· 2020-06-22 · SISÄLTÖ 1. Paikallisen opetussuunnitelman merkitys ja laadinta...................

Kirkkonummen suomenkielisenperusopetuksen

opetussuunnitelma

Nimi Kirkkonummen suomenkielisen perusopetuksenopetussuunnitelma

Kunta KirkkonummiHyväksymispäivämäärä 27.5.2020

SISÄLTÖ

1. Paikallisen opetussuunnitelman merkitys ja laadinta. . . . . . . . . . . . . . . . 11.1. Opetussuunnitelman perusteet ja paikallinen opetussuunnitelma. . . . . 11.2. Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet. . . . . . 21.3. Paikallisen opetussuunnitelman arviointi ja kehittäminen. . . . . . . . . . 21.4. Paikallisen opetussuunnitelman laadinta ja keskeiset opetusta ohjaavat

ratkaisut. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21.4.1. Paikallinen tuntijako. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3

Tuntijako suomenkieliseen perusopetukseen. . . . . . . . . . . . . . . 4Tuntijako kielikylpyopetukseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5Tuntijako musiikkiluokille. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6

1.4.2. Kieliohjelma. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7

2. Perusopetus yleissivistyksen perustana. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 102.1. Opetuksen järjestämistä ohjaavat velvoitteet. . . . . . . . . . . . . . . . . 102.2. Perusopetuksen arvoperusta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 102.3. Oppimiskäsitys. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10

3. Perusopetuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 113.1. Perusopetuksen tehtävä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 113.2. Opetuksen ja kasvatuksen valtakunnalliset tavoitteet. . . . . . . . . . . 113.3. Laaja-alainen osaaminen paikallisessa opetussuunnitelmassa. . . . . 11

4. Yhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuuri. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 144.1. Toimintakulttuurin merkitys ja kehittäminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . 144.2. Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet. . . . . . . . . . . . 154.3. Oppimisympäristöt ja työtavat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15

4.3.1. Oppimisympäristöt. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 154.3.2. Työtavat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15

4.4. Opetuksen eheyttäminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet. . . . . 194.4.1. Monialaiset oppimiskokonaisuudet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20

5. Oppimista ja hyvinvointia edistävä koulutyön järjestäminen. . . . . . . . . . 215.1. Yhteinen vastuu koulupäivästä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 215.2. Yhteistyö. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21

5.2.1. Oppilaiden osallisuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 215.2.2. Kodin ja koulun yhteistyö. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 225.2.3. Koulun sisäinen yhteistyö ja yhteistyö muiden tahojen kanssa. . . 22

Yhteistyö kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaistenkanssa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23

5.3. Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö. . . . . . . . . . 23

5.4. Opetuksen järjestämistapoja. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 285.4.1. Opetuksen mahdolliset painotukset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28

Matemaattis-luonnontieteellinen painotus. . . . . . . . . . . . . . . . . 28Musiikin painotus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31Virtuaaliluokkaopetus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31Vuosiluokkiin sitomaton opetus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33Yhdysluokkaopetus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33Joustava perusopetus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33Opetus erityisissä tilanteissa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34

5.5. Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukeva muu toiminta. . . . . . . . 34

6. Oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa. . . . . . . . 376.1. Arvioinnin tehtävät perusopetuksessa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37

6.1.1. Formatiivinen arviointi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 376.1.2. Summatiivinen arviointi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37

6.2. Arvioinnin yleiset periaatteet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 376.2.1. Yhteistyö huoltajien kanssa arvioinnin osalta ja arvioinnista

tiedottamisen muodot. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 376.3. Oppimisen ja osaamisen arviointi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 386.4. Työskentelyn arviointi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 386.5. Käyttäytymisen arviointi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 386.6. Opinnoissa eteneminen perusopetuksen aikana. . . . . . . . . . . . . . 40

6.6.1. Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain. . . . . . . . . . . . . . . . . 406.6.2. Eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan. . . . . . . . . . . . . . 40

6.7. Lukuvuoden päätteeksi arvioitavat yhteiset oppiaineet ja valinnaisetaineet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41

6.8. Perusopetuksen päättöarviointi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 416.8.1. Päättöarvosanan muodostaminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 416.8.2. Erityistä tukea saavan oppilaan päättöarviointi. . . . . . . . . . . . . 416.8.3. Arvioitavat yhteiset oppiaineet päättöarvioinnissa. . . . . . . . . . . 416.8.4. Taide- ja taitoaineiden oppimäärien arviointi päättöarvioinnissa. . 416.8.5. Valinnaisten aineiden arviointi päättöarvioinnissa. . . . . . . . . . . 416.8.6. Johonkin oppiaineeseen painottuva opetus ja päättöarviointi. . . 42

6.9. Poissaolojen vaikutukset arviointiin. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 426.10. Arvioinnin uusiminen ja oikaisu. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 426.11. Todistukset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42

6.11.1. Sanalliset arviot ja numeroarvosanat todistuksissa. . . . . . . . . 426.11.2. Lukuvuositodistus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42

6.11.3. Välitodistus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 436.11.4. Erotodistus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 436.11.5. Perusopetuksen päättötodistus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43

6.12. Erityinen tutkinto ja siitä annettavat todistukset. . . . . . . . . . . . . . 436.13. Paikallisesti päätettävät asiat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43

7. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 447.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44

7.1.1. Ohjaus tuen aikana. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46Oppilaanohjauksen ohjaussuunnitelma. . . . . . . . . . . . . . . . . . 46

7.1.2. Kodin ja koulun yhteistyö tuen aikana. . . . . . . . . . . . . . . . . . 467.2. Yleinen tuki. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 477.3. Tehostettu tuki. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 477.4. Erityinen tuki. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49

7.4.1. Pedagoginen selvitys. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 497.4.2. Erityisen tuen päätös. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 507.4.3. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva

suunnitelma. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 507.4.4. Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta

vapauttaminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 517.4.5. Pidennetty oppivelvollisuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51

7.5. Perusopetuslaissa säädetyt tukimuodot. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 547.5.1. Opetukseen osallistumisen edellyttämät palvelut ja apuvälineet. . 54

8. Oppilashuolto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 558.1. Monialainen oppilashuollon yhteistyö. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55

8.1.1. Oppilashuoltoryhmät. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 568.2. Yhteisöllinen oppilashuolto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 568.3. Yksilökohtainen oppilashuolto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 588.4. Oppilashuoltosuunnitelmat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 588.5. Paikallisesti päätettävät asiat ja koulukohtaisen

oppilashuoltosuunnitelman laadinta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 598.5.1. Opetussuunnitelmaan sisältyvä kuvaus oppilashuollosta. . . . . . 598.5.2. Koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma. . . . . . . . . . . . . . . 68

9. Kieleen ja kulttuuriin liittyvät erityiskysymykset. . . . . . . . . . . . . . . . . . 719.1. Saamelaiset ja saamenkieliset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 719.2. Romanit. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 719.3. Viittomakieliset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 729.4. Muut monikieliset oppilaat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 72

10. Kaksikielisen opetuksen järjestäminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 74

10.1. Kaksikielisen opetuksen tavoitteet ja opetuksen järjestämisenlähtökohtia. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 74

10.2. Paikallisesti päätettävät asiat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 75

11. Erityiseen maailmankatsomukseen tai kasvatusopilliseen järjestelmäänperustuva perusopetus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 86

12. Valinnaisuus perusopetuksessa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8712.1. Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8712.2. Valinnaiset aineet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8712.3. Vieraiden kielten vapaaehtoiset ja valinnaiset oppimäärät. . . . . . . 8812.4. Paikallisesti päätettävät asiat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 88

13. Vuosiluokat 1-2. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9213.1. Siirtymä esiopetuksesta perusopetukseen. . . . . . . . . . . . . . . . . 9213.2. Koululaiseksi kasvaminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11113.3. Vuosiluokkien 2 ja 3 välinen siirtymävaihe. . . . . . . . . . . . . . . . . 11313.4. Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 1-2. . . . . . . . . . . . . . . . . 11313.5. Laaja-alaisen osaamisen alueet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11313.6. Oppiaineet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 117

13.6.1. USKONTO. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 117Ortodoksinen uskonto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 121Katolinen uskonto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 125Evankelisluterilainen uskonto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 128Islam. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 131

13.6.2. Elämänkatsomustieto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13413.6.3. Musiikki. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14013.6.4. Kuvataide. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15913.6.5. Käsityö. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17613.6.6. Liikunta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18713.6.7. Oppilaanohjaus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19913.6.8. Matematiikka. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20113.6.9. Äidinkieli ja kirjallisuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 221

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 223Suomen kieli ja kirjallisuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 278

13.6.10. TOINEN KOTIMAINEN KIELI. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 343Ruotsin kieli, A-oppimäärä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 349

13.6.11. VIERAAT KIELET. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 349Ranska, A-oppimäärä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 349Englanti, A-oppimäärä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 350Saksa, A-oppimäärä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 357

13.6.12. Ympäristöoppi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 357

14. Vuosiluokat 3-6. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38314.1. Vuosiluokkien 2 ja 3 välinen siirtymävaihe. . . . . . . . . . . . . . . . . 38314.2. Oppijana kehittyminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38614.3. Vuosiluokkien 6 ja 7 välinen siirtymävaihe. . . . . . . . . . . . . . . . . 38814.4. Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 3-6. . . . . . . . . . . . . . . . . 39314.5. Laaja-alaisen osaamisen alueet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39414.6. Oppiaineet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 397

14.6.1. USKONTO. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 397Ortodoksinen uskonto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 402Katolinen uskonto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 413Evankelisluterilainen uskonto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 423Islam. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 435

14.6.2. Elämänkatsomustieto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44514.6.3. Musiikki. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45814.6.4. Kuvataide. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50714.6.5. Käsityö. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 54614.6.6. Liikunta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 57614.6.7. Oppilaanohjaus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 60714.6.8. Monilukutaito. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 61014.6.9. Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen. . . . . . . . . . . . . . 61114.6.10. Työelämätaidot ja yrittäjyys. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 61114.6.11. Matematiikka. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 61214.6.12. Historia. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 66914.6.13. Äidinkieli ja kirjallisuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 692

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 694Suomen kieli ja kirjallisuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 812

14.6.14. Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuudenrakentaminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 950

14.6.15. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu. . . . . . . . 95014.6.16. Ajattelu ja oppimaan oppiminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 95114.6.17. Itsestä huolehtiminen ja arjentaidot. . . . . . . . . . . . . . . . . 95214.6.18. Yhteiskuntaoppi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 95414.6.19. TOINEN KOTIMAINEN KIELI. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 965

Ruotsin kieli, B1-oppimäärä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 966Ruotsin kieli, A-oppimäärä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 978

14.6.20. VIERAAT KIELET. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1008Ranska, A-oppimäärä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1008

Englanti, A-oppimäärä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1039Saksa, A-oppimäärä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1077

14.6.21. Ympäristöoppi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1108

15. Vuosiluokat 7-9. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 117215.1. Vuosiluokkien 6 ja 7 välinen siirtymävaihe. . . . . . . . . . . . . . . . 117215.2. Yhteisön jäsenenä kasvaminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 117815.3. Perusopetuksen päättäminen ja seuraavaan koulutusvaiheeseen

siirtyminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 118015.4. Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 7-9. . . . . . . . . . . . . . . . 118915.5. Laaja-alaisen osaamisen alueet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 118915.6. Oppiaineet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1195

