Kotitilalta042015

HEIKKILÄN BROILERITILA SIIRTYI

UUTEEN AIKAAN14 EMAKKOSIKALA MUUNTUI

NAUTAKASVATTAMOKSI

10

20 RAUMALLE TULEVAISUUDEN TUOTANTOLAITOS

HKScanin asiantunteva nautaneuvonnan tiimi kokosi käytännössä testatut ja hyväksi todetut nautarakennusratkaisut yksiin kansiin. Juottamo-, kylmä- ja lämminkasvattamomallien taustalla on vahva asiantuntemus rakentamisesta, ruokinnasta ja eläinten hyvinvoinnista.

Ota projektin ensimmäinen askel ja tutustu nautarakennusmalleihin verkossa:

04 2015 KOTITILALTA 3

JATKUVAA PARANTAMISTALOPUILLAAN OLEVA VUOSI on ollut koko kotieläintaloudelle monella tapaa haas-tava. Kansainväliset markkinavoimien tuulet ovat heilutelleet Suomen elintarvike-markkinoita ja samaan aikaan kotimainen halpuuttaminen on laskenut tuottaja-hintoja. Pahaa mieltä aiheuttivat myös syksyllä esillä olleet eläinaktivistien videot. Valtiovallan taholta ei ole juuri apuja tullut, vaan tukien maksuaikataulu on venynyt. Monella tilalla on jouduttu painimaan maksuvalmiusongelmien kanssa.

Tuotannon tehokkuudessa on otettu isoja askelia eteenpäin vaikeasta markki-natilanteesta huolimatta. Nuoren naudan päiväkasvut ovat nousseet ja siipikarja-ketjussa jalosteen vaihto on tuonut rohkaisevia tuloksia. Todella iso nousu on nähty porsastuotoksessa. Valitettavasti tämä sikaketjun kilpailukyvyn kannalta tärkeä asia

on jäänyt markkinaongelmien varjoon.Kansainvälisiltä lihamarkkinoilta tulevia tyrsky-

jä emme voi välttää, mutta voimme suojautua niiltä parhaiten huolehtimalla tuotantomme kilpailukyvystä. Vuonna 2015 saavutettujen tulosten perusteella HKScanin tuottajilla on siihen vahva osaaminen.

Eläinhankinta haluaa kaikin tavoin olla sopimustuottajien tukena tässä työssä.

Sopimustuottajille tarjottaviin palveluihin ja niiden kehitystyöhön kohdis-tetaan lisää panoksia. Myös alkutuotannon yhteistyöryhmillä on iso rooli nostaa esille tuottajien palvelutarpeita.

Koko eläinkuljetushenkilöstö on tänä vuonna käynyt läpi asiakas-palvelukoulutuksen sekä eläinten käsittelyyn liittyvän koulutuksen. Eläinkuljettajat käyvät monilla tiloilla jo viikoittain. Meille on tärkeää, että usein toistuvissa eläinnoudoissa tuottajat kokevat palvelun erinomaiseksi ja eläimiä kohdellaan hyvin.

Kulunut vuosi on osoittanut, kuinka tärkeää on eläinvirtojen ennakoitu hallinta pitkässä arvoketjussamme. Tämän asian eteen on tehty paljon töitä ja tehtävää riittää tulevallekin vuodelle. Biologia vaikuttaa paljon tekemisiimme. Mitä aikaisemmin tule-va eläinmäärä on tiedossa ja pystymme siihen reagoimaan, sitä parempi yhteisen ketjumme lopputulos on. Se tehdään tiiviillä yhteistyöllä ja tiedonvaihdolla tuottajien ja eläinhankinnan välillä.

Kiitos vuodesta 2015!

Sami-Jussi TalpilaSuomen eläinhankinnasta vastaava johtaja

ELÄINHANKINTA

HALUAA KAIKIN TAVOIN

OLLA SOPIMUSTUOTTA-

JIEN TUKENA

VAIHERIKAS VUOSI TAKANA Kulunut vuosi on ollut sikataloudelle haastava. Ennakoitua nopeampi porsastuotoksen kasvu yhdistettynä laittomiin lakkoihin johti pahaan ruuhkaan, joka jouduttiin ratkaisemaan nopein toimenpitein.

Paluu normaaliin onnistui kuitenkin hyvin ja tuoremyyntiin meneviä kinkkuja päästiin leikkaamaan tavanomaisen teuraspainon sioista. Kinkkumarkkinat ovat alalle erittäin tärkeät.Alkuvuoden teurastarjonnan vähentämiseksi olemme vieneet syyskuun alusta viikoittain porsaita Puolaan. Jatkamme vientiä niin pitkään, että tarjonta ja kysyntä saadaan tasapainoon. Haluan esittää tuottajille kiitokset kärsivällisyydestä ja toivottaa hyvää joulua!

Olli Paakkalasianhankinnasta vastaava johtaja

4 HKSCAN AGRI

PEFC/02-31-120

HKSCAN KOTITILALTA: JULKAISIJA: HKScan, PL 50, 20521 Turku, puh. 010 570 150, www.hkscanagri.fi •PÄÄTOIMITTAJAT: Veli-Matti Jäppilä ja Sari Järvinen • TOIMITUSSIHTEERI: Raila Aaltonen, raila.aaltonen@alkukirjain.fi • TOIMITUSKUNTA: Marja-Leena Dahlskog, Ulf Jahnsson, Harri Jalli, Veli-Matti Jäppilä, Sari Järvinen, Ulla Ketola, Ilkka Ojanen, Olli Paakkala, Jarmo Seikola, Marja Siltala, Sami-Jussi Talpila, Eija Talvio, Katja Toivanen • ULKOASU JA TAITTO: Miltton • PAINO: Erweko / ISSN 2242-153X • Osoitteenmuutoksen voi tehdä www.hkscanagri.fi-sivujen palauteosiossa. • Seuraava numero ilmestyy viikolla 9 • KANNEN KUVA: Pekka Rousi •

/ VERKKOVINKIT /

Tervetuloa tuottajaristeilylle 27.–29.1.2016

HKScanin suomalaiset ja ruotsalaiset tuottajakollegat nousevat tammikuussa ensimmäistä kertaa saman laivan kannelle. Risteilyteemana on innovaatiot. Kurkistamme HKScanin lähivuosien suunnitelmiin, tapaamme tulevaisuuden kuluttajan ja selvitämme, miltä näyttää maajussi vuosimallia 2030. Palkitsemme myös vuoden tuottajat 2015.

Luvassa hyviä keskusteluja, painavia puheenvuoroja ja maistiaisia Pohjanlahden molemmin puolin. Lue lisää: hkscanagri.fi/tuottajaristeily

HKScanin nautaneuvonnan tiimi ja Suomen Rehun ruokintaosaajat yhdistivät osaamisensa. Uusi Laatu- kivennäissarja vastaa lihanauta- tilojen ruokintahaasteisiin: kiven-näiset ovat kustannustehokkaita ja varmistavat hyvän eläinterveyden, kasvun ja lihan laadun.

Katso esittelyvideo osoitteessa: hkscanagri.fi/kivennaiset

LAATUKIVENNÄISET TUKEVAT TERVEYTTÄ JA KASVUAKariniemen aloitti vuosi sitten Kanapartion eli kansalaisten tutkimusretket.

Kanapartion tarkoituksena on kutsua tavalliset kansalaiset tutustumaan Kariniemen toimintaan ja jakaa heidän kokemuksensa kaikkien nähtäville.

Kiinnostuneita kanapartiolaisia haettiin Kariniemen Facebookissa avoimella haulla. Kanapartion ensimmäisenä kohteena oli kotitila. Toisena kohteena kuukausi sitten uudet kanapartiolaiset Coco ja Agatha tutustuivat Kariniemen tuotekehitykseen Eurassa.

Lisää maistiaisia huimasta päivästä ja tulevasta Kanapartio-dokumentista näet seuraamalla Kariniemeä Instagra-missa. Kariniemen YouTube-kanavalla saat ensimmäisenä tiedon uuden Kanapartio-dokumentin ilmestymisestä.

Kanapartioiden seikkailuihin voit tutustua myös osoitteessa: Kariniemen.fi

KANAPARTIO TUOTEKEHITYKSESSÄ

04 2015 KOTITILALTA 5

KOTITILALTA 4 / 2015

053 PÄÄKIRJOITUS

4 VERKKOVINKIT

6 YHDISTELMÄSIKALA LUOPUI EMAKOISTA

10 KOKEMÄELLE NOUSI UUSI BROILERIHALLI

13 EI ELÄINTAUDEILLE Pirjo Kortesniemi pyörittää ETT Ry:tä.

14 TUOTANTOSUUNNASTA TOISEEN

16 JOULUPÖYDÄSSÄ PÖYTYÄLLÄ

18 JUHLAHERKKUJEN UUDET MAUSTEET

20 ISO INVESTOINTI RAUMALLE

22 PAKKAUS ON PUOLI RUOKAA 24 KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA Vinkit vapaaseen porsitukseen

25 REHUKOLUMNI

26 YHTEISTÄ KEHITYSTYÖTÄ Leijona Catering ja HKScan ovat läheisiä kumppaneita.

27 KOTKOTUKSIA SNABBT OCH KORT

28 HAUDONTA ON TARKKA PROSESSI

30 AJANKOHTAISTA

31 TAPAHTUMAKALENTERI

16Rantasen perheen jouluateria sai ripauksen uusia mausteita.

6Asmalat tarttuivat

tuotannon muutossopimukseen.

Kuva

: Pas

i Lei

no

28Mynämäellä haudotaan

munat huolella.

Kuva

: Pas

i Lei

no

Kuva

: Pas

i Lei

no

6 HKSCAN AGRI

PORSASTUOTANNOSTA SUJUVASTI

VÄLIKASVATTAJAKSIYhdistelmäsikala luopuu emakoista, mutta jatkaa

lihasikojen kasvatusta. Emakkosikala korjataan porsaiden vastaanotto- ja jatkokasvatustiloiksi.

MERIKARVIAN LAUTTIJÄRVELLÄ yhdistel-mäsikalaa pitävät Harri ja Riitta Asmala kerto-vat harkinneensa emakoista luopumista jo muu-taman vuoden ajan. Tavoitteena on jonkin verran vähentää sikalatöitä ja jaksottaa työ nykyistä sel-keämmin perheelle sopivaksi.

Asmalan tilalla on ollut sikataloutta 1980-luvulta lähtien ja viimeisin sikalalaajennus tehtiin 2009. Tällä hetkellä tilalla on 135 emakkoa ja kaikki por-saat on kasvatettu lihasioiksi itse.

– Toisaalta haluamme jatkaa sianlihan tuotta-mista hyvässä tuotantokunnossa olevassa lihasi-kalassa, kertoo Harri.

– Meillä on nyt hyvin toimivat porsaiden kas-vatusosastot, jotka haluamme pitää kasvatuskäy-tössä. HKScanin maksama emakkotilan tuotan-non sopeutustuki kuitenkin nopeuttaa meidän emakoista luopumistamme. Muutamme nykyiset porsitusosastot saapuvien vierotettujen porsaiden kasvatusosastoiksi.

Perheessä on neljä tyttöä, joista vanhin aloitti syksyllä koulun. Riitta Asmalan päivästä merkit-tävä osa kuluukin lasten kanssa.

– Kun lopetamme emakoiden hoitamisen, pys-tymme tekemään tilan työt ilman ulkopuolista työ-voimaa, kaavailee Riitta.

TUOTANNON MUUTOSSOPIMUSHKScanin tarjoama tuotannon muutossopimus varmistaa sikalan toiminnan jatkumisen, vaikka tuottajat luopuvat emakoista. Sopimustuottajana Asmalat voivat ostaa säännöllisesti vierotettuja porsaita toiselta emakkotilalta välikasvattamoonsa ja siten pitää lihasikalan tehokkaassa tuotannossa.

– HKScanin emakkosikalan tuotannon muutos-sopimuksella on kaksi tavoitetta, kertoo kenttä-edustaja Olli Lassila.

– Meidän on sopeutettava sianlihan tuotan-toa markkinoiden kysyntää vastaavaksi, joten joudumme vähentämään tuotannossa ole-vien emakoiden määrää. Toinen tärkeä asia on

varmistaa porsaiden välikasvatustilojen riittävyys tuotantoketjussamme.

