2014 Hallinnosta vaikuttamiseen. Selvitys Helsingin yliopiston hallinnon opiskelijaedustajien...

Hallinnosta vaikuttamiseen

Selvitys Helsingin yliopiston hallinnon opiskelijaedustajien kokemuksista hallinnossa

työskentelystä kaudella 2012–2013.

Suvi PulkkinenOpiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus

Julkaisija:helsingin yliopiston ylioppilaskunta hyyMannerheimintie 5 A, 2. krs00100 Helsinkiwww.hyy.fi

Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö OtusLapinrinne 200180 Helsinkiwww.otus.fi

Käännökset:theresa norrmén (ruotsi)johanna kouva (englanti)

Taitto: Emil Wikström

TRINKETpainotalo

TiivistelmäSelvityksen tavoitteena oli kartoittaa Helsingin yliopiston hallinnon opiskelijaedustajien kokemuksia hallinnossa työskentelystä, vaikutusmahdollisuuksista ja tehtäviin saadusta perehdytyksestä. Aineiston keruu toteutettiin internet-kyselynä ja se suunnattiin kaikille kauden 2012–2013 aikana hallinnossa varsinaisena tai varajäsenenä toimineille. Määrä-aikaan mennessä kyselyyn vastasi kaiken kaikkiaan 113 hallinnon opiskelijaedustajaa, mikä on 36% kaikista kauden aikana toimineista opiskelijaedustajista. Tämä kysely on järjestyksessä viides vastaavan tyyppinen kysely. Aineisto yhdistettiin vuosien 2003, 2006 ja 2009 kyselyiden vastausten kanssa siltä osin kuin kysymykset olivat vertailukelpoisia, joten vertailuissa hyödynnetään useamman vuoden aineistoa.

Opiskelijaedustajaksi lähdetään entistä useammin oma-aloitteisesti ilmoittamalla itse ha-lukkuudestaan. Sisäiseen motivaatioon pohjautuvat syyt lähteä opiskelijaedustajaksi ovat tällä kaudella olleet tyypillisempiä kuin aiemmin ja muiden tekijöiden, kuten ainejärjestön rooli mukaan kannustajana on vähentynyt. Hallinnon opiskelijaedustajista aiempaa useam-pi on kuitenkin ollut aktiivinen myös ainejärjestössään (81%).

Opiskelijaedustajat kertovat keskustelevansa toistensa kanssa aiempaa enemmän ja arvi-oivat keskinäistä yhteistyötään oman varsinaisen tai varaedustajansa kanssa paremmaksi kuin edeltäjänsä. He ovat myös osallistuneet aiempaa useammin opiskelijaryhmien tapaa-misiin, mutta sen sijaan itse järjestäneet opiskelijatapaamisia vähemmän.

Yhteistyön ja tuen vahvistamiseksi ylioppilaskunnalta toivotaan yhteistyön koordinointia järjestöjen kautta sekä tiedottamista ajankohtaisista asioista. Ylioppilaskunnan kanssa tehdyssä yhteistyössä näyttäisi olevan paljon saavutettavaa. Ylioppilaskunnan tarjoamaan perehdytykseen opiskelijaedustajat ovat hyvin tyytyväisiä. Kokonaisuudessaan opiskelija-edustajista suurempi joukko kuin ennen on saanut ainakin joltakin taholta perehdytystä tehtäväänsä ja ovat siihen myös tyytyväisempiä.

Yksittäisten asioiden kohdalla mahdollisuudet vaikuttaa yliopistotason strategisiin linja-uksiin sekä tiedekunnan tai laitoksen tavoiteohjelmiin ja toimintasuunnitelmiin ovat pa-rantuneet. Yliopiston hallituksessa vaikuttamismahdollisuudet koettiin kaikista parhaiksi. Tiedekuntaneuvostojen edustajista lähes puolet on pystynyt vaikuttamaan paljon tutkinto-vaatimuksiin niiden valmisteluvaiheessa. Opiskelijaedustajat arvioivat muiden opiskelijoi-den tuntevan vaikutusmahdollisuutensa melko huonosti.

Opiskelijaedustajat kuvaavat hallinnon ilmapiiriä keskustelevana, mutta päätäntämahdol-lisuuksia ikävän rajallisina. He arvioivat vaikutusmahdollisuutensa hieman heikommiksi kuin edeltäjänsä. Eniten tyytyväisyyden ja tyytymättömyyden tunteita kauteen aiheuttavat oma panos sekä juuri mahdollisuudet vaikuttaa.

Opiskelijaedustajat kokevat tärkeäksi, että uusille hallinnon opiskelijaedustajille painote-taan perehdytyksessään sitä, että päätökset tehdään usein jo ennen varsinaista kokousta. Vaikuttaakseen asioihin, on hyvä tutustua hallinnon muihin toimijoihin ja jutella heidän kanssaan. Opiskelijaedustajana voi oppia monenlaisia asioita hallinnosta, ja saada uskoa myös vaikuttamiseen ja muutoksen mahdollisuuksiin.

SammandragAvsikten med utredningen var att kartlägga hurdana erfarenheter studentrepresentanterna i Helsingfors universitets förvaltning har av arbetet inom förvaltningen, av sina påverknings-möjligheter och av den introduktion de fått i sina uppgifter. Materialet samlades in genom en webbenkät som riktades till alla som verkat som ordinarie studentrepresentanter eller suppleanter under perioden 2012–2013. Sammanlagt besvarade 113 studentrepresentanter enkäten inom utsatt tid, vilket är 36% av studentrepresentanterna. Tidigare har det gjorts fyra liknande enkäter. Materialet kombinerades med svaren i enkäterna 2003, 2006 och 2009, till den del som frågorna var jämförbara, så jämförelserna i denna rapport bygger på material från flera år.

De som blir studentrepresentanter blir det allt oftare på eget initiativ, genom att man själv meddelar sitt intresse. Under den nu undersökta perioden är det vanligare än förr att man har en inre motivation att bli studentrepresentant, medan uppmuntran från andra, t.ex. ämnesföreningen, spelar en mindre roll. Av studentrepresentanterna i förvaltningen är det dock flera än förr som också har varit aktiva i en ämnesförening (81%).

Studentrepresentanterna uppger att de mer än förr diskuterar med varandra och de bedömer att samarbetet med den egna ordinarie eller suppleanten har fungerat bättre än vad deras föregångare ansåg att det gjorde. De har också oftare än förr deltagit i olika studentgruppers träffar, men har å andra sidan ordnat färre studentträffar själva.

För att stärka samarbetet och få mera stöd önskar man att studentkåren ska koordinera samarbetet genom föreningarna och informera om aktuella ärenden. Det verkar som om det skulle finnas stort utrymme för förbättringar i fråga om samarbetet med studentkåren. Däremot är student-representanterna mycket nöjda med den introduktion som studentkå-ren ger. På det hela taget har flera studentrepresentanter än förr fått introduktion av någon instans och de är också nöjdare med den än tidigare.

I enskilda frågor har möjligheterna att påverka de strategiska linjerna på universitetsnivå och fakultetens eller institutionens målprogram och verksamhetsplaner förbättrats. De allra bästa påverkningsmöjligheterna upplever man sig ha i universitetets styrelse. Av represen-tanterna i fakultets¬rådet har nästan hälften i hög grad kunnat påverka examensfordringar-na i berednings-skedet. Studentrepresentanterna bedömer att andra studerande har ganska dålig kännedom om sina påverkningsmöjligheter.

Studentrepresentanterna upplever att det råder en diskuterande atmosfär i förvaltningen, men att beslutsmöjligheterna är mycket begränsade. De bedömer sina påverkningsmöjlighe-ter som något mindre än sina företrädares. Den egna insatsen och påverkningsmöjligheterna är det som ger den största tillfredsställelsen och väcker det största missnöjet.

Studentrepresentanterna upplever det som viktigt att man i introduktionen för nya stu-dentrepresentanter poängterar att besluten ofta fattas redan före själva mötena. För att påverka saker är det bra att lära känna andra i förvaltningen och diskutera med dem. Som student-representant kan man lära sig mycket om förvaltningen och få en tro på att det går att påverka och förändra.

SummaryThe aim of the study was to review the experiences of student representatives in the admi-nistration of the University of Helsinki in terms of their work in administration, opportuni-ties to influence and introduction to their duties. Data collection was conducted as an online survey and addressed to all who acted as actual or vice members in administration during the term 2012–2013. By the deadline, a total of 113 student representatives in administra-tion responded to the survey, which is 36% of all student representatives who operated during the term. This is the fifth one of the similar surveys. The data was combined with the responses from the surveys in the years of 2003, 2006 and 2009, so far as they were compa-rable, and therefore this report utilises several years of data for comparison.

More and more frequently, students become student representatives on their own initiative by indicating their willingness. In this term, reasons to become a student representative have been based on intrinsic motivation more than previously, and the role of others, such as subject organisations, has reduced. However, more and more student representatives in administration have also been active in their subject organisations (81%). Student representatives report that they talk to each other more and assess their mutual cooperation with their actual or deputy representatives more than their predecessors. They have also participated more frequently in the meetings of student groups, but instead, have arranged less student meetings by themselves.

In order to strengthen cooperation and support, student representatives wish that the stu-dent union coordinated cooperation through organisations and inform them about current affairs. There seems to be plenty to achieve in cooperation with the student union. However, student representatives are very satisfied with the introduction that the student union provi-des. All in all, compared with the previous years, more student representatives have received introduction to their duties at least from some parties and they are also more satisfied with their introduction.

In terms of individual cases, opportunities to influence strategic policies on the university level, as well as target programmes and the operating plans of faculties or departments, have improved. Student representatives considered that the best opportunities to influence were in the university administration. Nearly half of the representatives of the faculty councils have been able to have much influence on the degree requirements at the planning stage. Student representatives estimate that other students are rather poorly aware of their oppor-tunities to influence.

Student representatives describe that the atmosphere in the administration is conversatio-nal but decision opportunities are unfortunately limited. Student representatives assess that their opportunities to influence are somewhat poorer than those of their predecessors. Most-ly the satisfaction or dissatisfaction to their term is caused by the person’s own contribution and the opportunities to influence.

Student representatives find it important that the introduction of new student representati-ves in administration emphasises that decisions are often made already before actual mee-tings. In order to have influence on matters, it is advisable to get to know the members in administration and talk with them. As a student representative, one can learn plenty about administration and have faith in the possibilities of influence and change.

Sisällys1. Johdanto 8

2. Selvityksen toteutus ja tutkimusmenetelmät 92.1 Aineiston keruu 102.2 Aineiston kuvaus 11

3. Opiskelijaedustajaksi ryhtyminen 14

4. Kokemukset hallinnossa työskentelystä 164.1 Kokouksiin valmistautuminen 164.2 Päätettävistä asioista tiedottaminen 174.3 Ilmapiiri hallinnossa 19

5. Yhteistyö 205.1 Yhteistyö eri ryhmien kanssa 215.2 Yhteistyö opiskelijaedustajien kesken 255.3 Parasta yhteistyötä on tapaamiset 265.3 Joskus yhteistyö kangertelee 27

6. Vaikuttaminen hallinnossa 286.1. Vaikuttamismahdollisuudet 286.2 Eri hallinnon tasoilla vaikuttaminen 316.3 Aikaansaannokset hallintokaudella 336.4 Hyvät tavat vaikuttaa 356.5 Opiskelijoiden ja opiskelijajärjestöjen vaikuttamismahdollisuudet 38

7. Opiskelijaedustajien saama tuki ja tehtäviin perehdytys 407.1 Eri tahoilta saatu perehdytys tehtäviin 407.2 Eri tahoilta saatu tuki 437.3 Ylioppilaskunnan tukipalvelut 467.4 Ideat hallinnon opiskelijaedustajien perehdytykseen 47

8. Mitä kaudesta jäi käteen? 498.1 Tyytyväisyys kauden sujumiseen 498.2 Oppiminen: hallinto on hauskaa ja vaikuttaminen vaikeaa? 53

9. Ohjeita ja neuvoja opiskelijaedustajana toimimiseen 54

10. Yhteenveto ja johtopäätökset: Tällaista on olla halloped! 57

Kirjallisuus 59Liitteet 60

TaulukotTaulukko 1: Vastaajien jakaumat eri hallinnon tasoillaTaulukko 2. Opintojen vaiheTaulukko 3. Aktiivisuus opiskelijajärjestössä.Taulukko 4. Kuinka kauan toimi tehtävässään hallinnon opiskelijaedustajana, %.Taulukko 5. Miten lähti hallinnon opiskelijaedustajaksi, %. Taulukko 6. Kaksi tärkeintä syytä hallinnon opiskelijaedustajaksi lähtemiselle, % maininnoista.Taulukko 7. Kokouksiin valmistautumiseen käytetty aika, %.Taulukko 8. Opiskelijaedustajien tekemä hallinnon asioista tiedottaminen vuosina 2006–2013, % Taulukko 9. Hallinnon asioista tiedottaminen ja sen säännöllisyys, %. Värikoodi viittaa muutokseen aiempiin vuosiin verrattuna; punainen nousevasti ja sininen laskevasti.Taulukko 10. Erot tiedotustapojen yleisyydessä hallinnontasoittainTaulukko 11. Ilmapiiri hallinnossa, % maininnoistaTaulukko 12. Yhteistyön sujuminen erittäin tai melko hyvin eri hallinnon tasoilla, %. Taulukko 13. Laitosneuvostojen opiskelijaedustajien kokemus yhteistyön sujumisesta erittäin tai melko hyvin vuosina 2003–2013, %.Taulukko 14. Tiedekuntaneuvostojen opiskelijaedustajien kokemus yhteistyön sujumisesta erittäin tai melko hyvin vuosina 2003–2013, %.Taulukko 15. Yhteydenpito opiskelijaedustajien välillä, %.Taulukko 16. Yhteydenpito opiskelijaedustajien välillä vuosina 2003–2013, % maininnoista.Taulukko 17. Mistä yhteydenpitotavoista on ollut eniten hyötyä, % maininnoista.Taulukko 18. Vaikuttamismahdollisuudet valmisteluvaiheessa vuosina 2006–2013. Niiden vastaajien osuus (%), jotka pystyneet vaikuttamaan melko tai erittäin paljon. Taulukko 19. Vaikuttamismahdollisuudet päätöksentekovaiheessa vuosina 2006–2013. Niiden vastaajien osuus (%), jotka pystyneet vaikuttamaan melko tai erittäin paljon.Taulukko 20. Mitä opiskelijaedustajat saivat aikaan, % maininnoista.Taulukko 21. Hyviksi osoittautuneet vaikuttamistavat yliopistohallinnossa, % maininnoista.Taulukko 22. Perehdytyksen tarjoaminen ja osallistuminen eri hallinnon tasoilla, %.Taulukko 23. Tyytyväisyys perehdytykseen vuosina 2006–2013, tyytyväisten osuus %.Taulukko 24. Ylioppilaskunnan tuen hyödyllisyys, %.Taulukko 25. Kaikista tärkeimmäksi koettu tuen tarjoaja, %.Taulukko 26. Ylioppilaskunnan tukipalveluiden hyödyntäminen ja kokeminen hyödylliseksi, %.Taulukko 27. Miten ylioppilaskunnan tukipalveluita tulisi kehittää, %.Taulukko 28. Mitä asioita HYYn tulisi sisällyttää perehdytykseen, % maininnoista. Taulukko 29. Mihin asioihin on tyytyväinen kaudellaan, % maininnoista.Taulukko 30. Mihin asioihin pettyi kauden aikana, % maininnoista.Taulukko 31. Oppiminen opiskelijaedustajana, % maininnoista.Taulukko 32. Ohjeita ja neuvoja uusille opiskelijaedustajille, % maininnoista.

KuviotKuvio 1. Vastausprosentit hallinnon tasoittain vuosina 2003–2013.Kuvio 2. Opintovuosi kauden päättyessä vuosina 2006–2013, %.Kuvio 3. Yhteistyön sujuvuus eri tahojen kanssa, %.Kuvio 4. Yhteistyö oman varsinaisen tai varaedustajan kanssa vuosina 2006–2013, %.Kuvio 5. Yhteistyö ylioppilaskunnan kanssa vuosin 2006–2013, %.Kuvio 6. Vaikuttamismahdollisuudet valmisteluvaiheessa, %.Kuvio 7. Vaikuttamismahdollisuudet päätöksentekovaiheessa, %.Kuvio 8. Vaikutusmahdollisuudet eri hallinnontasoilla, %.Kuvio 9. Kokemukset opiskelijoiden ja opiskelijajärjestöjen vaikuttamistietoudesta ja -aktiivisuudesta, %. Kuvio 10. Opiskelijoiden ja opiskelijajärjestöjen vaikuttamismahdollisuudet. Vaihtoehdon ”erinomaisesti” tai ”hyvin” valinneet, %.Kuvio 11. Keneltä saanut perehdytystä tehtäviinsä opiskelijaedustajana kausilla 2003–2013, %.Kuvio 12. Eri tahoilta saadun tuen hyödyllisyys, %.Kuvio 13. Tuen saaminen opiskelijaedustajana toimimiseen vuosina 2006–2013, %.Kuvio 14. Miten kausi sujui, %.Kuvio 15. Kauden sujuminen laitosneuvostojen opiskelijaedustajilla 2003–2013, %.

8

1. JohdantoHallinnon opiskelijaedustajat edustavat opiskelijoita yliopistohallinnossa. Opiskelijaedus-tajan tehtävänä on tuoda opiskelijoiden näkemys tehtäviin päätöksiin sekä välittää tietoa valmisteilla olevista ja tehdyistä päätöksistä muille opiskelijoille.

Helsingin yliopistolla on kautena 2012–2013 toiminut 318 ylioppilaskunnan nimeämää hallinnon opiskelijaedustajaa laitos- ja tiedekuntaneuvostoissa, yliopistokollegiossa ja yli-opiston hallituksessa. Lisäksi opiskelijat ovat edustettuna myös muissa yliopiston valmis-televissa elimissä ja toimikunnissa. Helsingin yliopiston hallinto toimii kolmikantaperiaat-teella, jossa päätöksentekoon osallistuvat professorit, keskiryhmän edustajat (opetus- ja tutkimushenkilöstö ja muu yliopiston henkilökunta) sekä opiskelijat. Yliopiston hallituk-sessa on ollut vuodesta 2010 alkaen myös yliopiston ulkopuolisia edustajia.

Helsingin yliopistolla hallintokausi on neljän vuoden pituinen, mutta opiskelijoiden kausi kestää kaksi vuotta. Tässä tutkimuksessa selvitämme niiden henkilöiden kokemuksia, jotka ovat toimineet hallinnon opiskelijaedustajina yliopiston hallintokauden 2010–2013 jälkim-mäisellä puolikkaalla eli vuosina 2012–2013.

Kaudella 2012–2013 Helsingin yliopistolla on tehty merkittäviä päätöksiä. Eri hallintoeli-missä on muun muassa hyväksytty strategiset linjaukset tuleville vuosille, suunniteltu tule-via reformeja ja valittu uusi johto tulevalle hallintokaudelle. Kauden aikana vihittiin käyt-töön uusi Kaisa-kirjasto, suoritettiin tiedekuntien ja kirjastojen muuttoja uusiin tiloihin, päätettiin uusista tutkijakouluista ja perustettiin Opettajien akatemia. Kautta on leimannut taloustilanteen kiristyminen, mikä on merkinnyt muun muassa tehtävien täyttökieltoa sekä lukuisia muita toimia, joilla taloutta on pyritty tasapainottamaan.

Vuoden 2010 alussa voimaan tulleen yliopistolain myötä Helsingin yliopistosta tuli jul-kisoikeudellinen yhteisö, joka irtautui valtiosta itsenäiseksi oikeushenkilöksi. Laki muutti yliopiston hallintoa siten, että hallituksen jäsenistä vähintään 40% on oltava yliopiston ulkopuolisia toimijoita. Hallinnon opiskelijaedustajien näkökulmasta konkreettisin muutos liittyy edustajien valintaan: kun opiskelijaedustajat oli aiemmin valittu yliopiston järjestä-millä vaaleilla, siirtyi edustajien valinta ylioppilaskunnan tehtäväksi. Helsingin yliopiston ylioppilaskunnassa on päätetty, että yliopiston hallituksen opiskelijajäsenet valitsee yliop-pilaskunnan edustajisto. Yliopistokollegion, tiedekuntaneuvostojen ja laitosneuvostojen jä-senet valitaan verkkovaaleilla.

Vaalit on useimmiten hoidettu sopuvaaleina niin, että tiedekuntajärjestöt ovat muodosta-neet vaalirenkaan, joka on kerännyt riittävän määrän sopivia ehdokkaita. Muiden toimi-elinten opiskelijajäsenet valitsee ylioppilaskunnan hallitus. Ylioppilaskunnan hallitus valit-see uudet edustajat myös silloin, kun edustajat päättävät työskentelynsä hallintoelimessä kesken kauden.

Hallinnon opiskelijaedustajien valinta on osa ylioppilaskunnan lakisääteistä tehtävää. Yli-opistolain 46 §:n mukaan ylioppilaskunnan erityisenä tehtävänä on nimetä opiskelijoiden

9

edustajat yliopiston toimielimiin. Samalla ylioppilaskunta toteuttaa yleistä tehtäväänsä osallistua yliopiston yliopistolain 2 §:ssä määritellyn kasvatustehtävän hoitamiseen valmis-tamalla opiskelijoita aktiiviseen, valveutuneeseen ja kriittiseen kansalaisuuteen.

Helsingin yliopiston ylioppilaskunta on strategiassaan 2013–2018 arvioinut yhdeksi toimin-tansa haasteeksi hallinnon opiskelijaedustajien rekrytointiprosessin työläyden, hakijoiden vähyyden alemman hallinnon tasontehtäviin sekä toimijoiden kouluttamisen ja yhteyden-pidon heihin. Ylioppilaskunta on linjannut, että hallinnon opiskelijaedustajat otetaan sel-keämmin osaksi sen edunvalvonnan toteuttamisen ja suunnittelun rakenteita (HYY, 2012).

Tämän selvityksen tavoitteena on kartoittaa Helsingin yliopiston hallinnon eri tasoilla vaikuttavien opiskelijaedustajien kokemuksia hallinnossa toimimisesta. Tarkoituksena on selvittää millaisia kokemuksia kaudella 2012–2013 yliopistohallinnossa toimineilla opiske-lijoilla on hallinnossa työskentelystä: Miten opiskelijaedustajat kokevat omat vaikutusmah-dollisuutensa ja yhteistyön hallinnon eri tahojen kanssa? Millaista tukea ja perehdytystä opiskelijaedustajat saavat tehtäviinsä?

Helsingin yliopiston ylioppilaskunta on teettänyt kunkin kauden opiskelijaedustajia koske-via selvityksiä vuodesta 2000 lähtien vuotta 2011 lukuun ottamatta (ks. Kujanpää 2000, Juntunen 2003, Markkula 2006, Lavikainen & Nokso-Koivisto 2009). Koska tietyt pe-ruskysymykset ovat toistuneet kaikissa selvityksissä, luodaan käsillä olevassa raportissa katsaus myös hallinnon opiskelijaedustajien asemassa tapahtuneisiin muutoksiin viimei-sen kymmenen vuoden ajalta. Pääpaino vertailussa on kausien 2004–2006, 2007–2009 ja 2012–2013 välillä, joissa kysymyspatteristo on pysynyt hyvin samankaltaisena. Tässä kyse-lyssä on kerätty aiempaa enemmän tietoa hallinnon opiskelijaedustajien perehdyttämiseen liittyvistä kysymyksistä, jotta tutkimusta saadaan jatkossa hyödynnettyä uusien hallinnon opiskelijaedustajien kouluttamisessa.

2. Selvityksen toteutus ja tutkimusmenetelmät

Selvityksen kohdejoukkona ovat kaudella 2012–2013 Helsingin yliopiston hallituksessa, kollegiossa, tiedekuntaneuvostoissa ja laitosneuvostoissa toimineet hallinnon opiskelija-edustajat. Tutkimuksen kohteena ovat sekä varsinaiset että varajäsenet. Joukkoon kuuluvat myös kautensa kesken lopettaneet sekä kauden aikana aloittaneet edustajat. Osa hallinnon opiskelijaedustajista on toiminut kaudella useammassa eri hallintoelimessä (n=42). Selvityk-sen kohdejoukko on 314 henkilöä. Edustajapaikkoja eri hallintoelimissä on yhteensä 318.

