2 Konneveden kunta Kokouspäivämäärä … · Jouko Rossin omistama Jaakkola- tila sijaitsee...

2

Konneveden kunta Kokouspäivämäärä

Ympäristölautakunnan lupajaosto 14.03.2018

Pöytäkirjan otteen oikeaksi todistaa

Konnevedellä ___/___ 2018 Pöytäkirjanpitäjä

POIKKEAMISPÄÄTÖS / JOUKO ROSSI

Valmistelija: rakennustarkastaja Henri Pennanen, puh. 040 844 6604

Lupajaosto §1

Liitteet 1-3 Jouko Rossi on toimittanut 20.1.2018 poikkeamislupahakemuksen vapaa-

ajan asunnon käyttötarkoituksen muuttamiseksi asuinrakennukseksi.

Poikkeusta haetaan maankäyttö- ja rakennuslain 43 §:n 2 momentin

säännöksistä. Yleiskaava-alueella tai sen osalla ei saa rakentaa niin, että

vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista.

Jouko Rossin omistama Jaakkola- tila sijaitsee Koskireitin

rantaosayleiskaava-alueella (osoitteessa Rossinkyläntie 405, 44300

Konnevesi) ja sen kaavamerkintä on RA-1 (loma-asuntoalue ja numero

osoittaa rakennuspaikkojen lukumäärän). Tilalla on vuonna 2004

loppukatselmoitu vapaa-ajan asunto (rakennuslupa myönnetty 23.12.1996,

suunnitelmia muutettu rakennusluvalla 29.1.2001, rakennus on

kerrosalaltaan 74 m2) ja saunarakennus (rakennuslupa myönnetty

22.1.2001, kerrosala 25 m2), sekä talousrakennus (varasto, toimenpidelupa

myönnetty 22.01.2001, kerrosala 20 m2). Liitteenä 1 kiinteistörekisterin

karttaote.

Liittenä 2 olevasta kaavakarttaotteesta on nähtävissä Jaakkola- tilan

lähialueiden rantarakennuspaikat, jotka koostuvat kolmesta pysyvän

asumisen paikasta, eli A-rakennuspaikasta (asuinalue), kahdesta AM-

rakennuspaikasta (maatilantalouskeskusten alue) ja kuudesta RA-

rakennuspaikasta (loma-asuntoalue). Jaakkola- tilan naapurissa olevat

rantarakenuspaikat (Jokela 37:69 ja Kinturi 37:90) omistaa hakija Jouko

Rossi itse.

Vapaa-ajan asunto on lautarakenteinen, se on sähkölämmitteinen (lisäksi

tulisija puulämmitykseen), rakennus on liitetty vesiosuuskunnan

vesiverkostoon, mustat vedet ohjattu umpikaivoon, harmaat vedet

saostuskaivojen kautta maasuodattamoon. Liitteenä 3 rakennuksen

pääpiirustukset.

Rakennuksiin, joiden käyttötarkoitusta muutetaan, sovelletaan 4/13

Ympäristöministeriön asetusta rakennuksen energiatehokkuuden

parantamisesta korjaus- ja muutostöissä (ja lisäksi muutokset 2/17).

Asetuksessa (8 §) on vaihtoehtoisia tapoja energiatehokkuuden

parantamiseksi. Luvanvaraiseen rakennushankkeeseen ryhtyvän on

valittava rakennusosien tai rakennuksen energiatehokkuuden

parantamiseksi jokin seuraavista vaihtoehdoista: 1) rakennus täyttää

peruskorjattavien, uudistettavien ja uusien rakennusosien osalta 4 §:ssä

säädetyt rakennusosakohtaiset vaatimukset; 2) rakennuksen

energiankulutus on enintään 6 §:ssä säädettyjen vaatimusten mukainen; 3)

rakennuksen kokonaisenergiankulutus on enintään 7 §:ssä säädettyjen

vaatimusten mukainen.

3





Arto Maukonen (RI, Talosuunnittelu Kivijalka Oy) on tehnyt rakennukselle

E-lukulaskelman (energiaselvitys) ja hänen esityksensä

Ympäristöministeriön asetuksen

(rakennuksen energiatehokkuuden parantaminen korjaus- ja muutostöissä)

4/13 täyttämiseksi (asetus 4/13 7 § ja 8 §) on pienentää E-lukua 0,8

kertaisesti.

Rakennustarkastajan päätösehdotus: Ympäristölautakunnan lupajaosto

myöntää poikkeamisen Jouko Rossille loma-asunnon käytön muuttamiseksi

pysyvään asumiseen maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:n 1 momentin ja

172 §:n mukaisin edellytyksin.

Asuinrakennuksesta ei ole haittaa kaavoitukselle, kaavan toteutumiselle

eikä alueiden käytön muullekaan järjestämiselle, koska Jaakkola- tilan

lähialueilla Ukonjärven rannalla on jo ennestään useita pysyvän asumisen

mahdollistavia rakennuspaikkoja. Jaakkola- tilan rantarakennuspaikalla

(Ukonjärven rannalla) sovelletaan Koskireitin

rantaosayleiskaavamääräysten mukaisesti kaavamerkinnän A (asuinalue)

kaavamääräyksiä, jolloin esimerkiksi kokonaisrakennusoikeus on 250 k-m2.

Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Päätös annetaan julkipanon jälkeen.

Ennen minkäänlaiseen toimenpiteeseen ryhtymistä on säädetyssä

järjestyksessä haettava rakennuslupa käyttötarkoituksen muutokselle.

Lupaa on haettava vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut

lainvoiman. Rakennuslupaehtoihin määritellään 4/13 asetuksen

täyttämiseksi toimenpiteet rakennuksen energiatehokkuuden

parantamisesta.

Sovelletut säännökset: Maankäyttö- ja rakennuslain 43 § 2 mom., 171 § 1

mom. ja 172 §.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Hämeenlinnan hallinto-

oikeuteen. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.

PÄÄTÖKSEN JAKELU

Jouko Rossi, Rossinkyläntie 387, 44300 Konnevesi

Keski-Suomen ELY-keskus/kirjaamo

4





POIKKEAMISPÄÄTÖS / MINNA JA JARI LEPPÄNEN


Lupajaosto §2

Liitteet 4-7 Minna ja Jari Leppänen ovat toimittaneet 26.2.2018

poikkeamislupahakemuksen koskien asuinrakennuksen ja kerrosalaltaan 25

m2 kokoisen saunan rakentamista Kärkkäiskylässä sijaitsevalle Suviranta-

tilalle (kiinteistötunnus 275-404-0020-0063). Lähestymiskartta liitteenä 4.

Poikkeusta haetaan maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momentin

säännöksistä. Rakennusta ei saa rakentaa vastoin ranta-asemakaavaa.

Leppästen omistama Suviranta- tila on pinta-alaltaan 8800 m2 ja se sijaitsee

Puttolanniemen rantakaava-alueella Liesveden rannalla. Puttolanniemen

rantakaavassa Suviranta- tila sijoittuu korttelin 1 tontille 1 ja sille on

osoitettu rantarakennusoikeus (RA-merkintä, eli loma-asuntojen

korttelialue). Rakennuspaikalle saa rakentaa loma-asunnon (maksimissaan

100 k-m2), saunan (maks. 20 k-m2) ja talousrakennuksen (maks. 20 k-m2).

Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 140 k-m2. Liitteenä

5 Puttolanniemen rantakaavan kaavamääräykset ja liitteenä 6

kaavakarttaote Puttolanniemen rantakaavasta.

Liittenä 7 olevasta karttaotteesta on nähtävissä lähialueen

rantarakennuspaikat. Suviranta- tilan naapurirakennuspaikat etelä- ja

pohjoispuolella kuuluvat Koskireitin rantaosayleiskaavaan. Pohjoispuolen

rantarakennuspaikka on RA-tontti (loma-asuntoalue) ja sen

kokonaisrakennusoikeus on 180 k-m2. Eteläpuolen rantarakennuspaikka on

ARA-tontti (rantarakennusalue), jolle on rakennettu asuinrakennus ja

rakennuspaikan kokonaisrakennusoikeus on 250 k-m2. Puttolanniemen

rantakaavan korttelissa 2 on kolme rakennuspaikkaa (RA-tontteja), näistä

tonteille 2 ja 3 on haettu poikkeamisluvat käyttötarkoituksen muutokselle

vapaa-ajan asunnosta asuinrakennukseksi, ja poikkeamiset ovat myönnetty

ja käyttötarkoitukset ovat muutettu rakennusluvilla.

Suviranta- tilalle on rakennettu vapaa-ajan asunto (kerrosalaltaan 40 m2).

Kyseisen rakennus on tarkoitus muuttaa talousrakennukseksi.

