2. Kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet¶järvi/peruskoulut/moision...1. Arvot ja toiminta-ajatus...

1

1. Arvot ja toiminta-ajatus

Moision koulussa opitaan perusopetuksen 7. - 9. luokkien perustietoja ja –taitoja. Oppilasta ohjataan ja kannustetaan kehittämään itseään yhteistyökykyiseksi, vastuulliseksi, aktiiviseksi ja suvaitsevaiseksi kansalaiseksi, jolla on hyvät vuorovaikutus- ja tiedonhankintataidot. Koulumme on turvallinen ja aktiivinen yhteisö, jossa noudatamme sovittuja sääntöjä ja toimintatapoja. Kodin ja koulun yhteistyö tukee oppilaan kasvua. Koulumme toimii vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteiskunnan kanssa.

2. Kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet

Moision koulun tärkein tehtävä on huolehtia kaikkien oppilaiden oppimisesta. Oppimiseen, oppimisen tukemiseen ja työskentelyyn kannustamiseen käytämme vaihtelevia työtapoja ja opetusmenetelmiä sekä erilaisia tukimuotoja. Opetuksen lähtökohtana on oppimiskäsitys, jossa oppiminen on aktiivista ja päämääräsuuntautunutta, itsenäistä ja yhteistä ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Oppiminen on oppilaan aktiivista ja tavoitteellista toimintaa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Suvaitsevaisuus ja vastuullisuus ovat Moision koulun kasvatustoiminnan painopisteitä. Tavoitteemme on, että koulumme on kaikille oppilaille hyvä oppimispaikka, jossa ongelmiin puututaan ja jokaisen oppimista ja kasvua tuetaan. Sosiaalisten taitojen kehittäminen auttaa erilaisuuden hyväksymistä. Moisiolla vaalitaan ja edellytetään hyvää, tilanteen mukaista käyttäytymistä ja puhetapaa. Moision koulu on rauhallinen ja innostava oppimisympäristö, jossa jokaisen on hyvä oppia ja kehittyä itsetunnoltaan vahvaksi, toiset huomioon ottavaksi ihmiseksi. Sopimattomaan käyttäytymiseen ja koulukiusaamiseen puututaan välittömästi ja oppilaita rohkaistaan tuomaan ongelmat koulun aikuisten tietoon. Koulumme on luova ja aktiivinen. Koulun kehittäminen on kaikkien moisiolaisten jatkuva, yhteinen tehtävä. Toteutamme erilaisia projekteja ja reagoimme ympäröivään yhteisöön ja yhteiskuntaan. Kestävän kehityksen periaatteet ovat Moisiolla sekä kasvatuksellisia tavoitteita että käytännön toimintaa. Kansainvälisyys osana Moision koulun toimintaa avartaa oppilaiden maailmankuvaa ja edistää suvaitsevaisuutta.

2

3. Kieliohjelma

Noudatamme Ylöjärven kaupungin perusopetuksen kieliohjelmaa.

4. Moision koulun tuntijako ja jaksotus

Oppiaine 7 lk. 8 lk. 9lk. yhteensä

Äidinkieli ja kirjallisuus 3 3 3 9

Kielet A1-kieli 2 3 3 8

B1-kieli 2 2 2 6

Matematiikka 3 4 3 10

Biologia 1 1 2 4

Maantieto 1 1 1 3

Fysiikka 1,5 1 1 3,5

Kemia 1,5 1 1 3,5

Uskonto tai elämänkatsomustieto 1 1 1 3

Terveystieto 0,5 1,5 1 3

Historia 2 2 4

Yhteiskuntaoppi 3 3

Musiikki 1 1

Kuvataide 2 2

Kotitalous 3 3

Käsityö

(tekninen työ ja tekstiilityö) 3 3

Liikunta 2 2 2 6

Oppilaanohjaus 0,5 0,5 1 2

Yhteiset oppiaineet yhteensä 30 23 24 77

Kaksivuotiset valinnaiset (3) 6 6 12

Yksivuotinen valinnainen 1 1

A2-kieli (vapaaehtoinen) * 2 3 3 8

Valinnaiset/vapaaehtoiset oppimäärät 0/2 7 6/7 13/16

Vuosiviikkotunnit yhteensä 30/32 30 30/31 90/93 A1-kieli englanti B1-kieli ruotsi *Vapaaehtoinen A2-kieli ruotsi tai saksa B2-kielinä voi opiskella valinnaisina korvaa oppilaan yhden kaksivuotisen oppimäärinä latinaa, ranskaa, saksaa, valinnaisaineen 8. ja 9. luokilla ja venäjää ja espanjaa. 8.luokan lyhyen valinnaisaineen

3

Tuntijako jaksoittain

7. LUOKKA 8. LUOKKA 9. LUOKKA

I II III IV I II III IV I II III IV

AI 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 A-KIELI 2 2 2 2 3 3 3 3 3 3 3 3

B1-KIELI 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2

MA 3 3 3 3 4 4 4 4 3 3 3 3

FK 3 3 3 3 4 4 4 4

BG 4 4 4 4 6 6

HY 4 4 4 4 3 3 3 3

UE 2 2 **2

*2 **2

*2

2 2

TE 1 1 *1 **2

*2 **1

*1 **2

*2 **1

2 2

OPO 1 1 1 1 1 1 1 1

LI 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2

MU 1 1 1 1

KU 2 2 2 2

KÄ 3 3 3 3

KOT 3 3 3 3

VAL pitkä 6 6 6 6 6 6 6 6

VAL lyhyt 2 2

A-kieli*** 2 2 2 2 1 1 1 1

Yhteensä 30/32 30/32 30/32 30/32 29/32 31/28 29/32 31/28 30/31 30/31 30/31 30/31

* 8 A-E –luokat ** 8. F-J –luokat *** vapaaehtoinen A-kieli

5. Toimintakulttuurin, oppimisympäristön ja työtapojen kuvaukset

Oppimisympäristö Moision koulu sijaitsee Ylöjärven kaupungissa, Kuruun ja Viljakkalaan menevän tien varressa samassa pihapiirissä entisen lukion kanssa (Moision koulu, Kuusistontie 1, 33480 Ylöjärvi), jossa lukuvuonna 2012-2013 käy koulua Siivikkalan koulun 4.-6.-luokkalaiset. Koulun ympäristössä on asutusta. Kirkko, kaupungin kirjasto Leija, urheilukentät, urheilutalo-uimahalli sekä Haaviston pururata ovat lähellä. Lähietäisyydellä ovat myös Veittijärvi ja Keijärvi sekä vielä metsää ja peltoa.

4

Koulurakennuksen vanhin osa on otettu käyttöön vuonna 1961. Sen jälkeen koulua on laajennettu ja saneerattu 1970- ja 1990-luvuilla kasvavaa oppilasmäärää ja nykyajan vaatimuksia vastaavaksi. Erityisopetus, oppilaanohjaus, koulukuraattori ja terveydenhoito on keskitetty omaan oppilashuoltosiipeensä, jossa toimii myös kaupungin yleinen hammashoitola. Viihtyvyyttä luovat koulun ruokala, joka on yhteinen lukion kanssa, kirjasto Kirppu, kasvihuone ja viherkasvit sekä vitriinit. Lukuvuoden 2012-2013 oppilasmäärälle, noin 460 oppilasta, Moision tilat ovat riittävät. Koulun piha on kunnostettu osittain kesällä 2012: välituntiliikuntaan on saatu välineitä ja huoltoajolle oma sisäänkäynti Moisiontien kautta rakennuksen taakse. Huoltoajoa ei pitäisi enää olla koulupihassa. Viihtyisyyttä luovatt pihan ja sen ympäristön puut ja biologian luokkien edessä olevat kukkaistutukset. Koulurakennuksesta ja sen kunnosta vastaa Ylöjärven kaupungin Tilakeskus. Opetustilat on pyritty järjestämään mahdollisimman toimiviksi, turvallisiksi ja viihtyisiksi huomioiden erityistilojen poikkeukselliset olosuhteet. Oppilaita ohjataan työskentelemään yhdessä sovittujen sääntöjen, turvallisuusohjeiden ja työsuojelumääräysten mukaisesti. Työskentely koulualueen ulkopuolella tapahtuu opettajan antamien ohjeiden mukaan. Moision koulun läheisyydessä työskennellään mm. seuraavissa paikoissa:entinen lukio, Räikän, Tiuravuoren ja Haaviston urheilukentät, kuntopolut, , Ylöjärven kirkko, Ylöjärven kirjasto Leija, ympäröivä luonto, Elovainion liikuntakeskus. Oppilaat vierailevat opettajien kanssa myös koulun ulkopuolella, esimerkiksi muissa oppilaitoksissa, elokuvissa, teattereissa, lehtitaloissa ja käräjäoikeudessa. Koulun järjestyssäännöt ovat tällöin voimassa. Leirikoulujen ja luokkaretkien ohjelmat hyväksytään johtokunnassa lukuvuosittain koulun työsuunnitelman yhteydessä. Koulun ulkopuolisesta opetuksesta informoidaan huoltajia. Psyykkisenä oppimisympäristönä Moision koulu on turvallinen ja toimiva. Moisiolla pidetään tärkeänä Meidän Moisio -henkeä. Joka jaksossa pidettävät luokkakokoukset, joihin oppilaskunnan hallitus tekee esityslistan, oppilastöiden näyttely maaliskuussa, oppilaskunnan järjestämät tapahtumat ja tukioppilastoiminta edesauttavat koulun hengen kehittymistä. Koulun järjestyssäännöillä on tavoitteena turvata oppilaille, opettajille sekä muulle henkilökunnalle rauhallinen ja työskentelyä, oppimista sekä viihtyisyyttä tukeva työympäristö. Yhdessä sovitut järjestyssäännöt annetaan tiedoksi oppilaille ja huoltajille lukuvuoden alussa jaettavassa syystiedotteessa ja niitä voidaan tarvittaessa muuttaa opettajakunnan kokouksessa. Järjestyssäännöt hyväksyy koulun johtokunta. Koulun kaikki aikuiset ovat oikeutettuja ja velvollisia oppilaan kasvattamiseen. Moision koulun järjestyssäännöt Moision koulu on useamman sadan ihmisen yhteisö. Sujuvan yhteistyön varmistamiseksi tarvitsemme yhteiset säännöt, jotka asettavat tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle ja näin tukevat perusopetuksen tavoitteiden mukaista oppilaan kasvua suvaitsevaksi, yhteistyökykyiseksi ja vastuulliseksi kansalaiseksi. Näitä selkeitä sääntöjä noudattamalla takaamme sen, että jokainen oppilas ja jokainen henkilökunnan jäsen voi työpäivän aikana tuntea olonsa koulussa turvalliseksi ja hyväksytyksi. Säännöt ovat voimassa kouluaikana sekä koulun järjestämissä tilaisuuksissa.

5

Sääntöjen rikkomisesta voidaan antaa rangaistus, jolloin noudatetaan perusopetuslain 36 §:n ja perusopetusasetuksen 18 §:n mukaisia rangaistuskäytäntöjä. Mahdollisia rangaistuksia ovat enintään kahden tunnin jälki-istunto ja kirjallinen varoitus sekä isommista ja toistuvista rikkeistä koulutuslautakunnan päätöksellä tapahtuva enintään kolmen kuukauden erottaminen koulusta. Hyvät tavat ja muiden huomioon ottaminen Jokaisen kouluyhteisön jäsenen velvollisuus on omalta osaltaan huolehtia viihtyisyydestä koulussa. Koulussa käyttäydytään toisia kohtaan asiallisesti, käytetään asiallista kieltä, pukeudutaan asiallisesti ja tilanteen mukaisesti sekä noudatetaan yhteisiä aikatauluja ja annetaan toisille työrauha. Kiusaamista ei sallita missään muodossa. Koulun tiloja, omaisuutta tai piha-aluetta ei roskata eikä muuten vahingoiteta. Vahingontekijä on velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingot. Myös toisten omaisuutta pitää kunnioittaa. Opettajien ja koulun muun henkilökunnan järjestyksen ylläpitämiseksi antamia ohjeita ja käskyjä noudatetaan. Muiden huomioimista on myös se, että noudattaa voimassa olevaa tupakkalakia. Tupakkavalmisteiden ja tupakointivälineiden tuominen kouluun on kielletty. Tupakkalaki kieltää yksiselitteisesti kaiken tupakoinnin kaikkina aikoina sellaisten kiinteistöjen alueella, jossa pääsääntöisesti oleskelee alle 18-vuotiaita. Siihen ei kukaan voi myöntää mitään poikkeuksia. Ei myöskään Moision koulu. Jos oppilas tavataan tupakoimasta koulun alueella, seuraa siitä tunti jälki-istuntoa ja ilmoitus kotiin. Jos tilanne toistuu, kolmannen ilmoituksen jälkeen asia siirtyy poliisille. Päihteiden tuominen kouluun ja päihtyneenä esiintyminen on kielletty. Koulupäivä ja koulualue Kouluaikaa ovat työjärjestyksen mukaiset työpäivät sekä koulun järjestämät tilaisuudet matkoineen. Koulualueella tarkoitetaan koulurakennusta ja lähikatujen rajaamaa koulurakennuksen tonttia. Välituntialue on Kuusistontiehen ja hiekkakentän koulunpuoleiseen reunaan rajoittuva koulun etupiha. Oppilas saa koulupäivän aikana poistua koulualueelta vain saatuaan siihen luvan terveydenhoitajalta tai joltakin koulun opettajalta. Työskentely oppitunneilla Oppitunneille tullaan ajoissa koulutyössä tarvittavat välineet mukana. Oppitunnilta lähdettäessä luokka jätetään siistiksi. Oppitunneilla ei syödä eikä juoda. Matkapuhelimet, cd-soittimet yms. välineet on pidettävä pois päältä oppituntien ajan. Opettajalla on oikeus määrätä jäljellä olevan oppitunnin ajaksi haltuunsa otettavaksi kyseinen väline. Opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan opetustilasta jäljellä olevan oppitunnin ajaksi. Mikäli oppilas ei noudata poistumismääräystä ja koettaa vastarintaa tekemällä välttää poistamisen, on rehtorilla ja opettajalla oikeus käyttää peruskoululain/asetuksen mukaisia tarpeellisia voimakeinoja oppilaan poistamiseksi.

6

Mikäli oppilas häiritsee koesuoritusta, lunttaa tai menettelee kokeessa muulla tavoin vilpillisesti, hänet voidaan määrätä poistumaan koetilanteesta. Kokeen arvosanaksi annetaan ”hylätty” ja oppilasta voidaan rangaista epäasiallisesta käyttäytymisestä. Viimemainittu koskee myös epärehellistä menettelyä koetta vastaavissa itsenäisissä tehtävissä. Jos oppilas ei ole tehnyt kotitehtäviään, opettajalla on oikeus määrätä oppilas tekemään tehtävät erityisopettajan luokkaan koulupäivän päätyttyä. Koetunnin alussa oppilaat jättävät suljetut kännykkänsä ja muut tietotekniset laitteensa opettajapöydälle. Koulun tietoverkko Jokainen oppilas saa Moision kouluun tullessaan tunnuksen ja salasanan koulun sisäiseen verkkoon. Tunnus ja salasana ovat henkilökohtaisia, eikä niitä saa luovuttaa toisten käyttöön. Jokainen oppilas on vastuussa omalla käyttäjätunnuksellaan tehdyistä asioista. Koulun sisäinen verkko mahdollistaa omien tiedostojen hallinnan miltä tahansa koulun koneelta. Ohjelmien tai koulutyöhön liittymättömien tiedostojen, mm. musiikkitiedostojen, tallentaminen on tekijäinoikeuslakien mukaan kielletty. Tietokoneilla työskennellään opettajien ohjeiden mukaisesti ja tehdään oppiaineisiin liittyviä tehtäviä. Välituntisin oppilas voi pelata internetpelejä, surffata asiallisilla sivuilla ja lukea sähköpostejaan. Mikäli oppilas rikkoo sovittuja sääntöjä, seuraa siitä hänelle määräaikainen kaikkien koulun tietokoneiden käyttökielto. Välitunnit Välitunnit vietetään välituntialueeksi nimetyllä alueella. Sen ulkopuolelle saa poistua vain saatuaan siihen luvan. Lumipallojen ja kivien heittely on kielletty. Vahingonaiheuttaja on henkilökohtaisesti korvausvelvollinen lumipallon tai kivien heittämisestä aiheuttamistaan tapaturmista ja vahingoista. Välitunneilla on sisätiloissa vältettävä metelöintiä ja muuta häiritsevää sekä epäasiallista käyttäytymistä. Ruokailu Ruokailussa noudatetaan hyviä ruokailutapoja. Oppilas saa ruokailla ainoastaan omalla ruokailuvuorollaan, ellei hänelle ole myönnetty siitä poikkeusta. Ruokailun päätyttyä jokaisen velvollisuus on palauttaa astiat sovitulla tavalla

7

Poissaolot ja myöhästymiset

Jos oppilas sairastuu koulupäivän aikana, hän saa poistua koulusta vain terveydenhoitajan tai jonkun opettajan luvalla. Oppilaan huoltajan tulee viipymättä selvittää oppilaan poissaolot Wilma-ohjelmassa tai kirjallisesti. Jos oppilas on koulusta poissa yli kaksi päivää, on oppilaan huoltaja velvollinen ilmoittamaan viimeistään kolmantena päivänä poissaolon syyn luokanvalvojalle. Oppilaan velvollisuus on tuoda heti kouluun palattuaan selvitys poissaolostaan luokanvalvojalle. Luokanvalvoja voi hyväksyttävästä syystä antaa oppilaalle luvan enintään viikon poissaoloon. Koulun rehtori voi myöntää oppilaalle yli viikon kestävän vapautuksen koulun käynnistä. Oppilaan tulee ennen poissaoloaan hyvissä ajoin kysyä opettajilta läksyt poissaolonsa ajaksi. Myöhästymisen korvaamisesta noudatetaan kulloinkin vallitsevaa opettajakokouksen päättämää käytäntöä. Arkikäytänteet Moisiolainen tulee ajoissa tunnille, jättää ulkovaatteet naulakkoon ja ottaa lippalakin, pipon tai muun päähineen pois päästänsä sekä sulkee kännykkänsä oppitunnin ajaksi. Oppilas keskittyy opiskeluun, antaa työrauhan itselleen ja muille oppilaille sekä opettajalle. Opettajat edellyttävät hyvää käytöstä ja puuttuvat häiriöihin. Luokka jätetään siistiin kuntoon seuraaville tulijoille. Oppilas käyttäytyy koulun sääntöjen mukaisesti myös liikuntatiloissa, ruokalassa, kanslioissa, opettajainhuoneessa ja Kirpussa. Juhlasaliin mentäessä jätetään kengät salin ulkopuolelle. Välitunnin oppilas saa viettää sisällä tai ulkona koulun alueella. Koulun välituntialue on koulun järjestyssäännöissä määritelty Moision koulun pihan alue. Sovituilla välitunneilla oppilaat voivat käyttää koulun kirjastoa ja sen tietokoneita. Välituntivalvonnasta huolehtivat opettajat apulaisrehtorin laatiman valvontalistan mukaisesti. Välitunneilla käyttäydytään rauhallisesti. Jos oppilas poistuu koulun alueelta koulupäivänsä aikana, hänellä on oltava koulun aikuisen antama lupa. Aineenopettaja merkitsee Wilma-ohjelmaan oppilaan poissaolon. Jos oppilas on koulukuraattorin tai terveydenhoitajan luona, poissaoloa ei merkitä.. Huoltajan tulee ilmoittaa oppilaan poissaolosta poissaolopäivän aamupäivän aikana. Oppilas voi anoa lupaa olla pois koulusta erillisellä lomakkeella tai sähköisellä lomakkeella. Luokanvalvoja voi hyväksyttävästä syystä myöntää oppilaalle luvan poissaoloon koulusta enintään viideksi päiväksi ja rehtori sitä pidemmäksi ajaksi. Poissaolon aikaiset tehtävät oppilas kysyy etukäteen opettajilta ja suorittaa ne omatoimisesti. Lähtökohtana on pienen puuttumisen politiikka. Ennen rangaistuksen antamista opettaja keskustelee oppilaan kanssa tapahtuneesta. Keskustelun jälkeen opettaja voi antaa harkintansa mukaan jälki-istunnon. Häiritsevä oppilas voidaan poistaa luokasta oppitunnin jäljellä olevaksi ajaksi ja puhutella. Luokasta poistamiset merkitään Wilmaan. Luokanvalvoja ilmoittaa oppilashuoltotyöryhmälle, kun oppilaalla on kolme luokasta poistamista. Opettaja kirjaa kaikki luokasta poistamisensa lomakkeelle, joka toimitetaan lukuvuoden lopussa rehtorin kansliaan. Rehtorin puhuttelee oppilaan, joka opettajan antamista rangaistuksista ja kasvatuksellisista keskusteluista huolimatta jatkaa Moision koulun sääntöjen rikkomista.

8

Rehtorin puhuttelu saatetaan oppilaan huoltajille tiedoksi. Peruskoululaki, peruskouluasetus § 17. Oppilas on myöhästynyt tunnilta, kun opettaja on aloittanut oppitunnin. Myöhästymiset merkitään Wilma-ohjelmaan. Viidestä myöhästymisestä oppilas saa jälki-istunnon, jonka luokanvalvoja kirjoittaa. Jos oppilas myöhästyy koko oppitunnin, opettaja määrää hänet tekemään suorittamatta jääneen oppitunnin erityisopetukseen. Koululla on kaksi ruokavuoroa klo 11.05 – 11.35 ja 12.05 – 12.35. Jokainen oppilas ruokailee vain kerran omalla ruokavuorollaan. Ruokailuun mentäessä päällysvaatteet, päähineet ja reput jätetään naulakoille. Ruokailussa odotetaan vuoroa rauhallisesti etuilematta. Ruokaa annostellaan sopiva määrä ja noudatetaan hyviä ruokailutapoja. Ruokailussa huolehditaan oman ruokapaikan siisteydestä ja ruokailun jälkeen ruokailuvälineet palautetaan niille varattuun paikkaan. Oppilaat on vakuutettu koulupäivän ajan tapaturman varalta. Vakuutus ei kuitenkaan korvaa omaisuusvahinkoja. Jokaisella oppilaalla on mahdollisuus saada käyttöönsä henkilökohtainen säilytyslokero, jossa hän voi säilyttää omia tavaroitaan. Käytöstä ei peritä maksua, mutta jos avain katoaa, oppilas joutuu korvaamaan avaimen teettämisestä aiheutuneet kustannukset. Koulumatkoilla noudatetaan hyviä tapoja ja liikennesääntöjä sekä käytetään julkisia kulkuväyliä ja jätetään yksityisalueet rauhaan. Koulun pihalla polkupyörät ja mopot jätetään niille varatuille paikoille. Koulukyytejä odotetaan asiallisesti ja noustaan linja-autoihin ryntäilemättä. Jokainen oppilas huolehtii matkakortin asiallisesta käytöstä ja käyttäytyy linja-autossa ja taksissa asiallisesti. Kaikissa Moision koulun varsinaisissa opetustiloissa on sisäpuhelin, tietokoneet, videotykki, dokumenttikamera, videonauhuri. Kieliluokissa on myös nauhuri/CD-soitin. Kielten opetuksen käytössä on lisäksi nykyaikainen kielistudio. Koulussa on kaksi varsinaista tietotekniikan opetustilaa ja Kirpun tietokoneet. Kaikkien käytössä on video- ja digitaalikameroita sekä editointilaite. Yleisissä tiloissa on infotelevisiot. Koulussa on keskusradio ja keskustelevisio Moisio-tv. Koulun tiloissa tai kalusteissa ja laitteissa havaitut viat ja puutteet ilmoitetaan kiinteistönhoitajille, av-vastaavalle, mikrotukihenkilölle, apulaisrehtorille tai rehtorille. Moision koululla käytetään seuraavia lomakkeita koulutyön tukena:

Oppikirjojen kierrätyslomake Kurssin alussa oppilas kirjoittaa nimensä listaan ja oppikirjaan sille varatulle paikalle. Kurssin lopussa oppilas kuittaa samaan listaan palauttaneensa kirjan.

Korvaus vahingoittuneesta koulun omaisuudesta Jos oppilas kadottaa tai huolimattomuudellaan tuhoaa oppikirjan tai koulun omaisuutta, hän on velvollinen korvaamaan sen. Korvausvaatimus lähetetään oppilaan huoltajalle tai annetaan oppilaalle itselleen.

Tiedote huoltajalle oppilaan kanssa käydystä keskustelusta Kun oppilas häiritsee tai käyttäytyy sopimattomasti koulussa, opettaja voi lähettää siitä kirjallisen viestin kotiin. Ennen tiedotteen lähettämistä opettaja keskustelee oppilaan kanssa. Huoltajat kommentoivat lapsensa käyttäytymistä lomakkeeseen ja se palautetaan. Myös Wilma.ohjelman pikatiedotteena opettaja voi lähettää oppilaan huoltajille tiedon käydystä keskustelusta.

9

Tupakointi/nuuskan käyttö koulussa

Poissaololupa-anomus Huoltaja voi anoa oppilaalle lupaa olla pois koulusta lukuvuoden aikana. Luokanvalvoja voi hyväksyttävästä syystä antaa oppilaalle luvan poissaoloon korkeintaan viideksi päiväksi ja rehtori sitä pidemmän. Käsitelty anomus annetaan oppilaalle kotiin vietäväksi. Huoltaja voi täyttää anonuksen koulun kotisivujen kautta myös sähköisesti.

Poissaolovihko Luokanvalvoja antaa oppilaalle poissaolovihkon. Huoltaja selvittää vihkoon kaikki oppilaan poissaolot, mikäli huoltaja ei ole ottanut Wilma-ohjelman huoltajaliittymää käyttöönsä.

Jälki-istunto Rangaistus kirjoitetaan lomakkeelle, jonka luokanvalvoja antaa oppilaalle tai lähettää hänen huoltajalleen. Jälki-istunto merkitään rangaistuskirjaan. Oppilas palauttaa lapun jälki-istuntoa valvovalle opettajalle.

Kehotus Jos oppilas on saamassa hylätyn arvosanan tai hänen arvosanansa on laskemassa useita numeroita, aineenopettaja antaa oppilaalle kehotuksen opiskelun tehostamiseksi. Kehotus läheteätään koulun kansliasta huoltajille, ja oppilas palauttaa sen huoltajan allekirjoittamana aineenopettajalle. Kehotusten lähettämispäivät sovitaan jaksoittain.

Varoitus luokalle jäämisestä

Rehtorin puhuttelu

Tiedote oppilaalle ja hänen huoltajilleen tukiopetuksen tarjoamisesta

Kasvatuskeskustelu Koulun tilat

Kirppu, koulun kirjasto Kirppu on kaikkien moisiolaisten olohuone. Se tarkoittaa, että Kirpussa on kaikille taattava oleskelu- ja työskentelyrauha. Kirppu on päivittäin auki sovituilla välitunneilla ja aukeaa, kun valvova opettaja ehtii oppitunniltaan avaamaan oven. Sisäänkäynti on Kirpun portaiden viereisestä ovesta. Kirppuun mentäessä takit, päähineet ja reput jätetään naulakkoon. Syöminen ja juominen on kielletty. Oppituntikäyttöä varten lainatiskillä on tilan varauslista, johon opettajat merkitsevät varauksensa. Kirpussa voi lukea päivän sanomalehdet sekä joitakin aikakauslehtiä. Lisäksi siellä voi pelata shakkia ja käyttää tietokoneita. Kirpun tietokoneilla on samat säännöt kuin koulun muillakin tietokoneilla. Jos oppilas rikkoo sääntöjä, seuraa siitä hänelle käyttökielto kahdeksi viikoksi. Käytännön syistä kunkin tietokoneen ympärillä saa kerralla olla vain yksi oppilas. Tietokoneiden ympärillä ei saa seisoskella eikä istua pöydillä. Kirppu toimii pääasiassa käsikirjastona, joten tietokirjoja ei pääasiassa lainata kotiin ollenkaan. Kaunokirjallisuutta Kirpusta voi lainata. Kirjan laina-aika on kolme viikkoa, jota voidaan jatkaa kerran kahdella viikolla. Lainauksen yhteydessä täytetään lainakuitti, jonka valvova opettaja varmentaa. Täytetty lainakuitti sijoitetaan punaisessa hyllytaskussa kirjan paikalle, hyllyyn. Mikäli oppilas hukkaa tai turmelee Kirpusta lainatun kirjan, on hän velvollinen korvaamaan sen.

10

Erityisopetustilat ja oppilashuoltosiipi Moision koulun erityisopetus, oppilaanohjaus, koulukuraattori ja terveydenhuolto on keskitetty omaan oppilashuoltosiipeensä, jossa on myös Ylöjärven kaupungin hammashoitola. Pääsääntöisesti oppilashuoltosiipi ei ole Moision koulun oppilaiden välituntialuetta. Oppilaat noudattavat lukuvuosittain annettuja ohjeita. Kielistudio ja tietotekniikkaluokat

Moision koulussa on kielistudio, jossa on 24 oppilaspaikkaa. Jokaisella oppilaalla on käytössään tietokone, jossa on digitaalinen, interaktiivinen audio-video nauhuri. Pyrkimyksenä on, että jokainen kielenopiskeluryhmä pääsisi kerran kahdessa viikossa opiskelemaan kielistudioon. Kielistudioon mentäessä oppilas jättää ulkovaatteet luokan ulkopuolella olevaan naulakkoon ja riisuu kengät niille varattuun telineeseen. Kielistudioon ei tuoda mitään syötävää eikä juomia. Ei myöskään purukumia. Oppilas käyttää vain lyijykynää. Kielistudiossa kuunnellaan opettajan ohjeita ennen kuin toimitaan. Oppilas istuu aina omalla paikallansa ja hän on vastuussa paikastaan. Oppilaan tulee ilmoittaa mahdollisista vioista tai häiriöistä heti opettajalle. Tunnin lopussa paikka jätetään siistiksi ja laitetaan kuulokkeet oikealle puolella ja tuoli paikoilleen. Koneet suljetaan vasta päivän viimeisen oppitunnin jälkeen. Moision koululla on kaksi tietotekniikanluokkaa, joissa on 16 oppilaskonetta ja yksi opettajakone. Jokainen oppilas kirjautuu koulun sisäiseen verkkoon omalla tunnuksellaan ja salasanallaan. Tunnus ja salasana ovat henkilökohtaisia, eikä niitä saa luovuttaa toisten käyttöön. Koulun sisäinen verkko mahdollistaa omien tiedostojen hallinnan miltä tahansa koulun koneelta. Koulun alkaessa oppilas opastetaan atk-luokan ja koulun verkon käyttöön. Mikäli oppilas rikkoo atk-luokan sääntöjä, seuraa siitä hänelle kahden viikon kaikkien koulun tietokoneiden käyttökielto. Välituntitilat Koulun käytävillä on penkkejä ja pöytäryhmiä, joissa oppilaat voivat tehdä koulutehtäviä ja viettää välitunteja. Välituntialuetta eivät ole äidinkielen, biologian ja maantiedon, kuvataiteen, tekstiilityön ja kotitalousluokkien sekä oppilashuoltosiiven aulatilat. Liikunnan pukuhuoneisiin saavat mennä vain oppilaat, joilla on liikuntatunti alkamassa tai päättymässä. Kartta, liitteenä

Toimintakulttuuri

Oppilaskunta Moision koulun kaikki oppilaat muodostavat oppilaskunnan, jonka hallitus valitaan jokaisen lukuvuoden alussa. Luokat valitsevat luottamusoppilaansa ja luottamusoppilaat valitsevat keskuudestaan oppilaskunnan hallituksen. Hallitukseen valitaan jokaiselta luokka-asteelta kolme edustajaa. Oppilaskunnan hallitukselle valitaan vuosittain ohjaava opettaja/t.

11

Oppilaskuntatyön tärkein tavoite on osaltaan kehittää Moisoin koulua. Oppilaskunta voi edistää kaikkien kouluviihtyvyyttä järjestämällä erilaisia koulun tilaisuuksia ja tempauksia sekä tuomalla oppilaiden toiveet ja aloitteet opettajakunnan tietoon. Vuosittain hallitus järjestää Moisio-gaalan, jossa halutessaan kaikki luokat pääsevät esittämään valitsemansa ohjelmanumeron, joista tuomaristo valitsee parhaan. Lisäksi hallitus organisoi taksvärkki-päivän, jonka tuotosta osa menee koulumme Planin kummitytölle. Oppilaskunnan hallitus tekee luokkakokouksille (kerran jaksossa) esityslistat sekä pitää opettajainkokousten alussa oppilaskunnan puheenvuoron. Oppilaskunnan hallitukselle varataan mahdollisuus tulla keskustelemaan koulun johtotiimin kokouksiin. Jokainen luokka valitsee luokalle luottamusoppilaan, joka johtaa luokkakokouksissa puhetta sekä toimii oppilaskunnan hallituksen kanssa yhteistyössä. Tukioppilaat Moision tukioppilastoiminta on oppituntien ulkopuolista vapaaehtoista kerhotoimintaa koulussa. Tavoitteena on edistää hyviä toverisuhteita, kouluviihtyvyyttä, yhteisvastuuta sekä turvallista ja kannustavaa ilmapiiriä koulussa. Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön hyväksi ja auttaa muita oppilaita. Tukioppilaat valitaan lukuvuodeksi kerrallaan hakemuksen perusteella. Tukioppilaat saavat koulutuksen ja toiminnasta vastaavat koulussa työskentelevät aikuiset ohjaajat. Tukioppilastoiminnan sisältöalueet suunnitellaan lukuvuosittain. Tukioppilastoimintaa voivat esimerkiksi olla koulusovittelu, kummiluokkatoiminta, tutustumisillat uusille seitsemäsluokkalaisille syksyllä, Nälkäpäiväkeräyksen hoitaminen, aamunavaukset, yhteistyö nuorisotoimen kanssa, erilaiset projektit ja teemapäivät sekä kuudesluokkalaisten tutustumiskäyntien ohjaaminen koululla sekä elämän valintatalo –projektiin osallistuminen. Koulusovittelu Moision koulussa koulusovittelua käytetään oppilaiden keskinäisten ristiriitatilanteiden selvittämiseen. Soviteltavia asioita ovat mm. tönimiset, haukkumiset, kiusaamiset, sotkemiset ja tavaroiden rikkomiset sekä oppitunneilla että välitunneilla. Tarkoituksena on sovun aikaansaaminen ja osapuolten vastuunotto tapahtuneesta. Sovittelijoina toimivat tehtävään koulutetut oppilaat. He sovittelevat tapauksen, tekevät kirjallisen sopimuksen ja sopivat mahdollisesti seuranta-ajan. Sovittelussa on aina läsnä myös koulun aikuinen. Tehty sopimuspaperi arkistoidaan. Ryhmäyttäminen Moision koulussa ryhmäyttäminen on yksi toimintatapa edistää turvallisen ja toimivan opiskelu- ja työympäristön saavuttamisessa. Ryhmäyttämiseen käytetään aikaa seitsemännen luokan alussa, jolloin luokanvalvojat tutustuttavat niin oppilaat toisiinsa kuin myös opettajaan itseensä erilaisten toiminnallisten tehtävien ja harjoitusten avulla. Opettajat edistävät hyvän opiskeluilmapiirin ja luokkahengen kehittymistä.

12

Luokanvalvojan tehtävät Luokanvalvoja auttaa oppilaita tutustumaan koulun tapoihin ja toisiinsa ja on kodin ja koulun välisen yhteistyön yhdyshenkilö. Hän huolehtii tiedottamisesta oppilaille ja huoltajille sekä huolehtii poissaolojen selvityksestä ja seuraa myöhästymisiä. Hän voi myöntää poissaololuvan huoltajan pyynnöstä enintään viideksi koulupäiväksi. Tavoitteena on saavuttaa mahdollisimman hyvä oppilaantuntemus. Ryhmätilanteiden lisäksi luokanvalvoja käy henkilökohtaisia arviointikeskusteluja oppilaan kanssa itsearvioinnin yhteydessä ja järjestää vanhempainiltoja ja pitää vanhempainvartteja. Hän on tarpeen mukaan yhteydessä huoltajiin, terveydenhoitajaan, erityisopettajiin, aineenopettajiin, oppilaanohjaajaan ja koulukuraattoriin. Pyrkimyksenä on, että luokanvalvojalle kertyy kasautuva tieto oppilaasta. Vaikeissa tilanteissa luokanvalvojalla voi olla työparina toinen opettaja tai oppilashuoltoryhmän jäsen. Luokanvalvoja esittelee valvontaluokkansa oppilaan asian oppilashuoltoryhmän kokouksessa. Luokanvalvoja yhdessä erityisopettajan kanssa laatii valvontaluokkansa oppilaan pedagoogisen arvion ja selvityksen sekä oppimissuunnitelman ja hojks:n. Halutessaan luokanvalvoja voi lukuvuoden työsuunnitelman puitteissa suunnitella yhteistä toimintaa luokan kesken, esim. leirikoulun suunnittelu ja toteuttaminen. Leirikoulu toteutuminen edellyttää huoltajien osallistumista suunnitteluun ja rahoituksen toteuttamiseen. Vanhempaintoimikunta pitää perustaa. Koulun juhlat, teemapäivät, erilaiset tempaukset ja tapahtumat Moision koulussa järjestetään joulu- ja kevätjuhlat. Yhdeksäsluokkalaiset luokanvalvojiensa kanssa järjestävät peruskoulun päättöjuhlan. Oppilaat käyvät kirkossa kerran vuodessa jouluna tai pääsiäisenä. Ensimmäisenä adventtina ja itsenäisyyspäivänä pidetään pidennetty aamunavaus. Seitsemäsluokkalaiset osallistuvat Lucia-päivän tilaisuuteen, jonka järjestävät ruotsin kielen opettajat. Oppilaskunnan hallitus järjestää Moisio-gaalan, jossa halukkaat luokat esiintyvät. Lisäksi hallitus järjestää vuosittain vaihtuvia teemapäiviä ja tempauksia. Kaikki oppilaat osallistuvat syksyllä ja keväällä liikuntapäivään. 9. luokkalaisille järjestetään talviurheilupäivä. Vuosittain työsuunnitelmassa päätetään lukuvuoden tapahtumista ja varataan oppilaskunnalle mahdollisuus järjestää teema- ja tempauspäiviä. Tiedottaminen Moision koulu tiedottaa lukuvuoden alussa oppilaiden mukana kotiin jaettavassa lukuvuositiedotteessa lukuvuoden opetuksen järjestämisen keskeiset asiat. Moision koulun kotisivut täydentävät lukuvuositiedotetta. Moision opetussuunnitelma on luettavissa kotisivuilla ja sivustoa päivitetään lukuvuoden kuluessa. Oppilaiden huoltajille tarkoitetuista vanhempainilloista ja koulun ulkopuolella annettavasta opetuksesta (opintokäynnit ja –retket sekä leirikoulut) oppilaan huoltajat saavat oppilaiden mukana koteihin jaettavat tiedotteet. Wilma-ohjelman kautta huoltajille ja oppilaille tiedotetaan koulun toimintaan kuuluvista asioista. Koulussa käytetään sisäiseen tiedottamiseen keskusradiota ja infotelevisiota Wilman lisäksi. Wilma-ohjelman tiedotteita käytetään myös kodin ja koulun tiedonkulun välineenä.

13

6. Opetuksen painotukset

Moision koulussa noudatetaan Ylöjärven kaupungin kieliohjelmaa ja sen mukaisesti oppilaalla on A1-kielenä englanti. A2-kieltä valinneet opiskelevat 7.luokalla kaksi vuosiviikkotuntia A2-kieltä. 8. ja 9. luokilla A2-kielen lukijat valitsevat yhden kahden vuosiviikkotunnin valinnaisaineen sijasta A2-kielen. 8. luokan yhden vuosiviikkotunnin valinnaisaine on A2-kielenvalinneilla valittu A2-kieli ja 9. luokalla heillä on yksi lisätunti A2-kieltä. Lukuvuonna 2012-2013 A2-kieliä Moision koulussa ovat saksa ja ruotsi. Valinnaisaineiden kautta Moision koululla painottuvat taitoja taideaineet sekä vieraat kielet sekä tietotekniikka. Työsuunnitelman mukaisesti vuosittain toteutetaan projekteja, joissa painottuvat eri aihekokonaisuudet tai oppiaineet. Kansainvälisyys on osa Moision koulun toimintaa. EU-projekteja pyritään toteuttamaan. Syyskuussa 2012 Moision koulun oppilaat edustavat Ylöjärveä Skivessä Tanskassa järjestettävässä ystävyyskaupunkitapaamisessa.

7. Aihekokonaisuudet

Aihekokonaisuudet ovat sellaisia kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä teemoja. Opetuksen eheyttämisen tavoitteena on ohjata tarkastelemaan ilmiöitä eri tiedonalojen näkökulmista rakentaen kokonaisuuksia ja korostaen yleisiä kasvatuksellisia ja koulutuksellisia päämääriä. Aihekokonaisuudet kuvataan tässä kohdassa, mutta ne toteutuvat eri oppiaineissa niille luonteenomaisista näkökulmista oppilaan kehitysvaiheen edellyttämällä tavalla. Oppiaineiden opetussuunnitelmiin kirjataan aihekokonaisuudet vuosiluokittain. Ihmisenä kasvaminen Koko opetuksen kattavan Ihmisenä kasvaminen -aihekokonaisuuden päämääränä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämän hallinnan kehittymistä. Tavoitteena on luoda kasvuympäristö, joka tukee toisaalta yksilöllisyyden ja terveen itsetunnon ja toisaalta tasa-arvoon ja suvaitsevaisuuteen pohjautuvan yhteisöllisyyden kehitystä. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuuri-identiteetin olemusta, löytämään oma kulttuuri-identiteettinsä sekä kehittämään valmiuksiaan kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen.

14

Viestintä ja mediataito

Viestintä- ja mediataito -aihekokonaisuuden päämääränä on kehittää ilmaisuja vuorovaikutustaitoja, edistää median aseman ja merkityksen ymmärtämistä sekä kehittää median käyttötaitoja. Viestintätaidoista painotetaan osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä viestintää. Mediataitoja tulee harjoitella sekä viestien vastaanottajana että tuottajana. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta hahmottamaan yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmista ja kehittää osallistumisessa tarvittavia valmiuksia sekä luoda pohjaa yrittäjämäisille toimintatavoille. Koulun oppimiskulttuurin ja toimintatapojen tulee tukea oppilaan kehittymistä omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi sekä tukea oppilasta muodostamaan realistinen kuva omista vaikutusmahdollisuuksistaan. Lukuvuonna 2012-13 tämä aihekokonaisuus on kolutuskautakunnan asettama painopiste Moision koulussa näkökulma on lkv.2012-2013 vastuu ja vastuullisuus. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta -aihekokonaisuuden päämääränä on lisätä oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta. Perusopetuksen tavoitteena on kasvattaa ympäristötietoisia, kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia. Koulun tulee opettaa tulevaisuusajattelua ja tulevaisuuden rakentamista ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäville ratkaisuille.

Turvallisuus ja liikenne Turvallisuus ja liikenne -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään turvallisuuden fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ulottuvuuksia sekä opastaa vastuulliseen käyttäytymiseen. Perusopetuksen tulee antaa oppilaalle ikäkauteen liittyvät valmiudet toimia erilaisissa toimintaympäristöissä ja tilanteissa turvallisuutta edistäen. Ihminen ja teknologia Ihminen ja teknologia -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään ihmisen suhdetta teknologiaan ja auttaa näkemään teknologian merkitys arkielämässämme. Perusopetuksen tulee tarjota perustietoa teknologiasta, sen kehittämisestä ja vaikutuksista, opastaa järkeviin valintoihin ja johdattaa pohtimaan teknologiaan liittyviä eettisiä, moraalisia ja tasa-arvokysymyksiä. Opetuksessa tulee kehittää välineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteiden ymmärtämistä ja opettaa niiden käyttöä.

15

8. Yhteisten oppiaineiden opetussuunnitelmat

Äidinkieli ja kirjallisuus Äidinkieli on ajattelun, itseilmaisun, viestinnän, sosiaalisten suhteiden ja maailmankuvan muodostumisen sekä kulttuurin siirron väline. Perusopetuksessa äidinkieli on niin tietoja taitoaine kuin taideainekin. Äidinkielessä ja kirjallisuudessa kehitetään monipuolisesti kielitietoa sekä -taitoja: kirjallisia, suullisia ja kuuntelemisen taitoja, erilaisten tekstien lukemisen ja ymmärtämisen taitoja, kirjallisuuden harrastusta ja tuntemusta. Oppiaineen pohjana on laaja tekstikäsitys: tekstit ovat puhuttuja ja kirjoitettuja, kuvitteellisia ja asiatekstejä, sanallisia, kuvallisia, äänellisiä ja graafisia sekä näiden yhdistelmiä. Opetuksessa pyritään aineen sisäiseen eheyteen, eri taitoja tietoalueiden integraatioon. Puhumisen, kuuntelemisen, lukemisen ja kirjoittamisen opiskelu nähdään prosessina. Työtavoissa korostetaan työskentelyprosessia. Menetelmät ja opiskelutavat valitaan niin, että oppilailla on mahdollisuus sekä yksilölliseen että yhteistoiminnalliseen oppimiseen. Äidinkielen opiskelun yleistavoitteena on, että oppilas rakentaa identiteettiään ja että hänen itseluottamuksensa sekä ilmaisuhalunsa ja -rohkeutensa vahvistuvat. Hän kehittyy eettiseksi, kriittiseksi ja osallistuvaksi viestijäksi. Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat: hän harjaantuu toimimaan puhujana, lukijana ja kirjoittajana tavoitteellisesti sekä vastuullisesti erilaisissa viestintäympäristöissä. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy: hän tuntee eri tekstilajeja ja tottuu ennakoimaan, millaista luku-, kuuntelu- tai tiedonhankintatapaa eri tekstilajit vaativat. Hän oppii käyttämään kriittisesti monenlaisia lähteitä. Oppilaan taito tuottaa tekstejä kehittyy: hän osaa hyödyntää kielitietoaan omissa teksteissään, jakaa kokemuksiaan ja kommentoida rakentavasti muiden ajatuksia. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee. Hän oppii perustietoa äidinkielestään, sen rakenteesta ja vaihtelusta. Oppilas monipuolistaa lukuharrastustaan, ja hänen kirjallisuuden tuntemuksensa syvenee. Hän tutustuu monipuolisesti eri viestintävälineisiin. Hän avartaa esteettistä kokemusmaailmaansa: lisää kokemuksiaan teatterin ja elokuvan ilmaisukeinoista. 7. luokka Tavoitteet

Oppilas tutustuu uuteen oppimisympäristöön ja omaan opiskeluryhmäänsä. Oppilaan itsetuntemus vahvistuu, ja hänen ilmaisunsa monipuolistuu. Oppilas harjaantuu havainnoimaan ja arvioimaan äidinkielentaitojaan. Hän ottaa vastaan palautetta ja hyödyntää sitä omien taitojensa kehittämiseksi sekä opettelee antamaan rakentavaa palautetta toisille. Oppilaan lukuja kirjoitustaitoa tarkkaillaan ja lukemisen ja kirjoittamisen ongelmiin puututaan. Tarvittaessa oppilas ohjataan lukikuntoutukseen erityisopetukseen.

16

Sisällöt Vuorovaikutustaidot: Oppilaan kuuntelu-, keskusteluja mielipiteenilmaisutaidot vahvistuvat erilaisin harjoituksin: ryhmäyttämis- ja keskusteluharjoituksia, puheenvuoroja luetusta kirjasta yksilö- ja parityönä. Oppilas harjaantuu toimimaan tavoitteellisesti ja eettisesti erilaisissa viestintätilanteissa.

Tiedonhallintataidot: Oppilas tutustuu koulun kirjastoon, Kirppuun sekä kaupungin kirjastoon, Leijaan. Hän tutustuu erilaisiin tekstityyppeihin sekä mediateksteihin: faktaan ja fiktioon. Hän harjaantuu edelleen tiedonhankinnassa erityyppisistä tietokirjoista ja tietoverkosta. Kirjoittaminen: Oppilas kirjoittaa monenlaisia tekstejä: kuvaus, kertomus ja uutinen. Hän vahvistaa keskeisiä oikeakielisyystaitojaan: jaksotus, alkukirjain, yhdyssanat, yleiset välimerkit ja vuoropuhelun merkitseminen tekstiin. Oppilas tarkastelee omissa teksteissään puhutun ja kirjoitetun kielen eroja sekä kehittää lause- ja virketajuaan kirjoitetussa tekstissä. Kielentuntemus: Oppilas tutkii sanojen ryhmittelytapoja ja perusteita. Hän opiskelee lähemmin nomineja ja niiden sijataivutusta. Hän perehtyy verbien ilmaisuvoimaan ja persoonataivutukseen ja tutkii verbien aikamuotoja. Hän oppii, että teksti kasvaa lauseista ja tutkii erilaisia lausetyyppejä. Kirjallisuus: Tavoitteena on, että oppilas lukee ja erittelee vähintään kolme omavalintaista tai yhdessä valittua kaunokirjallista teosta. Hän tutustuu kirjallisuuden lajeihin ja peruskäsitteisiin. Hän harjoittelee kaunokirjallisten tekstien tulkintaa ja lukukokemuksen jakamista.

Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen Oppilas rakentaa identiteettiään, ja hänen ilmaisunhalunsa ja rohkeutensa vahvistuvat. Hän oppii toimimaan uuden ryhmän ja yhteisön jäsenenä. Viestintä ja mediataito Oppilas tutustuu monenlaisiin tekstityyppeihin ja mediateksteihin, faktaan ja fiktioon. Oppilas kirjoittaa ja erittelee erilaisia tekstejä, mm. uutisia. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä Kirjojen kierrättäminen ja asiallinen kohtelu sekä vihon taloudellinen käyttö. Turvallisuus ja liikenne Opasteiden lukutaito. Ihminen ja teknologia Tiedonhankinta erityyppisistä tietokirjoista ja tietoverkoista. Tekstin tuottaminen mahdollisuuksien mukaan tietokoneella. Lähdesuojan kunnioittaminen ja lähdekritiikin harjoittelu.

17

Arviointi Arviointi kohdistuu koko työprosessiin: sekä työtapoihin ja -asenteisiin että oppimistehtäviin ja tuloksiin. Arviointiin vaikuttavat oppilaan aktiivisuus, vastuu omasta oppimisesta sekä hänen harrastuneisuutensa. Arviointi voi olla sekä sanallista että numeerista. Oppilaan arvosana muodostuu tuntiaktiivisuudesta, kirjallisista kokeista, kirjoitelmista, kaunokirjallisten teosten lukemisesta ja erittelystä sekä suullisista esityksistä. Arvosanaan vaikuttavat lisäksi kuuntelutaito, vihkotyöskentely, kotitehtävien tekeminen sekä yleinen harrastuneisuus äidinkielen ja kirjallisuuden eri osa-alueita kohtaan. Yhden osa-alueen vahvoilla tiedoilla ja taidoilla voi korvata toisen alueen puutteita.

8. luokka Tavoitteet Oppilas kehittyy tekstien erittelijänä, kriittisenä tulkitsijana ja tilanteenmukaisten tekstien tuottajana. Hän hahmottaa puhutun ja kirjoitetun kielen eroja. Hän oppii kielen vaikutuskeinoja sekä mielipiteen ilmaisutaitoja. Hän tekee havaintoja kielen vaihtelusta ja puhetilanteiden vaikutuksesta kielenkäyttöön. Sisällöt Vuorovaikutustaidot: Oppilaan viestintätaidot monipuolistuvat. Hän harjaantuu keskustelijana erityyppisissä viestintäympäristöissä. Hän oppii perustelemaan mielipiteensä. Hän oppii antamaan ja vastaanottamaan palautetta. Tiedonhallintataidot: Oppilas harjoittelee suunnitelmallista tiedonhankintaa erityyppisistä lähteistä. Hän opettelee muistiinpanojen tekemistä, lähteiden merkitsemistä sekä aineistojen valintaa ja niiden hyödyntämistä opiskelussaan. Hänen lähdekriittisyytensä kehittyy. Kirjoittaminen: Oppilas kirjoittaa monenlaisia tekstejä, esimerkiksi vaikuttavia ja eläytyviä tekstejä, mielipidetekstejä, novelleja, henkilökuvauksia tai runokuvia. Oppilas havainnoi puhutun ja kirjoitetun kielen eroja myös kirjallisessa ilmaisussa. Kielentuntemus: Oppilas tutkii omaa ja ympäristön kieltä: slangeja, murteita ja erityiskieliä. Hän laajentaa tietämystään puhutun ja kirjoitetun kielen eroista. Hän oppii tuntemaan verbien tapaluokat ja lauseen rakenneosat. Oppilas ymmärtää persoona- ja nominaalimuotoisten verbien eron ja niiden tehtävän lauseissa. Kirjallisuus: Tavoitteena on, että oppilas lukee vähintään kolme kaunokirjallista kokonaisteosta sekä useita novelleja. Hän erittelee sekä tulkitsee lukemaansa kirjallisuuden peruskäsitteitä käyttäen. Hän laajentaa kaunokirjallisuuden lajien tuntemusta, erityisesti lyhytproosaan. Hän oppii tuntemaan mahdollisuuksien mukaan eri maiden klassikoita.

18

Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen Oppilas rakentaa identiteettiään, ja hänen ilmaisuhalunsa ja rohkeutensa vahvistuvat. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Oppilas tutustuu suomen kielen murteisiin sekä kaunokirjallisuuden klassisiin sankarityyppeihin ja esim. Kalevalan sankareihin. Viestintä ja mediataito Mielipidekirjoitus, elokuvakerrontaan tutustuminen, sanomalehti tutuksi, uutinen tekstilajina. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Mielipidekirjoitus, vaikuttamisen keinot, esim. mainos. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Kirjojen kierrättäminen ja asiallinen kohtelu sekä vihon taloudellinen käyttö. Eettiset aihevalinnat kirjoittamisessa ja keskusteluharjoituksissa. Turvallisuus ja liikenne Turvallisuutta, terveyttä, väkivallattomuutta ja rauhaa käsittelevät aiheet kirjoittamisessa ja keskusteluissa. Turvallinen internetin käyttö (esim. netiketti, someketti). Ihminen ja teknologia Tiedonhankinta tietokirjoista ja tietoverkoista. Tekstin tuottaminen mahdollisuuksien mukaan tietokoneella. Lähdesuojan kunnioittaminen ja lähdekritiikin harjoittelu. Arviointi Arviointi kohdistuu koko työprosessiin: sekä työtapoihin ja -asenteisiin että oppimistehtäviin ja tuloksiin. Arviointiin vaikuttavat oppilaan aktiivisuus, vastuu omasta oppimisesta sekä hänen harrastuneisuutensa. Arviointi voi olla sekä sanallista että numeerista. Oppilaan arvosana muodostuu tuntiaktiivisuudesta, kirjallisista kokeista, kirjoitelmista, kaunokirjallisten teosten lukemisesta ja erittelystä sekä suullisista esityksistä. Arvosanaan vaikuttavat lisäksi kuuntelutaito, vihkotyöskentely, kotitehtävien tekeminen sekä yleinen harrastuneisuus äidinkielen ja kirjallisuuden eri osa-alueita kohtaan. Yhden osa-alueen vahvoilla tiedoilla ja taidoilla voi korvata toisen alueen puutteita. 9. luokka Tavoitteet Oppilas saavuttaa perustiedot Suomen ja maailman kielitilanteesta ja ymmärtää äidinkielen merkityksen. Hän hahmottaa suomen kielen äänne-, muotoja lauserakenteen keskeiset ominaisuudet ja pystyy vertailemaan niitä muihin kieliin. Hänen kirjallisuudentuntemuksensa syvenee Suomen kirjallisuuden keskeisiin klassikoihin ja kirjallisuuden tyylisuuntiin. Oppilas soveltaa teksteihinsä monipuolisesti tietoaan puhutusta ja kirjoitetusta kielestä, kielen vaikutuskeinoista ja oikeakielisyyskäytänteistä.

19

Sisällöt Vuorovaikutustaidot: Oppilaan rohkeus ja varmuus viestijänä kehittyvät: hän haluaa ja rohkenee ilmaista itseään kirjallisesti ja suullisesti sekä ryhmän jäsenenä että yksin esiintyessään. Hän osoittaa päättelevää ja arvioivaa kuuntelemisen taitoa. Hän osaa tuoda esille omat mielipiteensä ja kommentoi rakentavasti muiden ajatuksia. Tiedonhallintataidot: Oppilaan lähdekriittisyys kehittyy edelleen, ja hän ymmärtää tekijänoikeuksien merkityksen. Hän osaa poimia käyttämistään monipuolisista lähteistä olennaisen tiedon omiin esityksiinsä. Kirjoittaminen: Oppilas harjoittelee aineistopohjaista kirjoittamista ja laatii esimerkiksi referaatin. Hän kirjoittaa erilaisia asiatekstejä ja harjoittelee lähteiden kriittistä käyttöä. Hän kirjoittaa myös fiktiivisiä ja eläytyviä tekstejä. Kielentuntemus: Oppilas tutustuu maailman muuttuvaan kielikarttaan, suomen kielisukulaisiin ja Suomen kielioloihin. Hän saa kokonaiskäsityksen äidinkielensä ominaispiirteistä ja vertailee niitä vieraisiin kieliin. Oppilas tutustuu äidinkielen sanaston eri kerroksiin ja lainasanoihin sekä laajentaa omaa sanavarastoaan. Hän kertaa keskeiset oikeakielisyysasiat. Kirjallisuus: Oppilas lukee vähintään kolme kaunokirjallista teosta syventäen tekstien analyysimenetelmien tuntemustaan. Hän tutustuu Suomen kirjallisuuden historian päävaiheisiin, nykypäivään sekä eri tyyleihin. Hän suunnittelee ja toteuttaa laajahkon kirjallisuustyön valitsemastaan suomalaisesta kirjailijasta. Hän erittelee omaa lukukokemustaan esim. lukupäiväkirjan avulla. Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen Oppilas rakentaa identiteettiään, ja hänen ilmaisunhalunsa ja rohkeutensa vahvistuvat. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Oppilas tutustuu maailman kielikarttaan, Suomen kielioloihin sekä sukukieliin. Oppilas tutustuu Suomen kirjallisuuden historiaan ja nykypäivään ja tekee kirjailijaesittelyn. Viestintä ja mediataito Oppilas kirjoittaa aineistopohjaisen kirjoitelman, esim. referaatin. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Oppilas kirjoittaa esim. työhakemuksen, CV:n tai vastineen. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Kirjojen kierrättäminen ja asiallinen kohtelu, vihon taloudellinen käyttö. Eettisesti kestävät aihevalinnat kirjoittamisessa ja keskusteluharjoituksissa. Turvallisuus ja liikenne Turvallisuutta, terveyttä, väkivallattomuutta ja rauhaa korostavat aiheet kirjoittamisessa ja keskusteluissa.

20

Ihminen ja teknologia Tiedonhankinta tietokirjoista ja tietoverkosta. Tekstin tuottaminen mahdollisuuksien mukaan tietokoneella. Lähdesuojan noudattaminen ja lähdekritiikki. Arviointi Arviointi kohdistuu koko työprosessiin: sekä työtapoihin ja -asenteisiin että oppimistehtäviin ja tuloksiin. Arviointiin vaikuttavat oppilaan aktiivisuus, vastuu omasta oppimisesta sekä hänen harrastuneisuutensa. Arviointi voi olla sekä sanallista että numeerista. Oppilaan arvosana muodostuu tuntiaktiivisuudesta, kirjallisista kokeista, kirjoitelmista, kaunokirjallisten teosten lukemisesta ja erittelystä sekä suullisista esityksistä. Arvosanaan vaikuttavat lisäksi kuuntelutaito, vihkotyöskentely, kotitehtävien tekeminen sekä yleinen harrastuneisuus äidinkielen ja kirjallisuuden eri osa-alueita kohtaan. Yhden osa-alueen vahvoilla tiedoilla ja taidoilla voi korvata toisen alueen puutteita. ARVIOINTIKRITEERIT ARVOSANALLE 5 (VÄLTTÄVÄ) Oppilas saa arvosanan 5 äidinkielessä ja kirjallisuudessa, jos hän ei pyri oppiaineen tavoitteiden saavuttamiseen ja pystyy osoittamaan vain vähäistä osaamista. Oppilaan työskentelyn ja osaamisen arviointi perustuu vain satunnaisiin ja puutteellisiin näyttöihin. Oppilaan motivaatio äidinkielen ja kirjallisuuden opiskeluun on heikko. Oppilaan ilmaisuhalu ja -rohkeus sekä ryhmän jäsenenä että yksin esiintyessään on hyvin vaatimaton. Oppilaan kuuntelemisen taito on jäänyt hyvin puutteelliseksi. Oppilas on passiivinen viestintätilanteissa eikä pyri rakentavaan yhteistyöhön eikä edistä ryhmän pääsyä tavoitteisiin. Oppilas ei erota puhuttua ja kirjoitettua kielimuotoa. Oppilas ei vastaanota eikä anna asiallista palautetta. Oppilaan tiedonhallintataidot ovat puutteelliset; hän ei tunnista lähdesuojaa, käyttää yksipuolisia lähteitä vajavaisesti. Oppilaan kaunokirjallisten teosten lukeminen on jäänyt hataraksi eikä hän tunnista keskeisiä kaunokirjallisuuden käsitteitä. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 (HYVÄ) Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän

haluaa ja rohkenee ilmaista itseään kirjallisesti ja suullisesti sekä ryhmän jäsenenä että yksin esiintyessään

osoittaa päättelevän ja arvioivan kuuntelemisen taitoa

osaa ottaa ideointi- ja ongelmanratkaisukeskusteluissa sekä muissa ryhmäviestintätilanteissa puheenvuoron ja esittää ehdotuksen, kannanoton, kysymyksen, lisätietoja ja perusteluja

edistää ryhmän pääsyä tavoitteeseen sekä osaa toimia rakentavasti myös silloin, kun asioista ollaan eri mieltä

tuntee keskeisimmät puhutun ja kirjoitetun kielimuodon erot ja ottaa huomioon viestintätilanteen, vastaanottajan ja välineen muun muassa kielimuotoa valitessaan; hän pystyy vaihtamaan nuorison oman puhekielen tarvittaessa yleispuhekieleksi

pystyy havainnoimaan ja arvioimaan äidinkielen taitojaan; hän ottaa vastaan palautetta ja hyödyntää sitä omien taitojensa kehittämiseksi; hän antaa myös rakentavaa palautetta toisille ja työskentelee tavoitteellisesti sekä yksin että ryhmässä.

21

Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän

osaa keskustella erilaisten tekstien kanssa: hän osaa kysyä, tiivistää, kommentoida, väittää vastaan, esittää tulkintoja ja arvioita sekä pohtia tekstin yhteyksiä omiin kokemuksiinsa ja ajatuksiinsa

tuntee erilaisten tekstien käyttömahdollisuuksia ja osaa suunnistaa monenlaisessa –tekstiympäristössä

lukee tekstejä, myös erilaisia median tekstejä, tarkoituksenmukaista lukutapaa käyttäen erottaa tavallisia tekstityyppejä tekstikokonaisuuksista

tunnistaa tavallisia kaunokirjallisuuden, median ja arjen tekstilajeja

osaa vertailla tekstejä, löytää sisällön ydinasiat sekä tekijän mielipiteen ja sen perustelut

pystyy tiivistämään fiktiivisen tekstin juonen, laatimaan henkilökuvia sekä seuraamaan -henkilöiden ja heidän suhteittensa kehitystä

osaa kuvata runoa ja esittää siitä ajatuksia

tietää, että tekstillä on tekijä ja tarkoitus, jotka vaikuttavat sen sisältöön, muotoon ja -ilmaisuun

pystyy tekemään havaintoja ja päätelmiä tekstien visuaalisista ja auditiivisista keinoista

pystyy tekemään havaintoja kielen keinoista ja huomaa esimerkiksi sananvalintojen, käytetyn -kuvakielen, lausemuotojen sekä tyyliarvoltaan erilaisten ilmausten yhteyksiä tekstin -tarkoitukseen ja sävyyn

pystyy käyttämään opetettuja kielitiedon ja tekstitiedon käsitteitä tekstejä havainnoidessaan sekä kirjallisuustietoa fiktiivisiä tekstejä käsitellessään.

Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän

osaa käyttää kirjastoa, tietoverkkoja, tietoja kaunokirjallisia teoksia sekä suullisesti välitettyä -tietoa tiedonhankinnassaan; hän osaa valita lähteensä ja myös ilmoittaa ne

tuntee puhe-esityksen ja kirjoitelman laatimisen prosessin ja soveltaa tietoaan tekstejä tuottaessaan

kokoaa esitykseensä riittävästi aineksia, jäsentelee niitä sekä tuo asiasta esille olennaisen; hänen tekstinsä ajatuskulkua on helppo seurata

pystyy laatimaan suullisia ja kirjoitettuja tekstejä eri tarkoituksiin, muun muassa kuvauksia, kertomuksia, määritelmiä, tiivistelmiä, selostuksia, kirjeitä, hakemuksia, yleisönosastokirjoituksia ja muita kantaa ottavia ja pohtivia tekstejä

pystyy tuottamaan tekstinsä sekä käsin että tekstinkäsittelyohjelmalla ja muutenkin hyödyntämään työskentelyssään tietotekniikkaa ja viestintävälineitä

osaa hyödyntää kielitietoaan tekstien tuottamisessa ja tehdä tyylillisiä, sanastollisia ja rakenteellisia valintoja; hän osaa säädellä virkkeiden rakennetta ja pituutta sekä tarpeen mukaan tiivistää tekstiään

soveltaa teksteihinsä tietoaan puhutun ja kirjoitetun kielen eroista, kohteliaisuuskeinoista ja oikeinkirjoituskäytänteistä.

Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän

on saavuttanut lukutaidon, joka riittää myös kokonaisten kirjojen lukemiseen

löytää itseään kiinnostavaa tietoja kaunokirjallisuutta sekä muita tekstejä ja osaa perustella valintojaan

22

on lukenut sekä kotimaisesta että ulkomaisesta kaunokirjallisuudesta runoja, satuja, tarinoita, novelleja, esimerkkejä näytelmäteksteistä ja sarjakuvia sekä tuntee Kalevalan runoja ja muutakin kansanperinnettä; kokonaisteoksia hän on lukenut ainakin yhteisesti sovitun määrän

tuntee kirjallisuuden päälajit, tekstien tyylillisen pääjaon sekä joitakin kirjallisuuden -klassikkoja, jotka edustavat eri aikakausia

pystyy jakamaan lukuja katselukokemuksensa muiden kanssa

osaa puhua kielen äänne-, muotoja lauserakenteesta sekä sanastosta; hänellä on tietoa sanaluokista ja tärkeimmistä lauseenjäsenistä, hän tuntee suomen kielen keskeisimmät ominaispiirteet ja pystyy vertailemaan suomen kieltä muihin opiskelemiinsa kieliin; hänellä on käsitys kielisukulaisuudesta ja suomen sukukielistä

tietää, että suomen kieli vaihtelee tilanteen, käyttäjän ja alueen mukaan

tietää kielen muuttuvan, hänellä on tietoa äidinkielen asemasta muiden kielten joukossa ja monikulttuurisessa kieliyhteisössä; oppilas tuntee Suomen kielitilanteen, hänellä on perustietoa Suomessa puhuttavista kielistä.

Suomi toisena kielenä

Suomi toisena kielenä (S 2) -oppiaineella tarkoitetaan suomen kielen opettamista vieraana kielenä suomalaisessa kouluyhteisössä niille oppilaille, jotka puhuvat äidinkielenään jotakin muuta kieltä kuin suomea. Koska ympäristön ja koulun opetuskielenä on suomen kieli, suomen kieli on tällöin samanaikaisesti sekä opiskelun kohde että muiden oppiaineiden opiskelun väline.

Oppiaineen yleiset tavoitteet

Suomi toisena kielenä -opetussuunnitelma on tarkoitettu maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetusta varten. Opetussuunnitelman pohjana on opetushallituksen antamat peruskoulun opetussuunnitelmien perusteet, joissa on esitetty S 2 -opetuksen yleiset tavoitteet, sisällöt ja arviointikriteerit. Lähtökohtana tässä koulukohtaisessa opetus-suunnitelmassamme on, että oppilaat ovat saaneet perusopetukseen valmistavaa opetusta. Suomi toisena kielenä -opetus pyrkii yhdessä oppilaan oman äidinkielen opetuksen kanssa luomaan mahdollisimman hyvät edellytykset toiminnalliselle kaksikielisyydelle. Uuden kielen oppiminen rakentuu omien äidinkielen taitojen ja oman kulttuuri-identiteetin varaan. S 2 -opetuksen tavoitteena on kehittää kokonaisvaltaisesti oppilaan suomen kielen taitoa siten, että hän selviytyy suomalaisessa kieliyhteisössä, pystyy opiskelemaan suomen kielellä ja kehittyy taidoissaan..

Työskentelytavat

Suomi toisena kielenä -opetuksen järjestelyt vaativat yhteissuunnittelua ja neuvotteluja erityisopettajan, S 2 -opettajan, aineenopettajien ja oppilaan sekä hänen huoltajansa kanssa. Oppilaalle voidaan tarvittaessa laatia oppimissuunnitelma, johon kirjataan oppilaan opinto-ohjelma ja opetuksen erityisjärjestelyt. Oppilaat, joiden äidinkieli ei ole suomi, sijoitetaan valmistavan opetuksen jälkeen koulun-käyntineuvottelussa sovittuun opetusryhmään. He opiskelevat koulun muiden oppilaiden

23

kanssa äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen tunneilla ja muissa oppiaineissa, mikäli eivät ole saaneet perustelluista syistä vapautusta, esim. RUB tai UE. Lisäksi he saavat S 2 -opetusta henkilökohtaisen opinto-ohjelman mukaisesti.

Yleiset arviointiperusteet sekä päättöarviointi

Oppilaat, jotka puhuvat äidinkielenään jotakin muuta kieltä kuin suomea, ovat keskenään hyvin erilaisia oppijoita. Heidän yleiset opiskeluvalmiutensa, taustansa, kielen hallintansa ja aiempi opiskeluhistoriansa vaihtelevat suuresti. Näin ollen oppilaat ovat kyky- ja taitotasoltaan sekä vahvuuksiltaan ja vaikeuksiltaan hyvin erilaisia. Jos oppilaan äidinkieli on muu kuin suomi, hänet arvioidaan aina suomi toisena kielenä -arviointikriteerien mukaisesti. Oppilas voidaan arvioida sanallisesti koko perusopetuksen ajan päättöarviointia lukuun ottamatta. Arviointi voi olla siis sanallista ja/tai numerolla annettavaa sopimuksen mukaisesti. S 2 -arvosanan antavat yhdessä oppilaan äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja, S 2 -opettaja sekä erityisopettaja. Todistukseen merkitään aina lisätietoja -kohtaan, jos oppilaan äidinkieli on muu kuin suomi.

Keskimmäisen arvosanan (8) arviointiperusteet päättötodistuksessa

S 2 -arvosanaan 8 voidaan päätyä hyvin monenlaisella osaamisprofiililla: oppiaineen joillakin alueilla oppilas saattaa selvästi ylittää ja joillakin huomattavastikin alittaa keskimmäisen arvosanan kriteerit. Arvosanaa annettaessa sovelletaan opetushallituksen päättöarvioinnin kriteereitä arvosanalle 8 kielen ymmärtämisen, tuottamisen, sanaston ja rakenteen hallinnan sekä kielen ja kulttuurin osa-alueilla.

Oppiaineen sisällöt

S2 -tunneilla oppiaineen sisällöt määräytyvät yksilöllisesti. Lähtökohtana yksilö- tai pienryhmäopetuksessa on oppilaan suomen kielen taitotaso, jonka pohjalta aletaan rakentaa S2 -opetusta ja valitaan käytettävät oppimateriaalit. Opiskelussa pyritään kehittämään oppilaan kielitaitoa ja kielen analyyttista tarkastelua. Keskeistä kielitiedon oppimisessa on kielen rakenteen hahmottaminen, sanaston kartuttaminen ja kielen käyttötaitojen vahvistaminen eli kielellisen tietoisuuden lisääminen kaikilla kielenkäytön osa-alueilla. Oppilaalle pyritään antamaan valmiuksia sekä kielen tuottamisen taidoissa (puhua, kirjoittaa) että kielen vastaanottamisen taidoissa (kuunnella, lukea). S2 -tunneilla opiskellaan ja tarkastellaan ainakin seuraavia suomen kielen ominaispiirteitä:

Fonologia

äännerakenne, erot oman kielen äänteistöön, painotus

äänteiden kestovaihtelu

vokaaliharmonia Morfologia

sanan vartalo, astevaihtelu

verbien taivutustyypit, verbien persoonataivutus, aikamuodot ja tapaluokat, nominaalimuodot ja niiden käyttö

24

nominien erilaiset vartalotyypit ja sijataivutus

sanojen johtaminen

sanakirjan käyttö Lauserakenne

keskeiset lausetyypit: pää- ja sivulauseet, lauseiden rinnastus- ja alistussuhteet, lauseenvastikkeet, lauseiden tehtävät kielen käyttöyhteyksissä

Tekstirakenne

erilaiset tekstityypit , puhutut ja kirjoitetut tekstit

lauseet tekstiyhteydessä, tekstin koheesio

puhutun ja kirjoitetun kielen erot Suomi toisena kielenä -opetuksen tavoitteena on suomen kielen taitojen ja suomalaisen kulttuuritiedon kartuttaminen, oman äidinkielen identiteetin säilyttäminen – toiminnallinen kaksikielisyys siten, että oppilaalla olisi realistiset jatko-opintomahdollisuudet.

Toinen kotimainen kieli, ruotsi

Ruotsi A2-kielenä Vapaaehtoinen A-ruotsi 7. luokka Vuosiviikkotunteja 2 TAVOITTEET

Kielitaito Oppilas oppii vuosiluokilla 4 – 6 tulleiden tavoitteiden lisäksi - ymmärtämään yksinkertaisia arkipäivää koskevia keskusteluita ja tekstejä - selviytymään yksinkertaisista keskusteluja palvelutilanteista ja kertomaan itsestään ja lähipiiristään - kirjoittamaan omaan elämään liittyviä lyhyitä viestejä ja luettelomaisia kuvauksia - tiedostamaan Suomessa ja Ruotsissa puhutun ruotsin kielen keskeisiä eroavuuksia. Kulttuuritaidot Oppilas oppii - tuntemaan suomenruotsalaista, ruotsalaista ja muuta pohjoismaista kulttuuria ja ymmärtämään kulttuurierojen syitä - viestimään arkipäivän tilanteissa ruotsinkieliselle kulttuurille luontevalla tavalla.

25

Opiskelustrategiat Oppilas oppii - käyttämään erilaisia kielen opiskelulle tyypillisiä tehokkaita työtapoja kuten pari- ja ryhmätyötä sekä käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa - arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri osa-alueita suhteessa tavoitteisiin ja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan - hyödyntämään mahdollisuuksien mukaan tietoja viestintätekniikkaa tiedonhankinnassa ja viestinnässä. KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit Luokilla 4 – 6 esiintyneiden lisäksi - julkiset palvelut, esim. erilaiset ostotilanteet, asioiminen lääkärissä, ravintolassa - koulunkäynti, kouluaineet - asuminen: kotipaikkakunta, koti ja kotiaskareet - matkustaminen, tien neuvominen ja kysyminen - terveys, hyvinvointi ja toisten ihmisten huomioonottaminen - vaatteet - sää Rakenteet - aikamuodot: imperfekti, perfekti ja pluskvamperfekti - substantiivien taivutus - pronomineja - päälauseen sanajärjestys - kysymyssanoja ja –lauseita - prepositioiden käyttö - adjektiivien taivutus - man-rakenne - ajanilmauksia - järjestysluvut Viestintästrategiat - Kielellinen tai tilannevihjeisiin perustuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi - vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen hyödyntäminen - puuttuvan kielitaidon kompensointi likimääräisellä ilmaisulla - joidenkin suulliselle vuorovaikutukselle ominaisten ilmausten käyttö, esim. osallistuminen kuulijana Arvosanan VÄLTTÄVÄ perusteet Kielitaito Kuullun ymmärtäminen: ymmärtää erittäin rajallisen määrän tavallisimpia sanoja ja ilmaisuja. Tarvitsee paljon apua: toistoa, osoittamista ja käännöstä.

26

Puhuminen: osaa vastata häntä koskeviin yksinkertaisiin kysymyksiin lyhyin lausein tai muutamin sanoin. Ääntäminen voi aiheuttaa ymmärtämisongelmia. Luetun ymmärtäminen: ymmärtää joitakin lyhyitä ja yksinkertaisia tekstejä arkipäivän tilanteista. Kirjoittaminen: osaa kirjoittaa muutamia lauseita itsestään. Alkeellisimmassakin vapaassa tuotoksessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä. Kulttuuritaidot Oppilas tuntee joitakin oman, suomenruotsalaisen ja ruotsalaisen kulttuurin keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä. Oppilas osaa tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa tarvittavia viestintätapoja. Opiskelustrategiat Oppilas yrittää kykyjensä mukaan käyttää säännöllisesti kielen opiskelulle välttämättömiä työtapoja kuten osallistua tunnilla pari- ja ryhmätyöskentelyyn ja tehdä kotitehtävät. Arvosanan HYVÄ perusteet Kielitaito Kuullun ymmärtäminen: ymmärtää henkilökohtaisia kysymyksiä, ohjeita ja esim. kuulutuksia jokapäiväisistä asioista. Ymmärtää yksinkertaista puhetta ja pystyy seuraamaan keskustelua aiheista, jotka ovat tuttuja ja oppilaalle tärkeitä. Puhuminen: osaa viestiä välittömiä tarpeita, kysyä henkilökohtaisia perustietoja ja vastata niitä koskeviin kysymyksiin. Hallitsee suppean perussanaston sekä joitakin ulkoa opeteltuja ilmauksia ja perustason lauserakenteita. Tarvitsee puhekumppanin apua. Ääntäminen voi tuottaa ymmärtämisongelmia ja puheessa on paljon peruskielioppivirheitä. Luetun ymmärtäminen: ymmärtää yksinkertaisia ja tavanomaista sanastoa sisältäviä tekstejä. Lyhyenkin tekstikatkelman lukeminen ja ymmärtäminen on hidasta. Kirjoittaminen: osaa kirjoittaa lauseita ja ilmaisuja itsestään ja lähipiiristään. Osaa perussanoja ja sanontoja ja pystyy kirjoittamaan yksinkertaisia päälauseita. Vapaassa tuotoksessa esiintyy virheitä ja kömpelöjä ilmauksia. Kulttuuritaidot Oppilas tuntee oman, suomenruotsalaisen ja ruotsalaisen kulttuurin keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä sekä ymmärtää arvojen kulttuurisidonnaisuutta. Oppilas osaa viestiä kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla arkipäivän tilanteissa.

27

Opiskelustrategiat Oppilas käyttää säännöllisesti kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja. Oppilas on oivaltanut kielten opiskelussa välttämättömän jatkuvan viestinnällisen harjoittelun merkityksen. 8. luokka Vuosiviikkotunteja 3 TAVOITTEET Kielitaito Oppilas oppii vuosiluokilla 4 – 7 tulleiden tavoitteiden lisäksi - ymmärtämään omaan elämäänsä liittyvää selkeästi jäsenneltyä yleiskieltä, puhetta ja tekstiä - selviytymään yksinkertaisista keskustelutilanteista ja tavallisimmista palvelutilanteista - kirjoittamaan käsiteltyihin aiheisiin liittyviä suppeita viestejä ja lyhyitä kuvauksia - tiedostamaan Suomessa ja Ruotsissa puhutun ruotsin kielen keskeisiä eroavaisuuksia

Kulttuuritaidot Oppilas oppii - tuntemaan syvemmin suomenruotsalaista, ruotsalaista ja pohjoismaista kulttuuria ja ymmärtämään kulttuurierojen syitä - viestimään arkipäivän tilanteissa ruotsinkieliselle kulttuurille luontevalla tavalla - ymmärtämään Suomen ja Ruotsin yhteistä historiaa Opiskelustrategiat Oppilas oppii - käyttämään erilaisia kielen opiskelulle tyypillisiä tehokkaita työtapoja kuten pari- ja ryhmätyötä sekä käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa - arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri osa-alueita suhteessa tavoitteisiin ja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan - hyödyntämään mahdollisuuksien mukaan tietoja viestintätekniikkaa tiedonhankinnassa ja viestinnässä. KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit Luokilla 4 – 7 esiintyneiden lisäksi - koulunkäynti ja opiskelu - vapaa-ajan vietto ja harrastukset, esim. kirjallisuus, elokuvat, musiikki - rentoutuminen ja itsestä huolehtiminen - matkustaminen; maat ja kielet - luonto, ympäristö, maaseutu

28

Rakenteet - kerrataan substantiivin, adjektiivin ja verbin perustaivutus - adjektiivin määräinen muoto - adjektiivin vertailu - imperatiivi - s-passiivi - refleksiiviverbit - konditionaali - sivulauseen sanajärjestys - pronomineja - sin, sitt, sina - ainesanat - prepositioilmauksia Viestintästrategiat - kielellinen tai tilannevihjeisiin perustuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi - vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen hyödyntäminen - puuttuvan kielitaidon kompensointi likimääräisellä ilmaisulla - joidenkin suulliselle vuorovaikutukselle ominaisten ilmausten käyttö, esim. osallistuminen kuulijana, samaa ja eri mieltä oleminen Arvosanan VÄLTTÄVÄ perusteet Kielitaito Kuullun ymmärtäminen: ymmärtää joitakin sanoja, lyhyitä lauseita ja kysymyksiä, jotka liittyvät henkilökohtaisiin asioihin. Tarvitsee puheen hidastamista, toistoa ja näyttämistä. Puhuminen: osaa kertoa lyhyin lausein henkilökohtaisia tietoja ja arkipäivän asioita. Ääntäminen aiheuttaa ymmärtämisongelmia. Luetun ymmärtäminen: pystyy apuvälineiden avulla lukemaan arkipäivän tilanteista kertovia lyhyitä yksinkertaisia tekstejä. Ei pysty ymmärtämään tekstin yksityiskohtia. Kirjoittaminen: osaa kirjoittaa yksittäisiä sanoja tai lyhyitä lauseita itsestään. Osaa kirjoittaa joukon erillisiä sanoja ja ilmauksia. Kulttuuritaidot Oppilas tuntee joitakin oman, suomenruotsalaisen, ruotsalaisen ja pohjoismaisen kulttuurin keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä. Oppilas osaa tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa tarvittavia viestintätapoja. Opiskelustrategiat Oppilas yrittää kykyjensä mukaan käyttää säännöllisesti kielen opiskelulle tehokkaita työtapoja kuten osallistua tunnilla pari- ja ryhmätyöskentelyyn ja tehdä kotitehtävät.

29

Arvosanan HYVÄ perusteet Kielitaito Kuullun ymmärtäminen: pystyy ymmärtämään yksinkertaista puhetta tai seuraamaan keskustelua aiheista, jotka ovat hänelle itselleen tärkeitä. Pystyy ymmärtämään lyhyiden, yksinkertaisten, itseään kiinnostavien keskustelujen ja viestien (ohjeet, kuulutukset) ydinsisällön. Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalilla nopeudella ja selkeästi puhuttua yleiskielistä puhetta, joka usein täytyy lisäksi toistaa. Puhuminen: osaa kertoa lyhyesti itsestään ja lähipiiristään. Selviytyy kaikkein yksinkertaisimmista vuoropuheluista ja palvelutilanteista. Tarvitsee joskus puhekumppanin apua. Kaikkein tutuimmat jaksot sujuvat, muualla tauot ja katkokset ovat hyvin ilmeisiä. Ääntäminen voi joskus tuottaa ymmärtämisongelmia. Osaa rajallisen joukon lyhyitä, ulkoa opeteltuja ilmauksia, keskeisintä sanastoa ja perustason lauserakenteita. Alkeellisessakin puheessa esiintyy paljon peruskielioppivirheitä. Luetun ymmärtäminen: ymmärtää yksinkertaisia ja kaikkein tavanomaisinta sanastoa sisältäviä tekstejä (yksityiskirjeitä, pikku-uutisia, arkisimpia käyttöohjeita). Ymmärtää tekstin pääajatukset ja joitakin yksityiskohtia parin kappaleen pituisesta tekstistä. Osaa paikantaa ja verrata yksittäisiä tietoja ja pystyy hyvin yksinkertaiseen päättelyyn kontekstin avulla. Lyhyenkin tekstinpätkän lukeminen ja ymmärtäminen on hidasta. Kirjoittaminen: selviytyy kirjoittamalla kaikkein tutuimmissa, helposti ennakoitavissa oleviin, arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa. Osaa kirjoittaa yksinkertaisia viestejä (yksinkertainen postikortti, henkilötiedot, yksinkertainen sanelu). Osaa kaikkein tavallisimpia sanoja ja ilmauksia, jotka liittyvät omaan elämään tai konkreettisiin tarpeisiin. Osaa kirjoittaa muutamia yksilauseisia virkkeitä. Alkeellisessakin vapaassa tuotoksessa esiintyy monenlaisia virheitä.

Kulttuuritaidot Oppilas tuntee oman, suomenruotsalaisen, ruotsalaisen ja pohjoismaisen kulttuurin keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä sekä ymmärtää arvojen kulttuurisidonnaisuutta. Oppilas osaa viestiä kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla arkipäivän tilanteissa.

Opiskelustrategiat Oppilas käyttää säännöllisesti kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja. Oppilas on oivaltanut kielten opiskelussa välttämättömän jatkuvan viestinnällisen harjoittelun merkityksen.

9. luokka Vuosiviikkotunteja 3 TAVOITTEET Kielitaito Oppilas oppii - ymmärtämään omaan elämäänsä liittyvää selkeästi jäsenneltyä yleiskieltä - selviytymään arkipäiväisistä keskustelutilanteista ja tavallisimmista palvelutilanteista

30

- kirjoittamaan lyhyitä viestejä ja kuvauksia - tiedostamaan Suomessa ja Ruotsissa puhutun ruotsin kielen eroavaisuuksia Kulttuuritaidot Oppilas oppii - tuntemaan syvemmin suomenruotsalaista, ruotsalaista ja pohjoismaista kulttuuria ja ymmärtämään kulttuurierojen syitä - viestimään arkipäiväisissä tilanteissa ruotsinkieliselle kulttuurille luontevalla tavalla - ymmärtämään Suomen ja Ruotsin yhteistä historiaa Opiskelustrategiat Oppilas oppii - käyttämään kielenopiskelulle tyypillisiä tehokkaita työtapoja sekä käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa - arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri osa-alueita suhteessa tavoitteisiin ja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan - ymmärtämään oman vastuunsa kielenopiskelussa - hyödyntämään tietoja viestintätekniikkaa KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit Luokilla 4 – 8 esiintyneiden aihepiirien sanastoa kerrataan ja laajennetaan, ja lisäksi - perhe- ja ihmissuhteet - opiskelu, työ- ja elinkeinoelämä - ympäristö ja kestävä kehitys - monikulttuurisuus - mediakäyttäytyminen Rakenteet - kerrataan substantiivien ja adjektiivien taivutus - kerrataan infinitiivin ja aikamuotojen käyttö - päälauseen ja sivulauseen sanajärjestys - s-passiivi ja konditionaalit - pronomineja - prepositioita Viestintästrategiat - kontekstiin perustuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi - vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen hyödyntäminen - puuttuvien ilmausten tai sanojen kompensointi - oman kielenkäytön tarkkailu - suulliselle vuorovaikutukselle ominaisten ilmausten käyttö Arvosanan VÄLTTÄVÄ perusteet Kielitaito Kuullun ymmärtäminen: ymmärtää tilanneyhteyden tukemana normaalilla nopeudella ja selkeällä yleiskielellä olevaa puhetta, joka usein täytyy toistaa.

31

Puhuminen: osaa jutella henkilökohtaisista ja arkipäiväisistä asioista. Puheessa on virheitä ja ääntäminen vaikeuttaa ymmärtämistä. Luetun ymmärtäminen: pystyy apuvälineiden avulla ymmärtämään arkipäivän tilanteista kertovia tekstejä, viestejä ja ohjeita. Lukeminen on hidasta. Kirjoittaminen: osaa kirjoittaa arkielämään liittyviä lyhyitä lauseita ja viestejä. Tuotoksissa esiintyy monenlaisia virheitä. Kulttuuritaidot Oppilas tuntee joitakin oman, suomenruotsalaisen, ruotsalaisen ja pohjoismaisen kulttuurin keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä. Oppilas osaa tavanomaisissa arkipäiväntilanteissa tarvittavia viestintätapoja. Opiskelustrategiat Oppilas käyttää kykyjensä mukaan kielen opiskelussa tehokkaita työtapoja kuten pari- ja ryhmätyöt, sekä ymmärtää kotitehtävien merkityksen. Arvosanan HYVÄ perusteet Kielitaito Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon mukaan: Kuullun ymmärtäminen: A2.2 Kehittyvä peruskielitaito Puhuminen: A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe Tekstin ymmärtäminen: A2.2 Kehittyvä peruskielitaito Kirjoittaminen: A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe Kulttuuritaidot Oppilas tuntee oman ja ruotsalaisen kulttuurin keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä sekä historiallisia juuria. Opiskelustrategiat Oppilas käyttää säännöllisesti kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja. Oppilas on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen.

Ruotsi B-kielenä (B1) Moision koulussa ruotsin kieltä opiskellaan B1-kielenä vuosiluokilla 7 – 9. Ruotsin kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön maamme ruotsinkielisen väestön kanssa sekä pohjoismaiseen yhteistyöhön. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa häntä arvostamaan Suomen kaksikielisyyttä ja pohjoismaista elämänmuotoa. Oppilas oppii myös, että taitoaineena ja kommunikaation välineenä kieli edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Oppiaineena ruotsin kieli on taitoja kulttuuriaine. Opetuksen tavoitteena on suulliseen vuorovaikutukseen painottuvan ruotsin kielen perustaidon saavuttaminen. Opetus edistää myös oppilaan kielenopiskelutaitojen ja kulttuurien välisen toimintakyvyn kehittymistä.

32

Työtapoja Opettaja valitsee työtavat ottaen huomioon kunkin opetusryhmän erityispiirteet ja opetusjärjestelyt. Valitut työtavat harjoittavat kaikkia kielen osa-alueita monipuolisesti. Oppilaita kannustetaan ilmaisemaan itseään rohkeasti virheitä pelkäämättä. Opettajajohtoisen, itsenäisen ja pari- ja ryhmätyöskentelyn lisäksi voidaan käyttää soveltuvin osin yhteistoiminnallista oppimista sekä portfoliotyöskentelyä. Opettajan valitsemat työtavat auttavat kutakin oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen. Opetuksessa edetään spiraalinkaltaisesti laajentaen niin, että samoja asioita käsitellään toistuvasti syvällisemmin. Arviointi Arvioinnin tavoitteena on tukea oppilaan oppimista ja antaa totuudenmukaista palautetta työskentelystä. Oppilaan tulee myös itse oppia arvioimaan opiskeluaan. Kieli, kulttuuritaidot ja oppimaan oppiminen arvioidaan yhteisellä arvosanalla. Oppiaineen arvosana perustuu oppilaan senhetkiseen kielitaitoon. Arvosanan perustana ovat erilaiset kokeet ja muut arvioitavat tuotokset sekä tuntityöskentely ja kotitehtävien tekeminen. 7. luokka Tavoitteet Kielitaito Oppilas oppii - kertomaan perustietojaan itsestään sekä viestimään arkipäivän kaikkein tavanomaisimmissa puhetilanteissa tarvittaessa puhekumppanin apuun tukeutuen. - ymmärtämään arkipäivän tapahtumiin liittyvää puhetta ja lyhyitä tekstejä - kirjoittamaan lyhyitä lauseita itseään koskevista asioista. Kulttuuritaidot Oppilas oppii - perustiedot suomenruotsalaisuudesta ja Pohjoismaista - viestimään yksinkertaisissa tilanteissa ruotsinkieliselle kulttuurille luontevalla tavalla. Opiskelustrategiat Oppilas oppii - työskentemään säännöllisesti - käyttämään erilaisia kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja kuten parityöskentelyä ja ryhmätyötä sekä itsenäistä työskentelyä - hyödyntämään tietotekniikkaa opiskelussaan - tiedostamaan erilaisia oppimistyylejä ja pyrkii löytämään itselleen parhaimman tavan oppia - arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita ja asennettaan opiskeluun Sisällöt Tilanteet ja aihepiirit - lähiympäristö ja siihen olennaisesti kuuluvat asiat ja toiminnot kuten esittäytyminen ja tervehdykset, iän ja asuinpaikan kertominen, ulkonäöstä kertominen ja perhe - harrastukset ja vapaa-aika

33

- koulu - ostosten teko - perustietoja suomenruotsalaisuudesta - tietoja Pohjoismaista (esim. maat, pääkaupungit, kielet, liput) Rakenteet - substantiivin taivutus - adjektiivi predikatiivina - persoonapronominit ja omistuspronominit - verbin taivutusta (perusmuoto ja preesens, apuverbit) - päälauseen sanajärjestys - kysymyssanat ja kysymyksen teko - tavallisimmat prepositiot Viestintästrategiat Oppilas - tutustuu kielelle ominaiseen ääntämiseen ja intonaatioon - oppii perusvalmiuksia suulliseen viestintään - oppii kielellistä ja tilannevihjeisiin perustuvaa päättelyä viestin sisällön päättelemiseksi Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen Oppilas oppii tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään opiskelutaitojaan sekä itseään oppijana. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Opiskelussa kiinnitetään huomiota oman ja ruotsinkielisen kulttuurin eroihin. Kieli on osa kulttuuria. Viestintä ja mediataito Harjoitellaan suullista ja kirjallista viestintää. Ihminen ja teknologia Kielistudiota käytetään mahdollisuuksien mukaan.

Arviointi

Arviointikriteerit arvosanalle 5

Oppilas pyrkii oppiaineen tavoitteiden saavuttamiseen, vaikka pystyykin osoittamaan vain jossakin määrin hyvän osaamisen kriteerien edellyttämää osaamista. Kielitaito Kuullunymmärtäminen: Ymmärtää erittäin rajallisen määrän tavallisimpia sanoja (tervehdyksiä, lukuja, nimiä). Tarvitsee erittäin paljon apua, kuten puheen hidastamista, toistoa ja käännöstä. Puhuminen: Osaa vastata häntä koskeviin kysymyksiin yksittäisiä sanoja käyttäen. Selviytyy muutamista sosiaalisista tilanteista, joissa puhekumppani voi auttaa. Osaa toimia

34

yksinkertaisissa palvelutilanteissa, joissa vastaukseksi riittää sana. Ääntämisvirheet estävät viestin perillemenoa.

