan ensim-mäinen hengityssairaan apuna toimiva avustajakoira. Arja tarvitsee avustajakoi-raa, koska sairastui 13 vuotta sitten side-kudosreumaan kuuluvaan systeemiseen skleroosiin. Se kovettaa ihoa ja sisäeli-miä. Arjalle tauti aiheutti myös keuh-kovaltimoiden ylipainetaudin (PAH). Tautiyhdistelmä on erittäin harvinainen.

– Aluksi sairaus lamaannutti. Elin-aikaa annettiin tuolloin kaksi vuotta. Kahden harvinaisen taudin kanssa oli vaikea löytää hoitokeinoja, Arja kertoo.

Avustajakoira Calle auttaa arjen askareissa

Teksti: Anne LeinonenKuvat: Markku Ojala

Labradorinnoutaja Calle toimii vaikeaa hengitys-sairautta sairastavan Arjan avustajakoirana. Sairau den vuoksi hän uupuu helposti eikä tava-roiden nostaminen tai kantaminen ole mahdol-lista. Calle on apuna arjessa.

Hengitys > 3 • 2013 21

Hengitys > 3 • 201322

– Minulla sattui kuitenkin onni myötä ja löytyi lääkkeet, jotka tehosivat. Nyt minulla on hyvä hoito ja apuvälineet, toteaa Arja.

Sairaudet vievät Arjalta voimia ja ovat heikentäneet sydämen toimintaa. Hän tarvitsee lisähappea ja liikkuu nykyisin kannettavan happilaitteen kanssa.

– Aluksi happipullo oli kuin olisin saanut pallon jalkaan. En voinut liikkua kuin kotona. Kun sain nestemäistä hap-pea käyttävän laitteen käyttööni, pääsin liikkumaan ja kuntoutumaan niin, ettei lihaskunto rapaudu.

Kuntoutumisessa on auttanut paljon myös Calle, joka tuli Arjan avustajakoi-raksi toukokuussa 2009. Lääkärit ovat jo kauan sitten suositelleet Arjalle hen-kilökohtaista avustajaa, mutta vielä hän on pärjännyt Callen avulla.

– Calle tekee asiat kiintymyksellä ja ruokapalkalla. Lisäksi se on autta-massa 24 tuntia vuorokaudessa. Siihen ei henkilökohtainen avustaja pystyisi, Arja toteaa.

Vaikka elämä sairauden kanssa on vaikeaa, Calle auttaa paljon. Arja kertoo, kuinka he olivat kävelyllä Eiran puistossa Callen kanssa. Tuntematon ohikulkija tuli ihastelemaan Callen toimintaa ja ryhtyi kyselemään koirasta. Kun Arja kertoi sairaudestaan, hän kauhistui.

– Hän sanoi kuitenkin, että tätä elämä on. Et olisi saanut noin ihanaa koiraa, jos et olisi sairastunut. Se oli mielestäni hy-vin sanottu, elämä ottaa ja elämä antaa.

Koulutus lahjoitusten varassaAvustajakoirat koulutetaan Avustajakoi-rakoulussa Axxell Brusabyssä Kemiössä. Tarkasti valitut koirat käyvät kahden

vuoden peruskoulutuksen. Tasotestien jälkeen Invalidiliitto ostaa koirat ja luo-vuttaa ne käyttäjilleen. Lisäksi koiran taidot testataan joka toinen vuosi. Yhden avustajakoiran kouluttaminen hankin-toineen  ja ylläpitokuluineen maksaa noin 18 000 euroa.

– Avustajakoirien koulutus on täysin lahjoitusten varassa. Kysyntää olisi todel-la paljon, mutta tällä hetkellä luovutetaan kuutisen koiraa vuodessa avustettaville, Arja kertoo.

Avustajakoirat ovat lain mukaan samassa asemassa kuin opaskoirat. Ne voivat siis kulkea avustettavansa kanssa kaikkialla. Sinivalkoinen liivi kertoo ulko-puolisille, että kyseessä on avustajakoira.

Avun ja seuran lisäksi Callesta on Arjalle myös turvaa. Calle on opetettu hakemaan tarvittaessa apua SOS-patukan avulla. SOS-patukka on punaoranssi, ja sen sisällä olevissa ohjeissa kerrotaan Arjan nimi, sairaus ja ohjeet siitä, miten toimia hätätilanteessa.

– Jos Calle näkee, että lysähdän ka-saan, se nappaa SOS-patukan vyötäröltä ja vie sen lähimmälle ihmiselle. Sitten se odottaa, että patukassa oleva ohjelap-punen luetaan ja taluttaa avuntuojan luokseni, Arja sanoo.

– Kun on tällainen koira mukana, us-kallan liikkua invamopedillani kärryteitä pitkin metsässäkin. Calle onkin antanut paljon mahdollisuuksia liikkumiseen.

Apuna hätätilanteessaTurvana Calle oli myös maaliskuussa 2012, kun Arja sai miehensä ollessa matkoilla kipukohtauksen ja tuupertui olohuoneen lattialle. Näitä tilanteita varten Calle on opetettu hakemaan vir-voitusjuomapullo, joka virkistää Arjaa ja vähentää pahaa oloa.

Tuolloinkin Calle lähti hakumatkalle, mutta palasi toisen happilaitteen kanssa. Arja ihmetteli hetken, ennen kuin tajun-nan menettämisen partaalla huomasi, että käytössä olleesta happilaitteesta oli happi loppunut.

– Jos niin kipeänä olisin jäänyt il-man happea ja menettänyt tajuni, ei olisi käynyt hyvin. Sain vaihdettua letkut ja käänsin happea hetkeksi kovemmalle. Calle seurasi tilannetta ja kävi sen jäl-keen omatoimisesti hakemassa juoman, kertoo Arja.

Kun Arja sai kylmähorkan, asettui Calle viereen lämmittämään. Toimistaan tilanteessa Calle palkittiin joulukuussa 2012 Kennelliiton sankarikoiran arvolla.

– Halusin tuoda esille myös sitä, mi-

Calle nostaa alakaapista tavarat Arjalle, jotta hänen ei tarvitse kumartua.

Calle pystyy avaamaan keittiön kaapit ja laatikot niiden kahvoihin asennettujen narujen avulla.

Hengitys > 3 • 2013 23

Suolan parantavat ja puhdistavat vaikutukset on tunnettu Euroopassa jo keskiajalla. Munkit hoitivat keuhkosairauksista kärsiviä potilaita

suolakaivoksissa. Myös toisen maailman-sodan aikana, kun Saksassa käytettiin

suolakaivosta pommisuojana, monet astmaatikot huomasivat sieltä pois lähtiessään, että heidän vointinsa oli parantunut. Ei ole sattumaa, että keuhkoparantolat ym. ovat perintei-sesti sijainneet meren, suolaisen veden, äärellä.

Suolapiipun avulla voi nauttia puhdistavasta ja parantavasta suo-

laterapiasta missä ja milloin tahansa. Sen käyttö on helppoa ja turvallista. Suola-

piippu sopii kaiken ikäisille, lapsille ja aikuisil-le, eikä yliannostuksen vaaraa ole. Suolapiippua voi jokainen käyttää päivittäin tai kausittain sen

verran, kuin tuntee tarvitsevansa.

Suolahoidolla ei välttämättä pystytä parantamaan jo olemassa olevia sairauksia, mutta oireita pystytään lievittämään ja vaivoja ennalta-ehkäisemään. Jos kärsit esim. astmasta tai allergiasta, kroonisesta yskästä, nuhasta, poskiontelo- tai keuhkoputkentulehduksesta, toistu-vasta flunssasta tai homealtistuksesta, kannattaa ehdottomasti kokeilla Suolapiippua yhtenä hoitomuotona.

Perusterveetkin henkilöt hyötyvät suolapiipusta: esimerkiksi tavallisen flunssan oireet saattavat helpottua, kuivan tai pölyisen ilman aiheutta-mat hengitysvaivat voivat vähentyä. Lapsilla ilmatiet ovat suhteellisesti huomattavasti ahtaammat kuin aikuisilla. Tästä syystä lasten hengi-tyselinten ennaltaehkäisevä hoito on erityisen hyödyllistä ja tärkeää.

Miten suola sitten vaikuttaa ja mihin perustuu sen teho? Suola kiihdyttää keuhkoputken limakalvojen aineenvaihduntaa ja so-lujen uudismuodostusta ja näin edesauttaa keuhkorakkuloiden nor-malisoitumista. Pitkittyneissä hengitystiesairauksissa suolan luonnol-linen pitoisuus voi olla madaltunut keuhkoputken eritteessä. Suola on kuitenkin välttämätöntä hengitysteiden epiteelin normaalin toiminnan kannalta.

Suola poistaa nestettä ja näin ollen vähentää keuhkoputken limakalvo-jen turvotusta, jolloin hengittäminen helpottuu.

Koska suolalla on bakteereja tuhoava ominaisuus, se vähentää bak-teerien määrää hengityselimissä. Suola myös vähentää bakteerien kiinnittymistä hengitysteiden limakalvojen soluihin.

Alkuperäisestä Suolapiipusta on olemassa tällä hetkel-lä kolme versiota. Tutuin niistä on perinteinen, keraaminen piippu, jonka käyttöikä on keskimäärin kolme vuotta. Lapsille ja lapsenmielisille on olemassa keraaminen, elefantin näköi-nen Suolafantti, joka vastaa käyttöominaisuuksiltaan täysin tavallis-ta, keraamista Suolapiippua. Uutuutena valikoimaan on tullut Suolapiippu Lite, joka on valmis-tettu muovista ja jonka käyttöikä on keskimäärin 6 kk. Piippu on hieman pienempi, kevyem-pi ja edullisempi kuin keraaminen Suolapiippu. Lite sopii erityisen hyvin henkilöille, joille keraaminen piippu on hankala käyttää painonsa ja särkyvyytensä takia.

ILMOITUS

Saatavana apteekeista ja luontaistuoteliikkeistä.Lisätietoa: www.suolapiippu.com

ten avustajakoira voi säästää yhteiskunnan varoja. Jos olisin päätynyt tilanteessa sairaalahoitoon, Meilahden hinnastojen mukaan kustannukset jopa kuukaudessa olisivat voineet nousta 80 000 euroon. Jos olisin aivo-vaurion myötä joutunut loppuiäkseni laitoshoitoon, olisi puhuttu todella suurista summista, Arja toteaa.

Callen arvon itselleen Arja tietää todella hyvin. Oikein toimiessaan Calle pelasti Arjan pitkältä sairaa-lajaksolta, lisäksi se lisää elämänlaatua päivittäisessä elämässä.

– Olen vakuuttunut siitä, että sairauteen vaikuttaa myös stressi, ja eläinten läsnäolo vähentää stressiä. Kun tulee hetkiä, jolloin tuntuu että happi loppuu, Calle tulee viereen. Tai jos olen väsynyt, se tulee viereen ja nukun paremmin sen lämmittäessä. n

Mäkisellä tontilla liikkuminen on auttanut Arjaa kuntoutumises-sa. Calle auttaa kantamalla tavarat.

Hengitys > 3 • 201324

Tehtyä ja tulevaaKoonnut: Tuula Hakkarainen

Järjestöt toivovat ilmanlaadun raja-arvojen valvomista

Hengitysliiton verkkosivut uudistuivat

Hengitysliiton uudistuneet verkkosivut on julkaistu. Uudistuksessa sivuston ilme raikastui ja nykyaikaistui sekä si-vuston rakenne ja sisältö uusiutuivat. Myös julkaisujärjestelmä vaihtui, mikä mahdollistaa sivuston entistä parem-man käytettävyyden ja helpomman ylläpidon.

Muutoksena entiseen keskusteluihin osallistuminen vaatii kirjautumisen. Jäsenet voivat kirjautua jäsennumerolla (käyttäjänimi) ja sukunimellä (salasana). Keskustelu on avoin myös liittoon kuu-lumattomille ihmisille, joiden tosin on rekisteröidyttävä keskustellun.

Käy tutustumassa!www.hengitysliitto.fi

Hengitysliiton ja Sydänliiton yhteinen, naisten kokonaisvaltaiseen terveyteen keskittyvä Punainen-hanke on lähtenyt hyvin liikkeelle.

Pukeudu Punaiseen -päivänä 19.4. kampanja oli esillä Radio Novassa ja Ylen tv-kanavilla. Punaiseen pukeutu-jaksi ilmoittautui 12 500 ihmistä. Myös Hengitysliiton ja Sydänliiton yhdistyk-set osallistuivat päivään ensimmäistä kertaa yhdessä järjestämällä hienoja tapahtumia. Esimerkiksi Pyhäsalmella

järjestettiin runo- ja karaokeilta ja Kuo-piossa gaala.

Facebook on tärkeä Punaisen vies-tintäkanava, jonka kautta naisten hy-vinvointia tehdään tutuksi iloisesti, rohkeasti ja ilman paineita. Facebook-sivujen tykkääjiä on nyt noin 6600, määrä on moninkertaistunut kolmessa kuukaudessa. Tykkääjien joukkoon voi liittyä osoitteessa www.facebook.com/punainen.

