54. vuosikerta I Suomen Laboratorioalan Liitto ry:n ... · ja kodin järjestämiseen ja tavaroista...

54. vuosikerta I Suomen Laboratorioalan Liitto ry:n ammatti- ja yhdistyslehti I 2/2017

Analyysi

www.laboratorioalanliitto.fi

LABORATORIOTYÖTEEMANA

HYVÄ ASENNEratkaisee työelämässä sivu 11

Kesäkalenteri- kisa alkaa Facebookissa sivu 30

2 ANALYYSI 2/2017

LABORATORIOALAN VERKKOKAUPPA fennokauppa.fi

Aspirator

[email protected] 09 276 360 FENNOLAB MEDIPLAST FENNO OY

New!

Comfortable and safe!• Fastest filtration system in the market• Easy handling• Sealed system for contamination-free filtration • Versatile• Silent operation• All from a ’one-stop’ service

FENNOLAB

3ANALYYSI 2/2017

AnalyysiPäätoimittaja, Jaana Vainio tilaukset puh. 044 284 9199 [email protected]

Talous Sinikka Collanus puh. 050 534 1718 puh. työ (02) 333 7047 [email protected]

Ilmoitukset Ann Sofie Wierda puh. työ (02) 333 7410 GSM 050 338 1696 [email protected]

Lehtitilaukset Mikael Kuoppala puh. 040 828 6532 [email protected]

Julkaisija Suomen Laboratorioalan Liitto ry

Toimituksen Analyysi / Jaana Vainioosoite [email protected]

Painatus Offset Ulonen Oy puh. 010 841 1510 ISSN 1459-0999

Osoitteen- Eeva Wahrmanmuutokset [email protected] puh. 050 412 6957

Lehden ilmestymisaikataulu vuodelle 2017

Nro Ilmestyy Aineisto toimitukselle

3. 27.9.2017 8.9.20174. 12.12.2017 15.11.2017

54. vuosikerta I Suomen Laboratorioalan Liitto ry:n ammatti- ja yhdistyslehti I 2/2017

Analyysi

www.laboratorioalanliitto.fi

LABORATORIOTYÖTeemAnA

PUHDAS VESI– laadukasta laboratorio-analytiikkaa sivu 16

HYVÄ ASENNEratkaisee työelämässä sivu 11

Kesäkalenteri- kisa alkaa Facebookissa sivu 30

Analyysi 2/2017

www.laboratorioalanlii t to.fi

4041 0704Painotuote

Kannen kuva: Mittapullotaidetta

Raahen Ammattiopistosta. Kuvaaja Ari Mustanoja.

SISÄLLYSLUETTELO

Päätoimittajalta ...............................................4Tulevia koulutuksia ..........................................5Tukes valvoo kemikaalituotteiden turvallisuutta ...... 6Nuoret naiset opiskelevat pysyäkseennuorekkaina ................................................... 10Hyvällä laborantilla on asenne kohdallaan ........ 11Yhdistykset toimivat: Pohjois-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry:n vuosikokous ........13Puheenjohtajalta ............................................14Kesävinkki: viinisuositus .................................15Suomen Laboratorioalan liiton liittokokouksen valinnat .................................... 16Laboratorioalan nimikkeet ................................ 17Unihäiriöitä voidaan hoitaa hyvälläjohtamisella ja hyvillä työoloilla ........................ 18Laboratoriovälineiden historiaa ........................19Tunnelmia Luentopäiviltä .................................. 20Jos sotku ei haittaa, se ei haittaa .....................22Liittokokouksessa esiintyneeen Ida Teeren runo .....23Analyysin tekijät tutuiksi: Mikael Kuoppala .......24ChemBio-löytöjä 2017 ...................................25Yhdistykset ja toimihenkilöt .............................28Palvelukortti ..................................................29 Sudoku ........................................................30Minne seuraavaksi? .......................................30Kesäkalenteri-kisa Facebookissa......................30Sudokun 1/2017 ratkaisu ..............................31

4 ANALYYSI 2/2017

Pää

toim

itta

jalt

a

Hurahdin itsekin tänä keväänä somekansan villinneeseen japanilaiseen järjestelymene-

telmään, KonMariin. Tämän innoittamana, jär-jestimme yhdistyksessä tilaisuuden, jossa am-mattijärjestäjä Ilana Aaltio antoi meille lisäapu-ja kodin järjestämiseen ja tavaroista luopumi-seen. Lisää vinkkejä tähän voit lukea kädessäsi olevasta lehdestä ja paikkakaikelle.fi nettisivuil-ta.

Monissa laboratorioissa on jo käytössä or-ganisointiin ja työmenetelmien standardointiin keskittyvä 5S-menetelmä. Menetelmän tavoittee-na on kasvattaa työn tuottavuutta vähentämällä kaikenlaista hukkaamista ja tuhlaamista, poista-malla ei-arvoa tuottavaa toimintaa, parantamal-la laatua ja turvallisuutta, sekä luomalla visuaa-lisesti miellyttävä ja tehokas työpaikka. Tätä sa-maa menetelmää voisi hyödyntää kodin järjes-telyssäkin.

5S-menetelmä koostuu viidestä eri osa-alu-eesta. Ensimmäisenä tulee Sorteeraus. Tässä poistetaan kaikki tarpeettomat tavarat. Samaan keskittyy myös KonMari. Sortteerauksen avulla vapautetaan kaapeista ja huoneista tilaa ja sa-malla poistetaan rikkoontuneita tai tarpeettomia esineitä, joita säilytetään vain siltä varalta, että joku niitä joskus tarvitsisi. Tämä osuus on jokai-sen helppo ymmärtää ja toteuttaa. Vai onko…Järjestelyluennolla havaitsimme, kuinka vaikeaa meidän on luopua tarpeettomista tavaroista tai vaatteista.

Toisena vaiheena tulee Systematisointi. Osuuden englanninkielinen nimi on mieles-täni kuvaavampi; Set In Order – laittaa paikoil-leen. Eli pyritään löytämään tavaroille hyviä va-rastointimenetelmiä, tai yksinkertaisesti järjestel-

lään jokainen tavara paikoilleen. KonMari-me-netelmässä tätä pidetään erityisen tärkeänä; jo-kaiselle tavaralle on oma paikkansa ja saman-kaltaisia tavaroita säilytetään samassa paikas-sa kotona, ei ympäri taloa. Työpaikoilla toteu-tettavassa 5S-menetelmässä asioille ja niiden paikoille merkitään myös nimilaput sekä erilai-set kuvakyltit. Voi kuulostaa aluksi hassulta, mut-ta vannoutuneimmat KonMaristit ovat postan-neet jo nettiin kuvia nimeämistään purkeista ja hyllyistä.

Järjestelyn jälkeen on vuorossa Siivous. Tällä tarkoitetaan päivittäistä siivousta. Tämä on juuri se asia, jota KonMari ja muut järjes-telymenetelmät ylistävät. Tavaroiden karsimisen ja oikeille paikoille laittamisen jälkeen siivouk-sen tulisi sujua kuin tanssi. Koska kodissa ei ole ylimääräistä tavaraa ja kaikki tavarat palaute-taan käytön jälkeen oikeille paikoilleen, ei ai-kaa kulu enää tavaroiden järjestelemiseen sii-vouksen yhteydessä. Näin siivoukseen kuluu vähemmän aikaa, ja vapaa-aikaa säästyy per-heen yhdessäololle ja harrastuksille.

Toiseksi viimeinen vaihe 5S:ssä on Standardi sointi. Tässä sovitaan työpaikan par-haat käytännöt yhdessä työntekijöiden kans-sa, esimerkiksi työpisteeseen kuuluvat työka-lut, kuinka usein jätteet viedään pois, siivousai-kataulu, käytävien paikat jne. Tätä samaa voi noudattaa helposti kotona koko perheen voi-min. Ammattijärjestäjät korostavatkin, että sii-voukseen ja järjestelyyn on tärkeää saada koko perhe mukaan. Ainakaan toisen perheenjäse-nen tavaroita ei saisi laittaa pois, vaan jokai-sen (jopa lasten) tulisi antaa käsitellä itse ja hä-vittää heille tarpeettomat tavarat. >>

Viiden ässän taktiikalla

LABORATORIOTYÖ

TEEMANA

ANALYYSI 2/2017 5

Jaana Vainio

TULEVIA KOULUTUKSIA

Seuraa ilmoittelua!Näytteenottokoulutus, lokakuu

KemiLiitto järjestää näytteenottajille koulutusta lokakuussa Kemissä.

Tarkempi ohjelma sekä ilmoittautumisohjeet seuraavassa Analyysissä.

Lisätietoja Margit Häkliltä [email protected] tai 050 321 4153

Suomen Laboratorioalan Liitto ry

Mikrobiologian koulutuspäivä vko 45Tiedepuisto Lahti

Päivän aiheena mm. miten akreditoidussa mikrobiologian laboratoriossa varmistetaan analyysien luotettavuus. Tarkempi ohjelma sekä ilmoittautumisohjeet julkaistaan loppukesän aikana liiton

nettisivuilla sekä seuraavassa Analyysissä.

Lisätietoja koulutuksesta Anu Liukkoselta [email protected]

Tervetuloa koulutukseen!PäijätHämeen Laboratorioalan yhdistys ry ja Suomen Laboratorioalan Liitto ry

Viimeisenä vaiheena tulee Seuranta. Kun kaikki tarpeettomat tavarat on poistettu, ja niiden säilytyspaikoista on sovittu, pidetään huolta sii-tä, että sovittuja sääntöjä noudatetaan jatkuvas-ti. Tähän voisi vielä lisätä monien ammattijärjes-täjien vinkin, että kodin sisään tulevan tavaravir-ran tulee olla tasapainossa lähtevien tavaroiden kanssa. Omaan suhtautumiseen tavaroihin ja os-tokäyttäytymisiin tulee kiinnittää enemmän huo-miota, jotta koti ei taas vuoden jälkeen pursua tarpeettomista tavaroista ja vaatteista. n

Aurinkoista kesää ja intoa järjestelyyn,

6 ANALYYSI 2/2017

Markkinavalvonta kohdistetaan riskiperustei-sesti joko vähittäismyynnissä oleviin kemi-

kaaleihin ja kemikaaleja sisältäviin esineisiin tai niiden valmistajien, maahantuojien ja/tai jakeli-joiden varastoissa oleviin tuotteisiin. Valvontaa voidaan kohdentaa markkinoilla olevien tuot-teiden osalta esimerkiksi tiettyihin tuoteryhmiin, kemikaaleihin tai toimijoihin. Valvonta on pisto-koemaista tai projektiluontoista. Valvontaa teh-dään myös Tukesille tulevien ilmoitusten perus-teella.

