20142013 893 YHTEENSÄ 2014 905 KOSKA USEAT ihmiset voivat osa-aikaisratkaisuista joh-tuen hoitaa...

HENKILÖSTÖKERTOMUS

2014

JOKUNEN SANA MATKAEVÄÄKSI

HENKILÖSTÖKERTOMUS käsittelee Kårkulla samkom-munin henkilökuntaa, sen kokoa, kokoonpanoa, vaihtu-vuutta ja työstä poissaoloja vuonna 2014. Tässä kertomuk-sessa on myös tietoa työterveyshuollosta, työsuojelusta, tykytoiminnasta ja koulutuksesta. Henkilöstötilastot kos-kevat ensisijaisesti tilannetta 31.12.2014.

HENKILÖSTÖKERTOMUKSEN tavoite on tarjota tietoa henkilöstöstämme, jotta voimme entistä paremmin tukea henkilöstön kehittymistä ja päätösprosesseja. Toivottavasti tämä kertomus toimii myös alustuksena keskusteluille, joi-ta käydään luottamushenkilöiden, virkamiesten, esimies-ten ja muun henkilökunnan kesken.

HYVIN TOIMIVASSA työyhteisössä monikerroksinen yh-teistyö toimii henkilöstön sisällä ja eri henkilöstöryhmien välillä. Tärkeitä osatekijöitä tässä keskustelussa ovat koko henkilöstö, johtajat ja esimiehet, työjärjestelyt, arjen vuo-rovaikutus, motivaatio, vastuunkanto, yhteisöllisyys, hy-vinvointi, työolot, suorituskyky yms. Luetteloa voisi jatkaa loputtomiin.

VOINTI JA HYVINVOINTI ovat myös sangen yksilöllisiä tunteita – joku tuntee olonsa mukavaksi tietyssä tilantees-sa, mutta joku toinen saattaa tuntea olonsa tukalaksi aivan samassa tilanteessa. Siksi on tärkeää, että voimme työsken-nellä yhdessä ja noudattaa yhdessä sopimiamme työelämän pelisääntöjä. Näin selviydymme päivittäisistä työtehtävistä. Työskentely hankaloituu, jos näkemyksemme eri asioista

ovat kovin etäältä toisistaan emmekä kykene keskusteluilla päätymään yhteisesti sovittuihin lopputuloksiin. Kaikilla työpaikoilla ilmenee joskus työntekijöiden välisiä konflik-teja ja erimielisyyksiä. Erimielisyydet pitää kuitenkin sel-vittää. Niistä pitää keskustella, jotta päästään tyydyttäviin ratkaisuihin.

KIITÄN koko henkilökuntaa ja luottamushenkilöitä kulunees-ta vuodesta. Voimme suunnata katseemme luottavaisin mielin kohti vuotta 2015 kaikista epä-selvyyksistä, kuten sote-uudis-tuksesta, huolimatta.

FREDRIK LAURÉNHenkilöstöpäällikkö

2 • KÅRKULLA • HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014

TYÖPAIKKAHYVINVOINTI

Jokunen sana matkaevääksi . . . . . . . . . . . . . 2Työnantajan ja työntekijöiden välinen yhteistyö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4Hyvin asioista perillä oleva henkilöstö . . . . . 5Henkilöstöstrategia ja toimintaohjelma . . . . 6Laatumittaus: henkilöstönäkökulma . . . . . . . 7

TYÖPAIKKAMME ON KÅRKULLA

Näin monta meitä on . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8Henkilöstörakenne . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12Työntekijöiden vaihtuvuus . . . . . . . . . . . . . 14Poissaolojen kasvu on pysähtynyt . . . . . . . 15Henkilöstökulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21

TERVEYS JA HYVINVOINTI

Työterveyshuolto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23Työkykyä ylläpitävä toiminta . . . . . . . . . . . . 24

TYÖSUOJELU

Työsuojelutoimikunta ja työsuojeluyhteistyö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25Vuoden 2014 tapahtumia . . . . . . . . . . . . . . 25

HYVIN KOULUTETTU HENKILÖSTÖ

SISÄLTÖ

NIMELTÄÄN

MariaTAI

Anna

ASUU

Pohjois- Pohjan-maalla

AMMATTI

Hoitaja

KOULUTUS

Lähi-hoitaja

KESKIVERTO-KÅRKULLALAINEN2014

KOKOPÄIVÄ-

työssäYLEISIN

PERUSPALKKA

2049,69EUROA

SYNTYMÄ-VUOSI

1971

43 VUOTIAS

ELÄKÖITYY

20 VUODEN

KULUESSA

20PÄIVÄÄ POISSA

TÖISTÄ SAIRAUDEN VUOKSI

ON

KÅRKULLA • HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 • 3

TYÖNANTAJAN JA TYÖNTEKIJÖIDEN VÄLINEN YHTEISTYÖ

Ammattiliitojen edustajat• Lotten Ackrén (Marina Bergman) • Tove Konsell (Monika Sandgärds)• Marjo Lepistö-Grönroos (Mona Eriksson)• Sture Sundqvist (Vidar Knutar)• Birgitta Syrén/Heidi Ehrnström (Heidi Ehrnström/Emma Ehrnström) • Fredrik Jensén (Berit Wahlman)

Työnantajien edustajat vuoden 2014 lopussa • Märta Marjamäki (Martin Nordman) • Miia Lindström (Sofia Ulfstedt)• Eva Isaksson-Holmberg (Carola Isaksson) • Fredrik Laurén (Birgitta Nordberg-Eriksson)

Työsuojeluvaltuutetut• Susanna Agge, Åboland (I vice Anne Järvinen, II vice Kristina Friberg)• Anna-Lena Aspegren-Törnroos, Österbotten (I vice Jens Lågas, II vice Stefan Edholm)• Hans Rosenberg, Nyland (I vice Christine Tegelsten, II vice Michaela Kokkola)

VUONNA 2014 yhteistyökomitean puheenjohtajana on toiminut Miia Lindström ja varapuheenjohtajana Sture Sundqvist. Yhteistyökomitea toimii yhteistyöelimenä asioissa, jotka liittyvät laissa työnantajan ja henkilöstön vä-lisestä yhteistoiminnasta sekä työsuojelutoimikuntia kos-kevissa laeissa ja määräyksissä säädettyihin asioihin. Yhteistyökomitea kokoontui neljästi vuonna 2014 ja käsitteli 52 pöytäkirjattua asiaa. Asiat koskivat lähinnä henkilöstön kannalta tärkeitä lausuntoja ja näkemyksiä.

HENKILÖKUNNAN luottamusorganisaatio koostuu 1.1.2013 voimaan astuneen organisaatiomuutoksen jäl-keen yhteistyökomiteasta. Komiteassa on 12 jäsentä hen-kilökohtaisine varahenkilöineen. Komiteassa kuusi jäsentä on ammattiliittojen nimeämiä (kolme JHL:stä, yksi kus-takin; Tehy, Akava ja Jyty), kolme jäsentä työsuojeluval-tuuston ja kolme jäsentä työnantajan nimeämiä. Lisäksi kokouksiin on kutsuttu asiantuntijoita, useimmin työter-veyshoitaja Carola Jahnsson.


Niinpä käsiteltyjä asioita olivat mm. talousarvio, talous-suunnitelma, työsuojelun ja työterveyshuollon toiminta-suunnitelmat, onnettomuus- ja läheltäpitiraportit, työ-suojeluvaltuuston toiminta, työsuojeluohjelma, yksiköissä tehdyt riskiarviot sekä työsuojelun kehittämishanke. Työnantajan edustajat ja JHL:n, Tehyn ja Akavan edus-tajat ovat vuonna 2014 kokoontuneet säännöllisesti pää-luottamusmieskokouksiin.



HYVIN ASIOISTA PERILLÄ OLEVA HENKILÖSTÖ

HENKILÖSTÖN TIEDOTTAMINEN on tapahtunut työpaikkakokousten kautta, sähköpostitse, sisäisen verkon ja intranetin kautta, Infobladet-julkaisun kautta sekä Kårkullan Omslaget-lehden kautta. Joissakin yksiköissä on myös tiedotettu omaa hen-kilökuntaa lentolehtisin ja esittein. Kårkulla julkaisee omaa lehteään, Omslaget, 3–4 kertaa vuodessa. Kaikki henkilöstöön kuulu-vat ja Kårkulla samkommunin asiakkaat saavat lehden ilmaiseksi. Tämän lisäksi Omslaget-lehti jaetaan mm. Kårkullan yhteistyökumppaneille, terveyskeskuksiin, kirjastoihin, oppilaitoksiin, lehdistölle sekä Finlands svenska socialförbund

järjestön jäsenille. Myös Kår-

kullan seniorit saavat lehden maksutta. Lehden painos on n. 2 600 kappaletta. Lehdessä julkaistaan teema-artikkeleita, haastatteluja ja uutta aineistoa, esitellään uusia työntekijöi-tä ja ilmoitetaan ajankohtaisista, Kårkullassa järjestettävistä tapahtumista ja kursseista. Lehden toimittamisesta vastaa sen toimitusneuvosto ja sen vastaava toimittaja on kuntayh-tymäjohtaja Märta Marjamäki. Lehteä toimitti kuntayhty-män tiedottaja Malin Johansson. Kårkullan Infobladet-julkaisu ilmestyy kahden viikon välein sähköisenä. Infobladet on Kårkullan sisäinen tiedo-tuskanava. Siinä ilmoitetaan avoinna olevista työpaikoista, koulutuksista sekä henkilöstöä koskevista ja muista ajan-kohtaisista asioista. Infobladet-julkaisun vastaava toimittaja on Kårkullan tiedottaja. Kårkullan sisäiseen verkkoon kirjaudutaan osoitteesta

www.karkulla.fi. Sisäisessä verkossa löytyvät eri lomakkeet (”Blankis”), käsikirjoja, sisäiset ohjeet sekä tietohallinnon sivustot. Käyttöön on myös otettu intranetti osoitteessa https://intranet.karkulla.fi. Edelleen on kuitenkin joitakin juohevan tiedonkulun hankaluuksia. Verkosta löytyvät myös suurin osa esityslistoista ja pöytäkirjoista. Johtoryhmän muistiot ja johdon kir-jeet ovat myös sisäisessä verkossa. Organisaatiomuu-toksesta ja sote-asioista mm. kuntayhtymäjohtaja on tiedottanut suoraan henkilöstölle. Verkkosivustolta löytyy myös Kårkullan yleisesite henkilöstön ja muiden halukkaiden saatavilla.