Henkilöstömuutoksia Hengitysliitossa

Annikki (Nikki) Pesonen on aloittanut Hengitysliiton keskustoimistossa Hel-singissä assistentin tehtävissä Irmeli Behmin äitiysvapaan sijaisena. Hänet tavoittaa numerosta 020 757 5128 tai annikki.pesonen@hengitysliitto.

Hengitysliitto jätti Allergia- ja ast-maliiton kanssa ympäristöministe-riölle yhteisen ilmanlaatuun liittyvän kannanoton. Liitot toivat asian esille ennen EU:n ympäristöneuvoston epä-virallista kokousta, jossa eurooppalai-set ympäristöministerit keskustelivat ilman laadusta ja kaupunkiympäris-töstä. Järjestöt muun muassa totesivat, että päästökattodirektiiviin on asetet-

tava kunnianhimoiset, sitovat päästö-vähennystavoitteet ja merkittävimpien päästölähteiden päästöjen leikkaami-seksi on asetettava sektorikohtaisia säädöksiä. Lisäksi järjestöt painottivat, että nykyisiä EU:n ilmanlaadun raja-arvoja on noudatettava, valvottava ja tarjottava visio niiden tiukentamiseksi Maailman terveysjärjestö WHO:n uu-simpien suositusten mukaisesti.

Punaisesta pidetään

Parkanon Seudun Hengitysyhdistys ja Parkanon-Kihniön Sydänyhdistys järjestivät äk-kitapahtuman eli flash mobin Pukeudu punaiseen -päivänä Parkanon torilla. Haitari-musiikin saattelemana punaisiin pukeutunut joukko asteli torin portaille sydämen muotoon ja huudahti ”Naisten terveyden puolesta!”.

Han

na-L

eena

Kär

kkäi

nen

Ann

e Le

inon

en

Annikki Pesonen

Hengitys > 3 • 2013 25

Palvelupuhelimet kesätauolla

Sosiaali- ja terveysturvan asiantuntijan puhelinpalvelu jää kesätauolle 10. kesä-kuuta alkaen. Palvelu avautuu lomien jälkeen 22. elokuuta.

Sisäilma- ja korjausneuvonnan puhelinpalvelu jää kesätauolle 14.6. Sisäilma-asioissa soittajia palvellaan jälleen 13.8.

Hengitys-lehti toivottaa lukijoilleen leppoisaa kesää

Keskustoimisto lomailee heinäkuunKeskustoimisto on suljet-tuna 1.7.-2.8. välisen ajan.

Hengitysliitto, Suomen Sydänliitto ja Syöpäjärjestöt ottivat hutikuun lopussa kantaa markkinoille tulleeseen valmis-teeseen, jonka väitettiin vähentävän tupakoinnin haittoja. Apteekkimyyntiin tulossa olevan Acetium-imeskelytabletin valmistaja suosittele tuotetta käytettä-väksi tupakoinnin yhteydessä, koska sen sanotaan sitovan tupakoidessa syntyvää syöpää aiheuttavaa asetaldehydiä.

Järjestöt korostivat, että tupakoinnin haittoja on aikaisemminkin väitetty voi-tavan vähentää esimerkiksi savukkeen

suodattimen avulla. Väitteet on osoitettu katteettomiksi. Syöpävaaran lisäksi tupa-kointi aiheuttaa keuhkoahtaumatautia ja vaurioittaa verisuonia kaikkialla elimis-tössä, mistä seuraa sydäninfarkteja, aivo-halvauksia ja alaraajojen valtimotautia.

Asetaldehydin poistaminen ei edes teoriassa voi vaikuttaa näihin mittaviin haittoihin. Järjestöt varottavat tupakoit-sijoita tarttumasta tällaisiin valmisteisiin viimeisenä oljenkortenaan. Ainoa keino välttää tupakan haittoja on tupakoinnin lopettaminen.

Tupakoinnin vahingollisuus ei vähene vippaskonsteilla

Tulossa syksyllä: Lisäaikaa liikunnalle -kampanja täyttää 15 vuotta

Hengitysyhdistykset ovat liikuttaneet kymmeniä tuhansia ihmisiä Hengityslii-ton ja Suomen Apteekkariliiton yhteisessä Lisäaikaa liikunnalle -kampanjassa syk-syisin, kun kelloja siirretään taaksepäin.

Tänäkin vuonna liikutaan 26.-27.10. välisenä aikana teemalla Puhise poskesi punaiseksi. Tarkempia tietoja paikalli-sista tapahtumista voi kysellä omasta yhdistyksestä syksyn aikana.

Sisäilmasta sairastuneille oma valtakunnallinen yhdistys

Hengitysliittoon on liittynyt uusi yhdis-tys Sisäilmasta sairastuneet ry. Valta-kunnallinen yhdistys toimii pääasiassa verkossa. Se edistää sisäilmasta sairas-tuneiden asioita ja tarjoaa vertaistukea.

Uuden yhdistyksen myötä Hengi-tysliittoon kuuluu tällä hetkellä 98 jä-senyhdistystä.

Neuvontapuhelimesta saa myös kesäajan apua tupakoinnin lopettamiseen.

Stumppi palvelee kesälläkin

Piot

r Waw

rzyn

iuk/

Dre

amst

ime

Hengitys > 3 • 201326

T alon huollon ja vanhenevien rakennusosien uusimisen lai-minlyönti johtaa ennemmin tai myöhemmin ongelmiin,

kuten kosteus- ja homevaurioiden syntymiseen. Mikäli näin pääsee käy-mään, rakennuksen arvo voi romahtaa ja pahimmassa tapauksessa asukkaat sairastuvat.

Tarkista rakennuksen sadevesijärjestelmä

Muodostuuko rakennuksen ympärille lammikoita? Syynä voi olla rakennuksen räystäskourujen ja syöksytorvien puut-tuminen tai tukkeutuminen, jolloin ka-tolta tulevat sadevedet ovat aiheuttaneet painaumia maahan. Myös maanpinnan

kallistukset voivat olla puutteellisia. Maanpinnan kaatojen tulee olla sel-keästi poispäin talosta kolmen metrin matkalta.

Puhdista kourut ja syöksytorvet

Ehjä ja puhdas sadevesijärjestelmä pitää sadevedet pois ulkoseiniltä ja perustuk-sista. Puhdista kourut ja syöksytorvet

Huolla talosi ulkoiset osatTeksti: Heidi-Johanna JokelainenKuva: Sauli Heikkilä

Rakennukset on tehty kuluvista osista, jotka tarvit-sevat säännöllistä huoltoa säilyäkseen kunnossa. Tässä jutussa saat ohjeita siihen, miten teet kesäai-kaan ajoittuvat rakennuksen huoltotoimenpiteet.

Hengitys > 3 • 2013 27

vähintään kaksi kertaa vuodessa ja var-mista, ettei vesi jää kouruun seisomaan. Tarkista, että vesi ohjautuu katolta sa-devesikouruihin, ja että kouruissa on riittävästi kaatoa syöksytorvia kohti. Varmista myös, ettei vesi laske syök-syltä suoraan sokkelille, vaan ohjautuu joko rännikaivoon tai kauemmaksi ra-kennuksesta. Rännikaivon puuttuessa syöksyjen alle voi asentaa esimerkiksi betonikourun, joka ohjaa vedet kauem-maksi rakennuksesta.

Siirrä kukat pois seinustaltaKesäinen kukkaloisto miellyttää silmää. Kukkaistutukset ja pensaat ihastuttavat, mutta talojen seinustalla oleva kasvil-lisuus on aina riski, sillä se pitää muun muassa sokkelin kosteana. Lisäksi kas-vien juuret voivat tukkeuttaa salaoja-putkia. Kasvien siirtämisessä on sekin

hyvä puoli, että näet kauniit istutuksesi paremmin sisältä ikkunasta, kun olet siirtänyt ne kauemmaksi talostasi.

Huolla rakennuksen salaojajärjestelmääSalaojajärjestelmä toimii talosi kumi-saappaina, joka toimiessaan pitää sen perustukset kuivina.

Oikein asennettu salaojitus suojaa rakennusta kosteudelta. Salaojien toi-mintaa voi testata tarkistuskaivojen kautta. Veden pinta saa olla salaojien tarkastuskaivoissa korkeintaan alimman salaojaputken alareunassa. Salaojien toimivuuden saat varmistettua juok-suttamalla puutarhaletkulla ämpärin verran vettä salaojaputkeen. Veden tulisi purkautua putken päästä seuraavassa tarkastuskaivossa. Jos epäilet tukosta tai painumaa, tilaa ammattilainen te-kemään salaojien painehuuhtelu tai kuvaus. Tarkasta, että kaivojen lietepesät eivät ole täynnä lietettä ja tarvittaessa tyhjennä ne. Puhdistuta salaojaverkosto 10 vuoden välein.

Jos salaojan purkuputki päättyy avo-ojaan, tarkasta ettei purkuputken pää ole tukkeutunut. Suojaa putken pää esimerkiksi teräsverkolla. Jotta tulviva oja ei pääse kastelemaan perustuksia salaojan kautta, asenna järjestelmään esimerkiksi välikaivo, jossa on pado-tusventtiili. Pallopadotusventtiili tukkii salaojan pään, jotta tulviva vesi ei pääse kaivosta takaisin salaojiin kastelemaan perustuksia. Tarkasta myös sadevesivie-märiin yhdistetyssä järjestelmässä, että perusvesikaivossa on padotusventtiili.

Uusi salaojat tarvittaessa Salaojatkaan eivät kestä ikuisesti. Aiem-min käytetyt tiili- tai peltosalaojaputket ovat lyhytikäisiä ja uusimisen tarpeessa. Todennäköisesti myös ennen vuoden 1998 uusia kosteusmääräyksiä asenne-tuissa salaojissa on puutteita. Jos salaojat puuttuvat tai ne toimivat huonosti, uusi ne. Salaojat kestävät keskimäärin 40 vuotta, uusimpien määräysten mukaan toteutetut 50 vuotta. Kun teet raken-nukseen uudet salaojat, asenna samalla kattovedet pois vievä sadevesiputkisto ja lisää perustusten vesi- ja lämmöneris-tystä. Älä johda kattovesiä salaojaan. Teetä suunnitelma aina ammattilaisella.

Tutki, onko talon sokkelissa valkois-ta kalkkihärmää tai irtoaako pinnoite. Sokkelin pinnoitteen irtoaminen ja siitä

johtuva rapautuminen on yleinen vaiva. Yleensä pinnoite irtoaa kosteuden vuok-si. Sen takia maanpinnan kallistusten ja salaojien on oltava kunnossa.

Ajoita rossipohjan tarkastus kevääseenVarmista että rossipohjassa on riittävästi tuuletusaukkoja, sillä tuulettumaton tai heikosti tuulettuva puinen alapohjara-kenne sisältää home- ja lahovauriolle herkkiä rakennusmateriaaleja. Älä lai-ta tuuletusaukkoja talvisin kokonaan umpeen.

Tarkastele rossipohjan kuntoa ryö-mintätilasta. Ryömintätilassa ei saa seisoa vettä, eikä siellä saa olla roskia tai orgaanista ainesta, kuten lautoja. Ryömintätilan pohjana ei tule käyttää hiekkaa, vaan aina riittävän paksu kerros puhdasta soraa, sepeliä tai kevytsoraa, näin estetään kapillaarinen veden nousu maaperästä.

Tarkasta ettei rossipohjan rakenteis-sa ole lahoa ja että rakenteet ja läpivien-nit ovat tiiviit. Jos havaitset rakenteissa pilkkuja tai väripoikkeamia, voi se kertoa korkeasta ilmankosteudesta ryömintä-tilassa ja olla myös viite homevauriosta. Myöskään vesi ei saa helmeillä rossi-pohjan pinnoilla. Ryömintätilan ilman-kosteuden voi tarkistaa tavanomaisella ilmankosteusmittarilla. Jos mittarilu-kema ylittyy toistuvissa mittauksissa ja pitkällä aikavälillä yli 75 prosenttia, tulee kosteuden lähde selvittää. Käytä ammattilaisen apua epäillessäsi rossi-pohjavaurioita vaurion syyn ja laajuuden selvittämiseen.

Tarkista ikkuna- ja ovipellitysten toimivuusYleensä ikkunapellityksissä ei ole riit-tävästi kaatoa. Pellitysten vähimmäis-kaltevuus on 30 astetta, ja niiden tulee ulottua vähintään 30 millimetriä ulos seinäpinnasta, jotta seinärakenteet eivät kastu. Tarkasta, että ikkuna- ja ovipel-litykset on liitetty tiiviisti karmeihin ja pielilaudoitukset asennettu siten, että kaikki ikkuna- ja pielilautoja pitkin va-luvat vedet kulkeutuvat pellityksille. Tarkista myös, että pellitysten nurkka-taitteet ovat vesitiiviit. n

Kirjoittaja on Länsi-Suomen alueella toimiva Hengitysliiton korjausneuvoja

Talojen seinustalla oleva kasvillisuus on talolle riski, koska se pitää rakennuk-sen sokkelin kosteana.