Kuka vastaa kemikaalituotteen turvallisuudesta?Vastuu kemikaalituotteen turvallisuudesta kuuluu toiminnanharjoittajalle eli tuotteiden valmistajal-le, EU-alueen maahantuojalle ja jakelijalle. Hei-dän tulee ajoissa selvittää lainsäädännön vel-voitteet. Markkinoilla olevia tuotteita tai esinei-tä ei tarkasteta ennakkoon eikä niille anneta en-nakkohyväksyntää viranomaisen toimesta, bio-sidi- ja kasvinsuojeluainevalmisteita lukuun ot-tamatta.

Kemikaalilainsäädäntö on EU-alueella har-monisoitua, eli kaikissa EU-maissa on voimassa

samat säännökset. Joissakin maissa on lisäksi voimassa kansallisia lisävaatimuksia.

CLP-asetus: Maailmanlaajuisesti yhdenmukaistetut varoitusmerkinnätVaarallisten kemikaalien käyttöä on säädelty vuosisatojen ajan. Lainsäädäntö ja käytetyt ter-mit ovat muuttuneet, mutta päämäärä on sama: ihmisten turvallisuus. CLP-asetuksella pannaan EU:ssa täytäntöön maailmanlaajuisesti yhden-mukaistettu kemikaalien luokitus- ja merkintäjär-jestelmä GHS (Globally Harmonised System of classification and labelling of chemicals), joka on hyväksytty YK:n alaisuudessa. Järjestelmän tavoitteena on, että kemikaalien luokituksessa ja merkinnöissä käytettäisiin samoja periaattei-ta koko maailmassa, sekä vaarallisten aineiden kuljetuksessa että kemikaalien käytössä, jolloin kemikaali¬turvallisuus paranee ja kemikaalikaup-pa yli rajojen helpottuu. CLP-asetuksessa on huo-mioitu sekä GHS-järjestelmän keskeiset osat että joitakin EU:n väistyvän kemikaalien luokitusta ja merkintöjä koskevan lainsäädännön (ainedirektii-vi 67/548/ETY ja seosdirektiivi 1999/45/EY) osia, joita ei YK:ssa ole yhdenmukaistettu.

Turvallisuus ja kemikaalivirasto valvoo markkinoilla olevia kemikaaleja (aine, seos) ja kemikaaleja sisältäviä esineitä. Kemikaalien markkinavalvontaan kuuluva säädös ja tehtäväkenttä on laaja. Valvonnalla pyritään varmistamaan, että yritykset noudattavat lainsäädännön velvoitteita ja että markkinoille saatetut tuotteet täyttävät vaatimukset muun muassa kemikaalien rekisteröinnistä, vaarallisten kemikaalien merkitsemisestä ja pakkaamisesta sekä kemikaalien käyttöä koskevista rajoituksista ja lupamenettelyistä.

Tukes valvoo kemikaalituotteiden turvallisuutta

7ANALYYSI 2/2017

Tukes valvoo kemikaalituotteiden turvallisuutta

CLP-asetuksessa säädetään niistä kriteereis-tä, joiden perusteella kemikaali (aine tai ainei-den seos) luokitellaan vaaralliseksi. Vaarallinen kemikaali voi aiheuttaa fysikaalisia vaaroja ja terveys- ja ympäristövaaroja. Kemikaalin luoki-tukseen ei vaikuta sen käytössä aiheuttama riski vaan luokituksen perusteina ovat ainoastaan ke-mikaalin sisäiset ominaisuudet.

CLP-asetus antaa myös säännöt siihen, kuin-ka vaaralliseksi luokiteltu kemikaali pitää merkitä ja pakata, jotta sitä voi käyttää turvallisesti. Va-roitusmerkintöihin kuuluu varoitusmerkkien lisäk-si erilaisia vaara- ja turvalausekkeita sekä huo-miosanoja.

REACH-asetus: Tietoa kemikaaleista ja niiden turvallisesta käytöstäVuonna 2006 EU:ssa voimaan tullut REACH-ase-tus siirsi vastuun kemikaalien turvallisuuden todis-tamisesta viranomaisilta teollisuudelle. Asetuksen tärkeimpänä tavoitteena on varmistaa tervey-den- ja ympäristönsuojelun korkea taso, tehos-taa EU:n kemianteollisuuden kilpailukykyä sekä taata tavaroiden vapaa liikkuvuus Euroopan uni-onin sisämarkkinoilla.

Asetus säätelee aineiden rekisteröintiä, arvi-

ointia, vaarallisimpien aineiden lupamenettelyä sekä kemikaalien rajoituksia. Järjestelmä perus-tuu aineiden ja kemikaaliseosten sisältämien ai-neiden sekä tietyissä tapauksissa myös esineissä olevien aineiden riskinhallintaan.

Euroopan kemikaaliviraston ylläpitämään tie-tokantaan rekisteröidään kaikki aineet, joita val-mistetaan tai tuodaan EU-alueelle vuosittain yk-si tonni tai enemmän. Rekisteröinnit toteutetaan 2018 mennessä kolmessa vaiheessa. Rekiste-röimättömiä aineita ei saa valmistaa eikä tuoda EU-alueelle. Kemikaalivirasto on julkaissut verk-kosivullaan yli 58 000 rekisteröintiasiakirjaa jot-ka koskevat yli 15 000 ainetta.

Turvallisuutta koskevat tiedot täytyy välittää läpi toimitusketjun, jotta esimerkiksi kemikaaleja omassa tuotannossaan käyttävät yritykset voisi-vat toimia turvallisesti ja vastuullisesti.

Käyttöturvallisuustiedote välittää tietoa ammattilaiselleKäyttöturvallisuustiedote on asiakirja, jolla välite-tään tietoa aineen tai seoksen ominaisuuksista, riskeistä sekä turvallisesta käytöstä teollisuudessa tai ammatissa. Käyttöturvallisuustiedotteesta sää-detään REACH-asetuksessa. Kemikaalin valmis-

Teksti: Anu Matilainen, Ylitarkastaja, Kemikaalituotteet|, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes)

CLP-asetuksen myötä käyttöön tulleet varoitusmerkit.

>>

LABORATORIOTYÖ

TEEMANA

8 ANALYYSI 2/2017

tajan, maahantuojan, jakelijan tai muun toimin-nanharjoittajan, joka vastaa kemikaalin markki-noille saattamisesta, on laadittava ammattikäyt-töön tarkoitetusta kemikaalista käyttöturvallisuus-tiedote ja toimitettava se kemikaalin vastaanot-tajalle.

Käyttöturvallisuustiedote laaditaan vaaralli-seksi luokitelluista aineista ja seoksista sekä luo-kittelemattomista seoksista, jotka sisältävät vaa-rallista ainetta. Luokittelemattomista seoksista käyttöturvallisuustiedote toimitetaan pyynnöstä.

Kemikaalituoterekisterissä tiedot vaaraa aiheuttavista kemikaaleistaSuomeen tuodaan tai täällä valmistetaan lähes 30 000 vaaralliseksi luokiteltua tuotetta, jotka si-sältävät yli 5 000 vaaralliseksi luokiteltua ainet-ta. Monia näistä löytyy aivan tavallisista, joka-päiväisistä tuotteista.

Tukesin ylläpitämään kemikaalituoterekisteris-teriin ilmoitetaan Suomessa markkinoille saate-tut vaaraa aiheuttavat kemikaalit kemikaali-ilmoi-tuksella. Kemikaali-ilmoituksen tekee yritys, jo-ka vastaa kemikaalin saattamisesta markkinoille

tai käyttöön Suomessa. Kemikaalituoterekisteriä käyttävät eri viranomaiset ja myös mm. myrkytys-tietokeskus. Rekisteristä on myös julkinen versio, jossa näkyvät perustiedot kustakin kemikaalista. Rekisteriin kerätään myös määrätiedot markki-noille saatetuista kemikaaleista.

Määrätietoja seosten sisältämistä vaarallisis-ta aineista on saatavilla yhteispohjoismaisesta SPIN-tietokannasta (Substances in Preparations in the Nordic Countries). Tietokannan ainetiedot pohjautuvat pohjoismaisten tuoterekistereiden keräämiin tietoihin. SPIN-tietokanta on vapaas-ti kaikkien kemikaaleista kiinnostuneiden käytös-sä. Ainekohtaisten hakujen lisäksi voi tarkastella aineiden määrätietoja eri pohjoismaiden osalta.

Kemikaalitieto kootaan yhteen paikkaan

Suomeen ollaan rakentamassa viranomaisten ja yritysten yhteistä tietovarantoa, josta kemikaali-tietoa hyödynnetään. KemiDigi-hankkeen (Kemi-kaalitiedon digitaalinen hallinta) tavoitteena on yhden luukun periaate: yritys voi hoitaa kemi-kaaleihin liittyvät ilmoitusvelvoitteet yhden palve-lun kautta, minkä jälkeen tiedot olisivat yhdessä

>>

9ANALYYSI 2/2017

paikassa niitä tarvitsevien saatavilla.Järjestelmän ytimen muodostaa kemikaalitie-

to, jota tällä hetkellä kerätään Tukesin ylläpitä-mään kemikaalituoterekisteriin.

Ensi vaiheessa toiminnanharjoittajat voivat jättää järjestelmän kautta kemikaali-ilmoituksen-sa ja ylläpitää eri säädösten vaatimia kemikaa-liluetteloita määrätietoineen. Kemikaaliluettelot kattavat Tukesin vaarallisten kemikaalien käytön ja varastoinnin luvituksen ja valvonnan ja ympä-ristöpuolen lupa-asioiden ja valvonnan tarpeet. Myöhemmin yrityksille tulee mahdolliseksi ylläpi-tää kemikaaliluetteloita myös pelastuslaitosta ja työsuojelua varten.