HENKILÖSTÖSTRATEGIA JA TOIMINTAOHJELMA

KÅRKULLAN HENKILÖSTÖHALLINTO perustuu kahteen keskeiseen asiakirjaan: ”Personalstra-tegi för Kårkulla samkommun 2013–2014” (”Kårkulla samkommunin henkilöstöstrategia 2013–2014”) sekä ”Handlingsprogram för Kårkulla samkommuns personalstrategi 2013–2014” (”Kår-kulla samkommunin henkilöstöstrategian toimeenpano 2013–2014”). Kuntayhtymän valtuusto on hyväksynyt nämä asiakirjat kokouksessaan 12.6.2013. Toimintaohjelman tavoitteista on jo moni toteutunut.

Niiden saavutusten lisäksi, joita käsitel-lään tässä raportissa, seuraavat toimeen-pano-ohjelman tavoitteet saavutettiin vuonna 2014: • Työsuoritteiden arviointi ja yksilöllisen palkan-

lisän kriteeristö on päivitetty.• Kehityskeskusteluissa esitettävät kysymykset ja

kehityskeskustelulomake on päivitetty. Uuteen lomakkeeseen on lisätty kehotus käydä myös lähtökeskustelu työntekijän työsuhteen päät-tyessä.

• Henkilökohtaisten avustajien palkkaamisessa noudatettavat ohjeet on laadittu.

• Työsuojelun HaiPro-raportointityökalu on otettu käyttöön.

• Intranettiä kehitetään jatkuvasti.• Erityishuollon ammattitutkinto on todettu hy-

väksi perustaksi laadittaessa pitkäaikaista kou-lutussuunnitelmaa tietylle työntekijäryhmälle.

• Oppisopimuskoulutus jatkuu.• Laatukäsikirja on päivitetty.• Elektronisen kurssi- ja koulutusrekisterin ra-

kentaminen alkaa olla valmis. Rekisteristä muodostuu yksilölle ja kuntayhtymälle ar-vokas tietokanta.

Toimeenpano-ohjelman seuranta ja päivittäminen jatkuvat vuonna 2015. Muun muassa seuraavat tavoitteet ovat edelleen ajankohtaisia:• Koko henkilöstön kattava kyselytutkimus• 1.1.2013 tehdyn organisaatiomuutok-

sen arviointi• Harkinnanvaraisten työ-/virkavapauksien

perusteiden arviointi• Myönnetyn hoitovapaan aikana työs-

kentelyn mahdollistavan ohjeen päivitys • Tasa-arvo-ohjelman laatiminen• Uuden graafisen ilmeen luominen esit-

teisiin ja verkkoon• Uudistettu palkkastrategia• Työrotaation houkuttelevuuden lisäämi-

nen jotta voimavarojen käyttö saataisiin optimoiduksi

• Työnohjaussuunnitelman laatiminen


KÅRKULLA ON HYVÄ

TYÖNANTAJA• Organisaatiokulttuuri

• Työsuhde • Palkkaus ja

palkitsemispolitiikka

KÅRKULLASSA HENKILÖSTÖ VOI

HYVIN JA ON HYVIN MOTIVOITUNUT

TYÖHÖNSÄ • Työterveys

• Johtajuus ja alaisuustaidot• Kommunikaatio ja yhteistyö

KÅRKULLASSA HENKILÖSTÖ ON

AMMATTITAITOISTA JA ASIAKASSUUN-

TAUTUNUTTA • Rekrytointi • Perehdytys

• Osaamisen kehittäminen



LAATUMITTAUSTULOKSIA: HENKILÖSTÖN MIELIPITEET OTETAAN HUOMIOON

LAATUMITTAUS: HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA

LAATUMITTAUS koostuu 10 kysymyksestä, jotka ovat oleellisia henkilöstön näkökulmasta. Kysymykset muodos-tavat mittarin (laatukriteerin), jolla mitataan onko laatuta-voite saavutettu vai ei. Laatumittaus tehdään nimettömästi kerran vuodessa, viimeistään marraskuun loppuun mennes-sä ja tulokset tallennetaan kuntayhtymän tietokantaan 15. joulukuuta mennessä. Tulokset vaikuttavat yksikön toimin-takertomukseen ja taloussuunnitteluun.

Kysymysaiheet:• Pääasiallinen työtehtävä• Vastuu• Työnjako• Mielipiteiden huomioon ottaminen• Työnohjaus• Täydennyskoulutus• Turvallisuus• Taloudelliset voimavarat• Avoimuus• Tiedotus

Tulokset analysoidaan ja niitä käytetään alustuksena yksi-kön suunnittelupäivänä / yksikkökokouksissa yksikön laa-tutason parantamiseksi.

Henkilöstön laadunmittausarvioita käytetään kokonaisuu-tena kuntayhtymän laatuyhteenvedon laatimiseen, ja niitä käytetään perusteina organisaation laadunparantamistal-koissa.

SAAN MIELESTÄNI SOPIVASTI VASTUUTA TYÖSSÄNI .

95 %KYLLÄ

MINUSTATYÖNJAKOON SELVÄ .

92 %KYLLÄ

MIELIPITEENIOTETAAN

HUOMIOON .

93 %KYLLÄ

TIEDÄN MIKÄPÄÄASIALLINEN TEHTÄVÄNI ON .

98 %KYLLÄ

SAAN RIITTÄVÄSTI OHJAUSTA TYÖSSÄNI .

86 %KYLLÄ

TUNNEN OLONI TURVALLISEKSI

TYÖSSÄNI .

91 %KYLLÄ

MIELESTÄNI YKSIKÖSSÄMME ON TARVITSEMAMME

TALOUDELLISET RESURSSIT .

60 %KYLLÄ

TYÖNANTAJA JÄRJESTÄÄ MIELESTÄNI

RIITTÄVÄSTI JATKOKOULUTUSTA

MINULLE .

82 %KYLLÄ

SAAN MIELESTÄNI TYÖSSÄNI

TARVITSEMANI TIEDON .

85 %KYLLÄ

VOIN KESKUSTELLA AVOIMESTI TYÖSSÄNI

KOHTAAMISTA ERI ONGELMISTA .

92 %KYLLÄ


YHTEENSÄ 2012

877

YHTEENSÄ 2013

893

YHTEENSÄ2014

905

KOSKA USEAT ihmiset voivat osa-aikaisratkaisuista joh-tuen hoitaa yhtä virkaa tai toimea, on työntekijöiden lu-kumäärä suurempi (905) kuin perustettujen virkojen/toi-mien lukumäärä (831,90). Kårkullan henkilöstö 31.12.2014 koostui 905 henki-löstä. Tähän lukuun eivät sisälly sijaiset eivätkä lyhytaikai-sissa työsuhteissa olleet henkilöt. Näin ollen palkattujen henkilöiden lukumäärä (905) on vuonna 2014 kasvanut hieman sekä vuoteen 2013 (893 henkilöä) että vuoteen 2012 (877 henkilöä) verrattuna. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen suosituksen mu-kaan työsuoritteet voidaan laskea sekä palkattujen hen-kilöiden lukumääränä 31.12 että kalenterivuoden aikana tehtyinä henkilötyövuosina. Henkilötyövuodet lasketaan seuraavasti: henkilön kokonaistyöpäivien lukumäärä jae-taan 365:llä ja kerrotaan tarvittaessa osatyötä kuvaavalla prosenttiluvulla. Henkilötyövuodet kuvastavat henkilös-tön vahvuutta vuoden aikana paremmin kuin vuoden lo-pussa palkattujen henkilöiden lukumäärä. Kun Kårkullan henkilötyövuodet lasketaan vuoden 2014 osalta, saadaan 823,49 (vuonna 2013 822,49) hen-kilötyövuotta jaettuna 1 526 henkilön kesken. Lukuun sisältyvät sekä toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa olevat että määräaikaisissa työsuhteissa olevat kårkullalaiset sekä oppisopimussuhteessa ja palkkatuella työskennelleet henkilöt. Sijaisia ei lasketa henkilötyövuosiin sijaisuuden pituudesta riippumatta.

MEITÄ ON KAIKKIAAN 905

Alueittainen työntekijöiden jakaumaLukuihin sisältyvät toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevat, määräaikaisessa työsuh-teessa olevat ja oppisopimus-suhteiset työntekijät. Sen sijaan sijaiset ja lyhyissä työsuhteissa olevat (12 vuorokauteen asti) työntekijät eivät sisälly näihin lukuihin.