Hengitys > 3 • 201328

E duskunnan tarkastusvalio-kunta päätti syksyllä 2011 teetättää tutkimuksen raken-nusten home- ja kosteuson-

gelmista. Tutkimus julkaistiin syksyllä 2012, jonka jälkeen valiokunta kuuli asiantuntijatahoja asiasta.

Hengitysliitto on ollut aktiivisesti mukana tarkastusvaliokunnan työssä. Se antoi valiokunnalle lausunnon ja oli kuultavana kokouksessa. Toukokuun 2013 alussa tarkastusvaliokunta piti tiedotustilaisuuden, jossa julkaistiin tarkastusvaliokunnan mietintö raken-

nusten kosteus- ja homeongelmista.

Kohti asennemuutostaTämän Hengitys-lehden ilmestyessä asiasta jo käyty keskustelu eduskun-nan täysistunnossa. Ennen eduskun-nan käsittelyä Hengitysliitto toi esille

Teksti: Katri NokelaKuva: Anna Kilpinen/Vastavalo

Hengitysliitto perää lisää keinoja

homeesta sairastuneiden auttamiseksi

Suomen korkein päättävä elin eduskunta on herännyt kosteus- ja homeongelmiin, kun eduskunnan tarkas-tusvaliokunta teetti tutkimuksen rakennusten home- ja kosteusongelmista. Hengitysliitto on osallistunut aktiivisesti tarkastusvaliokunnan työhön.

Hengitys > 3 • 2013 29

kansanedustajille oman näkökulmansa home- ja kosteusongelmiin. Kiitimme valiokuntaa laajasta työstä ja siitä, että mietintöön on nostettu esiin ongelman monet eri puolet niin rakennusten kuin sairastuneiden ihmisten näkökulmasta.

Tarkastusvaliokunta toteaa mietin-nössään, että ”viranomaiset eivät aina ole suhtautuneet riittävällä vakavuudella niin sanottujen ympäristöyliherkkien ihmisten tilanteen selvittämiseen ja parantamiseen”. Hengitysliitto pitää hyvänä, että tekstissä tuodaan selkeästi esiin homeesta sairastuneiden kohtaama vähättely. Asian myöntäminen ja ääneen sanominen on askel kohti kunnon asen-nemuutosta sisäilmasta ja homeesta sairastuneita kohtaan.

Konkreettisia ehdotuksia tarvitaanOngelman myöntämisen lisäksi tar-vitaan vielä konkreettisia ehdotuksia ja tekoja. Sisäilmasta ja homeesta sai-rastuneet tarvitsevat kunnon sosiaali-, terveys- ja muut palvelut. Emme olleet

Hengitysliitossa täysin tyytyväisiä tar-kastusvaliokunnan mietintöön, sillä sosiaali- ja muun viranomaistyön nä-kökulmasta siinä oli vielä puutteita.

Muistutimme kansanedustajia jo lausunnossa ja kuulemisessa esiin nos-tamastamme sosiaalityön asiantunte-muksen tarpeesta homeesta sairastu-neen kokonaisvaltaisessa auttamisessa. Viranomaiset, kuten sosiaalityöntekijät ja työvoimaviranomaiset, tarvitsevat koulutusta homeesta sairastuneiden ihmisten kohtaamiseen ja auttamiseen. Tarveharkintaista toimeentulotukea tulee ohjata esimerkiksi homeen takia kotinsa ja omaisuutensa menettäneiden ihmisten auttamiseksi.

Tarkastusvaliokunnan mietinnössä tuodaan esiin, että sairastuneet ovat pi-täneet diagnoosinumeron puuttumista merkittävänä ongelmana. Mietinnössä ei kuitenkaan ehdoteta ratkaisua tai vaa-timusta asian muuttamiseksi. Hengitys-liitto huomautti kansanedustajille, että sairausdiagnoosin puuttuminen on este sairastuneen sosiaali- ja terveysturvan toteutumiselle, kun hän ei ole oikeu-tettu sairauspäivärahaan esimerkiksi sairausloman ajalta.

Hengitysliitto korosti kansanedusta-jakirjeessään, että home- ja kosteusvau-rioselvityksiä tekevien kuntotutkijoiden kelpoisuusvaatimusten tulee olla laissa säädetyt. Mielestämme myös rakennus-työmailla työskentelevien ja kiinteistöjen ylläpidosta huolehtivien ammattilaisten koulutuksen tulee sisältää tietoa koste-us- ja homevaurioista.

Hengitysliitto seuraa tilannettaTutkimuksen ja mietinnön keskiössä on rakentaminen ja rakennusten ongel-

mat. Myös oireilevan ja sairastuneen ihmisen tilanne on mietinnössä tuotu esiin, mutta keinot heidän auttamiseksi eivät ole vielä riittäviä. Liitto muistutti kansanedustajia kansalaisjärjestöjen kokemuksesta ja asiantuntemuksesta sisäilmaongelmien ratkaisussa. Hen-gitysliitto haluaa olla jatkamassa työtä homeesta sairastuneiden elämänlaadun parantamiseksi.

Eduskunnan istunnosta valiokun-nan mietintö lähetetään hallituksen käsittelyyn. Edellisellä hallituskaudella tarkastusvaliokunta käsitteli omasta aloitteestaan harmaan talouden ongel-mia. Istuva hallitus nosti hallitusohjel-massaan harmaan talouden vastaisen työskentelyn yhdeksi tärkeimmäksi asiakseen.

Nähtäväksi jää, ottaako istuva hal-litus homeongelmaan puuttumisen agendalleen ja mitkä mietinnön toimen-pide-ehdotuksista päätyvät seuraavaan hallitusohjelmaan. Varmaa on kuitenkin se, että Hengitysliitto aikoo jatkossakin aktiivisesti muistuttaa päättäjiä homees-ta sairastuneiden ongelman vakavuu-desta ja vaatia tekoja sairastuneiden ihmisten auttamiseksi. n

Lähteet: www.eduskunta.fi/TrV, Tarkas-tusvaliokunnan mietintö 1/2013

Kirjoittaja työskentelee Hengitysliitossa suunnittelijana RAY-rahoitteisessa Homeesta sairastuneiden vertais- ja tukiverkostohankkeessa

Mikä on tarkastusvaliokunta?Eduskunnan tarkastusvaliokunta on melko uusi ja se eroaa hieman muista valiokunnista. Se perustettiin vuonna 2007 vahvistamaan eduskunnan valtaa valtion talouden vartijana. Nimensä mukaisesti tarkastusvaliokunta tarkastaa ja valmistelee valtion taloudenhoidon valvontaan liittyviä asioita. Se muun muassa käsittelee eduskunnalle annettavat valtion tilinpäätöskertomuksen ja Valtiontalouden tarkastusviraston kertomuksen toiminnastaan.

Tarkastusvaliokunnalla on erityinen oikeus omasta aloitteestaan ottaa käsiteltäväkseen toimialaansa eli valtiontalouteen liittyvä asia, josta se tekee mietinnön eduskunnan täysistunnolle. Valiokunta otti rakennusten kosteus- ja homeongelmat käsiteltäväkseen, koska se pitää sisäilman huonoa laatua suurena ympäristöterveysongelmana ja kansantaloudellisesti merkittävänä kysymyksenä.

Hengitys > 3 • 201330

P aras Savuton Työpaikka -kil-pailu oli innostanut siihen osallistuvia työpaikkoja et-simään mitä erilaisempia

keinoja savuttomuuden edistämiseksi. – Työpaikoilla oli tehty kivoja juttuja.

Oli positiivinen yllätys, miten osallistavia savuttomuuden tukemisen tavat olivat. Ylhäältä ei vain ilmoitettu savuttomaksi työpaikaksi muuttumisesta, vaan ihmi-set oli otettu mukaan miettimään aktii-visia toimenpiteitä sen edistämiseksi. Tällainen vaikuttaa työpaikan henkeen, Merja Ylä-Anttila arvioi puhelimessa.

Hän huomautti, että savuttomuus-keskustelusta unohtuu usein tupakoin-tiin perinteisesti liittyvä sosiaalisuus.

– Työpaikoilla tarvitaan hengähdyk-siä ja yhteisiä hetkiä. On huolehdittava, että yhteisiin taukoihin ei liity tupakkaa, vaan löydetään muita tapoja ylläpitää sosiaalisia suhteita.

Voitto LappeenrantaanMerja Ylä-Anttila valitsi kilpailussa pal-kittaviksi eri tyyppisiä työpaikkoja. Voit-tajaksi hän nimesi Lappeenrannan kau-pungin siellä tehdyn savuttomuustyön laajuuden ja vaikuttavuuden vuoksi.

– Työ on ollut pitkäjänteistä ja syste-maattista, ja sitä on tehty monella tasolla. Heillä on ennakkoluulottomia ja rohkei-ta, mutta toimivia ideoita kuten savuton Pohjolankatu, Ylä-Anttila kuvaili.

Lappeenrannassa eri tahot ja yhteisöt ovat tehneet monenlaista yhteistyötä

savuttomuuden puolesta. – Hienoa, että ihmiset ovat laittaneet

itsensä likoon. Muut kilpailussa palkitut työpaikat

olivat tukkukauppa El-Parts ja Napapii-rin ylä-aste Rovaniemeltä. 

– Tukkukaupassa positiivista oli se, että miesvaltaisessa työpaikassa on onnistuneesti viety läpi tupakoimatto-muutta tukeva toimintamalli ja päästy hyvään lopputulokseen. 36:sta työnte-kijästä enää kuusi  tupakoi. Heistäkin kaksi on aloittanut lopettamista tukevan lääkityksen, Ylä-Anttila kertoi.

Hän pitää hienona, että tupakoimat-tomuuden tavoittelu johtaa yrityksessä näin suuriin ponnistuksiin. 

– Työntekijöitä kannustettiin savut-tomuuteen eri tavoin ja yrityksen johto toimi siinä esimerkkinä. Tukkukaupan onnistuminen savuttomuudessa kertoo siitä, että myös miesvaltaiset alat voivat lähteä tavoittelemaan sitä rohkeasti.

Napapiirin yläaste Rovaniemeltä teki Merja Ylä-Anttilaan vaikutuksen yhteistyöhakuisuudellaan.

– Kaikki lähtee yhteistyöstä. Mukana ovat olleet monet koulua lähellä olevat toimijat, ja yläaste itse osallistuu smo-kefree -kilpailuihin.

Oppilaitoksen toiminta on erityisen ansiokasta, kun huomioidaan viimeai-kainen keskustelu koulujen käyttäyty-missäännöistä ja opettajien oikeudesta puuttua havaitsemiinsa epäkohtiin tai oppilaiden käytökseen.

Savuttomuus vaikuttaa positiivisesti työpaikan henkeenTeksti: Tuula HakkarainenKuva: Mauri Ratilainen

Paras Savuton Työpaikka -kilpailuun osallistuvien yri-tysten ja yhteisöjen savuttomuustyön ennakkoluulot-tomuus ja ideat yllättivät tuomariksi kutsutun MTV3:n vastaavan päätoimittajan Merja Ylä-Anttilan. Savuton Suomi 2040 -hankkeeseen kuuluva kilpailu järjestet-tiin nyt kolmatta kertaa.

Merja Ylä-Anttila pitää tärkeänä, että sa-vuttomuutta tavoittelevissa työpaikoissa työntekijät ovat mukana pohtimassa keinoja sen edistämiseksi.

Hengitys > 3 • 2013 31

– Tupakointi on yksi näistä asioista. Vaikka koulun alueella ei saisi tupakoida, siihen on ollut vaikea puuttua – ja onko aina edes jaksettukaan. Napapiirin ylä-aste antaa hyvän esimerkin siitä, miten fiksulla tavalla asian voi hoitaa.

Työpaikkakilpailu edistää savuttomuutta Merja Ylä-Anttila piti Paras Savuton Työpaikka -kilpailujen kaltaisia toimia merkityksellisenä savuttomuuden edis-tämisessä.

– Kaikki ponnistelut asian hyväksi huomioidaan ja kilpailun työpaikoil-le tuoma tunnustus tuntuu varmasti hyvältä.

Hän uskoi asian esillä olemisen edis-tävän savuttomuutta.

– Siitä mistä puhutaan, synnyttää varmasti myös tekoja antamalla ideoita ja toimintamalleja toisille.

Hän esitti, että kilpailun voittajat voisivat haastaa mukaan kilpailuun toisia työpaikkoja ja kouluja.

– Näin saataisiin hyvät käytännöt kiertämään.