15.6.1. Biologia. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 119515.6.2. Maantieto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 122315.6.3. Fysiikka. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 126215.6.4. Kemia. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 130315.6.5. Terveystieto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 134415.6.6. USKONTO. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1366

Ortodoksinen uskonto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1371Katolinen uskonto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1379Evankelisluterilainen uskonto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1387Islam. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1394

15.6.7. Elämänkatsomustieto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 140215.6.8. Musiikki. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 141215.6.9. Kuvataide. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 143615.6.10. Käsityö. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 147015.6.11. Liikunta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 148115.6.12. Kotitalous. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 150915.6.13. Oppilaanohjaus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 152815.6.14. Matematiikka. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 154915.6.15. Historia. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 159615.6.16. Äidinkieli ja kirjallisuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1623

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . 1626Suomen kieli ja kirjallisuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1706

15.6.17. Kotitalous. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 182015.6.18. Liikunta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 182315.6.19. Musiikki. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 182315.6.20. Tekstiilityö. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 182415.6.21. Yhteiskuntaoppi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1824

15.6.22. TOINEN KOTIMAINEN KIELI. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1833Ruotsin kieli, B1-oppimäärä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1833Ruotsin kieli, A-oppimäärä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1859

15.6.23. VIERAAT KIELET. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1881Ranska, A-oppimäärä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1881Englanti, A-oppimäärä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1915Espanja, B2-oppimäärä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1939Saksa, A-oppimäärä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1953Ranska, B2-oppimäärä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1984Saksa, B2-oppimäärä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1999Venäjä, B2-oppimäärä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2015

1. Paikallisen opetussuunnitelmanmerkitys ja laadinta

Linkki Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin: Luku 1. Paikallisen opetussuunnitelmanmerkitys ja laadinta

1.1. Opetussuunnitelman perusteet ja paikallinenopetussuunnitelma

Kirkkonummen kunnan paikallinen perusopetuksen opetussuunnitelma on laadittuopetussuunnitelman perusteiden 2014 sekä muiden perusopetusta ohjaavien normien(perusopetuslaki ja -asetus sekä valtioneuvoston asetus) perusteella.

Paikallinen opetussuunnitelma luo yhteisen perustan ja suunnan päivittäiselle koulutyölleKirkkonummella. Se on strateginen ja pedagoginen työkalu, joka linjaa niin opetuksen järjestäjäntoimintaa kuin koulujen työtä. Opetussuunnitelma liittää koulujen toiminnan muuhun paikalliseentoimintaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja oppimisen edistämiseksi.

Tässä opetussuunnitelmassa päätetään perusopetuksen kasvatustyön, opetuksen, oppimisenarvioinnin ja tuen, ohjauksen ja oppilashuollon, kodin ja koulun yhteistyön sekä muun toiminnanjärjestämisestä ja toteuttamisesta. Kirkkonummen perusopetuksen opetussuunnitelma on laadittumoniammatillisena yhteistyönä. Sen laadinnassa on otettu huomioon opetuksen laadun jatkuvakehittäminen ja oppijan koulutuksellinen jatkumo.

Kirkkonummen kunnan perusopetuksen opetussuunnitelma on laadittu kaikille kouluille yhteisenäsiten, että koulukohtaisesti määriteltävät osiot kirjataan opetussuunnitelmaan perustuviinlukuvuosittaisiin suunnitelmiin. Näillä suunnitelmilla täsmennetään, miten opetussuunnitelmaatoteutetaan kussakin koulussa lukuvuoden aikana. Keskeiset lukuvuosisuunnitelmissa päätetytasiat tiedotetaan myös huoltajille ja oppilaille.

Opetussuunnitelma ja siihen liittyvä koulukohtainen lukuvuosisuunnitelma toimivat opettajantyövälineinä opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa.

Opetussuunnitelmatyöhön on osallistunut koko perusopetuksen henkilöstö kuntakohtaistentyöryhmien muodossa ja yhteisissä koulutuspäivissä. Oppilaat ovat osallistuneetopetussuunnitelman laadintaan pohtimalla laaja-alaisen osaamisen taitoja sekä monialaisiaoppimiskokonaisuuksia. Huoltajat ovat voineet kommentoida opetussuunnitelmatekstejävanhempainyhdistysten kautta sekä koulujen OPS-tilaisuuksissa. Opetussuunnitelmantyöversio on myös ollut kunnan kotisivulla huoltajien luettavissa ja kommentoitavissa.Opetussuunnitelmatyössä ovat olleet mukana myös esiopetuksen ja oppilashuollon edustajat

Pai

kalli

sen

opet

ussu

unni

telm

an m

erki

tys

ja la

adin

ta

1

https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/perusopetus/419550/tekstikappale/424807https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/perusopetus/419550/tekstikappale/424807

Pai

kalli

sen

opet

ussu

unni

telm

an m

erki

tys

ja la

adin

ta

sekä yhteistyökumppaneita esimerkiksi kirjastosta joko työryhmissä tai antaen kommenttejateksteistä.

Opetussuunnitelma on hyväksytty suomenkielisessä varhaiskasvatus- ja opetuslautakunnassa18.5.2016.

1.2. Paikallisen opetussuunnitelman laatimistaohjaavat periaatteet

Linkki Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin: Luku 1.2. Paikallisenopetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet

Opetussuunnitelman tehtävänä on edistää opetuksen laadun jatkuvaa kehittämistä ja vahvistaakoulutuksellista jatkumoa. Se luo perustan esiopetuksesta perusopetukseen ja perusopetuksestaseuraavaan koulutusvaiheeseen siirtymiselle. Laadinnassa on otettu huomioon muut paikallisetsuunnitelmat kuten

• Varhaiskasvatuksen suunnitelma• Esiopetuksen opetussuunnitelma• Perusopetukseen valmistavan opetuksen suunnitelma• Lisäopetuksen opetussuunnitelma• Aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnitelma• Lastensuojelulain mukainen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma• Kirkkonummen kunnan sivistystoimen tieto- ja viestintästrategia.

Lisäksi laaditaan oppilaitoskohtainen tasa-arvosuuunnitelma yhteistyössä henkilöstön jaoppilaiden tai opiskelijoiden kanssa. Yhdenvertaisuussuunnitelma tehdään yhdessä tasa-arvosuunnitelman kanssa. Vuosittaisen tarkastelun lisäksi suunnitelma voidaan laatia enintäänkolmeksi vuodeksi kerrallaan. Kirkkonummella oppilaitoskohtainen tasa-arvosuunnitelma liitetäänlukuvuosisuunnitelman yhteyteen, ja se tulee päivittää vähintään kolmen vuoden välein yhdessäoppilaiden kanssa.

Edellä mainitut paikalliset suunnitelmat ovat luettavissa kunnan kotisivuilta.

1.3. Paikallisen opetussuunnitelman arviointi jakehittäminen

Linkki Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin: Luku 1.3 Paikallisenopetussuunnitelman arviointi ja kehittäminen

Kirkkonummella paikallisen opetussuunnitelman arviointi tapahtuu vuosittain koulujenlukuvuosisuunnitelmien ja Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelman (KuntaKeSu)arvioinnin kautta. Arvioinnin apuna käytetään mm. valtakunnallisia Perusopetuksenlaatuarvioinnin kriteereitä, huoltajakyselyitä, koulujen itsearviointeja, auditointeja sekä oppilaillesuunnattuja kyselyitä. Lukuvuosisuunnitelman toteutumisen arviointi ja seuraavan lukuvuodensuunnittelu aloitetaan kevätlukukaudella. Monialaisten opintokokonaisuuksien arvioinnissa jasuunnittelussa oppilaat ovat mukana lukuvuosisuunnitelman laatimisen yhteydessä. KuntaKeSu:aarvioidaan ja päivitetään yhdessä luottamushenkilöiden kanssa. Arvioinnin tavoitteena onkoulutuksen kehittäminen sekä oppimisen edellytysten parantaminen.

1.4. Paikallisen opetussuunnitelman laadinta jakeskeiset opetusta ohjaavat ratkaisut

Linkki Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin: Luku 1.4. Paikallisenopetussuunnitelman laadinta ja keskeiset opetusta ohjaavat ratkaisut2

https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/perusopetus/419550/tekstikappale/424809https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/perusopetus/419550/tekstikappale/424809https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/perusopetus/419550/tekstikappale/426520https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/perusopetus/419550/tekstikappale/426520https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/perusopetus/419550/tekstikappale/426521https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/perusopetus/419550/tekstikappale/426521

Kirkkonummen kunnan opetussuunnitelman tässä luvussa kuvataan opetuksen järjestämiseenliittyvät sellaiset ratkaisut, joita ei ole kuvattu muissa luvuissa.

Näitä ovat

• miten opetustunnit jaetaan vuosiluokittain yhteisten oppiaineiden, taide- jataitoaineiden valinnaisten tuntien sekä oppilaalle valinnaisten aineiden keskenvaltioneuvoston asetuksen edellyttämällä tavalla (paikallinen tuntijako perusopetukseen,kielikylpyopetukseen sekä musiikkiluokkien opetukseen)

• mikä on opetuksen järjestäjän kieliohjelma, miltä vuosiluokilta eri kielten opetus aloitetaan

1.4.1. Paikallinen tuntijakoLinkki Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin: Luku 1.4. Paikallisenopetussuunnitelman laadinta ja keskeiset opetusta ohjaavat ratkaisut

Pai

kalli

sen

opet

ussu

unni

telm

an m

erki

tys

ja la

adin

ta

3


Pai

kalli

sen

opet

ussu

unni

telm

an m

erki

tys

ja la

adin

ta

Tuntijako suomenkieliseen perusopetukseen

4

Tuntijako kielikylpyopetukseen

Pai

kalli

sen

opet

ussu

unni

telm

an m

erki

tys

ja la

adin

ta

5

Pai

kalli

sen

opet

ussu

unni

telm

an m

erki

tys

ja la

adin

ta

Tuntijako musiikkiluokille

6

1.4.2. KieliohjelmaKielikasvatus opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti

Kielitaidon kehittyminen alkaa varhaislapsuudessa ja jatkuu elinikäisenä prosessina. Monikielinenkompetenssi kehittyy kotona, koulussa ja vapaa-ajalla. Se koostuu äidinkielten ja muidenkielten sekä niiden murteiden eritasoisista taidoista. Koulun kieltenopetuksen lähtökohtana onkielen käyttö eri tilanteissa. Se vahvistaa oppilaiden kielitietoisuutta ja eri kielten rinnakkaistakäyttöä sekä monilukutaidon kehittymistä. Oppilaat oppivat tekemään havaintoja erikielisistäteksteistä ja vuorovaikutuksen käytänteistä, käyttämään kielitiedon käsitteitä tekstien tulkinnassaja hyödyntämään erilaisia tapoja oppia kieliä. Oppilaat käyttävät eri kielten taitoaan kaikenoppimisen tukena eri oppiaineissa. Oppilaita ohjataan lukemaan kielitaidolleen sopivia tekstejä jahankkimaan opiskelussa tarvittavaa tietoa eri kielillä.