POHJANMAA

330

KIINTEISTÖ-HUOLTO

7

HALLINTO

22

TURUNMAA

192

UUSIMAA

303

EUC

51


NÄIN MONTA MEITÄ ON



68 PROSENTTIA ON KOKOPÄIVÄTYÖSSÄ

KUNTAYHTYMÄN 905 työntekijästä (31.1.2014) 613 (602 vuonna 2013) oli kokopäiväisessä työsuhteessa ja 292 (291) osapäiväisessä työsuhteessa. Näin ollen kokopäiväis-ten osuus oli 67,7 % (67,4 %) ja osapäiväisten osuus oli 32,3 %. (32,6). Näihin lukuihin eivät sisälly sijaiset ja ly-hyessä työsuhteessa työskennelleet työntekijät. Kokopäivätyösuhteisten työntekijöiden todellinen määrä on kasvanut 11:llä, kun taas osa-aikaisten määrä on pysynyt ennallaan vuoden 2014 aikana. Henkilöstömuu-tokset johtuvat siitä, että päätettiin perustaa henkilökoh-taisten avustajien toimet muutaman yksittäisen toimen lisäksi vuonna 2014. Kokopäiväisten ja osa-aikaisten työntekijöiden suhde on ollut sama viime vuosien ajan eikä ole viitteitä siitä, että tämä olisi muuttumassa.

Alueittaisessa tarkastelussa koko- ja osa-aikaisten työntekijöi-den välillä voi todeta joitakin eroja. Uudellamaalla 78,5 % työntekijöistä on kokopäiväisiä ja 21,5 % osa-aikaisia, Tu-runmaalla osuudet ovat 72,9 % ja 27,1 % ja Pohjanmaalla 51,5 % ja 48,5 %. Turunmaalla ja Uudellamaalla luvut ovat siis melko samat, mutta Pohjanmaalla on selvä ero. Pohjanmaan alu-eellinen lautakunta on suosinut toimien jakamista usean osa-aikaisen työntekijän kesken sillä perusteella, että tämä on toiminnalle eduksi ja että usein henkilöstö itsekin ha-luaa osa-aikaisia työsuhteita. Kokopäiväisten työntekijöiden lukumäärä oli samaa luokkaa vuonna 2014 (613) kuin vuonna 2013 (602). Kokopäiväisten työntekijöiden osuus oli 67,7 5 (67,4). Tavallisin osa-aikaisten viikkotuntimäärä on 30, eli työssä-oloprosentti oli 70,0–79,9.

EUC Kiinteistö-huolto

Hallinto Uusimaa Turunmaa Pohjanmaa

250

200

150

100

50

0

Osa-aikaiset

Kokopäiväiset

KOKO- JA OSA-AIKAINEN HENKILÖSTÖ ALUEITTAIN 31.12.2014 VIRKOJEN JA TOIMIEN lukumäärä kokopäi-

väisiksi laskettuina oli vuoden lopussa 831,90. Luvussa on kasvua 20,80 vuoden takaiseen. Tämä johtui päätöksestä perustaa henkilökoh-taisten avustajien toimia sekä joitakin muita-kin yksittäisiä toimia kesken toimintavuoden. Kaikki uudet toimet palvelevat hoitoa (hoito-henkilökuntaa), yhtään uutta toimea ei ole pe-rustettu hallintoon eikä johtoon.

HOITOHENKILÖKUNTA KASVOI


VUODEN 2014 LOPUSSA oli toistaiseksi voimassa ole-vassa työsuhteessa 749 (741 v. 2013) henkilöä, mikä on 8 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Määräaikaisessa työsuhteessa olevien henkilöiden määrä oli vuoden 2014 aikana kasvanut viidellä (122:sta 127:ään). Oppisopimus-suhteisia tai palkkatuetussa työsuhteessa oli 29 henkilöä. Oppisopimussuhteisten työntekijöiden määrä vuonna 2014 (25) oli lähes sama kuin vuonna 2013 (28). Op-pisopimussuhteisten työntekijöiden palkan maksaa työn-antaja solmittujen työsopimusten mukaan. Oppisopi-mustyösuhteessa työntekijällä on lomaoikeutta myös siltä ajalta, kun hän osallistuu teoreettiseen opiskeluun, vaikka työnantaja ei maksakaan palkkaa tältä ajalta. Työnantaja saa koulutuskorvauksen oppisopimusajalta. Korvauksen suuruudesta työnantaja ja oppisopimustoimisto sopivat erikseen. Jos työnantaja palkkaa työttömän henkilön op-pisopimuksella, työnantajalle voidaan myöntää työllistä-mistukea. Koska kuntayhtymän taloustilanne on tiukka,

YHÄ USEAMPI ON TOISTAISEKSI VOIMASSA OLEVASSA TYÖSUHTEESSA

Henkilöstömäärä työsuhteen ehtojen mukaan vuonna 2014

TOISTAISEKSI

749

MÄÄRÄ-AIKAISIA

127

OPPI-SOPIMUS

25 PALKKA-TUKI

4

henkilöstöjaosto päätti 23.2.2012 että Kårkulla samkom-mun, monen muun organisaation tavoin, ei maksa palkkaa oppisopimusopiskelijoille jotka suorittavat harjoittelujak-sonsa sen yksikön ulkopuolella jossa asianomaiset työsken-televät. Toistaiseksi voimassa olevan työsuhteen ja määräai-kaisen työsuhteen perusteella Kårkullassa työskentelevien suhde on samaa luokkaa Kårkullassa kuin Suomessa yli-malkaan. Kuntatyönantajien tilastojen mukaan toistaiseksi voimassa olevassa kunnallisessa työsuhteessa olevien osuus on 78 %, Kårkullassa luku on 83 %. Määräaikaisessa työ-suhteessa olevien vastaava osuus on Kårkullassa 14 %, kun-nissa keskimäärin 22 %. Tässä yhteydessä mainittakoon, että muodollisesti epä-pätevän henkilöstön osuus vaihtelee 13 %:n ja 20 %:n välillä alueesta riippuen. Vähiten muodollisesti epäpäteviä työntekijöitä oli Uudellamaalla ja Pohjanmaalla.

8 TOISTAISEKSI

VOIMASSA OLEVIEN TYÖSUHTEIDEN

MÄÄRÄ LISÄÄNTYI VUONNA 2014 KAHDEKSALLA.



YLI 12 KALENTERIPÄIVÄÄ sijaistanei-den työntekijöiden määrä oli vuoden viimeisenä päivänä 143 (141 vuonna 2013). Kuntayhtymän henkilöstömäärä on kasvanut, ja sijaisten osuus henkilös-töstä on pysynyt suunnilleen samana. Sijaisia tarvitaan korvaamaan vakinaista henkilökuntaa virka-, opinto-, työ- ja vuorotteluvapaiden sekä sairaus-, äitiys- ja työlomien ajaksi. Sijaisista 93 hoiti vakinaisen työntekijän tehtävät tämän opinto-, työ- ja virkavapaan aikana sekä työajan lyhennysten vuoksi. Vanhem-painlomien ja hoitovapaiden hoitami-seksi tarvittiin 32 sijaista. Loput sijai-suuksista tarvittiin hoitamaan sairaus- ja äitiyspoissaoloja. Yli 12 kalenteripäivää kestävistä sijaisuuksista maksetaan palk-ka kuukausipalkan perusteella, lyhyem-mistä sijaisuuksista tuntipalkan mukaan.

LYHYTAIKAISTEN SIJAISTEN MÄÄRÄ ENNALLAAN

LYHYISSÄ SIJAISUUKSISSA tehdyt työtunnit vä-henivät hieman: vuonna 2014 niitä tehtiin 114161,73 mikä on 693,65 vähemmän kuin vuon-na 2013. Kuukausiksi muutettuina lyhytaikaiset si-jaisuudet vastasivat 713 kuukauden työmäärää (kun päivittäiseksi työajaksi lasketaan 8 tuntia), eli lähes 60 vuotta. Tuntimäärä pieneni hieman koska toimihenkilöiden sijaistarve, esim. virkavapaan ja muiden työlomien vuoksi, pieneni. Lomasijaisten tekemät työtunnit sen sijaan kasvoivat ja siksi kokonaisvähenemäksi jäi vain n. 700 tuntia.

LYHYET SIJAISUUDET VÄHENIVÄT

Sijaiset31.12.2014

Hallinto Pohjanmaa UusimaaTurunmaaEUC



VUONNA 2014 LYHYISSÄ SIJAISUUKSISSA

TEHTIIN

694,65VÄHEMMÄN

TYÖTUNTEJA KUIN VUONNA 2013.

EN 43-ÅRIG KVINNA

KÅRKULLAN HENKILÖSTÖN sukupuolijakauma on var-sin vino, kuten yleensä sosiaali- ja terveysalalla, sillä nais-puolisten työntekijöiden osuus koko työvoimasta on lähes 84 %. Tämä sukupuolijakauma on pysynyt lähes samana viime vuosien ajan. Vuonna 2014 miesten osuus Kårkullan työntekijöistä oli n. 16 %. Aina kun henkilöstöä palkataan, on tämä sukupuolijakauman vinous syytä pitää mielessä. Tämä koskee kuntayhtymän kaikkia alueita, sillä miesten osuus alueesta riippumatta on 13–15 %. Kiinteistöhuollos-sa puolestaan kaikki työntekijät ovat miehiä, ja EUC:ssa ja hallinnossa on 20–36 % miehiä.

MIEHIÄ

16 %

NAISIA

84 %

Kolme suurinta muutosta/lisäystä vuoden 2014 aikana koskevat ikäryhmiä 30–34-vuotiaat (n . 6 %), 35–39-vuotiaat (n . 16 %) ja 45–49-vuotiaat (n . 8 %) . Näin ollen työntekijöiden keskimääräinen ikä on laskenut .