Ylä-Anttila on huomannut, että sa-vuttomuudessa on tapahtunut suuria edistysaskeleita kymmenen viime vuo-den aikana. Hän ei pidä mahdottomana edes sitä, etteikö Suomi voisi olla savuton vuonna 2040.

– Mitään ei saa, jos ei aseteta tavoit-teita ja lähdetä sitä intomielellä toteut-tamaan. Ei kannata ajatella niin päin, onko jokin mahdollista. On se, jos niin halutaan. Miksipä ei reilun parinkym-menen vuoden kuluttua tässä voitaisi olla jo pitkällä, Ylä-Anttila pohti.

Median esimerkki vaikuttaaMedialla on oma roolinsa imagon ra-kentajana myös savuttomuusasioissa.

– Julkinen tupakointi on nykyisin harvinaista, eikä kukaan enää halua mis-sään haastattelutilanteessa tupakoida.

Myös toimituksen maailmassa sa-vuttomuuden merkitys on muuttunut.

– Toimittajakulttuuriin perinteisesti kuulunut tupakointi on nykyisin huo-mattavasti vähentynyt. Ennen vanhaan kirjoituskonetta hakattiin yhdellä kä-dellä, toisessa kädessä sauhusi nortti.

Merja Ylä-Anttilan oli helppo lupau-tua Paras Savuton Työpaikka -kilpailun tuomariksi.

– Minua kiinnostavat työhyvinvointi-asiat, koska ne vaikuttavat positiivisesti työpaikan henkeen.

Hän kertoo, että MTV3:ssa työelä-män kehittämisasiat ovat vahvasti esillä.

– Meillä on Pöllölaakson työkykyä ja varhaista puuttumista edistävä Työ-kaveria ei jätetä -hanke.  Savuttomuus on yksi osa työpaikan hyvinvointia. n

Hengitys > 3 • 201332

I diopaattinen keuhkofibroosi (engl. idiopathic pulmonary fib-rosis, IPF) aiheuttaa keuhkoihin sidekudoslisää, jonka seuraukse-

na keuhkojen toiminta alkaa vähitellen heikentyä.

Sairaus puhkeaa tyypillisimmin 60–70 vuoden iässä. Syytä tälle ei tie-detä. Miehet sairastuvat hieman naisia useammin.

Tavallisia ensioireita ovat kuiva yskä ja rasituksessa esiintyvä hengenahdis-tus. Vastaavia oireita voi esiintyä monis-sa muissakin keuhkosairauksissa, joten diagnoosin varmistamiseksi tarvitaan tutkimuksia.

Sairaus diagnosoidaan yleensä keuh-kosairauksiin erikoistuneessa klinikassa, johon potilas saa epäilyn herätessä lä-hetteen avoterveydenhuollosta. Epäilyn saattaa herättää tyypillinen oirekuva, esimerkiksi yskä tai hengenahdistus, tai tavanomaisessa keuhkokuvassa näkyvät muutokset.

Tärkein tutkimus on ohutleiketieto-konekuvaus, joka on nopea ja kivuton kuvantamistutkimus. Epäselvissä tapa-uksissa voidaan tehdä keuhkoputkien tähystys tai ottaa keuhkosta koepala patologin tutkittavaksi. Koepala ote-taan nukutuksessa leikkaussalissa tä-hystystekniikalla. Toimenpide ei vaadi rintakehän avaamista.

Perustutkimuksiin kuuluvat myös puhalluskokeet keuhkojen toiminnan mittaamiseksi. Näitä ovat spirometria ja diffuusiokapasiteettitutkimus, joiden pohjalta voidaan arvioida taudin vai-

keusastetta (lievä-keskivaikea-vaikea). Verikokeiden perusteella suljetaan pois muita keuhkojen sidekudoslisää aiheut-tavia sairauksia, kuten reumataudit ja sarkoidoosi.

Tauti etenee arvaamattomastiIdiopaattinen fibroosi arpeuttaa keuhko-kudosta, jolloin ihmisen hapenottokyky asteittain heikkenee. Tämä tuntuu aluksi vain rasituksessa, kun vielä levossa koti-oloissa ei oireita juuri huomaa. Tauti voi pysyä pitkään vakaana, eikä etenemistä todeta. Toisaalta taudin ensimmäinen ilmentymä voi olla pahenemisvaihe, joka vaatii sairaalahoitoa ja jonka jälkeen

keuhkojen toiminta heikkenee nopeasti. Vakaan ja aggressiivisen tautimuodon lisäksi on vielä paljon välimuotoja. Yksilöllistä taudin etenemistä ei voida ennustaa.

Sairauden hoitomuodot Jo pitkään idiopaattista fibroosia on hoidettu kortisonitablettilääkityksellä, jolla ei kuitenkaan ole tautia paranta-vaa vaikutusta. Aiemmin on käytetty myös niin sanottua kolmoislääkitys-tä, jossa kortisonin lisäksi käytössä on kaksi muuta lääkeainetta (atsatiopriini ja N-asetyylikysteiini). Kolmoislääkitys-kin on todettu tehottomaksi ja siitä voi

Teksti: Jaana Kaunisto

Idiopaattinen keuhkofibroosi on harvinainen sairaus

Sidekudoslisää keuhkoihin aiheuttavaa idiopaat-tista keuhkofibroosia sairastaa arviolta 1 000 suo-malaista. Aiemmin sairauteen ei ole ollut tehokasta lääkettä, mutta tulevaisuus näyttää valoisammalta.

Suomalainen rekisteritutkimus tuo lisätietoa idiopaattisesta keuhkofibroosistaSuomessa on avattu kansallinen IPF-rekisteri (FinnishIPF) maaliskuussa 2011. Tavoitteena on kerätä kaikki suomalaiset idiopaattista keuhkofibroosia sairastavat tuohon rekisteriin. Rekisterissä ovat mukana kaikki suomalaiset keuhkoklinikat sekä yliopistosairaalat. Rekisterin perusteella on tarkoitus tutkia ja saada lisätietoa idiopaattisesta keuhkofibroosista.

Tutkimukseen osallistuminen ei vaadi potilaalta kuin kirjallisen suostu-muksen, jonka jälkeen potilaista kerätään sairaalan potilasasiakirjoista rekis-teriin tausta- ja seurantatietoja. Tulevaisuudessa rekisteriin voidaan yhdistää biobankkitoimintaa. Tutkimusta vetää akatemiatutkija Marjukka Myllärniemi Helsingin yliopistosta.

Tutkimuksen ensimmäisenä tavoitteena on selvittää taudin yleisyys ja sairastuvuus Suomessa. Lisäksi halutaan yhdenmukaistaa taudin diagnosoin-ti- ja hoitomenetelmiä sekä saada käsitys taudin etenemisestä ja ennusteesta pitkällä tähtäimellä. Viidestä yliopistosairaalasta on tähän mennessä saatu 200 potilaan suostumus, mutta lisää kaivataan. Rekisteri on alan tutkijoille tärkeä väline IPF-tutkimuksen eteenpäin viemiseksi.

Hengitys > 3 • 2013 33

olla jopa haittaa. Jos se on kuitenkin ollut pitkään käytössä taudin pysyessä vakaana, lääkitystä ei ole välttämätöntä lopettaa. Lääkityksen jatkon arvioi keuhkosairauksiin erikoistunut lääkäri.

Taudin edetessä sairastunut kokee entistä enem-män hengenahdistusoireita ja lisähapen tarve li-sääntyy. Tämä ei kuitenkaan tarkoita välttämättä sairaalahoitoa, vaan kotiin on mahdollista saada happirikastin tai nestemäinen happi. Happirikastin poistaa huoneilmasta muita kaasuja, jolloin hap-pikaasun pitoisuus suurenee. Happea hengitetään nenään asetettavien viiksien kautta. Ulkona liikku-essa voidaan käyttää kevythappipulloja.

Fysioterapeutti voi auttaa keuhkofibroosiin sai-rastunutta muun muassa ohjaamalla hengitystek-niikoissa ja opastamalla erilaisten apuvälineiden käyttöön. Lääkäri voi tarpeen mukaan ohjata potilaan myös ravitsemusterapeutin vastaanotolle. Sairaalan sosiaalityöntekijältä saa tietoa esimerkiksi erilaisista taloudellisista etuuksista ja koti-/jatkohoidon järjes-telymahdollisuuksista.

Keuhkonsiirtoleikkauksella voidaan joissain tapauksissa parantaa sairastuneen ennustetta, mutta leikkaus voidaan toteuttaa suhteellisen harvoille potilaille. Keuhkonsiirto on vaativa toimenpide, jota ennen tehdään kattavat tutkimukset leikkaus-kelpoisuuden ja leikkauksen jälkeisen kuntoutu-mismahdollisuuksien arvioimiseksi.

Lääkeaineita tutkitaan Tautia ja uusia mahdollisia lääkeaineita tutkitaan maailmalla aktiivisesti. Yksi uusi tulokas, pirfeni-doni, on lääke, jonka on osoitettu pitkäaikaisessa käytössä hidastavan jonkin verran keuhkojen toimin-nan huononemista. Toisin sanoen on arvioitu, että taudin pahenemisen riski vähenee 30 prosentilla. Lääke ei lievitä oireita.

Käytännön kokemusta lääkkeen käytöstä on kertynyt toistaiseksi vähän. Lääkkeelle on myönnetty myyntilupa Euroopassa helmikuussa 2011. Suomessa lääke on käytössä tällä hetkellä erikoisjärjestelyin noin 20 potilaalla. Sen käyttö on rajoitettu lievään ja keskivaikeaan idiopaattiseen keuhkofibroosiin, ainakaan toistaiseksi sitä ei ole tarkoitettu vaikean tautimuodon hoitoon. Kesäkuun alusta alkaen lääke on Suomessa peruskorvattava. n

Lisätietoja: www.lungfactor.fi

Kirjoittaja on lääketieteen lisensiaatti, erikoistuva lääkäri, FinnishIPF- ja väitöskirjatutkija TYKS:n Keuhkosairauksien ja allergologian klinikalla ja Turun yliopistossa

ALLAWAY_ilmoitus_Hengitys_3_2013_90x260.indd 1 4/18/2013 2:33:37 PM

Hengitys > 3 • 201334

Biologi Kimmo Saarinen tie-tää paljon luonnon ihmeistä ja allergioista. Lapsuutensa maalla viettänyt karjalais-

mies suosittelee luontoliikuntaa läm-pimästi kaikille.

– Astmaatikon on hyvä liikkua voin-tinsa mukaan, koska hyväkuntoinen ast-maatikko kestää paremmin rasitusta ja tulehdustauteja sekä selviää pienemmäl-lä lääkityksellä kuin huonokuntoinen.

Kesäinen luonto tulvii viruksia, bak-teereita, hiukkasia, itiöitä ja ötököitä.

– Tämä monimuotoisuus haastaa ih-misen herkän immuunijärjestelmän joka sekunti syntymästä kuolemaan. Vain yksi kysymys ratkaisee – oletko ystävä vai vihollinen? Mutta miksi vihollinen löytyy yhä herkemmin harmittomien pölyjen joukosta ja miten luonnon mo-nimuotoisuus liittyy allergiaan, intoutuu Kimmo kyselemään.

Mies pyörittää päivätyökseen Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituut-tia Lappeenrannassa. Ympäristöeko-logian dosentin erityisosaamista ovat

perhoset, mutta luonnontutkija viihtyy myös kasvien parissa. Suomen luonto on hänelle tuttu ja rakas elementti.

Myös vaimo ja kolme poikaa viihtyvät ulkosalla. Nyt kesällä on erityisen mukavaa puuhastella yhdessä omakotitalon piha-piirissä, jossa emännän vaalimat kukka-penkit valtaavat koko ajan enemmän tilaa.

– Pihalla uskalletaan olla, vaikka poikien kintereistä poistetaan punkkeja melkein viikoittain.

Allergioista ja niiden selättämisestä Kimmo on puhunut projektipäällikkönä

Monimuotoinen luonto on allergiaterveyden perustaTeksti: Tuula KetolaKuvat: Juha Jantunen

Luontoliikunta tuo terveyttä kaikille. Allerginen tar-vitsee vahvaa luontoyhteyttä terveytensä perustaksi.

Biologi Kimmo Saarinen on allerginen heinille, mutta veressä virtaa vasta-aineita myös perhosille. – En anna allergioiden haitata elämääni, vaan vietän kesäni luonnossa.

Hengitys > 3 • 2013 35

erityisen pontevasti vuodesta 2011 läh-tien, jolloin alkoi Kansallisen allergia-ohjelman väestöviestintähanke. Siinä ovat mukana Hengitysliitto, Allergia- ja Astmaliitto ja Iholiitto. Maailmalla laa-jalti mielenkiintoa herättänyt kansanter-veysohjelma jatkuu vuoteen 2018 saakka.

Väestöviestinnän tehtävä on rum-muttaa suomalaisille allergian uusista hoitosuosituksista. Päätiedotuskanava on internetissä sivusto nimeltä aller-giaterveys.fi.