Selvityksen kyselylomakkeessa hyödynnettiin aiempien vuosien kysymyksiä vertailtavuuden säilyttämiseksi. Samalla kuitenkin päivitettiin kysymykset esimerkiksi yliopiston organisaa-tiouudistusta koskevilta osin. Lisäksi tässä kyselyssä strukturoitiin aiempia kysymyksiä ja laajennettiin kyselyn osiota, joka koski hallinnon opiskelijaedustajien saamaa tukea ja pe-rehdytystä. Kyselylomake (ks. liite 1) koostui kuudesta osiosta. Lomakkeen alussa tiedus-

10

teltiin opiskelijaedustajien 1) taustatietoja. Lisäksi kartoitettiin opiskelijaedustajien koke-muksia 2) hallinnossa työskentelystä, 3) vaikutusmahdollisuuksista, 4) yhteistyöstä sekä 5) tuesta ja tehtäviin perehdyttämisestä. Lopuksi tiedusteltiin opiskelijaedustajien näkemyksiä 6) tehtävän merkityksestä ja kauden sujumisesta.

Selvityksen pääasiallinen analyysimenetelmä on aineiston tilastollinen tarkastelu. Muuttu-jista otettiin suorat jakaumat pääosin prosenttijakaumina. Prosenttijakaumien käyttö on mielekästä havainnollisuuden lisäksi siksi, että eri vuosina tehdyt selvitykset hallinnon opis-kelijaedustajista olisivat helposti keskenään vertailtavissa. Eri muuttujien välisiä yhteyksiä tarkasteltiin kahden tai useamman muuttujan ristiintaulukoinnin avulla. Yhteyksien välisiä tilastollisia merkitsevyyksiä on tarkasteltu khiin neliö-testillä sekä muilla epäparametrisilla menetelmillä. Jos testin antama p-arvo on pienempi kuin 0,05, todetaan, että ero on tilas-tollisesti merkitsevä. Tässä selvityksessä raportoidaan ainoastaan tilastollisesti merkitseviä eroja, jos ei toisin mainita. Taulukoissa tilastollisesti merkitevät erot on värikoodattu. Ti-lastollisen analyysin lisäksi selvityksessä on tarkasteltu avovastauksia kevyellä sisältöana-lyyttisella menetelmällä.

2.1 Aineiston keruuTutkimus toteutettiin sähköisenä lomakekyselynä lokakuussa 2013. Kyselylomake lähe-tettiin kaikille kauden aikana hallinnossa toimineille opiskelijaedustajille. Edustajat saivat sähköpostiviestin, jossa oli henkilökohtainen linkki kyselylomakkeeseen. Henkilöille, jotka eivät olleet vastanneet lähetettiin kolme muistutusviestiä. Vastaaja sai valita, täyttääkö hän suomen- vai ruotsinkielisen kyselylomakkeen. Ruotsinkielisen lomakkeen täytti 6 vastaajaa.Kyselyyn vastasi 113 hallinnon opiskelijaedustajaa. Vastausprosentiksi tulee kaikista kauden aikana toimineista edustajista laskettuna 36%. Vastaajista moni toimi useammassa hallin-toelimessä, ja siksi vastausten jakaumien perusteella näyttää, että vastausprosentti näin tar-kasteltuna on suurempi kuin luonnollisten vastaajin määrä (taulukko 1). Vastaajista 28% oli toiminut kauden aikana useammalla kuin yhdellä halloped-paikalla.

Taulukko 1: Vastaajien jakaumat eri hallinnon tasoilla

Vastausprosenttia voidaan pitää melko kohtuullisena ja tyypillisenä sähköisissä kyselyissä, vaikkakin hallinnon opiskelijaedustajien vastausaktiivisuus on tässä kyselyssä jonkin ver-ran alhaisempi kuin aiempien vuosien kyselyissä (kuvio 1). Vastausprosentin lasku saattaa liittyä sähköpostitse välitettävän tiedon ja kyselyiden lisääntymiseen, jonka myötä kyselyyn liittyvät sähköpostiviestit jäävät helpommin huomiotta. Aiempina vuosina yliopistokollegi-on jäsenet eivät olleet mukana selvityksessä.

Edustajia Vastanneita % Edustajia Vastanneita %

Hallitus 2 2 100 % 0 0

Tiedekuntaneuvostot 47 24 51 % 47 29 62 %

Laitosneuvostot 96 44 46 % 96 26 27 %

Kollegio 15 8 53 % 15 5 33 %

Yhteensä 160 78 49 % 158 60 38 %

Varsinaiset jäsenet Varajäsenet

11

Kuvio 1. Vastausprosentit hallinnon tasoittain vuosina 2003–2013.

2.2 Aineiston kuvausKyselyyn vastanneista 57% on naisia ja miehiä 43%. Kohdejoukossa naisia on 54%, joten naiset ovat kyselyssä vain hieman yliedustettuina. Kyselyyn vastanneet hallinnon opiskelija-edustajat ovat 21–37 vuotta vanhoja. Suurimman ikäryhmän muodostavat 24–26-vuotiaat, joita on selvästi yli puolet vastanneista. Mediaani-ikä on 25 vuotta ja keskiarvo 26, mikä on sama kuin vuoden 2009 kyselyssä. Iän mediaani vuonna 2006 oli 26 ja keskiarvo 27. Vaik-ka suurimman ikäryhmän muodostavat edelleen 24–26-vuotiaat, on muutosta havaittavissa 33-vuotiaiden ja sitä vanhempien hallinnon opiskelijaedustajien määrän vähenemisessä ja 23-vuotiaiden ja sitä nuorempien joukon kasvamisessa.

Hallinnon opiskelijaedustajista reilu enemmistö (74%) on 4–6 vuoden opiskelijoita, siis aloittanut opintonsa vuosina 2008–2010. Aloitusvuodet vaihtelivat vuosien 2002–2012 välillä. Vuodesta 2010 alkaen opiskelijoiden toimikaudet ovat olleet kahden vuoden mit-taisia. Sitä ennen kausi kesti kolme vuotta. Tämä voi osaltaan selittää sitä, miksi hallinnon opiskelijaedustajat ovat akateemisissa vuosissaan hieman nuorempia kuin ennen. Toinen selittävä tekijä saattaa olla opintoaikojen rajaus, mikä on vähentänyt ”ännännen” vuoden opiskelijoiden määrää.

Kuvio 2. Opintovuosi kauden päättyessä vuosina 2006–2013, %.

12

Lähes kaikki (96%) hallinnon opiskelijaedustajista ovat perustutkinto-opiskelijoita. Jatko-opiskelijoiden ja valmistuneiden osuus hallinnon opiskelijaedustajissa näyttää olevan sel-vässä laskussa. Jatko-opiskelijoiden ja valmistuneiden osuudet ovat noin neljänneksen vuo-den 2006 määrästä.

Taulukko 2. Opintojen vaihe

Hallinnon opiskelijaedustajilta kysyttiin ovatko he toimineet aktiivisesti opiskelijajärjestöis-sä. Suurin osa (81%) on toiminut ainejärjestön hallituksessa tai toimihenkilönä. Lisäksi kolmannes on toiminut tiedekuntajärjestön hallituksessa tai toimihenkilönä, ja kolmannes ylioppilaskunnassa esimerkiksi valiokunnissa. Joka kymmenes hallinnon opiskelijaedustaja ei ole toiminut aktiivisesti missään opiskelijajärjestöissä. Aktiivisuus järjestöissä on koko-naisuudessaan pysynyt suhteellisen samanlaisena vuosien varrella, mutta ainejärjestöissä toiminen on lisääntynyt vuodesta 2006, jolloin ainejärjestössä toimi vain 71% vastaajista. Myös muissa järjestöissä, kuten osakunnissa, poliittisissa ja harrastejärjestöissä toimiminen on lisääntynyt, kun tällä kaudella näissä oli toiminut 28% vastaajista vuonna 2009 sen ollen ainoastaan 14%.

Ainejärjestössä* 81 %Tiedekuntajärjestössä 34 %Ylioppilaskunnassa 32 %Muualla* 28 %Ei toiminut 11 %

Taulukko 3. Aktiivisuus opiskelijajärjestössä.

Useammassa hallintoelimessä opiskelijaedustajana toimi kaudella 2012–2013 28% hallin-non opiskelijaedustajista. Osuus on pysynyt samankaltaisena kuin kaudella 2007–2009. Vastaajista 22% on toiminut jossakin valmisteluelimessä tai muussa hallintoelimessä.

Taulukosta 4 nähdään, että hallinnon opiskelijaedustajista selvä enemmistä on toiminut tehtävissään koko kauden. Vain 18% vastaajista on toiminut ainoastaan osan kaudesta. Heistä noin puolet (10%) on lopettanut kesken kauden ja puolet aloittanut kesken kauden (8%). Opiskelijaedustajana toimiminen koko kauden ajan on lisääntynyt vuosien varrella, ja suurena syynä tähän varmasti on opiskelijaedustajien kauden lyhentyminen kolmesta vuodesta kahteen vuoteen. Edelliseen kyselyyn (Lavikainen & Nokso-Koivisto, 2009) vas-tanneista 23% oli aloittanut kesken kauden ja 26% lopettanut kesken kauden. Hallinnon opiskelijaksi sitoutumisen kannalta kaksi vuotta näyttää olevan hyvä toimikauden pituus. Samoin kuin vuoden 2009 kyselyssä, myös nyt tiedekuntaneuvoston opiskelijajäsenet ovat muita ryhmiä harvemmin toimineet tehtävissään koko kauden ajan.

2013 2009 2006

Perustutkinto-opiskelija 96 % 90 % 81 %

Jatko-opiskelija 3 % 5 % 11 %

Valmistunut 2 % 6 % 8 %

Yhteensä (n) 112 222 323

13

Taulukko 4. Kuinka kauan toimi tehtävässään hallinnon opiskelijaedustajana, %.

Kesken kauden opiskelijaedustajan tehtävänsä lopettaneet ilmoittivat keskeyttämisen syyksi useimmin opiskelijavaihdon tai harjoittelun ulkomailla (n=5). Muita syitä olivat valmistu-minen (n=2) sekä muutto toisella paikkakunnalle (n=2). Ajanpuutetta kukaan ei ilmoittanut syyksi. Valmistuminen ja opiskelijavaihto ovat olleet yleisimpiä keskeyttämisen syitä myös edellisissä selvityksissä (Lavikainen & Nokso-Koivisto 2009, 11; Markkula 2006, 10; Jun-tunen 2003, 4).

Vastaajista 29% toimi hallinnon opiskelijaedustajana jo edellisellä kaudella (2010–2011). Jo edellisellä kaudella hallinnon opiskelijaedustajana toimineiden määrä näyttää lisäänty-neen aiemmista vuosista. Vuosien 2000–2009 kyselyiden vastaajista vain 17–19% oli toi-minut edellisellä kaudella hallinnon opiskelijaedustajana (ks. Lavikainen & Nokso-Koivisto 2009, 11; Markkula 2006, 11; Juntunen 2003, 4; Kujanpää 2000, 7). Hallinnon tasoittain tarkasteltuna laitosneuvostossa toimineista 17%, tiedekuntaneuvostossa toimineista 43%, kollegion jäsenistä kaksi kolmasosaa ja hallituksessa toimineista molemmat olivat toimineet hallinnon opiskelijaedustajana jo edellisellä kaudella. Kaikista edellisellä kaudella toimi-neista 88% (n=28) oli edustajana koko kauden, mikä on huomattavasti enemmän kuin ai-empina vuosina (vuonna 2009 38% ja 2006 52%). Hallintokausien pituuden lyhenemisellä opiskelijoiden osalta saattaa olla yhteys tapahtuneeseen vaihteluun, mutta yhteyttä vuonna 2005 voimaan tulleen opintoaikojen rajauslakiinon vaikea arvioida.

Hallinnon opiskelijaedustajilta tiedusteltiin myös olisivatko he halukkaita jatkamaan edus-tajina tulevalla kaudella (2014–2015). Kaikista tämän kauden edustajista 37% ilmoitti olevansa kiinnostuneita toimimaan opiskelijaedustajana myös ensi kaudella; viidennes oli halukas toimimaan seuraavalla kaudella samalla hallinnon tasolla kuin nyt ja reilu kym-menes eri hallinnon tasolla. 63% edustajista ei ole halukkaita jatkamaan ensi kaudella, mikä on täsmälleen sama osuus kuin kahdessa edellisessä selvityksessä (ks. Lavikainen & Nokso-Koivisto 2009, 12; Markkula 2006, 11). Kaksi kolmasosaa niistä, jotka eivät ilmoit-taneet halukkuudestaan jatkaa, ilmoittivat syyksi valmistumisen. Opiskelijaedustajana jo edellisellä kaudella (2010–2011) toimineet olivat yhtä kiinnostuneita jatkamaan tulevalla kaudella kuin ne, joilla ei ollut opiskelijaedustajan kokemusta edelliseltä kaudelta. Vuoden 2009 selvityksessä jo yhden kauden opiskelijaedustajana toimineet eivät olleet yhtä haluk-kaita jatkamaan kuin muut. Eri hallinnon tasolla toimineiden väliltä ei löytynyt eroja sen suhteen, olivatko vastaajat kiinnostuneita toimimaan edustajina myös seuraavalla kaudella. Opintojen vaihe näyttääkin olevan merkitsevämpi tekijä jatkamishalun suhteen kuin hal-linnon taso.

Opiskelijaedustajia pyydettiin myös erittelemään millaisista syistä he ovat tai eivät ole kiin-nostuneita toimimaan edustajana seuraavalla kaudella. Kysymykseen vastasi yhteensä 50

2013 2009 2006

Alle vuoden 6 % 8 % 7 %

Vuoden-alle 2 vuotta 18 % 24 %

2 vuotta-alle 3 vuotta 12 % 21 % 20 %

Koko kauden 82 % 54 % 49 %

Yhteensä (n) 113 224 323

14

edustajaa. Tyypillisin syy jatkaa oli yleinen kiinnostus toimintaan (n=9), kokemus siitä, että on vasta päässyt perille asioihin (n=5) tai oman asiantuntemuksen ja osaamisen taso, jota haluaa hyödyntää (n=5). Ne, jotka eivät halunneet jatkaa, puolestaan kokivat, että on aika jättää tilaa nuoremmille (n=9). Muina syinä mainittiin esimerkiksi vaalikelvottomuus (n=7) tai ajan priorisointi (n=6). Syyt lopettaa hallinnon opiskelijana toimiminen näyttävät ennemmin keskittyvän ulkoisiin tekijöihin kuten valmistuminen, poismuutto tai- vaalikel-vottomuus kuin itse hallinnon opiskelijaedustajana toimimiseen tai motivaatioon.

Olen vihdoin oppinut hallinnon tason toimintatapoja ja kykyni vaikuttaa ovat parantuneet sen myötä.

Puuha oli ihan mielenkiintoista, mutta mieluiten jätän pelikentän uusille innokkaille.

Olen varajäsenenä päässyt osallistumaan vielä suhteellisen vähän toimintaan, mutta jos pääsisin varsinaiseksi, pääsisin jatkamaan itse

tärkeänä pitämääni tiedekuntatason vaikuttamista.

3. Opiskelijaedustajaksi ryhtyminen

Opiskelijaedustajilta kysyttiin miten he ovat lähteneet mukaan yliopistohallintoon (tauluk-ko 5). Yli puolet heistä oli ilmoittanut itse halukkuudestaan toimia hallinnon opiskelija-edustajana. Noin viidennes lähti edustajaksi opiskelijajärjestön ja kuudennes aikaisemman opiskelijaedustajan pyynnöstä. Vain muutama prosentti lähti opiskelijaedustajaksi jostakin muusta syystä. Vaikka hallinnon opiskelijaedustajaksi lähdetään melko samoista syistä kuin aiemmin, näyttää tässä kyselyssä kuitenkin opiskelijajärjestön rooli hallopediksi rekrytoija-na vähentyneen. Opiskelijaedustajaksi lähdetään entistä useammin oma-aloitteisesti ilmoit-tamalla itse halukkuudestaan. Aiempina vuosina vain reilu 40% on ilmoittanut halukkuu-destaan itse ja noin 30% on tullut hakeutuneeksi tehtävään järjestöjen kautta.

Taulukko 5. Minkä vuoksi lähti hallinnon opiskelijaedustajaksi, %.

2013 2009 2006 2003

Ilmoitti itse halukkuudestaan 57 % 41 % 44 % 44 %

Opiskelijajärjestö pyysi 19 % 28 % 28 % 31 %

Aikaisempi hallinnon opiskelijaedustaja pyysi

16 % 22 % 18 % 18 %

Yliopiston henkilökunnasta joku pyysi

2 % 2 % 3 % 0 %

Ei ollut muita ehdokkaita 3 % 4 % 4 % 0 %

Muu 4 % 3 % 3 % 7 %

Yhteensä (n) 113 223 323 225

15

Vastaajia pyydettiin myös ilmoittamaan kaksi itselle tärkeintä syytä lähteä hallinnon opis-kelijaedustajaksi. Mainintoja vastauksista eriteltiin siis 226. Kaksi yleisintä syytä lähteä opiskelijaedustajaksi ovat halua ajaa opiskelijan asiaa hallinnossa (57% vastaajista) ja kiin-nostus tehtävään (55%). Reilu neljännes puolestaan halusi saada kokemusta hallinnossa työskentelystä ja kuudennekselle pyyntö lähteä opiskelijaedustajaksi oli yksi tärkeimmistä syistä lähteä mukaan. Vain 13% kiinnostui opiskelijaedustajuudesta ainejärjestötoiminnan kautta. Hieman useampi kuin joka kymmenes lähti mukaan siksi, että koki olevansa tehtä-vään sopiva ja vajaa kymmenes halusi luoda kontakteja laitoksen tai tiedekunnan henkilö-kuntaan. Osa myös halusi saada maininnan ansioluetteloon (4%) ja oppia kokoustekniik-kaa ja -käytäntöjä (3%). Muita syitä tiedusteltiin avokysymyksellä. Muina syinä mainittiin halua ymmärtää paremmin yliopiston toimintaa, olla perillä muutoksista sekä opiskelija-edustajuuden yleinen kiinnostavuus.

Taulukosta 6 huomataan, että edellisiin kyselyihin verrattuna kiinnostus tehtävää kohtaan on noussut yhtä tärkeäksi syyksi lähteä hallinnon opiskelijaedustajaksi kuin halu ajaa opis-kelijoiden asiaa. Myös halu ajaa opiskelijan asiaa hallinnossa näyttää muodostuvan entistä tärkeämmäksi syyksi, mutta ero aiempiin vuosiin ei ole tilastollisesti merkitsevä. Sen sijaan ainejärjestön rooli hallintoon innostajana näyttää vähentyneen samoin kuin mukaan läh-temisen perusteluna se, että joku pyysi.. Sisäiseen motivaatioon pohjautuvat syyt lähteä opiskelijaedustajaksi ovat tällä kaudella olleet tyypillisempiä kuin aiemmin ja muiden rooli mukaan kannustajana vähentynyt. Kehitys on siis ollut melko positiivista motivaation kan-nalta tarkasteltuna.

Taulukko 6. Kaksi tärkeintä syytä hallinnon opiskelijaedustajaksi lähtemiselle, % maininnoista.

2013 2009 2006

Halusi ajaa opiskelijoiden asiaa hallinnossa

57 % 53 % 48 %

Tehtävä kiinnosti 55 % 40 % 50 %

Halusi saada kokemusta hallinnossa työskentelystä

27 % 26 % 21 %

Pyydettiin mukaan 17 % 24 % 24 %

Kiinnostui ainejärjestötoiminnan kautta

13 % 22 % 14 %

Koki olevansa tehtävään sopiva 12 % 12 % 19 %

Halusi luoda kontakteja laitoksen/tiedekunnan henkilökuntaan

8 % 10 % 10 %

Halusi saada maininnan cv:een 4 % 6 % 5 %

Muu 4 % 4 % 4 %

Halusi oppia kokoustekniikkaa ja kokouskäytäntöjä

3 % 5 % 5 %

Yhteensä (n) 113,0 254,5 352,0

16

4. Kokemukset hallinnossa työskentelystäOpiskelijaedustajat valmistautuvat kokouksiin yleensä 10 minuutista tuntiin, ja lukevat vä-hintäänkin esityslistat ennen kokoukseen saapumista. Enemmistö keskustelee myös toisten opiskelijaedustajien kanssa ennen kokouksia. Hallinnon opiskelijaedustajien aktiivisuus hallinnon asioista tiedottamisessa on kasvanut aiempiin vuosiin verrattuna. Opiskelijaedus-tajat tosin järjestävät aiempaa vähemmän itse esimerkiksi opiskelijatapaamisia, sillä näke-vät koordinoinnin opiskelijajärjestöjen vastuuna. Ilmapiiri hallinnossa koettiin pääsääntöi-sesti keskustelevana ja opiskelijamyönteisenä.

4.1 Kokouksiin valmistautuminenOpiskelijaedustajilta tiedusteltiin olivatko he saaneet riittävästi päätöksentekoon vaadit-tavaa tietoa. 18% opiskelijaedustajista koki saaneensa aina ja 71% melko usein riittävästi tietoa. 12% on kuitenkin saanut vain harvoin riittävästi tietoa päätöksenteon tueksi. Ku-kaan vastaajista ei kokenut, ettei ole koskaan saanut riittävästi tietoa. Vastaukset eivät eroa vuosien 2009 ja 2006 vastauksista, eikä eroja ollut myöskään hallinnon tasojen välillä.

Opiskelijaedustajat valmistautuvat yleisimmin kokouksiin lukemalla esityslistat (99% vas-taajista). Kolme neljästä opiskelijaedustajasta keskustelee päätettävistä asioista muiden opiskelijaedustajien kanssa. Vajaa neljännes valmistautuu kokouksiin ottamalla yhteyttä opiskelijajärjestöön. Lisätietoja hankitaan myös internetistä tai erilaisista kirjallisista läh-teistä (25%) sekä joskus myös yliopiston hallinnon työntekijöiltä (10%). Kaikki opiskelija-edustajat valmistautuvat kokouksiin jollakin tavalla, kun taas vuoden 2009 vastaajista 5% ei valmistautunut kokouksiin mitenkään. Kokouksiin valmistautumisen laatu tai määrä ei ole muuttunut vuosien varrella kokonaisuudessaan. Yksittäisistä asioissa ainoastaan keskuste-lu muiden opiskelijaedustajien kanssa on muuttunut yleisemmäksi kuin aiempina vuosina. Vuoden 2006 56% vuoden 2013 72%. Kokouksiin valmistautumisella ja sillä, onko saanut riittävästi tietoa, ei ole suoraa yhteyttä toisiinsa.

Seitsemän vastaajaa (6%) ilmoitti valmistautuvansa kokouksiin jollain muulla tavalla. Ylei-sintä olivat keskustelut esimerkiksi muiden hallintoelimeen kuuluvien tahojen tai muiden opiskelijoiden kanssa (n=4).

Opiskelijaedustajat käyttävät kokouksiin valmistautumiseen aikaa yleisimmin 10–30 mi-nuuttia (58%) ja toiseksi useimmiten puolesta tunnista tuntiin (32%). Kokouksiin valmis-tautumiseen käytettyä aikaa kysyttiin edellisistä vuosista poiketen valmiilla asteikolla, joten tulokset eivät ole verrattavissa suoraan aiempien vuosien vastauksiin. Kokouksiin valmis-tautumiseen käytettyä aikaa kuvataan taulukossa 7.

En lainkaan 4 %10–30 min 58 %30–60 min 32 %Yli tunnin 6 %

Taulukko 7. Kokouksiin valmistautumiseen käytetty aika, %.