– Kun osa vierotetuista porsaista siirretään porsastilalta lähialueen emakoista luopuvalle tilalle, varmistetaan porsaille paremmat ja tila-vammat kasvatusolosuhteet sekä syntymä- että vastaanottajatilalla.

Harri ja Riitta Asmala allekirjoittivat sikatilan tuotannon muutossopimuksen marraskuussa. Samalla sovittiin, että emakoiden siementäminen lopetetaan joulukuun alussa 2015.

Emakot lähetetään teuraaksi heti vierotuksen jälkeen, joten emakkosikala tyhjenee huhtikuun aikana.

Peruskorjauksen jälkeen vierotettuja porsaita otetaan välikasvattamoon noin 500 kappaletta seitsemän viikon välein. Ensimmäiset 7–8 -kiloiset ostoporsaat saapuvat välikasvatusosastoille kesä-kuun alussa.

OSTOPORSAIDEN RISKIEN HALLINTAAsmalat ovat pohtineet porsaiden ostoon liittyviä riskejä verrattuna omalla tilalla syntyneisiin por-saisiin. Porsaiden saatavuuden ohella niiden hinta ja laatu mietityttävät. Olli Lassila vakuuttaa, että ketjusta rakennetaan toimiva.

TEKSTI: KIMMO HAAPANEN, TUOTANTONEUVOJA KUVAT: PASI LEINO

ENSIMMÄISET

PORSAAT SAAPUVAT

VÄLIKASVATTAMOON

KESÄKUUN ALUSSA.

04 2015 KOTITILALTA 7

ASMALAN TILA

VILJELIJÄT: Harri ja Riitta Asmala

SIJAINTI: Lauttijärvi, Merikarvia

TUOTANTO: Sikatalous aloitettu 1980-luvun alussa

SIAT: Emakoita 135 kpl, kaikki porsaat kasvatetaan lihasioiksi

VIIMEISIN RAKENNUS: lihasikalan laajennus, 350 paikkaa, 2009

VILJELY: Rehuviljaa ja hernettä noin 80 hehtaarilla

Työmäärä sikalassa vähenee, kun lihasiat kasvatetaan jatkossa ostoporsaista, Harri ja Riitta Asmala suunnittelevat. Emakoilta jääviin tiloihin remontoidaan välikasvatus osastoja. Hyvä-kuntoinen lihasikala säilyy entisessä käytössään.

8 HKSCAN AGRI

Harri ja Riitta Asmala peruskorjaavat sikalan vanhimmassa osassa sijaitsevat porsitusosastot kasvatusosastoiksi. Kenttäedustaja Olli Lassila (vas.) löysi uudelle välikasvattajalle yhteistyökumppaniksi sopivan porsitussikalan ja neuvoja Kimmo Haapanen (oik.) suunnitteli sikalan peruskorjauksen.

– Porsaiden ostamisen riskejä vähennetään tii-viillä yhteistyöllä tilojen välillä. Teille saapuvat vie-rotetut porsaat ovat syntyneet yhdellä tilalla, jonka kanssa tehdään kiinteätä yhteistyötä. Sovimme kir-jallisesti ostettavien porsaiden määrän sekä toimi-tusvälin, Lassila kertoo.

Myös ruokinnasta on hyvä puhua porsaita toimit-tavan tilan kanssa. Kun tiedetään porsastilan käyttä-mät rehut, voi ruokintaa luontevasti jatkaa samalla tutulla rehulla ainakin muutaman ensimmäisen päi-vän ajan välikasvattamoon siirron jälkeen.

EMAKKOSIKALA VÄLIKASVATTAMOKSISikalan muutostyöt on suunniteltu yhdessä HKScanin rakennussuunnitteluun erikoistuneen tuotantoneuvojan Kimmo Haapasen kanssa. Suun-nitelmassa on huomioitu muun muassa karsinoi-den oikeat mitoitukset ja toimivuus.

Siemennykset lopetetaan joulukuussa, joten siemennysosasto tyhjenee tammikuun alussa ja peruskorjaustyöt aloitetaan heti alkuvuodesta. Nykyiset kalusteet puretaan pois, mutta lattiat ja lantakouru säilytetään. Lantaritilä pitää vaihtaa,

koska nykyisessä emakkoritilässä on porsaille liian isot ritiläraot. Karsinoiden lattioita paikataan jon-kin verran korjausbetonilla.

Osastolle tulee yhtensä 18 karsinaa. Uusiin kar-sinoihin asennetaan uudet vesinipat sekä uudet ruokinta-automaatit.

Sikalassa on nyt kolme 12 karsinan porsitus-osastoa, jotka peruskorjataan kasvatusosastoiksi kevään aikana. Nykyiset karsinat jatketaan sei-nän vieressä olevalle noin 80 senttiä leveälle etu-käytävälle, jolloin uuden välikasvatuskarsinan pituudeksi tulee noin 3,4 metriä. Tähän osaan tulee porsaiden makuualue.

Lattiaan asennetaan lämmitysputket ja päälle valetaan uusi betonilattia. Lämmitetyn alueen ylle asennetaan vielä säädettävä katos.

Karsinoihin asennetaan myös lantaritilälle toi-nen vesinippa sekä väliaitaan uudet kuivare-huautomaatit. Rehunjakoon käytetään nykyistä ruokintakonetta.

Osastojen ilmanvaihtoa pitää lisätä, jotta ne eivät kuumene liikaa lämpiminä kesäpäivinä. Nykyinen olkikuivitettu joutilaspihatto jää tyhjäksi.

Uusi 500 porsaan kasvatuserä saapuu aina noin seitsemän viikon välein.

KERTATÄYTTÖ VÄHENTÄÄ TAUTIPAINETTA

Sekä vastaanotto- että jatkokasvatusosastot tulevat olemaan kertatäyttöisiä. Porsaat pääsevät aina tyh-jään, hyvin puhdistettuun osastoon.

Asmalan sikalan kolme porsaiden vastaanotto-osastoa on tarkoitus valmistua loppukeväällä. Jokaiseen sopii noin 170 porsasta ja osastot täyte-tään yhtä aikaa. Uusi 500 porsaan kasvatuserä saa-puu aina noin seitsemän viikon välein.

– Kun porsaat otetaan aina tyhjään, pestyyn ja desinfioituun osastoon, ne eivät altistu edelli-sen porsaserän mahdollisille taudinaiheuttajille. Hyvät kasvatusolosuhteet, kunnollinen rehu ja pieni tautipaine mahdollistavat vieroitetuille por-saille hyvän alkuun lähdön, kertoo Lassila.

Jatkokasvatusosastoille porsaat siirretään 22–25 kilon painossa. Myös näillä osastoilla on noin 500 porsaspaikkaa, joten kertatäyttöisyydestä ei tar-vitse tinkiä. Jatkokasvatusosastolla porsaat ovat 6–7 viikkoa. Lihasikalaan ne siirretään 40–45 kilon painoisina.

04 2015 KOTITILALTA 9

Porsaskasvatukseen uusia karsinapaikkoja

EMAKOIDEN TUOTTAVUUS on noussut voimakkaasti HKScanin sopimustiloilla siitä, kun nykyiset sikalat on suunniteltu. Kun kymmenen vuotta sitten tavoittee­na oli 24 porsasta emakkoa kohti vuodessa, päästään Optipossu maxi ­tiloilla tänä vuonna keskimäärin yli 29 porsaaseen. Uusia porsaskasvatuspaikkoja tarvitaankin lähes kaikkien emakkotilojen kasvatusketjuun.

Uusien kasvattamoinvestointien lisäksi kasvatuspaikkoja voidaan lisätä myös muuttamalla tuotantomuotoa. Emakkosikalassa on kasvatuskarsinoita valmiina ja porsituskarsinoista saa melko pienillä muutoksilla käyttökelpoisia porsaiden kasvatukseen.

TOIMIVAKSI TODETTU KAKSI-ILMASTOKARSINAKaksi­ilmastokarsinassa porsaille on selvästi jaoteltuna eri toiminta­alueet. Hoitokäytävän vieressä on lantaritilä ja toisessa päässä karsinaa on makuualue. Karsinan tulisi olla kaksi kertaa leveyttään pitempi, jotta alueet erottuvat selvästi.

Makuualueella tarvitaan lattialämmitys sekä säädettävä katos. Yhteen karsinaan tulisi laittaa maksimissaan 26 porsasta. Hyviin kasvatusolosuhteisiin päästään mitoittamalla karsinat eläinsuojeluasetuksen minimiä väljemmiksi.

• Alle 30­kiloiselle porsaalle pinta­alaa on oltava vähintään 0,4m2 ja 30–40 ­kiloiselle 0,5m2.

• Ritilää voi olla yksi kolmannes karsinan lattiasta. Ritilärako on maksimissaan 14 mm. Loppuosa karsinasta on betonilattiaa tai viemäröityä ritilää, jossa on aukkoja maksimissaan 10 prosenttia.

• Suosittelemme porsaskasvatuskarsinoihin vapaata ruokintaa. Rehukourun tulee olla mahdollisimman pitkä, jotta varsinkin vasta vierotetut porsaat pääsevät yhtä aikaa syömään.

• Vesinippoja tarvitaan joka karsinaan vähintään kaksi, toinen n. 25 ja toinen 40 senttimetrin korkeudelle. Porsaat saavat riittävästi vettä, kun virtausnopeus on noin litran minuutissa.

• Kasvatusosastolla tarvitaan tehokas, mutta vedoton ilmanvaihto. Maksimipoistotehon tulisi olla 35m3 porsasta kohti tunnissa ja minimitehon noin kymmenesosa tästä.

• Huonelämpöpattereilla ja lattialämmityksellä varmistetaan osastolle ja makuualueelle oikea lämpötila.

YKSITYISKOHDAT JA SEURANTA RATKAISEVAT Porsaat saavat hyvän alun kasvulle, kun osasto on puhdas, kuiva ja desinfioitu. Ennen porsaiden tuloa kannattaa myös tarkastaa vesilinjat ja säätää lämpötila ajoissa 23–25 asteeseen. Kun kaukaloissa on prestartterit valmiina, porsaat pääsevät heti syömään. Kaksi ensimmäistä vuorokautta on hyvä pitää valot koko ajan päällä.

Porsaiden ruokintasuunnitelma, joka sisältää rehut ja rehukäyrät, kannattaa tehdä hyvissä ajoin. Alusta lähtien on tärkeää seurata myös tuotantotuloksia. Optipossu netti ­tuotannonseurantaohjelma kertoo tärkeimmät tunnusluvut sekä välikasvatus että lihasikojen kasvatusvaiheesta.

Yksityiskohtien hionnassa, ruokinnan suunnittelussa ja tuotannonseuranta­ohjelman käytössä, tukena toimivat kenttäedustaja ja sikaneuvonnan asian­tunteva tiimi.

TEKSTI: KIMMO HAAPANEN KUVA: ULLA KETOLA

KASVATUSOSASTOLLA

TARVITAAN TEHOKAS,

MUTTA VEDOTON

ILMANVAIHTO.

10 HKSCAN AGRI

TILA: HEIKKILÄ, KOKEMÄKI

OMISTAJAT: KATRIINA MATTILA JA KALLE KANKAANHUHTA

TUOTANTO: 60 000 BROILERIA, KASVATTAMOT RAKENNETTU VUOSINA 2008 JA 2013

RUOKINTA: TEOLLINEN BROILERREHU SUOMEN REHULTA, LISÄKSI OMAA REHUVEHNÄÄ 7 PÄIVÄN IÄSTÄ ALKAEN. JYVIEN OSUUS KASVATUKSEN LOPUSSA 30–35 PROSENTTIA.

PELTOA: KAHDELLA TILALLA YHTEENSÄ 230 HA

Juhani Mattila aloitti broilerinkasvatuksen tilallaan vuonna 1969.

Jarmo Seikolan mukaan lähes puolet HKScanin broileriketjun kasvattamoista on rakennettu 2000-luvulla, yhdellä seitsemästä on ikää 25 vuotta tai enemmän.

04 2015 KOTITILALTA 11

KALLE KANKAANHUHTA JA KATRIINA MATTILA tuot-tavat broilereita Kokemäellä Kyttälän kylässä. Kankaanhuhta työskentelee päätoimisesti tilalla ja viljelee myös omaa tilaansa Kiikoisissa. Mattila on palkkatöissä. Tila työllistää isännän lisäksi yhden työntekijän.