Immuunipuolustus haikailee mikrobien apuaKimmo Saarinen kertoo innostuneena:

– Kymmenien tuhansien sukupolvien aikana koulittu immuunipuolustus pitää ihmisen hengissä. Puolustuksen kivijalan muodostaa luontainen immuniteetti, jo-hon vaikuttavat kaikki mikrobit ja pieneli-öt, joille iho ja hengitysteiden ja suoliston limakalvot altistuvat koko elämän aikana.

Immuunipuolustus on sitä vahvempi mitä monimuotoisemmin sitä koulute-taan, erityisesti lapsuudessa.

– Väitetään, ettei vanha koira opi uu-sia temppuja. Ei pidä paikkaansa! Myös ikäihmisen immuunijärjestelmä ottaa opikseen, jos oppia vain on tarjolla. Siispä sormet multaan tai ainakin lisää kasveja luonnottoman puhtaisiin sisätiloihin, kannustaa Kimmo.

Elämä lähellä luontoa ja sen mikro-bimaailmaa – viruksia, bakteereita, sä-desieniä, homeita, alkueläimiä ja kenties muitakin – näyttää vahvistavan immuuni-järjestelmää ja suojaavan allergioilta sekä monilta muilta immuunisairauksilta. Elin-ympäristömme monimuotoisuus heijastuu ihmisen iholla, suolistossa ja hengitysteissä olevaan ”mikrobiomiin”, joka puolestaan säätelee immuunijärjestelmän toimintaa.

– Ihminen on hämmästyttävän kirjava eliöyhteisö: kaikista soluistamme yli 90 prosenttia on bakteereita, viruksia ja muita pieneliöitä. Esimerkiksi navassa elää lähes 2 500 bakteerilajia, joista runsain Coryne-bacterium simulans stimuloi soluja tuotta-maan tulehdusta hillitseviä molekyylejä. Pitäkää siis napanöyhdästänne huolta, älkääkä desinfioiko itseänne hengiltä!

Yleistynyt toimintahäiriöAllergia on immuunijärjestelmän pit-käkestoinen toimintahäiriö. Allergiat ovat yleistyneet Suomessa nopeasti. Nykyisin herkistyneiden määrä on jo yli 40 prosenttia kouluikäisistä.

Taustalla eivät ole uudet vaaratekijät, vaan luonnosta ja maaperästä saatavien

karaisevien suojatekijöiden romahdus. Kaupunkilaistunut immuunijärjestelmä ei toimi enää oikein: se näkee vaaroja siellä, missä niitä ei oikeasti ole.

– Siksi moni urbaani kaupunkilainen oireilee luonnossa. Koivun harmiton siitepöly on tärkein ulkoilman allergee-ni. Siitä kärsii melkein puoli miljoonaa suomalaista, päivittelee Kimmo.

Hän muistuttaa, että luonto ei kui-tenkaan ole pelottava allergeenien läh-de, vaan allerginenkin tarvitsee vahvaa luontoyhteyttä terveytensä perustaksi. Voisimme vaikkapa ottaa mallia heti itä-rajan takana asuvista venäläisistä, joilla on huomattavasti vähemmän allergiaa.

Kansallinen allergiaohjelma 2008 - 2018 haluaa vahvistaa yliherkän väestön sietokykyä. Mitään allergeeneja ei vältetä enää turhaan.

– Sietokykyä saamme parhaiten luonnosta, sillä allergiat pakenevat puu-tarhanhoitoa, mustia kynnenalusia ja paljaita jalkoja. Annetaan lasten olla luonnossa luonnollisesti!

Liikunnan suuri merkitysAiemmat strategiat allergioiden ehkäi-syssä ja hoidossa – mihin ovat liittyneet kiinteästi rajoitukset ja välttäminen – eivät juuri ole vähentäneet allergisten sairauksien esiintyvyyttä, haittaavuutta ja kustannuksia. Painopistettä olisi siir-rettävä oireiden hoidosta ehkäisyn ja ehkäisevän hoidon suuntaan.

– Kuulostaa oudolta, mutta pelkkä liikunta näyttää lievittävän lasten al-lergiaa.

Ihmisten liikuttaminen ja palautta-minen luontoon ei kuitenkaan ole enää itsestäänselvyys. YK:n arvion mukaan puolet maailman väestöstä asuu jo kau-pungeissa, 30 vuoden kuluttua yli 80 prosenttia. Myös Suomi kaupungistuu ja taajamoituu kiihtyvällä tahdilla.

– Erityisesti nuorille maaseutu on yhä kauempana unissa, ja kytkentä elä-vän luonnon ja oman elinpiirin välillä heikkenee. Todellinen metsä eläimineen ja kasveineen on monelle jo tyystin vie-ras ympäristö, jonne ei uskaltauduta enää edes marjaan, mies hämmästelee.

Siitä löytyy myös selitys järjettömään susipelkoon – ja yleensäkin luokatto-maan luontouutisointiin.

– Suurpedot ovat aiheuttaneet Suomessa yhden kuolemantapauksen reiluun sataan vuoteen. Pelkästään viime vuosikymmenellä koirat aihe-uttivat yhdeksän kuolemantapausta ja kissakin kaksi! Luontomme ei ole vaarallinen paikka, vaikka lehdissä niin väitetäänkin.

Mutta meillä suomalaisilla on vielä toivoa.

– Onneksi kesämökkielämä, palsta-viljely, partio, kesäleirit ja yhteiset luon-toretket linkittävät vielä monet kau-punkilaiset luontoympäristöön. Siinä sivussa kertyy myös allergiaterveyttä: immuunijärjestelmä ei turhia tunteile, mutta ottaa varmasti opikseen. n

Ihmisillä olisi paljon opittavaa luonnosta. Esimerkiksi rusakko hyödyntää tehokkaasti mikrobeja ruoansulatuksessaan. – Lyhytnäköinen hyödyn tavoittelu on johtanut ympäristöongelmiin, joista seuraa usein myös monenlaisia terveysongelmia.

Hengitys > 3 • 201336

Helsingissä 17.-18 pidetty kokous alkoi alustuksilla. Raha-auto-maattiyhdistyksen avustus-

päällikkö Sisko Seppä esitteli RAY:n avustustoimintaa.

Järjestötoiminnan haasteista ja mah-dollisuuksista kertoi Sivistysliitto Kan-salaisfoorumin SKAF ry:n pääsihteeri, FT Aaro Harju kuvaten vetovoimaisen järjestötoiminnan piirteitä ja tulevai-suuden menestystekijöitä.

Analyysiä ja arviota pienryhmissä Pientyöpajoissa tarkasteltiin Hengityslii-ton tehtäviä ja roolia, liiton ja yhdistyk-sen suhdetta, työnjakoa sekä palveluita. Lisäksi pohdittiin järjestöllisiä uudis-tuksia ja niiden tarpeita sekä mietittiin jäsenhankinnan haasteita ja yhdistyksen perustehtäviä. Työpajojen anti hyödyn-netään strategian jatkotyöstössä, johon liittohallitus palaa syksyn kokouksissaan.

Liittovaltuuston kokous

Liittovaltuusto piti kevätkokouksensa 18.5. Sen keskeisiä asioita olivat liiton toiminta-kertomuksen ja tilinpäätöksen vahvistami-nen, vuoden 2013 toimintasuunnitelman ja talousarvion hyväksyminen ja jäsen-maksujen vahvistaminen vuodelle 2014.

Lisäksi valtuusto keskusteli ja otti kantaa home- ja kosteusvaurioasiaan. Vaikuttamista sairastuneiden hyvin-voinnin turvaamiseksi pidettiin edelleen tärkeänä. Siinä keskeisiä keinoja ovat sosiaalityöntekijöiden ja viranomaisten asiantuntemuksen lisääminen, homeesta sairastumisen tunnistaminen ja diag-noosin saamisen tärkeys sekä etenkin päivittäin rakennusten kanssa tekemi-sissä olevien rakennusalan ammatti-laisten koulutus ja asiantuntemuksen vahvistaminen. n

Hengitysliiton toimintakertomus 2012 löytyy osoitteesta www.hengitysliitto.fi

Teksti: Tuula Hakkarainen

Liittovaltuusto ja -hallitus strategian äärelläHengitysliiton liittohallituksen ja valtuuston yhteisessä työkokouksessa keskityttiin liiton uudistuvan strategian työstämiseen. Tärkeimmäksi asiaksi nostettiin hengitys-sairaiden etujen ja oikeuksien puolesta vaikuttaminen.

– Karsikaa rönsyjä, jotta teillä riittää rahaa ja energiaa perustehtävään, Aaro Harju kehotti.

Pienryhmissä pohdittiin mm. järjestö-toiminnan tulevaisuutta ja liiton toimin-taedellytyksiä.

Tuul

a H

akka

rain

enTu

ula

Hak

kara

inen

Ann

e Le

inon

en

Raha-automaattiyhdistyksen avustuspäällikkö Sisko Seppä esitteli Hengitysliiton hallituksen ja valtuuston jäsenille RAY:n toimin-taa kansalaisjärjestöjen avustajana ja kertoi avustustoimintaa ohjaavista periaatteista.

Hengitys > 3 • 2013 37

Hengitysliitto ja sen paikalliset hengitysyhdistykset edistävät hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää.

Liity hengitysyhdistyksen jäseneksi!

Minulle saa lähettää tekstiviestejä matkapuhelimeen yhdistykseni tapahtumista.Suostun yllä esitettyjen tietojen tallentamiseen Hengitysliiton jäsenrekisteriin.

Päiväys Allekirjoitus

Huoltajan allekirjoitus, jos liityt lapsijäseneksi

PS. Jokaisen jäseneksi liittyvän on täytettävä oma lomake.Jäsenmaksusi määräytyy paikallisen hengitysyhdistyksen perusteella.

Täytä lomake, leikkaa irti ja taita se kirjeeksi kääntöpuolen katkoviivaa pitkin. Teippaa reunoista kiinni. Hengitysliitto maksaa postimaksun puolestasi, joten voit pudottaa lomakkeen postilaatikkoon ilman postimerkkiä.

Sukunimi Etunimi Syntymäaika

Osoite Ammatti

Postinumero Postitoimipaikka Kotikunta

Puhelin Sähköpostiosoite Äidinkieli

Haluan liittyä jäseneksi.

hengityssairauteni on/ovat:

en ole hengityssairas

olen altistunut, mille

olen alle 15-vuotiasPerheessämme on jo aiemmin hengitysyhdistyksen jäsen/jäseniä

kyllä, nimi

ei

Toimitamme jäsenhakemuksesi kotikun-nassasi toimivaan hengitys yhdistykseen. Jos haluat kuitenkin liittyä johonkin toiseen hengitysyhdistykseen, kirjoita sen nimi tähän.

Kevätristikon voittajat:Paras juttu, voittajatHengitys-lehden 2/13 parhaaksi jutuksi äänestettiin Hui-laa, hengitä ja hoida astmaa tehokkaasti (s. 14-15). Seuraa-vaksi eniten lukijaääniä saivat Makeanhimoa voi hallita (s. 16-17) ja Vinkkejä talon keväthuoltoon (s. 26-27)

Toimitus kiittää lämpimästi kaikkia kilpailuun osallis-tuneita ja palautetta lähettäneitä.

Voittajat Sibelius-sarjan solmioAntti Mäkelä, Kilvakkala

Tarinoita suomalaisesta hengestä -kirjaAnna-Liisa Toropainen, OuluAulikki Alanen, Halli

LukulahjakorttiAnneli Sivula, Vaasa

Tarinoita suomalaisesta hengestä -kirjaSinikka Kurki, KeuruuAnja Syrjälä, Sastamala

Hengitys > 3 • 201338

Hengitys-

liitto maksaa

postimaksun

Hengitysliitto ry

500

51320

00

03 V

astauslähetys

Mau

ri R

atila

inen

Hirviniemen lomamökki vuokrattavana

Sijainti: Lemi, Uiminniemi, linja-autopysäkilta noin 6 kilo-metrin autotie perille. Lappeenrantaan 34 km.

Majoitus: Päärakennuksen yläkerrassa 10 vuodepaikkaa, kaksi 3 hengen aittaa. Päärakennuksen alakerran tupa ja keit-tiö ovat yhteisessä käytössä. Tuvassa on tv. Rannan tuntumas-sa on puulämmitteinen sauna, jonne tulee vesi pumppaamal-la. Hirvinimessä on kaksi venettä, joilla voi vaikkapa laskea verkot. Saaliin voi savustaa rannalla olevassa savustuspöntös-sä. Pihalla on Honkarakenteen upea grillikatos kaasugrillillä varustettu. Astioita ja petivaatteita Hirviniemessä on, mutta lakanat jokaisen on tuotava itse.

Hinnat: Etelä-Karjalan Hengitysyhdistyksen jäsenet 8 €/vrk, lapsi (alle 15 v) maksutta. Muiden yhdistysten jäsenet 13 €/vrk, ulkopuoliset 16 €/vrk. Saunamaksu, jos ei yövytä 2 €. Koko Hirviniemen vuokraaminen 550€/vk, viikonloppu 240€ €/pe-su, 1vrk (klo 12-12) 100€.