17

4.2 Päätettävistä asioista tiedottaminenOpiskelijaedustajilta kysyttiin siitä, millä tavoin he huolehtivat tiedotuksesta. Vastauksia vertailtiin vuoden 2009 ja 2006 vastauksiin. Taulukosta 8 voidaan päätellä, että tavat tie-dottaa ovat hieman vaihdelleet eri kausina. Vuoden 2013 vastaajat kertoivat kirjoittaneensa kokousmuistioita useammin kuin edeltäjänsä (28%) ja myös nettisivuille kirjoittaminen on lisääntynyt (15%). Opiskelijaedustajat ovat osallistuneet aiempaa useammin opiskelijaryh-mien tapaamisiin, mutta sen sijaan itse järjestäneet opiskelijatapaamisia vähemmän. Epävi-rallinen keskustelu muiden oman aineen opiskelijoiden kanssa on edelleen tyypillisin tapa tiedottaa asioista. Opiskelijajärjestön hallitukselle tiedottamista sähköpostitse harjoittaa noin puolet opiskelijaedustajista, ja tämä näyttää vähentyneen edelliseen kyselyyn verrat-tuna. Hallituksen kokouksissa hallintoelimen asioista raportoi edelleen noin puolet. Muita tapoja tiedottaa olivat esimerkiksi erilaisiin muihin tilaisuuksiin osallistuminen tai muiden hallopedien kanssa keskustelu. Vastaajista noin 10% ei tiedota hallinnon asioista millään tavalla. Tämä joukko on pysynyt samansuuruisena aiempiin vuosiin verrattuna.

Taulukko 8. Opiskelijaedustajien tekemä hallinnon asioista tiedottaminen vuosina 2006–2013

Vastaajia pyydettiin myös kertomaan, mitkä eri tiedotustavoista ovat säännöllisiä. Säännöl-linen tiedotus näyttää hieman lisääntyneen edellisistä vuosista (ks. taulukko 9). Yksittäisinä asioina säännöllinen kokousmuistioiden kirjoittaminen ja osallistuminen opiskelijaryhmien tapaamisiin on lisääntynyt aiemmista vuosista (Ks. Lavikainen & Nokso-Koivisto, 2009, 18; Markkula, 2006, 18). Sen sijaan opiskelijajärjestön hallitukselle tiedottaminen sähkö-postitse on vähentynyt. Voikin olla, että tiedotus tapahtuu nykyään enemmän erilaisten verkostojen, kuten facebook-ryhmien kautta.

2013 2009 2006 Merkitsevät erot p<.05

Keskustellut epävirallisesti muiden aineeni opiskelijoiden kanssa

76 77 72

Tiedottanut opiskelijajärjestön hallituksen jäsenille esim. s-postitse

51 62 52 2009>2006, 2013

Raportoinut opiskelijajärjestöni hallituksen kokouksessa

47 52 44

Osallistunut muun opiskelija-ryhmän tapaamiseen

51 41 34 2013>2006

Kirjoittanut opiskelijajärjestöni sähkö-postilistalle

27 34 36

Laatinut kokousmuistion 28 18 16 2013>2006

Järjestänyt opiskelijatapaamisen 12 25 16 2009>2013

Kirjoittanut opiskelijajärjestöni lehteen

12 13 12

Kirjoittanut opiskelijajärjestöni nettisivulle

15 7 4 2013>2006, 2009

Muuten 11 5 6

18

Taulukko 9. Hallinnon asioista tiedottaminen ja sen säännöllisyys, %. Värikoodi viittaamuutokseen aiempiin vuosiin verrattuna; vaalea nousevasti ja tumma laskevasti.

Vastauksia tarkasteltiin myös sillä perusteella, missä hallintoelimessä opiskelijaedustajat ovat (taulukko 10). Laitosneuvostojen jäsenet tiedottavat hallinnon asioista yksipuolisem-min kuin muut opiskelijaedustajat. Laitosneuvostojen opiskelijaedustajat laativat kokous-muistioita muita harvemmin, osallistuvat vähemmän muiden opiskelijaryhmien tapaamisiin tai kirjoittavat opiskelijajärjestön nettisivuille tai lehteen. Kokousmuistioita kirjoittavat eni-ten yliopistokollegion jäsenet. Tiedekuntaneuvostojen jäsenet raportoivat laitosneuvostojen jäseniä useammin hallinnon asioista etenkin kirjallisessa muodossa.

Taulukko 10. Erot tiedotustapojen yleisyydessä hallinnontasoittain

Laitosneuvosto Tdk-neovosto Kollegio Hallitus

Keskustellut epävirallisesti opiskelijoiden kanssa

76 % 77 % 92 % 50 %

Tiedottanut opiskelijajärjestön hallitukselle esim. sähköpostitse

47 % 54 % 67 % 50 %

Raportoinut opiskelijajärjestön hallituksen kokouksessa

42 % 50 % 50 % 50 %

Osallistunut muun opiskelija-ryhmän tapaamiseen

38 % 67 % 92 % 100 %

Kirjoittanut opiskelijoiden sähkö-postilistalle

27 % 23 % 42 % 50 %

Laatinut kokousmuistion 21 % 31 % 75 % 50 %

Järjestänyt opiskelijatapaamisen 8 % 15 % 17 % 100 %

Kirjoittanut opiskelijajärjestön nettisivuille

6 % 25 % 33 % 50 %

Kirjoittanut opiskelijajärjestön lehteen

3 % 25 % 25 % 50 %

Tiedotustapojen määrä (keskiarvo)

2,7 3,8 5,0 6,0

Ainakin kerran Säännöllisesti

% %

Keskustellut epävirallisesti muiden aineeni opiskelijoiden kanssa

76 34

Tiedottanut opiskelijajärjestön hallituksen jäsenille esim. sähköpostitse

51 15

Osallistunut muun opiskelijaryhmän tapaamiseen

51 23

Raportoinut opiskelijajärjestöni hallituksen kokouksessa

47 23

Laatinut kokousmuistion 28 13

Kirjoittanut opiskelijajärjestöni sähköpostilistalle

27 7

Kirjoittanut opiskelijajärjestöni nettisivulle 15 3

Kirjoittanut opiskelijajärjestöni lehteen 12 2

Järjestänyt opiskelijatapaamisen 12 4

Muuten 11 6

19

Hallituksen jäsenet järjestävät muita useammin säännöllisiä opiskelijatapaamisia tai osal-listuvat niihin. Yliopistotasolla esimerkiksi HYYn koulutuspoliittinen valiokunta tai muut opiskelijatapaamiset ovat mahdollisesti eri tavalla osana tiedonkulkua kuin esimerkiksi lai-tostasolla. Opiskelijaedustajat viestivät sitä monikanavaisemmin, mitä korkeammalla hal-linnon tasolla toimivat.

Opiskelijaedustajia pyydettiin kuvailemaan myös käyttämänsä viestintätavan toimivuutta. Tähän kysymykseen vastaisi kuitenkin vain yksi vastaaja. Hänen vastauksensa tiivistää hy-vin hallinnosta viestimisen olemusta:

Viestinnässä pitää olla omatoiminen, sillä sitä ei osata vaatia. Ei voi olettaa, että kaikki olisivat kiinnostuneita hallinnosta, mutta silti siitä viestiminen on tärkeää.

4.3 Ilmapiiri hallinnossaOpiskelijaedustajilta tiedusteltiin heidän näkemyksiään hallinnon ilmapiiristä nyt kolmatta kertaa. Kysymykseen vastasi 92 opiskelijaedustajaa ja vastauksista eriteltiin 145 mainintaa ja ne on kuvattu taulukossa 11.

Hallinnon ilmapiiriä kuvaillaan useimmin ”hyväksi” tai ”opiskelijamyönteiseksi” (23% kaikista maininnoista, yhteensä 46%, n=68). Ilmapiirin mainitaan olevan myös avoin ja keskusteleva (17%, n=24). Positiivisten mainintojen lisäksi ilmapiiriä kuvailtiin kuitenkin myös sisäisesti ristiriitaiseksi (10%, n=14) ja hallintoelimen toimintaa kuvattiin ”kumilei-masimena”, joka ei tarjoa aitoja vaikutusmahdollisuuksia (9%, n=13).

”Ilmapiiri on pääosin hyvä ja keskusteleva. Joka kokouksessa käydään periaatteellista keskustelua ja keskustelua käydään useinkin paljon ja erilaisia mielipiteitä nousee. Joskus väittely on suhteellisen tiukkaakin mutta se käydään useimmiten henkilökunnan välillä.

Opiskelijoita kuunnellaan aina hyvin, eikä heidän mielipiteitään pyritä tallaamaan.”

”Asioista keskustellaan paljon kriittisesti ja asiantuntevasti, mutta varsinaiset päätäntä-mahdollisuudet ovat ikävän rajalliset.”

Osa vastaajista koki ilmapiirin rennoksi- osa taas melko jäykäksi ja byrokraattiseksi. Ren-tona ilmapiiriä piti 7 vastaajaa (5%) ja byrokraattisena 9 vastaajaa (7%). Myös opiskeli-jakielteisestä ilmapiiristä tuli muutamia mainintoja. Näissä maininnoissa kerrotaan, että opiskelijan näkökulmaa vähätellään tai sitä ei kuunnella ja arvosteta.

”Rento, ei turhaa byrokratiaa, kaikkia kuunnellaan, myös opiskelijoiden mielipiteitä kysytään ja arvostetaan”

”Jäykkää, rehtori ja dekaanit eivät kuuntele laitosten ja varsinkaan opiskelijoiden ääntä, joku inhottava päätös on vain päätetty eikä kukaan tiedä kuka sen on päättänyt.”

”Alussa tosi jäykäksi, mutta lopussa varsin rennoksi. Olen jopa saanut erään professorin hymyilemään vitsilleni.”

20

Verrattuna vuoden 2009 vastauksiin negatiiviset maininnat painottuivat enemmän sisäisiin ristiriitoihin (Lavikainen & Nokso-Koivisto, 2009, 20). Ristiriidat ilmenevät henkilökun-nan keskuudessa ja vaikuttavat tunnelman kireyteen. Ristiriitoja raportoitiin kuitenkin vain muutamasta hallintoelimestä. Vaikka vastaajat kokivat että opiskelijoiden mielipiteitä halu-taan kuulla ja että asioista keskustellaan, ei vaikutusmahdollisuuksia nähty kuitenkaan ole-van kovin paljoa. Moni vastaaja koki, että asiat on päätetty jossain muualla, tai keskustelua saatetaan käydä paljon sellaisista asioista, jotka eivät ole opiskelijan kannalta olennaisia.

Suurin osa maininnoista oli kuitenkin positiivisia, ja niiden osuus oli samansuuntainen vuo-teen 2009 verrattuna. Kaksi kolmasosaa maininnoista oli luonteeltaan positiivisia ja yksi kolmasosa negatiivisia. Vuonna 2006 51% oli kokenut ilmapiirin myönteisenä ja 20% kiel-teisenä (ks. Markkula 2006, 22).

Kokemukset vaihtelivat hieman hallinnon tasojen välillä. Laitosneuvoston edustajat kuvai-livat tiedekuntaneuvoston edustajia useammin ilmapiiriä avoimeksi ja keskustelevaksi, kun tiedekuntaneuvostojen edustajat olivat kokeneet ilmapiirissä enemmän sisäisiä ristiriitoja. 2013

Hyvä 23 %Opiskelijamyönteinen 23 %Avoin ja keskusteleva 17 %Sisäiset ristiriidat 10 %Kumileimasin 9 %Jäykkä ja byrokraattinen 6 %Rento 5 %Opiskelijakielteinen 4 %Huono 2 %Vaihteleva 1 %

Taulukko 11. Ilmapiiri hallinnossa, % maininnoista

5. Yhteistyö

Hallinnon opiskelijaedustajien keskinäinen yhteystyö sujuu hyvin ja se on parantunut ai-emmista vuosista. Opiskelijaedustajien yhteiset tapaamiset ovat toimineet hyvänä kommu-nikaation väylänä. Sen sijaan yhteistyö ylioppilaskunnan kanssa on heikentynyt aiempiin vuosiin verrattuna. Opiskelijaedustajat kokivat erilaiset opiskelijajärjestöjen koordinoimat yhteistyöfoorumit hyödyllisiksi.

21

5.1 Yhteistyö eri ryhmien kanssaEdellisten kyselyiden tapaan opiskelijaedustajilta tiedusteltiin myös, miten yhteistyö eri hal-lintoon osallistuvien tahojen kanssa on toiminut. Edustajat kokivat yhteistyön sujuneen keskimäärin hyvin lähes kaikkien eri tahojen kanssa. Kuviosta 3 nähdään, että parhaiten yhteistyö oli sujunut oman varsinaisen tai varajäsenen kanssa: 86% arvioi yhteistyön suju-neen erittäin tai melko hyvin. Seuraavaksi parhaiten yhteistyö oli mennyt muiden opiskeli-jaedustajien kanssa. Yhteistyö on sujunut myös muiden opiskelijoiden sekä aine- ja tiede-kuntajärjestöjen kanssa hyvin.

Muiden hallintoelimen edustajien kuin opiskelijoiden kanssa yhteistyötä on edelleen pitänyt hyvänä lähes kaksi kolmasosaa. Tyytyväisyydessä yhteistyöhön professoriedustajien, keski-ryhmän tai esittelijöiden kanssa ei ole eroja. Heikoiten yhteistyö on sujunut ylioppilaskun-nan kanssa, jonka kanssa yhteistyön koki hyväksi vain alle puolet (44%).

Kuvio 3. Yhteistyön sujuvuus eri tahojen kanssa, %.

Yhteistyö oman varsinaisen tai varajäsenen kanssa näyttää selvästi parantuneen sekä edel-lisestä kyselystä, että myös vuoden 2006 kyselystä. Kuviosta 4 huomaa, että vuonna 2006 ainoastaan 44% koki yhteistyön oman vara- tai varsinaisen jäsenen kanssa erittäin hyväksi, vuonna 2009 jo yli puolet prosenttia ja nyt 63%.

Kuvio 4. Yhteistyö oman varsinaisen tai varaedustajan kanssa vuosina 2006–2013, %.

22

Kuviosta 5 selviää, kuinka yhteistyö ylioppilaskunnan kanssa on kehittynyt vuosien 2006, 2009 ja 2013 välillä. Tyytymättömien osuus yhteistyöhön ylioppilaskunnan kanssa näyttää olevan kasvussa. Nyt 29% opiskelijaedustajista kertoi yhteistyön ylioppilaskunnan kanssa menneen heikosti, kun vuonna 2009 näin arvioi vain 14% ja vuonna 2006 15%.

Ylioppilaskunnan tavoitteena on ollut viime vuosina (2011, 2012 ja myös 2014) rakentaa toimiva halloped-verkosto, jonka kautta yhteistyö hallinnon opiskelijaedustajien kanssa tulisi koordinoiduksi. Vuonna 2012 tätä korvattiin tiedekuntajärjestöjen opintovastaavis-ta muodostetulla verkostolla. HYYssä oli tavoitteena toteuttaa myös opas hallinnon opis-kelijaedustajille verkkoon (HYYn tavoiteohjelma 2012), jollainen on ollut olemassa vielä vuoden 2006 toimijoille (HYY, 2004). Ylioppilaskunnan strateginen tavoite ottaa hallinnon opiskelijaedustajat selkeämmin osaksi sen edunvalvonnan toteuttamisen ja suunnittelun ra-kenteita näyttää olevan tällä perusteella hyvinkin tarpeellinen ja ajankohtainen.

Kuvio 5. Yhteistyö ylioppilaskunnan kanssa vuosin 2006–2013, %.

Muiden kuin oman varsinaisen tai varaedustajan kanssa tai ylioppilaskunnan kanssa yh-teistyön laatu ei ole muuttunut vuosien varrella. Ainoastaan professoriedustajien kanssa yhteistyö näyttää antavan viitteitä yhteistyön paranemisesta. Vuonna 2006 55% opiske-lijaedustajista oli tyytyväisiä yhteistyöhön professoreiden kanssa mutta nyt 62% raportoi yhteistyön hyväksi.

Taulukossa 12 on esitetty eri hallinnon tasoilla toimineiden suhtautuminen yhteistyön su-juvuuteen. Taulukosta nähdään, että hallituksen jäsenet ovat kaikista tyytyväisimpiä yh-teistyöhön. Tämän jälkeen tyytyväisin joukko löytyy laitosneuvostoista, joissa erityisen tyytyväisiä opiskelijaedustajat ovat verrattuna muihin opiskelijoiden kanssa tehtyyn yhteis-työhön sekä yhteistyöhön keskiryhmän, professoreiden ja esittelijöiden kanssa. Onkin melko luonnollista, että yhteistyö näiden tahojen kanssa sujuu nimenomaan laitos-tasolla, jossa yhteistyötä tehdään paljon oppiainetasolla, missä toimijat tuntevat toisensa.

23

Tiedekuntaneuvoston opiskelijajäsenet arvioivat yhteistyötä ylioppilaskunnan ja esittelijöi-den kanssa muita heikommaksi. Tiedonkulun ja oikea-aikaisen vaikuttamistyön kannalta tämä on hieman huolestuttavaa, sillä ylioppilaskunnalla ja valmistelijoilla on usein hallus-saan tietoa niistä asioista, joita tullaan käsittelemään tiedekuntaneuvostossa, tai muulla tavalla ratkaisemaan tiedekuntatasolla.

Kollegion jäsenten ja aine- ja tiedekuntajärjestöjen välisessä yhteistyössä on kehittämisen mahdollisuuksia. Opiskelijaedustaja toimii tiedekuntansa opiskelijoiden silminä ja korvina kollegiossa, jossa keskustellaan yliopistoyhteisön ajankohtaisista asioista. Vain 58% kolle-gion jäsenistä piti yhteistyötä aine- tai tiedekuntajärjestönsä kanssa hyvänä.

Taulukko 12. Yhteistyön sujuminen erittäin tai melko hyvin eri hallinnon tasoilla, %.

Yhteistyön laadussa on tapahtunut jonkin verran muutoksia vuosien varrella myös hallin-non tasoittain tarkasteltuna. Taulukosta 13 käy ilmi, että laitosneuvoston jäsenten ja esit-telijöiden välinen yhteistyö on parantunut vuodesta 2009, jolloin 60% opiskelijaedustajista arvioi yhteistyön hyväksi, kun nyt näin teki jo 70%. Myös yhteistyö muiden opiskelijoi-den kanssa koettiin 10 prosenttiyksikköä paremmaksi kuin neljä vuotta sitten. Syitä näihin muutoksiin on vaikea arvioida, mutta vuonna 2009 käynnissä olleella laitosrakenneuudis-tuksella voi olla vaikutusta mahdollisiin yhteistyön vaikeuksiin tällöin.

Laitosneuv. (n=66)

Tdk-neuv. (n=54)

Kollegio (n=11)

Hallitus (n=2)

Opiskelijaedustajien kanssa 86 86 75 100

Oman varsinaisen/varan kanssa 84 86 83 100

Muiden opiskelijoiden kanssa 80 67 67 50

Aine- ja/tai Tdk-järjestön kanssa 70 70 58 100

Virkamiesten ja esittelijöiden kanssa 70 56 70 100

Keskiryhmän kanssa 67 59 50 100

Professoreiden kanssa 64 55 50 100

Ylioppilaskunnan kanssa 42 32 64 100

Keskiarvo 70 64 65 94

24

Taulukko 13. Laitosneuvostojen opiskelijaedustajien kokemus yhteistyön sujumisesta erittäin tai melko hyvin vuosina 2003–2013, %.

Taulukosta 14 huomaa, että tiedekuntaneuvoston opiskelijaedustajien yhteistyö muiden hal-lintoelimen edustajien kanssa on ollut viimevuosina selvästi paremmalla tasolla kuin kym-menen vuotta sitten. Yhteistyö oman varsinaisen tai varaedustajan kanssa näyttää hieman parantuneen viime vuosina; vuonna 2006 ainoastaan 72% arvioi yhteistyön hyväksi, kun vuonna 2013 näin arvioi jo 86%. Sen sijaan yhteistyö opiskelijajärjestöjen, ylioppilaskun-nan sekä esittelijöiden kanssa näyttää heikentyneen. Tulosten perusteella näyttää erityisesti siltä, että ylioppilaskunnan tulisi parantaa yhteydenpitoaan erityisesti tiedekuntaneuvos-tojen edustajien kanssa. Lisäksi tiedekuntajärjestöjen ja tiedekuntaneuvostojen hallinnon opiskelijaedustajien välinen yhteistyö näyttäisi kaipaavan tukea ja apua ylioppilaskunnalta, mikäli yhtä hyvään yhteistyön tasoon kuin aiempina vuosina halutaan päästä.

Taulukko 14. Tiedekuntaneuvostojen opiskelijaedustajien kokemus yhteistyön sujumisesta erittäin tai melko hyvin vuosina 2003–2013, %.

Helsingin yliopiston hallitusta kutsuttiin ennen vuonna 2010 voimaan tullutta uudistus-ta konsistoriksi. Konsistorin rooli erosi jonkin verran nykyisestä hallituksesta ja siellä oli myös suurempi joukko opiskelijoita edustettuna. Hallituksen jäsenten kokemus yhteistyön sujuvuudesta on parantunut vuosien kuluessa. Kokonaisuudessaan yhteistyötä eri tahojen kanssa hallituksen jäsenet arvioivat hyväksi 94% maininnoista. Vuonna 2009 ainoastaan

2013 2009 2006 2003


Oman varsinaisen/varaedustajan kanssa

84 84 76

Muiden opiskelijoiden kanssa 80 80 76

Aine- ja/tai tdk-järjestön kanssa 70 70 79

Virkamiesten ja esittelijöiden kanssa 70 70 63



Ylioppilaskunnan kanssa 42 42 49

2013 2009 2006 2003


Oman varsinaisen/varan kanssa 86 80 72

Aine- ja/tai tdk-järjestön kanssa 70 77 86

Muiden opiskelijoiden kanssa 67 67 67


Virkamiesten ja esittelijöiden kanssa 56 68 75


Ylioppilaskunnan kanssa 32 50 53

25

kolme neljäsosaa maininnoista oli positiivisia, vuonna 2006 59% ja vuonna 2003 73%. Voikin olla, että joukon pienentyminen ja vaikutusvallan lisääntyminen on vaikuttanut po-sitiivisesti yhteistyöhön eri tahojen kanssa.

5.2 Yhteistyö opiskelijaedustajien keskenVastaajilta tiedusteltiin, miten tiedonkulku ja yhteistyö on hoidettu muiden opiskelijaedus-tajien kanssa. Vastaajat saivat valita niin monta vaihtoehtoa kuin kokivat tarpeelliseksi. Vastauksia vertailtiin eri vuosien välillä sen mukaan, kuinka suuren osuuden maininnoista eri yhteydenpitotavat saivat.

Taulukosta 15 selviää, että useimmiten yhteydenpito opiskelijaedustajien välillä tapahtuu sähköpostitse (82%). Seuraavaksi yleisimmin (75%) yhteyttä pidetään epävirallisten tapaa-misten ja keskusteluiden kautta. Myös aine- ja/tai tiedekuntajärjestön järjestämät tapaa-miset ovat monille (41%) tuttuja yhteistyön muotoja. Selvästi harvemmin tiedonkulkua ja yhteistyötä hoidetaan tiedotus- ja koulutustilaisuuksissa (12%) sekä ylioppilaskunnan kautta (9%). Muina tapoina mainittiin facebook-yhteisöt ja irc. Yhteydenpito ei kovinkaan usein ole säännöllistä, vaan paljolti henkilöiden omasta aktiivisuudesta riippuvaista tai asia-kohtaista.

Hallituksen jäsenet ja kollegion jäsenet mainitsivat muita useammin pitävänsä yhteyttä toi-siinsa ylioppilaskunnan kautta (hallitus 100%, kollegio 58%), mikä onkin luonnollista niiden ollessa yliopiston tason toimielimiä. Tiedekuntaneuvostojen opiskelijaedustajille sen sijaan yhteydenpito aine- tai tiedekuntajärjestön kautta on suosittu tapa; heistä 52% huolehtii yh-teydenpidosta tällä tavoin (27% säännöllisesti). Tiedekuntatason edunvalvonnan koordinoin-ti kuuluukin tiedekuntajärjestön vastuulle. Laitosneuvoston jäsenistä vain 29% piti yhteyttä toisiinsa aine- ja/tai tiedekuntajärjestön tapaamisten kautta. Laitostasolta puuttuukin mo-nessa tiedekunnassa koordinoiva taho, joka voisi toimia opiskelijaedustajia ja ainejärjestöjä kokoavana voimana. Tässä olisikin järjestöille mahdollista jalansijaa.