Broilerinkasvatuksen aloitti Katriinan isä Juhani Mattila vuonna 1969. Vanha, kaksikerroksinen munituskanala oli jäänyt tyhjilleen ja alustavasti oli puhuttu rakennuksen ottamisesta porsastuotantoon. Sattuma kui-tenkin puuttui peliin. SOT:lle oli tulossa 2 600 broileriuntuvikkoa, joille ei ollutkaan kasvatuspaikkaa tiedossa. Ota sä ne tänne, ehdotti-vat teurastamon miehet. Kymme-nen vuotta isäntä ruokki siellä lin-nut ämpärillä.

Ensimmäinen varsinainen broilerikasvattamo ruokinta-laitteineen rakennettiin vuonna 1971. Vanha kanala sai väis-tyä uuden konehallin tieltä vasta, kun toinen moderni kasvat-tamo nousi edellisen viereen vuonna 1978.

– Lupien mukaan lintuja sai olla 44 000. Silloin broilereita kasvatettiin kilon painoisiksi paisteiksi seitsemän viikkoa, Juhani Mattila muistelee.

TYÖ HELPOTTUI PALJONKun seuraava sukupolvi astui remmiin vuonna 2005, oli lin-tujen kasvatusaika enää viisi viikkoa ja loppupainotavoite

1 775 grammaa. Kasvamaan mahtui uusien normien mukaan 30 000 lintua.

Vuonna 2008 Kankaanhuhta ja Mattila tuplasivat tuotanto-määrän rakentamalla uuden 1 600 neliön broilerihallin. Van-hoissa kasvattamoissa jatkettiin, vaikka ne olivat työläitä hoi-taa uuteen verrattuna.

– Erien välillä korjataan kaikki, mikä on alkanut repsottaa. Mutta kun halli vanhenee, kunnos-sapito vaikeutuu. Myös tyhjentämi-nen ja pesu oli vanhoissa halleissa hankalaa, ja ilmastointi ja lämmi-tys säädettiin käsin. Kyllä työmäärä siellä oli hurjasti isompi, Kankaan-huhta kertoo.

Kasvutulokset eivät poiken-neet uuden ja vanhan kasvattamon välillä. Sopimuskumppani HK:n

kanssa pidetyssä palaverissa vuonna 2006 oli katsottu, että van-hat hallit menevät vielä jonkin aikaa uuden rinnalla, joten laa-jennusinvestoinnin jälkeen satsattiin hakelämpökeskukseen.

– Vuonna 2012 alettiin fundeerata 40 vuotta palvelleiden kasvattamojen purkamista ja uuden rakentamista niiden tilalle olemassa olevaa infraa hyödyntäen. Uusi toteutettiin samalla tyylillä kuin edellinenkin. Siisti perusmalli, mitään erikoi-suuksia ei tarvita.

Vanhoja halleja alettiin purkaa huhtikuussa 2013. Purkutyö tehtiin itse, mutta rakentamisessa valittiin avaimet käteen -toi-mitus. Hallin urakoi sama rakennusyritys kuin edellisenkin.

UUTTA TILAA BROILEREILLE

TEKSTI: RAILA AALTONEN KUVAT: PEKKA ROUSI

Paraskaan ylläpito ei tuo tuotantorakennuksille ikuista elämää. Kokemäkeläisellä broileritilalla harkittu halli-investointi helpotti työtä.

SUURIN ERO EDELLISIIN

HALLEIHIMME ON

ILMASTOINNISSA.

Kalle Kankaanhuhta hyödynsi vanhan kasvattamon tietokoneet, rehusiilot, vaa’at ja vesisäiliöt uudessa, 3 200 neliömetrin broilerihallissa.

12 HKSCAN AGRI

Broilerihallin laskennallinen käyttöikä on 30–40 vuotta, jonka jälkeen rakennus usein puretaan ja tilalle rakennetaan uusi halli. Uudessa kasvattamossa hoitotyötä on vähemmän ja hyväksi to-dettu tekniikka lisää tuotantovarmuutta.

HKScanin sopimustuottajien broilerihalleista lähes puolet on rakennettu 2000-luvulla. Lähes joka seitsemäs halli on ollut tuo-tannossa yli 25 vuotta.

Broilerikasvattamoiden kasvatusolosuhteita parantavaan tekniikkaan on panostettu viime vuosina merkittävästi. Moniin halleihin on lisätty ilmanvaihtotehoa, lämmitystä ja korkea-painesumutus. Myös ruokinta- ja vesilinjastoja on korjattu tuotanto-olosuhteiden parantamiseksi ja lintujen hyvinvoinnin varmistamiseksi.

TUOTANTOVARMA KASVATTAMOKONSEPTI HKScanin broilerkasvattamokonseptissa hallin kasvatuspinta-ala on 3 200 m2. Oikea ilmanvaihto, lämmitys, viilennys, ruokinnan ja vesilaitteiden mitoitus sekä tietenkin tekniikan tarkoituksenmukainen käyttö varmistavat hyvät kasvatusolosuhteet. Broilerihallin lattian, seinien, katon ja tuotantotekniikan pitää olla helposti puhdistettavia sekä kestäviä.

Korjaanko vanhan vai rakennanko uuden?

30–40 vBROILERIHALLIN LASKENNALLINEN KÄYTTÖIKÄ

3 200 m2KASVATUSPINTA-ALA HKSCANIN BROILERI KASVATTAMO- KONSEPTISSA

TEKSTI: KIMMO HAAPANEN

Itse rakentaminen vei neljä kuukautta, ja ensimmäinen untu-vikkoerä uuteen kasvattamoon otettiin marraskuussa.

INVESTOINTIIN SAI TUKEAHallin 3 200 neliötä on jaettu kahteen yhtä suureen kasvatusosas-toon. Mitoitusohje saatiin HKScanin rakentamis ohjeistosta.

Päädyssä on noin 50 neliön huoltotilat, joissa on sosiaali tilat sekä ilmastointia ja ruokintaa ohjaavat järjestelmät. Vanhoista kasvattamoista hyödynnettiin tietokoneet, rehusiilot, vaa’at ja pesuvesikanaalit ja -säiliöt, Kankaanhuhta kertoo.

– Suurin ero edellisiin halleihimme on ilmastoinnissa. Nyt raitis ilma otetaan kasvattamoon katon läpi, kun se edellisessä hallissa tuli ulkoseiniltä.

Investoinnin yhteydessä piha-alueen asvaltointia laajennet-tiin. Rekkojen kulku lastausoville ei risteä rehu- ja kuivike-autojen reittien kanssa, mikä on tärkeää tilan bioturvan kan-nalta. Lannalle rakennettiin lisää varastotilaa.

Rakentamisen hinnaksi tuli noin 1,1 miljoonaa euroa. Maa-talouden investointituki auttoi osaltaan, rahoittajakump-panina oli Nordea. Pienten pankkien hartiat eivät enää riitä maatalousrakentamisen hankkeisiin.

Myös HKScan tekee oman korvausinvestointinsa lähi-aikoina. Euran broileriteurastamo suljetaan ja tuotanto siir-retään Raumalle rakennettavaan laitokseen. Matka tilalta teurastamolle pitenee, mutta vain 30 kilometrillä. Uudessa laitoksessa pystytään käsittelemään nykyistä suurempi tuo-tantomäärä ja vastaamaan broilerinlihan kysynnän kasvuun.

– Hyvä, että saadaan uusi teurastamo. Helposti näitä hal-leja tehdään lisää, mutta mistä saadaan untuvikkoja, Kankaan-huhta haastaa.

Hankintapäällikkö Jarmo Seikola vakuuttaa, että untuvik-koja pystytään toimittamaan riittävästi ja tuotantoa kasvatta-maan kysynnän mukaan.

Mäkelän tila näkee broilereissa tulevaisuuden. Tuotannon historiasta ja kehittämisestä keskustelemassa Jarmo Seikola (vas.), Juhani Mattila ja Kalle Kankaanhuhta.

YHDESSÄ

13

04 2015 KOTITILALTA 13

PIRJO KORTESNIEMI PITÄÄ ETT:N PYÖRÄT PYÖRIMÄSSÄ

ETT ry on pitänyt tuotantoeläinten terveyden puolia jo 21 vuotta. Yhdistystä on alusta saakka luotsannut terveydenhuoltoeläinlääkäri Pirjo Kortesniemi.

TEKSTI: RAILA AALTONEN KUVA: KAISU KORTESNIEMI

ETT AUTTAA lihaketjun toimijoita pysymään ajan tasalla ja toimimaan aktiivisesti tuotantoeläinten terveyden edistä-miseksi. Keinoina ovat mm. tiedon kerääminen, analysoi-minen ja tiivistäminen sekä eri asiantuntijaryhmien koordi-nointi. Tuotantoketju tuottajasta teurastamolle saa näin eväitä päätöksentekoon.

Kortesniemen työ on paljolti konttorityötä Seinäjoella ja junassa sekä ihmisten kanssa keskustelemista puhelimessa, tietokoneella ja kokouksissa. ETT:n kahdeksan hengen työ-yhteisöä Kortesniemi kuvailee isoksi perheeksi. Työmatkoja tulee viikoittain lähinnä Helsinkiin.

Kortesniemi valmistui eläinlääkäriksi vuonna 1988 ja ehti toimia jonkin aikaa myös kunnaneläinlääkärinä. Tilavierai-luilla hän käy aina kun siihen tulee mahdollisuus.

– Tässä työssä on tunnettava tuottajan arki. Oma tuntu-mani säilyy kolmen tilan terveydenhuoltoeläinlääkärinä ja satunnaisten keikkojen ansiosta.

Kortesniemi iloitsee siitä, että Suomi on kolmen kärjessä maailmalla niin nauta-, sika- kuin siipikarjaketjun puhtau-den osalta. Ennen EU-jäsenyyttä uusien tautien tulo estet-tiin tiukoilla kansallisilla tuontimääräyksillä. Kun viranomais-ten toimintavaltuudet EU:n myötä vähenivät, elinkeino otti vastuuta perustamalla ETT:n heti Suomen liittyessä unioniin vuonna 1995.

– Toimimme tiukasti yhteis työssä eri tuotanto-sektoreiden kanssa ja myös rehusektori on aktiivisesti mukana. Yhteistyö tuo te-hokkuutta ja muokkaa kan-sallisia toi mintanormeja.

Uusia tarttuvia tauteja on kahdenkymmenen vuoden

aikana tullut vain muutamia ja joistakin taudeista on päästy kokonaan eroon. Kortesniemen mukaan rokotusohjelmat ovat hyvä mittari tautitilanteen arviointiin.

– Nautatiloilla ei tarvita lainkaan säännöllistä rokottamista. Porsastuotannossa on otettu käyttöön sirkorokotteet, lähinnä tuotantorakenteen muutoksesta johtuen. Siipikarjapuolella vanhempaispolven rokotusohjelma on hyvin kevyt verrat-tuna vaikkapa Ruotsiin.

Tilanne säilyy hyvänä vain sillä, että jokainen tuntee vas-tuunsa ja tietää miten toimitaan, Kortesniemi muistuttaa.

– Elinkeinon rooli vain kasvaa, sillä virallisesti vastustetta-via tauteja tultaneen karsimaan. Jatkossa viranomainen kes-kittyy vain vaarallisimpiin eläintauteihin. EU-säädökset eivät pureudu tarttuvien tautien leviämisen juurisyihin riittävän tehokkaasti, koska silloin EU:n keskeinen ideologia, kaupan vapaus olisi vaarassa.

Syksyn viikonloput kuluvat Kortesniemellä hirvijahdissa. Muuten vapaa-aika painottuu maatilan pihapiirin ulkotöi-hin ja hevosen hoitoon. Lähestyvää joulua Kortesniemi odot-taa vesi kielellä.

– Lempiruokani joulupöydässä on koko kattaus: kinkku, isoäidin reseptillä tehdyt perunapiirakat, kauan leivinuunissa muhinut karjalanpaisti, lanttu laatikko ja sallatti.

Arkena Pirjo Kortesniemi reissaa ETT:n asioissa Seinäjoen ja Helsingin väliä. Metsästys, hevosenhoito ja koirat irrottavat hänen ajatuksensa työasioista.

14 HKSCAN AGRI

PIHVISONNIT VIIHTYVÄT VANHASSA SIKALASSATuotantorakennukset rakennetaan kestämään. Kun rakennus on tehty hyvin, tuotantosuunnan vaihtaminenkin onnistuu. Mäki-Laurilan tilalla vanha emakko-sikala muuttui kevyesti muokkaamalla nautakasvattamoksi.

