Kohti vähähiilistä Suomea:strategiat, kokeilut, kulutus

Annukka Berg, HYIlmasto- ja energiapoliittinen

tulevaisuusselonteko, asiantuntijaryhmän kokous 29.1.2009

Esityksen sisältö

• Strategiat: Laaditaan, hyväksytään, toteutetaan vai…?

• Kokeilut: Miksi niiden on muutettava ihmisten arkeen?

• Kulutus: Olemmeko me reboundin herroja?

Käyttäjänäkökulma poliittisiin strategioihin

• Ohjelmaprosessi voi olla vaikuttavampi kuin sen lopputulos– Sosiaaliset verkostot, oppiminen, sitoutuminen– Myös keskustelun tyrehdyttäminen– Hallinnossa ”ohjelmaähkyä”

• Konkreettisten ehdotusten ja tavoitteiden ohella tärkeitä käsitteet ja puhumisen tavat– Mihin ohjelmaa/prosessia voi käyttää? Kuka sitä haluaa

käyttää?

Ohjelmatyö meiningin synnyttämisenä

• Larsen (2001): Strategian onnistuminen voi johtua sen synnyttämästä itseluottamuksesta, uskosta, hyväksyttävyydestä ja PR:stä – Mediajulkisuus meiningin synty- ja elinehtona?– Konkretia ja kasvot mediajulkisuuden

edellytyksenä?

-> Mitä voisi tarkoittaa ilmastoselonteon kohdalla?

Transitiot ohjelmatyön haasteena Landscape

Regime Niche -regime

Niche

Niche -cluster

Macro

Meso

MicroScaling up

-Novelties /experiments

Landscape

Regime Niche -regime

Niche

Niche -cluster

Macro

Meso

MicroScaling up

-Novelties /experiments

Van den Bosch & Rotmans 2007

Kokeiluyhteiskunta – rivakampaa kehitystä demokraattisemmin

• Taustalla sopeutuvan hallinnoinnin (adaptive governance) teoria

• Perusajatus: suurin viisaus yhteiskunnan muuttamiseen ei löydy pöydän ääressä pähkäillen• Epävarmuus, monimutkaisuus, hajaannus

• Konkreettiset hankkeet saavat yhteiskunnan voimavarat paremmin käyttöön• Intressitahojen aktivoituminen

Kokeiluyhteiskunta ja toimijat• Kun kokeiluja tehdään, laajempien kansanjoukkojen

mahdollista hahmottaa, mitä muutos tarkoittaa heidän kannaltaan – Laadukkaampi kansalaiskeskustelu

• Kokeiluja myös vaikeampi vastustaa– Jämähdyksen murtaminen

• Tieteellisten arviointien hyödyntäminen

-> Synnyttääkö ilmastoselonteko yhteiskunnallisia kokeiluja?

Kokeiluyhteiskunta: Tukholman ruuhkamaksut

• Vuosina 2005 – 2006– Lähes 200 uutta bussia; 16 uutta bussilinjaa– Ruuhkamaksut Tukholman kantakaupungin ulkoreunoilla

• Kattava selvitys: ympäristö, talous, liikenne, kaupunkilaisten näkemykset

• Kunnallisvaalien yhteydessä kansanäänestys– Tukholmalaiset niukasti puolesta – Järjestelmä käyttöön 2007

Kulutusnäkökulman kriittinen rooli ilmastopolitiikassa

• Rebound-ilmiö ekotehokkuuden sudenkuoppana

• Haaste: Miten reboundin mahdollisuus otetaan huomioon erityisesti merkittävimmillä kulutussektoreilla (asuminen, liikenne, ruoka)?

– Ongelma erityisesti, jos talous kasvaa– Vaikeutena, että suurimmat kulutusvirrat aiheutuvat

osittain perustarpeiden tyydytyksestä

Kohti henkilökohtaisia päästökiintiöitä?

• Ympäristöoikeudenmukaisuuden näkökulmasta jokaisella pitäisi olla yhtäläinen oikeus käyttää resursseja ja tuottaa päästöjä– Ajatus kulutuksen rajoista sisäänleivottuna

• Keskustelu vilkasta Iso-Britanniassa– Sopii yhteen ilmastolain vuosittaisten sitovien

päästöleikkausten kanssa

Henkilökohtainen päästökauppa • Personal carbon trading (PCT)

– Jokaisella päästökiintiö, jonka kokoa voi säädellä oikeuksia myymällä/ostamalla

• Eri malleja– Mukana yksilöt (aikuiset ja mahd. lapset) sekä

joissakin malleissa organisaatiot– Kattavuus: sähkö ja lämpö (kaasu, hiilivoima, öljy),

liikennepolttoaineet sekä mahd. lentäminen

Iso-Britannian PCT-selvitysten tuloksia

• Puolesta– Nykyiset politiikkatoimet eivät riitä; reilua ja tehokasta;

osallistaa yksilöitä– Ei ylitsepääsemättömiä teknisiä esteitä

• Vastaan– Kansalaisten kannatus laimeaa: Järjestelmän reiluus ja

läpinäkyvyys? Kaupankäynnin houkuttelevuus?– Hinta toistaiseksi korkea: £700 milj. - £2 mrd. + £1 – 2

mrd./v.

• Kompromissit– Vapaaehtoiset ja paikalliset järjestelmät

Kuluttajan oikeus ilmastotietoon• Ilmasto-/ympäristötiedon saanti oikeutena

– Vrt. Århusin sopimus– Vastuullisen kuluttajakansalaisuuden edellytys teollisessa

yhteiskunnassa

• Norjan ympäristötietolaki (Miljøinformasjonslov 1.1.2004)– Valmistajan on annettava kuluttajalle tietoa tuotteen

valmistuksen ja käytön aikaista ympäristövaikutuksista.– Asiaa pohdittu Suomessa kuluttajapoliittisen ohjelman

toteutuksen yhteydessä – > Selvitys kuluttajien oikeudesta ympäristötiedon

saantiin?

Millaista kulutuksen ilmastotietoa?• Kolmesta kulutuksen suuresta osa-alueesta

elintarvikkeet ongelmallisin– Väliajan ratkaisut?

• Liikennevälineille laskuri ja päästötieto bensamittariin ja joukkoliikenteen lippuihin

• Koteihin reaaliaikaiset mittarit sähkölle, lämmölle ja lämpimälle vedelle sekä mahdollisuus henkilökohtaiseen neuvontaan

Yhteenvetoa: pohdittavaa selontekotyöhön

• Mikä on selonteon ”käytettävyys”? Minkälaista meininkiä se synnyttää?

• Tukeeko se yhteiskunnallisia kokeiluja?• Onko rebound-ilmiö otettu työssä vakavasti?• Pitäisikö keskustelu henkilökohtaisesta

päästökaupasta käynnistää myös Suomessa?• Miten kuluttajien oikeutta ilmastotiedon

saantiin voisi edistää?

Kiitos!Kommentteja? Kysymyksiä?

annukka.berg@helsinki.fi