Rakennuspaikan osoite on Mustalahdentie 3, 44300 Konnevesi, mistä on

noin viiden kilometrin matka Konneveden kirkonkylälle Lahdenkyläntietä

pitkin.

Omakotitalo on tarkoitus liittää Sirkkamäen vesihuolto-osuuskunnan vesi-

ja viemäriverkostoon.

Leppästen omistaman Suviranta- tilan naapurit Mika ja Timo Rossi

(Käräjälahti 275-404-20-19), sekä Mirja ja Kari Savolainen (Käräjäniemi

275-404-20-71) ovat antaneet suostumuksensa Leppästen hankkeelle.

Rakennustarkastajan päätösehdotus: Ympäristölautakunnan lupajaosto

5





myöntää Minna ja Jari Leppäselle poikkeamisen asuinrakennuksen ja

kerrosalaltaan 25 m2 kokoisen saunan rakentamiselle maankäyttö- ja

rakennuslain 171 §:n mukaisin edellytyksin.

Minna ja Jari Leppänen kertovat poikkeamislupahakemuksessaan

haluavansa muuttaa vakituisesti asumaan Konnevedelle ja rakennuspaikka

soveltuu asuinrakennuksen rakentamiseen. Erityisenä syynä poikkeamiselle

pidetään Suviranta- tilan sijaintia. Se on Puttolanniemen rantakaavassa

pohjoisin rantarakennuspaikka (kortteli 1 on kokonaan erillään muista

kortteleista), jonka naapurissa (Käräjälahti 275-404-20-19 ja Käräjäniemi

275-404-20-71) olevat rakennuspaikat kuuluvat Koskireitin

rantaosayleiskaavaan ja omaavat esimerkiksi isommat määrät

rakennusoikeutta, sekä mahdollistavat usemman talousrakennuksen

rakentamisen kokonaisrakennusoikeuden puitteissa. Suviranta- tila on

epätasa-arvoisessa asemassa sen sijaitessa kahden rakennuspaikan välissä,

joiden kaavamääräykset ovat rakentamiseen sallivampia.

Suviranta- tilan lähialueilla Käräjälahdessa ja -niemessä, sekä vastarannalla

(etäisyys noin kilometri) Soukkionniemessä on muodostunut paljon

pysyvää asutusta, eli omakotitalon rakentaminen ei tee poikkeusta alueiden

käytön järjestämiselle, yhdyskuntakehitykselle, maisemalle tai luonnolle.

Lisäksi Puttolanniemen alue on hyväksytty maakuntakaavassa asumisen ja

vapaa-ajan asumisen vetovoima-alueeksi.

Kaavamääräykset ja rakennusoikeuden määrä määritellään Puttolanniemen

rantakaavan AO-rantarakennuspaikan (erillispientalojen korttelialue)

mukaisesti, jolloin rakennuspaikalle saa rakentaa yhden asumiskäyttöön

tarkoitetun yhdenperheen asunnon, sekä tarvittavat talousrakennukset.

Asunnon ja talousrakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään

200 m². Kaavamääräyksissä kerrotaan saunarakennuksen enimmäiskooksi

20 k-m2. Leppäset hakemuksessaan kertovat hakevansa poikkeusta

rakentaakseen kerrosalaltaan 25 m2 saunarakennuksen, koska peseytyminen

tapahtuu saunarakennuksessa. Rakentamisen tulee muuten mukailla

Puttolanniemen rantakaavamääräyksiä.

Päätös: Päätösehdotus hväksyttiin yksimielisesti.

Päätös annetaan julkipanon jälkeen.

Ennen minkäänlaiseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on säädetyssä

järjestyksessä haettava rakennuslupaa. Lupa on haettava vuoden kuluessa

siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman.

Sovelletut säännökset: maankäyttö- ja rakennuslaki 58 §, 171 §

MUUTOKSENHAKU

6





Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Hämeenlinnan hallinto-

oikeuteen. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.

PÄÄTÖKSEN JAKELU

Minna ja Jari Leppänen, Kumpumäentie 100, 44150 Äänekoski

Keski-Suomen ELY-keskus/kirjaamo

7





RAKENNUSTARKASTAJAN MYÖNTÄMÄT RAKENNUS-, TOIMENPIDE-, ILMOITUS

JA MAISEMATYÖLUVAT

Lupajaosto §3

Liite 8 Ympäristölautakunnan lupajaosto merkitsee tiedokseen rakennustarkastajan

päätökset

Päätösehdotus: Konneveden kunnan ympäristölautakunnan lupajaosto

merkitsee asian tiedokseen


8





HÄMEENLINNAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS ANTTI VÄISÄSEN

POIKKEAMISLUPA-ASIASSA


Lupajaosto §4

Liite 9 Lupajaosto päätti 22.8.2016 (§13) myöntää poikkeamisluvan Antti

Väisäselle asuinrakennuksen rakentamiselle Konneveden kunnan

Kärkkäiskylässä sijatsevalle Virrantaus- tilan (kiinteistötunnus 275-404-

20-80) vuokramääräalalle.

Keski-Suomen ELY-keskus valitti lupajaoston em. päätöksestä

Hämeenlinnan haliinto-oikeuteen 28.9.2016. Hämeenlinnan hallinto-

oikeus pyysi Konneveden kunnan ympäristölautakunnan lupajaostolta

lausuntoa asiasta, jonka lupajaosto antoi 10.11.2016 (§ 22).

Hämeenlinnan hallinto-oikeus antoi 28.12.2017 asiasta päätöksen.

Hallinto-oikeus hyväksyy ELY-keskuksen valituksen, kumoaa

valituksenalaisen päätöksen ja hylkää poikkeamista koskevan

hakemuksen. Päätös asiasta liitteenä 9.

Rakennustarkastajan päätösehdotus: Konneveden kunnan

ympäristölautakunnan lupajaosto päättää merkitä asian tiedokseen.


9





SELITYKSEN ANTAMINEN KORKEIMMALLE HALLINTO-OIKEUDELLE ANTTI

VÄISÄSEN VALITUKSESTA HÄMEENLINNAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖKSEEN


Lupajaosto §5

Liite 10 Korkein hallinto-oikeus pyytää Konneveden kunnan ympäristölautakunnan

lupajaostolta selitystä Antti Väisäsen valituksesta Hämeenlinnan hallinto-

oikeuden 28.12.2017 antamaan päätökseen 17/0556/2 (diaarinumero

01991/16/4111).

Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksessä on kappaleissa

”Muutoksenhaku” ja ”Valitusosoitus” on mainittu, että päätökseen saa

hakea muutosta valittamalla kirjallisesti ja valituskirjelmä on toimitettava

korkeimpaan hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa hallinto-oikeuden

päätöksen antopäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Väisäsen

valituslupahakemus on saapunut korkeimpaan hallinto-oikeuteen

26.1.2018.

Liitteenä 10 on korkeimman hallinto-oikeuden selityspyyntö (toimitettava

16.3.2018 mennessä kirjallisena, sekä sähköpostitse korkeimpaan hallinto-

oikeuteen), Väisäsen valituslupahakemus, sekä valitus liitteineen.

Selitysehdotus korkeimpaan hallinto-oikeuteen: Konneveden kunnan

ympäristölautakunnan lupajaosto päättää tukeutua 22.8.2016 (§13)

tekemäänsä päätökseen ja 10.11.2016 (§ 22) antamaansa lausuntoon.

Rakennustarkastajan päätösehdotus: Konneveden kunnan

ympäristölautakunnan lupajaosto lähettää selityksen korkeimmalle hallinto-

oikeudelle.


10





KULJETUS PULKKINEN OY, MAA-AINES- JA YMPÄRISTÖLUPA, VETOVUORI 275-

404-42-38

Valmistelija: Ympäristönsuojelusihteeri Johanna Mykkänen, puh. 0400-

200194

Lupajaosto 6§

Liitteet 11-12 ASIA

Päätös maa-aineslain 4§:n ja ympäristönsuojelulain 39§:n mukaisesta

lupahakemuksesta. Kuljetus Pulkkinen Oy on jättänyt lupahakemukset,

joka koskee kallion louhintaa, murskausta ja tuotteiden välivarastointia.

Lupahakemukset käsitellään maa-aineslain 4a § ja ympäristönsuojelulain

47a §:n tarkoittamassa yhteiskäsittelyssä.

HAKIJA

Kuljetus Pulkkinen Oy

Velhonraitti 9

71310 Vehmersalmi

Yhteyshenkilö: Asko Pulkkinen, Velhonraitti 9, 71310 Vehmersalmi, puh.

0500-638909

Alueen omistaja

Kiinteistön Vetovuori 275-404-42-38 omistaa Pulkkinen Asko ja Pulkkinen

Kari.

TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

Toiminta sijoittuu Konneveden kunnan Kärkkäiskylän tilalle Vetovuori

42:38. Toiminta-alueella louhitaan kalliota, murskataan ja varastoidaan

syntyneitä tuotteita. Sijainti on osoitettu karttaliitteessä (liite 11)

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Maa-ainesten otto vaatii luvan maa-aineslain 4 §:n mukaan.

Ympäristönsuojelulaki (YSL 527/2014) 27 § ja ympäristönsuojelulain liite

1 taulukko 2 kohta 7c ja 7e (kiven louhimo tai sellainen muu kuin

maanrakennustoimintaan liittyvä kivenlouhinta, jossa kiviainesta

käsitellään vähintään 50 päivää ja kiinteä murskaamo ja sellainen tietylle

alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo, jonka toiminta-aika on yhteensä

vähintään 50 päivää) vaatii luvan.

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ratkaisee maa-ainesten ottamista

koskevan lupa-asian maa-aineslain 7§:n mukaan, sekä

ympäristönsuojeluasetuksen 2§:n mukaisen kivenlouhimon ja murskaamon.

Konneveden kunnassa tämä viranomainen on ympäristölautakunnan

lupajaosto.

11





HAKEMUS

Hakemuksen vireille tulo

Hakemukset ovat tulleet vireille 11.7.2017.

Aluetta koskevat luvat

Alueella on ollut 30.4.2017 asti voimassa Konneveden kunnan

ympäristölautakunnan lupajaoston 2.5.2007 myöntämä maa-aineslupa

100 000 m3ktr kokonaisottomäärälle.

Alueen kaavoitustilanne

Suunnitelma-alueella on voimassa Koskireitin rantaosayleiskaava.

Kaavassa alue on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M).

Keski-Suomen maakuntakaavassa ja maakuntakaavan

tarkistusluonnoksessa 2017 ei ole esitetty aluevarauksia. Ottamisalueen

pohjoispuolelle on esitetty voimalinjarajaus.

Sijaintipaikka ja ympäristö

Tila sijaitsee Konneveden kunnan Kärkkäiskylässä. Ottamisalue sijaitsee

Konneveden keskustaajamasta n. 12 km Äänekosken suuntaan, kantatie 69

eteläpuolella n. 700m:n etäisyydellä. Tilan pinta-ala on 245,70 ha ja

ottamisalueen pinta-ala on 2,2 ha. Alueen omistavat Asko ja Kari

Pulkkinen. Lähin asuinrakennus sijaitsee 1300m alueen eteläpuolella ja

lähin rakennettu lomarakennus 1000m:n etäisyydellä.

Suunnitelma-alue on metsätalouskäytössä. Metsätyyppiluokitukseltaan

suunnitelma-alue on avokallioalueita lukuun ottamatta kuivahkoa kangasta

(VT), mäntypuusto on paikoin kitukasvuista missä maakerros on ohut.

Vetovuori on muuta ympäristöään korkeammalle kohoava kallioinen mäki,

joka on koillisen suuntaan erittäin jyrkkä. Metsäkeskus on todennut

päätöksessään 15.10.2006 että Vetovuoren lakimetsä luokitellaan metsälain

10 §:n mukaisiin erityisen tärkeisiin elinympäristöihin. Metsälain 10§:n

mukaisesta elinympäristöstä ei ole toimitettu tarkentavia selvityksiä.

Vetovuoren ottoalue kuuluu Kynsiveden valuma-alueeseen. Alueen

hulevedet kulkeutuvat nykytilanteessa pintavaluntana. Vetovuoren

luoteisosista luontainen virtaussuunta on aluksi pohjoisen suuntaan ja

sittemmin idän suuntaan, Vetolansuon eteläosiin. Tästä vedet kulkeutuvat

ojia pitkin etelän suuntaan, päätyen 3,5km etäisyydellä Kynsiveteen. Lähin

luokiteltu pohjavesialue (Tankolampi 0927504 ) sijaitsee noin 3,2

kilometrin etäisyydellä ottoalueesta itään ja koilliseen. Ottoalueelta ei ole

virtausyhteyttä kyseiselle pohjavesialueelle. Pohjaveden keskimääräinen

pinnankorkeus on kaivantojen perusteella alueella +113 alapuolella.

12





HAKEMUS JA OTTAMISSUUNNITELMA

Toiminnan kuvaus

Toiminta-alue, sisältäen kaikki toiminnot: 2,2 ha

Ottoalue eli louhittavan alueen pinta-ala, vaihe I: 1,35 ha

Kokonaisottomäärä: 70 000 m3 ktr

Vuotuinen keskimääräinen ottomäärä: 7 000 m3 ktr

Haettu ottamisaika: 10 vuotta

Syvimmäksi ottotasoksi on esitetty: +115.50m. Ottamisjärjestys ja tasot on

esitetty ottamissuunnitelmassa.

Louhinta ja murskaustyö

Louhintatyö suoritetaan ammattitaitoista työvoimaa käyttäen. Jokaisesta

räjäytyksestä tehdään räjäytyssuunnitelma. Räjäytyksistä aiheutuva tärinä

on lyhytkestoista, eikä oikein suunniteltuna ja suoritettuna aiheuta vaurioita

lähimmissä kohteissa. Louhinnassa käytettävä räjähdysaine tuodaan

paikalle ennen räjäytystä. Alueella ei säilytetä räjähdysaineita.

Tarvittava kalusto tuodaan jokaista louhinta- ja murskauskertaa varten

paikalle ja kuljetetaan työn päätyttyä pois. Louhintatyö koostuu

porauksesta, räjäytyksestä ja kiven rikotuksesta murskaukseen sopivaksi.

Ylisuurten lohkareiden rikotusta tehdään kaivinkoneeseen liitetyllä

hydraulisella iskuvasaralla. Työn aluksi louhittava alue merkitään

maastoon. Louhittavalta alueelta poistettavat pintamaat varastoidaan

pintamaiden varastointipaikalle ja ne käytetään maisemointiin.

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma

Pintamaat varastoidaan alueella. Poistettavaa pintamaata kertyy arviolta

13 000 m3. Toiminnassa ei synny ylijäämämateriaalia, sillä kaikki

käyttökelpoinen aines hyödynnetään. Pintamaa hyödynnetään alueen

maisemoinnissa, kannot ja hakkuutähteet toimitetaan biopolttoaineeksi,

kivipöly ja tuhka käytetään sepelin sidonta-aineena ja pintarakenteissa.

Alueelta kuorittu pintamaa ei aiheuta ympäristövaikutuksia.

Toiminta-ajat

Ottamisalueella on toimintaa (louhinta, murskaus, seulonta ja kuljetukset)

tarvittaessa ympäri vuoden. Alueella suoritetaan louhintaa 1-3 vuoden

välein. Louhinta- ja murskausjakso kestää kerrallaan 2-4 viikkoa.

Räjäytyskertoja on 1-2 louhintakertaa kohden. Liikenne ohjautuu Vetovuori

-tilan metsäautotietä pitkin kantatielle 69.

Murskaus ja poraaminen klo 06-22, arkisin ma-pe, tarvittaessa la 7-18

Räjäytys ja rikotus klo 07-18, ma-pe

Kuormaaminen ja kuljetus

klo 06-22, ma-pe, tarvittaessa la 7-18

Raskas liikenne keskimäärin 2-9 käyntiä/d, max 25 käyntiä/d

13





Poltto - ja räjähdeaineet ja veden sekä energian käyttö

Laitoksen käyttöenergia tuotetaan kevyellä polttoöljyllä. Laitoksen sähkön

tuottamiseen käytetään aggregaattia. Työkoneet toimivat kevyellä

polttoöljyllä. Alueella säilytetään poltto- ja voiteluaineita ainoastaan

murskausjaksojen aikana. Murkausurakoitsija tuo tarvittavat poltto- ja

voiteluaineet huoltoperävaunussa, jossa on kaksoisvaippasäiliöt, joihon

varastoidaan kerralla enintään 6m3 polttoöljyä. Toimintaan käytettävät

polttoainesäiliöt on varustettu ylitäytönestimillä, sulkuventtiileillä ja

lukolla. Öljyvarastot pidetään tuotantotekniset näkökohdat huomioiden

pieninä. Pohjavedelle vaaraa aiheuttavien aineiden varastointi ja jakelu

keskitetään tukitoiminta-alueelle, jonka maaperä on suojattu kaukaloksi

taivutetulla muovikalvolla ja tiiviillä maarakenteilla. Toiminnassa

käytetään kevyttä polttoöljyä keskimäärin 13,1 m3/v ja maksimissaan 26

m3/v.

Vettä käytetään tarvittaessa murskaus- ja tiepölyn torjuntaan. Vesi tuodaan

paikalle säiliöautolla. Murskauslaitoksen vedenkulutus on n. 45 m3/a.