Taulukko 15. Yhteydenpito opiskelijaedustajien välillä, %.

Yhteydenpito Säännöllistä

Sähköpostitse 82 % 36 %

Epävirallisissa tapaamisissa 75 % 33 %

Aine- ja/tai tiedekuntajärjestön tapaamisissa

41 % 18 %

Muuten 18 % 12 %

Tiedotus- ja koulutustilaisuuksissa 12 % 2 %

Ylioppilaskunnan kautta 9 % 4 %

Yhteensä (n) 268 118

26

Taulukosta 16 huomaa, että yhteydenpidon tavat ovat pysyneet hyvin samankaltaisina vuo-desta toiseen. Opiskelijaedustajat hoitavat edelleen tiedonkulun ja yhteistyön yleisimmin sähköpostitse. Sähköpostitse tapahtuva yhteydenpito sai 37% kaikista maininnoista. Säh-köpostin hieman vähentynyt käyttö johtunee todennäköisesti pitkälti siitä, että faceboo-kin käyttö yhteydenpidossa on lisääntynyt: ”muu” tapa hoitaa tiedonkulkua on kasvatta-nut suosiotaan, ja tässä lähes kaikki ilmoittivat käyttävänsä facebookia, mutta myös irciä (n=19).

Taulukko 16. Yhteydenpito opiskelijaedustajien välillä vuosina 2003-2013, % maininnoista.

5.3 Parasta yhteistyötä ovat tapaamisetHallinnon opiskelijaedustajia pyydettiin kertomaan, millaisesta yhteistyöstä on hyötynyt eniten muiden opiskelijaedustajien kanssa (taulukko 17). Kysymykseen vastasi 89 henkeä. Ehdottomasti tärkeimpänä pidettiin tapaamisia toisten hallinnon opiskelijaedustajien kans-sa kasvotusten (44% maininnoista). Tällaisia tapaamisia pidettiin usein ennen kokouksen alkua tai muina aikoina vaikkapa kahvikupin ääressä. Sähköpostin tai facebookin kautta tapahtuvaa ajatustenvaihtoa pidettiin myös hyödyllisenä. Opiskelijajärjestön koordinoi-maan yhteistyöhön, jossa kaikki opintoasioiden kanssa toimivat kohtaavat toisiaan, näytti olevan myös moni tyytyväinen (9%). Konkreettisten yhteistyön muotojen lisäksi osa eritteli vastauksissaan yhteistyön erilaisia tyylejä ja yhteishengen merkitystä (muut tavat 12%).

Taulukko 17. Mistä yhteydenpitotavoista on ollut eniten hyötyä, % maininnoista.

Tapaamiset hallopedien kanssa, tapaamiset ennen kokousta 44 %

sähköposti 16 %

Muut tavat 12 %

Facebook 11 %

Opiskelijajärjestön järjestämät tapaamiset 9 %

Vapaamuotoiset ja satunnaiset keskustelut 7 %

Ei yhteistyötä 1 %

Yhteensä (n) 89

Vuosi n Sähkö-postitse

Epävirallisissa tapaamisissa

Aine-/tdk-järjestön tapaamisissa

Ylioppilas-kunnan kautta

Tiedotus- ja koulutustilai-

suuksissa

Muuten

2003 304 46 % 26 % 16 % 4 % 8 %

2006 694 40 % 34 % 17 % 5 % 4 % 3 %

2009 519 39 % 35 % 20 % 3 % 4 % 2 %

2013 254 37 % 33 % 18 % 4 % 6 % 8 %

27

Keskustelusta ennen kokousta on ollut hyötyä ja monissa asioissa opiskelijaedustajien yhtenäisellä mielipiteellä on enemmän painoarvoa kuin yksittäisen edustajan sanomisilla. Joku toinen edustaja on myös saattanut kiinnittää huomiota johonkin itse sivuuttamaani

asiaan, jolloin yhdessä keskustellen yleensä asiat tulevat kattavammin esille koko ryhmässä. Tapaamiset myös lisäävät yhteisöllisyyttä.

Sähköpostilistalla käyty keskustelu on ollut ajantasaista, mutta paras anti on tullut kasvokkain kahvin ääressä tavatessa.

Facebook-ryhmästä, ennen kokousta pidetyistä ”aamiaspalavereista”.

Tiedekuntajärjestön hallopedien säännölliset kokoukset ovat olleet ehdottoman tärkeitä.

5.3 Joskus yhteistyö kangerteleeOpiskelijaedustajia pyydettiin erittelemään vielä tarkemmin sitä, minkä tahon kanssa yh-teistyö kangertelee, sekä pohtimaan miten tilannetta voisi parantaa. Yleisimmin yhteis-työssä oli ongelmia ylioppilaskunnan kanssa (n=17). Muutama hallinnon opiskelijaedus-taja nosti esiin, ettei ylioppilaskunnasta ole kuulunut mitään perehdytysten jälkeen. Osa toisaalta koki, ettei ole kaivannutkaan tätä yhteistyötä, sillä HYYssä ei tunneta kaikkien tiedekuntien käytäntöjä. Ylioppilaskunnalta toivottiin kuitenkin tapaamisia ja koulutuksia hallinnon opiskelijaedustajille, sekä halloped-verkoston luomista. Myös tiedekuntajärjestö-jen opintovastaavien tapaamisten kautta tapahtunutta yhteistyötä pidettiin hyödyllisenä ja aktiivista tiedottamista ajankohtaisista asioista.

Yhteistyön kangertelusta ylioppilaskunnan kanssa mainittiin huomattavasti vähemmän (n=9) vuoden 2009 kyselyssä, jossa eniten ongelmia ilmaistiin olevan professoriedustajien kanssa (n=22) ja jonkin verran myös keskiryhmän kanssa (n=15) (Lavikainen & Nokso-Koivisto, 2009, 40).

Yhteistyö keskiryhmän ja professorien kanssa on kangerrellut tällä kaudella vähemmän kuin aiempina vuosina. Ongelmista professoreiden kanssa raportoi vain 4 vastaajaa ja kes-kiryhmän kanssa 5. Ongelmien syynä nähtiin luontevien kontaktien puute, minkä takia suhtautuminen koettiin välinpitämättömänä. Tähän esitettiin ratkaisuna hallintoelimen muiden toimijoiden kanssa tutustuminen; tapaamiset ja käytäväkeskustelut.

Osa koki yhteistyön kangertelevan toisten hallinnon opiskelijaedustajien tai oman varsinai-sen tai varajäsenen kanssa (n=11). Syyksi mainittiin joissakin vastauksissa henkilökemiat, mutta ennen kaikkea yhteisen foorumin puute. Tällaisen järjestämisestä toivottiin tiedekun-tajärjestön ottavan aktiivista roolia. Yhteistyön kangertelusta aine- tai tiedekuntajärjestön kanssa raportoi seitsemän vastaajaa.

Mielestäni pitäisi muodostaa jonkinlainen selkeä tukirakenne ja kommunikaatiostrategia kaikkien hallinnon opiskelijaedustajien ja järjestöjen edustajien välillä, ainakin tiedekun-tatasolla, jotta tieto kulkee ja edustajat voivat aidosti edustaa opiskelijoita kokonaisuu-dessaan - eivät vain omia mielipiteitään. Uusille edustajille tulisi myös jo alkuvaiheessa

painottaa kommunikaation merkitystä.

28

6. Vaikuttaminen hallinnossaHallinnossa opiskelijaedustajat pystyvät parhaiten vaikuttamaan opiskelun ja opetuksen kehittämiseen liittyviin asioihin. Vaikutusmahdollisuudet etenkin henkilövalintoihin ovat heikentyneet viime vuosina, sen sijaan strategisen tason linjauksiin pystytään vaikuttamaan paremmin kuin ennen. Parhaiten opiskelijaedustajat ovat kokeneet voivansa vaikuttaa luo-malla kontakteja henkilöstöön ja tapaamalla heitä kokousten ulkopuolella. Opiskelijaedus-tajat arvioivat opiskelijoiden ja opiskelijajärjestöjen tuntevan vaikutusmahdollisuutensa melko heikosti ja vaikuttaminen opiskelijaedustajien kautta näyttääkin laskeneen aiemmis-ta vuosista.

6.1. VaikuttamismahdollisuudetHallinnon opiskelijaedustajia pyydettiin arvioimaan vaikutusmahdollisuuksiaan asioiden valmistelu- ja päätöksentekovaiheissa. Kuviosta 6 nähdään, että valmisteluvaiheessa opis-kelijat kokivat voivansa vaikuttaa parhaiten opetuksen kehittämiseen: tähän koki voivan-sa vaikuttaa vajaa puolet vastaajista. Toisaalta lähes puolet myös vastasi, että on voinut vaikuttaa opetuksen kehittämiseen valmisteluvaiheessa vain melko vähän tai ei lainkaan. Seuraavaksi eniten opiskelijaedustajat kokivat voivansa vaikuttaa opetusohjelmaan, tutkin-tovaatimuksiin ja virantäyttöihin.

Kuvio 6. Vaikuttamismahdollisuudet valmisteluvaiheessa, %.

Erittäin paljon

Melko paljon

Jonkin verran

Melko vähän

ei lainkaan

Dosenttinimitykset1 7 8 20 64

Opinnäytteiden arvostelu 0 8 8 21 63

Yliopistotason strategiset linjaukset 4 11 7 25 53

Tehtävien täytöt (esim. professuurit) 1 17 7 28 48

Henkilöstöpolitiikka ja henkilöstösuunnitelma 1 9 11 32 47

Yliopiston organisaatiouudistus (esim. reformiryhmän ehdotukset)

2 15 11 27 45

Budjetti ja määrärahojen käyttö sekä tila-asiat

4 13 10 34 39

Opiskelijavalinnat 4 14 16 29 38

Tiedekunnan ja laitoksen tavoiteohjelmat ja toimintasuunnitelmat

3 23 22 23 29

Opetusohjelma 5 24 16 28 28

Tutkintovaatimukset 4 23 16 31 26

Opetuksen kehittäminen 8 38 9 23 22

29

Melko vähän vaikutusvaltaa opiskelijoilla on kokemustensa mukaan budjettiin ja määrära-hojen käyttöön sekä henkilöstöpolitiikkaan ja henkilöstösuunnitelmaan. Vähiten opiskelijat kokevat voivansa vaikuttaa opinnäytteiden arvosteluun ja yliopiston strategiaan liittyviin asioihin sekä dosenttinimityksiin. Yli puolet edustajista kokee, että ei ole voinut vaikuttaa näihin asioihin lainkaan valmisteluvaiheessa. Opinnäytteiden arvostelun osalta tämä on melko ymmärrettävää, sillä mikäli yleisempiä linjauksia arvostelun suhteen ei ole käsitelty hallintoelimissä, arvosanat tulevat käsittelyyn suoraan tarkastajilta. Yliopistotason strate-gia valmisteltiin pitkälti vuoden 2011 aikana, minkä vuoksi vaikuttamismahdollisuudet lie-nevät olleen reaalisesti hyvin vähäisiä enää tällä kaudella.

Edelliseen kyselyyn verratessa havaitaan, että hallinnon opiskelijaedustajien vaikutusmah-dollisuudet asioiden valmisteluvaiheessa ovat yleisesti heikentyneet. Taulukossa 18 kuvataan niiden vastaajien osuus, jotka ovat pystyneet vaikuttamaan melko tai erittäin paljon kysei-seen asiaan valmisteluvaiheessa. Eroa on sekä vuoden 2009 että vuoden 2006 tilanteeseen.

Tehtävien täyttöihin ja dosenttinimityksiin koetaan olevan heikommat vaikuttamismahdol-lisuudet kuin ennen. Myös mahdollisuudet vaikuttaa valmisteluvaiheessa opetukseen liitty-viin asioihin, kuten opetusohjelmaan ja tutkintovaatimuksiin, ovat aiempaa vähäisemmät. Sen sijaan strategisen tason asioiden valmisteluun, kuten tiedekuntien ja laitosten tavoiteoh-jelmiin ja toimintasuunnitelmiin opiskelijaedustajat kokivat voineensa vaikuttaa paremmin kuin ennen.

Taulukko 18. Vaikuttamismahdollisuudet valmisteluvaiheessa vuosina 2006–2013. Niiden vastaajien osuus (%), jotka pystyneet vaikuttamaan melko tai erittäin paljon.

2013 2009 2006

Yliopistotason strategiset linjaukset 15 7 9


26 18 19

Tehtävien täytöt (esim. professuurit) 18 39 30

Dosenttinimitykset 7 15 14

Budjetti ja määrärahojen käyttö sekä tila-asiat 17 14 13

Henkilöstöpolitiikka ja henkilöstösuunnitelma 10 14 11

Opiskelijavalinnat 18 21 20

Tutkintovaatimukset 27 40 39

Opetusohjelma 28 43 36

Opetuksen kehittäminen 46 53 45

Opinnäytteiden arvostelu 8 8 9


17 17

Muu asia, mikä? 12 21

Keskiarvo 20 23 22

30

Kuviossa 7 on esitetty, kuinka paljon opiskelijaedustajat kokivat voivansa vaikuttaa asioi-hin päätöksentekovaiheessa. Listan kärjessä on valmisteluvaiheen tapaan opetuksen kehit-täminen, johon noin kolmasosa vastaajista koki voivansa vaikuttaa paljon päätöksenteko-vaiheessa. Seuraavaksi eniten opiskelijaedustajat voivat päätöksentekovaiheessa vaikuttaa opetusohjelmaan sekä tavoiteohjelmiin ja toimintasuunnitelmiin. Vähiten he voivat valmis-teluvaiheen tapaan vaikuttaa opinnäytteiden arvosteluun, yliopiston strategiaan ja dosent-tinimityksiin.

Kuvio 7. Vaikuttamismahdollisuudet päätöksentekovaiheessa, %.

Edelliseen kyselyyn verrattuna vaikuttamismahdollisuudet kokonaisuudessaan myös pää-töksentekovaiheessa näyttävät hieman heikentyneet, mutta eroa vuoden 2006 vastauksiin ei ole. Yksittäisten asioiden kohdalla mahdollisuudet vaikuttaa yliopistotason strategisiin linjauksiin sekä tiedekunnan tai laitoksen tavoiteohjelmiin ja toimintasuunnitelmiin ovat parantuneet. Yhtenä syynä tähän voi olla paitsi niiden käsittelyn ajankohtaisuus myös nii-den merkityksen kasvu eri hallintoelimissä. Sen sijaan opetukseen ja opiskeluun liittyviin asioihin kuten tutkintovaatimuksiin, opetusohjelmaan ja opetuksen kehittämiseen, on nyt vaikeampi vaikuttaa päätöksentekovaiheessa kuin kaudella 2007–2009. Laitoskokojen kas-vu ja edellä mainittujen asioiden siirtyminen enemmän muualle valmisteltavaksi on voinut vaikuttaa tähän kokemuksen.

Myös henkilövalintoihin vaikuttamismahdollisuudet päätöksentekovaiheessa on koettu heikommiksi kuin ennen. Toisaalta merkittävät henkilövalinnat kuten dekaanin ja laitos-johtajan valinnat ovat tällä kaudella olleet vasta edessä kyselyn vastaamishetkellä. Taulu-kossa 19 kuvataan edellä mainittuja muutoksia vaikutusmahdollisuuksiin päätöksenteko-vaiheessa.

Erittäin paljon

Melko paljon

Jonkin verran

Melko vähän

Ei lainkaan

Opinnäytteiden arvostelu1 10 9 25 55

Yliopistotason strategiset linjaukset 3 15 8 26 49

Dosenttinimitykset 2 10 8 34 46

Tehtävien täytöt (esim. professuurit) 1 20 8 35 35


1 17 15 33 34

Henkilöstöpolitiikka ja henkilöstösuunnitelma 3 11 14 43 30

Opiskelijavalinnat 3 22 11 35 29

Tutkintovaatimukset 4 27 13 33 24

Budjetti ja määrärahojen käyttö sekä tila-asiat 3 13 21 40 23


2 25 17 35 21

Opetusohjelma 4 27 18 31 21

Opetuksen kehittäminen 7 27 19 26 21

31

Taulukko 19. Vaikuttamismahdollisuudet päätöksentekovaiheessa vuosina 2006–2013. Niiden vastaajien osuus (%), jotka pystyneet vaikuttamaan melko tai erittäin paljon.

Kaiken kaikkiaan opiskelijaedustajat kokevat voivansa vaikuttaa asioihin hieman parem-min päätöksentekovaiheessa kuin valmisteluvaiheessa. Yksittäisistä asioista dosenttinimi-tyksiin, budjettiin ja määrärahoihin, henkilöstöpolitiikkaan sekä opinnäytteiden arvoste-luun pystyttiin vaikuttamaan paremmin päätöksentekovaiheessa. Opetuksen kehittämiseen vaikuttamismahdollisuudet olivat kuitenkin paremmat valmisteluvaiheessa. Muiden asioi-den kohdalla ei ollut eroa. Kysymyksen vastaukset eivät suoraan kerro, miten opiskelija-edustajat kokevat toiminnan vaikuttavuuden vaikka vaikutusmahdollisuus sinällään on ole-massa. Avoimet vastaukset antavat osviittaa siitä, että valmisteluvaiheessa vaikuttaminen on kaikista tehokkainta, jos opiskelijalla on siihen tarjolla aika ja tila.

6.2 Eri hallinnon tasoilla vaikuttaminenHallinnon opiskelijaedustajilta pyydettiin arviota hallinnon tasoittain, millaiset vaikutus-mahdollisuudet siellä ovat (Kuvio 8) 1. Parhaat mahdollisuudet vaikuttaa koettiin olevan yliopiston hallituksessa, jossa molemmat edustajat arvioivat vaikuttamismahdollisuudet erittäin hyviksi. Laitosneuvoston ja tiedekuntaneuvoston välillä ei näytä olevan juuri eroa. Näissä molemmissa vaikutusmahdollisuudet koetaan ennemmin hyviksi kuin huonoiksi, ja reilu neljäkymmentä prosenttia kokee vaikutusmahdollisuudet melko tai erittäin hyviksi. Kollegiossa sen sijaan vaikutusmahdollisuudet koetaan melko huonoina. Vaikutusmahdolli-suuksissa ei ole kokonaisuudessaan havaittavissa muutosta tiedekunta- ja laitosneuvostois-sa kausien 2004–2013 aikana. Hallituksessa vaikuttamismahdollisuudet arvioitiin parem-miksi kuin entisessä konsistorissa.

1 Osa arvioi myös niitä hallinnontasoja, joilla ei ole edustajana. Nämä vastaukset poistettiin analyysista.

2013 2009 2006

Yliopistotason strategiset linjaukset 18 7 7


27 20 14

Tehtävien täytöt (esim. professuurit) 21 48 30

Dosenttinimitykset 12 24 19

Budjetti ja määrärahojen käyttö sekä tila-asiat 16 22 20

Henkilöstöpolitiikka ja henkilöstösuunnitelma 14 20 15

Opiskelijavalinnat 25 31 18

Tutkintovaatimukset 30 43 34

Opetusohjelma 31 44 33

Opetuksen kehittäminen 33 48 36

Opinnäytteiden arvostelu 11 8 8

Yliopiston organisaatiouudistus (esim. reformiryh-män ehdotukset)

18 18

Muu 15 11 17

Keskiarvo 21 27 21

32

Kuvio 8. Vaikutusmahdollisuudet eri hallinnontasoilla, %.

Vertailua koetuissa vaikutusmahdollisuuksissa tehtiin myös yksittäisissä asioissa hallinnon tasojen välillä. Myös tässä korostuu hallituksen jäsenten kokemus paremmista vaikuttami-sen mahdollisuuksista.

Yliopiston hallituksen tehtävät määritellään yliopistolaissa (14 §). Hallituksen tehtävänä on muun muassa päättää yliopiston toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista, strategiasta ja ohjauksen periaatteista sekä päättää yliopiston toiminta- ja taloussuunnitelmasta, talous-arviosta ja laatia tilinpäätös. Hallituksen laaja toimivalta yliopistotason päätöksenteossa tekee ymmärrettäväksi myös hallituksen opiskelijajäsenten kokemuksen hyvistä vaikutta-misen mahdollisuuksista.

Molemmat hallituksen jäsenet kokivat voineensa vaikuttaa yliopiston organisaatiouudis-tukseen päätöksentekovaiheessa erittäin tai melko paljon ja valmisteluvaiheessa erittäin paljon. Muista vastaajista noin 70% koki, että on pystynyt vaikuttamaan tähän ainoastaan melko vähän tai ei lainkaan. Hallituksen jäsenet kokivat voineensa vaikuttaa opetuksen ke-hittämiseen päätöksentekovaiheessa erittäin paljon. Muista opiskelijaedustajista erittäin tai melko paljon koki voineensa vaikuttaa noin kolmannes. Myös henkilöstöpolitiikkaan sekä budjetti ja määrärahojen käyttöön hallituksen jäsenet kokivat voitavansa vaikuttaa erittäin paljon. Muissa elimissä sen sijaan kolme neljäsosaa koki voivansa vaikuttaa henkilöstöpoli-tiikkaan melko vähän tai ei lainkaan ja budjettiin ja määrärahojen käyttöön kaksi kolmesta (valmisteluvaiheessa 75%). Myös tehtäväntäyttöihin hallituksen jäsenet kokivat voineensa vaikuttaa paremmin kuin muut.

Parhaiten yliopiston strategiaan kokivat voineensa vaikuttaa yliopiston hallituksen sekä yli-opistokollegion jäsenet. Kollegiosta strategiaan ainakin jonkin verran oli kokenut voineensa vaikuttaa yli 90% edustajista päätöksentekovaiheessa ja kaksi kolmasosaa valmisteluvai-heessa (11 vastaajasta). Hallituksen jäsenistä molemmat kokivat voineensa vaikuttaa siihen erittäin paljon. Muista vastaajista yli puolet koki, ettei ole voinut vaikuttaa yliopiston stra-tegiaan lainkaan missään vaiheessa.

33

Yliopistolain (22 §) mukaan yliopistokollegion tehtäviin kuuluu yliopiston hallituksen ulko-puolisten jäsenten nimeäminen, kanslerin valitseminen ja hallituksen jäsenten lukumääräs-tä ja toimikaudesta päättäminen. Lisäksi kollegion tarkoituksena on kokoontua vähintään kaksi kertaa vuodessa keskustelemaan merkittävistä, koko yliopistoyhteisöä koskevista ky-symyksistä (JS 8§).

Tiedekuntaneuvoston tehtäviä ovat Helsingin yliopiston johtosäännön (10 §) mukaan muun muassa käsitellä tiedekunnan tavoiteohjelma sekä siihen sisältyvä henkilöstösuunnitelma ja tiedekunnan talousarvio. Se päättää tiedekunnan tutkintoihin liittyvistä pysyväismää-räyksistä, hyväksyy tutkintovaatimukset sekä opinnäytteet ja päättää opiskelijavalintojen perusteista. Myös tehtäväntäyttöihin liittyvät kysymykset sekä opetuksen ja tutkimuksen laatu ovat tiedekuntaneuvostossa käsiteltäviä asioita. Tiedekuntaneuvoston tulee myös teh-dä esitys uusien opiskelijoiden määrästä ja valintaperusteista.

Tiedekuntaneuvoston jäsenistä neljännes koki voineensa vaikuttaa päätöksentekovaiheessa opinnäytteiden arvosteluun erittäin tai melko paljon. Muista vastaajaryhmistä näin koki ainoastaan 5%. Tiedekuntaneuvoston jäsenet kokivat voineensa vaikuttaa myös melko tai erittäin paljon tiedekunnan tavoiteohjelmaan (35% vastanneista päätöksentekovaiheessa, 42% valmisteluvaiheessa), kun muista vastaajaryhmistä vain 21% koki voineensa vaikut-taa tavoiteohjelmaan tai laitoksen toimintasuunnitelmaan erittäin tai melko paljon päätök-sentekovaiheessa, ja 13% valmisteluvaiheessa. Tiedekuntaneuvoston edustajista lähes 50% koki, että on pystynyt vaikuttamaan tutkintovaatimuksiin niiden valmisteluvaiheessa melko tai erittäin paljon. Muista vastaajista ainoastaan 13% koki samoin.