Harrastusmahdollisuudet: uinti, veneily, erilaiset pelit, mar-jastus, sienestys, kalastus ja kalan savustus.

Varaukset ja tiedustelut: Emma Örn 050 571 1366 tai emma.orn@saunalahti.fi

Juttutoiveeni tai palautetta Hengitys-lehdestä:

Nimi Ikä

Osoite

Palauta osoitteeseen: Hengitys-lehti, PL 40, 00621 Helsinki. Kuoreen tunnus ”Paras juttu”. Verkossa www.hengitysliitto.fi/parasjuttu

Osallistu kilpailuun ja äänestä tämän Hengitys-lehden paras ja kiinnostavin juttu. Arvomme kaikkien vastauksensa 23.8.2013 mennessä toimitukseen lähettäneiden kesken Sibelius-sarjan huivin tai solmion ja muita mukavia palkintoja.

Parhaat jutut tässä lehdessä olivat mielestäni:

Jutun nimi Sivu

1.

2.

3.

Mikä on tämän lehden paras juttu?

Taloyhtiössämme alkoi tammikuun lopulla julkisivuremontti. Koska olemme miehemme kanssa kiireisiä, emme menneet remontista pidettyyn informaatiotilaisuuteen, ja koska olemme hajamielisiä, emme uhranneet remon-tille ajatuksia: eihän se meitä koske, julkisivut ovat talon ulkopuolella.

Vielä mitä.Julkisivuremontti lähti käyntiin ja huo-

masimme, että se tulee sisään asuntoihin ja voimalla. Ensin piti tyhjentää parveke. Itiöt lensivät ympäri huoneistoa. Sitten piti tyhjen-tää olohuoneen parvekeseinän edusta, koska seinä puretaan pois. Pölyä, ja lisää pölyä. Uu-den seinän eteen laitettiin kohta muovit ja parveke paketoitiin. Olohuone pimeni eikä parvekkeen ovesta voi tuulettaa. Umpio kestää usean kuukauden.

Sitten vaihdettiin ikkunat. Jälleen piti tyh-jentää seinänvierukset ja lisäksi kääriä huoneen sisus muovikelmuihin, koska vanhojen ikkunoi-den irtiporaaminen nostattaisi kivipölypilven. Niin se tekikin: ilma oli niin utuinen että oli vaikea nähdä. Eristeiden ja liiman myrkkyjen takia ei saanut tuulettaa vuorokauteen. Uudet ikkunat ovat hienot, mutta pian meidät saavut-tavat ulkoseinän hiekkapuhaltajat, alustajat ja rappaajat. Ikkunat peitetään muovilla eikä niistäkään voi tuulettaa useaan viikkoon.

Rapun kautta ei liioin voi tuulettaa. Ilman-vaihtoventtiilit on peitetty kaksi kuukautta sitten. Rapussa leijuvat sakeana huoneistossaan tupakoijien savut ja muut käryt ja hajut.

Remontin toteutus on arviomme mukaan mallikelpoinen. Jälki on hyvää. Työmiehet pais-kivat töitä pitkiä päiviä usean tiimin voimin yhtä aikaa. Työ tehdään nopeasti ja vähällä haitalla.

Remontteja tarvitaan. Tosiasia on kuitenkin, että ne ovat iso riski terveydelle. Huonekalujen,

kirjojen ja papereiden siirtely ja kantaminen ja huoneiston muovitus kävi tavattomasti voimilleni. Selkä meni huonoon kuntoon ja kaksi kylkiluuta murtui. Mutta pahimmalla koetuksella ovat olleet keuhkot.

Sekä remontin edellyttämä siivous että itse remontti on nostanut ilmaan valtavasti tavallista pölyä ja mineraalipölyä. Jatkuvasta imuroinnista ja puhdistuksesta huolimatta sitä on yhä ja lisää tulee. Astmaattiset perheenjäsenet yrittävät py-sytellä koko päivän muualla. Minulla on terveet keuhkot ja silti välillä tuntuu, että tukehdun. Etenkin kun tuuletusmahdollisuudet koko ajan vähenevät. Odotan kauhulla aikaa, jolloin olemme kokonaan muovien sisällä. Toivon, että se osuu lomaviikoille.

Ystävät ehdottivat muuttoa vuokra-asun-toon, mutta se ei käy: työhuoneemme ovat kotona. Eikä tämä ole putkiremontti, jossa joku maksaisi meille muualla asumisen. Ehei, päin vastoin maksamme jo korotetussa vastikkeessa remontin kuluja.

Remontit ovat Suomessa nykyään arkipäi-vää. Talokanta vanhenee ja varsinkin 1970-lu-vulla rakennetut elementtitalot, kuten meidän, vaativat korjauksia. Mutta vaikka urakka hoi-detaan hyvin, asioita ei ole ajateltu terveyden kannalta loppuun asti. Mitä tapahtuu keuhkoil-le, kun joutuu asumaan pitkään tuulettamatto-missa tiloissa, joihin vielä väistämättä karkaa pölyä ja myrkkyaineita ulkopuolella tehtävistä töistä? Miksi poraamispölyltä suojautumisen velvoite jätetään asukkaille? Muovitusta pois-taessani altistuin hengityssuojasta huolimatta pölylle ja voin kaksi päivää pahoin.

Olisiko markkinavaltti yritykselle mainos-taa keuhkoystävällisiä remontteja?

Virpi Hämeen-Anttila

Hämeen-Anttila

Roiskuu kun rapataan

Mau

ri R

atila

inen

Hengitys > 3 • 2013 39

Terveysuutisia Palstan aineiston tuottaa Suomalainen Lääkäriseura Duodecim.

Hengitys > 3 • 201340

Kalaa syövät elävät muutaman vuoden pitempään

Tuoreen tutkimuksen mukaan runsaasti kalaa ja muita omega-3-rasvahappoa sisältäviä ruokia syövät saattavat ruoka-valionsa ansiosta elää hieman pitemmän elämän. Suurelta osin tämä johtuu sy-dän- ja verisuonitaudeista aiheutuvien kuolemien lykkääntymisestä.

Tulosten perusteella paljon omega-3-rasvahappoja saavat iäkkäät miehet ja naiset elävät keskimäärin kaksi vuotta pitempään kuin vähänlaisesti näitä ras-voja saavat.

Yhteys havaittiin riippumatta osal-listujien muista elintavoista ja ruoka-valiosta sekä monista muista seikoista, jotka olisivat voineet selittää yhteyden. On silti mahdollista, että ainakin osa nyt omega-3-rasvoihin liitetystä vaikutuk-sesta selittyy jollain tässä tutkimuksessa piiloon jääneelle seikalla.

Uniapnea voi aiheuttaa lapselle käytösongelmia

Uniapneaa potevat lapset kärsivät usein myös keskittymis-, tarkkaavaisuus- ja käytösongelmista, tuore yhdysvaltalais-tutkimus osoittaa. Monesti lapsuusiän uniapnea johtuu liian suurista kita- ja nielurisoista, joten käytösongelmat saat-tavat korjaantua leikkauksen jälkeen.

Viisivuotisen seurannan aikana 23 lapselle kehittyi obstruktiivinen uniap-nea, ja 21 lasta poti sitä halki tutkimuk-sen. Näillä lapsilla oli selvästi enemmän erilaisia käyttäytymisen ongelmia kuin niillä lapsilla, jotka eivät sairastaneet uniapneaa. Vanhempien arvioiden mu-kaan uniapneaa potevat oli mm. yli-vilkkaita, tarkkaavaisuusongelmaisia ja häiriköivät muita enemmän. He myös pärjäsivät koulussa muita huonommin.

Lapsuusiän uniapnea korjaantua iän myötä. Tulosten perustella sen hoitoon kannattaisi panostaa, jotta mahdolliset käytösongelmat vähentyisivät.

Uniapneaa potee noin 2-3 suoma-laislasta sadasta, mutta vaiva jää hyvin usein huomaamatta ja voi siksi haitata lapsen kehitystä.

Korkea lepopulssi ennustaa lyhyempää elämää

Liikuntaa harrastavien ja hyväkuntois-ten ihmisten sydämet lyövät levossa harvemmin kuin huonokuntoisten. Se vaikuttaa myös monien sairauksien ja niistä johtuvien kuolemien todennäköi-syyteen. Tuoreen tanskalaistutkimuksen mukaan leposyke voi kuitenkin ennustaa kuolleisuutta riippumatta siitä, kuinka paljon ihminen liikkuu ja kuinka hyvä-kuntoinen hän on fyysisesti.

Tanskalaisten tulokset perustuvat lähes 3 000 keski-ikäisen ja vanhemman tanskalaismiehen 16-vuotiseen seuran-taan, ja niiden perusteella miehen riski menehtyä seurannan aikana suureni tasaisesti leposykkeen kohotessa riip-pumatta fyysisestä kunnosta, liikunta-harrastuksista tai sydänriskitekijöistä.

Havainnot ovat mielenkiintoisia, sil-lä tähän asti on ollut epäselvää kertooko leposyke vain ihmisen fyysisestä kun-nosta, vai ennustaako se kuolleisuutta kunnosta riippumatta.

Tanskalaisten tulokset viittaavat le-posykkeen itsenäiseen rooliin. Monien sekoittavien tekijöiden takia asia pitää varmistaa lisätutkimuksissa.

Viisi kiloa kevyempi väestö säästyy diabeteksilta

Lihavuuden ja diabeteksen yhteys tun-netaan hyvin, mutta nyt se on saanut vankkaa lisävahvistusta Kuubasta. Tuore kuubalaisyhdysvaltalainen tutkimus nimittäin osoittaa, että jo viiden kilon tiputus kuubalaisten keskimääräisessä painossa 1990-luvun alussa johti aikuis-tyypin diabeteksen ja sydänsairauksien huomattavaan vähentymiseen.

Paino laski lähes koko väestössä 1990-luvulla Kuubaa vaivanneen talous-kriisin takia. Tuolloin pula ruoasta ja polttoaineesta johti energiansaannin vähentymiseen sekä liikunnan lisään-tymiseen. Kuuban valtio mm. jakoi kan-salaisilleen yli miljoona polkupyörää korvaamaan puuttuvia autokyytejä.

Tulosten perusteella kuubalaiset laihtuivat keskimäärin 5,5 kiloa vuosina 1991–1995 talouskriisin ollessa pahim-

millaan. Melkein välittömästi kriisin alettua uusien diabetesdiagnoosien mää-rät tippuivat ja sama havaittiin muuta-mia vuosia myöhemmin myös sydän- ja verisuonitaudeissa. Myös aikuistyypin diabetekseen liittyvät kuolemat vähen-tyivät viiveellä.

Vuoden 1995 jälkeen Kuuban ta-loustilanne vähitellen parantui, väestön energiansaanti kasvoi ja liikunta vähen-tyi, mikä vuoteen 2010 mennessä johti keskimäärin 9 kilon painonlisäykseen ja ylipainon yleistymiseen. Painon lisäksi nousuun lähtivät myös diabetes ja diabe-teskuolemat, mikä taittoi myös sydän- ja verisuonitautien määrässä tapahtuneen suotuisan kehityksen.

Tutkijat muistuttavat, ettei painon-muutos selitä havaittuja kehityssuuntia kokonaan, sillä samaan aikaan väheni mm. tupakointi, minkä lisäksi ruokavali-on laadussa tapahtui monia muutoksia. Näistä huolimatta ylipainon vähenty-minen oli todennäköisesti merkittävin yksittäinen syy diabeteksen ja sydänoi-reiden vähentymiseen, he kirjoittavat.

Pitemmät yöunet voisivat vähentää nuorten lihavuutta

Teini-ikäisten lihavuus saattaisi vähen-tyä huomattavasti, jos nuoret saataisiin nukkumaan pitempään. Tuoreen yh-dysvaltalaistutkimuksen perusteella jo tunnin pitemmät yöunet saattaisivat vähentää liikakiloja.

Yöunien yhteys painoindeksiin oli tulosten perusteella voimakkain nuo-rilla, joille oli jo kertynyt runsaasti lii-kakiloja. Jos unen ja painon yhteys on syyseurauksellinen, nukkuminen saat-taisi auttaa ylipainoisia nuoria kilojen karistamisessa.

Lyhyiden yöunien ja lihavuuden yh-teys on huomattu aiemminkin, mutta tuloksista on ollut vaikea erottaa miten paljon yhteys johtuu unien pituudesta ja miten paljon muista elintavoista. Nyt julkaistussa tutkimuksessa lyhyiden yöunien ja lihavuuden yhteys havaittiin riippumatta nuorten fyysisestä aktiivi-suudesta tai ajasta, jonka he käyttivät tietokoneiden ja television ääressä.