TIMO JA ANNE MÄKI-LAURILAN tilalla Punkalaitumella sukupolvenvaihdos tehtiin vuonna 2002 ja tuolloin tilalla ei ollut kotieläimiä. Vuonna 2010 Mäki-Laurilat siirtyivät luomu viljelyyn ja samalla aloitettiin pienimuotoinen emo-lehmätuotanto. Tilan peltopinta-ala kasvoi ja mietintään tuli naudanlihantuotanto.

Mäki-Laurilan naapurissa parin kilometrin päässä oli emakkosikala, jonka toiminta oli päättynyt vuonna 2009. Vanhemmat sikalarakennukset olivat matalia, mutta vuosi-tuhannen vaihteessa rakennetun, yli 300-neliöisen joutilas-pihaton sisäkorkeus oli 4,5 metriä. Viime vuoden kesäkuussa Mäki-Laurilat vuokrasivat pihaton kymmeneksi vuodeksi. Pitkä vuokra-aika oli tarpeen, jotta investointi olisi järkevä toteuttaa.

Rakennuksessa oli emakoiden ruokintahäkkejä ja -lait-teita, joten sisällä tarvitsi vain purkaa. Lattiaan jäi hieman korkoeroja, jotka eivät haittaa toimintaa. Tässä vaiheessa sikala muuttui navetaksi. Navetan päätyyn tehtiin toinen iso ovi ja pitkälle sivulle, ulkopuolelle rakennettiin 35 metriä pitkä ruokintapöytä.

Ruokintaesteeksi valittiin tappiaita sekä niskapuomi. Näin saatiin makuukatos 60 luomupihvisonnille ja ruokinta pöytä

ja makuukumpu ulos. Sonnit viihtyvät erinomaisesti kummulla.

Ruokintaesteen molemmille puolille valettiin kolmen metrin levyinen laatta. Näin sonnit ovat syödessään kovalla alustalla, samoin rehu ja apevaunu. Ruokintapöytä katettiin, jotta suurin osa vedestä ja lumesta jää ulkopuolelle. Nyt rehu pysyy maittavampana ja lantakäytävältä poistettava sonta kuivempana.

Ruokintakatos tehtiin pitkälti kierrätysmateriaaleista. Rau-taa ja kattopeltejä löytyi sikalan nurkista. Ruokinta-alue aidat-tiin hirviaidalla ja aidassa on myös sähkölanka. Ruokinta-pöydän rehun puolelle tehtiin tukeva sähköaita. Näin mah-dollisesti esteen läpi karkaavat vasikat pysyvät lähellä. Aita estää myös alueella runsaasti esiintyviä kauriita ja peuroja tulemasta aterioimaan. Vesikuppeja tehtiin niin tarhan puo-lelle kuin sisällekin.

LANTALAKIN UUTEEN KÄYTTÖÖNEnsimmäiset vasikat tulivat lokakuussa 2014. Kun näistä eläi-mistä on vielä suuri osa kasvamassa, ja uusia vasikoita tulee tänä syksynä, katettiin navetan vieressä oleva vanha lantala vastaanottotilaksi.

TEKSTI JA KUVAT: HARRI JALLI, TUOTANTONEUVOJA

04 2015 KOTITILALTA 15

Rakentamiskustannukset jäivät kohtuullisiksi. Alle nel-jänkymmenen tuhannen euron investointiin sisältyi myös käytetty apevaunu ja sen remontti.

Tilan rehuntuotanto on kasvanut vuosien varrella ja tarvittavat säilörehut saatiin nyt omilta pelloilta. Osalta säilörehulohkoja korjattiin kolme satoa, mitä tilalla ei ennen ollut tehty. Viljaa ei ensimmäiselle vuodelle tullut omasta tuotannosta aivan riittävästi, mutta tulevalle tal-velle pinta-ala kasvoi hieman ja sato on riittävä. Pelloilla kasvatetaan myös härkäpapua ja syysrypsiä.

Ensimmäisen talven aikana navetta toimi suunnitel-lusti. Kuivitus tehtiin kerran viikossa noin seitsemän paalia kerralla, eli keskimäärin paali päivässä. Paalit vie-dään sisälle kokonaisina ja sonnit purkavat ne. Pihatto on tyhjennetty kahdesti ja kolmas kerta tulee, kun porukka vaihtuu.

Ilmanvaihto on toiminut hyvin. Hormit ovat auki, mutta imureita ei ole käytetty. Kesällä rakennuksen taka-nurkista poistettiin ikkunat ilmanvaihdon tehostamiseksi. Näin pieni ammoniakin hajukin saatiin pois.

Tämän syksyn aikana makuukummun ja ruokintapöy-dän välistä tehdään kuivempi. Käytössä on vanha liete-kaivo ja sadevesiä johdetaan sinne.

ROHKEASTI UUTEEN TUOTANTOON

Kun tilan tuotantosuunta muuttuu tai tuotanto laajenee, pitää mielessä pitää iso nippu asioita.

– Rahojen ja rehujen budjetoinnin rooli korostuu, sillä tiliväli on pitkä. Nahan alle varastoituu työtä ja panoksia yli vuoden ajan.

– Toisin kuin monet muut tuotantoeläimet, nauta kestää kylmää. Sen maavara on suuri ja neliveto päällä koko ajan.

– Ruokinnassa säilörehun merkitys on keskei-nen. Nurmen viljely parantaa maan rakennetta.

– Tuotannossa tarvittavia koneita voi saada käyttöönsä myös naapuriyhteistyöllä.

– Nautatuotannon aloittavilla tiloilla uutena asiana tulee eläinrekisteriin liittyminen. Ohjeet sen käyttöön saat HKScanin tuotanto neuvojalta.

Vanhassa, hyväkuntoisessa rakennuksessa tuotantosuunta vaihtui mallikkaasti. Viimeisimpänä vanhasta lantalasta tehdään katettu vastaanottotila uusille vasikoille.

TILA: MÄKI-LAURILA

OMISTAJAT: ANNE JA TIMO MÄKI-LAURILA

TUOTANTO: 60 LUOMUPIHVISONNIA

RUOKINTA: SEOSREHURUOKINTA

PELTOA: 150 HEHTAARIA, LUOMUTUOTANTO

16 HKSCAN AGRI

04 2015 KOTITILALTA 17

/ MAKUPALOJA /

TEKSTI: ULLA KETOLA, TUOTANTONEUVOJA KUVAT: PASI LEINO

Ilmassa on selvää aattoillan jännitystä, kun HKScanin tuotekehityskokki Sami Lamminaho alkaa valmistella jouluateriaa

Sofia ja Pertti Rantasen keittiössä Pöytyällä.

JOULUPÖYDÄN YMPÄRILLÄ

PERHEEN LASTEN Tuulin, 15, Tuovin, 10, ja Tuomak-sen, 17, ilmeet ovat odottavat ja jännittyneet. Mitähän hyvää kohta syödään? Sami on suunnitellut aterian siten, että mukana oli tuttua joulun makuja hieman eri muodossa kuin perinteisesti.

Yhteisen jouluaterian valmisteluissa ovat mukana myös Rantasten lihantuottajakollegat Paula ja Jarmo Siikarla, Marko Levonen, Matti Antikainen sekä Outi ja Reijo Haapanen.

Vieraat pukevat tonttulakit ja esiliinat ja käyvät töihin. Marko kuorii punajuuria, Matti ja Pertti käärivät porsaan fileitä kelmuun, Reijo kaulii voitaikinaa ja Jarmo valmis-taa kastiketta Samin opastuksella. Naiset kattavat pöytää. Yhdessä tekemisen ilo, nauru ja jutun pörinä täyttävät keit-tiön. Yhdessä kerrataan joulupöydän suosikkeja.

– Laatikot, rosollit, itse tehdyt peruna- ja italiansalaatit ja mäti ovat kuuluneet jo lapsuuteni jouluihin ja olen jatkanut perinnettä oman perheeni kanssa, kertoo Sofia Rantanen.

Tuulin ja Tuovin mieliherkkuja ovat äidin italiansalaatti ja mamman piimäjuusto. Tuomaksen herkku on joulu-kinkku. Kinkku on ehdoton joulupöydän kunkku kaikkien

vieraidenkin mielestä. Haapasilla kinkku kuuluu myös pyhä-miesten päivän sekä uuden vuoden aterialle.

– Meillä jouluun on kuulunut 40 vuoden ajan myös savus-tettu kalkkuna. Sitä syödään jouluviikon aterioilla ja viimei-set palat aattona, kertoo Matti Antikainen.

Perinteiset herkut ovat säilyttäneet asemansa joulupöy-dässä, vahvistavat kaikki kuin yhdestä suusta. Joulupuuro on kuitenkin saanut siirtyä jälkiruoan asemasta. Rantasen per-heessä joulupuuro syödään sen jälkeen, kun televisiosta on katsottu joulurauhan julistus.

– Meillä jouluateria on myös perinteinen, mutta jälki-ruokana kokeilen aina jotain uusia herkkuja, kertoo Paula Siikarla.

Palsternakkalaatikko ja Wellingtonin kinkku alkavat kyp-syä uunissa levittäen keittiöön herkullista tuoksua. Tunnelma tiivistyy, kun kaikki parikymmentä henkilöä yrittivät päästä mahdollisimman lähelle katsomaan, miltä Samin asettelemat jouluherkut näyttävät.

Viimein kaikki on valmista ja on aika siirtyä katetun joulu-pöydän ympärille. Tämän jälkeen yleisin kommentti onkin: ”Tämä on hyvää.”

Sofia ja Pertti Rantanen (yläkuvassa keskellä)kutsuivat tuottajakollegansa kylään. Keittiössä valmistui tuotekehityskokki Sami Lamminahon (kuva keskellä) ohjeilla tuttuja joulun makuja. Ota talteen Joulukinkku-Wellingtonin resepti seuraavalta aukeamalta.

18 HKSCAN AGRI

Kuusijuhlan kunkun uudet kuviot

(4–6 ANNOSTA)

• 1 KG LÄMMINTÄ JA YLIKYPSÄÄ JOULUKINKKUA

• 250 G HERKKUSIENIÄ• 250 G SIITAKESIENIÄ• 1 ISO SIPULI• 2–3 VALKOSIPULINKYNTTÄ• 2 TL SUOLAA• ½ TL ROUHITTUA MUSTAPIPPURIA• 1 DL KUIVAA VALKOVIINIÄ• ½ DL HIENONNETTUA TIMJAMIA• 1 PKT (500 G) VOITAIKINALEVYJÄ• 2 KANANMUNANKELTUAISTA + TUOREKELMUA

Revi kinkku parin sormen paksuisiksi kimpaleiksi. Asettele puolet lihoista kelmupalan päälle ja kääri tiukaksi rullaksi. Väännä kelmun päät jengalle, ja lukitse kelmun päät kääräisemällä uudella kelmukerroksella. Tee sama lopuille lihoille ja siirrä pötköt jääkaappiin.

Hienonna veitsellä sienet, sipuli ja valkosipulinkynnet. Laita seos paistinpannulle suolan ja pippurin kanssa. Sekoittele, kunnes sienistä irtoava neste on haihtunut. Kaada valkoviini pannulle ja haihduta. Lisää joukkoon timjami ja nosta jäähtymään.

Laita kaksi hieman sulanutta voitaikinalevyä päällekkäin ja kaulitse levy n. sentin paksuiseksi levyksi, joka riittää kinkkupötkön ympärille. Tee sama kahdelle muulle voitaikinalevylle. Jaa jäähtynyt sieniseos molemmille taikinalevyille. Poista jäähtyneet kinkut kelmuistaan, asettele ne taikinalevyjen päälle ja kääri taikina tiukasti kinkun ympärille.

Leikkaa viidennestä voitaikinalevystä nauhoja ja asettele ne ristikoiksi rullien pinnalle. Voitele rullat keltuaisella ja paista 225-asteisessa uunissa 12–15 minuuttia, kunnes pinta on kauniin ruskea. Anna jäähtyä 10 minuuttia, viipaloi ja tarjoile kirsikkakastikkeen kera.

Katso tarkempi resepti ja kirsikkakastikkeen ohje osoitteesta HooKoo.fi

JOULUKINKKU- WELLINGTON

04 2015 KOTITILALTA 19

/ MAKUPALOJA /

Joulun perinteitä ja sopivasti uutta

Jouluruuissa on nyt uusia mausteita. HKScan tarjoaa jouluun laajan kattauksen jouluherkkuja ja parhaat jouluvinkit osoitteissa HooKoo.fi/joulu ja kariniemen.fi.