Räjäytysaineita käytetään n. 0,85 kg/ louhittava m3 ktr. Keskimäärin 5,1 t/a

ja enintään 10,2 t/a.

Päästöt ja niiden vähentäminen sekä arvio ympäristövaikutuksista

Päästöt ilmaan

Ilmaan joutuvat päästöt muodostuvat murskausprosessin eri vaiheissa ja

jonkin verran murskeen siirrossa ja seulonnassa sekä alueella toimivien

koneiden polttomoottoreista. Pölyn leviämistä estetään kastelemalla

käsiteltävä materiaali, varastokasat sekä tarvittaessa tiet. Poravaunu on

varustettu pölynkeräyslaitteistolla ja kuljettimet on koteloitu. Myös

kiviaineksen putoamiskorkeuden minimointi ja ajonopeuksien alentaminen

työmaa-alueella vähentävät pölyämistä.

Ilmapäästöt

Päästö keskiarvo päästö (t/a)

Hiukkaset (sis pölyn) 0,073

Typen oksidit (NOx) 0,614

Rikkidioksidi (SO2) 0,013

Hiilidioksidi (CO2) 41

Melu

Melukuormitusta aiheuttavat kallion poraus, räjäytys, louheen rikotus,

kiviaineksen siirrot, murskaus, kuormaus ja kuljetus. Melua torjutaan

sijoittamalla toiminnot siten, että melulle asetetut ohjearvot eivät ylity.

Melun leviämisen luontaisina esteinä toimivat maaston muodot,

kallioseinämät sekä kivi- ja maa-aineskasat. Melun syntyä ehkäistään myös

käyttämällä suojausominaisuuksiltaan nykyaikaista kalustoa.

Tärinä

Räjäytysten aiheuttama tärinä leviää hetkellisesti alueen lähiympäristöön.

Tärinän laskennallinen vaikutusalue sekä rakennuskohtainen tärinän

14





ohjearvo voidaan arvioida suunnitteluvaiheessa. Laskelmien perusteella

valitaan oikea räjähdysainemäärä.

Maaperä- ja pinta-sekä pohjavesi ja päästöt viemäriin

Toiminnassa ei synny hulevesiä. Sade- ja sulamisvedet imeytyvät

maaperään ja kallion halkeamiin, mikäli imeytymistä ei riittävästi tapahdu

rakennetaan alueelle laskeutusallas estämään kiintoaineksen kulkeutuminen

alapuolisiin ojiin. Toiminnalla ei ole maaperää ja pohjavettä pilaavaa

vaikutusta. Vaarallisten aineiden käsittelyssä pyritään huolellisuuteen ja

vahinkojen ennaltaehkäisyyn. Kyseisten aineiden säilytys ja käsittely

tapahtuu suojatulla tukitoiminta-alueella. Tukitoiminta-alueelle varataan

riittävästi öljynimetysainetta. Toiminta ei aiheuta jätevesipäästöjä

ympäristöön. Tarvittaessa alueelle tuodaan kuivakäymälä.

Jätteet

Jätteitä syntyy ainoastaan toiminnan aikana. Jätteet lajitellaan ja vaaralliset

jätteet kerätään merkittyihin astioihin. Alueella ei säilytetä jätteitä vaan ne

viedään välittömästi murskausjakson päätyttyä pois.

Toiminnassa syntyvät jätteet

Jätenimike Määrä Varastointipaikka ja toimituspaikka

Yhdyskuntajäte 0,7 t/a jäteastia, järjestetty jätteen kuljetus

Sosiaalitilan jätevedet

0,5 m3 kuivakäymälä, jäteveden puhdistamolle

Metalliöljy 0,5 t/a toimitetaan metallijätteen keräykseen

Jäteöljy 0,3 t/a lukittu kontti, vaarallisten jätteiden keräys

Kiinteä öljyjäte 0,1 t/a lukittu kontti, vaarallisten jätteiden keräys

Paras käyttökelpoinen tekniikka

Parhaana käyttökelpoisena tekniikkana voidaan pitää raaka-aineiden

kestävää käyttöä ja ympäristöhaittojen minimointiin tähtääviä toimia.

Paikalliset olosuhteet ja toiminnan laajuus huomioiden toiminnassa

käytetään parasta mahdollista tekniikkaa hakemuksessa esitetyllä tavalla.

Arvio ympäristövaikutuksista

Ottamisalue ei alueen mäkisyyden ja metsäisyyden vuoksi näy kauaksi.

Alue on syrjäinen, eikä toiminnalla ole juuri vaikutuksia alueen

kaukomaisemakuvaan. Ottamisalueella tai sen välittömässä läheisyydessä

ei ole kaavallisia suojelualuevarauksia eikä metsälain mukaisia erityisen

tärkeitä elinympäristöjä. Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella.

Suunnitelmallisella ja huolellisella toiminnalla ennaltaehkäistään

vahinkoja. Melu, pöly- ja tärinävaikutukset ovat toiminta-aikaisia.

Ottamistaso

Ottaminen ulotetaan alimmillaan tasoon +115.50. Alimman ottotason ja

havaitun pohjaveden pinnan väliin jätetään vähintään 2m:n häiriintymätön

kerros.

15





Turvallisuus

Ottamisalueen tulotielle asennetaan työmaasta ja jyrkistä seinämistä

varoittavia tauluja. Jyrkät ottorintaukset merkitään näkyvästi suoja-aidalla

ja merkintänauhalla.

Tarkkailu ja raportointi

Laitoksen vastuuhenkilö tarkkailee toimintaa jatkuvasti aistinvaraisesti.

Mittauksia ja katselmuksia suoritetaan mikäli erityinen syy sitä vaatii.

Häiriön sattuessa käyttäjä ryhtyy välittömästi torjuntatoimiin ja tekee

tarpeelliset ilmoitukset viranomaisille.

Käyttötarkkailu aloitetaan toiminnan alettua ja se jatkuu, kunnes

jälkihoitotyöt on suoritettu. Laitoksen nimetty vastuuhenkilö pitää

käyttöpäiväkirjaa hakemuksen mukaisesti. Laitoksen toiminnasta kootaan

kirjanpidon ja tarkkailun perusteella vuosiraportti. Raportti toimitetaan

vuosittain helmikuun loppuun mennessä Konneveden kunnan

valvontaviranomaiselle.

Jälkihoitotoimenpiteet

Viimeistelytyöt suoritetaan mahdollisuuksien mukaan vaiheittain

ottamistoiminnan edetessä. Jälkihoidon yhteydessä alue siistitään ja

luontoon kuulumattomat rakenteet ja jätteet viedään asiaankuuluviin

keräilypaikkoihin.

Louhoksen kaakkois- ja eteläreunalle louhitaan porrastus. Porrastuksen

kohdilta ja jyrkkien seinämien kohdalta kallio puhdistetaan 3m:n

etäisyydeltä maakerroksista. Kallion päällä oleva maakerros luiskataan 1:3

kaltevuuteen. 4m matalammat kallioseinämät loivennetaan pintamailla 1:2

kaltevuuteen. Alue maisemoidaan pintamailla suunnitelman mukaisesti. Yli

2m korkeammat kallioseinämät suojataan pysyvästi suoja-aidalla.

Ottamisalueen puusto uudistetaan luontaisesti. Taimettumista täydennetään

tarvittaessa istutuksin.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

Lupahakemuksesta tiedottamien

Lupahakemuksesta on kuulutettu Konneveden kunnan ilmoitustaululla ja

internetsivuilla 11.10-9.11.2017. Hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä

Konneveden kunnan ympäristönsuojelusihteerin toimistossa samana

aikana. Hakemuksesta on annettu erikseen tieto tavallisella kirjeellä

kiinteistön naapureille ja lähiseudun asukkaille. Lupa-alueen naapurit on

kuultu todisteellisesti. Lupahakemuksen johdosta on erikseen pyydetty

lausuntoa Keski-Suomen ELY-keskukselta sekä Konneveden kunnan

terveysvalvonnalta.

Lausunnot, muistutukset ja mielipiteet

Hakemuksesta ei ole jätetty mielipiteitä tai muistutuksia.

16





Keski-Suomen ELY-keskus toteaa yhteislausuntonaan 29.1.2018 mm.

seuraavaa:

ELY-keskus katsoo, että ottaen huomioon maiseman- ja vesiensuojelulliset

näkökohdat pitävänsä mahdollisena maa-aineksen ottamista sekä

kivenlouhintaa ja louheen murskausta mainitulla alueella.

ELY-keskus katsoo, että maa-ainesluvassa on huomioitava Vetovuoren

lakialueen mahdolliset luonnonsuojelulliset arvot ja sen kuuluminen

metsälain 10§:n mukaisiin erityisen tärkeisiin elinympäristöihin. Maa-

ainesten otossa tulee Vetovuoren korkein kohta ja jyrkänne rajata oton

ulkopuolelle karttaliitteen mukaisesti. Muilta osin ottotoiminta on

mahdollista 1-vaiheen alueelta maa-ainesten ottamissuunnitelman

mukaisesti.

