3/2004

Kampiakseli 3/2004

2

Pääkirjoitus

KampiakseliOulun yliopiston koneinsinöörikilta ry:n kiltalehti.

Julkaisija: Oulun yliopiston koneinsinöörikilta ry Toimituksen osoite: Päätoimittaja: Antti Busk (anttibus@paju.oulu.fi) Koneinsinöörikilta ryAlapäätoimittajat: Eleonora Paajanen & Maunu Salminen PL 4200Valokuvat: toimitus & urheat kilta-aktiivit 90014 Oulun yliopisto Puh: (08) 553 2049 Sähköposti: kkilta@palkki.oulu.fi

Vuosi alkaa kohta lähennellä loppuaan, kuten myös allekirjoittaneen Kampiakselin päätoimittajuus. Seuraaja olisi siis hakusessa. Jos tuntuu, että juuri sinä olet oikeahenkilö tekemään tätä julkaisua, ilmaise tunteesi päätoimittajalle kirjallisella hakemuk-sella. Hakemukseen mukaan myös CV. Eiku aikuisten oikeesti, ei mitään hakemuksia, ota vaan yhteyttä minuun, ja tule myös kähmintäsaunaan, jossa tunnustellaan,ketkä olisivat halukkaita seuraavan vuoden toimijoiksi. Tämä kähmintäsauna pide-tään myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana. Tietysti olisi hyvä, jos omaisit jonkin-laisia kirjoitustaitoja, sekä osaisit myös hiukan taittohommia. Opastan tottakai lehden tekoon liittyvissä asioissa, kuten esimerkiksi taitto-ohjelman käytössä.

Kuten varmaan kaikki tiedämme, opintouudistushan on tulossa, ja sillä on jonkinmoi-sia vaikutuksia kaikkiin opiskelijoihin, myös konelaisiin. Ensi numerossa hieman lisäin-formaatiota kyseisestä asiasta. Eipä tässä muuta ku nauttikaahan lehdestä ja hyvää syksyn jatkoa kaikille!

Antti

Morjenttes vaan!

Syksy alkaa olla jo pitkällä, ja Kampparikin on vihdoin saatu painotuoreena (v)ihastuttamaan lukijoitaan. Fuxit varmasti alkavat olla jo kuin kotonaan täällä konepuolella, mutta toivotetaan vielä kerran kaikki uudet opiskelijat tervetulleeksi. Toivottavasti tulette viihtymään täällä seuraavien muutaman vuoden aikana, vaikka ne kouluhommat voivat välillä tuot-taakin päänsärkyä. Tokihan päänsärkyä voivat aiheuttaa myös aivan muut tekijät, mutta niistä aiheutuva päänsärky ei onneksi ole pitkäaikaista.

Kampiakseli 3/2004

3

Sisälmysluettelo

Pääkirjoitus ....................................................................... 2Peejiin pulinat .................................................................. 4Koneen pienryhmät 2004............................................... 5Sihteerillä on asjaa .......................................................... 10Nakukymppi ‘04 .............................................................. 11Wanhojen insinöörivitsien kaatopaikalla...................... 12Alko on vihdoinkin Linnanmaalla! ................................. 14Kopiokonevastaavan vuorisaarna................................ 17Tee-se-itse -mekaanikon työkalut ................................. 18Wanhojen insinöörivitsien kaatopaikalla, osa 2........... 20

4

Kampiakseli 3/2004

Peejiin pulinat

No mitäpäs tässä muuta? Kunnallisvaalit ovat täyttäneet paperille painetun median hienoilla lupauksilla höystetyillä mainoksilla. Myös näköradio on tehnyt live-juttuja maakuntakeskuksien toreilta, joissa mummot ja papat ovat jonottaneet makkaraa ja pullakahveja. Tässä olisi hieno idea, oikeastaan kaikille teekkarikilloille. Näin vaalikokousten lähestyessä olisi mukavaa, jos kiltojen tulevat päättäjät pitäisivät ”kärkkäri” -kojuja esim. bussipysäkin lähistöllä. Tarkoitukseni ei kuitenkaan ole mollata tai aliarvioida kunnallisvaaleja, sillä on tärkeää, että joillakin ihmisillä riittää tarmoa palvelujen ja hyvinvoinnin kehittämiseen.

Fukseille on tässä syksyn aikana tarjolla jos jonkinlaista puuhaa opiskelujen vastapainoksi (korvikkeeksi), mutta 2. vuosikurssista ylöspäin nämä tapahtumat tuppaavat loppumaan. Ei oikeastaan ole mitään peruskekkereiden ja pikkujoulujen lisäksi. En tiedä, onko valtaväestöllä haluakaan osallistua killan järjestämiin tapahtumiin, mutta siitä huolimatta olisi perin mukavaa, jos tällaisia järjestettäisiin. Alkuvuonna taidettiin pitää pienimuotoiset kaudenkorkkajaiset lähellä valmistumista oleville. Niin tai näin, jotain pitäisi perkele keksiä. Tempauksia, excuja, sitsejä, vuosikurssisaunailtoja, killan lauluiltoja, vaihtoehtoja kyllä olisi. Mutta miten teidät kiltalaiset saisi mukaan? Muutenkin olisi mukavaa jos teekkarielämään saisi hieman uutta puhtia.