Oppilaita ohjataan tiedostamaan sekä omaa että muiden kielellisten ja kulttuuristen identiteettienmonikerroksisuutta. Myös vähemmistökielten ja uhanalaisten kielten merkitys tuodaan esiinopetuksessa. Opetus tukee oppilaiden monikielisyyttä hyödyntämällä kaikkia, myös oppilaidenvapaa-ajalla käyttämiä kieliä. Opetus vahvistaa oppilaiden luottamusta omiin kykyihinsä oppiakieliä ja käyttää vähäistäkin kielitaitoaan rohkeasti. Kielikasvatus edellyttää eri oppiaineidenyhteistyötä.

Toisen kotimaisen ja vieraiden kielten opiskelun mahdollisuudet

Oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluu vähintään yksi pitkä ja yksi keskipitkä kielen oppimäärä. Näistätoinen on toinen kotimainen kieli (ruotsi tai suomi) ja toinen jokin vieras kieli tai saamen kieli. Pitkiäoppimääriä ovat A-oppimäärät sekä ruotsin ja suomen äidinkielenomaiset oppimäärät. Keskipitkiäoppimääriä ovat B1-oppimäärät. Lisäksi opetuksen järjestäjä voi tarjota oppilaille valinnaisina javapaaehtoisina kieliopintoina eripituisia kielten oppimääriä.

Toinen kotimainen kieli -oppiaineeseen on näissä perusteissa määritelty kuusi oppimäärää:ruotsin ja suomen pitkä eli A-oppimäärä, ruotsin ja suomen keskipitkä eli B1-oppimäärä sekääidinkielenomainen ruotsi ja suomi.

Vieras kieli -oppiaineeseen on määritelty seitsemän eri oppimäärää: englannin, muun vieraankielen ja saamen pitkät eli A-oppimäärät, vieraan kielen keskipitkä eli B1-oppimäärä sekä vieraankielen, saamen ja latinan lyhyet eli B2-oppimäärät.

Vieraan kielen oppimääräkuvaukset soveltuvat kaikille niille kielille, joille ei ole kielikohtaistaoppimääräkuvausta. Opetuksen järjestäjä huolehtii tällöin kielikohtaisen sovelluksen laatimisestanäiden perusteiden pohjalta. Englantiin on laadittu vain A-oppimäärä. Jos on tarpeen, voidaanpaikallisesti laatia englannin B1- tai B2- oppimääräkuvaus vieraan kielen B1- tai B2- oppimääränperusteiden pohjalta. Perusteissa määritelty kehittyvän kielitaidon taso soveltuu eurooppalaisiinkieliin, joissa käytetään aakkosiin pohjautuvaa kirjoitusjärjestelmää. Muihin opetuksen järjestäjänkieliohjelmaan sisältyviin kieliin opetuksen järjestäjä laatii opetussuunnitelman noudattaen näitäperusteita soveltuvin osin.

Kirkkonummen kunnan suomenkielisen perusopetuksen kieliohjelma

Kunnan kieliohjelman eri kielten opetustuntien määrästä on päätetty kunnan suomenkielisenperusopetuksen yhteisessä tuntijaossa.

Kaikille yhteinen A1-kieli, englanti

Yhteisenä kielenä (A1) opetetaan kaikissa peruskouluissa englannin kieltä.. Kielen opiskelualoitetaan kolmannella vuosiluokalla. Englanninkielen oppimista voidaan pohjustaa jo 2.vuosiluokalta alkaen nk. kielisuihkutuksen avulla, jolloin luokanopettajat eri oppiaineidenoppituokioissa voivat opettaa ja harjoittaa englanninkielisiä sanoja, sanontoja, lauluja, loruja,lauseita yms.

Vapaaehtoinen A2-kieli

Pai

kalli

sen

opet

ussu

unni

telm

an m

erki

tys

ja la

adin

ta

7

Pai

kalli

sen

opet

ussu

unni

telm

an m

erki

tys

ja la

adin

ta

Vapaaehtoisena kielenä (A2) tarjotaan toista kotimaista kieltä (ruotsia), saksaa ja ranskaa.Opetusryhmä muodostetaan, mikäli kielen valinneita oppilaita on vähintään 12. Vapaaehtoisenkielen opiskelu aloitetaan neljännellä luokalla ja kieltä opiskellaan perusopetuksen loppuunsaakka. Vapaaehtoisessa kielessä tulee kuudennen vuosiluokan päättyessä saavuttaa yhteisenA1-kielen taso. Opetukseen käytettävästä tuntimäärästä päätetään kunnan tuntijaossa

Kaikille yhteinen B1-kieli, toinen kotimainen kieli

Vuosiluokalla 6-9 toisena kotimaisena kielenä (B1) opetetaan kaikissa kunnan peruskouluissaruotsia. Kielen opetus aloitetaan 6. vuosiluokalta.

Valinnainen B2-kieli

Valinnaisena alkavana kielenä (B2) tarjotaan vuosiluokilla 8-9 Kirkkoharjun, Veikkolan ja Nissnikunkouluissa saksaa, ranskaa ja venäjää. Opetukseen käytettävästä tuntimäärästä päätetäänkunnan tuntijaossa.

Toisen pitkän vieraan kielen sijoittuminen tuntijakoon ja lukujärjestyksiin

Oppilaan opinto-ohjelmaan valitun A2-saksan tai A2-ranskan opiskelu tapahtuu oppilaalleylimääräisenä tuntina muiden oppiaineiden ja valinnaisten oppituntien tuntimäärän lisäksivuosiluokilla 4.-7. Näin toisen pitkän vieraan kielen valinneilla oppilaalla on 2 oppituntia enemmänkuin muilla oppilailla vuosiluokilla 4.-7. Kahdeksannelta vuosiluokalta alkaen A2 –kielenäopetettavat saksa ja ranska muuttuvat valinnaisaineiksi, jolloin toista vierasta kieltä lukevillaoppilailla on sama tuntimäärä kuin niillä, jotka eivät ole valinneet toista pitkää vierasta kieltä.

Ruotsia toisena pitkänä kielenä opiskelevilla oppitunnit sijoitetaan lukujärjestyksiin siten, ettäopiskelu tapahtuu 4.- 5.vuosiluokalla ylimääräisinä tunteina, ja jatkuu siten, että 6. ja 9. luokallaA2- kielenä opiskeltava ruotsi voidaan sijoittaa lukujärjestykseen samanaikaisesti ruotsin B1-kielen tuntien kanssa, tai koulun opettajaresurssin niin vaatiessa eri kohtaan lukujärjestyksessäkuin B1-kielen oppitunnit. Oppilaiden ruotsin kielen tuntimäärä on kuitenkin vuosiluokilla 6. ja 9.kaikilla oppilailla sama 2h/vk. 7. ja 8. luokalla toinen vapaaehtoisen pitkänä kielenä opiskeltavaruotsin tunti voidaan sijoittaa ruotsia B1-kielenä opiskelevien oppituntien kanssa samanaikaisestija toinen tunti 7. luokalla ylimääräisenä lisätuntina ja 8. luokalla oppilaan valinnaisainetuntina.Koulun opettajaresurssin niin vaatiessa toinen oppitunti voidaan sijoittaa myös eri kohtaanlukujärjestyksessä kuin B1-kielenä opiskeltava ruotsi.

Yhteenveto:

A2 saksa tai A2 ranska:

4.-7. luokka: kaksi ylimääräistä tuntia kaikkien muiden oppituntien (myös valinnaisaineiden) lisäksi

8.ja 9. luokka: 2 tuntia valinnaisainetunteina, ei ylimääräisinä tunteina

Vaikutus valinnaisaineisiin:

5.-7.luokalla: oppilas valitsee muita valinnaisaineita kuten muutkin yhden 1vvt mittaisenvalinnaisen

8. luokalla: Oppilaalla vieraan kielen lisäksi valittavissa 2x 1 vvt valinnaisaine

9. luokalla: Oppilaalla vieraan kielen lisäksi valittavissa yksi 1 vvt valinnaisaine

A2 ruotsi4.-5. luokka: 2 ylimääräistä tuntia6.ja 9. luokalla: 2 tuntia kuuluu oppilaanviikkotuntimäärään (samaan aikaan tai eri aikaan aloittavan B1-ruotsin kanssalukujärjestyksessä)7. luokalla: yksi tunti kuuluu oppilaan oppimäärään (samaan aikaan tai eriaikaan B1-ruotsin kanssa lukujärjestyksessä) ja yksi tunti ylimääräisenä tuntina

8.luokalla: yksi tunti kuuluu oppilaan oppimäärään (samaan aikaan tai eri aikaan B1-ruotsinkanssa lukujärjestyksessä) ja yksi oppitunti valinnaisaineena

8

Vaikutus valinnaisaineisiin:5.-7.luokalla: oppilas valitsee muita valinnaisaineita kuten muutkinyhden 1vvt mittaisen valinnaisen8.luokka: Oppilaalla A2-ruotsin lisäksi valittavissa yksi 2vvt jayksi 1 vvt valinnaisaine9.luokka: Oppilaalla A2-ruotsin lisäksi valittavissa yksi 2vvt ja kaksi 1 vvtvalinnaisainetta

Muiden valinnaisten aineiden laajuudet vuosiluokittain:

5. lk 1 vvt,

6. lk 1vvt,

7. lk 1vvt,

8. lk 2vvt, 1 vvt, 1 vvt,

9. lk 2vvt, 1vvt

Vapaaehtoisen A2-kielen opiskelun keskeyttäminen

Vapaaehtoinen A2-kieli on vapaaehtoinen valintapäätökseen asti. Sen jälkeen edellytetäänvalintaan sitoutumista. Jossain tapauksissa oppilaan tekemä valintapäätös on kuitenkin tehtyilmeisen heikoin perustein tai opiskelu saattaa muista syistä osoittautua liian raskaaksi, jolloinvoidaan keskeyttäminen sallia.

Vapaaehtoisena kielenä (A2) toista kotimaista kieltä opiskellut oppilas jatkaa pääsääntöisestikielen opiskelua peruskoulun loppuun asti. Jos oppilas keskeyttää toisen kotimaisen kielenopiskelun A2-oppimäärän tasoisena, on hänen kuitenkin suoritettava saman kielen yhteinen B1-oppimäärä.

Vapaaehtoisen A2-saksan tai A2-ranskan keskeyttäminen on mahdollista vainoppimisvaikeuksien vuoksi tai terveydellisten syiden perusteella.

Oppilaan huoltajan on esitettävä keskeyttämisen perusteet ja niihin liitettävät selvitykset koulunjohtajalle/rehtorille. Päätöksen keskeyttämisestä tekee asianomaisen koulun johtaja/rehtori.

Vieraiden kielten varhentamista koskeva kokeilu

Kirkkonummen kunta on mukana kielten opiskelun varhentamisen, kehittämisen ja lisäämisenvaltionhankkeessa, joka on osa hallituksen kärkihanketta (uusi peruskoulu -ohjelma, kieltenopetusta koskeva kokeilu). Hankkeen puitteissa Kirkkonummella on mahdollista opiskellaseuraavia kieliä ja laajuuksia niillä kouluilla, jotka ovat mukana hankkeessa:

• valinnan mukaan saksaa 1.-3. luokilla. Opetuksen laajuus on 1 vvt. Opetusryhmämuodostetaan, mikäli kielen valinneita oppilaita on vähintään 12. Opetuksessapainotuksena on toiminnallisuus. Saksan opiskelu jatkuu valinnan mukaan A2-kielenä4.luokalta alkaen.