Laitosneuvoston tehtäviin kuuluu tiedekuntaneuvoston lailla opetuksen kehittämiseen, tut-kintoihin ja opinnäytteisiin liittyviä kysymyksiä sekä tehtäväntäytöt (JS 11 §). Laitosneu-voston jäsenet eivät kokeneet missään asioissa vaikuttamismahdollisuuksiaan paremmiksi kuin mitä muiden hallintoelinten edustajat olivat arvioineet.

6.3 Aikaansaannokset hallintokaudella

Opiskelijaedustajilta tiedusteltiin myös kokemuksia omista aikaansaannoksistaan opiske-lijaedustajana. Kysymykseen vastasi 71 opiskelijaedustajaa, joiden vastauksista eriteltiin aluksi 108 mainintaa. Muutama vastaaja kertoi, ettei ole saanut aikaan mitään (n=9), tai ainakaan ei kyennyt konkretisoimaan sitä. Moni korosti yhteistyön merkitystä muiden opis-kelijaedustajien ja opiskelijajärjestöjen kanssa. Lisäksi joukossa oli yksi vastaus, jota ei ollut mahdollista luokitella mihinkään luokkaan. Muutama opiskelijaedustaja kertoi myös, että varaedustajana toimimisen vuoksi on ollut itse lähinnä tuuraamassa varsinaista edustajaa. Jäljelle jääneistä vastauksista eriteltiin 97 mainintaa erilaisista aikaansaannoksista, jotka on koottu taulukkoon 20.

34

Taulukko 20. Mitä opiskelijaedustajat saivat aikaan, % maininnoista.

Yleisimmin opiskelijaedustajat kokivat voineensa vaikuttaa opiskelun ja opetuksen kehit-tämiseen. Kaudella on päätetty tiedekuntien ja laitosten tavoiteohjelmista ja toimintasuun-nitelmista, sekä monissa paikoissa myös uudistettu tutkintorakenteita. Moni kuvaili pääs-seensä opiskelijana hyvin mukaan näihin prosesseihin tuomaan opiskelijanäkökulmaa esille.

”Tiedekunnan tavoiteohjelmaan saatiin opiskelijoille tärkeitä asioita opiskelun esteiden poistamiseen liittyen. Tapasimme dekaania ja opintoasiainpäällikköä aiheesta ja pidimme

opiskelijatapaamisen, jossa esittelin tavoiteohjelmaluonnosta.”

”Laitosneuvostossa päätettiin yhteiset opiskelun ja opetuksen toimintaohjeet kaikkia laitoksen koulutuksia koskevaksi. Saimme ohjeisiin hyvin opiskelijat huomioitua, kuten

esim. että jos kurssin suoritustapa on essee tentin sijaan, pitää esseelläkin olla kolme palautuspäivää.”

”Yhteisinä tavoitteinamme olemme mm. saaneet strategiaan kirjauksen tenttiakvaarioista ja tuoneet opetusjärjestelyjä koskevia opiskelijakannanottoja kuultavaksi.”

Opiskelun ja opetuksen kehittämisessä opiskelijaedustajat ovat olleet aktiivisia opintojen sujuvuustekijöihin liittyvissä asioissa. Nopeampi valmistuminen ja opintojen sujuvoittami-nen on ollut paljon esillä tällä hallintokaudella erityisesti uuden yliopistojen rahoitusmallin myötä, johon on reagoitu myös Helsingin yliopiston strategiassa 2013–2016. Hallinnon opiskelijaedustajat korostivat tässä tiedekuntajärjestöjen aktiivista roolia.

”Opintojen etenemisen hitaudesta olemme tuoneet opiskelijakyselyiden ja omien koke-mustemme perusteella tarkempaa tietoa tiedekunnan hallintoon. Olemme myös esittäneet

konkreettisia ehdotuksia, miten opintoja voisi vauhdittaa.”

”Olemme vahvasti mukana opintoasioiden valmistelussa, sillä päätösvaiheessa mihinkään on enää vaikea vaikuttaa. -- Tutkintoamme uudistettiin vastikään ja siinä työssä opiskelijat

olivat alusta asti hyvin mukana.”

Opiskelijaedustajat katsovat voineensa vaikuttaa myös virantäyttöihin ja muihin henkilös-töpolitiikan alaan kuuluviin asioihin. Useat edustajista mainitsivat vaikuttaneensa opetus-taidon arviointiin tehtävien täytöissä. Osa edustajista vastasi myös tiedottaneensa hallinnos-

Opiskelun ja opetuksen kehittämiseen liittyvät asiat 37

Pitänyt yleisesti esillä opiskelijoiden näkökulmaa 25

Strategia, tavoite- ja toimintasuunnitelmat 10

Tehtävien täytöt ja dosenttinimitykset 9

Opiskelutilat ja –välineet 7

Tiedottanut opiskelijoille tai parantanut muuten hallinnon ja opiskelijoiden vuoropuhelua

6

Parantanut henkilökunnan ja opiskelijoiden välistä vuorovaikutusta 5

Yhteensä (n) 97

35

sa käsitellyistä asioista eteenpäin opiskelijoille ja siten lisänneen opiskelijoiden tietoisuutta uudistuksista. Osa puolestaan koki parantaneensa henkilökunnan ja opiskelijoiden välistä vuorovaikutusta, ja käyneensä keskustelua periaatteellisista asioista kuten toimintakulttuu-rista. Jonkin verran mainintoja tuli myös opiskelutiloihin liittyvistä kysymyksistä. Vastaajat kertoivat, että konkreettinen vaikuttaminen on usein tapahtunut muualla kuin kyseisen eli-men kokouksissa, joten on täytynyt olla myös itse aktiivinen kokousten ulkopuolella.

”Kehittänyt omassa oppiaineessani palautteenantokulttuuria sekä muutamia opintokoko-naisuuksia. Olen tuonut hallintoa lähemmäs riviopiskelijaa.”

”Olen sekä vaikuttanut yliopiston suuriin strategisiin linjoihin että saanut edistettyä käy-tännön ongelmien ratkaisemista (esim. opiskelijoiden lukutilojen lisääminen jne.)”

”Olen tuonut esiin opiskelijoiden näkökulmaa strategialausunnoissa sekä tehtävien täy-töissä. Koen kuitenkin epävirallisen vaikuttamisen olleen tehokkaampaa kuin varsinaisissa

hallintoelimissä toimimisen.”

Hallinnon opiskelijaedustajien kokemukset aikaansaaduista uudistuksista ja parannuksista ovat pysyneet pääosin samansisältöisinä kuin aiemmissakin kyselyissä (vrt. Lavikainen & Nokso-Koivisto 2009, 31–33, Markkula 2006, 29–30; Juntunen 2003, 12–13). Kausien välillä on kuitenkin painotuseroja. Tällä hallintokaudella opiskelijat olivat saaneet hyvin tavoitteitaan edistettyä tiedekuntien ja laitosten tavoiteohjelmiin ja toimintasuunnitelmiin erityisesti opintojen sujuvoittamisen näkökulmasta. Vuoden 2009 kyselyn vastaajista stra-tegisiin asioihin koki vaikuttaneensa vain kolme vastaajaa, vaikka muuten opetuksen ke-hittämisessä olikin saatu paljon aikaan. Kauden 2007–2009 opiskelijaedustajat olivat vai-kuttaneet virantäyttöihin ja henkilöstöpolitiikkaan enemmän kuin tällä kaudella tai sitä edeltäneellä (2004–2006).

Opetuksen ja opiskelun kehittämiseen liittyviä asioita oli pitänyt nyt esillä hieman suurempi osa kuin edellisessä selvityksessä. Samoin tiedottamiseen ja vuorovaikutuksen parantami-seen oli panostettu nyt enemmän kuin ennen. Opiskelijanäkökulman esillä pitäminen ko-rostui nyt vahvemmin kuin neljän vuoden takaisen kyselyn vastauksissa. Sen sijaan yliopis-touudistukseen vaikuttaminen ei luonnollisestikaan tullut tämän vuoden vastauksissa esiin.

6.4 Hyvät tavat vaikuttaa

Opiskelijaedustajilta tiedusteltiin mitkä ovat osoittautuneet hyviksi tavoiksi vaikuttaa yli-opistohallinnossa. Kysymykseen vastasi 72 opiskelijaedustajaa, joiden vastauksista eriteltiin 112 mainintaa hyvistä vaikuttamistavoista. Kaksi näistä ei suoraan vastannut esitettyyn kysymykseen. Tulokset on koottu taulukkoon 21.

36

Taulukko 21. Hyviksi osoittautuneet vaikuttamistavat yliopistohallinnossa, % maininnoista.

Kaikista useimmiten parhaaksi vaikuttamistavaksi koettiin kontaktointi ja verkostoitumi-nen henkilöstön edustajien kanssa kokousten ulkopuolella (kolmannes maininnoista). Hy-vän valmistautumisen ja ennakkoon käytyjen keskusteluiden lisäksi aktiivisuus kokouksissa koettiin tärkeäksi neljänneksessä maininnoista. Yhteistyötä hallinnon opiskelijaedustajien kesken (13% maininnoista) ja kokouksiin valmistautumisista (12% maininnoista) nostet-tiin vastauksissa myös esiin. Tärkeänä osana valmisteluvaiheessa tehtävää vaikuttamistyötä opiskelijaedustajat pitivät myös erilaisiin työryhmiin, kehittämispäiviin ja valmisteleviin elimiin osallistumista ja sen varmistamista, että niissä on opiskelijaedustus (10% mainin-noista). Esiin nostettiin myös yhteistyö opiskelijajärjestöjen ja muiden opiskelija-aktiivien kanssa, jonka nähtiin tukevan opiskelijoiden mielipiteen vaikuttavuutta (6%).

Hallinnon opiskelijaedustajien vastausten perusteella tähän on koottu lista ohjenuoraksi vaikuttamistyöhön hallinnossa.

1. Keskustele asioista suoraan niistä vastaavien henkilöiden ja johdon kanssa.Paras tapa vaikuttaa, on asioista keskusteleminen henkilöstön edustajien kanssa kokous-ten ulkopuolella. Kontaktien ja verkostojen luominen esimerkiksi tiedekunnan tai laitoksen johtoon sekä hallinnon työntekijöihin on tärkeää, jotta saat asioista tietoa. Tällöin oma ajatuksesi voi päätyä jo pohjapaperiin. Ota selvää, missä ja kenen toimesta eri asiat valmis-tellaan ennen kuin asia päätyy kokoukseenne käsiteltäväksi.

Paras tapa on luoda hyviä henkilökohtaisia suhteita tiedekunnan johtoon ja henkilöstöön. Paras tapa vaikuttaa on kokousten ulkopuolella. Lisäksi mitä enemmän saamme edustusta

ja läsnäoloa jo aikaisissa valmisteluvaiheissa, sitä paremmat mahdollisuudet meillä on saada omat esityksemme läpi.

Lonkeroiden ujuttaminen sopiviin paikkoihin ja suhteiden luominen hallinnon väkeen. Tällöin kuulee kahvipöytäkeskusteluissa jne. epävirallisia juttuja laitoksen hallinnon

uudistuksista.

Kontaktit henkilöstöön, tapaamiset ja kohtaamiset kokousten ulkopuolella 32 %

Kokouksissa vaikuttaminen: Argumentointi, keskustelevuus, aktiivisuus ja kysyminen

25 %

Valmistautuminen yhdessä hallopedien kanssa 13 %

Valmistautuminen kokouksiin, asioiden selvittäminen 12 %

Valmistelevat työryhmät, kehittämispäivät ym. 10 %

Yhteistyö: Opiskelijajärjestö/opiskelijatapaamiset 6 %

Muu aktiivisuus 2 %

Yhteensä (n) 110

37

2. Tuo rohkeasti mielipiteesi esille kokouksissa. Kysy ja kommentoi aktiivisesti.Hyvän valmistautumisen ja ennakkoon käytyjen keskusteluiden lisäksi aktiivisuus koko-uksissa on tärkeää. Kokouksissa voi vaikuttaa, kun asioista uskaltaa kysyä ja perustella rohkeasti, mutta asiallisesti oman näkökulmansa.

Toisaalta asialliset ja hyvin argumentoidut puheenvuorot itse tiedekuntaneuvoston kokouksissa ovat olleet hyviä tapoja vaikuttaa.

Suun avaaminen kokouksissa, välillä tyhmältäkin tuntuvien kysymysten esittäminen.

3. Tehkää yhteistyötä valmistautumisessa kokouksiinHyvä valmistautuminen on kaiken a ja o. Asioista ennakkoon keskustelu halloped-poru-kalla auttaa asioihin perehtymisessä ja jakaa taakkaa opiskelijaedustajien kesken. Tällöin voitte myös suunnitella, mihin asioihin haluatte ottaa vahvemmin kantaa tai mitä pitäisi selvittää vielä ennen kokousta.

Kokoontua etukäteen opiskeluedustajiston kesken ja keskustella asiat läpi sekä suunnitella, jos niihin halutaan ottaa suuremmin kantaa.

Pitää tietää paljon, ottaa selvää ja lukea asiakirjoja kriittisesti. Myös asioista keskusteleminen muiden hallinnon opiskelijaedustajien ja opiskelija-aktiivien kanssa

on ollut hyvä keino.

4. Osallistu jo valmisteluvaiheessaValitettavan monet asiat on jo nuijankopautusta vaille päätetty silloin, kun ne tulevat viral-lisen hallintoelimen kokoukseen käsiteltäväksi. Kontaktien ja verkostojen lisäksi on hyvä tuntea ne työryhmät, joissa valmistelutyötä tehdään. Osallistu erilaisiin kehittämispäiviin ja valmisteluryhmiin ja huolehtikaa yhdessä, että opiskelijoilla on edustus kaikissa tärkeim-missä ryhmissä.

Seminarien och workshop där både lärare och studeranden deltar. Då kan man redan vara med i ”funderings-fasen”.

Valmisteleviin työryhmiin osallistuminen on varmasti paras tapa. Sitä kautta olen aiemmin esimerkiksi vaikuttanut oppiaineeni tutkintorakenteeseen varsin merkittäväksi.

Vaikkei yhteenkään kokoukseen pääsisi, kannattaa erilaisiin kehittämispäiviin osallistua - siellä voi vaikuttaa agendaan.

5. Toimikaa yhtenä rintamanaTehkää yhteistyötä opiskelijajärjestöjen kanssa ja kootkaa näkemyksenne yhteen. Selvittä-kää opiskelijoiden mielipidettä niin kahvipöytäkeskusteluissa kuin vaikka tiedekuntajärjes-tön opintoasiaintapaamisissa. Yhteistyö kannattaa, sillä useamman opiskelijan äänenpaino kokouskeskustelussa on suurempi kuin yhden.

38

Mikäli asiat ovat riitautuneet, parasta on ollut miettiä strategiaa ainejärjestön hallituksen ja muiden hallopedien kanssa ja muodostaa sitten yhtenäinen linja äänestyksessä.

Joukossa on voimaa, siksi kannustaisin kaikkia opiskelijaedustajia puhaltamaan yhteen hiileen.

Kun vaikuttamistapoja tarkastelee kokonaisuutena ja eri kausien välillä on havaittavissa, että vaikuttamistavat ovat pysyneet hyvin samansisältöisinä. Kuitenkin epävirallisten ja muiden valmistelevien keskusteluiden ja verkostojen merkitys näyttää kasvaneen viime vuo-sina. Vaikuttamisen fokus on siirtynyt pois varsinaisista kokouksista, mikä asettaakin oman haasteensa hallinnosta vaikuttamiseen (ks. Lavikainen & Nokso-Koivisto, 2009, 33-34, Markkula 2006, 31–33; Juntunen 2003, 13–14). Raportoidut maininnat eivät kuitenkaan ole suoraan vertailukelpoisia eri vuosien välillä.

6.5 Opiskelijoiden ja opiskelijajärjestöjen vaikuttamismahdollisuudet

Edellisten selvitysten tapaan opiskelijaedustajia pyydettiin myös arvioimaan opiskelijaedus-tamisen tunnettuutta muiden opiskelijoiden keskuudessa. Vastaukset on kuvattu kuviossa 9. Kuinka hyvin opiskelijat ja ainejärjestöt tuntevat vaikutusmahdollisuutensa ja otetaanko opiskelijaedustajiin yhteyttä asioihin vaikuttamiseksi?

Opiskelijaedustajien arvioiden mukaan opiskelijat eivät tunne vaikutusmahdollisuuksiaan kovin hyvin. Edustajista 50% katsoi opiskelijoiden tuntevan vaikutusmahdollisuutensa välttävästi tai huonosti ja vastaavasti vain 7% arvioi vaikutusmahdollisuuksien tunnettuu-den hyväksi tai erinomaiseksi. Vuoden 2003 vastaajat arvioivat opiskelijoiden tuntevan vai-kuttamismahdollisuutensa paremmin kuin nyt. Suuntaa antavasti näyttää kuitenkin siltä, että vuosien 2006–2013 välinen trendi on hieman heikkenevä. Kun vielä vuonna 2003 23% vastaajista arvioi opiskelijoiden tuntevan vaikutusmahdollisuutensa hyvin tai erinomaisesti, vuonna 2009 näin arvioi enää 12% ja nyt vuonna 2013 7%.

Yli puolet opiskelijaedustajista koki, että opiskelijat ottavat huonosti yhteyttä opiskelija-edustajiin. Ainoastaan 7% opiskelijaedustajista arvioi, että heihin osataan olla hyvin yh-teydessä. Myös tässä asiassa trendi on ollut laskeva viimeisen vuosikymmenen ajan, mutta tilastollisesti ero on merkitsevä ainoastaan vuosien 2003 ja 2013 vastausten välillä. Aiempi-na vuosin opiskelijoiden yhteydenpidon hallopedeihin arvioi huonoksi pienempi osuus kuin tänä vuonna (vuonna 2003 32%, 2006 38% ja 2009 39%).

Ilmiön taustalla voi olla monenlaisia syitä. Viiden vuoden tavoiteajan tutkinnon suoritta-miseen ja opintotuen kiristysten myötä opiskelijan elämä on muuttunut aiempaa kiireisem-mäksi ja myös työssäkäynnin määrä on lisääntynyt viimeisenä vuosikymmenenä (Tilasto-keskus, 2011). Opiskelijoilla ei siis välttämättä ole samalla tavalla aikaa tai halua hakea tietoa vaikutusmahdollisuuksistaan ja pyrkiä vaikuttamaan opiskeluun liittyviin asioihin. Toisaalta muutokset yliopistohallinnossa ja esimerkiksi laitosneuvostojen (ent. johtoryhmä) päätäntävallassa, sekä laitos- ja tiedekuntakokojen kasvaminen ovat voineet etäännyttää

39

opiskelijoita heidän edustajistaan, ja saaneet opiskelijat etsimään tehokkaampia vaikutta-misen väyliä muualta. Opiskelijoiden arjen huolet voivat olla luonteeltaan sellaisia, ettei niiden käsittely tunnu mielekkäältä esimerkiksi laitostason hallintoelimessä.

Lavikainen ja Nokso-Koivisto arvioivat (2009, 35) että taustalla voi olla myös yleisempi kehitys, jossa perinteisten järjestöjen ja muiden muodollisten organisaatioiden kautta kana-voituva vaikuttaminen on vähentynyt samalla kun yksilöllisemmät ja epämuodollisemmat vaikuttamisprojektit ovat saaneet aiempaa enemmän jalansijaa vaikuttamisen kentällä.

Kuvio 9. Kokemukset opiskelijoiden ja opiskelijajärjestöjen vaikuttamistietoudesta ja -aktiivisuudesta, %.

Opiskelijoiden asiaa ajavat myös aine- ja tiedekuntajärjestöt. Ne tekevät usein yhteistyötä opiskelijaedustajien kanssa ja toimivat edustajien linkkinä muihin opiskelijoihin. He myös tapaavat oman opintotoimintansa kautta oppiaineen-, laitoksen tai tiedekunnan johtoa ja ovat yhteydessä ylioppilaskuntaan. Opiskelijaedustajat kokevatkin, että opiskelijajärjestöt tuntevat vaikutusmahdollisuutensa paremmin kuin opiskelijat. Silti vain 29% edustajista arvioi, että opiskelijajärjestöt osaavat vaikuttaa päätöksentekoon opiskelijaedustajien kaut-ta hyvin tai erinomaisesti. Osuus on laskenut vuosien 2006 ja 2009 kyselyistä; vuonna 2009 vastaajista 36 prosenttia ja vuonna 2006 35% kokivat näin (Lavikainen & Nokso-Koivisto 2009, 35; Markkula 2006, 33–34).

Tällä kaudella toimineista opiskelijaedustajista 25% katsoi, että opiskelijajärjestöt ottavat yhteyttä edustajiin hyvin tai erinomaisesti. Kaudella 2007–2009 toimineista opiskelijaedusta-jista 31 prosenttia arvioi tilannetta vastaavalla tavalla ja kaudella 2004–2006 26%. Aine- ja tiedekuntajärjestöjen yhteydenpito ei näytä pitkässä juoksussa muuttuneen.

Muutosta eri hallinnon kausien opiskelijaedustajien näkemyksissä kuvataan kuviossa 10. Kokemuksia opiskelijoiden ja opiskelijajärjestöjen vaikuttamistietoudesta ja -aktiivisuudes-ta tarkasteltiin myös eri hallinnon tasojen mukaan, mutta merkitseviä eroja näiden välillä ei ilmennyt.

40

Kuvio 10. Opiskelijoiden ja opiskelijajärjestöjen vaikuttamismahdollisuudet. Vaihtoehdon ”erinomaisesti” tai ”hyvin” valinneet, %.

7. Opiskelijaedustajien saama tuki ja tehtäviin perehdytys

Kaudella 2012–2013 toimineet opiskelijaedustajat ovat saaneet paremmin perehdytystä kuin edeltäjänsä. Perehdytykseen ollaan aiempaa tyytyväisempiä, ja ylioppilaskunnan tar-joaman perehdytyksen merkitys on noussut. Ylioppilaskunnalta toivotaan yhteydenpitoa myös kauden aikana erityisesti tarjoamalla ajankohtaisista asioista tietopaketteja ja koulut-tamaan opiskelijajärjestöjä hallopedien kautta vaikuttamiseen.

7.1 Eri tahoilta saatu perehdytys tehtäviinHallinnon opiskelijaedustajilta tiedusteltiin miltä tahoilta he ovat saaneet perehdytystä teh-täviinsä ja ketkä olivat sitä heille tarjonneet.

Taulukosta 22 ilmenee, että noin puolet opiskelijaedustajista on saanut perehdytystä en-tiseltä tai nykyiseltä opiskelijaedustajalta, ja yli puolelle heistä sitä on tarjottu. Kollegion jäsenet saavat muita heikommin perehdytystä entisiltä tai nykyisiltä kollegion opiskelija-edustajilta (25%). Seuraavaksi tärkein perehdyttäjä oli ylioppilaskunta, jolta perehdytystä oli saanut kaikista opiskelijaedustajista 44%. Yliopiston tarjoama perehdytyksen määrä ja siihen osallistuminen näyttää olevan melko vähäistä verrattuna opiskelijoiden järjestämään perehdytykseen.