VUONNA 2014 koko henkilökunnasta n. puolet eli 50,9 % oli iältään 30–49-vuotiaita, 33,3 % oli 50-vuotiaita tai vanhempia ja 15,8 % oli alle 30-vuotiaita. Ikäjakauma on pysynyt lähes samana viime vuosina.

HENKILÖSTÖRAKENNE


IKÄJAKAUMA2014

<25

49

25–34

202

35–44

204

45–54

176

55+

204


31.12.2104 TYÖSUHTEESSA olleiden työnte-kijöiden keskimääräinen ikä oli 43,27 vuotta. Keskimääräinen ikä on siis laskenut lähes koko-naisella vuodella kun verrataan vuoteen 2013. Kårkulla samkommunissa työskentelevien ikä-jakauman muutos vastaa valtakunnallista kehi-tystä: kuntatyöntekijöiden keskimääräinen ikä vuonna 2013 oli n. 45,7 vuotta Kuntatyönan-tajien tilastotietojen mukaan. Kuntayhtymän nais- ja miestyöntekijöiden ikäjakaumissa ei ole mainittavia eroja.

Henkilöstön keski-määräinen ikä alueittain vuonna 2014

MiehetEUC 41,70Kiinteistöhuolto 45,29Hallinto 37,88Uusimaa 40,16Turunmaa 35,96Pohjanmaa 45,80

NaisetEUC 48,54Kiinteistöhuolto 0,00Hallinto 46,50Uusimaa 42,36Turunmaa 44,74Pohjanmaa 43,15

YHTEENSÄ

41,59VUOTTA

YHTEENSÄ

43,58VUOTTA



2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030

30

25

20

15

10

5

0

KUNTIEN eläkevakuutusennuste kertoo kuinka monta hen-kilöä on siirtymässä vanhuuseläkkeelle lähivuosina. Ennus-te perustuu virka- tai työsuhteessa oleviin määräaikaisin tai toistaiseksi solmitussa työsuhteessa oleviin sekä kunnallisen eläkelain mukaan vakuutettuihin työntekijöihin. Koska van-huuseläkkeelle voidaan hakea omavalintaisesti 63–68-vuo-tiaana, ei ole mahdollista ennustaa tarkoin kuinka monta työntekijää jää vuosittain eläkkeelle. Eläköitymiskeskiarvo kuluneen 10 vuoden aikana on ollut hieman yli 20 henkilöä vuodessa. Eläkkeelle siirtyvien määrä Kårkulla samkommu-nista näyttää pysyvän varsin vakaana, vaikka vuonna 2015 määrä näyttää hieman kasvavan.

TYÖNTEKIJÖIDEN VAIHTUVUUS

VANHUUSELÄKE-ENNUSTE 2015–2030

Kuntayhtymästä eläkkeelle siirtyneet vuonna 2014

YHTEENSÄ2015–2030

288

ORGANISAATIOMUUTOKSEN jälkeinen vuosi, vuosi 2014, oli ”normaali” vuosi työntekijöiden vaihtuvuuden suhteen, mikä kyllä heijastuu tilastoihin. Yleinen vaihtuvuusosuus on 5–10 %. Vuonna 2014 17 henkilöä jäi vanhuuseläkkeelle ja 3 henkilöä työ-kyvyttömyyseläkkeelle. Osa-aikaeläkkeelle siirtyi 2 henkilöä ja osa-työkyvyttömyyseläkkeelle 3 henkilöä. Vanhuuseläkkeelle siirtynei-den määrä väheni muutamalla henkilöllä vuoteen 2013 verrattuna. Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keskimääräinen ikä oli 63,3 vuot-ta, sama kuin vuonna 2013. Tuoreimman Eläketurvakeskuksen ti-lastotiedon mukaan (vuodelta 2013) oli kunnallisesta työsuhteesta vanhuuseläkkeelle siirtyneiden henkilöiden keskimääräinen ikä 63,7 vuotta. On tosin muistettava, että tähän lukuun sisältyvät kaikki kuntatyöntekijät sektorista riippumatta.

ELÄKEIKÄ KESKIMÄÄRIN

63,3VUOTTA

Osa-työkyvyttömyys-

eläke

Työ-kyvyttömyys-

eläke

VanhuuseläkeOsa-aikaeläke



HENKILÖSTÖMÄÄRÄN SUHTEEN korjatun poissaolo-päivien lukumäärän kasvu pysähtyi vuonna 2014 ja oli n. 0,4 kalenterivuorokautta pienempi kuin vuonna 2013. Nämä poissaolot ovat johtuneet sairaudesta, työtapatur-masta, työmatkatapaturmasta tai ammattitaudista. Keski-määräinen poissaolopäivien määrä työntekijää kohden vuonna 2014 oli 20,26. On syytä pitää mielessä, että tilastoa vääristää muuta-ma pitkäaikainen, jopa koko vuoden kestävä, sairausloma.

POISSAOLOJEN KASVU ON PYSÄHTYNYT

MUUT SAIRAUDESTA JOHTUVAT POISSAOLOPÄIVÄT TYÖNTEKIJÄÄ KOHDEN

EUC Kiinteistöhuolto Hallinto Uusimaa Turunmaa Pohjanmaa

25

20

15

10

5

0

2014

2013

YHTEENSÄ2013

20,65PÄIVÄÄ

YHTEENSÄ 2014

20,26PÄIVÄÄ

KUNTAPUOLEN sosiaali- ja terveysalalla sairauspoissaolot ovat usein tavallisem-pia kuin muissa kuntaorganisaatioissa. Ja erityishuollossa sairauspoissaolo on taval-lisempaa kuin sosiaali- ja terveyspuolen poissaoloissa keskimäärin. Kun verrataan Kårkullan sairauspoissaoloja muiden eri-tyishuoltopiirien sairauspoissaoloihin, jäl-kimmäisten luvut ovat n. 16–21 kalenteri-päivää työntekijää kohden. Kårkulla ei siis poikkea keskiarvoista. Kårkullassa keski-määräisten vuosittaisten sairauspoissaolo-päivien määrä työntekijää kohden on 10 edellisen vuoden aikana vaihdellut n. 17:n ja 22:n välillä.

ERITYISHUOLLOSSA SAIRAUSPOISSA-OLOT TAVALLISIA



KÅRKULLAN työntekijä voi olla sairauden vuoksi pois-sa työstä ilman lääkärin tai terveydenhoitajan todistusta kaksi kalenteripäivää. Jos sairauspoissaolo kestää 3–5 päivää terveydenhoitajan todistus riittää, mutta yli 5 päivää kestävistä sairauspoissaoloista on esitettävä lää-kärintodistus. Tavallisin sairauspoissaolon kesto on 4–60 päivää. Yleisimmät pitkäaikaisen työkyvyttömyyden syyt ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja psyykkiset sairaudet. Nämä aiheuttavat yhteensä n. 70 % sairauspoissaolois-ta. Koska Kårkulla samkommun hankkii työterveyspal-

velut monelta palveluntuottajalta, tilastointi vaihtelee. Siksi on hyvin vaikeaa laatia kattavat työterveystilastot, mutta edellä mainittu kuvastaa tilannetta suhteellisen totuudenmukaisesti. Vuoden 18331 sairauspoissaolopäivästä 50–59-vuo-tiaiden työntekijöiden osuus on suurin. Tässä ikäryh-mässä oli 5098 sairauspoissaolopäivää, eli 28 % kaikista sairauspoissaolopäivistä. Myös ikäryhmissä 40–44 ja 45–49-vuotiaat sairauspoissaolojen lukumäärä on n. 2 000 päivää kussakin ryhmässä. Tätä nuorempien ikä-ryhmissä jakauma on melko tasainen.

18 331 POISSAOLOPÄIVÄÄ

KUN POISSAOLOLUKUJA tarkastellaan alueittain ja kun asumistoimintaa verrataan päivätoimintaan, voi todeta, että asumistoiminnassa olevien työntekijöiden osuus kokonaispoissaoloista on 56-86 %. Poissaolot Uu-dellamaalla ja Pohjanmaalla ovat samaa luokkaa, mutta Turunmaalla tämä poissaoloprosentti on pienin. Poissa-olot johtuvat asumispalveluiden raskaammasta fyysisestä työstä mutta myös siitä, että raskashoitoisemmat asiak-kaat oleskelevat enemmän asumisyksiköissä kuin päivä-toiminnassa. Tästä aiheutuu myös psyykkistä rasitusta työntekijöille. Vuoden 2014 poissaolotilastoista ilmenee edelleen, että 31 työntekijää oli poissa töistä 91–180 päivää, joista yhteenlasketuksi poissaolomääräksi tulee 3 832 sairaus-poissaolopäivää. Keskimäärin nämä työntekijät olivat n. 124 päivää työkyvyttöminä sairauden vuoksi vuonna 2014. Yli 180 päivää kestäneitä sairauspoissaoloja oli 20 työntekijällä. Yhteenlasketuksi sairauspoissaolojen mää-räksi muodostuu 4 490 päivää ja keskimääräiseksi sai-rauspoissaoloajaksi n. 225 päivää tämän ryhmän työn-tekijöitä kohden. Näiden 51 työntekijän yhteenlaskettu sairauspoissaolo oli 8 322 päivää, eli 45 % kokonaismää-rästä, joka oli 18331 työkyvyttömyyspäivää. Alueittaisesti on myös tarkasteltu hallintohenkilö-kunnan (alue- ja yksikköjohdon) ja neuvolahenkilökun-nan sairauspoissaolot. Näissä työntekijäryhmissä koko-naissairauspoissaolo oli 267 päivää, eli keskimäärin 5,68 sairauspoissaolopäivää toimintavuoden aikana. Lasken-tatavasta johtuen hoitohenkilökunnan sairauspoissaolo on käytännössä ollut hieman suurempi kuin mitä tässä kappaleessa on esitetty.