Lisäksi tulee ottotoiminnassa huomioida että alue maisemoidaan

ympäristöön sopivaksi muotoilemalla luiskat vähintään kaltevuuteen 1:2 tai

porrastamalla luiskat. Alueen jälkitasauksessa, -verhoilussa ja yleisessä

siistimisessä ei saa käyttää pohjavettä vaarantavia materiaaleja. Kaksi

vuotta ennen lupakauden päättymistä tulee alueella tehdä tarkastus, jossa

selvitetään jatkosuunnitelmat ja maisemointitarve.

ELY-keskus katsoo, että ympäristölupa-asiassa lupahakemuksessa esitetyt

toimenpiteet ympäristönsuojelun kannalta ovat riittävät ja lupa voidaan

myöntää hakemuksen mukaisesti. Lupamääräyksissä on huomioitava

valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta. Toiminnasta aiheutuvat ilman

epäpuhtaudet eivät saa ylittää asetuksen 79/2017 mukaisia ohjearvoja.

Lisäksi toiminnassa tulee huomioida Suomen ympäristö – julkaisussa

25/2019 ”Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) – Ympäristöasioiden

hallinta kiviainestuotannossa” esitetyt parhaat käyttökelpoiset tekniikat

(BAT) sekä parhaat ympäristökäytännöt (BEP) kiinnittäen erityisesti

huomiota melun ja pölyn torjuntaan.

Hakijan kuuleminen ja vastine

Hakijalta pyydettiin vastine 6.2.2018

Vastineessaan 6.2.2018 hakija toteaa seuraavaa:

Maa-ainesten ottohakemusta muutetaan niin, että ottotoiminta ei ulotu 2008

muistion mukaisesti rajatulle metsälaki – kohteelle.

Ympäristönsuojelusihteerin päätösehdotus:

RATKAISUOSA

Konneveden kunnan ympäristölautakunnan lupajaosto on tarkastanut

Kuljetusliike Pulkkinen Oy:n maa-aines- ja ympäristölupahakemuksen ja

myöntää toiminnalle Maa-aineslain 4 §:n ja Ympäristönsuojelulain 27 §:ssä

tarkoitetun luvan Kärkkäiskylän tilalle Vetovuori 42:38.

Toiminnan tulee tapahtua lupahakemuksen, ottamissuunnitelman ja

17





seuraavien lupamääräysten mukaisesti:

LUPAMÄÄRÄYKSET

Kalliokiviaineksen otto (so. louhinta) ja murskaus

1. Lupa on voimassa 10 vuotta tämän lupapäätöksen lainvoimaisuudesta

alkaen. Lupa koskee lupahakemuksessa esitettyä 2,20 ha:n ottoaluetta

ja kalliokiviaineksen 70 000 m3 ktr kokonaisottoa (so. louhintaa) sekä

alueelta louhitun kalliokiviaineksen murskausta. (MAL 11 §)

Toiminta-ajat

2. Toiminnassa tulee noudattaa seuraavia toiminta-aikoja:

– murskaaminen ja poraaminen on tehtävä arkipäivisin kello 6.00 ja

21.00 ja lauantaisin kello 7.00 ja 18.00 välisenä aikana;

– rikotus ja rikotus on tehtävä arkipäivisin kello 7.00 ja 18.00 välisenä

aikana;

– kuormaaminen ja kuljetus on tehtävä arkipäivisin kello 6.00 ja 22.00

ja lauantaisin kello 7.00 ja 18.00 välisenä aikana.

Alueella ei saa harjoittaa ottamistoimintaa tai ympäristölupaa

edellyttävää toimintaa sunnuntaisin eikä arkipyhinä. (YSL 52 §, VNa

(800/2010) § 8, MAL 11 §)

Ottamisen eteneminen ja louhintasyvyys

3. Kallion louhinta tulee toteuttaa ottamissuunnitelmassa sekä

suunnitelmapiirustuksissa esitetyn mukaisesti. Ottotoiminnan

ulkopuolelle rajataan liitteessä 12 esitetty metsälaki 10§:n mukainen

lakialue jyrkänteineen 12.12.2008 tehdyn rajauksen mukaisesti.

Ottoalueen alin ottotaso on piirustuksissa esitetyn mukaisesti +115,50

(N2000).

Alueen maisemointi ja jälkihoitotoimenpiteet on tehtävä vaiheittain

ottamistoiminnan edistyessä lupamääräyksen 20 mukaisesti. (MAL 11

§)

Alueen merkintä ja suojaus

4. Kaikki ottamisalueen loiventamattomat kallio- ja maaleikkaukset, jotka

ovat yli kolme (3) metriä korkeita, tulee suojata sellaisilla leikkauksen

yläreunaan sijoitettavilla aidoilla tai maa- tai kivivalleilla, jotka estävät

tehokkaasti tahattoman pääsyn leikkauksen reunalle. Putoamisvaarasta

on varoitettava kyltein, jotka sijoitetaan ympäröivään maastoon reunan

lähelle. Koko ottamisalue tulee merkitä maastoon lippusiimalla tai

varoitusnauhalla sekä louhinta-alueesta varoittavilla kylteillä, jotka ovat

vähintään kymmenen (10) metriä ottamisalueen rajaa ulompana.

18





Varoitusmerkintöjä tulee ylläpitää säännöllisesti.

Ottoalueen raja on merkittävä maastoon. Alueelle on rakennettava

kiinteä korkeuspiste (N2000), jonka sijainti esitetään kartalla.

Louhintaräjäytyksistä tulee ennen räjäyttämistä antaa varoitussignaali.

Luvan haltijan on tarvittaessa muutoinkin huolehdittava, ettei louhinta-

alueelle ole mahdollista tulla havaitsematta vaarallisia kohtia ja

työtilanteita riittävän ajoissa.

Louhinta-alueen tulotien puomi/portti tulee pitää suljettuna ja lukittuna

vuorokautisen toiminta-ajan ulkopuolella. (MAL 11 §, YSL 52 §).

Jätehuolto

5. Toiminta-alue on pidettävä siistinä ja hyvässä järjestyksessä.

Toiminnasta ei saa aiheutua roskaantumista toiminta-alueella tai sen

ulkopuolella. Toiminta-alueen jätehuolto on järjestettävä jätelain

(646/2011) ja sen nojalla annettujen säädösten mukaisesti siten, että

toiminnasta ei aiheudu ympäristön roskaantumista, maaperän

pilaantumista eikä haittaa terveydelle tai ympäristölle. (YSL 58 §, VNa

800/2010, JL 13, 29 ja 72 §, MAL 11 §).

6. Vaaralliset jätteet tulee varastoida lukitussa tilassa omissa selkeästi

merkityissä astioissaan tiiviillä alustalla siten, etteivät ne aiheuta vaaraa

ympäristölle tai terveydelle. Vaaralliset jätteet on toimitettava

asianmukaisesti käsiteltäväksi vähintään kerran vuodessa. (YSL 52 ja

58 §, JL 13, 16, 17 ja 29 § ja VNa 179/2012, MAL 11 §).

7. Maa-ainesten ottamisessa syntyneet kaivannaisjätteet (kallio- tai

maaperässä luonnollisesti esiintyvän orgaanisen tai epäorgaanisen

aineksen irrotuksessa taikka sen varastoinnissa, rikastamisessa tai

muussa jalostamisessa syntyvät jätteet) tulee ensisijaisesti hyödyntää

alueen maisemoinnissa. (YSL 113 §)

Melu, tärinä ja pöly

8. Pölylähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toiminta-

alueen alimmalle kohdalle. Kiven porauksessa syntyvän pölyn

leviämistä on estettävä sijoittamalla porausvaunuihin

pölynkeräyslaitteet tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen estämisen

kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

Kuormattavan ja murskauslaitteiston kuljettimelta varastokasaan

putoavan kiviaineksen pölyämistä on estettävä säätämällä

putoamiskorkeus mahdollisimman pieneksi, kiinnittämällä

murskauslaitteiston kuljettimien päähän pölyämistä estävät suojat tai

käyttämällä muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta

19





käyttökelpoista tekniikkaa.

Pölyn joutumista ympäristöön on estettävä kastelemalla ja koteloimalla

päästölähteet kattavasti ja tiiviisti taikka käyttämällä muuta pölyn

torjumisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Porauspölyä ei

saa sijoittaa räjäytettävän kallion päälle. Varastokasat ja ajoneuvojen

kuormat on tarvittaessa kasteltava ja pölyn leviäminen ajoneuvoista

toiminta-alueen ulkopuolelle on estettävä.

