Vastaanottaja Laukaan kunta Asiakirjatyyppi Meluselvitys

Päivämäärä 24.3.2017

LIIKENNEMELUSELVITYS OSAYLEISKAA-

VOITUSTA VARTEN, LAUKAA

MELUSELVITYS

LIIKENNEMELUSELVITYS OSAYLEISKAAVOITUSTA VARTEN, LAUKAA

Ramboll Pakkahuoneenaukio 2 PL 718 33101 TAMPERE T +358 20 755 6800 F +358 20 755 6801 www.ramboll.fi

Päivämäärä 24.3.2017 Laatija Timo Korkee Viite 1510026528

MELUSELVITYS

SISÄLTÖ

1. JOHDANTO 1 2. LÄHTÖTIEDOT 1 2.1 Liikennelähtötiedot 1 2.2 Maastomalli 2 3. SOVELLETTAVAT OHJEARVOT 2 4. YLEISKAAVA JA MELU 3 5. MELULASKENNAT 4

LIITTEET Tie- ja raideliikenteen melualueet, v. 2040: Kuvat 1 ja 2 Päiväajan keskiäänitaso, LAeq 7-22. Kuvat 3 ja 4 Yöajan keskiäänitaso, LAeq 22-7. Raideliikenteen melualueet, v. 2040: Kuvat 5 ja 6 Päiväajan keskiäänitaso, LAeq7-22. Kuvat 7 ja 8 Yöajan keskiäänitaso, LAeq22-7. Tieliikenteen melualueet, v. 2040: Kuvat 9 ja 10 Päiväajan keskiäänitaso, LAeq7-22. Kuvat 11 ja 12 Yöajan keskiäänitaso, LAeq 22-7.

1. JOHDANTO

Laukaan kunnalla on käynnissä osayleiskaavan laadinta Keski-Laukaan pohjoisosan osa-alue I :n Piilopohja – Kuukkala välille. Kaava-alueelle on laadittu meluselvitys melualueiden kartoittamiseksi. Tämän meluselvityksen mukaisille melualueille sijoittuvat tai niillä jo olevat meluherkät toiminnot tulee varustaa kaavakartalla harkin-nan mukaan meluntorjuntatarvemerkinnällä. Meluselvityksen tilaajana on tilannut Laukaan kunta. Meluselvityksen laadinnasta on Ramboll Finland Oy:ssä vastannut projektipäällikkö Timo Korkee. Työn tekemiseen ovat osallistuneet Ins. (AMK) ) ville Virtanen ja Ins. (AMK) Oskari Mäkelä.

Kuva 1. Osayleiskaava-alueen sijainti

2. LÄHTÖTIEDOT

Meluselvitys on tehty melun leviämisen laskentaohjelmistolla SoundPlan, versio 7.4, joka perustuu yhteispoh-joismaiseen tie- ja raideliikennemelun laskentamalliin. Pohjoismaisten laskentamallien tarkkuudeksi arvioidaan n. ±2 dB laskentaetäisyydellä alle 500 m. Lisätietoja ohjelmasta saa esimerkiksi internetistä osoitteesta ”www.soundplan.eu”

2.1 Liikennelähtötiedot Melulähteinä mallinnuksessa on huomioitu Jyväskylä – Äänekoski rataosan raideliikenne sekä maanteiden 637 ja 638 ajoneuvoliikenne. Maanteiden liittymäkohtaan on melulaskennassa mallinnettu suunniteltu eritasoriste-ys. Melun leviämisen laskennat on tehty vain ennustevuoden tilanteesta (noin vuosi 2040), koska sekä tie- että raideliikennemäärät, ja sitä kautta melualueet, ovat ennusteessa suuremmat. Tieliikenne Tieliikenteen liikennemäärätiedot on selvitetty osayleiskaavavaiheessa ja nykytilan liikennemääristä on laadittu ennustevuoden 2040 liikenne-ennuste. Laskennassa käytetyt liikennemäärätiedot on esitetty taulukossa 2.1.1. Tieliikenne-ennusteessa on käytetty oletusta, että 90 % liikennesuoritteesta tapahtuu päiväaikaan, klo 7-22

Taulukko 2.1.1 Laskennassa käytetyt ennustevuoden 2040 liikennelähtötiedot.