Tuossa yksi perjantai keskustelimme erään opiskelija-kollegan kanssa siitä, miten ennen teekkareilla on ollut paljon enemmän tekemisen ja juhlimisen meininkiä kuin nyt. Tämän todistavat vuosikurssien mukana kulkevat tarinat ”sattuuhan sitä” – tilanteista, sekä killan arkiston valokuvat. Yksi syy nykyiseen tilanteeseen on mahdollisesti kasvava opiskelijamäärä; ei synny porukkahenkeä, ja toisaalta sana ”teekkari” ei enää soinnu niin arvovaltaisesti kuin ennen. Ennen olivat teekkarit rautaa ja keskiketterää ei saanut lähikaupasta..

Mikko

Se on moro! Aloitetaanpa juttu peruskliseillä; syksy on jo pitkällä, vallan kahvassa roikkuvan hallituksen kausi lähenee tuomion päiväänsä, hukassa olevaa palloa etsitään kuumeisesti, jotta se voitaisiin heittää seuraavan vuoden toimijoille. Fuksit ovat saapuneet ja täyttäneet yliopiston käytävät ja aulat palloillessaan luentosalista toiseen. Onneksi he ovat eksyneet myös kiltahuoneelle, aiheuttaen “fuksi-rai-railla” meille vanhemmille (tieteen)harjoittajille kateuden ja kaihon omasta fuksielämästään. Unohtuikohan tästä jotain..? Yritän keksiä lisää kuivia kliseitä seuraavaan killan julkaisemaan ajankohtaislehteen.

5

Kampiakseli 3/2004

Koneen pienryhmät 2004

Ryhmä 1, PRO Henrik HupilaAalto Marko Antero, Ahola Matti Juhani, Alamattila Ilari Elias, Ala-Reinikka Jaakko Esko Aleksanteri, Angeria Joni Juhani, Antikainen Eino Aimo Antero, Anttila Jorma Severi, Appel Juho-Tuomas, Asumaniemi Kari Antero, Collin Tommi Iisakki, Erkkilä Timo Petteri, Eskola Antti Tapio

Ryhmä 2, PRO Anu HylkiläHaaksiala Sami Pekka, Hanhela Matti, Harjuoja Sami Olavi, Haverinen Tuomo Juhani, Heikkinen Ville Eemeli, Hildén Olli Petteri, Holappa Kalle Paavali, Huopana Tuomas Eerik, Huotari Juho Hannes, Hämäläinen Päivi Susanna, Illikainen Kimmo Petteri

Kampiakseli 3/2004

6

Ryhmä 3, PRO Teemu KurikkalaImmonen Jussi Tuomas, Jaskari Matias Juhani, Jokinen Marja Karoliina, Jokiranta Antti Jussi Tapani, Junes Henri Olavi, Junnikkala Jarno Kristian, Juujärvi Risto Tapio, Juurikka Jouko Iisakki, Jämsä Joona Jaakko Mikael, Jääskeläinen Juho-Matti Henrikki, Kananen Jenni Maria, Kantola Jani Kullervo

Ryhmä 4, PRO Lotta NortamoKemppainen Ilkka Petteri, Kettunen Heli Marianne, Kinnunen Esko Juhani, Kjellman Jouko Tapio Juhani, Koivikko Timo Tapani, Kontsas Jukka Markku Tapani, Kopperoinen Aaro Veikko Aukusti, Korpela Antti-Juhani, Kristo Kari Kalevi, Krook Ville Antero, Kum-pulainen Jani Juho Petteri

Kampiakseli 3/2004

7

Ryhmä 5, PRO Teemu RahkolaKämäräinen Jaakko Juha Sakari, Kärki Juha-Antti, Kärnä Miikka Petteri, Lahdenperä Niilo-Pekka Samuli, Leinonen Kaisa Elina, Leiviskä Anu Johanna, Leiviskä Simo Sakari, Leskinen Jooel Sakaria, Lomu Teemu Mikael, Luukkonen Tapio Ilmari, Lämsä Antti Kalevi, Länsman Tomi Hjalmar

Ryhmä 6, PRO Maija RossiMattila Suvi Maaria, Mehtonen Saara Viktoriina, Miettunen Ilkka Herman, Mustalampi Antti Juha-Matias, Mykkänen Anssi Juhani, Männistö Mikko Einari, Mäntylä Antti Juhani, Määttä Antti Juhana, Määttä Jaakko Samuli, Niemi Ville Pekka, Niskanen Perttu Paavali