• valinnan mukaan ranskaa 1.-3. luokilla. Opetuksen laajuus on 1 vvt. Opetusryhmämuodostetaan, mikäli kielen valinneita oppilaita on vähintään 12. Opetuksessapainotuksena on toiminnallisuus. Ranskan opiskelu jatkuu valinnan mukaan A2-kielenä4.luokalta alkaen.

• espanjan kieltä B2-kielenä 8.luokalta alkaen. Muiden B2-kielten laajuudet, oppimäärät jatavoitteet koskevat myös espanjan kieltä.

Opetus hankkeen puitteissa toteutetaan hankerahoituksena niin kauan kuin hanke kestää.

Pai

kalli

sen

opet

ussu

unni

telm

an m

erki

tys

ja la

adin

ta

9

Per

usop

etus

yle

issi

vist

ykse

n pe

rust

ana

2. Perusopetus yleissivistyksenperustana

Linkki Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin: Luku 2. Perusopetus yleissivistyksenperustana

2.1. Opetuksen järjestämistä ohjaavat velvoitteetLinkki Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin: Luku 2.1. Opetuksen järjestämistäohjaavat velvoitteet

2.2. Perusopetuksen arvoperustaLinkki Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin: Luku 2.2 Perusopetuksen arvoperusta

Paikalliset näkökulmat Kirkkonummella:

Päivittäisessä koulutyössä huomioidaan Kirkkonummen kuntastrategian arvot: avoimuus,luottamus, rohkeus, kestävyys ja arvostus.

• Kaksikielisyys• Monikulttuurisuus• Monipuolinen luonto, kulttuuriympäristö ja merellisyys (Porkkalanniemi, Nuuksio, Meiko)• Paikallishistoria (Porkkalan parenteesi, Hvitträsk, kalliomaalaukset, Kuninkaantie,

Keskiaikainen kirkko, kasvu ja muutos 1960-luvulta tähän päivään)• Kestävä kehitys esim. Vihreä lippu.

Arviointi ja seuranta

Oppilaat ja henkilöstö seuraavat arvoperustan toteutumista koulun arjessa ja arvioivat sitälukuvuoden toiminnan arvioinnin yhteydessä (Perusopetuslaki 21§). Arviointia ja seurantaatoteutetaan kehityskeskustelujen, arviointikeskustelujen ja jatkuvan itsearvioinnin kautta.

Arvoperustan toteutumisen arviointi ja seuranta rakentuu laajalle ja toimivalle kouluyhteisönyhteistyölle ja vuorovaikutukselle.

Kirkkonummen perusopetuksessa arvoperustan arvioinnissa ja toiminnan kehittämisessähyödynnetään perusopetuksen laatuarviointia ja auditointia.

2.3. OppimiskäsitysLinkki Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin: Luku 2.3. Oppimiskäsitys

Oppilas on aktiivinen toimija, joka oppii asettamaan tavoitteita ja ratkaisemaan ongelmia sekäitsenäisesti että yhdessä muiden kanssa. Oppilas sitoutuu ja ottaa vastuuta koulutyöstään.Oppimaan oppimisen ja reflektoinnin taidot korostuvat.

Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten oppilaiden, opettajien ja muiden aikuisten sekäeri yhteisöjen kanssa erilaisissa oppimisympäristöissä.

Monipuolisen myönteisen ja realistisen palautteen antaminen ja saaminen ovat keskeinen osaoppimista tukevaa ja kiinnostuksen kohteita laajentavaa vuorovaikutusta.

10

https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/perusopetus/419550/tekstikappale/426523https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/perusopetus/419550/tekstikappale/426523https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/perusopetus/419550/tekstikappale/426524https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/perusopetus/419550/tekstikappale/426524https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/perusopetus/419550/tekstikappale/426525https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/perusopetus/419550/tekstikappale/426526

3. Perusopetuksen tehtävä ja yleisettavoitteet

Linkki Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin: Luku 3. Perusopetuksen tehtävä jayleiset tavoitteet

3.1. Perusopetuksen tehtäväLinkki Perusopetuksen opetussunnitelman perusteisiin: Luku 3.1 Perusopetuksen tehtävä

Esi- ja perusopetuksen painopisteet Kirkkonummella ovat:

• Oppilaan osallisuus• Kestävä tulevaisuus• Laaja-alainen osaaminen• Yhtenäinen oppimispolku• Oppivan yhteisön hyvinvointi

Painopisteiden toteuttaminen eri vuosiluokilla kuvataan opetussuunnitelman luvuissa 13, 14 ja 15.

3.2. Opetuksen ja kasvatuksen valtakunnallisettavoitteet

Linkki Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin: Luku 3.2. Opetuksen ja kasvatuksenvaltakunnalliset tavoitteet

3.3. Laaja-alainen osaaminen paikallisessaopetussuunnitelmassa

Linkki Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin: Luku 3.3 Tavoitteena laaja-alainenosaaminen

Per

usop

etuk

sen

teht

ävä

ja y

leis

et ta

voitt

eet

11

https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/perusopetus/419550/tekstikappale/426528https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/perusopetus/419550/tekstikappale/426528https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/perusopetus/419550/tekstikappale/426528https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/perusopetus/419550/tekstikappale/428610https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/perusopetus/419550/tekstikappale/428610https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/perusopetus/419550/tekstikappale/428611https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/perusopetus/419550/tekstikappale/428611

Per

usop

etuk

sen

teht

ävä

ja y

leis

et ta

voitt

eet

Painotuksia Kirkkonummella:

Oppilas ottaa vastuuta oppimisesta ja toiminnastaan ikä- ja kehitystasonsa mukaan. Oppilastunnistaa vahvuutensa ja omat tapansa oppia. Keskeistä on oppimaan oppimisen taidot jaelinikäinen oppiminen. Tunne- ja vuorovaikutustaitojen oppiminen edistää itsetuntemusta jaitsestä ja toisista huolehtimista. (L1, L2, L3)

Oppilaan monilukutaitoa kehitetään säännöllisesti hyödyntämällä monimediaista materiaalia(L4). Tekninen ympäristö, sähköiset oppimisympäristöt ja toimivat välineet ovat käytössäoppimisen tukena. Kirkkonummella noudatetaan sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikanstrategiaa (L5). Strategian mukaisesti kaikilla kouluilla laaditaan nykytilanteen kuvauksen pohjaltatoimenpideohjelma tieto- ja viestintätekniikan käytön kehittämiseksi. Kirkkonummen kunnansivistystoimen TVT-strategia on luettavissa kunnan kotisivulta.12

Oppilaille tarjotaan monialainen lähestymistapa yrittäjyyteen ja työelämätaitoihin. Koulutovat koko yhtenäisen perusopetuksen ajan aktiivisia yhteistyönrakentajia lähiympäristönsäyrittäjiin ja työelämään sekä hyödyntävät oppilaiden vanhempien kiinnostusta ja osaamista.Oppilaita kannustetaan oman harrastuneisuutensa hyödyntämiseen kouluopinnoissa ja opintojenhyödyntämistä harrastuksissaan. Opetuksessa tuetaan työelämätaitoja ja yrittäjyyskasvatustaesim. opintokäynneillä, vierailuilla ja projektimaisilla työtavoilla. Koulut voivat käyttää opetuksentukena erilaisia yrittäjyyskasvatuksen ohjelmia esim. Nuori yrittäjyys ry:n ohjelmat ja Yrityskylä.Koulut myös hyödyntävät Kirkkonummen Yrittäjät ry:n tarjoamia yhteistyömahdollisuuksia (L6).

Oppilasta kannustetaan vaikuttamiseen oppimisympäristössään, mikä lisää osallisuudentunnetta. Keskeistä on oppilaan sisäisen yrittäjyyden, sinnikkyyden ja ryhmätyötaitojenkehittäminen. Vaikuttamista ja osallistumista harjoitellaan ja toteutetaan vuosittain esim.oppilasagentit, oppilaskunta ja nuorisoparlamentti (L6, L7).

Tuntijakoon merkityt valinnaisaineet pohjautuvat laaja-alaisiin osaamisalueisiin.

Arviointi ja seuranta

Oppilaat ja henkilöstö seuraavat laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden toteutumista koulun arjessaja arvioivat sitä lukuvuoden toiminnan arvioinnin yhteydessä (Perusopetuslaki 21§). Arvointiaja seurantaa toteutetaan kehityskeskustelujen, arviointikeskustelujen ja jatkuvan itsearvioinninkautta.

Arviointi ja seuranta rakentuvat laajalle ja toimivalle kouluyhteisön yhteistyölle javuorovaikutukselle ja sitä toteutetaan kehityskeskusteluiden ja jatkuvan itsearvioinnin avulla.Toiminnan kehittämisessä hyödynnetään perusopetuksen laatuarviointia ja auditointeja.

Per

usop

etuk

sen

teht

ävä

ja y

leis

et ta

voitt

eet

13

Yht

enäi

sen

peru

sope

tuks

en to

imin

taku

lttuu

ri

4. Yhtenäisen perusopetuksentoimintakulttuuri

Linkki Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin: Luku 4. Yhtenäisen perusopetuksentoimintakulttuuri

4.1. Toimintakulttuurin merkitys ja kehittäminenLinkki Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin: Luku 4.1. Toimintakulttuurin merkitys jakehittäminen

Kirkkonummen kunnan suomenkielisessä opetustoimessa on kolme oppilaaksiottoaluetta,joilla kullakin on yhtenäiskoulu ja sen yläluokille oppilaita syöttäviä alaluokkien kouluja.Yhtenäiskouluissa on oppilaan koko koulupolun kattava yhtenäinen toimintakulttuuri. Yhteistyöyhtenäisen perusopetuksen ja katkeamattoman oppimispolun toteuttamiseksi on tiivistäyhtenäiskoulujen ja syöttävien koulujen välillä jokaisella oppilaaksiottoalueella. Koulujenrakenteet ja toiminta suunnitellaan ja toteutetaan niin, että ne tukevat aineenopettajienja luokanopettajien tiivistä ja arjessa näkyvää yhteistyötä sekä kussakin koulussa ettäoppilaaksiottoalueella. Opettajat kehittävät opettajuuttaan ja työtapojaan kouluttautumalla javerkostoitumalla. Aineenopettajien ja luokanopettajien yhteissuunnitteluun ja pedagogiseenyhteistyöhön osoitetaan tarvittavat rakenteet ja aika niin yhtenäiskoulujen sisällä kuin alueellisestioppilaaksiottoalueittain. Näin vahvistetaan myös jakamisen kulttuuria.

Kaikessa toiminnassa korostetaan oppilaiden osallisuutta. Oppilaat ovat mukana tavoitteidenasettamisessa, toiminnan suunnittelussa ja arvioinnissa. Kouluissa toteutetaan mm. tuki- jakummioppilastoimintaa sekä kestävän tulevaisuuden huomioivaa toimintaa. Kaikissa kouluissa onoppilaskuntaa edustava hallitus, jonka oppilaat valitsevat.

Huoltajat osallistetaan koulun toimintakulttuurin kehittämiseen mm. vanhempainyhdistysten,erilaisten tapahtumien ja tilaisuuksien sekä luokkatoimikuntien toiminnan kautta.Huoltajien osaamista huomioidaan mm. erilaisten teemapäivien, projektien ja monialaistenoppimiskokonaisuuksien toteuttamisessa.