41

Laitoksen järjestämää perehdytystä on saanut ja siihen osallistunut luonnollisestikin enem-män laitosneuvostojen edustajat kuin muut. Kuitenkin osuudet jäävät 15 prosenttiin niissä, joilla laitos on tarjonnut perehdytyksen. Tiedekunnalta perehdytyksen ovat saaneet useim-miten tiedekuntaneuvoston jäsenet (1/6 tarjottu, 1/10 saanut) ja kollegion jäsenet (1/4). Hallituksen jäsenet ovat saaneet koulutusta yliopiston keskushallinnolta. Aine- ja/tai tiede-kuntajärjestöt ovat tarjonneet perehdytystä tiedekuntaneuvostojen edustajista ainoastaan kolmannekselle ja laitosneuvostojen edustajista joka toiselle. Tiedekuntaneuvostojen opis-kelijaedustajat ovat myös osallistuneet ylioppilaskunnan koulutukseen laitosneuvostojen edustajia heikommin. Näyttääkin siltä, että he ovat toimineet opiskelijaedustajina heikom-man perehdytyksen varassa kuin laitosneuvostojen edustajat. Tiedekuntaneuvoston jäsenis-tä viidennes ei ollut saanut perehdytystä keneltäkään tehtäviinsä.

Taulukko 22. Perehdytyksen tarjoaminen ja osallistuminen eri hallinnon tasoilla, %.

Aiempina vuosina opiskelijaedustajilta on kysytty, keneltä he ovat saaneet perehdytystä. Tänä vuonna heiltä kysyttiin, kuka on tarjonnut perehdytystä ja mihin perehdytykseen on osallistunut. Edellisten vuosien kysymyksen tulkinnanvaraisuuden vuoksi muutosta pereh-dytyksessä voi arvioida kovin tarkasti.

Kuten kuviosta 11 nähdään, entiset tai nykyiset opiskelijaedustajat olivat tärkeimpiä pereh-dyttäjiä myös kahdella edellisellä kaudella. Kuviosta nähdään myös, että aine- ja/tai tiede-kuntajärjestöltä sekä laitokselta saadun perehdytyksen osuus on ollut kasvussa edellisillä kausilla. Sen sijaan ylioppilaskunnalta perehdytystä saaneiden osuus on nyt noussut todella paljon edellisten vuosien laskusta huolimatta. Tiedekunnalta, laitokselta ja yliopiston kes-

Hallitus (n=2)

Kollegio (n=11)

Tiede-kunta-

neuvosto (n=46)

Laitos-neuvosto

(n=66)

Aine- ja/tai tiedekuntajärjestö tarjonnut 0 % 17 % 33 % 50 %

osallistunut 0 % 8 % 23 % 33 %

Laitos tarjonnut 0 % 8 % 2 % 15 %


Tiedekunta tarjonnut 0 % 25 % 17 % 5 %


Yliopiston keskushallinto tarjonnut 100 % 17 % 6 % 6 %


Ylioppilaskunta tarjonnut 100 % 75 % 60 % 64 %

osallistunut 50 % 33 % 38 % 49 %

Entinen tai nykyinen halloped osallistunut 100 % 25 % 56 % 55 %

tarjonnut 50 % 25 % 50 % 47 %

Ei kukaan 0 % 25 % 19 % 9 %

42

kushallinnolta saadun tuen määrä näyttää olevan selvässä laskussa. Niiden opiskelijaedus-tajien osuus (13%), jotka eivät ole saaneet minkäänlaista perehdytystä, on laskenut paljon edellisistä vuosista. Osasyynä tähän voi olla kesken kauden aloittaneiden pienentynyt osuus vastaajissa.

Kuvio 11. Keneltä saanut perehdytystä tehtäviinsä opiskelijaedustajana kausilla 2003–2013, %.

Kaikista vastanneista 85% oli tyytyväisiä ja 15% tyytymättömiä saamaansa perehdytyk-seen. Taulukosta 23 selviää, että nyt tutkitun kauden opiskelijaedustajat olivat selvästi tyy-tyväisempiä saamaansa perehdytykseen kuin edellisillä kausilla toimineet edustajat. Vuonna 2009 ainoastaan 60% ilmoitti olevansa tyytyväinen saamaansa perehdytykseen ja vuonna 2006 68%.

Taulukko 22: Tyytyväisyys perehdytykseen, %.

2013 2009 2006

erittäin tyytyväinen 12 % 9 % 10 %

melko tyytyväinen 73 % 51 % 58 %

melko tyytymätön 14 % 30 % 25 %

erittäin tyytymätön 1 % 10 % 6 %

Yhteensä (n) 92 174 255

43

Hallituksen opiskelijajäsenet olivat tyytyväisimpiä saamaansa perehdytykseen. Hallituksen (ent. konsistorin) jäsenten tyytyväisyys näyttää parantuneen myös edellisistä vuosista. Eri-tyisen kiinnostavaa on kuitenkin huomata (taulukko 23), että laitosneuvostojen opiskelija-edustajista 93% on ollut tyytyväisiä saamaansa perehdytykseen. Aiempina vuosina he ovat kuuluneet kaikista tyytymättömimpien joukkoon. Tiedekuntaneuvostojen opiskelijaedus-tajat ovat vähiten tyytyväisiä saamaansa perehdytykseen, mutta selvää muutosta aiempiin vuosiin ei ole havaittavissa. Yhtenä taustatekijänä tyytyväisyyseroihin saattaa olla tiede-kuntaneuvoston edustajien heikompi osallistumisprosentti heille tarjottuihin koulutuksiin, toisena syynä mahdollisesti yksipuolisempi perehdytystarjonta.

Taulukko 23. Tyytyväisyys perehdytykseen vuosina 2006-2013, tyytyväisten osuus %.

7.2 Eri tahoilta saatu tukiHallinnon opiskelijaedustajilta tiedusteltiin myös, kuinka hyödyllisenä he pitivät eri tahoilta saamaansa tukea, jos olivat sitä saaneet tai tarvinneet. Entisiltä tai nykyisiltä opiskelija-edustajilta saatua tukea pidettiin kaikista hyödyllisimpänä. Seuraavaksi hyödyllisimmäksi koettiin aine- ja/tai tiedekuntajärjestöltä saatu tuki sekä ylioppilaskunnan tarjoama tuki. Valtaosa piti hyödyllisenä myös laitokselta tai tiedekunnasta saatua tukea sekä yliopiston virkamiehiltä saatua tukea. Kovin moni ei kuitenkaan ollut saanut heiltä tukea. Eri tahoilta saadun tuen hyödyllisyyttä kuvataan kuviossa 12.

2013 2009 2006

Laitosneuvosto 93 % 57 % 64 %

Tiedekuntaneuvosto 77 % 68 % 72 %

Kollegio 89 %

Hallitus 100 % 83 % 75 %

Yhteensä 85 % 60 % 68 %

44

Kuvio 12. Eri tahoilta saadun tuen hyödyllisyys, %.

Eri kausilla opiskelijaedustajina toimineiden välillä ei juuri ole eroja siinä, kuinka hyödyl-liseksi eri tahojen tarjoama tuki koetaan (taulukko 24). Kiinnostavaa kuitenkin on se, että ainoastaan ylioppilaskunnan tarjoama tuki on koettu hyödyllisemmäksi kuin ennen. Nyt 76% ylioppilaskunnalta tukea saaneista piti saamaansa tukea hyödyllisenä, kun vuonna 2009 tukea hyödylliseksi arvioi tästä noin puolet. Voikin olla, että juuri ylioppilaskunnan tuen hyödyllisyys on yksi syy siihen, miksi tyytyväisyys sen määrään sekä yhteistyöhön yli-oppilaskunnan kanssa on heikentynyt. Niiden osuus, jotka kokevat, etteivät ole tarvinneet tukea ylioppilaskunnalta on pienentynyt.

Taulukko 24. Ylioppilaskunnan tuen hyödyllisyys, %.

Osa vastaajista kertoi, että he eivät ole saaneet tai tarvinneet tukea joiltakin tahoilta. Tukea yliopiston virkamiehiltä ei ole saanut 42% opiskelijaedustajista, vaikka olisi mahdollisesti sitä tarvinnut. Myös laitokselta ja tiedekunnalta on jäänyt melko usein tuki saamatta. Ai-empina vuosina niiden osuus, jotka eivät ole saaneet yliopistolta tukea, on ollut hieman pienempi ja heiltä tarvitun tuen määrä on kasvanut. Toisten opiskelijoiden ja opiskelijoita edustavien tahojen tuen lisäksi tukea kaivataan myös ylipiston henkilökunnalta. Yliopiston henkilökunnan eri hallinnon tasoilla olisi hyvä pitää mielessä opiskelijaedustajien tukemi-sen tärkeys hyvin toimivan hallinnon näkökulmasta.

2013 2009 2006

Hyödyllinen 38 % 19 % 21 %

Melko hyödyllinen 38 % 45 % 47 %

Melko hyödytön 17 % 23 % 26 %

Hyödytön 8 % 13 % 6 %

Yhteensä (n) 66 102 146

Tukea saaneiden osuus 38 % 42 % 43 %

45

Ylioppilaskunnalta tukea saaneiden osuus on kasvussa ja niiden määrä, jotka siltä eivät koe tarvitsevansa siltä tukea on laskussa. Myös aine- ja/tai tiedekuntajärjestön tarjoamaa tukea on tarvittu ja hyödynnetty aiempaa enemmän. Tuen saamista opiskelijaedustajana toimimi-seen kuvataan tarkemmin kuviossa 13.

Kuvio 13. Tuen saaminen opiskelijaedustajana toimimiseen vuosina 2006–2013, %.

Opiskelijaedustajat ovat saaneet tukea tehtäviinsä tällä kaudella aiempaa enemmän ja use-ammilta tahoilta. Niiden määrä, jotka eivät ole tarvinneet joltakin taholta tukea on myös vähentynyt. Ylioppilaskunnan tarjoama tuki on koettu aiempaa hyödyllisemmäksi. Kai-kista tärkeimpänä opiskelijaedustajat näkivät vertaistuen toisilta opiskelijaedustajilta sekä aine- ja tiedekuntajärjestön tuen. Vaikuttaakin, että mitä lähempänä tuen tarjoaja on, sitä tärkeämmäksi se koetaan (taulukko 25)Taulukko 25. Kaikista tärkeimmäksi koettu tuen tarjoaja, %.

7.3 Ylioppilaskunnan tukipalvelut

Entinen tai nykyinen halloped 43 %

Aine- ja/tai tiedekuntajärjestö 29 %

Ylioppilaskunta 11 %

Laitos tai tiedekunta 8 %

Yliopiston keskushallinto 7 %

Muu 3 %

Yhteensä (n) 75

Toisilta hallopedeiltä

Aine-/tdk-järjestöltä

Ylioppilaskunnalta

Laitokselta/Tiedekunnalta

Yliopistolta

46

Opiskelijaedustajilta tiedusteltiin mistä ylioppilaskunnan tukipalveluista he ovat hyötyneet eniten. Tuloksia verrataan aiempiin vuosiin taulukossa 26. Ylioppilaskunnan tarjoamista tukipalveluista opiskelijaedustajat käyttävät useimmiten sähköpostilistoja (76% edusta-jista). Suosittuja tukipalveluita ovat myös hallinnon opiskelijaedustajien tapaamiset sekä nettisivut. Facebookia ja valiokuntia käyttää vain reilut puolet opiskelijaedustajista. Va-liokunnat ovat jääneet hieman etäisemmiksi laitosneuvostojen opiskelijaedustajille, joista ainoastaan 44% oli hyödyntänyt valiokuntia. Lähes neljännes opiskelijaedustajista ei ole löytänyt itselleen sopivaa facebook-yhteisöä ylioppilaskunnan tarjoamana. Vajaa puolet opiskelijaedustajista kertoo saaneensa ylioppilaskunnan asiantuntijoilta neuvontaa tehtä-viinsä. Erityisen paljon neuvontapalveluita on käyttänyt hallituksen jäsenet (100%, n=2) ja kollegion jäsenet (90%, n=9).

Ylioppilaskunnan tarjoamat tukipalvelut ovat hieman vaihdelleet eri vuosina sen toimin-nan ja politiikan painopisteistä riippuen. Facebookissa ei aiemmin ole ollut samanlaisia mahdollisuuksia huolehtia tiedonkulusta ja keskustelusta kuin nyt (mm. HYYn opintoasiat -sivu ja HYYn koulutuspoliittisen valiokunnan facebook-ryhmä). Toisaalta monelle tärkeä palvelu, hallinto-opas jätettiin päivittämättä tälle hallintokaudelle. Hallinto-oppaan koki hyödylliseksi sitä käyttäneistä noin 90% vuosien 2006 ja 2009 vastaajista. Ylioppilaskun-nan kannattaakin mahdollisesti pohtia, miten sellainen informaatio, mitä hallinto-oppaassa on ollut yliopiston hallintorakenteesta, päätöksentekoprosesseista ja kokouskäytänteistä saadaan pidettyä opiskelijaedustajien tiedossa ja saatavilla.

Ylioppilaskunnan nettisivuilta on vähennetty koulutuspolitiikkaa ja hallintoa koskevaa in-formaatiota muun muassa nettisivu-uudistuksen yhteydessä vuonna 2011. Aiemmin myös valiokunnalla on ollut omat nettisivut, joilta on löytynyt opiskelijaedustajia kiinnostavaa tietoa. Voi olla, että tiedon vähentyminen nettisivuilta on ollut yhtenä syynä siihen, että enää alle puolet niistä, jotka ovat HYYn nettisivuja käyttäneet, kokee ne itselleen hyödyl-lisiksi. Opiskelijaedustajia koskeva informaatio kuten halloped-opas, ajankohtaiset tiedot HYYn edunvalvonnasta tai info-paketit muista hallinnon asioista ylioppilaskunnan netti-sivuilla voisivat mahdollisesti kannustaa opiskelijaedustajia HYYn nettisivuille.Taulukko 26. Ylioppilaskunnan tukipalveluiden hyödyntäminen ja kokeminen hyödylliseksi, %.

2013 Hyödyntäneistä vas-tannut: Hyödyllinen/melko hyödyllinen

Palvelu Hyödyntänyt Ei ole saanut

Ei ole tarvin-nut

2006 2009 2013

sähköpostilistat 76 11 13 80 84 75

Nettisivut 62 13 26 63 60 45

Tapaamiset 62 22 16 85 89 86

Facebook 56 23 20 67

Valiokunnat 53 17 29 62 54 60

Neuvonta 48 21 31 63 76 72

Hallinto-opas 90 87

Kopo-kirje 62 61

47

Opiskelijaedustajilta kysyttiin myös, miten he haluaisivat kehittää ylioppilaskunnan tarjo-amia tukipalveluja (taulukko 27). Useimmin tärkeänä pidettiin hallinnossa käsiteltävistä ja ajankohtaisista asioista koottujen tietopakettien jakamista: tämän kehittämisen arvioi tärkeäksi reilu puolet kaikista vastaajista. Puolet edustajista toivoi, että ylioppilaskunta kouluttaisi opiskelijajärjestöjen edustajia siihen, miten opiskelijaedustajien kautta voi vai-kuttaa. Opiskelijaedustajien välisten tapaamisten lisäämistä toivoi noin kaksi viidennestä ja tiedotuksen tehostamista piti tärkeänä 29% vastaajista. Neljännes katsoi, että ylioppilas-kunnan tulisi kehittää tukipalveluja koulutuksia lisäämällä. Hallinnon tasojen väliset erot eivät ole tilastollisesti merkitseviä. Näyttää kuitenkin siltä, että hallituksen jäsenet toivovat ennemmin lisää opiskelijaedustajien tapaamisia, kun laitos- ja tiedekuntaneuvostojen edus-tajat toivovat opiskelijajärjestöjen edustajille koulutuksia.

Taulukko 27. Miten ylioppilaskunnan tukipalveluita tulisi kehittää, %.

Toive opiskelijajärjestöjen kouluttamisesta hallinnon opiskelijaedustajien kautta tapahtu-vaan vaikuttamiseen on kasvanut aiemmista vuosista. Vuonna 2006 ainoastaan 38% toivoi tällaista lisää ja vuonna 2009 40%, kun nyt jo puolet asetti tämän toiveekseen ylioppi-laskunnalle (Lavikainen & Nokso-Koivisto 2009, 49; Markkula 2006, 48). Muita eroja aiempiin vuosiin ei ole.

7.4 Ideat hallinnon opiskelijaedustajien perehdytykseen

Hallinnon opiskelijaedustajia pyydettiin kertomaan, millaisia asioita ylioppilaskunnan tu-lisi sisällyttää perehdytykseen uusille hallinnon opiskelijaedustajille. Kysymykseen vastasi 63 opiskelijaedustajaa ja niistä eriteltiin 135 mainintaa, joista kymmenessä ei ollut suoraa ideaa aiheeseen.

Tärkeimpänä asiana nähtiin (26 mainintaa), että koulutuksessa kerrotaan hallintorakenne, eli missä eri asioista päätetään, kuka vastaa valmistelusta ja missä vaiheessa asioihin voi vaikuttaa. Hallinnon opiskelijaedustajille voisi esimerkiksi kuvata, miten päätös- ja valmis-teluketju etenee alhaalta ylös ja toisinpäin. Ylipäätään erilaisia vaikuttamismahdollisuuksia toivottiin käytävän läpi (17 mainintaa). Vaikuttamismahdollisuuksista toivottiin kerrotta-van esimerkiksi miten, kehen ja mihin vaiheeseen vaikuttamistyö tulee kohdentaa. Samalla korostettiin myös valmisteluvaiheessa ja epävirallisia teitä pitkin tapahtuvan vaikuttamisen merkitystä, ja sen esiin tuomista jo perehdytyksessä (6 mainintaa).

Jakamalla tietopaketteja hallinnossa käsiteltävistä ja ajankohtaisista aiheista

52 %

Kouluttamalla op.järj:n ed. hallopedien kautta tapahtuvan vaik. mahd. 50 %

Lisäämällä tapaamisia opiskelijaedustajien kesken 40 %

Tehostamalla tiedotusta 29 %

Lisäämällä koulutuksia 25 %

Muuten 7 %

Yhteensä (n) 230

48

Erilaisista vaikutustavoista ja -mahdollisuuksista olisi hyvä kertoa. Painottaa tulisi sitä, että päätökset tapahtuvat jo kauan ennen varsinaista kokousta, eli jos haluaa vaikuttaa

johonkin, niin hyvä on tutustua hallinnon jäseniin ja heidän kanssaan jutella.

Käykää läpi yliopiston rakenne; kuka on dekaani, kuka päättää rahoituksista, mitä päättää rehtori, mikä on yliopiston byrokratia, mistä voi saada neuvoa ja tukea.

Koska moni opiskelijaedustaja toimii ensimmäistä kertaa yliopiston hallintoelimessä, voivat opiskelijaedustajan tehtävät, vastuu ja erilaiset protokollat olla heille vieraita. Siksi moni ehdottikin, että perehdytyksessä käydään läpi kokouskäytäntöjä ja -tekniikkaa sekä hal-lintoelimen toimintaan liittyvää juridiikkaa (21 mainintaa). Hallinnon opiskelijaedustajille olisi monen mielestä myös hyvä kertoa, mistä erilaiset strategiset linjaukset löytyvät, ja mi-hin asiakirjoihin on hyvä perehtyä jo ennen kauden alkua (8 mainintaa). Osa toivoi myös, että perehdytyksessä kerrottaisiin, millaisia asioita toimikaudella on tulossa esiin, joihin opiskelijat voivat vaikuttaa (8 mainintaa).

Mistä löytyy yliopiston strategiset linjaukset, miten yliopiston hallinto todellisuudessa toimii (työryhmät). Valmistelun ja keskustelun tärkeys kokouksien ulkopuolella.

Kuva toimikaudella esiin tulevista asioista ja siitä, mihin todellisuudessa opiskelijat voivat vaikuttaa.

Vastauksissa korostettiin paljon myös yhteistyön merkitystä niin hallinnon opiskelijaedusta-jien kesken, kuin opiskelijajärjestöjen ja opetus-, tutkimus- ja hallintohenkilökunnan kanssa (yhteensä 17 mainintaa). Samalla korostettiin tiedonkulun merkitystä eri osapuolten välillä ajankohtaisista asioista (4 mainintaa). Jo perehdytyksessä voisi antaa aikaa tutustumiselle ja kannustaa sopimaan vastuunjaosta, yhteydenpidosta ja esimerkiksi halloped-yhteyshen-kilön valinnasta. Yhteydenpidosta voisi jakaa hyviä käytäntöjä, kuten opiskelijaedustajien alustavat tapaamiset ennen kokousta. Sitoutumisen ja aktiivisen toiminnan kannalta yhteis-hengen ylläpitäminen nähtiin tärkeänä.

Rohkeus avata suunsa ja esittää asiansa hallinnon kielellä voi osalle hallinnon opiskelija-edustajista olla isokin kynnys, jos on epävarma omasta tietotasostaan. Siksi perehdytyksen toivottiin rohkaisevan kaikkia esiintymiseen, argumentointiin ja lobbaamiseen (8 mainin-taa). Muutama suosittelikin, että perehdytys pidettäisiin osallistavilla menetelmillä. Tauluk-koon 28 on koottu eri teemojen yleisyys maininnoissa.

Yhteishengen parantamisen merkitys, tapaamiset tai muut yhteydenpidot opiskelijaedusta-jien kesken. Tärkeys ottaa asioista selvää ja levittää tietoa asioista.

Ei pelkkää lakitekstiä, vaan myös rohkaisua esiintymiseen ja puhumiseen.

49

Taulukko 28. Mitä asioita HYYn tulisi sisällyttää perehdytykseen, % maininnoista.

8. Mitä kaudesta jäi käteen?Opiskelijaedustajana oppii paljon yliopiston hallinnon toiminnasta ja päätöksentekopro-sesseista. Toiminnassa onkin parasta se, kun onnistuu vaikuttamaan opiskelijoille tärkeisiin asioihin. Suurimmat pettymykset kauden aikana syntyvät myös siitä, jos hyvät vaikuttamis-paikat ovat jääneet löytämättä.

8.1 Tyytyväisyys kauden sujumiseenOpiskelijaedustajat katsovat kautensa sujuneen keskimäärin hyvin. Opiskelijaedustajat ovat olleet viimeisen kymmenen vuoden aikana suunnilleen yhtä tyytyväisiä kauteensa sen päättyessä, eikä tyytyväisyydessä kauden sujumiseen ole tilastollisesti merkitseviä ero-ja myöskään yksittäisten vuosien välillä. Kuitenkin laitosneuvostojen opiskelijaedustajien kokemuksessa kauden sujumisesta on ollut jonkin verran vaihtelua: tämän kauden opis-kelijaedustajat olivat tyytyväisempiä kautensa sujumiseen kuin edeltäjänsä. Hallinnon ta-soittain tarkasteltuna tyytyväisyys on tasalaatuista. Tilastollisesti merkitseviä eroja ei ollut eri hallinnon tasojen välillä, eikä myöskään esimerkiksi sukupuolten välillä. Kuviossa 14 kuvataan kokemusta kauden sujumisesta ja kuviossa 15 vielä tarkemmin laitosneuvostojen opiskelijaedustajien vastauksia eri hallinnon kausina.

Hallintorakenne, valmistelu- ja päätöksentekoprosessi 21 %

Juridiikka ja kokoustekniikka 17 %

Yhteistyön merkitys 14 %

Vaikuttamismahdollisuudet ja tavat 14 %

Tuen- ja tiedonsaantikanavat 6 %

Esiintyminen, puhuminen ja lobbaus 6 %

Ajankohtaiset asiat, joihin vaikuttaa 6 %

Muu yhteydenpito ja vastuut 6 %

Valmisteluvaiheessa ja epävirallinen vaikuttaminen 5 %

viestintä ja tiedotus 4 %

Yhteensä (n) 124

50

Kuvio 14. Miten kausi sujui, %.

Kuvio 15. Kauden sujuminen laitosneuvostojen opiskelijaedustajilla 2003–2013, %.

Opiskelijaedustajia pyydettiin erittelemään, mihin asioihin he olivat kaudessaan tyytyväi-siä. Kysymykseen vastasi 62 edustajaa, joiden vastauksista eriteltiin jälleen useampia tyyty-väisyyden aiheita. Mainintoja kertyi yhteensä 90 kappaletta. Tyytyväisyyden aiheet olivat pysyneet hyvin samansisältöisinä kuin aiemmissa kyselyissä (Lavikainen & Nokso-Koivisto 2009, 51; Markkula 2006, 49–50; Juntunen 2003, 24). Tyytyväisyyden aiheet on eritelty taulukossa 29.