Kampiakseli 3/2004

8

Ryhmä 7, PRO Jussi SeppäOja Olli Juhani, Ojala Toni Petteri, Pehkonen-Ollila Juho Heikki Severi, Pernu Antti OlaviPigg Perttu Samuel, Pitkänen Heikki Juho Simeon, Pohjola Pauli Toivo Samuli, Pokela Juha Tapani, Poussu Henna Reetta Maria, Putro Pasi Aleksi, Pääkkölä Tuomas Tapani, Raatikainen Ville Petteri

Ryhmä 8, PRO Lasse VilminkoRajalin Ilkka Tapani, Ramstedt Karl Emil Arvid, Rankinen Jarno Henrik, Ristikaarto Veli-Pekka, Rytky Anssi Johannes, Saari Juhamatti Johannes, Savolainen Esa Markku, Schäfer Timo, Seppälä Hannu, Seppänen Anne Johanna, Suurjärvi Jarno Olavi, Särkkä Sauli Matti

Kampiakseli 3/2004

9

Ryhmä 9, PRO Matti VäisänenTahkokorpi Jussi Kalervo, Tervonen Jari Juhani, Toivanen Juho Mikael, Toivanen Tomi Raimo Mikael, Tuovinen Jari Antero, Turkka Pentti Johannes, Untinen Jonne Tapani, Verkasalo Markus Juhani, Verkkomäki Tiina Maria Tellervo, Yliheikkilä Sara Emilia,Ylimaula Ossi Oskari

“Niistä, jotka opiskeluaikoinaan katselevat maailmaa vähän avarammin ja prujaavat opiskelukavereiltaan laskuharjoituksia, näyttää tulevan jonkin sortin tirehtöörejä. Ne kunnolliset, joilta näitä harjoituksia prujataan, pysyvät arvostettuina asiantunti-

joina.”

Jorma Eloranta toimitusjohtaja, Metso-konserni

Kampiakseli 3/2004

10

Sihteerillä on asjaa

Lopetettuasi puhelun äitisi kanssa (toivottavasti oma, terveisiä Anulle) - joka muuten halusi soittaa vaan kysyäkseen että onhan sinulla puhtaat sukat jalassa, tai jotain muuta yhtä tähdellistä - päätät sulkea puhelimestasi vain soittoäänet E. Pitäähän jonkun saada sinut kiinni, jos vaikka maailmanloppu T yllättää. Okei. Unta kaaliin taas, ohitat tilan X ja nukahdat. Siirryt olotilaan A (niin kuin alkoholi) ja alat nähdä unta. Näet unta ****sta jolla on aivan uskomattomat etulyhdyt ja helvetillinen korisarja, siis LÄÄH. Okei. Puhelin Y huomaa että nukut ja päättää vastaanottaa puhelun juopuneelta kaveriltasi. Heräät siihen että puhelin hyppii lattialaminaattia vasten. Kiroat kaiken olemassaolon ja saat koristua puhelimeen edellisen tyyppisen vastauksen, tosin hieman negatiivisempaan sävyyn, jotta kaverisi varmasti ymmärtää kuinka iloinen olet siitä että hän soittaa kysyäkseen että oletko jo aloitellut?…Todellako olisit halunnut vastata, että: ”En, mutta sinä voisit juoda enemmän ja sammua”. Hyvä, niin minäkin olisin tehnyt.

Häiritse Päiväunia Nukkuvia Kavereitasi Ry hakee nyt uusia jäseniä, ilmoittaudu heti allekirjoittaneelle, niin käydään tuolla SAUNAN TAKANA juttelemassa. Kiitos ja kumarrus, Alppila lopettaa.

- Miksi naisurheilijat haluavat, että heidät otetaan vakavasti urheilijoina, jos he kerran julkaisevat alastonkalentereita -

Johannes Haavanlammihaavanla@palkki.oulu.fi0400-638917

Ahaa. Taas täytyisi keksiä puoli sivunmittaa asiallista ja ei_niin_asiallista jutusteltavaa. Uskotteko, että päiväunet ja jatkuvasti värisevä puhelin ovat todella TODELLA huono yhdistelmä. Kuvitelkaa tilanne, että olet juuri vaipumassa siihen tiedottomuuden tilaan, joka edeltää varsinaista unta, kutsutaan nyt sitä vaikka olomuodoksi X. Joka tapauksessa, puhelin Y alkaa huutaa ja hyppiä vieressäsi kuin viimeistä päivää, menee hetki ennen kuin tajuat mitä tapahtuu ja saat jotenkin vastattua että ”MMGGH”.

Kampiakseli 3/2004

11

Nakukymppi ‘04

Lämmin perjantai-ilta kesällä 2004. 15 miestä kokoontuu Päijät-Hämeeseen Padas-joen Vesijaon kylään erikoisen harrastuksen pariin. Heillä on aikomuksena juosta 10 kilometriä - ilman rihmankiertämää!