Julkisten palveluiden digitalisointi on yksi hal-lituksen kärkihankkeista. KemiDigillä tavoitellaan monia hyötyjä niin yritysten, viranomaisten kuin koko yhteiskunnankin kannalta. Järjestelmän val-mistelussa on mukana eri viranomaisten sekä yri-tysmaailman edustajia.

Turvallisuus ja kemikaalivirasto (Tukes) on noin 250 hengen lupa- ja valvontaviranomai-nen, joka edistää tuotteiden, palveluiden ja teolli-sen toiminnan turvallisuutta ja luotettavuutta.

Tukes valvoo toimialojensa tuotteita, palvelui-ta ja tuotantojärjestelmiä ja toimeenpanee niihin liittyvää lainsäädäntöä. Tukesin toiminnan tar-koituksena on suojella ihmisiä, omaisuutta ja ym-päristöä turvallisuusriskeiltä. Tukesin valvomia toi-mialoja ovat mm. sähkö ja hissit, vaarallisia ke-mikaaleja käsittelevät tai varastoivat laitokset, kaivokset, räjähteet, ilotulitteet, painelaitteet, mit-tauslaitteet, jalometallituotteet, pelastustoimen laitteet, rakennustuotteet, kuluttajaturvallisuus se-kä tuotteiden energia- ja ekologinen tehokkuus. FINAS-akkreditointipalvelu toteaa päteväksi ka-librointi- ja testauslaboratorioita, sertifiointieli-miä, tarkastuslaitoksia, vertailumittausten järjes-täjiä sekä päästökauppa- ja EMAS-todentajia. FI-NAS toimii itsenäisenä ja puolueettomana yksik-könä Tukesin organisaatiossa.

Tukesin tehtäviä ovat myös teollisuus- ja ku-luttajakemikaalien ja biosidien tuotevalvontateh-tävät, kasvinsuojeluaineiden riskinarviointi-, hy-väksymis- ja valvontatehtävät sekä kemikaalituo-terekisterin ylläpito. Tukes on kemikaalien tuote-valvonnan kansallinen vastuutaho ja Helsingissä toimivan Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) tär-keä yhteistyökumppani erityisesti EU:n REACH- ja CLP-asetusten toimeenpanossa. n

Mistä tietoa yrityksille?Tukes toimii Suomessa REACH-, CLP- ja biosidiasetusten mukaisena toimivaltai-sena viranomaisena, jonka yhtenä teh-tävänä on neuvoa yrityksiä näiden ase-tusten mukaisten velvoitteiden tunnistami-sessa ja ymmärtämisessä. Neuvontapal-velu on perustettu tätä tarkoitusta varten.

Neuvontapalvelusivuston verkkolo-makkeella voi lähettää kysymyksiä, joi-hin asiantuntijat vastaavat.

Neuvontaa saa myös puhelimitse seuraavista numeroista: • REACH- ja CLP- neuvonta: 0400 393 033 • Biosidineuvonta: 050 597 6338

Lainsäädäntöä:

• REACH-asetus• EU-asetus (1907/2006) kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista• CLP-asetus• EU-asetus (1272/2008) kemikaalien luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta• Kemikaalilaki (599/2013)• Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kemikaaleja koskevien tietojen toimittamisesta (553/2008)• Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kemikaalien määrätietojen toimittamisesta (1155/2011)

Linkkejä:

• www.kemikaalineuvonta.fi• www.tukes.fi• www.ketu.fi• www.spin2000.net• Twitter@tukesinfo• Facebook www.facebook.com/Turvallisuusjakemikaalivirasto

10 ANALYYSI 2/2017

Nuorten naisten omaehtoisuuteen perustuva opiskelu antaa kokemuksen nuorekkuudes-

ta. Se antaa mielikuvan siitä, ettei nainen ole jä-mähtänyt paikoilleen tai asettautunut pelkästään työssäkäyvän aikuisen rooliin. Opiskelulla voi muovata omaa elämän- ja työpolkuaan.

Tämä käy ilmi Erja Laakkosen, Jyri Mannisen ja Juha Kauppilan juuri ilmesty-neestä artikkelista ”Nuoret aikuiset naiset elin-ikäisinä oppijoina – notkeaa toimijuutta työn, perheen ja opiskelun rajapinnoilla?”. Aineistona käytettiin 25–35-vuotiaiden naisten yksilöhaas-tatteluja.

– Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että naiset osallistuvat miehiä aktiivisemmin erityises-ti omaehtoiseen koulutukseen. Tässä tutkimukses-sa haimme ymmärrystä siihen, mistä tämä joh-tuu, kertoo aikuiskasvatustieteen professori Jyri Manninen Itä-Suomen yliopistosta.

Kävi ilmi, että opiskelu tarkoittaa nuorille nai-sille liikkeellä pysymistä. Opiskeleminen tuottaa heille myös mielihyvää jo pelkästään älyllisen ponnistelun vuoksi.

– Nuorille naisille uuden tiedon ja tutkintojen hankkiminen kuvastaa dynaamisuutta, tiivistää Laakkonen.

Haastatellut naiset kykenivät tekemään luovia ratkaisuja hyvinkin haastavissa tilanteissa.

– Lisäksi he pystyivät sietämään epävarmuut-ta ja tarttumaan kaikenlaisiin eteen sattuviin mahdollisuuksiin, summaa Laakkonen.

Naiset haalivat osaamista, vaikka he eivät voi olla varmoja siitä, millaista osaamista he tu-levaisuudessa tarvitsevat tai onko tietty todistus todella pääsylippu työelämään. Kun taas aiem-missa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että miehet opiskelevat jonkin päämäärän, kuten työssä ete-nemisen, takia.

– Näyttäisikin siltä, että tämä selittää ainakin osittain sen, että lukioista aina yliopistoihin ja omaehtoiseen aikuiskoulutukseen asti naiset ovat enemmistönä, mutta työelämässä tämä kouluttau-tuminen ei näy naisten sijoittumisena johtotehtä-viin, saati palkkauksessa, pohtii Manninen. n

Artikkeli on julkaistu Aikuiskasvatus-lehden nume-rossa 1/2017 www.aikuiskasvatus.fi

Lähde:Itä-Suomen Yliopisto (UEF) uutinen 6.4.2017

Nuoret naiset opiskelevat pysyäkseen nuorekkaina LABORATORIOTYÖ

TEEMANA

11ANALYYSI 2/2017

Raahen ammattiopistossa on koulutettu labo-rantteja pitkään, jo vuodesta 1978 lähtien.

Isoja työpaikkoja lähistöllä ovat SSAB:n teräs-tehdas sekä CRS Laboratories Oy:n laboratorio, missä tutkitaan ja käsitellään geologisia näyt-teitä. Laboratorio-osastolla on meneillään innol-la odotettu remontti, missä muutetaan mm. lait-teiden ja reagenssien sijoittelua ja uusitaan ka-lusteita. Koulussa aloittaa joka syksy uusi ryhmä opiskelijoita, mutta myös kesken vuoden on voi-nut hypätä mukaan. Viime vuosina suurin osa opiskelijoista on ollut aikuisia, joilla on jo jokin aiempi tutkinto tai lukio käytynä. Silloin opinnot on mahdollista suorittaa nopeammin.

"Opiskelijoina meillä on hyvin monenlaisia ih-misiä: suomalaisia ja maahanmuuttajia, aikuisia ja nuoria, miehiä ja naisia", kertoo laboranttien opettajana toimiva Kristiina Penttilä. Koska osastolla on myös hyvin eripituisia opiskelijoita, on osastolle remontin yhteydessä hankittu korkeus-säädettävät tiski- ja työpöydät, jotta kaikki voivat työskennellä mahdollisimman ergonomisesti.

Asenne ratkaisee

Moni opiskelijoista on ollut pitkään työelämässä, mitä työssäoppimisjaksoilla pidetään usein hyvä-nä asiana. Laborantin työssä tärkeää onkin oi-kea asenne, kertoo Kristiina Penttilä. Sama pä-tee varmaan useimmissa ammateissa eli töissä pärjää hyvin, kun tekee huolellisesti ja reippaas-ti annetut tehtävät. "Vähän aikaa sitten yhdes-sä työssäoppimispaikassa todettiin, että voi saa-da paljon vahinkoa aikaan, jos on tekevä ja tie-tämätön", Kristiina muistelee. Siksi myös riittävä "teorian" hallinta on tarpeen. Oikealla asenteel-la varustettu opiskelija miettii mitä tekee, mutta uskaltaa ja kehtaa sitten kysyä, jos ei osaa tai tiedä jotakin asiaa.

Maahanmuuttaja opiskelijana ja töissäMaahanmuuttajia on ollut useissa aloittavissa ryh-missä. Heitä on ollut mm. Kosovosta, Venäjältä ja Afganistanista. Maahanmuuttajia kannustetaan osallistumaan kaikille mahdollisille suomenkielen kursseille, mitä koulussa on tarjolla. Maahanmuut-tajat opiskelevat samassa ryhmässä suomenkielis-ten kanssa, koska samalla oppii puhumaan ja lu-kemaan suomea. Tarvittaessa käytetään englantia tai elekieltä. Lisäksi tänä päivänä jokaisen opiske-lijan kännykkää voi käyttää kielen kääntämisessä.

Vajaa kymmenen vuotta sitten osastolla oli ryhmä, jossa oli noin 20 maahanmuuttajaa. En-simmäisen vuoden opiskelijat opettelivat suomen kieltä ja sen jälkeen edessä oli kolme vuotta la-boratorioalan opintoja. Eräs tästä ryhmästä val-mistunut opiskelija on Oxana Illarionova. Opettajien mielestä hän vaikutti jo koululla opis-kellessaan lupaavalta ja motivoituneelta tuleval-ta laborantilta. Opintojen loppuvaiheessa Oxa-na meni Rautaruukille (nykyisin SSAB) työssäop-pimisjaksolle terästehtaan tutkimuskeskuksen me-tallografian laboratorioon, missä mm. valmiste-taan näytteitä mikroskopointia ja kovuusmittauk-sia varten. Työssäoppimisjaksoa pidetään usein työpaikoilla "käyntikorttina", joten Oxana osa-si käyttää tilaisuuden hyvin, ja on nykyään ollut töissä SSAB:lla jo 5 vuotta.