Opiskelijaedustajat olivat useimmin tyytyväisiä siihen, että olivat saaneet aikaan muutoksen jossain asiassa tai päässeet yleisemmin vaikuttamaan asioihin. Tällaisia asioita olivat muun muassa tutkintouudistukseen ja tavoiteohjelmiin vaikuttaminen. Monet olivat tyytyväisiä myös omaan panokseensa hallinnossa. Osalle tämä merkitsi aktiivista osallistumista koko-uksiin ja toisille sitä, että oli uskaltanut tuoda esiin omia näkemyksiään.

51

Yhteistyöhön ja kauden aikana luotuihin kontakteihin oltiin myös yleisesti tyytyväisiä. Osa painotti vastauksissaan opiskelijaedustajien keskinäistä yhteistyötä ja osa henkilökunnan kanssa tehtyä yhteistyötä. Tyytyväisiä oltiin myös hallinnon avoimeen ilmapiiriin ja suju-vaan työskentelyyn, jossa opiskelijoiden mielipidettä kuunneltiin. Opiskelijaedustajat olivat tyytyväisiä myös siihen, että olivat saaneet tuotua opiskelijoiden näkökulmaa esiin hallin-nossa. Joissakin maininnoissa nostettiin esiin oma oppiminen ja se, että oli nähnyt miten asiat yliopiston hallinnossa toimivat. Jotkut mainitsivat olevansa tyytyväisiä siihen, että olivat onnistuneet tiedottamaan tärkeistä asioista opiskelijoille.

Taulukko 29. Mihin asioihin on tyytyväinen kaudellaan, % maininnoista.

Opiskelijaedustajat kuvailivat kauden aikaisia tyytyväisyyden aiheitaan muun muassa seuraavasti:

Valmisteluvaiheessa sai vaikutettua moniin opiskeluun käytännössä vaikuttavien asioiden parantamiseen.

Olen tyytyväinen siitä, että lähdin mukaan hallinnon opiskelijaedustajaksi, vaikkei minulla olekaan ainejärjestötaustaa. Erityisen tyytyväinen olen joihinkin päätöksiin, joiden kanssa painittiin, mutta saatiin lopulta aikaan kaikkia edes jollakin tavalla

miellyttävä kompromissi.

Tiedekuntaneuvoston keskustelevaan ilmapiiriin, dekaaniin ja opintoasiainpäällikköön. Henkilökunta on mukavaa ja kuuntelee. Lisäksi opiskelijoiden kuunteleminen ja mukaan ottaminen päätöksentekoon paremmin ja aikaisemmassa vaiheessa on kehittynyt paljon.

Tiedekuntajärjestö on luonut hyvän verkoston kaikkien tiedekunnan opintoasioissa mukana olevien opiskelijoiden välille.

Tyytyväisyyden aiheiden lisäksi opiskelijaedustajilta tiedusteltiin myös, millaisiin asioihin he olivat kautensa aikana pettyneet. Kysymykseen vastasi 70 opiskelijaedustajaa ja heidän vastauksistaan eriteltiin 89 mainintaa pettymyksistä. Myös pettymyksen aiheet olivat sa-mansisältöisiä kuin aikaisemmilla kausilla (Lavikainen & Nokso-Koivisto 2009, 52; Mark-kula 206, 50–51; Juntunen 2003, 26–27). Pettymyksen aiheet on kuvattu taulukossa 30.

Vaikuttamiseen ja muutokseen 22 %

Oma panos 18 %

Yhteistyö ja kontaktit 17 %

Hallinnon ilmapiiri, opiskelijoiden kuuleminen 16 %

Opiskelijanäkökulma 10 %

Oma oppiminen 8 %

Tiedottaminen 6 %

Muu 4 %

Yhteensä (n) 90

52

Taulukko 30. Mihin asioihin pettyi kauden aikana, % maininnoista.

Opiskelijaedustajat olivat useimmin pettyneitä vaikuttamismahdollisuuksiin hallintoelimis-sä (28%, n=25). Joissakin vastauksissa kuvailtiin, että asiat hoidetaan nuijankopautuksella ja todelliset päätökset tehdään muualla. Monet mainitsivatkin pettyneensä siihen, että asiat oli jo valmiiksi päätetty ennen virallisia kokouksia. Toinen pettymyksen aihe oli oma panos ja mahdollisuudet osallistua vaikuttamistyöhön esimerkiksi varajäsenenä (17%, n=15).

Ehkä siihen, miten vähän sinä aikana käsiteltiin asioita, joihin olisi oikeasti voinut vaikuttaa - suurin osa tiedekuntaneuvostossa käsiteltävistä asioista oli teknisiä päätöksiä,

kuten nimitysten vahvistamisia tai väitöslupien myöntämisiä ym.

Siihen, että en ole tehnyt itse aloitteita. Olen ottanut kantaa, kun on käsitelty asioita, joihin opiskelijoilla on selkeästi ollut oma mielipiteensä, mutta muuten olen ollut

kokouksissa ja kommentoinut asioita tarvittaessa. Olisi aktiivisemmin pitänyt lähteä ajamaan muutoksia.

Hallinnon ilmapiiri aiheutti jonkin verran pettymystä, mikä liittyi professoreiden tai kes-kiryhmän asenteisiin, suhtautumiseen opiskelijoihin tai sisäisiin ristiriitoihin (17%, n=15). Moni kertoi myös pettyneensä hallinnon tapaan; asiat tuodaan lyhyellä varoitusajalla pöy-dälle, päätöksentekokulttuuri on heikko tai tärkeistä asioista ei keskustella (16%, n=14).

Päättävässä elimessä ei oikeasti puhuttu mistään, nuijittiin vaan läpi. Henkilökunta ei uskaltanut olla eri mieltä laitoksen johtajan kanssa.

Kulissien takana oleviin riitoihin ja jännitteisiin henkilökunnassa, jopa epäkohteliaaseen/törkeään käytökseen kokouksissa niiden johdosta (professorit/henkilökunta tappelemassa laitosneuvoston kokouksessa oppiaineensa sisäisistä asioista). Opiskelijoiden näkymättö-myyteen ja siihen, että opiskelijoiden pitää itse tunkea joka paikkaan, jotta mitään tietoa

on mahdollista saada ja sen myötä vaikuttaa.

Osa kertoi myös hallinnon opiskelijaedustajien yhteistyössä olevan kehittämisen varaa, ja olevansa pettyneitä toisten hallopedien antamaan panokseen (9%, n=8). Myös yhteistyö ja vuorovaikutus opiskelijajärjestöjen ja ylioppilaskunnan kanssa, sekä muiden opiskelijoiden kanssa ei kaikkien mielestä ollut mennyt toivotulla tavalla (9%, n=8).

Vaikuttamismahdollisuudet 28 %

Oma panos, kyky osallistua ja olla kärryillä 17 %

Hallinnon ilmapiiri, professorit ja keskiryhmä 17 %

Huono hallinto: Asioiden valmistelu, käsittely ja päätöksenteko 16 %

Hallopedien yhteistyö ja toiminta 9 %

Yhteistyö ja viestintä opiskelijoiden, järjestöjen tai HYYn kanssa 9 %

Muu 4 %

Yhteensä (n) 89

53

8.2 Oppiminen: hallinto on hauskaa ja vaikuttaminen vaikeaa?

Kausi hallinnon opiskelijaedustajana on monilla tavoin opettavainen kokemus. Edellisissä selvityksissä on havaittu, että lähes kaikki opiskelijaedustajat ovat kokeneet oppineensa kaudella jotain. Edustajat ovat myös oppineet varsin paljon sellaista, josta on koettu olevan hyötyä myöhemmissä opinnoissa ja työelämässä. (Lavikainen & Nokso-Koivisto 2009, 53; Markkula 2006, 51–53; Juntunen 2003, 30–31.)

Tässä selvityksessä kauden aikana opittuja asioita kartoittavaan kysymykseen vastasi 67 opiskelijaedustajaa, joiden vastauksista eriteltiin 129 mainintaa. Tulokset on tiivistetty tau-lukkoon 31. Vain kaksi vastaajaa katsoi, ettei ole oppinut kauden aikana mitään. Muuta-ma arvioi oppineensa lähinnä negatiivisia asioita (7%), kuten kyynisyyttä vaikuttamistyötä kohtaan.

Taulukossa 31 havaitaan, että kaikista useimmiten opiskelijaedustajat kokivat oppineensa ymmärtämään yliopistohallinnon rakenteita ja toimintaa (22% kaikista maininnoista) sekä kokoustekniikkaa ja päätöksentekoprosesseja (17% maininnoista). Joillekin opiskelijaedus-tajille myös yliopiston, tiedekunnan tai laitoksen toiminta oli tullut kauden myötä tutum-maksi (9%). Lisäksi monet nostivat esiin kontaktit ja verkostot (11%), joita kauden aikana oli luotu laitoksiin ja tiedekuntiin.

Olen oppinut perustelemaan kantani hyvin, olen huomannut milloin esitykseni menevät läpi ja milloin eivät, olen saanut myös hyvää palautetta professoreilta ja keskiryhmältä.

Olen oppinut myös milloin kannattaa esittää mielipiteitään ja milloin on kannattavampaa vaieta. Olen oppinut paljon tiedekunnan hallinnosta yleensä ja pystyn hyödyntämään

opittuja taitoja työssäni.

Olen oppinut valtavasti lisää yliopistomme moninaisuudesta, sekä yleisesti esim. strategiatyöskentelystä.

Taulukko 31. Oppiminen opiskelijaedustajana, % maininnoista.

n %

Yliopiston hallinnon toimintaa 28 22 %

Kokoustekniikka ja prosessit 22 17 %

Missä ja miten vaikuttaminen tapahtuu 17 13 %

Kontakteja ja uusia ihmisiä, niiden merkitys 14 11 %

Vuorovaikutustaidot 13 10 %

Yliopiston, tiedekunnan tai laitoksen toimintaa 12 9 %

Negatiivisia 9 7 %

Uskoa vaikuttamiseen 7 5 %

Henkilökohtaista kasvamista 5 4 %

Ei oppimista 2 2 %

Yhteensä 129 100 %

54

Kauden aikana opittuina asioina mainittiin usein myös hyvät vaikuttamisen tavat sekä se, että oli päässyt näkemään missä ja miten asioihin ylipäätään vaikutetaan (17%). 5% vas-taajista kertoi myös oppineensa sen, että vaikuttaminen ja muutoksen aikaansaaminen on todella mahdollista. Moni kertoi oppineensa myös erilaisia vuorovaikutustaitoja kuten ar-gumentaatiota, neuvottelemista ja sopimista (10%). Muutama raportoi myös muusta hen-kilökohtaisesta kasvusta (4%).

Hallinto ei ole mekaanista, esityslistojen, pöytäkirjojen ja kokousten ulkopuolelle jää suurin osa todellisesta vaikuttamisesta.

Asioita voi muuttaa kunhan siihen paneutuu pitkäjänteisesti.

Hallinto pyörii virkamiesten voimalla. Ainut, joka yksilönä voi vaikuttaa, on dekaani. Tiedekuntaneuvosto voi vaikuttaa vain, jos jotakuinkin kaikki ovat yhtä mieltä ja eri

mieltä dekaanin kanssa.

Tiedekuntaneuvoston jäsenyys on antanut valmiuksia muuhunkin hallintotyöskentelyyn ja vaikuttamiseen. Kannattaa tuntea oikeita ihmisiä ja kysyä rohkeasti apua,

jos kaipaa muutosta.

Selvityksen perusteella näyttää siltä, että opiskelijaedustajat kokevat, että vaikka edustajana toimiminen on vaativaa ja aikaa vievää, on se kuitenkin varsin antoisaa. Vaikuttaminen on mahdollista hallinnon kautta ja hallinnosta huolimatta. Opiskelijaedustajat olivat kautensa aikana oppineet asioita niin yliopistohallinnosta, vaikuttamistyöstä, kokouskäytännöistä kuin vuorovaikutuksesta.

9. Ohjeita ja neuvoja opiskelijaedustajana toimimiseen

Hallinnon opiskelijaedustajia pyydettiin antamaan ohjeita ja neuvoja uusille hallinnon opis-kelijaedustajille. Kysymykseen vastasi 63 hallinnon opiskelijaedustajaa ja vastauksista ero-teltiin 124 mainintaa. Maininnat luokiteltiin ja luokat pelkistettiin seitsemäksi ohjenuorak-si. Ohjeet esitellään tässä siinä järjestyksessä, kuinka monta mainintaa kustakin aiheesta on ollut. Taulukossa 32 tiivistetään vielä tulokset yhteen.

1.Ole aktiivinen, kerro rohkeasti ajatuksesi. Ansaitset paikkasi ja mielipiteesi halutaan kyllä kuulla!Hallinnon opiskelijaedustajat korostivat vastauksissaan, että aktiivisuus ja rohkeus kyllä palkitaan. Vaikuttaa voi ja pitää, mutta se vaatii suun avaamista oikeissa paikoissa ja rat-kaisujen ehdottamista rakentavassa hengessä. He muistuttivat, että opiskelijoiden mielipide halutaan kyllä kuulla ja sitä arvostetaan. Hallinnon opiskelijaedustaja on tasavertainen jä-sen muiden edustajien kanssa.

55

Tartu rohkeasti epäkohtiin ja tuo oma äänesi esiin kokouksissa. Rakenna yhteistyötä kaikkien kanssa, mutta erityisesti muiden opiskelijaedustajien. Jakakaa hommia tasaisesti

ja innostukaa työstä. Tämä on todella tärkeä homma ja on kunnia saada olla siinä!

2.Toimikaa yhteistyössä hallopedien kanssa: jakakaa vastuut, keskustelkaa ja toimikaa yhtenä rintamana.Vaikuttaminen on ennen kaikkea yhteistyötä. Hallinnon opiskelijaedustajat halusivat vasta-uksissaan kannustaa yhdessä tekemiseen ja kommunikointiin hallinnon opiskelijaedustajien välillä. He kannustivat sopimaan yhdessä tavoitteista ja jakamaan vastuuta hallinnon opis-kelijaedustajien kesken.

Pidä yhteyttä muihin hallinnon opiskelijaedustajiin; silloin on helpompi pysyä kärryillä siitä mitä tapahtuu, löytää tietoa, saada tukea ja homma on hauskempaa! Kaverit voivat

myös kompensoida, jos olet joskus huonosti valmistautunut kokoukseen.

3. Vaikuta kokousten ulkopuolella ja luo verkostoja. Vaikuta valmisteluvaiheessa ja ole proaktiivinen.Hallopedit korostivat, että suurin vaikuttamistyö tapahtuu kokousten ulkopuolella. Siksi kommunikaatio ja yhteistyö muiden hallintoelimen edustajien ja esittelijöiden kanssa on tär-keää. Henkilöiden kanssa kannattaa sopia tapaamisia, mutta käydä juttelemassa myös epä-muodollisesti vaikkapa kokouksen jälkeen. On hyvä ottaa selvää valmisteluprosesseista ja ajankohtaisista asioista eri hallinnon tasoilla. Kannattaa myös itse tehdä rohkeasti aloitteita.

Verkostoitukaa henkilökunnan kanssa ja pyrkikää tietämään erityisesti, mitä ollaan valmistelemassa milläkin hetkellä, kenen toimesta ja miten siihen voisi opiskelijoiden

puolelta vaikuttaa (tärkeää!). Kokouksessa on vaikea/mahdoton enää muuttaa hyväksyt-täviä asioita. Niiden valmistelu tehdään erillisissä ryhmissä, joista opiskelijat usein eivät

tiedä mitään! Vaikka koskisivat opiskelijoita todella merkittävästi.

4. Ota selvää ja perehdy asioihin, mielellään jo valmisteluvaiheessa.Hallinnon opiskelijaedustajat korostivat kokouksiin valmistautumisen merkitystä. Siihen kannattaa varata aikaa ja se kannattaa tehdä yhdessä muiden hallinnon opiskelijaedustajien kanssa. Jos kokousmateriaalit tulevat viikkoa ennen, kannattaa ne katsoa heti läpi, jotta asioista ehtii keskustella vielä valmistelijoiden tai opiskelijajärjestöjen kanssa.

Tutustu esityslistoihin liitteineen viikkoa ennen kokousta ja keskusteluta asiat tarvittaes-sa muiden hallopedien tai ainejärjestösi kanssa. Mikäli asiakirjat toimitetaan alle viikko ennen kokousta, puutu asiaan! Pidä ainejärjestösi hallitus ajan tasalla tärkeistä asioista.

5. Pidä yhteyttä opiskelijoihin ja opiskelijajärjestöihinTehtävänäsi on edustaa opiskelijoita, joten ota selvää, mitä he ajattelevat. Hallinnon opiske-lijaedustajat neuvoivat olemaan yhteydessä aine- ja tiedekuntajärjestöihin ja viestimään heil-le ja heidän kanssaan hallinnon asioista opiskelijoille ja opiskelijoiden asioista hallinnolle.

56

Ota rohkeasti asioista selvää, käy opiskelijaedustajien tapaamisissa ja levitä kokouksissa käsiteltyjä tärkeitä asioita ymmärrettävässä muodossa muille.

Kerätkää laitosneuvostossa käsiteltäviin asioihin ennalta mielipiteitä esimerkiksi ainejärjestönne sähköpostilistan/facebook-ryhmän kautta. Meidän kohdalla saimme

aikaan erittäin kattavia aineistoja opiskelijoiden näkökulmista, joita pystyimme esittämään esimerkiksi PowerPoint-esitelmänä laitosneuvoston kokouksissa.

Esitykset selkeästi vaikuttivat päätöksentekoon.

6. Pitäkää tapaamisia opiskelijaedustajien kanssa.Hallinnon opiskelijaedustajat korostivat muun kommunikaation lisäksi tapaamisten mer-kitystä erityisesti aina ennen kokouksia. Tapaamiset auttavat asioihin perehtymisessä ja yh-teisen kannan muodostamisessa. Tapaamisia suositeltiin pidettäväksi myös epävirallisem-missakin merkeissä.

Tavatkaa muiden opiskelijaedustajien kanssa ja aivan erityisesti saman hallintoelimen opiskelijaedustajien kanssa keskustellaksenne käsiteltävissä olevista asioista sekä

mahdollisesta yhteisestä kannanotosta asiaan!

7. Kysy, kyseenalaista ja pyydä neuvoa.Heti ei voi tietää kaikkea, joten asioista kannattaa kysyä. Muut auttavat mielellään. Kysele myös toisilta opiskelijoilta heidän ajatuksiaan vaikkapa tutkintorakenteen uudistamiseen.

Käy kokouksissa ja informoi laitoksesi/tiedekuntasi muita opiskelijoita käsiteltävistä asioista. Kysele aktiivisesti opiskelijoiden kantoja asioihin, jottet jää yksin mielipiteidesi

kanssa. Hyödynnä myös hallinnon muiden edustajien kokemusta ja kysele paljon!

Taulukko 32. Ohjeita ja neuvoja uusille opiskelijaedustajille, % maininnoista.

n %

Ole aktiivinen, kerro rohkeasti mielipiteesi. Ansaitset paikkasi ja mielipiteesi halutaan kyllä kuulla!

28 23 %

Toimikaa yhteistyössä hallopedien kanssa: jakakaa vastuut, keskustelkaa ja toimikaa yhtenä rintamana

18 15 %

Vaikuta kokousten ulkopuolella ja luo verkostoja. Vaikuta valmisteluvaiheessa ja ole proaktiivinen.

17 14 %

Ota selvää ja perehdy asioihin, mielellään jo valmisteluvaiheessa. 17 14 %

Pidä yhteyttä opiskelijoihin ja opiskelijajärjestöihin 17 14 %

Pitäkää tapaamisia opiskelijaedustajien kanssa. 12 10 %

Kysy, kyseenalaista ja pyydä neuvoa. 11 9 %

Muu 4 3 %

Yhteensä 124 100 %

57

10. Yhteenveto ja johtopäätökset: Tällaista on olla Halloped!

Tyypillisin hallinnon opiskelijaedustaja on kautensa alussa 23-vuotias (21%) naispuolinen (57%) perustutkinto-opiskelija (96%), jolla on käynnissä neljäs opintovuosi nykyisessä koulutusohjelmassaan (28%). Hän on toiminut ainejärjestönsä hallituksessa tai toimihenki-lönä (81%), muttei välttämättä muissa järjestöissä.

Vastuun kasautumisesta huolimatta tyypillisimmin opiskelijaedustajat toimivat ainoastaan yhdessä hallintoelimessä kauden aikana (72%) ja toimivat tunnollisesti kautensa alusta loppuun (82%). Noin kolmasosa on toiminut opiskelijaedustajana jo edellisellä kaudella (30%) ja sama määrä ihmisiä toivoo myös voivansa jatkaa seuraavalla kaudella (37%). Aktiivisuudestaan huolimatta opiskelijaedustajatkin valmistuvat yliopistolta, minkä vuoksi kiinnostavat opiskelijaedustajan tehtävät on jätettävä uusille vaikuttajille.

Vaikka muiden opiskelija-aktiivien kannustuksella onkin merkittävä rooli so-pivien opiskelijaedustajien hankinnassa, lähtee enemmistö kuitenkin opiske-lijaedustajaksi ilmoittamalla itse halukkuudestaan. Opiskelijan vie hallinnon syövereihin halu ajaa opiskelijoiden asiaa hallinnossa ja kiinnostus tehtävään. Kaudella 2012–2013 toimineet opiskelijaedustajat ovat edeltäjiään useammin lähteneet opiskelijaedustajaksi oman kiinnostuksensa vuoksi, ja harvemmin siksi, että joku sattui pyytämään mukaan.

Opiskelijaedustajat tiedottavat hallinnon asioista monin tavoin, mutta edel-leen kymmenesosa kaikista opiskelijaedustajista ei tiedota millään tavoin hallintoelimen toiminnasta. Paras tapa saada tietoa siitä mitä yliopistohallin-nossa tapahtuu, on edelleen puskaradio ja erilaiset epäviralliset keskustelut. Opiskelijajärjestön aktiiveille tiedotusta hoidetaan sähköpostitse, hallituksen kokouksissa ja opintoasiaintapaamisissa. Tiedotuksen säännönmukaisuudessa vaikuttaa kuitenkin olevan hieman parantamisen varaa. Kokouksiin hallopedit valmistautuvat pääasiassa lukemalla esityslistat (99%) ja keskustelemalla asi-oista muiden opiskelijaedustajien kanssa (72%).

Opiskelijaedustajat arvioivat myös, että opiskelijat tai opiskelijajärjestöt eivät kovin hy-vin tunne vaikuttamismahdollisuuksiaan, eivätkä ota yhteyttä opiskelijaedustajiin asiansa eteenpäinviemiseksi hallinnossa. Molemminpuolisen tiedonkulun ja yhteistyön koordinoin-ti saattaakin puuttua monissa tapauksissa.

Yhteistyön oman varsinaisen tai varajäsenen kanssa on parantunut edellisistä kausista, mutta ylioppilaskunnan kanssa tehty yhteistyö sen sijaan koettiin aiempaa huonommaksi. Tähän opiskelijaedustajat esittivät yhtenä ratkaisuna ylioppilaskunnan koordinoimaa yh-teistyöfoorumia hallinnon opiskelijaedustajille. Yleistä kommunikaatiota uskottiin paranta-van myös tiedekuntajärjestön koordinoima yhteistyöfoorumi opintovastaaville ja hallinnon opiskelijaedustajille. Toimiva yhteistyö muiden hallintoelimen edustajien kanssa edellyttää tutustumista, tapaamisia ja käytäväkeskusteluja.

58

Opiskelijaedustajat kokevat vaikutusmahdollisuutensa hieman heikommiksi kuin aiempi-na vuosina. Erityisesti henkilövalintoihin vaikuttamiseen on ollut heikommin edellytyksiä. Sen sijaan strategisten asiakirjojen merkitys ja niihin vaikuttaminen näyttää kasvaneen ai-emmista vuosista. Opintoasioiden kanssa opiskelijaedustajat pääsevät painimaan aiempaa vähemmän, mikä voikin johtua valmistelevien elimien merkityksen kasvamisesta yliopiston organisaatiouudistuksen (2010-) ja uuden yliopistolain kautta. Kaikesta huolimatta ope-tuksen kehittäminen on edelleen se asia, johon opiskelijaedustajat pystyvät parhaiten vai-kuttamaan. Laitosneuvostoissa vaikuttamismahdollisuudet erityisesti opintoihin liittyviin asioihin koetaan tiedekuntaneuvostoa heikommiksi siitä huolimatta, että niiden käsittely kuuluu myös laitosneuvoston toimialaan.