Tekstin ymmärtäminen: Tunnistaa sanoja ja osaa yhdistää niitä kuviin. Kirjoittaminen: Osaa kirjoittaa henkilökohtaiset perustietonsa ja joitakin sanoja ja ilmaisuja. Kulttuuritaidot: Oppilas tuntee jonkin verran suomenruotsalaista ja ruotsalaista sekä muuta pohjoismaista elämänmuotoa sekä niiden kulttuurien eroja ja yhtäläisyyksiä. Oppilas osaa joitakin arkipäivän tilanteisiin liittyviä ilmaisuja. Opiskelustrategiat: Oppilas osallistuu tunneilla pari- ja ryhmätyöskentelyyn ja tekee kotitehtävät kykyjensä mukaan. Arviointikriteerit arvosanalle 8 Kielitaito Kuullunymmärtäminen: Ymmärtää rajallisen määrän sanoja, ilmaisuja, lyhyitä lauseita ja kysymyksiä, jotka liittyvät henkilökohtaisiin asioihin tai välittömään tilanteeseen. Joutuu ponnistelemaan ymmärtääkseen lausumia ilman selkeitä tilannevihjeitä. Tarvitsee puheen hidastamista, toistoa, osoittamista ja käännöstä. Puhuminen: Osaa vastata häntä koskeviin yksinkertaisiin kysymyksiin lyhyin lausein. Vuorovaikutus on usein puhekumppanin varassa. Puhuja turvautuu ehkä äidinkieleen ja eleisiin. Puheessa voi olla pitkiä taukoja , toistoja ja katkoksia. Ääntäminen voi aiheuttaa ymmärtämisongelmia. Osaa suppean perussanaston ja joitakin opeteltuja vakioilmaisuja. Puhuja ei kykene vapaaseen tuotokseen, mutta muutamat kaavamaiset ilmaisut voivat olla melko virheettömiä. Tekstin ymmärtäminen: Ymmärtää nimiä, kylttejä ja muita lyhyitä ja yksinkertaisia tekstejä, jotka liittyvät välittömiin tarpeisiin. Tunnistaa yksinkertaisesta tekstistä yksittäisen tiedon, jos voi lukea tarvittaessa uudelleen. Kyky ymmärtää entuudestaan tuntematon sana edes hyvin ennustettavassa yhteydessä on rajallinen. Kirjoittaminen: Osaa viestiä välittömiä tarpeita hyvin lyhyin ilmauksin. Osaa kirjoittaa muistiin henkilökohtaiset perustietonsa ja joitakin tuttuja sanoja ja ilmaisuja. Osaa joukon erillisiä sanoja ja sanontoja. Ei kykene vapaaseen tuotokseen, mutta kirjoittaa oikein joitakin sanoja ja ilmauksia. Kulttuuritaidot: Oppilas tuntee suomenruotsalaisen ja ruotsalaisen elämänmuotojen ja kulttuurien keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä. Oppilas osaa tavallisia arkipäivän tilanteissa tarvittavia viestintätapoja. Opiskelustrategiat: Oppilas käyttää säännöllisesti opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja. Oppilas on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen.

35

8. luokka Tavoitteet Kielitaito Oppilas oppii edellisten lisäksi -kertomaan laajemmin itsestään ja lähipiiristään sekä viestimään arkipäivän puhetilanteissa jonkin verran puhekumppanin apuun tukeutuen. -ymmärtämään nuorten elämään liittyviä lyhyitä tekstejä ja keskusteluja. -kirjoittamaan lyhyitä viestejä nuorten elämään liittyvissä tilanteissa. Kulttuuritaidot Oppilas oppii edellisen lisäksi -lisää suomenruotsalaista kulttuuria ja elämänmuotoa (erityisesti Ahvenanmaa) -lisää ruotsalaista kulttuuria ja maantuntemusta -tunnistamaan joitakin eroavaisuuksia suomenruotsin ja ruotsinruotsin välillä Opiskelustrategiat Oppilas oppii edellisten lisäksi -käyttämään tiedonhankintavälineitä opiskelussa -tarkkailemaan ja korjaamaan tuotostaan. -arvioimaan työskentelyään ja taitojaan suhteessa tavoitteisiin Sisällöt Tilanteet ja aihepiirit -lähiympäristö ja siihen olennaisesti kuuluvat asiat ja toiminnot kuten koti, sää, vointi, ruoka, vaatteet, tunteet, mielipiteen ilmaisu -matkustaminen -julkisten palvelujen käyttö -asuminen maalla ja kaupungissa Rakenteet Aiemmin opiskeltujen kertauksen lisäksi -lisää verbioppia (aikamuodot) -adjektiivin vertailu -järjestysluvut -lisää pronomineja -lauseiden yhdistäminen rinnastuskonjunktioilla -lisää prepositioita -muita rakenteita tarpeen mukaan Viestintästrategiat Oppilas -syventää aiemmin hankittuja taitoja -oppii kompensoimaan puuttuvaa kielitaitoaan likimääräisellä ilmaisulla -pyytämään toistoa ymmärtääkseen puhekumppaniaan -hyödyntämään saamaansa palautetta vuorovaikutustilanteessa

36

Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen Oppilas oppii tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään opiskelutaitojaan sekä itseään oppijana. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Opiskelussa kiinnitetään huomiota oman, suomenruotsalaisen ja ruotsalaisen kulttuurin eroihin. Kieli on osa kulttuuria. Viestintä ja mediataito Harjoitellaan suullista ja kirjallista viestintää. Ihminen ja teknologia Kielistudiota käytetään mahdollisuuksien mukaan. Turvallisuus ja liikenne Terveydestä huolehtimisesta keskustellaan sisältöjen yhteydessä. Arviointi


Oppilas pyrkii oppiaineen tavoitteiden saavuttamiseen, vaikka pystyykin osoittamaan vain jossakin määrin hyvän osaamisen kriteerien edellyttämää osaamista. Kielitaito Kuullunymmärtäminen: Ymmärtää erittäin rajallisen määrän tavallisimpia sanoja (tervehdyksiä, nimiä, lukuja). Tarvitsee paljon apua, toistoa, osoittamista ja käännöstä. Puhuminen: Osaa vastata häntä koskeviin kysymyksiin. Selviytyy joistakin sosiaalisista ja palvelutilanteista, joissa puhekumppani auttaa. Ääntämisvirheet estävät usein viestin perillemenon. Tekstin ymmärtäminen: Tunnistaa vähäisen määrän tuttuja sanoja ja ilmaisuja ja osaa yhdistää niitä kuviin. Kirjoittaminen: Osaa kirjoittaa henkilökohtaiset perustietonsa ja joitakin sanoja ja ilmaisuja. Kulttuuritaidot Oppilas tuntee jonkin verran suomenruotsalaisen ja ruotsalaisen elämänmuodon ja kulttuurien keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä. Oppilas osaa joitakin keskeisiä arkipäivän tilanteisiin liittyviä ilmaisuja. Opiskelustrategiat Oppilas osallistuu tunneilla pari- ja ryhmätyöskentelyyn sekä tekee kotitehtävät kykyjensä mukaan.

37


Kielitaito Kuullun ymmärtäminen: Ymmärtää yksinkertaisia lausumia (henkilökohtaisia kysymyksiä ja jokapäiväisiä ohjeita, pyyntöjä ja kieltoja)rutiinimaisissa keskusteluissa tilanneyhteyden tukemana. Pystyy seuraamaan yksinkertaisia, välittömiin tilanteisiin tai omaan kokemukseensa liittyviä keskusteluja. Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalia hitaampaa ja kuulijalle kohdennettua yleiskielistä puhetta. Puhuminen: Osaa viestiä suppeasti joitakin välittömiä tarpeita ja kysyä ja vastata henkilökohtaisia perustietoja käsittelevissä vuoropuheluissa. tarvitsee puhekumppanin apua. Puheessa on taukoja ja katkoksia. Ääntäminen voi aiheuttaa ymmärtämisongelmia. Osaa suppean sanavaraston ja joitakin tilannesidonnaisia ilmaisuja sekä peruskieliopin aineksia. Alkeellisessakin vapaassa puheessa esiintyy paljon kaikenlaisia virheitä. Tekstin ymmärtäminen: Pystyy lukemaan tuttuja ja joitakin tuntemattomia sanoja. Ymmärtää lyhyitä viestejä, joissa käsitellään arkielämää ja rutiinitapahtumia tai annetaan yksinkertaisia ohjeita. Pystyy löytämään yksittäisen tiedon lyhyestä tekstistä (postikortit, säätiedotukset). Lyhyenkin tekstin lukeminen ja ymmärtäminen on hyvin hidasta. Kirjoittaminen: Osaa viestiä välittömiä tarpeita lyhyin lausein. Osaa kirjoittaa muutamia lauseita ja fraaseja itsestään ja lähipiiristään (esim. vastauksia kysymyksiin tai muistilappuja). Osaa joitakin perussanoja ja sanontoja ja pystyy kirjoittamaan yksinkertaisia päälauseita. Ulkoa opetellut fraasit voivat olla oikein kirjoitettuja, mutta vapaassa tuotoksessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä. Kulttuuritaidot Oppilas tuntee suomenruotsalaisen ja ruotsalaisen elämänmuotojen ja kulttuurien keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä. Oppilas tuntee maamme suomen- ja ruotsinkielisen väestön arkipäivän vuorovaikutusmuotoja ja on tietoinen pohjoismaisen yhteistyön merkityksestä. Opiskelustrategiat Oppilas käyttää säännöllisesti opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja. Oppilas on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen. 9. luokka Tavoitteet Kielitaito Oppilas oppi edellisten lisäksi -kertomaan ja keskustelemaan lähiympäristöstään sekä ilmaisemaan mielipiteitään ja toiveitaan käyttäen yksinkertaista kieltä. -ymmärtämään keskeistä sanastoa sisältäviä yleiskielisiä tekstejä ja tutuista aiheista käytyjä keskusteluja. -kirjoittamaan viestejä liittyen arkipäivän tarpeisiin ja kokemuksiin.

38

Kulttuuritaidot Oppilas oppii edellisten lisäksi -ymmärtämään muuta pohjoismaista elämänmuotoa -tutustuu laajemmin Pohjoismaihin ja niiden kulttuureihin Opiskelustrategiat Oppilas oppii edellisten lisäksi -itsenäistä ja vastuullista työskentelyä. -korvaamaan kielitaitonsa puutteita käyttämällä erilaisia ymmärtämis- ja viestintästrategioita. -arvioimaan laajemmin työskentelyään ja kielitaitonsa osa-alueita suhteessa tavoitteisiin Sisällöt Tilanteet ja aihepiirit -lähiympäristö ja siihen olennaisesti kuuluvat asiat ja toiminnot kuten opiskelu ja ammatinvalinta, suvaitsevaisuus, monikulttuurisuus, ympäristö ja tiedotusvälineet -Pohjoismaat Rakenteet Aiemmin opiskeltujen kertauksen lisäksi -sivulause ja yleisimmät alistuskonjunktiot -imperatiivi -konditionaali -infinitiivi -refleksiiviverbejä -lisää prepositioilmauksia -mahdollisesti muita rakenteita tarpeen mukaan Aihekokonaisuudet

Ihmisenä kasvaminen Oppilas oppii tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään opiskelutaitojaan sekä itseään oppijana. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Opiskelussa kiinnitetään huomiota oman ja ruotsinkielisen ja muiden pohjoismaisten kulttuureiden välisiin eroihin. Kieli on osa kulttuuria. Viestintä ja mediataito Harjoitellaan suullista ja kirjallista viestintää. Ihminen ja teknologia Kielistudiota käytetään mahdollisuuksien mukaan. Turvallisuus ja liikenne Terveydestä huolehtimisesta keskustellaan sisältöjen yhteydessä.

39

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Opintojen aiheena on esim. ympäristöarvot ja kestävä kehitys elinympäristössä sekä maailmanlaajuisesti. Arviointi


Oppilas pyrkii oppiaineen tavoitteiden saavuttamiseen, vaikka pystyykin osoittamaan vain jossakin määrin hyvän osaamisen kriteerien edellyttämää osaamista. Kielitaito Kuullunymmärtäminen: Ymmärtää joitakin sanoja, lyhyitä ilmaisuja ja lauseita sekä kysymyksiä, jotka liittyvät henkilökohtaisiin asioihin. Tarvitsee puheen hidastamista ja toistoa. Puhuminen: Osaa kertoa henkilökohtaisia tietoja ja arkipäivän asioita käyttäen yksinkertaista kieltä ja yksittäisiä sanoja. Ääntäminen aiheuttaa ymmärtämisongelmia. Tekstin ymmärtäminen: Ymmärtää joitakin yksinkertaisia tekstejä arkipäivän tilanteista. Pystyy apuvälineiden avulla lukemaan lauserakenteeltaan yksinkertaisia tekstejä. Yksityiskohdat tekstistä voivat jäädä hämäriksi. Kirjoittaminen: Osaa kirjoittaa itsestään lyhyitä lauseita apuvälineitä käyttäen. Osaa kirjoittaa joukon yksittäisiä sanoja ja ilmauksia. Kulttuuritaidot Oppilas tuntee jonkin verran suomenruotsalaisen ja ruotsalaisen ja muiden pohjoismaisten elämänmuotojen ja kulttuurien keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä. Oppilas osaa joitakin keskeisiä arkipäivän tilanteisiin liittyviä ilmaisuja. Opiskelustrategiat: Oppilas käyttää kykyjensä mukaan säännöllisesti opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja.


Kielitaito Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan: Kuullun ymmärtäminen A2.1. peruskielitaidon alkuvaihe Puhuminen A1.3. Toimiva alkeiskielitaito Tekstin ymmärtäminen A2.1. Peruskielitaidon alkuvaihe Kirjoittaminen A1.3. Toimiva alkeiskielitaito Kulttuuritaidot Oppilas tuntee suomenruotsalaisen ja ruotsalaisen sekä muiden pohjoismaisten elämänmuotojen ja kulttuurien keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä. Oppilas tuntee

40

maamme suomen- ja ruotsinkielisten asukkaiden arkipäivän vuorovaikutusmuotoja ja ymmärtää pohjoismaisen yhteistyön merkityksen. Opiskelustrategiat Oppilas käyttää säännöllisesti opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja. Oppilas on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen.

Vieraat kielet, A-kieli Vieraan kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilanteissa. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa hänet ymmärtämään ja arvostamaan myös muiden kulttuurien elämänmuotoa. Oppilas oppii myös, että taitoaineena ja kommunikaation välineenä kieli edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Vieras kieli oppiaineena on taitoja kulttuuriaine.

Työtapoja Vieraiden kielten opetuksessa opettaja valitsee työtavat ottaen huomioon kunkin opetusryhmän erityispiirteet sekä opetusjärjestelyt. Valitut työtavat harjoittavat kaikkia kielen osa-alueita monipuolisesti oppilaan taidot ja ikä huomioon ottaen. Oppilasta kannustetaan ilmaisemaan itseään rohkeasti virheitä pelkäämättä. Opettajajohtoisen, itsenäisen ja pari- ja ryhmätyöskentelyn lisäksi voidaan käyttää soveltuvin osin yhteistoiminnallista oppimista sekä portfoliotyöskentelyä. Käytettävät työtavat tukevat oppilaitten keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista. Opettajan valitsemat työtavat auttavat kutakin oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen. Alaluokilla (1-)(3-6) painotetaan suullista harjoittelua ja etenkin ensimmäisten vuosien aikana oppimista laulujen, lorujen, leikkien ja pelien avulla. Integrointi muihin aineisiin on mahdollista. Yläluokilla (7-9) kirjallisen harjoittelun osuus (A-kielessä) lisääntyy. Oppilaan vastuu omasta työskentelystä ja oppimisesta kasvaa. Oppilasta ohjataan ymmärtämään vieraan kielen elinikäisen oppimisen tarpeellisuutta ja merkitystä. Opetussuunnitelman perusteiden oppimiskäsityksen mukaan oppilas käsittelee opittavaa ainesta aiemmin oppimiensa tietorakenteiden pohjalta. Vieraiden kielten opetuksessa edetään spiraalinkaltaisesti laajentaen siten, että samoja asioita käsitellään toistuvasti syvällisemmin. Arviointi Oppilaan arviointi jaetaan arviointiin opintojen aikana ja päättöarviointiin, joilla on erilaiset tehtävät. Opintojen aikaisen arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kuvata, miten hyvin oppilas on saavuttanut kasvulle ja oppimiselle asetetut tavoitteet. Arvioinnin tehtävänä on auttaa oppilasta muodostamaan realistinen kuva oppimisestaan ja

41

kehittymisestään ja siten tukea myös oppilaan persoonallisuuden kasvua. Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten hyvin oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut perusopetuksen oppimäärän tavoitteet. Kieli, kulttuuritaidot ja oppimaan oppiminen arvioidaan yhteisellä arvosanalla. Oppiaineen arvosana perustuu oppilaan senhetkiseen kielitaitoon. Arvosanan perustana ovat erilaiset kokeet ja muut arvioitavat kielelliset tuotokset (esimerkiksi summatiiviset kokeet, sanakokeet, kielioppikokeet, kirjoitelmat, suulliset kokeet, esitelmät, jne.) sekä tuntityöskentely ja kotitehtävien tekeminen. Valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden mukaiset kuvaukset oppilaan hyvästä osaamisesta ovat A –kielessä kuudennen luokan päättyessä. Oppiaineen nivelkohtiin liittyvät hyvän osaamisen kuvaukset ovat ohjeelliset. Ne on tarkoitettu antamaan suuntaa opettajan suorittamalle arvioinnille. Numeroarvostelua käytettäessä hyvän osaamisen kuvaus märittelee tason arvosanalle kahdeksan (8). Päättöarvioinnin kriteerien mukaan arvioidaan oppilaan osaamista silloin, kun yhteisen oppiaineen opinnot päättyvät. Sekä hyvän osaamisen kuvaukset että päättöarvioinnin kriteerit löytyvät oppiaineen kohdalta opetussuunnitelman valtakunnallisista perusteista. Mikäli oppilaan huoltaja pyytää kirjallisesti, ettei oppilaan päättötodistukseen merkitä numeroarvosanaa valinnaisesta A-kielestä ja/tai valinnaisesta B2-kielestä, numeroarvosana jätetään pois ja todistukseen laitetaan poisjätetyn, hyväksytyn arvosanan tilalle merkintä ”hyväksytty”. Jos arvosanasta halutaan erillinen todistus, voidaan sellainen antaa. Vapaaehtoinen A-kieli on vapaaehtoinen valintapäätökseen asti. Sen jälkeen voidaan edellyttää valintaan sitoutumista. Koska kuitenkin oppilaan tekemä valintapäätös on joskus tehty ilmeisen heikoin perustein tai opiskelu saattaa muusta syystä osoittautua liian raskaaksi, voidaan keskeyttäminen joskus sallia. Hyväksyttävät vapaaehtoisen A-kielen keskeyttämisperusteet ovat:

kahden A –kielen opiskelu on osoittautunut tukitoimista huolimatta oppilaan yleisen koulumenestyksen kannalta liian raskaaksi

vapaaehtoisen A –kielen jättäminen pois oppilaan opinto-ohjelmasta todennäköisesti edesauttaa muiden oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluvien oppiaineiden opiskelua

Mikäli oppilas perusopetuksen aikana haluaa muuttaa kieliohjelmaansa siten, että vapaaehtoisesta A –kielestä tulee oppilaalle pakollinen A-kieli, perusteet ja menettelytapa ovat samankaltaiset kuin vapaaehtoisen A –kielen lopettamisessa. Mahdollinen vapaaehtoisen A –kielen vaihtaminen pakolliseksi A -kieleksi on aina poikkeustapaus, joka harkitaan huolellisesti. A –kielen keskeyttäminen edellyttää aina keskustelua syistä oppilaan, huoltajan, luokan- ja kielen opettajan ja erityisopettajan kesken. Mikäli yksittäisen oppilaan kieliohjelmaa joudutaan yllä mainituista syistä muuttamaan, se olisi suositeltavaa tehdä joko perusopetuksen 5. luokan tai 7. luokan lopussa. Huoltaja hakee kirjallisesti muutosta oppilaan kieliohjelmaan. Muutospäätökseen osallistuvat kulloisenkin tapauksen mukaan oppilaan luokanopettaja, kyseisen aineen opettaja, erityisopettaja ja koulun rehtori. Lopullisen päätöksen asiasta tekee koulun

42

rehtori. Jos pakollinen ja valinnainen A –kieli halutaan vaihtaa keskenään perusopetuksen päättövaiheessa, valinnaisen A –kielen arvosana voidaan jättää huoltajan pyynnöstä merkitsemättä perusopetuksen päättötodistukseen.

A – kieli A-kieltä opiskellaan kaikille yhteisenä aineena. Lisäksi A-kieli voidaan aloittaa vapaaehtoisena. Hyvien opiskelutottumusten omaksuminen kaikille yhteisen A-kielen opetuksessa luo pohjaa myöhemmin alkaville kieliopinnoille. A-kielen opiskelun myötäoppilailla alkaa myös kehittyä kulttuurien välinen toimintakyky. Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito laajenee vaativampiin sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun kielen osuus opetuksessa kasvaa. Oppilaan taito toimia kohdekulttuurin edellyttämällä tavalla kasvaa ja hän hankkii lisää kielen opiskelulle ominaisia strategioita.

Vieras kieli, englanti (A)

7. luokka Tavoitteet Kielitaito Oppilas oppii - syventämään 3.-6. luokilla opittuja taitoja - viestimään suullisesti ja kirjallisesti yksinkertaisissa arkielämän tilanteissa Kulttuuritaidot Oppilas oppii - syventämään 3.-6. luokilla opittuja taitoja - vertailemaan omaa ja englanninkielisten maiden kulttuureja - toimimaan tavanomaisissa tilanteissa kohdekulttuureissa hyväksyttävällä tavalla Oppimaan oppiminen Oppilas oppii - kehittämään työskentelytaitojaan, kuten pari- ja ryhmätöitä sekä kotitehtävien tekemistä sekä ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan Sisällöt Luokilla 3-6 esiin tulleen lisäksi Tilanteet ja aihepiirit - arkipäivän tilanteet - minä ja lähiympäristö: esimerkiksi perhe, ystävät, asuminen, lemmikit - ruokailu: aihepiiriin liittyvää sanastoa

43

Rakenteet - perusaikamuodot - substantiivien ja adjektiivien sekä yleisimpien pronominien ja prepositioiden käyttö - muut tarpeelliset rakenteet Viestintästrategiat Oppilas oppii - suunnittelemaan ja tarkkailemaan viestintäänsä - kielellisen ja tilannevihjeisiin perustuvan päättelykyvyn merkityksen ymmärtämistä ja

sen jatkuvaa tietoista kehittämistä ja käyttämistä kielellisen viestin selvittämiseksi ja eteenpäin viemiseksi

Aihekokonaisuudet

Ihmisenä kasvaminen Oppilas oppii tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään opiskelutaitojaan sekä itseään oppijana. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Opiskelussa kiinnitetään huomiota oman ja vieraan kulttuurin eroihin. Kieli on osa kulttuuria. Viestintä ja mediataito Harjoitellaan suullista ja kirjallista viestintää. Ihminen ja teknologia Kielistudiota käytetään mahdollisuuksien mukaan. Arviointi Arviointikriteerit arvosanalle 5 Kielitaito Kuullunymmärtäminen - oppilas ymmärtää joitakin pääkohtia puheesta, joka käsittelee kuulijan ikäkauden

elämää tai aiheeltaan tuttua yleistietoa - ymmärtäminen edellyttää tavallista selkeämpää ja hitaampaa yleiskielistä puhetta, joka

tarvittaessa toistetaan Puhuminen Oppilas - osaa kertoa jotakin ikäisensä nuoren elämästä - selviytyy muutamista yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja tavallisimmista

palvelutilanteista, joissa puhekumppani auttaa ja puhujan tarvitsee reagoida vain muutamalla sanalla

- ääntää ymmärrettävästi kaikkein tavallisimpia sanoja, mutta ääntämisvirheitä esiintyy ja ne saattavat estää viestin välittymisen

- osaa omaan elämäänsä liittyvää yleisintä perussanastoa sekä kaavamaisia lauseita ulkoa

44

Tekstinymmärtäminen: Oppilas pystyy ymmärtämään tuttua aihetta käsittelevästä tekstistä joitakin pääajatuksia Kirjoittaminen Oppilas - osaa kirjoittaa apuvälineitä käyttäen muutamia irrallisia lauseita itselleen tutuista asioista - osaa yksinkertaisinta perussanastoa - osaa tarkistaa ja korjata sanan kirjoitusasun mallista Kulttuuritaidot Oppilas - tietää jotakin omasta ja kohdekulttuurista - osaa jossain määrin viestiä arkitilanteissa kohdekulttuuriin sopivalla tavalla Opiskelustrategiat Oppilas yrittää kykyjensä mukaan käyttää säännöllisesti kielten opiskelulle välttämättömiä työtapoja kuten osallistua tuntityöskentelyyn ja tehdä kotitehtävät. Arviointikriteerit arvosanalle 8 Kielitaito Kuullun ymmärtäminen Oppilas - ymmärtää pääkohdat ja tärkeimpiä yksityiskohtia selkeästä, tuttua aihetta käsittelevästä

yleiskielisestä puheesta - ymmärtää tavallista sanastoa ja tavallisia idiomeja Puhuminen Oppilas - osaa kertoa nuoren elämästä - selviytyy yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja tavallisimmista palvelutilanteista - osaa aloittaa ja lopettaa lyhyen vuoropuhelun - tuottaa melko sujuvasti tuttuja puhejaksoja - ääntää ymmärrettävästi, vaikka ääntämisvirheitä saattaa esiintyä, jolloin puhuja joutuu

korjaamaan sanomaansa viestin välittymiseksi - osaa omaan elämäänsä liittyvää, tuttujen aihepiirien sanastoa - hallitsee peruskielioppia Tekstinymmärtäminen Oppilas - pystyy lukemaan ja ymmärtämään painettuja, lukijan ikäkauteen liittyviä tai selkeästi

jäsenneltyä faktatietoa sisältäviä tekstejä - pystyy lukemaan ja ymmärtämään myös lyhyitä, käsinkirjoitettuja rutiiniluonteisia viestejä,

kuten esimerkiksi kirjeitä - pystyy hankkimaan uutta tietoa tutuista aiheista jäsennellyistä teksteistä ja poimimaan

niistä yksittäisiä tietoja - osaa päätellä sanojen merkityksiä niiden kieliasusta ja kontekstista

45

Kirjoittaminen Oppilas - osaa kirjoittaa yksinkertaisen, todellisen tai kuvitellun, kuvauksen itselleen tutuista

aiheista - osaa kohtalaisen hyvin keskeistä sanastoa - kirjoittaa tavallisimmat sanat ja rakenteet oikein Kulttuuritaidot Oppilas - tuntee kohdekielen kielialueen elämänmuotoa ja ymmärtää sitä omaa kulttuuritaustaansa

vasten - osaa viestiä arkitilanteissa kohdekulttuuriin sopivalla tavalla Opiskelustrategiat Oppilas käyttää säännöllisesti kielten opiskelulle välttämättömiä työtapoja koulussa ja kotona. 8. luokka Tavoitteet Kielitaito Oppilas oppii - viestimään lähiympäristössä sekä suullisesti että kirjallisesti - tiedostamaan joitakin keskeisiä eroja englannin kielen eri varianteista Kulttuuritaidot Oppilas oppii - syventämään tietojaan kohdekulttuureista - kohdekulttuureille ominaista viestintää Oppimaan oppiminen Oppilas oppii - monipuolisia työskentely- ja tiedonhankintataitoja - arvioimaan ja kehittämään omaa työskentelyään Sisällöt Tilanteet ja aihepiirit - vapaa-ajan vietto ja harrastukset: arkipäivän sosiaaliset tilanteet, nuorten elämään liittyvät

tilanteet - terveys ja hyvinvointi - matkustaminen Rakenteet - syvennetään aikaisemmin opittua - adjektiivien vertailu - adverbien muodostaminen ja vertailu - 1. konditionaali - lauseoppia

46

- muut tarpeelliset rakenteet Viestintästrategiat Oppilas oppii - suunnittelemaan, tarkkailemaan ja korjaamaan viestintäänsä kielitaidon eri osa-alueilla - kompensoimaan joitakin kielellisiä puutteitaan Aihekokonaisuudet

Ihmisenä kasvaminen Oppilas oppii tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään opiskelutaitojaan sekä itseään oppijana. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Opiskelussa kiinnitetään huomiota oman ja vieraan kulttuurin eroihin. Kieli on osa kulttuuria. Viestintä ja mediataito Harjoitellaan suullista ja kirjallista viestintää. Ihminen ja teknologia Kielistudiota käytetään mahdollisuuksien mukaan. Turvallisuus ja liikenne Terveydestä huolehtimisesta keskustellaan sisältöjen yhteydessä. Arviointi Arviointikriteerit arvosanalle 5 Kielitaito Kuullunymmärtäminen Oppilas - ymmärtää joitakin pääkohtia puheesta, joka käsittelee toistuvasti esiintyviä, tuttuja aiheita

tai selvästi jäsenneltyä yleistietoa (ymmärtäminen edellyttää yleensä normaalia hitaammin ja selkeämmin puhuttua yleiskieltä, joka tarvittaessa vielä toistetaan)

- pystyy seuraamaan jossain määrin hänelle osoitettua puhetta, jos sitä toistetaan Puhuminen Oppilas - osaa kertoa jotakin lähipiiristään - selviytyy puhekumppanin avulla omia tai itselleen tärkeitä asioita koskevista

rutiininomaisista keskusteluista, joissa tarvitsee reagoida muutamalla sanalla - ääntää ymmärrettävästi kaikkein tavallisimpia sanoja, mutta ääntämisvirheitä esiintyy ja

ne saattavat estää viestin välittymisen - osaa omaan elämäänsä liittyvää jokapäiväistä sanastoa sekä joitakin kaavamaisia

lauseita ulkoa Tekstin ymmärtäminen Oppilas

47

- pystyy ymmärtämään tuttua aihetta käsittelevästä tekstistä joitakin pääajatuksia Kirjoittaminen Oppilas - osaa kirjoittaa muutamia irrallisia lauseita itsestään tai elinympäristöönsä liittyvistä

asioista - osaa tavallista keskeistä sanastoa - osaa kopioida ja tarkistaa sanan kirjoitusasun mallista Kulttuuritaidot Oppilas - tietää jotakin omasta ja kohdekulttuurista - osaa jossain määrin viestiä arkitilanteissa kohdekulttuuriin sopivalla tavalla Opiskelustrategiat Oppilas yrittää kykyjensä mukaan käyttää säännöllisesti kielten opiskelulle välttämättömiä työtapoja kuten osallistua tuntityöskentelyyn ja tehdä kotitehtävät. Arviointikriteerit arvosanalle 8 Kielitaito Kuullunymmärtäminen Oppilas - ymmärtää pääkohdat ja keskeisimpiä yksityiskohtia puheesta, joka käsittelee toistuvasti

esiintyviä, tuttuja aiheita - tavoittaa pääkohtia radiouutisista sekä elokuvista ja TV-ohjelmista, joita kuvamateriaali

tukee - pystyy seuraamaan selkeästi jäsenneltyyn yleistietoon pohjautuvan puheen pääkohtia;

ymmärtää tavallista sanastoa ja tavallisia idiomeja - ymmärtää selkeästi puhuttua yleiskieltä, joka tarvittaessa toistetaan Puhuminen Oppilas - osaa kertoa lähipiiristään - selviytyy omia tai itselleen tärkeitä asioita koskevista rutiininomaisista keskusteluista, kun

puhekumppani tarvittaessa auttaa - tuottaa sujuvasti tuttuja puhejaksoja - ääntää ymmärrettävästi, vaikka ääntämisvirheitä ja vierasta korostusta saattaa esiintyä - osaa joitakin idiomaattisia ilmaisuja - osaa keskeisimmät perusrakenteet Tekstinymmärtäminen Oppilas - pystyy ymmärtämään tuttua aihetta tai arkipäiväisiä asioita käsittelevän tekstin

pääajatukset ja tärkeät yksityiskohdat - pystyy hankkimaan tietoa erilaisista teksteistä Kirjoittaminen Oppilas - osaa kirjoittaa yksinkertaisen kuvauksen itseensä tai elinympäristöönsä liittyvistä

arkipäiväisistä asioista tai tapahtumista

48

- osaa tehdä lyhyitä muistiinpanoja kuulemastaan - osaa käyttää perussanastoa, perusrakenteita ja tavallisimpia sidoskeinoja - kirjoittaa tavallisimmat sanat ja rakenteet oikein Kulttuuritaidot Oppilas - tuntee kohdekielen kielialueen elämänmuotoa ja ymmärtää sitä omaa kulttuuritaustaansa

vasten - osaa viestiä kohdekulttuuriin sopivalla tavalla tutuissa tilanteissa Opiskelustrategiat Oppilas käyttää säännöllisesti kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja koulussa ja kotona. 9. luokka Tavoitteet Kielitaito Oppilas oppii - viestimään arkitilanteissa sekä suullisesti että kirjallisesti - ymmärtämään yleistietoa sisältävän yleiskielisen puheen ja tekstin Kulttuuritaidot Oppilas oppii - tuntemaan ja vertailemaan oman ja englanninkielisten maiden kulttuureja - kertomaan omasta kotimaastaan ja kulttuuristaan englannin kielellä - arvostamaan kulttuurien monimuotoisuutta ja kielitaitoa maailmankuvan rikastuttajana Oppimaan oppiminen Oppilas oppii - vastuullisuutta, tavoitteellisuutta - pitkäjännitteisyyttä ja yritteliäisyyttä - arvioimaan omaa työskentelyään sekä kielitaitoaan Sisällöt Tilanteet ja aihepiirit Esimerkiksi - mielipiteen perustelu - työelämään tutustuminen - eri kulttuurit - ympäristöasiat - tiedotusvälineet Rakenteet - epäsuora kysymyslause - passiivi - ehtolauseet

49

- infinitiivin ja ing-muodon käyttö - lauseoppia - muut tarpeelliset rakenteet Viestintästrategiat Oppilas oppii - kompensoimaan kielellisiä puutteitaan kiertoilmauksin ja asiayhteydestä päättelemällä - tekemään pitempiä kirjallisia tuotoksia Aihekokonaisuudet

Ihmisenä kasvaminen Oppilas oppii tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään opiskelutaitojaan sekä itseään oppijana. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Opiskelussa kiinnitetään huomiota oman ja vieraan kulttuurin eroihin. Kieli on osa kulttuuria. Viestintä ja mediataito Harjoitellaan suullista ja kirjallista viestintää. Ihminen ja teknologia Kielistudiota käytetään mahdollisuuksien mukaan. Turvallisuus ja liikenne Terveydestä huolehtimisesta keskustellaan sisältöjen yhteydessä. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Opintojen aiheena on esim. ympäristöarvot ja kestävä kehitys elinympäristössä sekä maailmanlaajuisesti. Arviointi Arviointikriteerit arvosanalle 5 Kielitaito Kuullun ymmärtäminen Oppilas - ymmärtää joitakin pääkohtia puheesta, joka käsittelee toistuvasti esiintyviä, tuttuja asioita

tai selväpiirteistä yleistietoa - pystyy seuraamaan osittain hänelle osoitettua normaalia hitaampaa ja selkeämmin

puhuttua yleiskielistä puhetta, jos sitä toistetaan Puhuminen Oppilas - osaa kertoa joitakin tietoja lähipiiristään ja sen jokapäiväiseen elämään liittyvistä asioista - pystyy osallistumaan yhdellä sanalla tai parin sanan lauseella rutiininomaisiin

keskusteluihin omista tai itselleen tärkeistä asioista, kun puhekumppani auttaa - ääntää ymmärrettävästi kaikkein tavallisimpia sanoja, mutta ääntämisvirheitä esiintyy ja

ne saattavat estää viestin perille menoa

50

- osaa tavallista, jokapäiväistä sanastoa sekä joitakin kaavamaisia lauseita ulkoa Tekstinymmärtäminen Oppilas - pystyy seuraamaan ainakin joitakin pääajatuksia tekstistä, jonka aihe on tuttu ja

käytännönläheinen - pystyy apuvälineiden avulla lukemaan yksinkertaisia tekstejä ja hankkimaan niistä

muutamia tietoja Kirjoittaminen Oppilas - osaa kirjoittaa muutamia irrallisia lauseita itsestään tai elinympäristöönsä liittyvistä

asioista mahdollisesti apuvälineitä käyttäen - osaa tavallista keskeistä sanastoa - osaa kopioida ja tarkistaa sanan oikeinkirjoitusasun mallista Kulttuuritaidot Oppilas - tietää jotakin kohdekulttuurista ja osaa verrata sitä omaan kulttuuriin - osaa jossain määrin viestiä arkitilanteissa kohdekulttuuriin sopivalla tavalla Opiskelustrategiat Oppilas yrittää kykyjensä mukaan käyttää säännöllisesti kielten opiskelulle välttämättömiä työtapoja kuten osallistua tuntityöskentelyyn ja tehdä kotitehtävät. Arviointikriteerit arvosanalle 8 Kielitaito Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon mukaan: Kuullun ymmärtäminen B1.1. Toimiva peruskielitaito Puhuminen A2.2. Kehittyvä peruskielitaito Tekstin ymmärtäminen B1.1. Toimiva peruskielitaito Kirjoittaminen A2.2. Kehittyvä peruskielitaito Kulttuuritaidot Oppilas tuntee kohdekielen kielialueen elämänmuotoa ja historiaa. Opiskelustrategiat Oppilas - käyttää säännöllisesti kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja sekä

koulussa että kotona - on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun

merkityksen

51

Vieras kieli, saksa (A)

7. luokka -syventämään luokkien 3 - 6 taitoja -ymmärtämään yksinkertaisia viestejä ja yksinkertaisten itseään koskevien keskustelujen ydinsisällön -selviytymään puhekumppanin avulla yksinkertaisista keskusteluista ja asiointitilanteista -kertomaan itseensä ja lähipiiriinsä liittyvistä arkipäivän asioista suullisesti ja kirjallisesti Kulttuuritaidot Oppilas oppii -syventämään luokkien 3 – 6 luokkien taitoja -tuntemaan ja vertailemaan omaa ja saksalaisen kielialueen kulttuuria -tuntemaan saksankielisten maiden, lähinnä Saksan, maantietoa Opiskelustrategiat Oppilas oppii -syventämään luokkien 3 – 6 taitoja -tekemään työtä kielen oppimiseksi yritteliäästi, vastuullisesti ja sitkeästi -tiedostamaan erilaisia oppimistyylejä pyrkien löytämään itselleen parhaimman tavan oppia -hyödyntämään muita osaamiaan kieliä, äidinkieli mukaan lukien, saksan kielen opiskelussa -arvioimaan omaa opiskeluaan, asennettaan, työskentelyään ja kielitaitonsa eri osa-alueita Keskeiset sisällöt Tilanteet ja aihepiirit oman ja saksankielisen kielialueen näkökulmasta -esimerkiksi -nuoren lähipiiri -vapaa-aika ja harrastukset -asuminen -TV, Internet -ruokailu Rakenteet -esimerkiksi: -3 – 6 luokkien rakenteiden syventäminen -lauseoppi: subjekti, predikaatti, objekti pää- ja sivulauseiden sanajärjestys -modaaliverbit -preesens, perfekti -substantiivien nominatiivi, akkusatiivi ja datiivi -adjektiivien vertailua -muita sisältöjen ja viestintätilanteiden edellyttämiä rakenteita tarpeen mukaan Viestintästrategiat Oppilas oppii -syventämään luokkien 3 – 6 taitoja -omien viestien suunnittelua ja oman kielenkäytön tarkkailua

52

-kielellisen ja tilannevihjeisiin perustuvan päättelykyvyn merkityksen ymmärtämistä ja sen jatkuvaa tietoista kehittämistä ja käyttämistä kielellisen viestin selvittämiseksi ja eteenpäin viemiseksi Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen Oppilas oppii tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään opiskelutaitojaan sekä itseään oppijana. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Opiskelussa kiinnitetään huomiota oman ja vieraan kulttuurin eroihin. Kieli on osa kulttuuria. Viestintä ja mediataito Harjoitellaan suullista ja kirjallista viestintää. Ihminen ja teknologia Kielistudiota käytetään mahdollisuuksien mukaan. Arviointi Kuvaus oppilaan välttävästä osaamisesta (arvosana 5) Oppilas pyrkii oppiaineen tavoitteiden saavuttamiseen, vaikka pystyyksin osoittamaan vain jossakin määrin hyvän osaamisen kriteerien edellyttämää osaamista. Kielitaito Kuullun ymmärtäminen: oppilas ymmärtää puhekumppanin avulla lyhyitä tuttuihin aihepiireihin liittyviä kysymyksiä ja lauseita. Puhuminen: oppilas osaa vastata yksinkertaisiin henkilökohtaisiin kysymyksiin oppilas osaa joitakin opeteltuja vakioilmaisuja oppilas tukeutuu puheessa usein äidinkieleen ja eleisiin Tekstin ymmärtäminen: oppilas ymmärtää sanastojen ja sanakirjan avulla pääkohtia lyhyistä yksinkertaisista teksteistä. Kirjoittaminen: oppilas osaa joukon erillisiä sanoja ja ilmaisuja oppilas osaa kirjoittaa irrallisia lyhyitä lauseita tutusta käsitellystä aihepiiristä apuvälineitä hyväksi käyttäen Kulttuuritaidot oppilas tuntee joitakin oman ja saksankielisen kulttuurin yhtäläisyyksiä ja eroja oppilas osaa käyttää muutamia arkielämän tapakulttuuriin liittyvä ilmaisuja oppilas tuntee jonkin verran saksankielisen alueen maantietoa Opiskelustrategiat:

53

Oppilas osallistuu tuntityöskentelyyn ja tekee kotitehtävät kykyjensä mukaan oppilas käyttää ohjatusti erilaisia tiedonhankintatapoja Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta (arvosana 8) Kielitaito Kuullun ymmärtäminen: oppilas ymmärtää selkeää ja normaalia hitaampaa puhetta tai keskustelua , joka koskee oppilasta itseään tai hänen lähipiiriään. Puhuminen: oppilas osaa kertoa itsestään ja lähipiiristään lyhyesti; viesti välittyy virheistä ja puutteellisuuksista huolimatta. Tekstin ymmärtäminen: oppilas ymmärtää yksinkertaisia, kaikkein tavanomaisinta sanastoa sisältäviä tekstejä, esim. yksinkertaisia viestejä ja ohjeita. Kirjoittaminen: -oppilas osaa kirjoittaa yksinkertaisia viestejä ja omaan elämään tai käsiteltyihin aiheisiin liittyviä lauseita; oikeakielisyyden puutteista huolimatta viesti välittyy Kulttuuritaidot -oppilas tuntee oman ja saksankielisen kulttuurin erojen pääpiirteitä -oppilas pyrkii käyttämän luontevasti saksankieliseen tapakulttuuriin liittyviä ilmaisuja -oppilas tuntee saksankielisten maiden, varsinkin Saksan, maantieteellisiä kohteita Opiskelustrategiat -oppilas osallistuu lähes aina aktiivisesti tuntityöskentelyyn -oppilas ottaa vastuuta omasta opiskelustaan -oppilas pystyy pari- ja ryhmätyöskentelyyn -oppilas pyrkii hyödyntämään muissa kielissä oppimaansa saksan opiskelussa -oppilas arvioi itseään kielen oppijana 8. luokka Tavoitteet Kielitaito Oppilas oppii -syventämään luokkien 3 – 7 taitoja -ymmärtämään ydinsisällön normaalitempoisesta puheesta koskien oppilaan lähipiiriä, sekä pääajatuksen ja joitakin yksityiskohtia yleiskielisestä tekstistä -selviytymään yksinkertaisista keskusteluista ja asiointitilanteista -kertomaan tutuista, arkisiin kokemuksiin liittyvistä tilanteista suullisesti ja kirjallisesti Kulttuuritaidot Oppilas oppii -syventämään luokkien 3 – 7 taitoja -ymmärtämään ja arvostamaan eri kielialueiden kulttuuria -joitakin tietoja saksalaisen kielialueen historiasta

54

Opiskelustrategiat Oppilas oppii -syventämään luokkien 3 – 7 taitoja -arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin ja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan -monipuolisia työskentely- ja tiedonhankintataitoja Keskeiset sisällöt Tilanteet ja aihepiirit oman ja saksankielisen kielialueen näkökulmasta esimerkiksi -matkustaminen -terveys ja hyvinvointi -suvaitsevaisuus, ihmissuhteet -ympäristötietoisuus -kestävä kehitys -julkisia palveluita Rakenteet esimerkiksi -3 – 7 luokkien rakenteiden syventäminen -imperfekti ja pluskvamperfekti -futuuri -epäsuora kysymyslause -konditionaali ja konjunktiivin imperfekti -genetiivi -adjektiivin taivutusta -infinitiivirakenteet -muita sisältöjen ja viestintätilanteiden edellyttämiä rakenteita tarpeen mukaan Viestintästrategiat Oppilas oppii -syventämään luokkien 3 – 7 taitoja -kompensoimaan puuttuvaa kielitaitoaan likimääräisellä ilmaisulla -pyytämään toistoa ymmärtääkseen puhekumppaniaan -hyödyntämään saamaansa palautetta Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen Oppilas oppii tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään opiskelutaitojaan sekä itseään oppijana. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Opiskelussa kiinnitetään huomiota oman ja vieraan kulttuurin eroihin. Kieli on osa kulttuuria. Viestintä ja mediataito Harjoitellaan suullista ja kirjallista viestintää. Ihminen ja teknologia Kielistudiota käytetään mahdollisuuksien mukaan.

55

Turvallisuus ja liikenne Terveydestä huolehtimisesta keskustellaan sisältöjen yhteydessä. Arviointi Kuvaus oppilaan välttävästä osaamisesta (arvosana 5) Oppilas pyrkii oppiaineen tavoitteiden saavuttamiseen, vaikka pystyykin osoittamaan vain jossain määrin hyvän osaamisen kriteerien edellyttämää osaamista. Kielitaito Kuullun ymmärtäminen: -oppilas ymmärtää puhekumppanin avulla kysymyksiä ja lauseita, jotka liittyvät käsiteltyihin aihepiireihin Puhuminen: -oppilas osaa vastata yksinkertaisiin kysymyksiin, jotka koskevat tuttuja aiheita Tekstin ymmärtäminen: -oppilas ymmärtää pääajatukset lyhyistä yksinkertaisista teksteistä, jotka liittyvät oppilaan elämän lähipiiriin Kirjoittaminen: -oppilas osaa kirjoittajaa apuvälineitä hyväksi käyttäen lyhyitä lauseita käsitellyistä aihepiireistä ja arkielämän tapahtumista Kulttuuritaidot -oppilas tuntee keskeisimpiä oman ja saksankielisen kulttuurin yhtäläisyyksiä ja eroja Opiskelustrategiat -oppilas osallistuu tuntityöskentelyyn ja tekee kotitehtävänsä kykyjensä mukaan -oppilas käyttää ohjatusti eri tiedonhankintavälineitä Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta (arvosana 8) Kielitaito Kuullun ymmärtäminen: -oppilas ymmärtää pääkohtia yksinkertaisesta puheesta ja pystyy seuraamaan omaan elinpiiriinsä liittyviä keskusteluja -oppilas havaitsee aihepiirin vaihdokset yleiskielisessä puheessa, esim. uutisissa. Puhuminen: -oppilas osaa kertoa itsestään ja lähipiiristään lyhyesti -oppilas selviää kaikkein yksinkertaisimmista vuoropuheluista ja palvelutilanteista, joskin osittain puhekumppanin avulla Tekstin ymmärtäminen: -oppilas ymmärtää lyhyen tekstin pääajatukset ja joitakin yksityiskohtia -oppilas pystyy yksinkertaiseen päättelyyn kontekstin avulla Kirjoittaminen: -oppilas osaa kirjoittaa hyvin yksinkertaisia viestejä ja luettelonomaisia kuvauksia tutuista

56

aiheista Kulttuuritaidot -oppilas osaa toimia tavallisimmissa arkitilanteissa saksankielisen kulttuurin mukaisesti -oppilas tuntee jonkin verran saksankielisen alueen maantieteen lisäksi sen historiaa Opiskelustrategiat -oppilas ottaa vastuuta omasta oppimisestaan -oppilas asettaa itselleen tavoitteita ja arvioi omaa opiskeluaan melko realistisesti -oppilas tunnistaa omaa oppimistyyliään -oppilas pyrkii monipuolisiin tiedonhankintatapoihin

9. luokka

Tavoitteet Kielitaito Oppilas oppii syventämään luokkien 3 – 8 taitoja ymmärtämään kouluikäisen nuoren elämään liittyvää, sekä yleis- tai asiatietoa sisältävää selkeää yleiskielistä puhetta ja tekstiä kirjoittamaan suppeita viestejä ja luettelomaisia kuvauksia hyvin tutuista aiheista Kulttuuritaidot Oppilas oppii -syventämään luokkien 3 – 8 taitoja -kertomaan saksaksi omasta kotimaastaan ja kulttuuristaan -tuntemaan saksankielisten maiden, erityisesti Itävallan ja Sveitsin maantiedettä sekä ko. alueen nykyaikaan ja historiaan liittyviä tapahtumia ja henkilöitä -tiedostamaan arvojen kulttuurisidonnaisuuden -arvostamaan kulttuurien monimuotoisuutta ja kielitaitoa maailmankuvan rikastuttajana Opiskelustrategiat Oppilas oppii -syventämään luokkien 3 – 8 taitoja -hankkimaan tietoa myös itsenäisesti eri tietolähteistä -tekemään pienimuotoisia projektitöitä itsenäisesti tai ryhmässä -ottamaan lisääntyvästi vastuuta omasta työskentelystään ja oppimisestaan ja ymmärtämään oman opiskelun sisällä tehtyjen valintojen merkityksen tulevaisuudelle Sisällöt Tilanteet ja aihepiirit oman ja saksankielisen kielialueen näkökulmasta -opiskelu ja ammatinvalinta -työ- ja elinkeinoelämä -tiedotusvälineet -meillä ja muualla; omia ja muiden kokemuksia -ennen, nyt ja tulevaisuudessa; maailmankuvan muuttuminen Rakenteet esimerkiksi

57

-3 – 8 luokkien rakenteiden syventäminen -sukusääntöjä -relatiivilauseet -konjunktiivin pluskvamperfekti -kaksoisinfinitiivi -passiivi -rektioverbejä -muita sisältöjen ja viestintätilanteiden edellyttämiä rakenteita tarpeen mukaan Viestintästrategiat Oppilas oppii -syventämään luokkien 3 – 8 taitoja -suulliselle vuorovaikutukselle ominaisten ilmausten, kuten puheenvuoron aloitukseen ja lopetukseen sekä puheenvuoron ottamiseen ja ylläpitämiseen ja palautteen antamiseen liittyvien ilmausten käyttöä -kirjallisten viestien tuottamista Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen Oppilas oppii tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään opiskelutaitojaan sekä itseään oppijana. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Opiskelussa kiinnitetään huomiota oman ja vieraan kulttuurin eroihin. Kieli on osa kulttuuria. Viestintä ja mediataito Harjoitellaan suullista ja kirjallista viestintää. Ihminen ja teknologia Kielistudiota käytetään mahdollisuuksien mukaan. Turvallisuus ja liikenne Terveydestä huolehtimisesta keskustellaan sisältöjen yhteydessä. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Opintojen aiheena on esim. ympäristöarvot ja kestävä kehitys elinympäristössä sekä maailmanlaajuisesti. Arviointi Kuvaus oppilaan välttävästä osaamisesta (arvosana 5) Oppilas pyrkii oppiaineen tavoitteiden saavuttamiseen, vaikka pystyykin osoittamaan vain jossakin määrin hyvän osaamisen kriteerien edellyttämää osaamista. Kielitaito Kuullun ymmärtäminen: -oppilas tunnistaa yleiskielisen puheen aiheen ymmärtämällä yksittäisiä sanoja ja joitakin lauseita.

58

Puhuminen: -oppilas osaa vastata kysymyksiin, jotka koskevat hänelle itselleen tärkeitä aiheita -oppilas osaa esittää puhekumppanilleen joitakin vastakysymyksiä. Tekstin ymmärtäminen: -oppilas tunnistaa helpon asiatekstin aihepiirin -oppilas ymmärtää tuttuja asioita käsittelevistä teksteistä muutaman lauseen Kirjoittaminen: -oppilas osaa kirjoittaa apuvälineitä hyväksi käyttäen lyhyitä lauseita käsitellyistä aihepiireistä ja arkielämän tapahtumista Kulttuuritaidot -oppilas tuntee oman ja saksankielisen kulttuurin yleisimpiä eroja ja yhtäläisyyksiä. -oppilas osaa käyttää muutamia arkielämän tapakulttuuriin liittyviä ilmaisuja -oppilas osaa yhdistää joitakin maantietoon, historiaan tai nykyhetken tapahtumiin liittyviä asioita kyseiseen saksalaiseen kulttuurialueeseen Opiskelustrategiat -oppilas osallistuu tuntityöskentelyyn ja tekee kotitehtävänsä kykyjensä mukaan -oppilas osaa arvioida omaa opiskeluaan Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Kielitaito Pakollisen A -saksan osaamisen taso 9. luokalla (arvosana 8) kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan:

Kuullun ymmärtäminen

Puhuminen Tekstin ymmärtäminen

Kirjoittaminen

A2.2 Kehittyvä peruskielitaito

A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe

A2.2 Kehittyvä peruskielitaito

A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe

Kulttuuritaidot -oppilas tuntee saksankielisen kielialueen elämänmuotoa ja historiaa Opiskelustrategiat -oppilas käyttää lähes säännöllisesti saksan kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja -oppilas on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen

59

A2-kieli, saksa 7. luokka

Vuosiviikkotunteja: 2

TAVOITTEET

Kielitaito Oppilas oppii · syventämään luokkien 4 - 6 taitoja · ymmärtämään yksinkertaisia viestejä ja yksinkertaisten itseään koskevien keskustelujen ydinsisällön · selviytymään puhekumppanin avulla yksinkertaisista keskusteluista ja asiointitilanteista · kertomaan itseensä ja lähipiiriinsä liittyvistä arkipäivän asioista suullisesti ja kirjallisesti Kulttuuritaidot Oppilas oppii · syventämään luokkien 4 – 6 luokkien taitoja · tuntemaan ja vertailemaan omaa ja saksalaisen kielialueen kulttuuria · tuntemaan saksankielisten maiden, lähinnä Saksan, maantietoa Opiskelustrategiat Oppilas oppii · syventämään luokkien 4 – 6 taitoja · tekemään työtä kielen oppimiseksi yritteliäästi, vastuullisesti ja sitkeästi · tiedostamaan erilaisia oppimistyylejä pyrkien löytämään itselleen parhaimman tavan oppia · hyödyntämään muita osaamiaan kieliä, äidinkieli mukaan lukien, saksan kielen opiskelussa · arvioimaan omaa opiskeluaan, asennettaan, työskentelyään ja kielitaitonsa eri osa-alueita

KESKEISET SISÄLLÖT

Tilanteet ja aihepiirit oman ja saksankielisen kielialueen näkökulmasta; esimerkiksi · nuoren lähipiiri · vapaa-aika ja harrastukset · asuminen · TV, Internet · ruokailu Rakenteet esimerkiksi: · 4 – 6 luokkien rakenteiden syventäminen · lauseoppi: subjekti, predikaatti, objekti · päälauseen sanajärjestys · dass, wenn, weil -sivulauseita · modaaliverbit · preesens

http://valo.ylojarvi.fi/valolinkit/saksa.htm

http://valo.ylojarvi.fi/valolinkit/saksa.htm

60

· perfektiä ymmärtämisen tasolla · substantiivien nominatiivi, akkusatiivi ja datiivi; preposotioita · adjektiivien vertailua alustavasti · muita sisältöjen ja viestintätilanteiden edellyttämiä rakenteita tarpeen ja opetusryhmän mukaan Viestintästrategiat Oppilas oppii · syventämään luokkien 4 – 6 taitoja · omien viestien suunnittelua ja oman kielenkäytön tarkkailua · kielellisen ja tilannevihjeisiin perustuvan päättelykyvyn merkityksen ymmärtämistä ja sen jatkuvaa tietoista kehittämistä ja käyttämistä kielellisen viestin selvittämiseksi ja eteenpäin viemiseksi

ARVIOINTI

KUVAUS OPPILAAN VÄLTTÄVÄSTÄ OSAAMISESTA (arvosana 5) Oppilas pyrkii oppiaineen tavoitteiden saavuttamiseen, vaikka pystyyksin osoittamaan vain jossakin määrin hyvän osaamisen kriteerien edellyttämää osaamista. Kielitaito Kuullun ymmärtäminen: · oppilas ymmärtää puhekumppanin avulla lyhyitä tuttuihin aihepiireihin liittyviä kysymyksiä ja lauseita Puhuminen: oppilas osaa vastata yksinkertaisiin henkilökohtaisiin kysymyksiin · oppilas osaa joitakin opeteltuja vakioilmaisuja · oppilas tukeutuu puheessa usein äidinkieleen ja eleisiin Tekstin ymmärtäminen: · oppilas ymmärtää sanastojen ja sanakirjan avulla pääkohtia lyhyistä yksinkertaisista teksteistä Kirjoittaminen: · oppilas osaa joukon erillisiä sanoja ja ilmaisuja · oppilas osaa kirjoittaa irrallisia lyhyitä lauseita tutusta käsitellystä aihepiiristä apuvälineitä hyväksi käyttäen Kulttuuritaidot · oppilas tuntee joitakin oman ja saksankielisen kulttuurin yhtäläisyyksiä ja eroja · oppilas osaa käyttää muutamia arkielämän tapakulttuuriin liittyvä ilmaisuja · oppilas tuntee jonkin verran saksankielisen alueen maantietoa Opiskelustrategiat: · oppilas osallistuu tuntityöskentelyyn ja tekee kotitehtävät kykyjensä mukaan · oppilas käyttää ohjatusti erilaisia tiedonhankintatapoja Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta (arvosana 8) Kielitaito Kuullun ymmärtäminen: · oppilas ymmärtää selkeää ja normaalia hitaampaa puhetta tai keskustelua , joka koskee oppilasta itseään tai hänen lähipiiriään

61

Puhuminen: · oppilas osaa kertoa itsestään ja lähipiiristään lyhyesti; viesti välittyy virheistä ja puutteellisuuksista huolimatta Tekstin ymmärtäminen: · oppilas ymmärtää yksinkertaisia, kaikkein tavanomaisinta sanastoa sisältäviä tekstejä, esim. yksinkertaisia viestejä ja ohjeita Kirjoittaminen: · oppilas osaa kirjoittaa yksinkertaisia viestejä ja omaan elämään tai käsiteltyihin aiheisiin liittyviä lauseita; oikeakielisyyden puutteista huolimatta viesti välittyy Kulttuuritaidot · oppilas tuntee oman ja saksankielisen kulttuurin erojen pääpiirteitä · oppilas pyrkii käyttämän luontevasti saksankieliseen tapakulttuuriin liittyviä ilmaisuja · oppilas tuntee saksankielisten maiden, varsinkin Saksan, maantieteellisiä kohteita Opiskelustrategiat · oppilas osallistuu lähes aina aktiivisesti tuntityöskentelyyn · oppilas ottaa vastuuta omasta opiskelustaan · oppilas pystyy pari- ja ryhmätyöskentelyyn · oppilas pyrkii hyödyntämään muissa kielissä oppimaansa saksan opiskelussa · oppilas arvioi itseään kielen oppijana

Matematiikka Matematiikan opetuksen tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia matemaattisen ajattelun kehittämiseen ja matemaattisten käsitteiden sekä yleisimmin käytettyjen ratkaisumenetelmien oppimiseen. Opetuksen tulee kehittää oppilaan luovaa ja täsmällistä ajattelua, ja sen tulee ohjata oppilasta löytämään ja muokkaamaan ongelmia sekä etsimään ratkaisuja niihin. Matematiikan merkitys on nähtävä laajasti − se vaikuttaa oppilaan henkiseen kasvamiseen sekä edistää oppilaan tavoitteellista toimintaa ja sosiaalista vuorovaikutusta. Matematiikan opetuksen on edettävä systemaattisesti, ja sen tulee luoda kestävä pohja matematiikan käsitteiden ja rakenteiden omaksumiselle. Konkreettisuus toimii tärkeänä apuvälineenä yhdistettäessä oppilaan kokemuksia ja ajattelujärjestelmiä matematiikan abstraktiin järjestelmään. Arkipäivän tilanteissa eteen tulevia ongelmia, joita on mahdollista ratkoa matemaattisen ajattelun tai toiminnan avulla, tulee hyödyntää tehokkaasti. Tieto- ja viestintätekniikkaa tulee käyttää oppilaan oppimisprosessin tukemisessa. Oppiaineen arviointiperusteet Matematiikan arvosanan pohjan muodostavat kirjalliset kokeet. Arvosanaan vaikuttavat myös läksynkuulustelut, matemaattisiin kilpailuihin osallistuminen, kirjallinen työskentely ja tuntityöskentely. Tuntityöskentelyyn kuuluu aktiivisuus tehtävien tarkistamisessa sekä osallistuminen opetuskeskusteluun. Aktiivinen ja sinnikäs työskentely omien kykyjen mukaisesti on tärkeää matematiikan opiskelussa. 7. luokka

62

Tavoitteet

Oppilas oppii

luottamaan itseensä ja ottamaan vastuun omasta oppimisestaan matematiikassa

ymmärtämään matemaattisten käsitteiden ja sääntöjen merkityksen sekä näkemään matematiikan ja reaalimaailman välisiä yhteyksiä

laskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia

loogista ja luovaa ajattelua

soveltamaan erilaisia menetelmiä tiedon hankintaan ja käsittelyyn

ilmaisemaan ajatuksensa yksiselitteisesti ja perustelemaan toimintaansa ja päätelmiään

työskentelemään keskittyneesti ja pitkäjänteisesti sekä toimimaan ryhmässä

oikeanlainen vihkotyöskentely. Sisällöt Ajattelun taidot ja menetelmät

loogista ajattelua vaativia toimintoja, kuten luokittelua, vertailua, järjestämistä, mittaamista, rakentamista, mallintamista, sääntöjen ja riippuvuuksien etsimistä sekä niiden esittämistä

vertailussa ja riippuvuuksissa tarvittavien käsitteiden tulkinta ja käyttö

matemaattisten tekstien tulkinta ja tuottaminen

ajattelua tukevien piirrosten ja välineiden käyttöä

matematiikan historiaa Luvut ja laskutoimitukset

peruslaskutoimitusten varmentaminen kokonais- ja desimaaliluvuilla myös negatiivisilla luvuilla

luonnolliset luvut, kokonaisluvut, reaaliluvut

vastaluku, itseisarvo

alkuluku, luvun jakaminen alkutekijöihin, lukujen jaollisuussääntöjä

kertominen ja jakaminen desimaaliluvuilla

lausekkeiden sieventäminen

pyöristäminen ja arviointi sekä laskimen käyttö

potenssi, eksponenttina kokonaisluku Algebra

muuttuja-käsite, lausekkeen arvon laskeminen

yksinkertaisten lausekkeiden sieventäminen

ensimmäisen asteen yhtälö ja sen ratkaiseminen Geometria

kulmien välisiä yhteyksiä

kolmioihin ja nelikulmioihin liittyviä käsitteitä

säännölliset monikulmiot

ympyrä ja siihen liittyviä käsitteitä: kehä-, keskuskulma, jänne, sektori ja segmentti

geometrista konstruointia

koordinaatisto sovellutuksineen

pituuden, pinta-alan ja tilavuuden yksiköt

63

piirejä ja pinta-aloja

avaruuskappaleiden nimeäminen, suorakulmaisen särmiön tilavuus ja pinta-ala

kolmion ja ympyrän välisiä yhteyksiä Todennäköisyys ja tilastot

diagrammien tulkinta

tietojen kerääminen, muuntaminen ja esittäminen käyttökelpoisessa muodossa Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen Opiskellessaan matematiikkaa oppilas harjaantuu pitkäjänteiseen ja tavoitteelliseen opiskeluun. Hän ymmärtää, että perustaitojen hyvä hallinta on edellytys uuden oppimiselle ja taitojen syventämiselle. Viestintä- ja mediataito Matematiikkaa opiskeltaessa opitaan selkeää vihkotyöskentelyä sekä puhumaan matematiikan kielellä käyttäen oikeita käsitteitä. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Matematiikan perustietojen hallinta auttaa selvittämään arkielämän ongelmia kuten vertailemaan hintoja ja suunnittelemaan rahan käyttöä. Ihminen ja teknologia Matematiikkaa opiskellessaan oppilas oppii laskimen ja tietokoneen peruskäyttöä. Arviointi Arviointikriteerit arvosanalle 5 Oppilas tuntee peruskäsitteitä ja työskentelee tunnilla omien edellytystensä mukaan tehden muistiinpanoja ja tehtäviä, vaikka hän pystyy osoittamaan vain jossakin määrin tavoitteiden edellyttämää osaamista. Oppilas on läsnä tunneilla ja suorittaa kokeet hyväksytysti. Arviointikriteerit arvosanalle 8 Oppilas on saavuttanut matematiikan keskeiset tavoitteet hyvin ja pystyy usein hyödyntämään oppimaansa töissään ja tehtävissään. Hän työskentelee yleensä itsenäisesti ja vastuullisesti, tekee työnsä hyvin ja osallistuu oppituntien kulkuun rakentavasti. Oppilas osaa esittää ratkaisujaan suullisesti, esittää kysymyksiä ja yksinkertaisia päätelmiä havaintojen pohjalta sekä osaa käyttää sääntöjä. Hän löytää yhteyksiä matematiikan ja reaalimaailman väliltä. Lisäksi oppilaalla on myönteinen asenne matematiikkaan.

8. luokka

Tavoitteet

Oppilas oppii



64




ilmaisemaan ajatuksensa yksiselitteisesti ja perustelemaan toimintaansa ja päätelmiään

työskentelemään keskittyneesti ja pitkäjänteisesti sekä toimimaan ryhmässä .

Sisällöt Ajattelun taidot ja menetelmät





matematiikan historiaa

kombinatoristen ongelmien ratkaisemista eri menetelmillä

Luvut ja laskutoimitukset

rationaaliluvut, murtoluvut ja käänteisluku

murtolukujen laskutoimitukset

prosenttikäsitteen vahvistaminen, prosenttilasku, muutosprosentti, vertailuprosentti, perusarvon laskeminen, prosenttiyksikkö

pyöristäminen ja arviointi sekä laskimen käyttö

potenssi, eksponenttina kokonaisluku

lausekkeiden sieventäminen

suhde ja verrannollisuus Algebra

lauseke ja sen sieventäminen

potenssilauseke ja sen sieventäminen

polynomin käsite, polynomien yhteen-, vähennys- ja kertolasku

muuttuja-käsite, lausekkeen arvon laskeminen

ensimmäisen asteen yhtälön ratkaiseminen

suoran yhtälö ja piirtäminen

vaillinaisen toisen asteen yhtälön ratkaiseminen, neliöjuuri

verranto

murtoluvut ja käänteisluku Geometria

ympyrä ja siihen liittyviä käsitteitä

kehä- ja keskuskulma

kehän ja pinta-alan laskeminen

kaaren pituus sekä sektorin ja segmentin pinta-ala

tasokuvioiden piirin ja pinta-alan laskeminen

yhdenmuotoisuus

65

Pythagoraan lause

symmetria

yhtenevyys

siirto, kierto ja peilaus Todennäköisyys ja tilastot

todennäköisyyden käsite

frekvenssi ja suhteellinen frekvenssi

keskiarvon, tyyppiarvon ja mediaanin määrittäminen

hajonnan käsite

diagrammien tulkinta

tietojen kerääminen, muuntaminen ja esittäminen käyttökelpoisessa muodossa Aihekokonaisuudet Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Oppilas oppii ymmärtämään suureiden välisiä riippuvuuksia sekä prosenttilaskennan merkityksen arkipäivän erilaisissa tilanteissa. Hän osaa arvioida saamiensa tulosten mielekkyyden ja osaa pyöristää vastauksen järkevään tarkkuuteen. Viestintä- ja mediataito Oppilas oppii hankkimaan tietoa ja käsittelemään sitä sekä esittämään tietoa taulukoiden ja diagrammien avulla. Arviointi Arviointikriteerit arvosanalle 5 Oppilas tuntee peruskäsitteitä ja työskentelee tunnilla omien edellytystensä mukaan tehden muistiinpanoja ja tehtäviä, vaikka hän pystyy osoittamaan vain jossakin määrin tavoitteiden edellyttämää osaamista. Oppilas on läsnä tunneilla ja suorittaa kokeet hyväksytysti. Arviointikriteerit arvosanalle 8 Oppilas ottaa vastuun oppimisestaan ja pystyy työskentelemään keskittyneesti sekä pitkäjänteisesti. Hän ymmärtää kirjainten merkityksen matemaattisina symboleina ja pystyy muotoilemaan arkielämän ongelmia matematiikan kielellä. Oppilas osaa käyttää sopivia ratkaisumenetelmiä, arvioida tulosten järkevyyttä ja tarkkuutta sekä esittää ongelman ratkaisun mielekkäällä tavalla. Lisäksi oppilaalla on myönteinen asenne matematiikkaan.

9. luokka Tavoitteet

Oppilas oppii






ilmaisemaan ajatuksensa yksiselitteisesti ja perustelemaan toimintaansa ja näkemään

66

säännönmukaisuuksia

työskentelemään keskittyneesti ja pitkäjänteisesti sekä toimimaan ryhmässä. Sisällöt Ajattelun taidot ja menetelmät




todistamisen pohjustaminen: perustellut arvaukset ja kokeilut, systemaattinen yritys-erehdysmenetelmä, vääräksi osoittaminen, suora todistus


matematiikan historiaa Algebra

yhtälöpari ja sen ratkaiseminen algebrallisesti ja graafisesti

epäyhtälöt, määrittelyjoukko ja ratkaisujoukko

yhteisen tekijän erottaminen ja polynomien jakolasku

murtolausekkeet niiden arvon laskeminen ja sieventäminen Funktiot

riippuvuuden havaitseminen ja sen esittäminen muuttujien avulla

funktion käsite

yksinkertaisten funktioiden tulkitseminen ja niiden kuvaajien piirtäminen koordinaatistoon

funktionkuvaajan tutkimista: funktion nollakohta, suurin ja pienin arvo, kasvaminen ja väheneminen

lineaarinen funktio Geometria

kappaleiden nimeäminen ja luokittelu

kappaleen tilavuuden ja pinta-alan laskeminen

geometrista konstruointia

trigonometria ja suorakulmaisen kolmion ratkaiseminen Kertaus

kerrataan perusopetuksen matematiikan keskeiset sisällöt jatko-opintoja varten Aihekokonaisuudet Ihminen ja teknologia Matematiikan opiskelun ohessa oppilas saavuttaa sujuvan ja monipuolisen laskimen käyttötaidon. Hän oppii hankkimaan, käsittelemään ja esittämään tietoa myös tietokoneen avulla. Arviointi

67

Arviointikriteerit arvosanalle 5 Oppilas tuntee peruskäsitteitä ja työskentelee tunnilla omien edellytystensä mukaan tehden muistiinpanoja ja tehtäviä, vaikka hän pystyy osoittamaan vain jossakin määrin tavoitteiden edellyttämää osaamista. Oppilas on läsnä tunneilla ja suorittaa kokeet hyväksytysti. Arviointikriteerit arvosanalle 8 Oppilas osaa selostaa sekä perustella lukuihin ja laskutoimituksiin liittyviä ajatuskulkujaan, päätelmiään ja laskelmiaan sekä suullisesti että kirjallisesti. Hän osaa valita tarkoituksenmukaisen laskutavan sovellustilanteissa. Oppilas löytää tuttuja piirteitä uudesta tilanteesta sekä osaa ongelmatilanteissa käyttää ja yhdistellä aikaisemmin oppimiaan tietoja ja taitoja. Hän omaksuu sellaiset matemaattiset perustiedot ja –taidot, joiden avulla hän luo hyvän pohjan jatko-opinnoille. Lisäksi oppilaalla on myönteinen asenne matematiikkaan. Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 5 Oppilas saavuttaa perusopetuksen matematiikan tavoitteet vain välttävästi. Oppilas on läsnä tunneilla, tekee muistiinpanoja, osaa suorittaa joitakin helpoimpia tehtäviä lisäohjeita ja –apua saatuaan. Lisäksi hän suorittaa kokeet hyväksytysti. Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8

Ajattelun taidot ja menetelmät Oppilas

huomaa eri tapauksien yhtäläisyydet ja säännönmukaisuudet

osaa käyttää puheessaan loogisia elementtejä kuten ja, tai, jos niin, ei, on olemassa, ei ole olemassa

osaa päätellä yksinkertaisten väitelauseiden totuusarvon

osaa muuntaa yksinkertaisen tekstimuodossa olevan ongelman matemaattiseen esitysmuotoon ja tehdä suunnitelman ongelman ratkaisemiseksi, ratkaista sen ja tarkistaa tuloksen oikeellisuuden

osaa käyttää luokittelua matemaattisten ongelmien ratkaisuissa

osaa esittää järjestelmällisesti mahdolliset ratkaisuvaihtoehdot taulukkoa, puu-, polku- tai muuta diagrammia käyttäen.

Luvut ja laskutoimitukset Oppilas osaa

arvioida mahdollista tulosta sekä laatia suunnitelman laskun ratkaisemisesta ja hänellä on luotettava peruslaskutaito

korottaa luvun potenssiin, jonka eksponenttina on luonnollinen luku ja pystyy jakamaan luvun alkutekijöihinsä.

ratkaista tehtäviä, joissa tarvitaan neliöjuurta

käyttää verrantoa, prosenttilaskua ja muita laskutoimituksia arkielämässä eteen tulevien ongelmien ratkaisemisessa.

Algebra Oppilas osaa

ratkaista ensimmäisen asteen yhtälön

sieventää yksinkertaisia algebrallisia lausekkeita

potenssien laskutoimitukset

muodostaa yksinkertaisesta arkielämään liittyvästä ongelmasta yhtälön ja ratkaista sen algebrallisesti tai päättelemällä

68

käyttää yhtälöparia yksinkertaisten ongelmien ratkaisemiseen

arvioida tuloksen järkevyyttä sekä tarkastaa ratkaisunsa eri vaiheet. Funktiot Oppilas

osaa määrittää pisteen koordinaatit koordinaatistosta

osaa laatia taulukon lukupareista annetun säännön mukaan

osaa etsiä lineaarisen funktion nollakohdan

osaa jatkaa lukujonoa annetun säännön mukaan ja pystyy kertomaan sanallisesti yleisen säännön annetun lukujonon muodostumisesta

tietää suoran yhtälön kulmakertoimen ja vakion merkityksen; hän osaa määrittää kahden suoran leikkauspisteen piirtämällä.

Geometria Oppilas osaa

tunnistaa eri geometriset muodot ja tuntee niiden ominaisuudet

soveltaa oppimiansa piirin, pinta-alan ja tilavuuden laskutapoja

käyttää harppia ja viivoitinta yksinkertaisten geometristen konstruktioiden tekemiseen

löytää yhdenmuotoisia ja yhteneviä sekä symmetrisiä kuvioita ja pystyy soveltamaan tätä taitoa kolmioiden ja nelikulmioiden ominaisuuksien tutkimisessa

soveltaa kahden kulman välisiä yhteyksiä yksinkertaisissa tilanteissa

käyttää Pythagoraan lausetta ja trigonometriaa suorakulmaisen kolmion osien ratkaisemiseen

suorittaa mittauksia ja niihin liittyviä laskelmia sekä muuntaa tavanomaisimpia mittayksiköitä.

Todennäköisyys ja tilastot Oppilas osaa

määrittää mahdollisten tapausten lukumäärän ja järjestää yksinkertaisen empiirisen tutkimuksen todennäköisyydestä; hän ymmärtää todennäköisyyden ja satunnaisuuden merkityksen arkielämän tilanteissa

lukea erilaisia taulukoita ja diagrammeja ja määrittää annetusta aineistosta frekvenssit, keskiarvon, mediaanin ja tyyppiarvon.

Fysiikka Vuosiluokilla 7–9 fysiikan opetuksen ydintehtävänä on laajentaa oppilaan tietämystä fysiikasta ja käsitystä fysikaalisen tiedon luonteesta sekä vahvistaa kokeellisen tiedonhankinnan taitoja. Fysiikan opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset sekä ympäristön kappaleista, aineista ja ilmiöistä tehdyt havainnot ja tutkimukset, joista edetään kohti fysiikan peruskäsitteitä ja lakeja. Kokeellisuuden tehtävänä on auttaa oppilasta hahmottamaan luonnontieteiden luonnetta ja omaksumaan uusia luonnontieteellisiä käsitteitä, periaatteita ja malleja sekä kehittää kokeellisen työskentelyn ja yhteistyön taitoja ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun. Opetus ohjaa luonnontieteille ominaiseen ajatteluun, tiedonhankintaan, tietojen käyttämiseen sekä tiedon luotettavuuden ja merkityksen arviointiin elämän eri tilanteissa.

69

Opetus antaa oppilaalle valmiuksia keskustella ja kirjoittaa fysiikan ja teknologian tiedonalaan kuuluvista asioista ja ilmiöistä tarkoituksenmukaisia käsitteitä käyttäen sekä auttaa häntä ymmärtämään fysiikan ja teknologian merkityksen jokapäiväisessä elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa. Fysiikan opiskelu tukee oppilaan persoonallisuuden kehittymistä ja nykyaikaisen maailmankuvan muodostamista sekä antaa valmiuksia tehdä jokapäiväisiä valintoja erityisesti energiavarojen käyttöön ja ympäristön suojeluun liittyvissä asioissa. Oppiaineen arviointiperusteet Perustuu tavoitteisiin

turvallinen työskentely yksin ja ryhmässä

tuntiaktiivisuus ja kiinnostus, joka näkyy positiivisena asenteena ja kotitehtävien tekemisenä

monipuolinen kirjallinen näyttö: kokeet, vihkotyöskentely sekä muut kirjalliset tehtävät

7. luokka Tavoitteet Oppilas oppii

työskentelemään ja tutkimaan luonnonilmiöitä turvallisesti ja yhdessä toisten kanssa

luonnon tutkimisen taitoja, kuten kysymysten tekeminen ja ongelmien hahmottaminen Sisällöt Värähdys- ja aaltoliike

erilaiset värähdys- ja aaltoliikkeiden perusilmiöt sekä aaltoliikkeen synty ja vastaanottaminen sekä havaitseminen, heijastuminen ja taittuminen sekä niihin liittyvät ominaisuudet, suureet ja lait

äänen ja valon merkitys ja sovellukset

optisten laitteiden toimintaperiaatteita Luonnon rakenteet

luonnon rakenteet ja mittasuhteet, oma aurinkokuntamme ja galaksit Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen Fysiikan opetus ohjaa oppilasta luonnontieteille ominaiseen ajatteluun, tiedonhankintaan, tietojen käyttämiseen sekä tiedon luotettavuuden ja merkityksen arviointiin elämän eri tilanteissa. Ihminen ja teknologia Ääni- ja valoilmiöiden arkipäivän sovellusten ymmärtäminen sekä niitä hyödyntävien laitteiden asianmukainen ja turvallinen käyttö. Ymmärtää fysiikan merkityksen nykyaikaisen maailamnkuvan muodostumisen kannalta.

70

Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Tiede on kulttuuria. Fysiikan kehitysaskelten tunteminen auttaa muodostamaan nykyistä maailmankuvaa. Arviointi Arviointikriteerit arvosanalle 5

on läsnä oppitunneilla

osallistuu tunnin kulkuun kykyjensä mukaisesti, vaikka tarvitsee paljon tukea ja ohjausta

osallistuu kirjallisiin kokeisiin Arviointikriteerit arvosanalle 8

osaa työskennellä turvallisesti, ohjeita noudattaen ja yhdessä toisten kanssa

osaa tehdä luonnontieteellisen tutkimuksen annetun ohjeen mukaan ja sopia työnjaosta

osaa hahmottaa tutkittavan ilmiön ja tehdä havainnoista päätelmiä

osaa arvioida saamiensa tulosten luotettavuutta, tarkkuutta ja mielekkyyttä 8. luokka Tavoitteet

Oppilas oppii

suunnittelemaan ja tekemään luonnontieteellisen tutkimuksen, jossa vakioidaan ja varioidaan luonnonilmiöissä vaikuttavia muuttujia ja selvitetään muuttujien välisiä riippuvuuksia

muodostamaan yksinkertaisia malleja ja käyttämään niitä ilmiöiden selittämisessä sekä tekemään yleistyksiä ja arvioimaan tutkimusprosessin ja tulosten luotettavuutta

käyttämään tarkoituksenmukaisia käsitteitä, suureita ja yksiköitä kuvatessaan fysikaalisia ilmiöitä ja teknologiaan kuuluvia asioita

tuntemaan luonnonilmiöitä ja prosesseja ja niissä tapahtuvia energiamuutoksia, erilaisia luonnon rakenteita ja rakenneosien vuorovaikutuksia sekä ymmärtämään ilmiöiden syy-seuraussuhteita.

Sisällöt Liike ja voima

vuorovaikutus ja niistä syntyvät voimat sekä niistä aiheutuvat liike- ja tasapainoilmiöt sekä niiden esiintyminen ympäristössä

liike, tasaisen ja tasaisesti kiihtyvän liikkeen mallit

voiman tekemä työ, mekaaninen energia ja teho Lämpö

71

kappaleiden ja aineiden lämpenemiseen ja jäähtymiseen liittyvät ilmiöt sekä niiden kuvaaminen tarkoituksenmukaisilla käsitteillä ja laeilla sekä lämpöilmiöiden merkitys ja sovellukset

energian säilyminen ja huononeminen, lämpö energiamuotona

energialähteet Luonnon rakenteet

rakenneosia koossa pitävät vuorovaikutukset sekä energian sitoutuminen ja vapautuminen rakenneosien välisissä prosesseissa

Aihekokonaisuudet Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Fysiikan ilmiöitä tutkiessaan oppilas oppii ymmärtämään suureiden keskinäisiä suhteita sekä suuruusluokkia. Ihminen ja teknologia Ymmärtää, että voima on fysiikan keskeinen suure sekä sen merkityksen liikkeen aikaansaamiseksi. Oppilas hahmottaa mekaniikan eri suureiden yhteydet energiaan ja tuntee energian häviämättömyyden. Hän tuntee lämpöopin ilmiöt ja niiden monet sovellukset. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Fysiikan opiskelu lisää oppilaan valmiuksia ja motivaatiota tehdä valintoja mm. energiavarojen käyttöön ja ympäristön suojeluun liittyvissä asioissa. Tavoitteena on ympäristötietoinen kansalainen. Turvallisuus ja liikenne Oppilas ymmärtää fysiikan ilmiöiden merkityksen liikenneturvallisuudessa. Arviointi Arviointikriteerit arvosanalle 5





osaa suunnitella ja toteuttaa yksinkertaisia tutkimuksia

osaa käyttää tarkoituksenmukaisia käsitteitä, suureita ja yksiköitä kuvatessaan tutkittavia ilmiöitä

osaa laatia pienimuotoisia tutkimusselostuksia ja koota tulokset taulukkojen ja graafien avulla sekä tulkita niitä

osaa arvioida koejärjestelyjen toimivuutta sekä tulosten luotettavuutta, tarkkuutta ja mielekkyyttä

9. luokka

72

Tavoitteet Oppilas oppii

arvioimaan eri lähteistä hankkimansa tiedon luotettavuutta

käyttämään erilaisia graafisia ja algebrallisia malleja ilmiöiden selittämisessä, ennusteiden tekemisessä ja ongelmanratkaisussa

Sisällöt Sähkö

kappaleiden väliset sähköiset ja magneettiset voimat

tasavirtapiiri ja virtapiirin perusilmiöt sekä näiden ilmiöiden soveltaminen turvallisesti jokapäiväisessä elämässä ja tekniikassa

sähkömagneettinen induktio ja sen käyttö energian siirrossa sekä sähkön käyttö kotona Ydinsäteily

radioaktiivinen hajoaminen, fissio ja fuusio, ionisoiva säteily ja sen vaikutus elolliseen luontoon

säteilyltä suojautuminen Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen Oppilas oppii erottamaan toisistaan uusiutuvat ja uusiutumattomat luonnonvarat sekä tekemään järkeviä valintoja myöhemmissä elämänvaiheissaan. Ihminen ja teknologia Osaa käyttää sähkölaitteita turvallisesti ja tuntee sähkön vaarat. Oppilas tietää, että sähkö on energian siirron väline, jolla saadaan aikaan liikettä, valoa ja lämpöä. Hän ymmärtää sähkölaitteiden tehon ja kulutuksen suhteen sekä osaa hyödyntää tietojaan ostopäätöstä tehdessään. Turvallisuus ja liikenne Oppilas osaa käyttää turvallisesti sähkölaitteita, ymmärtää sähkön vaarat sekä tietää, että useimpien sähkötöiden tekemiseen vaaditaan sähköalan ammattimies. Hän tuntee säteilyn vaarat ja osaa suojautua siltä. Arviointi Arviointikriteerit arvosanalle 5





osaa laatia tutkimusselostuksia sekä esittää tulokset taulukkojen ja graafien avulla sekä tulkita niitä

osaa tehdä kontrolloidun kokeen ja arvioida koejärjestelyn toimivuutta sekä tulosten luotettavuutta, tarkkuutta ja mielekkyyttä

73

ymmärtää, että fysiikka on perusluonnontiede, jonka tietämystä sovelletaan teknologiassa

osaa käyttää eri tiedonhankintamenetelmiä ja yhdistää hankkimaansa tietoa kokonaisuuksiksi

Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8

Luonnon tutkimisen taidot Oppilas


osaa tehdä luonnontieteellisen tutkimuksen annetun ohjeen mukaan sekä suunnitella yksinkertaisia kokeita, sopia työnjaosta ja tehtävistä sekä osaa asettaa tavoitteita tai päämääriä yhdessä muiden oppilaiden kanssa

osaa laatia pienimuotoisia tutkimusselostuksia, esittää tulokset esimerkiksi taulukkojen ja graafien avulla sekä tulkita niitä

osaa tehdä kontrolloidun kokeen ja arvioida koejärjestelyn toimivuutta sekä tulosten luotettavuutta, tarkkuutta ja mielekkyyttä

tietää, että fysiikka on perusluonnontiede ja että fysiikan tietoja ja kokeellista tiedonhankintamenetelmää käytetään muissa luonnontieteissä ja tekniikassa.

Liike ja voima Oppilas

osaa tutkia erilaisia vuorovaikutus- ja liikeilmiöitä sekä käyttää niitä kuvaavia suureita, kuten aika, matka, nopeus, kiihtyvyys ja voima

osaa tehdä graafisia esityksiä esimerkiksi tasaisen ja kiihtyvän liikkeen mittaustuloksista sekä tulkita niitä sekä käyttää tasaisen liikkeen mallia liikettä koskevien ennusteiden tekemiseen ja keskinopeuden yhtälöä matkan tai ajan arviointiin ja laskemiseen

ymmärtää yksinkertaisten mekaanisten koneiden, esimerkiksi vivun, toimintaperiaatteen ja tietää mekaanisten koneiden ja erilaisten rakenteiden sovelluksia

osaa käyttää kappaleiden ja aineiden ominaisuuksia kuvaavia suureita ja osaa selittää niiden avulla havaitsemiaan ilmiöitä, esimerkiksi vertailla aineiden tiheyksiä ja selittää tiheyden avulla erilaisia ilmiöitä, kuten kellumisen ja kuumailmapallon toiminnan

tuntee työn ja energian välisen yhteyden

ymmärtää liikenneturvallisuutta koskevien määräysten fysikaalisen perustan.

Värähdys- ja aaltoliike Oppilas

tunnistaa aaltoliikkeitä ja niille luonteenomaisia ilmiöitä, esimerkiksi aaltoliikkeen synnyn, etenemisen, vastaanottamisen, heijastumisen ja taittumisen

tunnistaa erilaisia jaksollisia ilmiöitä ja värähtelijöitä ympäristöstään ja niille ominaisia ilmiöitä sekä osaa luonnehtia kyseessä olevia ilmiöitä niitä kuvaavien suureiden avulla

osaa tutkia valon heijastumista ja taittumista sekä selittää valonsädettä mallina käyttäen erilaisia näkemiseen liittyviä ilmiöitä ja peilien ja linssien toimintaa

ymmärtää äänen ja valon merkityksen ihmisen ja yhteiskunnan kannalta, esimerkiksi melu ja siltä suojautuminen sekä valo tiedonsiirrossa.

Lämpö Oppilas

74

tunnistaa ympäristöstä lämmön siirtymiseen ja varastoitumiseen liittyviä ilmiöitä ja osaa tulkita niitä

osaa luonnehtia lämpöopin perusilmiöitä, kuten lämpölaajenemista ja kappaleen lämpenemistä, niitä kuvaavien suureiden ja kokeellisten lakien avulla

osaa käyttää lämpenemisen, olomuodon muutosten ja lämpölaajenemisen lakeja tarkastellessaan ja selittäessään ympäristössään tapahtuvia lämpöilmiöitä.

Sähkö Oppilas

osaa sähkölaitteiden ja lämpöä tuottavien laitteiden turvallisen ja taloudellisen käytön periaatteet sekä osaa arvioida ja laskea eritehoisten sähkölaitteiden käyttökustannuksia

ymmärtää jännitteen ja sähkövirran välisen yhteyden suljetussa virtapiirissä ja vastuksien vaikutuksen sähkövirran suuruuteen sekä osaa tehdä ennusteita virtapiirin toiminnasta ja käyttää kytkentäkaaviota virtapiirin mallina

tuntee sovelluksia kuten sähkölaitteet ja sähköinen viestintä

tuntee sähkön tuotantoon ja siirtoon liittyviä prosesseja kuten muuntajan toiminta, osaa selittää energian muuntumisen voimalaitoksessa sekä arvioida erilaisten voimalaitosten hyötyjä ja haittoja.

Luonnon rakenteet Oppilas

tuntee säteilylajit ja säteilyn vaikutuksia, pystyy erottamaan vaaralliset säteilylajit vaarattomista ja osaa suojautua säteilyltä

hahmottaa rakenneosien ketjun ja mittasuhteita alkeishiukkasista galakseihin ja osaa havainnollistaa näitä rakenteita ja järjestelmiä sopivilla malleilla

osaa käyttää keskusteluissaan keskeisiä fysiikan käsitteitä muun muassa energia, vuorovaikutus ja säteily

ymmärtää energian säilymisen periaatteen sekä osaa antaa esimerkkejä energian muuntumisesta erilaisissa prosesseissa, kuten puun palamisessa ja kiven putoamisessa.

Kemia Kemian opetuksen tehtävänä vuosiluokilla 7–9 on laajentaa oppilaan tietämystä kemiasta ja kemiallisen tiedon luonteesta sekä ohjata luonnontieteille ominaiseen ajatteluun, tiedonhankintaan ja tietojen käyttämiseen elämän eri tilanteissa. Opetus antaa oppilaalle persoonallisuuden kehittymisen ja nykyaikaisen maailmankuvan muodostamisen kannalta välttämättömiä aineksia ja se auttaa ymmärtämään kemian ja teknologian merkityksen jokapäiväisessä elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa. Kemian opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia tehdä jokapäiväisiä valintoja ja keskustella erityisesti energian tuotantoon, ympäristöön ja teollisuuteen liittyvistä asioista ja ohjata oppilasta ottamaan vastuuta ympäristöstään. Opetus tukeutuu kokeelliseen lähestymistapaan, jossa lähtökohtana on elinympäristöön liittyvien aineiden ja ilmiöiden havaitseminen ja tutkiminen. Tästä edetään ilmiöiden tulkitsemiseen, selittämiseen ja kuvaamiseen sekä aineen rakenteen ja kemiallisten reaktioiden mallintamiseen kemian merkkikielellä. Kokeellisuuden tulee auttaa oppilasta hahmottamaan luonnontieteiden luonnetta ja omaksumaan uusia luonnontieteellisiä

75

käsitteitä, periaatteita ja malleja, kehittää käden taitoja, kokeellisen työskentelyn ja yhteistyön taitoja sekä innostaa oppilasta kemian opiskeluun. Oppiaineen arviointiperusteet Perustuu tavoitteisiin

turvallinen työskentely yksin ja ryhmässä

tuntiaktiivisuus ja kiinnostus, joka näkyy positiivisena asenteena ja kotitehtävien tekemisenä

monipuolinen kirjallinen näyttö kokeissa ja vihkotyöskentelynä


Oppilas oppii

työskentelemään turvallisesti ja ohjeita noudattaen

tekemään luonnontieteellisen tutkimuksen sekä tulkitsemaan ja esittämään tuloksia

tuntemaan aineiden ominaisuuksia kuvaavia fysikaalisia ja kemiallisia käsitteitä ja käyttämään niitä

Sisällöt Yleinen kemia

työturvallisuus

alkuaineiden ja yhdisteiden ominaisuudet ja luokittelu, erotusmenetelmät, atomin rakenne, kemiallinen reaktio ja nopeus

kemiallisen reaktion kuvaaminen merkkikielellä

palaminen ja paloturvallisuus Ilma ja vesi

ilmakehän aineet ja niiden merkitys ihmiselle ja luonnon tasapainolle

fotosynteesi ja palaminen

vesi ja veden ominaisuuksia, kuten happamuus ja emäksisyys Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen Kokeellinen työskentely opettaa oppilaalle toisten huomioonottamista, oikeuksia ja velvollisuuksia ryhmässä sekä erilaisia yhteistoimintatapoja. Ihminen ja teknologia Oppilas ymmärtää erilaisten aineiden merkityksen nyky-yhteiskunnan kehityksen kannalta. Hän tuntee alkuaineiden erilaisia ominaisuuksia ja tietää niiden muodostavan uusia

76

yhdisteitä, joilla on uusia erilaisia ominaisuuksia. Oppilas tuntee palamisen edellytykset sekä tuntee niiden sovellukset palon sammuttamisessa. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Oppilas tutustuu uusiin aineisiin sekä niiden käyttöturvallisuustiedotteisiin ja oikeaan jälkikäsittelyyn. Kemian opiskelun eräänä tavoitteena on kasvattaa ympäristötietoisia kansalaisia. Kestävän kehityksen periaatteita opiskeltaessa oppilas tiedostaa mikä on ihmisen toiminnan vaikutus. Turvallisuus ja liikenne Oppilas oppii työskentelemään turvallisesti ja ohjeita noudattaen. Oppilas tietää kemian kannalta millaisia turvallisuusriskejä ympäristössä ja liikenteessä on. Arviointi Arviointikriteerit arvosanalle 5




osaa työskennellä annetun ohjeen mukaan turvallisesti yksin ja ryhmässä

tuntee kemian välineistöä ja osaa käyttää niitä

osaa tehdä yksinkertaisia kemiallisia kokeita

osaa tehdä havaintoja, esittää kokeidensa tulokset ja tulkita niitä

osaa käyttää oikeita käsitteitä kuvaillessaan kemiallisia reaktioita


Oppilas oppii

tekemään luonnontieteellisen tutkimuksen sekä tulkitsemaan ja esittämään tuloksia

tuntemaan aineiden ominaisuuksia kuvaavia fysikaalisia ja kemiallisia käsitteitä ja käyttämään niitä

aineen rakennetta ja kemiallisia sidoksia kuvaavia käsitteitä ja malleja

kuvailemaan ja mallintamaan kemiallisia reaktioita reaktioyhtälöiden avulla Sisällöt Aineiden kemiaa

alkuaineiden ja yhdisteiden ominaisuuksien ja rakenteiden selittäminen atomimallin tai jaksollisen järjestelmän avulla

reaktioyhtälöiden tulkitseminen sekä yksinkertaisten reaktioyhtälöiden tasapainottaminen

77

opetellaan käsitteet molekyyliyhdiste, ioniyhdiste eli suola, happo, emäs ja neutraloituminen

Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen Kemian tuntemus auttaa ymmärtämään erilaisia ympäristön prosesseja ja antaa paremmat mahdollisuudet toimia yhteisön jäsenenä. Ihminen ja teknologia Oppilas tuntee sähköparin toimintaperiaatteen sekä sen edut ja haitat. Hän tuntee useita maankuoresta saatavia aineita ja tietää niiden ominaisuudet ja käyttötarkoituksen. Hän ymmärtää kierrätyksen merkityksen sekä ympäristön että kustannusten kannalta. Turvallisuus ja liikenne Koska monia kemianteollisuuden tuotteita kuljetetaan muun liikenteen seassa, on tärkeä ymmärtää niiden aiheuttamat turvallisuusriskit ja osata toimia järkevästi. Arviointi Arviointikriteerit arvosanalle 5





osaa tehdä luonnontieteellisiä kokeita

osaa tehdä havaintoja, esittää kokeidensa tulokset ja tehdä johtopäätöksiä niistä

osaa käyttää oikeita käsitteitä kuvaillessaan aineiden ominaisuuksia ja kemiallisia ilmiöitä

osaa tutkia aineiden ominaisuuksia ja käyttää tuloksia alkuaineiden ja yhdisteiden luokittelussa, tunnistamisessa ja erottamisessa

osaa kuvata atomia, kemiallisia sidoksia ja yhdisteitä atomimallia käyttäen

osaa tulkita yksinkertaisia reaktioyhtälöitä ja kuvata reaktiota yhtälön avulla

osaa tehdä päätelmiä aineen reaktioherkkyydestä atomin uloimman elektronikuoren rakenteen tai alkuaineen paikan perusteella jaksollisessa järjestelmässä


Oppilas oppii

käyttämään luonnontieteellisen tiedonhankinnan kannalta tyypillisiä tutkimusmenetelmiä, myös tietoja viestintätekniikkaa, sekä arvioimaan tiedon luotettavuutta ja merkitystä

aineiden kiertokulkuun ja tuotteiden elinkaareen liittyviä prosesseja sekä niiden merkityksen luonnolle ja ympäristölle

78

kuvailemaan ja mallintamaan kemiallisia reaktioita reaktioyhtälöiden avulla

soveltamaan omia tietojaan käytännön tilanteissa ja valinnoissa

tuntemaan kemian ilmiöiden ja sovellusten merkityksen sekä ihmiselle että yhteiskunnalle.