Ottoalueen liikennealueiden pölynsidonnasta on huolehdittava vedellä

kastellen tai muulla ympäristölle vaarattomalla tavalla. (YSL 52 §, VNa

800/2010, MAL 11 §).

9. Melulähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan

toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Koneiden ja laitteiden

kunnossapidosta on huolehdittava. Toiminta-alueella

siirtokuljetusmatkat on suunniteltava mahdollisimman lyhyiksi.

Kivenmurskaamon melua on torjuttava koteloinnein, kumituksin tai

muilla vastaavilla ääniteknisesti parhailla meluntorjuntatoimilla. (YSL

52 §, VNa 800/2010, MAL 11 §).

10. Toiminnasta syntyvä melu ei saa häiriöille alttiissa kohteissa ylittää

melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä

(993/1992) säädettyjä ulkomelun ohjearvoja. (YSL 52 §, VNa

800/2010, VNp 993/1992, MAL 11 §).

11. Ottamisesta ei saa aiheutua sellaista tärinää maa- ja kallioperän tai ilman

kautta, josta aiheutuu vaurioita vaikutusalueen rakennuksille tai

kohtuutonta haittaa tai viihtyvyyden alenemista asukkaille.

Ennen räjäytystöiden aloittamista on ilmoitettava räjäytystöistä

vastaavan työnjohtajan nimi ja yhteystiedot sekä normaalit

räjäytysajankohdat Konneveden kunnan ympäristöviranomaiselle.

Valvontaviranomainen voi perustelluista syistä antaa räjäytystyötä ja

tärinää koskevia lisämääräyksiä. (YSL 52 §, MAL 11 §)

Pinta- ja pohjaveden sekä maaperän suojelu

12. Polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien

aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estettävä. Tukitoiminta-

alueiden maarakenteet on tiivistettävä siten, että polttoaineiden ja

muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy

maaperään ja pohjaveteen on estetty. Poltto- ja voiteluaineiden sekä

kemikaalien varastointi- ja käsittelyalueiden on oltava nesteitä

läpäisemättömiä ja reunoiltaan korotettuja ja niillä on oltava varattuna

öljynimeytysainetta.

Polttoainesäiliöiden on oltava kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi

valuma-altaallisia säiliöitä ja niiden on kestettävä mekaanista ja

20





kemiallista rasitusta. Säiliöt on varustettava ylitäytönestimillä ja

tankkauslaitteistot lukittavilla sulkuventtiileillä.

Kuormauskalustoa tankattaessa ja huollettaessa on huolehdittava siitä,

että polttoaineita tai muita pilaantumisen vaaraa aiheuttavia aineita ei

pääse maaperään tai pohjaveteen.

Polttoaine- tai öljyvuodoista tulee ilmoittaa pelastusviranomaiselle ja

Konneveden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Maaperän

pilaantumiseen johtaneista polttoaine- ja öljyvuodoista tulee lisäksi

ilmoittaa Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

(YSL 52 § ja 66 §, VNa 800/2010, MAL 11 §).

Mikäli havaitaan pintavesien tilaa heikentävää hulevesien aiheuttamaa

liettymistä, tulee alueelle rakentaa laskeutusallas.

Paras käyttökelpoinen tekniikka yleisesti

13. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan

käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava toiminnan

oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon.

Tarkastukset ja katselmukset

14. Luvanhaltijan tulee luvan voimassaoloaikana pyytää

valvontaviranomaisen tarkastus ennen toiminnan aloittamista sekä

lopputarkastus, kun toiminta on päättynyt. (MAL 11 §, VNa 926/2005

7 §, YSL 170 §)

Ottamisilmoituksen tekeminen

15. Luvanhaltijan tulee vuosittain tammikuun 31 päivään mennessä

ilmoittaa lupaviranomaiselle otetun aineksen määrä ja laatu.

Ottamisilmoitus tehdään myös silloin, kun maa-ainesten ottaminen on

päättynyt tai keskeytynyt. (MAL 23a §, VNa 926/2005 9 §)

Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi

16. Pohjaveden laaduntarkkailua varten tulee alueen luoteis/pohjoisreunaan

asentaa pohjaveden havaintoputki. Putki tulee asentaa arvioidun

pohjaveden päävirtaussuunnan alapuolelle. Havaintoputkesta tulee

mitata vähintään kaksi kertaa vuodessa pohjaveden pinnan korkeus ja

lämpötila. Pohjavedestä tulee ottaa näytteet ennen toiminnan

aloittamista ja sen jälkeen joka kolmas vuosi ja toiminnan lopettamisen

jälkeen.

Pohjavedestä otettavasta näytteestä tutkitaan: haju ja maku; sameus;

väri; pH; happipitoisuus; TOC; sähkönjohtavuus; rauta; mangaani;

21





sulfaatti; nitraatti; kloridi; kokonaiskovuus; alkaliniteetti; CODMn;

polttoainehiilivedyt (vähintään: BTEX-yhdisteet ja oksygenaatit);

mineraaliöljyt (C10-C40) sekä koliformiset ja E.coli bakteerit..

Vesinäytteet ottaa sertifioitu ympäristönäytteenottaja. Varsinaisen

laatuanalyysin suorittaa akkreditoitu laboratorio. Pohjaveden pinnan ja

laadun tarkkailutuloksista laaditaan vuosittain yhteenvetoraportti, joka

toimitetaan kunnan maa-ainesoton valvojalle. Raportti sisältää vertailua

ja arviointia saaduista tarkkailutuloksista. Huomattavat poikkeamat

raportoidaan välittömästi valvontaviranomaiselle. (YSL 6§,17§, 52§,

62§)

17. Toiminnanharjoittajan tulee sähköisesti ilmoittaa otettujen ainesten

määrä ja laatu vuosittain helmikuun loppuun mennessä

ympäristöhallinnon asianhallintatietojärjestelmän tietokantaan NOTTO

ja kiviainestilinpitojärjestelmään. Ilmoittaminen on luvan haltijan

vastuulla.

Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa vuosittain helmikuun loppuun

mennessä luvan valvontaviranomaiselle vuosiyhteenvetoraportti

edellisen vuoden toiminnasta. Raportissa on ilmoitettava:

- tarkkailutulokset ja mittausraportit sekä huonoihin tuloksiin

selvitetyt syyt ja toiminta niiden osalta;

- mahdolliset melumittauspöytäkirjat;

- selvitys mahdollisista poikkeuksellisista tilanteista ja

toimenpiteistä;

- selvitys tehdyistä jälkihoitotoimenpiteistä;

- kartallinen esitys kaivettujen alueiden rajojen ja

korkeustasojen muutoksista.

- maisemointi- ja jälkitöiden toteuttamisvaihe (karttaan

merkittynä)

Kartallinen esitys tulee toimittaa vähintään kahden vuoden välein ja sen

tulee mahdollisimman hyvin kuvastaa tilannetta vuoden lopussa

vallitsevasta tilanteesta. (MAL 11 §, YSL 52 ja 62 §, 119, 120 ja 122

§)

18. Toiminnanharjoittajan tulee pitää jätekirjanpitoa, johon on sisällytettävä

tiedot syntyneen, kerätyn ja poiskuljetetun jätteen lajista, laadusta,

määrästä, alkuperästä ja toimituspaikasta sekä jätteen kuljetuksesta ja

käsittelystä. Jätteiden kirjanpitotiedot on säilytettävä kirjallisesti tai

sähköisesti kuusi vuotta mahdollista viranomaistarkastusta varten.

Kirjanpito ja työmaapäiväkirjat on säilytettävä koko ottamisajalta ja

esitettävä pyydettäessä valvontaviranomaiselle. (JL 118, 119, 120 ja

122 §)

Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet

19. Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on

22





aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta

poikkeavia päästöjä ilmaan, vesistöön tai maaperään, on viivytyksettä

ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen

ehkäisemiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja

tapahtuman toistumisen estämiseksi. Kyseisistä asioista on ilmoitettava

viivytyksettä valvontaviranomaiselle ja asian luonteen mukaan

pelastusviranomaiselle.

Poikkeuksellisten öljyvuotojen varalle tulee olla varattuna imeytysainetta

tai imeytysmattoa, jonka sijainti tulee olla alueella työskentelevän

henkilöstön tiedossa ja jonka tulee sijaita lähellä mahdollista päästölähdettä

nopeasti saatavilla. (YSL 52, 123 ja 134 §, VNa 800/2010)

Jälkihoitotyöt

20. Alueen maisemointi ja jälkihoitotoimenpiteet on tehtävä vaiheittain

ottamistoiminnan edistyessä hakemuksessa esitetyn maisemointi- ja

jälkihoitosuunnitelman mukaisesti. (MAL 11 §, YSL 52 §)

Lupamääräysten noudattamisvakuus

21. Luvan haltijan on asetettava Konneveden kunnalle ennen tämän luvan

mukaisen ottamisen aloittamista kokonaisarvoltaan vähintään 10 500,00

€ suuruinen vakuus luvassa määrättyjen toimenpiteiden suorittamisesta.