Työelämä on Suomessa erilaista kuin hänen työskennellessään myyjänä Venäjällä. Esimies-ten suhteet työntekijöihin ovat erilaiset, sillä esi-miehet muistavat alaistensa nimet ja voivat jutel-la työntekijöiden kanssa. Työkaverit auttavat ja kannustavat toisiaan. Myös sananvapaus ja vah-vat ammattiliitot ovat tyypillistä Suomelle. Oxana kertookin viihtyneensä töissä hyvin.

Oxana on asunut suomessa miehensä ja 18-vuotiaan poikansa kanssa 9 vuotta. Hänen

Hyvällä laborantilla on asenne kohdallaan

Teksti ja kuva: Kristiina Penttilä, Raahen ammattiopisto

>>

LABORATORIOTYÖ

TEEMANA

12 ANALYYSI 2/2017

>>

äitinsä on Venäjältä Suo-meen muuttanut paluumuut-taja. Vaikka Oxana puhuu opettajien mielestä hyvin suo-mea, hän kertoo haastatte-lussa suomen olevan kaunis, mutta vaikea kieli ja että hän on itselleen todella kriittinen. Puhekielen ja murteen ym-märtäminen on vaikeampaa kuin kirjakielen, ja siksi työ-paikalla työkaverit yrittävät puhua hänelle selkeästi. Suo-mea hän opettelee edelleen joka ilta yhden tunnin.

Vinkkinä uusille maahan-muuttajaopiskelijoille hän sa-noo, että "Aina vain eteen-päin. Alussa on aina vaike-aa, mutta loppujen lopuksi saatte mielenkiintoisen työn ja hyviä työkavereita". Opis-kelujen aikana hän piti help-pona laboratoriotöiden teke-misen ryhmissä, mutta vai-keana raporttien ja tenttien kirjoittamista. Hänen mieles-tään osastolla oli mukavia opettajia ja oikein hyviä kou-lukavereita. Opiskelusta hän sanoo, että se oli innostavaa ja haastavaa, mutta myös vaativaakin. Siitä huolimat-ta hän sanoo, että kannattaa aina uskoa itseensä ja niin saa työn, josta nauttii ja op-pii uutta. n

Hei sinä nuori ammattilainen!

Ota yhteyttä koko maan kattavaan huolto- ja varaosapalveluumme

Laboratorio-, lääkintä- ja välinehuollon laitteiden

huolto ja korjaus

Merkkikoulutettu henkilöstömme huoltaa ammattitaidolla ja 25 vuoden kokemuksella kymmenien valmistajien laitteita.

KUSTANNUSTEHOKAS JA JOUSTAVA LAITEHUOLTO

Oulu

Kuopio

Helsinki

Tampere09 7731 100

[email protected]

Intermed Oy | puh. 09 773 1100, fax 075 755 1529 | www.intermed.fi

HELSINKI • TAMPERE • KUOPIO • OULU



huolto ja korjaus



Oulu

Kuopio

Helsinki

Tampere09 7731 100

[email protected]





huolto ja korjaus



Oulu

Kuopio

Helsinki

Tampere09 7731 100

[email protected]





huolto ja korjaus



Oulu

Kuopio

Helsinki

Tampere09 7731 100

[email protected]



Haluatko kehittää itseäsi ja ammattitaitoasi sekä verkostoitua ?

Tarjoamme sinulle mahdollisuuden tähän koulutusten, tiedotuksen ja muiden toimien parissa. Kysy rohkeasti lisätietoa Jaanoilta!

• Jaana Nousiainen, puheenjohtaja, [email protected]• Jaana Vainio, päätoimittaja, [email protected]

ANALYYSI 2/2017 13

Yhd

istykset toimiva

t

Pohjois-Suomen Laboratorioalan yhdistys vietti vuosikokousta lauantaina 11.2.2017 Oulus-

sa Ravintola Olympoksessa. Todella mahtavaa oli että saimme paljon johtokunnan ulkopuolisia jäseniämme mukaan kokoukseen. Olimme niitä harvoja yhdistyksiä, joiden vuosikokous onnistui hyvin ja johon tuli paljon osallistujia. Oli hienoa että saimme myös yhdistysvierailulle Irja Hiekka-mäen Pohjois-Savon yhdistyksen puheenjohtajan roolissa. Tosi mukavaa oli nähdä liitossa ja yh-distyksessä pitkään olleita, jo toiminnasta pois jättäytyneitä ihmisiä! Eipä heitä enää muualla näe kuin näissä tapahtumissa.

Ravintola ja ruoka olivat kreikkalaistyylisiä. Ruokaa oli tarpeeksi (jäi ylikin…), sitä oli mo-nen sorttista ja kaikkea sai maistella. Tunnelma oli hyvä ja rauhallisen odottava…

Vuosikokous meni tavalliseen tapaansa. Ai-na on asioita, joita pitää käydä tarkemmin läpi. Tällä kertaa se oli jäsenmaksu. Nostimme kes-

kustelujen ja äänestyksen päätteeksi jäsenmak-sun eläkeläisiltäkin 30:n euroon (aiemmin 15 eu-roa). Alalle opiskelevat jäsenet ovat ilmaisjäse-niä, eli heidän ei tarvitse maksaa jäsenmaksua vasta kuin valmistumista seuraavana vuonna. Ai-emmin heiltä on peritty 15 euroa.

Ruoan ja kokouksen päätteeksi otimme suun-nan teatteri Rioon. Teatterissa meitä hauskuutti-vat Stand Up- koomikot Andre Wicström ja Mi-ka Eirtovaara. Heidän parissaan naurettiin niin että vielä kotonakin naurattivat heidän vitsinsä, varsin kun heidän juttunsa kertoivat lapsiperheis-tä ja heidän kommelluksistaan, jotka ovat allekir-joittaneelle juuri nyt tämän hetkistä aikaa! =) n

Vuosikokouksesta kaikkia mukana olijoita kiittäen;

Outi, Pohjois-Suomen Laboratorioalan Yhdistyksen puheenjohtaja

Kuva: Auli JärveläTeksti: Outi Mänty

Pohjois-Suomen Laboratorioalan Yhdistys ry:n vuosikokous

14 ANALYYSI 2/2017

Säilyykö koulutuksemme laatu ja työpaikat Suomessa?

Mielestäni useilla aloilla on viety jo liian pit-källe tämä etäopiskelu. Nykyään koulus-

sa ollaan läsnä yhä vain vähemmän ja opiske-lu tapahtuu netissä. Takaako se riittävän laadun niille ammattikunnille, joiden töissä vaaditaan kädentaitoja ja käytännön opettelua? Muuten-kin nuoret viihtyvät tietokoneiden, puhelimien, tablettien ääressä vähän liian hyvin, joten käy-tännön asioiden osaaminen heikkenee entises-tään. Näin meille tulee enemmän ja enemmän uusavuttomia nuoria aivan arkisissakin asioissa.

Samanaikaisesti liikunta ja arkiaktiivisuus voi jäädä nuorilla vähemmälle. Normaali vuo-rokauden rytmikin on joskus hukassa, kun ei ole pakko herätä ja lähteä mihinkään. Ei myös-kään oikein opeta tähän normaaliin työaikaan sopeutumista, kun koulussa voi olla tyhjiä viik-koja ja opiskelu on epäsäännöllistä.

Osaavatko opiskelijat ottaa riittävää vastuu-ta tästä etäopiskelusta. Opiskelu voi näin jää-dä monella huomattavasti vähemmälle. Toiset tietysti voivat näillä nykymenetelmilläkin saada riittävän ammattitaidon. Mutta on mahdollista, että tulevaisuudessa työnantajan täytyy pereh-dyttää yhä enemmän uutta työntekijää käytän-nön asioihin. Luotan kuitenkin siihen, että jat-kossakin Suomessa saadaan laadukasta koulu-tusta.

Vai onko kääntöpuolena se, että osaaminen myydään ulkomaille? Onko jopa jo nyt käynyt niin, että olemme olleet niin hyviä, että se on herättänyt mielenkiinnon ulkomaisissa yhtiöis-sä. Ja nyt trendiksi on muodostunut, että kaikki se kehitystyö ja laboratoriot myydään nyt ulko-

maisille firmoille. Mielestäni suuntaus on todel-la huolestuttavaa. Onko ulkomaalaisilla firmoil-la esimerkiksi halua ylläpitää suomalaistentyön-tekijöidensä ammatillista osaamista ja täyden-nyskouluttaa heitä vuosittain?

Säilyykö Suomessa laboratorioalan työpai-kat? Mikä on meidän palkkakehitys? Kilpailu on kovaa, joten työntekijöiden työmäärä kas-vaa ja vaarana on työuupumus. Toivon todella-kin, että nämä huolenaiheeni ovat täysin vääriä ja saisin kuulla hyviä kokemuksia teiltä, jotka olette läpikäyneet näitä laboratorioiden yhdis-tymisiä ja myyntejä.

Positiivisena asiana näen kuitenkin sen, et-tä meidän omavalvonnan ja käyttötarkkailun merkityksen ymmärtäminen ja arvostus on vah-vistunut useimmilla työpaikoilla. Voimme kehit-tää ja jatkaa pienemmissäkin yksiköissä edel-leen laadukaa työtä ja kehittää uusia tuottei-ta sekä laadunvalvontaa. Ehkä yritysten käyt-tötarkkailulaboratorioiden kehitystyö vain vah-vistuu, jos laboratorioiden määrä vähenee Suo-messa. n

Kesää odotellessa;

Jaana Nousiainen

Puhe

enjo

hta

jalt

a

LABORATORIOTYÖ

TEEMANA

15ANALYYSI 2/2017

Tutustu tyylikkäisiin ja helppokäyttöisiin PURELAB® Chorus- malleihin.

UUTUUTENA Chorus 2+ -mallit ja Chorus 1 Complete

• ELGAN vedenpuhdistuslaitteet täyttävät vaativimmatkin käyttäjävaatimukset

• Edulliset käyttökustannukset

• ELGAN sisaryhtiön ammattitaitoinen ja nopea huoltopalvelu

Vedenpuhdistuksen Edelläkävijä

Yhteydenottopyynnöt, kysymykset ja tarjouspyynnöt osoitteeseen: [email protected]

Canti Moscato d’Asti 2015Canti Family, DOCG Moscato d’Asti, Italia

Makea, keskihapokas, päärynäinen, kypsän sitruksinen, ananaksinen, seljankukkainen, kevyen rusinainen, pirskahteleva.