Sisällöt Elollinen luonto ja yhteiskunta

orgaanisten yhdisteiden hapettumisreaktioita ja reaktiotuotteita, kuten alkoholit ja karboksyylihapot sekä niiden ominaisuudet ja käyttö

hiilivedyt, öljynjalostusteollisuus ja sen tuotteita

hiilihydraatit, valkuaisaineet, rasvat, niiden koostumus ja merkitys ravintoaineina sekä teollisuuden raaka-aineina

pesu- ja kosmeettiset aineet ja tekstiilit

tuotteiden valmistus, käyttö, riittävyys ja kierrätettävyys Metallien kemiaa

tärkeimmät maankuoresta saatavat alkuaineet ja yhdisteet

metallien ominaisuudet, jalostus ja käyttö

sähkökemiallisia ilmiöitä, sähköpari, elektrolyysi ja niiden sovellukset

Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen Oppilas osaa soveltaa oppimiaan tietoja muodostaessaan kokonaisuuksia ympäristön prosesseista. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Oppilas perehtyy tuotteiden elinkaaren eri vaiheisiin, energian kulutukseen sekä valmistusvaiheessa että valmiina tuotteena. Raaka-aineiden riittävyyden kannalta pohditaan vaihtoehtoisien tuotteiden mahdollisuutta sekä tuotteen kierrätettävyyttä. Ihminen ja teknologia Oppilas tuntee kemianteollisuuden tuotteiden merkityksen arkielämässä sekä tuntee niiden valmistusprosessia, ominaisuuksia ja käyttötarkoituksia. Arviointi Arviointikriteerit arvosanalle 5




79


osaa esittää kokeidensa tulokset ja tulkita niitä

osaa käyttää oikeita käsitteitä sekä suullisesti että kirjallisesti

tuntee aineiden kiertoprosesseja ja niiden aiheuttamia ilmiöitä luonnossa ja ympäristössä, esimerkiksi hiilen kiertokulku, kasvihuoneilmiö ja happamoituminen

tuntee kemian ilmiöiden ja sovellusten merkityksen ihmiselle ja yhteiskunnalle

tuntee ympäristöön vaikuttavia aineita, niiden lähteitä, leviämistapoja ja vaikutuksia ihmisen ja luonnon hyvinvointiin

tuntee teollisuuden eri aloja kuten metalli- ja puunjalostusteollisuus sekä niiden tuotteita ja niiden merkityksen jokapäiväisessä elämässä

osaa tulkita tavaraselosteita, selittää tuotteen elinkaaren ja osaa tehdä valintoja kuluttujana

osaa tulkita reaktioyhtälöitä ja kuvata reaktiota yhtälön avulla

osaa päätellä jaksollisen järjestelmän perusteella aineiden reaktioherkkyyden ja ymmärtää niiden merkityksen kemiallisissa reaktioissa

Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Oppilas


osaa tehdä yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita, esimerkiksi kokeen, jossa tutkitaan aineen palamista, palamistuotteen liukenemista veteen ja syntyneen vesiliuoksen happamuutta

osaa esittää kokeidensa tulokset ja tulkita niitä

tuntee aineiden kiertoprosesseja ja niiden aiheuttamia ilmiöitä luonnossa ja ympäristössä, esimerkiksi hiilen kiertokulku, kasvihuoneilmiö ja happamoituminen

tuntee kemian ilmiöiden ja sovellusten merkityksen ihmiselle ja yhteiskunnalle, esimerkiksi fotosynteesin merkityksen elollisen luonnon energiavarannolle sekä korroosion ja korroosiolta suojaamisen merkityksen rakentamisessa ja metalliteollisuudessa

tuntee ympäristöön vaikuttavia aineita, niiden lähteitä, leviämistapoja ja vaikutuksia ihmisen ja luonnon hyvinvointiin, esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden palamistuotteita ja raskasmetalleja

tuntee teollisuuden eri aloja kuten metalli- ja puunjalostusteollisuus sekä niiden tuotteita ja niiden merkityksen jokapäiväisessä elämässä

osaa tulkita tavaraselosteita, selittää tuotteen elinkaaren ja osaa tehdä valintoja kuluttujana

osaa käyttää oikeita käsitteitä kuvaillessaan aineiden ominaisuuksia ja kemiallisia ilmiöitä, esimerkiksi happamuutta, sähkönjohtokykyä ja olomuodon muutoksia

osaa tutkia aineiden ominaisuuksia ja käyttää tuloksia alkuaineiden ja yhdisteiden luokittelussa, tunnistamisessa ja erottamisessa, esimerkiksi epäjalot ja jalot metallit

osaa kuvata atomia, kemiallisia sidoksia ja yhdisteitä asianmukaisia malleja käyttäen

osaa tulkita yksinkertaisia reaktioyhtälöitä ja kirjoittaa esimerkiksi hiilen palamisreaktion yhtälön

osaa tehdä päätelmiä aineen reaktioherkkyydestä atomin uloimman elektronikuoren rakenteen tai alkuaineen paikan perusteella jaksollisessa järjestelmässä.

80

Biologia

Biologian opetuksessa tutkitaan elämää, sen ilmiöitä ja edellytyksiä. Opetus kehittää oppilaan luonnontuntemusta ja ohjaa ymmärtämään luonnon perusilmiöitä. Oppilaat tutustuvat ekologian perusteisiin, ihmisen rakenteeseen ja elintoimintoihin sekä evoluutioon. Oppilasta ohjataan kantamaan vastuuta ympäristöstään. Opetuksen tavoitteena on antaa oppilaalle valmiudet havainnoida ja tutkia luontoa sekä hyödyntää biologisen tiedon haussa erilaisia tietolähteitä. Opetus järjestetään siten, että oppilaat saavat myönteisiä elämyksiä ja kokemuksia luonnossa opiskelusta ja luonnontieteellinen ajattelu kehittyy.

7. luokka

Tavoitteet

Oppilas oppii

käyttämään biologialle ominaisia käsitteitä sekä tiedonhankinta- ja tutkimusmenetelmiä

kuvaamaan elämän perusilmiöitä

tunnistamaan vesien eliölajeja ja tuntemaan niiden rakennetta

hahmottamaan vesiekosysteemin rakennetta ja toimintaa

arvostamaan luonnon monimuotoisuutta sekä suhtautumaan myönteisesti sen vaalimiseen

ymmärtämään ympäristönsuojelun keskeisiä tavoitteita

tunnistamaan kotiseudun ympäristömuutoksia ja pohtimaan niiden syitä

Sisällöt

eliökunnan järjestelmä

vesien ja rantojen keskeiset kasvi- ja eläinlajit

eliöiden rakenteellinen sopeutuminen vesielämään

mikroskoopin rakenne ja käyttö

vesiekosysteemin rakenne ja toiminta - tuottajat, kuluttajat, hajottajat

yhteyttäminen - auringonvalon sitoutuminen kemiallisena energiana sokeriin, sivutuotteena happi

veden eliöiden talvenvietto - esimerkkejä joidenkin lajien talvehtimisesta

suvullinen lisääntyminen vesiympäristössä

ihmisen toiminnan vaikutus vesien tilaan

Aihekokonaisuudet

Ihmisenä kasvaminen - maasto- ja laborointityöskentely opettaa toimimaan ryhmässä

81

Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys - suomalainen järvimaisema - vapaa-ajan kalastus harrastuksena Viestintä- ja mediataito - ympäristön tilan seuranta tiedotusvälineistä Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys - puhuttaessa ympäristönsuojelusta korostetaan jokaisen vastuuta ympäristön tilasta Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta - vesiensuojelu - harvinaisten lajien suojelu Turvallisuus ja liikenne - turvallinen liikkuminen maastoretkillä - vaarojen välttäminen laborointitunneilla Ihminen ja teknologia - luonnontieteellisiin tutkimuslaitteisiin tutustuminen

Arviointi

Todistuksen arvosana määräytyy teoria- ja lajikokeiden sekä tuntityöskentelyn perusteella. Harrastuneisuus, aktiivinen osallistuminen, yhteistyökyky ja kirjalliset tuotokset vaikuttavat arvosanaan.

Arviointikriteerit arvosanalle 5 Oppilas

osaa ohjattuna käyttää mikroskooppia yksinkertaisen näytteen tarkasteluun

tunnistaa joitakin vesien ja rantojen kasvi- ja eläinlajeja

tietää joitakin rakenteellisia piirteitä, jotka ovat ominaisia vesieliöille

osaa erottaa eliökunnan pääryhmistä kasvikunnan ja eläinkunnan

tietää jonkun esimerkin ihmisen toiminnasta, joka on haitallinen vesistöille

Arviointikriteerit arvosanalle 8 Biologian tutkimustaidot Oppilas osaa

käyttää mikroskooppia näytteitä tutkiessaan

työskennellä annettujen ohjeiden mukaan maastossa ja laboratoriossa

Luonto ja ekosysteemit Oppilas osaa

tunnistaa vesien ja rantojen kasvi- ja eläinlajeja

nähdä eron karun ja rehevän järven välillä ja tietää niiden syntyyn vaikuttavia tekijöitä

82

mainita esimerkkejä vesiekosysteemin tuottajista, kuluttajista ja hajottajista

selittää, miten eri tavoin ihmisen toiminta vaikuttaa vesien tilaan

Elämä ja evoluutio Oppilas osaa

selostaa yhteyttämisen periaatteen; tietää, mitä siinä tarvitaan ja mitä siinä syntyy

jäsentää eliökunnan pääryhmiin 8. luokka

Tavoitteet

Oppilas oppii



tunnistamaan metsän eliölajeja ja tuntemaan niiden rakennetta

hahmottamaan metsäekosysteemin rakennetta ja toimintaa

arvostamaan luonnon monimuotoisuutta sekä suhtautumaan myönteisesti sen vaalimiseen

ymmärtämään ympäristönsuojelun keskeisiä tavoitteita

tunnistamaan kotiseudun ympäristömuutoksia ja pohtimaan niiden syitä

tuntemaan kasvien kasvattamisen ja viljelyn periaatteita

Sisällöt

eliökunnan järjestelmä - kasvikunnan ryhmittely - sienten paikka eliökunnassa

metsien keskeiset kasvi-, sieni- ja eläinlajit ja niiden rakenteeseen tutustuminen esimerkkien avulla

kasvien keruu - kasveja kerätään maastotuntien aikana ja ne käsitellään koulussa tai oppilaat

keräävät omalla ajallaan kokoelmat, jotka arvioidaan

metsäekosysteemin rakenne ja toiminta - tuottajat, kuluttajat, hajottajat - ravintoaineiden kierto ja energian virtaus - ravintoketjun periaatteen ymmärtäminen

kasvisolun rakenne ja toiminta

jäkälän ja sienen rakenne - sienten ravinnonhankintatavat

kasvien lisääntyminen - suvuton ja suvullinen lisääntyminen - kukan rakenne

eliöiden sopeutuminen vuodenaikojen vaihteluun

metsätyypit - kuiva kangas, tuore kangas, lehto - kasvupaikkatekijöiden vertailu

metsien hoito ja suojelu

83

Aihekokonaisuudet

Ihmisenä kasvaminen - maasto- ja laborointityöskentely opettaa toimimaan ryhmässä - jokamiehen oikeus ja jokamiehen vastuu - Kulttuuri.identiteetti ja kansainvälisyys - suomalainen metsä - metsien moninaiskäyttö Viestintä- ja mediataito - ympäristön tilan seuranta tiedotusvälineistä Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys

metsä Suomen talouden merkittävänä perustana

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta - metsien suojelu - harvinaisten lajien ja biotooppien suojelu Turvallisuus ja liikenne - turvallinen liikkuminen maastoretkillä - vaarojen välttäminen laborointitunneilla Ihminen ja teknologia - metsätalouteen liittyvään teknologiaan tutstuminen

Arviointi

Todistuksen arvosana määräytyy teoria- ja lajikokeiden sekä tuntityöskentelyn perusteella. Harrastuneisuus, aktiivinen osallistuminen, yhteistyökyky, kirjalliset tuotokset sekä kerätyt kokoelmat vaikuttavat arvosanaan.


Oppilas

osaa ohjattuna käyttää mikroskooppia yksinkertaisen näytteen tarkasteluun

tunnistaa joitakin metsien kasvi-, sieni- ja eläinlajeja

tuntee jonkin verran kasvisolun rakennetta

osaa antaa käytännön esimerkin ravintoketjusta

keskittyy ainakin ajoittain työskentelemään oppitunnilla

Arviointikriteerit arvosanalle 8 Biologian tutkimustaidot Oppilas osaa


työskennellä annettujen ohjeiden mukaan maastossa ja laboratoriossa sekä kerätä kasveja ohjeiden mukaisesti

84

Luonto ja ekosysteemit Oppilas

tuntee eliökunnan pääryhmät ja tietää kullekin ryhmälle ominaisia piirteitä

tunnistaa metsän kasvi-, eläin- ja sienilajeja

osaa kuvata ekosysteemin perusrakenteen ja toiminnan

osaa nimetä ja kuvata metsätyyppejä sekä osaa vertailla niiden syntyyn vaikuttavia tekijöitä

tietää perusasioita metsänhoidosta ja kasvinviljelystä

osaa kuvata esimerkein luonnon monimuotoisuutta

tuntee metsien kestävän käytön periaatteet


kuvata pääpiirteet kasvisolun rakenteesta

selostaa fotosynteesin ja kuvata sen merkityksen eliökunnan kannalta

kuvata kasvien, sienten ja eläinten lisääntymistä

9. luokka




tuntemaan ihmisen perusrakenteen ja keskeiset elintoiminnot sekä ymmärtämään seksuaalisuuden biologisen perustan

tuntemaan perinnöllisyyteen liittyviä keskeisiä käsitteitä

Sisällöt

eläinsolun rakenne ja toiminta

kudokset

tuki- ja liikuntaelimistön rakenne ja toiminta

ruuansulatuselimistön rakenne ja ihmisen ravintotalous

verenkierto- ja hengityselimistön rakenne ja toiminta

erityselimistö ja sen toiminta

elimistön säätelyjärjestelmät - hormonit - hermosto

aistit

suvullisen lisääntymisen periaate

sukupuolielinten rakenne ja toiminta

kuukautiskierto

yhdyntä, raskaus, sikiön kehitys, synnytys

seksuaalisuuden biologinen perusta ja ilmenemismuodot

perinnöllisyys

biotekniikka

evoluutio - eliökunnan synty ja kehitys

85

- ihmisen biologinen ja kulttuurinen evoluutio - ihmislajin ominaispiirteet

Aihekokonaisuudet

Ihmisenä kasvaminen - oman minän tarkastelu biologisesti, ihmisten erilaisuuden ymmärtäminen ja

arvostaminen - toisen ihmisen koskemattomuuden kunnioittaminen

Viestintä - ja mediataito - ihmisen biologiaan liittyvien uutisten seuranta tiedotusvälineistä Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys

- omien mielipiteiden esiintuominen Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta

- vastuu omasta terveydestä ja hyvinvoinnista Turvallisuus ja liikenne - riskitekijöiden huomioiminen laborointityössä oman ja toisten turvallisuuden kannalta Ihminen ja teknologia

- teknologian kehityksen hyödyntäminen arkipäivän terveyden- ja sairaanhoidossa

Arviointi

Todistuksen arvosana määräytyy kokeiden ja tuntityöskentelyn perusteella. Harrastuneisuus, aktiivinen osallistuminen, yhteistyökyky ja kirjalliset tuotokset vaikuttavat arvosanaan.

Arviointikriteerit arvosanalle 5 Oppilas

osaa ohjattuna käyttää mikroskooppia yksinkertaisen näytteen tutkimiseen

tuntee jonkin verran solun rakennetta

osaa nimetä ihmisen tärkeimpiä elimiä ja tuntee joidenkin elinten tehtäviä

tuntee jonkin verran sukupuolielinten rakennetta ja toimintaa

tietää jotakin periytymisestä


Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Biologian tutkimustaidot Oppilas osaa


työskennellä maastossa ja laboratoriossa annettujen ohjeiden mukaan sekä osaa kerätä kasveja ohjeiden mukaisesti

toteuttaa itsenäisesti pienimuotoisia tutkimuksia. Luonto ja ekosysteemit

86

Oppilas osaa

jaotella eliöitä pääryhmittäin keskeisten tuntomerkkien avulla ja osaa tunnistaa lähiluonnon kasvi-, eläin- ja sienilajeja

kuvata ekosysteemin perusrakenteen ja toiminnan

nimetä ja kuvata metsä- ja järvityyppejä

tehdä pienimuotoisia metsä-, vesi- tai suoekosysteemiin liittyviä tutkimuksia

selostaa perusasioita metsänhoidosta ja kasvinviljelystä

kuvata esimerkein luonnon monimuotoisuutta, osaa perustella sen merkitystä ekologisen kestävyyden kannalta sekä tuntee metsien kestävän käytön periaatteet.


kuvata pääpiirteet kasvi- ja eläinsolun rakenteesta

selostaa fotosynteesin ja kuvata sen merkityksen eliökunnan kannalta

kuvata kasvien, eläinten, sienten ja mikrobien lisääntymistä

selostaa evoluution peruspiirteet ja ihmisen evoluution vaiheet

jäsentää eliökunnan pääryhmiin ja perustella ryhmittelyn. Ihminen Oppilas osaa

kuvata ihmisen tärkeimpien kudosten, elinten ja elimistöjen rakenteen ja toiminnan pääpiirteet

selvittää seksuaalisuuden erilaisia ilmenemismuotoja

selostaa pääpiirteissään sukupuolisolujen synnyn, yhdynnän, hedelmöityksen, raskauden kulun ja synnytyksen

käyttää periytymiseen liittyviä keskeisiä käsitteitä. Yhteinen ympäristö Oppilas osaa

kuvata ekologisesti kestävää kehitystä sekä luonnon monimuotoisuuden säilymisen ja ympäristösuojelun merkitystä

tehdä pienimuotoisia tutkimuksia oman elinympäristönsä tilasta kertoa esimerkkejä kotiseutunsa luonnonympäristön muuttumisesta ja osaa antaa esimerkkejä siitä, millä tavalla voi itse toimia kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti.

Maantieto

Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa ja sen alueellista perustaa. Maantiedon opetuksen tavoitteena on kehittää oppilaan kykyä tarkastella luonnonympäristöä, rakennettua ympäristöä ja sosiaalista ympäristöä sekä ihmisen ja ympäristön välistä vuorovaikutusta paikallistasolta globaalille tasolle saakka. Opetuksen tulee ohjata oppilasta seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia maailmassa ja arvioimaan niiden vaikutusta luontoon ja ihmisen toimintaan. Maantiedon opetus järjestetään siten, että oppilaiden kulttuurien tuntemus lisääntyy ja kyky ymmärtää ihmisten elämän ja elinympäristöjen erilaisuutta eri puolilla maailmaa kehittyy.

87

Maantiedon opetuksen tulee toimia siltana luonnontieteellisen ja yhteiskunnallisen ajattelun välillä. Opetuksen tavoitteena on ohjata oppilaita pohtimaan maapallolla esiintyvien luonnontieteellisten, kulttuuristen, sosiaalisten ja taloudellisten ilmiöiden syy- ja seuraussuhteita. Maantiedon opetuksen tulee tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneiksi kansalaisiksi.

7. luokka


käyttämään ja tulkitsemaan fyysisiä karttoja ja teemakarttoja sekä käyttämään muita maantieteellisiä tietolähteitä, kuten diagrammeja, tilastoja, valokuvia, kirjallisuutta, uutislähteitä sekä sähköisiä viestimiä

määrittelemään alueiden sijainnin ja paikkojen väliset etäisyydet

ymmärtämään planetaarisuuden vaikutuksia maapallolla

ymmärtämään maanpintaa muokkaavien tekijöiden vaikutuksen maisemassa

ymmärtämään luonnon ja ihmisen vuorovaikutusta sekä oppii tietämään syyt, jotka ohjaavat ihmisen toimintojen sijoittumista

tunnistamaan eri kulttuurien piirteitä, ja oppii suhtautumaan myönteisesti vieraisiin maihin ja niiden kansoihin sekä erilaisten kulttuurien edustajiin

ymmärtämään uutistietoa esimerkiksi maanlaajuisista ympäristö- ja kehityskysymyksistä sekä oppii toimimaan itse kestävän kehityksen mukaisesti

Sisällöt

karttojen, kuvien, diagrammien, tilastojen tulkinta ja laadinta

maan planetaarisuus ja sen seuraukset - vuodenajat - yön ja päivän vaihtelu - aikavyöhykkeet

Amerikan kaksoismanner - karttanimistöä - sijainnin määrittäminen - pinnanmuodot - maankuoren laattojen liikkeet - ilmasto ja kasvillisuus - väestö - maatalouden ja teollisuuden edellytykset

Aihekokonaisuudet Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys - muiden kulttuurien tuntemus ja ymmärtäminen Viestintä- ja mediataito

88

- ajankohtaisten maailmantapahtumien seuraaminen tiedotusvälineissä Osallistuva kansalaisuus - osallistuminen kantaa ottavaan keskusteluun esim. käsiteltäessä sademetsiä ja

alkuperäiskansoja Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta - luonnonvarojen vastuullinen käyttö - sademetsien globaalinen merkitys - erot rikkaiden ja köyhien välillä Ihminen ja teknologia - tietokoneen käyttö tiedonhankinnassa Arviointi Todistuksen arvosana määräytyy teoria- ja karttakokeiden sekä tuntityöskentelyn perusteella. Harrastuneisuus, aktiivinen osallistuminen, yhteistyökyky ja kirjalliset tuotokset vaikuttavat arvosanaan. Arviointikriteerit arvosanalle 5 Oppilas

osaa ilmansuunnat

osaa ohjattuna tulkita karttoja ja diagrammeja

osaa nimetä joitakin paikkoja maailmankartalta, esim. maanosat, valtameret

osaa jonkin verran kuvailla, miten maapallon eri osat poikkeavat toisistaan luonnonolojen suhteen


Arviointikriteerit arvosanalle 8 Maa -ihmisen kotiplaneetta Oppilas osaa

käyttää kartastoa apuvälineenä ja mitata etäisyyksiä janamittakaavaa käyttäen

tulkita fyysisiä karttoja, teemakarttoja, valokuvia ja tilastoja

selittää vuorokauden ja vuodenaikojen vaihtelun

selittää maapallon sisäisten tapahtumien vaikutuksesta aiheutuvat ilmiöt

vertailla eri alueiden ilmastodiagrammeja ja laatia itse ilmastodiagrammin

Amerikan karttanimistöä

luetella tekijöitä, jotka vaikuttavat maatalouden muotoihin ja teollisuuden sijoittumiseen Yhteinen ympäristö Oppilas osaa

selostaa sademetsiä uhkaavat tekijät lyhyesti maailmanlaajuisia ympäristökysymyksiä ja niiden ratkaisumahdollisuuksia

8. luokka

89


käyttämään ja tulkitsemaan fyysisiä karttoja ja teemakarttoja sekä käyttämään muita maantieteellisiä tietolähteitä, kuten diagrammeja, tilastoja, valokuvia, kirjallisuutta, uutislähteitä sekä sähköisiä viestimiä


ymmärtämään planetaarisuuden vaikutuksia maapallolla


ymmärtämään luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutusta Euroopassa sekä oppii tietämään syyt, jotka ohjaavat ihmisen toimintojen sijoittumista


ymmärtämään ja kriittisesti arvioimaan uutistietoa esimerkiksi maanlaajuisista ympäristö- ja kehityskysymyksistä sekä oppii toimimaan itse kestävän kehityksen mukaisesti

Sisällöt


Eurooppa - karttanimistöä - Euroopan sijainti - pinnanmuodot - ilmasto ja kasvillisuus - väestö - luonnonvarat - ympäristön rasittuminen - maatalouden, teollisuuden ja matkailun edellytykset

Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen - tutustuminen erilaisista kulttuureista peräisin oleviin väestöryhmiin ja sitä kautta

kehittyminen kohti suvaitsevuutta Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys - muiden maiden kulttuurien tuntemus ja ymmärtäminen - EU Viestintä ja mediataito - tiedotusvälineiden seuraaminen opetuksen tietolähteenä Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys - vaikuttaminen EU:ssa Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta - toimiminen kestävän kehityksen mukaisesti - ympäristöongelmat

90

Ihminen ja teknologia - tietokoneen käyttö tiedon hankinnassa Arviointi Todistuksen arvosana määräytyy teoria- ja karttakokeiden sekä tuntityöskentelyn perusteella. Harrastuneisuus, aktiivinen osallistuminen, yhteistyökyky ja kirjalliset tuotokset vaikuttavat arvosanaan. Arviointikriteerit arvosanalle 5 Oppilas

osaa ohjatusti tulkita erilaisia karttoja ja diagrammeja

osaa nimetä kartalta muutamia Euroopan valtioita

osaa jonkin verran kuvailla Euroopan luonnonoloja ja ilmastoa

osaa nimetä jonkin ihmisen toiminnasta johtuvan ympäristöongelman Euroopassa

keskittyy ainakin ajoittain työskentelemään oppitunnilla Arviointikriteerit arvosanalle 8 Maa – ihmisen kotiplaneetta Oppilas

osaa tulkita fyysisiä karttoja, teemakarttoja, valokuvia ja tilastoja sekä käyttää hyväksi tiedotusvälineitä ja tietoverkkoja tiedon hankinnassa

osaa havainnollistaa maantieteellistä tietoa karttojen ja piirrosten avulla

osaa vertailla eri alueiden ilmastodiagrammeja sekä laatia itse ilmastodiagrammin

ymmärtää planetaarisuuden vaikutuksen maapallon ilmastoon ja kasvillisuuteen Eurooppa Oppilas

osaa nimetä kartalta Euroopan valtioita ja pääkaupunkeja sekä hallitsee muuta keskeistä Euroopan karttanimistöä

osaa kuvata Euroopan eri alueiden luonnonoloja ja ihmisen toimintaa

ymmärtää Euroopan eri alueiden kulttuuripiirteitä

osaa vertailla Eurooppaa muihin maanosiin ja ymmärtää, että Eurooppa on vuorovaikutuksessa muiden maailman alueiden kanssa

Yhteinen ympäristö Oppilas

osaa selostaa lyhyesti Euroopan keskeisiä ympäristö- ja kehitysongelmia 9. luokka Tavoitteet Oppilas oppii

91

käyttämään ja tulkitsemaan fyysisiä karttoja ja teemakarttoja sekä käyttämään muita maantieteellisiä tietolähteitä, kuten diagrammeja, tilastoja, ilmakuvia, satelliittikuvia, valokuvia, kirjallisuutta, uutislähteitä sekä sähköisiä viestimiä



ymmärtämään luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutusta Suomessa sekä oppii tietämään syyt, jotka ohjaavat ihmisen toimintojen sijoittumista


tuntemaan ja arvostamaan Suomen luonnonympäristöä ja rakennettua ympäristöä sekä oppii hahmottamaan oman alueellisen identiteettinsä

tietämään, miten Suomessa jokainen kansalainen voi vaikuttaa oman elinympäristönsä suunnitteluun ja kehittymiseen

ymmärtämään ja kriittisesti arvioimaan uutistietoa esimerkiksi maailmanlaajuisista ympäristö- ja kehityskysymyksistä sekä oppii toimimaan itse kestävän kehityksen mukaisesti

Sisällöt


Suomi Pohjolan osana - Pohjolan karttanimistöä - Suomen sijainti - pinnanmuodot ja maisema - kallioperän ja maaperän muotoutuminen maapallon sisäisten ja ulkoisten tapahtumien

seurauksena - ilmasto ja sää - luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutus Suomen eri alueilla - väestö - vaikuttamismahdollisuudet oman ympäristön suunnittelussa ja kehittämisessä - oman lähiympäristön tai kotikunnan pienimuotoinen tutkiminen - paikalliset ympäristökysymykset - Itämeren historia ja erityispiirteet

Suomi osana maailmaa Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen - suvaitsevuuden korostaminen eri väestöryhmien asemaa tarkasteltaessa Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys - suomalaisuuteen liittyvien piirteiden tunnistaminen ja vieraiden kulttuurien ymmärtäminen Viestintä- ja mediataito

92

- tiedotusvälineiden seuraaminen opetuksen tietolähteenä ja keskustelun herättäjänä Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys - rohkaisu omien ajatusten esiin tuomiseen rakentavasti - usko omaan osaamiseen elämän eri alueilla Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta - kestävän kehityksen periaatteet - ympäristönsuojelu Turvallisuus ja liikenne - ymmärtää kulttuurillisten identiteettien merkitys kansainväliseen vuorovaikutukseen ja

turvallisuuteen Arviointi Todistuksen arvosana määräytyy teoria- ja karttakokeiden sekä tuntityöskentelyn perusteella. Harrastuneisuus, aktiivinen osallistuminen, yhteistyökyky ja kirjalliset tuotokset vaikuttavat arvosanaan. Arviointikriteerit arvosanalle 5 Oppilas

osaa jonkin verran tulkita karttoja ja diagrammeja

osaa jonkin verran Suomen karttanimistöä (esimerkiksi vesistöt, korkeat kohdat)

tunnistaa joitain Suomen luonnossa esiintyviä jääkauden aikaansaamia muotoja ja osaa kertoa niiden syntytavoista

tietää joitain Suomen ilmastoon vaikuttavia tekijöitä

osaa nimetä ainakin jonkin ihmisen toiminnasta johtuvan ympäristöongelman Suomessa


Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Maantieteelliset taidot Oppilas osaa

etsiä kartoista ja kartastoista tutkimiaan paikkoja sekä osaa käyttää hyväksi karttamerkkejä ja kartan mittakaavaa

tulkita fyysisiä karttoja, teemakarttoja, valokuvia ja tilastoja sekä osaa käyttää hyväksi uutislähteitä ja tietoverkoissa olevaa tietoa

havainnollistaa maantieteellistä tietoa karttojen ja piirrosten avulla

vertailla eri alueiden ilmastodiagrammeja ja väestöpyramideja sekä laatia itse ilmastodiagrammin tilastotietojen perusteella

Maailman jäsentäminen Oppilas osaa

hahmottaa ja jäsentää maailmaa sekä tunnistaa eri maanosien luonnon- ja kulttuurimaantieteelliset peruspiirteet

soveltaa oppimaansa maantieteellistä tietoa eri lähteistä saamiensa ajankohtaisten uutistietojen analysointiin ja osaa sijoittaa uutisten tapahtumapaikat maailmankartalle.

93

Euroopan jäsentäminen Oppilas osaa

kuvata Euroopan eri alueiden luonnonoloja ja ihmisen toimintaa sekä ymmärtää Euroopan maisemallisen ja kulttuurisen rikkauden

vertailla Eurooppaa muihin maanosiin ja ymmärtää, että Eurooppa on vuorovaikutuksessa muiden maailman alueiden kanssa.

Suomen jäsentäminen Oppilas osaa

selostaa, miten Suomen luonnonmaisemat ovat muotoutuneet ja miten luonnonolot ovat vaikuttaneet ihmisen toimintaan Suomen eri alueilla

kuvata ja analysoida asutuksen ja elinkeinoelämän alueellisia piirteitä ja sijoittumista Suomessa

analysoida Suomen rakennetun ympäristön piirteitä ja tuntee, mitä ovat arvokkaat kulttuuri- ja perinnemaisemat

osaa selostaa, miten jokainen kansalainen voi vaikuttaa Suomessa oman elinympäristönsä suunnitteluun ja kehittymiseen

suunnitella ja toteuttaa pieniä kotiseutunsa luonnonympäristöön ja rakennettuun ympäristöön liittyviä tutkimuksia

tunnistaa oman kulttuurin piirteitä sekä tuntee Suomen ja lähialueiden vähemmistökulttuurit

kuvata sitä, miten Suomi on vuorovaikutuksessa omien lähialueidensa sekä Euroopan ja koko maailman kanssa

Yhteinen ympäristö Oppilas osaa

selostaa lyhyesti, mitä ovat keskeiset maailmanlaajuiset ympäristö- ja kehitysongelmat, kuten kasvihuoneilmiön voimistuminen, otsonikato, aavikoituminen, elinympäristöjen saastuminen, väestönkasvu sekä köyhyys- ja nälkäongelma

kuvata Itämeren alueen ympäristöongelmia ja niiden syitä sekä osaa esittää keinoja parantaa Itämeren alueen ympäristön tilaa

kuvata, mitkä ovat hänen omat vaikutusmahdollisuutensa ympäristön tilan parantamiseksi ja tietää keinoja, joiden avulla keskeisiä maailmanlaajuisia ympäristö- ja kehityskysymyksiä voidaan ratkaista.

Terveystieto Terveystiedon opetus perustuu monitieteiseen tietoperustaan. Terveystiedon opetuksen tarkoitus on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden tiedollisia, sosiaalisia, tunteiden säätelyä ohjaavia, toiminnallisia ja eettisiä valmiuksia. Opetuksen lähtökohtana on terveyden ymmärtäminen fyysiseksi, psyykkiseksi ja sosiaaliseksi toimintakyvyksi. Opetuksessa kehitetään tietoja ja taitoja terveydestä, elämäntavasta, terveystottumuksista ja sairauksista sekä kehitetään valmiuksia ottaa vastuuta ja toimia oman sekä toisten terveyden edistämiseksi.

94

Terveystieto on oppiaineena oppilaslähtöinen, toiminnallisuutta ja osallistuvuutta tukeva. Opetuksen lähtökohtana tulee olla lapsen ja nuoren arki, kasvu ja kehitys sekä ihmisen elämänkulku. Opetuksessa otetaan huomioon myös yleiset ja koulu- ja paikkakuntakohtaiset ajankohtaiset terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät kysymykset. Opetuksessa kehitetään tärkeitä tiedonhankintaan ja sen soveltamiseen liittyviä taitoja sekä edistetään terveyden ja hyvinvoinnin kriittistä arvopohdintaa. Terveystiedon opetus tulee suunnitella siten, että oppilaalle muodostuu kokonaisvaltainen kuva terveystiedosta koko perusopetuksen aikana. Terveystiedon sekä biologian, maantiedon, fysiikan, kemian, kotitalouden, liikunnan ja yhteiskuntaopin opetusta tulee suunnitella yhteistyössä. Opetuksen suunnittelussa tehdään yhteistyötä myös oppilashuollon henkilöstön kanssa.

7. luokka Tavoitteet Oppilas oppii

tuntemaan ihmisen kasvun, kehityksen ja elämänkulun tunnuspiirteitä ja oppii ymmärtämään nuoruuden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä

ymmärtämään yhteisöllisyyden, ihmissuhteiden merkityksen ihmisten hyvinvoinnissa ymmärtämään itseään ja ihmisten erilaisuutta

tunnistamaan, ymmärtämään ja kehittämään terveydelle ja hyvinvoinnille tärkeitä selviytymisen taitoja Sisällöt Kasvu ja kehitys

Ihmisen elämänkulku, eri ikäkaudet, syntymä ja kuolema - terveys voimavarana - murrosiän fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset muutokset - yksilöllisyys, erilaisuus

Fyysinen kasvu ja kehitys ja niihin vaikuttavat tekijät - liikunnan vaikutukset elimistöön ja terveyteen

Omasta terveydestä huolehtiminen ja itsehoito - henkilökohtainen hygienia - väsymys, lepo ja uni

Terveys arkielämän valintatilanteissa

Tupakka, alkoholi ja muut päihteet, mielihyvä ja riippuvuus sekä niihin liittyvät valinnat - päihteiden käytön syyt, vaikutukset ja lähiympäristön merkitys - riippuvuus ja mielihyvä - tupakointi ja nuuskan käyttö

Ristiriitojen selvittäminen ja mieltä painavista asioista puhuminen

95

Seksuaaliterveys; ihmissuhteet, seksuaalisuus, käyttäytyminen ja niihin liittyvät arvot ja normit

- seksuaalisuuden kasvu ja kehitys - kuukautiset, siemensyöksyt

Voimavarat ja selviytymisen taidot Tunteet ja niiden ilmaiseminen, sosiaalinen tuki ja turvaverkostot, vuorovaikutustaidot Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen

oppii tuntemaan ja hyväksymään itsensä ja toiset sellaisina kuin ovat

vastuun ottaminen omasta terveydestä

muutosten, epävarmuuden ja ristiriitojen kohtaaminen ja käsitteleminen

selviytymistaitojen vahvistaminen

Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

erilaiset terveystottumukset ja tavat eri kulttuureissa

nuoruus meillä ja muualla

suvaitsevaisuus muita kulttuureita kohtaan


median antama kuva nuoruudesta

tunteiden tunnistaminen, kuuntelemisen taito ja vuorovaikutustaidot

ajankohtainen terveysviestintä

Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys

vastuu omasta ja toisten terveydestä, toisten kunnioittaminen ja hyväksyminen

osallistuminen ja vastuun ottaminen yhteisten asioiden hoidosta omassa kouluyhteisössä ja paikallisyhteisössä

aloitteellisuus ja yritteliäisyys kaikessa toiminnassa

keskeiset terveydenhuoltopalvelut koulussa

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta

ympäristön merkitys ja vaikutus terveyteen, omasta ympäristöstä huolehtiminen

omien valintojen merkitys omaan ja yhteiskunnan terveyteen

Turvallisuus ja liikenne

terveellinen arki turvallisin keinoin

väkivallattomuuden edistäminen

rakentava toimiminen kiusaamistilanteessa

turvallinen liikennekäyttäytyminen Ihminen ja teknologia

teknologian kehityksen hyödyntäminen arkipäivän terveyden- ja sairaanhoidossa

96

Arviointi Terveystiedon opintojen kuluessa tapahtuvan arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua ja kuvata, miten oppilas on saavuttanut asetetut tavoitteet. Menetelminä voidaan käyttää esimerkiksi kirjallisia kokeita, päiväkirjatyöskentelyä, portfoliota tai itsearviointia, johon on liitetty opettajan kommentointi. Oppilaan edistymistä ja työskentelyä arvioidaan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin ja opetussuunnitelman perusteissa olevaan päättöarvioinnin kuvaukseen oppilaan hyvästä osaamisesta. Pienen vuosiviikkotuntimäärän takia 7-luokan oppisisältö voidaan arvioida sanallisesti kuvauksin; suoritettu kiitettävästi, hyvin tai tyydyttävästi. 8. luokka Tavoitteet Oppilas oppii


ymmärtämään itseään ja ihmisten erilaisuutta sekä terveyteen, vammaisuuteen ja sairauksiin liittyviä arvoja ja näkemyksiä

kuvaamaan ja arvioimaan terveyttä edistäviä ja sairauksia aiheuttavia keskeisiä tekijöitä sekä tunnistamaan ja pohtimaan terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä valintoja

huolehtimaan itsestään ja ympäristöstään, tunnistamaan ennaltaehkäisyn ja avun tarpeen sekä toimimaan tarkoituksenmukaisesti terveyteen, sairauteen ja turvallisuuteen liittyvissä tilanteissa

tunnistamaan, ymmärtämään ja kehittämään terveydelle ja hyvinvoinnille tärkeitä selviytymisen taitoja

Sisällöt Kasvu ja kehitys

Ihmisen elämänkulku, eri ikäkaudet, syntymä ja kuolema - elämäntapojeni ja valintojeni vaikutukset terveyteeni

Fyysinen kasvu ja kehitys: - vuorokausirytmi, uni, lepo ja kuormitus, terveyttä edistävä liikunta, ravitsemus ja

terveysravitsemussuositukset ja niiden toteutuminen, osteoporoosin ehkäisy, erityisruokavaliot

Psyykkinen kasvu ja kehitys: - itsetuntemus ja itsensä arvostaminen, perhe ja sosiaaliset suhteet, tunteiden

tunnistaminen ja niihin suhtautuminen sopivalla tavalla, kuuntelemisen taito

Sosiaalinen kasvu ja kehitys: - yksilöllisyys ja erilaisuus, yksilön velvoitteet ja vastuu yhteisössään,

suvaitsevaisuus, välittäminen ja huolenpito

Nuoruuden kehityksen erityispiirteitä ja tarpeita, kehittyvä seksuaalisuus seurustelu, yksilölliset arvot, raskauden ehkäisy, sukupuolitaudit

97

Terveys arkielämän valintatilanteissa

Tupakka, alkoholi ja muut päihteet, mielihyvä ja riippuvuus sekä niihin liittyvät valinnat - tupakka ja alkoholi - päihteiden käytön syyt ja niiden vaikutukset sekä lähiympäristön merkitys - lainsäädäntö

Ravitsemukselliset tarpeet ja ongelmat eri tilanteissa, yleisimmät allergiat ja erityisruokavaliot -ravitsemussuositukset ja niiden toteutuminen, osteoporoosin ehkäisy, erityisruokavaliot

Seksuaaliterveys; - ihmissuhteet, seksuaalisuus käyttäytyminen ja niihin liittyvät arvot sekä normit raskauden ehkäisy - itsetyydytys - ihastuminen, rakastuminen, - sukupuolitaudit, seksuaalirikoslaki

Liikenneturvallisuus ja –käyttäytyminen, vaaratilanteet ja onnettomuudet - turvallinen liikkuminen mopolla, päihteet ja liikenne - riskitilanteet koulussa, liikenneturvallisuus ja –käyttäytyminen, vaaratilanteet ja

onnettomuudet, tapaturmat ja ensiapu - auttamisvelvollisuus, hätäilmoituksen teko - kevyen liikenteen säännöt

Fyysinen kasvu - terveyttä edistävä liikunta

Voimavarat ja selviytymisen taidot

Kehitykseen ja elämänkulkuun liittyvät muutokset, kriisit ja niistä selviytyminen - perheen ja kavereiden merkitys, ongelmien ratkaiseminen

Terveys, yhteiskunta ja kulttuuri

lasten ja nuorten oikeuksia, toiminnan rajoituksia ja seuraamuksia koskeva lainsäädäntö

Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen

oppii tuntemaan ja hyväksymään itsensä ja toiset sellaisena kuin ovat





erilaiset terveystottumukset ja tavat eri kulttuureissa

nuoruus meillä ja muualla

98

suvaitsevaisuus muita kulttuureita kohtaan


kriittinen ja ymmärtävä median tulkinta

tunteiden tunnistaminen ja vuorovaikutustaidot



ehkäisevän terveydenhoidon ymmärtäminen

terveyttä edistävät nuorisojärjestöt


aloitteellisuus ja yritteliäisyys kaikessa toiminnassa

innovatiivisesti ja pitkäjänteisesti toimiminen päämäärän saavuttamiseksi sekä oman toiminnan ja sen vaikutusten arviointi

nuorten oikeudet, velvollisuudet ja vastuu yhteiskunnassa

keskeiset terveydenhuolto- ja hyvinvointipalvelut omassa kunnassa


ympäristön merkitys ja vaikutus terveyteen

omasta ympäristöstä huolehtiminen

väkivallaton maailmankuva


toimiminen kestävän tulevaisuuden puolesta


terveysriskit ja niiden välttäminen


toiminta onnettomuus- ja kriisitilanteissa

vastuullinen ja turvallinen liikennekäyttäytyminen

riskitilanteet kouluyhteisössä

Ihminen ja teknologia

teknologian merkitys terveydelle, uusi teknologia ja sen vaikutus käyttäytymiseen Arviointi Arviointikriteerit arvosanalle 8 Kasvu ja kehitys Oppilas

tietää eri ikäkausien piirteitä ja elämänkulkuun liittyviä tapahtumia ja osaa tarkastella niitä terveyden näkökulmasta

osaa selittää, miten uni ja lepo vaikuttavat vireyteen ja hyvinvointiin, antaa esimerkkejä terveyden kannalta tasapainoisesta ja monipuolisesta ravinnosta ja tietää liikunnan terveysvaikutuksia

osaa kuvata hyvän ystävyyssuhteen ja toimivan yhteisön ominaispiirteitä sekä antaa esimerkkejä keskeisistä vuorovaikutuksen taidoista

tietää, miten voi hoitaa itseään ja terveyttään

99

osaa pohtia ja eritellä nuorten ongelmatilanteiden syitä ja seurauksia sekä kuvata niiden mahdollisia ratkaisuja.

Terveys arkielämän valintatilanteissa Oppilas

tietää seksuaaliterveyden perusteita, tietää raskauden ehkäisyn merkityksen ja menetelmiä sekä osaa pohtia ja perustella vastuullista seksuaalikäyttäytymistä

osaa kuvata ja pohtia päihde- ja vaikuteaineiden kuten tupakan, nuuskan, alkoholin, huumeiden ja liuottimien käyttöön liittyviä riippuvuutta ja terveysriskejä sekä käytön syitä ja seurauksia ja antaa perustellen esimerkkejä keinoista välttää niiden käyttöä

tunnistaa kiusaamisen ja muun väkivallan tunnuspiirteitä ja osaa tuottaa käytännön esimerkkejä väkivallan ehkäisemisestä ja rakentavasta kommunikaatiosta

osaa nimetä yleisimpiä tartuntatauteja ja muita sairauksia ja kuvata esimerkein niiden ehkäisyä pääpiirteissään

tietää liikenneturvallisuuden pääperiaatteita ja osaa kuvata tai esittää, miten erilaisissa vaara- ja onnettomuustilanteissa toimitaan ja annetaan ensiapua.

Voimavarat ja selviytymisen taidot Oppilas

osaa nimetä, tunnistaa ja ilmaista erilaisia tunteita ja kuvata niiden syitä sekä antaa esimerkkejä siitä, miten niihin perustuvaa käyttäytymistä ja vuorovaikutusta voidaan säädellä tilanteeseen sopivalla tavalla

osaa tehdä havaintoja tuntemuksistaan ja oireistaan ja tietää lääkkeiden tarkoituksenmukaisen käytön perusteet

osaa pohtia elämäntapavalintojen merkitystä terveydelle ja perustella tai näyttää esimerkein arkielämän terveyttä edistäviä valintoja

osaa käyttää keskeisiä terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä sekä käyttää ja arvioida kriittisesti erilaisia terveystiedon tiedonhankintalähteitä.

Terveys, yhteiskunta ja kulttuuri Oppilas

tietää tavallisimmat kansantaudit ja niiden riskitekijöitä

osaa kuvata ympäristön terveyttä ja turvallisuutta ja antaa esimerkkejä niitä edistävistä keinoista omassa lähiympäristössään

tietää oman koulun ja kunnan keskeisiä terveys- ja hyvinvointipalveluja, osaa hakeutua niihin ja kuvata esimerkein, miten palveluja käytettäessä toimitaan tarkoituksenmukaisesti

osaa kuvata keskeisiä lasten ja nuorten oikeuksia, toiminnan rajoituksia ja seuraamuksia koskevaa lainsäädäntöä.

Arviointikriteerit arvosanalle 5 Kasvu ja kehitys Oppilas

tietää eri ikäkausien piirteitä ja elämänkulkuun liittyviä tapahtumia

tietää unen ja levon vaikutuksesta vireyteen ja hyvinvointiin

100

tunnistaa toimivan yhteisön ominaispiirteitä


tietää seksuaaliterveyden perusteita, tiedostaa raskauden ehkäisyn merkityksen ja menetelmiä

osaa antaa joitakin esimerkkejä tasapuolisesta ja monipuolisesta ruokavaliosta

osaa kuvata päihde- ja vaikuteaineiden käyttöön liittyviä terveysriskejä

tunnistaa kiusaamisen ja väkivallan tunnuspiirteitä

tietää liikenneturvallisuuden pääperiaatteita


tunnistaa elämänkulkuun liittyviä muutoksia ja kriisejä

tunnistaa elämäntapavalintojen merkityksen terveydelle


osaa kuvata ympäristön terveyttä ja turvallisuutta

tietää oman koulun ja kunnan keskeisiä terveyspalveluja

osaa kuvata lasten ja nuorten oikeuksia 9. luokka Tavoitteet Oppilas oppii


ymmärtämään yhteisöllisyyden, ihmissuhteiden sekä keskinäisen huolenpidon merkityksen ihmisten hyvinvoinnissa

ymmärtämään itseään ja ihmisten erilaisuutta sekä terveyteen, vammaisuuteen ja sairauksiin liittyviä arvoja ja näkemyksiä

arvioimaan ympäristön, elämäntavan ja kulttuurin sekä median merkitystä turvallisuuden ja terveyden näkökulmasta

käyttämään terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä ja tiedonhankintamenetelmiä ja hyödyntämään niitä terveyden edistämiseksi

ymmärtämään sääntöjen ja sopimusten ja luottamuksen merkityksen yhteisöjen kuten perheen, koulun vertaisryhmän ja yhteiskunnan hyvinvoinnin edellytyksenä.

Sisällöt Kasvu ja kehitys

Ihmisen elämänkulku, eri ikäkaudet, syntymä ja kuolema - terveyden ja hyvinvoinnin tulevaisuuden näkymät ja uhkatekijät

Psyykkinen kasvu - mielenterveys ja sen vaihtelu, mielen ja ruumiin tasapaino, syömishäiriöt,

kauneusihanteet

101

Sosiaalinen kasvu - yksilön velvoitteet ja vastuu yhteisössään, välittäminen ja huolenpito

Omasta terveydestä huolehtiminen ja itsehoito - tavallisimmat nuorten vaivat ja miten niitä voi ehkäistä ja hoitaa

, Terveys arkielämän valintatilanteissa

Tupakka, alkoholi ja muut päihteet, mielihyvä ja riippuvuus sekä niihin liittyvät valinnat - huumeiden käyttö ja lääkkeiden päihdekäyttö - median merkitys mielikuviin päihteistä ja niiden käyttöön

Seksuaaliterveys; ihmissuhteet, seksuaalisuus käyttäytyminen ja niihin liittyvät arvot sekä normit. - vastuut ja velvollisuudet parisuhteessa ja perheessä - abortti - erilaisuus seksuaalisuudessa - alkoholi ja seksi

Kansantaudit, tavallisimmat tartuntataudit ja sairaudet, oireiden tunnistaminen, sairastaminen ja itsehoito

Lasten ja nuorten oikeuksia, toiminnan rajoituksia ja seuraamuksia koskeva lainsäädäntö

liikenneturvallisuus ja – käyttäytyminen, vaaratilanteet ja onnettomuudet. - toiminta erilaisissa onnettomuus- ja vaaratilanteissa sekä tarvittavan ensiavun

soveltaminen niissä - tapaturmat ja ensiapu -


Terveys voimavarana, henkilökohtaiset voimavarat

Elämänkulkuun liittyvät muutokset, kriisit ja niistä selviytyminen - henkilökohtaiset voimavarat - ajankohtainen terveysviestintä

Terveys, yhteiskunta ja kulttuuri

ympäristö ja terveys, työhyvinvointi ja kulttuuri

kansantaudit - tuki- ja liikuntaelinten sairaudet - sydän- ja verisuonisairaudet - syöpä - tartuntataudit - terveyteen liittyviä eroja eri kulttuureissa

keskeiset työterveydenhuolto- ja hyvinvointipalvelut ja kansalaisjärjestöjen työ, koulun ja kunnan tarjoamat terveydenhuoltopalvelut

Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen

- oppii tuntemaan ja hyväksymään itsensä ja toiset sellaisena kuin ovat





102

oman kulttuurin vaaliminen, kansainvälisten tapojen ymmärtäminen

valmiudet toimia monikulttuurisessa yhteisössä ja kansainvälisessä yhteistyössä


median tarjoamat palvelut

median tiedon tulvaan suhtautuminen ja sen käyttäminen



ehkäisevän terveydenhoidon merkityksen ymmärtäminen, vapaaehtoistyö

seksibisnekseen suhtautuminen


innovatiivisesti ja pitkäjänteisesti toimiminen päämäärän saavuttamiseksi sekä oman toiminnan ja sen vaikutusten arviointi

nuorten oikeudet, velvollisuudet ja vastuu yhteiskunnassa

keskeiset työterveydenhuolto- ja hyvinvointipalvelut omassa kunnassa


vastuu hyvinvointiyhteiskunnan säilymisestä

erilaisuus ja suvaitsevaisuus

hyvinvointia uhkaavien tekijöiden ja mahdollisuuksien ymmärtäminen globaalilla tasolla


toimiminen kestävän tulevaisuuden puolesta

terveyden ja hyvinvoinnin tulevaisuuden näkymät ja uhkatekijät


vastuu ympäristön turvallisuudesta

terveysriskit ja niiden välttäminen, liikenneturvallisuuden merkitys


toiminta onnettomuus- ja kriisitilanteissa

vastuullinen ja turvallinen liikennekäyttäytyminen

Ihminen ja teknologia

teknologian hyödyt ja haitat, teknologian tarkoituksenmukaisuus hyvinvointiyhteiskunnassa

kantaa ottaminen teknologisiin valintoihin ja niiden arvioiminen tulevaisuuden kannalta

Arviointi Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Kasvu ja kehitys Oppilas

tietää eri ikäkausien piirteitä ja elämänkulkuun liittyviä tapahtumia ja osaa tarkastella niitä terveyden näkökulmasta

osaa selittää, miten uni ja lepo vaikuttavat vireyteen ja hyvinvointiin, antaa esimerkkejä terveyden kannalta tasapainoisesta ja monipuolisesta ravinnosta ja tietää liikunnan terveysvaikutuksia

103

osaa kuvata hyvän ystävyyssuhteen ja toimivan yhteisön ominaispiirteitä sekä antaa esimerkkejä keskeisistä vuorovaikutuksen taidoista

tietää, miten voi hoitaa itseään ja terveyttään

osaa pohtia ja eritellä nuorten ongelmatilanteiden syitä ja seurauksia sekä kuvata niiden mahdollisia ratkaisuja.


tietää seksuaaliterveyden perusteita, tietää raskauden ehkäisyn merkityksen ja menetelmiä sekä osaa pohtia ja perustella vastuullista seksuaalikäyttäytymistä

osaa kuvata ja pohtia päihde- ja vaikuteaineiden kuten tupakan, nuuskan, alkoholin, huumeiden ja liuottimien käyttöön liittyviä riippuvuutta ja terveysriskejä sekä käytön syitä ja seurauksia ja.

antaa perustellen esimerkkejä keinoista välttää niiden käyttöä

tunnistaa kiusaamisen ja muun väkivallan tunnuspiirteitä ja osaa tuottaa käytännön esimerkkejä väkivallan ehkäisemisestä ja rakentavasta kommunikaatiosta

osaa nimetä yleisimpiä tartuntatauteja ja muita sairauksia ja kuvata esimerkein niiden ehkäisyä pääpiirteissään tietää liikenneturvallisuuden pääperiaatteita ja osaa kuvata tai esittää, miten

erilaisissa vaara- ja onnettomuustilanteissa toimitaan ja annetaan ensiapua.


Oppilas

osaa nimetä, tunnistaa ja ilmaista erilaisia tunteita ja kuvata niiden syitä sekä antaa esimerkkejä siitä, miten niihin perustuvaa käyttäytymistä ja vuorovaikutusta voidaan säädellä tilanteeseen sopivalla tavalla

osaa tehdä havaintoja tuntemuksistaan ja oireistaan ja tietää lääkkeiden tarkoituksenmukaisen käytön perusteet

osaa pohtia elämäntapavalintojen merkitystä terveydelle ja perustella tai näyttää esimerkein arkielämän terveyttä edistäviä valintoja

osaa käyttää keskeisiä terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä sekä käyttää ja arvioida kriittisesti erilaisia terveystiedon tiedonhankintalähteitä.


tietää tavallisimmat kansantaudit ja niiden riskitekijöitä

osaa kuvata ympäristön terveyttä ja turvallisuutta ja antaa esimerkkejä niitä edistävistä keinoista omassa lähiympäristössään

tietää oman koulun ja kunnan keskeisiä terveys- ja hyvinvointipalveluja, osaa hakeutua niihin ja kuvata esimerkein, miten palveluja käytettäessä toimitaan tarkoituksenmukaisesti

osaa kuvata keskeisiä lasten ja nuorten oikeuksia, toiminnan rajoituksia ja seuraamuksia koskevaa lainsäädäntöä.

Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 5 Kasvu ja kehitys Oppilas

tietää eri ikäkausien piirteitä ja elämänkulkuun liittyviä tapahtumia

tietää unen ja levon vaikutuksesta vireyteen ja hyvinvointiin

104

tunnistaa toimivan yhteisön ominaispiirteitä


tietää seksuaaliterveyden perusteita, tiedostaa raskauden ehkäisyn merkityksen ja menetelmiä

osaa kuvata päihde- ja vaikuteaineiden käyttöön liittyviä terveysriskejä

tunnistaa kiusaamisen ja väkivallan tunnuspiirteitä

tietää liikenneturvallisuuden pääperiaatteita


tunnistaa erilaisia tunteita

osaa kuvata lääkkeiden tarkoituksenmukaisen käytön perusteita

tunnistaa elämäntapavalintojen merkityksen terveydelle


tietää joitakin kansantauteja

osaa kuvata ympäristön terveyttä ja turvallisuutta

tietää oman koulun ja kunnan keskeisiä terveyspalveluja

osaa kuvata lasten ja nuorten oikeuksia

Uskonto Uskonto on monipuolinen oppiaine, jossa oppilas oppii tuntemaan maailmanuskontoja ja niihin liittyviä kulttuurisia tekijöitä. Oppilas oppii tuntemaan omaa uskonnollista ja kulttuurista taustaansa kristinuskon synnyn ja historian kautta. Tärkeänä tekijänä on myös oman eettisen ajattelun kehittäminen ja eettiseen ilmaisuun välineiden löytäminen. Lisäksi oppilaan kuvaa Raamatusta laajenee ja painopiste on sen kulttuurissa ja eettisessä merkityksessä. Työskentelytavoissa pyritään monipuolisuuteen ja huomioimaan kunkin oppilasryhmän erikoispiirteet. Keskeisellä sijalla ovat itsenäiseen tiedonhankintaan ohjaavat tehtävät kuten esim. pari – ja ryhmätyöt, erilaiset seurantatehtävät, vihkotyö ja keskustelut. 7. luokka Tavoitteet Oppilas oppii tuntemaan maailmanuskontoja ja niihin liittyvää tapakulttuuria ja oppii näin ymmärtämään ja kunnioittamaan erilaisia tapoja uskoa ja ajatella. Oppilas ymmärtää, että kansainvälistyvässä yhteiskunnassa vieraiden kulttuurien tuntemus on entistä tärkeämpää sekä työelämässä että vapaa-aikana. Oppilas alkaa myös tiedostaa maailmankatsomukseensa vaikuttavia tekijöitä.

105

Sisällöt Uskonto yleismaailmallisena ilmiönä. Alkuperäisuskontojen yleispiirteet ja suomalainen muinaisusko. Japanin uskonnot, keskitytään erityisesti shintolaisuuteen. Kiinan uskonnot, erityisesti kungfutselaisuus ja taolaisuus. Kaukoidän uskonnot hindulaisuus ja buddhalaisuus. Lähi-idän uskonnot juutalaisuus, kristinusko ja islam Edellä mainittujen uskontojen synty, levinneisyys, kokosuhteet ja uskonnollisen elämän pääpiirteet sekä vaikutus yksilöön yhteisöön ja kulttuuriin. Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen Uskonnon opetuksessa koko opiskelun ajan käytettävät erilaiset ryhmä- ja parityöt kasvattavat oppilasta toimimaan toisten kanssa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Suomalainen muinaisusko johdattaa kristillistä aikaa edeltäneeseen suomalaiseen kulttuuriin ja maailmanuskontoihin tutustuminen antaa myös monipuolista tietoa eri maiden tavoista ja kulttuurista ja johdattaa tietämisen kautta ennakkoluulojen poistumiseen. Viestintä ja mediataito Opiskelun aikana ryhmästä riippuen laajennetaan kirjan antamaa tietopohjaa myös internetistä löytyvän tiedon ja tehtävien avulla. Arviointi Arviointiin vaikuttavat: kokeet, muut kirjalliset työt kuten tutkielmat ja ryhmätyöt sekä oppilaan aktiivisuus tuntityöskentelyssä ja läksynkuulusteluun osallistumisessa. Lisäksi arviointiin vaikuttavat luvattomat poissaolot oppitunneilta. Arviointikriteerit arvosanalle 5 Oppilas -osallistuu opetukseen -saa hyväksytyn arvosanan ainakin yhdestä kirjallisesta suorituksesta Arviointikriteerit arvosanalle 8 Oppilas -ymmärtää uskonnollista ajattelua sekä uskonnollisen kokemuksen ja käyttäytymisen luonnetta -tunnistaa uskontojen vaikutuksia Suomessa ja suomalaisessa kulttuurissa -tuntee maailmanuskontojen keskeiset piirteet -arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä -osallistuu aktiivisesti opetukseen

106

8. luokka Tavoitteet Oppilas perehtyy kristinuskoon, sen syntyyn ja kehitykseen sekä merkitykseen ihmisen ja yhteiskunnan elämässä. Oppilas oppii ymmärtämään kristinuskon keskeisen vaikutuksen eurooppalaisen ja suomalaisen kulttuurin ja elämäntavan muodostumisessa. Sisällöt Kristillisen kirkon synty ja leviäminen Kirkkokunnat, niiden levinneisyys sekä uskon pääpiirteet sekä yleisesti että suomalaisesta näkökulmasta. Ekumenia Uskonnonvapaus Kirkkorakennuksen symboliikka ja sen liittyminen seurakunnan elämään Aihekokonaisuudet Viestintä ja mediataito Käytetään mahdollisuuksien mukaan myös lehtiä ja internetiä tiedon hankintaan ja pyritään arvioimaan tiedon luotettavuutta ja oikeellisuutta. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Opiskelussa eurooppalainen ja suomalainen kulttuuri hahmottuu kristinuskon historian ja nykypäivän kautta. Ihmisenä kasvaminen Erilaiset ryhmätyömenetelmät kasvattavat oppilasta toimimaan yhdessä toisten kanssa. Arviointi Arviointiin vaikuttavat: kokeet, muut kirjalliset työt kuten tutkielmat ja ryhmätyöt sekä oppilaan aktiivisuus tuntityöskentelyssä ja läksynkuulusteluun osallistumisessa. Lisäksi arviointiin vaikuttavat luvattomat poissaolot oppitunneilta. Arviointikriteerit arvosanalle 5 Oppilas -osallistuu opetukseen -saa hyväksytyn arvosanan ainakin yhdestä kirjallisesta suorituksesta Arviointikriteerit arvosanalle 8 Oppilas -tuntee kristinuskon syntytapahtumat ja kristillisten kirkkojen keskeiset vaiheet -tuntee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon historiaa ja kirkon vaikutuksen suomalaiseen elämäntapaan -ymmärtää suomalaista uskonnollisuutta ja katsomusperinnettä -osallistuu aktiivisesti opetukseen

107

9. luokka Tavoitteet Oppilas perehtyy Raamattuun inhimillisenä ja pyhänä kirjakokoelmana. Oppilas oppii tuntemaan eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja kristillisen etiikan perusteita sekä opettelee soveltamaan näitä eettiseen pohdintaansa ja toimintaansa. Sisällöt Raamatun synty, sen tulkinta ja käyttö. Raamatun kulttuurivaikutus Vanha testamentti Israelin vaiheiden ilmentäjänä sekä kristinuskon näkökulmasta. Uusi testamentti Jeesuksen elämän ja kristinuskon ilmentäjänä Raamattu erityisesti kristillisen etiikan näkökulmasta. Kristillisen etiikan perusteet ja kristillinen ihmiskäsitys. Oman eettisen ajattelun esittäminen ja perusteleminen. Aihekokonaisuudet Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Keskusteluissa opetellaan ottamaan huomioon toisen mielipide ja harjoitellaan oman perustellun mielipiteen esittämistä. Viestintä- ja mediataito Tietokonetta käytetään tiedonhakuvälineenä ja harjoitellaan tiedon arviointia ja erottamista mielipiteistä. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Opetellaan oman mielipiteen muodostamista erilaisia eettisiä ongelmia koskien ja sen ilmaisemista. Luodaan pohjaa osallistua myös laajempaan eettisiä ongelmia koskevaan keskusteluun. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Pohditaan ihmiskunnan eettisiä valintoja suhteessa luontoon. Turvallisuus ja liikenne Keskustellaan nuorten päihteiden käyttöstä ja päihteiden käyttöön liittyvistä eettisistä ongelmista. Arviointi Arviointiin vaikuttavat: kokeet, muut kirjalliset työt kuten tutkielmat ja ryhmätyöt sekä oppilaan aktiivisuus tuntityöskentelyssä ja läksynkuulusteluun osallistumisessa. Lisäksi arviointiin vaikuttavat luvattomat poissaolot oppitunneilta.

108

Arviointikriteerit arvosanalle 5 Oppilas -osallistuu opetukseen -saa hyväksytyn arvosanan ainakin yhdestä kirjallisesta suorituksesta Arviointikriteerit arvosanalle 8 Oppilas -tuntee Raamatun keskeisen sisällön -tuntee kristillisen etiikan keskeiset eettiset normit -tuntee etiikan keskeiset käsitteet ja kykenee perusteltuun eettiseen pohdintaan -osallistuu aktiivisesti opetukseen Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Oppilas kykenee hankkimaan syventävää tietoa kristinuskosta ja evankelis-luterilaisesta kirkosta Oppilas tuntee Raamatun keskeisen sisällön -tuntee kristinuskon syntytapahtumat ja hallitsee kristillisten kirkkojen muotoutumisen keskeiset vaiheet -tuntee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon historiaa ja ymmärtää suomalaisen luterilaisuuden perusluonteen -ymmärtää suomalaista uskonnollisuutta ja katsomusperinnettä. Oppilas ymmärtää uskontoa ilmiönä Oppilas -ymmärtää uskonnollista ajattelua sekä uskonnollisen kokemuksen ja käyttäytymisen luonnetta -tunnistaa uskontojen vaikutuksia suomalaisessa ja eurooppalaisessa kulttuurissa -tuntee maailmanuskontojen keskeiset piirteet -arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä. Oppilas osaa käyttää uskonnollista tietoa Oppilas -tuntee uskon ja tiedon perusluonteen sekä niiden keskinäisen suhteen -hahmottaa oman maailmankatsomukseensa vaikuttavia tekijöitä -kykenee keskustelemaan olemassaolon perimmäisistä kysymyksistä. Oppilas osaa toimia eettisesti vastuullisella tavalla Oppilas -kykenee vastuulliseen eettiseen pohdintaan -tunnistaa omien valintojensa ja tekojensa seurauksia.

Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto on tarkoitettu uskontokuntiin kuulumattomille oppilaille. Elämänkatsomustiedon opetus tukee oppilaan eettistä ja katsomuksellista kasvua lähtökohtana kotien arvoperusta. Oppilaalle annetaan mahdollisuuksia hahmottaa maailmankuvaansa ja omaa elämäänsä kysymyksissä, jotka liittyvät ihmissuhteisiin, kulttuuri-identiteettiin, ihmisen ja luonnon suhteeseen sekä yhteisöön.

109

Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle aineksia kasvaa itsenäiseksi, suvaitsevaiseksi, vastuulliseksi ja arvostelukykyiseksi yhteisönsä jäseneksi. Elämänkatsomustiedon opetus tukee kasvua täysivaltaiseen demokraattiseen kansalaisuuteen, joka globalisoituvassa ja nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa edellyttää eettisen ajattelu- ja toimintakyvyn kehittämistä, niihin liittyviä laaja-alaisia tietoja ja taitoja sekä katsomuksellisen ja kulttuurisen yleissivistyksen kartuttamista. Elämänkatsomustiedon opetusta ohjaa käsitys oppilaiden mahdollisuudesta kasvaa vapaiksi, tasa-arvoisiksi ja kriittisiksi hyvän elämän rakentajiksi. Opetuksen ydintehtävänä on syventää oppilaan omaa elämänkatsomusta ja maailmankuvaa koskevaa ymmärrystä. Erilaisista katsomuksista ja uskonnoista opiskellaan perustiedot sekä oppilaan kasvua vastuulliseksi ja aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi tuetaan. Opintokokonaisuudet, jotka voidaan opettaa kursseina, sisältävät syventäviä aineksia luokilla 1−5 käsitellyistä aihepiireistä: ihmissuhteista ja moraalisesta kasvusta, itsetuntemuksesta ja kulttuuri-identiteetistä, yhteisöstä ja ihmisoikeuksista sekä ihmisestä ja maailmasta. Vuosiluokalla 6 on käsitelty samoja aihepiirejä kuin vuosiluokilla 7-9. Työtapoina korostuvat itsenäisesti ja ryhmässä tehtävät erilaiset kirjalliset työt sekä keskustelu opettajan ja ryhmäläisten kanssa. Oppiaineen arviointiperusteet Oppilasta arvioidaan yksilöllisesti ja totuudenmukaisesti sekä monipuoliseen näyttöön perustuen. Oppilaan edistymistä ja työskentelyä arvioidaan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin ja kuvaukseen oppilaan hyvästä osaamisesta. Oppilaan osaamisen tasoa arvioidaan tuntityöskentelyn, kokeiden ja kotitehtävien sekä oppiaineeseen suhtautumisen perusteella. 7. luokka Tavoitteet Tavoitteena on edistää oppilaan pyrkimystä etsiä ja rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan ja oppia samalla hahmottamaan kokonaisuuksia sekä kasvaa kohtaamaan epävarmuutta ja kehittää taitojaan ilmaista itseään ja elämänkatsomustaan kehittää arvostelukykyään ja kykyään eettiseen toimintaan ja oppia huomaamaan kohtaamiensa arkipäivän tilanteiden eettiset ulottuvuudet ja käyttämään eettisen ajattelun taitoja ja katsomuksellista harkintaa omaksua ja sisäistää suvaitsevaisuuden, maailman laajuisen oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen periaatteita ja oppia kantamaan vastuuta itsestään, toisista ihmisistä ja luonnosta laajentaa katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystään ja oppia tuntemaan eri kulttuureissa tärkeinä pidettyjä arvoja ja uskomusjärjestelmiä.

110

Sisällöt Kansalaisuus ja hyvä yhteiskunta yhteiskuntateorian perusteet: Oikeudenmukainen yhteiskunta Valta ja vallankäyttö Yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinot Laki ja esivalta Sota ja rauha. Katsomusten maailma katsomusten historiaa, katsomusvapaus: Hindulaisuus, buddhalaisuus, Kiinan vanhat uskonnot, sintolaisuus, juutalaisuus, kristinusko, islam Vapaa-ajattelijat, Suomen Humanistiliitto. uskonto ja uskonnottomuus, oma elämänkatsomus: Uskonnon merkitys ihmisen elämässä Uskonnoton tapakulttuuri. Kulttuuri kulttuurin tutkimus: Erilaisia kulttuureja Kulttuuriin kasvaminen Kulttuuri-identiteetti. kulttuuri ja yhteisö, suomalainen kulttuuri, suvaitsevaisuus käsityksiä ihmisen ja luonnon suhteesta: mystinen - Muinaissuomalaisten luontokäsitys. Etiikka ja hyvä elämä nuoren moraalinen kasvu: Vanhemmat, perhe, kaverit, seurustelu, seksuaalisuus Nuoriso ennen ja nyt. monikulttuurisuus eettisenä kysymyksenä: Vähemmistöt Suomessa. Tulevaisuus minun tulevaisuuteni, toimiminen tulevaisuuden hyväksi: Tulevaisuuspolku. Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen: Oppilas

ymmärtää roolinsa erilaisten ryhmien jäsenenä

pohtii omaa tulevaisuuttaan Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys: Oppilas

111

oppii ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja monimuotoisuutta sekä sen kehittymistä

tutustuu muihin kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin ja oppii toimimaan monikulttuurisessa yhteisössä ja kansainvälisessä yhteistyössä Arviointi Arviointikriteerit arvosanalle 5 Oppilas osallistuu opetukseen pystyy esittämään mielipiteensä perustellusti tekee kotitehtävänsä useimmiten suoriutuu hyväksyttävästi kirjallisesta kokeesta. Arviointikriteerit arvosanalle 8 Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu Oppilas tunnistaa etiikan perusnäkökulmia kuten teon tahallisuuden, tekijän tarkoituksen, teon seurauksien huomioon ottamisen, vastuun ja oikeuksien näkökulmat kykenee havainnoimaan eettisiä ulottuvuuksia arkipäivästä. Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti Oppilas tunnistaa ja osaa nimetä keskeisten maailmankatsomusten ja kulttuurien olennaisia piirteitä ja kehityskulkuja kykenee suhteuttamaan erilaisia kulttuurisia käsitteitä ja symboleja eri katsomusperinteisiin ymmärtää sekulaarin ja uskonnollisen katsomuksen eron osaa käyttää oppimiaan kulttuuriin liittyviä käsitteitä ja kykenee hankkimaan tietoa erilaisista katsomuksista. Yhteisö ja ihmisoikeudet Oppilas

hahmottaa yksilön eettisen näkökulman suhteessa yhteisöön tunnistaa ihmis- ja kansalaisoikeuksien loukkauksia tuntee nyky-yhteiskunnan ongelmia. Ihminen ja maailma Oppilas ymmärtää kestävän kehityksen periaatteita osaa arvioida yksilön eettistä näkökulmaa suhteessa ympäristöön 8. luokka Tavoitteet Tavoitteena on edistää oppilaan pyrkimystä etsiä ja rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan ja oppia samalla hahmottamaan kokonaisuuksia sekä kasvaa kohtaamaan epävarmuutta ja kehittää taitojaan ilmaista itseään ja elämänkatsomustaan kehittää arvostelukykyään ja kykyään eettiseen toimintaan ja oppia huomaamaan kohtaamiensa arkipäivän tilanteiden eettiset ulottuvuudet ja käyttämään eettisen ajattelun

112

taitoja ja katsomuksellista harkintaa omaksua ja sisäistää ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden, maailman laajuisen oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen periaatteita ja oppia kantamaan vastuuta itsestään, toisista ihmisistä ja luonnosta laajentaa katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystään ja oppia tuntemaan eri kulttuureissa tärkeinä pidettyjä arvoja, uskomusjärjestelmiä ja elämänkatsomuksellisia ratkaisuja sekä niiden taustoja ja välittymistä sekä oppia arvioimaan tieteiden vaikutusta elämäntapaamme. Sisällöt Kansalaisuus ja hyvä yhteiskunta politiikka: - Yhteiskunnan muuttuminen Mistä valta on peräisin? Valta, valistus ja vallankumous. Katsomusten maailma maailmankuva, maailmankatsomus ja elämänkatsomus: Maailmankuvan muuttuminen antiikista nykypäiviin Maailmankatsomuksen päätyypit. tieto ja tutkimus: Tiedon luotettavuus. oma elämänkatsomus: Suhteessa edellä käsiteltyihin sisältöihin. Kulttuuri kulttuurin tutkimus: Tutustutaan tarkemmin johonkin muuhun kulttuuriin kuin omaan ja tehdään siitä kirjallinen työ. suvaitsevaisuus: Tutustutaan tarkemmin Suomessa eläviin kansallisiin vähemmistöryhmiin ja heidän kulttuuriinsa. käsityksiä ihmisen ja luonnon suhteesta: humanistinen, utilistinen: - Eri aikakausien luontokäsityksiä Uskontojen luontosuhde Luonnon arvot. Etiikka ja hyvä elämä nuoren moraalinen kasvu Etiikan käsitteitä Eettisen valinnan näkökulmia. ihmisoikeusetiikka, ympäristöetiikka: Ihmisoikeudet Kulttuuri ja luonto; Uutta ja vanhaa; Ympäristöeettisiä vaihtoehtoja. monikulttuurisuus eettisenä kysymyksenä:

113

Maailman vähemmistöt Pakolaisuus. Tulevaisuus minun tulevaisuuteni, toimiminen tulevaisuuden hyväksi Kirjallisuuden ja elokuvien tulevaisuuskuvia. Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen Oppilas

oppii miettimään moraalisia kysymyksiä

tuntee yleismaailmallisen Ihmisoikeuksien julistuksen taustan ja sisällön Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Oppilas

oppii ymmärtämään muihin kulttuureihin kuuluvia ihmisiä Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Oppilas

oppii arvostamaan luonnon monimuotoisuutta

miettii ratkaisuja, joilla luonnon monimuotoisuus voidaan säilyttää Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Oppilas

ymmärtää, että yhteiskuntaa voidaan muuttaa Arviointi Arviointikriteerit arvosanalle 5 Oppilas osallistuu opetukseen pystyy esittämään mielipiteensä perustellusti tekee kotitehtävänsä useimmiten suoriutuu hyväksyttävästi kirjallisesta kokeesta. Arviointikriteerit arvosanalle 8 Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu Oppilas -osaa nähdä yhteyden arvovalintojen ja hyvän elämän välillä -tunnistaa etiikan perusnäkökulmia kuten teon tahallisuuden, tekijän tarkoituksen, teon seurauksien huomioon ottamisen, vastuun ja oikeuksien näkökulmat -kykenee havainnoimaan eettisiä ulottuvuuksia arkipäivästä ja mediasta. Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti Oppilas -tunnistaa ja osaa nimetä keskeisten maailmankatsomusten ja kulttuurien olennaisia piirteitä ja kehityskulkuja -kykenee suhteuttamaan erilaisia kulttuurisia käsitteitä ja symboleja eri

114

katsomusperinteisiin -ymmärtää sekulaarin ja uskonnollisen katsomuksen eron -osaa käyttää oppimiaan kulttuuriin liittyviä käsitteitä ja kykenee hankkimaan tietoa erilaisista katsomuksista. Yhteisö ja ihmisoikeudet Oppilas -tuntee ihmis- ja kansalaisoikeuksien pääpiirteet sekä kykenee selittämään niiden eron -hahmottaa yksilön eettisen näkökulman suhteessa yhteisöön -pystyy perustelemaan oikeuksien ja velvollisuuksien keskinäisen riippuvuuden -tunnistaa ihmis- ja kansalaisoikeuksien loukkauksia ja osaa arvioida erilaisten tasa-arvoja oikeusvaatimusten perusteita -tuntee nyky-yhteiskunnan ongelmia ja pystyy esittämään sekä optimistisia että pessimistisiä näkemyksiä tulevaisuudesta. Ihminen ja maailma Oppilas -ymmärtää kestävän kehityksen periaatteita -tuntee ympäristöetiikan lähtökohtia -osaa arvioida yksilön eettistä näkökulmaa suhteessa ympäristöön. 9. luokka Tavoitteet Tavoitteena on edistää oppilaan pyrkimystä -etsiä ja rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan ja oppia samalla hahmottamaan kokonaisuuksia sekä kasvaa kohtaamaan epävarmuutta ja kehittää taitojaan ilmaista itseään ja elämänkatsomustaan -kehittää arvostelukykyään ja kykyään eettiseen toimintaan ja oppia huomaamaan kohtaamiensa arkipäivän tilanteiden eettiset ulottuvuudet ja käyttämään eettisen ajattelun taitoja ja katsomuksellista harkintaa -omaksua ja sisäistää ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden, maailman laajuisen oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen periaatteita ja oppia kantamaan vastuuta itsestään, toisista ihmisistä, yhteiskunnasta ja luonnosta -laajentaa katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystään ja oppia tuntemaan eri kulttuureissa tärkeinä pidettyjä arvoja, uskomusjärjestelmiä ja elämänkatsomuksellisia ratkaisuja sekä niiden taustoja ja välittymistä sekä oppia arvioimaan tieteiden vaikutusta elämäntapaamme. Sisällöt Kansalaisuus ja hyvä yhteiskunta politiikka, toimiminen kansalaisena, kestävä kehitys: Arvot ja normit yhteiskunnassa Lainsäädäntö ja lakien noudattaminen Kansalaisen oikeudet ja oikeusturva Suomessa. Katsomusten maailma oma elämänkatsomus:

115

Tehdään kirjallinen työ jostakin etiikan aiheesta. Kulttuuri suvaitsevaisuus: Suomessako kaikki hyvin; työttömyys, asunnottomuus, mielenterveys, alkoholi ja huumeet, rikollisuus ja vangit Etiikka ja hyvä elämä etiikan pääsuuntia ja peruskysymyksiä, nuoren moraalinen kasvu: Tehdään kirjallinen työ jostakin etiikan aiheesta. Ks. kohta Katsomusten maailma, oma elämänkatsomus. ihmisoikeusetiikka, ympäristöetiikka: Maailman ympäristökysymyksiä Hyvä ja paha teknologia. monikulttuurisuus eettisenä kysymyksenä: Onko nyky-yhteiskunta paras? Miksi minä välittäisin, kuinka muut voivat? Tulevaisuus tulevaisuuden tutkiminen: Tulevaisuuden tutkimuksen menetelmiä. minun tulevaisuuteni, toimiminen tulevaisuuden hyväksi: Millaisessa maailmassa on tulevaisuuteni? - Mihin ihminen pyrkii? Kuilu rikkaiden ja köyhien välillä maailmassa Ilmastonmuutokset Kohti kestävää kehitystä. Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen: Oppilas

pystyy syvällisesti pohtimaan eettisiä kysymyksiä ja muodostamaan niistä oman perustellun mielipiteensä.

ymmärtää suomalaisen yhteiskunnan ongelmia Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys: Oppilas

miettii kansainvälistyvän maailmanyhteisön tulevaisuutta Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys: Oppilas

ymmärtää oikeutensa ja velvollisuutensa kansalaisena Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta: Oppilas

miettii omien tekojensa vaikutusta ympäristöön, hyvinvointiin ja kestävään tulevaisuuteen

116

Arviointi Arviointikriteerit arvosanalle 5 Oppilas -osallistuu opetukseen -pystyy esittämään mielipiteensä perustellusti -tekee kotitehtävänsä useimmiten -suoriutuu hyväksyttävästi kirjallisista kokeista ja etiikan työstä. Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu Oppilas -osaa nähdä yhteyden arvovalintojen ja hyvän elämän välillä -tunnistaa etiikan perusnäkökulmia kuten teon tahallisuuden, tekijän tarkoituksen, teon seurauksien huomioon ottamisen, vastuun ja oikeuksien näkökulmat -kykenee tunnistamaan moraalidilemmasta eettisen näkökulman ja esittämään siihen eettisen ratkaisun -kykenee havainnoimaan eettisiä ulottuvuuksia arkipäivästä, taiteesta, mediasta tai muilta elämän alueilta ja kykenee perustelemaan eron eettisesti kehittyneemmän ja kehittymättömämmän arvion välillä. Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti Oppilas -tunnistaa ja osaa nimetä keskeisten maailmankatsomusten ja kulttuurien olennaisia piirteitä ja kehityskulkuja -kykenee suhteuttamaan erilaisia kulttuurisia käsitteitä ja symboleja eri katsomusperinteisiin -osaa käyttää oppimiaan kulttuuriin liittyviä käsitteitä ja kykenee hankkimaan tietoa erilaisista katsomuksista. Yhteisö ja ihmisoikeudet Oppilas -tuntee ihmis- ja kansalaisoikeuksien pääpiirteet sekä kykenee selittämään niiden eron -hahmottaa yksilön eettisen näkökulman suhteessa yhteisöön -pystyy perustelemaan oikeuksien ja velvollisuuksien keskinäisen riippuvuuden -tuntee vaihtoehtoisia ja vastakkaisia yhteiskunnallisia näkemyksiä -tunnistaa ihmis- ja kansalaisoikeuksien loukkauksia ja osaa arvioida erilaisten tasa-arvoja oikeusvaatimusten perusteita -tuntee nyky-yhteiskunnan ongelmia ja pystyy esittämään sekä optimistisia että pessimistisiä näkemyksiä tulevaisuudesta. Ihminen ja maailma Oppilas -ymmärtää kestävän kehityksen periaatteita -tuntee ympäristöetiikan lähtökohtia -osaa arvioida yksilön eettistä näkökulmaa suhteessa ympäristöön

Uskonto, katolinen uskonto Ukat

117

Noudatetaan Ylöjärven kaupungin perusopetuksen katolisen uskonnon opetuksen opetussuunnitelmaa.

Uskonto, ortodoksinen uskonto Uort Noudatetaan Ylöjärven kaupungin perusopetuksen ortodoksisen uskonnon opetuksen opetussuunnitelmaa.

Uskonto, bahai-uskonto Uba Noudatetaan Ylöjärven kaupungin perusopetuksen bahai-uskonnon opetuksen opetussuunnitelmaa.

Uskonto, islamin uskonto Uisl Noudatetaan Ylöjärven kaupungin perusopetuksen islamin uskonnon opetuksen opetussuunnitelmaa.

Historia Historian tunteminen on avain nykyajan ymmärtämiseen. Historian opetuksen tehtävänä on herättää oppilaissa kiinnostus historiaan, antaa heille valmiuksia etsiä tietoa eri lähteistä sekä antaa heille mahdollisuuksia soveltaa tietojaan kriittisesti ja luovasti. Edelleen historian opetuksen tehtävänä on vahvistaa oppilaan omaa identiteettiä ja perehdyttää hänet muihin kulttuureihin ja niiden vaikutuksiin. Opetussuunnitelmassa määriteltyjen sisältöjen opetuksessa korostetaan historiassa vallitsevien syy-seuraussuhteiden näkemistä sekä oppilaan kykyä eläytyä menneisyyteen. Tunneilla käsitellään 1800- ja 1900-lukujen sekä 2000-luvun alun historiaa. Oppilaat luovat itselleen kokonaiskuvan maailmanhistorian merkittävimmistä tapahtumista sekä Suomen poliittisesta, taloudellisesta ja kulttuurisesta kehityksestä kohti itsenäisyyttä ja itsenäisen Suomen roolista maailman tapahtumien pyörteissä. Historian opiskelussa käytetään vaihtelevia, oppilasta aktivoivia työtapoja sekä hyödynnetään myös tietoverkon suomia mahdollisuuksia. Itsenäisen työskentelyn kautta oppilaita ohjataan löytämään omat vahvuutensa oppijana sekä valitsemaan itse niiden mukaisia työtapoja ja -muotoja. Pari- ja ryhmätyöt ovat keino harjoitella oppimista yhteistyönä. Oppilaita rohkaistaan asettamaan itselleen tavoitteita niin yksilönä kuin ryhmänä sekä seuraamaan tavoitteidensa toteutumista.

118

Yleiset arviointiperusteet Sitä, kuinka oppilas on saavuttanut historianopetukselle 7. vuosiluokalle annetut tavoitteet, mitataan erilaisilla kirjallisilla ja suullisilla tehtävillä. Kirjallisia tehtäviä ovat kokeet, vihkotyö ja muut itsenäisesti tehtävät työt sekä erilaiset ryhmätyöt, joissa oppilas voi osoittaa taitonsa ja tietonsa. Suullisesti oppilas voi osoittaa osaamisensa esim. läksynkuulusteluissa ja opetuskeskusteluissa. Arvioinnissa huomioidaan myös oppilaan taito suunnitella omaa työtään ja saattaa työt loppuun. Todistusarvosanoja annettaessa voidaan painottaa oppilaan jollakin näistä kolmesta arvioinnin osa-alueesta osoittamaa erityisen hyvää osaamista. Koska päättöarvioinnin arvosanan tulee määräytyä peruskoulun päättövaiheen aikaisen opiskelun mukaan, historian päättöarvosana perustuu oppilaan 8. luokan aikana osoittamiin tavoitteiden mukaisiin taitoihin. Päättöarvioinnin pohjana ovat valtakunnalliset hyvän arvosanan (8) kriteerit, joihin muiden arvosanojen vaatimukset suhteutetaan. 7. luokka Tavoitteet Oppilas oppii - hankkimaan ja käyttämään historiallista tietoa - käyttämään erilaisia lähteitä ja vertailemaan niitä - ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin - selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä ja vaikutuksia - ymmärtämään maailmanhistorian tapahtumien vaikutuksia omassa maassa ja kotipaikkakunnalla Sisällöt Elämää 1800-luvulla ja kansallisuusaate Elämää 1800-luvun Suomessa -Elämää maaseudulla -Sääty-yhteiskunta -Väestökasvu ja sen seuraukset 1800-luvun alun keskeiset valtiolliset muutokset; Napoleonin sodat ja Wienin kongressi -Suomen liittäminen Venäjään Kansallisuusaatteen vaikutukset Euroopassa - Saksan ja Italian synty Kulttuuri kansallisuusaatteen heijastajana Suomessa -Kansallinen herääminen Suomessa: Runeberg, Lönnrot ja Snellman -Uudistusten aika Suomessa (Ylöjärven perustaminen) Teollinen vallankumous Teollistuminen ja sen vaikutukset ihmisten elämään -Keksinnöt -Omavaraistaloudesta rahatalouteen -Työläisten olosuhteet ja sosialismi Kaupungistuminen -Tehdaskaupunki Tampere

119

Murrosten aika Suomessa Sääty-yhteiskunnan mureneminen -Työväenliike -Eduskuntauudistus 1906 Suomen venäläistäminen ja sen vastustus -1.ja2.sortokausi –Politiikan ja kulttuurin keinoin sortoa vastaan Suurvaltojen kilpailusta ensimmäiseen maailmansotaan Imperialismi ja sen vaikutukset Euroopan suurvalloille ja siirtomaille -Eurooppa jakaa maailman siirtomaikseen Ensimmäinen maailmansodan syyt ja tapahtumat Venäjän keisarikunnan luhistumisen syyt ja vuoden 1917 vallankumoukset Suomen itsenäistyminen ja sisällissota (Sisällissota Ylöjärvellä) Erityisenä teemana tarkastellaan Yhdysvaltojen historiaa 1800-luvulta nykyaikaan saakka: -Siirtolaisuus, Yhdysvaltojen laajeneminen, Intiaanien ja mustien kohtalo. Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen Oppilas oppii tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään itseään oppijana Oppilas oppii toimimaan ryhmän ja yhteisön jäsenenä Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Oppilas oppii tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä ja aineellista kultttuuriperintöään Oppilas oppii ymmärtämään oman kulttuurin juuria ja monimuotoisuutta sekä näkemään oman sukupolvensa aiempien sukupolvien elämäntavan jatkajana Oppilas saa valmiuksia toimia kansanvälisessä yhteistyössä Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Oppilas oppii ymmärtämään, että yksilön valinnoilla on vaikutusta yhteiseen tulevaisuuteen Arviointi Arviointikriteerit arvosanalle 5 Oppilas on suorittanut kirjalliset tehtävät hyväksytysti ja osallistunut oppitunneille säännöllisesti. (Ks. edeltä yleiset arviointiperusteet historian opetuksessa.) Arviointikriteerit arvosanalle 8 Oppilas on osannut suunnitella omaa työtään ja tehnyt annetut tehtävät huolella loppuun saakka. Hän on erilaisissa tehtävissä osoittanut saavuttaneensa asetetut tavoitteet keskimäärin hyvin. (Ks. edeltä yleiset arviointiperusteet historian opetuksessa.)

120

8. luokka Tavoitteet Oppilas oppii - hankkimaan ja käyttämään historiallista tietoa - käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman perustellun mielipiteensä niiden pohjalta - ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin - selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä ja vaikutuksia - arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja käyttäen apuna historiallista muutosta koskevaa tietoa. - ymmärtämään maailmanhistorian tapahtumien vaikutuksia omassa maassa ja kotipaikkakunnalla Sisällöt I maailmansodan seuraukset sekä laman ja totalitarismin aika Maailmansodan seuraukset kartalla ja politiikassa -Keisarikuntien hajoaminen ja uudet valtiot -Itsenäisen Suomen ensi askeleet; hallitusmuoto- ja rajakysymykset -Diktatuurien synty Maailmantalouden romahtaminen ja sen vaikutukset Eurooppaan -Pörssiromahdus 1929 Elämää demokratioissa ja diktatuureissa -Hitlerin ja Stalinin diktatuurit -Lapuan liike Suomessa Toisen maailmansodan aika Toinen maailmansota, sen syyt ja seuraukset -Saksan voiton vuodet -Saksan tappion vuodet -USA sodassa Suomi toisessa maailmansodassa ja sodasta selviäminen (Sota ylöjärveläisten silmin) -Talvisodasta Lapinsotaan -Rauhanehdot ja sen seuraukset -Paasikiven linja ja YYA-sopimus Suomi 1950-luvulta nykypäivään Elinkeinorakenteen muutos ja sen vaikutukset ihmisten elämään (Myös Ylöjärvellä) -Arjen historiaa Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen Idän ja lännen ristiriidoista etelän ja pohjoisen vastakkainasetteluun Kylmä sota -Suurvaltojen ideologinen vastakkainasettelu ja kilpailu kaikilla aloilla -Saksan ja Berliinin jako -Kylmän sodan loppuminen Maailman jakautuminen köyhiin ja rikkaisiin valtioihin ja siitä aiheutuvat ongelmat -Siirtomaavallan loppuminen ja sen seuraukset

121

Elämää 1900-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa Länsimaisen kulutusyhteiskunnan synty ja sen vaikutukset ihmisten elämään ja ympäristöön Tiedonvälityksen kehitys Ajankohtaiset muuttuvat maailmanpolitiikan kysymykset Erityisenä teemana tarkastellaan Yhdysvaltojen historiaa 1800-luvulta nykyaikaan saakka: Teeman käsittely aloitetaan 7. luokalla. Yhdysvaltojen historia sisältyy 8. luokalla opettaviin asioihin. Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen Oppilas oppii tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään itseään oppijana Oppilas oppii toimimaan ryhmän ja yhteisön jäsenenä Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Oppilas oppii tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä ja aineellista kulttuuriperintöään Oppilas oppii ymmärtämään oman kulttuurin juuria ja monimuotoisuutta sekä näkemään oman sukupolvensa aiempien sukupolvien elämäntavan jatkajana Oppilas saa valmiuksia toimia kansanvälisessä yhteistyössä Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Oppilas oppii ymmärtämään, että yksilön valinnoilla on vaikutusta yhteiseen tulevaisuuteen Arviointi Arviointikriteerit arvosanalle 5 Oppilas on suorittanut kirjalliset tehtävät hyväksytysti ja osallistunut oppitunneille säännöllisesti. (Ks. myös yltä yleiset arviointiperusteet historian opetuksessa.) Arviointikriteerit arvosanalle 8 Oppilas on osannut suunnitella omaa työtään ja tehnyt annetut tehtävät huolella loppuun saakka. Hän on erilaisissa tehtävissä osoittanut saavuttaneensa asetetut tavoitteet keskimäärin hyvin. (Ks. myös yltä yleiset arviointiperusteet historian opetuksessa.) Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Tiedon hankkiminen menneisyydestä Oppilas osaa erotella asiaa selittävät tekijät vähemmän tärkeistä pystyy lukemaan erilaisia lähteitä ja tulkitsemaan niitä. Historian ilmiöiden ymmärtäminen Oppilas -kykenee sijoittamaan opiskelemansa tapahtumat ajallisiin yhteyksiinsä ja niiden avulla aikajärjestykseen. -osaa selittää, miksi jollain elämänalueella toimittiin ennen toisin kuin nykyään.

122

-osaa esittää historiallisille tapahtumille syitä ja seurauksia. Historiallisen tiedon käyttäminen Oppilas -pystyy vastaamaan menneisyyttä koskeviin kysymyksiin käyttämällä eri lähteistä, myös nykyteknologian avulla saamaansa informaatiota -pystyy muodostamaan tapahtumista ja ilmiöistä omia perusteltuja käsityksiä ja arvioimaan niitä.