Perusopetuksen opetussuunnitelma on laadittu yhteneväiseksi esiopetuksesta toiselle asteelle.Nivelvaiheet kuvataan opetussuunnitelman vuosiluokkakohtaisissa osioissa Kirkkonummentoimintamallien mukaisesti. Koulut tekevät yhteistyötä mm. varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen,toisen asteen oppilaitosten, nuorisotoimen, kirjaston, kuvataidekoulun, musiikkiopiston,seurakuntien sekä erilaisten yritysten ja yhteisöjen kanssa.

Oppivan yhteisön rakenteet ja käytännöt pohjautuvat jaetun johtajuuden periaatteelle. Kaikkiopettajat ovat yhteistyössä mukana koulun kehittämisessä. Myönteinen vuorovaikutus on tärkeäoppimista ja hyvinvointia edistävä tekijä. Tähän kiinnitetään kouluissa erityistä huomiota.Jokaisella kouluyhteisön jäsenellä on oikeus myönteiseen ja kunnioittavaan kohtaamiseenkoulupäivän aikana.

Koulut kuvaavat lukuvuosisuunnitelmissaan, miten yhteistyö toteutetaan esiopetuksen,eri luokka-asteiden, seuraavan koulutusvaiheen oppilaitosten sekä mahdollisten muidenyhteistyökumppanien kanssa. Lukuvuosisuunnitelmaan kirjataan, miten tiimityöt ja vastuut onorganisoitu sekä miten myönteistä vuorovaikutusta ylläpidetään ja edistetään. Jokainen koulutäsmentää oman toimintakulttuurinsa kehittämisen tavoitteet, yhteiset toimintaperiaatteet jakäytännön toteutuksen lukuvuosisuunnitelmassaan.

14

https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/perusopetus/419550/tekstikappale/428613https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/perusopetus/419550/tekstikappale/428613https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/perusopetus/419550/tekstikappale/428614https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/perusopetus/419550/tekstikappale/428614

4.2. Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavatperiaatteet

Linkki Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin: Luku 4.2. Toimintakulttuurin kehittämistäohjaavat periaatteet

4.3. Oppimisympäristöt ja työtavat

4.3.1. OppimisympäristötLinkki Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin: Luku 4.3 Oppimisympäristöt

Tilojen käytön järjestelyssä ja suunnittelussa otetaan huomioon opetuksen ja oppimisentarpeet. Ympäristön tulee olla terveellinen, turvallinen ja esteettinen sekä mahdollistaa leikki jajoustavat työtavat. Kiireetön ja kannustava ilmapiiri tukee oppimista. Oppimisessa hyödynnetäänmahdollisimman paljon koulun ulkopuolisia oppimisympäristöjä mm. lähiympäristöä,liikuntapaikkoja ja kirjastoa. Tieto- ja viestintätekniikan välineet ovat päivittäisessä käytössäoppimisen edistäjänä ja tukena. Oppilaat voivat käyttää myös omia tietoteknisiä laitteitaanopettajan ja huoltajien kanssa sovittujen periaatteiden mukaan. Koulujen kansainvälistyminen jakansainvälisyyshankkeet laajentavat oppimisympäristöjä.

4.3.2. TyötavatLinkki Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin: Luku 4.3 Työtavat

Työtapojen tulee olla monipuolisia ja joustavia. Työtapoja valittaessa olennaisia tekijöitäovat oppimisen ilo ja onnistumisen kokemukset. Itseohjautuvuuden ja ryhmään kuulumisentunteen tukeminen lisää motivaatiota. Vastuunotto ja erilaisissa rooleissa toimiminen ovat osajokapäiväistä koulutyötä.

Opettaja valitsee työtavat vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa ja ohjaa oppilaita erityisestiuusien työtapojen käytössä itseohjautuvuutta vahvistaen. Oppimaan oppimisen taitojenkehittyminen tapahtuu parhaiten silloin, kun opettaja ohjaa oppilaita suunnittelemaan jaarvioimaan työskentelytapojaan itse. Tämä taas motivoi ja auttaa oppilaita ottamaan vastuutaoppimisestaan ja työskentelystään. Yhteinen tavoitteiden ja arviointiperusteiden pohdintasitouttaa tavoitteiden mukaiseen työskentelyyn.

Jokainen koulu täsmentää oppimisympäristöjen ja työtapojen kehittämisen tavoitteet, yhteisettoimintaperiaatteet sekä yhteistyön ja käytännön toteutuksen lukuvuosisuunnitelmassaan.

Opetuksen eriyttäminen perustuu oppilaan tarpeille ja mahdollistaa omaehtoisen oppimisensuunnittelun, erilaisten työtapojen valinnan ja yksilöllisen etenemisen. Kirkkonummenopetussuunnitelmaan on laadittu eri eriyttämisen tapoja ja muotoja kuvaava taulukko opettajantyön avuksi.

Eriyttämisen laajuus

Yht

enäi

sen

peru

sope

tuks

en to

imin

taku

lttuu

ri

15

https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/perusopetus/419550/tekstikappale/428615https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/perusopetus/419550/tekstikappale/428615https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/perusopetus/419550/tekstikappale/428615https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/perusopetus/419550/tekstikappale/429105

Yht

enäi

sen

peru

sope

tuks

en to

imin

taku

lttuu

ri

ALASPÄIN ERIYTTÄVÄ YLÖSPÄIN ERIYTTÄVÄ

OPPIMATERIAALI e-kirjat, omat kirjat, äänikirjat,oma materiaali

soveltavat tehtävät, omamateriaali

lisävihkot (esim. matikanSolmu, www.solmu.fi)

SÄHKÖINENOPPIMATERIAALI

perustehtäviä, e-tehtäviä soveltavia tehtäviä

RYHMÄJAOT joustavia, monipuolisetmuodostamisperiaatteetryhmille (esim. kognitiivisettaidot, luonteenvahvuudet),luokkarajoja ylittävätryhmäjaot

joustavia, monipuolisetmuodostamisperiaatteetryhmille (esim. kognitiivisettaidot, luonteenvahvuudet),luokkarajoja ylittävätryhmäjaot

TEHTÄVIEN MÄÄRÄ perustehtäviä, vähemmän,osa tehtävistä suullisesti(kotitehtävissä vanhempienkuittaus), erilaisia läksyjä/erilaiset läksyt

mielekkäitä ja monipuolisialisätehtäviä, enemmän,erilaisia läksyjä/erilaiset läksyt

KOEJÄRJESTELY enemmän aikaa jaselkeämmät yksilölliset ohjeet,yksilöllinen koejärjestely,kokeen suoritus- taitäydennysmahdollisuussuullisesti, kokeenpilkkominen osiin,koetilanteessa kokeenpalautus kaikilla yhtä aikaa,tarvittaessa tauko kokeenkeskellä, tieto koealueenkeskeisistä asioista kirjallisestietukäteen

aihealuetta koskevatvaikeammat koetehtävät sekämahdollisuus vaativampiinvastauksiin

TILANKÄYTTÖ eri tilassa keskitytään erilaisiintehtäviin, joustava, kiinnitetäänhuomiota istumapaikkaanluokassa; kenen vieressäistuu, miten kuulee,näkee opettajan, missäasennossa pulpetti suhteessaopettajaan ja tauluun, luokanmateriaalisten häiriötekijöidenkarsiminen, koulun muidentilojen hyödyntäminen

eri tilassa keskitytään erilaisiintehtäviin, joustava, koulunmuiden tilojen hyödyntäminen

MUISTIINPANOT valmiit muistiinpanot, koonnit,vaihtoehtoiset tavatmuistiinpanojentallentamiseen, yksinkertaisiaja selkeitä, kuvien käyttötukemaan muistamista,

oppilaan omat lisäykset,mahdollisuus käyttää muutakirjallisuutta tai/ja nettiälisätiedon hankinnassa

16

muistipanotekniikan ohjeistus(kannustaa oppilastalöytämään omanmuistiinpanotekniikkansa),

läksyvihko, läksyjenmerkitseminen päivämäärällä,muistilappujen käyttö vihossaja kirjoissa. Mahdollisuus ottaakännykällä kuva taulukuvastatai muusta tarpeellisestatiedosta, opettajanmuistiinpanot selkeitävisuaalisesti ja sisällöllisesti,oppilaiden aistikanavien jaliikkeen hyödyntäminenoppimisessa ja muistamisenstrategioissa

RESURSSIAPU avustaja, digitaaliset laitteet,resurssiopettaja, erityisopetus,toinen oppilas apunahelpoissa tukitehtävissä esim.muistuttamassa läksynmerkitsemisessä, ryhmätöissäja esim. lukuläksynkuuntelutehtävissä,erityisopettaja apunaluokkatilanteessa

avustaja, digitaaliset laitteet,resurssiopettaja, erityisopetus,erityisopettaja apunaluokkatilanteessa

Eriyttämisen syvyys

Yht

enäi

sen

peru

sope

tuks

en to

imin

taku

lttuu

ri

17

Yht

enäi

sen

peru

sope

tuks

en to

imin

taku

lttuu

ri


OPPIMATERIAALI e-kirjat, omat kirjat,äänikirjat, erityismateriaalienkäyttö, havaintomateriaali,pelit, selkokirjat (lukuaineet),kuvat ja videot

soveltavien materiaalienkäyttö,ongelmanratkaisutehtävät,luova kirjoittaminen,prosessikirjoittaminen, ,haasteelliset kirjat, videot,autenttiset materiaalit,syventävät ja soveltavatprojektityöt, pelit

TUEN KOLMIPORTAISUUS oppimissuunnitelma, HOJKS,tukiopetus, erityisopetus,läksytuki

oppimissuunnitelmatarvittaessa,

valinnaisaineet

TUKIOPETUS tarvittaessa, ennakoivatukiopetus sekä varmentavatukiopetus

ERITYISOPETUS tarvittaessa, erityisopettajaapuna luokkatilanteessa

erityisopettaja apunaluokkatilanteessa

RYHMÄJAOT joustavat opetusryhmät, (esim.lukuryhmät)samanaikaisopetus, avustaja,parityöskentely, monipuolisetmuodostamisperiaatteetryhmille (esim. kognitiivisettaidot, luonteenvahvuudet),luokkarajoja ylittävätryhmäjaot

joustavat opetusryhmät,avustaja, monipuolisetmuodostamisperiaatteetryhmille (esim. kognitiivisettaidot, luonteenvahvuudet),luokkarajoja ylittävätryhmäjaot

TEHTÄVIEN MÄÄRÄ, TASO vaikeusaste, vaatimustaso vaikeusaste, vaatimustaso,apuopettajana toimiminen,harrastuneisuutta jakiinnostuneisuutta osoittavat,haastattelut, materiaalintuominen sekä itse tekeminen,oma itse tehty lisämateriaali

VAIHTELEVAT TYÖTAVAT sähköiset materiaalit,digitaaliset laitteet, suullisettyöt, urakat

itsenäinen työskentely,yhteisön hyväksi työskentely,urakat, moninaiset työtavatsaman tehtävän sisällä

Etenemisnopeus

18


OPPIMATERIAALI tehtävien määrän karsiminen,

keskitytään perustaitoihin

lisätehtävät, harrastuneisuuttaja kiinnostuneisuutta osoittavattehtävät, oma itse tehtylisämateriaali

AVUSTAJAN TUKI tarvittaessa tarvittaessa

RYHMÄJAOT joustavat opetusryhmät,monipuolisetmuodostamisperiaatteetryhmille (esim. kognitiivisettaidot, luonteenvahvuudet)

joustavat opetusryhmät,monipuolisetmuodostamisperiaatteetryhmille (esim. kognitiivisettaidot, luonteenvahvuudet)

TUKIOPETUS tarvittaessa, ennakoiva sekävarmentava tukiopetus

LÄKSYKERHO tuettu läksyjen tekeminen mahdolliset muut aihettatukevat kerhot

ERITYISOPETUS tarvittaessa

TUEN KOLMIPORTAISUUS HOJKS taioppimissuunnitelma,

luokan kertaaminen

oppimissuunnitelma

4.4. Opetuksen eheyttäminen ja monialaisetoppimiskokonaisuudet

Linkki Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin: Luku 4.4 Opetuksen eheyttäminen jamonialaiset oppimiskokonaisuudet

Eheyttämisen tavoitteena on tehdä mahdolliseksi opiskeltavien asioiden välisten suhteiden jakeskinäisten riippuvuuksien ymmärtäminen. Se auttaa oppilaita yhdistämään eri tiedonalojentietoja ja taitoja sekä jäsentämään niitä mielekkäiksi kokonaisuuksiksi vuorovaikutuksessatoisten kanssa. Eheyttämisen avulla oppilaat voivat hahmottaa koulussa opiskeltavien asioidenmerkitystä oman elämän ja yhteisön sekä yhteiskunnan kannalta.