Luvan noudattamisvakuuden tulee olla voimassa kymmenen (10) vuotta

tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Luvan haltijalla on oikeus

saada vakuussummaa alennetuksi hyväksytysti suoritettuja

jälkihoitotoimenpiteitä vastaavalla määrällä, jolloin lupaviranomainen

voi luvan haltijan hakemuksesta hyväksyä muutoksen annettuun

vakuuteen. Lupaviranomainen voi myös erityisestä syystä määrätä

lisävakuuden asettamisesta, mikäli vakuuden ei voida katsoa olevan

riittävä lupamääräyksissä edellytettyjen toimenpiteiden suorittamiseksi.

Vakuus palautetaan, kun ottamisalue on maisemoitu ja jälkihoidettu

näiden lupamääräysten mukaisesti.

Luvan siirtäminen

22. Jos lupaan perustuva oikeus maa-ainesten ottamiseen siirretään toiselle,

on siirrosta viipymättä ilmoitettava lupaviranomaiselle. Luvan

aikaisempi haltija vastaa kuitenkin kaikista lupaan liittyvistä

velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty

toinen. Lupaviranomainen voi määrätä, että luvan uuden haltijan on

asetettava ennen ainesten ottamista maa-aineslain 12 §:ssä tarkoitettu

vakuus lupaehtojen noudattamisesta. (MAL 13a §)

Valvontamaksu

23. Yhteisluvan valvonnasta on luvanhaltijan suoritettava vuosittain

Konneveden maa-ainestaksan mukainen valvontamaksu luvan

voimassaoloaikana jälkihoitotöiden hyväksymiseen saakka.

23





RATKAISUN PERUSTELUT

Kun otetaan huomioon maa-aineslain 6 §:n mukaisesti ottamissuunnitelma

ja annetut lupamääräykset, ottamisesta ei aiheudu maa-aineslain 3 §:ssä

tarkoitettua kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien

kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista,

huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia

luonnonolosuhteissa tai tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön

soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista,

joten lupa on myönnettävä.

Kun maa-ainesten ottamistoimintaa harjoitetaan lupapäätöksen määräyksiä

ja hakemusta noudattaen, niin ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja

maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja että maa-

ainesesiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti eikä

toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin

kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa.

Toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla

annettujen asetusten vaatimukset. Toiminnasta ei arvioida aiheutuvan,

asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen,

yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää

muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden

pilaantumista tai sen vaaraa, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista

taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun

käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä

naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama

pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski. Toimintaa ei sijoiteta

asemakaavan vastaisesti. Asetettavat lupamääräykset huomioon ottaen

luvan myöntämisen edellytykset on täytetty. (YSL 41, 42 ja 43 §.)

MAL 10 §:n mukaan lupa maa-ainesten ottamiseen myönnetään

määräajaksi, kuitenkin enintään kymmeneksi vuodeksi. Erityisistä syistä

lupa voidaan kuitenkin myöntää pitemmäksi ajaksi. Lupahakemuksessa ei

ole esitetty tällaista erityistä syytä.

Toiminta ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle. Päästöriskejä maaperään

sekä pohja- ja pintavesiin hallitaan mm. hulevesien tarkkailulla,

tukitoiminta-alueen rakenteilla, vesitarkkailulla ja toiminnan

käyttötarkkailulla. Vedenlaadun tarkkailu ottamisen aikana varmistaa sen,

että ollaan selvillä ottamisen vaikutuksista pohjaveden laatuun.

Suunnitellussa toiminnassa on otettu huomioon riskit pinta- ja pohjavesille

ja niiden asianmukainen hallinta sekä toiminnan päästöjen ehkäisy mukaan

lukien melu- ja pölyhaitat. Päästöjen torjuntatoimien suunnittelua,

toteutusta ja tarkkailua on hakemuksissa esitetyn lisäksi määrätty

parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan perustuvilla lupamääräyksillä,

jolloin luvan myöntämisen edellytykset on varmasti täytetty. Etäisyyttä

24





lähimpiin häiriintyviin kohteisiin ja niiden talousvesikaivoihin voidaan

pitää ennalta arvioiden riittävinä. Lupamääräykset huomioon ottaen

toiminnasta ei yleisesti arvioiden aiheudu sellaista terveys- tai

viihtyisyyshaittaa, jonka takia lupaa ei tulisi myöntää. Myös

kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen

ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (800/2010, ns.

MURAUS-asetus) 3 §:n mukaiset sijoittumisedellytykset täyttyvät.

Muistutukset ja mielipiteet on huomioitu lupamääräyksistä ja perusteluista

ilmenevällä tavalla.

Lupamääräysten perustelut

Ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaan hakemuksessa esitetty louhinta- ja

murskaustoiminta on ympäristöluvanvaraista ja kalliokiviaineksen

ottaminen edellyttää maa-aineslain 4 §:n perusteella maa-ainesten

ottoluvan. Kysymyksessä on maa-aineslupahakemuksen ja

ympäristölupahakemuksen yhteiskäsittely (maa-aineslaki 4 a § ja

ympäristönsuojelulaki 47 a §).

Lupa maa-ainesten ottoon on myönnetty rajoitetusti lupahakemuksissa

esitetylle alueelle ja maa-ainesten ottomäärälle. Lupa mahdollistaa alueelta

louhitun kalliokiviaineksen murskaamisen alueella. (määräys 1)

Luvassa on annettu toiminta-aikaa koskevia rajoituksia. Toiminta-ajat on

määrätty ympäristölupahakemuksessa esitetyn mukaisesti ja ovat

kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen

ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (800/2010, ns.

MURAUS-asetus) rajoissa. (määräys 2)

Ottamisen toteutuksen tulee noudattaa ottamissuunnitelmaa. Ottoalueen

rajojen näkyvällä merkinnällä maastoon ja rakennettavalla kiinteällä

korkeuspisteellä voidaan seurata louhinnan toteutuksen pysymistä luvan

mukaisena.

Louhinta-alueen suojaamisesta on annettu yksityiskohtainen määräys

ottamalla huomioon asiattomien tahattoman pääsyn estäminen työmaa-

alueelle sekä kallioleikkausten työnaikainen korkeus ja jyrkkyys.

Putoamisvaaran poistaminen maanleikkauksen kohdalla edellyttää tukevaa

aita- tai vallirakennetta. Pelkkä merkitsemiseen tarkoitettu lippusiima ei

toteuta tässä määräyksessä tarkoitettua putoamista estävää rakennetta.

Alueen läheisyydessä liikkuvien turvallisuuden lisäämiseksi päätöksessä on

annettu varoitusmerkinantoa koskeva määräys. Tulotien puomin/portin

pitäminen lukittuna toiminta-ajan ulkopuolella ehkäisee asiatonta

ajoneuvoliikennettä alueelle. (määräykset 3–4)

Jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä on annettu määräyksiä myös

jätelain nojalla. Jätteiden oikealla käsittelyllä varmistetaan, ettei jätteistä tai

25





niiden varastoinnista aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa,

terveyshaittaa tai alueen roskaantumista. Päätöksessä on annettu myös

kaivannaisjätteitä koskeva määräys. Koska kaikki kiviaineksen ottamisessa

syntyneet pinta-maat on tarkoitus käyttää alueen maisemoinnissa, ei erillisiä

kaivannaisjätealuetta koskevia määräyksiä ole ollut tarpeen antaa. Aluetta

ei saa käyttää maankaatopaikkatoimintaan. (määräykset 5–7)

Toiminnalle on annettu päätöksessä em. valtioneuvoston asetuksen

(800/2010, ns. MURAUS-asetus) mukaiset pöly- ja melupäästöjä koskevat

määräykset. Lisäksi on katsottu tarpeelliseksi kieltää porauspölyn

jättäminen räjäytettävän kalliorintauksen päälle, josta se räjäytyksen aikana

leviää helposti ympäristöön.

Tärinästä lähikiinteistöille aiheutuva haitta tulee minimoida mitoittamalla

räjäytykset oikein. Määräyksen tarkoituksena on ehkäistä toimenpiteestä

aiheutuvan tärinän haitat lähimmissä ja tärinäherkimmissä kohteissa.