Viinin kanssa nautitaan tuoreita mansikoita tai Fazerin Berry Pearls Mansikkaa (maitosuklaalla kuorrutettu pakastekuivattu aito mansikka). Myös pelkkä perinteinen Fazerin sininen –suklaa toimii hyvin viinin kanssa.

Vinkin tarjosi Terhi Karhu www.viinitastingkarhu.fi

Lämpimän kesäpäivän hemmotteluun sopii hyvin makea viini ja sen kylkeen makeat mansikat sekä suklaa.

Kesän herkuttelu-hetkeen

K E S Ä V I N K K I

ANALYYSI 2/201716

SUOMEN LABORATORIOALAN LIITON LIITTOKOKOUKSEN VALINNAT 1.–2.4.2017

Suomen Laboratorioalan liittohallituksen jäsenet kaudelle 2017–2019

Liiton uudeksi puheenjohtajaksi, seuraavaksi liittokokouskaudeksi, valittiin Jaana Nousiainen Pohjois-Suomen Laboratorioalan yhdistyksestä.

Kirsi Pousi Helsingin Laboratorioalan Yhdistys ryMikael Kuoppala Helsingin Laboratorioalan Yhdistys ryEveliina Kaulio Pirkanmaan laboratorioalan yhdistys ryMira Ketola Pirkanmaan laboratorioalan yhdistys ryPäivi Luoto Varsinais-Suomen Laboratorioalan yhdistys ryMargit Häkli Satakunnan Laboratorioalan yhdistys ryEeva Wahrman Satakunnan Laboratorioalan yhdistys ryIrja Hiekkamäki Pohjois-Savon Laboratorioalan yhdistys ry

Kymmenen varajäsentä liittohallitukseen:

1. Päivi Vesala Pohjois-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry2. Reetta Vinni Pohjois-Savon Laboratorioalan yhdistys ry3. Raija Nissinen Päijät-Hämeen Laboratorioalan yhdistys ry4. Maria Liikanen Helsingin Laboratorioalan Yhdistys ry5. Tuula Tummala Porvoon Laboratorioalan yhdistys ry 6. Tea Tuomela Pirkanmaan laboratorioalan yhdistys ry7. Ritva Ollikkala Pohjois-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry8. Ann Sofie Wierda Varsinais-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry9. Auli Järvelä Pohjois-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry10. Hanna-Liisa Suominen Pirkanmaan laboratorioalan yhdistys ry

Liittohallitus nimesi järjestäytyessään seuraavat toimihenkilöt:

Varapuheenjohtaja Margit HäkliSihteeri Eveliina KaulioTaloudenhoitaja Maria LiikanenJäsensihteeri Eeva WahrmanTiedottaja Eveliina Kaulio

Kirjanpidon hoitaa Tilipalvelu Hannele Aittamäki.Päätoimittajana jatkaa Jaana Vainio.

Suomen Laboratorioalan liiton liittovaltuuston kokoonpano kaudelle 2017–2019

Markus HaponenLiittovaltuuston puheenjohtaja Pirkanmaan laboratorioalan yhdistys ry 1. vara, Jukka Pohja 2 Marja Leena Mattila

Outi MäntyVarapuheenjohtajaPohjois-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry 1. vara Kaisu Ruumensaari 2. vara, -

17ANALYYSI 2/2017

Lehdessä 1/2017 päätoimittajan kir-joituksessa mai-nittiin, että alam-me työnimikkei-den kirjo on to-della laaja. Pyy-

simmekin Luento-päivien osallistujia

kirjaamaan mahdolli-simman monta käytössä ole-

vaa työnimikettä. Niitä löytyikin aika paljon.

Eniten nimikkeitä (15 kpl) löysi hienosti Tuu-la Lehto. Erityismaininnan sai Kaisa Bibicea-nu, joka keksi meille uuden nimikkeen ”mul-tilaborantti”, joka kieltämättä kuvaa aika hy-vin työtämme. Tuula ja Kaisa palkittiin kuo-huviinipullolla.

Onko sinulla vielä tiedossa lisää nimikkeitä?

Eeva Villman Satakunnan Laboratorioalan yhdistys ry 1. vara Mia Rahkola 2. vara, Karoliina Köykkä

Irina Matsi Helsingin Laboratorioalan Yhdistys ry 1. vara, Jouko Marttila 2. vara, -

Outi Haapakoski Varsinais-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry 1. vara, Kirsi Bergfors 2. vara, Toini Turtiainen

Anu Liukkonen Päijät-Hämeen Laboratorioalan yhdistys ry 1. vara, Nora Teerinen 2.vara, Anna Piispa

Mikko Pimiä Porvoon Laboratorioalan yhdistys ry 1. vara, Antero Kääriäinen 2. vara, Osmo Jossas

Auli Hänninen Pohjois-Savon Laboratorioalan yhdistys ry 1. vara, Tiina Kortelainen 2. vara, -

Laboratorioalan nimikkeet 1. laborantti2. laboratoriomestari3. laboratorioteknikko4. laboraattori5. laboratorioapulainen6. erikoistutkija7. laboratorioinsinööri8. preparaattori9. nuorempi tutkija10. laiteasiantuntija11. tutkimuslaborantti12. vuorolaborantti13. päivälaborantti14. laboratorioanalyytikko15. kemiantekniikan laborantti16. analyysilaborantti17. vesilaborantti18. laadunvalvoja19. tuotekehityslaborantti20. laatulaborantti21. laboratoriolaiteasiantuntija22. mittausteknikko23. laadunvarmistaja

Kun muutat, muistathan meitä!

Valitettavasti emme saa

Väestörekisterikeskuksesta jäsentemme muuttuneita osoitetietoja.

Joten kun muutat, välittäisitkö ystävällisesti uudet tietosi meille [email protected] tai oman alueesi jäsensihteerille.

Analyysilehti ei vastaa lehdistä, jotka jäävät toimittamatta

virheellisten osoitetietojen takia.

18 ANALYYSI 2/2017

Paremmalla johtamisella ja hyvillä työ-oloilla unihäiriöitä voidaan vähentää ja parantaa työkykyä. Työstressi ja johtami-sen epäoikeudenmukaisuus puolestaan li-säävät unihäiriöitä, osoittaa Työterveys-laitoksen tutkimus. Tutkimuksessa seurat-tiin lähes 25 000 kunta-alan työntekijää 2000–2012. Tulokset on julkaistu arvos-tetuissa SLEEP ja International Journal of Epidemiology -lehdissä.

Unihäiriöt ovat yleisiä työikäisessä väestössä, jopa 30 prosenttia aikuisista kärsii unetto-

muudesta vähintään kolmena yönä viikossa. Uni-häiriöt voivat edelleen heikentää niin työkykyä kuin yleistä terveydentilaa. Unen laatuun voivat vaikuttaa monet tekijät, kuten työolot.

– Tutkimustuloksemme antavat lisänäyttöä sil-le, että unihäiriöitä voidaan vähentää kiinnittä-mällä huomiota työtehtävien vaativuuteen ja hal-littavuuteen sekä oikeudenmukaiseen kohteluun työpaikalla, kertoo erikoistutkija, dosentti Jaana Halonen Työterveyslaitokselta.

– Esimiesten koulutus, erityisesti työntekijöi-den tasapuolisen ja reilun kohtelun osalta, sekä töiden uudelleen organisointi voivat olla keino-ja, joilla työstressiä voidaan vähentää ja edis-tää johtamisen oikeudenmukaisuutta työpaikoil-la, ehdottaa akatemiatutkija, dosentti Tea Lalluk-ka Työterveyslaitokselta.

Tutkimuksessa mukana lähes 25 000 kuntatyöntekijääTutkimuksessa käytettiin kolmen kyselyn tuloksia. Henkilöillä, joilla ei lähtötilanteessa ollut unihäi-riöitä tai työongelmia, unihäiriöt lisääntyivät kun työstressi (32 %) ja epäoikeudenmukainen johta-minen (15 %) lisääntyivät.

Työongelmien vähenemistä seurattiin niillä, jot-ka ensimmäisessä kyselyssä raportoivat unihäiri-öitä sekä työstressiä tai johtamisen epäoikeuden-

mukaisuutta. Jos työongelmat vähenivät ensimmäi-sen ja toisen kyselyn välissä, vähensi se unihäiri-öiden esiintymistä kolmannessa seurannassa (22 % työstressi ja 17 % epäoikeudenmukaisuus).

Tutkimus tarjoaa luotettavaa tietoa työolojen ja unihäiriöiden välisistä syy - seuraussuhteista

Tutkimuksessa käytettiin 24 873 Kuntasektorin seurantatutkimukseen osallistuneen henkilön kyse-lytietoja unihäiriöistä sekä työperäisen stressin ja johtamisen epäoikeudenmukaisuuden kokemises-ta. Jokaiselta osallistujalta oli käytettävissä tieto sekä työperäisistä altisteista että unihäiriöistä vä-hintään kolmesta peräkkäisestä kyselystä vuosilta 2000–2012. Osallistujien keski-ikä oli 44 vuotta.

Työstressin tai epäoikeudenmukaisuuden li-sääntymistä ja unihäiriöiden alkamista seuran-nassa tarkastelevissa analyyseissa olivat mukana työntekijät, joilla ei ensimmäisessä kyselyssä ollut tarkasteltavaa työaltistetta eikä unihäiriöitä. Työal-tistumisen vähenemistä ja unihäiriöiden jatkumisen todennäköisyyttä seurannassa tarkastelevissa ana-lyyseissa olivat mukana työntekijät, jotka raportoi-vat kokevansa työstressiä tai epäoikeudenmukai-suutta sekä unihäiriöitä ensimmäisessä kyselyssä.