Eheyttämistä kouluilla voidaan toteuttaa esimerkiksi seuraavilla tavoilla:

• Rinnastamalla eli opiskelemalla samaa teemaa kahdessa tai useammassa oppiaineessasamanaikaisesti

• Jaksottamalla eli järjestämällä samaan teemaan liittyvät asiat peräkkäin opiskeltaviksi• Toteuttamalla toiminnallisia aktiviteetteja kuten teemapäiviä, erilaisia tapahtumia,

kampanjoita, opintokäyntejä ja leirikouluja• Suunnittelemalla monialaisia, pitempikestoisia oppimiskokonaisuuksia, joiden

toteuttamiseen osallistuu useampia oppiaineita ja joihin voi sisältyä edellä mainittujaeheyttämistapoja

• Muodostamalla oppiaineista integroituja kokonaisuuksia• Kokonaisopetuksena, jossa kaikki opetus toteutetaan eheytettynä Y

hten

äise

n pe

ruso

petu

ksen

toim

inta

kultt

uuri

19


Yht

enäi

sen

peru

sope

tuks

en to

imin

taku

lttuu

ri

• Valinnaisaineissa• Monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa.

Eheytetyn opetuksen mahdollistamiseksi opettajien tulee entistä laajemmin suunnitella opetustayli vuosiluokka- ja oppiainerajojen. Koulujen tiimirakenne tukee eheyttämisen toteuttamistakäytännössä. Opetuksessa pyritään kohti kokonaisvaltaisempaa oppimista, jolloin oppilas kokeeoppimisen merkitykselliseksi. Opiskeltavat asiat kiinnittyvät ympäröivään todellisuuteen ja senilmiöihin.

4.4.1. Monialaiset oppimiskokonaisuudetLinkki Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin: Luku 4.4. Opetuksen eheyttäminen jamonialaiset oppimiskokonaisuudet

Monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelun lähtökohtana on tiedonalakohtainen eheyttäväoppiminen tai ilmiökeskeinen oppiminen. Oppilaat osallistuvat suunnitteluun. Yhteisissäteemoissa huomioidaan käsiteltävien asioiden paikallisuus ja ajankohtaisuus. Monialaistenkokonaisuuksien sisällöt valitaan niin, että ne tukevat laaja-alaisten taitojen kehittymistä,perusopetuksen arvoperustaa, yhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuurin kehittymistäohjaavia periaatteita ja paikallisia näkökulmia.

Yhteisiä teemoja ovat ajattelun ja oppimisen taidot, itsetuntemus, tunne- ja vuorovaikutustaidot,ilmaisun taidot, kulttuuri, kansainvälisyys, hyvinvointi, kriittiset mediataidot, teknologia,liikenne, yrittäjyys, demokratia, kestävä kehitys, Kirkkonummi, lähiympäristö ja luonto.Tarkemmat suunnitelmat kirjataan koulun lukuvuosisuunnitelmaan. Nämä teemat linkittyvät myösesiopetuksen opetussuunnitelmaan.

Oppimiskokonaisuuksien tarkoitus on käsitellä oppilaiden kokemusmaailmaan kuuluvia ja sitäavartavia asioita toiminnallisesti. Lukuvuosittain toteutettavat monialaiset oppimiskokonaisuudetja mukana olevat oppiaineet määritellään koulujen lukuvuosisuunnitelmissa. Suunnittelualoitetaan yhdessä oppilaiden kanssa edellisenä keväänä. Tämä voidaan toteuttaa myös koulujenvälisenä tai koulujen ja esiopetuksen yhteistyönä.

Monialaisen oppimiskokonaisuuden kesto vastaa tuntimäärältään vähintään oppilaiden yhdenkouluviikon tuntimäärää. Työskentelytaidot ja muu osaaminen otetaan huomioon mukana olevienoppiaineiden arvioinnissa sekä oppilaan itsearvioinnissa.

Koulu huolehtii lukuvuosisuunnitelmassaan, että jokaisen oppilaan opintoihin sisältyy vähintäänyksi monialainen oppimiskokonaisuus vuodessa. Toteutuminen arvioidaan lukuvuosisuunnitelmantoteutumisen arvioinnin yhteydessä.

Monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteutumista arvioidaan seuraavilla kriteereillä:

• Onko oppilaan osallisuus vahvistunut?• Onko oppilaalla ollut mahdollisuus olla mukana tavoitteiden, sisältöjen ja työskentelytapojen

suunnittelussa?• Ovatko oppilaat saaneet tuoda esiin merkitykselliseksi kokemiaan kysymyksiä sekä

käsitelleet ja edistäneet niitä?• Ovatko oppilaat opiskelleet erilaisissa ja eri-ikäisten oppilaiden ryhmissä?• Ovatko oppilaat saaneet työskennellä useiden eri aikuisten kanssa?

20


5. Oppimista ja hyvinvointia edistäväkoulutyön järjestäminen

Linkki Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin: Luku 5. Oppimista ja hyvinvointiaedistävä koulutyön järjestäminen

5.1. Yhteinen vastuu koulupäivästäLinkki Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin: Luku 5.1 Yhteinen vastuu koulupäivästä

Kaikki koulussa työskentelevät osallistuvat tehtävästään riippumatta kasvatustyöhön ja turvallisenkoulupäivän luomiseen. Oppilaat osallistetaan kouluyhteisön hengen mukaiseen toimintaan jayhteiseen vastuuseen. Koulun toimintakulttuuri ohjaa oppilaita kestävään elämäntapaan niinkoulussa kuin koulun ulkopuolella.

Koulussa toimii ryhmiä, joiden tehtävänä on edistää turvallisen oppimisympäristön luomistasekä oppilaiden välisten konfliktitilanteiden ratkaisemista. Ryhmissä voi toimia niin oppilaita kuinopettajiakin. Ryhmät voidaan koota valtakunnallisten mallien mukaan (esim. Verso tai Kiva).Oppilasryhmien edustajat tulevat säännöllisesti kuulluiksi yhteisöllisessä oppilashuoltoryhmässätai muussa koulun turvallista oppimisympäristöä kehittävässä ryhmässä.

Oppilaat osallistuvat koulun järjestyssääntöjen laadintaan. Järjestyssäännöt päivitetään tarpeenmukaan yhteistyössä oppilaiden ja huoltajien kanssa. Koulussa valvotaan, että sovituistasäännöistä pidetään kiinni.

Oppilailla on kouluyhteisön jäsenenä oma vastuunsa. Se ilmenee säännöllisenä osallistumisenakoulutyöhön, reiluna ja arvostavana suhtautumisena koulutovereihin ja koulun aikuisiin sekäyhteisten sääntöjen noudattamisena. Toisten ihmisten loukkaamattomuuden sekä työn jatyörauhan kunnioittaminen ja sovituista tehtävistä huolehtiminen on koulutyössä välttämätöntä.Laki velvoittaa oppilaan osallistumaan perusopetukseen ja suorittamaan tehtävänsä tunnollisestija käyttäytymään asiallisesti. Koti ja koulu yhdessä ohjaavat oppilaita toimimaan lain edellyttämällätavalla ja tukevat oppilaita näissä ponnisteluissa. Koulun tehtävänä on puuttua poissaoloihinja auttaa oppilaita onnistumaan koulutyössään. Poissaolojen seurantaan on Kirkkonummellaolemassa toimintamalli, joka löytyy lukuvuosisuunnitelman liitteestä. Lisätietoa toimintamallistalöytyy opetussuunnitelman luvusta 8.5.

5.2. YhteistyöLinkki Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin: Luku 5.2. Yhteistyö

5.2.1. Oppilaiden osallisuusLinkki Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin: Luku 5.2. Oppilaiden osallisuus

Jokainen oppilas osallistetaan koulutyön suunnitteluun ja arviointiin. Oppilaat otetaan mukaanmonialaisten oppimiskokonaisuuksien, oppimisympäristön ja yhteisen toiminnan suunnitteluun,arviointiin ja kehittämiseen. Heitä ohjataan ideoimaan yhteistyötä myös koulun ulkopuolistentoimijoiden kuten muiden kunnan toimialojen, poliisin, yritysten, urheiluseurojen, seurakuntienja erilaisten yhdistysten kanssa. Oppimispolkunsa aikana oppilaalla on mahdollisuus valitavalinnaisia opintojaksoja ja osallistua itse oman oppimispolkunsa suunnitteluun.

Kouluissa toimii oppilaskunta, jolle valitaan oppilaskunnan hallitus. Oppilaskunnan jasen hallituksen tehtävänä on edistää oppilaslähtöisiä käytänteitä mielekkään koulupäiväntoteuttamiseksi. Toiminnassa kiinnitetään huomiota kaikkien oppilaiden osallistumiseenja vastuuttamiseen oppilaan ikätason mukaisesti. Oppilaskuntaa ohjataan ideoimaan ja

Opp

imis

ta ja

hyv

invo

intia

edi

stäv

ä ko

ulut

yön

järje

stäm

inen

21

https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/perusopetus/419550/tekstikappale/429108https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/perusopetus/419550/tekstikappale/429108https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/perusopetus/419550/tekstikappale/429109https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/perusopetus/419550/tekstikappale/429340https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/perusopetus/419550/tekstikappale/429340

Opp

imis

ta ja

hyv

invo

intia

edi

stäv

ä ko

ulut

yön

järje

stäm

inen

suunnittelemaan yhteistyötä koulun sisällä sekä koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa.Oppilaskuntaa ohjaava opettaja huolehtii, että edellä mainitut tavoitteet tulevat huomioiduiksioppilaskunnan toiminnassa ja oppilaskunnan hallituksen työskentelyssä.

5.2.2. Kodin ja koulun yhteistyöLinkki Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin: Luku 5.2. Kodin ja koulun yhteistyö

Perusopetuslain mukaan opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa. Kodin ja koulunvälistä yhteistyötä kehitetään suunnitelmallisesti oppilaan kasvun ja oppimisen tukemiseksitiiviissä yhteistyössä vanhempainyhdistysten kanssa.