KVL

Päiväajan liikenne, %

Yöajan liikenne,

% Raskaanliikenteen,

osuus, %

Ajonopeus

Mt. 637, väli:Pieleslehto – mt. 638 15500 90 10 5 60/80

Mt. 637, väli:mt. 638 - Vihtavuori 12500 90 10 5 60/80

Mt. 637, väli:Vihtavuori – Laukaan keskusta 12000 90 10 5 60/80

Mt. 638, väli: mt. 637 - Soratie 5500 90 10 7 60

Mt. 638, väli:Soratie - Polkulantie 2350 90 10 5 60

Mt. 638/Mt. 637 yhdistävä uusi tieverkko 2250 90 10 83 60

Raideliikenne: Raideliikenteen liikennemäärät perustuvat Jyväskylä – Äänekoski meluselvitykseen (Sito Oy, 22.3.2016). Mallinnuksessa käytetyt raideliikennetiedot on esitetty alla olevassa taulukossa 2.2.2. Tavarajunien kokonaispi-tuudesta 5 % on mallinnuksessa huomioitu olevan venäläisiä vaunuja. Taulukko2.2.2 Laskennassa käytetyt ennustevuoden raideliikennelähtötiedot Tyyppi Selite ENNUSTE 2035 keskipituus,

m/juna Ajonopeus, km/h

lkm., päivä,

klo7-22

lkm., yö, klo22-7

F-Taju suomalaisista tava-ravaunuista koostuvat tava-rajunat

13 9 427,5 80

R-Taju venäläisistä tavaravaunuista koostuvat tavarajunat

13 9 22,5 80

2.2 Maastomalli Laskennoissa käytetty maastomalli on rakennettu laserkeilausaineistosta, Laukaan kunnan numeerisesta kartta-aineistosta ja Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistoon perustuvasta 2m korkeusmallista. Leppäveden eri-tasoliittymä (mt 637 ja 638) on lisätty maastomalliin siitä tehdyn suunnitelman mukaisesti (päiväys 26.1.2017). Maastomallissa esitettyjen rakennukset perustuvat kiinteistörekisterin tietoihin. Yleiskaava-alueelle ei ole loma-rakennuksia.

3. SOVELLETTAVAT OHJEARVOT

Melun ohjearvoina maankäytön suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä käytetään valtioneuvoston päätöksen (VNp 993/92) mukaisia ohjearvoja, ja ne on esitetty taulukossa 3.1.

Taulukko 3.1. VNp 993/92 mukaiset yleiset melutason ohjearvot

Melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso), LAeq, enintään

Päivällä klo 7-22

Yöllä klo 22-7

ULKONA

Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyy-dessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet

55 dB 45-50dB1) 2)

Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintä-alueet, virkistysalueet taajamien ulkopuolella ja luonnonsuojelualueet

45 dB 40 dB3)

SISÄLLÄ

Asuin-, potilas- ja majoitus- huoneet

35 dB 30 dB

Opetus- ja kokoontumistilat 35 dB -

Liike- ja toimistohuoneet 45 dB -

1)Uusilla alueilla melutason yöohjearvo on 45 dB. 2)Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 3)Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä.