HK Mestarin juhlakinkku luuton 3,0–4,5 kgKuluttajien pyynnöstä pienempi luuton verkotettu juhlakinkku ilman potkaa.

HK Mestarijuhlakinkk3,0–4,5kgKuluttajien pyynnöpienempi luuton vjuhlakinkku ilman

HK Naudan sisäpaisti, maustettu n. 1,1 kgKotimainen, maustettu naudan sisäpaisti viikonloppuihin sekä juhlapyhiin. Korkealaatuinen sisä-paisti on maustettu valko sipulilla, mustapippurilla, chilillä ja sinapin-siemenillä. Siivuta kypsä paisti ohuiksi siivuiksi ja tarjoile kasvis-ten tai perunoiden kera.

HK Joulupöydän juhlaviipale 440 g Valmiiksi kypsennetty ja viipaloitu porsaan ulkofilee. Pinnassa paahdettu sinappihuntu. Ei lisättyä fosfaattia – mureampi ja mehevämpi.

HK Joulun kylkirulla 350 g, viipaloituValmiiksi kypsennetty kylkirulla on maustettu ja viipaloitu kätevään rasiaan. Rullan sisällä pippuritäyte.

Kariniemen Kananpojan Herkkurulla 1 kgMaukkaaksi maustettu kanan-pojan Herkkurulla on helppoa ja maistuvaa uuniruokaa. Se sopii mainiosti myös joulupöytään.

20 HKSCAN AGRI

Raumalle rakennetaan tulevaisuuden tuotantolaitos

TEKSTI: KIRSI NURMI KUVA: VALTTERI KANTANEN

INVESTOIMME SUOMEEN,

KOSKA USKOMME, ETTÄ

PUHDAS KOTIMAINEN LIHA

SÄILYTTÄÄ VANKAN ASEMAN SA

RUOKAPÖYDISSÄ.

04 2015 KOTITILALTA 21

Viime vuosien kannattavuuden parantamiseen ja toimintojen yhtenäistämiseen keskittyneen strategiajakson

jälkeen HKScan on ottamassa merkittävän askeleen kohti uutta, kannattavan kasvun aikaa.

KASVUA HAETAAN vahvojen brändien ja kor­kean jalostusasteen tuotteiden avulla. HKScanin uusi tuotantolaitos nousee Raumalle ja korvaa käytöstä poistuvan Euran tehtaan lisäten samal­la siipikarjasegmentin tuotantokapasiteettia. Kyseessä on lähivuosien merkittävin strateginen investointihanke.

Investoinnin arvo on noin 80 miljoonaa euroa sisältäen 25 000 neliömetrin tehdasrakennuksen, infrastruktuurin, koneet ja laitteet, sekä muut han­kinnat. Tehdas työllistää suoraan 300 henkilöä, epäsuorasti jopa 1 500.

– Investoimme Suomeen, koska uskomme, että puhdas kotimainen liha säilyttää vankan aseman­sa ruokapöydissä. Lihankulutus on meillä vielä pientä muihin EU­maihin verrattuna, ja siipikarja­segmentti on kasvanut voimakkaimmin jo vuosia. Lisäksi kiinnostus vastuullista pohjoismaista lihaa kohtaan on kasvussa myös vientimarkkinoilla. Tämä on erinomainen lähtöasetelma investoinnil­le, summaa toimitusjohtaja Hannu Kottonen.

TUOTTAJAYHTEISTYÖLLÄ PARHAASEEN LOPPUTULOKSEEN

Uuden tuotantolaitoksen suunnittelussa tarvitaan monipuolista asiantuntemusta myös alkutuotan­nosta, eläinten kuljetuksista ja eläinten hyvinvoin­nista. Käytännön suunnittelutyötä tehdään kym­menissä projekteissa, ja broilerintuottajat ovat työssä mukana esisuunnitteluvaiheesta alkaen.

– Teemme tiivistä yhteistyötä tuottajien edusta­jista kootun ydinryhmän kanssa. Uusimman tek­nologian hyödyntäminen parhaalla mahdollisella tavalla edellyttää, että eläinraaka­ainetta saadaan tuotantoon juuri sopiva määrä. Tässä yhtälössä myös linnun koolla on merkitystä. Yhdessä tuot­tajien kanssa mietimme, miten tämä vaikuttaa broileritilojen toimintaan, kuten ruokintaan, kul­jetushäkkien kokoon ja kuljetuksiin ja sitä kautta myös kannattavuuteen, kertoo HKScan­konsernin tuotannosta ja teknologiasta vastaava johtaja Aki Laiho.

Tuottajien näkemyksillä on merkitystä myös suunniteltaessa tuotantovaiheita laitoksessa. Eläinten hyvinvointi on sekä tuottajille että HKScanille keskeinen tavoite ja otetaan huo­mioon kaikissa kehittämistoimenpiteissä. Tärkeä kehityskohde on vastuullisten menetelmien kehit­täminen edelleen tainnutus­ ja teurastusvaihees­sa. Eläinten vastuullinen käsittely vaikuttaa myös lihan laatuun ja lihaketjun tuottavuuteen.

Prosessin hallittavuus on keskeinen tavoite Raumalla.

– Uusin teknologia ja automaatio lisäävät tuotantokapasiteettia ja parantavat koko tuo­tantoprosessin hallittavuutta merkittävästi. Näin

voidaan varmistaa tarjonta sesonkien ja kampan­joiden aikaisissa kysyntäpiikeissä, mikä on tärkeää muun muassa uutuustuotteiden kaupallistami­sen näkökulmasta. Kykymme reagoida entistä nopeammin kysynnässä tapahtuviin muutoksiin paranee, Laiho sanoo.

Uusi tehdas tukee innovatiivisten, korkean jalostusasteen tuotteiden kehittämistä. Kuluttaja­pakatun broilerinlihan lisäksi sieltä toimitetaan raaka­ainetta HKScanin muihin yksiköihin, kuten Mikkeliin ja Vantaalle käytettäväksi kypsennettä­viin lihavalmisteisiin ja valmisruokiin.

Tuotannossa käyttöä vaille jäävä raaka­aine saa­daan uusimmalla teknologialla entistä paremmin talteen ja hyödynnettäväksi esimerkiksi bioteolli­suudessa.

VUOROPUHELUA JA LÄPINÄKYVYYTTÄ EDISTÄENUudessa tuotantolaitoksessa voidaan huomioida HKScanin vastuullisuusohjelma laajasti.

– Rauma tarjoaa meille kustannustehokkaita, vastuullisia jätevesi­ ja energiaratkaisuja sekä pystyy turvaamaan raakaveden saannin. Suunnit­telussa voimme huomioida esimerkiksi omassa prosessissa syntyvän lämmön talteenoton. Näin voidaan vähentää fossiilisten polttoaineiden käyt­töä ja saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä. Pohdimme myös aurinkoenergian mahdollisuuk­sia. Halumme rakentaa tulevaisuuden tuotanto­laitoksen, sanoo Laiho.

Pitkälle automatisoitu tuotanto tarkoittaa henki­löstölle uusia työmenetelmiä, joissa ruumiillisen työn sijaan tekemisen painopiste on laaduntark­kailussa ja koneiden ja laitteiden valvonnassa. Henkilöstön koulutuksen ja uuden työaikamallin suunnittelu sekä työturvallisuuden ja työhyvin­voinnin kehittäminen käynnistyivät samaan aikaan muiden esisuunnitteluprojektien kanssa.

Hanketta toteutetaan käymällä aktiivista vuoro­puhelua kaikkien keskeisten sidosryhmien kanssa. Toimintamallina on yhteistyö sekä ennakoiva yhteydenpito niin Eviran normeja valvovien pai­kallisten eläinlääkereiden, ympäristö­ ja muiden lupaviranomaisten kuin alueen päättäjien ja asukkaiden kanssa.

– Haluamme edistää vuoropuhelua ja läpi­näkyvyyttä, ja tämä huomioidaan myös tehdas­rakennuksessa. Uuteen tuotantolaitokseen rakennetaan ikkunallinen katselukäytävä, josta tehtaan tuotantoa voi seurata tuoteturvallisuutta vaarantamatta, Laiho kertoo.

Suunnitelmiemme mukaan uuden tehdasra­kennuksen peruskivi muurataan ennen ensi kesää ja rakennus nousee harjakorkeuteen vuoden lopulla. Tuotantolaitos on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2017 lopulla.

HKSCANILLA ON MARKKINA-

JOHTAJANA PAKKAUSTEN

OSALTA KULUTTAJATOTTUMUSTEN

MUOKKAAJAN ROOLI.

22 HKSCAN AGRI

Ruokapakkaus on muuttunut yhä kiinteämmäksi osaksi itse tuotetta. Se vaikuttaa paitsi säilyvyyteen, myös tuotteen käyttötapoihin,

tunnettuuteen ja markkinointiin.

Monipuolinen paketti

TEKSTI: TIMO NYKÄNEN KUVA: VALTTERI KANTANEN

– PAKKAUSTEN MERKITYS on jatkuvasti vahvistu-nut. Niiden rooli korostuu niin markkinoinnin ja viestinnän näkökulmasta kuin myös siinä, miten kuluttajille pitää tarjota yhä helppokäyttöisempiä ja monipuolisempia ratkaisuja, sanoo HKScanin markkinointijohtaja Anne Mere.

Meren mukaan kuluttajan kannalta perus-edellytys on, että pakkaus on helppo avata ilman, että se menee rikki. Tuoteryhmästä

riippuen uudelleensuljettavuus ja esimerkiksi isomman pakkauksen jakaminen sektoreihin myöhempää käyttöä varten ovat myös nykytot-tumusten mukaisia kehityssuuntia.

Muutoin pakkaussuunnittelun osalta huomioon otettavia suuntauksia ovat vas-tuullisuuden ja toiminnan läpinäkyvyyden korostuminen. Tämän trendin osalta Mere kehottaa kääntämään katseen etenkin Iso-

04 2015 KOTITILALTA 23

Britanniaan, jossa asia on sisäistetty hänestä hyvin.

– Siellä kerrotaan pakkauksissa hyvin laajas-ti ja avoimesti yrityksen toiminnasta ja koko ketjusta maatilalta asti. Kuluttajaa puhutellaan ja tarinaa kerrotaan lisäksi ihmisläheisellä ja helposti ymmärrettävällä tavalla. Meilläkin voi-taisiin entistä enemmän korostaa kotimaisuut-ta ja ketjun läpinäkyvyyttä myös pakkauksissa.

EDELLÄKÄVIJÄN ASEMASSAMeren mukaan hyvä esimerkki HKScanissa konsernitasolla tehdystä pakkausten kehitys-työstä ovat syyskuussa Suomessa lanseeratut uudenlaiset Ohuen ohuiden leikkeleiden pakkaukset, jotka otetaan vähitellen käyttöön myös muilla markkina-alueilla.

– Kävimme läpi useita vaihtoehtoja sekä kulutustottumusten että tuotteen näkyvyyden kannalta. Pääsimme ratkaisuun, jossa pak-kauksen etuosa on entistä läpinäkyvämpi, mutta samalla pystymme kertomaan tuotteen tarinaa takaosassa. Pakkaus on lisäksi uudel-leensuljettava, ja sen pinta imitoi puukuviota.

Mere painottaa, että HKScanilla on markki-najohtajana pakkausten osalta kuluttajatottu-musten muokkaajan rooli.

– Meidän pitää olla suunnannäyttäjä ja toi-mija, joka lanseeraa myös uniikkeja ratkaisuja. Tässä korostuu pyrkimyksemme entistä tiiviim-pään yhteistyöhön pakkaustoimittajiemme kanssa, jotta pysyisimme perillä alan teknolo-gisesta kehityksestä.

UUSIA KULUTUSTOTTUMUKSIAPakkausten roolia tulisi Meren mukaan pai-nottaa aiempaa enemmän myös HKScanille ennestään vahvoissa tuotesegmenteissä.

– Pakkauskehityksen kautta voimme muuttaa perinteisen segmentin käyttötapaa ja saada ai-van uusia kuluttajia. Jos esimerkiksi laitamme lihapullat pakkaukseen, jota voi pitää autossa kupinpidikkeessä ja lisäämme mukaan vielä erillisen kastikkeen, se muuttuu automaattises-ti snacks-tuotteeksi.