Yhteiskuntaoppi Yhteiskuntaopin opetus perehdyttää oppilaat suomalaisen yhteiskunnan poliittisiin, taloudellisiin ja sosiaalisiin perusrakenteisiin Opetuksessa pohditaan yksilön asemaa, oikeuksia ja vaikutusmahdollisuuksia demokraattisessa yhteiskunnassa, missä korostuu erityisesti kotikunnan merkitys ja sen kuntalaisilleen tarjoamat mahdollisuudet. Taloustiedon opetuksessa pohditaan erityisesti yksilön merkitystä kansantaloudessa. Yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan yhteiskunnan aktiiviseksi ja vastuulliseksi toimijaksi. Yhteiskuntaopin opiskelussa käytetään vaihtelevia, oppilasta aktivoivia työtapoja sekä hyödynnetään myös tietoverkon suomia mahdollisuuksia. Itsenäisen työskentelyn kautta oppilaita ohjataan löytämään omat vahvuutensa oppijana sekä valitsemaan itse niiden mukaisia työtapoja ja -muotoja. Pari- ja ryhmätyöt ovat keino harjoitella oppimista yhteistyönä. Oppilaita rohkaistaan asettamaan itselleen tavoitteita niin yksilönä kuin ryhmänä sekä seuraamaan tavoitteidensa toteutumista. Yleiset arviointiperusteet Sitä, kuinka oppilas on saavuttanut yhteiskuntaopin opetukselle annetut tavoitteet, mitataan erilaisilla kirjallisilla ja suullisilla tehtävillä. Kirjallisia tehtäviä ovat kokeet, vihkotyö ja muut itsenäisesti tehtävät työt sekä erilaiset ryhmätyöt, joissa oppilas voi osoittaa taitonsa ja tietonsa. Suullisesti oppilas voi osoittaa taitonsa ja tietonsa esim. läksynkuulusteluissa ja opetuskeskusteluissa. Arvioinnissa huomioidaan myös oppilaan taito suunnitella omaa työtään ja saattaa työt loppuun. Hyvä menestys yhdellä arvioinnin osa-alueella voi kompensoida heikompia tuloksia muilla osa-alueilla. Yhteiskuntaopin päättöarvosana perustuu oppilaan 9. luokan aikana osoittamiin tavoitteiden mukaisiin taitoihin. Päättöarvioinnin pohjana ovat valtakunnalliset hyvän arvosanan (8) kriteerit, joihin muiden arvosanojen vaatimukset suhteutetaan. 9. luokka Tavoitteet Oppilas -saa käsityksen yhteiskunnallisen tiedon luonteesta -oppii hankkimaan ja soveltamaan yhteiskuntaa ja talouselämää käsittelevää informaatiota kriittisesti ja toimimaan aktiivisena vaikuttajana -oppii tuntemaan julkiset palvelut -saa valmiuksia työnteon kunnioittamiseen

123

-oppii yrittäjyyden perusteet ja ymmärtää yrittäjyyden merkityksen yhteiskunnan hyvinvoinnin tekijänä -oppii ymmärtämään yhteiskunnallisten päätösten vaikutuksia kansalaisten elämään -kiinnostuu yhteiskunnallisesta osallistumisesta ja vaikuttamisesta -oppii tarkastelemaan ja kehittämään osaamistaan vastuullisena kuluttajana ja yhteiskunnallisena toimijana -tuntee tekojensa oikeudelliset seuraamukset. Sisällöt Aihealueina ovat suomalainen yhteiskunta ja talouselämä sekä Euroopan unioni. Yksilö yhteisön jäsenenä Perhe, erityyppiset yhteisöt sekä vähemmistö- ja osakulttuurit -Erilaiset perhesuhteet ja perheoikeus -Suomen vähemmistöt Yksilön mahdollisuudet toimia kotikunnassa, oman valtion kansalaisena, Pohjoismaissa ja EU:ssa Yksilön hyvinvointi Hyvinvointiyhteiskunnan eri ulottuvuudet -Yhteiskunnan tukimuodot: Tasa-arvo ja kestävä kehitys sekä muut keinot hyvinvoinnin edistämiseksi Vaikuttaminen ja päätöksenteko Kansalaisten mahdollisuudet vaikuttaa Demokratia, vaalit ja äänestäminen -Demokratian käsite -Neljät vaalit Suomessa -Äänioikeus ja vaalikelpoisuus -Äänestyskäyttäytyminen Politiikan ja hallinnon toimijat kunnallisella, valtakunnallisella ja EU-tasolla -Kunnallinen päätöksenteko -Eduskunta, halllitus, presidentti. Valtiollinen päätöksenteko -Parlamentti, neuvosto, komissio. Päätöksenteko unionissa Media ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen Kansalaisen turvallisuus Oikeusjärjestelmä, yksilön oikeudet ja velvollisuudet sekä oikeudellinen vastuu -Tuomioistuimet ja niissä tuomittavat rangaistukset -Oikeudenkäynti käräjäoikeudessa Turvallisuuspolitiikka: ulkopolitiikka, maanpuolustus -Yleinen asevelvollisuus Taloudenpito Yksityisen taloudenpidon periaatteet -Säästäminen ja sijoittaminen -Maksamisen eri vaihtoehdot -Kun rahat ei riitä…

124

Työnteko ja yrittäjyys -Yrityksen perustaminen ja toiminta -Työntekijänä yrityksessä -Työmarkkinajärjestöt Kansantalous Yksilö ja kotitaloudet kuluttajina ja talouden toimijoina -Kansantalouden kiertokulku -Kuluttamisen ja säästämisen vaikutukset kansantaloudelle ja globaalille taloudelle Ulkomaankaupan ja globaalitalouden merkitys -Globalisaation hyvät ja huonot puolet Talouspolitiikka Talouden suhdannevaihtelut, työttömyys ja inflaatio sekä niiden vaikutukset yksityistalouksiin Julkinen talous ja verotus -Henkilöverotuksen periaatteet ja merkitys Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen Oppilas oppii arvioimaan toimintansa eettisyyttä ja tunnistamaan oikean ja väärän Oppilas oppii tunnistamaan oman oppimistyylinsä, kehittämään itseään oppijana ja toimimaan ryhmän jäsenenä Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Oppilas saa valmiuksia toimia kansainvälisessä yhteistyössä. Viestintä- ja mediataito Oppilas oppii kehittämään tiedonhallintataitojaan sekä valikoimaan ja hyödyntämään hankkimiaan tietoja Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Oppilas oppii mahdollisuutensa osallistua yhteisten asioiden hoitoon Oppilas oppii ymmärtämään yhteiskunnan toimintaa ja merkitystä Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Oppilas oppii ymmärtämään hyvinvoinnin uhkia ja mahdollisuuksia globaalilla tasolla Oppilas oppii ymmärtämään, että yksilön valinnoilla on vaikutusta yhteiseen tulevaisuuteen Turvallisuus ja liikenne Oppilas oppii tuntemaan yhteiskunnan hyvinvointipalveluja Arviointi Arviointikriteerit arvosanalle 5 Oppilas on suorittanut kirjalliset tehtävät hyväksytysti ja osallistunut oppitunneille säännöllisesti.

125

(Ks. yltä yleiset arviointiperusteet yhteiskuntaopin opetuksessa.) Arviointikriteerit arvosanalle 8 Oppilas on osannut suunnitella omaa työtään ja tehnyt annetut tehtävät huolella loppuun saakka. Hän on erilaisissa tehtävissä osoittanut saavuttaneensa asetetut tavoitteet keskimäärin hyvin. (Ks. yltä yleiset arviointiperusteet yhteiskuntaopin opetuksessa.) Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Yhteiskunnallisen tiedon hankkiminen ja käyttäminen Oppilas -kykenee tulkitsemaan kriittisesti median välittämiä tietoja, tilastoja ja graafisia esityksiä -pystyy perustelemaan käsityksiään yhteiskunnallisista asioista -osaa vertailla yhteiskunnallisen päätöksenteon ja taloudellisten ratkaisujen eri vaihtoehtoja ja niiden seurauksia. Yhteiskunnallisen tiedon ymmärtäminen Oppilas -ymmärtää, että yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja taloudellisissa ratkaisuissa on olemassa useita vaihtoehtoja -ymmärtää yhteiskunnallisen ja taloudellisen toiminnan eettisiä kysymyksiä.

Musiikki Peruskoulun musiikkikasvatuksen päämääränä on oppilaan koko persoonallisuuden kehittäminen. Oppilas saa elämyksiä, kokemuksia ja valmiuksia tuottamalla itse musiikkia. Hän saa musiikkikultturellisesti laajan sivistyksen. Opetuksen tehtävänä on luovan ilmaisukyvyn kehittäminen, musiikin perustietojen ja -taitojen antaminen, oppilaan arviointi- ja valintakyvyn kehittäminen sekä yhteistoimintavalmiuksien ja myönteisten asenteiden edistäminen. Esteettisen kasvatuksen alueella musiikki auttaa tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä kulttuuriperintöä sekä auttaa ymmärtämään ja hyväksymään muita kulttuureita. Musiikkikasvatus ohjaa pysyvään musiikin harrastamiseen kasvattamalla arviointikykyisiä kulttuurikansalaisia. Musiikilla on keskeinen tehtävä oppilaan terveen identiteetin kuten myönteisen minäkäsityksen, itsetunnon, tunne- elämän ja luovuuden kehittäjänä. Musiikinopetuksessa työtavat ovat poikkeuksetta yhteistoiminnallisia, näin ollen musiikki kasvattaa sosiaalisuuteen ja tukee koulun yleistä sosiaalista kasvatusta. Tavoitteet Oppilas saa valmiudet omalle ja ryhmässä tapahtuvalle musiikin harrastamiselle. Oppilas saa perustan pysyvälle musiikin harrastamiselle. Oppilas saa kokemuksia ja elämyksiä jotka rakentavat myönteistä minäkuvaa. Oppilas kykenee musiikin valintaan ja arviointiin. Oppilaan musiikkikultturellinen maailmankuva laajenee ja jäsentyy Oppilas saa hallintaansa musiikillisen ilmaisun perustaidot ja - tiedot. Oppilaan luovuuden ja musiikillisen ilmaisun ja keksinnän vapautuminen. Ilmapiirin luominen, missä oppilas uskaltaa olla rohkea, avoin, ottaa vastuuta sekä olla yhteydessä muiden kanssa

126

Työtavat Musiikinopetus on jaettu kolmeen osa- alueeseen: musisointi, musiikin kuuntelu ja musiikin tuntemus. Ne liittyvät kiinteästi toisiinsa ja muodostavat musiikinopetuksen kokonaisuuden. Kuuntelemisen taito on perustana kaikelle musiikilliselle toiminnalle. Musisointiin kuuluu laulaminen, soittaminen, musiikillinen keksintä ja muu musiikin esittäminen ja tuottaminen. Tavoitteena on, että oppilas oppii käyttämään ääntään siten, että hän pystyy osallistumaan yhteislauluun ja laulamaan mukana. Oppilas oppii soittamaan jotakin rytmi- tai säestyssoitinta niin, että hän pystyy osallistumaan yhteissoittoon. Hän pystyy yksin tai ryhmässä keksimään ja toteuttamaan jonkin musiikillisen idean. Musiikin kuuntelussa oppilas tarkastelee ääniympäristöä, ottaa vastaan musiikkia, eläytyy siihen ja oppii ymmärtämään sitä. Tavoitteena on, että oppilas oppii tarkastelemaan ääniympäristöä ja kuuntelemaan musiikkia keskittyneesti sekä oppii esittämään perusteltuja näkemyksiään kuulamastaan ja että oppilas oppii kuuntelemaan sekä omaa että muiden tuottamaa musiikkia niin, että hän pystyy musisoimaan yhdessä muiden kanssa. Edellytyksenä on, että oppilas kuuntelee keskittyneesti ja osaa tehdä havaintoja kuunnellessaan. Musiikin tuntemukseen kuuluu musiikin peruskäsitteet sekä keskeisiä musiikin ilmaisumuotoja ja traditioita. Aihepiirejä voidaan toteuttaa yksilö- ja ryhmätyönä. Oppiaineen arviointiperusteet Arviointi kohdistuu koko musiikinopetukseen, jossa on mukana sekä prosessi että tuotos. Arviointi perustuu oppilaan musiikilliseen osallistumiseen ja toimintaan koulussa. Arvosana koostuu eri alueiden arvioinnista, mutta ei välttämättä niiden keskiarvosta, vaan voidaan painottaa oppilaan parasta osaamisaluetta. Oppilaan osaaminen voi ilmetä millä tahansa musiikinopetuksen osa- alueella. Peruskoulun musiikinopetuksen arviointikeinoina voidaan opetuksen sisällöstä riippuen käyttää oppilaan toimintaa yksin ja ryhmässä, erilaisia lauluja soittotehtäviä, tunnistamis- , erottelu- ja valintatehtäviä sekä oppilaan itsearviointia, projektitöitä, kirjallisia tuotoksia ja kirjallista koetta. 7. luokka Tavoitteet Tavoitteena on vahvistaa peruskoulussa aiemmin hankittuja tietoja ja taitoja. Vahvistetaan perusmusisointitaitoja. Tutustutaan bändisoittimiin itse soittamalla. Vahvistetaan omaa äänellistä ilmaisua laulun keinoin. Musiikin kuuntelun avulla opitaan 1. havainnoimaan ja arvioimaan ääniympäristöä 2. vahvistetaan kulttuuri- identiteettiä suomalaisena

127

3. tutustutaan muiden kulttuurien musiikkiin 4. musiikin tekemisen yhteydessä hahmotetaan musiikin elementtejä sekä opitaan käyttämään musiikin käsitteitä ja merkintöjä 5. toteutetaan omaa luovuutta musiikin keinoin Sisällöt Seitsemännen luokan musiikki sisältää yleiskatsauksen musiikin eri osa- alueisiin. Tutustumisen kohteena ovat : Ääni Suomen kansanmusiikki Musiikkia eri kulttuureista Sinfoniaorkesterin soittimet Juhla- aikojen musiikki Musisointi: laulaminen ja soittaminen 1) Ääni Tutustumme ihmisääneen: äänen syntyminen, ääniluokat, kuorotyypit, äänenkäyttöharjoituksia, äänen huoltaminen 2) Suomen kansanmusiikki Aiheena vanha ja uusi kansanmusiikki. Tutustutaan kansanmusiikin lauluperinteeseen sekä vanhoihin ja uusiin kansanmusiikin soittimiin. Opetellaan 5-kielisen kanteleen soittoa. 3) Musiikkia eri kulttuureista Tutustutaan valikoiden eri maiden musiikkiperinteeseen 4) Sinfoniaorkesterin soittimet Tutustutaan sinfoniaorkesteriin ja sen soittimiin. Kuunnellaan orkesterimusiikkia. 5) Juhla-aikojen musiikki Huomioidaan soitettavassa ja laulettavassa ohjelmistossa lukuvuoden kiertoon liittyvät juhla- ajat. 6) Musisointi Soittaminen: Opetellaan sähköbasson, akustisen kitaran sekä rumpujen perustekniikkaa. Kansanmusiikin yhteydessä opitaan 5-kielisen kanteleen soittoa. Soittotaitojen pohjalta harjoitellaan yhteismusisointia. Laulaminen: Laulettavat laulut edustavat musiikin eri lajeja. Opetellaan suomalaisia perinnelauluja. Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen Yhteismusisointi kasvattaa yhteisvastuullisuuteen ryhmässä. Musiikin ja musiikkiharrastuksen merkitys oman fyysisen ja psyykkisen kasvun sekä

128

yhteistoiminnan tukena ja vahvistajana Kulttuuri- identiteetti ja kansainvälisyys Suomalainen, pohjoismainen ja eurooppalainen musiikkiperinne Vieraiden kulttuurien musiikkiperinne Monikulttuurisuus, ihmisoikeudet ja suvaitsevaisuus Osallistuva kansalaisuus Pitkäjänteisyys ja yhteistyötaidot musisoinnissa Musiikki vaikuttajana yhteisössä ja yhteiskunnassa Viestintä ja mediataito Eettisyys ja esteettisyys valinnoissa Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Terveysriskit äänenkäytössä. Arviointi Arviointiperusteet arvosanalle 8 Arvosanaan 8 edellytetään, että oppilas pystyy laulamaan laulun melodian ja rytmin lähes oikein. Arvosanaan ei vaadita sävelpuhtautta. Soiton arvioinnissa oppilas pystyy soittamaan perussykettä seuraten ja hallitsee käytettävissä olevan soittimen perustekniikan. Musiikillisessa keksinnässä edellytetään , että oppilas osallistuu tehtävän suunnitteluun ja toteuttamiseen ja että hän osaa käyttää niissä musiikin elementtejä. Musiikin kuuntelussa oppilas osaa kuunnella keskittyneesti ja tehdä havaintoja kuunnellessaan sekä pystyy olemaan osana musisoivaa ryhmää ja tuomaan musisointiin oman osuutensa. Oppilaan edellytetään myös ottavan huomioon muiden musiikilliset osuudet niin että se ilmenee hänen toiminnassaan ryhmän jäsenenä. Musiikin tuntemuksessa oppilas osaa erottaa joitakin piirteitä musiikista niin, että pystyy niiden perusteella tunnistamaan ja nimeämään kuunneltavaa musiikkia. Saadakseen arvosanan 5 oppilas pyrkii musiikin oppiaineen tavoitteiden saavuttamiseen, vaikka pystyy vain jossain määrin osoittamaan keskimmäisen arvosanan 8 edellyttämää osaamista.

Kuvataide Peruskoulun kuvataideopetuksen tehtävänä on tukea oppilaan kuvallisen ajattelun ja esteettisen ja eettisen tietoisuuden kehittymistä sekä antaa valmiuksia omaan kuvalliseen ilmaisuun. Keskeistä kuvataideopetuksessa on ymmärtää visuaalisen kulttuurin ilmenemismuotoja yhteiskunnassa: taidetta, mediaa ja ympäristöä. Opetuksen tavoitteena on, että oppilaalle syntyy henkilökohtainen suhde taiteeseen. Kuvataiteen opetus luo perustaa suomalaisen ja oppilaan oman kulttuurin sekä hänelle vieraiden kulttuurien

129

visuaalisen maailman arvostamiselle ja ymmärtämiselle. Kuvataiteen opetuksessa kehitetään taitoja, joita tarvitaan kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Taiteellisen ilmaisun ja toiminnan lähtökohtina ovat ympäristön kuvamaailma, aistihavainnot, mielikuvat ja elämykset. Opetuksen tavoitteena on kehittää mielikuvitusta ja edistää oppilaiden luovan ongelmanratkaisun ja tutkivan oppimisen taitoja. Aihepiirit kytketään oppilaalle merkityksellisiin kokemuksiin. Kuvataiteen opetuksessa tulee ottaa huomioon oppiaineen sisäinen integraatio, jolloin ilmaisulliset, taidolliset ja tiedolliset tavoitteet toteutuvat samanaikaisesti kuvallisissa harjoituksissa. Kuvataiteen keskeisiä sisältöalueita voidaan käsitellä samassa tehtävässä. Oppiaineelle on ominaista teemallisuus, joka mahdollistaa kiireettömän ilmapiirin ja pitkäjänteisen työskentelyn. Kuvataiteen opetuksessa 5-9 luokalla painotetaan kuvan merkitystä ilmaisun ja viestinnän välineenä sekä kuvallisen ilmaisun perusteiden ja tekotapojen sekä mediateknologian hallintaa. Opetuksessa kehitetään oppilaan taiteen ja taidehistorian tuntemusta sekä kuvantulkintataitoja kuvallisten tehtävien avulla. Tavoitteena on, että oppilaiden ymmärrys eri kulttuureista ja niiden välisestä vuorovaikutuksesta kehittyy. Oppimistilanteiden tulee tukea oppilaiden mahdollisuuksia yhdessä työskentelyyn ja vuorovaikutukseen sekä yhteisiin taide-elämyksiin. Tavoitteena on, että opetuksessa oma työskentely, työprosessin tallentaminen ja arviointi yhdessä toisten kanssa kehittävät oppilaan ymmärrystä kuvataiteen prosesseista ja tukevat kuvallisen ajattelun kehittymistä ja taiteellista oppimista. 7. luokka Tavoitteet Oppilas oppii -työskentelemään itsenäisesti ja yhteisön jäsenenä kuvataiteen projekteissa -tuntemaan kuvataiteen ja kuvaviestinnän keskeisiä ilmaisutapoja, materiaaleja, tekniikoita ja työvälineitä ja käyttää niitä tarkoituksenmukaisesti omassa ilmaisussaan -nauttimaan omien ajatustensa, mielikuviensa ja tunteidensa ilmaisemisesta kuvallisesti -arvioimaan omaa ja toisten kuvallista ilmaisua ja työtapoja, sisällöllisiä, kuvallisia ja teknisiä ratkaisuja sekä käyttämään kuvataiteen keskeisiä käsitteitä -hyödyntämään kulttuuripalveluja ja sähköisiä viestimiä oman työskentelyn, tiedonhankinnan ja elämysten lähteinä tarkastelemaan ja arvioimaan taidetta, kuvaviestintää ja ympäristöä eettisestä ja esteettisestä näkökulmasta ymmärtämään kuvallisen viestinnän vaikuttamisen keinoja ymmärtämään taiteen tapoja käsitellä elämän erilaisia ilmiöitä Sisällöt Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu -piirustus, grafiikka, maalaus, keramiikka, kuvanveisto, tilataide ja taide ympäristössä, kuvallisen ajattelun syventäminen, eri piirtimien ilmaisullinen käyttö, grafiikassa linografiikka -kuvasommittelun perusteita: piste, viiva, pinta, tila, muoto, valo, varjo, väri, rytmi, jännite, tasapaino, liike, aika, kuvalliset muuntujat esim. koko, määrä -kuvataiteen tyylejä ja kuvasymboliikkaa omassa kuvailmaisussa

130

-omien havaintojen, ajatusten ja mielikuvien ilmaiseminen kuvallisin keinoin Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen -keskeisiä piirteitä taiteen historiassa ja nykytaiteessa sekä eri kulttuurien kuvamaailmassa. Suomen taiteen kultakausi, nykytaide -ohjattuja näyttely- tai museovierailuja, taiteilijan työhön tutustumista ja tietoverkon kulttuuripalvelujen hyödyntämistä -kuvien analysointia: taidekuvan rakenteen tutkimista, sisällöllistä tulkintaa ja taidekritiikkiä Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu -luonnon ja rakennetun ympäristön vuorovaikutuksen tarkastelua, rakennusperinnön tutkimista sekä erilaisten ympäristöjen tarkastelua ja arviointia esteettisestä, eettisestä, ekologisesta ja suunnittelun näkökulmasta -arkkitehtuurin ja muotoilun ilmaisukeinoihin , tyylipiirteisiin ja perinteisiin tutustumista -suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun tärkeimpiin edustajiin tutustumista: Alvar Aalto, Lars Sonck, Reima ja Raili Pietilä -tilan havainnointia, suunnittelua ja rakentamista, muotoiluprosessiin tutustumista, materiaalin ja käyttötarkoituksen yhteyden tarkastelua. Tutustutaan käsitteisiin design, kitsch, rihkama Media ja kuvaviestintä -kuvan käyttötarkoituksen tarkastelemista mediassa, mediaesitysten rakenteellista ja sisällöllistä analyysiä -valokuvausta tai video- ja digitaalista kuvausta ja digitaalista kuvankäsittelyä -kuvakerronnan muotoja: kuvituksen, sarjakuvan ja liikkuvan kuvan erityispiirteitä, kuvakoot kerraten ja syventäen -graafista suunnittelua: kuvan ja sanan yhdistämistä, typografian ja taiton perusteita -mainonnan kanavia ja ilmaisukeinoja, internetin hyödyntäminen -elokuvien ja televisio-ohjelmien analysointia Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen Kuvataide tukee oppilaan kokonaisvaltaista ihmisenä kasvamista ja elämän hallinnan kehittymistä. Yksilöllisyys, terve itsetunto ja yhteisöllisyyden kehittäminen kuuluvat luontevasti kuvataiteen tavoitteisiin ja sisältöihin. Taidekasvatus tukee ihmisen psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja auttaa tunteiden tunnistamisessa ja käsittelemisessä. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Kuvataide auttaa oman kulttuuri-identiteetin löytämisessä ja avaa näkökulmia kansainvälisyyteen. Kuvataiteen oppisisältöihin kuuluvat mm. taidehistoria, eri kulttuurien taide, muotoilu ja tavarakulttuuri. Taidekasvatus tukee monikulttuurista koulua. Viestintä ja mediataito Kuvallinen viestintä ja mediataito on yksi kuvataiteen sisältöalueista. Kuvataide kehittää oppilaan kykyä hankkia, vertailla ja valikoida tietoa. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Kuvataiteen keinoin voi osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä pyrkiä vaikuttamaan ja ottamaan kantaa. Oppilaat voivat vaikuttaa omassa koulussa ja

131

elinympäristössä tuomalla oman näkemyksen toisten katsottavaksi. Kuvataitelijan ammattikuva. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Ympäristökasvatus kuuluu kuvataiteen sisältöalueisiin. Kuvataiteessa on tärkeää oppia näkemään ja havainnoimaan, huomiota kiinnitetään vuorovaikutukseen ja muutoksiin. Järkevällä materiaalinkäytöllä ja kierrätyksellä otetaan vastuuta kestävästä tulevaisuudesta. Turvallisuus ja liikenne Kuvataiteen opetuksessa muotoilu- tai ympäristönsuunnittelutehtävä turvallisuusnäkökohdat huomioiden. Ihminen ja teknologia Kuvataiteen opetuksessa tutustutaan esimerkiksi grafiikan menetelmiin. Erilaisia väripigmenttejä käytetään ja vertaillaan niiden ominaisuuksia. Tietotekniikkaa hyödynnetään kuvankäsittelyssä. Kuvataan digitaalikameralla. Arviointi Arviointikriteerit arvosanalle 5 Oppilas -pystyy osoittamaan jossain määrin tavoitteiden suuntaista työskentelyä ja osaamista -osoittaa satunnaista kiinnostusta kuvataiteen opiskeluun -saa valmiiksi lukukauden aikana ainakin yhden työn Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu Oppilas osaa -ilmaista itseään kuvallisin keinoin -käyttää kuvan rakentamisen keinoja ja kuvataiteen ja kuvallisen median keskeisiä materiaaleja ja työskentelytekniikoita -valita työskentelyssään tavoitteisiinsa sopivimpia materiaaleja ja tekniikoita -selostaa kuvan tekemisen prosessia luonnoksista valmiisiin töihin Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen Oppilas osaa -tunnistaa joitakin keskeisiä kuvataiteen ilmiöitä ja sijoittaa niitä ajalliseen ja kulttuuriseen yhteyteen -tarkastella ja tulkita taiteen ja viestinnän kuvia -hyödyntää taiteilijavierailuja, näyttely- ja museokäyntejä ja internetin kulttuuripalveluja Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu Oppilas -osaa erottaa, arvioida ja arvottaa erilaisten ympäristöjen ja esineitten esteettisiä ja ekologisia ominaisuuksia -tuntee suunnittelu- ja muotoiluprosessin eri vaiheet ja osaa soveltaa niitä työskentelyssään -osaa tunnistaa kulttuuri- ja tyylipiirteitä arkkitehtuurissa ja esineissä

132

Media ja kuvaviestintä Oppilas osaa -kuvaviestinnän ja mediateknologian perusteita: valokuvausta tai videokuvausta ja digitaalista kuvan käsittelyä ja graafista suunnittelua -analysoida mediaesitysten sisältöjä, rakennetta ja visuaalista toteutusta Työskentelytaidot ja tiedonhankintataidot Oppilas -osaa havainnoida ja arvioida omaa oppimistaan ja hyödyntää muilta saatua palautetta omassa työskentelyssään -osaa taltioida työskentelyprosessiaan ja käyttää sitä hyödykseen itsearvioinnissa -pystyy tehtävän mukaisesti sekä itsenäiseen työskentelyyn että vuorovaikutteiseen yhteistyöhön muiden kanssa -osaa ohjatusti käyttää taideteoksia, ympäristön kuvia, luonnon- ja rakennettua ympäristöä, kirjoja, lehtiä, museoita, gallerioita ja tietoverkkoa tietojen ja elämysten lähteinä.

Tekstiilityö Käsityön opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaan käsityötaitoa niin, että hänen itsetuntonsa sen varassa kasvaa ja hän kokee iloa ja tyydytystä työstään. Lisäksi hänen vastuuntuntonsa työstä ja materiaalin käytöstä lisääntyy ja hän oppii arvostamaan työn ja materiaalin laatua ja suhtautumaan arvioiden ja kriittisesti sekä omiin valintoihinsa että tarjolla oleviin virikkeisiin, tuotteisiin ja palveluihin. Opetus toteutetaan oppilaan kehitysvaihetta vastaavin aihepiirein ja projektein kokeillen, tutkien ja keksien. Käsityön opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen ja itsenäiseen työntekoon, kehittää luovuutta, esteettisiä, teknisiä ja psyykkis-motorisia kykyjä, ongelmanratkaisutaitoja sekä ymmärrystä teknologian arkipäivän ilmiöistä. Oppilasta johdatetaan tutustumaan suomalaiseen ja myös muiden kansojen käsityön kulttuuriperinteeseen. Käsityön opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 5-9 on syventää ja kartuttaa oppilaan käsityötietoja ja -taitoja siten, että hän kykenee entistä itsenäisemmin tekemään tarkoituksenmukaisia materiaali-, työtapa- ja työvälinevalintoja käsityöprosessin eri vaiheissa. Häntä rohkaistaan luovaan suunnitteluun ja itseohjautuvaan työskentelyyn sekä ohjataan arvostamaan työn ja materiaalin laatua. Oppilaiden yhteistyötaitoja kehitetään toteuttamalla yhteishankkeita oppilasryhmissä eri oppiaineitten ja paikkakunnan työ-, tuotanto- ja kulttuurielämän edustajien kanssa. Opetus käsittää kaikille oppilaille yhteisesti sekä teknisen työn että tekstiilityön sisältöjä, minkä lisäksi oppilaalle annetaan mahdollisuus painottua käsityöopinnoissaan kiinnostuksensa ja taipumustensa mukaan joko tekniseen työhön tai tekstiilityöhön. Tavoitteet Oppilas -oppii tuntemaan käsityöhön liittyviä käsitteitä ja käyttämään erilaisia materiaaleja, työvälineitä ja menetelmiä -omaksuu positiivisen asenteen työsuojeluun, oppii turvallista työvälineiden, koneiden ja laitteiden käyttöä sekä oppii huolehtimaan oppimisympäristönsä viihtyisyydestä

133

-oppii käsityön perustekniikoita ja tuotesuunnittelua sekä harjaantuu niiden edellyttämissä taidoissa, jolloin hänen ajattelun taitonsa ja luovuutensa kehittyvät -oppii avaruudellista hahmottamista suunnittelussaan ja työskentelyssään -oppii kiinnittämään huomiota tuotteiden esteettisiin ominaisuuksiin, väreihin ja muotoihin -oppii valmistamaan, huoltamaan ja korjaamaan arkipäivän käytännöllisiä tuotteita -oppii ottamaan vastuuta omasta esineympäristöstään ja ymmärtää, että tuotteilla on elinkaari -tutustuu tietoteknisten välineiden käyttöön käsityöprosessin eri vaiheissa ja erilaisissa -oppimisympäristöissä -oppii vähitellen hallitsemaan kokonaisen käsityöprosessin -tutustuu arkielämään liittyvään teknologiaan -oppii arvioimaan ja arvostamaan omaa ja muiden työtä. -oppii suunnittelemaan ja valmistamaan laadukkaita, tarkoituksenmukaisia ja esteettisiä tuotteita sekä ottamaan työskentelyssään huomioon myös eettiset, ekologiset ja taloudelliset arvot -perehtyy suomalaiseen ja soveltuvin osin myös muiden kansojen muotoilu-, käsityö- ja teknologiakulttuuriin saaden siten ainesta oman identiteettinsä rakentamiseen ja omaan suunnittelutyöhönsä -perehtyy perinteiseen ja nykyaikaiseen teknologiaan liittyviin tietoihin ja taitoihin, joita voi soveltaa arkielämässä, jatko-opinnoissa, tulevissa työtehtävissä ja harrastuksissa -oppii arvostamaan ja tarkastelemaan kriittisesti omaa ja muiden työtä sekä etsimään luovia ratkaisuja havaitsemiinsa ongelmiin itsenäisesti ja yhteistyössä muiden kanssa käyttäen apunaan erilaisia tietolähteitä -oppii ottamaan kantaa teknologian kehittymiseen ja sen merkitykseen ihmisten, yhteiskunnan ja luonnon hyvinvoinnissa -oppii ymmärtämään yritystoimintaa ja teollisia tuotantoprosesseja. Sisällöt Käsityön yleiset sisällöt -tuote- ja prosessi-ideointi -muodot, sommittelu ja värit -materiaali- ja kuluttajatietous -tarkoituksenmukainen materiaalien käyttö -erilaiset työjärjestykset ja työohjeet -käsityössä esiintyvien ongelmien ja sovellusten yhteys muihin oppiaineisiin, muun muassa kuvataiteeseen, luonnontieteisiin ja matematiikkaan -erilaisia suunnitelmien ja tuotosten kuvaus-, raportointi- ja dokumentointitekniikoita -tietoa ja elämyksiä suomalaisesta kulttuurista, perinteestä ja muotoilusta sekä vaikutteita muista kulttuureista -oman paikkakunnan tuotantoelämään ja yrittäjyyteen tutustuminen -oman työskentelyn ja sen tulosten arviointi sekä osallistuminen myös toisten töiden yhteiseen tarkasteluun Tekstiilityön sisällöt Visuaalinen ja tekninen suunnittelu -tekstiili- ja muotihistoriaa soveltuvin osin kodin tekstiilejä ja vaatetusta koskevien aihepiirien yhteydessä

134

-sisustustekstiilien, vaatteiden ja tekstiilitaiteen symbolinen merkitys eli viesti -tietoteknisiä sovelluksia ja uusi teknologia suunnittelun apuvälineinä -tekstiilituotteiden kolmiulotteisen muodon konstruointi, esimerkiksi kaavoituksen perusteita -tekstiilimateriaalien tarkoituksenmukainen ja luova käyttö eri käyttötarkoituksissa ja eri tekniikoin Valmistaminen -tekstiilityön perinteisiä ja moderneja työvälineitä ja koneita, niiden oikea valinta käyttökohteeseen, toimintaperiaatteet, turvallinen käyttö sekä huolto -tekstiilityön eri materiaaleja ja valmistustekniikoita sekä niiden valinta, yhdistäminen ja työstäminen luovasti -tekstiilituotteiden hoito ja huolto sekä kierrätys Oppiaineen arviointiperusteet Käsityössä arvioidaan visuaalista ja teknistä suunnittelua, valmistamista sekä itsearviointia ja prosessin pohdintaa. Käsityön arvioinnin osa-alueet

Valmistaminen Itsearviointi ja prosessin pohdinta Visuaalinen ja tekninen suunnittelu

Päättöarviointi 7-9 lk Koulu-ura Kuvio: Käsityöprosessin keskinäisten suhteiden viitteellinen muuttuminen oppilaan koulu-uran aikana. Kuvio on suuntaa antava, ei tarkka. Kuviossa valmistamisen osuus oletetaan alaluokilla suuremmaksi. Visuaalisen ja teknisen suunnittelun osuus kasvaa koulu-uran edetessä. Itsearviointi ja prosessin pohdinta tulee suunnittelun ja valmistamisen päälle. Visuaalisessa ja teknisessä suunnittelussa arvioidaan oppilaan luovuutta ja ideointikykyä, ongelmanratkaisutaitoa, valintojen tekemistä sekä suunnitelmien dokumentointia kullekin luokka-asteelle sopivalla tavalla. Valmistamisessa arvioidaan tuotosta, perustekniikoiden hallintaa, työvälineiden ja laitteiden käyttöä sekä huolellisuutta. Näiden lisäksi kiinnitetään huomio oppilaan työskentelytapoihin, tiedonhankintataitoihin, aktiivisuuteen, opiskeluasenteeseen sekä yhteistyötaitoihin.

135

Itsearvioinnissa ja prosessin pohdinnassa arvioidaan oppilaan kykyä arvioida omaa työskentelyään ja oppimistaan sekä kritiikinsietokykyä ja halua suunnata toimintaa palautteen mukaisesti. Oppilas saa realistisen kuvan omista taidoistaan ja ymmärtää työskentelyn arvioinnin perusteet. Työturvallisuus Työturvallisuus on käsityöoppiaineessa hyvin tärkeää. Työturvallisuuden ylläpitäminen ja opettaminen vaativat monenlaisia toimenpiteitä: ryhmäkoon pitämistä sellaisena, että jokaiselle oppilaalle löytyy työskentelypaikka, turvallisuusvälineitä ja kunnossa olevat laitteet ja koneet. Opetellaan kone koneelta, laite laitteelta, miten sitä käytetään turvallisesti ja mitä voi mennä pieleen. Käytetään suojaimia, myös ja varsinkin opettaja. Oppilaat huolehtivat siitä, että luokka on siisti ja työkalut ovat paikallaan, kun lopetetaan. 7. luokka Tavoitteet ja sisällöt Käsityön opetuksen ydintehtävänä vuosiluokalla 7 on syventää ja kartuttaa oppilaan käsityötietoja ja -taitoja siten, että hän kykenee entistä itsenäisemmin tekemään tarkoituksenmukaisia materiaali-, työtapa- ja työvälinevalintoja käsityöprosessin eri vaiheissa. Häntä rohkaistaan luovaan suunnitteluun ja itseohjautuvaan työskentelyyn sekä ohjataan arvostamaan työn ja materiaalin laatua. Oppilaiden yhteistyötaitoja kehitetään toteuttamalla yhteishankkeita oppilasryhmissä sekä eri oppiaineitten kanssa. Opetus käsittää kaikille oppilaille yhteisesti sekä teknisen työn että tekstiilityön sisältöjä, minkä lisäksi oppilaalle voidaan antaa mahdollisuus painottua käsityöopinnoissaan kiinnostuksensa ja taipumustensa mukaan joko tekniseen työhön tai tekstiilityöhön.

136

TEKSTIILITYÖN TARKENNETUT SISÄLLÖT 7. LUOKALLE

SUUNNITTELU Oppilas suunnittelee annettujen mahdollisuuksien rajoissa omien tietojensa ja taitojensa mukaisen esteettisen ja käyttötarkoitukseen sopivan tuotteen. Oppilas kuvaa tuotesuunnitelmiaan sanallisesti sekä luonnosten avulla. Suunnittelussa otetaan huomioon materiaalin menekki ja hinta.

ARVIOINTI Arviointi on kokonaisvaltaista. Työskentelyn aikana oppilaalle annetaan kannustavaa palautetta. Oppilas kertoo työskentelystään ja työstään itsenäisesti arvioiden. Oppilas oppii arvostamaan ja tarkastelemaan kriittisesti omaa ja muiden työtä.

TEKSTIILITIETO

Työturvallisuus ja ergonomia Tekstiilien hoito Tekstiilikuidut ja niiden kansainväliset merkit Kuitujen tunnistaminen Kotiseutuperinne ja kansallispuvut

OMPELU Ompelukoneen ja saumurin omatoiminen käyttö Kaavan jäljentäminen Leikkuusuunnitelma Työjärjestys Ohjeen mukaan työskentely Perusvaatteiden suunnittelu ja valmistus

LANKATEKNIIKAT

Yleisimmät merkit ja lyhenteet Neuletiheys Perusneuleet: edestakaisneule, sileä neule, joustinneule ja suljettu neule Ohjeen mukaan työskentely Lankatyön viimeistely Neuletyön suunnittelu ja valmistus

KIRJONTA Konekirjonta tietokoneavusteisella ompelukoneella

ERIKOISTEKNIIKAT JA JUHLAPERINNE

Tutustuminen mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi helmitöihin, huovutukseen, kankaanpainantaan, -maalaukseen tai -värjäykseen Itse tehdyt lahjat ja koristeet

KUDONTA Perussidos, palttina

VAIHTOJAKSO TEKNISEN TYÖN KANSSA

Peruspaketti ompelukoneen käytöstä Tekstiilituotteen suunnittelu ja valmistus

137

Aihekokonaisuudet tekstiilityössä

Ihmisenä kasvaminen Ihmisenä kasvamista tekstiilitöissä edistävät tekemisen ja onnistumisen ilo, virheistä oppiminen, itsearviointi sekä opettajan ja muiden oppilaiden antama palaute

Luokka-asteilla 7, 8 ja 9


Eri kulttuuritaustoista tulleiden käsityöperinteisiin tutustumisen lähtökohtana ovat oppilaiden tuomat ideat ja oppilaiden kiinnostuksen kohteet. Tutustutaan mahdollisuuksien mukaan perinnekäsitöihin ja pukuhistoriaan.

7, 8 ja 9

Viestintä ja mediataito Lopputyö raportoidaan kirjallisesti ja visuaalisesti.

9


Osallistutaan mahdollisuuksien mukaan käsityötapahtumiin ja –kilpailuihin. Pyritään tekemään näyttely- tai museokäynti.

7 ja 8 9


Perehdytään tekstiilituotteen elinkaareen. Kestävä kehitys otetaan huomioon materiaalien valinnoissa ja tehtävissä tuotteissa.

7, 8 ja 9

Turvallisuus ja liikenne Turvallisuus otetaan huomioon harjoittelemalla oikeaa ja tarkoituksenmukaista työvälineiden käyttöä niin että voidaan työskennellä ergonomisesti turvallisessa työympäristössä

7, 8 ja 9

Ihminen ja teknologia Käytetään teknologiaa apuvälineenä ja ajanmukaisia työvälineitä kädentöissä Käytetään ompelukonetta, saumuria, kirjontakonetta ja tietokonetta suunnittelussa ja valmistuksessa mahdollisuuksien mukaan Käytetään ompelukonetta, saumuria, kirjontakonetta, höyrysilityslaitetta ja tietokonetta suunnittelussa ja valmistuksessa mahdollisuuksien mukaan Käytetään ompelukonetta, saumuria, kirjontakonetta, höyrysilityslaitetta, tietokonetta ja skanneria suunnittelussa ja valmistuksessa mahdollisuuksien mukaan

7 8 9

138

Arviointi 7. luokan lopussa arviointi tapahtuu päättöarvioinnin kriteerien mukaisesti. Arviointikriteerit arvosanalle 5 Oppilas -tarvitsee usein ohjausta työssään, työturvallisuudessa sekä työympäristönsä järjestyksen ja työrauhan ylläpidossa -on tutustunut esille tulleisiin työvälineisiin, materiaaleihin ja käsitteisiin -on harjoitellut perustekniikoita Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Visuaalinen ja tekninen suunnittelu Oppilas -havaitsee myös itsenäisesti ongelmia, kehittelee luovasti ideoita ja suunnittelee ohjatusti tuotteita, joissa on pyritty ottamaan huomioon käytettävissä oleva aika, välineet,

materiaalit, tuotteiden esteettisyys, ekologisuus, kestävyys, taloudellisuus ja tarkoituksenmukaisuus -ymmärtää suunnittelemansa tuotteet myös viestiksi ympäristölle -dokumentoi suunnitelman esimerkiksi kuvallisesti, sanallisesti, näyttein, pienoismallin avulla tai muulla tavoin siten, että siitä käy ilmi, millainen idea on ja millä tavoin se on tarkoitus valmistaa -osaa ohjatusti käyttää suunnittelussaan aineksia suomalaisesta ja muiden kansojen muotoilu-, käsityö- ja teknologiakulttuurista. Valmistaminen Oppilas -työskentelee tarkoituksenmukaisesti ja huolellisesti työturvallisuusohjeita noudattaen sekä huolehtii työympäristönsä järjestyksestä ja viihtyisyydestä -hallitsee perustekniikoita siten, että tuotteesta tulee tarkoituksenmukainen, viimeistelty, ekologinen ja esteettinen -osaa työskennellä tavoitteisesti yksin tai tiimeissä -osaa ohjatusti käyttää työssään kehittynyttä teknologiaa ja ymmärtää teknologian käsitteitä, järjestelmiä ja niiden sovelluksia -osaa soveltaa muissa oppiaineissa oppimaansa tietoja ja taitoja. Itsearviointi ja prosessin pohdinta Oppilas -kykenee ohjatusti tarkastelemaan omaa työskentelyään ja oppimistaan -havaitsee vahvuuksia ja heikkouksia prosessissa ja tuloksissa -osoittaa arvioinnissa kritiikinsietokykyä ja haluaa suunnata toimintaansa palautteen mukaisesti -arvioi ideoitaan ja tuotteitaan esteettisin, taloudellisin, ekologisin ja tarkoituksenmukaisuuskriteerein -ymmärtää teknologian, kulttuurin, yhteiskunnan ja luonnon välisiä riippuvuuksia -muodostaa realistisen kuvan taidoistaan ja kehittymismahdollisuuksistaan.

139

Tekninen työ Teknisen työn keskeinen tavoite on antaa oppilaille perusvalmiudet ja -taidot turvalliseen työskentelyyn oppiaineessa. Eri kursseilla opitaan valitsemaan ja työstämään eri materiaaleja erilaisin työvälinein ja menetelmin, samoin opitaan monipuolisia toteuttamistekniikoita, joita sovelletaan käytännön töihin. Ongelmakeskeinen huoltaminen, kunnostaminen ja korjaaminen, sekä ongelmakeskeinen lähestymistapa projektiluonteisissa töissä ovat keskeinen tavoite teknisessä työssä. Oman tekemisen kautta koettu työnilo ja valmiin tuotteen tuoma tyydytys ovat kannustamassa työskentelyyn. 7. luokka Tavoitteet Tavoitteena on antaa mahdollisimman laaja näkemys oppilaalle teknisen työn eri osa-alueista. Tuntien sisältö johdattaa oppilasta valitsemaan myöhemmin ne kurssit, joihin hänellä on taipumusta ja mielenkiintoa. Sisällöt Vuoden aikana oppilaat ovat sekä puutöissä, että metallitöissä. Lisäksi tehdään elektroniikassa lyhyt tutustuminen rakentelusarjan avulla. Tavoitteena on kerrata ala-asteella opitut käsityökalujen käyttö ja samalla tutustutaan niihin käsityövälineisiin, joita ei ole ala-asteella. Vannesahan, puusorvin, hiomakoneiden ja porakoneen käytön opettelu kuuluvat vuoden sisältöihin puutyön osalta. Metallitöissä opetellaan takomaan, hitsaamaan kaasuhitsillä ja mig-hitsillä. Seitsemännen luokan aikana tutustutaan eri raaka-aineisiin ja niiden tarkoituksen mukaiseen käyttöön. Töiden yhteydessä kehittyy materiaali- ja kuluttajatietous puulajeista, metallituotteista, pintakäsittelystä sekä pientarvikkeista. Perustyötavat, liitostekniikat ja viimeistelytyöt käydään vuoden aikana läpi. Tarkoituksena on, että oppilas saisi seitsemännellä luokalla mahdollisimman laajan kuva teknisestä työstä ja suomalaisesta käsityöperinteestä, muotoilusta, sommittelusta ja väreistä. Seitsemännellä luokalla kiinnitetään erityisesti huomiota turvallisen työskentelyn oppimiseen. Työskentely on ohjatusti yksittäistä, jolloin jokainen oppilas tekee itsenäisesti töitään ja parhainten oppii uudet asiat. Oppilas oppii oman työskentelyn ja sen tulosten kriittisen arvioinnin. Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen Oma-aloitteinen työskentely kehittää oppilasta arvioimaan omia tietoja, taitoja ja vahvuuksia. Onnistuneen työskentelyn tuottama mielihyvä auttaa oppilaan kokonaispersoonallisuuden kehittymistä. Kulttuuri-identiteetti Perinteisen käsityötaidon omaksuminen kasvattaa suomalaisen kulttuuri-identiteetin omaksumista.

140

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Oppilaan vastuu kehittyy työturvallisuuden, tuotetietouden ja materiaalituntemuksen kautta. Ihminen ja teknologia Työskentelyn yhteydessä käytetään sekä perinteisiä käsityömenetelmiä että uudempaa teknologiaa. Arviointi Arviointi muodostuu tuotteen arvosanasta ja työskentelystä. Tuotteen arvosanaan vaikuttaa annettujen ohjeiden toteutuminen, viimeistelyn taso, aikataulun noudattaminen ja tekniikoiden hallitseminen. Työskentelyä arvioidessa otetaan huomioon oma-aloitteisuus, pitkäjänteisyys, annettujen ohjeiden noudattaminen, ongelmanratkaisutaito, sosiaalinen kanssakäyminen sekä kiinnostus ainetta kohtaan. Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Visuaalinen ja tekninen suunnittelu Oppilas -Havaitsee myös itsenäisesti ongelmia, kehittelee luovasti ideoita ja suunnittelee ohjatusti tuotteita, joissa on pyritty ottamaan huomioon käytössä oleva aika, välineet, materiaalit, tuotteiden esteettisyys, ekologisuus, kestävyys, taloudellisuus ja tarkoituksenmukaisuus -Ymmärtää suunnittelemansa tuotteet myös viestiksi ympäristölle -Dokumentoi suunnitelman sillä tavoin, että siitä käy ilmi, millainen idea on ja millä tavoin se on tarkoitus valmistaa -Osaa ohjatusti käyttää suunnittelussaan aineksia suomalaisesta muotoilu-, käsityö- ja teknologiakulttuurista. Valmistaminen Oppilas -Työskentelee tarkoituksenmukaisesti ja huolellisesti työturvallisuusohjeita noudattaen sekä huolehtii ympäristönsä järjestyksestä ja viihtyisyydestä -Hallitsee perustekniikoita siten, että tuotteesta tulee tarkoituksenmukainen, viimeistelty, ekologinen ja esteettinen -Osaa työskennellä tavoitteisesti yksin tai tiimeissä -Osaa ohjatusti käyttää työssään kehittynyttä teknologiaa ja ymmärtää teknologian käsitteitä, järjestelmiä ja niiden sovelluksia -Osaa soveltaa muissa oppiaineissa oppimansa tietoa ja taitoa Itsearviointi ja käsityöprosessin sekä sen tulosten pohdinta Oppilas -Kykenee ohjatusti tarkastelemaan omaa työskentelyään ja oppimistaan -Havaitsee vahvuuksia ja heikkouksia prosessissa ja tuloksissa -Osoittaa arvioinnissa kritiikinsietokykyä ja halua suunnata toimintaansa palautteen mukaisesti -Arvioi ideoitaan ja tuotteitaan esteettisin, taloudellisin, ekologisin ja tarkoituksenmukaisuuskriteerein -Ymmärtää teknologian, kulttuurin, yhteiskunnan ja luonnon välisiä riippuvuuksia -Muodostaa realistisen kuvan taidoistaan ja kehittymismahdollisuuksistaan.

141

Liikunta Vuosiluokkien 7-9 liikunnanopetuksessa tulee ottaa huomioon tässä kehitysvaiheessa korostuvat sukupuolten erilaiset tarpeet sekä oppilaiden kasvun ja kehityksen erot. Liikuntakasvatuksen tavoitteena on antaa oppilaille mahdollisuuksia sellaisten tietojen, taitojen ja asenteiden rakentamiseen, että niiden pohjalta on mahdollista valita liikunnallisia vapaa-ajan harrastuksia ja kehittää liikunnallinen elämäntapa. Liikuntakasvatuksella pyrimme edistämään kokonaisvaltaista hyvinvointia, terveyttä, kouluvireisyyttä ja muuta oppimista sekä kehittämään oppilaiden yhteistyötaitoja, vastuullisuutta, toisten auttamishalua ja -valmiutta, itsenäisen työskentelyn taitoja sekä tarjota mahdollisuuksia liikunnalliseen ilmaisuun, liikuntaelämyksiin ja liikuntakulttuurin ymmärtämiseen. Liikunnanopetuksen tehtävät voidaan jakaa liikuntaan kasvattamiseen ja liikunnan avulla kasvattamiseen. Kasvattamisella liikuntaan ymmärrämme terveyteen liittyvän kunnon ja suoritukseen liittyvän kunnon kehittämistä sekä jatkuvan liikuntaharrastuksen herättämistä tietojen, monipuolisten liikuntataitojen sekä myönteisten liikuntakokemusten avulla. Kasvattamisella liikunnan avulla tarkoitamme oppilaan itsetunnon vahvistamista ja persoonallisuuden eheyttämistä sekä sen pohjalta auttamiskäyttäytymisen ja yhteistyötaitojen kehittämistä. Kasvattamista liikuntaan ja kasvattamista liikunnan avulla ei voida useinkaan käytännön toiminnassa erottaa toisistaan. Merkittäviä tekijöitä sekä kasvattamisessa liikuntaan että kasvattamisessa liikunnan avulla ovat opetettavien sisältöjen monipuolisuus, oppituntien ilmapiiri, opettajan ja oppilaiden väliset suhteet, opetusmenetelmät ja -järjestelyt sekä tilannekohtaiset ratkaisut. Opetuksessa otetaan huomioon luonnon olosuhteet ja vuodenajat, paikalliset olosuhteet sekä lähiympäristön ja koulun tarjoamat liikuntamahdollisuudet. Tavoitteet Yleiset liikunnanopetukseen liittyvät tavoitteet voidaan jakaa sosiaaliseettisiin, tiedollisiin ja motorisiin osa-alueisiin. Sosiaaliseettisiin tavoitteisiin kuuluvat: -oppilastovereiden huomioonottaminen ja yhteishengen rakentaminen: taito työskennellä kaikkien ryhmän jäsenten kanssa, kannustaminen ja tunnustuksen antaminen hyvistä yrityksistä ja onnistuneista suorituksista -parhaansa yrittäminen, aktiivinen osallistuminen myös niihin liikuntamuotoihin, jotka eivät kuulu omiin suosikkeihin -työrauhan antaminen toisille -sääntöjen ja ohjeiden noudattaminen -asiallinen kielenkäyttö, muiden mielipiteiden kuunteleminen, neuvottelutaito, kompromissien hyväksyminen -omien virheiden myöntäminen -oppilastovereiden auttaminen ja avun vastaanottaminen -väkivallan välttäminen -voitoista ja onnistumisista iloitseminen suuresti rehentelemättä

142

-epäonnistumisten ja tappioiden kestäminen suuttumatta ja selittelemättä -vastuu liikuntavälineistä ja -tiloista; osallistuminen välineiden ja tavaroiden järjestämiseen -liikunnan ymmärtäminen leikkinä, viihtyisänä yhdessäolona -realistinen kuva itsestään Liikuntatilanteet luodaan turvallisiksi psyykkisesti, sosiaalisesti ja fyysisesti, jokainen oppilas hyväksytään omine liikuntavalmiuksineen. Opettajan tulee paneutua turvallisuuden varmistamiseen, opetuksen eriyttämiseen oppilaan ja ryhmän taitoja vastaavaksi sekä luoda tunneille oppimista edistävä ilmapiiri. Taitojen oppiminen on oppimisen alkuvaiheessa aina sekä tiedollinen että tunteita sisältävä tapahtumaketju, joka vaatii tarkkaavaisuutta ja oleellisten asioiden havaitsemista. Oppilas vertaa uutta tietoa vanhaan jo olemassa olevaan tietoon ja kokemukseen muodostaakseen opiskelemastaan asiasta uuden sisäisen mallin. Oppimistavoitteiden saavuttamiseksi opettaja järjestää oppimisympäristön taitojen oppimista tukevaksi. Opettaja ohjaa oppilasta kiinnittämään huomiota oppimisen kannalta keskeisiin ydinkohtiin. Ohjaus voi olla erilaista riippuen siitä, minkä aistin kautta saatavaa tietoa oppilas pystyy parhaiten hyödyntämään. Motoriset taidot ovat yhteydessä fyysiseen kuntoon. Fyysinen kunto jaetaan terveyteen liittyvään kuntoon ja suoritukseen liittyvään kuntoon. Terveyteen liittyvään kuntoon kuuluvat lihasvoima ja -kestävyys, verenkierto- ja hengityselimistön kestävyys ja nivelten liikkuvuus. Suoritukseen liittyvään kuntoon kuuluvat tasapaino, koordinaatio, ketteryys, nopeus ja suorituskohtainen voima. Opettajan tehtävänä on suunnitella liikuntatuokiot sellaisiksi, että oppilaan fyysinen kunto harjaantuu. Oppilaiden kunnon kehitystä seurataan koululaisten kunnon mittaamiseen laaditun testistön avulla. Kuntotestistön antamia tuloksia käytetään hyväksi opetuksessa ja oppilaat opetetaan seuraamaan oman kuntonsa kehittymistä. Mittaukset suoritetaan enintään kaksi kertaa lukuvuodessa. Oppilaan jatkuvaa liikuntaharrastusta, ympäröivän liikuntakulttuurin tuntemusta ja osallistuvaa kansalaisuutta tuetaan selvittämällä yhdessä oppilaiden kanssa perustietoja erilaisista liikunnan harrastusmahdollisuuksista lähiympäristössä. Työtapoina käytetään monipuolisesti sekä opettajajohtoisia että oppilaslähtöisiä yksilö- ja ryhmätyötapoja. Opettajajohtoisia työtapoja voidaan käyttää esimerkiksi uusien asioiden opetteluvaiheessa. Taitojen harjaannuttamisvaiheessa ryhmätyötavat ovat käyttökelpoisia. Taitojen soveltamisessa voidaan käyttää esimerkiksi ongelmanratkaisutyötapaa. Liikunnassa vaihtelevien työtapojen merkitys on erityisen tärkeä sekä lajitaitojen että sosiaalisten taitojen kehittymisen kannalta. 7. luokka Tavoitteet Oppilas -kehittää edelleen motorisia perustaitoja ja oppii liikunnan lajitaitoja -oppii ymmärtämään liikunnan merkityksen hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämisessä

143

-oppii kehittämään ja tarkkailemaan toimintakykyään -kehittää uimataitoaan -oppii toimimaan turvallisesti ja asianmukaisesti liikuntatilanteissa -oppii toimimaan itsenäisesti ja ryhmässä -opettelee hyväksymään itsensä ja suvaitsemaan erilaisuutta -tutustuu liikunnan harrastusympäristöihin -siirtyy liikennesääntöjä noudattaen liikuntapaikoille -huolehtii puhtaudestaan -pukeutuu lajin ja sään vaatimusten mukaan liikuntatunnille Sisällöt Palloilu Keskeiset tavoitteet eri palloilulajien opettamisessa: kehittää oppilaiden yleistaitavuutta, vahvistaa oppilaiden fyysisiä kunto-ominaisuuksia, kehittää pelien avulla yhteistoimintakykyä, opettaa sääntöjen merkitys ja toteuttaa reilun pelin henkeä, peliajatuksen kehittäminen esim. pien- ja viitepelien sekä ohjauspelien avulla. Koripallo: pallon käsittely ja hallinta: kuljetukset, syötöt, koriin heitto, pelitaktiikan perusteet Lentopallo: perustaidot (liikkuminen, sormi- ja hihalyönti), pien- ja viitepelit Salibandy / sähly: syöttäminen, kuljettaminen, pien- ja viitepelit Jalkapallo: pallon käsittely ja hallinta (syöttäminen, kuljettaminen), pien- ja viitepelit Pesäpallo: heitto, kiinniotto ja lyönti, pien- ja viitepelit, peliä sovelletuin säännöin Juoksupelit: mahdollisuuksien mukaan lippupallo tai ultimate sovelletuin säännöin Keilailu: perustekniikka Mailapelit: sulkapallo mahdollisuuksien mukaan; perustekniikka Perusliikunta/yleisurheilu Keskeisenä tavoitteena ovat taitavuuden kehittäminen, kestävyyden, voiman ja nopeuden harjoittaminen. Mahdollisuuksien (kenttätilanne ja sääolosuhteet) mukaan seuraavia lajeja. Juoksu: juoksun perustekniikkaa tukevia harjoitte ita (pikajuoksu/kestävyysjuoksu ), juoksuleikit Hypyt: tuetaan erilaisin loikka- ja hyppyharjoituksin pituushyppytekniikan oppimista Heitot: kuulantyönnön perustekniikat, heittoharjoitteita Suunnistus Keskeisenä tavoitteena on oppilaiden kiinnostuksen herättäminen luonnossa liikkumiseen suunnistuksen perustaitojen avulla sekä kehittää heidän havainnointi-, harkinta- ja päättelykykyä. - kartanlukutaidon kehittäminen erilaisin harjoittein Uinti Tavoitteena on monipuolisen uimataidon varmistaminen, kestävyyden lisääminen ja pelastustaitojen kehittäminen: uintilajien perustekniikoiden varmentaminen, vesipelit Hiihto Tavoitteena on innostaa oppilaat hiihdon harrastamiseen: hiihdon perustekniikoiden kertaus olosuhteiden salliessa , matkahiihtoa (peruskestävyyden kehittäminen)

144

Luistelu Oppisisältöön kuuluu luistelun perustaitojen opettaminen ja harjaannuttaminen (perusluistelu eteen- ja taaksepäin, jarrutukset), jääpelit ja –leikit, taitoluistelu (tytöt) Voimistelu Voimistelun tavoitteena on kuntotekijöiden, kehonhallinnan, lajitaidon, ilmaisun ja esteettisyyden kehittäminen. Telinevoimistelu Lihaskunnon, perusliikemallien ja kehonhallinnan harjoittaminen mahdollisuuksien mukaan seuraavien telineiden avulla: permanto, hyppyarkku, trampetti, nojapuut, puomi/penkki (tytöt) ja rekki Välinevoimistelu (tytöt) Mahdollisimman moneen välineeseen tutustuminen ja perustekniikoiden opettelua, esim. pallo, vanne, hyppynaru, nauha, keila Musiikkiliikunta Kehitetään paritanssien avulla oppilaiden yhteistyökykyä ja käytöstapoja, esim. hidas valssi, rock, parinvaihtotansseja. Kuntovoimistelu/aerobic Peruskunnon, lihaskunnon ja rytmissä liikkumisen harjaannuttamista musiikin tahdissa kuntopiirin tai aerobicin avulla. Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen Liikunnassa korostuu fyysinen toiminta ja motoristen taitojen oppiminen on liikunnan yksi keskeinen tavoite. Fyysistä kehitystä seurataan kuntotestien avulla. Ryhmässä toimimisen kautta korostuu myös oikeudet ja velvollisuudet ryhmässä, sääntöjen noudattaminen, omien tunteiden hallinta voiton tai tappion hetkellä, joukkueen jäsenenä toimiminen, oikeudenmukaisuus, reilu peli -henki, realistinen suhtautuminen itseensä liikkujana ja liikunnallisen elämäntavan kehittäminen. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Kansallinen liikuntakulttuuri eli perinnelajit, kuten pesäpallo, hiihto, tanssikulttuurin eri muodot. Liikuntakulttuurissa näkyy myös eri vuodenaikojen mukainen liikkuminen. Koululiikunta koulun juhlissa ja perinteissä. Viestintä- ja mediataidot Liikunnanopetuksessa käytetään neuvottelua ja mahdollisuuksien mukaan yhteissuunnittelua. Liikunnassa tarjoutuu paljon elämänläheisiä, aitoja viestintätilanteita. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Keskeinen tavoite liikuntaharrastuksessa on pitkäjänteisyys. Yhteiset sopimukset ja mahdollinen yhteissuunnittelu ohjaavat aktiiviseen osallistumiseen, vastuullisuuteen, omatoimisuuteen, aloitteellisuuteen, itsenäiseen toimintaan, ryhmässä toimimiseen ja yritteliäisyyteen. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Vastuu liikuntavälineistä ja liikuntapaikoista.

145

Turvallisuus ja liikenne Liikuntapaikoille siirtyminen turvallisesti, terveyden edistäminen liikunnan avulla, oikeat ja turvalliset suoritustavat. Psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen hyvinvointi. Turvallinen ilmapiiri. Vesiturvallisuus; oma pelastautuminen ja toisen pelastaminen. Ihminen ja teknologia Teknologia liikunnanopetuksen apuna; mahdollisuuksien mukaan esim. sykemittarin käyttö. Arviointi Liikunnan numeraalinen arvosana (4-10) koostuu kolmesta osa-alueesta: 1) toimintakykyisyys (yleiskestävyys, lihaskunto, liikehallinta) 2) liikuntataidot (perusvalmiudet, lajitaidot ja -tiedot) 3)asennoituminen koululiikuntaan (myönteinen suhtautuminen liikuntaan, varusteet, peseytyminen, yhteistyökykyisyys, aktiivisuus) Liikuntanumero on yllämainittujen kolmen osa-alueen keskiarvo. Numerossa huomioidaan oppilaan todetut pitkäaikaissairaudet tai muut liikuntatuntiin osallistumiseen vaikuttavat vammat tai sairaudet. Opettaja arvioi oppilaita havainnoimalla ja mittauksin. Tietoja voidaan arvioida havainnoinnin lisäksi myös suullisin ja kirjallisin kysymyksin. Oppilas voi halutessaan pyytää numeroarvioinnin lisäksi opettajan sanallisen arvion. Sanallinen arviointi selittää numeron määräytymisperusteita. Arviointikriteerit arvosanalle 5 Toimintakykyisyys Oppilas on kunnoltaan ja liikehallinnaltaan ikäryhmäänsä verrattuna keskitasoa selvästi alempana tai keskitasoinen, mutta on haluton näyttämään sitä. Lisäksi oppilaan taso on laskenut edellisistä vuosista. Oppilaan fyysinen aktiivisuus koulun liikunnassa ei vastaa kestoltaan ja rasitukseltaan hänen omia edellytyksiään ja mahdollisuuksiaan. Liikuntataidot ja -tiedot Oppilas on motorisilta perustaidoiltaan ja lajitaidoiltaan ikäryhmäänsä verrattuna keskitasoa selvästi alempana tai oppilas hallitsee keskeiset motoriset perustaidot, mutta on haluton toimimaan omalla tasollaan. Oppilas on selvillä koulussa opetettujen liikuntamuotojen ydinkohdista ja turvallisuusnäkökohdista, mutta on haluton toimimaan niiden suuntaisesti. Asennoituminen koululiikuntaan Oppilas ei osoita toiminnassaan vastuuta ja kykyä ottaa toisia huomioon; oppilas ei noudata sopimuksia ja aikatauluja, ei varustaudu liikuntatunneille aiheen edellyttämällä tavalla, ei tee omaa osuuttansa, ei kuuntele ja auta opettajaa tai toista oppilasta liikunta- ja muissa tilanteissa. Oppilas osoittaa kiinnostusta vain muutamiin lajeihin, eikä hän koe yrittämistä tarpeelliseksi liikuntatunneilla. Oppilas on haluton eikä kykene toimimaan erilaisissa ryhmissä. Oppilas ei kykene ottamaan vastaan saamaansa palautetta tilanteen vaatimalla tavalla. Hän on paljon poissa koulun liikuntatunneilta.

146

Arviointikriteerit arvosanalle 8 Toimintakykyisyys Oppilaan fyysinen aktiivisuus koulun liikuntatunneilla vastaa kestoltaan ja rasitukseltaan hänen omia edellytyksiään ja mahdollisuuksiaan. Oppilas on kunnoltaan ja liikehallinnaltaan keskitasoinen ikäryhmäänsä verrattuna. Liikuntataidot ja -tiedot Oppilas hallitsee keskeiset motoriset perustaidot ja koulussa opetettujen lajitaitojen ydinkohdat. Hän on uimataitoinen. Oppilas on selvillä koulussa opetettujen liikuntamuotojen ydinkohdista, turvallisuusnäkökohdista, harjoittelun yleisimmistä periaatteista ja hän osaa verrytellä, huoltaa ja rentouttaa lihaksiaan ohjeen mukaan. Asennoituminen koululiikuntaan Oppilas osoittaa toiminnassaan vastuuta ja kykyä ottaa toiset huomioon. Hän noudattaa tavallisesti sopimuksia ja aikatauluja sekä varustautuu liikuntatunnille aiheen edellyttämällä tavalla. Oppilas tekee oman osuutensa, kuuntelee ja auttaa opettajaa sekä muita oppilaita ja toimii kannustavasti reilun pelin hengessä. Hän osoittaa kiinnostusta harrastamansa lajin lisäksi myös muihin lajeihin ja kokee yrittämisen tarpeelliseksi liikuntamuotojen oppimisessa ja liikunnallisten kokemusten saamisessa. Oppilas on halukas toimimaan erilaisissa ryhmissä ja suhtautuu saamaansa kohteluun ja palautteeseen sekä onnistumiseen ja epäonnistumiseen tilanteen vaatimalla tavalla. Hän pystyy yksilölliseen harjoitteluun ohjatussa tilanteessa. 8. luokka Tavoitteet Oppilas -kehittää edelleen motorisia perustaitoja ja oppii liikunnan lajitaitoja -oppii ymmärtämään liikunnan merkityksen hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämisessä -oppii kehittämään ja tarkkailemaan toimintakykyään -kehittää uimataitoaan ja opettelee vedestä pelastamisen taitoja -oppii toimimaan turvallisesti ja asianmukaisesti liikuntatilanteissa -oppii toimimaan itsenäisesti ja ryhmässä -opettelee hyväksymään itsensä ja suvaitsemaan erilaisuutta -tutustuu liikunnan harrastusympäristöihin Sisällöt Palloilu Keskeiset tavoitteet eri palloilulajien opettamisessa: kehittää oppilaiden yleistaitavuutta, vahvistaa oppilaiden fyysisiä kunto-ominaisuuksia, kehittää pelien avulla yhteistoimintakykyä, opettaa sääntöjen merkitys ja toteuttaa reilun pelin henkeä, peliajatuksen kehittäminen esim. pien- ja viitepelien sekä ohjauspelien avulla. Koripallo: pallon käsittely ja hallinta: kuljetukset, syötöt, lay-up -heitto kuljetuksesta, pelitaktiikan perusteet, pojilla joukkuetaktiikan perusteet( pelaajavartiointi ) Lentopallo, perustaidot (liikkuminen, sormi- ja hihalyönti, aloitussyöttö),pien- ja viitepelit, mahdollisuuksien mukaan iskulyönti ja torjunta

147

Salibandy / sähly: pien- ja viitepeli, koko kentän peli Jalkapallo: pallon käsittely ja hallinta harjoituksia, pien- ja viitepelit Pesäpallo: heitto-, kiinniotto- ja lyöntiharjoituksia, peliä sovelletuin säännöin Juoksupelit: mahdollisuuksien mukaan lippupallo sekä ultimate sovelletuin säännöin Keilailu: perustekniikan kertaus. Mailapelit (sulkapallo, pöytätennis):mahdollisuuksien mukaan kaksinpelejä, tärkeimmät säännöt. Yleisurheilu/perusliikunta Mahdollisuuksien (kenttätilanne ja sääolosuhteet) mukaan seuraavia lajeja. Juoksu: juoksun perustekniikkaa tukevia harjoitteita (pikajuoksu/kestävyysjuoksu), aitajuoksu, juoksuleikit Hypyt: korkeushypyssä kerrataan flopin perustekniikka Heitot: vähintään toisen heittolajin (kiekko, keihäs) perustekniikka Suunnistus Keskeisenä tavoitteena on oppilaiden kiinnostuksen herättäminen luonnossa liikkumiseen suunnistuksen perustaitojen avulla sekä kehittää heidän havainnointi-, harkinta- ja päättelykykyä. - kartanlukutaidon kehittäminen erilaisin harjoittein - mahdollisesti kompassin käyttö, suunnassa kulku ja matkan mittaaminen Uinti Tavoitteena on monipuolisen uimataidon varmistaminen, kestävyyden lisääminen ja pelastustaitojen kehittäminen: uintilajien perustekniikoiden varmentaminen, hengenpelastustaitojen harjoittaminen, vesipelit. Hiihto: matkahiihtoa peruskestävyyttä kehittäen. Luistelu: jääpelit ja –leikit, aitoluistelu (tytöt) Voimistelu Telinevoimistelu: lähinnä lihaskunnon, perusliikemallien ja kehonhallinnan harjoittaminen seuraavien välineiden avulla: permanto, hyppyarkku, trampetti, nojapuut, puomi/penkki ja rekki Välinevoimistelu (tytöt):tutustuttaa oppilaat mahdollisimman moneen välineeseen ja opettaa niillä perustekniikoita; pallo, vanne, hyppynaru, nauha, keila Musiikkiliikunta: mahdollisuuksien mukaan aerobic/ stepaerobic, kuntopiiri, kehitetään paritanssien avulla oppilaiden yhteistyökykyä ja käytöstapoja: vakiotansseja ( yleisimmät tanssit ja niiden perusaskeleet ), parinvaihtotansseja Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen Liikunnassa korostuu fyysinen toiminta ja motoristen taitojen oppiminen on liikunnan yksi keskeinen tavoite. Fyysistä kehitystä seurataan kuntotestien avulla. Ryhmässä toimimisen kautta korostuu myös oikeudet ja velvollisuudet ryhmässä, sääntöjen noudattaminen, omien tunteiden hallinta voiton tai tappion hetkellä, joukkueen jäsenenä toimiminen, oikeudenmukaisuus, reilu peli -henki, realistinen suhtautuminen itseensä liikkujana ja liikunnallisen elämäntavan kehittäminen.

148

Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Kansallinen liikuntakulttuuri eli perinnelajit, kuten pesäpallo, hiihto, tanssikulttuurin eri muodot. Liikuntakulttuurissa näkyy myös eri vuodenaikojen mukainen liikkuminen. Koululiikunta koulun juhlissa ja perinteissä. Viestintä- ja mediataidot Liikunnanopetuksessa käytetään neuvottelua ja mahdollisuuksien mukaan yhteissuunnittelua. Liikunnassa tarjoutuu paljon elämänläheisiä, aitoja viestintätilanteita. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Keskeinen tavoite liikuntaharrastuksessa on pitkäjänteisyys. Yhteiset sopimukset ja mahdollinen yhteissuunnittelu ohjaavat aktiiviseen osallistumiseen, vastuullisuuteen, omatoimisuuteen, aloitteellisuuteen, itsenäiseen toimintaan, ryhmässä toimimiseen ja yritteliäisyyteen. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Vastuu liikuntavälineistä ja liikuntapaikoista. Turvallisuus ja liikenne Liikuntapaikoille siirtyminen turvallisesti, terveyden edistäminen liikunnan avulla, oikeat ja turvalliset suoritustavat. Psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen hyvinvointi. Turvallinen ilmapiiri. Vesiturvallisuus; oma pelastautuminen ja toisen pelastaminen. Ihminen ja teknologia Teknologia liikunnanopetuksen apuna; mahdollisuuksien mukaan esim. sykemittarin käyttö. Arviointi Liikunnan numeraalinen arvosana (4-10) koostuu kolmesta osa-alueesta: 1) toimintakykyisyys (yleiskestävyys, lihaskunto, liikehallinta) 2) liikuntataidot (perusvalmiudet, lajitaidot ja -tiedot) 3) asennoituminen koululiikuntaan (myönteinen suhtautuminen liikuntaan, varusteet, peseytyminen, yhteistyökykyisyys, aktiivisuus) Liikuntanumero on yllämainittujen kolmen osa-alueen keskiarvo. Numerossa huomioidaan oppilaan todetut pitkäaikaissairaudet tai muut liikuntatuntiin osallistumiseen vaikuttavat vammat tai sairaudet. Opettaja arvioi oppilaita havainnoimalla ja mittauksin. Tietoja voidaan arvioida havainnoinnin lisäksi myös suullisin ja kirjallisin kysymyksin. Oppilas voi halutessaan pyytää numeroarvioinnin lisäksi opettajan sanallisen arvion. Sanallinen arviointi selittää numeron määräytymisperusteita. Arviointikriteerit arvosanalle 5 Toimintakykyisyys Oppilas on kunnoltaan ja liikehallinnaltaan ikäryhmäänsä verrattuna keskitasoa selvästi alempana tai keskitasoinen, mutta on haluton näyttämään sitä. Lisäksi oppilaan taso on laskenut edellisistä vuosista. Oppilaan fyysinen aktiivisuus koulun liikunnassa ei vastaa kestoltaan ja rasitukseltaan hänen omia edellytyksiään ja mahdollisuuksiaan.

149

Liikuntataidot ja -tiedot Oppilas on motorisilta perustaidoiltaan ja lajitaidoiltaan ikäryhmäänsä verrattuna keskitasoa selvästi alempana tai oppilas hallitsee keskeiset motoriset perustaidot, mutta on haluton toimimaan omalla tasollaan. Oppilas on selvillä koulussa opetettujen liikuntamuotojen ydinkohdista ja turvallisuusnäkökohdista, mutta on haluton toimimaan niiden suuntaisesti. Asennoituminen koululiikuntaan Oppilas ei osoita toiminnassaan vastuuta ja kykyä ottaa toisia huomioon; oppilas ei noudata sopimuksia ja aikatauluja, ei varustaudu liikuntatunneille aiheen edellyttämällä tavalla, ei tee omaa osuuttansa, ei kuuntele ja auta opettajaa tai toista oppilasta liikunta- ja muissa tilanteissa. Oppilas osoittaa kiinnostusta vain muutamiin lajeihin, eikä hän koe yrittämistä tarpeelliseksi liikuntatunneilla. Oppilas on haluton eikä kykene toimimaan erilaisissa ryhmissä. Oppilas ei kykene ottamaan vastaan saamaansa palautetta tilanteen vaatimalla tavalla. Hän on paljon poissa koulun liikuntatunneilta. Arviointikriteerit arvosanalle 8 Toimintakykyisyys Oppilaan fyysinen aktiivisuus koulun liikuntatunneilla vastaa kestoltaan ja rasitukseltaan hänen omia edellytyksiään ja mahdollisuuksiaan. Oppilas on kunnoltaan ja liikehallinnaltaan keskitasoinen ikäryhmäänsä verrattuna. Liikuntataidot ja -tiedot Oppilas hallitsee keskeiset motoriset perustaidot ja koulussa opetettujen lajitaitojen ydinkohdat. Hän on uimataitoinen. Oppilas on selvillä koulussa opetettujen liikuntamuotojen ydinkohdista, turvallisuusnäkökohdista, harjoittelun yleisimmistä periaatteista ja hän osaa verrytellä, huoltaa ja rentouttaa lihaksiaan ohjeen mukaan. Asennoituminen koululiikuntaan Oppilas osoittaa toiminnassaan vastuuta ja kykyä ottaa toiset huomioon. Hän noudattaa tavallisesti sopimuksia ja aikatauluja sekä varustautuu liikuntatunnille aiheen edellyttämällä tavalla. Oppilas tekee oman osuutensa, kuuntelee ja auttaa opettajaa sekä muita oppilaita ja toimii kannustavasti reilun pelin hengessä. Hän osoittaa kiinnostusta harrastamansa lajin lisäksi myös muihin lajeihin ja kokee yrittämisen tarpeelliseksi liikuntamuotojen oppimisessa ja liikunnallisten kokemusten saamisessa. Oppilas on halukas toimimaan erilaisissa ryhmissä ja suhtautuu saamaansa kohteluun ja palautteeseen sekä onnistumiseen ja epäonnistumiseen tilanteen vaatimalla tavalla. Hän pystyy yksilölliseen harjoitteluun ohjatussa tilanteessa. 9. luokka Tavoitteet Oppilas -kehittää edelleen motorisia perustaitoja ja oppii liikunnan lajitaitoja -oppii ymmärtämään liikunnan merkityksen hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämisessä -oppii kehittämään ja tarkkailemaan toimintakykyään -kehittää uimataitoaan ja opettelee vedestä pelastamisen taitoja -oppii toimimaan turvallisesti ja asianmukaisesti liikuntatilanteissa

150

-oppii toimimaan itsenäisesti ja ryhmässä -opettelee hyväksymään itsensä ja suvaitsemaan erilaisuutta -tutustuu liikunnan harrastusympäristöihin Sisällöt Palloilu Koripallo: viitepelit, koko kentän peliä, paikkapuolustus ja miesvartiointi Lentopallo: pien- ja viitepelit ,kenttärotaatio, koko kentän peli Salibandy / sähly: viitepelit, koko kentän peli Jalkapallo: pien- ja viitepelit, koko kentän peliä Pesäpallo: pien- ja viitepelit, peliä sovelletuin säännöin. Juoksupelit: mahdollisuuksien mukaan lippupallo, salamapallo sekä ultimate sovelletuin säännöin Keilailu: perusheiton kertaus Mailapelit (sulkapallo, pöytätennis):mahdollisuuksien mukaan nelipelit sulkapallossa ja pöytätenniksessä Perusliikunta/yleisurheilu Moniottelut (pojat): mahdollisuuksien mukaan moniottelut Juoksu: juoksun perustekniikkaa tukevia harjoitteita ( pikajuoksu/kestävyysjuoksu ); lähtötekniikat, viestijuoksu, juoksuleikit Hypyt: erilaisia loikka- ja hyppyharjoituksia Heitot: vähintään toisen heittolajin ( kiekko, keihäs) perustekniikka Suunnistus Keskeisenä tavoitteena on oppilaiden kiinnostuksen herättäminen luonnossa liikkumiseen suunnistuksen perustaitojen avulla sekä kehittää heidän havainnointi-, harkinta- ja päättelykykyä. - kartanlukutaidon kehittäminen erilaisin harjoittein - kompassin käyttö, suunnassa kulku, matkan mittaaminen - mahdollisuuksien mukaan rataharjoitus/kilpailu Uinti Tavoitteena on monipuolisen uimataidon varmistaminen, kestävyyden lisääminen ja pelastustaitojen kehittäminen: uintilajien perustekniikoiden varmentaminen, hengenpelastustaitojen harjoittaminen, vesipelit tai vesijumppa. Hiihto: vuosittaisessa työsuunnitelmassa päätetään mahdollisesta talviliikuntapäivästä. Luistelu: jääpelit ja -leikit , taitoluistelu (tytöt) Voimistelu Telinevoimistelu Lihaskunnon, perusliikemallien ja kehonhallinnan harjoittaminen seuraavien välineiden avulla: permanto, hyppyarkku, trampetti, nojapuut, puomi/penkki (tytöt) ja rekki Välinevoimistelu (tytöt) Tutustuttaa oppilaat mahdollisimman moneen välineeseen ja kerrataan niillä perustekniikoita: pallo, vanne, hyppynaru, nauha

151

Musiikkiliikunta: mahdollisuuksien mukaan aerobic/ stepaerobic/ kuntopiiri. Paritanssit: kehitetään paritanssien avulla oppilaiden yhteistyökykyä ja käytöstapoja: vakiotansseja ( yleisimmät tanssit ja niiden perusaskeleet ), parinvaihtotansseja ( tärkeimmät askelikot; esim. vaihto- ja laukka-askel ), kansantansseja Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen Liikunnassa korostuu fyysinen toiminta ja motoristen taitojen oppiminen on liikunnan yksi keskeinen tavoite. Fyysistä kehitystä seurataan kuntotestien avulla. Ryhmässä toimimisen kautta korostuu myös oikeudet ja velvollisuudet ryhmässä, sääntöjen noudattaminen, omien tunteiden hallinta voiton tai tappion hetkellä, joukkueen jäsenenä toimiminen, oikeudenmukaisuus, reilu peli -henki, realistinen suhtautuminen itseensä liikkujana ja liikunnallisen elämäntavan kehittäminen. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Kansallinen liikuntakulttuuri eli perinnelajit, kuten pesäpallo, hiihto, tanssikulttuurin eri muodot. Liikuntakulttuurissa näkyy myös eri vuodenaikojen mukainen liikkuminen. Koululiikunta koulun juhlissa ja perinteissä. Viestintä- ja mediataidot Liikunnanopetuksessa käytetään neuvottelua ja mahdollisuuksien mukaan yhteissuunnittelua. Liikunnassa tarjoutuu paljon elämänläheisiä, aitoja viestintätilanteita. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Keskeinen tavoite liikuntaharrastuksessa on pitkäjänteisyys. Yhteiset sopimukset ja mahdollinen yhteissuunnittelu ohjaavat aktiiviseen osallistumiseen, vastuullisuuteen, omatoimisuuteen, aloitteellisuuteen, itsenäiseen toimintaan, ryhmässä toimimiseen ja yritteliäisyyteen. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Vastuu liikuntavälineistä ja liikuntapaikoista. Turvallisuus ja liikenne Liikuntapaikoille siirtyminen turvallisesti, terveyden edistäminen liikunnan avulla, oikeat ja turvalliset suoritustavat. Psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen hyvinvointi. Turvallinen ilmapiiri. Vesiturvallisuus; oma pelastautuminen ja toisen pelastaminen. Ihminen ja teknologia Teknologia liikunnanopetuksen apuna; mahdollisuuksien mukaan esim. sykemittarin käyttö. Arviointi Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 5 Toimintakykyisyys Oppilas on kunnoltaan ja liikehallinnaltaan ikäryhmäänsä verrattuna keskitasoa selvästi alempana tai keskitasoinen, mutta on haluton näyttämään sitä. Lisäksi oppilaan taso on laskenut edellisistä vuosista. Oppilaan fyysinen aktiivisuus koulun liikunnassa ei vastaa kestoltaan ja rasitukseltaan hänen omia edellytyksiään ja mahdollisuuksiaan.

152

Liikuntataidot ja -tiedot Oppilas on motorisilta perustaidoiltaan ja lajitaidoiltaan ikäryhmäänsä verrattuna keskitasoa selvästi alempana tai oppilas hallitsee keskeiset motoriset perustaidot, mutta on haluton toimimaan omalla tasollaan. Oppilas on selvillä koulussa opetettujen liikuntamuotojen ydinkohdista ja turvallisuusnäkökohdista, mutta on haluton toimimaan niiden suuntaisesti. Asennoituminen koululiikuntaan Oppilas ei osoita toiminnassaan vastuuta ja kykyä ottaa toisia huomioon; oppilas ei noudata sopimuksia ja aikatauluja, ei varustaudu liikuntatunneille aiheen edellyttämällä tavalla, ei tee omaa osuuttansa, ei kuuntele ja auta opettajaa tai toista oppilasta liikunta- ja muissa tilanteissa. Oppilas osoittaa kiinnostusta vain muutamiin lajeihin, eikä hän koe yrittämistä tarpeelliseksi liikuntatunneilla. Oppilas on haluton eikä kykene toimimaan erilaisissa ryhmissä. Oppilas ei kykene ottamaan vastaan saamaansa palautetta tilanteen vaatimalla tavalla. Hän on paljon poissa koulun liikuntatunneilta. Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Oppilas -osaa ydintaidot juoksuissa, hypyissä ja heitoissa -osaa voimistelun, välinevoimistelun ja telinevoimistelun liikkeitä -osoittaa toiminnassaan ymmärtävänsä rytmin merkityksen liikunnassa ja tanssissa -osaa yleisimpien pallopelien perusteet ja pelaa niitä sovittujen sääntöjen mukaan -osaa suunnistaa karttaa ja kompassia apuna käyttäen sekä tietää jokamiehen oikeuksista ja velvollisuuksista -osaa luistella sujuvasti -hallitsee hiihdon harrastamiseen tarvittavat perustekniikat -hallitsee uimataidon sekä osaa vesipelastamisen taitoja -tuntee liikunnan ja terveyden välisiä yhteyksiä -osaa ylläpitää, arvioida ja kehittää toimintakykyään -osoittaa oppimis- ja yrittämishalua koululiikunnassa, varustautuu liikuntatunnille asiallisesti ja -huolehtii puhtaudestaan -toimii vastuullisesti ja ottaa toiset huomioon sekä noudattaa sopimuksia, sääntöjä ja reilun pelin periaatetta.

Kotitalous Kotitalouden opetuksen tarkoituksena on kehittää arjen hallinnan edellyttämiä käytännön työtaitoja, yhteistyövalmiuksia ja tiedonhankintaa sekä niiden soveltamista arkielämän tilanteissa. Tehtävänä on ohjata oppilasta ottamaan vastuuta terveydestään, ihmissuhteistaan ja taloudestaan sekä lähiympäristön viihtyisyydestä ja turvallisuudesta. Kotitalouden opetuksen tulee perustua käytännön toimintaan ja ryhmässä toimimiseen sekä oppilaan omien lähtökohtien huomioon ottamiseen ja kokonaisvaltaisen kasvun tukemiseen. Oppiaineessa perehdytään moniin ihmisen hyvinvoinnin ja hyvän elämän kannalta tärkeisiin kysymyksiin, jotka käsittelevät nuorta itseään, kotia ja perhettä sekä niiden yhteyksiä muuttuvaan yhteiskuntaan ja ympäristöön. Kotitalouden opetus tarjoaa mahdollisuuksia opetuksen eheyttämiseen ja yhteistyöhön muiden oppiaineiden kanssa ja soveltaa käytäntöön useiden eri alojen tietoa.

153

7. luokka Moision koulussa peruskoulun pakollinen oppimäärä opetetaan 7.luokalla. Tavoitteet Oppilas oppii - ymmärtämään hyvien tapojen ja tasa-arvon merkityksen yksilön ja perheen kannalta - pohtimaan kotitalouden arjen hallintaa ja sen yhteyksiä omiin valintoihinsa ja toimintaansa - tekemään ruokatalouden, asunnon ja tekstiilien hoitoon liittyviä perustehtäviä ja käyttämään tarkoituksenmukaisia, turvallisia ja kestävän kehityksen mukaisia aineita, välineitä ja työtapoja - toimimaan harkitsevana ja vastuunsa tuntevana kuluttajana sekä tiedostamaan kulutukseen liittyviä ongelmia - tiedostamaan kotitalouksien toimintaan liittyvää kansallista kulttuuria sekä

kansainvälistymisen ja monikulttuurisuuden tuomia mahdollisuuksia. Sisällöt Perhe ja yhdessä eläminen - hyvät tavat, tapakulttuuri ja kodin juhlat - sosiaalinen vastuu ja välittämisen ilmapiiri - tasa-arvo ja ajankäyttö perheessä Ravitsemus ja ruokakulttuuri - ravitsemussuositukset ja terveellinen ruoka - ruoan laatu ja turvallisuus - perusruoanvalmistusmenetelmät - aterioiden suunnittelu ja erilaisia ruokailutilanteita suomalaisessa ruokakulttuurissa - ruokakulttuurien muuttuminen Kuluttaja ja muuttuva yhteiskunta - oman rahankäytön suunnittelua - kuluttajan vastuu ja vaikutusmahdollisuudet - tuotteiden ja palvelujen hankinta ja käyttö - kulutuksen ympäristövaikutukset Koti ja ympäristö - asunnon ja tekstiilien hoito - kotitalouden jätehuolto - kotitalouskoneiden ja kodin laitteiden käyttöä Aihekokonaisuudet Kotitalous toimii laaja-alaisena eheyttäjänä ottaen huomioon oppilaan kehitysvaiheen. Oppilas oppii: - toimimaan ryhmän jäsenenä ja ottamaan vastuuta ryhmän töistä - tuntee ja arvostaa omaa ruokakulttuuriaan, suomalaisia ja kansainvällisiä ruokailutapoja - osaa suhtautua kriittisesti mainonnan ja median informaatioon tehdessään arkipäivän

154

valintoja - saa valmiuksia toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta - ottamaan vastuuta turvallisista työtavoista ja edistämällä sitä omalla toiminnallaan - osaa käyttää kodinkoneita Arviointi 7. luokan kotitalouden oppimäärä arvioidaan päättöarvioinnin kriteereillä Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot Oppilas - osaa noudattaa hyviä tapoja ja ottaa muut huomioon käyttäytymisellään sekä toimia itsenäisesti ja ryhmässä - tuntee kotitaloustyön suunnittelun, tasapuolisen työnjaon perusteita ja osaa soveltaa niitä oppimistilanteessa. Käytännön työtaidot Oppilas - tuntee ruoka-aineiden ominaisuuksia, tavallisimpia ruoanvalmistuksen menetelmiä ja osaa käyttää näitä hyväkseen ruoanvalmistuksessa - osaa valmistaa ohjatusti suomalaisia perusruokia ja leivonnaisia ja koostaa ateriansa ravitsemussuositukset huomioon ottaen - osaa käyttää tarkoituksenmukaisia työtapoja ja tavallisimpia kodinkoneita ja -välineitä turvallisesti - osaa tulkita tekstiilien hoito-ohjeita ja hoitaa tavallisimpia tekstiilejä - osaa tehdä kodin siivouksen perustehtäviä - osaa toimia ympäristöä säästäen, valita tarkoituksenmukaisia pesu- ja puhdistusaineita sekä huolehtia kodin jätteiden peruslajittelusta. Tiedonhankinta- ja käsittelytaidot Oppilas - osaa etsiä ja hyödyntää kotitalouden tietoja eri lähteistä, tulkita yleisimpiä tuote- ja pakkausmerkintöjä ja symboleja sekä pohtia erilaisen tiedon luotettavuutta - osaa pääpiirteittäin kertoa mistä kotitalouksien menot koostuvat ja tehdä oman rahankäyttösuunnitelmansa - tuntee tärkeimmät kuluttajan vastuu ja vaikutusmahdollisuudet. Arviointimenetelmät - jatkuva havainnointi: - tuntiaktiivisuus - käytännön työtaidot - kokeet ja kirjalliset tehtävät - arviointikeskustelut

155

Oppilaanohjaus Oppilaanohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä siten, että oppilas kykenee edistämään opiskeluvalmiuksiaan ja sosiaalista kypsymistään sekä kehittämään elämänsuunnittelun kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Ohjauksen tuella oppilas tekee omiin kykyihinsä ja kiinnostuksiinsa perustuvia opiskelua, koulutusta, arkielämää ja elämänuraa koskevia ratkaisuja. Oppilaanohjauksen tarkoituksena on edistää koulutyön tuloksellisuutta, lisätä hyvinvointia koulussa sekä ehkäistä syrjäytymistä. Sen avulla edistetään myös koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Oppilaan turvallista siirtymistä opintopolun nivelvaiheissa tulee tukea oppilaanohjaajien ja toisen asteen oppilaitosten ohjauksesta vastaavien opinto-ohjaajien sekä opettajien välisellä yhteistyöllä, joka ylittää oppilaitosten ja kouluasteiden väliset rajat. Oppilaanohjauksen tavoitteet täydentyvät ja syventyvät siirryttäessä vuosiluokalta toiselle. Oppilaanohjaus ehkäisee syrjäytymistä ja tukee oman kulttuuri-identiteetin syntymistä, monikulttuurisuuteen kasvamista ja kansainvälistymistä. Tavoitteiden saavuttamiseksi tehdään yhteistyötä huoltajien ja oppilaitoksen ulkopuolisten tahojen kuten työ- ja elinkeinoelämän, muiden oppilaitosten, työvoimaviranomaisten sekä sosiaali- ja terveydenhoitoviranomaisten sekä nuorisotyötä tekevien tahojen kanssa. Perusopetuksen 7.–9. vuosiluokkien oppilaanohjaus tulee järjestää siten, että se tarjoaa oppilaalle kokonaisuuden, joka muodostuu luokkamuotoisesta ohjauksesta yksilöllisiin kysymyksiin syventyvästä henkilökohtaisesta ohjauksesta, sosiaaliseen vuorovaikutukseen perustuvasta pienryhmäohjauksesta ja työelämään tutustumisesta. Oppilaalle tulee järjestää henkilökohtaista ohjausta, jolloin oppilaalla on mahdollisuus keskustella opintoihinsa, koulutus- ja ammatinvalintoihinsa sekä elämäntilanteeseensa liittyvistä kysymyksistä. Oppilaalle tulee järjestää pienryhmäohjausta, jonka aikana hän oppii ryhmässä käsittelemään kaikille yhteisiä tai kunkin ryhmään osallistuvan opiskelijan henkilökohtaisia, muiden oppilaiden kanssa jaettavissa olevia ohjauksellisia kysymyksiä. Perusopetuksen päättövaiheessa oppilasta tulee ohjata ja tukea jatko-opiskeluvalinnoissa sekä ohjata käyttämään opetus- ja työhallinnon sekä muita yhteiskunnan tarjoamia ohjaus-, neuvonta- ja tietopalveluita. Työ- ja elinkeinoelämän sekä koulun välisen yhteistyön tavoitteena on, että oppilas hankkii tietoa ammattialoista, ammateista ja työelämästä sekä saa virikkeitä yrittäjyydestä. Oppilaalle tulee järjestää työelämään tutustumisjaksoja koulutus- ja ammatinvalintojensa perustaksi ja työn arvostuksen lisäämiseksi. Oppilaan tulee voida hankkia omakohtaisia kokemuksia työelämästä ja ammateista aidoissa työympäristöissä. Työelämään tutustumisen yhteydessä oppilaalle tulee järjestää mahdollisuus arvioida hankkimiaan tietoja ja kokemuksia. Opetussuunnitelmaan tulee laatia suunnitelma työelämään tutustumisen järjestelyistä. Työelämään tutustumisjaksot (TET -jaksot), joita 7-9. luokkien aikana on vähintään kaksi kertaa kouluviikon työpäivien pituiset jaksot, määritellään koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa. Tutustumisjaksot toteutetaan Ylöjärven kaupungin hankkimissa tai itse hankituissa, koulun hyväksymissä paikoissa.