Toisin kuin aiemmissa tutkimuksissa, tässä tut-kimuksessa käytetyllä niin sanotulla epä-kokeelli-sella asetelmalla voitiin havainnollisessa aineis-tossa varmentaa, että muutos työperäisessä altis-teessa tapahtui ennen muutosta unen laadussa. Näin saadaan luotettavampaa tietoa työolojen ja unihäiriöiden välisistä syy-seuraussuhteista. n

Tutkimus tehtiin kansainvälisessä yhteistyössä ja siinä oli mukana Työterveyslaitoksen lisäksi tutkijoita Turun, Helsingin, Kööpenhaminan ja Bergenin yliopistoista. Suomen osuutta rahoitti Suomen Akatemia.

Lähde: Työterveyslaitos tiedottaa 10/2017, 6.2.2017

Unihäiriöitä voidaan vähentää hyvällä johtamisella ja hyvillä työoloilla

ANALYYSI 2/2017

Lab

oratorion historia

a

19

Lähde: Kuva ja tekstit julkaistu Laborantti-lehdessä 4/1985

näytepullojen kertomaa

Laboratorion historiaa

Tällä kertaa tutustumme näytteenhienonnustekniikkaan vuosien takaa.

Tässä taas pidemmälle kehitettyä meka-niikkaa. Tosi jännittävän näköinen laitteis-to, jonka toimintaperiaatetta voi jokainen selvitellä itselleen kuvan perusteella. Lait-teen esittelytekstissä luki seuraavaa ”Akaat-

timortteli. Survin ja hierrin mitä parhain-ta akaattia. Toimitetaan täydellisenä muun-tajan, moottorin ja säätövastuksen kera. Kaikki valmiina asennettuna yhdeksi koko-naisuudeksi kuvan mukaisesti.”

Tämä hienonnuslaite ei sen sijaan ole olennaisesti muuttunut vuosien saatos-sa. Käyttöalueeltaan laaja ja toimintape-riaatteeltaan yksinkertainen väline, jon-ka voi löytää nykyäänkin keittiöstämme.

Kuulamylly, jossa on yhden litran posliini-rumpu. Ympäröivä metallisylinteri on va-rustettu kannella, jossa on helposti irrotet-tava bajonettikiinnitys. Mylly toimitettiin täydellisenä, sisältäen hihnapyörän sekä metallijalustan seinään tai pöytään kiinni-tystä varten. Hintaan sisältyi myös tarpeel-linen määrä posliinikuulia.

ANALYYSI 2/201720

Tunnelmia Luentopäiviltä

Luentopäivät keräsivät taas tänä vuonna upeat lähes sata osallistujaa Tampereelle 24.–25.4. Viime vuoden tapaan ohjelmassa oli kaikil-le laboratorioille suunnattu yleisaihe Kaasu- ja kemikaaliturvallisuus. Kohderyhmäkoulutusta oli tänä vuonna voimalaitosanalytiikan parissa työskenteleville sekä välinehuoltajille.

Laitevalmistajat ovat alkaneet kiinnittämään laitteiden laadun lisäksi huomiota myös niiden ulkonäköön. Nämä hienot vedenpuhdistuslaitteet ovat voittaneet jopa muotoilupalkintoja Euroopassa. Kun taas uusia autoklaaveja voi tilata laboratorioon omalla lempivärillään.

Näyttelyn avajaisissa oli riitti kuhinaa, kun innokkaat alan ammattilaiset kyselivät laitteista ja laboratoriotarvikkeista.

21ANALYYSI 2/2017

Kuvat ja teksti: Jaana Vainio

Luentopäivien vetäjänä kunnioitettavat 25-vuotta toimineen Merja Lehtisen kunniaksi illallinen vietettiin vähän hienommassa ympäristössä, Finlaysonin palatsissa.

Liiton ständillä pääsi kokeilemaan myös kädentaitojaan. Heitä sikaa -pelistä meidän alalle kehitetty Heitä vialia -osoittautui yllättävän hankalaksi, ja vain pari osallistujaa sai näytepullon jäämään pystyyn.

Tänä vuonna myös liitolla oli näyttelyssä oma ständi, jossa esiteltiin liiton ja yhdistysten toimintaa. Liiton puheenjohtaja kertomassa kiinnostuneelle osallistujalla koulutuksistamme.

LABORATORIOTYÖ

TEEMANA

22 ANALYYSI 2/2017

Välillä tuntuu, että ihmiset olettavat ammattijärjestäjän haluavan laittaa kaikki kodit kuriin ja järjestykseen. Pyytämättä kuulen sellaisia selityksiä kuin ”uskallanko edes tunnustaa, kun on ammattijärjestäjä paikalla:

ajattelen, että siivota ehtii sitten kun lapset ovat isompia” tai ”kai täällä pitäisi järjestellä, mutta arkena ei ehdi ja kesällä minä mieluummin lomailen”.

Mutta en minä ainakaan ryhtynyt ammattijärjestäjäksi ollakseni sotkupoliisi! Minusta on vain tervettä vaalia vapaa-aikaansa tai laittaa lapset tavaran raivaamisen edelle. Selittelijöille kiiruhdankin vastaamaan: ”Jos sotku ei haittaa, se ei haittaa.”

Tarkoitan, että minusta ainoa hyvä syy järjestellä kotiaan on tavarapaljoudesta syntyvien haittojen vähentäminen. Järjestämisessä on järkeä, jos sillä voi ratkaista pulman, kohentaa omaa hyvinvointiaan, säästää rahaa tai saada arkeensa lisää toimivuutta. Järjestäminen vain järjestyksen itsensä vuoksi – tai muiden miellyttämiseksi – on ainutkertaisen elämänsä heittämistä hukkaan.

Missä tilanteissa sotkut sitten alkavat haitata? Siinä jokaisella on täysin oma mittapuunsa: toinen kävelee lattialla makaavien vaatteiden yli edes huomaamatta niitä, toisella on sisäänrakennettu sotkututka, joka havaitsee jopa sen, että matonhapsut eivät olekaan viivasuorassa.

Joitain yleisiäkin kriteerejä voi kuitenkin antaa. Jos seuraavat ilmiöt ovat sinulle jokapäiväisiä tuttuja, voi olla, että tavarapaljous haittaa arkesi sujumista:

• Myöhästelet jatkuvasti, koska kännykkä, lompakko, silmälasit, bussikortti, avaimet, pipo tai lenkkarit eivät lähtiessä löydy.

• Joudut ostamaan lapselle uudet kuravaatteet tai hankkimaan itsellesi uuden passin, koska edelliset ovat jälkeä jättämättä kadonneet kodin sedimentteihin.

• Et voi rentoutua kotona, sillä mihin tahansa suuntaat silmäsi, jokin kasa tai pino huutaa tekemättömiä hommia.

• Kinaat puolison tai lasten kanssa siivousvuoroista, tavaroiden oikeista säilytyspaikoista tai puolikäytettyjen vaatteiden kasaamisesta kuntopyörän päälle.

• Vietät yön raivaten tavaraa ikkunoiden edustalta, koska taloyhtiön on ilmoittanut huoltomiehen saapuvan aamulla tarkastamaan pattereiden venttiilit.

• Tapaat ystäviä vain kaupungilla, koska pelkäät heidän kurkistavan kaappeihisi, jos kutsut heidät kotiisi.

• Hankit tavaroita varten lisää kaappeja, isomman asunnon tai vuokraat tavaroita varten varaston.

• Raivaat lattioita ja tasoja pari tuntia ennen kuin pääset siivoamaan.

• Kun lähdet yöllä vessaan, kompastut matkalla Ikea-kassiin, jossa on tavaroita, jotka eivät mahdu kaappiin.

• Et voi istua sohvallasi, koska sitä ei näy puhtaan pyykin kasan alta.

Tavarat voivat olla suuri ilo ja edistää ihmisen hyvinvointia. Ne voivat myös muuttaa arjen esteradaksi, nirhata ihmissuhteissa, aiheuttaa kuluja, aikahukkaa ja turvallisuusriskejä. Jos arkeen alkaa tulla ryppyjä tavarapaljouden takia, asiaan kannattaa ennen pitkää puuttua.Lisäapua ja intoa järjestelyyn saat nettisivuilta paikkakaikelle.fi

Teksti: Ilana Aalto, koulutettu ammattijärjestäjä ja kulttuurihistorioitsija

Jos sotku ei haittaa, se ei haittaa

ANALYYSI 2/2017 23

-R-”Ehkä kyse ei olekaan tietokilpailusta,

vaan elämä on yhtä veikkausta. Rahasta siinä ei pelata, vaan siitä toisesta,

elämää pyörittävästä isosta R:stä.”

”Pelaan elämää ihmissuhdelaboratoriossakoeputket särkyvät käsiindekantterit murskautuvatNeste roiskuu ympäriinsäsyliin, lattialle, kengilleHomma meni reisille”

Tämä ja muut esitykset erilaisiin tilaisuuksiinIda Teeri • [email protected] • p. 044 0601903

Tilaa esitykset erilaisiin tilaisuuksiin!

LIITTOKOKOUKSESSA ESIINTYNYT IDA TEERI.

Yhden naisen pohdiskelu tekstin ja musiikin keinoin siitä, mitä elämän pitäisi olla. Mitä se voisi olla. Mitä se on.

24 ANALYYSI 2/2017

Ana

lyys

in t

ekij

ät

tutu

iksi Analyysin tekijät tutuiksi

Uusi Analyysin toimituskunnan jäsen esittäytyy

Hei, olen Mikael Kuoppala, 31-vuotias tuotekehityslaborantti Helsingistä. Olen ai-

koinani valmistunut laboratorioanalyytikoksi Metropoliasta ja laboratorioalan töitä olen teh-nyt lähemmäs vuosikymmenen. Jo kouluaikoina minulle oli täysin selvää, että tulisin valitsemaan bioalan suuntautumisvaihtoehdon; elävät solut ja arvaamattomat biomo-lekyylit ovat aina kiehto-neet kummasti.

Ensimmäinen alan työpaikka oli Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutin proteiini-NMR –laboratoriossa. Siellä vie-tin pari vuotta integraali-sia kalvoproteiineja E. co-leissa tuottaen. Nämä so-lukalvon yhteyteen laskos-tuvat kaverit ovat erittäin yleisiä ja kiinnostavia lää-keaineiden targetteja. Ne myös ovat niin hydrofobi-sia, että ne täytyi kloona-ta useassa osassa ja yh-distää vasta puhdistettui-na domeiineina kokonaisiksi proteiineiksi inteiini-välitteisen proteiinisilmukoinnin avulla.