RASKAAMPI TYÖ ASUMISTOIMINNASSA

HENKILÖSTÖN SAIRAUSPOISSAOLOT KALENTERIVUODEN AIKANA

Päiviä>180

Päiviä 91-180

Päiviä 61-90

Päiviä 30-60

Päiviä 4-29

Päiviä 1-3

400

350

300

250

200

150

100

50

0

2014

2013

YHTEENSÄ 2013

815HENKILÖÄ

YHTEENSÄ2014

854HENKILÖÄ

Henkilömäärä



VUODEN 2014 aikana raportoitiin 23 työtapaturmaa. Pohjanmaalla niitä sat-tui 7, Uudellamaalla 10 ja Turunmaalla 6. Näistä työtapaturmista aiheutui 372 työkyvyttömyyspäivää (vaihtelu 1–117 päivää). Lievien tapaturmien ja läheltäpi-titilanteiden määrä on huolestuttavan suuri. Yleisin syy on hoitotyössä ilme-nevät väkivaltatilanteet tai niiden uhka. Työssä esiintyvän väkivallan ja väkival-lan uhan estäminen ovat tärkeimpiä työympäristön, työtapojen ja koulutuk-sen kehittämisen kohdealueita Kårkulla samkommunin työterveystoiminnassa.

PALJON LIEVIÄ TYÖTAPATURMIA



SAIRAUSPOISSAOLOT HENKILÖTYÖVUOSINA TUKEAKSEEN mahdollisimman varhain henki-

löitä, joilla on paljon sairauspoissaoloja, henki-löstöjaos on päättänyt että työntekijät, jotka ka-lenterivuoden aikana ovat vähintään viisi kertaa työkyvyttömiä ja poissa työstä sairauden vuoksi saavat kutsun työterveysvastaanotolle konsul-taatiota varten. Tavoite on auttaa työntekijää hyvissä ajoin ennen vakavampaa sairastumis-ta. 1.6.2012 voimaan astunut laki pyrkii myös tukemaan pitkäaikaissairaita. Siinä velvoitetaan työnantajaa kytkemään työterveyshuolto mu-kaan niiden työntekijöiden hoitoon kun työn-tekijä on sairauden vuoksi ollut työkyvytön 30 päivää. Tämä hanke on lähtenyt käyntiin vaihte-levasti ja koko vuoden aikana on ponnisteltu ti-lanteen oikaisemiseksi. Yksikköpäälliköitä keho-tetaan seuraamaan nykyistä tarkemmin yksikön työntekijöiden sairauspoissaoloja ja olemaan aktiivisemmin yhteydessä työterveyshuoltoon. Tammikuussa aloitettiin kokeilu, jossa ny-kyistä aktiivisemmin otetaan suoraan yhteyttä yksikköpäälliköihin joiden yksiköissä on em. poissaoloehdot täyttäviä työntekijöitä. Yhtey-denoton tarkoitus on selvittää näiden työnteki-jöiden työkyky. Työterveyshoitajalle toimitetaan luettelo työntekijöistä, jotka ovat usein tai pitkiä aikoja sairauden vuoksi työkyvyttömiä tai ovat muuten poissa töistä sekä näiden työntekijöiden palveluyksiköistä. Yksikköpäälliköihin otetaan yhteyttä ja heitä kehotetaan ottamaan pikaisesti yhteyttä työterveyshuoltoon, jotta työntekijälle järjestetään heti asianmukaista hoitoa tai toi-menpiteitä työkyvyn palauttamiseksi ja pitkien sairauspoissaolojen välttämiseksi.

APUA AJOISSA

KUNNALLISEN TYÖMARKKINALAITOKSEN suosituksen mukaan sairauspoissaolopäivät voi-daan laskea sekä palkattujen henkilöiden luku-määränä 31.12. että kalenterivuoden aikana tehtyinä henkilötyövuosina. Henkilötyövuosi lasketaan seuraavasti: Henkilön kokonaistyö-päivien lukumäärä jaetaan 365:llä ja kerrotaan tarvittaessa osatyötä kuvaavalla prosenttiluvulla. Henkilötyövuodet kuvastavat henkilöstömäärää vuoden aikana paremmin kuin vuoden lopussa palkattujen henkilöiden lukumäärä. Tämä joh-tuu siitä, että henkilötyövuosien laskemisessa otetaan huomioon vuoden aikana palkattujen henkilöiden määrä sekä ne työsuhteet, jotka ovat olleet voimassa vain osan vuotta, sekä osa-aikai-set työsuhteet. Henkilötyövuosina laskettuna Kårkullan sairauspoissaolopäivät olivat 22,26 (vuonna 2013 22,41) henkilötyövuotta jaettuna 1 526 henkilön kesken. Lukuun sisältyvät sekä toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevat kårkullalaiset että määräaikaisessa työsuhteessa olleet kårkullalaiset ynnä oppisopimussuhteessa ja palkkatuella työskennelleet henkilöt. Sijaiset eivät sisälly henkilötyövuosilaskelmiin.



KUUKAUSITTAINEN POISSAOLO

VUONNA 2014 sairauspoissaoloja oli vuoteen 2013 ver-rattuna erityisen paljon vuoden viiden ensimmäisen kuu-kauden aikana. Tilastot osoittavat myös selvästi, että kesä-, heinä- ja elokuussa on vähiten sairauspoissaoloja. Myös lomakauden muina kuukausina ollaan vähemmän poissa työstä sairauden vuoksi kuin myöhäissyksyllä ja talvella. Verraten vähäinen sairauspoissaolo heinäkuussa johtuu osittain siitä, että monet päivähoitoyksiköt ovat silloin kiinni. Pienempi sairauspoissaolo kesäkuukausina on yh-teydessä siihen, että kesälomakausi kestää 2. päivästä tou-kokuuta 30. päivään syyskuuta. Huhtikuussa todettava muita kevätkuukausia pienempi sairauspoissaolo johtunee siitä, että huhtikuu on viimeinen talvilomakuukausi. Tal-vikuukausina (tammikuusta maaliskuuhun) henkilöstö sairastuu usein kausi-influenssaan.

OMAN LAPSEN sairastumisesta johtuvien työstä poissa-olopäivien määrä kasvoi vuonna 2014 154 päivällä edelli-seen vuoteen verrattuna, suhteellinen kasvu on n. 32 %. Yksittäisten poissaolopäivien lisäksi toimintavuoden ai-kana 14 työntekijää oli yli 10 päivää ja 4 työntekijää yli 20 päivää poissa töistä sairaan lapsen vuoksi. Merkittävä poissaolojen kasvu johtuikin näistä syistä. Poissaololuvut olivat suurimmat Uudellamaalla, mikä ainakin osittain liittyy siihen, että työntekijöiden keskimääräinen ikä on Uudellamaalla hieman matalampi kuin muualla kun-tayhtymässä. Toinen syy Uudenmaan tilanteeseen saat-taa liittyä alueen sosiaalirakenteisiin, jotka joiltakin osin poikkeavat muiden alueiden rakenteista. Metropolialu-eella näet etäisyydet omaisiin voivat olla pitkät ja tämä vaikeuttaa sairaan lapsen hoitojärjestelyä suhteessa enem-

POISSAOLO SAIRAAN LAPSEN HOITAMISTA VARTEN män metropolialueella kuin muualla. Työntekijällä on oikeus väliaikaiseen, pal-kalliseen hoitovapaaseen kolmen kalenteripäi-vän ajaksi alle 10-vuotiaan, äkillisesti sairas-tuneen ja työntekijän taloudessa asuvan lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi. Sama oikeus koskee myös vanhempaa joka asuu eri taloudessa kuin lapsi. Tarkoitus on, että tämä ti-lapäinen hoitovapaa jakautuu tasan molempien vanhempien kesken. Koska Kårkulla samkom-munin työntekijät ovat valtaosaltaan naisia, on ilmiselvä mahdollisuus, että Kårkulla itse asias-sa joutuu kustantamaan kohtuuttoman suuren osan näistä työstä poissaoloista.

KUUKAUSITTAISET SAIRAUSPOISSAOLOT VUONNA 2014

TAM

MIK

UU

HEL

MIK

UU

MA

ALI

SKU

U

HU

HTI

KUU

TOU

KOKU

U

KESÄ

KUU

HEI

NÄ

KUU

ELO

KUU

SYSK

UU

2000

1800

1600

1400

1200

1000

800

600

400

200

0

LOKA

KUU

MA

RRA

SKU

U

JOU

LUKU

U

Kiinteistö-huolto

PohjanmaaTurunmaaUusimaaHallintoEUC

350

300

250

200

150

100

50

0

2014

2013

SAIRAUSPOISSAOLOT HENKILÖTYÖVUOSINA

YHTEENSÄ2013

488PÄIVÄÄ

YHTEENSÄ2014

642PÄIVÄÄ




MUISTA SYISTÄ JOHTUVAT POISSAOLOPÄIVÄTMUIDEN KUIN sairauden tai sairaan lapsen hoidosta aiheutuneiden poissa-olopäivien lukumäärä koko kuntayhtymän tasolla oli 37 197 vuonna 2013. Vuonna 2014 luku oli 439 päivän verran pienempi. Pohjanmaalla etenkin hoito-, virka ja työvapaat ovat määrällisesti kasva-neet, ja vanhempainlomat ja palkattomat vuorotteluvapaat ovat vähentyneet. Vanhempainlomat ovat ylimalkaan vähentyneet kuntayhtymässä. Työstä pois-saolopäivien määrä on toki suhteutettava työsuhteisten henkilöiden alueittai-seen määrään. Eniten työntekijöitä on Pohjanmaalla, hieman vähemmän Uu-dellamaalla ja Turunmaalla vähiten. Selviä syitä aluekohtaisiin eroihin ei ole tiedossa. Kuitenkin eri poissaolojen kesto voi vaihdella huomattavastikin, ja on mahdollista että esim. vain yhden työntekijän vuoden kestävä vuorotteluvapaajakso vaikuttaa tuntuvasti tilastoi-hin.