Hengitys > 3 • 2013 41

Nimi

Jakeluosoite

Postinumero ja -toimipaikka

T-paidan koko

XS S M L XL XXL

KesäristikkoTäytä ristikko ja palauta se toimitukseen 23.8.2013 mennessä. Osallistut lukulahjakortin sekä yllätyspalkintojen arvontaan.

Postitusosoite:Hengitys-lehti/KesäristikkoPL 40, 00621 Helsinki

Hengitys > 3 • 201342

Yhdistyskuulumisia

Hopeisen ansiomerkin luovutus Heinolassa

Heinolan Hengitysyhdistyksen kevät-kokouksen yhteydessä luovutettiin pu-heenjohtaja Lea Hahlille Hengitysliiton hopeinen ansiomerkki. Hahl on toiminut yli kuusi vuotta puheenjohtajana ja tuo-nut yhdistykselle uusia toimintoja kuten keilauksen, fysiojumpan ja asahin. Hän vetää myös yhdistyksen virkistysretket, vertaisryhmät ja tuetut lomat.

Mitalin luovuttaa aluesuunnittelija Altti Rannikko ja sekä Heinolan yhdis-tykseen kuuluva liittovaltuuston jäsen Pertti Virtanen.

Liikuntaa ja jumppaa Kyrösjärvellä

Kyrösjärven Seudun Hengitysyhdistys halusi tarjota jäsenilleen säännöllistä liikuntaa ja sosiaalista kanssakäymistä ohjatun tuoli-kuminauhajumpan muo-dossa. Hämeenkyrössä ja Ikaalisissa kokoontuneet ryhmät harjoittelivat ke-vätkaudella lihaskuntoa ja tasapainoa. Mallia näyttävät kuvassa Terttu Pietilä, Leena Rajamäki, Maija Siivari ja Kalevi Pietilä.

Kannettava happi-rikastin Seinäjoen keskus sairaalalle

Etelä-Pohjanmaan Hengitysyhdistys luovutti kannettavan happirikastimen vaikeaa hengityssairautta sairastavien käyttöön Seinäjoen keskussairaalan keuhkoklinikalle toukokuun lopussa. Kevyttä happirikastinta voivat lainata kaikki Etelä-Pohjanmaan sairaanhoi-topiirin alueella olevat noin 120 hap-pirikastimen käyttäjää.

Kuvassa ylilääkäri Hannu Kan-kaanranta, asiantuntijasairaanhoitaja Annu Kamila (vas.), osastonhoitaja Anne Suvanto ja Etelä-Pohjanmaan Hengitysyhdistyksen puheenjohtaja Kaija Hauta-aho.

Kolumn

Hengitys > 3 • 2013 43

Stud

io P

.S.V

.

Anordnandet av yrkesinriktad specialut-bildning har av tradition varit en uppgift för organisationer och stiftelser. I Finland verkar för närvarande sju specialläroverk för yrkesutbildning, av vilka ett är kommunalt och de övriga upprätthålls av privata utbild-ningsarrangörer. Andningsförbundet har redan sedan 1940-talet haft yrkesinriktad skolningsverksamhet på sitt program. Med tiden har Andningsförbundets skolningsverk-samhet vuxit både till innehåll och mängd. Dessutom har målgruppen för utbildningen förändrats från enbart andningssjuka till en mångformig grupp av unga och vuxna i behov av speciellt stöd.

Den skolningsverksamhet som upprätt-hålls av Andningsförbundet anordnas i Yrkes-institutet Luovi. Luovi föddes i augusti 2007, i och med att Andningsförbundets dåvarande skolningsorganisationer (Merikoski och Ka-praka skolningscentraler för yrkesutbildning samt Hoikkainstitutet) sammanslogs. I bör-jan av år 2009 införlivades den statligt ägda specialyrkesskolan i Alavus med Luovi. I dag är Luovi Finlands största specialläroverk för yrkesinriktad utbildning. Läroverket verkar riksomfattande på 25 orter, huvudsakligen i Norra och Östra Finland samt i Österbotten och Satakunta. Dessutom anordnas utbild-ning i Tammerfors och Helsingfors. I den yrkesinriktade grundutbildningen deltar cirka 1500 studerande och antalet studerande inom vuxenutbildningen har årligen varit cirka 1000. I yrkesinstitutet Luovi arbetar cirka 850 yrkespersoner.

Luovis studerande studerar på en special-läroinrättning, eftersom de i sina studier och i sin sysselsättning är i behov av speciellt stöd. Orsaken till de studerandes behov av speciellt stöd är oftast en utvecklingsstörning eller andra inlärningssvårigheter samt problem i samband med den mentala hälsan. Målet för

personalens mångprofessionella stöd är, att studerandena ska avlägga en yrkesexamen och sysselsättas i uppgifter som motsvarar deras utbildning. Ett viktigt syfte med utbild-ningen är, att de unga ska bli självständiga och vuxna. Viktigt är, att den unga förutom ett yrke får sådana färdigheter för att kon-trollera sitt liv, att han eller hon klarar sig så självständigt som möjligt i samhället.

I hela Finland är man för närvarande be-kymrade för ungdomen, och utslagningen av de unga diskuteras flitigt. Huvudmålet för den yrkesinriktade specialutbildningen har också under årtionden varit, att få de unga med som en del av samhället. Arbete och kontroll av det egna livet har en central betydelse för det, att den unga växer till en ansvarskännande samhällsmedlem.

Yrkesinstitutet Luovi är en populär lä-roinrättning, med betydligt flera sökanden årligen än vad som kan antas till utbildningen. Det rikliga antalet ansökanden vittnar på ett konkret sätt om det, att Luovi har lyckats i genomförandet av sin grunduppgift.

Under de senaste åren har Luovi dessutom haft utmärkta framgångar i de mätningar som utvärderar organisationens situation. En betydande prestation var hedersomnämnan-det i undervisnings- och kulturministeriets kvalitetspristävling i november 2012. Enligt hedersomnämnandet ”klarar Yrkesinstitutet Luovi av att på ett betydelsefullt sätt på natio-nell nivå förverkliga sin krävande uppgift i att förebygga utslagning, stöda unga och vuxna i behov av speciellt stöd samt för sin del vara en genomförare av samhällsgarantin.” I hela Andningsförbundet kan vi också vara stolta över den samhälleliga insats vi gör för de ungas framtid i vårt land.

Skribenten är chef för Yrkesinstitutet Luovi

Andningsförbundet som anordnare av yrkesinriktad specialutbildning

Hengitys > 3 • 201344

Å ratal av utsättande för strål-svamp och mögel har brutit ner den tidigare friska och motio-

nerande Marjattas hälsa. Hon insjuknade i astma och utvecklade allergi mot strål-svamp på grund av inomhusluftproblem på sin fuktskadade arbetsplats.

– På köpet blev jag känslig för damm, rök, lukter och kemikalier, berättar Mar-jatta.

Långsamt utsättandeMarjatta arbetade i nästan 20 år som sjukskötare på sjukhusets canceravdel-ning. Hon tyckte om sitt människonära och viktiga arbete. Hösten 1985 flyttade avdelningen in i nya utrymmen, i översta våningen av byggnaden. Första gången det regnade började taket läcka. Till en början förstod personalen inte att oroa sig, utan skrattade bara, då de placerade ut ämbar där vattnet droppade.

Marjatta märkte att hon fick symptom. Ögonen tårades och blev inflammerade, örongångarna kliade, munnen blev torr och rösten försvann. Led- och muskelvärk förekom ofta. Hon fick svåra bihåleinflam-mationer, var ständigt tilltäppt, hostade och kände sig ovanligt trött.

Till en början kunde hon inte koppla ihop sina symptom med arbetet. Ar-betsgivaren var medveten om inom-husluftproblemet i början av 1990-talet, eftersom saken undersöktes. Undersök-ningarna och reparationerna av byggna-den hjälpte inte.

I slutet av 1990-talet började Mar-jatta vara övertygad om det, att hennes symptom hörde ihop med arbetet. Hon var inte den enda med symptom, några av hennes kollegor bytte arbetsplats. Marjatta stannade kvar på avdelningen, fastän symptomen blev värre.

– Visst talades det om symptomen i arbetshälsovården, men ingen tycktes veta hur problemen skulle lösas. Jag blev inte hänvisad till andra utrymmen och fick ingen handledning i vad som borde göras, konstaterar Marjatta.

 AstmadiagnosI oktober 2002 steg Marjattas blodtryck kraftigt, och arbetskamraterna fick

henne att uppsöka jourpolikliniken. Där vågade hon äntligen berätta om sin andnöd och natthosta. Detta ledde till noggrannare undersökningar. I april 2004 fick hon sin astmadiagnos och remiss till Arbetshälsoinstitutet, där hon följande år testades för mögelallergi.

Marjatta klarade inte ens av att på arbetsplatsen genomföra en två veckor lång PEF-uppföljning, på grund av sina symptom. Arbetshälsovårdsläkaren gav henne portförbud till arbetsplatsen, med livshotande anafylaktisk chock som orsak.

Sjukpensionering efter besvärsrumbaMarjatta tvingades konstatera, att hon inte skulle klara av att arbeta fram till pensionsåldern.

– Det var tungt, eftersom jag tyckte om mitt arbete.

Hon var sjukskriven den ena perio-den efter den andra. Enligt FPA:s upp-fattning skulle hon ha varit arbetsför-

mögen i ren inomhusluft, varför hon inte fick ersättning för den tid hon var sjukskriven. Arbetsgivaren återkrävde den utbetalade lönen av henne och hon uppmanades att anmäla sig som arbets-sökande på arbetskraftsbyrån.

På hösten 2005 fick Marjatta ålders-pension. Behandlingen av yrkessjuk-domsärendet fortsatte som en långvarig brevväxling med försäkringsbolaget. I E-utlåtande som följde på Arbetshäl-soinstitutets undersökningar fanns fel, som institutet trots krav från försäk-ringsbolaget inte ville korrigera. För-säkringsbolagen förde år 2008 ärendet till Försäkringsdomstolen. I juli 2010 bekräftade försäkringsdomstolen di-agnosen yrkesbetingad astma.

Motgångarna har inte brutit ner Marjattas sinne för humor och ljusa livsinställning.

– Min livsövertygelse är djupt kristen. Den gav mig kraft också under åren av kamp för rättvisa, fastän jag också har varit tvungen att kämpa mot bitterhet.

– Nu orkar jag le igen, fastän det gick några år då jag inte log, berättar hon.

Bitar av ett gott livMarjatta har en bra läkare, som hon träf-far två gånger om året. Övriga tider hålls vid behov kontakt per telefon och e-post.

– Jag har tillräckligt effektiva medi-ciner i tillräckligt stora doser. Det har hjälpt mig undvika att bli isolerad, be-rättar Marjatta.

Sången har för Marjatta varit en vik-tig hobby, som hon till sin egen förvåning för några år sedan lyckades återuppta efter en lång paus.

Marjatta verkar i Kuopion Seudun Hengitysyhdistys som dragare för lik-ställdhetsgruppen för personer som utsatts för mögel.

– Saken angår många, men alla vill inte komma med i gruppen.

Därför tillbringar hon mycket tid i telefonen och med e-post, i kontakt med människor som vill fråga om råd och ha någon som lyssnar. Hon deltar också i Andningsförbundets verksam-het och påverkar i förbundets ärenden på riksnivå i förbundsfullmäktige. n

Text: Tuula Hakkarainen   Bild: Timo Hartikainen

Sjuk av inomhusluften Marjatta Saarelainen från Kuopio insjuknade efter näs-tan 20 år på en arbetsplats med inomhusluftproblem.

– Jag är ett exempel på det, att man kan klara sig också genom svåra saker, säger Marjatta Saarelainen.   

Hengitys > 3 • 2013 45

F inlands högsta beslutsfattande organ riksdagen har vaknat upp inför fukt- och mögelproblemen,

då riksdagens revisionsutskott lät ut-föra en undersökning om byggnadernas mögel- och fuktproblem. Andningsför-bundet har aktivt deltagit i revisionsut-skottets arbete.

Riksdagens revisionsutskott lät ut-föra en undersökning om byggnadernas mögel- och fuktproblem, som inleddes hösten 2011. Undersökningen publice-rades hösten 2012, varefter utskottet hörde sakkunniga i ärendet.

Andningsförbundet har aktivt varit med i revisionsutskottets arbete. Det gav ett utlåtande åt utskottet och har hörts på ett sammanträde. I början av maj 2013 höll revisionsutskottet ett in-formationstillfälle, på vilket utskottets betänkande om byggnadernas mögel- och fuktproblem publicerades.

Mot en attitydförändringDå detta nummer av Hengitys utkom-mer har ärendet redan diskuterats i riksdagens plenum. Innan riksdagens behandling presenterade Andningsför-bundet för riksdagsledamöterna sin egen synpunkt på mögel- och fuktproblemen. Vi tackade utskottet för det omfattande arbetet och för det, att det i betänkandet lyfts fram många olika sidor såväl ur byggnadernas som ur de insjuknade människornas synvinkel.