HKScan seuraa tiiviisti myös digitalisaation mukanaan tuomia pakkausteollisuuden tule-vaisuuden trendejä.

– Digitaalinen painaminen mahdollistaa esimerkiksi personoitavien pakkausten ja pienempien sesonkierien valmistamisen. Paljon puhutaan myös sensoreita sisältävistä älykkäistä pakkauksista, joista saadaan tarkkaa tietoa vaik-kapa tuotteen tuoreudesta ja säilyvyydestä.

TIIVIS JA YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLINEN

HKScanin pakkauskehityspäällikkö Tommi Lehikoinen muistuttaa, että ruokapakkauksen tärkein tehtävä on edelleen suojata tuotetta mahdolli-simman hyvin.

– Oikeilla pakkausratkaisulla voidaan pidentää tuotteen hyllyikää ja säi-lyvyyttä ja vähentää hävikkiä. Käytännössä tavoitteena on, että pakkaus on mahdollisimman tiivis ja materiaali mahdollisimman ohutta, mutta kestä-vää, Lehikoinen sanoo.

Materiaalien kehitystyön ohella koko prosessi pyritään Lehikoisen mukaan optimoimaan ympäristö ja kestävä kehitys huomioiden siten, että tuote saadaan mahdollisimman nopeasti pakattua, ja että turhien pakkausmateriaalien käyttöä vältetään.

– Kotitalouksien keskimääräisen koon jatkuvasti pienentyessä myös pak-kausten koko pienenee. Sillä on luonnollisesti myös ympäristövaikutus, että tarjolla on kuluttajien tarpeisiin oikean kokoisia pakkauksia.

Lehikoisen mukaan HKScanin toimintamaiden välillä ei juurikaan ole eroja pakkausten osalta. Teknologiat ja materiaalitkin ovat liki samat – kyse on lähinnä tottumuseroista.

– Esimerkiksi Ruotsissa leikkeleiden osalta hyvin yleinen formaatti on ns. lompakkopakkaus, jota on myös testattu Suomessa, mutta meillä kuluttajat eivät sitä halunneet.

Kaikkiaan Lehikoisen mukaan hyllyikää pidentävät vakuumipakkaustek-niikat ovat tällä hetkellä nousussa verrattuna suojakaasupakkaamiseen.

24 HKSCAN AGRI

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA

Q&A

Tuottajien kiinnostus emakoiden vapaaseen porsimiseen on kasvanut, kun siihen on tullut mahdollisuus saa-da hyvinvointitukea. Tuen ehdot ovat yksiselitteiset ja siinä mielessä helpot toteuttaa. Käytännössä porsitushäkeis-tä luopuminen ei kuitenkaan ole aivan yksinkertaista. Useimmin mietityttää porsaskuolleisuus ja se, kuinka paljon aikaa karsinoiden puhdistaminen vie.

Nouseeko porsaskuolleisuus?Tutkimustulosten mukaan porsas-kuolleisuus on samaa luokkaa va-paaporsituksessa kuin käytettäessä porsitushäkkiä. Porsituskarsinassa on oltava esteetöntä tilaa vähintään kuusi neliömetriä ja olosuhteet ovat emakoille sopivat. Lisäksi porsailla on oltava suojarakentein varustettu, noin neliömetrin kokoinen kiinteäpohjai-nen makuualue, jossa ne mahtuvat makaamaan yhtä aikaa.

Tutkimustulosten mukaan karsina-ratkaisuilla, lämmityksellä, suojaraken-teilla sekä hoitajan ammattitaidolla on suurempi vaikutus porsaskuollei-suuteen kuin sillä, minkä mallisessa

karsinassa tai häkissä porsaat syntyvät. Porsaiden makuualueella tulee joka tapauksessa olla lattialämmitys, läm-pölamppu ja katos.

Entä se työmäärä?Vapaaporsitus vaatii enemmän työtä kuin häkkiporsitus. Ero tulee karsinoi-den puhdistamisesta ja kuivittamises-ta. Työmäärää kannattaa miettiä myös tilantarpeen kannalta. Jos emakko-määrä pidetään samana, vapaapor-situksessa tarvitaan 25 prosenttia enemmän tilaa kuin porsitushäkkejä käytettäessä. Jos tilaa käytetään saman verran, emakoita voi pitää vähemmän.

Tutustu paikan päälläJos vapaaporsitus kiinnostaa, kannat-taa aivan ensiksi lähteä katsomaan sitä käytännön sikalaan. Parasta on itse nähdä vaihtoehdot ja haastatella henkilöitä, joilla on kokemusta va-paasta porsimisesta. Suomesta tiloja ei löydy montaa. Reissuun kannattaa varata muutama päivä ja ottaa suunta Tanskaan ja Ruotsiin.

Vapaana porsimisen edut Vapaaporsituksesta on selkeitä etuja. Helsingin Yliopiston tutkimusten mukaan vapaaporsituskarsinoissa emakoilla oli vähemmän stressiä kuin porsitushäkissä olevilla emakoilla. Niillä oli tonkimismateriaalia ja ne saivat liikkua, jolloin ne pystyivät toteuttamaan normaalia pesänteko-käyttäytymistä. Tutkimuksessa ha-vaittiin, että emakot alkoivat tonkia, kuopia, kääntyillä ja kävellä 24 tuntia ennen porsimista.

Lisäksi vapaasti porsivat emakot porsivat puolitoista tuntia nopeammin ja kuolleena syntyneiden määrä oli alhaisempi. Nämä ovat emakoiden hyvinvoinnin kannalta tärkeitä etuja.

MITÄ PITÄISI HUOMIOIDA VAPAASSA PORSITUKSESSA?

Aiheesta lisää osoitteissa: www.mavi.fi > tuet ja palvelut > viljelijä > eläinten hyvinvointikorvauswww.eläintieto.fi > julkaisut > Häkkiporsituksesta luopumisen tuotannolliset ja taloudelliset vaikutuksetwww.vetmed.helsinki.fi > haku: vaitos_oliviero_porsiminen

ULLA KETOLA Tuotantoneuvoja

KUVAT: PEKKA ROUSI JA KIMMO HAAPANEN

04 2015 KOTITILALTA 25

REHUKOLUMNI

25

OLEN VANKKUMATON kumppanuuksien kannattaja. Olen aivan varma siitä, ettei kaikkia asioita kannata tehdä itse, vaan mieluimmin rakentaa sellaista verkostoa, jossa kaikilla osapuolilla on vähintään sama taktinen tavoite, mielellään vieläpä sama strateginen tavoite.

Teimme lokakuussa sopi-muksen hollantilaisen rehujen kehittäjäyhtiö Schothorst Feed Researchin kanssa. Schothorst on alallaan maailman kärkikas-tia. Noin kahdeksan prosenttia kaikesta maailmassa tuotetusta täysrehusta liittyy tavalla tai toi-sella tämän yhtiön tekemään tutkimustyöhön.

Yhteistyön avulla aiomme kehittää sika- ja broilerrehumme hinta-laatusuhteeltaan maail-manluokkaan. Enää ei riitä kan-sallinen liiga, eikä edes pohjois-mainen taso. Emme voi antaa milliäkään etumatkaa pääkilpai-lijamaihimme, koska yksimahai-silla rehut ja ruokinta muodos-tavat noin 60 prosenttia lihan tuotantokustannuksista.

Itsekseen pohtimalla tämä asia ei edisty. Rehujen kehittämi-nen on oma taiteenlaji, joka ei perustu tunteeseen, vaan vankkaan tutkimustyöhön. Huonot rehut tulevat tuotta-jien maksettavaksi, ja siihen ei ole varaa.

Ruotsissa allekirjoitimme sopimuksen Fodermixin kanssa marraskuun alussa. Fodermix on osa tanskalaista DLG-konsernia, johon Ruotsissa kuuluu myös Svenska Foder. Yhteistyön tarkoitus alkuvaiheessa on kehittää Ruotsin markkinoille emakko- ja porsasrehut, jotka mah-dollisimman hyvin soveltuvat valittuun genetiikkaan ja tiloilla toteutettavaan managementtiin.

Viime kädessä on kysymys tuotannon tehostamisesta, joka ilmenee muun muassa pahnueen koossa ja tasa-laatuisuudessa. Yhteistyölle on ladattu suuret odotuk-

set. Rehujen kehitystyö on alka-nut ja ensimmäisiä tämän työn tuloksia on odotettavissa alku-kevään aikana.

Jatkamme edelleen tuotta-japalveluidemme kehittämistä Suomessa ja Ruotsissa. Kuten edellisessä kolumnissani kir-joitin, tulemme kääntämään kaikki kivet löytääksemme par-haat ratkaisut oman ketjumme alkutuotantoon, olipa sitten kyse rehuista tai muista lihan tuottamiseen liittyvistä palve-luista. Käytännössä tämä tar-koittaa verkostojen kehittämistä edelleen.

Rehujen raaka-ainemarkkina on ollut suorastaan poikkeuksel-lisen rauhallinen, ainakin verrat-tuna edellisiin vuosiin. Globaali kysyntä on melko rajallinen, joh-tuen ennen kaikkea kehittyvien maiden talouskasvun hiipumi-sesta. Satotasot ovat olleet kaik-kialla maailmassa hyvät, joten

varsinaista raaka-ainerallia ei tänä syksynä ole nähty. Näkymät ovat viljojen ja myös valkuaisen osalta poik-keuksellisen vakaat.

Tässä pelikentässä toki on nähty nopeastikin syntyviä myrskyjä. Tilanne voi muuttua hetkessä, jos sijoittajat esi-merkiksi alkavat siirtää sijoituksiaan osakkeista raaka-aineisiin.

Ulf Jahnsson toimii HKScan rehuliiketoiminnan johtajana.

KUMPPANUUKSISTA TUORETTA VOIMAA

26 HKSCAN AGRI

LUOTTAMUS ON YHDESSÄ KEHITTÄMISEN

EDELLYTYSVaikuttavat 70 000 ateriaa päivässä tarjoileva ruokapalveluyhtiö Leijona Catering Oy

tekee läheistä yhteistyötä HKScanin kanssa. Tavoitteena on vastata yhdessä asiakkaiden muuttuviin ruokamieltymyksiin ja kasvaviin ruuan terveellisyyteen

ja ympäristövaikutuksiin liittyviin odotuksiin.

TEKSTI JA KUVAT: HKSCAN FINLAND

LEIJONA CATERING OY – alun perin Puolustusvoimien ruokahuolto – aloitti toimintansa nykymuodossaan vuonna 2012, kun puolustusvoimien ravitse-muspalvelut yhtiöitettiin.

Täysin valtion omistama yritys huolehtii puolustusvoimien strategisena kumppanina niin varusmiesten kuin puolustusvoimien henkilöstön ruo-kapalveluista, ja on laajentanut toimintaansa myös muuhun opiskelija- ja henkilöstöravintolatoimintaan.

Yhtiö palvelee nälkäisiä kaikkialla Suomessa Sodankylästä Drags-vikiin. Toiminnan keskeinen arvo on käytettävien raaka-aineiden korkea kotimaisuusaste.

TAVOITTEENA SYVÄLLISET KUMPPANUUDETLeijona Catering tekee kaikki ostosopimukset ja ruokalistat keskitetysti.

HKScanin kanssa yhtiö on tehnyt yhteistyötä vuodesta 2006 lähtien – HK Scan toimittaa Leijona Cateringille Lihat ja lihajalosteet tuoteryhmien tuotteita. Valtio-omisteisena yhtiönä Leijona Catering tekee hankintansa jul-kisen hankintamenettelyn kautta.

– Toisin kuin monesti luullaan, julkiset hankintayksikötkin voivat edistää kumppanuutta ja syvempää, neuvottelevaa yhteistyötä toimittajien kanssa. On tärkeätä voida avoimesti keskustella ja antaa palautetta siitä mikä on hyvin ja toisaalta siitä, missä olisi kehitettävää, sanoo hankintapäällikkö Mika Takki-nen Leijona Cateringistä.

TUOTEKEHITYSYHTEISTYÖTÄ KUMMANKIN EDUKSITakkinen korostaa luottamuksen merkitystä syvällisessä yhteistyössä, jossa tähdätään lisäarvon synnyttämiseen molemmin puolin muun muassa tiedon vaihtamisen kautta. Hän kiitteleekin HKScania ja ketjuasiakaspäällikkö Teija Malénia erittäin hyvästä yhteistyöstä ja avoimuudesta myös ongelmatilanteissa.