Yleisöä on paljon. Ilmassa on suuren urheilujuhlan tuntua. Lähtölaukaus - tai pikem-minkin ilotulitusraketti - kajahtaa, ja miesjoukko hyökkää juoksuun. Joukossa on myös pari viuhuvaa tupsulakkia. Hetkinen! Onko noissa tupsulakeissa kenties Kone-insinöörikillan kokardi? Vahvasti siltä näyttää...

Nakukymppi on turenkilaisen diplomi-insinööri Aarne Heinon ystäviensä kanssa ideoima tapahtuma, jonka tavoitteena on tuoda pientä huumorin pilkettä muuten niin totisten juoksutapahtumien joukkoon. Juoksu juostiin ensimmäisen kerran vuonna 2003, jolloin siihen osallistui vain neljä osallistujaa, kaikki miehiä. Tänä vuonna osallistujamäärä lähes nelinkertaistui viiteentoista juoksijaan. Nakukymppi järjestetään seuraavan kerran ensi kesänä 17.6.2005, jolloin tavoitteena on 50 osallistujaa ja 300 katsojaa.

Kampiakseli 3/2004

12Mukana oli kuin olikin pari Konekillan ylpeää edustajaa. Hämeestä kotoisin oleva PR-emäntämme Lasse oli kuin elementissään Nakukymppiä juostessaan. Hän sijoittui juoksussa hienosti neljänneksi ajalla 0.54. “Juoksijoille tämä on yhtä tärkeä tapahtuma kuin vappu teekkareille!” kommentoi Lasse tapahtumaa innoissaan.

Konekiltaa edusti myös eräs hyvin läheisesti Konekiltaan liittyvä henkilö, joka työskentelee nykyisin opetustehtävissä yliopistolla. Tämä alkujaan koneosastolta lähtöisin oleva herrasmies juoksi Nakukympin aikaan 1:22.

Wanhojen insinöörivitsien kaatopaikallaHurrikaani iski täysin odottamatta. Risteilyalus upposi ja insinöörimies havahtui ajautuneena pienen saaren rantaan eikä hän nähnyt muita ihmisiä tai tarvikkeita. Hänellä oli vain banaaneja ja kookospähkinöitä. Tottuneena viiden tähden hotelleihin hänellä ei ollut aavistustakaan mitä tehdä, joten seuraavan neljän kuukauden aikana hän söi banaaneja, joi kookospähkinämehua, kaipasi vanhaa vaimoaan ja tarkkaili merta toivoen huomaavansa pelastusaluksen.

Eräänä päivänä kun insinööri oli makailemassa puoliunessa rannalla, hän havahtui silmäkulmastaan huomaamaansa liikkeeseen. Kyseessä oli soutuvene, jossa oli kauneimman näköinen nainen jonka hän oli koskaan nähnyt. Nainen souti hänen luokseen. Epäuskossa mies kysyi häneltä: - Mistä sinä tulit? Kuinka sinä pääsit tänne?- Soudin saaren toiselta puolelta, nainen vastasi. Ajauduin tänne, kun risteilyalus upposi joitain kuukausia sitten.- Uskomatonta, insinööri vastasi. Luulin että kukaan muu ei selviytynyt. Kuinka monta teitä on? Olitpa onnekas, kun soutuvene ajautui luoksesi, minulla ei ole mitään.- Olen yksin, nainen vastasi, eikä tämä soutuvene ajautunut, ei minullakaan ollut mitään. Mies oli hämmentynyt. - Mistä sinä sitten sait tuon soutuveneen? - Voi, sehän oli yksinkertaista, nainen vastasi. Tein soutuveneen siitä, mitä tältä saarelta löytyy. Airot ovat kumipuun oksia, ja koversin pohjan palmupuun rungosta ja sivut sekä keulan eukalyptuspuusta. - Mu-mu-mutta sehän on mahdotonta! insinööri änkytti. Sinulla ei ollut työkaluja eikä tarvikkeita, kuinka sinä siinä onnistuit?- Eihän se nyt ollut ongelma, nainen vastasi. Saaren toisella puolella on paljon ihmeellistä laavakiveä ja huomasin, että kun sitä kuumentaa tulisijassa,siitä tulee helposti muotoiltavaa rautaa. Käytin sitä tehdäkseni joitain työkaluja ja niillä sitten sain tehtyä kaiken tarvittavan. - Mutta ei siitä sen enempää, nainen jatkoi. Missä sinä asut?Häpeillen insinööri tunnusti, että hän oli nukkunut rannalla avotaivaan alla koko ajan. - No, eiköhän sitten soudeta minun puolelleni, nainen sanoi. Parin minuutin soutamisen jälkeen vene rantautui pieneen merenlahteen. Kun mies katsoi rannalle hän melkein tippui veneestä. Rannalta lähti kivetty polku johtaen upeaan bungalowiin, joka oli maalattu siniseksi ja valkoiseksi. Kun nainen kiinnitti venettä ammattitaitoisesti punotulla hamppuköydellä, insinöörimies pystyi vain tuijottamaan tyhmänä.