Revisionsutskottet konstaterar i sitt betänkande, att ”myndigheterna inte alltid förhållit sig tillräckligt allvarligt till att utreda och förbättra de så kall-lade miljökänsliga människornas si-tuation”. Andningsförbundet anser det vara bra, att det i texten klart omnämns den ringaktning de som insjuknat av mögel mötts av. Att erkänna och uttala saken är ett steg i rätt riktning mot en attitydförändring mot inomhusluften och mot dem, som insjuknat av mögel.

Konkreta förslag behövsFörutom att erkänna problemen behövs också konkreta förslag och gärningar. De

som insjuknat på grund av inomhusluft och mögel behöver ordentlig social-, hälso- och annan service. I Andnings-förbundet var vi inte helt nöjda med re-visionsutskottets betänkande, eftersom det ännu innehöll brister ur social- och övrigt myndighetsarbetes synvinkel.

Vi påminde riksdagsledamöterna om behovet av sakkunnigt socialarbete i det helhetsbetonade hjälpandet av dem som insjuknat av mögel, vilket vi redan i utlåtandet och i hörandet lyfte fram. Myndigheterna, så som socialarbetare och arbetskraftsmyndigheter, behöver skolning för att kunna möta och hjälpa de människor, som insjuknat av mögel. Behovsprövat utkomststöd bör riktas för att hjälpa människor som till exempel på grund av mögel förlorat sitt hem och sin egendom.

I revisionsutskottets betänkande förs fram, att de insjuknade har ansett avsaknaden av diagnosnummer som ett betydande problem. I betänkandet före-slås ändå ingen lösning eller framförs något krav på korrigering av situatio-nen. Andningsförbundet påpekade för riksdagsledamöterna, att avsaknaden av diagnosnummer är ett hinder för förverkligandet av den insjuknades so-cial- och hälsoskydd, eftersom han eller hon inte berättigad till sjukdagpenning till exempel för sjukledighetstiden.

Andningsförbundet betonade i sitt brev till riksdagsledamöterna, att

kompetenskraven för de personer som utför konditionsgranskningar vid mö-gel- och fuktskadeutredningar bör vara fastställda i lagen. Vi anser, att också skolningen av de yrkespersoner som arbetar på byggarbetsplatser och de som sörjer för underhållet av byggnader bör innehålla kunskap om fukt- och mö-gelskador.

Andningsförbundet följer med situationenI centrum för undersökningen och be-tänkandet står byggandet och byggna-dernas problem. Också situationen för den människa som har symptom och har insjuknat har tagits fram i betän-kandet, men medlen för att hjälpa de insjuknade är ännu inte tillräckliga. Förbundet påminde riksdagsledamö-terna om medborgarorganisationernas erfarenhet och sakkunskap i lösandet av inomhusluftproblem. Andningsförbun-det vill vara med och dela arbetet för en bättre livskvalitet för de personer som insjuknat av mögel.

Från riksdagens plenum sänds ut-skottets betänkande till regeringen för behandling. Under den förra regerings-perioden behandlade revisionsutskottet på eget initiativ problemen med den grå ekonomin. Den sittande regeringen lyfte i sitt regeringsprogram fram arbetet mot den grå ekonomin som ett av sina viktigaste ärenden.

Nu återstår att se, om den sittande regeringen tar upp ingripandet i mö-gelproblemet på sin agenda och vilka av betänkandets åtgärdsförslag som tas med i följande regeringsprogram. Sä-kert är ändå det, att Andningsförbundet också i fortsättningen aktivt kommer att påminna beslutsfattarna om allvaret i problemet för dem som insjuknat av mögel och kräva åtgärder för att hjälpa dessa insjuknade människor. n

Skribenten arbetar i Andningsförbundet som planerare i det av RAY finansierade projektet för likställdhet och stöd för dem som insjuknat av mögel.

Text: Katri NokelaBild: Anna Kilpinen/Vastavalo

Andningsförbundet efterlyser mera åtgärder för att hjälpa dem som insjuknat av mögel

Andningsförbundet efterlyser mera åtgärder för att hjälpa dem som insjuknat av mögel

Hengitys > 3 • 201346

Det gångna och framtiden

Organisationerna önskar att gränsvärdena för luftkvaliteten ska övervakas

Andningsförbundet och Allergi- och astmaförbundet närmade sig i april, före miljöministeriets diskussion om luftkva-litet och stadsmiljö på EU:s miljöråds inofficiella möte, miljöministern med sitt gemensamma ställningstagande. Organi-sationerna konstaterade bland annat, att ambitiösa, bindande mål för minskandet av utsläpp bör uppsättas i direktivet för utsläppstaket och också sektorvisa reg-ler för nerskärningar av utsläppen från de mest betydande utsläppskällorna. Dessutom betonade organisationerna, att de nuvarande gränsvärdena för EU:s luftkvalitet bör följas, övervakas och en vision om hur de skulle skärpas enligt Världshälsoorganisationen WHO:s ny-aste rekommendationer bör erbjudas.

Personalförändringar i Andningsförbundet

Annikki (Nikki) Pesonen har inlett sitt arbete som assistent på Andningsför-bundets centralbyrå i Helsingfors. Hon vikarierar Irmeli Behm under dennas moderskapsledighet och är anträffbar på numret 020 757 5128 eller annikki.pesonen@hengitysliitto.

Centralbyrån håller semester i juli

Centralbyrån är stängd under tiden för semestern, 1.7. – 2.8.

Servicetelefonernas sommaruppehåll

Social- och hälsoskyddets sakkunnigas telefonservice har ett sommaruppehåll med början den 10 juni. Servicen inleds igen efter semestrarna den 22 augusti.

Inomhuslufts- och reparationsrådgivningens telefonservice inleder sommar-uppehållet 14.6. Betjäningen i inomhusluftsfrågor återupptas 13.8.

På Andningsförbundets förbundssty-relses och fullmäktiges gemensamma arbetssammanträde 17. – 18.5 koncentre-rades på arbetet för att få strategirefor-men framåt. Som den viktigastefrågan lyftes fram påverkandet till förmån för de andningssjukas förmåner och rät-tigheter.

I små workshopar granskades And-ningsförbundets uppgifter och roll, för-

hållandet mellan förbundet och för-eningarna, arbetsfördelningen samt serviceformer. Dessutom begrundades de organisationsmässiga reformerna och deras behov samt medlemsvärvningens utmaningar och föreningens grundupp-gifter. Resultatet från workshoparna utnyttjas i det fortsatta strategiarbetet, till vilket förbundsstyrelsen återkommer på sitt sammanträde i höst.

Tidningen Hengitys önskar sina läsare en

skön sommar!

Förbundsfullmäktiges sammanträdeFörbundsfullmäktige höll sitt vårmöte den 18.5. Centrala teman på mötet var bekräftandet av verksamhetsberättel-sen och bokslutet, godkännandet av verksamhetsplanen och budgeten för år 2013 och godkännandet av medlems-avgifterna för år 2014.

Dessutom diskuterade fullmäktige och tog ställning till mögel- och fuktska-defrågan. Påverkan för tryggande av de insjuknades välmående ansågs fortfa-

rande viktig. Som centrala metoder såg man ett ökande av socialarbetarnas och myndigheternas sakkunskap, vikten av att kunna identifiera insjuknande på grund av mögel och fastställande av diagnosen och vård och framförallt att förstärka utbildningen för och sak-kunskapen hos de yrkespersoner inom byggbranschen som dagligen har att göra med byggnader.

– Gallra bort allt extra, för att ni ska ha tillräckligt med pengar och energi för grundup-pgiften. Riskera inte grunduppgiften, konstaterade Medborgarforumet SKAF:s generalsekreterare Aaro Harju i sitt anförande, i vilket han behandlade organisations-verksamhetens utmaningar och möjligheter.

Förbundsfullmäktige och -styrelsen behandlade strategin

Piot

r Waw

rzyn

iuk/

Dre

amst

ime

Hengitys > 3 • 2013 47

E fter sitt yngsta barns, den nu åt-taåriga Suvi, födelse började Ma-rikas kondition försämras. Hon

räknade med symptomen som ”normal” nedsatt kondition efter förlossningen. Efter att ha svimmat i januari 2006 sökte hon sig till undersökningar.

Det dröjde innan dagnosen hittadesMan sökte länge diagnosen och min kon-dition försämrades under den tid under-sökningarna pågick, berättar Marika, som bor i Jokipii i Österbotten. På basen av hennes symptom kunde kardiologen på centralsjukhuset i Seinäjoki misstänka högt tryck i lungartärerna (PAH eller primär pulmonell hypertension). Tilläggs-undersökningar på universitetssjukhuset i Tammerfors bekräftade diagnosen, ef-tersom trycket som uppmättes i Marikas lungartär klart överskred normalvärdet.

Undersökningen och behandlingen av pulmonell hypertension har gjort stora framsteg. Ännu på 1990-talet ledde sjuk-domen ofta rätt snabbt till döden. Nu kan den lindras och bromsas upp med ett antal olika mediciner. Också Marika fick en sådan medicinering, att hennes lungtryck tack vare den sjönk och hon började må bättre. Sin arbetsförmåga fick hon däre-mot inte tillbaka och för fem år sedan blev Marika som 33-åring pensionär.

Stöd av andra i samma situation på PAH-träffarMarika anslöt sig till Andningsförbun-det, och via det hittade hon gruppen för stöd av andra i samma situation. PAH-träffarna har blivit ett årligen återkom-mande programnummer för Marika och hennes man Timo.

Med några av gruppmedlemmarna håller vi kontakt också mellan träffarna. Med tanke på orkandet är det viktigt att hitta människor, med vilka man kan dela de erfarenheter och problem som sjukdomen för med sig. Också den hur-tiga humor som odlas i gruppen med

ödeskamrater hjälper till att orka. Av läkarna fick Marika det rådet,

att motionera och upprätthålla en god kondition. Motionera ska man enligt sin egen förmåga och kondition och mottot är ”också litet motion är motion”. Till en början försökte Marika fortsätta med sin gamla favoritmotionsform, cykling, men i Österbotten har man alltid motvind i någondera riktningen, och att cykla mot den räckte hennes krafter inte till. Hon var tvungen att avstå från cyklingen.

Från stödgruppen fick hon impul-sen att skaffa en el-cykel. El-cyklarna är ganska dyra, varför Marika kontaktade VKTT:s Tukilinja och ansökte om anskaf-fandet av en el-cykel.

– Mina drömmars uppfyllelse, beskri-ver Marika den nya, skinande el-cykeln, som hon fick senaste höst.

Både cykeln och dess ägare har varit i full gång. Sedan påsken har hela 500 kilometer samlats. Marika har också gått ner i vikt tio kilo sedan årets början och säger att hon just nu mår riktigt bra. På morgonen då mannen åker till jobbet och barnen till skolan hoppar Marika upp i cykelsadeln och trampar i väg på en förlängd butiksresa eller gör en cykeltur i näromgivningen. På dessa hemortsut-flykter trampas minst 20, ibland till och

med 40 kilometer. Emellanåt sätter sig Marika på en sten eller en bänk, lyssnar på fågelsången och njuter av stunden. Livet är härligt!

Med el-cykel medvind på köpet El-cyklar har länge varit populära i Mellaeuropa och de har blivit allmän-nare också i Finland. Av de 300 000 cyklar som årligen säljs i vårt land är cirka 10 000 el-cyklar. Det finns också byggsatser, som kan kopplas till den egna cykeln. Priset på el-cyklar varierar från några hundra euro till ett par tusen euro.

Laddningen av ackumulatorerna i de billigaste cyklarna räcker till 20 – 30 kilometer, i de dyrare till och med 60 – 80 kilometer, beroende på körsätt och last. Cyklarnas motorer har ofta tre olika effektnivåer: lätt, måttligt och mycket hjälpande. Ju mera motorn underlättar trampandet, desto mera ström förbrukar ackumulatorn.

El-cyklarnas motorer fungerar en-dast då man trampar – de minskar mot-ståndet och gör trampandet lätt. Detta är till hjälp speciellt i uppförsbacke och motvind. El-cykeln är ett bra alternativ för personer med dålig kondition och för sjuka, vars egen kondition inte räcker till för att trampa en vanlig cykel. n

Cykling håller huvudet och kroppen i skickText och bild: Tuija Helander

För sex år sedan konstaterades Marika Köykkä lida av pulmonell hypertension, d.v.s. högt tryck i lungornas blodkärl. Då rörlighe-ten och funktionsförmågan på grund av den framskridande sjuk-domen blev sämre, sjönk också konditionen. Tack vare el-cykeln kunde hon återuppta sin kära sysselsättning, cykling.

Punainen on naiselta naiselle. Terveytemme on tärkeä ja paras voima sen säilyttämiseen olemme me naiset itse. Punainen kannustaa naisia iloiseen ja rennompaan elämään!

facebook.com/punainen

Yhteistyössä