Kokonaisuudessaan enemmistö opiskelijaedustajista kokee vaikutusmahdollisuutensa kui-tenkin hyviksi. Parhaiten vaikuttamaan pystyy yliopiston hallituksessa ja heikoiten kollegi-ossa. Kokouksiin osallistumisen lisäksi suoraan niiden henkilöiden kanssa keskusteleminen, jotka toimivat valmistelijoina, on erinomaisen hyvä tapa lisätä toimintansa vaikuttavuutta. Lisäksi jo valmisteluvaiheessa näkökulmansa esittäminen parantaa opiskelijaedustajien ko-kemuksen mukaan opiskelijanäkökulman mukaan saamista.

Opiskelijaedustajat ovat aiempia vuosia tyytyväisempiä saamaansa perehdytykseen. Eri-tyisen tyytyväisiä opiskelijaedustajat olivat ylioppilaskunnan tarjoamaan perehdytykseen, johon oli myös osallistunut aiempaa laajempi joukko opiskelijaedustajia. Yliopiston tarjo-aman perehdytyksen määrä näyttää hieman vähentyneen aiemmista vuosista. Erityisen ilah-duttavaa on huomata laitosneuvoston opiskelijaedustajien tyytyväisyyden kasvu aiemmista vuosista: nyt 93% oli tyytyväisiä perehdytykseensä.

Tukea tehtäviin on saatu tällä kaudella aiempaa enemmän ja useammilta tahoilta. Niiden määrä, jotka eivät ole tarvinneet joltakin taholta tukea on myös vähentynyt. Ylioppilaskun-nan tarjoama tuki on koettu aiempaa hyödyllisemmäksi. Siltä toivotaan kuitenkin nykyistä enemmän ajankohtaisia tietopaketteja hallinnossa käsiteltävistä ja ajankohtaisista aiheista ja koulutuksia aine- ja tiedekuntajärjestöille. Nämä tarjonnevat ylioppilaskunnalle tavan vastata strategiseen tavoitteeseensa ottaa hallinnon opiskelijaedustajat selkeämmin osaksi sen edunvalvonnan toteuttamisen ja suunnittelun rakenteita. Kaikista tärkeimpänä opiske-lijaedustajat näkivät kuitenkin vertaistuen toisilta opiskelijaedustajilta sekä aine- ja tiede-kuntajärjestön tuen. Mitä lähempää tuki on saatavilla, sen parempi. Opiskelijaedustana oppii paljon hallinnosta, päätöksentekoprosessista ja vaikuttamistyöstä. Parasta onkin, kun on voinut vaikuttaa johonkin opiskelijoille tärkeään asiaan. Joskus juu-ri vaikuttamismahdollisuuksien vähyys on se asia, joka tuottaa pettymyksiä hallopedeille. Opiskelijaedustajat haluavat kuitenkin korostaa, että yhteistyöllä ja omalla aktiivisuudella voi saada paljon aikaiseksi.

Opiskelijaedustajat ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä kauteensa, vaikka vaikuttaminen on toisinaan vaikeaa. Vaikuttaminen on kuitenkin mahdollista hallinnon vuoksi ja siitä huoli-matta. Vaikuttamisen ja tiedonkulun paikkana toimii parhaiten käytäväkeskustelut, vaikka kokouksillakin on luonnollisesti tehtävänsä. Hallopedit toimivat opiskelijoiden silminä ja korvina hallinnossa. He tuovat ylioppilaskunnan opintoasioihin vaikuttamiselle kasvot, jot-ka ovat lähellä opiskelijaa.

59

KirjallisuusHelsingin yliopisto (25.3.2013). Katsaus toimintavuoteen 2012.

Helsingin yliopisto, 2012. Huipulle ja yhteiskuntaan. Helsingin yliopiston strategia vuosille 2013–2016.

Helsingin yliopisto (8.10.2009). Helsingin yliopiston johtosääntö

Helsingin yliopiston ylioppilaskunta, 2012. Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan strategia 2013–2018.

Helsingin yliopiston ylioppilaskunta, 2012. Tavoiteohjelma.

Helsingin yliopiston ylioppilaskunta. 2004. Parempaa yliopistoa rakentamassa. Hallinnon opiskelijaedustajan opas. Tampere: Tampereen yliopistopaino.

Yliopistolaki (558/2009). http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20090558

Juntunen, M. 2003. Opiskelijoiden äänitorvena. Selvitys Helsingin yliopiston opiskelija-edustajien kokemuksista hallinnossa työskentelystä kaudella 2001–2003. Helsingin yliopis-ton ylioppilaskunnan julkaisu.

Lavikainen, E. & Nokso-Koivisto, A. 2009. ”Avoimeksi ja keskustelevaksi - ajoittain erit-täin riitaisaksi”. Selvitys Helsingin yliopiston opiskelijaedustajien kokemuksista hallinnossa työskentelystä kaudella 2007–2009. Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu.Markkula, J. 2006. Yhteisellä asialla. Selvitys yliopiston hallinnon opiskelijaedustajien ko-kemuksista hallinnossa työskentelystä kaudella 2004–2006. Helsingin yliopiston ylioppi-laskunnan julkaisu.

Suomen virallinen tilasto (SVT): Opiskelijoiden työssäkäynti [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-999X. 2011. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 25.11.2013]. Haettu osoitteesta: http://www.stat.fi/til/opty/2011/opty_2011_2013-03-20_tie_001_fi.html

60

LiitteetLiite 1. Saatekirje

Tervehdys, Helsingin yliopiston hallinnon opiskelijaedustaja! Bästa studentrepresentant inom förvaltningen! (se nedan)

Yliopiston hallintokausi 2012–2013 lähestyy loppuaan. Olet toiminut kauden aikana opis-kelijaedustajana yliopiston hallinnossa. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) järjes-tää kyselyn hallinnon opiskelijaedustajille, jotta heidän kokemuksistaan saadaan mahdol-lisimman paljon hyötyä uusien edustajien koulutukseen ja hallinnon opiskelijaedustuksen kehittämiseen. Tutkimuksen toteuttaa Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus rs. Olisi erittäin hienoa, jos voisit käyttää hetken aikaasi kyselyyn vastaamiseen.

Toivomme, että vastaat kysymyksiin huolellisesti mahdollisimman pian, viimeistään perjan-taina 18.10.2013. Kyselyn täyttäminen vie aikaa noin 30 minuuttia. Kaikki vastaukset ovat erittäin tärkeitä; vastaathan siis kyselyyn, vaikka olisit toiminut opiskelijaedustajana vain osan kautta tai et olisi tällä hetkellä päätoiminen opiskelija.

Vastattuasi kyselyyn voit halutessasi osallistua arvontaan, jonka palkintona on viisi 75 eu-ron arvoista palkintoa! Voit valita palkinnoksi joko illalliskortin HYYn vuosijuhlille 26.11. tai lahjoituksen nimelläsi Paperittomien klinikalle.

Kyselyyn pääset klikkaamalla tässä olevaa linkkiä [#codelink]. Kyselyyn vastataan ano-nyymisti, ja yhteys on salattu (SSL-salaus). Vastaukset käsitellään luottamuksellisesti, eikä tutkimusraportista voi tunnistaa yksittäisiä vastaajia.

Kiitos jo etukäteen vastauksestasi! Arvostamme todella paljon sitä, että käytät aikaasi osallistuaksesi tutkimukseemme.

Ystävällisin terveisin,

Suvi PulkkinenApulaistutkijaOpiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö [email protected]

Janne LardotAsiantuntija (yliopistohallinto ja korkeakoulupolitiikka)Helsingin yliopiston ylioppilaskunta050 543 8460 / [email protected]

Elisa TuomiHallituksen jäsenHelsingin yliopiston ylioppilaskunta050 543 9612 / [email protected]

61

Liite 2. KyselylomakeHelsingin yliopiston ylioppilaskunnan kysely hallinnon opiskelijaedustajilleLue kysymykset huolellisesti ennen vastaamista. Vastaa kysymyksiin valitsemalla mielestäsi sopivin vaihtoehto ja/tai kirjoittamalla vastauksesi sille varattuun tilaan. Kunkin kysymyk-sen kohdalla annetaan vielä tarkemmat ohjeet vastaamisesta. Avokysymyksiin vastaaminen on vapaaehtoista.Kaikki vastaukset käsitellään luottamuksellisesti, eikä tutkimusraportista voi tunnistaa yksittäisiä vastaajia.

I Taustatiedot

1. Minä vuonna olet syntynyt?Vuosiluku (neljällä numerolla, esim. 1980)

2. Sukupuolesi? Nainen Mies Muu / En halua vastata

3. Missä vaiheessa opintosi ovat? Oletko Perustutkinto-opiskelija Jatko-opiskelija Valmistunut4. Minä vuonna olet aloittanut opintosi nykyisessä koulutusohjelmassasi?Vuosiluku (neljällä numerolla, esim. 2009)

5. Oletko toiminut aktiivisesti opiskelijajärjestöissä? Kyllä, olen ollut ainejärjestön hallituksessa tai toimihenkilönä. Kyllä, olen ollut tiedekuntajärjestön hallituksessa tai toimihenkilönä. Kyllä, olen toiminut ylioppilaskunnassa (esim. valiokunnassa). Muu opiskelijajärjestö, mikä? En

6a. Missä hallintoelimissä olet toiminut yliopistohallinnossa kaudella 2012-2013?Valitse niin monta vaihtoehtoa kuin kohdallasi on tarpeen. 1 Laitosneuvoston varsinaisena jäsenenä, minkä laitoksen? 2 Laitosneuvoston varajäsenenä, minkä laitoksen? 3 Tiedekuntaneuvoston varsinaisena jäsenenä, minkä tiedekunnan? 4 Tiedekuntaneuvoston varajäsenenä, minkä tiedekunnan? 5 Yliopiston hallituksen jäsenenä 6 Yliopistokollegion jäsenenä 7 Yliopistokollegion varajäsenenä 8 Jonkin muun hallinto- tai valmisteluelimen opiskelijajäsenenä, missä?

62

6b. Kuinka monessa yliopiston hallintoelimessä olet toiminut yhteensä tällä kaudella?

7. Kuinka kauan tulet toimineeksi tehtävässäsi hallinnon opiskelijaedustajana kaudella 2012-2013? (tai kauanko toimit, jos lopetit kesken kauden?) Alle vuoden Vuoden–alle 2 vuotta Koko kauden

8. Jos lopetit kesken kauden, niin mitkä olivat syinä tähän?Valitse niin monta vaihtoehtoa kuin on kohdallasi tarpeen. Opiskelijavaihto tai harjoittelu ulkomailla Valmistuminen Pääaineen vaihto Muutto toiselle paikkakunnalle Ajanpuute Muu, mikä? En lopettanut kesken kauden.

9. Oletko toiminut hallinnon opiskelijaedustajana jo edellisellä kaudella (2010-2011)? Kyllä, missä tehtävässä? En (Siirry kysymykseen 11)

10. Kuinka kauan toimit opiskelijaedustajana edellisellä kaudella? Alle vuoden Vuoden–alle 2 vuotta Koko kauden.

11. Olisitko mahdollisesti kiinnostunut jatkamaan hallinnon opiskelijaedustajana myös ensi kaudella?Valitse sopiva vastausvaihtoehto sekä perustele halutessasi vastaustasi tarkemmin alla ole-vaan kenttään. Kyllä, samalla hallinnon tasolla kuin nyt. Kyllä, eri hallinnon tasolla kuin nyt. En, valmistumiseni johdosta. En, muu syy.Miksi/miksi et?

12. Miten lähdit hallinnon opiskelijaedustajaksi? Ilmoitin itse halukkuudestani. Opiskelijajärjestö pyysi. Aikaisempi hallinnon opiskelijaedustaja pyysi. Yliopiston henkilökunnasta joku pyysi. Ei ollut muita ehdokkaita. Jokin muu tapa, mikä?

63

13. Miksi lähdit opiskelijaedustajaksi? Valitse kaksi (2) itsellesi tärkeintä syytä. Halusin ajaa opiskelijoiden asiaa hallinnossa. Minua pyydettiin mukaan. Tehtävä kiinnosti minua. Kiinnostuin ainejärjestötoiminnan kautta. Koin olevani tehtävään sopiva. Halusin saada kokemusta hallinnossa työskentelystä. Halusin oppia kokoustekniikkaa ja kokouskäytäntöjä. Halusin luoda kontakteja laitokseni/tiedekuntani henkilökuntaan. Halusin saada maininnan cv:een. Muu syy, mikä?

II Kokemuksia hallinnossa työskentelystä

14. Oletko mielestäsi saanut riittävästi tietoa, jotta olet pystynyt päättämään asioista kokouksissa? Aina Melko usein Melko harvoin En koskaan

15. Miten yleensä valmistaudut kokouksiin? Valitse niin monta vaihtoehtoa kuin kohdallasi on tarpeen. Luen esityslistat. Keskustelen päätettävistä asioista muiden hallinnon opiskelijaedustajien kanssa. Otan yhteyttä opiskelijajärjestöön. Hankin lisätietoja päätettävistä asioista Internetistä ja/tai erilaisista kirjallisista materiaaleista. Hankin lisätietoja päätettävistä asioista esim. yliopiston virkamiehiltä. En mitenkään. Muuten, miten?

16. Paljonko käytät keskimäärin aikaa kokouksiin valmistautumiseen? En lainkaan 10-30 min 30-60 min Yli tunnin

17. Millaiseksi olet kokenut ilmapiirin hallinnossa?Jos toimit useammassa hallintoelimessä, voit eritellä kokemuksiasi hallinnontasoittain.

64

18. Miten olet välittänyt tietoa käsiteltävistä asioista ja tehdyistä päätöksistä opiskelijoille?Valitse niin monta vaihtoehtoa kuin kohdallasi on tarpeen. HUOM! Merkitse myös valitse-mistasi vaihtoehdoista toistamiseen oikeanpuoleiseen sarakkeeseen ne toimintatavat, jotka ovat olleet säännöllisiä.

Tiedottanut opiskelijajärjestöni hallituksen jäsenille esim. sähköpostitse. Raportoinut opiskelijajärjestöni hallituksen kokouksessa. Osallistunut muun opiskelijaryhmän (esim. opintovastaavien) tapaamiseen. Järjestänyt opiskelijatapaamisen Keskustellut epävirallisesti muiden aineeni opiskelijoiden kanssa hallintoasioista. Laatinut kokousmuistion. Kirjoittanut opiskelijajärjestöni sähköpostilistalle. Kirjoittanut opiskelijajärjestöni nettisivulle (myös esim. blogit, keskustelupalstat, facebook). Kirjoittanut opiskelijajärjestöni lehteen. Muuten, miten?

Säännöllisiä

III Kokemukset vaikutusmahdollisuuksista

20. Missä määrin olet voinut vaikuttaa kautesi aikana seuraaviin asioihin jo niidenvalmisteluvaiheessa (valmistelevat kokoukset, työryhmät)?Vastaa joka kohtaan.1 Erittäin paljon - 7 En lainkaanYliopistotason strategiset linjaukset Tiedekunnan ja laitoksen tavoiteohjelmat ja toimintasuunnitelmat Tehtävien täytöt (esim. professuurit) Dosenttinimitykset Budjetti ja määrärahojen käyttö sekä tila-asiat Henkilöstöpolitiikka ja henkilöstösuunnitelma Opiskelijavalinnat Tutkintovaatimukset Opetusohjelma Opetuksen kehittäminen Opinnäytteiden arvostelu Yliopiston organisaatiouudistus (esim. reformiryhmän ehdotukset) Muu asia, mikä?

65

21. Entä missä määrin olet kautesi aikana voinut vaikuttaa seuraaviin asioihin niiden päätök-sentekovaiheessa? 1 Erittäin paljon - 7 En lainkaanYliopistotason strategiset linjaukset Tiedekunnan ja laitoksen tavoiteohjelmat ja toimintasuunnitelmat Tehtävien täytöt (esim. professuurit) Dosenttinimitykset Budjetti ja määrärahojen käyttö sekä tila-asiat Henkilöstöpolitiikka ja henkilöstösuunnitelma Opiskelijavalinnat Tutkintovaatimukset Opetusohjelma Opetuksen kehittäminen Opinnäytteiden arvostelu Yliopiston organisaatiouudistus (esim. reformiryhmän ehdotukset) Muu asia, mikä?

22. Mitä olet saanut aikaan hallinnon opiskelijaedustajana? Voit kertoa myös konkreettisen esimerkin vaikuttamistyöstäsi.

23. Jos koet, että et ole jossakin tilanteessa voinut vaikuttaa, niin missä tilanteessa?

24. Mitkä ovat osoittautuneet hyviksi tavoiksi vaikuttaa yliopistohallinnossa?

25. Millaiset vaikutusmahdollisuudet opiskelijaedustajalla mielestäsi on sillä hallinnon tasolla, jolla toimit? Huom! Arvioithan jokaista hallinnon tasoa, jolla olet kaudella 2012-2013 toiminut.Erittäin hyvät – Melko hyvät – Kohtalaiset – Melko huonot – Erittäin huonot – En ole edustajanaLaitosjohtoryhmässä Tiedekuntaneuvostossa Yliopistokollegiossa Yliopiston hallituksessa Muissa hallinto- ja valmisteluelimissä

66

IV Kokemukset yhteistyöstä

26. Arvioi miten yhteistyö hallintoelimen toimintaan liittyvissä asioissa on mielestäsi sujunut seuraavien tahojen kanssa? Vastaa joka kohtaan. Erittäin hyvin – Melko hyvin – Kohtalaisesti – Melko huonosti – Erittäin huonosti – Ei yhteistyötäHallintoelimen professoriedustajien kanssaHallintoelimen muun henkilöstön (keskiryhmä) edustajien kanssaHallintoelimen muiden opiskelijaedustajien kanssaEsittelijöiden ja muiden virkamiesten kanssaYlioppilaskunnan kanssaAine- ja tiedekuntajärjestöjen kanssaOman varsinaisen jäsenen/varajäsenen kanssaMuiden opiskelijoiden kanssa

27. Jos yhteistyö jonkin tahon kanssa kangertelee, kerro minkä tahon, ja miten tilannetta mielestäsi voisi parantaa?

28. Miten tiedonkulku ja yhteistyö on hoidettu muiden opiskelijaedustajien kanssa? Valitse niin monta vaihtoehtoa kuin kohdallasi on tarpeen. HUOM! Merkitse myös valitse-mistasi vaihtoehdoista toistamiseen oikeanpuoleiseen sarakkeeseen ne toimintatavat, jotka ovat olleet säännöllisiä.SähköpostitseEpävirallisissa tapaamisissa ja keskusteluissa (esim. lounaat, kahvittelut) ennen varsinaista kokousta.Aine- ja/tai tiedekuntajärjestön järjestämissä tapaamisissa. Ylioppilaskunnan kautta Tiedotus- ja koulutustilaisuuksissaMuuten, miten? Säännöllisiä

29. Mistä yhteistyötavasta muiden opiskelijaedustajien kanssa koet hyötyneesi tehtävässäsi eniten?

V Tuki ja tehtäviin perehdyttäminen

30. Mitkä tahot ovat tarjonneet sinulle perehdytystä tehtäviisi, ja minkä tahojen tarjoamaan perehdytykseen olet osallistunut? On tarjonnut Olen osallistunutAine- ja/tai tiedekuntajärjestö Laitos Tiedekunta Yliopiston keskushallinto Ylioppilaskunta Entinen/ nykyinen hallinnon opiskelijaedustaja Jokin muu taho, mikä? Mikään taho ei ole tarjonnut minulle perehdytystä eikä koulutusta.

67

31. Kuinka tyytyväinen olet saamaasi perehdytykseen? Erittäin tyytyväinenMelko tyytyväinenMelko tyytymätön Erittäin tyytymätön En osaa sanoa.

32. Arvioi kuinka hyödyllisenä pidät seuraavilta tahoilta saamaasi tukea? Vastaa joka kohtaan. HUOM! Laita lisäksi rasti sen (yhden) tahon kohdalle, jonka tarjoa-maa tukea pidät kaikista tärkeimpänä. Hyödyllinen – Melko hyödyllinen – Melko hyödytön – Hyödytön – En ole saanut tukea – En ole tarvinnut tukea Kaikista tärkeintä.Aine- ja tiedekuntajärjestöltä Entiseltä/nykyiseltä hallinnon opiskelijaedustajalta Laitokselta/tiedekunnasta Ylioppilaskunnalta Yliopiston virkamiehiltä Muualta, mistä?

33. Kuinka hyödyllisinä pidät ylioppilaskunnan hallinnon opiskelijaedustajille tarjoamia tukipalveluita? Vastaa joka kohtaan. Hyödyllinen – Melko hyödyllinen – Melko hyödytön – Hyödytön – En ole saanut tukea–En ole tarvinnut tukeaSähköpostilistat Nettisivut Neuvontapalvelut Valiokunnat Hallinnon opiskelijaedustajien tapaamiset Facebooksivut ja -ryhmät Muu, mikä?

34. Miten toivoisit ylioppilaskunnan kehittävän hallinnon opiskelijaedustajille tarjottuja tukipalveluja? Valitse mielestäsi kaksi (2) tärkeintä kehittämiskohdetta. Tehostamalla tiedotustaJakamalla tietopaketteja hallinnossa käsiteltävistä ja ajankohtaisista aiheistaLisäämällä koulutuksiaLisäämällä tapaamisia opiskelijaedustajien keskenKouluttamalla aine- ja tiedekuntajärjestöjä hallintoedustajien kautta tapahtuvan vaikutta-misen mahdollisuuksistaMuuten, miten?

35a. Ylioppilaskunta järjestää koulutuksen uusille hallinnon opiskelijaedustajille marras-kuussa. Millaisia asioita koulutukseen pitäisi ehdottomasti sisällyttää?

68

35b. Millaisia ohjeita tai neuvoja haluaisit antaa uusille hallinnon opiskelijaedustajille, jot-ka aloittavat nyt kautensa (2014-2015)?

VI Opiskelijaedustajan tehtävän merkitys ja toiminta hallinnossa

36. Arvioi seuraavia opiskelijaedustamisen tunnettuutta koskevia väittämiä. Vastaa joka kohtaan. Erinomaisesti – Hyvin – Kohtalaisesti – Välttävästi - HuonostiOpiskelijat tuntevat vaikutusmahdollisuutensaOpiskelijat ottavat aktiivisesti yhteyttä opiskelijaedustajiinAinejärjestöt osaavat vaikuttaa päätöksentekoon hallinnon opiskelijaedustajien kauttaAinejärjestöt ottavat aktiivisesti yhteyttä opiskelijaedustajiin vaikuttaakseen opiskelijoiden asioihin

37. Arvioi miten kautesi hallinnon opiskelijaedustajana on mielestäsi mennyt. ErinomaisestiHyvinKohtalaisestiVälttävästiHuonosti

38. Mihin asioihin kaudessasi hallinnon opiskelijaedustajana olet erityisen tyytyväinen?

39. Entä mihin kenties petyit kautesi aikana?

40. Mitä asioita olet oppinut hallinnossa työskentelystä? Mitä kaudesta jäi mielestäsi käteen?

41. Onko sinulla muuta kommentoitavaa opiskelijaedustajana toimimisesta?

Kiitokset vastauksistasi!

Lähetä nyt kyselyn vastaukset painamalla Lähetä-nappia. Seuraavalla sivulla voit osallistua arvontaan.

2014 Hallinnosta vaikuttamiseen. Selvitys Helsingin yliopiston hallinnon opiskelijaedustajien...

Education

Transcript of 2014 Hallinnosta vaikuttamiseen. Selvitys Helsingin yliopiston hallinnon opiskelijaedustajien...