Kampiakseli 3/2004

13

Kun he saapuivat taloon, nainen sanoi rennosti:- Eihän tämä nyt kovin erikoinen ole, mutta kutsun sitä kuitenkin kodiksi. Istu alas, ole hyvä. Haluaisitko drinkin? - Ei, ei kiitos, mies vastasi edelleen hämmentyneenä. En halua enää pisaraakaan kookospähkinän mehua.- En ajatellut kookospähkinämehua, nainen vastasi. Miten olisi Pina Colada?Yrittäen peittää hämmästyksensä mies nyökkäsi vaisusti, ja he istuivat sohvalle keskustelemaan. Kun he olivat kertoneet tarinansa, nainen ilmoitti:- Vaihdan nyt jotain mukavampaa päälleni. Haluaisitko käydä suihkussa ja ajaa partasi? Partahöylä on yläkerrassa kylpyhuoneen kaapissa.Kysymättä enää yhtään mitään insinööri meni kylpyhuoneeseen. Kaapissa oli partahöylä, joka oli tehty luusta. Keksi terävää simpukankuorta oli kiinnitetty sivuistaan kasvoja myötäilevään mekanismiin.- Tämä nainen on ihmeellinen, hän mutisi. Mitähän ihmeitä tässä vielä paljastuu?Kun hän palasi olohuoneeseen, nainen istui sohvalla pukeutuneena ainoastaan pariin isoon lehteen, jotka oli strategisesti aseteltu, ja hän tuoksui ihanalta. Nainen pyysi häntä istumaan viereensä.- Kerrohan minulle, nainen aloitti vihjailevalla äänensävyllä siirtyen samalla lähemmäksi miestä,- Me olemme olleet tällä saarella todella pitkään, ja olen ollut yksinäinen. Uskoisinpa, että sinäkin haluaisit tehdä juuri nyt jotain, mitä olet kaivannut kaikkina näinä kuukausina, ymmärräthän...Ja hän tuijotti syvälle miehen silmiin. Insinööri ei voinut uskoa korviaan.

- Tarkoitatko---??? hän vastasi, että voin lukea sähköpostinitäältä?

Kampiakseli 3/2004

14

Alko on vihdoinkin Linnanmaalla!

Linnanmaalle avattiin torstaina 28.10.2004 uusi Alko. Kokonaispinta-alaa myymälällä on 340 m². Haastateltavina olivat Pohjois-Suomen aluepäällikkö Ari Nyberg ja myymäläpäällikkö Jorma Pellikka.

Tämä on Alkon 319. liike, kuudes Oulussa. Tuleeko uusi liike tarpeeseen?

Ari: Kyllä tulee. Oulun pohjoispuolella on ollut tähän mennessä vain Tuiran myymälä. Tavoite olisi että aina 20 000 asukasta kohti olisi yksi Alko. Siihen verrattuna olemme olleet jäljessä. Neljä vuotta sitten Oulussa oli lähes 120 000 asukasta ja vain kolmeAlkoa: Torikadulla, Raksilassa ja Tuirassa. Vuonna 2001 avattiin liike Limingantulliin ja 2003 Kaakkuriin. Tällä liikkeellä pääsemme nyt tavoitteisiin, mutta Ouluhan kasvaa koko ajan.

Miltä tuntuu ruveta luotsaamaan ihan uutta liikettä?

Jorma: Mahtavalta. Kaikki kimaltelee ja kalusteet ovat uusia. Toistaiseksi kaikki on hyvin. Olemme onnistuneet hienosti henkilökunnan valinnassa ja kaikki on valmista. Uuden liikkeen avaaminen ei ole minulle uutta, olen muutaman kerran ollut tällai-sessa mukana päivittäistavarakaupan puolella.

Miten olette valmistautuneet uuden myymälän avaamiseen?

Ari: Yhtiön puolelta saamme selkeän toimintamallin. Uusia liikkeitä avataan tasaiseen tahtiin, vanhoja peruskorjataan ja siirretään uusiin toimitiloihin. Alle viidennes myymälöistä muuttaa vuoden aikana. Kiitokset hyvistä järjestelyistä kuuluvat Van-taan tekniselle palvelulle. Jorma: Saimme toimitilat valmiina, joten meidän ei ole tarvinnut tehdä kuin loppuhienosäätö: hyllytys ja hintalaput.

Kampiakseli 3/2004

15

Pohjois-Suomen aluepäällikkö Ari Nyberg (vas.) ja myymäläpäällikkö Jorma Pellikka.

Uskotteko että Linnanmaan Alko tulee uhkaamaan Raksilan Alkon myyntilukuja?