156

Luokkamuotoinen ohjaus Oppilas -oppii itsetuntemusta ja vuorovaikutustaitoja -muodostaa kokonaiskäsityksen koulun toimintatavoista ja opiskelumahdollisuuksista -oppii käyttämään erilaisia opiskelumenetelmiä ja tiedonhankintakanavia sekä arvioimaan omia opiskelutaitojaan -oppii kehittämään itselleen sopivia opiskelustrategioita -tuntee Suomen koulutusjärjestelmän pääpiirteet ja oppii etsimään tietoa jatko- opiskelumahdollisuuksista -hankkii perustietoa työelämästä ja eri ammattialoista -opettelee etsimään tietoa opiskelusta ja työnteosta ulkomailla. 7. luokka

Tavoitteet Oppilas -oppii itsenäisyyteen, vastuullisuuteen ja itsetuntemukseen -oppii yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja -oppii kehittämään oppimisvalmiuksiaan ja tunnistamaan oppimisvaikeuksiaan sekä etsimään -apua ongelmatilanteissa -oppii tuntemaan erilaiset oppimistyylit -oppii kehittämään opiskelutaitojaan ja oman toiminnan arviointitaitojaan -saa tukea ja ohjausta siirtyessään koulutuksen eri nivelvaiheissa perusopetuksen sisällä -oppii etsimään tietoja ja hankkimaan taitoja opiskelua, tulevaisuutta sekä elämää koskevia suunnitelmia ja valintoja varten käyttäen myös tietoja viestintäteknologian tarjoamia mahdollisuuksia -oppii kehittämään päätöksentekotaitojaan sekä toteuttamaan ja arvioimaan tulevaisuu densuunnitelmiaan myös muuttuvissa olosuhteissa Sisällöt Opiskelutaidot -kouluyhteisössä toimiminen ja opiskelu vuosiluokilla 7-9 -opiskelun taidot ja yhteisöllisyys; ryhmäytyminen, luokkahenki -arkielämän kysymykset Suomen koulutusjärjestelmän pääpiirteet -koulun oppiaineiden valinnaisuus -perusopetuksen rakenne -koulutusväylät -oppilaan arviointi ja sen merkitys jatko-opintoihin pyrittäessä

157

8. luokka Tavoitteet Oppilas -oppii itsenäisyyteen, vastuullisuuteen ja itsetuntemukseen -oppii yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja -oppii kehittämään oppimisvalmiuksiaan ja tunnistamaan oppimisvaikeuksiaan sekä etsimään apua ongelmatilanteissa -oppii tuntemaan erilaiset oppimistyylit -oppii kehittämään opiskelutaitojaan ja oman toiminnan arviointitaitojaan -oppii etsimään tietoja ja hankkimaan taitoja opiskelua, tulevaisuutta sekä elämää koskevia suunnitelmia ja valintoja varten käyttäen myös tietoja viestintäteknologian tarjoamia mahdollisuuksia -oppii kehittämään päätöksentekotaitojaan sekä toteuttamaan ja arvioimaan tulevaisuu densuunnitelmiaan myös muuttuvissa olosuhteissa -saa tukea ja ohjausta ammatillisessa suuntautumisessa, myös sukupuolirajat ylittävissä oppiaine-, koulutus- ja ammatinvalinnoissa -oppii hankkimaan tietoja yhteiskunnasta, työelämästä sekä kasvamaan monikulttuurisuuteen ja kansainvälisyyteen. Sisällöt Itsetuntemus ja ammatillinen kehitys -tulevaisuuden suunnittelu ja päätöksentekotaidot -arvot ja ammatillinen suuntautuminen Suomen koulutusjärjestelmä Ammatteihin ja työelämään tutustuminen -elinkeinorakenne -ammattialat -työelämätietous -työelämään tutustumisjakso (TET-jakso) 9. luokka Tavoitteet Oppilas -oppii itsenäisyyteen, vastuullisuuteen ja itsetuntemukseen -oppii yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja -oppii kehittämään oppimisvalmiuksiaan ja tunnistamaan oppimisvaikeuksiaan sekä etsimään apua ongelmatilanteissa -oppii kehittämään opiskelutaitojaan ja oman toiminnan arviointitaitojaan -saa tukea ja ohjausta siirtyessään koulutuksen eri nivelvaiheissa perusopetuksen sisällä ja perusopetuksen päättövaiheessa -oppii etsimään tietoja ja hankkimaan taitoja opiskelua, tulevaisuutta sekä elämää koskevia suunnitelmia ja valintoja varten käyttäen myös tietoja viestintäteknologian tarjoamia mahdollisuuksia

158

-oppii kehittämään päätöksentekotaitojaan sekä toteuttamaan ja arvioimaan tulevaisuu densuunnitelmiaan myös muuttuvissa olosuhteissa -saa tukea ja ohjausta ammatillisessa suuntautumisessa, myös sukupuolirajat ylittävissä oppiaine-, koulutus- ja ammatinvalinnoissa -oppii hankkimaan tietoja yhteiskunnasta, työelämästä ja yrittäjyydestä sekä kasvamaan monikulttuurisuuteen ja kansainvälisyyteen. Sisällöt Itsetuntemus ja ammatillinen kehitys -tulevaisuuden suunnittelu ja päätöksentekotaidot Ammatteihin ja työelämään tutustuminen -ammattialoihin ja ammatteihin tutustuminen -työelämään tutustumisjakso (TET-jakso) -työnhaku -työelämätietous -yrittäjyys -tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä -kansainvälistyminen työelämässä ja työskentely ulkomailla Jatko-opintomahdollisuudet peruskoulun jälkeen ja hakeutuminen jatko-opintoihin -urasuunnittelua koskevien tiedonhankintataitojen kehittäminen -koulutusalat ja jatko-opintoihin ohjaaminen -lähiseudun toisen asteen koulutustarjonta -toisen asteen yhteishaku -kansainvälistyminen koulutuksessa ja opiskelu ulkomailla Työ- ja elinkeinoelämän sekä koulun välinen yhteistyö Yhteiskunnan tarjoamia ohjaus-, neuvonta- ja tietopalveluja

159

9. Valinnaisaineet

Pitkät valinnaisaineet Valinnaisten aineiden tehtävä on syventää ja laajentaa perusopetuksen yhteisten oppiaineiden tietoja ja taitoja oppilaan valinnan mukaisesti. Valinnaisten aineiden tehtävä on myös antaa oppilaalle mahdollisuus syventää harrastuksiaan ja löytää uusia kiinnostuksen kohteita. Valinnaisaineiden opetussuunnitelmat tukevat perusopetuksen tavoitteita. Moision koulussa oppilaalla on yhteensä 13 vuosiviikkotuntia valinnaisia aineita: 7 vvt 8. luokalla ja 6 vvt 9. luokalla. Oppilaat valitsevat 8. luokalle kolme kahden vuosiviikkotunnin valinnaisainetta ja yhden vuosiviikkotunnin valinnaisaineen. Kahden vuosiviikkotunnin valinnaisaineet jatkuvat oppilaalla 9. luokalla. Valinnaisaineet voivat olla oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja kokonaisuuksia, vieraita kieliä tai tietotekniikkaan liittyviä aineita. Valinnaisaineiden tarjonta päätetään aina syyslukukauden aikana tulevaa lukuvuotta varten. Valinnaisainevihko, josta oppilaat tekevät kevätlukukauden alussa sitovat valinnaisainevalintansa, laaditaan 7.-luokkalaisia varten syyslukukauden loppuun mennessä. Valinnaisaineiden tavoitteet, sisällöt ja arviointi on esitelty ainekohtaisissa opetussuunnitelmissa.

Kahden vuosiviikkotunnin valinnaisaineet

KOTITALOUS KOP Tavoitteet ja työtavat Valinnaisen kotitalousopetuksen tavoitteena on syventää arjen hallinnan vaatimia käytännön työtaitoja, yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja sekä tiedon käsittelytaitoja kotitalouden eri osa-alueilta, joita ovat ravitsemus- ja ruokakulttuuri, koti ja ympäristö, harkitseva kuluttaminen sekä perhe ja yhdessä eläminen. Opetellaan ottamaan vastuuta lähiympäristön hyvinvoinnista ja laajennetaan tapakulttuurin tuntemusta. Työtä tehdään pareittain ja ryhmissä pääosin opetuskeittiössä. Käytännön työn kautta opetellaan käden taitoja, suunnittelu- ja organisointitaitoja ja toimintaan liittyviä perusteltuja ratkaisuja ja harkittuja kulutusvalintoja. Keskeiset sisällöt 8. luokka Perhe ja yhdessä eläminen -kalenterivuoden juhlat sekä perhejuhlat Ravitsemus ja ruokakulttuuri -ruoka-aineet, ruoanvalmistus ja leipominen -valinta, taloudellisuus, eri ateriakokonaisuudet

160

-tietoa ravitsemuksesta -syvennetään perustietoa, tavallisimmat erityisruokavaliot -suomalaisen ruokavalion muutokset -suomalaista ruokakulttuuria perusraaka-aineista Kuluttaja ja muuttuva yhteiskunta -puolivalmisteiden ja teollisten elintarvikkeiden järkevä käyttö Koti ja ympäristö -kotitalouden jätehuolto -kotitalouskoneiden käyttö 9. luokka Perhe ja yhdessä eläminen -vastuu perheestä ( esim. työjako) -kansainvälinen tapakulttuuri Ravitsemus ja ruokakulttuuri -kansainvälinen ruokakulttuuri -erilaiset ruokailutilanteet Kuluttaja ja muuttuva yhteiskunta -osaava ja harkitseva kansalainen yhteiskunnan jäsenenä ( kotitalouden voimavarat: terveys, -hyvinvointi, vuorovaikutustaidot) -palvelujen ja tuotteiden käyttö taloudellisten ja inhimillisten resurssien näkökulmasta Koti ja ympäristö -kotitalouden jätehuolto -kotitalouskoneiden hankkimisen näkökulmat Aihekokonaisuudet

Ihmisenä kasvaminen Kotitalous antaa vahvaa tukea ihmisenä kasvamiselle. Kotitalousopetuksessa keskeistä on yksilön omien lähtökohtien huomioon ottaminen ja kokonaisvaltaisen kasvun tukeminen. Kulttuuri-identiteetti Kotitaloudella on vahva kultturikytkentä. Tarkastelun kohteena ovat sekä suomalaisen arkikulttuurin ja juhlaperinteen peruskysymykset että valinnaisessa kotitaloudessa erityisesti kansainvälisyyden ja monikulttuurisuuden vaatimukset. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Kestävän kehityksen tavoitteita voidaan soveltaa nuorten arkielämän, omien valintojen ja kulutuksen viitekehyksessä. Kyse on konkreettisesta tekemisestä, missä yhdistyvät ympäristöön liittyvät tiedot, taidot, tunteen, asenteet ja toiminta. Ihminen ja teknologia Kotitalousopetuksessa teknistyvä elinympäristö on sekä kodin koneiden ja välineiden käyttöä, tiedon hankintaa ja verkottumista että kaupallisten ja yhteiskunnallisten palveluiden käyttöä.

161

Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Kotitalouden toiminta on jatkuvaa vuorovaikutusta yhteiskunnan eri tahojen ja elinkeinoelämän kanssa. Kotitalouden toiminnassa ja myös kotitaloustunneilla on paljon yrittäjämäistä toimintaa, jossa vahvasti painottuu sisäinen yrittäjyys, vastuun ottaminen omasta itsestä ja tekemisiensä seurauksista. mahdolliset yhteydet järjestöihin ja tiedontuottajatahoihin luovat luontevan perustan myöhemmälle kansalaisvaikuttamiselle. Viestintä ja mediataito Median avulla saadaan kotitalouden opetustilanteisiin esimerkiksi dokumenttiaineistoa vieraista kulttuureista ja ympäristöistä. Median tuottamia viestejä pyritään tarkastelemaan kriittisesti. Turvallisuus ja liikenne Keskitytään kodin ja lähiympäristön turvallisuuteen. Myös turvallisuustarkastelun laajentaminen psyykkisen ja sosiaalisen ulottuvuuden alueelle on kotitalousopetuksessa konkreettisesti läsnä. Arviointi Kotitaloudessa tiedon ja taidon yhteys on välitön. Tavoittena on edetä muistitiedosta ymmärrettyyn tietoon. Ymmärrettyä tietoa, johon voidaan päästä toiminnalla ja pohdinnalla, kyetään soveltamaan käytännössä. Taitoina arvioidaan käytännön työtaitoja, yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja ja tiedonkäsittelytaitoja. Käytännön työtaitoja ovat kädentaidot, suunnittelu- ja organisointitaidot, toimintaan liittyvät perustellut ratkaisut ja harkitut kulutusvalinnat. Kotitaloudessa olennaista on sosiaalinen vuorovaikutus ja toiminta ryhmässä. Yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja ovat esim. toisen ihmisen huomioontaaminen, taito ilmaista omia toiveita, kuunnella toista ja neuvotella toisten kanssa. Yhteisesti sovitun työnjaon toteuttaminen vaatii taitoa työskennellä myös yksin. Tiedon käsittelytaitoa on kyky käyttää tietoa harkinnan ja päätöksenteon pohjana sekä soveltaa sitä toiminnassaan. Arvioinnissa käytetään havainnointia, kasvatus- ja kehityskeskustelua, sekä kirjallisia tehtäviä että käytännön työkokeita. Mahdollisuuksien mukaan osaamistaan voi näyttää koulun projekteissa. Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Oppilas tietää useita kokonaisuuksia ja paljon yksittäisiä asioita kotitalouden eri osa-alueilta. Hän on omatoiminen ja itsenäinen lähes kaikilla kotitalouden sisältöalueilla. Oppilas osaa perustella tekemisiään tietotasolla ja soveltaa jossakin määrin tietoja. Työotteissa ja työvälineiden valinnassa hänellä on jonkin verran epävarmuutta. Oppilas suorittaa kaikki työnsä lähes aina huolellisesti. Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidoiltaan hän on yhteistyökykyinen ja myönteisesti toisiin suhtautuva. Oppilas on yritteliäs koulutyöskentelyssä.

162

Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 5 Ollpilas tietää vähäisiä asioita kotitalouden eri osa-alueilta, mutta ei osaa hankkia tietoa oppimateriaalista edes ohjauksessa. Hänen käytännön taitonsa ovat olemattomat ja tulevat esille vain opettajan ohjauksessa. Oppilas ei osaa perustella tekemisiään ja tietojen sovelluskyky on heikko. Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidoiltaan oppilas on välinpitämätön, yhteistyökyvytön ja itsekeskeinen. Koulutyöskentelyssä hänellä on häiriökäyttäytymistä ja asiattomia poissaoloja.

TEKNINEN TYÖ, PUUTYÖ TNPP Tavoitteet ja työtavat Oppimistavoitteena on, että oppilas tutustuu yleisimpiin puulajeihin ja niiden työstöominaisuuksiin. Samoin oppilaan tulisi hallita yleisimmät materiaalit ja pintakäsittelyaineet ja niiden ominaisuudet ja käytön. Keskeisin tavoite on, että oppilas osaisi käyttää turvallisesti ja itsenäisesti seuraavia puuntyöstökoneita: vanne- ja pyörösaha, oiko- ja tasohöylä, porakone, poratalttakone, ylä- ja alajyrsin hiomakoneet ja tarvittavat käsityökoneet. Samoin tutustutaan muovin työstöön ja opetellaan käyttämään muovintyöstöasemaa. Tavoitteena on kahdeksannen luokan tietojen ja taitojen syventäminen Keskeiset sisällöt 8. luokka: Tutustutaan yleisimpiin puulajeihin, kuten esim. mäntyyn, kuuseen, leppään, haapaan, pyökkiin ja tammeen. Eri puulajeja yhdistelemällä esim. sorvaustöissä kasvatetaan oppilaiden esteettistä näkemystä puulajeihin. Eri materiaalit, kuten vanerit, viilut ja levyt tulevat tutuksi. Samoin pintakäsittelyaineet, kuten lakat, petsit ja vahat. Keskeisin opetustapahtuma ja tavoite on turvallinen puuntyöstö. Kahdeksannella luokalla syvennetään seitsemännen luokan oppeja. Muovintyöstö yhdistetään puuntyöstöön esim. tekemällä yhdistetty sorvaus- ja muovityö. Työskentelytapana on yhteiset teoriajaksot ja yksittäistyöskentely koneilla valvonnan alla. Työturvallisuus otetaan keskeiseksi tavoitteeksi. Kurssityönä tehdään jokin isompi puutyö, jonka yhteydessä opitaan koneiden käyttö, ja rinnalla voidaan tehdä pienempiä töitä, esim. sorvaus- ja lehtisahaustöitä. 9. luokka: Yhdeksännellä luokalla syvennetään ennen opittuja tietoja ja taitoja. Valmistetaan jokin vaativampi puutyö. Sorvauksessa opetellaan ontelo- ja kynäsorvaus. Opittujen työtapojen ja turvallisen koneiden käytön jälkeen oppilas voi valita esim. hifi-kaiuttimien teon. Elektroniikka ja sähkötyöt tehdään kone- ja sähköopin kurssilla ja loput tällä. Lopputyössä korostuu myös oppilaan oma suunnittelu- ja työskentelytaito. Tutustutaan myös cnc- ohjattuun automaatiotyöstöön cnc-jyrsimellä. Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen Oma-aloitteinen työskentely kehittää oppilasta arvioimaan omia tietoja, taitoja ja vahvuuksia. Onnistuneen työskentelyn tuottama mielihyvä auttaa oppilaan kokonaispersoonallisuuden kehittymistä. Kulttuuri-identiteetti Perinteisen käsityötaidon omaksuminen kasvattaa suomalaisen kulttuuri-identiteetin omaksumista.

163

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Oppilaan vastuu kehittyy työturvallisuuden, tuotetietouden ja materiaalituntemuksen kautta. Ihminen ja teknologia Työskentelyn yhteydessä käytetään sekä perinteisiä käsityömenetelmiä että uudempaa teknologiaa, kuten CNC-työstö. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Oma-aloitteinen ja aktiivinen työskentely kasvattaa yrittämään ja suhtautumaan työntekoon oikealla tavalla. Viestintä ja mediataito Jokainen valmistettu tuote toimii viestinä ympäristölle. Arviointi Arviointi muodostuu tuotteen arvosanasta ja työskentelystä. Tuotteen arvosanaan vaikuttaa annettujen ohjeiden toteutuminen, viimeistelyn taso, aikataulun noudattaminen ja tekniikoiden hallitseminen. Työskentelyä arvioidessa otetaan huomioon oma-aloitteisuus, pitkäjänteisyys, annettujen ohjeiden noudattaminen, ongelmanratkaisutaito, sosiaalinen kanssakäyminen sekä kiinnostus ainetta kohtaan. Päättöarvioinnissa arvosanaan 8 vaaditaan keskimäärin seuraavat kriteerit: Visuaalinen ja tekninen suunnittelu Oppilas Havaitsee myös itsenäisesti ongelmia, kehittelee luovasti ideoita ja suunnittelee ohjatusti tuotteita, joissa on pyritty ottamaan huomioon käytössä oleva aika, välineet, materiaalit, tuotteiden esteettisyys, ekologisuus, kestävyys, taloudellisuus ja tarkoituksenmukaisuus Ymmärtää suunnittelemansa tuotteet myös viestiksi ympäristölle Dokumentoi suunnitelman sillä tavoin, että siitä käy ilmi, millainen idea on ja millä tavoin se on tarkoitus valmistaa Osaa ohjatusti käyttää suunnittelussaan aineksia suomalaisesta muotoilu-, käsityö- ja teknologiakulttuurista. Valmistaminen Oppilas Työskentelee tarkoituksenmukaisesti ja huolellisesti työturvallisuusohjeita noudattaen sekä huolehtii ympäristönsä järjestyksestä ja viihtyisyydestä Hallitsee perustekniikoita siten, että tuotteesta tulee tarkoituksenmukainen, viimeistelty, ekologinen ja esteettinen Osaa työskennellä tavoitteisesti yksin tai tiimeissä Osaa ohjatusti käyttää työssään kehittynyttä teknologiaa ja ymmärtää teknologian käsitteitä, järjestelmiä ja niiden sovelluksia Osaa soveltaa muissa oppiaineissa oppimansa tietoa ja taitoa Itsearviointi ja käsityöprosessin sekä sen tulosten pohdinta. Oppilas Kykenee ohjatusti tarkastelemaan omaa työskentelyään ja oppimistaan Havaitsee vahvuuksia ja heikkouksia prosessissa ja tuloksissa Osoittaa arvioinnissa kritiikinsietokykyä ja halua suunnata toimintaansa palautteen mukaisesti Arvioi ideoitaan ja tuotteitaan esteettisin, taloudellisin, ekologisin ja tarkoituksenmukaisuuskriteerein

164

Ymmärtää teknologian, kulttuurin, yhteiskunnan ja luonnon välisiä riippuvuuksia Muodostaa realistisen kuvan taidoistaan ja kehittymismahdollisuuksistaan.

TEKNINEN TYÖ, KONE- JA SÄHKÖOPPI TNKSP Tavoitteet ja työtavat Oppimistavoitteena on kone- ja sähköopin, metallintyöstön ja elektroniikan perusteiden hallinta teoriassa ja käytännössä sekä turvallisten työskentelytottumusten omaksuminen. 9. luokalla tavoitteena on uusien ja jo opittujen tietojen syventäminen sekä taitojen hallinnan edistäminen käytännön töissä. Oppilas suunnittelee yhä enemmän omia tuotteitaan myös teknisen piirustuksen keinoin. Tavoitteena on tukea oppilaan teknisen työn harrastustoimintaa sekä luoda pohjaa ammatinvalintaa varten. Oppilaan jatkokoulutusta varten painotetaan oppilaskohtaisesti mahdollisuuksien mukaan tulevan koulutuksen mukaisia oppisisältöjä. Työskentely painottuu kädentaitoihin teoriajaksojen perusteella. Työtehtäviä suoritetaan sekä yksilö- että ryhmätyöskentelynä. Tavoitteena on saavuttaa kiireetön ja rauhallinen työilmapiiri. Keskeiset sisällöt 8. luokka: Opetellaan pienmoottorin toimintaa ja yleisiä huoltotoimenpiteitä; tutustutaan erilaisiin moottorityyppeihin; puretaan ja kasataan 1-sylinterinen pienmoottori sekä tehdään sähköopin harjoitustöitä. Elektroniikkatöissä opitaan piirilevyn valmistus, komponenttien toiminta ja oikea sijoittelu piirilevylle, mahdollinen vianetsintä sekä valmiin tuotteen kotelointi muoviteknologian avulla. Valmistettaessa metallituotteita kerrataan perustyövälineiden käyttöä ja opitaan erilaisten liitosten valmistaminen, metallien muokkaus ja leikkaus sekä pintakäsittelymenetelmiä. 9. luokka: Sisältöjä auton 4-sylinterisen nelitahtimoottorin toiminnan ymmärtäminen sekä kyseisen moottorin purkaminen ja kasaaminen ryhmätyönä sekä sähköopin harjoitustöiden valmistaminen. Elektroniikassa siirrytään kohti oman piirin suunnittelua ja metallitöissä edetään metallin tarkkuustyöstöön. Oppilaat suunnittelevat työnsä pääosin itse ja tekevät töitä valitsemansa painopistealueen mukaan elektroniikassa, konetekniikassa tai metallitekniikassa. Lisäksi jokainen oppilas tekee vähintään yhden teknisen piirustuksen tietokoneen avulla. Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen Oma-aloitteinen työskentely kehittää oppilasta arvioimaan omia tietoja, taitoja ja vahvuuksia. Onnistuneen työskentelyn tuottama mielihyvä auttaa oppilaan kokonaispersoonallisuuden kehittymistä. Kulttuuri-identiteetti Perinteisen käsityötaidon omaksuminen kasvattaa suomalaisen kulttuuri-identiteetin omaksumista Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Oppilaan vastuu kehittyy työturvallisuuden, tuotetietouden ja materiaalituntemuksen kautta Ihminen ja teknologia: työskentelyn yhteydessä käytetään sekä perinteisiä käsityömenetelmiä että uudempaa teknologiaa, kute, PIC-piirien ohjelmointi sekä tietokoneen suunnitteluohjelmien käyttö.

165

Turvallisuus ja liikenne Moottoritekniikassa opitaan moottorihuoltoa ja vakiosäädöt. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Oma-aloitteinen ja aktiivinen työskentely kasvattaa yrittämään ja suhtautumaan työntekoon oikealla tavalla. Viestintä ja mediataito Jokainen valmistettu tuote toimii viestinä ympäristölle. Arviointi Arviointi muodostuu tuotteen arvosanasta ja työskentelystä. Tuotteen arvosanaan vaikuttaa annettujen ohjeiden toteutuminen, viimeistelyn taso, aikataulun noudattaminen ja tekniikoiden hallitseminen. Työskentelyä arvioidessa otetaan huomioon oma-aloitteisuus, pitkäjänteisyys, annettujen ohjeiden noudattaminen, ongelmanratkaisutaito, sosiaalinen kanssakäyminen sekä kiinnostus ainetta kohtaan. Päättöarvioinnin kriteerit: arvosanalle 8 1. Visuaalinen ja tekninen suunnittelu Oppilas Havaitsee myös itsenäisesti ongelmia, kehittelee luovasti ideoita ja suunnittelee ohjatusti tuotteita, joissa on pyritty ottamaan huomioon käytössä oleva aika, välineet, materiaalit, tuotteiden esteettisyys, ekologisuus, kestävyys, taloudellisuus ja tarkoituksenmukaisuus Ymmärtää suunnittelemansa tuotteet myös viestiksi ympäristölle Dokumentoi suunnitelman sillä tavoin, että siitä käy ilmi, millainen idea on ja millä tavoin se on tarkoitus valmistaa Osaa ohjatusti käyttää suunnittelussaan aineksia suomalaisesta muotoilu-, käsityö- ja teknologiakulttuurista. 2. Valmistaminen Oppilas Työskentelee tarkoituksenmukaisesti ja huolellisesti työturvallisuusohjeita noudattaen sekä huolehtii ympäristönsä järjestyksestä ja viihtyisyydestä Hallitsee perustekniikoita siten, että tuotteesta tulee tarkoituksenmukainen, viimeistelty, ekologinen ja esteettinen Osaa työskennellä tavoitteisesti yksin tai tiimeissä Osaa ohjatusti käyttää työssään kehittynyttä teknologiaa ja ymmärtää teknologian käsitteitä, järjestelmiä ja niiden sovelluksia Osaa soveltaa muissa oppiaineissa oppimansa tietoa ja taitoa 3. Itsearviointi ja käsityöprosessin sekä sen tulosten pohdinta. Oppilas -Kykenee ohjatusti tarkastelemaan omaa työskentelyään ja oppimistaan -Havaitsee vahvuuksia ja heikkouksia prosessissa ja tuloksissa -Osoittaa arvioinnissa kritiikinsietokykyä ja halua suunnata toimintaansa palautteen mukaisesti -Arvioi ideoitaan ja tuotteitaan esteettisin, taloudellisin, ekologisin ja tarkoituksenmukaisuuskriteerein -Ymmärtää teknologian, kulttuurin, yhteiskunnan ja luonnon välisiä riippuvuuksia -Muodostaa realistisen kuvan taidoistaan ja kehittymismahdollisuuksistaan.

166

TEKSTIILITYÖ TSP 8. luokka Yleiset tavoitteet Aineen tavoitteena on lisätä oppilaan tietoja ja taitoja tekstiilityössä, sekä tukea oppilaan positiivista minäkuvaa murrosiän tuomassa myllerryksessä. Kahdeksannen luokan opinnot painottuvat pääasiassa ompelun osa-alueisiin, lähinnä vaatteiden valmistukseen. Lisäksi oppilailla on mahdollisuus osallistua neulonnan ja kirjonnan aihepiireihin. Suunnittelua ja tekstiilitietoa opitaan valmistamisen ohessa.

Tavoitteet ja sisällöt

SUUNNITTELU Oppilas suunnittelee annettujen mahdollisuuksien rajoissa, omien tietojen ja taitojen mukaisesti esteettisesti kauniin tuotteen. Suunnittelussa otetaan huomioon materiaalin menekki ja hinta.


OMPELU Ompelukoneen ja saumurin omatoiminen käyttö. Joustavien materiaalien ompelu. Asujen suunnittelu ja valmistus: kaavat, leikkuusuunnitelma, työjärjestyksen laatiminen, ohjeen mukainen työskentely.

KIRJONTA Perinnekäsitöihin tutustuminen

NEULONTA Neuletyön suunnittelu ja valmistaminen neulekoneella. Neulekoneella neulomisen alkeet opitaan kokeilutyön ohella. Neulesaumat, päättelyt, hapsut ja tupsut

KANKAANKUVIOINTI Vaihtoehtoinen kankaankuviointitekniikka, esim. batiikki Värien suunnittelu

TEKSTIILITIETO

Neulokset Tekstiilien hoito-ohjeet Pukuhistoria

Arviointi

Arvioinnin kriteerit arvosanalle 5 Oppilas -tarvitsee usein ohjausta työssään, työturvallisuudessa sekä työympäristönsä järjestyksen ja työrauhan ylläpidossa -on tutustunut esille tulleisiin työvälineisiin, materiaaleihin ja käsitteisiin -on harjoitellut perustekniikoita

Arvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Visuaalinen ja tekninen suunnittelu Oppilas -havaitsee myös itsenäisesti ongelmia, kehittelee luovasti ideoita ja suunnittelee ohjatusti tuotteita, joissa on pyritty ottamaan huomioon käytettävissä oleva aika, välineet, materiaalit, tuotteiden esteettisyys, ekologisuus, kestävyys, taloudellisuus ja tarkoituksenmukaisuus -ymmärtää suunnittelemansa tuotteet myös viestiksi ympäristölle

167

-dokumentoi suunnitelman esimerkiksi kuvallisesti, sanallisesti, näyttein, pienoismallin avulla tai muulla tavoin siten, että siitä käy ilmi, millainen idea on ja millä tavoin se on tarkoitus valmistaa -osaa ohjatusti käyttää suunnittelussaan aineksia suomalaisesta ja muiden kansojen muotoilu-, käsityö- ja teknologiakulttuurista. -osaa etsiä tietoa itse ja muistaa yleensä aiemmin oppimansa asiat -yrittää ratkaista ongelmat ensin itse ohjeen avulla ja ajattelemalla Valmistaminen Oppilas -työskentelee tarkoituksenmukaisesti ja huolellisesti työturvallisuusohjeita noudattaen sekä huolehtii työympäristönsä järjestyksestä ja viihtyisyydestä -hallitsee perustekniikoita siten, että tuotteesta tulee tarkoituksenmukainen, viimeistelty, ekologinen ja esteettinen ja työ on laadultaan hyvä -osaa työskennellä tavoitteisesti yksin tai tiimeissä -osaa ohjatusti käyttää työssään kehittynyttä teknologiaa ja ymmärtää teknologian käsitteitä, järjestelmiä ja niiden sovelluksia -osaa soveltaa muissa oppiaineissa oppimaansa tietoja ja taitoja. Itsearviointi ja prosessin pohdinta Oppilas -kykenee ohjatusti tarkastelemaan omaa työskentelyään ja oppimistaan -havaitsee vahvuuksia ja heikkouksia prosessissa ja tuloksissa -osoittaa arvioinnissa kritiikinsietokykyä ja haluaa suunnata toimintaansa palautteen mukaisesti -arvioi ideoitaan ja tuotteitaan esteettisin, taloudellisin, ekologisin ja tarkoituksenmukaisuuskriteerein -ymmärtää teknologian, kulttuurin, yhteiskunnan ja luonnon välisiä riippuvuuksia -muodostaa realistisen kuvan taidoistaan ja kehittymismahdollisuuksistaan.

9. luokka Yleiset tavoitteet

Yhdeksännen luokan tärkein tavoite on syventää oppilaan taitoja ja tietoja tekstiilityössä sekä antaa alalle jatko-opiskeluvalmiuksia. Yhdeksännen luokan opinnot painottuvat ompelun osa-alueisiin. Yhdeksännellä luokalla on mahdollista valmistaa ompelemalla ja kutomalla sisustustekstiilejä. Lisäksi on mahdollisuus kokeilla erityistekniikoita kuten nypläystä, huovutusta ja haarukkavirkkausta. Kevätlukukaudella oppilas suunnittelee ja toteuttaa omien kykyjensä ja halujensa mukaisen lopputyön, mikä myös dokumentoidaan ja raportoidaan kirjallisesti ja visuaalisesti.

168

Tavoitteet ja sisällöt

SUUNNITTELU Oppilas suunnittelee annettujen mahdollisuuksien rajoissa, omien tietojen ja taitojen mukaisen esteettisen ja käyttötarkoitukseen sopivan tuotteen. Suunnittelussa otetaan huomioon materiaalin menekki ja hinta. Lopputyöhönsä liittyen oppilas tekee portfolion, jossa hän kuvaa prosessia ja tuotetta. Portfolioon sisältyvät näytteet ja luonnokset tuotteesta.


OMPELU Ompelukoneen ja saumurin omatoiminen ja monipuolinen käyttö Joustavien materiaalien ompelu Asukokonaisuuksien suunnittelu Kodin tekstiilien suunnittelu; tilkkutyötekniikat Vaatteiden korjaus, kunnostus ja huolto

KUDONTA Kankaan kutominen kangaspuilla (kudontakehyksellä) Mallin suunnittelu Kudontaan sopivat materiaalit Perussidokset: palttina, toimikas

ERIKOISTEKNIIKAT Joihinkin erikoistekniikoihin tutustuminen: huovutus, haarukkavirkkaus, nypläys, koukkuaminen

KIRJONTA Kirjontakuvan tekeminen käyttäen skannausta, tietokonetta ja tietokoneavusteista kirjontakonetta. Värien ja tikkityyppien suunnittelu

TEKSTIILITIETO Jatkokoulutus- mahdollisuudet Sisustustekstiileihin sopivat materiaalit Sisustustekstiilien huolto

Arviointi

Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 5

Oppilas -tarvitsee usein ohjausta työssään, työturvallisuudessa sekä työympäristönsä järjestyksen ja työrauhan ylläpidossa -on tutustunut esille tulleisiin työvälineisiin, materiaaleihin ja käsitteisiin -on harjoitellut perustekniikoita

Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Visuaalinen ja tekninen suunnittelu Oppilas -havaitsee myös itsenäisesti ongelmia, kehittelee luovasti ideoita ja suunnittelee ohjatusti tuotteita, joissa on pyritty ottamaan huomioon käytettävissä oleva aika, välineet, materiaalit, tuotteiden esteettisyys, ekologisuus, kestävyys, taloudellisuus ja tarkoituksenmukaisuus -pystyy melko itsenäisesti suunnittelemaan, miten valmistaa työnsä -ymmärtää suunnittelemansa tuotteet myös viestiksi ympäristölle -dokumentoi suunnitelman esimerkiksi kuvallisesti, sanallisesti, näyttein, pienoismallin avulla tai muulla tavoin siten, että siitä käy ilmi, millainen idea on ja millä tavoin se on tarkoitus valmistaa -osaa ohjatusti käyttää suunnittelussaan aineksia suomalaisesta ja muiden kansojen muotoilu-, käsityö- ja teknologiakulttuurista. -osaa etsiä tietoa itse ja käyttää sitä.

169

-muistaa yleensä aiemmin oppimansa asiat -yrittää ratkaista ongelmat ensin itse ohjeen avulla ja ajattelemalla Valmistaminen Oppilas -työskentelee tarkoituksenmukaisesti ja huolellisesti työturvallisuusohjeita noudattaen sekä huolehtii työympäristönsä järjestyksestä ja viihtyisyydestä -hallitsee perustekniikoita siten, että tuotteesta tulee tarkoituksenmukainen, viimeistelty, ekologinen ja esteettinen ja työ on laadultaan hyvä -osaa työskennellä tavoitteisesti yksin tai tiimeissä -osaa ohjatusti käyttää työssään kehittynyttä teknologiaa ja ymmärtää teknologian käsitteitä, järjestelmiä ja niiden sovelluksia -osaa soveltaa muissa oppiaineissa oppimaansa tietoja ja taitoja. Itsearviointi ja prosessin pohdinta Oppilas -kykenee tarkastelemaan omaa työskentelyään ja oppimistaan tekemässään portfoliossa. -havaitsee vahvuuksia ja heikkouksia prosessissa ja tuloksissa -osoittaa arvioinnissa kritiikinsietokykyä ja haluaa suunnata toimintaansa palautteen mukaisesti -arvioi ideoitaan ja tuotteitaan esteettisin, taloudellisin, ekologisin ja tarkoituksenmukaisuuskriteerein -ymmärtää teknologian, kulttuurin, yhteiskunnan ja luonnon välisiä riippuvuuksia -muodostaa realistisen kuvan taidoistaan ja kehittymismahdollisuuksistaan.

KUVATAIDE KUP

Kuvataiteen tehtävä valinnaisaineena on soveltaa käytäntöön ja syventää kaikille yhteisen kuvataiteen pakollisen oppimäärän tietoja ja taitoja. Opetuksessa pyritään tukemaan oppilaan kuvallisen ajattelun ja esteettisen ja eettisen tietoisuuden kehittymistä ja antamaan valmiuksia omaan kuvalliseen ilmaisuun. Valinnaistunneilla voidaan painottaa erityisesti joitakin kuvataiteen sisältöalueita. Ensisijaisena tavoitteena on, että oppilaan henkilökohtainen suhde taiteeseen kehittyy ja syvenee vuorovaikutuksessa muiden oppilaiden kanssa. Kuvataiteen kaikki neljä sisältöaluetta tulevat käsitellyiksi kaksivuotisen valinnaiskurssin aikana. Oppilaiden mielenkiinnon ja harrastuneisuuden mukaan voidaan painottaa joitakin sisältöalueita erityisesti yhdeksännellä luokalla. Oppilasta ohjataan itsenäiseen, kokeilevaan ja tutkivaan työskentelyyn ja kehitetään hänen kykyään toimia ryhmässä ja käyttää mediateknologiaa omassa ilmaisussaan ja tiedon hankinnassa. Tavoitteet Kuvataiteen 8. luokan valinnaiskurssin tavoitteena on, että -oppilaan tiedot ja taidot karttuvat kaikilla kuvataiteen sisältöalueilla. -oppilas osaa arvioida omaa ja toisten kuvallista ilmaisua ja työtapoja käyttäen kuvataiteen keskeisiä käsitteitä. -oppilas oppii työskentelemään oma-aloitteisesti, itsenäisesti sekä ryhmässä.

170

Sisällöt Kuvataiteen valinnaisaineen 8. luokan opetuksessa käsitellään samoja sisältöalueita kuin kaikille yhteisessä kuvataiteessa seitsemännellä luokalla. -kuvan merkitystä ilmaisun ja viestinnän välineenä; omien havaintojen ja mielikuvien ilmaisemista kuvallisin keinoin; ideoiden keksimistä ja kehittämistä. -kuvasommittelua -kuvallisen ilmaisun perustaitojen hallintaa; piirustusta eri piirtimillä, vesi- ja peitevärimaalausta, kuvanveistoa ja tilataidetta eri materiaaleja käyttäen -mediateknologian perustaitojen harjoittelua; valokuvausta digitaalikameralla, kuvankäsittelyn alkeita -taiteen ja taidehistorian tuntemuksen lisäämistä -kuvantulkintataitojen harjoittelua -eri kulttuurien ja niiden välisen vuorovaikutuksen ymmärtämisen kasvua -yhdessä työskentelyä ja keskinäistä vuorovaikutusta sekä yhteisiä taide-elämyksiä Aihekokonaisuudet Aihekokonaisuuksista painottuvat ihmisenä kasvaminen, viestintä ja mediataito sekä ympäristökasvatus. Kulttuuri-identiteettiä ja kansainvälisyyttä käsitellään kuvataiteen näkökulmasta. Arviointi Kuvataiteessa oppilaan oman elämyksen tai havainnon kautta edetään opettajan ohjaaman kokeilemisen ja harjoittelun avulla omaan ilmaisuun ja itsearviointiin. Nämä yhdessä muodostavat kokonaisprosessin, johon arviointi kohdistuu. Prosessin kulkua luonnoksista valmiisiin töihin voidaan taltioida eri menetelmin arviointia varten. Valinnaisessa kuvataiteessa oppilas kokoaa lukuvuoden aikana tehdyt työt työkansioon. Lukuvuoden mittaan täydennetään omaa taiteilijakirjaa. Arviointia suorittavat opettaja ja oppilaat yhdessä ja erikseen. Arviointia toteutetaan prosessin eri vaiheissa. 9. luokka Oppilasta rohkaistaan esteettisesti tietoiseen työskentelyyn, jossa on keskeistä oman työn suunnittelu ja pitkäjänteinen prosessointi taiteelliseksi tuotokseksi. Työprosessiin kuuluvat olennaisesti vuorovaikutteiset ideointi- ja arviointikeskustelut, opettajan antama rakentava arviointi, palautteen antaminen muille ja myös itsearviointi. Tavoitteet Kuvataiteen 9. luokan valinnaiskurssin tavoitteena on, että -oppilaan tiedot ja taidot syvenevät ja laajenevat kaikilla kuvataiteen sisältöalueilla. -oppilas osaa arvioida omaa ja toisten kuvallista ilmaisua ja työtapoja käyttäen kuvataiteen keskeisiä käsitteitä. -oppilas oppii työskentelemään oma-aloitteisesti, itsenäisesti sekä ryhmässä. Sisällöt Kuvataiteen valinnaisaineen 9. luokan opetuksessa painotetaan -kuvan merkitystä ilmaisun ja viestinnän välineenä; omien havaintojen, ajatusten ja mielikuvien ilmaiseminen kuvallisin keinoin

171

-kuvallisen ilmaisun perustaitojen hallintaa; piirustus, grafiikka, maalaus, keramiikka ja taide ympäristössä, kuvallisen ajattelun syventäminen -mediateknologian perustaitojen soveltamista -taiteen ja taidehistorian tuntemuksen lisäämistä -kuvantulkintataitojen kehittämistä -eri kulttuurien välisen vuorovaikutuksen ymmärtämisen kasvua -yhdessä työskentelyä ja keskinäistä vuorovaikutusta sekä yhteisiä taide-elämyksiä Aihekokonaisuudet Aihekokonaisuuksista painottuvat ihmisenä kasvaminen, viestintä ja mediataito sekä ympäristökasvatus. Kulttuuri-identiteettiä ja kansainvälisyyttä käsitellään kuvataiteen näkökulmasta.

Arviointi Kuvataiteellisen prosessin kulkua luonnoksista valmiisiin töihin voidaan taltioida eri menetelmin arviointia varten. Valinnaisessa kuvataiteessa oppilas kokoaa lukuvuoden aikana tehdyt työt työkansioon. Lukuvuoden mittaan täydennetään omaa taiteilijakirjaa. Arviointia suorittavat opettaja ja oppilaat yhdessä ja erikseen. Arviointia toteutetaan prosessin eri vaiheissa.

MUSIIKKI MUP

Tavoitteet ja työtavat Yleisenä valinnaisen musiikin tavoitteena on 7. luokalla saatujen musiikillisten tietojen ja taitojen vahvistaminen ja syventäminen. Yleiset musiikinopetuksen tavoitteet sisältyvät myös valinnaiseen musiikkiin. Keskeiset sisällöt musiikkikasvatuksessa ovat musisointi, musiikin tuntemus ja musiikin kuuntelu 8. luokka MUSISOINTI

Laulaminen -Vahvistetaan laulutaitoa, opetellaan uusia lauluja. -Lauluaineksena käytetään oppilaiden valitsemia lauluja, aihekokonaisuuksiin liittyviä erityylisiä lauluja, suomalaisia perinnelauluja ja juhlatilaisuuksissa esitettäviä lauluja. Soittaminen -Syvennetään 7. luokalla opittuja soittotaitoja soittamalla erityylistä musiikkia MUSIIKIN TUNTEMUS

-Kuulonhuolto -Kosketinsoittimet ja niiden historia -Suomalainen iskelmä- ja popmusiikki, suomalainen ja ulkomaalainen rockmusiikki ja näyttömömusiikki. -Esimerkkejä taidemusiikista -Valikoiden eri eri kulttuurien musiikkia

172

MUSIIKIN KUUNTELU -Kuunneltava musiikki liittyy kulloinkin käsiteltävään aihepiiriin -Esimerkkejä taidemusiikista

Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen Yhteismusisointi kasvattaa yhteisvastuullisuuteen ryhmässä. Musiikin ja musiikkiharrastuksen merkitys oman fyysisen ja psyykkisen kasvun sekä yhteistoiminnan tukena ja vahvistajana. Kulttuuri- identiteetti ja kansainvälisyys Suomalainen ja eurooppalainen musiikkiperinne. Vieraiden kulttuurien musiikkiperinne. Osallistuva kansalaisuus Pitkäjänteisyys ja yhteistyötaidot musisoinnissa. Musiikki vaikuttajana yhteisössä ja yhteiskunnassa. Viestintä ja mediataito Eettisyys ja esteettisyys valinnoissa. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Terveysriskit, melu ja kuulonhuolto Oma käyttäytyminen musiikin kuluttajana ja vastuullisuus ääni- ja musiikkiympäristöstä. Suhtautuminen tekijänoikeuksiin ja kopiointiin musiikissa. Ihminen ja teknologia Eettisten ja moraalisten arvokysymysten pohdintaa musiikkitarjonnan suhteen. 9. luokka: MUSISOINTI

Laulaminen -Vahvistetaan laulutaitoa, opetellaan uusia lauluja. -Lauluaineksena käytetään oppilaiden valitsemia lauluja, aihekokonaisuuksiin

liittyviä erityylisiä lauluja, suomalaisia perinnelauluja ja juhlatilaisuuksissa esitettäviä lauluja.

Soittaminen

-Syvennetään 8. luokalla opittuja soittotaitoja soittamalla erityylistä musiikkia

MUSIIKIN TUNTEMUS -Länsimainen taidemusiikki

-Suomalainen ja ulkomaalainen jazz -Näyttämömusiikkia: ooppera, musikaali sekä baletti- ja elokuvamusiikki

MUSIIKIN KUUNTELU -Kuunneltava musiikki liittyy kulloinkin käsiteltävään aihepiiriin. Aihekokonaisuudet

173

Ihmisenä kasvaminen Yhteismusisointi kasvattaa yhteisvastuullisuuteen ryhmässä. Musiikin ja musiikkiharrastuksen merkitys oman fyysisen ja psyykkisen kasvun sekä yhteistoiminnan tukena ja vahvistajana. Kulttuuri- identiteetti ja kansainvälisyys Suomalainen ja eurooppalainen musiikkiperinne. Osallistuva kansalaisuus Pitkäjänteisyys ja yhteistyötaidot musisoinnissa. Musiikki vaikuttajana yhteisössä ja yhteiskunnassa. Viestintä ja mediataito Mediakriittisyys musiikkitarjonnassa. Eettisyys ja esteettisyys valinnoissa. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Terveysriskit ja melu. Oma käyttäytyminen musiikin kuluttajana ja vastuullisuus ääni- ja musiikkiympäristöstä. Arviointi Arviointi kohdistuu oppilaan musiikilliseen osallistumiseen ja toimintaan koulussa. Arviointikeinona käytetään oppilaan toimintaa yksin ja ryhmässä. Arviointi kohdistuu koko musiikinopetukseen jossa on mukana sekä prosessi että tuotos. Arvosana koostuu eri osa- alueiden arvioinnista mutta ei välttämättä niiden keskiarvosta: voidaan painottaa oppilaan parasta osaamisaluetta. Peruskoulun musiikinopetuksen arviointikeinoina käytetään oppilaan toimintaa yksin ja ryhmässä, erilaisia laulu ja/ tai soittotehtäviä, tunnistamistehtäviä, esitelmiä ja mahdollista kirjallista koetta.

B2-KIELET: RANSKA, SAKSA JA ESPANJA

Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona pitempikestoisille kyseisen kielen opinnoille toisen asteen koulutuksessa. Nämä opetussuunnitelman perusteet on laadittu neljälle vuosiviikkotunnille. Tavoitteet Kielitaito Oppilas oppii · kommunikoimaan puhekumppanin tukemana henkilökohtaisia perustietoja käsittelevissä ja välittömiin tarpeisiin liittyvissä puhetilanteissa · ymmärtämään helposti ennakoitavia arkielämään liittyviä kysymyksiä, ohjeita, pyyntöjä ja kieltoja · lukemaan arkielämään liittyviä ennakoitavissa olevia yksinkertaisia viestejä · kirjoittamaan kortteja, sähköpostiviestejä, muistilappuja ja muita hyvin suppeita viestejä sekä joitakin perustietoja itsestään ja lähipiiristään

174

Taitotasoasteikolla ilmaistuna tavoitteena on puheen ja kirjoittamisen osalta taso A1.1 – A1.2 ja kuullun ja luetun ymmärtämisen osalta taso A1.2 – A1.3. Kulttuuritaidot Oppilas oppii · tuntemaan ja ymmärtämään suomalaista kulttuuria ja kohdekulttuuria sekä tutustumaan niiden välisiin keskeisiin yhtäläisyyksiin ja eroihin. Opiskelustrategiat Oppilas oppii · käyttämään rohkeasti kielitaitoaan · hyödyntämään muissa kielissä hankkimaansa tietoja, taitoja ja strategioita · arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin Keskeiset sisällöt Tilanteet ja aihepiirit oman ja opiskeltavan kielen kielialueen näkökulmasta · tapakulttuuriin liittyvä kieli perusvuorovaikutustilanteissa · itsestä ja lähiympäristöstä puhuminen · perhe ja vapaa-aika · selviytyminen arkipäivän viestintätilanteista, kuten kaupassa käynnistä, ruokailemisesta ja matkustamisesta. Rakenteet · viestinnän kannalta kullekin kielelle ominainen lauseenmuodostus ja keskeinen kielioppi Viestintästrategiat · puheen ja tekstin pääasioiden tunnistaminen · rajatun tiedon löytäminen tekstistä tai puheesta · omien viestien suunnittelu · oman kielenkäytön tarkkailu · puhekumppanin apuun tukeutuminen suullisessa vuorovaikutuksessa · kirjallisiin apuneuvoihin tukeutuminen omissa tuotoksissa Aihekokonaisuudet B2-kielien tekstivalinnoissa ja työtavoissa toteutuvat spiraalinomaisesti laajeten aihekokonaisuudet Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys sekä Viestintä ja mediataito.

B2-KIELI, RANSKA RAP

8. Luokka Tavoitteet Oppilas -omaksuu myönteisen asenteen ranskan opiskelua kohtaan -luo pohjan kielenopiskelutaidoille ja myöhemmille kieliopinnoille -tutustuu ranskankieliseen kulttuurialueeseen

175

-ymmärtää lyhyitä lauseita, kysymyksiä ja kehotuksia, jotka liittyvät tuttuihin tilanteisiin, ja -osaa reagoida niihin luontevasti -osaa kirjoittaa perussanaston sanoja, sanontoja ja lyhyitä lauseita itsestään ja lähiympäristöstään -löytää tarvitsemansa tiedon lyhyestä ja tuttua aihepiiriä käsittelevästä tekstistä

Sisällöt Tilanteet ja aihepiirit -pienet arkielämän tilanteet esim. kahvila, kauppa -tervehtiminen, esittely, itsestä kertominen vihjeiden avulla, kortti, kutsu -ääntämisen harjoittelu -perussanastoa esim. numeroita, värejä, ajanilmauksia, ruokia, juomia, sää, maita ja kieliä, koti, liikenne Rakenteet -lukusanat 1-60 -substantiivit: säännöllinen monikkomuoto, artikkelin käyttö -persoona-, omistus- ja demonstratiivipronominit -adjektiivien taipuminen ja paikka -säännöllisten –er, -re –verbien sekä tavallisimpien epäsäännöllisten verbien preesens -prepositioita -il y a –rakenne -kysymyksen muodostaminen 9. Luokka Tavoitteet Oppilas -ymmärtää tuttuun sanastoon perustuvan puheen ja tekstin keskeisen sisällön -osaa viestiä keskeisiä tarpeita lyhyin lausein täydentäen niitä ilmein ja elein -osaa kirjoittaa yksinkertaisia lauseita itsestään ja elämänpiiristään -osaa käyttää lähdeteoksia ja sanakirjoja Sisällöt Tilanteet ja aihepiirit -matkustaminen -ostoksilla -ruokailu -tapaamisesta sopiminen -kirje -mielipiteen ilmaiseminen Rakenteet -lukusanat, järjestysluvut -lisää prepositioita -substantiivit: epäsäännöllinen monikko -genetiivi -lähifutuuri -säännöllisten ja tavallisimpien epäsäännöllisten verbien preesens ja passé composé, imperatiivi -verbit: devoir, pouvoir, savoir, vouloir -partitiivi -objekti- ja adverbiaalipronominit

176

-relatiivipronominit

B2-KIELI, SAKSA SAP 8. luokka Tavoitteet Kielitaito Oppilas oppii · ymmärtämään arkisiin tilanteisiin liittyvästä puheesta ja tekstistä keskeisimmän sisällön · kommunikoimaan yksinkertaisin ilmaisuin tavallisimmissa arkielämän tilanteissa Kulttuuritaidot Oppilas oppii · tuntemaan saksalaisen kielialueen keskeisiä tapoja ja normeja · viestimään arkitilanteissa saksalaiselle kielialueelle luontevalla tavalla · ymmärtämään kulttuurien monimuotoisuutta Opiskelustrategiat Oppilas oppii · käyttämään rohkeasti vähäistäkin kielitaitoaan · hyödyntämään muissa kielissä oppimiaan työtapoja ja opiskelustrategioita · käyttämään saksan kielen opiskelulle tarpeellisia työtapoja · ottamaan vastuuta omasta ja ryhmän työskentelystä · arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitoaan suhteessa tavoitteisiin Keskeiset sisällöt Tilanteet ja aihepiirit oman ja saksan kielen kielialueen näkökulmasta esimerkiksi · tervehtiminen ja esittäytyminen · kodista ja koulusta kertominen · ruokailu- ja ostostilanteita · kiittäminen ja anteeksipyytäminen · itsestä ja harrastuksista kertominen · mielipiteen ja tunteiden ilmaiseminen · matkustaminen · Saksaan tutustumista Rakenteet esimerkiksi · sein - ja haben –verbien taivutus · säännöllisten ja epäsäännöllisten verbien preesenstaivutus · apuverbejä ja eriäviä yhdysverbejä · substantiivien suku, nominatiivi, akkusatiivi · persoonapronominien nominatiivi ja akkusatiivi · päälauseen sanajärjestys · muita sisältöjen ja viestintätilanteiden edellyttämiä rakenteita tarpeen mukaan Viestintästrategiat Oppilas oppii

177

· saksan kielelle ominaista ääntämistä ja lauserytmiä · saksan kielen oikeinkirjoitussysteemiä · aktiiviseen kuunteluun liittyviä ilmauksia · tarkentavien kysymysten tekemistä · rajatun tiedon löytämistä puheesta tai tekstistä · kirjoittamaan lyhyitä viestejä Arviointi Kuvaus oppilaan välttävästä osaamisesta (arvosana 5) Oppilas pyrkii oppiaineen tavoitteiden saavuttamiseen, vaikka pystyykin osoittamaan vain jossain määrin hyvän osaamisen kriteereiden edellyttämää osaamista. Kielitaito Kuullun ymmärtäminen: · ymmärtää 8. luokan keskeistä sanastoa sisältävästä selkeästä, normaalia hitaammasta puheesta joitakin kohtia selvien tilannevihjeiden avulla Puhuminen: · osaa vastata muutamaan itseään koskevaan yksinkertaiseen kysymykseen lyhyesti puhekumppanin ja eleiden avulla turvautuen äidinkieleen, ääntäminen on heikkoa Tekstin ymmärtäminen: · tunnistaa yksinkertaisista teksteistä tuttuja sanoja ja fraaseja Kirjoittaminen: · osaa kirjoittaa oppimaansa sanastoa ja joitakin fraaseja, joskin virheitä esiintyy runsaasti · osaa merkitä muistiin joitakin henkilökohtaisia perustietojansa Kulttuuritaidot: · oppilas tunnistaa joitakin oman ja saksankielisen kulttuurin sisältöjä, yhtäläisyyksiä ja eroja Opiskelustrategiat · oppilas osallistuu tuntityöskentelyyn ja tekee kotitehtävänsä kykyjensä mukaan · vastuun ottaminen omasta opiskelusta on vähäistä Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta (arvosana 8) Kielitaito Kuullun ymmärtäminen: · oppilas ymmärtää pääkohdat selkeästä ja normaalia hitaammasta puheesta, joka liittyy käsiteltyihin, oppilaan lähipiiriin liittyviin aiheisiin Puhuminen: · oppilas osaa muutamia vakioilmauksia melko sujuvasti · oppilas osaa vastata itseään ja lähipiiriään koskeviin yksinkertaisiin kysymyksiin · oppilas osaa reagoida puhekumppanin puheeseen jossain määrin Tekstin ymmärtäminen: · oppilas ymmärtää yksinkertaisista, käsiteltyihin aihepiireihin liittyvistä teksteistä kaikkein keskeisimmät asiat

178

Kirjoittaminen: · oppilas osaa kirjoitta lyhyitä, yksinkertaisia viestejä tutuista aiheista Kulttuuritaidot · oppilas tuntee oman ja saksankielisen kulttuurin keskeisimpiä yhtäläisyyksiä ja eroja Opiskelustrategiat · oppilas osallistuu aktiivisesti tuntityöskentelyyn · oppilas ottaa vastuuta omasta oppimisestaan · oppilas pyrkii hyödyntämään muissa kielissä oppimaansa saksan opiskelussa · oppilas pyrkii arvioimaan itseään kielen oppijana ja toimimaan tavoitteidensa mukaisesti 9. luokka Tavoitteet Kielitaito Oppilas oppii · syventämään 8. luokan taitoja · ymmärtämään jokapäiväiseen elämään liittyvää selkeää puhetta ja tekstiä · kommunikoimaan suullisesti ja kirjallisesti nuoren arkielämän tilanteissa Kulttuuritaidot Oppilas oppii · syventämään 8. luokan taitoja · vertailemaan omaa ja kohdekulttuuria · arvostamaan kulttuurien monimuotoisuutta Opiskelustrategiat Oppilas oppii · syventämän 8. luokan taitoja · itsenäistä työskentelyä · valitsemaan tilanteeseen ja itselleen parhaiten sopivat työtavat ja –strategiat · kartuttamaan kielitaitoaan omaehtoisesti Keskeiset sisällöt Tilanteet ja aihepiirit oman ja saksan kielen kielialueen näkökulmasta esimerkiksi · vapaa-ajasta ja lomasta kertominen · sää · opastus- ja asiointitilanteita · terveys ja hyvinvointi · omasta kotipaikasta ja maasta kertominen · juhlia, onnitteluja ja toivotuksia · Itävalta, Sveitsi · ympäristönsuojelu Rakenteet esimerkiksi

179

· 8. luokan taitojen syventäminen · perfekti · sein/haben –verbien imperfekti · datiivi · akkusatiivi- ja datiiviprepositiot · pää- ja sivulauseen sanajärjestys · muita sisältöjen ja viestintätilanteiden edellyttämiä rakenteita tarpeen mukaan Viestintästrategiat oppilas oppii · syventämään 8. luokan taitoja · oman viestinnän suunnittelua ja tarkkailua · kielellisen ja tilannevihjeisiin perustuvan päättelykyvyn merkityksen ymmärtämistä ja sen jatkuvaa tietoista kehittämistä ja käyttämistä kielellisen viestin selvittämiseksi ja eteenpäin viemiseksi · tukeutumaan kirjallisiin apuneuvoihin omissa tuotoksissa Arviointi Kuvaus oppilaan välttävästä osaamisesta (arvosana 5) Kuullun ymmärtäminen: · oppilas ymmärtää henkilökohtaisia kysymyksiä ja ohjeita rutiiniomaisissa keskusteluissa tilannevihjeiden avulla · oppilas ymmärtää käsiteltyä aihetta koskettelevasta normaalitempoa hitaammasta puheesta pääkohtia Puhuminen: · oppilas osaa vastata yksinkertaisiin itseään koskeviin kysymyksiin muutamalla sanalla ja fraasilla Tekstin ymmärtäminen: · oppilas ymmärtää muutamia pääkohtia lyhyistä, yksinkertaisista, tuttua aihepiiriä käsittelevistä teksteistä Kirjoittaminen: · oppilas osaa kirjoittaa tuttuja sanoja ja fraaseja · oppilas osaa viestiä itsestään ja lähiympäristöstään muutamalla lauseella Kulttuuritaidot · oppilas tuntee joitakin oman ja saksankielisen kulttuurin sisältöjä, yhtäläisyyksiä ja eroja Opiskelustrategiat · oppilas osallistuu tuntityöskentelyyn ja tekee kotitehtävänsä kykyjensä mukaan · oppilas osaa arvioida omaa opiskeluaan · Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Kielitaito Yleiseurooppalaisella taitotasoasteikolla hyvän osaamisen (arvosana 8) taso perusopetuksen päättövaiheessa on puheen ja kirjoittamisen osalta tasolla A1.1 – A1.2 ja

180

kuullun ja luetun ymmärtämisen osalta taso A1.2 – A1.3. (Taitotasoasteikot ovat tämän opetussuunnitelman liitteessä 2.) Kulttuuritaidot · oppilas tuntee oman ja kohdekulttuurin keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä Opiskelustrategiat · oppilas käyttää säännöllisesti kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja · oppilas on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen.

B2-KIELI, ESPANJA ESP

Noudatetaan Ylöjärven kaupungin opetussuunnitelman B2-espanjan kielen opetussuunnitelmaa.

TIETOTEKNIIKKA, AJOKORTTIOPINNOT TTAP

Tavoitteet ja työtavat Antaa oppilaalle valmiuksia tietotekniikan käyttöön eri tehtävissä. Antaa tietoteknisiä valmiuksia jatko-opintoja varten. Tavoitteena on myös suorittaa hyväksytysti tietotekniikan ajokortti. Kurssilla työskennellään itsenäisesti tietokoneluokassa, tehdään harjoituksia ja käydään läpi moduuleihin liittyvää teoriaa. Moduulien sisällöt löytyvät osoitteesta www.tieke.fi. Yhdeksännellä luokalla tehdään lopputyö, jossa käytetään kaikkia kurssilla opittuja ohjelmia ja taitoja. Keskeiset sisällöt

8. luokka: Opiskellaan moduulit: Laitteen käyttö ja tiedon hallinta, Tekstinkäsittely ja Esitysgrafiikka. 9. luokka: opiskellaan moduulit: Internet, Tietotekniikan merkitys ja peruskäsitteet, Taulukkolaskentaohjelma ja Kuvankäsittely. Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen - Oppilas saa eväitä kehittyä vastuulliseksi ja itsenäiseksi tietokoneen käyttäjäksi. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys - Uuden teknologisen kulttuuri-identiteetin kehittyminen. - Internetin käyttö luo nopean yhteyden ulkomaille ja mahdollistaa muodostamaan

kansainvälisempää maailmankuvaa. Viestintä ja mediataito - Oppilas kehittää ilmaisutaitoaan tekstin ja visuaalisen ilmeen tuottajana.

181

- Oppilas kehittää valmiuksiaan käyttää tietokonetta toisaalta viestimenä, joka on tiedon vastaanottamisen väline ja toisaalta välineenä, jonka avulla itse tuotetaan informaatiota.

- Opiskelu antaa valmiuksia valita kuhunkin työhön sopivien työvälineiden valitsemiseen.

- Sähköpostin käyttö yhteydenpitovälineenä. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys - Syventävä ja aktiivinen työskentely annetun tehtävän parissa kasvattaa

suhtautumaan työntekoon oikealla tavalla. - Tutustuminen verkkotietokantoihin ja hyödyllisiin Internet-sivustoihin, esim.

julkishallinto, aikataulut ja kirjastot. - Työhakemuksen ja ansioluettelon valmistaminen antaa valmiuksia työnhakuun. - Tulojen ja menojen hallinta taulukkolaskentaohjelmassa. - Opiskelu antaa valmiuksia, joiden avulla oppilas pystyy hyödyntämään

tietotekniikkaa monipuolisesti myös oppituntien ulkopuolella. Turvallisuus ja liikenne - Internetin kriittinen käyttö (lähdekritiikki ja tekijänoikeudet) ja tietoturvallisuuden

tiedostaminen viisaasti verkon väylillä. Ihminen ja teknologia - Tutustutaan teknologian hyötykäytön mahdollisuuksiin -> hyödynnetään tietokoneita

työvälineinä. - Antaa yleiskuva tietotekniikan käytöstä ja sen mahdollisuuksista. - Auttaa oppilasta omaksumaan laitteistoon ja ohjelmistoihin liittyviä peruskäsitteitä,

joiden avulla hän saa valmiuden opiskella uusia ohjelmistoja ja hyödyntää tietotekniikkaa koulun ulkopuolella.

- Tietotekniikka viestinnän välineenä. Arviointi Arviointiin vaikuttavat tuntiaktiivisuuden lisäksi innokkuus, työmotivaatio ja kurssin aikana tehdyt harjoitustyöt ja kokeet. Numeroarviointi. Päättöarvosanaan vaikuttaa lopputyön arvosana.

TIETOTEKNIIKKA, Kuvankäsittely, 3d-mallinnus ja animaatio, TTKMAP Kurssi jakautuu kolmeen aihealueeseen: kuvankäsittelyyn, 3d-mallinnukseen ja animaatioiden valmistamiseen. Kuvankäsittely Tavoitteet ja työtavat Kurssin tavoitteena on, että oppilas oppii tuntemaan erilaisiin digitaalisen kuvankäsittelyn tekniikoita, soveltamista oppimaansa käytäntöön, kuten lisäämään www-sivujen kuvallista ilmettä ja graafista suunnittelua. Kurssilla perehdytään kuvien digitaaliseen käsittelyyn, tutustutaan bittikuvin muokkaamiseen ja vektorikuvien piirtämiseen. Sisältö

182

Opetuksessa käytetään Corelin PhotoPaint -kuvankäsittelyohjelmaa sekä CorelDraw- vektorigrafiikkaohjelmaa. Opetus tapahtuu aluksi opettajajohtoisesti, sitten oppilaat tekevät harjoitustöitä itsenäisesti tietokoneella. Vektorigrafiikassa tehdään monipuolisia harjoitustöitä, joissa oppilaat saavat käsityksen tietokoneen tehokkuudesta auttaa oppilasta piirtämään mitä vaikeampia kuvia. Bittikarttagrafiikassa oppilas oppii muokkaamaan joko digitaalikameralla otettuja valokuvia tai valmiita digitaalikuvia. Opitaan parantamaan kuvien laatua erilaisin suodattimin ja tehostein tai rajauksin. Lisäksi oppilas oppii itse valmistamaan erilaisia tehostekuvia, jopa mainoskuvia. 3d-mallinnus ja animointi Tavoitteet ja työtavat Oppilaan tavoitteena on oppia ymmärtämään kolmiulotteisten hahmojen rakentamista eli 3d-mallinuksen toimintaperiaatteita. 3d-mallinnus kasvattaa oppilaan avaruudellista hahmotuskykyä. 3d-harjoitustyöt valitaan yleensä oppilaan oman kiinnostuksen mukaan. Oppilas oppii kasvamaan 2-ulotteisesta maailmasta 3-ulotteiseen maailmaan ja näkee kuinka sitä hallinnoidaan. Oppilas oppii viimeistelemään mallinsa erilaisilla materiaaleilla ja tekstuureilla. Animointiosiossa oppilas taas saa lisää tuntumaa 3d-maailmaan, jossa asiat laitetaan liikkumaan 3d-ympäristössä. Hän oppii kuinka animaatiossa rakentamaan animoitavia olioita, kuinka animaatio-oliot liikkuvat, ja kuinka esimerkiksi kameroita animoilla saadaan lisätehoa ja tehokkaita kuvakulmia animaatiohin. Animaatiot viimeistellään elokuvaksi, jolloin niihin voidaan lisätä alku- ja lopputekstit, erilaisia tehosteääniä ja musiikkia. Oppilas tutustuu myös pelien rakentamiseen ja niiden toimintaehtoihin. Sisältö Oppilas tekee tietokoneella kurssin harjoituksia aluksi ohjatusti ja sitten itsenäisesti. Oppilailla on käytössään ilmainen ja erittäin monipuolinen Open source –ohjelma, nimeltään Blender-ohjelma, vähintään 2.6 versio. Mahdollisesti alussa voidaan käyttää myös alkeellisempaa Anim8or-ohjelmaa, joka sopii hyvin alkeisopetukseen. Blender on pääasiallinen opetuksessa käytettävä ohjelma. Kaikki 3d-mallinnukset tehdään Blenderillä. Se on erittäin monipuolinen ja suorastaan ammattimainen 3d-ohjelma, jolla on tehty mm. animaatioelokuviakin. Mallien rakentamisessa oppilas voi mennä hyvinkin pitkälle lisäten omien taitojensa ja halunsa mukaan yhä lisää yksityiskohtia malliinsa. 3d-malloien pinnan erilaisia tekstuureja voidaan tehdä joko itse kuvankäsittelyohjelmilla tai hakea niitä internetistä. Jos animoidaan esimerkiksi käveleviä hahmoja, joutuu oppilas rakentamaan tällaiselle hahmolle ennen animointia ”luuston”, jota sitten liikutellaan (esim. kävely). Harjoitustyöstä riippuen, etenkin animaatiossa, oppilas joutuu tekemään itsenäisesti paljon esitöitä. Oppilaan tekemästä valmiista animaatiosta muokataan ”elokuva”, johon voidaan liittää tekstiä ja ääntä. Käytössämme on myös ääni- ja tehostekirjasto. Pienenä lisänä tutustutaan myös pelimaailmaan, sen perusteisiin ja pelien fysiikkaan. Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen Oppilas saa eväitä kehittyä vastuulliseksi ja monipuoliseksi tietokoneen käyttäjäksi.

183

Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Uuden teknologisen kulttuuri-identiteetin kehittyminen. Oppilaat korostavat kuvankäsittelytöissä, 3d-mallinnuksissa ja animointiprojekteissaan omia nuorisokulttuurin alueeseen kuuluvia asioita. Kansainvälisyys toteutuu mm. seuraamalla kansainvälisiä 3d-mallinnuksen, ohjelmoinnin ja kuvankäsittelyn opas- ja keskustelupalstoja. Viestintä ja mediataito Oppilas kehittää ilmaisutaitoaan kuvan, tekstin ja visuaalisen ilmeen tuottajana. Oppilas kehittää valmiuksiaan käyttää tietokonetta tehokkaana viestimenä, jonka avulla hän itse tuottaa informaatiota, ja uusia ideoita luovasti. Opiskelu antaa valmiuksia valita kuhunkin työhön sopivien ilmaisuvälineiden valitsemisessa. Oppilas kehittää ilmaisutaitoaan visuaalisen ilmeen tuottajana. Oppilas kehittää valmiuksiaan käyttää tietokonetta toisaalta viestimenä, joka on tiedon vastaanottamisen väline ja toisaalta välineenä, jonka avulla itse tuotetaan informaatiota. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Syventävä ja aktiivinen työskentely annetun harjoitustyöprojektin parissa kasvattaa suhtautumaan työntekoon oikealla tavalla. Tutustutaan monipuolisesti mediaviestinnän sisältämien kuten kuvan, tekstin, äänen, videon ja animaation käytön mahdollisuuksiin erilaisissa tilanteissa. Tietotekniikan monipuolinen käyttäminen voi antaa ratkaisun jonkin oman idean toteuttamiselle ja voi jopa avata mahdollisuuksia sen hyödyntämiselle. Opiskelu antaa valmiuksia, joiden avulla oppilas pystyy hyödyntämään tietotekniikkaa monipuolisesti myös oppituntien ulkopuolella. Turvallisuus ja liikenne ”Yksi kuva valehtelee enemmän kuin tuhat sanaa.” Oppilas oppii tunnistamaan erilaisia kuvallisia väärennöksiä, joita mediassa ja internetissä toisinaan esiintyy. Oppilaat vertailevat muiden tekemiä töitä myös internetin välityksellä, ja internet on usein heidän tuotostensa esittelypaikka. Ihminen ja teknologia Tutustutaan teknologian hyötykäytön mahdollisuuksiin ja hyödynnetään tietokoneita monipuolisena työvälineinä. . Antaa oppilaalle uuden tavan tietotekniikan sovellusmahdollisuuksista. Antaa valmiuden hyödyntää tietotekniikkaa koulun ulkopuolella. Tietotekniikka on yhtenä monipuolisen viestinnän välineenä. Kuvankäsittely ohjaa oppilaan kekseliäisyyttä erilaisten omien kuvallisten ideoittensa ratkaisujen löytämiseksi. Antaa oppilaalle uuden tavan tietotekniikan sovellusmahdollisuuksista. Antaa valmiuden hyödyntää tietotekniikkaa koulun ulkopuolella. Arviointi Numeerinen arviointi. Arvioinnissa huomioidaan oppilaan tehtyjen töiden laatu ja toimivuus, ohjelmointiohjelmien rakenne ja huolellinen ilmiasu sekä loppuharjoitustyöt. Lisäksi kiinnitetään huomiota tuntiaktiivisuuteen.

184

VIESTINTÄ VIP (kuvataiteen ja äidinkielen yhteinen syventävä ja soveltava kurssi)

Tavoitteet ja työtavat Viestinnän tavoitteena on, että oppilas oppii tuntemaan viestinnän keskeisiä ilmaisutapoja, tekniikoita ja työvälineitä ja oppii käyttämään niitä tarkoituksenmukaisesti omassa työssään. Hän oppii myös tuntemaan kuvallisen viestinnän ja sanallisen vaikuttamisen keinoja. Oppilas oppii arvioimaan sanallista ja kuvaviestintää esteettisestä ja eettisestä näkökulmasta. Hän opettelee tiedonhankintaa verkkoympäristöstä ja lähdekirjallisuudesta ja harjaantuu myös lähdekritiikissä. Oppilas oppii hyödyntämään kulttuuripalveluja ja viestimiä oman työskentelyn, tiedon hankinnan ja elämysten lähteinä. Työtapoina käytetään yksilö-, pari- ja ryhmätyöskentelyä sekä palaute- ja arviointikeskusteluja ja opintokäyntejä. Keskeiset sisällöt 8. luokka: Tutkitaan kuvan käyttötarkoituksia mediassa, mediaesitysten rakennetta ja harjoitellaan sisällön analyysiä. Valokuvataan ja tehdään valokuvia pimiössä. Kuvataan digitaalikameralla. Tutustutaan graafiseen suunnitteluun sekä typografian ja taiton perusteisiin. Tutkitaan mainonnan kanavia ja ilmaisukeinoja. Toimitetaan kaksi koulun Moisku-lehteä. Harjoitellaan asiatekstin kirjoittamista ja tekstin tiivistämistä sekä otsikointia. Harjoitellaan uutisen ja artikkelin kirjoittamista sekä haastattelun kokoamista. Mahdollisuuksien mukaan käydään Sanomatalon Piste-toimituksessa sekä taidemuseossa. 9. luokka: Opetellaan kuvakerronnan muodot: sarjakuva ja liikkuvan kuvan erityispiirteet. Suunnitellaan ja toteutetaan oma videofilmi. Toimitetaan ainakin kaksi numeroa koulun Moisku-lehteä. Harjoitellaan asiatekstin kirjoittamisen yhteydessä lähdekritiikkiä. Syvennetään asiatekstin kirjoitustaitoja: mielipidekirjoitus, arvostelu, haastattelu. Käydään mahdollisuuksien mukaan Päivälehtimuseossa sekä taidemuseossa. Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen Tuetaan oppilaan kokonaisvaltaista kasvua viestijänä ja erilaisten sanomien vastaanottajana. Viestintä ja mediataito Oppilas kehittää ilmaisuja vuorovaikutustaitojaan. Hänen mediatietoisuutensa kehittyy. Hän harjoittelee monipuolisesti mediataitoja. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Oppilas harjoittelee mielipidetekstin kirjoittamista ja erilaisia mielipiteen perustelutapoja. Häntä kannustetaan seuraamaan eri viestintävälineiden avulla arjen uutistapahtumia ja kulttuuri-ilmiöitä. Ihminen ja teknologia Oppilas opettelee tiedonhankintaa ja –tuottamista mm. verkkoympäristössä. Hän opettelee käyttämään esim. digi- ja videokameraa sekä editointilaitetta.

185

Arviointi Arvioinnissa painotetaan omatoimisuutta, ryhmätyötaitoja ja vastuun kantoa koko työprosessista.

ILMAISUTAITO, KOULUTEATTERI KTP

Tavoitteet ja työtavat Ilmaisutaidon tavoitteena on vahvistaa oppilaan luovaa elämänasennetta, tukea ja vahvistaa itsetuntoa, ryhmätyötaitoja ja omaa ilmaisua sekä myös näyttämöilmaisussa tarvittavia taitoja. Harjoitusten avulla oppilas kehittää myönteistä minä-kuvaansa ja syventää käsitystään omasta itsestään, suhteestaan toisiin ihmisiin ja ympäristöön. Ryhmätyöskentelyn tavoitteena on lisäksi keskinäisen suvaitsevaisuuden ja kannustavan ilmapiirin luominen. Ryhmä- ja parityöskentelyn lisäksi tehdään myös yksilöllisiä tehtäviä. Työprosessiin liittyvät palautekeskustelut pienryhmässä muiden kouluteatterilaisten kanssa. Lisäksi kouluteatterilaiset esittävät työnsä tuloksia yleisölle ja käyvät teatterissa. Keskeiset sisällöt 8. luokka: Kouluteatterissa aloitetaan erilaisilla peleillä ja leikeillä, joiden avulla oppilas tutustuu ryhmäänsä ja oppii luottamaan ryhmän voimiin. Hengitys-, rentoutumis-, keskittymis-, kontakti-, eläytymis-, aistihavainto- ja improvisaatioharjoitusten avulla viritetään ilmaisussa ja esiintymisessä tarvittavia taitoja. Pienryhmätyönä harjoitellaan roolityön alkeita valmistamalla omista ideoista valmis esitys. Koko ryhmän yhteistyönä valmistetaan laajempi esitys joko valmiin tekstin tai omien ideoiden pohjalta. Prosessissa tutustutaan teatterin tekemisen eri osa-alueisiin. Lisäksi käymme mahdollisuuksien mukaan teatterissa. 9. luokka: Toisena vuonna syvennetään ilmaisun ja roolityöskentelyn rakentamisen taitoja harjoituksin ja omien produktioiden avulla. Draamaharjoitusten avulla käsitellään erilaisia nuoren kasvun eettisiä ja arkisiakin ongelmia. Ryhmän oman kiinnostuksen ja ideoinnin pohjalta valmistetaan ryhmätyönä esityksiä yleisöä varten. Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen Oppilaan ilmaisun vahvistuessa hänen myönteinen minäkuvansa kehittyy. Ryhmätyöskentelyssä oppilas oppii suvaitsevaiseksi ja toisia oppijoita kannustavaksi. Viestintä ja mediataito Oppilas kehittää osallistuvia, vuorovaikutuksellisia ja yhteisöllisiä viestintätaitoja. Oppilas harjoittelee mediataitoja sekä vastaanottajana että tuottajana. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Oppilas rohkaistuu ilmaisemaan itseään ja mielipiteitään myös julkisissa puhetilanteissa. Arviointi Numeroarviointi, arvioinnissa painottuvat ilmaisun rohkeuden kasvattaminen, aktiivisuus ja rakentava asenne ryhmätyöskentelyyn sekä vastuullinen työskentely yhteisten töiden loppuun saattamiseksi.

186

LIIKUNTA, TYTÖT LTP

Tavoitteet Valinnaisliikunnan opetus pohjautuu perusliikunnan tavoitteisiin. Selkeinä painotuksina ovat oman kunnon kehittäminen ja ylläpitäminen, liikunnallisen elämäntavan omaksuminen, terveyden hoitamisen merkityksen ymmärtäminen. Tavoitteena on järjestää oppilaille mahdollisuus ei perinteisten koululiikuntalajien kokeiluun ja järjestää oppilaille käyntejä lähiseudun liikuntakeskuksissa. Sisältö Oppilaat kokeilevat ja harjoittelevat eri liikuntalajeja yhdessä laadittavan ohjelman mukaisesti. Lajit koostuvat eri voima-, kestävyys ja taitolajeista esim. kuntosali, lenkkeily, aerobic, uinti, pyöräily, sulkapallo, keilailu, laskettelu jne. Jokainen oppilas laatii henkilökohtaisen liikuntaohjelman, jota toteuttaa vapaa-aikanaan mahdollisuuksien mukaan. Koulussa liikutaan yhteisen ohjelman mukaisesti. Oppilaat tekevät lihaskuntotestit ja kestävyystestin (uinticooper) kaksi kertaa lukuvuoden aikana. Oppilaat käyvät omatoimisesti terveydenhoitajan luona kaksi kertaa lukuvuoden aikana. Terveydenhoitaja mittaa hemoglobiinin, leposykkeen ja verenpaineen. Oppilas kirjaa kaikki tiedot kuntokorttiinsa, hän myös pitää liikuntapäiväkirjaa. Oppilas saa kurssin alussa käyttöönsä kansion ”sportfolion”, johon hän kokoaa kaikki kurssin aikana saamansa kirjallisen materiaalin. 8. luokka: Oppilaille tarjotaan valittavaksi perinteisiä ja uusia ja/tai ajankohtaisia esim. vuodenaikaan sopivia yksilö- ja joukkuelajeja. Muodostuva ryhmä valitsee kurssin alussa lajit, joka tapahtuu kurssin ensimmäisellä tunnilla siten, että jokainen oppilas suorittaa henkilökohtaisen valinnan (valitsee 10 mieleisintä lajia) ja sen jälkeen katsotaan 10 eniten ääniä saaneet lajit. Opettaja suunnittelee tarkemman ohjelman. Valituista lajeista opettaja opettaa perustekniikat, perussäännöt ja/tai peruspeli-idean koulumme perusliikuntakasvatuksen tavoitteisiin pohjautuen. Ryhmän taitotason mukaan opettaja syventää opetettavaa ainesta. Lajivalinnat tehdään seuraavasta listasta: yleisurheilu, minitriatlon, pyöräily, rullaluistelu, maastoretki, pihaleikit, jalkapallo, pesäpallo, lippupallo, rantalentis, tennis, ultimate, stepaerobic, aerobic, circuit training, kuntosaliharjoittelu, helpot tanssit (mukavia, pieniä tanssisarjoja), squash, sulkapallo, keilailu, vesipelit ja -leikit, hydrobic, aquakickboxing, matkauinti, koripallo, lentopallo, käsipallo, sisäjalis, sähly, kuntonyrkkeily, itsepuolustus, telinevoimistelu, välinevoimistelu, jääpelit ja -leikit, itsepuolustus, luistelujumppa, muodostelmaluistelu, kickboxing, minitriatlon (juoksu, uinti, pyöräily), ringette, kaukalopallo, akrobatia (pyramidit),jääpallo, hikipallo, hiihtoretki, korfpallo, laskettelu (maksullinen), koripallo, lentopallo, käsipallo, futsal, pingis, tankojumppa, pihaleikit ja -pelit. Lajivalikoimaa opettaja lisää ja vaihtelee vuosittain tilanteen ja mahdollisuuksien mukaan. Terveystietoutta: urheilevan nuoren ravitsemus, terveysliikunnasta teoriaa, oman terveydentilan seuraamista (verenpaine, lepopulssi, hemoglobiini).

187

9. luokka: Liikuntalajit: valinnat samasta listasta kuten 8.luokalla tai listaan on lisätty mahdollisia uusia lajeja. Terveystietoutta: liikuntavammojen ensiapu, rentoutumisesta ja stressin ehkäisystä, liikunnan ja terveyden välisistä yhteyksistä ja mahdollisista ajankohtaisista aiheista teoriaa. Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen Liikunnassa korostuu fyysinen toiminta ja motoristen taitojen oppiminen on liikunnan yksi keskeinen tavoite. Fyysistä kehitystä seurataan kuntotestien avulla. Ryhmässä toimimisen kautta korostuu myös oikeudet ja velvollisuudet ryhmässä, sääntöjen noudattaminen, omien tunteiden hallinta voiton tai tappion hetkellä, joukkueen jäsenenä toimiminen, oikeudenmukaisuus, reilu peli -henki, realistinen suhtautuminen itseensä liikkujana ja liikunnallisen elämäntavan kehittäminen. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Kansallinen liikuntakulttuuri eli perinnelajit, kuten pesäpallo, hiihto, tanssikulttuurin eri muodot. Liikuntakulttuurissa näkyy myös eri vuodenaikojen mukainen liikkuminen. Koululiikunta koulun juhlissa ja perinteissä. Viestintä- ja mediataidot Liikunnanopetuksessa käytetään neuvottelua ja mahdollisuuksien mukaan yhteissuunnittelua. Liikunnassa tarjoutuu paljon elämänläheisiä, aitoja viestintätilanteita. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Keskeinen tavoite liikuntaharrastuksessa on pitkäjänteisyys. Yhteiset sopimukset ja mahdollinen yhteissuunnittelu ohjaavat aktiiviseen osallistumiseen, vastuullisuuteen, omatoimisuuteen, aloitteellisuuteen, itsenäiseen toimintaan, ryhmässä toimimiseen ja yritteliäisyyteen. Vastuu ympäristöstä Vastuu liikuntavälineistä ja liikuntapaikoista. Turvallisuus ja liikenne Liikuntapaikoille siirtyminen turvallisesti, terveyden edistäminen liikunnan avulla, oikeat ja turvalliset suoritustavat. Psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen hyvinvointi. Turvallinen ilmapiiri. Vesiturvallisuus; oma pelastautuminen ja toisen pelastaminen. Ihminen ja teknologia Teknologia liikunnanopetuksen apuna; mahdollisuuksien mukaan esim. sykemittarin käyttö. Arviointi Valinnaisliikunnan arvosana koostuu oppilaan kuntotekijöistä, asenteesta ja taidoista sekä kansion tekemisestä ja täyttämisestä. Kriteerit ovat samat kuin pakollisessakin liikunnassa. Opettaja arvioi oppilaita havainnoimalla ja mittauksin. Tietoja voidaan arvioida havainnoinnin lisäksi myös suullisin ja kirjallisin kysymyksin. Oppilas voi halutessaan

188

pyytää numeroarvioinnin lisäksi opettajan sanallisen arvion. Sanallinen arviointi selittää numeron määräytymisperusteita. Arviointikriteerit arvosanalle 5 Toimintakykyisyys Oppilas on kunnoltaan ja liikehallinnaltaan ikäryhmäänsä verrattuna keskitasoa selvästi alempana tai keskitasoinen, mutta on haluton näyttämään sitä. Lisäksi oppilaan taso on laskenut edellisistä vuosista. Oppilaan fyysinen aktiivisuus koulun liikunnassa ei vastaa kestoltaan ja rasitukseltaan hänen omia edellytyksiään ja mahdollisuuksiaan. Liikuntataidot ja -tiedot Oppilas on motorisilta perustaidoiltaan ja lajitaidoiltaan ikäryhmäänsä verrattuna keskitasoa selvästi alempana tai oppilas hallitsee keskeiset motoriset perustaidot, mutta on haluton toimimaan omalla tasollaan. Oppilas on selvillä koulussa opetettujen liikuntamuotojen ydinkohdista ja turvallisuusnäkökohdista, mutta on haluton toimimaan niiden suuntaisesti. Asennoituminen koululiikuntaan Oppilas ei osoita toiminnassaan vastuuta ja kykyä ottaa toisia huomioon; oppilas ei noudata sopimuksia ja aikatauluja, ei varustaudu liikuntatunneille aiheen edellyttämällä tavalla, ei tee omaa osuuttansa, ei kuuntele ja auta opettajaa tai toista oppilasta liikunta- ja muissa tilanteissa. Oppilas osoittaa kiinnostusta vain muutamiin lajeihin, eikä hän koe yrittämistä tarpeelliseksi liikuntatunneilla. Oppilas on haluton eikä kykene toimimaan erilaisissa ryhmissä. Oppilas ei kykene ottamaan vastaan saamaansa palautetta tilanteen vaatimalla tavalla. Hän on paljon poissa koulun liikuntatunneilta. Oppilas ei ole palauttanut kansiota. Arviointikriteerit arvosanalle 8 Toimintakykyisyys Oppilaan fyysinen aktiivisuus koulun liikuntatunneilla vastaa kestoltaan ja rasitukseltaan hänen omia edellytyksiään ja mahdollisuuksiaan .Oppilas on kunnoltaan ja liikehallinnaltaan keskitasoinen ikäryhmäänsä verrattuna. Liikuntataidot ja -tiedot Oppilas hallitsee keskeiset motoriset perustaidot ja koulussa opetettujen lajitaitojen ydinkohdat. Hän on uimataitoinen. Oppilas on selvillä koulussa opetettujen liikuntamuotojen ydinkohdista, turvallisuusnäkökohdista, harjoittelun yleisimmistä periaatteista ja hän osaa verrytellä, huoltaa ja rentouttaa lihaksiaan ohjeen mukaan. Asennoituminen koululiikuntaan Oppilas osoittaa toiminnassaan vastuuta ja kykyä ottaa toiset huomioon. Hän noudattaa tavallisesti sopimuksia ja aikatauluja sekä varustautuu liikuntatunnille aiheen edellyttämällä tavalla. Oppilas tekee oman osuutensa, kuuntelee ja auttaa opettajaa sekä muita oppilaita ja toimii kannustavasti reilun pelin hengessä .Hän osoittaa kiinnostusta harrastamansa lajin lisäksi myös muihin lajeihin ja kokee yrittämisen tarpeelliseksi liikuntamuotojen oppimisessa ja liikunnallisten kokemusten saamisessa. Oppilas on halukas toimimaan erilaisissa ryhmissä ja suhtautuu saamaansa kohteluun ja palautteeseen sekä onnistumiseen ja epäonnistumiseen tilanteen vaatimalla tavalla Hän pystyy yksilölliseen harjoitteluun ohjatussa tilanteessa.

189

LIIKUNTA, POJAT LPP

Tavoitteet ja työtavat Palloilukurssin opetus pohjautuu perusliikunnan tavoitteisiin. Kurssin tavoitteena on oppilaan palloilutaitojen syventäminen. Kurssi tarjoaa oppilaalle laajan katsauksen erilaisiin palloilulajeihin, niiden pelaamiseen ja harjoitteluun. Tavoitteena on tutustuttaa oppilas myös uusiin tai harvemmin koulussa pelattaviin palloilulajeihin. Keskeiset sisällöt Oppilaat harjoittelevat ja pelaavat eri palloilulajeja. Sisältöön kuuluu sekä yksilö- että joukkuelajeja. Harjoittelussa pyritään monipuoliseen ja vaihtelevaan palloilulajien harjoitteluun. Kurssin aikana voidaan harjoittaa myös tyypillisimpiä lajeihin liittyviä lihaskunto-ominaisuuksia, ketteryyttä ja koordinaatiota. Lajivalinnassa otetaan huomioon vallitsevat olosuhteet, ympäristön liikuntapaikkojen tarjoamat puitteet sekä salitilanne. Samaa lajia pyritään tekemään useampi kerta peräkkäin, jolloin tekniikan ja taktisen näkemyksen kehittyminen on paremmin nähtävissä. 8. luokka Kurssin palloilulajeiksi valitaan perinteisiä ja uusia tai ajankohtaisia esim. vuodenaikaan soveltuvia yksilö- ja joukkuelajeja. Tunneilla harjoitellaan lajille ominaisia perustaitoja erilaisten harjoitteiden avulla. Opetuksessa keskitytään yksilötaitojen parantamiseen. Tarkoituksena on syventää jo aikaisemmin perusopetuksessa opittuja taitoja. Valituista lajeista harjoitellaan perustekniikoita, kerrataan ja opetellaan sääntöjä, pelataan koulumme perusliikuntakasvatuksen tavoitteisiin pohjautuen fair play, reilun pelin-idealla. Harjoiteltavat palloilulajit valitaan mm. seuraavasta listasta: ultimate, beachvolley, fresbeegolf, golf, jalkapallo, pesäpallo, salama/lippupallo, lentopallo, koripallo, korfpallo, käsipallo, salibandy, sisäjalkapallo, sulkapallo, pöytätennis, keilailu, squash, tennis, vesipallo/-pelit, jääkiekko, kaukalopallo, hikipallo, hankijalkapallo, intergrosse, erilaiset pienpelit ja leikit sisällä ja ulkona. 9. luokka Kurssille valitaan lajit samasta listasta kuin 8. luokallakin. Opettaja voi lisätä ja vaihdella lajivalikoimaa vuosittain tilanteen ja mahdollisuuksien mukaan. Oppilaat jatkavat jo aiemmin opittujen taitojen kehittämistä. Pääpaino 9.luokan opetuksessa on pelaamalla oppimisessa. Pelin kautta pyritään kehittämään niin yksilö- kuin joukkuetaktista näkemystä, unohtamatta kuitenkaan yksilötaitoja. Pienpelien, sovelletuin tai normaalisäännöin toteutettujen pelien tarkoituksena on saada monipuolisia kokemuksia eri palloilulajien pelaamisesta. Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen Liikunnassa korostuu fyysinen toiminta ja motoristen taitojen oppiminen on liikunnan yksi keskeinen tavoite Ryhmässä toimimisen kautta korostuu myös oikeudet ja velvollisuudet ryhmässä, sääntöjen noudattaminen, omien tunteiden hallinta voiton tai tappion hetkellä, joukkueen jäsenenä toimiminen, oikeudenmukaisuus, reilu peli -henki, realistinen

190

suhtautuminen itseensä liikkujana ja liikunnallisen elämäntavan kehittäminen. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Kansallinen liikuntakulttuuri eli perinnelajit, kuten pesäpallo. Liikuntakulttuurissa näkyy myös eri vuodenaikojen mukainen liikkuminen. Koululiikunta koulun juhlissa ja perinteissä. Viestintä- ja mediataidot Liikunnanopetuksessa käytetään neuvottelua ja mahdollisuuksien mukaan yhteissuunnittelua. Liikunnassa tarjoutuu paljon elämänläheisiä, aitoja viestintätilanteita. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Keskeinen tavoite liikuntaharrastuksessa on pitkäjänteisyys. Yhteiset sopimukset ja mahdollinen yhteissuunnittelu ohjaavat aktiiviseen osallistumiseen, vastuullisuuteen, omatoimisuuteen, aloitteellisuuteen, itsenäiseen toimintaan, ryhmässä toimimiseen ja yritteliäisyyteen. Vastuu ympäristöstä Vastuu liikuntavälineistä ja liikuntapaikoista. Turvallisuus ja liikenne Liikuntapaikoille siirtyminen turvallisesti, terveyden edistäminen liikunnan avulla, oikeat ja turvalliset suoritustavat. Psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen hyvinvointi. Turvallinen ilmapiiri. Vesiturvallisuus; oma pelastautuminen ja toisen pelastaminen. Ihminen ja teknologia Teknologia liikunnanopetuksen apuna; mahdollisuuksien mukaan esim. sykemittarin käyttö. Arviointi Valinnaisliikunnan arvosana koostuu oppilaan palloilutiedoista ja -taidoista Tärkeänä osana arviointia on oppilaan asennoituminen koululiikuntaan, yhteistyökykyisyys sekä ryhmässä toimimisen taidot. Kriteerit edellä mainituissa asioissa ovat samat kuin pakollisessakin liikunnassa. Opettaja arvioi oppilasta havainnoimalla. Lisäksi joissakin lajeissa voidaan suorittaa erilaisia testejä oppilaan taitotason mittaamiseksi.