Tutkimusmaailman jälkeen kokeilin kolmen vuoden ajan elämää tekniikan parissa. Finnzy-mesin mukana päädyin osaksi Thermo Fisher Scientificin konsernia, missä pääsin tekemään intensiivistä tuotekehitystyötä qPCR-analysaat-toreiden sielunelämään paneutuen. Tiimimme kehitystyön tuloksena syntyi PikoReal Real-Time PCR -laite.

Thermolla märkälaboratoriotyö oli suhteelli-

sen vähäistä, ja vähitellen alkoi olla ikävä labo-ratorioon. Niin päädyin nykyiseen työhöni tuo-tekehityslaborantiksi Medix Biochemicalle. Pa-lasin näin juurilleni rekombinanttiproteiinien ää-relle. Nykyään olen osa pientä mutta tehokasta tiimiä, joka tuottaa antigeenejä ja vasta-ainef-ragmentteja erilaisissa soluissa. Kiinnostavaan

työhön kuuluu uusien im-munoreagenssien työstä-minen DNA-konstruktista alkaen aina lopulliseen immunologiseen testauk-seen asti.

Silloin kun en ui bak-teerien solulimassa tai tavaile geenikasettien emäksiä sekvensointitu-loksista vietän aikaani mieluiten fiktion parissa, hyvään kirjaan tai van-gitsevaan elokuvaan up-poutuneena. Mottoni on-kin, että todellisuus on niille, jotka eivät tiedä paremmasta. Elokuvafes-tivaalit ovat minulle vuo-

den kohokohtia, ja kotini alkaa olla niin täynnä kirjoja, etten kohta enää mahdu sinne itse.

Helsingin laboratorioalan yhdistykseen lii-tyin reilu vuosi sitten, ja pääsin heti yhdistyk-sen johtokuntaan sihteeriksi. Hiljattain sain kun-niatehtävän Analyysi-lehden toimituskunnassa sekä Suomen laboratorioalan liiton hallitukses-sa. Aktiivinen, tiedonjakoa, verkostoitumista ja ammattitaitoa tukeva liitto on paitsi jokaisen jä-senen etu, myös hyväksi alalle kokonaisuudes-saan. On todella hienoa olla mukana! n

Lue Mikaelin artikkeli

seuraavalta sivulta >>

Kuva: Stella Sera

25ANALYYSI 2/2017

>>

Keväinen ChemBio-tapahtuma keräsi taas analyysiväkeä Helsingin Messukeskukseen

29.–30.3.2017. Tapahtuma keräsi alustavan ar-vion mukaan yli 4500 kävijää. Oma keskiviikko-päiväni kului luennoilla mikrobiologian ja diag-nostiikan ajankohtaisimpiin aiheisiin tutustuen.

Viruksista antibioottien korvaajia?Aamupäivän vietin Mikrobiologikilta r.y:n jär-jestämässä seminaarissa. Ohjelmassa oli monia mediassa käsiteltyjä aiheita sivuavia luentoja. Löyhänä kattoteemana oli antibioottiresistenssi.

Bakteriologian proffa Mikael Skurnik Haart-man-instituutista kertoi faagiterapiasta vaihtoehto-na antibioottihoidoille. Bakteriofagit ovat viruksia, jotka yleensä infektoivat bakteereja lajispesifises-ti. Faagihoito ei siis mullista koko bakteerikantaa. Faageja on luonnostaan kaikkialla missä baktee-rejakin, erityisen paljon esimerkiksi Ganges-joes-sa, jolla on jo myyttinenkin maine parantajana.

Itä-Euroopassa faageja on käytetty jo neuvos-toajoista alkaen; lännen keskittyessä antibioot-teihin Neuvostoliitossa kehitettiin erilaisia faagi-seoksia, jotka kattavat yleisimpiä taudinaiheutta-jabakteereja. Kalliimpi vaihtoehto on potilaskoh-tainen bakteerikannan tyypitys, joka tehdään en-nen juuri oikeanlaisen faagin käyttöä.

Faagit otetaan helposti suun kautta, vaikka-pa juotavana valmisteena. Niitä on myös riskit-tömämpää käyttää ennaltaehkäisevästi, koska

faageissa ei ole samanlaista resistenssin kehitty-misen ongelmaa, joka uhkaa nyt antibiootteja. Haasteina hoidoissa ovat mahdollisesti tarvittava bakteerityypitys, jatkohoitokertojen tarve ja näi-hin liittyvä antigeeniefekti, jossa potilas kehittää faageja vastaan vasta-aineita.

Mikrobiomi kuntoon ulosteensirroilla?HYKSin Gastroenterologian erikoislääkäri Pert-tu Arkkila kertoi potilaille tähystyksen yhteydessä tehtävistä ulosteensiirroista. Näitä iloisia toimen-piteitä on tehty vielä rajoitetusti, mutta autoim-muunisairauksien, ärtyneen suolen oireyhtymän ja antibioottiripulia aiheuttavan C difficilen hoi-dossa menetelmä on hyvin lupaava. Ulosteensiir-roilla voitaisiin välttää suolistolle hankalia antibi-ootteja suolistoinfektioiden hoidossa ja tulokset näyttävät paremmilta kuin mitä probioottien pop-sinnalla on saatu aikaan.

Tutkijatohtori Reetta Satokari jatkoi aihees-ta tarkemmin. Satokari on analysoinut ulosteen-siirtojen pitkäaikaisia vaikutuksia suolen baktee-rikantaan. Potilaat näyttävät omaksuvan luovut-tajan bakteeriston sellaisenaan, samassa lopulli-sessa tasapainossa.

Sisäilman laatu: vakava ajankohtaisaiheTyöterveyshuollon ja ympäristölääketieteen profes-sori Tuula Putus indooraidistä piti räväkän esitel-

Teksti: Mikael Kuoppala

ChemBio-löytöjä 2017-mikrobiologiaa ja yksilöityä terveydenhoitoa

LABORATORIOTYÖ

TEEMANA

ANALYYSI 2/201726

>> män paljon esillä olleista sisäilman laatuongelmis-ta. Aihe on hyvin riitaisa. Tutkijat saavat olla ko-vassa ryöpytyksessä, kun tutkimustuloksia pyritään mitätöimään yleisessä mielipiteessä mm. raken-nusalan puolelta. Kustannukset yhteiskunnalle ovat kuitenkin valtaisat, kun rakennetaan huonosti tai jätetään ihmiset hoitamatta. Putus alleviivasi, että sisäilmaongelmat johtavat pahimmillaan vakaviin yliherkkyyksiin, joita ei koskaan voida parantaa.

Potilastiedot geenitasolleIltapäivällä kuuntelin SalWe-projektien esittelyä. Useiden toimijoiden projektirypäs tähtää nykyis-tä yksilöidympään ja tätä kautta tehokkaampaan ja ennaltaehkäisevämpään diagnostiikkaan ter-veydenhuollossa.

Sakari Jokiranta Medix-palvelulabran puolel-ta kertoi geenitekniikan hyödyntämisestä strepto-kokki-infektioita diagnosoitaessa. Kokkikannasta saadaan tarkempaa tietoa hyödyntämällä geeni-kirjastoja ja massaspektrometriaa. Tämä auttaa tunnistamaan erityisen aggressiivisia kantoja ja ohjaa hoidon suunnittelua.

Ylilääkäri Pasi Pöllänen Careasta taas kertoi potilaiden genomitiedon hyödyntämisestä perus-terveydenhuollossa. Potilaiden genomidata mah-dollistaa yksilöidymmän lääkinnän. Yksilöiden väliset geneettiset erot vaikuttavat lääkeaineiden tehoon ja optimaalisiin lääkeannoksiin. Käytän-nön esimerkkinä mainittiin leukemia, jonka eri hoitomuotojen tehokkuuden ja potilaan geenisek-venssien välillä on löydetty merkittäviä korrelaa-tioita, vaikka mekanismit näiden korrelaatioiden taustalla ovatkin vielä hämärän peitossa. Ce-reassa genomeja paitsi perinteisesti sekvensoi-

daan, myös kartoitetaan massaspektrometrisesti.

Vesikkelit biomarkkereinaSolun ulkoiset vesikkelit (EV:t) ovat erilaisia solu-jen erittämiä solukalvorakkuloita, joiden sisällä voi olla monenlaisia asioita: DNA:ta, RNA:ta, proteiineja ja muita molekyylejä, kuten metabo-liitteja. EV:itä on monenlaisia, niiden merkitys näyttää olevan moninainen ja vielä huonosti tun-nettu. Niillä on todettu olevan merkittävä osuus solujen välisessä signaloinnissa.

Vesikkeleiden avulla solut vaikuttavat toisten-sa toimintaan jopa eri kudosten välillä. Jatkuvasti kehossa tapahtuvana karkeana esimerkkinä voi mainita vaikka sen, kuinka mutatoituneen solun metabolia muuttuu, minkä solun naapurit taas huomaavat vesikkeleiden sisällöstä. Sitten nämä ympäröivät solut viestivät vesikkeleillä mutantti-solulle, että nyt on aika tehdä itsemurha.

Pia Siljander Helsingin yliopistosta kertoi ve-sikkeleistä yleisesti, niiden potentiaalista bio-markkereina ja myös terapeuttisina välineinä. Vesikkelit voisivat olla tehokas tapa kohdentaa lääkeaineet oikeisiin kudoksiin, ja kantasolujen erittämissä vesikkeleissä voisi olla itsessään tera-peuttisia ominaisuuksia.

Kuin myös Helsingin yliopistosta Maija Puhka kertoi vesikkeleistä syöpädiagnostiikan näkökul-masta. Syöpäsulut erittävät enemmän ja tiukem-min pakattuja vesikkeleitä, joista voi potentiaa-lisesti päätellä syöpätyyppiä ja syöpäkudoksen käyttäytymistä.