– Meillä on HKScanin kanssa meneillä yhteinen kehityshanke, jossa etsimme mahdollisia meille räätälöitäviä kokonaan uusia tuotteita ja tarkastelemme, voisiko olemassa olevista tuotteista kehittää jotakin uutta, kertoo Takkinen.

TERVEELLISYYS JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET KIINNOSTAVAT RUOKAILIJOITATakkinen kertoo, että opiskelija- ja henkilöstöravintoloiden asiakkaat ovat entistä tietoisempia ruuan terveellisyyteen liittyvistä asioista.

– Saamme paljon ruuan terveysvaikutuksiin liittyviä kysymyksiä ja ehdo-tuksia. Myös luomu ja lähiruokaa arvostetaan, kertoo Takkinen.

Tämän ohella ruuan ympäristövaikutukset, muun muassa hiilijalanjälki, kiinnostavat Leijona Cateringin huomioiden mukaan ruokailijoita entistä enemmän.

– HKScanilla on paljon osaamista ruokatrendeistä, meillä taas tietoa asiak kaidemme tarpeista ja odotuksista. Yhdistämällä meidän ideamme ja HK Scanin asiantuntemus voimme luoda uusia tuotteita, jotka hyödyttävät kumpaakin – ja miellyttävät asiakkaitamme, toteaa Takkinen.

/ MARKKINAT /Leijona Cateringin hankintapäällikkö Mika Takkinen arvostaa avointa yhteistyötä HKScanin kanssa.

Leijona Cateringin ja HKScanin syyskuussa järjestämässä hodaripäivässä Vekaranjärvellä varusmiehille tarjoiltiin illan aikana noin 2 400 hodaria. HKScanista mukana olivat Teija Malén, Risto Mikkola ja Tom Tapper.

04 2015 KOTITILALTA 27

/ SNABBT & KORT // KOLUMNI /

Grisbönderna Harri och Riitta Asmala i Sastmola avvecklar uppfödning av suggor. Suggstallet ska byggas om för mottagning och uppfödning av tillväxtgrisar. Harri och Riitta fortsätter att föda upp slaktgrisar på gården, men meningen är att arbetet i grisstallet ska bli lättare och ta mindre tid. Med hjälp av ombyggnadsstöd kan de snabbt lägga om produktionen på gården.

HKScan anpassar produktionen av griskött efter efterfrågan genom att minska antalet suggor. När de gårdar som slutar med suggor i stället börjar ta emot avvanda smågrisar frigörs också kapacitet för tillväxtgrisar. Gårdarna samarbetar med varandra för att reducera de risker som är förknippade med köp av grisar.

Från smågrisar till tillväxtgrisar

HKSCANS STYRELSE har beslutat att bygga en ny produktionsanläggning för kycklingprodukter i Raumo. Projektet hör till de största investeringarna i produktion s­ anläggningar för HKScan någonsin.

Livsmedelsförpackningar har allt mer blivit en del av hela produkten. De påverkar inte bara produktens hållbarhet, utan också dess användning, igenkänning och marknads­föring.

EN DEL AV ARTIKLARNA I TIDNINGEN KOTITILALTA (OCH MYCKET MER) KAN LÄSAS PÅ SVENSKA I SVERIGESPRODUCENTTIDNING WWW.HKSCANAGRI.SE/HKSCAN-AGRI-TIDNING/

Kotkotuksia

HAJUMUISTOJA

Moniin eläimiin verrattuna ihmisen aistit eivät ole kovin hyvin kehittyneitä. Koiralla hajusoluja on noin satakertainen määrä ihmiseen verrattuna ja hajuaisti tätä kautta paljon herkempi. Koira pystyy muistamaan lyhyesti kohtaamansa ihmisen hajun perusteella vuosienkin päästä. Mutta kyllä ihmisenkin hajumuistot ovat vahvoja.

Keväinen koivu on piirtynyt kaikkein suomalaisten muis-tijäljeksi samoin kuin sateen raikastama helteinen kesäpäivä. Mullan tai kuivan heinän tuoksut vievät meidät tuoksujen alkulähteelle, eli kemiaan. Mullan tuoksun saa aikaan säde-sienien ja bakteerien erittämä geosmiini ja heinän tuoksun kumariini. Kaikki hajut ovat kemiallisia yhdisteitä. Hajun aistimisen edellytyksenä on, että hajumolekyyli sopii aistin-solun reseptoreihin.

Hyvin säilyneen säilörehun tuoksu on vahva hajumuisto. Hapan ja raikas tuoksu, jonka kohtaa usein kotimaassa ja harvoin ulkomailla. Joskus ulkomailla säilörehulaakasiilosta huokuu voihapon aikaansaama härskiintyneen voin haju.

Rasvaan liittyy minullakin vahva muisto koulumatkoista. Serkkupojan kanssa kävelimme kotiinpäin ja jo paljon ennen mummolaa tiellä tuli vastaan tuoreitten munkkien tuoksu. Kyllä siinä askel piteni ja tahti tiheni. Taisipa mukaan tulla juoksuaskeliakin. Ja mummolan ovelta tuoksu muuttui lähes mauksi jo ennen kuin ensimmäinen rapea sokeroitu herkku-pala oli edes suussa asti.

Toisen yllättävän ja vahvan tuoksumuiston kohtasin helsinkiläisessä huippuravintolassa. Olimme nauttineet maittavan illallisen, palvelu oli hyvää ja tuli jälkiruokien aika. Olin valinnut listalta ruusuvedellä maustetun valko-suklaamoussen. Annos tuli pöytään ja oli herkullisen näköinen. Mutta tuoksu, tai jopa haju. Se vei minut välittö-mästi lapsuuteen. Voimakas, makean parfyyminen ruusuvesi tuo mieleen äitini käyttämän käsivoiteen. Aina navetasta tul tuaan hän rasvasi kätensä ja tämä sama tuoksu täytti keittiön. Annos vaihtui pöydällä huomaamatta seuralaisen crème brûléen kanssa.

Myös Fingerporin Heimo Vesalla on hajumuisto. Aamun lehden stripissä kotiin tullessaan hän toteaa: ”Ruoka tuoksuu kotiovelta” – ja jatkaa: ”Maalilta ja vanhalta puulta”.

Siitä ajatus tähän kirjoitukseen lähti.

STÖRSTA INVESTERINGEN NÅGONSIN

DEN MÅNGSIDIGA FÖRPACKNINGEN

Då man i framtiden ämnar föda upp slaktgrisar från köpgris, kommer arbetsmängden på grisstallet att minska, planerar Harri och Riitta Asmala.

ASMALA GÅRD Bönder: Harri och Riitta Asmala Produktion: Grisuppfödning sedan början av 1980-talet Odling: Foderspannmål och ärta på cirka 80 hektar

28 HKSCAN AGRI

/ YHTEISTYÖSSÄ /

HAUTOMOASSISTENTTI JOHANNA KYLÄ-MATTILAN päivä DanHatch Finland Oy:n Mynämäen hautomolla alkaa varhain. Keskiviikko on yksi viikon neljästä untuvikkopäi-västä ja kello kymmeneen mennessä 50 000 poikasta on kuo-riutunut ja valmiina lähtemään kasvattamoihin.

Kuoriutuvien poikasten määrä on suunniteltu tarkoin etukä-teen. Yksi Kylä-Mattilan tehtävistä onkin ladontojen tekeminen eli haudontaerien suunnittelu; paljonko munia tarvitaan, jotta saadaan tarvittava määrä untuvikkoja. Työ vaatii ennustamista ja hedelmällisyyden tarkkaa tutkimista.

Munat noudetaan sopimustiloilta kahdesti viikossa. Kylä-Mattila seuraa munien laatua tarkasti.

– On tärkeää, että munat ovat puhtaita. Jos niissä on pal-jon höyheniä tai likaa, annan palautetta tilalle. Onneksi sel-laisia tilanteita on varsin harvoin.

Munavaunuissa oleva loggeri eli pieni anturi on seurannut lämpötilaa ja kosteutta jo emotilojen munavarastossa. Tie-doista voi päätellä, onko haudontatappion riski noussut.

– Jos olosuhteissa on ollut poikkeamaa, haudontatulok-sen heikentyminen huomioidaan ladonnoissa. Siten voimme varmistaa, että pystymme toimittamaan kasvattajille tilatun untuvikkomäärän.

ENSIMMÄISET PÄIVÄT RATKAISEVATKun munat on siirretty haudontakoneisiin, Kylä-Mat-tila mittaa niiden lämpötilaa. Lämpö jäljittelee kanaemon haudontaa ja sen tulisi olla 37,8 celsiusastetta. Onnistu-misen kannalta erityisen tärkeitä ovat ensimmäisten päi-vien lämpö tilat ja hautojakoneen tasainen munaseulojen kääntely.

HAUDONTAA LÄMMÖLLÄ

Mynämäen broilerihautomolla ei tingitä laadusta. Tarkkaa prosessia seurataan aina emotilalta kasvattajalle saakka

ja haudontaprosessia säädetään herkällä kädellä.

TEKSTI: SARI JÄRVINEN, VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ KUVAT: PASI LEINO

Hautomakone toimii kuten kanaemo. Yhteen koneeseen mahtuu jopa 115 200 haudottavaa munaa.

04 2015 KOTITILALTA 29

ENSIMMÄISTEN PÄIVIEN

HAUDONTALÄMPÖTILA ON

RATKAISEVAN TÄRKEÄ

Rami Marttila siirtää munia kuorijakoneen laatikkoihin ja Ossi Valjanen laittaa untuvikot valmiiksi lähtemään kohti kasvattamoa.

Johanna Kylä-Mattila viihtyy työssään hyvin hautomon rennossa ilmapiirissä.

Haudonta kestää kolme viikkoa. Haudontakoneessa munat ovat 17–19 vuorokautta, jonka jälkeen ne siirretään kuorija-laatikoihin ja sieltä kuoriutumiskoneisiin. Olosuhteita seu-rataan tarkasti koko prosessin ajan. Koneet hälyttävät auto-maattisesti ilmankosteuden, lämmön ja hiilidioksidipitoisuu-den poikkeamista.

Kun untuvikot ovat kuoriutuneet, Kylä-Mattila punnitsee niitä noin sadan kappaleen erissä. Yksi tipu painaa 40–50 grammaa.

– Tavoitepainoinen lintu on inno-kas syömään ja juomaan, mikä on tärkeää kasvuun lähdön kannalta. Liian painava tipu voi olla laiska, eikä välttämättä sopeudu hyvin kasvattamoon. Kevyt untuvikko voi kärsiä nestehukasta.

Ilmanvaihtoa ja lämpötilaa seu-rataan vielä untuvikkovarastolla aivan lähtöhetkeen saakka. Silloin tällöin Kylä-Mattila myös vierailee broilerikasvattamoissa mittaamassa untu vikkojen lämpötilaa niiden saapuessa. Tuottajankin kannattaa tar-kastaa untuvikkoerä ja laatikoiden pohjapaperin kuivuus.

– Märkä paperi kertoo poikkeamasta. Siitä on hyvä

raportoida hautomolle heti, jotta mahdolliset ongel-matilanteet saadaan korjattua nopeasti, Kylä-Mattila huomauttaa.

AINA VOI PARANTAAHaudontaprosessia kehitetään ja tarkennetaan jatkuvasti. Onnistumista seurataan myös analysoimalla kuoriutu-

mattomia munia. Haudonta-jätteestä voi arvioida, johtuiko kuoriutumattomuus haudon-taolosuhteista tai olosuhteista emotiloilla.

Monipuolinen työ ja uuden oppiminen innostavat Johanna Kylä-Mattilaa. Hän pitää yhteis-työstä tuottajien kanssa ja toi-voo paljon yhteydenottoja eri-tyisesti parven alkupäivinä.

– Yksi tärkeimmistä onnistumisen mittareista on tilan ilmoittama seitsemän vuorokauden poistuma. Jos se on suuri, on tärkeää, että saamme tiedon tilalta heti. Myös onnistumiset parven kanssa kannattaa raportoida. Silloin tiedämme haudontaprosessinkin onnistuneen.

YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET MINIMIIN

30 HKSCAN AGRI

/ AJANKOHTAISTA /

HKSCAN KEHITTÄÄ BROILERALKUTUOTANTOA HKScan on solminut broilereiden re­hujen ja ruokinnan kehittämistä koske­van yhteistyösopimuksen Hankkijan ja Schothorst Feed Research ­instituutin kanssa. Ensimmäisenä tavoitteena on kehittää uusia ruokintamalleja emobroi­lereille yhdessä DanHatch Finland Oy:n kanssa.