Ari: Veronalennus lisää alkoholin myyntiä ja kulutusta. Linnanmaan Alko ei tule pienentämään muiden myymälöiden myyntiä mutta niiden kasvulukuja kylläkin. Kolmen myymälän aikaan Raksilan Alkon kapasiteetti oli äärirajoillaan. Nyt voimme tarjota parempaa asiakaspalvelua.

Onko liiketilan sijainnin valintaan vaikuttanut yliopiston läheisyys?

Ari: Tradeka, Prisma ja kaupunki ovat päättäneet kauppakeskuksen paikan. Alkon sijainti määräytyy muiden kauppojen perusteella. Kauppakeskuksen sijainnin valin-taan ovat varmasti vaikuttaneet yliopiston läheisyydessä liikkuvat ja asuvat ihmiset, mutta tuskin itse yliopisto.

Uskotteko opiskelijoiden tulevan muodostamaan suurimaan asiakaskuntanne?

Ari: Yliopisto-opiskelijat ovat noin neljä kuukautta vuodesta poissa, joten silloin heitä tulee käymään vähemmän. Arkisin opiskelijat ovat varmasti merkittävä osa asiak-kaista. Viikonloppuisin tulee luultavasti ostosmatkailijoita.Jorma: Opiskelijoita tulee varmaankin näkymään aika paljon mutta tuskinkuitenkaan suurimmaksi osaksi.

Millaisia asiakkaita toivotte?

Ari: Koska Alko on yksinoikeusasemassa emme tee segmentointia. Toivotamme kaikki täysi-ikäiset tervetulleiksi.Jorma: Toivomme paljon asiakkaita.

Kampiakseli 3/2004

16

Aiotteko houkutella asiakkaita avajaistarjouksilla?

Ari: Hinnoittelusäädökset ja -malli eivät salli tarjouksia.

Mutta myydäänhän Alkossa muutakin kuin alkoholia.

Jorma: Muu myynti on erittäin vähäistä ja alkoholitarjoukset eivät todellakaan ole mahdollisia.Ari: Emme anna valitettavasti edes opiskelija-alennuksia.

Tuleeko valikoimissanne olemaan erikoisuuksia?

Ari: Joka myymälässä on oma perusvalikoimansa mutta jos jotain erikoisempiatuotteita kysellään ja ostetaan niin niitä tulee löytymään. Asiakkaiden tarpeet määrit-tävät valikoimaa ajan kanssa.Jorma: Alkolla on omat tilausvalikoimatuotteensa. Jos tuotetta tulee Suomeen ja se on Alkon valikoimissa niin sen saa tilaamalla.Ari: Vakio- ja tilausvalikoiman tuotteita saa ostaa ilman lisäkustannuksia. Hinnastoja löytää myymälöistä.

Aiotteko pärjätä seitsemällä työntekijällä vuoden ympäri?

Ari: Emme varmaankaan. Sesonkeina tarvitsemme lisää väkeä.Jorma: Seitsemän on normaalitilannemiehitys.Ari: Lähdetään pienemmällä väkimäärällä liikkeelle ja lisätään tarpeen mukaan.Helpompaa niin päin.

Antaisitteko lopuksi vielä jonkun vinkin virkistämään opiskelijoiden syksyä.

Ari: Kannattaa opiskella vaikka väitetäänkin muuta.Jorma: Opiskelkaa ahkerasti älkääkä antako Alkon läheisyyden haitata.

Haastatteli Nora

Kampiakseli 3/2004

17

Kopiokonevastaavan vuorisaarna

Toinen asia on sitten se paperin ja musteen lisääminen koneeseen. Olen pyrkinyt huolehtimaan että koneessa on paperia. Tämä tehtävä on sinänsä kohtuullisen helppo, koska paperinkulutus on aika tasaista. Aina tämä malli ei kuitenkaan toimi ja paperi voi päässä vähiin tai jopa loppumaan. Tällaisissa tapauksissa olisi mukavaa jos ilmoittaisit asiasta minulle tai jollekin muulle hallituksen jäsenelle niin saataisiin koneeseen lisää paperia. Kone tarvitsee toimiakseen myös mustetta. Musteen vähissä olemisen voi havaita koneen näytöltä ja sen lisääminen on melko helppoa. Eli siis sen loppumisesta ei välttämättä tarvitse kertoa kenellekään vaan mustetta voi lisätä ihan omatoimisesti koneen antamien ohjeiden mukaisesti. Täyttöpatruuna löytyy koneen alimmasta laatikosta tai vaihtoehtoisesti kiltahuoneelta.

Mikäli kaikki toimisivat edellisten ohjeiden mukaisesti, olisi kopiokoneen toiminta huomattavasti kitkattomampaa. On huomattavasti mukavampaa tulla koneella jossa on kaikki valmiin, eikä ensimmäisenä tarvitse lähteä hakemaan lisää paperia. Katso siis kopiointisi jälkeen että koneeseen jää paperia ja mustetta.