LIIKUNTA, POJAT KUNTOILUKURSSI LPKP Tavoitteet

Oman kunnon ylläpito ja kohottaminen. Oppilas saa harjoittelemiseen ja kuntoiluun liittyvää tietoa ja käytännön esimerkkejä harjoituksista.

Sisältö

Kurssilla perehdytään lihaskuntoharjoitteluun, kestävyysharjoitteluun ja lihashuoltoon eri liikuntamuotojen avulla. Tutustutaan erilaisiin kuntotesteihin. Lisäksi pidetään liikuntapäiväkirjaa. Sisältöinä esimerkiksi kuntosalityöskentely, kuntopiiri, lenkkeily ja rentoutus. Kurssille osallistuminen ei vaadi hyvää kuntoa, vaan siellä sitä parannetaan.

Työtavat

191

Toteutetaan yhdessä laadittua suunnitelmaa harjoittelusta. Arviointi

Numeroarviointi. Arvosana muodostuu aktiivisuudesta, yhteistyökyvystä sekä oman kunnon seurannasta, ylläpidosta ja kehittämisestä.

KOKEELLISTA BIOLOGIAA JA MAANTIEDETTÄ BGP

Tavoitteet ja työtavat Valinnaisen biologian ja maantiedon kurssin tavoitteena on syventää peruskursseilla opittuja tietoja ja taitoja. Kahdeksannella luokalla kurssilla keskitytään metsäluonnon tutkimiseen ja luonnossa selviytymiseen. Yhdeksännellä luokalla tarkastellaan ihmisen suhdetta ympäristöön sekä kaupunkiluontoa. Kurssilla tutustutaan teoriassa ja käytännössä erilaisiin luonnontieteellisiin tutkimusmenetelmiin ja tutkimuksen teon vaiheisiin. Oppilas opettelee itsenäistä ja omatoimista työskentelyä sekä kirjallisten työselostusten laatimista. Työselostukset ja tehdyt tehtävät kerätään Saavutusten salkkuun, joka arvioidaan kurssin lopuksi. Keskeiset sisällöt 8. luokka Luonnontuntemus - luonnonmerkit ja ilmansuunnat - säähavainnot ja sään ennustaminen - päivätaivaan ilmiöt - eliölajit vuodenaikojen vaihtelussa - eläinten jäljet ja jätökset - lääkekasvit - ravintokasvit ja sienet - kivet ja mineraalit - Suomen luonnon ihmeitä Luonnossa selviytyminen - retkeilytaidot - ensiaputaidot - hätämerkit - kartan ja kompassin käyttö - GPS-paikannin - jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet Metsätalous - metsänhoito - metsän arviointi ja puunkorjuu - puun käyttö ja jalostus - metsäteollisuus ja kansantalous

192

9. luokka Ihminen ja ympäristö - luonnon- ja eläinsuojelulaki - rakennettuympäristö - kulttuurimaisema - luonnonvarat - ekosysteemi – teknosysteemi - ekologinen jalanjälki - ekologinen selkäreppu - ekologinen tehokkuus - tuotteen elinkaari - kestävä kehitys - ympäristöongelmat - luonnon monimuotoisuus - ympäristöhallinto Kaupunkiluonto - kaupunkien eliölajisto - luonnonvarainen lajisto - kaupunkiluonnon ekologiaa - kaupunkiluonnon kehittyminen - ihminen ja kaupunkiluonto - jokamiehen oikeudet kaupungissa Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen - vuorovaikutustaitojen ja vastuullisuuden kehittyminen maasto- ja laborointityöskentelyssä - jokaisen vastuu luonnon ja ympäristön tilasta - jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet Kulttuuri-identiteetti - metsä osana Suomen ja suomalaisten kulttuuri-identiteettiä - metsien monikäyttö - suomalainen kulttuurimaisema Viestintä ja mediataito - ympäristön tilan seuranta tiedotusvälineistä Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys - metsäelinkeinon muuttuminen entisajoista nykypäivään - metsätalouden merkitys Suomen kansantaloudelle - yksilön vaikuttamismahdollisuudet ympäristöasioissa

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta - kestävän kehityksen tavoitteet nuoren arkielämän, omien valintojen ja kulutuksen viitekehyksessä - ympäristönsuojelu ja ympäristöongelmat - harvinaisten lajien ja biotooppien suojelu - luonnonvarojen vastuullinen käyttö

193

Ihminen ja teknologia - tekniset tutkimusvälineet - paikkatietoon (GIS) tutustuminen Turvallisuus ja liikenne - turvallinen liikkuminen maastoretkillä - vaarojen välttäminen laborointitunneilla - ensiaputaidot Arviointi Todistuksen arvosana määräytyy työselostusten, Saavutusten salkun ja tuntityöskentelyn ja tuntiaktiivisuuden perusteella. Työskentelyä arvioitaessa otetaan huomioon oma-aloitteisuus, pitkäjänteisyys, annettujen ohjeiden noudattaminen, ongelmanratkaisutaito, sosiaaliset taidot sekä kiinnostus oppiainetta kohtaan. Tavoitteena on edetä muistitiedosta ymmärrettyyn tietoon, jolloin tietoja pystyy soveltamaan käytäntöön. Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Oppilas hallitsee kokonaisuuksia eri sisältöalueilta. Oppilas osaa perustella tekemisiään ja soveltaa jossakin määrin tietoja käytäntöön. Oppilas osaa soveltaa myös muissa oppiaineissa oppimiansa tietoja ja taitoja. Oppilas suorittaa työnsä lähes aina huolellisesti ja noudattaa työturvallisuusohjeita. Oppilas on yhteistyökykyinen ja suhtautuu toisiin myönteisesti. Oppilas kykenee ohjatusti tarkastelemaan omaa työskentelyään ja oppimistaan ja muodostamaan realistisen kuvan taidoistaan ja kehittymismahdollisuuksistaan. Oppilas on yritteliäs koulutyöskentelyssä. Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 5 Oppilas osallistuu tuntityöskentelyyn ja liittää sovitut työselostukset sekä monisteet Saavutusten salkkuun.

Yhden vuosiviikkotunnin valinnaisaineet

KOTITALOUS, Leivonta KOle

Tavoitteet Kurssin tavoitteena on opiskella erilaisia leipomismenetelmiä ja taikinatyyppejä. Oppilas jatkaa tuttujen taikinatyyppien valmistamisen harjoittelua. Muistutetaan mieliin suomalaisten rikas kotona leipomisen perinne ja täydennetään sitä uusilla kansainvälisillä ajatuksilla. Tutustutaan monipuolisesti kotimaisiin viljalajeihin ja pohditaan täysjyväviljan käytön tärkeyttä. Sisältö Valmistetaan kotileivonnaisia arkeen ja juhlaan. Käytetään perusraaka-aineita ja korostetaan täysjyvävalmisteiden käyttöä. Opitaan erilaisten taikinatyyppien valmistusta ja sovelletaan ohjeita myöskin vuodenaikojen mukaan.

194

Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen Oma-aloitteinen työskentely kehittää oppilasta arvioimaan omia tietoja, taitoja ja vahvuuksia. Oppilas osaa noudattaa hyviä tapoja ja ottaa muut huomioon sekä toimia itsenäisesti ja ryhmässä. Kultuuri-identiteetti Tuntee ja arvostaa suomalaista ja kansainvälistä leivontakultturia. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Oppilas ottaa vastuuta turvallisista työtavoista edistämällä sitä omalla toiminnallaan. Valmistamalla itse leivonnaisia lisääntyy yleinen tuotetietous ja vastuu kriittisenä kuluttajana. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Aktiivinen työnteko kasvattaa yrittämään ja suhtautumaan työntekoon oikealla tavalla. Arviointi: Sanallinen arviointi, joka perustuu kokonaistyöprosessin arviointiin suunnittelusta valmiiseen tuotteeseen. Erityisesti otetaan huomioon yhteistyötaidot ja vuorovaikutus ryhmässä.

TEKNINEN TYÖ, Elektroniikka TNele

Tavoitteet ja työtavat Tavoitteena elektroniikan perusteiden oppiminen sekä elektroniikan komponenttien toiminnan ymmärtäminen. Kurssi sisältää sekä yksilö- että ryhmätyöskentelyä. Piirit valmistetaan yksilötyönä; muovikotelon suunnittelu ja muotin valmistus ryhmätyönä. Sisältö Piirilevyn valmistus, komponenttien oikea sijoittelu piirilevylle, mahdollinen vianetsintä sekä valmiin tuotteen kotelointi muoviteknologian avulla. Aihekokonaisuudet

Ihmisenä kasvaminen oma-aloitteinen työskentely kehittää oppilasta arvioimaan omia tietoja, taitoja ja vahvuuksia. Onnistuneen työskentelyn tuottama mielihyvä auttaa oppilaan kokonaispersoonallisuuden kehittymistä. Kulttuuri-identiteetti Uuden teknologisen kulttuuri-identiteetin kehittyminen Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta kehittyy työturvallisuuden, tuotetietouden ja materiaalituntemuksen kautta Ihminen ja teknologia: Elektroniikan järjestelmien ymmärtäminen, uusien teknologisten välineiden käyttö

195

Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Oma-aloitteinen ja aktiivinen työskentely kasvattaa yrittämään ja suhtautumaan työntekoon oikealla tavalla. Arviointi Sanallinen arviointi. Arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan kokonaisvaltainen työskentely. Arviointiin vaikuttavat seuraavat kriteerit: oppilaan työmotivaatio, positiivinen omatoimisuus, työskentelytavat, työturvallisuuden omaksuminen, valmistettujen tuotteiden ja harjoitusten arviointi.

TEKNINEN TYÖ, Pienoismallin rakentaminen TNpm

Tavoitteet ja työtavat Tavoitteena on tutustuminen pienoismallien rakenteluun. Työt voivat olla joko ostettuja tai alusta alkaen itse suunniteltuja. Työtapana pienimuotoista puuntyöstöä ja askartelua omien ideoiden ja suunnitelmien pohjalta. Oppilaat saavat itse valita työnsä, joten ei vaadi aikaisempaa kokemusta ja taitoja. Sisältö Tutustutaan erilaisiin rakennussarjoihin, puisiin ja muovisiin. Mahdollisuus rakennella rc- ohjattuja sarjoja. Pienoismallien maailmaan tutustutaan kirjojen, videon ja lehtien avulla. Oppilas saa itse suunnitella ja valmistaa työnsä, joka liittyy pienoismalleihin. Työ voi olla valmis rakentelusarja, jonka oppilas itse ostaa. Tällainen voisi olla esim. radio-ohjattavan lentokoneen rakentelusarja. Itse tehty työ voisi olla rc-vene, josta on ohjeet koululla. Kurssin sisältö on hyvin avoin, pienoismallien parissa työskentelyä. Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen Oma-aloitteinen työskentely kehittää oppilasta arvioimaan omia tietoja, taitoja ja vahvuuksia. Onnistuneen työskentelyn tuottama mielihyvä auttaa oppilaan kokonaispersoonallisuuden kehittymistä. Kulttuuri-identiteetti Perinteisen käsityötaidon omaksuminen kasvattaa suomalaisen kulttuuri-identiteetin omaksumista. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Kehittyy työturvallisuuden, tuotetietouden ja materiaalituntemuksen kautta. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Oma-aloitteinen ja aktiivinen työskentely kasvattaa yrittämään ja suhtautumaan työntekoon oikealla tavalla.

196

Arviointi Sanallinen, jossa korostuvat niin työn lopputulos kuin myös suunnittelu- ja työskentelytaito.

VÄRJÄYS, Kuvataiteen ja tekstiilityön soveltava kurssi Värj

Tavoitteet ja työtavat Kurssin aikana oppilaat perehtyvät värioppiin harjoittelemalla värien sekoittamista kolmesta perusväristä. Oppilaat oivaltavat persoonallisia tapoja tehdä sisustus- ja käyttötekstiilejä sekä tekstiilitaiteen omana ilmaisumuotonaan. Suunnitellaan ja toteutetaan yksilö-, pari- ja ryhmätöinä muutamia käyttö- ja taidetekstiilejä. Värjätyistä kankaista ommellaan pienimuotoisia tuotteita. Kierrätystä toteutetaan uudistamalla vanhoja vaatteita. Sisältö Kurssilla opetellaan perusteet kankaiden kuviointiin ja värjäykseen. Oppilaat tutustuvat eri kulttuureissa käytettyihin värjäysmenetelmiin sekä oppivat nykyaikaista käsiteollista värjäystä. Kankaanpainantamenetelmät, estovärjäys (batiikki), silkkimaalaus ja kasvivärjäys luonnonmateriaaleilla kuuluvat kurssin sisältöihin. Aihekokonaisuudet

Ihmisenä kasvaminen Oma-aloitteinen työskentely kehittää oppilasta arvioimaan omia tietoja, taitoja ja vahvuuksia. Kulttuuri-identiteetti Perinteisen käsityötaidon omaksuminen kasvattaa suomalaisen kulttuuri-identiteetin omaksumista. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Kehittyy työturvallisuuden, tuotetietouden ja materiaalituntemuksen kautta. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Oma-aloitteinen ja aktiivinen työskentely kasvattaa yrittämään ja suhtautumaan työntekoon oikealla tavalla. Arviointi Sanallinen arviointi, joka perustuu oppilaan aktiivisuuteen, suunnitelu- ja työskentelytaitoihin. Kurssin aikana kerätään töistä näytekansio.

KUVATAIDE, Piirustus ja maalaus KUpm

Tavoitteet ja työtavat Tavoitteena on, että oppilas oppii tuntemaan kuvataiteen keskeisiä ilmaisutapoja, materiaaleja, tekniikoita ja työvälineitä ja osaa käyttää niitä tarkoituksenmukaisesti omassa ilmaisussaan nauttien omien ajatustensa, mielikuviensa ja tunteidensa ilmaisemisesta kuvallisesti. Tavoitteena on myös, että oppilas oppii arvioimaan omaa ja toisten kuvallista ilmaisua ja työtapoja: sisällöllisiä, kuvallisia ja teknisiä ratkaisuja. Oppilasta ohjataan

197

itsenäiseen, kokeilevaan ja tutkivaan työskentelyyn. Kurssin aikana tehtyjä töitä arvioidaan yhdessä toisten oppilaiden kanssa. Työt kootaan työkansioon. Sisältö Valinnaiskurssin sisältö painottuu kuvailmaisuun ja kuvalliseen ajatteluun sekä taiteen tuntemukseen. Kuvailmaisussa keskitytään viivan, valöörin ja värin käyttöön ilmaisukeinona. Ilmaistaan kuvallisin keinoin omia havaintoja, ajatuksia ja mielikuvia. Tutkitaan taidekuvien rakennetta ja sisältöä. Käydään taidenäyttelyssä. Aihekokonaisuudet

Ihmisenä kasvaminen Oma-aloitteinen työskentely kehittää oppilasta arvioimaan omia tietoja, taitoja ja vahvuuksia.

Kulttuuri-identiteetti Perinteisen käsityötaidon omaksuminen kasvattaa suomalaisen kulttuuri-identiteetin omaksumista. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Oma-aloitteinen ja aktiivinen työskentely kasvattaa yrittämään ja suhtautumaan työntekoon oikealla tavalla. Arviointi Kurssi arvioidaan sanallisesti. Arviointi kohdistuu koko työskentelyprosessiin suunnittelusta lopulliseen tuotokseen.

KUVATAIDE, Sarjakuva KUsk Tavoitteet ja työtavat Tavoitteena on omaksua sarjakuvan ilmaisulliset keinot ja rohkaistua käyttämään niitä omaperäisesti. Kurssin pyrkimyksenä on myös nostaa oppilaan oman sarjakuvailmaisun esteettistä ja näkemyksellistä tasoa. Tavoitteena on tehdä omaa julkaisukelpoista sarjakuvaa eli opetellaan tekemään viimeisteltyä jälkeä. Kurssin aikana tehdyt työt kootaan työkansioon. Oppilasta ohjataan itsenäiseen, tavoitteelliseen työskentelyyn. Sisältö Harjoitellaan erilaisten piirustusvälineiden käyttöä sekä ideoiden keksimistä ja kehittämistä. Opetellaan käyttämään sarjakuvailmaisun keinoja omassa piirtämisessä. Tutkitaan sarjakuvan lajityyppejä ja historiaa. Arvioidaan omia ja muiden tekemiä sarjakuvia sekä julkaistaan niitä Moiskussa ja Primuksessa.

198

Aihekokonaisuudet Viestintä ja mediataito Minkä tahansa aihekokonaisuuden käsittely on mahdollista sarjakuvan keinoin. Kurssilla käsitellään ajankohtaisia asioita. Arviointi Kurssi arvioidaan sanallisesti. Arviointi kohdistuu aktiiviseen työskentelyyn ja taitojen kehittymiseen.

ENGLANTI, Englantia tietokoneavusteisesti ENta

Tavoitteet ja työtavat Kurssin tarkoituksena on soveltaa ja syventää englannin kielen kirjallisia ja suullisia taitoja sekä oppia ymmärtämään oman ja kohdekulttuurin eroja. Kurssilla käytetään erilaisia kielenopiskelulle tyypillisiä työtapoja. Pari- ja ryhmätöitä painotetaan. Kurssilla on mahdollista hyödyntää tietoja viestintätekniikkaa. Sisältö Kurssin lopullinen sisältö määräytyy opetusryhmän mukaan. Kurssin sisältöä suunnitellaan kurssin alussa yhdessä oppilaiden kanssa. Kurssin aikana on mahdollista esimerkiksi toteuttaa jokin suurempi projekti oppilaiden mieltymyksen mukaan. Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen Oppilas oppii tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään opiskelutaitojaan sekä itseään oppijana. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Opiskelussa kiinnitetään huomiota oman ja vieraan kulttuurin eroihin. Kieli on osa kulttuuria. Viestintä ja mediataito Harjoitellaan suullista ja kirjallista viestintää. Ihminen ja teknologia Kielistudiota käytetään mahdollisuuksien mukaan. Arviointi Kurssi arvioidaan sanallisesti. Kurssin hyväksytty suorittaminen edellyttää, että oppilas on oppitunneilla ja tekee annetut tehtävät. Tuntityöskentelyllä on ratkaiseva osuus arvosanan muodostumisessa.

RUOTSI, Ruotsia hauskasti RUha

199

Tavoitteet ja työtavat Kurssin tavoitteena on vahvistaa ruotsin kielen perustietoja ja -taitoja. Tavoitteena on motivoida oppilasta toisen kotimaisen kielen opiskelussa. Kurssilla käytetään erilaisia kielenopiskelulle tyypillisiä työtapoja. Pari- ja ryhmätöitä painotetaan. Sisältö Kerrataan perussanastoa ja perusrakenteita painottaen suullista vuorovaikutusta. Tutustutaan lähemmin ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen kulttuuriin. Kurssi vahvistaa opiskelijan kielenopiskelutaitoja. Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen Oppilas oppii tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään opiskelutaitojaan sekä itseään oppijana. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Opiskelussa kiinnitetään huomiota oman, ruotsinkielisen ja pohjoismaisen kulttuurin eroihin. Kieli on osa kulttuuria. Viestintä ja mediataito Harjoitellaan suullista ja kirjallista viestintää. Ihminen ja teknologia Kielistudiota käytetään mahdollisuuksien mukaan. Arviointi Kurssi arvioidaan sanallisesti. Kurssin hyväksytty suorittaminen edellyttää, että oppilas on oppitunneilla ja tekee annetut tehtävät. Tuntityöskentelyllä on ratkaiseva osuus arvosanan muodostumisessa.

TIETOTEKNIIKKA, Kotisivun tekeminen TTkot

Tavoitteet Opitaan hyödyntämään digitaalista viestintäympäristöä ja tuottamaan www-muodossa olevaa materiaalia. Sisältö Suunnitellaan ja valmistellaan oma kotisivu. Tutustutaan tekijänoikeuksiin internetissä ja vapaasti kopioitavaan materiaaliin. Kotisivut tehdään XHTML-kielellä ja sivuille voidaan liittää digitaalikameralla otettuja kuvia tai skannattuja valokuvia. Muotoilut tehdään CSS-tyylitiedoston avulla. Työskentelytavat Itsenäinen työskentely opettajan ohjauksessa omalla tietokoneella. Aihekokonaisuudet

200

Ihmisenä kasvaminen - Oppilas saa eväitä kehittyä vastuulliseksi ja itsenäiseksi tietokoneen käyttäjäksi. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys - Uuden teknologisen kulttuuri-identiteetin kehittyminen. Viestintä ja mediataito - Oppilas kehittää ilmaisutaitoaan tekstin ja visuaalisen ilmeen tuottajana. - Oppilas kehittää valmiuksiaan käyttää tietokonetta toisaalta viestimenä, joka on

tiedon vastaanottamisen väline ja toisaalta välineenä, jonka avulla itse tuotetaan informaatiota.

Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys - Syventävä ja aktiivinen työskentely annetun tehtävän parissa kasvattaa

suhtautumaan työntekoon oikealla tavalla. Turvallisuus ja liikenne - Internetin kriittinen käyttö (lähdekritiikki ja tekijänoikeudet) ja tietoturvallisuuden

tiedostaminen -> viisaasti verkon väylillä. Ihminen ja teknologia - Tietotekniikka viestinnän välineenä.

Arviointi Sanallinen arviointi, joka perustuu tuntiahkeruuteen ja oman kotisivun monipuolisuuteen ja persoonallisuuteen.

FYSIIKKA, Tähtitiede FYtt Tavoitteet ja työtavat Tavoitteena on herättää oppilaan kiinnostus tähtitieteeseen. Kurssilla oppilas tutustuu omaan Aurinkokuntaamme, sen mittaussuhteisiin, planeettoihin sekä niiden ominaisuuksiin. Oppilas tutustuu lähiavaruuteen, tähtiin, erilaisiin tähtijärjestelmiin sekä mittasuhteisiin. Kurssin työskentely on projektityö osin itsenäisesti, osin ryhmissä. Kurssin aikana tehdään opintokäynti planetaarioon ja/tai tähtitornille. Tehdään erilaisia pieniä simulaatioita, joilla havainnoidaan avaruutta ja sen ilmiöitä. Opitaan käyttämään internetistä löytyviä avaruusaiheisia tietokantoja. Muita mahdollisia työskentelytapoja ryhmän kiinnostuksen mukaan. Mahdollisuuksien mukaan on kiikari ja/tai kaukoputkityöskentelyä. Sisältö Kurssilla oppilas oppii tunnistamaan kaikkein tunnetuimmat yötaivaan kohteet, kuten planeetat ja pohjoisen tähtitaivaan tunnetuimmat tähdistöt, sekä oppilas tutustuu Maan ilmakehän eri ilmiöihin. Lisäksi tutkitaan lähiavaruutta, Aurinkokunnan syntyä ja sen tulevaisuutta sekä tehdään katsaus vasta löydettyihin Aurinkokunnan ulkopuolisiin planeettoihin. Oppilas oppii käyttämään yksinkertaisia tähtitaivaan havaintoja apuvälineitä.

201

Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen - Oppilas oppii tuntemaan lähiavaruuttamme, sen eri osasia ja toimintoja, ja saa siten

eväitä rakentaessaan omaa maailmankatsomustaan. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys - Oppilas ymmärtää itsensä osana omaa kulttuuria ja yhtenä osana kokonaisesta

maailmankaikkeudetta. - Tähtitiede ja tähtitieteen tutkimus on nykyään kansainvälistä toimintaa. Uudet

edistysaskeleet tähtitieteessä kulkeutuvat kansainvälisten yhteyksien kautta, jota oppilas voi hyvin seurata internetin välityksellä.

Viestintä ja mediataito - Oppilas oppii viestittämään omia projektitöitään muille. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys - Kansainvälisiä koulujen välisiä tutkimusprojekteja oppilaat voivat tehdä internetin

välityksellä. Turvallisuus ja liikenne - Oppilaan tuntemus ympäröivästä maailmasta ja lähiavaruudesta tuo tiedon lisäksi

myös ymmärtämystä ja turvallisuutta. Ihminen ja teknologia - Oppilas käyttää tietotekniikkaa projektiensa tuottamiseen. - Tutustuu erilaisten tähtitieteen tutkimusvälineiden toimintoihin ja niiden

rakenteeseen.

Arviointi Sanallinen arviointi. Arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan tuntityöskentely ja tunnin aikana tekemät työt sekä tuntiaktiivisuus.

KEMIA, Laborointi KElab Tavoitteet ja työtavat Tavoitteena on vahvistaa laboratoriotaitoja, opetella itsenäistä ja omatoimista työskentelyä sekä kirjallisten työselostusten laatimista. Oppilas opettelee tekemään työt yksin tai parityönä annettujen työohjeiden mukaisesti ja tekee kirjallisia työselostuksia. Sisältö Kurssilla tehdään uusia ja monipuolisia laboratoriotöitä, joiden avulla syvennetään oppilaan kemian teoriatietoja. Töiden tarkoitus on liittää kemia jokaisen oppilaan arkipäivään. Töissä kiinnitetään erityistä huomiota työturvallisuuteen ja ympäristönsuojeluun. Aihekokonaisuudet

Ihmisenä kasvaminen

Oppilas oppii työskentelemään itsenäisesti ja johdonmukaisesti sekä samalla toimimaan ryhmässä ottaen toiset huomioon.

202


Oppilas tutustuu erilaisiin kemian työmemetelmiin ja eri kemian osa-alueisiin. Kokeellinen työskentely opettaa oppilaalle oma-aloiteisuutta ja kriittistä ajettelua.


Oppilas tutustuu uusiin aineisiin ja niiden käyttöturvallisuustiedotteisiin sekä oikeaan jälkikäsittelyyn. Oppilas tiedostaa ihmisen toiminnan ja kemian vaikutuksen ympäristöön.


Oppilas oppii työskentelemään turvallisesti ja ohjeita noudattaen. Arviointi Tuntityöskentelyn, joka käsittää turvallisen ja huolellisen työskentelyn, välineistä huolehtimisen ja kirjallisten ohjeiden seuraamisen, ja vähintään kymmenen kirjallisen työselostuksen perusteella oppilas saa kurssista sanallisen arvioinnin.

ÄIDINKIELI, Sana hallussa AIsana Tavoitteet ja työtavat Kurssin tavoitteena on, että oppilas kehittyy kirjoittajana ja saa myönteisiä kokemuksia kirjoittamisestaan. Hän kokeilee oman luovuutensa rajoja kirjallisessa ilmaisussa sekä kehittyy tekstien arvioinnissa. Kurssilla kirjoitetaan omia tekstejä, myös parityönä tai pienryhmissä ryhmän tarpeiden mukaan. Keskustellaan teksteistä: sekä ryhmä että ohjaaja kommentoivat tekstejä. Sisältö Kurssilla tehdään erilaisia kirjoittamisen viriketehtäviä sekä kirjoitetaan eri tekstityyppejä: mielipidetekstejä, esseitä, fantasiaa, tarinoita ja runoja. Harjoitellaan prosessikirjoittamista. Kurssilla saadaan palautetta sekä opettajalta että ryhmältä sekä harjoitellaan palautteen antamista toisten teksteistä. Aihekokonaisuudet

Ihmisenä kasvaminen Oppilaan itsetunto vahvistuu, kun hän saa myöteisiä kokemuksia kirjoittamisesta. Hän oppii itse arvioimaan tekstejään sekä vastaanottamaan ryhmän ja ohjaajan palautetta. Viestintä ja mediataito Oppilas kehittää ilmaisutaitojaan tekstien tuottajana sekä oppii kriittisesti tarkastelemaan omia ja toisten tekstejä. Arviointi Sanallinen arviointi. arvioinnissa painotetaan ahkeruutta ja monipuolisuutta kirjoittajana sekä vastuunkantoa ilmapiiristä. Arvioinnissa otetaan huomioon myös itsearviointitaito ja osallistuminen palautekeskusteluihin.

203

LIIKUNTA, Tytöt, lyhyt LTlyh

Tavoitteet ja työtavat Liikunnan lyhytkurssilla opetus pohjautuu perusliikuntakasvatuksen tavoitteisiin. Erityisenä tavoitteena on antaa vaihtelua ja piristää koulupäivää sekä mahdollistaa liikkuminen kouluaikana useammin kuin kerran viikossa. Tavoitteena on myös vahvistaa liikunnallista elämäntapaa tai innostaa liikunnalliseen elämäntapaan. Tuomarointitaitojen kehittäminen. Sisältö Valinnaisliikunta antaa oppilaalle mahdollisuuden liikkua koulussa kaksi kertaa viikossa. Valinnaisliikunnassa perehdytään syvemmin perinteisiin suomalaisiin koululiikuntalajeihin ja se antaa myös mahdollisuuden tutustua uusiin ja ei-perinteisiin koululiikuntalajeihin. Näin oman liikuntaharrastuksen löytämisen mahdollisuus paranee. Oppilas pääsee osallistumaan ja vaikuttamaan opetuksen suunnitteluun lajivalinnan yhteydessä. Oppilaille tarjotaan valittavaksi perinteisiä ja uusia ja/tai ajankohtaisia esim. vuodenaikaan sopivia yksilö- ja joukkuelajeja. Muodostuva ryhmä valitsee kurssin alussa lajit, joka tapahtuu kurssin ensimmäisellä tunnilla siten, että jokainen oppilas suorittaa henkilökohtaisen valinnan (valitsee 10 mieleisintä lajia) ja sen jälkeen katsotaan 10 eniten ääniä saaneet lajit. Opettaja suunnittelee tarkemman ohjelman. Valituista lajeista opettaja opettaa perustekniikat, perussäännöt ja/tai peruspeli-idean koulumme perusliikuntakasvatuksen tavoitteisiin pohjautuen. Ryhmän taitotason mukaan opettaja syventää opetettavaa ainesta. Lajivalinnat tehdään seuraavasta listasta: yleisurheilu, pyöräily, rullaluistelu, maastoretki, pihaleikit, jalkapallo, pesäpallo, lippupallo, rantalentis, tennis, ultimate, stepaerobic, aerobic, circuit training, kuntosaliharjoittelu, helpot tanssit (mukavia, pieniä tanssisarjoja), squash, sulkapallo, keilailu, vesipelit ja -leikit, hydrobic, aquakickboxing, matkauinti, koripallo, lentopallo, käsipallo, sisäjalis, sähly, kuntonyrkkeily, itsepuolustus, telinevoimistelu, välinevoimistelu, jääpelit ja -leikit, itsepuolustus, luistelujumppa, muodostelmaluistelu, kickboxing, minitriatlon (juoksu, uinti, pyöräily), ringette, kaukalopallo, akrobatia (pyramidit), jääpallo, hikipallo, hiihtoretki, korfpallo, laskettelu (maksullinen), koripallo, lentopallo, käsipallo, futsal, pingis, tankojumppa, pihaleikit ja -pelit. Lajivalikoimaa opettaja lisää ja vaihtelee vuosittain tilanteen ja mahdollisuuksien mukaan. Oppimista ja liikunnallisen elämäntavan omaksumista tukevat oppilaan oma mahdollisuus vaikuttaa opetettavat lajien valintaan. Opettaja ohjaa oppilaan ja koko ryhmän oppimista valitsemalla ryhmän kykyjen mukaisen tason. Opettaja ohjaa konkreettista kokeilemista, tutkimista, aktiivista osallistumista sekä luovaa toimintaa. Liikkuminen tapahtuu sosiaalisessa vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Opetus perustuu toiminnallisuutta edistäviin työtapoihin. Liikuntamuotoihin tutustutaan käyttämällä yksilö-, pari- ja ryhmätyöskentelyä. Opettaja kannustaa oppilasta toimimaan ohjaajana ryhmälleen; ohjaus tapahtuu opettajan läsnä ollessa, ohjatusti ja valvotusti. Aihekokonaisuudet

Ihmisenä kasvaminen Liikunnassa korostuu fyysinen toiminta ja motoristen taitojen oppiminen on liikunnan yksi keskeinen tavoite. Fyysistä kehitystä seurataan kuntotestien avulla. Ryhmässä toimimisen kautta korostuu myös oikeudet ja velvollisuudet ryhmässä, sääntöjen noudattaminen, omien tunteiden hallinta voiton tai tappion hetkellä, joukkueen jäsenenä toimiminen,

204

oikeudenmukaisuus, reilu peli -henki, realistinen suhtautuminen itseensä liikkujana ja liikunnallisen elämäntavan kehittäminen. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Kansallinen liikuntakulttuuri eli perinnelajit, kuten pesäpallo. Liikuntakulttuurissa näkyy myös eri vuodenaikojen mukainen liikkuminen. Koululiikunta koulun juhlissa ja perinteissä. Viestintä- ja mediataidot Liikunnanopetuksessa käytetään neuvottelua ja mahdollisuuksien mukaan yhteissuunnittelua. Liikunnassa tarjoutuu paljon elämänläheisiä, aitoja viestintätilanteita. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Keskeinen tavoite liikuntaharrastuksessa on pitkäjänteisyys. Yhteiset sopimukset ja mahdollinen yhteissuunnittelu ohjaavat aktiiviseen osallistumiseen, vastuullisuuteen, omatoimisuuteen, aloitteellisuuteen, itsenäiseen toimintaan, ryhmässä toimimiseen ja yritteliäisyyteen. Vastuu ympäristöstä Vastuu liikuntavälineistä ja liikuntapaikoista. Turvallisuus ja liikenne Liikuntapaikoille siirtyminen turvallisesti, terveyden edistäminen liikunnan avulla, oikeat ja turvalliset suoritustavat. Psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen hyvinvointi. Turvallinen ilmapiiri. Vesiturvallisuus; oma pelastautuminen ja toisen pelastaminen. Ihminen ja teknologia Teknologia liikunnanopetuksen apuna; mahdollisuuksien mukaan esim. sykemittarin käyttö. Arviointi Arviointi on sanallista ja pohjautuu perusliikunnan arviointiin, painottaen oppilaan aktiivisuutta, niin ryhmässä kuin koulun muissakin liikuntatilanteissa, yhteistyökykyä (niin opettajan kuin oppilaiden kanssa), ja liikunnallista taitavuutta.

LIIKUNTA, Pojat, lyhyt LPlyh Tavoitteet ja työtavat Liikunnan lyhytkurssilla opetus pohjautuu perusliikuntakasvatuksen tavoitteisiin. Erityisenä tavoitteena on antaa vaihtelua ja piristää koulupäivää sekä mahdollistaa liikkuminen kouluaikana useammin kuin kerran viikossa. Tavoitteena on myös vahvistaa liikunnallista elämäntapaa tai innostaa liikunnalliseen elämäntapaan. Tuomarointitaitojen kehittäminen. Sisältö Valinnaisliikunta antaa oppilaalle mahdollisuuden liikkua koulussa kaksi kertaa viikossa. Valinnaisliikunnassa perehdytään syvemmin perinteisiin suomalaisiin koululiikuntalajeihin ja se antaa myös mahdollisuuden tutustua uusiin ja ei-perinteisiin koululiikuntalajeihin. Näin oman liikuntaharrastuksen löytämisen mahdollisuus paranee. Oppilas pääsee osallistumaan ja vaikuttamaan opetuksen suunnitteluun lajivalinnan yhteydessä. Oppilaille tarjotaan valittavaksi perinteisiä ja uusia ja/tai ajankohtaisia esim. vuodenaikaan sopivia yksilö- ja joukkuelajeja. Muodostuva ryhmä valitsee kurssin alussa lajit, joka

205

tapahtuu kurssin ensimmäisellä tunnilla siten, että jokainen oppilas suorittaa henkilökohtaisen valinnan (valitsee 10 mieleisintä lajia) ja sen jälkeen katsotaan 10 eniten ääniä saaneet lajit. Opettaja suunnittelee tarkemman ohjelman. Valituista lajeista opettaja opettaa perustekniikat, perussäännöt ja/tai peruspeli-idean koulumme perusliikuntakasvatuksen tavoitteisiin pohjautuen. Ryhmän taitotason mukaan opettaja syventää opetettavaa ainesta. Lajivalinnat tehdään seuraavasta listasta: yleisurheilu, pyöräily, rullaluistelu, maastoretki, pihaleikit, jalkapallo, pesäpallo, lippupallo, rantalentis, tennis, ultimate, circuit training, kuntosaliharjoittelu, squash, sulkapallo, keilailu, vesipelit ja leikit,koripallo, lentopallo, käsipallo,sisäjalis, sähly, salibandy, kuntonyrkkeily, itsepuolustus, telinetemput, jääpelit ja -leikit, itsepuolustus, kickboxing, minitriatlon (juoksu, uinti, pyöräily), ringette, kaukalopallo, akrobatia (pyramidit), jääpallo, hikipallo, korfpallo, laskettelu (maksullinen), koripallo, lentopallo, käsipallo, futsal, pöytätennis, tankojumppa, pienpelit. Lajivalikoimaa opettaja lisää ja vaihtelee vuosittain tilanteen ja mahdollisuuksien mukaan. Oppimista ja liikunnallisen elämäntavan omaksumista tukevat oppilaan oma mahdollisuus vaikuttaa opetettavat lajien valintaan. Opettaja ohjaa oppilaan ja koko ryhmän oppimista valitsemalla ryhmän kykyjen mukaisen tason. Opettaja ohjaa konkreettista kokeilemista, tutkimista, aktiivista osallistumista sekä luovaa toimintaa. Liikkuminen tapahtuu sosiaalisessa vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Opetus perustuu toiminnallisuutta edistäviin työtapoihin. Liikuntamuotoihin tutustutaan käyttämällä yksilö-, pari- ja ryhmätyöskentelyä. Opettaja kannustaa oppilasta toimimaan ohjaajana ryhmälleen; ohjaus tapahtuu opettajan läsnä ollessa, ohjatusti ja valvotusti. Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen Liikunnassa korostuu fyysinen toiminta ja motoristen taitojen oppiminen on liikunnan yksi keskeinen tavoite. Fyysistä kehitystä seurataan kuntotestien avulla. Ryhmässä toimimisen kautta korostuu myös oikeudet ja velvollisuudet ryhmässä, sääntöjen noudattaminen, omien tunteiden hallinta voiton tai tappion hetkellä, joukkueen jäsenenä toimiminen, oikeudenmukaisuus, reilu peli -henki, realistinen suhtautuminen itseensä liikkujana ja liikunnallisen elämäntavan kehittäminen. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Kansallinen liikuntakulttuuri eli perinnelajit, kuten pesäpallo. Liikuntakulttuurissa näkyy myös eri vuodenaikojen mukainen liikkuminen. Koululiikunta koulun juhlissa ja perinteissä. Viestintä- ja mediataidot Liikunnanopetuksessa käytetään neuvottelua ja mahdollisuuksien mukaan yhteissuunnittelua. Liikunnassa tarjoutuu paljon elämänläheisiä, aitoja viestintätilanteita. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Keskeinen tavoite liikuntaharrastuksessa on pitkäjänteisyys. Yhteiset sopimukset ja mahdollinen yhteissuunnittelu ohjaavat aktiiviseen osallistumiseen, vastuullisuuteen, omatoimisuuteen, aloitteellisuuteen, itsenäiseen toimintaan, ryhmässä toimimiseen ja yritteliäisyyteen. Vastuu ympäristöstä

206

Vastuu liikuntavälineistä ja liikuntapaikoista. Turvallisuus ja liikenne Liikuntapaikoille siirtyminen turvallisesti, terveyden edistäminen liikunnan avulla, oikeat ja turvalliset suoritustavat. Psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen hyvinvointi. Turvallinen ilmapiiri. Vesiturvallisuus; oma pelastautuminen ja toisen pelastaminen. Ihminen ja teknologia Teknologia liikunnanopetuksen apuna; mahdollisuuksien mukaan esim. sykemittarin käyttö. Arviointi Arviointi on sanallista ja pohjautuu perusliikunnan arviointiin, painottaen oppilaan aktiivisuutta, niin ryhmässä kuin koulun muissakin liikuntatilanteissa, yhteistyökykyä (niin opettajan kuin oppilaiden kanssa), ja liikunnallista taitavuutta.

MUSIIKKI Iloa musiikista MUim

Tavoitteet ja työtavat Tavoitteena on vahvistaa peruskoulussa aiemmin opittuja soitto- ja/ tai laulutaitoja. Oman kiinnostuksen pohjalta valitaan soitin tai soittimet joiden soittamista oppilas haluaa kehittää. Instrumentikseen voi valita myös laulamisen jolloin oppilas keskittyy oman äänellisen ilmaisunsa kehittämiseen. Harjoiteltavat kappaleet edustavat erilaisia musiikkityylejä jolloin oppilaan musiikkikultturellinen ymmärrys ja sen mukainen ilmaisu kehittyy ja laajenee. Harjoiteltavien kappaleiden avulla opitaan musiikin esityskäytäntöjä sekä musiikillista terminologiaa. Pyritään saamaan kappaleet esityskuntoon. Sisältö Erityylisiä musiikkikappaleita. Arviointi Sanallinen Aihekokonaisuudet

Ihmisenä kasvaminen Yhteismusisointi kasvattaa yhteisvastuullisuuteen ryhmässä. Musiikin ja musiikkiharrastuksen merkitys oman fyysisen ja psyykkisen kasvun sekä yhteistoiminnan tukena ja vahvistajana. Osallistuva kansalaisuus Pitkäjänteisyys ja yhteistyötaidot musisoinnissa. Musiikki vaikuttajana yhteisössä ja yhteiskunnassa.

207

Arviointi Sanallinen arviointi, jossa on mukana sekä prosessi että tuotos. Arviointi perustuu oppilaan musiikilliseen osallistumiseen ja toimintaan koulussa. Voidaan painottaa oppilaan parasta osaamisaluetta. Musiikin opetuksen arviointikeinoina käytetään oppilaan toimintaa yksin ja ryhmässä. Huomion kohteena aktiivisuu, oma-aloitteisuus ja taidot.

MATEMATIIKKA, SHAKKIKURSSI MAsh Tavoitteet Kurssin tavoitteena on opetella pelaamaan shakkia järkevästi, huonoja siirtoja vältellen sekä harjoittelen yhdessä erilaisia tekniikoita vastustajan lyömiseksi pelin eri vaiheissa. Sisältö Kurssin alussa opettelemme tai kertaamme pelin säännöt. Opettelemme shakkilyhenteiden käyttöä, harjoittelemme avausten tekemistä sekä erilaisten strategioiden käyttämistä hyökkäystilanteissa. Opettelemme myös loppupelin hyvää hallintaa sekä pohdimme monenlaisia mattiharjoitteita. Teorian opetus tapahtuu yleensä shakkitaululta tai tietokoneohjelman avulla, jonka jälkeen oppilaat tekevät harjoitustehtäviä tai pelaavat keskenään lyhyitä pelejä. Opetusmateriaali annetaan oppilaille monisteina. Arviointi Arvostelu toteutetaan asteikolla hyväksytty tai hylätty. Kurssiin ei sisälly koetta.

208

10. Tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle ”Koulu on yhteisö, jossa kaikki yhteisön jäsenet vaikuttavat toistensa hyvinvointiin ja jossa myös eletään ja opitaan sosiaalista yhteiselämää” (Opetusalan eettisen neuvottelukunnan kannanotto). Käyttäytymisen arvosana annetaan kaksi kertaa lukuvuodessa: välitodistuksessa syyslukukauden lopussa sekä lukuvuositodistuksessa lukuvuoden lopussa. Päättötodistukseen ja erotodistukseen ei merkitä käyttäytymisarvosanaa. Käyttäytymisen arvioivat oppilaan opettajat yhdessä. Jokainen oppilasta opettava opettaja antaa oman numeronsa ja luokanvalvoja laskee oppilaan käyttäytymisarvosanan keskiarvon. Luokanvalvoja tekee harkintansa mukaan, oppilaan koulunkäynnin kokonaisnäkemykseen perustuen ehdotuksen opettajainkokoukselle Käyttäytymisen arvosanat käsitellään opettajainkokouksessa, jossa opettajakunnan yhteisellä päätöksellä arvosanat päätetään. Opettajakunta päättää kaikki käyttäytymisen arvosanat 5 ja 6. Käyttäytymisen arviointiperusteet Oppilas voi saada mainitun arvosanan, mikäli hän Erinomainen 10

- vaikuttaa myönteisesti työrauhaan - noudattaa esimerkillisesti koulun sääntöjä ja yhteisiä sopimuksia - huolehtii niin omista kuin yhteisistäkin tehtävistä ja tavaroista - on aina halukas yhteistyöhön -kielenkäyttö ja suhtautuminen oppilastovereita ja koulun henkilökuntaa kohtaan on aina asiallista

Kiitettävä 9 - huolehtii omalta osaltaan työrauhasta - noudattaa koulun sääntöjä ja yhteisiä sopimuksia - huolehtii lähes aina niin omista kuin yhteisistäkin tehtävistä ja tavaroista - on yhteistyökykyinen - kielenkäyttö ja suhtautuminen oppilastovereita ja koulun henkilökuntaa kohtaan on asiallista

Hyvä 8 - huolehtii omalta osaltaan työrauhasta - noudattaa yleensä koulun sääntöjä ja yhteisiä sopimuksia - omista ja yhteisistä tavaroista huolehtiminen tuottaa joskus vaikeuksia - on useimmiten yhteistyökykyinen - kielenkäyttö ja suhtautuminen oppilastovereita ja koulun henkilökuntaa kohtaan on yleensä asiallista

Tyydyttävä 7 - häiritsee ajoittain työrauhaa - koulun sääntöjen ja yhteisten sopimusten noudattaminen vaihtelee - suhtautuu välinpitämättömästi omiin ja yhteisiin tehtäviin ja tavaroihin - yhteistyökyvyssä on parantamisen varaa

209

- kielenkäyttö ja suhtautuminen oppilastovereita ja koulun henkilökuntaa kohtaan on joskus epäasiallista

Kohtalainen 6 - häiritsee usein työrauhaa - rikkoo toistuvasti koulun sääntöjä ja yhteisiä sopimuksia

- suhtautuu välinpitämättömästi omiin ja yhteisiin tehtäviin ja tavaroihin - yhteistyökyvyssä on parantamisen varaa -kielenkäyttö ja suhtautuminen oppilastovereita ja koulun henkilökuntaa kohtaan on usein epäasiallista

Välttävä 5 - häiritsee työrauhaa jatkuvasti - vastustaa koulun sääntöjä ja yhteisiä sopimuksia - ei ota vastuuta - ei halua tehdä yhteistyötä - kielenkäyttö ja suhtautuminen oppilastovereita ja koulun henkilökuntaa kohtaan on törkeää

Hylätty 4 - häiritsee työrauhaa säännöllisesti - halveksii koulun sääntöjä ja yhteisiä sopimuksia - on yhteistyökyvytön - sopeutumaton kouluyhteisöön - käyttäytyy toistuvasti epärehellisesti

11. Yhteistyö muun perusopetuksen kanssa Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Ylöjärven kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti Moision koulussa toimitaan yhtenäisen perusopetuksen toteutumiseksi. Kaupungin opetussuunnitelmassa on määritelty Moision koulun koulupiiriksi Veittijärven, Vahannan, Takamaan ja Mutalan koulut. Moision koulu tekee yhteistyötä 1. -6. –vuosiluokkien koulujen kanssa, jotta oppilaan siirtyminen koulusta toiseen tapahtuisi mahdollisimman hyvin. Moision koulun koulukuraattori käy mainittujen koulujen oppilashuoltoryhmien kokouksissa koko lukuvuoden ajan. Kevätlukukaudella erityisopettaja ja koulukuraattori käyvät niveltämiskeskustelut 6.luokkien opettajien kanssa, jotta tarvittava tieto siirtyy 6.luokilta Moisiolle. Tietoja käytetään 7.luokkien muodostamiseen sekä helpottamaan oppilaiden siirtymistä uuteen kouluun. 6.luokkien opettajat osallistuvat aktiivisesti Moision 7.luokkien ryhmien muodostamiseen. Myös terveydenhoitajat antavat oppilaiden terveyttä koskevat tarvittavat tiedot oppilaiden siirtyessä 6.luokalta Moisiolle. Kuudennen luokan lopulla oppilaat vierailevat Moision koululla ja tutustuvat uuteen kouluunsa. Kuudesluokkalaisten vanhemmille järjestetään toukokuussa vanhempainilta, jossa kerrotaan 7.-9.luokkien koulussa opiskelemisesta ja koulunkäynnin muutoksista. Soppeenharjun koulun kanssa yhteistyötä kehitetään esim. opettajatapaamiset ja yhteiset tapahtumat sekä opetussuunnitelman kehittämistyö. Työsuunnitelmasta käy ilmi lukuvuoden yhteistyö muun perusopetuksen kanssa.

210

Lkv. 2012-2013 olemme yhteistyössä Siivikkalan koulun 4.-6.-luokkalaisten ja koulun henkilökunnan kanssa, koska Siivikkalan koulun luokat 4,5 ja 6 ovat entisen lukiion tiloissa.

12. Yhteistyö kotien kanssa Koulun ja kodin vuorovaikutus ja yhteistyö tukee oppilaan kokonaisvaltaista tervettä kasvua ja hyvää oppimista. Huoltajilla on ensisijainen vastuu nuoren kasvatuksesta. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Koulun on oltava yhteistyössä huoltajien kanssa niin, että huoltajat voivat osaltaan tukea lastensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä. Yhteistyötä toteutetaan sekä yksilö- että ryhmätasolla. Moision koulussa yhteistyö kotien kanssa toteutetaan eri tavoin: vanhempainillat, tiedotteet kotiin, vanhempainvartit, luokanvalvojan ja aineenopettajien yhteydenotot kotiin ja oppilashuoltohenkilöstön yhteydenotot kotiin. Huoltajien toivotaan olevan aktiivisesti yhteydessä kouluun. Wilma-ohjelman huoltajaliittymä mahdollistaa aktiivisen kodin ja koulun välisen yhteistyön. Lkv.2012-2013 alusta myös oppilaat pääsevät Wilmaan: merkinnät, kokeet, pikaviestit, tiedotteet. Yhteistyö kotien kanssa aloitetaan kuudennen luokan aikana. Kuudesluokkalaisten vanhempainillassa selostetaan Moision koulun toimintaperiaatteet sekä annetaan tietoa uuden koulun käytänteistä. Vanhempainiltoja on vuosittain kaikilla vuosiluokilla. 7.-luokkalaisten vanhemmille järjestetään koulun esittelyilta lukuvuoden alussa ja valinnaisaineilta kevätlukukauden alussa. 8.-luokkalaisten huoltajat kutsutaan nuoruuden ja kasvun ongelmia käsittelevään vanhempainiltaan, joka järjestetään syyslukukauden aikana. 9.-luokkalaisten huoltajille järjestetään jatko-opintoja ja niihin hakeutumista selvittävä vanhempainilta. Jokaisella luokalla on luokanvalvoja tai kaksi luokanvalvojaa. Luokanvalvoja on kodin ja koulun välisen yhteistyön yhteyshenkilö. Luokanvalvoja ottaa tarvittaessa yhteyttä oppilaan kotiin. Lukuvuoden teemojen ja koulun erilaisten projektien yhteydessä voidaan järjestää vanhempainiltoja kaikille vanhemmille tai tietyn luokka-asteen vanhemmille. Luokkien leirikouluhankkeita varten vanhemmat perustavat vanhempaintoimikunnan, joka yhdessä luokanvalvojan ja oppilaiden kanssa suunnittelee leirikoulun ja sen rahanhankinnan. Vanhempainvartit ovat luokanvalvojille yksi kodin ja koulun välisen yhteistyön mahdollisuus.

13. Yhteistyö muiden tahojen kanssa Moision koulussa halutaan olla mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa. Yhteistyötä muiden tahojen kanssa toteutetaan tarpeen mukaan ja yhteistyön kehittäminen nähdään erittäin tärkeänä. Yhteistyökumppaneitamme ovat mm. Ylöjärven kaupungin nuorisotoimisto, kirjasto, sosiaalitoimisto, Ylöjärven evankelisluterilainen seurakunta, liikuntayritykset, poliisi ja toisen asteen oppilaitokset. Työelämään tutustumisjaksot toteutetaan yhteistyössä Ylöjärven työnantajien kanssa.

211

14. Oppilashuolto Moisiolla Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. Sitä toteutetaan yhteistyössä kotien kanssa. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, nuoren ja hänen huoltajiensa kunnioittaminen sekä eri osapuolien tietojensaantia ja salassapitoa koskevat säädökset. Oppilashuollolla edistetään välittämistä, huolenpitoa ja myönteistä vuorovaikutusta kouluyhteisössä sekä varmistetaan kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus. Tavoitteena on oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien muiden ongelmien ehkäiseminen, tunnistaminen, lieventäminen ja poistaminen mahdollisimman varhain. Oppilashuoltoryhmä päättää tehostetun tuen aloittamisesta sekä hyväksyy oppilaalle laaditus oppimissuunnitelman. Oppilashuoltoryhmä hyväksyy erityisen tuen esityksen lähetettäväksi opetuspäällikölle hyväksyttäväksi sekä hyväksyy tehdyt hojksit. Oppilashuollon prosessi 1. Seuranta OPETTAJA SEURAA OPPILAAN EDISTYMISTÄ JA KEHITYSTÄ: mielialaongelmat, poissaolot, oppimisvaikeudet, käytöshäiriöt, sosiaaliset vaikeudet kotona ja koulussa 2. KESKUSTELU OPETTAJA KESKUSTELEE ONGELMISTA OPPILAAN, LUOKANVALVOJAN JA TARVITTAESSA HUOLTAJAN KANSSA 3. ONGELMAN SELVITTÄMINEN LUOKANVALVOJA JA OPETTAJA VOIVAT HAKEA RATKAISUA ONGELMAAN NEUVOTTELEMALLA OPPILASHUOLTOTYÖRYHMÄN JÄSENTEN KANSSA: OPO, KOULUKURAATTORI, ERITYISOPETTAJA, TERVEYDENHOITAJA, REHTORI SOVITAAN SELKEÄSTI VASTUUHENKILÖ/T, TYÖNJAKO JA PALAUTE 4. TOIMENPITEET KOULUSSA TARPEELLISISTA KOULUN TOIMENPITEISTÄ SOVITAAN/PÄÄTETÄÄN YHTEISTYÖSSÄ HUOLTAJAN KANSSA - OPPILASHUOLTORYHMÄN KOKOUS KERRAN VIIKOSSA. - VASTUUHENKILÖT - AIKATAULU - SEURANTA - LUOKANVALVOJA TARVITTAESSA MUKANA OHR:N KOKOUKSESSA, LUOKANVALVOJAA INFORMOIDAAN PÄÄTÖKSISTÄ - TIEDOTTAMINEN ASIANOSAISILLE 5. TOIMENPITEET KOULUN ULKOPUOLELLA TARPEELLISISTA KOULUN ULKOPUOLISISTA TOIMISTA SOVITAAN/PÄÄTETÄÄN YHTEISTYÖSSÄ HUOLTAJAN KANSSA - YLÖJÄRVEN KAUPUNKI: PERHEKESKUS, TERVEYSKESKUS, SOSIAALITOIMISTO TAMPEREEN YLIOPISTOSAIRAALA, NUORISOTIIMI Oppilashuoltotoimintaa ohjaavat lisäksi: - Ylöjärven kaupungin oppilashuollon suunnitelma 2011. koultk 24.5. 2011 §40

212

-Moision koulun toimintaohjeet kriisitilanteissa, liite s. -Toimintaohje päihteiden käytön selvittämiseksi, liite s. -Toiminta tupakoinnin ehkäisemiseksi, liite s -Moision koulun toimet kiusaamisen ehkäisemiseksi sekä kiusaamistilanteiden selvittämiseksi, liite s. - Poissaolojen seuranta, liite s. Oppilashuoltoryhmä etsii ratkaisuja tukea tarvitsevien oppilaiden auttamiseksi ja osallistuu sekä oppilaiden että koko kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämiseen. Oppilashuoltoryhmään kuuluvat rehtori, erityisopettajat, oppilaanohjaajat, terveydenhoitaja ja koulukuraattori sekä tilanteen mukaan luokanvalvojat. Oppilashuoltoryhmä kokoontuu kerran viikossa. Kokouksesta laaditaan muistio, johon kirjataan yleiset käsitellyt asiat, päätetyt jatkotoimenpiteet, työnjako ja aikataulu. Oppilashuoltoryhmä pitää myös pienryhmäistuntoja yksittäisen asian selvittämiseksi. Lukuvuoden alussa oppilashuoltoryhmä laatii itselleen toimintasuunnitelman. Moision koulu kutsuu koolle laajennuttuja oppilashuoltoryhmiä ainakin kerran lukuvuodessa, lukuvuoden alussa. Laajennettuun oppilashuoltoryhmään kutsutaan edustajat kaupungin sosiaalitoimesta, nuorisotoimesta sekä seurakunnan nuorisotyön edustaja. Tavoitteena on kartoittaa erityisesti Moision koulun oppilaiden asuinalueiden yleinen tilanne, sopia tarvittavista toimista sekä pohtia, miten vaikuttaa nuorten asioiden edistämiseksi Ylöjärven kaupungissa. Moision koulu osallistuu myös Tampereen ympäristökuntien seutukunnalliseen oppilashuoltoyhteistyöhön. Tarvittaessa kutsutaan myös Moision piirin 1.-6. luokkien koulujen oppilashuoltoryhmät kokoukseen.

213

Taulukko: Kenen puoleen kääntyä oppilashuollon ongelmatilanteessa?

Oppilaanohjaaja

Koulukuraattori

Erityisopettaja

Terveydenhoitaja

Rehtori

Opintojen sujuminen: - suoritustason lasku - tehtävien laiminlyönti - opiskelumotivaatio-

ongelmat - vanhempien huoli

opinnoista - jatko-opintoihin

ohjaaminen Opintosuoritusten koordinointi: - siirtyminen toiseen

opetusryhmään - siirtyminen toiseen

oppilaitokseen - opiskelu sairaana/

sairaalakoulussa - opiskelu ulkomailla

Sosiaaliset ongelmat: - ihmissuhdevaikeudet - koulukiusaaminen - koulupinnaaminen - päihdekokeilut - vapaa-ajan ongelmat - mielialaongelmat

Oppimisvaikeudet - lukemisen,

kirjoittamisen tai puheen vaikeudet - ainekohtaiset

vaikeudet Erityisopetus-järjestelyt - tarkkaavaisuus-

ongelmat - käyttäytymis- ja sopeutumisongelmat - oppimissuunnitelman

mukaiset opetusjärjestelyt

Muutokset fyysisessä tai henkisessä tilassa: - tapaturmat - sairausepäilyt - krooniset sairaudet - runsaat poissaolot

Opetus- ja kasvatustyön yleiset ongelmat: - vapautukset

opiskelusta - mukautukset - erottamiset - koulun

järjestyssääntöjen törkeät rikkomukset

- kurinpidolliset toimenpiteet

- rikosepäilyt - henkilökunnan

tukeminen - kriisitilanteet

214

15. Oppimissuunnitelman laatimisen perusteet Noudatetaan Ylöjärven kaupungin opetussuunnitelman ohjeita, Oppimisen ja koulunkäynnin tuki ja oppimisen ja koulunkäynnin tukimuodot Ylöjärvellä , koultk 24.5.2011 §40

16. Moision koulun ohjaustoiminta ja työelämään tutustuminen Ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävä jatkumo, joka edellyttää oppilasta ohjaavien opettajien yhteistyötä opintojen aikana ja opiskelun nivelvaiheissa. Kaikkien opettajien tehtävänä on ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan sekä ennaltaehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Jokaisen opettajan tehtävä on tukea oppilaiden persoonallista kasvua, kehitystä ja ehkäistä syrjäytymistä. Moision koulussa ohjaukseen osallistuvat kaikki opettajat. Perusopetuksen nivelvaiheessa korostuu erityisopettajien ja koulukuraattorin sekä rehtorin yhteistyö 6. luokan opettajien kanssa 7. luokkien muodostamiseksi. 7.luokan alussa luokanvalvojilla on tärkeä tehtävä uuden luokan ryhmäyttämisessä toimivaksi perusopetusryhmäksi, jossa jokainen oppilas voi rauhassa opiskella edellytystensä mukaisesti. Aineenopettajat käyttävät aikaa oppimaan oppimiseen ja erityisesti oman oppiaineensa opiskelumenetelmien oppimiseen. Aineenopettajat myös liittävät opetussuunnitelman mukaisesti opiskeltavan aineen antamat tiedot ja taidot työelämän vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin. (OPS 4.3) Moision koulu tutustuttaa oppilaita työelämään oppilaanohjauksessa, eri oppiaineiden opetuksessa, opintokäynnein ja työelämään tutustumisjaksoin. Työelämään tutustuminen pyritään toteuttamaan yhteistyössä paikallisen työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Tavoitteena jatkaa ja syventää vuosiluokilla 3. –6. aloitettua ammatteihin ja työelämään tutustumista. Työ- ja elinkeinoelämän sekä koulun välisen yhteistyön tavoitteena on, että oppilas hankkii omakohtaista tietoa työelämästä, ammattialoista ja ammateista sekä saa virikkeitä yrittäjyydestä. Oppilaskohtaisena tavoitteena on saada omakohtaisia kokemuksia ja näkemyksiä oppilaan oman jatkokoulutussuunnitelman laatimisen tueksi. Koulukohtaisena tavoitteena on lisätä ja edistää Moision koulun ja paikallisen työ- ja elinkeinoelämän välistä yhteistyötä esim. kutsumalla työelämän edustajia vierailuille eri aineiden oppitunneille, opintokäynneillä yrityksissä ja julkishallinnon työpaikoilla.

Suurimpina koulua työelämään yhdistävinä kokonaisuuksia ovat työelämään tutustumisjaksot. Työelämään tutustumisjaksoja järjestetään oppilaiden koulutus- ja ammatinvalinnan perustaksi ja työn arvostuksen lisäämiseksi sekä omakohtaisten kokemusten saamiseksi työelämästä ja ammateista aidoissa työympäristöissä. Työelämään tutustumisjaksot ovat koulun yhden työviikon pituisia sekä 8. että 9. luokalla. 8. luokan työelämään tutustumisjakso sijoitetaan kevätlukukauden loppupuolelle ja 9. luokan jakso syyslukukauden aikana. Jaksot järjestetään yhteistyössä Soppeenharjun koulun kanssa. Tarkemmat ajat päätetään vuosittain koulujen työsuunnitelmissa. Moision koulun 8. ja 9. luokkien jaksot järjestetään ovat joko kahdessa tai kolmessa erässä vuosiluokittain siten, että oppilaat ovat luokkakohtaisesti samanaikaisesti TET-jaksolla, muiden luokkien käydessä lukujärjestyksen mukaisesti koulua. Työelämään tutustumispaikat ovat Ylöjärven kaupungin alueella sijaitsevilla työpaikoilla. Työelämään tutustumispaikat

215

hankkii Ylöjärven kaupunki tai oppilas itse. Moision koulu suorittaa tarvittaessa oppilaiden sijoittelun työelämään tutustumispaikkoihin. Jos oppilaan huoltaja haluaa oppilaan suorittavan työelämään tutustumisjakson muun kunnan kuin Ylöjärven kaupungin alueella, se sallitaan ainoastaan, mikäli oppilaan huoltaja sitoutuu kustantamaan oppilaan matkat, ruokailut ja mahdolliset muut jaksosta aiheutuvat menot. Oppilaan työelämään tutustumispaikkaan tarvitaan koulun lupa. Oppilaan sijoittamisessa työelämään tutustumispaikkaan otetaan huomioon työantajan vaatimukset ja toiveet, oppilaan uranvalintatavoitteet, hänen muut toiveensa sekä koulukyyditykset.Peruskoulun oppilas ei ole työntekijänä eikä työharjoittelijana työsuhteessa työelämään tutustumispaikkaan, vaan hän toimii jakson aikana peruskoulun oppilaana. Oppilas havainnoi itse tehden käytännön työntekoa ja perehtyy samanaikaisesti vähintään yhden työntekijän toimintaan ammatissa. Työelämään tutustumisjakson aikana oppilas on kerrallaan viiden koulupäivän ajan samassa työpaikassa, ellei hänelle siitä erikseen myönnetä poikkeusta. Oppilas opiskelee työelämään tutustuessaan päivittäin keskimäärin 6 tuntia (30 tuntia/viikko). Työaikaan sisältyy päivittäin puolen tunnin ruokailutauko, jonka lisäksi oppilaan tutustumisaikaan lasketaan kohtuullinen edestakainen matka-aika työpaikalta ruokailuun. Ruokailupaikka voi olla työpaikka, lähin koulu tai muu kaupungin omistama ruokailupaikka sekä myös muu ruokailupaikka. Oppilas ja työelämään tutustumisjakson työnantaja sopivat yksityiskohtaiset järjestelyt jakson toteuttamisesta. Ylöjärven kaupungin alueella sijaitsevat työelämään tutustumispaikan ja oppilaan kodin väliset yli 5 kilometrin pituiset matkat ja ruokailu ovat oppilaalle maksuttomat. Ylöjärven kaupunki on vakuuttanut oppilaat tapaturmien varalta ja vakuutus koskee kodin ja työpaikan välisiä matkoja. Työelämään tutustumisjaksot toteutetaan noudattaen perusopetusta koskevia säädöksiä. Nuorten työntekijöiden suojelua koskevia lakeja sovelletaan oppilaisiin. Oppilaille annetaan koulussa työpaikoilla noudatettavat käyttäytymisohjeet sekä heille selvitellään turvallisuus- ja vastuukysymyksiä. Työpaikalla on työnantajan vastuuhenkilö, joka antaa opastusta työpaikalla ja kertoo työpaikan omat ohjeet ja määräykset. Työelämään tutustumisjaksoa varten oppilas saa ohjeet ja jakson aikana suoritettavat opiskelutehtävät koulusta. Oppilas laatii selostuksen tutustumisjaksostaan ja palauttaa saamansa työelämään tutustumisjaksotodistuksen oppilaanohjaajalleen. Työelämään tutustumisjakson kokemuksia käsitellään jakson päätyttyä ero oppiaineiden opetuksessa. .

216

Työnjako Moision koulussa lu

oka

noh

jaa

ja (

LV

)

ain

een

opett

aja

erity

isop

etta

ja

rehto

ri

opo

Kou

lunkäynnin

oh

jaaj a

terv

eydenh

oitaja

koulu

lääkäri

kura

attori

koulu

psykolo

gi

OH

R

perh

eneuvo

la /

nuorisotiim

i

nuorisoty

önte

kijä

t

tukio

ppila

at

info tuleville 7. luokkalaisille koulupäivän aikana alakoululla 1 1 1 1

tutustumispäivä tuleville 7. luokkalaisille 1 1 1 1 1 1

vanhempainilta tuleville 7. luokkalaisten vanhemmille 1

tiedonsiirto 6. luokalta 7. luokalle siirryttäessä 1 1 1 1 1

uusien 7. luokkalaisten ryhmäyttäminen 1 1 1 1 1

itsearviointikeskustelu 7. luokkalaisen kanssa, vanhempainvartit 1 1 1

valinnaisainevihkon kokoaminen 1 1

valinnaisaineiden kurssiesittely 1 1

valinnaisaineiden valinnan ohjaus 7. luokalla 1 1

B2 -kielen valinnan ohjaus 7. luokalla 1 1

valinnaisaineiden valinnan ohjaus 8. luokalla 1 1

valinnaisaineiden muuttaminen kesken lukuvuotta 1 1

irsearviointikeskustelu 8. luokkalaisten kanssa, vanhempainvartit 1

työelämään tutustuminen 1 1

yhteiset opintokäynnit toisen asteen oppilaitoksiin 1 1 1 1

henkilökohtainen ohjaus jatko-opinnoista 9. luokalla 1 1

yhteishaun tekemisen ohjaus 1

pienryhmäohjaus hakuprosesseista 1

yksilöllisen opintokäyntien järjestäminen 1

neuvottelut huoltajien kanssa oppilaiden jatko-opinnoista 1 1 1 1

tiedotus yhteiskunnan tarjoamista ohjauspalveluista 1 1

217


oka

noh

jaa

ja (

LV

)

ain

een

opett

aja

erity

isop

etta

ja

rehto

ri

opo

Kou

lunkäynnin

oh

ja

aja

terv

eydenh

oitaja

koulu

lääkäri

kura

attori

koulu

psykolo

gi

OH

R

perh

eneuvo

la /

nuorisotiim

i

nuorisoty

önte

kijä

t

tukio

ppila

at

erityisoppilaiden ohjaus jatko-opintoihin 1 1

maahanmuuttajien TET-jaksojen järjestäminen 1 1

maahanmuuttajien ohjaus jatko-opintoihin 1 1

maahanmuuttajien koulutuskokeiluiden järjestäminen 1 1

9. luokan päättäneiden jälkiohjaus 1

9. luokan päättäneiden hakutilastoihin tutustuminen 1 1 1 1

Yleisesti peruskoulun aikana

oppilaan oman oppimistyylin tunnistaminen 1 1 1 1 1

opiskelutekniikoiden harjoittelu 1 1 1 1 1

kokeisiin valmistautuminen 1 1 1 1

aineen opintoihin liittyvien ongelmien ennaltaehkäisy 1 1 1 1

opetuksen eriyttäminen yleisessä tuessa 1 1 1

oppilaan oman itsetuntemuksen opettelu 1 1 1 1 1 1 1 1 1

oppilaalla tietyn oppiaineen tunneilla ongelmia käyttäytymisessä 1 1 1 1 1 1 1

oppilaalla tietyn oppiaineen opiskelussa ongelmia 1 1 1 1 1 1

oppilaan poissaolojen seuranta 1 1 1 1

oppilaanopiskelunseuranta 1 1 1 1 1

oppilasta koskevien asioiden tiedottaminen muille opettajille 1 1 1 1 1 1 1 1

oppilaan henkilökohtaiset ongelmat 1 1 1 1 1 1 1 1 1

oppilaan ongelmat kaverisuhteissa 1 1 1 1 1 1

oppilaan ja vanhempien keskinäiset ongelmat 1 1 1

kasvatuksellinen ohjaus ongelmatilanteissa 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1

vierailijoiden hankkiminen eri oppitunneille 1 1 1

pedagogisen arvion laatiminen yleisessä tuessa 1 1

218


oka

noh

jaa

ja (

LV

)

ain

een

opett

aja

erity

isop

etta

ja

rehto

ri

opo

Kou

lunkäynnin

oh

ja

aja

terv

eydenh

oitaja

koulu

lääkäri

kura

attori

koulu

psykolo

gi

OH

R

perh

eneuvo

la /

nuorisotiim

i

nuorisoty

önte

kijä

t

tukio

ppila

at

oppimissuunnitelman laatiminen tahostetussa tuessa 1 1 2

pedagogisen selvityksen laatiminen erityisessä tuessa 1 1 1 1 1 1 2

syrjäytymisvaarassa olevien tarkkailu 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1

219

Moision koulun ohjaussuunnitelma

Yhteistyö 6.lk:n opettajan kanssa

7. luokan alku Vuosiluokat 7.-9. Päättö/nivelvaihe

TAVOITTEET

Tiedot tulevista 7.-luokkalaisista, luokkien muodostus

Luokkien ryhmäytys, uuden koulun käytänteet, oppimaan oppimisen taidot

Oppimisen, kasvun, itsetuntemuksen, sosiaalisen kehityksen tukeminen, tarvittavat erityisjärjestelyt, TET 8. ja 9. luokat, jatko-opintoihin ohjaavat opintokäynnit ja vierailijat

Päättötodistuksen saamisen varmistaminen, yhteishaku 9.luokat

KUKA?

Rehtori, oppilashuoltotyöryhmäerityisopettajat, koulukuraattori, terveydenhoitaja, tulevat luokavalvojat

Luokanvalvojat, koko opettajakunta, oppilashuoltotyöryhmä

Luokanvalvojat, koko opettajakunta, oppilashuoltotyöryhmä, huoltajat, oppilaanohjaajat, koulukuraattori, terveydenhoitaja, muu terveystoimi, perhekeskus, sosiaalitoimi

Oppilaanohjaajat, aineenopettajat, oppilashuoltotyöryhmä, luokanvalvojat; koulun ulkopuoliset asiantuntijat, oppilaitosten edustajat

MITEN?

Yhteys 6.luokkien opettajiin, oppilashuoltotyöryhmiin, huoltajiin tarvittaessa, terveydenhoitaja

Luokanvalvojat ryhmäytys, yhteys huoltajiin; aineenopettajat oppimaan oppimisen taidot, oppilaanohjaaja

Oppilashuoltotyöryhmä viikoittain, luokanvalvojat, aineenopettajat. Yhteistyö eri toimijoiden kesken. Varhaisen puuttumisen käytäntö, tarvittavat tukitoimet, ratkaisut, seuranta; erityis- ja tukiopetus. Oppilaiden henkilökohtainen ohjaus sekä ryhmä- ja luokkaohjaus Oppisisältöjen yhteys työelämään.

Oppilaanohjaajat: jatko-opintojen suunnittelu, oppimisen tavoitteellisuuus

VASTUUT

Rehtori, kuraattori, erityisopettajat, terveydenhoitaja

Opettajat, oppilashuoltotyöryhmä, luokanvalvojat

Opettajat ja luokanvalvojat, yhteistyössä oppilashuoltotyöryhmän kanssa: työnjako, aikataulu, toimet aineenopettajat: oppimisen seuranta, oppimaan oppiminen, tuki- ja erityisopetus

Oppilaanohjaajat: yhteishaku Oppiminen: aineenopettajat ja luokanvalvoja, oppilashuoltotyöryhmä

MILLOIN?

Helmi-huhtikuu tiedonsiirto, Toukokuu: 6.-luokkalaisten tutustumiskäynti, vanhempainilta

Lukuvuoden alku, vanhempainilta syyskuun alku

Jatkuva huomiointi (luokanvalvoja ja opettajat), oppilashuoltotyöryhmän kokoukset viikoittain, vanhempainillat kaksi kertaa/lkv/luokka-aste; tarvittavat neuvottelut

Oppimisen seuranta ja tuki koko ajan Jatko-opintoihin ohjaus yhteishakuun mennessä

220

17. Kerhotoiminnan järjestäminen Kerhotyö on tärkeä kasvatuksellinen mahdollisuus. Oppilaat voivat jäädä kouluun opettajan valvonnassa osallistumaan heille mieleiseen harrastustoimintaan. Moision koulussa pidetään oppilaskerhoja kaupungin myöntämien määrärahojen mukaan. Kerhoja voivat järjestää eri aineissa, mm. liikuntakerhot, teknisten töiden kerho, tekstiilityön kerho. Tukioppilaskerho toimii Moisiolla koko ajan. Tukioppilaskerhon vetäjiä ovat lukuvuoden kerrallaan opettajakunnan valitsemat henkilöt. Lukuvuoden työsuunnitelmassa päätetään pidettävät kerhot, niiden ohjaajat sekä kerhojen sisällöt ja tavoitteet.

18. Tukiopetus Tukiopetus on tärkeä oppilaan opintojen tukemisen muoto. Tukiopetus voidaan järjestää oppilaan koulupäivän aikana esim. samanaikaisopetuksena tai koulupäivän jälkeen tai. Koulukuljetukset rajoittavat tukiopetuksen järjestämistä koulupäivän jälkeen. Oppilas tai oppilaan huoltaja voi pyytää tukiopetusta tai opettaja voi sitä ehdottaa. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Opettajan tulee informoida oppilaan huoltajaa tukiopetuksen antamisesta tai sen tarjoamisesta. Opettajan tulee tarjota tukiopetusta heti, kun hän on havainnut oppimisvaikeudet, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Tukiopetusta tulee järjestää niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan koulumenestyksen kannalta on tarkoituksenmukaista. Ennen kuin oppilaan menestyminen oppiaineessa tai aineryhmässä arvioidaan heikoksi, oppilaalla tulee olla mahdollisuus osallistua tukiopetukseen. Koultk 24.5.2011 §40: oppimisen ja koulunkäynnin tuki ja oppimisen ja koulunkäynnin tukimuodot Ylöjärvellä

19. Oppimisen tuki

Noudatetaan Ylöjärven koulutuslautakunnan hyväksymiä opetussuunnitelmien osia: Oppimisen ja koulunkäynnin tuki ja Oppimisen ja koulunkäynnin tukimuodot (liite s. 228).

20. Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus Maahanmuuttajat Lähtökohtana maahanmuuttajataustaisten oppilaitten opiskelun tuen suunnittelussa on, että oppilaat ovat saaneet perusopetukseen valmistavaa opetusta. Valmistavan opetuksen jälkeen oppilaat sijoitetaan yleisopetuksen luokkiin sekä ikänsä että taitotasonsa mukaisesti. Erityisopetukseen ottaminen tai siirtäminen edellyttää erityisopetuspäätöstä. Oppilaat, jotka ovat asuneet Suomessa vain runsaan vuoden tai vähän kauemmin ja joiden äidinkieli on jokin muu kieli kuin suomi, tarvitsevat opiskelun alkuvaiheessa tavallista enemmän opetuksen erityisjärjestelyjä. Koska oppilaat opiskelevat samanaikaisesti sekä suomen kieltä että suomen kielellä, heille annetaan tehostettua

221

suomen kielen opetusta ( suomi toisena kielenä) ja tarvittaessa oppimisen ohjausta eri oppiaineissa. Oppilaille pyritään myös järjestämään oman äidinkielen opetusta ja uskonnon opetuksesta sovitaan oppilaskohtaisesti. Oppilaalle voidaan myös laatia oppimissuunnitelma, johon kirjataan oppilaan opinto-ohjelma ja mahdolliset opetuksen erityisjärjestelyt. Maahanmuuttajaoppilaan arviointi voi olla sanallista koko perusopetuksen ajan päättöarviointia lukuunottamatta. Arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä suomen kielen taito. Arvioinnissa käytetään monipuolisia, joustavia ja oppilaan tilanteeseen sovitettuja arviointimenetelmiä, jotta oppilas kykynee osoittamaan osaamisensa mahdollisista suomen kielen taitojen puutteista huolimatta.

21. Oppilasarviointi ja todistukset Arviointi opintojen aikana Opintojen aikainen arviointi ohjaa ja kannustaa opiskelua sekä kuvaa, miten hyvin oppilas on saavuttanut kasvulle ja oppimiselle asetetut tavoitteet. Arviointi auttaa oppilasta muodostamaan realistisen kuvan oppimisestaan ja kehittymisestään ja siten tukea myös oppilaan persoonallisuuden kasvua. Oppiaineiden arviointiin kuuluu myös työskentelyn arviointi. Arviointipalautetta annetaan oppilaalle ja hänen huoltajalleen lukuvuosi- ja välitodistusten lisäksi monipuolisesti. Huoltaja allekirjoittaa kokeet nähdyiksi. Opintojen aikaisen arvioinnin tulee olla totuudenmukaista ja perustua monipuoliseen näyttöön. Arviointi kohdistuu oppilaan oppimiseen ja edistymiseen oppimisen eri osa-alueilla. Arvioinnin avulla opettaja ohjaa oppilasta tiedostamaan omaa ajatteluaan ja toimintaansa sekä auttaa oppilasta ymmärtämään oppimistaan. Oppilaan edistymistä ja työskentelyä arvioidaan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin ja kuvauksiin hyvästä osaamisesta. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen annetaan etukäteen tietoa arvioinnin perusteista ja pyydettäessä selvitetään, miten niitä on arvioinnissa sovellettu. Oppiaineiden opintojen aikainen arviointi on eritelty vuosiluokittain oppiaineiden opetussuunnitelmien osana. Todistukset opintojen aikana Oppilaan todistukset ovat julkisia asiakirjoja. Jos niissä on oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia koskevia tietoja, todistus on näiltä osin salassa pidettävä, ja se voidaan antaa vain oppilaalle ja hänen huoltajalleen. Moision koulussa oppilaat saavat opintojen aikana välit- ja lukuvuositodistuksia yhteensä kuusi vuosiluokkien 7.- 9. aikana. Välitodistus annetaan syyslukukauden lopussa ja lukuvuositodistus lukuvuoden päättyessä. Välitodistukseen annetaan niiden oppiaineiden arvosanat, joita oppilas on opiskellut syyslukukauden aikana oppiaineen vuosiviikkotuntimäärästä riippumatta. Biologian opiskelu aloitetaan syyslukukauden lopussa ja se arvioidaan keväällä.

222

Erotodistus annetaan oppilaalle, joka vaihtaa toiseen kouluun tai eroaa perusopetuksesta tai ei ole saanut oppivelvollisuutta suoritetuksi oppivelvollisuutensa aikana. Erotodistuksen liitteenä annetaan Moision koulun tuntijako sekä selvitys oppilaan opetuksen painotuksista. Erotodistukseen ei merkitä käyttäytymisen arvosanaa. Erillistä erotodistusta ei tarvitse antaa , jos oppilas siirtyy saman opetuksen järjestäjän ylläpitämään toiseen kouluun. Oppilaat, jotka hakevat yhteishaussa kouluihin, joihin järjestetään pääsykoe, arvioidaan opettajainkokouksessa sovitun aikataulun mukaisesti päättöarvioinnin kriteerein. Oppilaanohjaajat antavat opettajakunnalle arvioitavien oppilaiden nimilistan. Todistuksiin merkitään: todistuksen nimi, Ylöjärven kaupunki, Moision koulu, oppilaan nimi, oppilaan henkilötunnus, todistuksen antamispäivä, allekirjoitus, arvio oppilaan käyttäytymisestä ja poissaolojen määrä sekä oppilaan opinto-ohjelma ja arvio siitä, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet. Lukuvuositodistukseen merkitään myös tieto luokalta siirtymisestä, ehdoista ja luokalle jättämisestä sekä seuraavan lukuvuoden alkamisajankohta. Oppilaat saavat kaksi todistusta lukuvuodessa: syyslukukauden päättyessä välitodistuksen ja lukuvuoden päättyessä lukuvuositodistuksen. Todistuksessa näkyvät viimeksi annetut arvosanat. Oppilaan luokanvalvoja kirjaa poissaolot ja merkitsee lukukauden poissaolojen kokonaismäärän välitodistukseen ja lukuvuoden kokonaismäärän lukuvuositodistukseen. Käyttäytymisen arvosanan antavat oppilaalle kaikki häntä lukukauden aikana opettaneet opettajat. Luokanvalvoja laskee arvosanojen keskiarvon. Opettajainkokous päättää käyttäytymisen arvosanan luokanvalvojan esityksen pohjalta. Moision koulussa annetaan numeroarviointi 7. luokan terveystietoa ja 8. luokan yhden vuosiviikkotunnin valinnaisaineen arviointia lukuun ottamatta: ne arvioidaan sanallisesti (kiitettävä, hyvä, tyydyttävä, hylätty) lukuvuositodistuksessa. Yhden vuosiviikkotunnin valinnaisaineen osalta perusopetuksen päättötodistukseen tulee merkintä H. Mikäli sanallisesti arvioitu valinnainen aine katsotaan jonkin yhteisen aineen syventäviksi opinnoiksi, sen suoritus voi korottaa kyseisen oppiaineen arvosanaa. Numeroin arvioitavat aineet ovat: äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli, ensimmäinen vieras kieli (A-kieli), vapaaehtoinen A-kieli, matematiikka, fysiikka, kemia, biologia, maantieto, terveystieto, uskonto tai elämänkatsomustieto, historia (7. ja 8. vuosiluokat), yhteiskuntaoppi (9.vuosiluokka), musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta ja kotitalous. Pitkät valinnaisaineet (kaksi vuosiviikkotuntia sekä 8. että 9. luokalla) arvioidaan numeroin. Maahanmuuttajaoppilaat voidaan arvioida sanallisesti aina lukuun ottamatta perusopetuksen päättöarvointia. Oppilaan oppimissuunnitelmassa on määritelty arvioinnin antaminen vuosiluokilla 7.- 9. päättötodistukseen mennessä. Oppilaan arvioinnissa tulee käyttää monipuolisia, joustavia ja oppilaan tilanteeseen sovitettuja arviointimenetelmiä, jotta hän kykenee osoittamaan osaamisensa mahdollisista suomen kielen taitojen puutteista huolimatta. Sanallisen arvioinnin pitää antaa oppilaalle realistinen kuva opintojen edistymisestä. Jos oppilas saa oman uskonnon opetusta, hänen saamansa arvio merkitään todistukseen, mikäli kyseinen opetus on Ylöjärven kaupungin koulutoimen järjestämää.

223

Uskonnollisen yhdyskunnan antamasta opetuksesta mahdollisesti saatua arvosanaa ei merkitä todistukseen. Sellaisen oppilaan, jota ei ole otettu tai siirretty erityisopetukseen, lievät oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Arvioinnissa tulee käyttää menetelmiä, joiden avulla oppilas kykenee mahdollisimman hyvin osoittamaan osaamisensa. Jos oppilas on opiskellut yksilöllisten oppimäärien mukaan, varustetaan numeroarvosana sekä sanallinen arvio tähdellä (*). Todistuksen lisätietoja -kohtaan tulee maininta siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä (*) merkityt aineet henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määritellyn yksilöllisen oppimäärän mukaan. Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain Oppilas siirtyy seuraavalle vuosiluokalle, jos hän suorittaa hyväksytysti kaikki opetussuunnitelmassa määritellyt vuosiluokan oppimäärään kuuluvat eri oppiaineiden tai aineryhmien opinnot. Oppilas voi siirtyä myös seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänellä olisi hylättyjä suorituksia, jos arvioidaan, että hän kykenee selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksytysti. Ennen hylätyn arvosanan antamista oppilaalle on tarjottava tukiopetusta sekä tiedotetaan oppilaan huoltajia hylätyn arvosanan saamisen mahdollisuudesta. Päätöksen vuosiluokalta siirtymisestä tekevät opettajat ja rehtori yhdessä. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen suorituksensa yhdessä tai useammassa vuosiluokan oppimäärään kuuluvassa aineessa tai aineryhmässä on hylätty. Oppilaalla on mahdollisuus osoittaa saavuttaneensa hyväksyttävät tiedot ja taidot sekä lukuvuoden aikana että lukuvuoden koulutyön päätyttyä. Niissä oppiaineissa, joissa koko lukuvuoden opetus on syyslukukauden aikana, järjestetään hylätyn arvosanan korotustilaisuus tammikuun aikana. Työsuunnitelmassa ilmoitettuna päivänä järjestetään lukuvuoden koulutyön päätyttyä hylättyjen arvosanojen korotuspäivä. Hylätyn arvosanan saanut oppilas ilmoittautuu kuulusteluihin viikon 23 aikana koulun kansliaan. Koulu ilmoittaa kuulustelusta oppilaan aineenopettajalle, joka laatii ja korjaa erillisen kokeen hylätyn arvosanan korottamiseksi. Jos hylätyn arvosanan suoritusmahdollisuus on lukuvuoden koulutyön päätyttyä, oppilaan jättämisestä luokalle voidaan tehdä ehdollinen päätös. Päätöksessä mainitaan ne vuosiluokan oppimäärän osa-alueet, joiden hyväksytty suorittaminen erillisessä kokeessa on vuosiluokalta siirtymisen edellytys. Päätöksen ehdollisesta luokalle jättämisestä tekevät rehtori ja oppilasta opettavat opettajat yhdessä. Perusopetuksen päättötodistusta vaille jääneille päättöluokkalaisille tehdään päätös vuosiluokkiin sitomattomasta opetuksesta. He siirtyvät suorittamaan puuttuvat arvosanansa Ylöjärven kaupungin lisäopetukseen. Oppilas voidaan jättää luokalleen, vaikka hänellä ei ole hylättyjä suorituksia, jos sitä pidetään hänen yleisen koulumenestyksensä vuoksi tarkoituksenmukaisena. Oppilaan huoltajalle varataan tällöin mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. Päätöksen oppilaan luokallejättämisestä tekevät rehtori ja oppilasta opettavat opettajat yhdessä. Vuosiluokalle jäävän oppilaan suoritukset raukeavat.

224

Päättöarviointi Perusopetuksen päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten hyvin oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut perusopetuksen oppimäärän tavoitteet eri oppiaineissa. Oppiaineiden opetussuunnitelmissa on kaikkien oppiaineiden päättöarvioinnin kriteerit. Perusopetuksen päättötodistuksen numeroin arvosteltavat yhteiset oppiaineet ovat äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli, ensimmäinen vieras kieli, matematiikka, fysiikka, kemia, biologia, maantieto, terveystieto, uskonto tai elämänkatsomustieto, historia, yhteiskuntaoppi, musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta sekä kotitalous. Päättöarvosanan tulee kussakin yhteisessä oppiaineessa perustua oppilaan osaamiseen perusopetuksen päättövaiheessa vuosiluokilla 8-9. Oppilaan osaaminen arvioidaan perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereiden pohjalta. Päättöarvioinnissa työskentelyn arviointi sisältyy oppiaineen arvosanaan. 7. luokalla arvioidaan oppiaineet kotitalous, musiikki, kuvataide ja käsityö päättöarvioinnin kriteerein ja oppiaineiden 7. vuosiluokan lukuvuositodistuksen arvosanat tulevat oppilaan perusopetuksen päättötodistukseen. Historian 8. vuosiluokan lukuvuositodistuksen arvosanat arvioidaan perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerein ja arvosana tulee oppilaan perusopetuksen päättötodistukseen. Ne valinnaiset aineet, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään kahden vuosiviikkotunnin oppimäärän, arvioidaan numeroin. Muut todistukset Muut todistukset ovat todistus perusopetuksen oppiaineen oppimäärän suorittamisesta, todistus osittain suoritetusta perusopetuksen oppimäärästä ja todistus perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta. Jos oppilas on suorittanut perusopetuksen jonkin oppiaineen oppimäärän erityisessä tutkinnossa, jonka aineenopettaja laatii ja tarkistaa, hänelle annetaan todistus perusopetuksen oppimäärän suorittamisesta. Todistuksesta käy ilmi suoritettu oppiaine ja oppimäärä. Samaan todistukseen voidaan merkitä useamman oppiaineen suoritukset. Jos oppilas on suorittanut osan perusopetuksen oppimäärästä, kuten vuosiluokan oppimäärän, annetaan hänelle todistus osittain suoritetusta perusopetuksen oppimäärästä. Jos perusopetuksen koko oppimäärä on suoritettu erityisessä tutkinnossa, annetaan todistus koko oppimäärän suorittamisesta. Todistuksiin merkitään samat yleistiedot kuin päättötodistukseen. Suoritetuista oppiaineista merkitään oppiaineen nimi, oppimäärä sekä arvosana. Yhteisten oppiaineiden laajuutta vuosiviikkotunteina ei merkitä. Oppivelvollisen on suoritettava hyväksytysti kaikki yhteiset oppiaineet saadakseen todistuksen perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta.

225

22. Tietostrategia Ylöjärven kaupungin koululaitoksen tietostrategia on määritelty kaupungin opetussuunnitelmassa. Moision koululla jatketaan työtä tietostrategian mukaisten tavoitteiden toteutumiseksi. Eri oppiaineiden opetuksessa taulukon mukaisesti opetetaan tietotekniikan käytön perustaidot ja huolehditaan, että oppilaat oppivat ja harjaantuvat käyttämään tietotekniikkaa oppimisen välineenä. 7. luokan alussa matemaattisten aineiden opettajat jakavat oppilaille koulun verkkoon henkilökohtaiset käyttäjätunnukset ja opastavat koulun tietoverkon käyttöön.

Oppiaine 7. luokalla 8. luokalla 9. luokalla

Äidinkieli tiedonhankinta

tekstin kirjoittaminen

tiedonhankinta internetistä

lähdesuojan kunnioittaminen

lähdekritiikin harjoittelu

mediakriittisyys



lähdesuojan kunnioittaminen

lähdekritiikin harjoittelu

mediakriittisyys

Ruotsi Vieraat kielet

kielistudion käyttö


mediakriittisyys




mediakriittisyys

tekstinkäsittely


tiedonhankinta internet

mediakriittisyys


Biologia Maantieto

tietolähteenä tehtäessä aluekuvauksia valtioista

Tekstiilityö tietokonepohjaisen kirjontakoneen käyttö

internet

tietokonepohjaisen kirjontakoneen käyttö

internet

tietokonepohjaisen kirjontakoneen käyttö

internet

valokuvan skannaus

kuvankäsittely tietokoneohjelmalla tikkityypeiksi

kuvan kirjominen kirjontakoneella

Tekninen työ aineiston ja työideoiden haku internetistä

tekninen piirustus

tietokoneohjelmiin tutustuminen pic-piirien ohjelmointi CMC-työstä, cad-ohjelma

226

Historia Yhteiskuntaoppi

tekstin ja kuvan hakemista sekä niiden muokkausta


tekstin tuottaminen


valmiiden oppimispelien ja tehtävien käyttöä

tekstin tuottaminen


valmiiden

oppimispelien ja tehtävien käyttöä

tekstin tuottaminen

Uskonto Elämänkatsomustieto

tekstin ja kuvan hakemista sekä niiden muokkausta


tekstin tuottaminen


valmiiden oppimispelien ja tehtävien käyttöä

tekstin tuottaminen


valmiiden

oppimispelien ja tehtävien käyttöä

tekstin tuottaminen

Oppilaanohjaus tiedonhankinta internetistä


tekstin tuottaminen

Kuvataide

valokuvataan digitaalikameralla

kuvankäsittely- ohjelman käyttö

kuvaa käytetään kuvarinnastus- tehtävässä

voidaan kuvata myös sarjakuvaksi tehtävä kuvasarja

kuvat esitetään verkosta tai tulostetaan suoraan levykkeeltä

Paintilla tehdään sommitteluharjoitus

digikuvausta

kuvien tulostusta

pienimuotoista kuvankäsittelyä

digikuvausta

kuvien tulostusta ja pienimuotoista kuvankäsittelyä

digivideon editointi

Kotitalous tiedonhankinta internetistä

tekstin tuottaminen


tekstin tuottaminen


Matematiikka tietotekniikan perustiedot ja tekniikka

sähköpostin käyttö

opetusohjelmia Moppi, www-sivut

tietokoneen laskimen käyttö



tilastotiedon hakua internetistä

taulukkolaskenta-ohjelma

Kemia Fysiikka



esitelmien tekeminen

227

23. Toiminnan jatkuva kehittämien ja arviointi Moision koulun kehittämisen lähtökohtana on yhteisöllisyyden syventäminen. Yhteisöllisyys toteutuu prosessina, jossa keskustelun ja yhdessä toimimisen kautta löydetään yhteiset tavat toimia. Jatkuva oman toiminnan arviointi ja sen pohjalta lähtevä avoin keskustelu ja yhteisten sopimusten tarkentaminen ovat Moision koulun menetelmät päästä toiminta-ajatuksen tavoitteisiin. Moision koulussa työyhteisön toimintaa johtaa rehtori ja hänen apunaan on koulun apulaisrehtori sekä lkv.2011-2012 alkaen johtotiimi. Moision koulun kanslisti hoitaa oman toimenkuvansa mukaiset tehtävät. Rehtorin toimenkuva on määritelty Ylöjärven kaupungin johtosäännössä. Apulaisrehtori tehtäviä ovat: - rehtorin sijainen rehtorin poissaolojen ajan - koulun toimintaan kuuluvien valvontalistojen laatiminen - opetustilojen merkitseminen jaksoittain - oppikirjojen ja opetusmateriaalin ja koulutarvikkeiden tilaaminen ja tilausten tarkistaminen - jälki-istuntojen järjestäminen ja suoritusten kontrolli - koulun juhlien ja tapahtumien järjestämisen organisointi: juhlien suunnitteluryhmien kutsuminen koolle ja ryhmien toiminnan valvonta - koulun tiedottamisen hoitaminen yhdessä rehtorin ja tiedotusvastaavan kanssa - suunnitteluryhmän jäsenyys - koulun kehittämiseen osallistuminen ja kehittämistarpeisiin puuttuminen - koulun toiminnan seuraaminen ja ongelmiin puuttuminen - koulun arki –tiimin johtaminen

Moision työyhteisö toimii yhdessä koulun kehittämiseksi. Lukuvuoden 2011-2012 alusta koulun henkilökunnan toimintamallia ja koulun kehittämisen mallia on kehitetty kohti tiimiorganisoitua koulua. Tiimejä on perustettu kuusi ja jokaisen tiimin vetäjä osallistuu koulun johtotiimin toimintaan. Tiimit ovat: opetuksen kehittäminen, koulun arki, Moision oppilaan näkökulmasta, yhteydet koulun ulkopuolelle, tietoja viestintätekniikka sekä työhyvinvointi. Tiimit kokoontuvat viikottain ja osallistuvat koko koulua koskevien asioiden käsittelyyn sekä suunnittelevat ja toteuttavat oman sektorinsa tavoitteita. Opettajainkokouksia on yksi jaksossa sekä arviointikokoukset. Tiimiorganisinnilla tavoitellaan työhyvinvoinnin lisääntymistä, osallisuuden kasvamista sekä koulun kehittymisen jatkumista. Oppilaskunnan hallituksen edustajat kutsutaan johtotiimin kokouksiin tuomaan oppilaskunnan näkemyksiä koulun kehittämisestä. Oppilaat arvioivat omaa ja koulun toimintaa kaksi kertaa lukuvuodessa. Arvioinnin kohteena on syyslukukaudella kaikilla oppilailla oma opiskelu ja asetettujen tavoitteiden saavuttaminen. 7. ja 8. luokan kevätlukukaudella oppilaat arvioivat omaa luokkaa sosiaalisena yhteisönä sekä oppilaan omaa toimintaa ryhmän jäsenenä. 9. luokan kevätlukukaudella oppilaat arvioivat Moision koulua. Arviointilomakkeet ovat opetussuunnitelman liitteinä. Luokanvalvoja käy itsearvioinnin pohjalta jokaisen oppilaan kanssa arviointikeskustelun syyslukukaudella. 7. ja 8. luokkien luokkayhteisön arviointi puretaan luokanvalvojantunnilla. 9. luokkien koulun arvioinnin tulokset esitellään opettajainkokoukselle ja niitä käytetään yhtenä koulun kehittämisen välineenä.