– Broilerin ruokinnan kehittäminen ja tehostaminen on merkittävä kehitysalue, sillä broilerin tuotantokustannuksesta noin 60 prosenttia koostuu rehukustan­nuksista, kertoo HKScanin rehuliiketoi­minnan vetäjä Ulf Jahnsson.

Lisäksi HKScanin osakkuusyritys Dan­Hatch Finland Oy investoi Mynämäen hautomoon noin viisi miljoonaa euroa.

HKScan on käynnistänyt energia­tehokkuusprojektin, jonka tavoitteena on vähentää konsernin energiankulutusta kymmenellä prosentilla vuoden 2014 tasosta vuoden 2017 loppuun mennessä liikevaihtoon suhteutettuna. Energia­tehokuutta parantavia toimenpiteitä ovat muun muassa lämpöpumppujen asentaminen ja jäähdytysjärjestelmien optimoiminen sekä veden kuumenta­minen ylijäämälämpöä hyödyntämällä. Tavoitteena on lisäksi pienentää kasvi­huonekaasupäästöjä ja lisätä uusiutuvan energian osuutta kokonaisenergian­kulutuksesta.

– HKScanin omat rehuratkaisut tarjoavat tuottajillemme mahdollisuuden pa­rantaa oman toimintansa tehokkuutta ja tuotantotuloksia. Tuleva valikoima kattaa sekä valmisrehut, tiivisteet että esiseokset, kertoo Anna-Maria Larsson, HKScanin Ruotsin rehuliiketoiminnasta vastaava päällikkö.

HKScan ja Fodermix kehittävät tule­van tuotteiston reseptit yhteistyössä.

HKSCAN JA FODERMIX YHTEISTYÖHÖN RUOTSISSA

HKScan ja Fodermix AB ovat allekirjoittaneet sopimuksen ainutlaatuisten rehuvalikoiman valmistamisesta HKScanin tuottajille.

Investoinnin myötä haudontakapasiteetti nousee merkittävästi.

Investoinnit uuteen hautomotekniik­kaan parantavat edellytyksiä broilerei­den hyvään terveyteen ja bioturvalli­suuteen. Uusissa kuoriutumiskoneissa olosuhteita seurataan aiempaa tarkem­milla kosteus­, lämpö­ ja hiilidioksidian­tureilla. Anturien ohjaamana kuoriu­tuminen tapahtuu mahdollisimman samanaikaisesti ja untuvikot ovat valmii­ta suunniteltuna lähetysajankohtana.

Mynämäen investointien valmistuttua ja kapasiteetin noustessa Kokemäen hautomossa untuvikkoja voidaan hautoa vientiin. Investoinnin arvioidaan valmis­tuvan elokuuhun 2016 mennessä.

Muistathan, että ETT:n jäsenyritykset edellyttävät nautatilojen kuulumista Nasevaan 1.1.2016 lähtien. Terveyden­huollon ja Naseva­järjestelmän avulla voidaan parantaa eläinten terveyttä ja tuotantoa. Lisäksi Naseva auttaa koko ketjun tautihallinnassa ja laadun­seurannassa. Nasevan tavoitteena on varmistaa ja dokumentoida koko suomalaisen elintarviketalouden korkea laatu.

OLETHAN JO NASEVASSA?

HKScanin kasvu­ ja teurastuloksien avulla reseptien toimivuutta on mahdol­lista seurata heti käytännössä. Tuotan­totulosten mukainen rehuoptimointi varmistaa myös HKScanin käytössä olevan uusimman Topigs Norsvinin eläinaineksen geneettisen potentiaa­lin täyden hyödyntämisen. Yhteistyön avulla voidaan tuottaa rehuja, jotka vastaavat tämän päivän sikagenetiikan vaatimuksiin.

Fodermix vastaa uusien rehujen val­mistuksesta ja jakelusta. Yritys voi toimit­taa uusia rehuja kaikkialle Ruotsiin, sillä se toimii yhteistyössä suuren ruotsalaisen rehutoimijan Svenska Foderin kanssa.

Uuden munavaraston rakennustyöt on jo aloitettu Mynämäellä. Varaston

valmistumisen myötä nykyiset varastotilat vapautuvat uusille untuvikkojen

hautoja- ja kuorijakoneille.

/ KALENTERI /

PAINAVIA SYITÄ LIITTYÄ LSO OSUUSKUNNAN JÄSENEKSI

LSO OSUUSKUNTA

OMAT TAPAHTUMAT

PIENRYHMÄTILAISUUDET BROILERITUOTTAJILLE:

8.12. klo 12–16 UUSIKAUPUNKI, HOTELLI AGUARIUS

9.12. klo 16–20 EURA, KAUTTUAN KLUBI

11.12. klo 12–16 HARJAVALTA, HIITTENHARJU

14.12. klo 12–16 LAPPI, KIVIKYLÄ

27.–29.1.2016 HKSCANIN TUOTTAJARISTEILY

MUKANA MENOSSA

29.–30.1.2016 SARKA-MAASEUTUMESSUT, SEINÄJOKI

HALLINNON KOKOUKSET

16.12.2015 hallitus, Turku

18.12.2015 hallintoneuvosto, Turku

14.01.2016 puheenjohtajat

(puhelinkokous)

20.01.2016 hallitus, Turku

12.02.2016 puheenjohtajat,

Turku/Vantaa

17.02.2016 hallitus, Turku

19.02.2016 hallintoneuvosto, Turku

LSO Osuuskunta 010 570 4000 osuuskunta@lso.fi

04 2015 KOTITILALTA 31

1. Pääset lihantuottajan näköalapaikalle2. Olet mukana kehittämässä omaa lihantuotantoasi3. Saat sijoituksellesi kilpailukykyistä korkoa4. Mahdollisuus saada kilpailukykyistä eläinluototusta5. LSO Osuuskunta rahoittaa ja tekee lihaedunvalvontaa

niin Suomessa kuin EU:ssa6. Saat verohyötyä osuuksista7. Saat käyttöösi monipuolisen jäsenen verkkopalvelun,

jossa voi mm. • nähdä osuusmaksutilanteensa

sekä siihen liittyvät tilitapahtumat• lukea osuuskunnan jäsentiedotteita • seurata osuuspääoman kehitystä • seurata toimialan uusimpia uutisia

(Esmerk­uutispalvelu) • tarkastella lihateollisuuden tilastotietoa

(TNS Gallup Oy) • käyttää laskureita taloutensa suunnitteluun

8. Rukan maja käytössäsi9. Liittymislahjana saat LSO Osuuskunnan

100­vuotishistoriateoksen ”Lihatalonpojat ja heidän yhtiönsä”

HKScan-konsernin liikevoitto edellisvuoden tasolla heinä–syyskuussa

– Vuoden kolmas neljännes ei ollut konsernille helppo kausi, kommentoi konsernin toimitusjohtaja Hannu Kottonen.

– Suomessa liiketulosta rapauttivat laittomat lakot ja sianlihan ylitarjonta. Ruotsin tuloskehitys jatkui hyvänä ja parani edellisvuodesta. Koko konsernin liikevoitto kolmannella neljänneksellä oli kuitenkin edellisvuoden tasolla.

Konsernin liikevaihto oli pienempi kuin vastaavalla neljänneksellä 2014. Suomen liikevaihto ylitti edellisen vuoden tason, mutta muilla markkina-alueilla siitä jäätiin jälkeen.

Liiketoimintaympäristön haasteet sekä taloudellinen ja poliittinen epävarmuus rasittivat toimialaa koko kolmannen neljänneksen ajan. Elintarvikkeisiin kohdistuva hintakilpailu oli edelleen tiukkaa erityisesti Suomessa. Venäjän asettama lihan tuontikielto jatkui eikä odotettuja sianlihan suoraviennin lupia Kiinaan vielä saatu. Afrikkalainen sikarutto levisi Virossa, mikä lisäsi riskejä ja vaati ylimääräistä työtä. Sen sijaan HKScanin myyntitoimintojen kehittäminen jatkui Hongkongissa.

Hyviä uutisia saatiin heti lokakuun alussa, kun HKScan kertoi rakentavansa uuden broilerituotteiden tuotantolaitoksen Raumalle. Heinäkuun alussa HKScan osti 50 prosentin osuuden Paimion Teurastamo Oy:stä, josta kaupan myötä tuli konsernin osakkuusyhtiö.

NAUDAN HANKINTA

Ojanen Ilkka naudanhankinnan kenttäpäällikkö 0400 836 304Härtel Heidi eläinten terveydenhuolto 040 823 2076Jalli Harri tuotantoneuvoja 040 772 1991Numminen Juhani tuotantoneuvoja, rotukarja 0400 854 911Lehtonen Hanne vasikkavälitys 0400 526 920 Nautailmoitukset ja kuljetussuunnittelu 010 570 1810

Hämäläinen Kimmo kenttäedustaja 040 725 1934 Karjalainen Matti kenttäedustaja 0400 376 716Koppi Jouni kenttäedustaja 0400 302 481Koskela Ossi kenttäedustaja 040 583 8020 Könönen Osmo kenttäedustaja 040 831 4475Lassila Olli kenttäedustaja 0400 740 451Partala Jari kenttäedustaja 040 573 3442Pudas Marko kenttäedustaja 0400 382 288Seppänen Jaakko asiakasneuvottelija 010 570 4344Tynnyrinen Herkko kenttäedustaja 0400 373 581Vättö Katja kenttäedustaja 040 865 2270Ylöstalo Antti kenttäedustaja 0400 716 717

YHTEYSHENKILÖT ALUEITTAIN WWW.HKSCANAGRI.FI

BROILERIN HANKINTA

Seikola Jarmo hankintapäällikkö 040 527 0339Talvio Eija vanhempi neuvoja 050 502 8210Laine Maarit tuotantoneuvoja 040 559 7218Pohjola Leena eläinten terveydenhuolto 040 648 4313Leino Anu suunnittelu ja ohjaus 010 570 5210Peippo Pekka kuljetussuunnittelu 010 570 5631 DANHATCH FINLAND OYLeino Kalle toimitusjohtaja 050 395 7171Kari Elina tuotantoneuvoja 040 674 1754Santavuori Elina tuotantoneuvoja 040 801 0395Pohjola Leena eläinten terveydenhuolto 040 648 4313

RUOKINTARATKAISUT Kinnunen Jukka nautarehut, viljakauppa 040 521 9516Saarinen Jouni sikarehut, viljakauppa 0400 874 575Leva Pirjo myyntipäällikkö 040 773 7290Daka Johanna kehitysasiantuntija 0400 568 032

TILITYS JA LASKUTUSSika, Nauta 010 570 1715 Broileri 010 570 5211 Rehut 010 570 1716

MUUT

Haapanen Kimmo rakennussuunnittelu 0400 83 1288 Seppänen Jaakko HKScan Agri Tuottajamyymäläkortit, Sinetin tunnukset 010 570 4344Järvinen Sari Kotitilalta-lehti 0400 620 199Reväsmäki Sinikka LSO Osuuskunta, jäsenasiat 010 570 6117Levonen Juha tuottajarahoitus 010 570 4322

SIAN HANKINTA

Paakkala Olli sian hankintajohtaja 0400 521 709Jouppi Helena uudistuseläinmyynti 0400 611 310Jukola Elias eläinten terveydenhuolto 040 764 8510Ketola Ulla porsastuotannon neuvonta 0400 420 898Vugts Jan tuotantoneuvoja 0400 868 664Mäklin Anniina porsasvälitys 040 652 9376Sikojen kuljetussuunnittelu, teuraat 010 5701 812

Heikkilä Esa kenttäedustaja 0400 303 854Lassila Olli kenttäedustaja 0400 740 451Leva Pirjo kenttäedustaja 040 773 7290Partala Jari kenttäedustaja 040 573 3442Prami Tauno kenttäedustaja 0500 927 317Ylöstalo Antti kenttäedustaja 0400 716 717

YHTEYSHENKILÖT ALUEITTAIN WWW.HKSCANAGRI.FI

KENTTÄEDUSTAJAT JA YHTEYSTIEDOT

HKSCAN FINLAND, PL 50 (Lemminkäisenkatu 48), 20521 Turku, Vaihde 010 570 150, elainhankinta@hkscan.com, www.hkscanagri.fi