Räjäytystyössä tulee lisäksi noudattaa työturvallisuuslakia (738/2002) ja

räjäytys- ja louhintatyön turvallisuudesta annettua valtioneuvoston asetusta

(644/2011). Päätöksessä on varattu mahdollisuus antaa räjäytystyöhön ja

tärinään liittyviä lisämääräyksiä. (määräykset 8–11)

Maaperän, pohjaveden ja vesistöjen pilaantumisen ehkäisemiseksi

päätöksessä on annettu määräyksiä alueella varastoitavista öljytuotteista ja

polttoaineista sekä niiden käsittelystä ja työkoneiden huoltamisesta. Lisäksi

on annettu määräyksiä onnettomuustilanteista sekä alueelta muodostuvien

pintavesien johtamisesta ja käsittelystä. Pintavesien käsittelyä koskevilla

määräyksillä voidaan ehkäistä pintavesien pilaantumista ja ojien liettymistä.

(määräykset 12)

Kiviainestuotannosta on olemassa BAT-vertailuasiakirja. Toimittaessa

hakemuksen ja annettujen lupamääräysten mukaisesti toimitaan parhaan

käyttökelpoisen tekniikan periaatteiden ja parhaiden käytäntöjen

mukaisesti. Toiminnanharjoittajan huolehdittavana on parhaan

käyttökelpoisen tekniikan seuranta ja sen käyttöönotto silloin, kun se on

mielekästä. (YSL 4 §, YSA 37 §). (määräys 13)

Luvassa on annettu tarkkailua, kirjanpitoa, raportointia, ilmoituksia ja

tarkastuksia koskevia määräyksiä, jotka on katsottu välttämättömäksi

asianosaisten oikeusturvan ja toiminnan luvanmukaisuuden tarkastamisen

kannalta. Pöly-, tärinä- ja melumittauksia ei ole vaadittu tehtäväksi, koska

louhinta-alue sijaitsee yli 500 metriä asuinrakennuksesta ja maastollisesti

voidaan olettaa ettei pölystä, tärinästä ja melusta aiheudu haittaa lähialueen

vapaa-ajan asutukselle.

Pinta- ja pohjavesitarkkailulla voidaan varmistaa, ettei toiminnasta aiheudu

haitallisia vaikutuksia vesiin ja, että mahdollisiin epäkohtiin päästään

puuttumaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Pohjavesitarkkailu on

edellytetty hakemuksesta poiketen, koska ottoalueella ei ole pohjaveden

havaintoputkea, eikä alueen pohjavesistä ole otettu näytteitä. Havainnoilla

26





pystytään seuraamaan pohjaveden tasoa ja laatua alueella ja reagoimaan

toiminnan mahdollisesti aiheuttamiin muutoksiin. Toiminnanharjoittajalla

on ympäristönsuojelulain (527/2014) 6§:n mukaan selvilläolovelvollisuus

toimintansa ympäristövaikutuksista.

Ympäristönsuojelulain 209 §:n mukaan mittaukset, testaukset, selvitykset

ja tutkimukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin

menetelmin. Sekä toiminnanharjoittajalla että valvontaviranomaisella on

mahdollisuus tarkkailusta saatua tietoa hyväksi käyttämällä muuttaa tai

hakea muutosta lupapäätöksessä edellytettyyn tarkkailuun.

Valvontaviranomaisella on oikeus saada säädösten ja määräysten valvontaa

ja tehtävien hoitamista varten tarpeelliset tiedot. Jätelain (646/2011) 118

§:ssä säädetään mm. ympäristöluvan haltijan kirjanpitovelvollisuudesta.

Valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (179/2012) säädetään tiedoista, joita

kirjanpidossa on oltava. (Lupamääräykset 14-18)

Häiriö-, onnettomuus- ja poikkeustilanteiden ilmoitus- ja toimintamääräys

on annettu välittömän ympäristövahingon torjunnan onnistumisen

varmistamiseksi ja valvonnan toteutumiseksi. Määräyksessä korostetaan

toiminnanharjoittajan velvollisuutta toimia asiassa viipymättä ympäristön

pilaantumisen estämiseksi. Välittöminä toimenpiteinä voidaan pitää

toiminnan keskeyttämistä, päästön leviämisen estämistä ja

viranomaisilmoituksia. Poikkeuksellisia tilanteita koskeva

ilmoitusvelvollisuus on annettu viranomaisten tiedonsaannin ja oikeiden

toimintatapojen turvaamiseksi ympäristöä ja terveyttä uhkaavissa

häiriötilanteissa. Määräys perustuu ympäristönsuojelulain 123 §:ään.

(lupamääräys 19)

Jälkihoitotöitä koskeva määräys vastaa sisällöltään lupahakemusta.

Jälkihoidon tavoitteena on vähentää ottamistoiminnan vaikutuksia

ympäristöön, sopeuttaa ottamisalue ympärivään luontoon sekä edistää

alueen jälkikäyttömahdollisuuksia. (määräys 20)

Luvassa määrätyn lupamääräysten noudattamisvakuuden määrän arviointi

perustuu Konneveden ympäristönsuojeluviranomaisen käyttämään maa-

aineslupien vakuuksien määritystaulukkoon, jossa otetaan huomioon alueen

pinta-ala ja maisemoinnin vaatimustaso Maisemointivakuutta voidaan

muuttaa luvan voimassaolon aikana. (määräys 21)

Luvan siirtämistä ja velvoitteista vapauttamista koskeva määräys on annettu

päätöksessä maa-aineslain 13a §:n mukaisena. Toiminnan muuttamista,

keskeyttämistä ja lopettamista koskeva tiedonsaanti on tarpeen, jotta

valvontaviranomainen voi arvioida ympäristönsuojelua ja alueen

maisemointia koskevien toimien riittävyyttä ja mahdollista luvan

muuttamista. (määräys 22)

Valvontamaksu on Konneveden kunnan maa-ainestaksan ja

ympäristönsuojelun taksan mukainen. (määräys 23)

27





SOVELLETUT OIKEUSOHJEET

Maa-aineslaki (555/1981) §:t 1, 1a 3–4, 5, 5a, 6–7, 10–11, 13, 13a, 19–21,

23, 23a, 23b; Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005)

§:t, 1–4, 6–9;

Ympäristönsuojelulaki (YSL 527/2014) §:t: 5, 6, 7, 8, 10, 11, 12, 14–17, 19,

20, 27, 29, 34, 39, 40, 42, 43, 44, 47a, 48, 49, 52, 53, 54, 58, 62, 64, 66, 70,

83, 84, 85, 87, 89, 94, 113, 123, 133, 134, 170, 172, 190, 191, 198, 199,

200, 201, 205 ja 209;

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (YSA 713/2014) §:t: 2, 3, 4,

11, 12, 13, 14, 15;

Jätelaki (JL 646/2011) §:t: 5, 6, 8, 12, 13, 15, 16, 17, 29, 72, 118, 119, 120,

121, 122;

Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012);

Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kiven-

murskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010);

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992);

Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (79/2017);

Maa-ainestaksa 10.6.2015 §20 (Konneveden ympäristölautakunta)

Ympäristönsuojelun taksa 23.10.2017 § 30 (Konneveden

ympäristölautakunta)

ja Kuntalaki (365/1995).

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

Maa-aines- ja ympäristöluvanluvan käsittelystä peritään Konneveden

kunnan ympäristölautakunnan 10.6.2015 § 20 hyväksymän maa-

ainestaksan 1 §:n sekä Konneveden ympäristölautakunnan 23.10.2017 § 30

hyväksymän ympäristönsuojeluviranomaisen taksan mukaan 10 108,50 €

maksun määräytyessä seuraavasti:

Lupamaksun osa Laskenta/hintaperuste Maksu (€)

Perusmaksu 150€ 150€

ottamisalueen pinta-alan mukaan

1,35ha* 30€ 40,50€

maa-ainesmäärän tilavuuden mukaan

70*4€ 280€

naapurien kuuleminen 8*38€ 304€

Hakemuksesta kuuluttaminen

38€ 38€

Ympäristölupa, kivenlouhimo, murskaamo

1400€ 1400€

Lupamaksu Yhteensä 2.212,50€


28





LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

Yhteislupapäätös annetaan julkipanon jälkeen 20.3.2018, jolloin sen

katsotaan tulleen asianosaisten tietoon.

Päätösote / hakija

Asiaote / Keski-Suomen ELY-keskus, kirjaamo (sähköisesti)

Lausunnon, muistutuksen tai mielipiteen jättäneet

Tieto päätöksestä / Rajanaapurit ja muut tiedossa olevat asianosaiset

Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla

Päätöskuulutus Konneveden kunnanilmoitustauluilla 19.3.–17.4.2018.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-

oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa

järjestyksessä kuin päätösasiasta. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.

Viimeinen valituspäivä on 17.4.2018.

2 Konneveden kunta Kokouspäivämäärä … · Jouko Rossin omistama Jaakkola- tila sijaitsee...

Documents

Transcript of 2 Konneveden kunta Kokouspäivämäärä … · Jouko Rossin omistama Jaakkola- tila sijaitsee...