228

Liitteet

Oheismateriaali / koultk 24.5.2011 § 40

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki ja

Oppimisen ja koulunkäynnin tukimuodot

Ylöjärvellä

4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Tässä luvussa kuvataan oppimisen ja koulunkäynnin tuen keskeiset tavoitteet ja järjestäminen

sekä tuen rakenne. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen tasot, yleinen, tehostettu ja erityinen tuki

kuvataan luvuissa 4.1, 4.2 ja 4.3. Luvussa 5 esitetään tarkemmin eri tukimuodot ja niiden

käyttö tuen eri tasoilla. Lukujen 4 ja 5 ja niiden alalukujen muodostama kokonaisuus on

perustana paikallisen opetussuunnitelman laadinnalle sekä oppimisen ja koulunkäynnin tuen

käytännön toteuttamiselle.

Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan

vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet. Oppimisen ja koulunkäynnin tukeminen merkitsee

yhteisöllisiä ja oppimisympäristöön liittyviä ratkaisuja sekä oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin

vastaamista. Opetusta ja tukea suunniteltaessa on otettava huomioon, että tuen tarve voi

vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta

useamman tukimuodon tarpeeseen.

Jokaisella oppilaalla tulee olla mahdollisuus omista lähtökohdistaan käsin onnistua

oppimisessa, kehittyä oppijana sekä kasvaa ja sivistyä ihmisenä. Koulutyössä tulee ottaa

huomioon monenlaiset oppijat ja oppimisen erilaiset lähtökohdat ja tavat sekä oppilaiden

kulttuuritausta. Oppilaita kannustetaan aloitteellisuuteen ja vastuullisuuteen, tarjotaan

haasteita kehittymiselle ja annetaan onnistumista edistävää ohjausta ja tukea. Erityistä

huomiota tulee kiinnittää oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaiseen

tunnistamiseen. On tarpeen havaita sekä oppilaaseen että kouluun ja toimintaympäristöön

liittyvät tekijät.

Opetukseen osallistuvalla on oikeus saada riittävää kasvun ja oppimisen tukea heti tuen

tarpeen ilmetessä⁵. Opetuksen järjestäjän tulee huolehtia, että oppilaan oikeus tukeen voi

toteutua käytännössä, mm. määrittelemällä tuen tarpeen toteamiseen ja tuen toteuttamiseen

liittyvät vastuut ja työnjako. Tuen tarpeen varhaiseksi havaitsemiseksi oppilaiden tarpeita

tulee arvioida jatkuvasti ja aloittaa tuen antaminen riittävän varhain. Tämä ehkäisee

ongelmien syvenemistä ja pitkäaikaisvaikutuksia. Tuen tarpeen arvioinnissa voidaan

hyödyntää oppilaalle tehtyjen terveystarkastusten ja mahdollisten muiden arviointien

tuloksia⁶. Tuen oikea-aikaisuus sekä tuen oikea taso ja muoto ovat ratkaisevia oppimisen ja

kehityksen turvaamiseksi. Oppilaan saaman tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti

229

suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Tukimuotoja käytetään sekä yksittäin että

yhdessä toisiaan täydentävinä. Tukea annetaan niin kauan ja sen tasoisena kuin se on

tarpeellista.

Koulun johdolla on vastuu tuen järjestämiseen ja toteuttamiseen liittyvistä ratkaisuista ja

niiden huomioon ottamisesta kaikilla vuosiluokilla ja kaikissa oppiaineissa. Pedagoginen

asiantuntemus ja opettajien yhteistyö tuen tarpeen havaitsemisessa sekä tuen suunnittelussa ja

toteuttamisessa on tärkeää. Tarvittaessa tuki suunnitellaan ja toteutetaan moniammatillisessa

oppilashuoltotyössä.

Huoltajalle ja oppilaalle tulee antaa tietoa tukitoimista sekä mahdollisuus esittää

näkemyksensä tuen antamisesta. Tuki annetaan oppilaalle omassa koulussa erilaisin joustavin

järjestelyin, ellei tuen antaminen välttämättä edellytä oppilaan siirtämistä toiseen

opetusryhmään tai kouluun. Erityisesti huolehditaan tuen jatkumisesta lapsen siirtyessä

päivähoidosta esiopetukseen ja esiopetuksesta perusopetukseen sekä oppilaan siirtyessä

perusopetuksesta toiselle asteelle tai perusopetuksessa koulusta toiseen.

Tuki erityisissä tilanteissa Oppilas saattaa tarvita tukea erityisissä tilanteissa, kuten sairauden yhteydessä tai vaikeassa

elämäntilanteessa. Opetusta voidaan järjestää tällöin mm. sairaalaopetuksena ja

koulukodeissa. Sairaalan sijaintikunta on velvollinen järjestämään sairaalassa potilaana

olevalle oppilaalle opetusta siinä määrin kuin se hänen terveytensä ja muut olosuhteet

huomioon ottaen on mahdollista⁷. Koulukotiin sijoitetun oppilaan opetuksesta vastaa

koulukodissa toimiva koulu, jos koulukodilla on opetuksen järjestämislupa. Oppilaan

kotikunnalla on velvollisuus kotikuntakorvauksen maksamiseen sairaalakoulussa ja

koulukotiopetuksessa olevista lapsista ja nuorista⁸. Muiden kodin ulkopuolelle sijoitettujen

lasten opetuksesta vastaa oppilaan asuinkunta⁹. Lastensuojelulain perusteella sijoitettujen

osalta oppilaan kotikunnalle on säädetty velvollisuus maksaa kotikuntakorvaus¹⁰.

Kunta voi osoittaa oppilaan lähikouluksi sopimuksen mukaisesti oman kunnan koulun sijasta

myös toisen kunnan koulun, sellaisen yksityisen yhteisön tai säätiön ylläpitämän koulun, jolla

on opetuksen järjestämislupa, tai valtion koulun.

Jos oppilas opiskelee sellaisessa yksityisen opetuksen järjestäjän opetuksessa tai valtion

koulussa, jossa ei anneta erityistä tukea, opetuksen järjestäjän tulee ilmoittaa erityistä tukea

tarvitsevasta oppilaastaan oppilaan asuinkunnalle. Oppilaan asuinkunta päättää erityisen tuen

antamisesta ja osoittaa oppilaan sellaiseen kouluun tai muuhun soveltuvaan paikkaan, jossa

erityistä tukea annetaan¹¹.

Näissäkin tapauksissa oppilaalla on oikeus kaikkeen perusopetuslain ja opetussuunnitelman

perusteiden mukaiseen tukeen. Opetusta antava taho arvioi tuen tarpeen ja päättää tuesta

edellä mainittujen normien mukaan.

__________________________________________________________________________

5 Perusopetuslaki 30 § 1 mom. (642/2010)

6 Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä

lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa

säätelevä valtioneuvoston asetus) (380/2009) 9 §

7 Perusopetuslaki 4 § 3 mom.

8 Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009) 41 § 1, 2, ja 4 mom.


230

10 Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 41 § 3 ja 4 mom.


4.1 Yleinen tuki Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin

kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä tulee ottaa huomioon kaikkien

oppilaiden edellytykset ja tarpeet. Koulun toimintatapoja ja -kulttuuria kehitetään niin, että

yhteistyötä ja yhdessä tapahtuvaa oppimista voidaan hyödyntää ja oppilaiden erilaisuus

voidaan kohdata mahdollisimman hyvin. Välittäminen, huolenpito ja myönteinen ilmapiiri

kouluyhteisössä edistävät oppilaan kehitystä ja tukevat hyvää oppimista.

Opettajalla on vastuu opetusryhmän ja sen jokaisen oppilaan erilaisten lähtökohtien ja

tarpeiden huomioonottamisesta opetuksessa. Yhteistyö huoltajien, toisten opettajien, muun

henkilöstön ja eri asiantuntijoiden kanssa edesauttaa tässä onnistumista. Opettajan tehtävänä

on ohjata ryhmää toimimaan niin, että sen sisäinen vuorovaikutus edistää oppimista. Opettaja

ohjaa oppilaita tunnistamaan omat voimavaransa, oppimiseen liittyvät vahvuutensa ja

kehityshaasteensa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppilaan oppimisen valmiuksiin ja

mahdollisuuteen ottaa vastuuta omasta opiskelusta, sen suunnittelusta, tavoitteenasettelusta,

toteuttamisesta ja arvioinnista. Oppilaiden itsetuntoa, opiskelumotivaatiota sekä oppimaan

oppimisen taitoja vahvistetaan kaikissa opiskelutilanteissa ja oppiaineissa.

Opetustyöhön sisältyy myös ohjauksellisia ja oppilashuollollisia tehtäviä. Tuen tarpeiden

arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluu opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin.

Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden asiantuntijoiden yhteistyönä ja

vuorovaikutuksessa oppilaan ja huoltajan kanssa.

Oppimisessa ja koulunkäynnissä ilmeneviin tuen tarpeisiin vastataan opetusta eriyttämällä,

opettajien yhteistyöllä ja opetusryhmiä joustavasti muuntelemalla.Yhdysluokkaopetuksessa

näiden järjestelyjen merkitys korostuu. Koulu käyttää erityisesti tukiopetusta, sen lisäksi

voidaan käyttää myös oppimissuunnitelmaa, osa-aikaista erityisopetusta tai avustajan

työpanosta keinoina vastata opetusryhmän tai yksittäisten oppilaiden tuen tarpeisiin jo ennen

tehostetun tuenvaiheeseen siirtymistä.

Oppilaan hyvinvointiin ja oppimismotivaatioon voidaan vaikuttaa myös koulun

kerhotoiminnan ja aamu- ja iltapäivätoiminnan avulla, mikäli opetuksenjärjestäjä niitä tarjoaa.

Suunnittelemalla ne osaksi oppilaan päivää voidaan lisätä myös turvallisuuden ja

yhteisöllisyyden kokemuksia.

4.2 Tehostettu tuki Oppilaalle ,joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai

samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua

tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti¹². Tehostettua tukea annetaan silloin,

kun yleinen tuki ei riitä.

Tehostettu tuki suunnitellaan yksittäistä oppilasta varten kokonaisuutena. Se on luonteeltaan

vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Tehostetun tuen avulla tuetaan

231

suunnitelmallisesti oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä ja tuen tehtävänä on ehkäistä

ongelmien kasvamista, monimuotoistumista ja kasautumista.

Tehostetun tuen aikana voidaan käyttää kaikkia perusopetuksen tukimuotoja, lukuun

ottamatta erityisen tuen päätöksen perusteella annettavaa erityisopetusta, joka kuvataan

luvussa 5.1.3. Tehostetun tuen vaiheessa oppiaineiden oppimääriä ei voida yksilöllistää. Sen

sijaan osa-aikaisen erityisopetuksen, opintojen yksilöllisen ohjauksen ja joustavien

opetusryhmien käytön sekä kodin kanssa tehtävän yhteistyön merkitys korostuu. Myös

oppilashuollon osuutta oppilaan hyvinvoinnin edistäjänä ja ylläpitäjänä vahvistetaan. Tuki

tulee järjestää laadultaan ja määrältään oppilaan kehitystason ja yksilöllisten tarpeiden

mukaisesti.

On tärkeää huolehtia oppilaan mahdollisuuksista saada onnistumisen kokemuksia oppimisessa

ja ryhmän jäsenenä sekä tukea oppilaan myönteistä käsitystä itsestään ja koulutyöstä.

Oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä tulee seurata ja arvioida säännöllisesti tehostetun tuen

aikana. Mikäli oppilaan tilanteessa tapahtuu muutoksia, oppimissuunnitelma tarkistetaan

vastaamaan oppilaan tuen tarvetta.

Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon. Pedagogisessa arviossa

kuvataan

• oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena

• oppilaan saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista

• oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet

• arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla

tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea

Oppilaan opettaja tai opettajat yhdessä laativat kirjallisen pedagogisen arvion. Tarvittaessa, ja

etenkin silloin kun kyse on oppilaan hyvinvointiin ja kokonaiskehitykseen liittyvistä

ongelmista, arvion laatimisessa käytetään myös muita asiantuntijoita. Yhteistyö oppilaan ja

huoltajan kanssa on tärkeää sekä tarpeiden selvittämisen että tuen suunnittelun ja onnistuneen

toteuttamisen kannalta. Pedagogisen arvion laatimisessa hyödynnetään oppilaalle jo

mahdollisesti osana yleistä tukea laadittua oppimissuunnitelmaa. Mikäli oppilaalla on

kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla.

Tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen ja tarvittaessa oppilaan siirtyminen takaisin

yleisen tuen piiriin käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti

oppilashuoltoryhmässä tai muulla tavalla järjestettävässä moniammatillisessa

oppilashuoltotyössä siten kuin yksittäisen oppilaan asian käsittelystä säädetään¹³. Tämän

käsittelyn jälkeen oppilaalle annettava tehostettu tuki kirjataan oppilaalle laadittavaan

oppimissuunnitelmaan. Oppimissuunnitelma käsitellään tarkemmin luvussa 4.5.1.

_________________________________________________________________

12 Perusopetuslaki 16 a § 1 mom. (642/2010)


232

4.3 Erityinen tuki Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden

saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen

tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen

päätökseen perustuvasta erityisopetuksesta sekä muista perusopetuksen tukimuodoista¹⁴.

Käytettävissä ovat perusopetuksen kaikki tukimuodot.

Erityisen tuen tehtävänä on tarjota oppilaalle kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista tukea niin,

että oppilas voi suorittaa oppivelvollisuutensa ja saa pohjan opintojen jatkamiselle

peruskoulun jälkeen. Oppilaan itsetuntoa ja opiskelumotivaatiota vahvistetaan ja häntä

kannustetaan ottamaan edellytystensä puitteissa vastuuta opiskelustaan.

Erityisen tuen antamiseksi opetuksen järjestäjän tulee tehdä kirjallinen päätös, jota

tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle

siirtymistä¹⁵. Päätös tehdään hallintolain mukaisesti¹⁶. Oppilaan oikeusturvan ja opetuksen

järjestämisen kannalta merkittävät asiat päätetään erityistä tukea koskevassa päätöksessä.

Erityisen tuen päätöksessä tulee päättää oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä, mahdolliset

tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä muut tarvittavat palvelut sekä tarvittaessa oppilaan

opetuksen poikkeava järjestäminen¹⁷. Oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää erityisen tuen

päätöstä.

Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista taikka esi- tai

perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun

tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan

opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka

muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten¹⁸. Jos erityisen tuen päätös tehdään

perusopetuksen aikana ilman tehostetun tuen antamista, tulee sen perustua oppilaan tilanteen

uudelleen arviointiin esimerkiksi onnettomuuden tai vakavan sairauden seurauksena.

Pedagoginen selvitys erityistä tukea varten Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava

oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa sekä tehtävä oppilaasta pedagoginen

selvitys¹⁹.

Pedagogisen selvityksen laatimista varten opetuksen järjestäjän päättämä toimielin,

viranhaltija tai työntekijä hankkii

• oppilaan opetuksesta vastaavilta opettajilta selvityksen oppilaan oppimisen

etenemisestä

• moniammatillisena oppilashuollon yhteistyönä, esimerkiksi oppilashuoltoryhmässä, tehdyn

selvityksen oppilaan saamasta tehostetusta tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta

Selvitysten perusteella opetuksen järjestäjä tekee arvion oppilaan erityisen tuen tarpeesta.

Näiden kahden selvityksen ja niiden pohjalta laaditun arvion muodostamaa kokonaisuutta

kutsutaan pedagogiseksi selvitykseksi²⁰.

Kirjallisessa pedagogisessa selvityksessä kuvataan

• oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena

• oppilaan saama tehostettu tuki ja arvio sen vaikutuksista


• arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla

233

tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea

• perusteltu arvio siitä, tarvitseeko oppilas yhdessä tai useammassa oppiaineessa

yksilöllistetyn oppimäärän

Tukijärjestelyt voivat sisältää mm. opetus- ja ohjaushenkilöstöön, oppilashuoltoon, avustajiin

ja muihin tarvittaviin palveluihin, opetusmenetelmiin ja työtapoihin, opiskelumenetelmiin

sekä materiaaleihin ja välineisiin liittyviä tekijöitä.

Pedagogisen selvityksen lisäksi erityisen tuen päätöksen valmistelemiseksi tulee tarvittaessa

hankkia muita lausuntoja, kuten psykologinen tai lääketieteellinen lausunto tai vastaava

sosiaalinen selvitys. Pedagogisen selvityksen laatimisessa hyödynnetään oppilaasta aiemmin

laadittua pedagogista arviota ja oppilaan oppimissuunnitelmaa. Mikäli oppilaalla on

kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla.

Erityisen tuen tarpeellisuus tulee tarkistaa lain edellyttämissä vaiheissa sekä aina oppilaan

tuen tarpeen muuttuessa. Tarkistamista varten oppilaasta tehdään uusi pedagoginen selvitys.

Mikäli tarpeen todetaan jatkuvan, erityisen tuen jatkamisesta tehdään päätös. Mikäli

katsotaan, että oppilas ei enää tarvitse erityistä tukea, tulee tuen lopettamisesta tehdä päätös.

Tällöin oppilas siirtyy saamaan tehostettua tukea.

_____________________________________________________________


15 Perusopetuslaki 17 § 2 mom. (642 /2010)

16 Hallintolaki (434/2003)



19 Perusopetuslaki 17§ 3 mom. (642/2010) ja Hallintolaki 34, 35 ja 36 §

20 Perusopetuslaki 17§ 3 mom. (642/2010)

4.4 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

paikallisessa opetussuunnitelmassa Tässä luvussa määritellään, miten oppimisen ja koulunkäynnin tuki kuvataan kokonaisuutena

paikallisessa opetussuunnitelmassa. Opetussuunnitelman laadintaa koskevat tarkemmat

määräykset sisältyvät luvun 4.5 yksilöllisiä suunnitelmia ja luvun 5 eri tukimuotoja

käsitteleviin alalukuihin. Paikallinen opetussuunnitelma tulee kodin ja koulun yhteistyön sekä

oppilashuollon osalta laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä

hoitavien viranomaisten kanssa²¹.

Paikallisessa opetussuunnitelmassa kuvataan oppimisen ja koulunkäynnin tuki, tuen rakenne

ja järjestäminen, yleiset tavoitteet sekä eri tukimuotojen käytännön toteutus.

Opetussuunnitelmassa selvitetään, miten tuen järjestämiseen liittyvä yhteistyö oppilaan ja

huoltajan kanssa toteutetaan. Opetussuunnitelmassa kuvataan henkilöstön keskinäinen

yhteistyö sekä yhteistyö oppilashuollon palveluista vastaavien ja muiden tarvittavien

asiantuntijoiden kanssa tuen tarpeen arvioinnissa, tuen suunnittelussa ja järjestämisessä sekä

käytännön toteuttamisessa.

Opetussuunnitelmassa määritellään yleisen tuen tavoitteet, järjestäminen ja toimintatavat,

234

yhteistyö eri toimijoiden kesken sekä oppilaan ja huoltajan kanssa. Kodin ja koulun

yhteistyötä käsitellään kohdassa 5.2.1

Opetussuunnitelmassa määritellään tehostetun tuen tavoitteet, tuen aloittaminen ja siirtyminen

takaisin yleisen tuen piiriin. Opetussuunnitelmassa määritellään myös tehostetun tuen

järjestäminen ja toimintatavat, yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken sekä

yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa.

Opetussuunnitelmassa määritellään erityisen tuen tavoitteet, erityisen tuen päätöksen

tekeminen, tuen aloittaminen ja siirtyminen takaisin tehostetun tuen piiriin.

Opetussuunnitelmassa määritellään myös erityisen tuen järjestäminen ja toimintatavat,

yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken, yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa

sekä oppilaan ja huoltajan kuulemiseen liittyvä menettely.

Oppilaan tukeen liittyvien hallintopäätösten tekijät määritellään opetuksen järjestäjän

johtosäännössä²².

______________________________________________________________


22 Kuntalaki (365/1995) 14 §

236

YLEINEN TUKI YLÖJÄRVELLÄ

Yleinen tuki on kaikille oppilaille kuuluvaa tukea. Siihen kuuluvat muun muassa tukiopetus,

opetuksen eriyttäminen, oppilaanohjaus ja oppilashuollollinen tuki. Opettaja huomioi oppilaan

yksilöllisiä taipumuksia oppimistyylin ja -tekniikan suhteen ja tarvittaessa eriyttää oppisisältöjä,

pidentää tehtäviin käytettävää aikaa ja vaihtelee opetusmenetelmiä sekä materiaaleja. Yleistä

tukea on myös tukiopetuksen antaminen ja mahdollinen koulunkäynninohjaajan tuki oppimisessa

ja koulunkäynnissä. Lisäksi oppilas voi saada osa-aikaista erityisopetusta ja hänelle voidaan

laatia oppimissuunnitelma.

Opetuksen eriyttäminen on kaikkeen opetukseen kuuluva ensisijainen keino ottaa huomioon

oppilaiden erilaisuus. Opetusta eriyttämällä oppilaille voidaan tuottaa sopivia haasteita ja

onnistumisen kokemuksia sekä tarjota mahdollisuuksia kehittyä ja oppia omien vahvuuksien

mukaisesti. Oppilaita voidaan ryhmitellä joustavasti esim. samanaikaisopetuksessa.

Eriyttäminen edellyttää opettajalta kasvun ja oppimisen prosessien tuntemista, opetusryhmän

toiminnan ja ilmapiirin sekä oppilaiden kehittymisen seurantaa ja oppimisen arviointia.

Opettajien keskinäinen yhteistyö sekä yhteistyö huoltajien, muun henkilöstön ja eri

asiantuntijoiden kanssa tukee eriyttämistä.

Eriyttämisen kolme keskeistä ulottuvuutta liittyvät opiskelun

•laajuuden,

•syvyyden ja

•etenemisnopeuden vaihteluun.

Eriyttäminen voi kohdistua muun muassa opetuksen

•sisältöihin,

•käytettäviin opetusmateriaaleihin ja -menetelmiin,

•työtapoihin sekä

•koulu - ja kotitehtävien määrään ja

•käytettävissä olevaan aikaan.

Mikäli opettajalla herää huoli, että yleinen tuki ei riitä oppilaan oppimisen ja kasvun tukemiseksi

opettaja ottaa asian puheeksi oppilaan ja huoltajan kanssa. Opettaja konsultoi erityisopettajaa ja

oppilasta opettavia opettajia sekä yläluokilla oppilaanohjaajaa asiassa. Oppilaan luokanopettaja

tai aineenopettaja/luokanvalvoja aloittaa tarvittaessa pedagogisen arvion laadinnan.

TEHOSTETTU TUKI YLÖJÄRVELLÄ

Pedagogisen arvion laadinta

Oppilasta opettavat opettajat, erityisopettaja ja yläluokilla oppilaanohjaaja laativat pedagogisen

arvion. Oppilas ja huoltaja osallistuvat pedagogisen arvion laadintaan.

Pedagogisen arvion moniammatillinen käsittely tehostetun tuen aloittamiseksi,

järjestämiseksi tai oppilaan siirtymiseksi takaisin yleisen tuen piiriin

Pedagoginen arvio käsitellään moniammatillisesti koulun oppilashuoltoryhmän kokouksessa.

Rehtori hyväksyy tehostetun tuen aloittamisen tai oppilaan siirtymisen takaisin yleisen tuen

piiriin.

237

Oppimissuunnitelman laadinta

Tehostetun tuen aloittamiseksi oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma, joka perustuu

pedagogiseen arvioon. Oppilasta opettavat opettajat ja erityisopettaja sekä tarvittavat

asiantuntijat osallistuvat oppimissuunnitelman laadintaan. Oppilas ja huoltajat ovat mukana

oppimissuunnitelman laadinnassa. Oppimissuunnitelman laadintaa on kuvattu tarkemmin omassa

luvussa.

Tehostetun tuen riittävyyden seuranta

Tehostetun tuen riittävyys arvioidaan tarvittaessa tai vuosittain oppilaan oppimissuunnitelmaa

päivitettäessä (yleensä syyslukukaudella).

Mikäli tehostettua tukea ei enää ole tarpeen jatkaa, oppilashuoltoryhmä käsittelee oppilaan

siirtymisen yleisen tuen piiriin. Jos oppimissuunnitelmaa päivitettäessä tai muussa yhteydessä

arvioidaan, että tehostettu tuki ei riitä oppilaan oppimisen ja kasvun tukemiseksi, aloitetaan

pedagogisen selvityksen laadinta mahdollista erityisen tuen päätöstä varten.

Päätös erityisestä tuesta tarvitaan, kun oppilaan opetus on tarpeen järjestää suurelta osin

pienryhmässä ja/tai oppilaan opinto-ohjelmaa on tarpeen yksilöllistää jonkin oppiaineen tai

oppiaineiden oppimäärien osalta.

ERITYINEN TUKI YLÖJÄRVELLÄ

Pedagogisen selvityksen laadinta

Pedagogisen selvityksen laatii luokanopettaja ja/tai erityisopettaja yhteistyössä oppilasta

opettavien opettajien kanssa. Oppilaan ja huoltajan kanssa tehdään yhteistyötä pedagogisen

selvityksen laadinnassa. Harkittaessa erityisen tuen päätöstä oppilashuoltoryhmä voi pyytää

asiantuntijalausunnon esim. psykologilta, lääkäriltä tai sosiaalityöntekijältä.

Jos pedagogisen selvityksen laatimisen yhteydessä katsotaan, että oppilaalle ei voida järjestää

riittävää erityistä tukea omassa koulussa, otetaan yhteyttä erityisopetuksen rehtoriin, joka arvioi

tilanteen ja etsii oppilaalle opiskelupaikan toisesta koulusta.

Pedagogisen selvityksen käsittely koulun oppilashuoltoryhmässä

Pedagoginen selvitys käsitellään moniammatillisesti oppilashuoltoryhmän kokouksessa. Rehtori

tekee esityksen erityisen tuen päätöksestä. Mikäli arvioidaan, että oppilas ei tarvitse erityistä

tukea, oppilas saa oppimisen ja koulunkäynnin tukea tehostetussa tai yleisen tuessa.

Erityisen tuen päätös

Jos moniammatillisesti laaditun koulun oppilashuoltoryhmässä käsitellyn pedagogisen

selvityksen perusteella oppilaalle on tarpeen aloittaa erityinen tuki, tekee opetuspäällikkö

päätöksen erityisen tuen aloittamisesta koulun rehtorin esityksen perusteella. Oppilasta ja tämän

huoltajaa tai laillista edustajaa kuullaan ennen päätöksen tekemistä.

Erityisen tuen päätöksen laadinnan jälkeen oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen

järjestämistä koskeva suunnitelma. Erityisen tuen riittävyyttä arvioidaan vuosittain HOJKS-

päivitysten yhteydessä (lähinnä syyslukukaudella) tai tarvittaessa. Henkilökohtaisen opetuksen

järjestämistä koskevan suunnitelman laadintaa on kuvattu tarkemmin omassa luvussa.

Muutettaessa erityisen tuen päätöksen sisältöä, laaditaan oppilaalle uusi pedagoginen selvitys ja

tehdään uusi päätös. Näin menetellään myös silloin, jos erityisen tuen päätös on tarpeen lopettaa.

Erityisen tuen päätöksen tarkistetaan aina 2. ja 6. luokan kevätlukukaudella. Silloin oppilaille

laaditaan pedagoginen selvitys.

239

OPPILAAN SAAMAN TUEN VASTUUNJAKO YLÖJÄRVELLÄ

1. vastuullinen toimija 2. laatii ja esittelee 3. konsultoi 4. konsultoi tarvittaessa 5. laatii ja ylläpitää 6. päättää asiasta 7. lausunto pakollinen 8. lausunto tarvittaessa 9. käsittelee 10. hyväksyy

kie

rtäv

ä er

ity

isla

sten

tarh

an o

pet

taja

luo

kan

- /

ain

een

op

etta

ja

erit

yis

- /

erit

yis

luo

kan

op

etta

ja

ko

ulu

ku

raat

tori

/ o

pp

ilas

huo

llo

n

työ

nte

kij

ä

lääk

äri

psy

ko

log

i

op

pil

ash

uo

ltory

hm

ä

reh

tori

päi

väh

oid

on

joh

taja

op

etu

spää

llik

kö

/siv

isty

sto

imen

joh

taja

*

Oppilaan tukitarpeen kartoittaminen 3 1/5 3 3 Oppilashuollon valmistelupalaveri 1 4 4/8 4 4 Pidennetty oppivelvollisuus * 3 7/8 7/8 6 Erityisen tuen päätös esiopetuksessa 2 7/8 7/8 1 6 Yleinen tuki perusopetuksessa 1 3 Pedagoginen arvio 1,2 3 9 10 Päätös tehostetusta tuesta 9 10 Oppimissuunnitelman laatiminen

1,5

/4

1,5

/4 10

Opetuksen järjestäminen oman opinto-ohjelman

mukaan / erityisin opetusjärjestelyin

(oppimissuunnitelma pakollinen) 1/3 3/1 4 8 8 6

Pedagoginen selvitys 3/2 2/3 8 8 8 1 10 Päätös erityisestä tuesta 2 6 HOJKS (oppilas yleisopetuksen luokassa) 1,5 3 HOJKS (oppilas pienryhmässä) 3 1,5 Erityisen tuen päätöksen tarkistaminen 2.

luokan jälkeen ja ennen 7. luokkaa 3/2 2/3 1 10 6

* Lapsen ohjautuminen pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin edellyttää yhteistyötä eri

hallintokuntien välillä.

* Mikäli opetuspäällikön virkaa ei ole täytetty tekee sivistystoimenjohtaja vastuunjakotaulukossa

määritellyt päätökset.

Lomakkeet Oppimisen ja koulunkäynnin tuessa käytetään Ylöjärvellä yhtenäisiä lomakkeita, jotka löytyvät

Ylönetistä ja Wilmasta.

240

4.5 Yksilölliset suunnitelmat

4.5.1 Oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin

etenemisestä ja siinä tarvittavista opetusjärjestelyistä sekä oppilaan tarvitsemasta

tuesta. Se on hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen

asiakirja. Sitä voidaan tarvittaessa käyttää osana yleistä tukea ja sitä

tulee käyttää tehostetun tuen aikana²³.

Oppimissuunnitelman tavoitteena on turvata oppilaalle hyvät edellytykset edetä

opinnoissaan. Suunnitelma lisää opettajien tietoisuutta oppilaan tilanteesta

ja helpottaa siten kunkin opettajan oman työn suunnittelua ja opettajien keskinäistä

sekä kodin kanssa tehtävää yhteistyötä. Oppimissuunnitelmasta huoltaja

saa itselleen tietoa ja voi siten paremmin tukea lastaan. Suunnitelman tarkoituksena

on myös, että oppilas oppii vähitellen ottamaan vastuuta opiskelustaan ja

saa oppimiseensa enemmän tavoitteellisuutta. Suunnitelma antaa pohjan oppilaan

edistymisen arvioinnille. Oppimissuunnitelman avulla ei kuitenkaan oppiaineen

oppimäärää voida yksilöllistää. Oppimäärän yksilöllistäminen vaatii

erityisen tuen päätöksen.

Tehostettua tukea varten tehtävä oppimissuunnitelma perustuu pedagogisessa

arviossa tuotettuun tietoon. Oppimissuunnitelman laativat opettajat yhteistyössä

oppilaan ja huoltajan kanssa. Laatimiseen osallistuvat tarvittaessa myös muut

asiantuntijat. Oppilaan osuus suunnittelussa kasvaa siirryttäessä perusopetuksen

ylemmille luokille.

Tehostettua tukea varten laadittavan oppimissuunnitelman tulee sisältää seuraavat

tiedot sen mukaan kuin oppilaan opetuksen ja tukitoimien järjestäminen

edellyttää:


• oppilaan oppimiseen, työskentely- ja vuorovaikutustaitoihin sekä koulunkäyntiin

liittyvät tavoitteet

• opiskelun erityiset painoalueet eri oppiaineissa

• pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät,

opiskelustrategiat, työskentelytavat, kommunikointitavat,

erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muu tuki

• fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset,

ohjaukselliset tai muut ratkaisut

• moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet

• yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama

tuki

• edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa

eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi

• suunnitelman laatimiseen osallistuneet

Suunnitelman laadinnassa hyödynnetään oppilaalle mahdollisesti osana yleistä

tukea laadittua oppimissuunnitelmaa sekä pedagogista arviota ja sen yhteydessä

kerättyä tietoa. Mikäli oppilaalle on laadittu kuntoutussuunnitelma, myös sitä

241

voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Ensimmäisen luokan oppilaiden oppimissuunnitelma

voi rakentua lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman pohjalle,

jos sellainen on tehty.

Oppimissuunnitelmassa ei kuvata oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia.

Oppimissuunnitelmaan ei voi hakea muutosta valittamalla eikä muilla muutoksenhakukeinoilla.

Opetussuunnitelmassa voidaan päättää, että eri oppiaineiden opinnoissa voidaan

edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oppilaan oman opinto-ohjelman

mukaisesti²⁴. Jos tällainen hallintopäätös tehdään yksittäisen oppilaan

kohdalla, tulee hänelle laatia oppimissuunnitelma. Siinä on mainittava opintokokonaisuudet,

jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan, ja määriteltävä niiden suorittamisjärjestys, aikataulu

sekä mahdolliset erityistavoitteet.

Oppilaan opiskelu voidaan järjestää erityisin opetusjärjestelyin, jos oppilaalla

katsotaan joltakin osin ennestään olevan perusopetuksen oppimäärää vastaavat

tiedot ja taidot, jos perusopetuksen oppimäärän suorittaminen olisi oppilaalle

olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta

tai se on perusteltua oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä²⁵. Erityisistä opetusjärjestelyistä

tulee tehdä hallintopäätös, minkä jälkeen oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma.

Perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien oppilas voidaan ottaa joustavan perusopetuksen

toimintaan²⁶, minkä jälkeen hänelle tulee laatia oppimissuunnitelma.

Oppimissuunnitelma sisältää soveltuvin osin samoja osa-alueita kuin tehostetun

tuen aikana laadittava oppimissuunnitelma. Lisäksi siinä kuvataan oppilaan

joustavan perusopetuksen järjestäminen koulussa ja muissa oppimisympäristöissä.

Oppimissuunnitelma osana yleistä tukea Jokaiselle oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma

sisältää soveltuvin osin samoja osa-alueita kuin tehostettua tukea varten laadittava

oppimissuunnitelma. Oppilasta varten pohditut tavoitteet ja tukitoimet

hyödyttävät oppilaan oppimista ja kasvua. Oppilaan opiskelua voidaan myös

syventää ja laajentaa oppimissuunnitelman avulla, silloin kun se on perusteltua

oppilaan valmiuksien kannalta.

Oppimissuunnitelma tehostetun tuen aikana Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea

tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on annettava tehostettua tukea hänelle

tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti. Oppilaalle järjestettävä tuki kirjataan

oppimissuunnitelmaan.²⁷ Oppimissuunnitelma laaditaan aina oppilaalle,

joka saa tehostettua tukea. Oppimissuunnitelma on laadittava, ellei siihen ole

ilmeistä estettä, yhteistyössä oppilaan ja huoltajan sekä tarvittaessa oppilaan

muun laillisen edustajan kanssa²⁸. Tehostetun tuen vaiheessa opiskelun ja tukitoimien

järjestelmällinen suunnittelu tukee oppilaan oppimista, kasvua ja kehitystä.

Erityinen tuki Oppilaalle, jolle on tehty erityisen tuen päätös, laaditaan oppimissuunnitelman

sijasta henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma

(HOJKS).

242

OPPIMISSUUNNITELMA YLÖJÄRVEN KAUPUNGIN OPETUSSUUNNITELMASSA

Oppimissuunnitelma on kuvaus siitä, miten oppilaan opetus ja tukitoimet järjestetään. Se

on työväline, joka kuvaa oppilaan oppimisedellytyksiä ja henkilökohtaisesti asetettuja

tavoitteita. Oppimissuunnitelma varmistaa oppilaan oikeusturvan toteutumisen omien

edellytysten ja kehitystason mukaisen opetuksen osalta. Suunnitelman laadinta, toteuttaminen ja

arviointi turvaavat myös oppilaan tarpeiden mukaiset opetusjärjestelyt ja mahdollisten

tukipalveluiden toteutumisen. Suunnitelman laadintaprosessi antaa myös huoltajille

tietoa oppilaan oppimisesta ja koulunkäynnin järjestämisestä sekä oikeuden osallistua

lapsen koulunkäynnin suunnitteluun ja arviointiin.

Oppimissuunnitelmassa oppilas kohdataan yksilönä ja oppilaan kokonaistilanne kartoitetaan ja

jäsennetään. Kaikki osapuolet sitoutuvat oppilaan oppimista tukevien järjestelyiden

toteuttamiseen. Konkreettisten ja selkeiden tavoitteiden määrittely auttaa arvioinnissa ja oppilaan

oppimista koskeva tieto siirtyy nivelvaiheissa.

Oppimissuunnitelmien laadinnasta yleisen tuen piirissä oleville oppilaille päätetään oppilas- tai

luokkakohtaisesti.

Opetuksen järjestäminen oppilaan oman opinto-ohjelman mukaisesti Opetussuunnitelmassa voidaan päättää, että eri oppiaineiden opinnoissa voidaan edetä

vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oppilaan oman opinto-ohjelman mukaisesti. Jos rehtori

tai koulunjohtaja laatii tällaisen hallintopäätöksen yksittäiselle oppilaalle, tulee hänelle laatia

oppimissuunnitelma. Siinä on mainittava opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-

ohjelmaan, ja määriteltävä niiden suorittamisjärjestys, aikataulu sekä mahdolliset

erityistavoitteet.

Jos oppilaalle on tehty erityisen tuen päätös, päivitetään hänen henkilökohtaista opetuksen

järjestämistä koskevaa suunnitelmaansa (HOJKS).

Oppilaan opetuksen järjestäminen erityisin opetusjärjestelyin

Oppilaan opiskelu voidaan järjestää erityisin opetusjärjestelyin, jos oppilaalla katsotaan joltakin

osin ennestään olevan perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot, jos perusopetuksen

oppimäärän suorittaminen olisi oppilaalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen

joltakin osin kohtuutonta tai se on perusteltua oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä.

Erityisistä opetusjärjestelyistä rehtori tai koulunjohtaja tekee hallintopäätöksen, minkä jälkeen

oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma. Jos oppilaalle on tehty erityisen tuen päätös,

päivitetään hänen henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaansa (HOJKS).

Oppimissuunnitelman laadinnan vaiheet:

1. Arviointi ja suunnittelu

2. Tutkimukset ja selvitykset

3. Oppimissuunnitelman kirjoittaminen

4. Oppilaan opettaminen ja tukeminen

5. Oppimissuunnitelman seuranta ja tarkistaminen

Asiakirjan laatimiseen osallistuvat: - oppilas ja huoltajat

- luokan- ja/tai aineenopettaja ja/tai luokanvalvoja

- erityisopettaja

243

- mahdollinen koulunkäynninohjaaja

- rehtori / johtaja / apulaisrehtori tarpeen mukaan

- oppilashuoltoryhmästä esim.oppilaanohjaaja, koulupsykologi, kuraattori,

terveydenhoitaja, sosiaalityöntekijä jne. tarpeen mukaan

- tutkimus- ja kuntoutustahojen edustaja tarvittaessa

- oppilaan edellinen opettaja tarvittaessa

Asiakirja annetaan:

- oppilasta opettaville opettajille

- erityisopettajalle

- huoltajalle

- koulun arkistoon

Oppimissuunnitelma päivitetään vähintään kerran lukuvuodessa (yleensä syyslukukaudella) tai

tarvittaessa. Uusille tehostetun tuen piirissä oleville oppilaille oppimissuunnitelma

laaditaan mahdollisimman pian kuluessa tehostetun tuen alkamisesta.

Oppimissuunnitelmat arvioidaan arviointikeskustelussa (yleensä kevätlukukaudella).

______________________________________________________________

23 Perusopetuslaki 16 a § (642/2010)

24 Perusopetusasetus (852/1998) 11 § 3 mom.


26 Perusopetusasetus 9 b § 1 mom. (1768/2009).



4.5.2 Henkilökohtainen opetuksen

järjestämistä koskeva suunnitelma

Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi oppilaalle on laadittava

henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS).

Suunnitelmasta tulee ilmetä oppilaan erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen

opetuksen ja muun tuen antaminen.²⁹

Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma on hyväksyttyyn

opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Oppilaan

opettajat laativat suunnitelman yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa,

ellei siihen ole ilmeistä estettä. Tarvittavilta osin se valmistellaan moniammatillisena

yhteistyönä.

Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tehtävänä

on tukea pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimis- ja kasvuprosessia. HOJKS

on oppilaan oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvä tavoitesuunnitelma sekä

suunnitelma opetuksen sisällöistä, pedagogisista menetelmistä ja muista tarvittavista

tukitoimista.

244

HOJKSin tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin oppilaan opetuksen

ja tukitoimien järjestäminen edellyttää:


• oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin yleiset tavoitteet

oppiaineet ja aineryhmät sekä valinnaiset opinnot, joita oppilas opiskelee

sekä oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät

• opiskelun erityiset painoalueet niissä oppiaineissa, joissa oppilaalla on yleinen

oppimäärä

• oppilaan muuhun kehitykseen, kuten sosioemotionaalisiin tai motorisiin taitoihin

liittyvät tavoitteet


eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi

• pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät,

opiskelustrategiat, työskentelytavat, kommunikointitavat,

erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muu tuki

• fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset,

ohjaukselliset tai muut ratkaisut

• erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisten tulkitsemis- ja avustajapalveluiden,

muiden opetuspalveluiden sekä tuki- ja kuntoutuspalveluiden järjestäminen

ja eri toimijoiden vastuualueet

• kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä ja/

tai erityisopetuksen ryhmässä

-kuvaus siitä, miten ja millä oppitunneilla erityisopetuksen ryhmässä pääsääntöisesti

opiskeleva oppilas opiskelee yleisopetuksen ryhmässä

• moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet

• kuvaus oppilaan koulukuljetusten järjestelyistä ja vastuista sekä kuljetusta

odottavan oppilaan ohjauksesta ja valvonnasta

• oppilaan mahdollinen osallistuminen aamu- ja iltapäivätoimintaan ja kuvaus

yhteistyöstä toiminnan järjestäjän kanssa

• yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama

tuki

• suunnitelman laatimiseen osallistuneet

Mikäli oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn

oppimäärän mukaan, HOJKSiin kirjataan edellä mainittujen yleisten kohtien

lisäksi

• luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaalla on yksilöllistetty oppimäärä

sekä näiden oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt


eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi niissä

oppiaineissa, joissa oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan

Mikäli oppilas opiskelee toiminta-alueittain, HOJKSiin kirjataan edellä mainittujen

yleisten kohtien lisäksi

• kuvaus toiminta-alueittain opiskelevan oppilaan yksilöllisistä tavoitteista ja

keskeisistä sisällöistä toiminta-alueittain


eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi toiminta-

alueittain

Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimisessa

245

hyödynnetään oppilaalle osana tehostettua tukea tehtyä oppimissuunnitelmaa

sekä pedagogista selvitystä ja sen yhteydessä kerättyä tietoa. Mikäli oppilaalle

on laadittu kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla.

Henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa ei kuvata

oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia. HOJKS-asiakirjaan voidaan liittää

huoltajan antamat yksilöidyt tiedonsiirtoluvat. HOJKSiin ei voi hakea muutosta

valittamalla eikä muilla muutoksenhakukeinoilla.

Suunnitelma tulee tarkistaa tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa,

oppilaan tarpeiden mukaiseksi³⁰. Henkilökohtaista opetuksen järjestämistä

koskevaa suunnitelmaa muutetaan aina oppilaan tuen tarpeen tai opetuksen

tavoitteiden muuttuessa. Kokemukset käytetyistä opetusjärjestelyistä,

toimintatavoista ja tukipalveluista voidaan kirjata HOJKSiin, ja hyödyntää tätä

tietoa suunnitelman toteutumista arvioitaessa. Jos oppilas siirtyy tehostetun

tuen piiriin, hänelle laaditaan oppimissuunnitelma.

HOJKS YLÖJÄRVEN KAUPUNGIN OPETUSSUUNNITELMASSA

HOJKS on kuvaus siitä, miten oppilaan opetus järjestetään ja miten perusopetuksen

oppimääriä toteutetaan oppilaskohtaisesti. Se on työväline, joka kuvaa oppilaan

oppimisedellytyksiä ja henkilökohtaisesti asetettuja tavoitteita.

Henkilökohtainen opintojen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) varmistaa

oppilaan oikeusturvan toteutumisen omien edellytysten ja kehitystason mukaisen

opetuksen osalta. Suunnitelman laadinta, toteuttaminen ja arviointi turvaavat myös

oppilaan tarpeiden mukaiset opetusjärjestelyt ja mahdollisten tukipalveluiden toteutumisen.

HOJKS laaditaan yhteistyössä huoltajien kanssa painottuen opettajien pedagogiseen osaamiseen.

Suunnitelman laadintaprosessi antaa myös huoltajille tietoa oppilaan oppimisesta ja

koulunkäynnin järjestämisestä sekä oikeuden osallistua lapsen koulunkäynnin

suunnitteluun ja arviointiin.

HOJKS:ssa oppilas kohdataan yksilönä ja oppilaan kokonaistilanne kartoitetaan ja jäsennetään.

Kaikki osapuolet sitoutuvat oppilaan oppimista tukevien järjestelyiden toteuttamiseen.

Konkreettisten ja selkeiden tavoitteiden määrittely auttaa arvioinnissa ja oppilaan oppimista

koskeva tieto siirtyy nivelvaiheissa.

Hojksin laadinnan vaiheet:

1. Arviointi ja suunnittelu

2. Tutkimukset ja selvitykset

3. HOJKS:n perustan luominen

4. Henkilökohtaisen ohjelman suunnittelu ja kirjoittaminen

5. Oppilaan opettaminen ja tukeminen

6. HOJKS:n valvominen ja tarkistaminen (seuranta)

Asiakirjan laatimiseen osallistujat:

- oppilas ja huoltajat

- luokan- ja/tai aineenopettaja ja/tai luokanvalvoja

- erityisopettaja

- mahdollinen koulunkäynninohjaaja

- rehtori / apulaisrehtori tarpeen mukaan

- oppilashuoltotyöryhmästä esim. oppilaanohjaaja, koulupsykologi, koulukuraattori,

terveydenhoitaja, sosiaalityöntekijä

246

- tutkimus- ja kuntoutustahojen edustaja tarvittaessa

- tulkki tarvittaessa

- oppilaan edellinen opettaja tarvittaessa

Asiakirja annetaan:

- oppilasta opettaville opettajille

- erityisopettajalle

- huoltajalle

- koulun arkistoon

HOJKS päivitetään vähintään (yleensä syyslukukaudella) kerran lukuvuodessa ja tarvittaessa

useamminkin. Uusille erityisoppilaille HOJKS laaditaan mahdollisimman pian erityisen tuen

päätöksen alkamisesta lukien.

_____________________________________________________________________________



5. Oppimisen ja koulunkäynnin tukimuodot

Luvussa 5 kuvataan oppimisen ja koulunkäynnin eri tukimuodot ja niiden käyttö tuen eri tasoilla.

Lisäksi luku sisältää joustavan perusopetuksen toimintaa

koskevan osuuden. Luvussa kuvataan myös oppilashuolto ja turvallisuuden

edistäminen.

5.1 Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki

5.1.1 Tukiopetus Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee

oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada tukiopetusta³¹. Tukiopetus

tulee aloittaa heti, kun oppimiseen liittyvät vaikeudet on havaittu, jotta oppilas

ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Tukiopetuksella voidaan myös ehkäistä

vaikeuksia ennakolta. Tukiopetusta tulee järjestää niin usein ja niin laajasti kuin

oppilaan suoriutumisen kannalta on tarpeen. Tukiopetusta voidaan antaa tuen

kaikilla tasoilla.

Koulutyö tulee suunnitella siten, että jokaisella oppilaalla on tukiopetusta tarvitessaan

mahdollisuus siihen osallistua. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan

työjärjestyksen mukaisten, sellaisten oppituntien aikana, joihin tuen tarve liittyy,

tai oppituntien ulkopuolella. Sitä voidaan antaa samanaikaisopetuksena

oppilaan tavallisessa opetusryhmässä, pienryhmässä tai täysin yksilöllisesti.

Myös erilaisia joustavia ryhmittelyjä voidaan käyttää tukiopetuksen toteuttamisessa

oppituntien aikana.

247

Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilöllisesti suunnitellut

tehtävät, ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetuksen järjestämisessä tulee käyttää

monipuolisia menetelmiä ja materiaaleja, joiden avulla voidaan löytää uusia

tapoja lähestyä opittavaa asiaa.

Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Tukiopetusta

on pyrittävä järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan ja huoltajan

kanssa. Heille annetaan tietoa tukiopetuksen toteuttamistavoista ja merkityksestä

oppimiselle ja koulunkäynnille.

Tukiopetus yleisen tuen aikana Jokaisen opettajan tehtävänä on seurata oppilaan oppimista ja kasvua sekä

mahdollista tuen tarpeen ilmenemistä. Tuen tarve voi johtua poissaoloista tai

tilapäisistä oppimiseen tai koulunkäyntiin liittyvistä vaikeuksista.

Tukiopetus tehostetun tuen aikana Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan yleisen

tuen aikana annetun tukiopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tukiopetuksen

tarve jatkossa. Tehostetun tuen alkaessa tehtävään oppimissuunnitelmaan

kirjataan oppilaan tarvitsema tukiopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen. Tukiopetuksella

voidaan edelleen vastata esimerkiksi poissaoloista johtuviin tilapäisiin

tuen tarpeisiin.

Tukiopetus erityisen tuen aikana Ennen erityisen tuen päätöstä, osana pedagogista selvitystä, arvioidaan tehostetun

tuen aikana annetun tukiopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tukiopetuksen

tarve jatkossa. Erityisen tuen alkaessa oppilaan tarvitsema tukiopetus, sen

tavoitteet ja järjestäminen kirjataan HOJKS:iin. Tukiopetuksella voidaan edelleen

vastata esimerkiksi poissaoloista johtuviin tilapäisiin tuen tarpeisiin.

TUKIOPETUS YLÖJÄRVELLÄ

Tukiopetuksen tavoitteena on oppilaan oppimisen tukeminen, vaikeuksien ennaltaehkäiseminen,

oppilaan itsetunnon säilyttäminen sekä motivaation ylläpitäminen/parantaminen

oppimisprosessissa. Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimiseen liittyvä tuen tarve on havaittu.

Ensisijaisesti opettaja arvioi tukiopetuksen tarpeen ja tiedottaa tästä etukäteen huoltajalle ja

oppilaalle.

Tukiopetusta voi antaa oppilaan oma opettaja, toinen opettaja tai erityisopettaja. Sitä voidaan

järjestää varsinaisen kouluajan ulkopuolella tai koulupäivän aikana. Opettaja kirjaa

tukiopetuksen antamisen ajankohdan, sisällön ja osallistujat. Tukiopetuksen järjestämisen

mahdollisuus pyritään ottamaan huomioon lukujärjestystä laadittaessa.

__________________________________________________________


5.1.2 Osa-aikainen erityisopetus Oppilaalla, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus

saada osa-aikaista erityisopetusta muun opetuksen ohessa³². Osa-aikaisella

erityisopetuksella voidaan parantaa oppilaan oppimisedellytyksiä ja ehkäistä

248

oppimisen eri alueisiin liittyvien ongelmien kasvua. Osa-aikaista erityisopetusta

annetaan esimerkiksi oppilaille, joilla on kielellisiä tai matemaattisiin taitoihin

liittyviä vaikeuksia, oppimisvaikeuksia yksittäisissä oppiaineissa, vaikeuksia

opiskelutaidoissa, sosiaalisissa taidoissa tai koulunkäynnissä. Opetuksen järjestäjän

tulee huolehtia, että osa-aikaista erityisopetusta varten on tarvittavaa ja

riittävää erityispedagogista osaamista.

Osa-aikaista erityisopetusta annetaan joustavin järjestelyin samanaikaisopetuksena,

pienryhmässä tai yksilöopetuksena. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteet

ja sisällöt nivelletään oppilaan saamaan muuhun opetukseen. Osa-aikainen

erityisopetus suunnitellaan ja oppilaan oppimista arvioidaan opettajien yhteistyönä.

Osa-aikaista erityisopetusta voidaan antaa kaikilla tuen tasoilla.

Osa-aikaisen erityisopetuksen toteuttamistavoista tiedotetaan oppilaille ja huoltajille.

Osa-aikainen erityisopetus pyritään järjestämään yhteisymmärryksessä

oppilaan ja huoltajan kanssa. Huoltajan tuki opetuksen onnistuneessa toteuttamisessa

on keskeinen. Osa-aikaisen erityisopetuksen järjestämisen suunnittelussa

tehdään tarvittaessa yhteistyötä myös oppilashuollon palveluista vastaavien kanssa.

Osa-aikainen erityisopetus osana yleistä tukea

Osa-aikaisen erityisopetuksen avulla voidaan vahvistaa oppimiseen tarvittavia perustaitoja.

Oppilaan oppimisen vaikeuksiin vaikuttavia tekijöitä tulee arvioida ja oppilaan tulee saada

tarvitessaan osa-aikaista erityisopetusta.

Osa-aikainen erityisopetus tehostetun tuen aikana

Tehostetun tuen aikana osa-aikaisen erityisopetuksen merkitys tukimuotona

yleensä vahvistuu. Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota,

arvioidaan oppilaan yleisen tuen aikana saaman osa-aikaisen erityisopetuksen

riittävyys ja vaikutus sekä tarve osa-aikaiseen erityisopetukseen jatkossa.

Tehostetun tuen alkaessa tehtävään oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan

tarvitsema osa-aikainen erityisopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen.

Osa-aikainen erityisopetus erityisen tuen aikana

Oppilas voi saada osa-aikaista erityisopetusta myös erityisen tuen aikana riippumatta

siitä opiskeleeko hän yleisopetuksen ryhmässä tai erityisryhmässä.

Oppilaan aiemmin saaman osa-aikaisen erityisopetuksen riittävyys ja vaikutus

sekä tarve osa-aikaiseen erityisopetukseen arvioidaan osana pedagogista selvitystä.

Oppilaan tarvitsema osa-aikainen erityisopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen

kirjataan HOJKS:iin.

OSA-AIKAINEN ERITYISOPETUS YLÖJÄRVELLÄ

Oppilaalla, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään on oikeus saada osa-

aikaista erityisopetusta. Osa-aikaisen erityisopetuksen avulla pyritään turvaamaan oppilaalle

mahdollisemman varhainen tuki.

Osa-aikaista erityisopetusta annetaan oppilaille, joilla on lieviä oppimisvaikeuksia puheessa,

lukemisessa, kirjoittamisessa, matematiikassa tai muussa oppiaineessa. Vaikeudet voivat liittyä

myös tarkkaavaisuuteen, keskittymiseen, motoriikkaan, hahmottamiseen, aistitoimintoihin, oman

toiminnan ohjaukseen, oppimisen taitoihin tai käyttäytymiseen.

Tavoitteena on ennaltaehkäistä oppimisvaikeuksien syntyä ja syvenemistä sekä auttaa oppilaita

saavuttamaan peruskoulun yleiset tavoitteet oppimisedellytystensä mukaisesti. Tavoitteet

249

laaditaan yhdessä luokanopettajan/aineenopettajan ja huoltajien kanssa. Yläluokilla osa-aikaisen

erityisopetuksen tavoitteissa painottuu päättötodistuksen saaminen.

Osa-aikainen erityisopetus on yleisen, tehostetun ja erityisen tuen rinnalla tapahtuvaa yksilö-,

pienryhmä- tai samanaikaisopetusta. Osa-aikaista erityisopetusta voidaan antaa kouluajan

ulkopuolella tai koulupäivän aikana. onko oikeasti rinnalla?

Erityisopettajat selvittävät ja seulovat oppilaiden oppimisvaikeuksia ja antavat niistä tietoa

oppilaalle ja huoltajille, luokanopettajalle, aineenopettajalle, oppilashuoltoryhmälle tai muille

asiantuntijoille. Osa-aikaiseen erityisopetukseen sisältyy erityisopettajan tekemää konsultointia

ja yhteistä suunnittelua opettajien ja oppilashuoltohenkilöstön kanssa.

Opetuksen suunnittelussa osa-aikaisen erityisopetuksen järjestämisedellytykset otetaan

huomioon lukujärjestyksen oppiainekohtaisin ryhmittelyin, jotka mahdollistavat joustavat

opetusjärjestelyt ja samanaikaisopetuksen.

_______________________________________________________________

32 Perusopetuslaki 16 § 2 mom. ( 642/2010)

5.1.3 Erityisopetus Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta oppilaan tarvitsemasta, perusopetuslain

mukaan annettavasta tuesta³³. Erityisopetus on erityisen tuen keskeinen pedagoginen osa-alue

ja sen tehtävänä on tukea oppilaan oppimista. Sellaisen oppilaan, jolle on tehty erityisen tuen

päätös, opetus ja muu tuki annetaan hänelle laaditun henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä

koskevan suunnitelman mukaisesti. HOJKS on erityisen tuen päätöksen suunnitelmallista

toimeenpanoa ohjaava pedagoginen asiakirja. Siinä ratkaistaan erityisopetuksen

järjestämiseen liittyvät seikat ja opetuksen keskeiset tavoitteet, sisällöt sekä

oppimisympäristöön ja opetusmenetelmiin liittyvät tekijät siten kuin HOJKSin laatimisen

yhteydessä luvussa 4.5.2 on ohjeistettu.

Erityisopetus järjestetään oppilaan etu ja opetuksen järjestämisedellytykset huomioon ottaen

muun opetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan erityisluokalla tai muussa soveltuvassa

paikassa. Erityisopetuksessa voidaan poiketa oppiaineista ja niitä koskevasta

valtakunnallisesta tuntijaosta sen mukaan kuin erityistä tukea koskevassa päätöksessä

määrätään.³⁴ Opetusryhmiä muodostettaessa tulee ottaa huomioon, että kaikki oppilaat voivat

saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet³⁵. Opetusryhmien muodostamisesta

säädetään tarkemmin perusopetusasetuksessa³⁶.

ERITYISOPETUS YLÖJÄRVELLÄ

Erityisopetuksen tavoitteena on auttaa ja tukea oppilasta siten, että hänellä on tasavertaiset

mahdollisuudet suorittaa oppivelvollisuus edellytystensä mukaisesti yhdessä ikätovereidensa

kanssa.

Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta oppilaan tarvitsemasta tuesta.

Erityisopetuksesta päätetään erityistä tukea koskevan päätöksen yhteydessä, joka on kuvattu

luvussa 4.3.. Opetuspäällikkö tekee erityisen tuen päätöksen pedagogisen selvityksen ja

koulun rehtorin esityksen pohjalta. Päätöksen valmisteluun liittyy aina oppilaan ja hänen

huoltajansa kuuleminen sekä asian moniammatillinen käsittely.

250

Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan opetus voidaan järjestää integroituna yleisopetuksen

luokkaan, osa-aikaisena erityisopetuksena tai pienryhmäopetuksena. Mikäli oppilaan erityisen

tuen tarve on sellainen, että tukea ei voida järjestää lähikoulussa tai muun koulun

pienryhmässä, oppilas sijoitetaan erityisluokkaan sellaiseen erityisopetukseen

erikoistuneeseen kouluun, jossa on lapsen kasvun ja oppimisen kannalta paras asiantuntemus

ja laajat oppilashuoltopalvelut. Ylöjärvellä tällaisia erityisluokkia on Vanhalla Koululla,

Kaiharin koululla ja Yhtenäiskoululla harjaantumisluokissa.

Opetuksen tavoitteet, sisällöt ja pedagogiset ratkaisut määritellään oppilaan

henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). HOJKS:n

laadintaan osallistuu oppilaan, huoltajan ja opettajan lisäksi tarvittaessa erityisopettaja, muita

oppilaan asiassa toimivia oppilashuollonhenkilöitä tai kuntouttajia. Erityisopetukseen

liittyvien lomakkeiden arkistoinnista vastaa koululla rehtori.

_________________________________________________________


34 Perusopetuslaki 17 § 1 ja 2 mom. (642/2010)


36 Perusopetusasetus 2 § (893/2010)

5.1.4 Oppiaineen oppimäärän

yksilöllistäminen ja opetuksesta

vapauttaminen Opetus järjestetään ottaen huomioon oppilaiden edellytykset ja se voi perustua

erilaajuisiin oppimääriin³⁷. Ensisijaisena tavoitteena on tukea oppilaan opiskelua

yleisen ja tehostetun tuen avulla siten, että yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet

on mahdollista saavuttaa kaikissa oppiaineissa. Esimerkiksi eriyttämisen

avulla oppilaan opiskelua voidaan tukea keskittymällä oppiaineen ydinsisältöihin.

Mikäli edes ydinsisältöihin liittyvien tavoitteiden saavuttaminen hyväksytysti

ei tuesta huolimatta ole oppilaalle mahdollista, yhden tai useamman oppiaineen

oppimäärä voidaan yksilöllistää. Kieli- ja kulttuuritausta, poissaolot, motivaation

puute tai esimerkiksi puutteellinen opiskelutekniikka eivät sellaisenaan voi olla

syynä oppimäärän yksilöllistämiseen, vaan oppilasta tulee tukea näissä asioissa

muilla sopivilla tavoilla. Oppilaalle ja huoltajalle tulee selvittää yksilöllistettyjen

oppimäärien mahdolliset vaikutukset jatko-opintoihin.

Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen merkitsee oppilaan oppimiselle asetettavan

tavoitetason määrittelemistä hänen omien edellytystensä mukaiseksi. Tavoitteiden tulee

kuitenkin olla oppilaalle riittävän haasteellisia.

Oppimäärän yksilöllistämisestä määrätään erityisen tuen päätöksessä. Oppimäärää

ei voida yksilöllistää ilman erityisen tuen päätöstä. Ennen erityisen tuen

päätöstä tehdään pedagoginen selvitys, joka sisältää arvion oppilaan erityisen

tuen tarpeesta. Jos pedagogisessa selvityksessä todetaan, että oppilaan ei tukitoimista

huolimatta arvioida saavuttavan oppiaineessa yleisen oppimäärän

mukaisia tavoitteita hyväksytysti, oppiaineen oppimäärä yksilöllistetään. Kunkin

oppiaineen kohdalla arvioidaan erikseen, voiko oppilas opiskella oppiainetta

yleisen oppimäärän mukaan vai tuleeko oppiaineen oppimäärä yksilöllistää. Jos

251

yksilöllistettävien oppiaineiden määrää on tarpeen myöhemmin lisätä tai vähentää,

tehdään uusi pedagoginen selvitys ja sen pohjalta uusi erityisen tuen päätös.

Niiden oppiaineiden, joissa oppilaan oppimäärä on yksilöllistetty, tavoitteet,

keskeiset sisällöt, oppilaan edistymisen seuranta ja arviointi kuvataan oppilaan

HOJKSissa. Kunkin oppiaineen opetuksesta vastaava opettaja tai, jos opettajia

on useita, opettajat yhdessä laativat edellä mainitut HOJKSin sisällöt. Yksilöllistetyn

oppimäärän tavoitteet ja sisällöt johdetaan oppiaineen luokka-asteen

yleisistä tavoitteista ja sisällöistä, usein myös alempien luokkien tavoitteita ja

sisältöjä soveltamalla. Oppilaan opiskelua voidaan tukea lisäksi sopivilla opiskelumateriaaleilla,

-välineillä ja -menetelmillä sekä pedagogisilla järjestelyillä.

Jos oppilas opiskelee yksilöllistettyjen oppimäärien mukaan, varustetaan kyseisen

oppiaineen numeroarvosana ja sanallinen arvio tähdellä (*) sekä opintojen

aikaisessa että päättöarvioinnissa. Todistuksen lisätietoja -kohtaan tulee maininta

siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt oppiaineet yksilöllistetyn

oppimäärän mukaan.

Oppimäärän yksilöllistäminen on ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamista

oppimäärän suorittamisesta. Vapauttamiseen oppimäärän opiskelusta

tulee olla erityisen painavat syyt. Vapauttamisesta tehdään perusopetuslain 18

§:ssä tarkoitettu hallintopäätös. Oppilaalle, joka on muutoin kuin tilapäisesti

vapautettu jonkin aineen opiskelusta, tulee järjestää vastaavasti muuta opetusta

tai ohjattua toimintaa³⁸. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden

oppiaineiden opiskelusta vapauttaminen kuvataan luvussa 5.1.5.

Opetussuunnitelmassa määritellään oppimäärän yksilöllistämiseen liittyvät toimintatavat osana

pedagogisen selvityksen laadintaa, erityisen tuen päätöstä ja HOJKSin laatimista.

OPPIAINEEN OPPIMÄÄRÄN YKSILÖLLISTÄMINEN JA OPETUKSESTA

VAPAUTTAMINEN YLÖJÄRVELLÄ

Ennen oppimäärän yksilöllistämistä tarjotaan koulun tukitoimenpiteitä

•yleinen ja tehostettu tuki

•opetuksen eriyttäminen: laajuus, syvyys, etenemisnopeus

•tukiopetus, myös ennakoiva tukiopetus

•oppimissuunnitelma

-opiskelun erityiset painoalueet eri oppiaineissa

-yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki

•osa-aikaisen erityisopetuksen tuki

Ylöjärven kaupungissa päätöksen oppilaan oppimäärän yksilöllistämisestä ja oppiaineen

opiskelusta vapauttamisesta muutoin kuin tilapäisesti tekee opetuspäällikkö. Päätöksen

valmisteluun liittyy aina oppilaan ja hänen huoltajansa kuuleminen sekä asian moniammatillinen

pedagoginen käsittely. Jos yksilöllistettävien oppiaineiden määrää on tarpeen myöhemmin lisätä

tai vähentää, tehdään uusi pedagoginen selvitys ja sen pohjalta uusi erityisen tuen päätös.

Erilaajuisiin oppimääriin perustuva opetus voidaan järjestää yleisopetuksen tai erityisopetuksen

ryhmässä. Yksilöllistettyjen oppiaineiden tavoitteet ja menetelmät kirjataan henkilökohtaiseen

opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan ( HOJKS).

Jos erityisen tuen päätöksessä päätetään, oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan

yhdessä tai useammassa oppiaineessa, arvioidaan oppilaan suorituksia henkilökohtaisessa

opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin hänelle yksilöllisesti

252

asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Silloin oppilaan osaamista ei arvioida suhteessa

opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin hyvän osaamisen kuvauksiin.

Oppiaineen oppimäärän opetuksesta vapauttaminen

Oppilaalle, joka on muutoin kuin tilapäisesti vapautettu jonkin aineen opiskelusta, tulee järjestää

vastaavasti muuta opetusta tai ohjattua toimintaa. Jos oppilas on vapautettu jonkin oppiaineen

opiskelusta, ei oppiainetta mainita todistuksessa tai valmiissa lomakkeessa tämän oppiaineen

kohta jätetään tyhjäksi.

__________________________________________________________________

37 Perusopetuslaki 3 § 2 mom. (477/2003) ja 11 § 1 mom. (453/2001)

38 Perusopetusasetus 5 § 1 mom.

5.1.5 Pidennetty oppivelvollisuus

Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden

vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa

oppivelvollisuus vuotta perusopetuslaissa säädettyä aikaisemmin ja kestää

11 vuotta³⁹. Esiopetus voi pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille

annettavassa erityisopetuksessa kestää yhden tai kaksi vuotta⁴⁰. Tarkoitus

on vahvistaa oppilaan valmiuksia niin, että hän selviytyisi opiskelustaan perusopetuksessa

mahdollisimman hyvin.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset. Heitä

ovat muun muassa näkö- ja kuulovammaiset sekä muutoin ruumiillisesti tai henkisesti

vaikeasti vammaiset tai kehityksessään viivästyneet lapset. Myös vaikea

sairaus voi olla syynä pidennettyyn oppivelvollisuuteen.⁴¹ Päätös pidennetystä

oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista.

Lapselle tehdään tällöin myös päätös erityisestä tuesta. Lapsella on oppivelvollisuuden alkamista

edeltävänä vuonna oikeus saada esiopetusta.⁴² Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalla

lapsella tämä oikeus alkaa sen vuoden syyslukukauden alussa, jolloin lapsi täyttää viisi vuotta.

Päätös oppivelvollisuuden pidentämisestä tarvitaan ennen esiopetuksen alkua, jotta oikeus siihen

voi toteutua.

Lapsen ohjautuminen riittävän varhain tuen piiriin edellyttää yhteistyötä eri

hallintokuntien välillä. Lapsen huoltajalle tulee antaa ajoissa tietoa pidennetyn

oppivelvollisuuden eri vaihtoehdoista ja valinnan vaikutuksista. Huoltaja päättää,

osallistuuko lapsi oppivelvollisuutta edeltävään esiopetukseen. Esiopetuksen

kesto ja perusopetuksen aloittaminen tulee suunnitella lapsen edistymisen,

tuen tarpeen ja kokonaistilanteen perusteella.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetus voidaan järjestää

vaihtoehtoisesti seuraavilla tavoilla:

• Lapsi aloittaa oppivelvollisuutta edeltävässä esiopetuksessa sinä vuonna,

kun hän täyttää viisi vuotta, jatkaa toisen vuoden oppivelvollisuuden suorittamiseen

kuuluvassa esiopetuksessa ja aloittaa tämän jälkeen perusopetuksen.

• Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä

vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa yhden

vuoden, minkä jälkeen hän aloittaa perusopetuksen.

253

• Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä

vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa kaksi

vuotta. Tällöin lapsi aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin⁴³

eli sinä vuonna, kun hän täyttää 8 vuotta. Perusopetuksen myöhemmästä

aloittamisesta on tehtävä erillinen hallintopäätös.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalle, erityistä tukea saavalle lapselle

laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma esiopetuksen

alkaessa. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden

opetus voidaan tarvittaessa järjestää siten, ettei yhteisenä aineena opeteta toista

kotimaista kieltä eikä vierasta kieltä, oppiaineita voidaan yhdistää oppiainekokonaisuuksiksi

ja jakaa osa-alueisiin siten kuin paikallisessa opetussuunnitelmassa määrätään⁴⁴.

Jos oppilas ei enää kuulu pidennetyn oppivelvollisuuden piirin, tulee tehdä

päätös pidennetyn oppivelvollisuuden päättämisestä, jolloin oppilas siirtyy

yleisen oppivelvollisuuden piiriin.

PIDENNETTY OPPIVELVOLLISUUS YLÖJÄRVELLÄ

Ylöjärvellä opetuspäällikkö päättää oppilaan ottamisesta pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin.

Päätöksen valmistelun kuvaus sisältyy esiopetuksen opetussuunnitelmaan.

Opetuspäällikkö päättää pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan opetusjärjes-

telyistä 1. vuosiluokasta alkaen. Erityislastentarhanopettaja sekä oppilashuollon ja opetuksen

asiantuntijat ja huoltajat tekevät yhteistyötä päätöstä valmisteltaessa.

Oppilas voi opiskella 1. vuosiluokasta alkaen

- lähikoulussa yleisopetuksen opetusryhmään integroituna

- lähikoulussa pienryhmässä

- pienryhmässä toisessa alakoulussa

- keskitetyssä erityisopetuksessa

Kunkin pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan osalta ratkaisut toisen kotimaisen

kielen tai vieraan kielen opiskelusta vapauttamisesta tehdään yksilöllisesti. Samoin päätökset

oppiaineiden yhdistämisestä oppiainekokonaisuuksiksi ja osa-alueisiin jakamisesta tehdään

yksilöllisesti ja kirjataan henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan.

Tavoitteena on, että pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevat oppilaat voisivat saada

perusopetuksen oppimäärän mahdollisimman laajasti suoritettua, jotta jatko-opintoihin

siirryttäessä oppilas olisi samassa asemassa muiden oppilaiden kanssa.

__________________________________________________________________



41 Hallituksen esitys Eduskunnalle koulutusta koskevaksi lainsäädännöksi (HE 86/1997)

42 Perusopetuslaki 17 § 4 mom. (642/2010) ja 26 a § 1 mom. (1288/1999)

43 Perusopetuslaki 27 §

44 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista

tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (Tuntijakoasetus) (1435/2001) 9 § 2 mom.

254

5.1.6 Toiminta-alueittain opiskelu

Vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden opetus voidaan järjestää oppiainejaon

sijasta toiminta-alueittain⁴⁵. Myös muulla tavoin vammaisen tai vakavasti

sairaan oppilaan opetus voi olla oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä perusteltua

järjestää toiminta-alueittain⁴⁶. Opetuksen järjestämisestä oppiainejaon

sijasta toiminta-alueittain päätetään erityisen tuen päätöksessä⁴⁷. Opetussuunnitelmaan

kuuluvat toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio,

sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot.

Opetuksen järjestäminen perustuu kokonaisvaltaisten tavoitteiden määrittelyyn,

oppilasryhmässä tapahtuvan vuorovaikutuksen edistämiseen sekä toimivan

ja motivoivan oppimisympäristön kehittämiseen. Opetuksen suunnittelun

lähtökohtana ovat oppilaan vahvuudet ja tavoitteena oppilaan koko potentiaalin

käyttöön saaminen. Koulupäivän eri toimintoja hyödynnetään oppimisessa.

Toiminta-alueittain opiskelevan oppilaan kunkin toiminta-alueen tavoitteet

ja keskeiset sisällöt sekä edistymisen seuranta ja arviointi kuvataan henkilökohtaisessa

opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Tavoitteet

asetetaan yksilöllisesti siten, että ne ovat saavutettavissa olevia ja oppilaalle

mielekkäitä.

Toiminta-alueet voivat sisältää yksittäisen oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä, jos

oppilaalla on vahvuuksia jossakin yksittäisessä oppiaineessa. Opetuksen toteuttamisessa

eri toiminta-alueiden sisältöjä voidaan yhdistää. Toiminta-alueittain

järjestettyyn opetukseen liittyy aina myös kuntouttavia ja hoitavia elementtejä.

Opetuksen suunnittelu ja toteuttaminen edellyttää oppilaan opettajien, muun

henkilöstön ja eri asiantuntijoiden välistä yhteistyötä.

Toiminta-alueittain järjestetyssä opetuksessa arviointi tapahtuu toiminta-alueittain.

Arviointi annetaan aina sanallisena. Mikäli jokin toiminta-alue sisältää yksittäisen

oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä, tämä voidaan kuvata osana sanallista

arviointia tai todistuksen liitteessä.

Motoristen taitojen oppimisen tavoitteena on vahvistaa oppilaan kehon hahmotusta,

edistää kokonais- ja hienomotoristen taitojen kehittymistä sekä antaa

mahdollisuuksia monipuolisesti harjoitella taitoja arjen eri tilanteissa. Motoristen

taitojen opetuksen tulee sisältää motoristen toimintojen suunnittelun ja ohjauksen,

tasapainon, koordinaation, rytmin, kestävyyden ja lihasvoiman kehittämiseen

liittyviä osa-alueita.

Kommunikaatiotaitojen oppimisen lähtökohtana on kontaktin muodostuminen

oppilaan kanssa ja sen pohjalle rakentuva kommunikoinnin ymmärtämisen ja

tuottamisen harjoittelu. Tavoitteena on, että oppilas on vuorovaikutuksessa ympäristönsä

kanssa, tulee ymmärretyksi ja ymmärtää itsekin muita ryhmän oppilaita

ja aikuisia. Oppilaalle turvataan mahdollisuus käyttää itselleen luonteenomaisia

tapoja kommunikoida. Oppilaalla tulee olla käytettävissään vaihtoehtoisia

kommunikaatiokeinoja. Kielen ja kommunikaation opetus sisältää kielellistä

255

tietoisuutta, ilmaisua, käsite- ja sanavarastoa, viittomien, merkkien, symbolien,

kirjainten ja sanojen tunnistamista ja käyttöä sekä ajattelua kehittäviä osa-alueita.

Kommunikaatiotaitoja harjoitellaan eri tilanteissa koulupäivän aikana.

Sosiaalisten taitojen oppimisen tavoitteena on oppilaan vuorovaikutustaitojen

kehittyminen. Opetuksen tulee sisältää sosiaalisissa ympäristöissä toimimista

sekä vuorovaikutus- ja tunnetaitojen harjoittelua tukevia osa-alueita. Oppilaan

itsetuntemusta ja oppimismotivaatiota tuetaan luomalla edellytykset onnistumisen

kokemuksiin ja vahvistamalla myönteistä sosiaalisen oppimisen ilmapiiriä.

Kognitiivisten taitojen oppimisen tavoitteena on, että oppilas aktivoituu ja oppii

käyttämään aistejaan ympäröivän todellisuuden hahmottamiseen. Opetuksen

tulee tukea oppimiseen, muistamiseen ja ajattelemiseen liittyvien prosessien

kehittymistä. Kognitiivisten taitojen tulee sisältää aistien stimulointia ja harjoittamista,

valinnan, luokittelun, ongelmanratkaisun ja päätöksenteon sekä syy-seuraussuhteen

oppimista edistäviä osa-alueita. Oppiaineiden sisällöistä voidaan

saada aineistoa kognitiivisten taitojen oppimiseen.

Päivittäisten taitojen oppimisen tavoitteena on lisätä oppilaan aktiivista osallistumista

elinympäristön toimintaan sekä edistää omatoimisuutta ja itsenäistymistä. Opetuksen tulee

sisältää terveyttä ja turvallisuutta, arkipäivän elämäntaitoja,

asumista ja ympäristössä liikkumista sekä vapaa-ajan viettoa käsitteleviä osa-alueita.

Päivittäisten taitojen harjoittelu luo mahdollisuuksia motoristen taitojen,

kielen ja kommunikaation, sosiaalisten sekä kognitiivisten taitojen kehittymiselle

ja harjoittelulle. Ne puolestaan vahvistavat päivittäisten taitojen hallintaa.

TOIMINTA-ALUEITTAIN OPISKELU YLÖJÄRVELLÄ

Silloin kun opetusta ei voida oppilaan vaikean vamman tai vaikean sairauden vuoksi järjestää

oppiaineittain laaditun oppimäärän mukaisesti, opetus tulee järjestää toiminta-alueittain.

Opetussuunnitelmaan kuuluvat toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio,

sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Toiminta-alueet tulee

jakaa opetussuunnitelmassa osa-alueiksi.

Motoristen taitojen oppimisen tavoitteena on vahvistaa oppilaan kehon hahmotusta sekä edistää

kokonais- ja hienomotoristen taitojen kehittymistä. Motoristen taitojen opetuksen tulee sisältää

motoristen toimintojen suunnittelun ja ohjauksen, tasapainon, koordinaation, rytmin,

kestävyyden ja lihasvoiman kehittämiseen liittyviä osa-alueita.

Kommunikaatiotaitojen oppimisen tavoitteena on orientoitumisreaktion muodostuminen ja sen

pohjalle rakentuvan erilaisten ilmaisujen ymmärtäminen ja tuottaminen. Kielen ja

kommunikaation opetuksen tulee sisältää kielellistä tietoisuutta, ilmaisua, käsite- ja sanavarastoa,

viittomien, merkkien, symbolien, kirjainten ja sanojen tunnistamista ja käyttöä sekä ajattelua

kehittäviä osa-alueita ja kommunikaatiolaitteiden käytön harjoittelu.

Sosiaalisten taitojen oppimisen tavoitteena on oppilaan vuorovaikutustaitojen kehittyminen. Osa-

alueiden tulee sisältää vuorovaikutustaitoja ja itsehallinnan taitoja koskevia tavoitteita.

Harjoitellaan ryhmässä toimimiseen tarvittavia taitoja joilla oppilas selviytyy

elinympäristössään.

Päivittäisten taitojen oppimisen tavoitteena on lisätä oppilaan aktiivista osallistumista

elinympäristön toimintoihin ja edistää hänen omatoimisuuttaan ja itsenäistymistään. Osa-

256

alueiden tulee sisältää terveyttä ja turvallisuutta, arkipäivän elämäntaitoja, asumista ja

ympäristössä liikkumista sekä vapaa-ajan viettoa koskevia tavoitteita.

Kognitiivisten taitojen oppimisen tavoitteena on, että oppilas aktivoituu ja oppii käyttämään

aistejaan ympäröivän todellisuuden hahmottamiseen. Osa-alueiden tulee sisältää aistien

stimulointia ja harjoittamista, valinnan, luokittelun, ongelmanratkaisun, syyseuraussuhteen

oppimisen harjoituksia, yhteistoiminnallista oppimista, leikkitoimintojen harjaannuttamista ja

oppimisen yleistymistä eri elinympäristöihin.

______________________________________________________________

45 Tuntijakoasetus 9 § 3 mom.



5.2 Ohjauksellinen ja muu tuki

5.2.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa⁴⁸. Opetus ja kasvatus tulee

järjestää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa siten, että jokainen oppilas

saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea⁴⁹.

Oppilas elää samanaikaisesti kodin ja koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää

näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja yhteistyötä oppilaan kokonaisvaltaisen

terveen kasvun ja hyvän oppimisen tukemisessa. Vuorovaikutus kodin

kanssa lisää opettajan oppilaantuntemusta ja auttaa opetuksen suunnittelussa

ja toteuttamisessa.

Huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta ja siitä, että oppilas

suorittaa oppivelvollisuutensa⁵⁰. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa

oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä⁵¹. Tavoitteena

on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja koko kouluyhteisön

hyvinvointia.

On tärkeää, että huoltajilla on mahdollisuus osallistua koulun kasvatustyön

tavoitteiden asettamiseen, suunnitteluun ja arviointiin yhdessä opettajien ja oppilaiden

kanssa. Koulun on oltava yhteistyössä huoltajan kanssa niin, että hän

voi osaltaan tukea lapsensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä. Kodin ja

koulun yhteistyötä toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla.

Vastuu kodin ja koulun yhteistyön edellytysten kehittämisestä on opetuksen järjestäjällä.

Yhteistyö edellyttää koulun henkilöstön aktiivisuutta ja aloitteellisuutta

sekä keskustelua ja tiedottamista huoltajan, opettajan ja oppilaan oikeuksista

sekä velvollisuuksista. Yhteistyön lähtökohtana on eri osapuolien keskinäinen

kunnioitus. Kodin ja koulun yhteistyössä otetaan huomioon perheiden erilaisuus,

yksilölliset tarpeet sekä perheen kieli- ja kulttuuritausta.

Huoltajille annetaan tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä,

opintoihin liittyvästä arvioinnista, oppilaan tuen tarpeista ja tuen saannin mahdollisuuksista

ja huoltajan mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen

yhteistyöhön sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseen.

257

Kodin ja koulun yhteistyössä seurataan oppilaan poissaoloja. Luvattomista

poissaoloista tulee ilmoittaa oppilaan huoltajalle⁵². Koulun tulee antaa huoltajille

tietoa oppilashuollon toiminnasta⁵³ sekä kouluyhteisön toimintamalleista

ja tiedottamiskäytänteistä erilaisissa ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa.

Käsiteltäessä yksittäisen oppilaan tukeen liittyvää asiaa, oppilaan huoltajalle

tulee antaa tietoa oppilasta koskevien tietojen käsittelyyn, tietojensaantiin ja

niiden luovuttamiseen sekä salassapitoon liittyvistä kysymyksistä. Huoltajan

kanssa tulee käydä läpi esimerkiksi huoltajan yksilöidyn kirjallisen suostumuksen

merkitys oppilasta koskevan asian käsittelyssä sekä yhteistyön merkitys

oppilaan kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa⁵⁴.

Ensimmäisten vuosiluokkien aikana jatketaan esiopetuksen aikana syntynyttä

yhteistyötä ja luodaan pohja myös huoltajien keskinäiselle vuorovaikutukselle.

Erilaisia kodin ja koulun vuoropuhelua tukevia yhteistyömuotoja tulee kehittää

koko perusopetuksen ajan ja erityisesti siirryttäessä kouluasteelta toiselle tai

muissa siirtymävaiheissa. Tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään parantamaan

ja monipuolistamaan tiedon kulkua ja yhteydenpitoa kodin ja koulun välillä.

Yhteistyö järjestetään siten, että oppilashuollon ja moniammatillisen yhteistyöverkoston

avulla oppilaan koulunkäyntiä ja hyvinvointia voidaan tukea. Perusopetuksen

päättövaiheessa huoltajalle tulee antaa tietoa ja mahdollisuus

keskustella oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä kysymyksistä ja mahdollisista

ongelmista oppilaanohjaajan ja oppilashuollon eri asiantuntijoiden kanssa⁵⁵.

Kodin ja koulun välistä yhteistyötä koskeva opetussuunnitelman osuus laaditaan

yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä

hoitavien viranomaisten kanssa⁵⁶. Tällöin otetaan huomioon myös muiden

kasvatuksen kannalta keskeisten toimijoiden osallistuminen yhteistyöhön ja

tiedonkulun sujuvuus.

KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ YLÖJÄRVELLÄ

Kodin ja koulun välisen yhteistyön tärkeys on määritelty edellä opetushallituksen toimesta.

Ylöjärvellä pyritään tukemaan lapsen ja nuoren tervettä kasvua ja oppimista hyvällä

vuorovaikutuksella huoltajien kanssa. Toimiva kasvatuskumppanuus lisää oppilaantuntemusta ja

auttaa yhdessä toimimaan oppilaan parhaaksi. Yhteistyön toteutumista arvioidaan ja kehitetään

huoltajille / oppilaille tehtävän lukuvuoden toimintaa arvioivan palautekyselyn avulla.

Yhteistyöhön mahdollisesti liittyvissä ristiriita- ja näkemyserotilanteissa ongelmat ratkaistaan

tapauskohtaisesti, käyttäen apuna esim. oppilashuoltoryhmää tai muita yhteistyötahoja.

Sähköinen yhteydenpitojärjestelmä Wilma on arjen yhteydenpidon väline. Sen välityksellä sekä

koti että koulu voivat tiedottaa oppilasta koskevia asioita (esim. lukujärjestys, tapahtumat,

kokeet, poissaolot, rangaistukset, palaute ja muut huoltajan kanssa erikseen sovitut tiedotettavat

asiat). Koulussa Wilmaa käyttävät pääasiassa lasta opettavat opettajat ja rehtori sekä

palvelusihteeri tiedottamiseen.

Tehtävän yhteistyön minimi, suluissa vastuutoimijat:

Tiedottaminen:

Wilma (rehtori), koulujen kotisivut (rehtori), koulun lukuvuosi/syystiedote (rehtori)

Tapaamiset:

Opettajan ja huoltajien luokkakohtaiset vanhempainillat, keskustelumahdollisuus jokaisen lapsen

huoltajalle vähintään kerran vuodessa: esim. tutustumistapaaminen Yhteispeli-hankkeen luoman

mallin mukaan, vanhempaintapaaminen, arviointikeskustelu tms. (luokanopettaja/-valvoja)

Nivellys:

258

Siirtymäkäytännöt esiopetuksesta peruskouluun ja alakoulusta yläkouluun on määritelty

Ylöjärven kaupungin perusopetuksen ohjaussuunnitelmassa (Koulutuslautakunta 25.1.2011) ja

koulujen omissa ohjaussuunnitelmissa (rehtori ja tehtävään määrätyt opettajat).

Muuta:

Vanhempainyhdistyksen yhteyshenkilön ja rehtorin tai koulun yhteyshenkilön tapaamiset

tarvittaessa (rehtori)

___________________________________________________________________


49 Tuntijakoasetus 4 § 1 mom.

50 Perusopetuslaki 26 § 2 mom. (477/2003), Lastensuojelulaki (417/2007) 2 § 1 mom.

51 Perusopetuslaki 3 § 2 mom. (477/2003), Tuntijakoasetus 2, 3 ja 4 § ja Lastensuojelulaki 2 § 2

mom.


53 Perusopetuslaki 31 a § 3 mom. (642 /2010), 3 § 3 mom. ja 26 § 2 mom., Koulu- ja

opiskeluterveydenhuoltoa säätelevä valtioneuvoston asetus 4 § 2 mom., 9 ja 13 § ja

Lastensuojelulaki 9 ja 12 §

54 Perusopetuslaki 31 a § 3 ja 4 mom., 40 §, 41 § 4 mom. (642/2010) ja 41 § 1, 2 ja 3 mom.

55 Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa säätelevä valtioneuvoston asetus 15 §


5.2.2 Ohjauksen järjestäminen

Jokaisella oppilaalla on oikeus saada opetuksen lisäksi ohjausta⁵⁷. Ohjaustoiminnan

tarkoituksena on tukea oppilaan onnistumista perusopetuksen eri

vaiheissa, vahvistaa opiskelutaitoja ja itseohjautuvuutta sekä kehittää oppilaan

valmiuksia tehdä opintojaan koskevia valintoja perusopetuksen aikana ja sen

jälkeen. Opintojen edetessä työelämään tutustumisen ja tulevaisuuden vaihtoehtojen

suunnittelemisen merkitys kasvaa. Ohjauksella vahvistetaan myös

yhteistyötaitoja sekä kykyä toimia erilaisissa ryhmissä ja ottaa vastuuta omasta

ja yhteisestä työstä. Ohjauksen tehtävänä on osaltaan estää oppilaiden syrjäytymistä

ja edistää tasa-arvoa. Oppilaanohjauksen tehtävä sekä yleiset tavoitteet ja

tavoitteet vuosiluokilla 1 – 2, 3 – 6 ja 7 – 9 täsmennetään luvussa 7.21.

Ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävä, esiopetuksen

tuottamat valmiudet huomioonottava ja toisen asteen opintoihin ohjaava jatkumo. Ohjauksesta

huolehtivat opettajat ja oppilaanohjaaja sekä muu

henkilöstö, jotka toimivat yhteistyössä oppilaan koko perusopetuksen ajan ja

eri nivelvaiheissa.

Työelämään tutustumisen keskeisiä toteuttamismuotoja ovat työelämän ja yhteiskunnan

eri osa-alueiden edustajien vierailut oppitunneilla, työpaikkakäynnit,

erilaiset yhteistyöprojektit, eri alojen tiedotusmateriaalin käyttö opetuksessa sekä

työelämään tutustumisjaksot (TET) tai työpaikalla tapahtuva opiskelu. Eri oppiaineiden

ja aihekokonaisuuksien opetukseen tulee sisällyttää ainesta, joka liittää

opiskelun tuottamat tiedot ja taidot työelämän vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin.

Oppilaalla ja huoltajalla tulee olla mahdollisuus saada tietoa perusopetuksen

työtavoista, valinnanmahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle,

opinnoille ja tulevaisuudelle. On tärkeää, että huoltajalla on tarvittaessa

259

mahdollisuus keskustella koulun edustajien kanssa oppilaan opiskeluun ja valintoihin

liittyvistä kysymyksistä.

Ohjaus osana yleistä tukea Jokaisen opettajan tehtävänä on ohjata oppilasta koulunkäynnissä ja eri oppiaineiden

opiskelussa edellä esitettyjen tavoitteiden mukaisesti ja siten ehkäistä

ennalta opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Opettajan tehtävänä on

myös oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen.

Ohjaus liittyy kaikkiin opetustilanteisiin, oppiaineisiin ja oppilaalle annettavaan

arviointipalautteeseen. Monipuolista palautetta käytetään suunnitelmallisesti

oppilaiden kannustamiseen ja ohjaamiseen.

Ohjaus tehostetun tuen aikana Ohjauksen näkökulma otetaan huomioon arvioitaessa oppilaan tarvetta tehostettuun

tukeen. Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota,

arvioidaan oppilaan yleisen tuen aikana saaman ohjauksen riittävyys ja kohdentuminen

oppilaan tarpeita vastaavasti. Tehostetun tuen alkaessa tehtävään

oppimissuunnitelmaan kirjataan tarvittaessa myös oppilaan ohjaukseen liittyvät

tavoitteet ja toimenpiteet. Huomiota kiinnitetään oppilaan opiskelutavoissa ja

-taidoissa tai yhteistyötilanteissa mahdollisesti ilmeneviin tuen tarpeisiin sekä

taitoja vahvistaviin ja opiskelumotivaatiota lisääviin toimintatapoihin ja opiskelun

sisältöihin. Ohjauksella vahvistetaan tukea tarvitsevan oppilaan itseluottamusta

ja ymmärrystä opiskelun merkityksestä omalle tulevaisuudelle.

Ohjaus erityisen tuen aikana Ennen erityisen tuen päätöstä, osana pedagogista selvitystä, arvioidaan tehostetun

tuen aikana annetun ohjauksen riittävyys ja vaikutus sekä oppilaan tarpeet

yksilölliseen ja ryhmässä tapahtuvaan ohjaukseen jatkossa. Erityisen tuen

päätöksen jälkeen oppilaalle laadittavaan HOJKSiin kirjataan myös ohjaukseen

liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet. Ohjauksen avulla jatketaan oppilaan opiskelu-

ja yhteistyötaitojen sekä itseluottamuksen, opiskelumotivaation ja työelämätuntemuksen

vahvistamista. Päättövaiheen ohjauksessa on tärkeä tuoda esille

oppilaalle soveltuvia jatko-opintomahdollisuuksia ja selvittää oppilaan tarvitseman

tuen jatkuminen. Ohjauksellista tukea suunniteltaessa tehdään tiivistä yhteistyötä

oppilaan ja huoltajan kanssa sekä hyödynnetään myös oppilashuollon

palveluista vastaavan henkilöstön ja oppilasta mahdollisesti avustavan muun

henkilöstön asiantuntemusta.

Ylöjärven kaupungissa on laadittu Perusopetuksen ohjaussuunnitelma (Liite).

(http://valo.ylojarvi.fi:8080/ops/perusopetus

_________________________________________________________________


260

5.2.3 Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden

järjestäminen

Vammaisella ja muulla tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta

opetukseen osallistumisen edellyttämät perusopetuslain mukaiset tulkitsemis-ja

avustajapalvelut⁵⁸. Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden tarkoituksena on taata

oppilaalle oppimisen ja koulunkäynnin perusedellytykset ja mahdollisimman

esteetön oppimisympäristö.