Tähän loppuun sitten positiiviset uutiset: Eli kilta on hankkinut lisää kopiokortteja koska aiemmin tilatut ovat käyneet vähiin. Uusissa korteissa on painatuksena killan logo, muuten kortit ovat ihan samanlaisia kun entiset. Uusien korttien pantti on myös sama kun vanhojen eli 7 euroa. Vanhat ja uudet kortit toimivat siis yhtälailla ja niiden pantti on sama.

Kai HurulaKopiokonevastaava 2004khurula@paju.oulu.fi

Moro!

Tällä kertaa kopiokoneen tiimoilta ei olekaan mitään ihmeempää kerrottavaa. Kortteja unohdetaan lukijaan entiseen malliin, paperin ja musteen loppumisesta ei edelleenkään aina viitsitä kertoa kenellekään, saatikka sitten tehdä itse asialle jotakin…

Ratkaisuna kopiokortin unohtamiseen lukijaan neuvoisin teitä pitämään parempaa huolta kopiokortistanne, onhan se kuitenkin rahanarvoinen läpyskä ja jo pelkällä pantin hinnalla saa melkein mäyräkoiran.

Kampiakseli 3/2004

18

VASARA: Alunperin sotimiseen käytetty, kivestä ja puusta valmistettu ase (astalo); nykyisin niittää mainetta “Pyhänä piiskana”, jolla paikallistetaan arvokkaimmat osat lyöntikohdan läheisyydestä.

MORA: Kätevä väline ruuvien vääntämiseen sekä pahvilaatikoiden aukomiseen ja niiden sisällön viiltelyyn; toimii erinomaisesti esimerkiksi satulan tai ajopuvun pak-kausten avaamisessa.

SÄHKÖPORA: Käytetään normaalisti pop-niittien poistamiseen; soveltuu myös asen-nusreikien poraamiseen varsinkin runkoon jarruputken läheisyydessä.

PIHDIT (ei Lindströmin): Käytetään pulttien kantojen pyöristämiseen ja muovisten säh-köliittimien murtamiseen.

RAUTASAHA: Kuuluu katkomiseen tarkoitettujen työkalujen sukuun. Muuntaa inhimil-listä energiaa kieroon ja ennalta-arvaamattomaan liikkeeseen. Mitä enemmän yrität vaikuttaa sahauksen suuntaan, sitä kehnommalta lopputulos näyttää. Rautasahan terällä voi myös ruuvata ruuveja.

PUTKITONGIT: Toimii kuten PIHDIT, mutta isommassa mittakaavassa. Voidaan käyttää myös johtamaan hitsatessa syntyvää hukkalämpöä kämmeniin.

HITSAUSPOLTIN: Tätä käytetään melkein yksinomaan tallissa olevien erilaisten tulenarkojen kohteiden polttamiseen. Kätevä myös sytyttämään voiteluaineet laak-eripesästä laakerien irrotuksen yhteydessä.

WHITWORTH-HYLSY: Käytössä enimmäkseen vanhoja Brittiautoja kasailevien mobil-istien keskuudessa; nyttemmin korvaa 14mm ja 12mm hylsyt, joita olet etsinyt viimei-sen varttitunnin.

PYLVÄSPORAKONE: Pystyssä seisova, reilunkokoinen laite, jota käytetään tempai-semaan yllättäen rei´itettävä kappale käsistäsi. Tallin poikki viuhahtaessaan ko. kappale töytäisee sinua rinnuksille ja linkoaa mukisi nurin. Mukissa ollut neste roiskuu kuivamassa olevan, vastamaalatun katteen, tankin, rungon tms. objektin päälle.

PORAKONEEN TERÄSHARJA: Käytetään pulttien ja muiden pienten osien sinkoamis-een työpöydän alle tai vaihtoehtoisesti öljypohjaan. Hävittää myös sormenpäihin pitkäaikaisesta kitaransoitosta muodostuneet känsät ja sormenjäljet ennenkuin ehdit sanoa “aut...”

VASTAKIERRETAPPI: Puikko, joka katkeaa yrittäessäsi poistaa PIHDEILLÄ tai PUTKI-TONGEILLA pyöreäksi kaluttua kiinniruostunutta pulttia. Yleensä kymmenen kertaa kovempaa ainetta, kuin mikään tunnettu poranterä.

Tee-se-itse -mekaanikon työkalut

Kampiakseli 3/2004

19KAHDEN TONNIN HYDRAULINEN TALJA: Kätevä peli irroittamatta jääneiden maa-doitusten, vaijerien ja bensa- ym. letkujen murtolujuuden testaamiseen moottoria nostettaessa.

CRAFTSMAN 1/2 x 16” RUUVARI: Roima työkalu, joka selittämättömällä tavalla hukkaa kädensijansa; käytetään yleensä vivuttaessa moottoria tai ensiöketjua pai-kalleen.