Äitiys/Isyys/Vanhempainloma

Opiskeluvapaa

Hoitovapaa

Vuorotteluvapaa

Kuntoutustuki

Virkavapaa, työvapaa

15 000

14 000

13 000

12 000

11 000

10 000

9 000

8 000

7 000

6 000

5 000

4 000

3 000

2 000

1 000

0

Kiinteistöhuolto UusimaaHallintoEUC2014 20132014 20132014 20132014 20132014 20132014 2013

PohjanmaaTurunmaa

YHTEENSÄ2142

YHTEENSÄ41

YHTEENSÄ 542

YHTEENSÄ 12 145

YHTEENSÄ 1 622

YHTEENSÄ 6

YHTEENSÄ 923

YHTEENSÄ 12 802

YHTEENSÄ 6 714

YHTEENSÄ 15 607

YHTEENSÄ7 980

YHTEENSÄ 14 303


HENKILÖSTÖKULUT

PALKKAKULUJA seurataan kuukausittain kulujen seuran-nan vuoksi. Ensimmäisen vuosipuoliskon aikana näytti siltä, että talousarvio alittuu, mutta vuoden edetessä palk-kakulut saavuttivat budjetoidun määrän. Henkilökunnalle tarjottiin mahdollisuutta ns. ”talkoovapaisiin”, eli kahden viikon palkattomaan virkavapauteen. Talkoovapailla syntyi 46 507,75 euron palkkasäästö, sillä vapaat tulivat käyttöön jo toukokuussa. Vuoden loppuun mennessä palkkakulut

pysyivät budjetissaan eikä koko palkkamäärärahaa edes käytetty vuonna 2014, ja tämä koskee periaatteessa kaikkia kuntayhtymän alueita. Samalla eivät kuitenkaan budjetoi-dut suoritteet toteutuneet, eli tulot jäivät arvioiduista. Tarvitaan kipeästi työkalua, jolla yksikkötasolla voitai-siin helposti arvioida tulot ja menot sekä suoritteet suh-teessa talousarvioon.

VEROTETTAVAT PALKAT JA PALKKIOT

4 000 000

3 500 000

3 000 000

2 500 000

2 000 000

1 500 000

1 000 000

500 000

0

TAM

MIK

UU

HEL

MIK

UU

MA

ALI

SKU

U

HU

HTI

KUU

TOU

KOKU

U

KESÄ

KUU

HEI

NÄ

KUU

ELO

KUU

SYYS

KUU

LOKA

KUU

MA

RRA

SKU

U

2014

2013 YHTEENSÄ2014

31 963 469EUROA

JOU

LUKU

U

TALKOOVAPAILLA SÄÄSTETTIIN

46 508 € PALKKAKUSTANNUKSISSA



KÅRKULLA SAMKOMMUNISSA suu-rimmalla osalla työntekijöistä palkkaus määräytyy Kunnallisen virka- ja työehto-sopimuksen eli KVTES:n mukaan. Muita virkaehtosopimuksia, joita noudatetaan kuntayhtymässä ovat Kunnallinen lääkä-rien virkaehtosopimus (LS), Kunnallinen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopi-mus (TTES) sekä Kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus (TS).Vuonna 2014 Kårkulla maksoi verotettavia palkkoja ja palkkioita 31 963 468,55 euron edestä. Kaikkiaan maksettiin 23 699 palk-kaa, eli n. 1 975 palkkamaksua kuukaudes-sa. Vuoden 2014 palkkabudjetista käytet-tiin 98,8 %, mutta koska suoritetoteutuma oli budjetoitua pienempi, ei palkkasäästös-tä syntynyt säästöä, vaan henkilöstöresurs-sit oli sopeutettava toteutuneiden suorit-teiden suhteen. Palkatonta virkavapautta kertyi 784 työpäivän verran. Tästä säästyi 46 507,75 euroa palkan sivukulut poislu-kien. Säästötalkosiin ei tietenkään voitu edes osallistua kaikkialla kuntayhtymässä, vaan ainoastaan niissä tehtävissä joissa oli mahdollista pitää virkavapautta ilman si-jaisia.

32 MILJOONAN PALKKAKULUT


KESKIMÄÄRÄINEN KOKONAISKUUKAUSIPALKKA

2 369 €


VUODEN 2014 lopussa työterveyshuollon piiriin kuulu-neiden työntekijöiden määrä oli 905 henkilöä, jotka siis oli-vat koko- tai osapäivätyösuhteessa (vuonna 2013 luku oli 893). Turunmaalla näitä työntekijöitä oli 272 (268), Poh-janmaalla 330 (318) ja Uudellamaalla 303 (307). Näiden lisäksi 300–400 lyhytaikaisessa työsuhteessa olleet sijaiset olivat osittain työterveyshuollon piirissä. Työterveyshuol-toon kuuluvat lisäksi sosiaalihuoltolain § 27d mukaan työ-suhteessa olevat henkilöt avustajineen.

AJANJAKSONA 1.1.–31.12.2014 henkilöstöpäällikkö Fredrik Laurén vastasi työterveyshuollosta. Kuntayhty-män työterveyshoitajana on toiminut Carola Jahnsson, jonka kokonaistyöajasta 75 % on osoitettu työterveyshuol-lon tehtäviin. Työterveyshoitaja on myös osallistunut työ-terveyshenkilöstön koulutukseen. Kårkulla samkommunilla oli oma työterveyshuollon toimipiste Paraisten hoitokodin yhteydessä vuonna 2014 kuten aiempinakin vuosina. Tämä työterveyden toimipiste palveli Kårkullan hoitokodin, keskushallinnon, Paraisten neuvolan, Paraisten työkeskuksen, Paraisten asumisyksi-köiden sekä Nauvon Villa Käldingen työntekijöitä.

Muualla työterveyspalvelut ostettiin joko paikallisten terveyskeskusten työterveydestä tai yksityisiltä toimijoilta, osittain riippuen henkilöstön mieltymyksistä. Useimmiten ostopalvelusopimukset on solmittu paikallisten terveyskes-kusten kanssa. Työterveyssopimuksia on solmittu seuraavien toimijoi-den kanssa: Suomen Terveystalo, Paraisten Lääkärikeskus, Vantaan työterveys, Työplus, Kuninkaantien työterveys, Folkhälsan Syd ab, Kristiina Medi sekä Raaseporin, Kris-tiinankaupungin, Kemiönsaaren, Maalahti-Mustasaaren, Hangon ja Vaasan terveyskeskusten kanssa. Kaikissa toi-mipisteissä sopimukset ovat samanlaiset, riippumatta siitä onko palveluntuottaja kunnallinen vai yksityinen. Useim-mat sopimukset ovat voimassa toistaiseksi. Päätetyötä tekevät saattoivat hankkia itselleen pääte-työskentelyyn sopivat silmälasit. Uusien työntekijöiden terveystarkastuksia ja määräaikaisia ikätarkastuksia sekä työpaikkakäyntejä on tehty. Työterveys on laatinut yksi-lölliset ohjeet jotka koskevat ergonomiaa, hygieniaa, ve-renpainetta, painoa, liikuntaa, kolesterolia ja ruokavaliota. Kuntayhtymän henkilökunnalle tarjottiin rokotusta kau-si-influenssaa ja B-hepatiittia vastaan. Runsaisiin sairaus-poissaoloihin pyritään puuttumaan varhain laaditun suun-nitelman mukaan (ks. kohta ”Apua ajoissa”, sivu 18). Kuntayhtymä haki uutta Aslak-kuntoutuskurssia vuo-siksi 2013–2014. Kurssilla on 10 paikkaa varattu maini-tuille vuosille. Vuonna 2014 haettiin myös kurssia vuodel-le 2015. Vuonna 2014 työntekijät ovat tarvittaessa saaneet lähetteen yksilölliseen kuntoutukseen, lähinnä Tyk- ja As-lak-kuntoutukseen.