Oppilas voi tarvita tulkitsemista esimerkiksi kuulovamman tai kielellisen erityisvaikeuden

takia. Hän voi tarvita myös puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiokeinoja,

kuten erilaisia symbolijärjestelmiä puutteellisten kommunikaatiotaitojensa

vuoksi. Kielellisen vuorovaikutuksen mahdollisuus ja tukeminen

kaikkina koulupäivinä edistää oppilaan kehitystä, sosiaalista kasvua ja osalli-

suutta kouluyhteisössä. Tavoitteena on, että sekä toiset oppilaat että oppilaan

kanssa toimivat aikuiset tuntevat oppilaan tavan kommunikoida. Oppilaan omien

kommunikaatiotaitojen kehittäminen mahdollistaa tasavertaisen vuorovaikutuksen

muiden kanssa. Kieli on oppimisen keskeinen väline ja kielen kehittyminen

vaikuttaa ajattelun ja tunteiden kehitykseen sekä oppilaan identiteetin

muotoutumiseen.

Oppilaan kanssa työskentelevät suunnittelevat yhdessä kommunikoinnin tuen

eri oppimistilanteissa hyödyntäen tarvittaessa eri asiantuntijoita. Lisäksi suunnitellaan

muutkin tukitoimet, kuten oppilaan sijoittuminen luokkatilassa, yksilölliset

oppi- ja opetusmateriaalit ja oppilaan mahdollisesti tarvitsemat apuvälineet.

Tulkitsemisessa avustava henkilö voi tukea oppimistilanteissa yhtä tai

useampaa oppilasta samanaikaisesti. Myös opettaja voi tukea oppilaita kommunikoinnissa

viittomien tai muiden symbolien avulla.

Avustajan antaman tuen tulee edistää oppilaan itsenäistä selviytymistä ja omatoimisuutta

sekä myönteisen itsetunnon kehittymistä. Avustajapalvelun tavoitteena

on tukea yksittäistä oppilasta siten, että hän kykenee ottamaan yhä

enemmän itse vastuuta oppimisestaan ja koulunkäynnistään.

Avustajan antama tuki voidaan suunnata yksittäiselle oppilaalle tai koko opetusryhmälle.

Oppilaskohtainen tuki voi olla osa- tai kokoaikaista. Opettajan

tehtävänä on suunnitella, opettaa sekä arvioida oppilaan ja koko ryhmän oppimista

ja työskentelyä. Avustaja tukee oppilasta oppimiseen ja koulunkäyntiin

sekä oppimista tukevaan kuntoutukseen liittyvien tehtävien suorittamisessa

opettajan tai terapeuttien ohjeiden mukaisesti ja osallistuu tarvittaessa tuen

suunnitteluun. Hän ohjaa oppilasta koulun päivittäisissä tilanteissa.

Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestämisestä päättää opetuksen järjestäjä.

Oppilaan tulkitsemis- ja avustajapalveluiden tarve, määrä ja laatu arvioidaan

oppilaan opettajien ja oppilashuollon henkilöstön yhteistyönä hyödyntäen oppilaan

huoltajan antamia tietoja ja mahdollisten koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden

lausuntoja.

261

Tulkitseminen ja avustaminen osana yleistä tukea Oppilas saattaa tarvita tulkitsemis- tai avustajapalveluita ilman, että hänellä on

tarvetta muuhun tukeen. Etenkin avustajapalvelun tarve saattaa olla myös lyhytaikainen.

Oikea-aikainen ja riittävä tulkitsemisapu ja mahdollisuus puhetta tukeviin ja korvaaviin

kommunikaatiokeinoihin tukee oppilaan oppimista ja ehkäisee oppimis-

vaikeuksien syntymistä ja vaikeutumista. Avustajan antama tuki parantaa yksittäisen

oppilaan tai opetusryhmän oppimisen ja koulunkäynnin edellytyksiä. Sen

avulla voidaan joskus ehkäistä kokonaan tehostetun tai erityisen tuen tarve.

Tulkitseminen ja avustaminen tehostetun tuen aikana Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan

oppilaan tulkitsemis- ja avustajapalvelujen tarve. Jos oppilas on saanut tulkitsemis-

ja avustajapalveluja yleisen tuen aikana, arvioidaan niiden riittävyys

ja vaikutus. Tehostetun tuen alkaessa laadittavaan oppimissuunnitelmaan kirjataan

oppilaan tarvitsemat tulkitsemis- ja avustajapalvelut, niiden tavoitteet,

järjestäminen ja seuranta. Tulkitsemis- ja avustamispalveluiden tarve saattaa lisääntyä

tai tuen muodot tarvitsevat uudelleen arviointia tehostetun tuen aikana.

Tarvittavat muutokset kirjataan oppimissuunnitelmaan.

Tulkitseminen ja avustaminen erityisen tuen aikana Oppilaan tehostetun tuen aikana saamien tulkitsemis- ja avustajapalveluiden riittävyys

ja vaikutus sekä tulkitsemis- ja avustajapalvelujen tarve jatkossa arvioidaan

pedagogisessa selvityksessä. Erityisen tuen päätöksessä päätetään oppilaan tulkitsemis-

ja avustajapalveluista.⁵⁹ Oppilaalle laaditaan erityisen tuen päätöksen

jälkeen HOJKS, jossa kuvataan oppilaalle järjestettävät tukipalvelut sekä henkilöt,

jotka osallistuvat tukipalvelujen järjestämiseen, heidän vastuualueensa ja tukipalvelujen

toteutumisen seuranta. Tulkitsemisen ja avustamisen määrä ja laatu määritellään

yksilöllisesti yhdessä muiden tukitoimien kanssa. Erityisen tuen aikana

oppilas tarvitsee usein yksilöllisesti kohdennettuja tukipalveluja.

TULKITSEMIS- JA AVUSTAJAPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN YLÖJÄRVELLÄ

Ohjaaja- ja tulkitsemispalveluja voidaan käyttää osana sekä yleistä, tehostettua että erityistä

tukea. Ohjaajapalveluiden tarve voi vaihdella lyhytaikaisesta pitempiaikaiseen tarpeeseen.

Koulunkäynnin ohjaaja voi olla ryhmäkohtainen tai tarvittaessa henkilökohtainen. Tulkitsemis-

ja ohjaajapalveluiden tarve, määrä ja laatu arvioidaan opettajien ja oppilashuoltohenkilöstön

yhteistyönä, hyödyntäen huoltajien antamia tietoja ja koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden

lausuntoja. Rehtori voi koulukohtaisesti päättää ohjaajaresurssin suuntaamisesta ja järjestelyistä.

Henkilökohtaisesta ohjaajasta tekee päätöksen opetuspäällikkö/hallintopäällikkö.

Ohjaaja- ja tulkitsemispalveluiden tarpeet kartoitetaan esim. pedagogisessa arvioissa ja

pedagogisessa selvityksessä. Käytännön järjestelyt kirjataan tehostetun vaiheessa

oppimissuunnitelmaan ja erityisen tuen vaiheessa HOJKS-asiakirjaan. Erityisen tuen osalta

ohjaaja- ja tulkitsemispalvelut määritellään erityisen tuen päätöksessä. Oppilashuolto voi myös

osaltaan huomioida ohjaaja- ja tulkitsemistarpeita sekä ryhtyä toimenpiteisiin käytännön

järjestelyjä varten.

Opettajan tehtävä on suunnitella, opettaa sekä arvioida oppilaan ja koko ryhmän oppimista ja

työskentelyä. Ohjaaja tukee oppilasta oppimiseen ja koulunkäyntiin sekä koulunkäyntiä tukevaan

kuntoutukseen liittyvien tehtävien suorittamisessa opettajan tai terapeutin ohjeiden mukaisesti ja

262

osallistuu tarvittaessa tuen suunnitteluun. Ohjaajan ja opettajan kiinteä yhteistyö ja toimiminen

työparina on tärkeää oppilaan tarkoituksenmukaiseksi toiminnaksi.

Rehtorin tehtävä on organisoida opetusjärjestelyt siten, että ohjaajapalvelut saadaan

tarkoituksenmukaisesti käyttöön. Esimerkiksi lukujärjestyksen suunnittelussa on tärkeää

huomioida ohjaajien mahdollinen sijoittuminen opetusryhmiin.

Koulutuksen järjestäjän tehtävä on varata riittävä resurssi ohjaaja- ja tulkitsemispalveluihin.

________________________________________________________________


59 Perusopetuslaki 17 § 2 ja 3 mom. (642/2010)

5.2.4 Perusopetusta tukeva muu toiminta Perusopetuksen yhteydessä voidaan oppilaille järjestää kirjastotoimintaa, kerhotoimintaa

ja muuta opetukseen läheisesti liittyvää toimintaa⁶⁰. Opetuksen

järjestäjä päättää toiminnan järjestämisestä ja laajuudesta. Edellä mainittua toimintaa

voidaan tarvittaessa käyttää osana oppilaiden suunnitelmallista tukea.

Koulun kerhotoiminta

Koulun kerhotoiminta on työsuunnitelmassa⁶¹ määriteltyä tavoitteellista toimintaa,

joka tukee oppilaiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä.

Toiminnalla lisätään oppilaiden osallisuutta, edistetään eettistä kasvua ja tuetaan

yhteisöllisyyttä. Monipuolinen koulun kerhotoiminta antaa oppilaille mahdollisuuden

onnistumisen ja osaamisen kokemuksiin. Kerhotoiminnan avulla vahvistetaan

kasvatukseen liittyvää kodin ja koulun kumppanuutta ja yhteistyötä.

Kerhotoiminta tukee erilaisten harrastusten viriämistä. Sen tavoitteena on luovan

toiminnan ja ajattelun taitojen kehittäminen, omaehtoisuuteen kannustaminen

sekä terveellisten elämäntapojen ja liikunnan lisääminen. Kerhotoiminnan tulee

tarjota monipuolista, oppilasta arvostavaa toimintaa ja tilaisuuksia myönteiseen,

kehitystä rikastavaan vuorovaikutukseen aikuisten ja toisten oppilaiden kanssa.

Oppilas voi saada kerhotoiminnasta vahvistusta oppimismotivaatiolleen ja tukea

kaikinpuoliseen hyvinvointiinsa. Kerhotyöskentely antaa mahdollisuuden

soveltaa ja syventää oppitunneilla opittua. Kerhotoimintaan osallistuminen voidaan

myös suunnitella osaksi tehostettua tai erityistä tukea. Kerhotoiminnan

vapaaehtoisuus tulee säilyttää.

Kerhotoiminta antaa opettajalle mahdollisuuden oppilaidensa eri puolten parempaan

tuntemiseen, mikä osaltaan edistää opettajan valmiutta ottaa opetuksessaan

huomioon oppilaiden vahvuudet ja tarpeet.

Koulun kerhotoimintaa voidaan järjestää myös aamu- ja iltapäivätoimintaa täydentävänä

toimintana. Aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään valtakunnallisten

aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteiden pohjalta laaditun paikallisen suunnitelman

mukaisesti.

263

PERUSOPETUSTA TUKEVA MUU TOIMINTA YLÖJÄRVELLÄ

Kerhotoiminta:

Kerhotoiminta tukee koulun kasvatustavoitteita. Se on monipuolista lapsen ja nuoren kasvua

tukevaa vapaa-ajan toimintaa, joka yleensä tapahtuu heti koulupäivän jälkeen. Osallistuminen

kerhotoimintaan kehittää lapsen sosiaalisia taitoja ja vähentää hänen yksinoloaikaansa

iltapäivisin. Kerhotoiminta esitellään vuosittain koulukohtaisessa lukuvuosisuunnitelmassa.

Oppilaskunta:

Toiminnalla pyritään vahvistamaan oppilaiden osallisuutta osana koulua ja ympäröivää

yhteiskuntaa. Oppilaskuntatoiminnan avulla oppilailla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa

koulun toimintaan, saada kokemusta vastuunkantamisesta sekä harjoitella päätöksentekotaitoja.

Koulun oppilaskuntaan kuuluvat kaikki koulun oppilaat. Oppilaista valitaan oppilaskunnan

edustajisto ja/tai hallitus, joka toimii valitun ohjaavan opettajan kanssa aktiivisesti.

Oppilaskuntatoiminta on kiinteä osa koulun toimintaa, jota toteutetaan koulupäivän aikana.

Iltapäivätoiminta:

Koululaisten iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma laaditaan vuosittain perusopetuksen aamu-

ja iltapäivätoiminnan perusteiden mukaan. (Liitteisiin merkitään: Koululaisten iltapäivätoiminta

Ylöjärvellä 2011 ja Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet 2011)

_____________________________________________________________

60 Perusopetuslaki 47 §

61 Perusopetusasetus 9 §

5.3 Joustavan perusopetuksen toiminta Perusopetuslain mukaan kunta voi järjestää päättämässään laajuudessa perusopetuksen

7-9 vuosiluokkien yhteydessä annettavaa joustavan perusopetuksen

toimintaa⁶².

Joustavan perusopetuksen toiminnan tavoitteena on vähentää perusopetuksen

keskeyttämistä ja ehkäistä syrjäytymistä. Joustavan perusopetuksen toiminnalla

tarkoitetaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan järjestettävää

opetusta ja oppimisen ja kasvun tukea. Opetus järjestetään pienryhmämuotoisesti

koulussa, työpaikoilla ja muissa oppimisympäristöissä moniammatillista

yhteistyötä sekä tuki- ja neuvontapalveluita käyttäen.⁶³

Joustavan perusopetuksen toiminta on tarkoitettu niille 7-9 -luokkien oppilaille,

joilla on alisuoriutumista ja koulumotivaation puutetta sekä oppilaille, joita

näyttäisi uhkaavan syrjäytyminen jatkokoulutuksesta ja työelämästä. Poikkeuksellisesti

toimintaan voidaan ottaa myös erityistä tukea saava oppilas, mikäli

oppilas kykenee noudattamaan joustavan perusopetuksen toiminnassa käytettävää

opetussuunnitelmaa ja järjestelyä voidaan kokonaisuutena pitää oppilaan

edun mukaisena.⁶⁴

Oppilas valitaan toimintaan oppilaan tai hänen huoltajiensa tekemän hakemuksen

perusteella. Opetuksen järjestäjä päättää oppilasvalinnan perusteista

ja valintamenettelystä. Otettaessa oppilaita toimintaan heihin on sovellettava

yhdenvertaisia valintaperusteita.⁶⁵

264

Joustavan perusopetuksen toiminnan, josta käytetään jäljempänä ilmaisua joustava

perusopetus, tavoitteena on vahvistaa kokonaisvaltaisesti oppilaan opiskelumotivaatiota

ja elämänhallintaa. Perusopetuksen oppimäärän suorittamisen

lisäksi tavoitteena on tukea oppilasta toisen asteen koulutukseen siirtymisessä

sekä antaa valmiudet selviytyä opiskelussa. Erityistä huomiota kiinnitetään työmuotoihin,

joilla vahvistetaan huoltajien ja kaikkien joustavassa perusopetuksessa

työskentelevien yhteistä kasvatustyötä.

Toiminta toteutetaan perusopetusta koskevien yleisten säädösten ja perusopetuksen

opetussuunnitelman perusteiden tavoitteiden ja sisältöjen mukaisesti.

Koulun toimintakulttuuria, toimintatapoja ja opetusmenetelmiä kehitetään vastaamaan

joustavaan perusopetukseen valittujen oppilaiden yksilöllisiä tarpeita.

Erityisesti huomiota tulee kiinnittää oppilaan hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaan

yhteistyöhön, oppilashuoltoon ja ohjaukseen. Opetus järjestetään koulussa

lähiopetuksena ja osaksi työpaikoilla sekä muissa oppimisympäristöissä

ohjattuna opiskeluna. Oppilasta varten asetetut tavoitteet, oppimisympäristöt

sekä tukitoimet suunnitellaan ja toteutetaan siten, että ne vastaavat perusopetuksen

tavoitteita. Joustavassa perusopetuksessa painotetaan toiminnallisia ja

työpainotteisia opiskelumenetelmiä.

Toiminnassa korostuvat moniammatillinen sekä eri hallintokuntien ja organisaatioiden

välinen yhteistyö, johon voivat osallistua mm. ammatilliset oppilaitokset

ja lukiot, vapaan sivistystyön oppilaitokset sekä nuorten työpajat. Toiminnan

suunnittelua ja organisointia varten voidaan muodostaa ohjausryhmä.

Oppilasvalinnasta tehdään hallintopäätös. Päätös valmistellaan moniammatillisesti

oppilashuoltotyössä. Joustavan perusopetuksen oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma

tai tarkistetaan hänelle jo aiemmin laadittua oppimissuunnitelmaa.

Suunnitelmassa kuvataan oppilaan joustavan perusopetuksen järjestäminen

koulussa ja muissa oppimisympäristöissä, moniammatillinen yhteistyö, tarvittavat

tuki- ja neuvontapalvelut sekä toiminnan seuranta. Joustavan perusopetuksen

oppilas voi saada tarvitsemaansa yleistä tai tehostettua tukea. Mikäli oppilaalle on

tehty päätös erityisen tuen antamisesta, joustavan perusopetuksen toteuttaminen

kuvataan vastaavalla tavalla henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa

suunnitelmassa. Jos joustavan perusopetuksen toiminta päättyy yksittäisen oppilaan

kohdalla ennen perusopetuksen päättymistä, tehdään siitä hallintopäätös.

Joustava perusopetus toteutetaan pienryhmämuotoisesti, mikä edellyttää yleensä

oman opetusryhmän muodostamista. Opetusta voidaan antaa myös osittain

tai kokonaan muun ryhmän yhteydessä.

Muissa oppimisympäristöissä, kuten työpaikoilla, tapahtuva oppiminen on oleellinen

osa joustavaa perusopetusta. Se suunnitellaan vastaamaan opetussuunnitelman

tavoitteita ja sisältöjä. Opiskelun tulee sisältää riittävästi opettajan antamaa

vuorovaikutteista opetusta myös muissa oppimisympäristöissä toteutettavien

opetusjaksojen aikana. Oppilaalle annetaan näille jaksoille opetussuunnitelman

tavoitteiden mukaisia oppimistehtäviä. Suoriutuminen ja oppimistehtävät arvioidaan

osana oppilaan arviointia. Koulun tulee sopia kirjallisesti opettajien ja

työpaikalla tai muualla koulun ulkopuolella opiskelua ohjaavien henkilöiden

työnjaosta ja vastuista. Muissa oppimisympäristöissä toteutettavat opetusjaksot

suunnitellaan yhteisymmärryksessä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa. Oppilaalla

on oikeus saada tarvitsemaansa ohjausta sekä oppimisen ja koulunkäynnin

265

tukea myös näiden jaksojen aikana. Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että kaikissa

oppimisympäristöissä on huolehdittu työturvallisuudesta ja varauduttu mahdollisten

tapaturmien varalta. Opetuksen järjestäjän tulee perehdyttää joustavan perusopetuksen

tehtävissä toimivat henkilöt, koulun ulkopuoliset toimijat mukaan

lukien, tietosuojaan ja salassapitoon liittyviin säädöksiin.

Opetuksen järjestäminen moniammatillisesti edellyttää, että opettajan lisäksi

toimintaan osallistuu nuorten sosiaalisen kasvun tukemiseen, perheiden kanssa

tehtävään yhteistyöhön sekä muuhun tuki- ja neuvontatyöhön perehtynyt,

opetuksen järjestäjän nimeämä henkilö tai henkilöitä.

Tällä hetkellä Ylöjärven kaupunki ei järjestä joustavaa perusopetusta. Paikalliseen

opetussuunnitelmaan laaditaan joustavan perusopetuksen osuus käynnistettäessä

sen toiminta.

__________________________________________________________________

62 Perusopetuslaki 5 § (1707/2009)

63 Perusopetusasetus 9 a § (1768/2009)

64 Perusopetusasetus 9 b § 1 mom. (1768/2009)

65 Perusopetusasetus 9 b § 2 mom. (1768/2009)

5.4 Oppilashuolto ja turvallisuuden

edistäminen

5.4.1 Oppilashuolto

Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja

fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä

sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen

järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä

oppilashuollon palvelut, jotka ovat kansanterveyslaissa tarkoitettu kouluterveydenhuolto

sekä lastensuojelulaissa tarkoitettu koulunkäynnin tukeminen.⁶⁶

Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville sekä oppilashuoltopalveluista

vastaaville viranomaisille. Sitä toteutetaan yhteistyössä oppilaan

ja huoltajan kanssa.⁶⁷ Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä

tukea. Oppilashuollolla edistetään lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista

ja tervettä kasvua ja kehitystä.

Oppilashuollon tehtävänä on osana kouluyhteisön toimintakulttuuria kehittää

hyvinvointia tukevaa oppimisympäristöä ja vahvistaa koulun yhteisöllistä toimintatapaa.

Yhteisöllisyyttä tuetaan edistämällä oppilaan ja huoltajan osallisuutta

kouluyhteisön hyvinvoinnin kehittämisessä. Oppilashuollolla edistetään

myönteistä vuorovaikutusta ja keskinäisen huolenpidon ilmapiiriä sekä puututaan

tarvittaessa ongelmiin. Tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis-ja

kasvuympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää

kouluyhteisön hyvinvointia.

266

Oppilashuollossa kehitetään, seurataan ja arvioidaan koko kouluyhteisön, yksittäisten

luokkien ja ryhmien hyvinvointia sekä huolehditaan siitä, että oppilaan

yksilölliset kasvuun ja kehitykseen sekä terveyteen liittyvät tarpeet otetaan

huomioon koulun arjessa⁶⁸.

Oppilashuollossa pyritään kasvun ja oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien

sekä muiden ongelmien ehkäisemiseen, tunnistamiseen, lieventämiseen

ja poistamiseen mahdollisimman varhain. Erityistä huomiota tulee kiinnittää

oppilaan mielenterveyden turvaamiseen. Ehkäisevä lastensuojelu ja terveyden

edistämiseen kuuluvat vuosittaiset terveystarkastukset ja tarpeenmukainen terveysneuvonta

vahvistavat ongelmien ennaltaehkäisyä, niiden varhaista tunnistamista

ja tuen järjestämistä. Kouluterveydenhuollon laajojen terveystarkastusten

suunnittelussa ja toteuttamisessa tarvitaan oppilashuollon moniammatillista

yhteistyötä.⁶⁹ Oppilashuollon tehtävänä on seurata jokaisen oppilaan kokonaisvaltaista

hyvinvointia ja tarvittaessa tukea oppilasta ja puuttua hyvinvoinnissa

tapahtuviin muutoksiin yhteistyössä huoltajan kanssa.

Oppilashuollon yhteistyössä sovitaan menettelytavoista ehkäisevän lastensuojelutyön

ja kouluterveydenhuoltoon kuuluvan erityisen tuen toteuttamisessa.

Yhteistyössä ja toimintaohjeissa tulee ottaa huomioon oppilaan kasvun ja kehityksen

mahdollinen vaarantuminen kasvuympäristössä olevien riskitekijöiden

johdosta sekä lastensuojelulain mukainen ilmoitusvelvollisuus lastensuojelutarpeen

selvittämiseksi.⁷⁰

Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, kunnioittava suhtautuminen

oppilaaseen ja huoltajaan sekä heidän osallisuutensa tukeminen. Työssä tulee

turvata se, että oppilaan ja huoltajan näkemyksiä kuunnellaan. Koulun oppilashuoltotyöstä

ja sen menettelytavoista tulee antaa tietoa oppilaalle ja huoltajalle.

Huoltajalle tulee antaa tietoa siitä, miten oppilasta koskevan oppilashuollollisen

asian vireillepano ja valmistelu tapahtuu.⁷¹

Oppilashuoltoa koordinoidaan ja kehitetään oppilashuollon moniammatillisessa

yhteistyössä, esimerkiksi oppilashuoltoryhmässä. Yhteistyössä kunnan

sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten

kanssa⁷² sovitaan yhteistyön yleisistä periaatteista ja rakenteista,

käytännön toiminnan järjestämisestä, keskinäisestä työnjaosta ja vastuista. Yhteistyön

järjestämisessä otetaan huomioon myös muiden viranomaisten kuten

poliisin ja pelastustoimen tai muiden yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävä

yhteistyö terveyteen ja turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä.

Oppilashuoltotyötä suunniteltaessa sovitaan erikseen sekä yhteisölliseen terveyden

ja hyvinvoinnin edistämiseen että yksittäisen oppilaan tukemiseen ja

hänen asioidensa käsittelyyn liittyvät periaatteet ja toimintatavat. Kouluyhteisön

yleistä terveyttä ja hyvinvointia edistävää toimintaa voidaan kehittää moniammatillisessa

yhteistyössä. Tällöin oppilashuollon yhteistyöhön voi osallistua eri

toimijoita salassapidon estämättä toisin kuin yksittäistä oppilasta koskevassa

asiassa⁷³, jonka käsittely kuvataan luvussa 5.4.3.

Kouluruokailu Opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti

järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria⁷⁴. Ruokailuhetki

267

on oppilaalle tärkeä. Kouluruokailulla tuetaan oppilaiden tervettä kasvua ja

kehitystä. Kouluruokailun ja koulupäivän aikana mahdollisesti tarjottavien välipalojen

järjestämisessä otetaan huomioon kouluruokailun terveydellinen ja sosiaalinen

merkitys, ravitsemus- ja tapakasvatuksen tavoitteet sekä ruokailutauon

virkistystehtävä. Oppilaille annetaan mahdollisuus osallistua kouluruokailun

suunnitteluun ja toteuttamiseen, mikä tukee osallisuutta ja yhteisöllisyyttä.

Kouluruokailun järjestämisessä tarvitaan yhteistyötä koulun ja ruokailusta vastaavan

henkilöstön kesken. Yhteistyössä oppilaan, huoltajan ja kouluterveydenhuollon

henkilöstön kanssa sovitaan tukitoimista ja seurannasta oppilaan

yksilöllisissä ravitsemukseen sekä terveyden tai sairauden hoitoon liittyvissä

tarpeissa.⁷⁵

_____________________________________________________________________________

66 Perusopetuslaki 31 a § 1 mom. (477/2003) ja 2 mom. (642/2010) ja

Kansanterveyslaki 14 § 1 mom. kohta 5 (626/2007), Lastensuojelulaki 9 §

67 Perusopetuslaki 31 a § 1 mom. (477/2003) ja 2 mom. (642/2010) ja

Kansanterveyslaki 14 § 1 mom. kohta 5 (626/2007), Lastensuojelulaki 9 §

68 Perusopetuslaki 3 § 2 mom. (477/2003), Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa säätelevä

valtioneuvoston asetus 12, 13 ja 15 §, Lastensuojelulaki 9 §

69 Perusopetuslaki 16 ja 16 a, 17 ja 17 a § (642 /2010), Lastensuojelulaki 3, 8, 9 ja

12 §, Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa säätelevä valtioneuvoston asetus 4 ja 13 §

70 Lastensuojelulaki 25 § 1

71 Perusopetuslaki 31 a § 3 ja 4 mom. (642/2010)




75 Perusopetuslaki 3 § 2 mom. ja 31 a §

5.4.2 Turvallisuuden edistäminen Oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön⁷⁶. Siihen kuuluu fyysinen,

psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on

oppilaiden ja koulun henkilökunnan turvallisuuden takaaminen kaikissa tilanteissa.

Oppimisympäristön turvallisuuden edistäminen on osa kouluyhteisön toimintakulttuuria.

Se tulee ottaa huomioon koulun kaikessa toiminnassa.

Oppilashuollon tavoitteena on tukea toimintakyvyn säilymistä myös fyysistä ja

psyykkistä turvallisuutta vaarantavissa tilanteissa. Erilaisissa ongelma-, onnettomuus-

ja kriisitilanteissa sekä niiden edellyttämässä jälkihoidossa huolehditaan

oppilaan ja koko yhteisön tarvitsemasta psykososiaalisesta tuesta.

Opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä

varten koulussa tulee olla järjestyssäännöt tai koulussa sovellettavat järjestysmääräykset,

joilla edistetään koulun sisäistä järjestystä⁷⁷. Opetussuunnitelman

yhteydessä on myös laadittava suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta,

kiusaamiselta ja häirinnältä. Suunnitelma tulee toimeenpanna ja sen noudattamista

ja toteutumista tulee valvoa.⁷⁸

Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy sekä siihen puuttuminen kuuluu

268

kaikille kouluyhteisössä työskenteleville⁷⁹. Väkivalta, kiusaaminen tai häirintä

voi olla suoraa tai epäsuoraa sanallista tai fyysistä voimankäyttöä tai sosiaalista

manipulointia, joka loukkaa ihmisen fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista

koskemattomuutta. Tekijänä voi olla oppilas, koulussa työskentelevä aikuinen

tai kouluyhteisön ulkopuolinen henkilö.

Kiusaamisella tarkoitetaan systemaattista, tahallista ja toistuvaa samaan henkilöön

tai ryhmään kohdistuvaa sanallista tai fyysistä kielteistä toimintaa. Kiusaamiselle

on ominaista kiusaajan ja kiusatun välinen voimasuhteiden epätasapaino.

Tavallista on myös se, että kiusaaminen tapahtuu ryhmässä. Häirintä voi

näyttäytyä epäasiallisena kohteluna ja puheena, joka voi sisältää sukupuoleen

liittyviä vihjailevia ilmeitä, eleitä tai kaksimielistä puhetta tai ei-toivottuna fyysisenä

kosketuksena. Kiusaamisen ja häirinnän lisäksi kouluyhteisössä voi esiintyä

myös muuta ei-toivottua tai aggressiivista ja väkivaltaista käyttäytymistä.

Väkivallalla tarkoitetaan tarkoituksellista itseen, toiseen henkilöön, ryhmään tai

yhteisöön kohdistettua fyysisen voiman tai vallan käyttöä, uhkailua tai toteutettua.

Sen seurauksena voi olla vamma, psyykkinen haitta tai kehitykseen liittyvä

vaikeus. Kaikkiin näihin tilanteisiin on puututtava.

Oppilaille, heidän huoltajilleen ja koulun henkilöstölle tulee antaa myös tietoa

väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän erilaisista ilmenemistavoista, ennaltaehkäisystä

ja kouluyhteisön toimintatavoista näissä tilanteissa sekä koulussa sovellettavista

järjestysmääräyksistä.

Fyysistä turvallisuutta edistetään huolehtimalla koulurakennukseen, opetustiloihin,

opetusvälineisiin, opetuksen järjestämiseen, opetustilanteisiin ja välitunteihin

sekä kouluyhteisön ulkopuolella tapahtuvaan opetukseen liittyvistä turvallisuustekijöistä.

Opetuksen järjestäjän tulee huolehtia siitä, että työelämään

tutustumispaikka on turvallinen ja että oppilaan oppimisympäristö on työelämään

tutustumisen aikana oppilaalle turvallinen.⁸⁰ Kouluyhteisön turvallisuuden

edistämiseen kuuluvat myös koulukuljetuksiin, tapaturmien ennaltaehkäisyyn

ja tietoturvallisuuteen liittyvät tekijät.

Koulukuljetuksen odotusaikojen valvonnasta ja ohjatusta toiminnasta sekä matkojen

aikaisesta turvallisuudesta huolehditaan sopimalla yhteisistä menettelytavoista⁸¹.

Niistä sekä kuljetusjärjestelyistä annetaan tietoa oppilaalle ja huoltajalle.

Tapaturmien ehkäisyyn liittyvässä ohjeistuksessa otetaan huomioon tapaturmien

torjunnan kansalliset linjaukset ja ohjeistukset sekä toiminnan edellyttämä

yhteistyö. Oppilashuollon yhteistyössä sovitaan tapaturmien ennaltaehkäisyyn,

ensiapuun, hoitoon ohjaukseen ja tapaturmien seurantaan liittyvistä menettelytavoista.

Niistä annetaan tietoa oppilaalle ja huoltajalle.

Turvallisuuden edistämisessä ja turvallisuutta vaarantavien tilanteiden ennaltaehkäisyssä

noudatetaan turvallisuutta ohjaavaa lainsäädäntöä, eri oppiaineiden opetukseen

laadittuja turvallisuusohjeita sekä muita paikallisia turvallisuutta koskevia

linjauksia. Paikallisessa opetussuunnitelmassa näitä ohjeita sovitetaan yhteen.

Kouluyhteisön turvallisuutta ohjaavat myös työturvallisuuslaki ja sen mukainen

työsuojelun toimintaohjelma⁸². Muita turvallisuutta ohjaavia säädöksiä ovat

pelastuslain- ja asetuksen edellyttämä ajan tasalla oleva pelastussuunnitelma⁸³.

Pelastussuunnitelmasta on tiedotettava tarvittavalla tavalla koulun koko henkilökunnalle.

269

Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että kaikilla kouluilla on turvallisuutta koskevat

toimintaohjeet. Kouluyhteisön terveellisyyttä, turvallisuutta ja toimintaohjeiden

toteutumista seurataan ja arvioidaan suunnitelmallisesti yhteistyössä kouluterveydenhuollon

ja muiden tarvittavien viranomaisten kanssa⁸⁴. Paikallinen

yhteistyö opetustoimen eri toimijoiden ja muiden viranomaisten kanssa tukee

tarkoituksenmukaista toimintaa turvallisuutta vaarantavissa tilanteissa ja niiden

ennaltaehkäisyssä⁸⁵.

__________________________________________________________________________


77 Perusopetuslaki 29 § 3 ja 4 mom.

78 Perusopetuslaki 29 § 2, 3 ja 4 mom.

79 Perusopetuslaki 29 §, Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa säätelevä valtioneuvoston

asetus 12 §,

80 Perusopetuslaki 29 § 1 mom., Työturvallisuuslaki (738/2002) 9 § ja 10 § ja

Terveydensuojelulaki (763/1994) 26 ja 27 §

81 Perusopetuslaki 32 § 1 mom. (1139/2003), 34 § 1 mom. (1288/1999), Koulu- ja

opiskeluterveydenhuoltoa

säätelevä valtioneuvoston asetus 12 §

82 Työturvallisuuslaki 8, 9 ja 10 §

83 Pelastuslaki (468/2003) 9 § 3 mom., Pelastusasetus (787/2003) 9 ja 10 §

84 Perusopetuslaki 29 § 2 mom. (477/2003), Koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoa säätelevä

valtioneuvoston asetus 12 §, Työturvallisuuslaki 9 ja 10 §

85 Perusopetuslaki 29 ja 32 §, Pelastuslaki 9 § 3 mom., Pelastusasetus 9 § 1 mom. 4 kohta ja 3

mom., ja 10 §, Poliisilaki (493/1995) 1 § 1 ja 2 mom. (21/2001), Työturvallisuuslaki 8 §

5.4.3 Henkilötietojen käsittely, salassapito ja

tietojen luovuttaminen

Henkilötietojen käsittelyssä lähtökohtana on luottamuksellisuus ja yhteistyö

oppilaan ja huoltajan kanssa.

Kun oppilashuoltotyössä käsitellään yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa, asian

käsittelyyn voivat osallistua ne oppilaan opetukseen ja oppilashuollon järjestämiseen

osallistuvat, joiden tehtäviin oppilaan asian käsittely välittömästi

kuuluu⁸⁶. Tällaisia henkilöitä voivat olla rehtori tai koulun johtaja, luokanvalvoja

tai oppilaan opettaja, kouluterveydenhoitaja, erityisopettaja, oppilaan

kanssa työskentelevä koulunkäyntiavustaja, koulupsykologi, koulukuraattori

ja yläluokilla myös opinto-ohjaaja ja tarvittaessa koululääkäri ja lastensuoje-

lun sosiaalityöntekijä⁸⁷. Ratkaisu asian käsittelyyn osallistuvista tehdään kunkin

käsiteltävän asian ja aiheen perusteella erikseen. Oppilaan huoltajan tai

muun laillisen edustajan kirjallisella suostumuksella tai niin kuin laissa erikseen

säädetään oppilaan asian käsittelyyn voi osallistua myös muita tarvittavia

tahoja⁸⁸.

Käsiteltäessä yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa oppilashuoltotyössä kirjataan

270

asian vireillepanija, aihe, päätetyt jatkotoimenpiteet ja niiden perustelut, asian

käsittelyyn osallistuneet sekä se, mitä tietoja ja kenelle oppilaasta on annettu.

Henkilötietojen käsittelystä vastaa rekisterinpitäjänä opetuksen järjestäjä.⁸⁹

Oppilashuoltotyössä käsitellään monia oppilasta ja hänen perhettään koskevia

tietoja, jotka ovat lainsäädännön mukaan salassa pidettäviä⁹⁰. Salassapidolla

tarkoitetaan asiakirjan pitämistä salassa ja kieltoa ilmaista tieto suullisesti eli

vaitiolovelvollisuutta sekä kieltoa käyttää salaista tietoa omaksi eduksi tai toisen

vahingoksi.

Salassa pidettäviä ovat mm. tiedot oppilaiden ja heidän perheenjäsentensä

henkilökohtaisista oloista, kuten elintavoista, vapaa-ajan harrastuksista, perhe - elämästä,

poliittisesta vakaumuksesta, yksityiselämän piirissä esitetyistä mielipiteistä

ja osallistumisesta yhdistystoimintaan, sekä tiedot taloudellisesta asemasta,

terveydentilasta ja vammaisuudesta.

Salassa pidettäviä ovat myös tiedot tehostetun ja erityisen tuen antamisesta,

opetuksesta vapauttamisesta sekä näihin liittyvät asiakirjat ja asiakirjoihin sisältyvät

tiedot. Salassa pidettäviä ovat myös oppilashuoltoa koskevat asiakirjat ja

niihin sisältyvät tiedot, tiedot oppilaalle suoritetusta psykologisesta testistä tai

soveltuvuuskokeesta sekä oppilaan koesuoritukset. Oppilaalle annettavat todistukset

ovat julkisia lukuun ottamatta todistuksiin poikkeuksellisesti sisältyvää

oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia, joka on salassa

pidettävä tieto.⁹¹

Salassapitovelvollisia ovat rehtori, opettajat, opetusharjoittelijat, koulunkäyntiavustajat,

kouluterveydenhuollon edustajat, koulukuraattorit, koulupsykologit

sekä opetuksen järjestämisestä vastaavien toimielinten jäsenet⁹². Myöskään

muut opetuksen järjestäjän palveluksessa olevat henkilöt eivät saa sivullisille

ilmaista tietoonsa saamia salassa pidettäviä tietoja eivätkä luovuttaa salassa pidettäviä

tietoja sisältäviä asiakirjoja.

Oppilashuoltotyöhön osallistuvilla on salassapitosäännösten estämättä oikeus

saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajalle ja perusopetuslain

mukaisesta opetuksesta ja toiminnasta vastaavalle viranomaiselle oppilaan

opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot⁹³.

Tiedon luovuttaja joutuu harkitsemaan esimerkiksi sitä, onko kysymys sellaisesta

tiedosta, joka on välttämätön oppilaan tai muiden oppilaiden turvallisuuden

varmistamiseksi. Luovutettava tieto voi koskea muun muassa sellaista

oppilaan sairautta, joka tulee ottaa opetustilanteissa huomioon. Vaikka tiedon

luovuttamiselle olisikin edellä todettu lain tarkoittama peruste, yhteistyön ja

luottamuksen rakentamiseksi ja turvaamiseksi on syytä pyrkiä aina ensisijaisesti

hankkimaan huoltajan suostumus salassa pidettävän tiedon luovuttamiseen.

Huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella voidaan opetuksen järjestämisen

kannalta välttämättömiä salassa pidettäviä tietoja pyytää myös muilta

tahoilta⁹⁴. Opetuksen järjestäjällä on salassapitosäännösten estämättä oikeus

saada maksutta oppilaan opetuksen järjestämiseksi välttämättömät tiedot sosiaali-

ja terveydenhuollon viranomaiselta, muulta sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon

palvelujen tuottajalta sekä terveydenhuollon ammattihenkilöltä⁹⁵.

271

Jos oppilas siirtyy toisen opetuksen järjestäjän perusopetuslain mukaisesti järjestämään

opetukseen tai aamu- tai iltapäivätoimintaan, aikaisemman opetuksen

järjestäjän on salassapitosäännösten estämättä viipymättä toimitettava oppilaan

opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot uudelle opetuksen

järjestäjälle. Uudella opetuksen järjestäjällä on myös pyynnöstä oikeus saada

vastaavat tiedot.⁹⁶ Salassa pidettäviä tietoja ei voida, ilman huoltajan suostu-

musta, antaa oppilaan siirtyessä muuhun kuin perusopetuslain mukaiseen opetukseen,

esimerkiksi lukioon tai ammatilliseen koulutukseen.

_____________________________________________________________


87 Eduskunnan sivistysvaliokunnan mietintö 4/2010 vp



90 Perusopetuslaki 40 § (642/2010), Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta

(621/1999) 24 § 1 mom. 30 kohta

91 Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 24 § 1 mom. 25, 29 ja 30 kohta.

92 Perusopetuslaki 40 § 1 mom.(642/2010)

93 Perusopetuslaki 40 § 2 mom.(642 /2010)




5.4.4 Oppilashuollon ja turvallisuuden

edistäminen paikallisessa

opetussuunnitelmassa Opetussuunnitelma tulee oppilashuollon sekä kodin ja koulun yhteistyön osalta

laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä hoitavien

viranomaisten kanssa⁹⁷. Opetussuunnitelman laatimisessa tehdään tarvittaessa

yhteistyötä myös muiden viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa.

Opetussuunnitelmaa laadittaessa otetaan huomioon kunnan muut lasten ja

nuorten hyvinvointia ja turvallisuutta koskevat linjaukset.

Paikallisessa opetussuunnitelmassa tulee kuvata oppilashuollon yhteistyön järjestäminen,

sen rakenne, tavoitteet ja toimintatavat. Oppilashuollon osuudessa

kuvataan yhteisöllinen ja yksilöllinen tuki ja yhteistyö. Tällöin otetaan huomioon

oppilaan ikä ja sekä tuen tarve tilanteissa, joissa oppilaan terve kasvu ja

kehitys voi vaarantua. Opetussuunnitelman tulee sisältää hyvinvointia ja turvallisuutta

edistävät, ongelmien ennaltaehkäisyä ja lapsen suojelua koskevat menettelytavat

sekä kuvaus kouluyhteisön toiminnasta äkillisissä kriiseissä, uhka ja

vaaratilanteissa. Opetussuunnitelman tulee sisältää suunnitelma oppilaiden

suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä⁹⁸.

Opetuksen järjestäjän tulee laatia opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelma

oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimeenpanna

suunnitelma ja valvoa sen noudattamista ja toteutumista⁹⁹.

272

Ylöjärvellä oppilashuoltotyö kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville aikuisille sekä

oppilashuoltopalveluista vastaaville viranomaisille. Jokainen työntekijä toteuttaa oppilashuoltoa

osana omaa perustyötään ja eri työntekijöillä on siinä erilaisia tehtäviä. Oppilashuollon

toteutuksessa on ensisijaista kodin ja koulun yhteistyö.

Jokaisessa Ylöjärven koulussa toimii oppilashuoltoryhmä. Oppilashuoltotyötä ohjaavat

luottamuksellisuus sekä tietojensaantia ja salassapitoa koskevat säädökset. Oppilashuoltoryhmän

puheenjohtajana toimii koulun rehtori tai hänen määräämänsä viranhaltija.

Oppilashuoltotyötä toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajiensa tai muun laillisen

edustajan kanssa. Silloin, kun oppilashuoltotyössä käsitellään yksittäistä oppilasta koskevaa

asiaa, asian käsittelyyn voivat osallistua vain ne oppilaan opetukseen ja oppilashuollon

järjestämiseen osallistuvat, joiden tehtäviin oppilaan asian käsittely välittömästi kuuluu.

Oppilaan huoltajan tai muun laillisen edustajan kirjallisella suostumuksella tai niin kuin laissa

erikseen säädetään oppilaan asian käsittelyyn voi osallistua myös muita tarvittavia tahoja. Eduskunnan sivistysvaliokunnan mietinnön (4/2010) mukaan henkilöitä, joiden tehtäviin

oppilas-

huolto välittömästi kuuluu voivat olla: ”rehtori tai koulun johtaja, luokanvalvoja tai oppilaan

opettaja, kouluterveydenhoitaja, erityisopettaja, oppilaan kanssa työskentelevä

koulunkäyntiavustaja, koulupsykologi ja koulukuraattori, yläluokilla opinto-ohjaaja sekä

tarvittaessa koululääkäri ja lastensuojelun sosiaalityöntekijä.”

Ratkaisu tehdään kunkin käsiteltävän asian ja aiheen perusteella erikseen.

Käsiteltäessä yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa oppilashuoltotyössä kirjataan asian

vireillepanija, aihe, päätetyt jatkotoimenpiteet ja niiden perustelut, asian käsittelyyn osallistuneet

sekä mitä tietoja ja kenelle oppilaasta on annettu. Henkilötietojen käsittelystä vastaa

rekisterinpitäjänä opetuksen järjestäjä.

Oppilashuoltoryhmä ja yksittäiset oppilashuollon ammattiryhmät tiedottavat toiminnastaan

säännöllisesti. Huoltajille tiedotetaan toiminnasta koteihin jaettavassa koulun

lukuvuositiedotteessa ja vanhempainilloissa. Koulun oppilashuoltoryhmän jäsenten nimet ja

yhteystiedot löytyvät koulun lukuvuositiedotteesta.

Mikäli oppilaalla tai huoltajalla herää huoli oppilaan tilanteesta, hän voi ottaa yhteyttä

oppilashuoltoryhmän jäseneen.

Oppilashuollon tavoitteena on tukea ja edistää lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista sekä

ehkäistä syrjäytymistä. Oppilashuoltotyö tukee ja kehittää oppilaan tasapainoista kasvua ja

kouluyhteisön turvallista arkea yhteistyössä muiden sidosryhmien kanssa. Siihen sisältyy sekä

yhteisöllistä että yksilöllistä tukea. Tavoitteena on myös välittämisen, huolenpidon ja myönteisen

vuorovaikutuksen toimintakulttuurin edistäminen kouluyhteisössä. Tavoitteena on auttaa

oppilasta riittävän aikaisin. Hyvä oppilashuoltotyön toteuttaminen edellyttää moniammatillista

yhteistyötä, jossa ovat mukana aiemmin mainitut oppilashuollon toteuttamiseen osallistuvat

ammatilliset ryhmät.

Ylöjärven kaupungin peruskouluissa terveyttä edistetään huolehtimalla

- ajanmukaisesta, omien edellytysten mukaisesta opetuksesta ja riittävästä tuesta,

- hyvinvointia ja osallisuutta edistävästä toimintakulttuurista ja ilmapiiristä,

- riittävästä ja monipuolisesta terveystiedon opetuksesta

- toimivasta oppilashuollosta ja riittävistä ja oikea-aikaisista oppilashuollon palveluista

273

- poissaolojen seurannasta

- monipuolisesta ja riittävästä kouluruokailusta

- turvallisista koulukuljetuksista ja koulumatkoista

- kerhotoiminnasta

- kiusaamisen, väkivallan ja häiriötilanteiden ennaltaehkäisystä sekä selvittämisestä ja

lopettamisesta tarvittaessa ojentamis- ja kurinpitotoimin

- tapaturmien ja onnettomuuksien ennaltaehkäisyllä ja ajanmukaisilla varautumis- ja

kriisisuunnitelmilla

- säännöllisellä fyysisten ja psyykkisten työolojen seurannalla sekä henkilöstön että oppilaiden

osalta

Yksityiskohtaisemmin oppilashuoltoa ja turvallisuuden edistämistä on kuvattu Ylöjärven

kaupungin oppilashuollon suunnitelmassa , joka päivitetään vuosittain tai tarvittaessa. (Liite 2.).

_____________________________________________________




274

Liitteet 1.)Ylöjärven kaupungin Perusopetuksen ohjaussuunnitelma

2.)Ylöjärven kaupungin Oppilashuollon suunnitelma

- oheismateriaali / koultk 25.1.2011 § 7

275

Ylöjärven kaupunki

PERUSOPETUKSEN

OHJAUSSUUNNITELMA

Sisällysluettelo

OPPILAANOHJAUS .................................................................................................................. 27676

Oppilaanohjaajan työn eettiset periaatteet ................................................................................... 276

OPPILAANOHJAUKSEN TAVOITTEET JA KESKEISET SISÄLLÖT .................................. 27777

Henkilökohtainen ohjaus ja pienryhmäohjaus ......................................................................... 27777 Työelämäyhteistyö ....................................................................................................................... 278

OHJAUS KOULUN NIVELVAIHEISSA ................................................................................... 27979

Esiopetuksesta peruskouluun ................................................................................................... 27979

Alakoulusta yläkouluun ............................................................................................................... 279

Peruskoulun jälkeen ..................................................................................................................... 279

LIITE 1. Esimerkki koulukohtaisesta työnjaosta: Viljakkalan koulun työnjakotaulukko ........... 28181

LIITE 2. Esimerkki koulukohtaisesta ohjaussuunnitelmasta: Lisäopetuksen opinto-

ohjaussuunnitelma ........................................................................................................................... 283

276

OPPILAANOHJAUS

Oppilaanohjauksen lähtökohtana on oppijalähtöisyys. Keskeistä on tunnistaa oppijan tarpeet, ennakoida niitä ja

tarjota ohjausta ja tukea lukuvuoden eri vaiheissa. Oppilaanohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja

kehitystä siten, että oppilas kykenee edistämään opiskeluvalmiuksiaan ja sosiaalista kypsymistään sekä kehittämään

elämänsuunnittelun kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Ohjauksen tuella oppilas tekee omiin kykyihinsä ja

kiinnostuksiinsa perustuvia opiskelua, koulutusta, arkielämää ja elämänuraa koskevia ratkaisuja. Tavoitteena on, että

oppilas pystyy vähitellen itsenäisesti tekemään valintoja ja arvioimaan valintojensa merkitystä urasuunnitteluun.

Oppilaanohjauksen tarkoituksena on edistää koulutyön tuloksellisuutta, lisätä hyvinvointia koulussa sekä ehkäistä

syrjäytymistä. Sen avulla edistetään myös koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa.

Ohjaustoiminta muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävän jatkumon, jonka toteutuminen taataan siten, että

opettajat toimivat yhteistyössä oppilaan opintopolun aikana ja opiskelun nivelvaiheissa. Kaikkien opettajien

tehtävänä on ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan

ja oppimisen valmiuksiaan sekä ennaltaehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Jokaisen opettajan ja

koulun muuhun henkilökuntaan kuuluvan aikuisen tehtävänä on oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja

osallisuuden tukeminen.

Oppilaalla ja hänen huoltajallaan on oltava mahdollisuus saada tietoa perusopetuksen työtavoista,

valintamahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle ja tulevaisuudelle. Oppilaalle ja hänen

huoltajalleen selvitetään ohjauksen järjestämiseen, opiskeluun, oppilashuoltoon ja tukipalveluihin liittyvät

koulukohtaiset asiat. Huoltajalle järjestetään tilaisuuksia neuvotella oppilaan opiskeluun ja valintoihin liittyvistä

kysymyksistä opettajan, oppilaanohjaajan, oppilaan ja huoltajan yhteisissä tapaamisissa.

Koulussa toteutettava ohjaus tukee ennaltaehkäisevän toiminnan lisäksi erityisesti niitä oppilaita, joilla on

opiskeluun liittyviä vaikeuksia tai jotka ovat vaarassa jäädä koulutuksen tai työelämän ulkopuolelle perusopetuksen

jälkeen. Ohjauksen tehtävä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä, edistää oppilaan opiskelutaitojen kehittymistä ja

opintojen kulkua sekä selkeyttää oppilaan ammatillista suuntautumista. Ohjausta toteutetaan koulussa toimivien

asiantuntijoiden kanssa yhteistyössä. Ohjaustyöhön osallistuvat oppilaanohjaajan lisäksi rehtori, luokanopettajat,

aineenopettajat, luokanvalvojat, erityisopettajat, koulunkäynninohjaajat ja oppilashuoltohenkilöstö. Yhteistyötä

tehdään tarvittaessa myös koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa.

Päävastuu oppilaanohjauksen kehittämisestä ja toteutuksesta on oppilaanohjaajalla. Oppilaanohjaaja on ohjauksen

erityisosaaja ja koordinaattori. Ohjauksen kehittämiskohteet suunnitellaan vuosittain.

Oppilaalle tulee antaa oppilaanohjausta (perusopetuslaki 11§) ja oppilaalla on oikeus saada oppilaanohjausta

(perusopetuslaki 30§). Oppilaanohjausta annetaan koko perusopetuksen ajan. Vuosiluokilla 1-6 ohjausta annetaan

muiden oppituntien ja koulun muun toiminnan yhteydessä. Vuosiluokilla 7-9 oppilaanohjauksen työmuotoihin

kuuluvat henkilökohtainen ohjaus, pienryhmäohjaus, työelämään tutustuttaminen sekä luokkatunnit. Ylöjärven

kaupungin tuntijaon mukaisesti oppilaanohjausta on 2 vuosiviikkotuntia 7. -9. luokilla. Ylöjärven kaupungin

ohjaussuunnitelma tarkistetaan tarvittaessa ja se toimii osaltaan ohjaustyön kehittämisen ja arvioinnin välineenä.

Oppilaanohjaajan työn eettiset periaatteet

Ohjauksen tavoitteena on tukea oppilasta ja opiskelijaa koulutukseen, opiskeluun sekä elämään ja tulevaisuuteen

liittyvissä kysymyksissä. Ohjauksen perusperiaatteena on ohjattavan ihmisarvon kunnioittaminen, hyvinvoinnin ja

tasa-arvon edistäminen. Oppilaanohjaajan keskeinen työväline on hänen oma persoonansa. Omien, ammattikuntansa

ja yhteiskunnassa yleisesti hyväksyttyjen arvojen tiedostaminen ja niiden mukaan toimiminen on ohjaustyön

perusta. Oppilaanohjaajan työ rakentuu seuraaville eettisille periaatteille:

Itsemääräämisoikeus

Ohjaaja kunnioittaa ohjattavan itsemääräämisoikeutta. Ohjaaja tuo esille monipuolisesti vaihtoehtoja

ohjattavan oman valinnan tueksi.

Luottamuksellisuus

Ohjaus on luottamuksellista. Mikäli ohjattavan edun kannalta on välttämätöntä, tietoja voidaan antaa

viranomaisille, joilla on oikeus niitä saada. Asiasta on ensin pyrittävä keskustelemaan ohjattavan kanssa.

277

Luottamuksellisuus tulee säilyttää myös uusissa ohjausympäristöissä.

Totuudellisuus

Ohjaaja toimii rehellisesti. Ohjaustiedon tulee olla ajankohtaista, monipuolista ja tiedon kriittiseen

arviointiin ohjaavaa.

Riippumattomuus

Ohjaaja tiedostaa omien, työyhteisönsä ja muun yhteiskunnan odotuksien ja arvojen vaikutukset työhönsä.

Ohjausmateriaalin tekijä on tuotava esiin.

Ammattitaidon kehittäminen

Ohjaaja arvioi ja kehittää työtään. Hän huolehtii ammattitaitonsa ylläpitämisestä ja

täydennyskoulutuksestaan. Ohjaajana toimiminen edellyttää yhteistyötä myös oman työyhteisön ja muun

yhteiskunnan kanssa. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on perusedellytys hyvän ammattitaidon

ylläpitämiselle.

Lähde: Sopo ry. Porissa 2.2.2002 www.sopo.fi

OPPILAANOHJAUKSEN TAVOITTEET JA KESKEISET SISÄLLÖT

Ylöjärven kaupungin perusopetuksessa noudatetaan Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden ja Ylöjärven

kaupungin opetussuunnitelman mukaisia oppilaanohjauksen tavoitteita ja sisältöjä.

Perusopetuksen 1. – 6. vuosiluokkien oppilaanohjausta antaa jokainen luokanopettaja omalle luokalleen.

Perusopetuksen 7. – 9. vuosiluokkien oppilaanohjaus on kokonaisuus, joka muodostuu luokkamuotoisesta

ohjauksesta, yksilöllisiin kysymyksiin syventyvästä henkilökohtaisesta ohjauksesta, sosiaaliseen vuorovaikutukseen

perustuvasta pienryhmäohjauksesta ja työelämään tutustumisesta. Oppilaanohjaaja vastaa luokkamuotoisesta

ohjauksesta, pienryhmäohjauksesta ja henkilökohtaisesta ohjauksesta sekä työelämään tutustumisen järjestelyistä

vuosiluokilla 7. - 9.

Henkilökohtainen ohjaus ja pienryhmäohjaus

Oppilas saa henkilökohtaista ohjausta, jolloin hänellä on mahdollisuus keskustella luottamuksellisesti opintoihinsa,

koulutus- ja ammatinvalintoihinsa sekä elämäntilanteeseensa liittyvistä kysymyksistä. Henkilökohtaista keskustelua

voidaan käyttää ohjauksen menetelmänä eri tavoin riippuen siitä, mitä tavoitteita sille asetetaan. Ohjauskeskustelu

voi olla tutustumishaastattelu tai neuvontatilanne, jolloin oppilas haluaa ohjeita ja neuvoja yksiselitteiseen

ongelmaan. Ammatillisessa ohjauskeskustelussa teemoina oppilaanohjaajan ja oppilaan välisissä tilanteissa on

koulutus- ja ammatinvalintaan liittyvä päätöksenteko, opiskeluun tai oppilaan elämäntilanteeseen liittyvät ongelmat.

Perusopetuksen päättövaiheessa oppilasta ohjataan ja tuetaan jatko-opiskeluvalinnoissa sekä häntä ohjataan myös

käyttämään opetus- ja työhallinnon sekä muita yhteiskunnan tarjoamia ohjaus-, neuvonta- ja tietopalveluita.

7. luokalla ohjauskeskustelun tavoitteena on selvittää koulunkäynnin kulku tähän saakka ja luoda kuva

oppilaasta oppijana ja nuorena. Keskustelun aiheita voivat olla

- molemminpuolinen tutustuminen

- koulunkäyntiin liittyvät kysymykset

- opiskelutekniikoiden kartoittaminen ja niiden käytön ohjaaminen

- ongelmien kartoitus, jatkotoimenpiteiden suunnittelu ja seuranta

- motivointi

8. luokalla ohjauskeskustelun tavoitteena on kartoittaa koulunkäynnin nykytila ja tunnustella alustavasti

jatko-opintoihin suuntautuneisuutta ja suunnitelmien realistisuutta. Keskustelun aiheita voivat olla

- tähänastinen opintomenestys

- opiskelusuunnitelman ja tavoitteiden tarkistaminen

- motivointi

http://www.sopo.fi/

278

- jatko-opintosuunnitelmat

9. luokalla ohjauskeskustelujen tavoitteena on kypsytellä toteuttamiskelpoinen jatko-opintopäätös.

Keskusteluaiheita voivat olla

- eri jatko-opintovaihtoehtojen punnitseminen

- soveltuvuus- ja valintakokeisiin valmistautuminen

- elämäntilanteeseen liittyvät asiat

- ratkaisujen tekeminen

- koulutukseen hakuun liittyvät asiat

Oppilaalle voidaan järjestää pienryhmäohjausta, jonka aikana hän oppii ryhmässä käsittelemään kaikille yhteisiä tai

kunkin ryhmään osallistuvan opiskelijan henkilökohtaisia, muiden oppilaiden kanssa jaettavissa olevia

ohjauksellisia kysymyksiä. Ryhmänohjaus soveltuu hyvin oppilaan uravalinnan tueksi henkilökohtaisen ohjauksen

ohella. Ryhmänohjauksen aiheina voi olla esimerkiksi ammatteihin ja ammattialoihin perehtyminen. Se tarjoaa

myös mahdollisuuden niille oppilaille, jotka eivät tiedä mitä tulevaisuudeltaan haluavat tai oppilaille, joilla on

opiskeluun liittyviä ongelmia, kuten motivaatio-ongelmia, hylättyjä kursseja, opiskelutaitoihin liittyviä puutteita jne.

Ryhmänohjausta toteutetaan mahdollisuuksien ja tarpeen mukaan luokkamuotoisen ja henkilökohtaisen ohjauksen

rinnalla.

Työelämäyhteistyö

Työ- ja elinkeinoelämän sekä koulun välisen yhteistyön tavoitteena on, että oppilas hankkii tietoa ammattialoista,

ammateista ja työelämästä sekä saa virikkeitä yrittäjyydestä. Oppilaalle järjestetään työelämään tutustumisjaksoja

koulutus- ja ammatinvalintojensa perustaksi ja työn arvostuksen lisäämiseksi. Oppilas saa omakohtaisia kokemuksia

työelämästä ja ammateista aidoissa työympäristöissä. Työelämään tutustumisen jälkeen oppilaalla on mahdollisuus

arvioida hankkimiaan tietoja ja kokemuksia luokkamuotoisessa tai pienryhmäohjauksessa.

Tämän yhteistyön keskeisen osan muodostavat työelämän edustajien vierailut luokkatunneilla, työpaikkakäynnit,

projektityöt, eri alojen tiedotusmateriaalien käyttö ja työelämään tutustuminen (TET). Eri oppiaineiden opetukseen

voidaan sisällyttää kokonaisuuksia, jotka liittävät opiskeltavan aineen antamat tiedot ja taidot työelämän

vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin.

8. - 9. luokalla tutustutaan sellaisiin ammattialoihin, työpaikkoihin tai oppilaitoksiin, jotka tukevat oppilaan

koulutus- ja ammatinvalintaa sekä tarjoavat virikkeitä yrittäjyydestä. Tet-jaksolla oppilaat saavat käytännössä nähdä,

kuulla ja kokea millaista on työskennellä erilaisissa ammateissa ja erilaisissa työympäristöissä. Tet- jakson

tavoitteena on parantaa oppilaan työelämän tuntemusta ja arvostusta. Omakohtaiset työelämän kokemukset tukevat

oppilaan jatko-opintoihin hakeutumista ja niihin liittyviä valintoja.

Oppilas ohjataan hankkimaan Tet- paikkansa omatoimisesti omien edellytystensä mukaan. Ennen tutustumisjaksoa

oppilaille annetaan ohjeet Tet-työpaikan hankkimisesta ja oppilas tutustuu työlainsäädäntöön ja yleensä työelämän

sääntöihin. Erityisesti painotetaan työturvallisuutta, hyvää käytöstä, täsmällisyyttä, rehellisyyttä ja oikeaa asennetta

työhön.

Oppilaanohjaaja informoi työpaikkoja ja yrityksiä työelämään tutustumiseen liittyvistä tavoitteista ja käytännön

järjestelyistä mm. Tet-sopimuksen ja nettisivujen avulla. Oppilas raportoi työelämäjaksostaan, jota käsitellään

ohjauksessa eri tavoin. Lisäksi työnantaja arvioi kirjallisesti oppilaan työelämään tutustumisjakson käyttäytymistä,

aktiivisuutta ja huolellisuutta. Mahdollisuuksien mukaan oppilaanohjaaja tai joku muu opettaja käy työpaikoilla

tutustumisjaksojen aikana.

Työelämääntutustumista voidaan järjestää eri vuosiluokilla, kuitenkin niin, että työelämään tutustumisjakso

työpaikalla kestää vähintään viisi päivää 8. ja 9. vuosiluokilla. Lisäopetuksessa työelämään tutustumista voidaan

järjestää viikoittain tai jaksoittain yksilöllisesti. Työpaikat valitaan mahdollisimman paljon urasuunnitelmia

tukeviksi.

279

OHJAUS KOULUN NIVELVAIHEISSA

Oppilasta tuetaan koulun nivelvaiheissa perusopetuksen sisällä ja erityisesti sen päättövaiheessa moniammatillisella

yhteistyöllä. Ohjauksesta vastaavien on varattava aikaa yhteisiin tapaamisiin. Tällöin voidaan keskustella oppilaan

koulunkäyntiin liittyvistä asioista ja tukea erityisesti niitä oppilaita, jotka ovat vaarassa jäädä koulutuksen tai

työelämän ulkopuolelle perusopetuksen jälkeen.

Perusopetuslailla (642/2010) on säädetty oppilashuollosta, henkilötietojen salassapidosta ja käsittelystä sekä

tietojensaantioikeudesta. Tähän lakiin nojaten perusopetuksen sisällä tiedonsiirto on oppilashuollossa esteetöntä

opetuksen järjestämiseen liittyvien välttämättömien tietojen osalta.

Oppilaan siirtymistä opintopolun nivelvaiheessa peruskoulun jälkeen tuetaan oppilaanohjaajan ja toisen asteen

oppilaitosten ohjauksesta vastaavien opinto-ohjaajien, opettajien ja muun moniammatillisen oppilashuollon jäsenten

välisellä yhteistyöllä, joka ylittää oppilaitosten ja kouluasteiden väliset rajat.

Esiopetuksesta peruskouluun

Ylöjärven kaupungissa tavoitteena on, että erityisopettaja ja/tai luokanopettaja ja esiopetuksen opettaja tekevät

yhteistyötä koko esiopetusvuoden ajan. Nivelvaiheessa he ja luokanopettajat varaavat aikaa yhteisiin tapaamisiin.

Tapaamisissa käsitellään tulevien 1.-luokkalaisten lähtötilannetta ja kartoitetaan erityisen tuen tarpeessa olevien

oppilaiden lukumäärää. Ylöjärven kaupungissa on käynnistymässä Lapsen siirtymä päivähoidosta kouluun -ohjelma

Yhteispeli -hankkeen tuotoksena.

Alakoulusta yläkouluun

Pääasiassa oppilaanohjaaja, erityisopettaja ja luokanvalvojat tekevät yhteistyötä luokanopettajien kanssa, kun

oppilaita ohjataan opintopolulla eteenpäin. Kuudensille luokkien oppilaille voidaan pitää oppitunti yläkouluun

siirtymisestä ja opiskelusta yläluokilla. Käsiteltäviä asioita voivat olla mm.:

-aineenopettajajärjestelmä

-opiskeltavat aineet

-opiskeluun liittyvät vaatimukset

- luokanvalvojan rooli

- muu koulussa oleva tuki oppilaalle

- tutustumispäivän ajankohta ja sisältö

- koulun nettisivut

Tulevat seitsemäsluokkalaiset tutustuvat yläkouluun kevään aikana. Vanhempainillassa rehtori yhdessä

oppilaanohjaajien, luokanvalvojien ja mahdollisesti koulun muun henkilökunnan kanssa kertoo seitsemännelle

luokalle siirtymiseen liittyvistä asioista sekä opiskelusta yläkoulussa.

Peruskoulun jälkeen

Oppilaanohjaaja ja erityisopettaja sekä koulun oppilashuoltoryhmän muut jäsenet kartoittavat syksyisin nuoret, jotka

todennäköisesti tarvitsevat seuraavana keväänä erityisesti tukea siirtymisessään toiselle asteelle. Oppilaanohjaaja

kannustaa 9. luokan oppilaita tutustumaan heidän todennäköisiin jatko-opintopaikkoihinsa. Tarvittaessa ja

mahdollisuuksien mukaan tutustuminen voi olla usean päivän mittainen koulutuskokeilu. Yhteistyössä koulun

erityisopetus- ja /tai muun oppilashuoltohenkilöstön kanssa oppilaanohjaaja huolehtii tarvittaessa oppilaita

koskevien tietojen siirrosta toisen asteen oppilaitoksiin.

Ilman jatko-opiskelupaikkaa jääneet oppilaat voivat ottaa yhteyttä oman koulunsa oppilaanohjaajaan yhteishaun

tulosten julkistamispäivänä tai heti sen jälkeen. Jälkiohjauksessa tiedotetaan vielä tarjolla olevista

koulutusmahdollisuuksista. Ylöjärven kaupungin lisäopetukseen haetaan ohjeiden mukaisesti yhteishaun tulosten

selvittyä.

280

Jos oppilas keskeyttää opintonsa toisen asteen oppilaitoksessa tai ei ota opiskelupaikkaa vastaan, tulisi lisäopetuksen

oppilaanohjaajan saada tieto asiasta. Lisäopetuksen oppilaanohjaaja toimii kaupungin yhteyshenkilönä näissä

tapauksissa. Tiedon saatuaan lisäopetuksen oppilaanohjaaja voi ottaa yhteyttä oppilaaseen ja pyrkiä saamaan

oppilaan keskustelemaan kanssaan. Mikäli nuori ei kykene palaamaan opintoihinsa, osallistumaan lisäopetukseen

ja/tai hänen elämänsä vaatii laajempaa selvittämistä ja tukemista, nuori ohjataan edelleen muille asiantuntijoille.

281

LIITE 1. Esimerkki koulukohtaisesta työnjaosta: Viljakkalan koulun työnjakotaulukko

Työnjako

peruskoulussa esik

oulu

nopett

aja

luokanopett

aja

luokanvalv

oja

ain

eenopett

aja

välit

untivalv

oja

erity

isopett

aja

rehto

ri

vara

rehto

ri

opo

koulu

nkäyntiavusta

ja

terv

eydenhoitaja

koulu

lääkäri

kura

att

ori

koulu

psykolo

gi

OH

R

perh

eneuvola

nuorisoty

önte

kijä

t

yhteistyö esikoulun kanssa 1 1 1 2 2

tiedonsiirto esikoulusta 1. luokalle

siirryttäessä 1 1 1 2

tutustumiskäynti tuleville 1.

luokkalaisille 1 1 2 2

1. luokkalaisten ryhmäyttäminen 1 2

1. luokkalaisten kouluun tutustuminen 1 1 2 3

UE / ET valinnan ohjaus / muutos 1 1 2 2

A2 -kielen valinnan ohjaus 3. luokalla 1 1

TS / TN valinnan ohjaus 4. luokalla 1 1

info tuleville 7. luokkalaisille koulupäivän

aikana 2 3 1

tutustumiskäynti tuleville 7.

luokkalaisille 1 2 1

vanhempainilta tuleville 7. luokkalaisten

vanhemmille 1 2 1 1

tiedonsiirto 6. luokalta 7. luokalle

siirryttäessä 1 1 2 1

uusien 7. luokkalaisten ryhmäyttäminen 1 2

uusien 7. luokkalaisten kouluun

tutustuminen 1 2 2 1

B2 -kielen valinnan ohjaus 7. luokalla 1 1 kehityskeskustelu 7. luokkalaisen

kanssa 2 2 1

valinnaisainevihkon kokoaminen 2 1

valinnaisaineiden kurssiesittely 1 1

valinnaisaineiden valinnan ohjaus 7.

luokalla 2 2 1

valinnaisainevanhempainilta 2 2 1

valinnaisaineiden valinnan ohjaus 8.

luokalla 2 1 1

valinnaisaineiden muuttaminen kesken

lukuvuotta 2 2 1

kehityskeskustelu 8. luokkalaisten

kanssa 2 1

työelämään tutustuminen 1

yhteiset opintokäynnit toisen asteen

oppilaitoksiin 1

henkilökohtainen ohjaus jatko-

opinnoista 9. luokalla 1

yhteishaun tekemisen ohjaus 1

pienryhmäohjaus hakuprosesseista 1

yksilöllisen opintokäyntien

järjestäminen 1

neuvottelut huoltajien kanssa oppilaiden

jatko-opinnoista 2 1

282

Työnjako

peruskoulussa esik

oulu

nopett

aja

luokanopett

aja

luokanvalv

oja

ain

eenopett

aja

välit

untivalv

oja

erity

isopett

aja

rehto

ri

vara

rehto

ri

opo

koulu

nkäyntiavusta

ja

terv

eydenhoitaja

koulu

lääkäri

kura

att

ori

koulu

psykolo

gi

OH

R

perh

eneuvola

nuorisoty

önte

kijä

t

tiedotus yhteiskunnan tarjoamista

ohjauspalveluista 1 2

erityisoppilaiden TET-jaksojen

järjestäminen 1 1

erityisoppilaiden ohjaus jatko-opintoihin 1 1

erityisoppilaiden koulutuskokeiluiden

järjestäminen 1 1

maahanmuuttajien TET-jaksojen

järjestäminen 1 1

maahanmuuttajien ohjaus jatko-

opintoihin 1 1

maahanmuuttajien koulutuskokeiluiden

järjestäminen 1 1

9. luokan päättäneiden jälkiohjaus 1

9. luokan päättäneiden hakutilastoihin

tutustuminen 3 2 1

Yleisesti peruskoulun aikana

oppilaan oman oppimistyylin

tunnistaminen 1 1 1 1 1

opiskelutekniikoiden harjoittelu 1 1 1 1 1

kokeisiin valmistautuminen 1 1 1 1

aineen opintoihin liittyvien ongelmien

ennaltaehkäisy 1 2 1 1

oppilaan oman itsetuntemuksen

opettelu 1 1 1 2 1 3 3

Wilmaan/opintokirjaan merkinnän

laittaminen 1 1 1 1 1 1

Wilman/opintokirjamerkintöjen

seuraaminen 1 1

oppilaalla tietyn oppiaineen tunneilla

ongelmia käyttäytymisessä 1 1 1 2 3 4 5

oppilaalla tietyn oppiaineen opiskelussa

ongelmia 1 1 1 1 2

oppilaalla jotain erityistä välitunnilla 2 2 1 3

oppilaan poissaolojen seuranta 1 1

oppilaan opintomenestyksen seuranta 1 1 1 2

oppilasta koskevien asioiden

tiedottaminen muille opettajille 1 1 1 2 2 2

oppilaan henkilökohtaiset ongelmat 1 1 2 2 2 1 3 1 2 2 4

oppilaan ongelmat kaverisuhteissa 1 1 1 2 2 2 1 3 3

oppilaan ja vanhempien keskinäiset

ongelmat 2 2 1 1

kasvatuksellinen ohjaus

ongelmatilanteissa 1 1 1 2 1 1 1 3 2 3

vierailijoiden hankkiminen eri

oppitunneille 1 1 1 1

erityisoppilaan huomioiminen

opetuksessa 1 1 1 1 2

erityisoppilaan HOPS:n laatiminen 1 1 2 2

erityisoppilaan HOJKS:n laatiminen 1 1 2 2

syrjäytymisvaarassa olevien tarkkailu 1 1 1 3 1 1 2 1 1 1 1 1 1

283

LIITE 2. Esimerkki koulukohtaisesta ohjaussuunnitelmasta: Lisäopetuksen opinto-

ohjaussuunnitelma

YLÖJÄRVEN KAUPUNKI

LISÄOPETUKSEN OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA

Sisällys

1. OPINTO-OHJAUS

2. OHJAUS OPINTOPOLUN ERI VAIHEISSA

2.1 Ohjaus ennen opintojen alkua; markkinointi ja tiedottaminen

2.2 Opiskelijaksi hakeminen

2.3 Opiskelijavalinta

2.4 Tiedottaminen opiskelijaksi hyväksymisestä

2.5 Opiskelupaikan vastaanottaminen

3. OHJAUS OPINTOJEN ALUSSA

3.1 Ohjaus opintojen alkuvaiheessa

3.1.1. Uusien opiskelijoiden vastaanottaminen

3.2 Opiskeluvalmiuksien kartoittaminen

3.3 Opiskelun suunnittelu ja tavoitteiden asettaminen

3.3.1 Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

3.3.2 Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma

4. OHJAUS OPINTOJEN AIKANA

4.1 Opintojen edistymisen seuraaminen

4.2 Kodin ja koulun välinen yhteistyö

4.3 Jatko-opintomahdollisuuksien selvittely ja tulevaisuudensuunnittelu

4.4 Työelämätietous, TET

5. OHJAUS OPINTOJEN PÄÄTTÖVAIHEESSA

5.1 Hakeutuminen jatko-opintoihin, yhteishaku

5.2 Työpaikanhaku ja työvoimatoimistojen palvelut

6. OHJAUS OPINTOJEN JÄLKEEN

7. OPINTO-OHJAUKSEN KEHITTÄMINEN

1. OPINTO-OHJAUS

Opinto-ohjauksen lähtökohtana on oppijalähtöisyys. Keskeistä on tunnistaa oppijan tarpeet, ennakoida

niitä ja tarjota ohjausta ja tukea lukuvuoden eri vaiheissa. Ohjauksen tavoite on, että opiskelija pääsee

tavoitteisiinsa parhaalla mahdollisella tavalla. Ohjauksella autetaan opiskelijaa opintoihin liittyvissä

valinnoissa. Tavoitteena on, että opiskelija pystyy vähitellen itsenäisesti tekemään valintoja ja arvioimaan

valintojensa merkitystä urasuunnitteluun. Lisäluokan opinto-ohjauksen tavoitteet pohjautuvat Ylöjärven

kaupungin opetussuunnitelmassa määritettyihin opinto-ohjauksen tavoitteisiin. Opintojen ohjauksessa

pyritään siihen, että opiskelija löytää tavoitteellisen opiskelumotivaation ja menestyy mahdollisimman

hyvin opinnoissaan sekä lisäopetuksessa että jatko-opinnoissa.

284

Ohjaukseen kuuluu yhteistyö koulun henkilökunnan, opiskelijoiden, heidän huoltajiensa sekä

ulkopuolisten tahojen kanssa. Ohjaus on oppilaitoksessa kaikkien yhteinen asia. Päävastuu opinto-

ohjauksen kehittämisestä ja toteutuksesta on opinto-ohjaajalla. Opinto-ohjaaja on ohjauksen

erityisosaaja ja koordinaattori. Ohjauksen kehittämiskohteet suunnitellaan vuosittain.

Opinto-ohjaus toteutetaan siten, että opiskelija

- saa riittävästi tietoa lisäopetuksen sisällöstä ja toimintatavoista ennen sen aloittamista

- saa tietoa ja kokemusta työelämästä, yrittäjyydestä ja ammateista sekä opinnoista eri ammatillisissa

oppilaitoksissa ja lukioissa

- saa tukea opiskeluunsa ja elämäänsä liittyvissä ongelmissa

Opinto-ohjaus alkaa jo ennen opintojen alkamista lisäopetuksesta kertovalla tiedottamisella. Tietoa

annetaan lisäopetuksen tavoitteista, hakuedellytyksistä, valintamenettelystä ja toimintakäytänteistä.

2. OHJAUS OPINTOPOLUN ERI VAIHEISSA

Opiskelijalle annetaan lisäopetuksessa opetusta ja ohjausta vähintään 1 100 tuntia. Tänä aikana

opiskelijan opintopolku jaetaan eri vaiheisiin, joissa kussakin toteutuvat tietyt ohjaukselliset toimenpiteet.

Opintopolun eri vaiheet alkavat jo ennen varsinaisten opintojen alkua, jatkuvat opintojen aloitusvaiheen,

opintojen aikana tapahtuvaan, opintojen loppuvaiheen ja opintojen jälkeisiin toimenpiteisiin.

2.1 Ohjaus ennen opintojen alkua; markkinointi ja tiedottaminen

Lisäopetuksen markkinointi on suppeaa ja lähinnä tiedottamista. Tavoitteena on luoda myönteinen kuva

lisäopetuksesta ja sen tarjoamista opiskelumahdollisuuksista. Lisäopetuksen tiedotus- ja

markkinointikanavia ovat:

- www- sivut

- lisäopetuksen esite

- sähköposti

- opinto-ohjaajien tapaamiset

www-sivut

Lisäopetuksen www-sivujen päivityksestä vastaavat lisäopetuksen opinto-ohjaaja sekä opettaja. Sivut

sisältävät tietoa siitä, kenelle lisäopetus on tarkoitettu, opintojen sisällöstä, opiskelijavalinnasta,

hakemisesta sekä yhteystiedoista.

Lisäopetuksen esite

Peruskoulujen oppilaanohjaajien käyttöön toimitetaan vuosittain päivitetyt esitteet lisäopetuksesta.

Sähköposti

Lisäopetusta hallinnoivan peruskoulun (Soppeenharjun koulu) www-sivujen sekä lisäopetuksen sivujen

kautta oppilas löytää linkkeinä sähköpostiosoitteet suoraan opinto-ohjaajalle ja opettajalle. Sähköpostin

välityksellä halukkaat voivat tiedustella lisäopetuksen toiminnasta sekä vapaana olevia opiskelupaikkoja.

2.2 Opiskelijaksi hakeminen

Lisäopetukseen haetaan erillisellä sähköisellä hakulomakkeella, joka löytyy Ylöjärven kaupungin

nettisivuilta.

285

2.3 Opiskelijavalinta

Lisäopetusryhmään otetaan opiskelijat seuraavassa järjestyksessä:

1. Ilman jatko-opintopaikkaa yhteisvalinnassa jääneet 9-luokkalaiset.

2. Ne, jotka eivät ole saneet perusopetuksen päättötodistusta, mutta oppivelvollisuus jatkuu

edelleen.

3. Arvosanojen korottajat, jotka ovat yhteisvalinnassa saaneet paikan, mutta vasta 3.-5. paikoilta.

4. Syksyllä jatko-opintonsa keskeyttäneet voidaan ottaa lisäopetukseen, mikäli ryhmässä on tilaa.

Opiskelijaksi voidaan ottaa myös vanhempia opiskelijoita, mikäli lisäopetuksessa on tilaa sekä

ulkopaikkakuntalaisia, mutta etusijalla ovat ylöjärveläiset opiskelijat.

Kaikki lisäopetukseen hakeneet kutsutaan haastatteluun. Opinto-ohjaaja sekä opettaja haastattelevat

hakijat. Opiskelijavalinnan tekee sivistystoimenjohtaja.

2.4. Tiedottaminen opiskelijaksi hyväksymisestä

Lista lisäopetukseen valituista on nähtävissä oppilaitoksen ovessa. Valituille ilmoitetaan opiskelupaikasta

myös tekstiviestillä.

2.5 Opiskelupaikan vastaanottaminen

Opiskelija varaa opinto-ohjaajalta ajan puhelimitse HOPS-palaveriin ja varmistaa näin opiskelupaikan

vastaanottamisen. Opettaja toimittaa oppilastiedot koulun palvelusihteerille.

3. OHJAUS OPINTOJEN ALUSSA

3.1 Ohjaus opintojen alkuvaiheessa

Opiskelijalle pyritään luomaan turvallinen ja mahdollisimman viihtyisä opiskeluympäristö. Tavoitteena

on, että opiskelija orientoituu suunnitelmalliseen, tavoitteelliseen ja vastuulliseen opiskelutapaan.

Opiskelun alkuvaiheessa arvioidaan myös opiskelijan ohjaustarvetta mm. kirjallisten niveltietojen,

haastattelujen ja lähtötasoselvitysten avulla.

3.1.1. Uusien opiskelijoiden vastaanottaminen

Tavoitteena on

- ryhmään tutustuminen

- tiloihin tutustuminen

- oman paikan löytäminen lisäopetusryhmässä

- motivoitunut asenne opiskeluun

- tutustuminen opinto- ohjaajaan ja opettajaan ja

-tutustuminen pelisääntöihin

286

Menetelminä ovat

- ryhmäharjoitukset

- ryhmäytymisretki

- tiedon jakaminen

Opiskelijoiden kanssa keskustellaan yhteisistä käytänteistä ja toimintatavoista. Perustellen heille

esitellään lisäopetuksen säännöt. Opiskelijat sitoutuvat allekirjoituksellaan noudattamaan lisäopetuksen

sääntöjä. Liite. 1.

3.2 Opiskeluvalmiuksien kartoittaminen

Lisäopetuksen opiskelijoille tehdään lukivaikeuksien seulontatesti lisäopetuksen opettajan harkinnan

mukaan. Testin organisoinnista ja ohjeistuksesta vastaa Soppeenharjun koulun erityisopettaja yhdessä

lisäopetuksen opettajan kanssa. Tarvittaessa erityisopettaja tekee opiskelijalle tarkempia testejä ja

kirjoittaa erityisen lausunnon opiskelijan oppimisvaikeuksista.

3.3 Opiskelun suunnittelu ja tavoitteiden asettaminen

3.3.1 Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen oppimissuunnitelma (HOPS) tai henkilökohtainen

opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) yhdessä opiskelijan, huoltajien ja tarvittaessa

muiden tahojen kanssa. HOPS-/HOJKS –palavereissa opiskelijaa rohkaistaan kertomaan aiempiin

opintoihin liittyvistä vaikeuksista ja/ tai elämäntilanteestaan, jolla voi olla vaikutusta opintojen kulkuun.

Opiskelija ja opettajat seuraavat säännöllisesti suunnitelman toteutumista ja tarvittaessa järjestetään

seurantapalavereja huoltajien kanssa. Suunnitelmassa otetaan huomioon myös erityistä tukea tarvitsevien

opiskelijoiden opetus ja tukipalvelut.

3.3.2 Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma

Lisäopetuksen yhteydessä voidaan järjestää perusopetusta niille yhdeksäsluokkalaisille oppilaille, jotka

tarvitsevat vaihtoehtoisia tapoja saada päätökseen perusopetuksen oppimäärä ja joiden oppivelvollisuus

jatkuu edelleen. Oppilailla on erityisopetuspäätös ja oppilaille laaditaan henkilökohtainen opetuksen

järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) tai henkilökohtainen oppimissuunnitelma (HOPS) heidän

omien tarpeittensa mukaan. Oppilaat saavat tehostettua oppilaanohjausta ja jatko-opintojen suunnittelua

painotetaan.

4. OHJAUS OPINTOJEN AIKANA

4.1 Opintojen edistymisen seuraaminen

Opiskelija arvioi säännöllisesti edistymistään. Itsearvioinnin yhteydessä käydään palautekeskustelut

opinto-ohjaajan ja opettajan kanssa, ja itsearviointi sekä opettajien antama palaute saatetaan myös

huoltajien tietoon. Opiskelijan itsearvioinnin kohteena ovat opinnoissa edistymisen lisäksi erityisesti

hänen valmiutensa asettaa itselleen tavoitteita, tarkastella ja ohjata omaa työskentelyään, tunnistaa

edistymistään, hoitaa arkielämän tilanteita sekä suunnitella tulevaisuuttaan.

287

4.2 Kodin ja koulun välinen yhteistyö

Lisäopetus on aloitteellinen myönteisen yhteistyön käynnistämisessä ja ylläpitämisessä opiskelijan

vanhempien/huoltajien kanssa. Yhteistyön tavoitteena on edistää opintojen etenemistä sekä opiskelijan

turvallisuutta ja hyvinvointia.

Yhteistyö kotien kanssa aloitetaan lisäopetuksessa heti opintojen alussa HOPS-/HOJKS-palavereilla,

joihin vanhemmat/huoltajat osallistuvat. Opiskelija vie joka kuukausi kotiin itsearviointilomakkeen, jossa

on opinto-ohjaajan ja opettajan palaute huoltajille kommentoitavaksi. Jokaisesta selvittämättömästä

poissaolosta pyritään olemaan yhteydessä huoltajiin jo ensimmäisenä poissaolopäivänä. Samoin koulussa

tapahtuvasta häiriökäyttäytymisestä pyritään olemaan välittömästi yhteydessä huoltajiin. Opinto-ohjaaja

ja opettaja ovat aktiivisesti yhteydessä opiskelijan kotiin kaikissa opiskelijaa koskevissa

ongelmatilanteissa niiden selvittämiseksi. Erityistuen tarpeessa olevien opiskelijoiden kohdalla

yhteydenpito on erityisen tärkeää opintojen etenemisen varmistamiseksi. Tarvittaessa vanhemmille

tarjotaan mahdollisuus neuvotteluun opinto-ohjaajan ja opettajan lisäksi myös muiden ongelmatilannetta

selvittämään pyrkivien tahojen kanssa.

4.3 Jatko-opintomahdollisuuksien selvittely ja tulevaisuudensuunnittelu

Opinto-ohjauksen tarkoituksena on syventää, täydentää ja selkeyttää jatkokoulutus- ja

uravalintasuunnitelmia sekä parantaa jatko-opiskeluvalmiuksia. Lisäopetuksen opinto-ohjaukseen

kuuluvat luokkamuotoinen ohjaus (9. luokan aihe- ja sisältöalueiden syventäminen ja tarvittaessa

kertaus), henkilökohtainen ohjaus (jatko-opintojen ja tulevaisuuden suunnittelu yksilöllisesti),

pienryhmäohjaus sekä työelämään ja koulutusmahdollisuuksiin tutustuminen.

4.4Työelämätietous, TET

Tet- jakson tavoitteena on parantaa opiskelijan työelämän tuntemusta ja arvostusta. Tet-jaksolla opiskelija

saa käytännössä nähdä, kuulla ja kokea millaista on työskennellä erilaisissa ammateissa ja erilaisissa

työympäristöissä. Omakohtaiset työelämän kokemukset tukevat opiskelijan jatko-opintoihin hakeutumista

ja niihin liittyviä valintoja.

Opiskelija ohjataan hankkimaan Tet- paikkansa omatoimisesti. Ennen tutustumisjaksoa opiskelijoille

annetaan ohjeet Tet-paikan hankkimisesta ja opiskelija tutustuu työlainsäädäntöön ja yleensä työelämän

pelisääntöihin. Erityisesti painotetaan työturvallisuutta, hyvää käytöstä, täsmällisyyttä, rehellisyyttä ja

oikeaa asennetta työhön. Tarvittaessa opinto-ohjaaja avustaa opiskelijaa Tet-paikan hankkimisessa.

Työelämään tutustumista järjestetään viikoittain tai jaksoittain. Työpaikat valitaan mahdollisimman

paljon urasuunnitelmia tukeviksi.

5. OHJAUS OPINTOJEN PÄÄTTÖVAIHEESSA

5.1 Hakeutuminen jatko-opintoihin, yhteishaku

Opiskelijan turvallista siirtymistä opintopolun nivelvaiheissa tuetaan opinto-ohjaajien sekä opettajien

välisellä yhteistyöllä, joka ylittää oppilaitosten ja kouluasteiden väliset rajat.

Opinto-ohjaajan tuella opiskelija tekee omiin kykyihinsä ja kiinnostuksiinsa perustuvia opiskelua

ja koulutusta koskevia ratkaisuja. Näiden ratkaisujen teossa myös huoltajilla on tärkeä rooli.

Opiskelijoille annetaan toimintaohjeet toiselle asteelle siirtymiseen.

288

5.2 Työpaikanhaku ja työvoimatoimistojen palvelut

Opiskelijat tutustuvat lisäopetusvuoden aikana työvoimatoimiston palveluihin mm. vierailemalla

paikallisessa työvoimatoimistossa. Tarvittaessa heidän käytössään on myös ammatinvalintapsykologi.

6.OHJAUS OPINTOJEN JÄLKEEN

Lisäopetuksen sekä opiskelijoiden hyvillä työelämäyhteyksillä sekä opiskelijoiden riittävällä ohjauksella

ja seurannalla pyritään varmistamaan opiskelijoiden sijoittuminen joko työhön tai jatko-opintoihin.

Opinto-ohjaaja neuvoo ja ohjaa tarvittaessa myös ilman jatkokoulutuspaikkaa jääneitä opiskelijoita.

Yhteishaun jälkeen opinto-ohjaajan tehtävänä on opiskelijoiden sijoittumisen seuranta ja ohjauksen

arviointi. Tavoitteena on jatkuva seurantatiedon kehittäminen ohjauksen kehittämisessä.

Opiskelijan turvallista siirtymistä lisäopetuksesta toisen asteen koulutukseen pyritään tukemaan

aktiivisella yhteistyöllä vastaanottavan oppilaitoksen kanssa ja siirtymävaiheessa huomioidaan etenkin

erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat. Lisäopetuksen opinto-ohjaaja on yhdyshenkilö Ylöjärven

kaupungissa, jolle toisen asteen oppilaitokset ilmoittavat opintonsa keskeyttäneet ylöjärveläiset nuoret.

Hänen työparinaan ja toisena kaupungin yhdyshenkilönä toimii Te-toimiston nuortenneuvoja. Yhdessä he

pyrkivät ohjaamaan opintonsa keskeyttänyttä nuorta työhön, uusiin jatko-opintoihin tai muiden palvelujen

pariin.

7. OPINTO-OHJAUKSEN KEHITTÄMINEN

Lisäopetuksen opinto-ohjausta kehitetään osana Ylöjärven kaupungin oppilaanohjausta. Lisäopetuksen

opinto-ohjaaja osallistuu kaupungin oppilaanohjaajien yhteisiin tapaamisiin ja toimii seutukunnallisissa

moniammatillisissa ohjausverkostoissa, joissa ohjaustoimintaa pyritään kehittämään.

Opinto-ohjaaja huolehtii ammattitaitonsa ylläpitämisestä ja täydennyskoulutuksestaan.

LIITEET LISÄOPETUKSEN OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMAAN

LISÄOPETUKSEN SÄÄNNÖT

1. Toisille annetaan työskentelyrauha. - ei häiritä toisten opiskelijoiden tai opettajien työskentelyä - musiikin kuuntelu ei saa häiritä toisten työskentelyä

2. Noudatetaan hyviä tapoja.

289

- ketään ei kiusata - ei käytetä rumaa kieltä eikä kiroilla - ulkovaatteet ja päähineet jätetään naulakkoon - ruokailussa käyttäydytään hyvin - sekä luokassa että luokan ulkopuolella käyttäydytään hyvin - oppituntien aikana ja erilaisiin tapahtumiin osallistuttaessa ei puhuta puhelimeen

eikä lähetetä viestejä - tupakointi ei ole sallittua - internetissä vieraillaan vain sivuilla, jotka sopivat kouluun

3. Luokka pidetään siistinä.

- jokainen siivoaa omat jälkensä - tavarat viedään päivän päätteeksi omaan hyllyyn - wc-tilat pidetään siistinä - sohvilla, nojatuoleilla tai tietokoneiden ääressä ei syödä eikä juoda - päivän päätteeksi oma muki pestään ja laitetaan kaappiin - keittiö pidetään siistinä - tavarat palautetaan paikoilleen - jokainen huolehtii luokan siisteydestä

4. Noudatetaan liikennesääntöjä.

- katua ylitettäessä käytetään suojatietä, noudatetaan liikennevaloja ja varotaan autoja

- kaikilla matkoilla noudatetaan erityistä varovaisuutta liikenteessä

5. Myöhästymisistä ja sairauspoissaoloista ilmoitetaan kouluun ja työpaikalle. - opiskelijan sairastuessa hän tai huoltaja ilmoittaa siitä välittömästi kouluun ja

työpaikalle - opiskelijan myöhästyessä hän ilmoittaa siitä kouluun ja työpaikalle

6. Sairauspoissaoloista tai muista luvallisista poissaoloista tuodaan todistus viikon

kuluessa, muussa tapauksessa niistä tulee luvattomia poissaoloja

7. Myöhästymiset, luvattomat poissaolot ja tekemättä jätetyt tehtävät korvataan jäämällä koulun jälkeen opettajan määräämänä aikana tai tekemällä opettajan antamat tehtävät.

8. Lisäopetuksessa opiskellaan.

- opiskelija huolehtii siitä, että edistyy opinnoissaan yhdessä suunnitellun aikataulun mukaisesti

- osallistutaan järjestettäviin tapahtumiin - huolehditaan annetuista tehtävistä - lisäopetus on työpaikka, ei päivähoitopaikka

Mikäli opiskelija noudattaa sääntöjä, hän on oikeutettu saamaan opetusta. Jos opiskelija ei suostu noudattamaan sääntöjä, hänet voidaan poistaa koulusta loppupäiväksi. Tällöin hänen tulee korvata tunnit jäämällä koulun jälkeen opettajan määräämänä aikana tai tekemällä opettajan antamat tehtävät. Jos opiskelija rikkoo sääntöjä toistuvasti, hänen opintonsa eivät etene sovitussa aikataulussa tai hänelle on kertynyt korvattavia tunteja 15, otetaan yhteyttä huoltajaan. Jos tämänkään jälkeen käyttäytyminen ei parane, opinnot eivät etene sovitusti tai opiskelija ei korvaa poissaolojaan, laaditaan opiskelijan, huoltajan ja opettajien kanssa koulunkäyntisopimus. Jos opiskelija ei noudata koulunkäyntisopimusta, hänet katsotaan eronneeksi lisäopetuksesta.

2. Kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet¶järvi/peruskoulut/moision...1. Arvot ja toiminta-ajatus...

Documents

Transcript of 2. Kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet¶järvi/peruskoulut/moision...1. Arvot ja toiminta-ajatus...