OMINAISPAINOMITTARI: Oivallinen väline siirtämään rikkihappoa akusta työkalupak-kiin sen jälkeen, kun olet todennut akun olevan sippi, kuten arvelitkin jo ennen koko ominaispainomittausruljanssia.

OHUTPELTISAKSET: Samaa sukua kuin RAUTASAHA. Käytetään leikkaamaan kap-paleita irti peltilevystä. Kappaleet kuitenkin saavat omituisia, niihin kuulumattomia muotoja leikkauksen edetessä. PELTISAKSIA käytetään myös PIHTIEN ja PUTKITONKIEN korvikkeena.

ROIKKAVALAISIN: Mekaanikon solarium. Mainio lähde D-vitamiinille, jota yleensä saamme auringosta, mutta aurinkoahan ei tunnetusti näe yöllä mopon alla maa-tessa. Terveelisiä sivuvaikutuksia, vaikka päällimmäinen tarkoitus on kuluttaa 40W lamppuja samaan tahtiin kuin Sergei kuluttaa ammuksia. Useammiten pimeänä, joten “valaisin” on sangen harhaanjohtava nimi.

RUUVITALTTA (PHILLIPS- ristipää): Käytetään normaalisti öljykanisterin tai kaljatölkin kannen rei-ittämiseen jolloin sisältö roiskuu rinnuksille tai vaihtoehtoisesti kuivumassa olevalle maalipinnalle. Työkalua voidaan käyttää myös nimensä mukaisesti phillips-ruuvien kannan pyöristämiseen.

KOMPRESSORI: Apuväline joka ottaa käyttövoimansa noin 300km päässä sijaitsevasta hiilivoimalasta ja muuntaa sen paineilmaksi, jolla käytetään Bilteman paineilmavään-nintä ruosteisen 60 vuotta sitten kiristettyn pulttin irroitukseen. Lopulta työkalu kuiten-kin pyöräyttää pultista kulmat pois.

LETKUNKATKAISIN: Käytetään esim. katkomaan jarruletku n. 1⁄2 tuumaa liian lyhyeksi. (Lyhyen pinnan omaavat mekaanikot saattavat silputa k.o. letkun 1⁄2 tuuman pätkiksi. Työväline toimii tässäkin tapauksessa oivallisesti.) Ko. työvälineen puutteessa saman asian hoitaa MORA, PELTISAKSET tai RAUTASAHA.

[ ] Mielenkiintoista, kerro ihmeessä lisää!

Kampiakseli 3/2004

20

Paavo oli insinööri ja teki paljon ylitöitä. Aikaa ei jäänyt perheelle ja vaimolle juuri ollenkaan. Vähänkin vapaa-ajan vei keilailu ja golf, jos nyt ehti radalla tai kentällä käymään. Selvät stressin merkit alkoivat näkyä Paavon kasvoilla ja vaimo päätti ilah-duttaa miestään suuntaamalla ajatukset muuhun kuin työntekoon.

Pohdittuaan aikansa rouva keksi että vie Paavon yökerhoon, jossa oli strippari ja kai-kkea tarjolla. Eräänä iltana (myöhään tietysti, kun Paavo tuli aina melko myöhään) vaimo sitten paljasti asian ja siitä porhallettiin yökerhoon, josta vaimo oli varannut pöydän.

Taksista noustaessa yökerhon ovella portsari moikkasi: “Terve Paavo ja tervetuloa!”

Vaimo oli kovin hämmästynyt. “Oletko käynyt täällä ennen, kun portsari ilmiselvästi tunsi sinut?” Paavo hiukan luikerteli ja sanoi: “En tietysti - mies on golfkentän hoitaja, joka tekee iltaduunia täällä. Siksi minä tunsin hänet.”

Pariskunta pääsi pöytään ja heti tuli tarjoilijatar paikalle: “Hei Paavo! “Otatko Lapin Kultaa tuopissa, kuten yleensä?”

Vaimo kovisteli entistä lujemmin ja aika epäuskoisena, mutta Paavo vakuutti, että nainen jakaa keilaradan hänen kanssaan turnauksen aikana.

Sitten tuli stripparin esiintymisen vuoro - havaittuaan Paavon strippari tuli oikopäätä tämän luokse ja kietoi hellästi kädet Paavon kaulaan kysyen: “Haluatko, että tanssin sinulle tässä pöydällä niin kuin aina ennenkin?”

Se oli viimeinen pisara vaimolle, joka pyyhälsi itkien ja kiljuen ulko-ovelle ja sieppasi lähimmän taksin. Paavo juoksi tietysti perässä ja ennätti tunkeutua samaan taksiin ennen oven paukahdusta, mutta raivoaminen jatkui tietysti vielä.

Taksikuski kääntyi istuimellaan ja virkkoi: “Terve Paavo, tavallista hurjempi mimmi mukana tänään!”

Wanhojen insinöörivitsien kaatopaikalla, osa 2

Kampiakseli 3/2004

21

22

Kampiakseli 3/2004