Kouluissa järjestetään tilaisuuksia, joissa vanhemmat voivat tutustua koulun toimintaan jamonialaisten oppimiskokonaisuuksien toteutukseen. Vanhemmille luodaan mahdollisuuksiaosallistua koulutyön suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin.

Kouluissa järjestetään vanhempainiltoja ja henkilökohtaisia tapaamisia huoltajien ja oppilaidenkanssa. Sähköisen ja muun viestinnän avulla vanhemmat saavat säännöllisesti informaatiotaoppilaan toiminnasta koulussa. Viestinnän tehtävänä on lisätä oppilaan koulumotivaatiotaopettajalta tulevan positiivisen palautteen kautta ja antaa vanhemmille mahdollisuus välittömäänpalautteeseen koulun toiminnasta.

Koulu kuvaa lukuvuosisuunnitelmassa, miten oppilaiden osallisuutta edistetään ja mitenyhteistyötä eri toimijoiden kesken järjestetään, seurataan ja kehitetään. Opetuksen järjestäjäseuraa, arvioi ja tarvittaessa kehittää yhteistyön toimivuutta mm. laatuarviointien ja auditointienavulla.

5.2.3. Koulun sisäinen yhteistyö ja yhteistyö muiden tahojenkanssa

Linkki Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin: Luku 5.2. Koulun sisäinen yhteistyö jayhteistyö muiden tahojen kanssa

Kirkkonummella koulut tekevät tiivistä yhteistyötä, joka korostuu erityisesti alueellisessayhteistyössä oppilaaksiottoalueittain. Alueilla on käytössä yhteisiä toimintamalleja koulutyönjärjestämisessä, jotka tukevat oppilaan yhtenäisen koulupolun muodostumista. Yhteistyössälaaditut toimintamallit korostuvat varsinkin nivelvaiheissa esiopetuksesta perusopetukseen sekäluokkamuotoisesta opetuksesta aineenopetukseen siirryttäessä. A2-kielistä sekä valinnaisistaaineista on mahdollista muodostaa alueellisesti yhteisiä opetusryhmiä, ja samalla hyödynnetäänmyös opettajaresurssia eri koulujen välillä. Yhteistyö on mahdollista molempien kieliryhmienkoulujen välillä.

Pedagoginen yhteistyö toimii niin aineenopettajien ja luokanopettajien kesken kuin myösaineryhmittäin ja vuosiluokkatasoittain. Yhteistyössä opettajat suunnittelevat ja toteuttavatopetustaan, erilaisia projekteja sekä monialaisia oppimiskokonaisuuksia. Yksi yhteistyönmuodoista on samanaikaisopettajuus ja oppilaiden joustavat ryhmittelyt. Opettajien oppiaine-ja luokkarajat ylittävää yhteistyön tukemiseksi ja opettajien osaamisen jakamiseksi opettajillaon käytössään yt-aikaa ja veso-koulutukset. Kouluissa toimii erilaisia opettajien muodostamiatyöryhmiä tai tiimejä, joiden tarkoitus on tiivistää ja monipuolistaa opettajien yhteistyötä sekä jakaaheille vastuuta koulun kehittämisestä ja toiminnasta. Koulujen yhteistyökäytännöt ja –rakenteetpohjautuvat jaetun johtajuuden periaatteelle, jonka mukaan kaikki opettajat ovat mukana koulunkehittämisessä. Myönteinen vuorovaikutus on tärkeä oppimista ja hyvinvointia edistävä tekijä.Tähän kiinnitetään kouluissa erityistä huomiota. Jokaisella kouluyhteisön jäsenellä on oikeusmyönteiseen ja kunnioittavaan kohtaamiseen koulupäivän aikana.

Kirkkonummella suositaan kansallista ja kansainvälistä verkostoitumista pedagogiikankehittämiseksi. Koulut ovat mukana kansainvälisissä yhteistyöprojekteissa erimaalaisten koulujenkanssa oman halukkuutensa mukaan. Kansainvälisten järjestöjen kautta myös opettajien onmahdollista hankkia lisäkoulutusta ulkomailta. Koulut ovat mukana erilaisissa kansallisissa22

https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/perusopetus/419550/tekstikappale/429340https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/perusopetus/419550/tekstikappale/429340https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/perusopetus/419550/tekstikappale/429340

kehityshankkeissa verkostoituakseen oman kunnan ja alueen ulkopuolisten koulujen kanssa.Tarkoituksena sekä kansainvälisissä että kansallisissa verkostoissa on kehittää ja monipuolistaakoulujen toimintaa.

Huoltajat osallistetaan koulun toimintakulttuurin kehittämiseen vanhempainyhdistysten, erilaistentapahtumien ja tilaisuuksien sekä luokkatoimikuntien toiminnan kautta. Koulujen välinenyhteistyö näkyy myös huoltajien osallistamisessa yhteisinä alueellisina vanhempainiltoinaja tapahtumina. Huoltajien osaaminen huomioidaan erilaisten teemapäivien, projektien jamonialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttamisessa.

Koulut tekevät yhteistyötä varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen, toisen asteen oppilaitosten,nuorisotoimen, kirjaston, kuvataidekoulun, musiikkiopiston, kansalaisopiston, seurakuntien,erilaisten yritysten ja yhteisöjen sekä muiden koulun tavoitteita hyödyttävien tahojen kanssa.Yhteistyö esikoulujen kanssa korostuu koulutulokkaiden nivellystä tehtäessä. Vierailuja lähialueenoppilaitoksiin tehdään erityisesti peruskoulun päättövaiheessa. Toisen asteen oppilaitoksetesittelevät toimintaansa myös kouluilla.

Kirjastoon koululaiset tekevät useasti vierailuja koulupolkunsa aikana oppiakseen näinhyödyntämään kirjaston tarjoamia palveluja. Yhteistyössä kunnan nuorisotoimen kanssatoteutetaan oppilaiden ryhmäyttämistä, päihdevalistus- ja näpistysluentoja. Nuorisotyön ohjaajatkäyvät kouluilla säännöllisesti ja pitävät erilaisia koulupäivystyksiä. Nuorisotoimen kanssa pyritääntiiviiseen ja tehokkaaseen yhteistoimintaan.

Yhteistyömuotoja seurakuntien kanssa ovat päivänavaukset, koululaisjumalanpalvelukset,seurakunnan nuorisotyön pitämät tunnetaitojen yms. kurssit ja koulupäivystykset, kouluvierailut,kerhotoiminta, kriisityön yhteistyö ja kirkkotilojen hyödyntäminen koulutyössä. Seurakunta tekeekasvatuskumppanuuden hengessä yhteistyötä koulujen kanssa uskonnolliseen moninaisuuteenja suvaitsevaisuuteen liittyen.

Työelämätaidot ovat keskeinen osa oppilaan koko koulupolkua. Paikallisia yrityksiä hyödynnetäänmyös työelämään tutustumisjaksoilla. Koulut kehittävät yhteistyössä kunnan muiden koulujenkanssa yrittäjyyskasvatuksessa käytettäviä työkaluja hyödyntäen etenkin YES-keskuksentarjoamaa tukea. Yhteistyössä kunnan opetustoimen ja yrittäjyyskasvatustyöryhmän kanssajaetaan kouluissa hyviksi todettuja yrittäjyyskasvatuskäytäntöjä, jotta ne ovat mahdollisimmantehokkaasti myös kunnan muiden koulujen käytössä. Koulut tekevät yhteistyötä lähialueenyritysten ja yrittäjien kanssa, jotta koulut voivat mahdollisimman tehokkaasti käyttäänäitä yhteistyökumppaneita opetuksen tukena. Etenkin monialaisten oppimiskokonaisuuksientoteuttamisessa tulisi hyödyntää lähialueen yrityksiä ja vierailujen avulla tuoda esiin, mitenmonialaista osaamista voidaan yrityksissä käytännössä hyödyntää. Yritysten kanssa tehtävääyhteistyötä ovat myös yrittäjien vierailut ja yritysvierailut.

Yhteistyö kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten kanssa

5.3. Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollistenkeinojen käyttö

Linkki Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin: Luku 5.3 Kasvatuskeskustelut jakurinpidollisten keinojen käyttö

Kirkkonummella kasvatuskeskusteluja ja kurinpidollisia keinoja koskevan suunnitelman keskeisettoimintatapalinjaukset ovat kunnan kaikissa kouluissa yhteisiä ja ne esitellään seuraavassa.Suunnitelmaa voidaan täsmentää tarpeellisin osin koulukohtaisesti oppilaiden yhdenvertaisenkohtelun sekä työrauhan toteutumisen varmistamiseksi.

Yleiset käytänteet

Miten suunnitelmasta, järjestyssäännöistä ja laissa säädetyistä kurinpidollisista keinoistatiedotetaan eri tahoille: Koteja tiedotetaan kasvatuskeskustelukäytännöistä ja kurinpitokeinoistalukuvuoden alussa jaettavan tai julkaistavan koulutyön tiedotteen yhteydessä. Muut tahot

Opp

imis

ta ja

hyv

invo

intia

edi

stäv

ä ko

ulut

yön

järje

stäm

inen

23


Opp

imis

ta ja

hyv

invo

intia

edi

stäv

ä ko

ulut

yön

järje

stäm

inen

saavat em. tiedot opetussuunnitelmasta, koulun lukuvuosisuunnitelmasta tai esimerkiksi koulujenkotisivuilta.

Miten huolehditaan henkilökunnan perehdyttämisestä ja osaamisen varmistamisestakurinpidollisten toimivaltuuksien käyttämisessä: Kun kasvatuksellisia tai kurinpidollisia keinojakäytetään, noudatetaan perusopetuslakia. Muita kuin lakiin perustuvia ojentamis- jakurinpitokeinoja ei voi käyttää. Koulun johto on vastuussa henkilökunnan perehdyttämisestäja osaamisen varmistamisesta. Uuden henkilökunnan perehdyttämisessä varmistetaan, ettätyöntekijä tutustuu kasvatus- ja kurinpitosuunnitelmaan.

Mitkä ovat menettelytavat suunnitelman seuraamista sekä toteutumisen ja vaikuttavuudenarviointia varten: Luokanopettaja tai luokanvalvoja seuraa luokkansa oppilaidenkurinpitomenettelyjä. Koulun yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä seuraa seuraamusten kertymistäja arvioi niiden vaikuttavuutta koulun tasolla. Yksittäisen oppilaan kohdalla luokanopettajatai luokanvalvoja seuraa, onko kasvatuskeskusteluilla tai kurinpitokeinoilla vaikutustakäyttäytymiseen. Näin arvioidaan, mikä on edellä mainittujen keinojen vaikuttavuus.Kasvatuskeskusteluiden tai kurinpitokeinojen ollessa jatkuvia, on syytä miettiä muitavaikuttavampia toimenpiteitä ja apukeinoja yksilöllisessä oppilashuollossa.

Sovittelu vaihtoehtona ja vahingonkorvaus

Koulukohtaisesti käytetään sovittelumenetelmiä, kuten vertaissovittelua, restoratiivista sovitteluatai muuta koulun käyttämää sovittelumenetelmää. Sovittelu perustuu osallisten suostumukseen jasitä voidaan käyttää kasvatuksellisten tai kurinpidollisten seuraamusten sijasta tai ohella erityisestitapauksissa, jossa asiaton käytös tai erimielisyys on henkilöiden välistä.