Syöpä myös leviää paitsi itse syöpäsolujen jakautumisen ja vaeltamisen, myös ”lähetystyö-tä” tekevien vesikkeleiden avulla. Syöpäsolut

27ANALYYSI 2/2017

siis erittävät pakattuja molekyylejä, jotka voivat muuttaa kohtaamansa terveen solun syöpäsoluk-si hyvinkin kaukana isäntäsolusta. Vesikkeleillä näyttäisi myös olevan rooli syöpäkasvainten ve-risuonittumisessa, eli angiogeneesissä.

Genomidata ja verituotteet osana immuunireaktioiden diagnostiikkaaProfessori Jukka Partanen SPR:ltä valotti potilai-den genomidatan hyödyntämistä kudossiirtojen yhteydessä. Mahdollisten hylkimisreaktioiden en-nustaminen on kudossiirroissa ensisijaisen tärke-ää, ja potilaan perimän analysointi voi parhaim-millaan olla perinteistä immunologista diagnos-tiikkaa tarkempi menetelmä.

SPR:n tuotekehityspäällikkö Saara Laitinen taas kertoi verihiutalevalmisteiden uusista sovel-luksista. Verihiutaleilla voidaan vahvistaa potilas-ta sytostaattihoidoissa ja rauhoittaa yllä mainittu-ja käänteishyljintäreaktioita elinsiirroissa. Tässä-kin esityksessä sivuttiin vesikkeleitä, tällä kertaa verisolujen sellaisia, ja näiden mahdollista käyt-

töä tulevaisuuden diagnostiikassa.

Paremmat biomarkkerit, tehokkaampi diagnoosiTarja Myntti, naistentautien ja synnytysten eri-koislääkäri HUS:ista kertoi ennenaikaisten syn-tymien sekä infektio- ja inflammaatiosairauksien lapsivesianalytiikasta. Uudet biomarkkerit lupaa-vat nykyistä tarkempia ja varhaisemmassa vai-heessa varmistuvia diagnooseja.

Päivi Saavalainen SPR:ltä ja Helsingin yli-opistosta esitelmöi biomarkkereista suolistosaira-uksien diagnostiikassa ja hoitojen seurannassa. Esimerkiksi flagelliineja havaitsevat testit antavat dataa suolen läpäisevyydestä ja tätä kautta vali-tun hoitomuodon tehokkuudesta.

Keliakiassa kiinnostaa immunoaktiivisten markkereiden lisäksi DNA-mutaatio, joka ei suo-raan indikoi keliakiaa, mutta jonka puuttuminen poissulkee diagnoosin. Vieläkin hyödyllisempää dataa saadaan, kun tutkitaan kudosten RNA:ta gluteenialtistumisen aikana. n

Suomen Laboratorioalan liitto on myös Facebookissa.

Käy tykkäämässä!

28 ANALYYSI 2/2017

Toim

ihen

kilö

t ja

yhd

isty

kset

YHDISTYKSETHELSINGINLABORATORIOALANYHDISTYS – HeLab ryPuheenjohtaja: Irina MatsiJuhana Herttuan tie 6 a 13 00600 Helsinki puh. 045 107 [email protected]äsensihteeri: Eija KoskelaPäijänteentie 43 A 2, 00510 [email protected]. 040 576 7076

PIRKANMAANLABORATORIOALANYHDISTYS PirLab ryPuheenjohtaja: Eveliina Kaulio Koulukatu 15 A 17,33200 Tampere puh. 040 832 6421 [email protected]/tiedotussihteeri: Mira KetolaHuovarinkatu 16 A 2, 33270 Tamperepuh. 040 528 [email protected]

POHJOIS-SAVONLABORATORIOALANYHDISTYS ryPuheenjohtaja ja jäsensihteeri:Irja HiekkamäkiRissalantie 34 A 4, 70910 Vuorelapuh. työ 044 720 1457,puh. koti 050 342 [email protected]: Auli HänninenHuhtakierto 8, 71800 Siilinjärvi [email protected]

POHJOIS-SUOMENLABORATORIOALANYHDISTYS ryPuheenjohtaja: Outi Mänty Honkakaarre 20, 91300 Ylikiiminki [email protected]. koti 040 820 9721Jäsensihteeri: Päivi Tuomaala Välitalontie 4, 90940 Jää[email protected] puh. 040 836 1581

PORVOONLABORATORIOALANYHDISTYS ryPuheenjohtaja: Tuula TummalaPohjoispellontie 1 C 12, 06450 Porvoopuh. koti 040 545 3844,puh. työ 050 458 [email protected], tiedotussihteeri, jäsensihteeri: Kai Stöör Jakarinkatu 1106100 Porvoo, [email protected] puh. 504 587 469

PÄIJÄT-HÄMEENLABORATORIOALANYHDISTYS PäijätLab ryPuheenjohtaja: Raija Nissinen Kariniemenkatu 28 B 69,15140 Lahti [email protected] puh. 040 505 4846Jäsensihteeri:, tiedotussihteeri Anu LiukkonenHahmajärventie 393, 16500 Herralapuh. 040 500 [email protected]

SATAKUNNANLABORATORIOALANYHDISTYS SatLab ryPuheenjohtaja: Karoliina KöykkäLiitostie 8, 28220 Poripuh. 050 545 [email protected]: Sirpa Salminen Lehtikuusentie 12 A 2, 28660 Pori puh. 044 507 2901 [email protected]äsensihteeri: Häkli MargitKoivikkotie 14, 28540 Pori puh. 050 321 4153 [email protected]

VARSINAIS-SUOMENLABORATORIOALANYHDISTYS ryPuheenjohtaja: Jaana VainioLepomäentie 4, 21380 Aurapuh. 044 284 [email protected]: Ann Sofie WierdaVanha Paraistentie 5, 21620 Kuusistopuh. 050 338 [email protected]äsensihteeri: Toini TurtiainenRätiälänkatu 11 C 34, 20810 Turkupuh. 040 542 [email protected]

29ANALYYSI 2/2017

Puheenjohtaja: Jaana NousiainenMiilukatu 5 D 17,94720 Kemipuh. 040 523 [email protected]

Varapuheenjohtaja, koulutusvastaava:Margit HäkliKoivikkotie 14,28540 Poripuh. 050 321 [email protected]

Sihteeri ja tiedottaja: Eveliina KaulioTeekkarinkatu 19 B 24,3720 Tampere puh. 040 832 [email protected]

Taloudenhoitaja: Maria LiikanenKielotie 52 D 32,01300 Vantaapuh. 050 366 [email protected]

Jäsensihteeri, jäsenmaksut: Eeva WahrmanKäpylänkatu 5 B, 28120 Poripuh. 050 412 [email protected]

Luentopäivät: Merja LehtinenIkurintie 67,33340 Tamperepuh. koti 040 514 [email protected]

Liittovaltuuston puheenjohtaja:Markus Haponen Ruskontie 6 E 28,33710 Tampere puh. 040 593 [email protected]

SUOMEN LABORATORIOALAN LIITTO RY:N TOIMIHENKILÖT

ANALYYSIN JA SUOMEN LABORATORIOALAN LIITON

Muistathan meitä, kun muutat, vaihdat nimeä tai työpaikkaa!

Ilmoita muuttuneista tiedoista sähköpostilla [email protected] tai suoraan oman alueesi jäsensihteerille.

Valitettavasti emme saa Väestörekisterikeskuksesta jäsentemme muuttuneita osoitetietoja. Analyysilehti ei vastaa lehdistä, jotka

jäävät toimittamatta virheellisten osoitetietojen takia.

PALVELUKORTTI

Toimihenkilöt ja

yhdistykset

30 ANALYYSI 2/2017

Sudokun 1/2017 ratkaisu

Yhdistysten tapahtumat Järjestäjä, ilmoittautumiset

5.8.2017 Kesäteatteria Oulussa Ilmoittautuminen 26.6. mennessä yhdistyksenklo 18.30 Tervetuloa Meri Oulun esitykseen Sisko ja sen veli sähkö postiin [email protected] tai Päivi Liput jäsenille 10 euroa ja ei-jäsenille 25 euroa Tuomaalalle puh. 040 8361581. Pohjois-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry

Tulevat koulutukset Järjestäjä, ilmoittautumiset

Vko 45 Mikrobiologian koulutuspäivä Lahdessa Päijät-Hämeen Laboratorioalan yhdistys ry ja Katso lisää s. 4. Suomen Laboratorioalan Liitto ry Lokakuussa Näytteenottajille suunnattu koulutus Kemissä Suomen Laboratorioalan Liitto ry 2017 Katso lisää s. 4.

MINNE SEURAAVAKSI?

Muistathan katsoa lisätietoja yhdistyksesi tapahtumista nettisivuiltamme

www.laboratorioalanliitto.fi/jasenyhdistykset !

Sudokun 1/2017 palkinnon voitti Riitta Lotvonen, Sotkamo. Onnittelut!

Facebookin kesäkalenteri-kisa: Piilokuvia Suomen Laboratorioalan Liitto ry:n Facebook-sivuilla järjestetään kesäkisa 1.–24.6.2017

Ensimmäinen kuva julkaistaan 1.6.Oikean vastauksen löydyttyä julkaistaan seuraava piilokuva.Vastaaminen tapahtuu Facebookin kommenttikenttään.Kuvan oikein arvannut saa palkinnon, lisäksi satunnaisia arvontapalkintoja!

31ANALYYSI 2/2017

Sudoku

• Teemana Uutta kemiassa

• Laboratorioala tutuksi opiskelijoille! • Mikroskooppitaidetta, joka levisi ulkomaille asti

Seuraavassa numerossaSeuraava numero ilmestyy 27.9.2017

Seuraavaa lehteä odotellessa voit käydä lukemassa ajankohtaisista asioista liiton nettisivuilta www.laboratorioalanliitto.fi tai Facebook-sivuiltamme!

Edellisen sudokun ratkaisu löytyy sivulta 30!

SudokuRuudukon jokainen vaaka- ja pystysuora rivi sekä 3x3 ruudun laatikko on täytettävä numeroilla 1–9 niin, että jokainen numero esiintyy rivissä tai laatikossa vain kerran.

Ratkaisu seuraavassa Analyysi-lehdessä.

54. vuosikerta I Suomen Laboratorioalan Liitto ry:n ... · ja kodin järjestämiseen ja tavaroista...

Documents

Transcript of 54. vuosikerta I Suomen Laboratorioalan Liitto ry:n ... · ja kodin järjestämiseen ja tavaroista...