TYÖTERVEYSHUOLTO


SAIRAUS-POISSAOLOT

KESKIMÄÄRÄINEN SAIRAUSPOISSAOLO-PÄIVIEN LUKUMÄÄRÄ TYÖNTEKIJÄÄ KOHTI

VUONNA OLI

20,26 (2013 20,65)

Uusimaa PohjanmaaTurunmaa

YHTEENSÄ 2013

18 440PÄIVÄÄ

YHTEENSÄ 2014

18 331PÄIVÄÄ

8 000

7 000

6 000

5 000

4 000

3 000

2 000

1 000

0

2014

2013



TYÖKYKYÄ YLLÄPITÄVÄ TOIMINTA

TYÖKYKYÄ YLLÄPITÄVÄ toiminta tunnetaan ty-ky-toimintana. Kårkulla samkommun on vuodes-ta 2002 noudattanut laatimaansa tyky-ohjelmaa. Koko kuntayhtymää koskeva tyky-toimikunta on hoitanut tätä tehtävää vuonna 2014. Toimikun-nan jäsenet ovat henkilöstöpäällikkö, työterveys-hoitaja, työsuojelupäällikkö, henkilöstösihteeri ja 1–2 yhteistyökomitean nimeämää henkilöstön edustajaa. Vuonna 2014 tyky-toimintaan oli varattu 60 000 euroa. Vuoden aikana myytiin n. 13 200 liikunta- ja kulttuuriseteliä, jotka henkilökunta saattoi käyttää sekä yksilöllisen liikunnan ja kult-tuurin edistämiseen että yksikkötason toimintaan. Työntekijöillä oli oikeus lunastaa 15–35 liikun-ta- ja kulttuuriseteliä 2,50 euron kappalehintaan. Kunkin setelin arvo oli 5,00 euroa. Koska setelit käyvät koko valtakunnassa, niiden käyttö on osoit-tautunut varsin menestykselliseksi etenkin Kårkul-lan tapaisessa työpaikassa, joka on maantieteelli-sesti kovin hajallaan. Tyky-toiminnan puitteissa toteutettiin myös erilaisia liikuntatempauksia, joihin henkilökunta osallistui innokkaasti. Niinpä toteutettiin liikun-takampanja, jossa kaikkien osallistuneiden kesken arvottiin lahjakortteja. Kårkulla tuki myös tupa-koinnista eroon haluavia työntekijöitään kustan-tamalla osan tupakasta vieroitukseen käytettävistä lääke- tai nikotiinivalmisteiden kuluista vieroittu-misen neljän ensimmäisen viikon ajan.

”SAVUTON KÅRKULLA” HANKE jatkui vuonna 2014 yhteistyössä työterveyshuollon ja tyky-ryhmän kanssa. Tu-pakoinnista luopumista haluavalle työntekijälle on tarjottu nikotiinivalmisteita tai reseptilääkkeitä vieroitusta varten 100 euron määrään asti. Työterveyshuolto on muutoinkin osallistunut innokkaasti kuntayhtymän tyky-toimintaan. Työterveyshoitaja kuului kuntayhtymän tyky-toiminnan johtoryhmään ja häntä on kuultu asiantuntijana yhteis-

työkomitean kokouksissa. Yhteistyökomitea toimii myös kuntayhtymän lakisääteisenä työsuojelutoimikuntana. Työnantaja saa korvausta Kelalta työterveyshuollon välttämättömistä ja kohtuullisista kustannuksista. Kor-vaus jaetaan luokkaan I, joka käsittää ennaltaehkäisevän työterveystoiminnan, ja luokkaan II, joka käsittää yleis-lääkäritasoisen sairaanhoidon. Luokassa I korvaus on 60 % ja luokassa II 50 %.

TYÖTERVEYSHUOLLON KUSTANNUKSET

300 000

250 000

200 000

150 000

100 000

50 000

02011 2012 2013

Työterveyshuolto

Sairaanhoito

YHTEENSÄ 2014

268 454EUROA

2014


TYÖSUOJELU

TERVEYDEN, TURVALLISUUDEN ja hyvinvoinnin on toteuduttava jokaisella työpaikalla ja organisaation kaikil-la tasoilla. Työsuojelun tavoitteena on parantaa työpaikan terveysoloja ja lisätä työntekijöiden työssä viihtymistä. Hyvin toimiva työsuojelu edistää työntekijöiden fyysistä ja henkistä terveyttä, oikeudenmukaisuutta sekä parantaa viihtyvyyttä ja työpaikan yhteistyötä. Hyvin toimiva työ-suojelu edistää myös työntekijöiden vapaa-ajan turvalli-suutta ja hyvinvointia.

TYÖSUOJELUTOIMIKUNTA JA TYÖSUOJELUYHTEISTYÖUusi työsuojeluorganisaatio aloitti toimintansa vuonna 2014. Sen toimikausi on 2014–2017. Kuntayhtymällä on

kaikilla toiminta-alueilla (Turunmaa, Uusimaa ja Pohjan-maa) työsuojeluvaltuutettuja, jotka ovat työntekijöiden valitsemia. Työsuojeluvaltuutettujen tehtävien hoitoon on varattu 10 tuntia viikossa kullakin alueella. Perusperiaa-te on, että alueen työsuojeluvaltuutettu käyttää 6 tuntia työaikaa viikossa työsuojeluasioihin ja että kaksi varaval-tuutettua käyttää kukin tähän 2 tuntia viikossa. Kårkulla samkommun on tietoisesti varannut työsuojelutehtävien hoitoon työaikaa myös varavaltuutetuille, jotta työsuoje-luosaaminen olisi riittävän laajapohjaista. Työsuojeluval-tuutetut ja työsuojelupäällikkö ovat tavanneet säännöllises-ti kuluneen vuoden aikana keskustellakseen ajankohtaisista asioista. Työsuojelutoimikuntana toimii kuntayhtymän yhteistyökomitea. Työsuojelupäällikkö on myös tyky-toi-

mikunnan jäsen. Johto tarkistaa ja hyväksyy työsuojeluoh-jelman ensimmäisen osan vuosittain. Vastavalittu työsuoje-lutoimikunta tarkistaa ohjelman toisen osan, jonka hallitus hyväksyy. Tämä tapahtuu neljän vuoden välein. Työsuojelupäällikön toimipaikka on Paraisten keskus-hallinnossa, mutta hän on käynyt tutustumiskäynneillä kuntayhtymän eri yksiköissä. Aloitteen työsuojelupääl-likön käynnille eri yksiköissä on tehnyt joko yksikkö tai työsuojelupäällikkö itse. Kuntayhtymän eri rakennus-hankkeisiin liittyvistä rakennuspiirustuksista on konsultoi-tu työsuojelua. Toiminnan painopiste on ollut turvallisen työilmapiirin luomisessa. Työssä esiintyvän väkivallan ja väkivallan uhan estäminen ovat tärkeimpiä työympäristön, työtapojen ja henkilöstökoulutuksen kehittämisen koh-dealueita Kårkulla samkommunin piirissä.

Vuoden 2014 tapahtumia

TYÖSUOJELU


PALO-TURVALLISUUS

TYÖSUOJELUN TURVALLISTA

TYÖYMPÄRISTÖÄ KOSKEVA LUENTO OSAKSI

EUC:N KOULUTUS-PAKETTIA JA SISÄISTÄ

HENKILÖSTÖ-KOULUTUSTA

TAPATURMIEN JA POIKKEAMIEN

RAPORTOINTI-JÄRJESTELMÄ

HAIPRO OTETTU KÄYTTÖÖN

TURUNMAALLA

ESIMIEHILLE TARKOITETTUA

TYÖSUOJELU- JA TYÖ-TERVEYSKOULUTUSTA JÄRJESTETTY YHDESSÄ TYÖTERVEYSHUOLLON

KANSSA

HENKILÖSTÖ-KYSELY TYÖSSÄ ESIINTYVÄSTÄ VÄKIVALLASTA

JA UHASTA

TYÖSUOJELU-KÄYNNIT

TOIMINTA-YKSIKÖISSÄ

TURVALLISEN TYÖYMPÄRISTÖN TOIMINTAMALLI

RISKIEN ARVIOINTI KAIKILLA

TYÖPAIKOILLA

KIUSAAMISTA JA EPÄASIALLISTA

KOHTELUA KOSKEVAN TOIMINTA-

SUUNNITELMAN PÄIVITYS

TYÖSUOJELU

TAPATURMIEN KOKONAISMÄÄRÄ

VUODEN 2014 AIKANA raportoitiin 23 työtapa-turmaa. Pohjanmaalla niitä sattui 7, Uudellamaalla 10 ja Turunmaalla 6. Näistä työtapaturmista aiheu-tui 372 työkyvyttömyyspäivää (vaihtelu 1–117 päi-vää).

RISKIENHALLINTA

RISKIENHALLINNAN on oltava osa päivittäistä työtä ja riskienhallinta on otettava huomioon kaikissa suun-nitelmissa. Vahinkojen ja läheltäpititilanteiden rapor-tointi ja analyysi ovat tärkeitä riskienhallinnan työkalu-ja. Tällä tavoin riskienhallinta on osaltaan ehkäisemässä tapaturmia. Aina kun riskejä arvioidaan kokonaisuuk-sina, on erittäin tärkeää, että arvioinnit tehdään yksi-köittäin. Linjaorganisaation esimiehille on toimitettava riskienhallinta-arviot tiedoksi, ja heidän tehtävänään on ryhtyä toimiin työympäristön parantamiseksi.

On huomattava, että vaikka numeroiden

valossa jokin riski on useimmilla

työpaikoilla vähäinen, voi

tällainen riski olla

merkittävä niillä työ-paikoilla,

joissa se vallitsee.

Tärkeintä on, että yksiköissä

laaditaan toiminta-suunnitelma turvalli-

semman työpaikan luomiseksi.

2010 2011 2012 2013 2014


VUODEN 2014 RISKIENHALLINTA-ARVIOISSA

ON TODETTU SEURAAVAT KESKEISET HAASTEET:

• henkilökunnan työssään kohtaama haastava käytös ja väkivalta

• ahtaiden ja epätarkoituksenmukaisten työtilojen luomat ongelmat,

lämpötilojen, sisäilman ja melun tuomat ongelmat

• henkinen kuormittuminen

TYÖSUOJELU

TYÖYMPÄRISTÖN LAADUN-VARMENNUS

KÅRKULLA SAMMKOMMUNIN työ-suojelun tilaa suhteessa OHSAS 18001- ja 18002 standardeihin on arvioitu. Arvio on osa kuntayhtymän laatutyös-kentelyä. Kuntayhtymässä on määrä ensin sertifioida tuotteeseen liittyvä laa-tutyö (ISO 9001) ja sen jälkeen pohtia tarkemmin onko syytä sertifioida myös työympäristön johtamisjärjestelmä.