Oppilaan aiheuttamissa vahingoissa noudatetaan vahingonkorvauslakia. Vahingoista ilmoitetaanoppilaan huoltajalle. Oppilaiden ikä ja teko huomioiden korvausmenettelyä voidaan sovitella taisuhteuttaa. Koulu voi laatia tarpeen mukaan tarkennetut lainmukaiset ohjeet.

Kasvatuskeskustelut

Millaisissa tapauksissa kasvatuskeskustelua käytetään: Oppilaita ohjataan asialliseenkäyttäytymiseen. Kun opettajan antama ohjaus ja palaute sekä muut pedagogiset ratkaisuttyörauhan ja järjestyksen saavuttamiseksi eivät ole riittäneet tai rike on riittävänsuuri, on kasvatuskeskustelu ensisijainen keino puuttua oppilaan opetuksen häiritsemiseen,järjestyssääntöjen tai muun järjestyksen rikkomiseen, vilpilliseen menettelyyn tai muidenoppilaiden tai koulun henkilökunnan epäkunnioittavaan tai heidän ihmisarvoaan loukkaavaankohteluun. Oppilaan moitittavaan käyttäytymiseen voidaan myös puuttua puhuttelemalla jaohjaamalla oikeaan käytökseen, kun käytös ei edellytä kasvatuksellista tai kurinpidollistaseuraamusta.

Mitkä ovat keskustelujen toteuttamisen käytänteet sekä mitkä ovat lainsäädäntöä tarkentavatja täydentävät menettelytavat rike-, vilppi- ja häiriötilanteissa, asioiden selvittämisvastuut,työnjako sekä kuulemis- ja kirjaamismenettelyt: Kasvatuskeskustelu voidaan järjestää kerralla taiuseammassa osassa koulupäivän aikana tai sen ulkopuolella. Huoltajalle varataan mahdollisuusosallistua kasvatuskeskusteluun tai osaan siitä, jos se katsotaan teon, laiminlyönnin taimuun syyn kannalta tarpeelliseksi. Kasvatuskeskusteluun voi tarvittaessa osallistua oppilaanopetukseen tai oppilashuoltoon osallistuvia koulun henkilökuntaan kuuluvia henkilöitä. Huoltajaainformoidaan suoraan keskustelutilanteesta puhelimitse tai oppilashallintojärjestelmän kautta.Kasvatuskeskustelu kirjataan ensisijaisesti oppilashallintojärjestelmään. Kasvatuskeskusteluidenkirjauksia säilytetään kulloinkin voimassa olevien kunnallisia asiakirjoja koskevien määräysten jasuositusten mukaisesti.

Kurinpidolliset keinot sekä turvaamistoimet opetuksessa

Mitkä ovat lainsäädäntöä tarkentavat ja täydentävät menettelytavat rike-, vilppi- ja häiriötilanteissa,asioiden selvittämisvastuut, työnjako sekä kuulemis- ja kirjaamismenettelyt sekä mitenhallinnon yleisten oikeusturvaperiaatteiden noudattaminen varmistetaan kurinpidollisia keinojakäytettäessä:

24

Kurinpidollisia keinoja ovat oppilaan määrääminen poistumaan oppitunnilta taikka kouluntilaisuudesta, jälki-istunto, kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen. Kirjallinen varoitus jamääräaikainen erottaminen ovat kurinpitorangaistuksia. Turvaamistoimenpiteitä ovat häiritsevänja turvallisuutta vaarantavan oppilaan poistaminen, oppilaan opetukseen osallistumisenepääminen, esineiden ja aineiden haltuunotto sekä tavaroiden tarkastaminen.

Kurinpidolliset keinot sekä turvaamistoimet kirjataan ensisijaisesti oppilashallintojärjestelmään.Jälki-istuntoon tai kurinpitorangaistukseen johtanut teko yksilöidään ja oppilaan näkökanta tekoonkuullaan ja kirjataan. Kurinpidollisiin keinoihin liittyviä kirjauksia säilytetään kulloinkin voimassaolevien kunnallisia asiakirjoja koskevien määräysten ja suositusten mukaisesti. Huoltajaatiedotetaan kurinpidollisten keinojen sekä turvaamistoimien käytöstä. Tiedottaminen tehdäänensisijaisesti oppilashallintojärjestelmän kautta sekä tilanteesta riippuen puhelimitse.

Esineiden ja aineiden haltuunotto sekä tavaroiden tarkastaminen

Opettajalla ja rehtorilla on oikeus ottaa haltuun esine tai aine, jota oppilaalla ei ole oikeutta pitäähallussaan koulussa tai koulun muussa toiminnassa, taikka jolla häiritään oppimista tai opetusta.Jos on ilmeistä, että oppilaalla on hallussaan turvallisuutta vaarantava esine tai aine, eikä oppilasluovuta esinettä tai ainetta tai luotettavasti osoita, ettei oppilaalla ole sitä hallussa, on opettajallaja rehtorilla oikeus tarkastaa oppilaan tavarat esineen tai aineen haltuun ottamiseksi.

Esineiden ja aineiden haltuunotossa ja tavaroiden tarkastamisessa noudatetaan perusopetuslakia(36d-36i§). Esineitä tai aineita haltuun otettaessa oppilasta tulee ensisijaisesti pyytääluovuttamaan esine tai aine. Esineiden tai aineiden haltuunotto ja tavaroiden tarkastaminentulee suorittaa mahdollisimman turvallisesti ja hienotunteisesti sekä niin, että oppilaankoskemattomuuteen ja yksityisyyteen ei puututa enempää kuin on välttämätöntä.

Opp

imis

ta ja

hyv

invo

intia

edi

stäv

ä ko

ulut

yön

järje

stäm

inen

25

Opp

imis

ta ja

hyv

invo

intia

edi

stäv

ä ko

ulut

yön

järje

stäm

inen

Esine tai aine Haltuunotto Välttämättömätvoimakeinothaltuunotossa

Tavaroidentarkastaminen

omaa tai muidenturvallisuuttavaarantava esine taiaine

mahdollista,luovutetaan esineestätai aineesta riippuenhuoltajalle tai poliisille

mahdollista, josoppilas koettaavastarintaa tekemällävälttää haltuunottamisen

mahdollista, joshallussa pito onilmeistä ja oppilasei luovuta tailuotettavasti osoita,että hänellä ei oleesinettä tai ainettahallussa

opetusta tai oppimistahäiritsevä esine taiaine

mahdollista,luovutetaan oppilaalleoppitunnin taiviimeistään työpäivänjälkeen, jos häirinnänjatkuminen ontodennäköistä

mahdollista, josoppilas koettaavastarintaa tekemällävälttää haltuunottamisen

mahdollista vain, josesine tai aine onmyös omaa taimuiden turvallisuuttavaarantava (kts. yltä)taikka mahdollistaoppilaan tai huoltajansuostumuksella

erityisesti omaisuudenvahingoittamiseensoveltuva esine taiaine, jonkahallussapidolle ei olehyväksyttävää syytä


ei mahdollista, elleiesinettä tai ainettakäytetä opetuksen taioppimisen häirintään


muussa laissa, kutentupakka-, alkoholitai järjestyslaissa,kielletty esine tai aine


ei mahdollista, elleiesinettä tai ainettakäytetä opetuksen taioppimisen häirintään


Kasvatuskeskusteluja ja kurinpidollisia keinoja koskeva suunnitelma

Miten hallinnon yleisten oikeusturvaperiaatteiden noudattaminen varmistetaan kurinpidollisiakeinoja käytettäessä: Kasvatuksellisen tai kurinpidollisen seuraamuksen harkinnan yhteydessätulee aina ottaa huomioon sekä teon laatu että oppilaan ikäkausi ja kehitys. Käytettyjenmenetelmien ja seuraamuksien on oltava oikeassa suhteessa tekoon tai laiminlyöntiin.Samanlaisista teoista tulee tekijästä riippumatta määrätä samanlaisia seuraamuksia, kuitenkinsiten, että tekojen toistuminen voidaan ottaa huomioon raskauttavana tekijänä.

Mitkä ovat lainsäädäntöä tarkentavat ja täydentävät menettelytavat rike-, vilppi- ja häiriötilanteissa,asioiden selvittämisvastuut, työnjako sekä kuulemis- ja kirjaamismenettelyt:

26

Tapahtunut rike Seuraamus Huomioitavaa

Oppilas häiritsee opetustatai oppimista esineellä taiaineella.

Esineen tai aineen haltuunotto Haltuunoton suorittaa opettajatai rehtori. Esine taiaine luovutetaan oppilaalleoppitunnin tai kouluntilaisuuden päättymisenjälkeen, ellei oletodennäköistä, että häirintäoppitunnin jälkeen jatkuu.Häirintään käytetty esine taiaine tulee luovuttaa oppilaalleviimeistään työpäivänpäättyessä. Tilanteen mukaankasvatuksellinen seuraamus.

Oppilaalla on omaatai muiden turvallisuuttavaarantava esine tai aine.

Esineen tai aineen haltuunottosekä tarvittaessa oppilaantavaroiden tarkastaminen

Haltuunoton suorittaa opettajatai rehtori. Oppilaan tavaratvoidaan tarkastaa, jos oppilasei luovuta esinettä tai ainettatai ei osoita, ettei hänelläole sitä hallussa. Esine taiaine luovutetaan oppilaanhuoltajalle. Jos huoltajalla eiole oikeutta pitää esinettä taiainetta hallussa, luovutetaanse poliisille. Haltuun otetuthuumausaineet, ampuma-aseet, aseen osat, patruunat,ammukset ja kaasusumuttimetsekä räjähteet tulee luovuttaapoliisille välittömästi. Josesinettä ei noudeta kolmessakuukaudessa, voidaan setodisteellisesti hävittää.

Oppilas häiritsee opetusta. Poistaminen luokkahuoneestatai muusta koulun toiminnasta.

Poistumismääräyksen antaaopettaja tai rehtori. Oppilaanvalvonta on järjestettäväja poistamisesta ilmoitetaanhuoltajalle saman päivänaikana. Tilanteen mukaankasvatuksellinen seuraamus.

Oppilas häiritsee opetustatai muutoin rikkoo koulunjärjestystä, menetteleevilpillisesti tai kohteleemuita oppilaita tai koulunhenkilökuntaaepäkunnioittavasti taiheidän ihmisarvoaanloukkaavasti.

Kasvatuskeskustelu Kasvatuskeskustelun määrääopettaja tai rehtori.Kasvatuskeskustelun pitäärikkeen havainnut opettaja,luokanopettaja, luokanvalvoja,rehtori tai tehtävään erikseenmäärätyt opettajat.

Oppilas häiritsee opetustatai muutoin rikkookoulun järjestystä taikkamenettelee vilpillisestikasvatuskeskusteluista

Jälki-istunto Jälki-istuntorangaistuksenmäärää opettaja. Jälki-istuntoja annettaessa sovitaankoulukohtaisesti oppilaankuulemisen menettelyistä jakäytännön järjestelyistä. O

ppim

ista

ja h

yvin

· 2020-06-22 · SISÄLTÖ 1. Paikallisen opetussuunnitelman merkitys ja laadinta...................

Documents

Transcript of · 2020-06-22 · SISÄLTÖ 1. Paikallisen opetussuunnitelman merkitys ja laadinta...................