TURVALLINEN TYÖYMPÄRISTÖKUNTAYHTYMÄSSÄ on jo pitkään tehty töitä toi-mintasuunnitelmien laatimiseksi asiakkaiden haasta-van käyttäytymisen varalta. Turvallisen työympäris-tön toimintamalli on laadittu. Keväällä 2014 tehtiin koko kuntayhtymässä kysely, joka osoitti, että hen-kilöstö kohtaa yhä useammin väkivaltaa jokapäiväi-sessä työssään. Arviolta 30 % toimintayksiköiden työntekijöistä vastasi kyselyyn ja vastauksia saatiin miltei saman verran kaikilta kuntayhtymän toimin-ta-alueilta.

VASTAAJAT olivat myös erittäin kiinnostuneita op-pimaan lisää haastavan käyttäytymisen ehkäisevistä toimista, asianmukaisesta kohtaamisesta, asiakkaiden oikeuksista, haastavan käyttäytymisen syistä, toimin-tamalleista ja työsuojelusta (yli 2/3 vastanneista piti näitä seikkoja tärkeinä). Vastaajien mukaan on vaikea tietää uhkaavan käyt-täytymisen syitä eikä niistä tiedetäkään riittävästi.

KYSELYN TULOS OSOITTAA KIISTATTOMASTI, ETTÄ TARVITAAN ERILAISIA EHKÄISEVIÄ TOIMIA: • asumisessa ja työympäristössä • henkilöstön ja omaisten koulutuksessa • yleisissä suuntaviivoissa • prosessikuvauksissa • asiakaslähtöisissä seikoissa

TYÖSUOJELU

3 %EI KOSKAAN

KOE HAASTAVAA KÄYTTÄYTYMISTÄ TYÖPAIKALLAAN.

Otteita kyselyn vastauksista:

38 %KOKEE HAASTAVAA KÄYTTÄYTYMISTÄ

PÄIVITTÄIN.

19 %ON SAANUT

KOULUTUSTA HAASTAVAN

KÄYTTÄYTYMISEN ONGELMA-KENTÄSTÄ.

27 %ON OSALLISTUNUT

TYÖSUOJELUKOULU-TUKSEEN, JOSSA ON

KÄSITELTY HAASTAVAA KÄYTTÄYTYMISTÄ.

66 %ON OSALLISTUNUT

KOULUTUKSEEN, JOSSA ON KÄSITELTY ASIAKKAAN

SUOJATOIMIA, RAJOITTAVIA TOIMIA,

PAKKOTOIMIA JNE.

40 %VASTASI, ETTEI OLE

TOIMIVIA TOIMINTAMALLEJA AFFEKTIIVISTEN VAROITUS-

MERKKIEN ILMETESSÄ (eli kun asiakas alkaa

”ottamaan kierroksia” japian ”tapahtuu”).

4 %EI TIEDÄ, MITÄ

TOIMINTASUUNNI-TELMALLA

TARKOITETAAN.

22 %ON SITÄ MIELTÄ, ETTÄ HEILLÄ ITSELLÄÄN ON

HYVÄT TIEDOT AIHEESTA HAASTAVA

KÄYTTÄYTYMINEN.

80 %KOKEE, ETTÄ KÅRKULLASSA

TARVITAAN SELVEMPIÄ LINJAUKSIA SIITÄ, MITEN

HAASTAVAAN KÄYTTÄYTYMISEEN

PITÄÄ SUHTAUTUA.

40 %KOKEE, ETTEIVÄT TIEDÄ RIITTÄ-VÄSTI HAASTAVAA KÄYTTÄYTY-MISTÄ EHKÄISEVISTÄ TOIMISTA(syiden kartoitus, yhteiset säännöt

ja sopimukset, rutiinit, lahjakkuuksia tukevat

apuvälineet jne.)

22 %ON SITÄ MIELTÄ, ETTÄ

MUILLA, SAMASSA YKSIKÖSSÄ TOIMIVILLA

TYÖNTEKIJÖILLÄ ON HYVÄT TIEDOT AIHEESTA

HAASTAVA KÄYTTÄYTYMINEN.


HENKILÖSTÖKOULUTUKSEN koordinoimisen pää-vastuu on kehityspäälliköllä ja SAP-organisaatiolla (Sam-kommunens Arbetsgrupp för Personalutbildning eli kun-tayhtymän henkilöstökoulutustyöryhmä). Aluellinen kou-lutusvastuu on puolestaan RAP-organisaatiolla (Regionala Arbetsgrupper för Personalutbildning eli alueelliset henki-löstökoulutuksen työryhmät). Moodle-koulutusalusta oli käytössä kursseista tiedot-tamista ja niille ilmoittautumista varten. Abilita-yhtiön talousohjelma oli käytössä koko kuntayhtymän alueella henkilöstökoulutuksen kustannusseurantaa varten.

Vuoden 2014 koulutusohjelman suunnittelussa saatiin mm. seuraavien tahojen näkemykset:• Henkilöstöltä (RAP-ryhmistä tieto välittyi SAP-ryhmälle)• Henkilöstöjaos ja yhteistyökomitea• Webropol-kysely johon yksikköpäälliköt vastasivat, aiheena johtamiskoulutus

TILASTOINTI POHJAUTUU Kunnallisen työmarkkinalai-toksen vaatimukseen, jonka mukaan kaikkien kuntien ja kuntayhtymien on vuosittain raportoitava koulutustilas-tonsa. Toimintavuoden aikana 990 työntekijää osallistui 2057 koulutuspäivään. Näin olleen kukin työntekijä osal-listui keskimäärin 2,1 koulutuspäivään (sillä 31.12.2014 kuntayhtymän palveluksessa oli 905 työntekijää). Budjetoiduista 202 390 euron koulutusmäärärahasta käytettiin n. 118 425 euroa, eli n. 58 euroa koulutuspäivää kohti (118 425/2057). Alueittaisessa vertailussa eniten koulutuspäiviä työnte-kijää kohti toteutui Keski-Pohjanmaalla (3,68) ja vähiten Pohjois-Pohjanmaalla (1,38).

HYVIN KOULUTETTU HENKILÖSTÖ

YLI 2000 KOULUTUSPÄIVÄÄ

VUOSITTAIN TOISTUVAN

LAATUMITTAUKSEN HENKILÖSTÖ-NÄKEMYKSEN MUKAAN

81,80 %HENKILÖKUNNASTA KATSOI, ETTÄ HE SAIVAT RIITTÄVÄSTI

TYÖNANTAJAN KUSTANTAMAA KOULUTUSTA.

YHDEN KOULUTUSPÄIVÄN KESKIMÄÄRÄINEN

HINTA OLI

58 €

VUONNA 2014 OLI KESKIMÄÄRIN

2,1KOULUTUSPÄIVÄÄ

TYÖNTEKIJÄÄ KOHTI


HENKILÖSTÖKOULUTUS 2014

HENKILÖSTÖ-KOULUTUS 2014

OSALLISTUJA = Henkilö joka on osallistunut useisiin eri koulutuksiin lasketaan vain kerran .

KOULUTUSPÄIVÄT = Koulutuspäivien koko-naismäärä Esimerkki . Jos 2 henkilöä on osallistunut kahdenpäivän kurssille, on koulutuspäivien luku-määrä = 4 . Puoli koulutuspäivää sisältää vähintään 3 tuntia koulutusta ja kokopäivä vähintään 6 tuntia koulutusta . Lyhyempien koulutuspäivien kestot voidaan ynnätä .

TERVEYS- JA SOSIAALIALAN peruskoulutasoinen tutkinto,

esim. lähihoitaja, kehitysvammahoitaja

578OSALLISTUJAA

1303KOULUTUSPÄIVÄÄ

HOITOKETJUN muu henkilöstö, mm. perhe-päivähoitajat, vastaanotto-avustajat, tuki-, toimisto- ja

tiedotushenkilöstö

72OSALLISTUJAA


OPETUKSENja pedagogiikan korkeampi

ammattikorkeakoulututkinto, matalampi ammattikorkea-koulututkinto tai oppilaitos-tutkinto terveys- ja sosiaali-alalla, esim. sairaanhoitaja,

sosiaaliohjaaja

235OSALLISTUJAA


KORKEAKOULUTETUT, MM. kuraattorit, psykologit

99OSALLISTUJAA


SOSIAALITYÖNTEKIJÄT

6OSALLISTUJAA

6KOULUTUSPÄIVÄÄ


KÅRKULLAHENKILÖSTÖ-KERTOMUS 2014

AD, taitto Tiina Valve, Zeeland Kuvat Christa Mäkinen Paperi Edixion offset Paino Paino-Kaarina Oy 2015


kårkulla.fi

KÅRKULLA SAMKOMMUNKårkullantie 142, 21610 KirjalaPuh. 0247 431 222 (vaihde avoinna arkipäivisin klo 9–15)[email protected]@karkulla.fi

20142013 893 YHTEENSÄ 2014 905 KOSKA USEAT ihmiset voivat osa-aikaisratkaisuista joh-tuen hoitaa...

Documents

Transcript of 20142013 893 YHTEENSÄ 2014 905 KOSKA USEAT ihmiset voivat osa-aikaisratkaisuista joh-tuen hoitaa...