Ohjearvon määrittely tarkoittaa keskimelutasoa eli ekvivalenttimelutasoa koko ohjearvon aikavälillä. Siten ly-hytaikaiset ohjearvon desibelirajan ylitykset eivät välttämättä aiheuta päätöksessä tarkoitetun ohjearvon ylit-tymistä, mikäli aikaväli sisältää myös hiljaisempia ajanjaksoja. Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet: Valtioneuvoston hyväksymissä, tarkistetuissa valtakunnallisissa alueiden käyttötavoitteissa (Ympäristöministe-riö 2009) todetaan, että " Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta… aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentä-mään jo olemassa olevia haittoja. Uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melu-alueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa." "Liikennejärjestelmä ja alueiden käyttö sovitetaan yhteen si-ten, että vähennetään henkilöautoliikenteen tarvetta ja parannetaan ympäristöä vähän kuormittavien liikenne-muotojen käyttöedellytyksiä." Maankäyttö ja rakennuslaissa (132/1999) todetaan, että alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on edis-tää terveellisen ja viihtyisän elin- ja toimintaympäristön luomista.

4. YLEISKAAVA JA MELU

Yleiskaavassa ratkaistaan toimintojen sijoittuminen. Meluisan toiminnan ja sille herkän toiminnan välille tulee lähtökohtaisesti varata riittävä etäisyys. Etäisyyden ollessa riittämätön on tarvittaessa yleiskaavan kaavamää-räyksillä turvattava edellytykset meluntorjunnan toteuttamiselle. Käytännössä tämä tarkoittaa, että merkittä-vimpien melualueiden sijainti ja laajuus tulee esittää kaavassa myöhemmän vaiheen tarkempaa suunnittelua varten. Melualueiden yltäessä meluherkille alueilla on meluherkät alueet varustettava meluntorjuntatarvemer-killä. Meluntorjuntatarpeen mukainen dB-raja määräytyy tien ja rautatien yhteismelualueella yöajan yhteismelualu-eiden mukaan. Tämä johtuu yöajan alemmista melun ohjearvorajoista sekä siitä, että raideliikenteen meluisim-pien tavarajunien kulku painottuu yöaikaan. Meluntorjuntatarvemerkinnän yöajan dB-raja on uusilla asumiseen käytettävillä alueilla, hoito- ja oppilaitosalueilla sekä taajamissa sijaitsevilla loma-asunnoilla 45 dB. Vanhoilla alueilla raja on 50 dB. Taajaman ulkopuolisilla loma-asunnoilla meluntorjuntamerkinnän raja on 40 dB. Maantie 638 sillä osalla, kun tie kulkee radan meluvaikutuksen ulkopuolella meluntorjuntatarvemerkintä mää-räytyy vanhoilla asumiseen käytettävillä alueilla päiväajan 55 dB mukaisesti.

5. MELULASKENNAT

Ennustevuoden 2040 melualueet on esitetty tämän raportin lopussa seuraavasti: Kuvat 1-4 Tie- ja raideliikenteen päivä- ja yöajan yhteismelualueet (LAeq 7-22 / 22-7). Kuvat 5-8 Raideliikenteen päivä- ja yöajan melualueet (LAeq 7-22 / 22-7). Kuvat 9-12 Tieliikenteen päivä- ja yöajan melualueet (LAeq 7-22 7 22-7). Kuvat 1-4: Yleiskaava-alueella on tie- ja raideliikenteen yhteismelualueella päivällä 17 nykyistä asuinrakennusta yli päivä-melutason 55 dB. Yöaikaan vastaavassa tilanteessa yli 45 dB keskiäänitasossa on 17 nykyistä asuinrakennusta ja niistä 13 on yli 50 dB keskiäänitasossa. Yleiskaavassa esitetyt uudet melukerkät toiminnot on varustettava meluntorjuntatarvemerkinnällä, jos alueet jäävät yöajan 45 dB melualueelle. Mahdolliset olemassa olevat meluherkän toiminnan alueet tulee varustaa me-luntorjuntatarvemerkinnällä, jos niillä ylittyy päiväajan 55 dB keskiäänitaso. Tarkempi meluntorjuntatavan yksilöinti tapahtuu meluntorjuntatarvemerkinnällä varustetuilla alueilla niiden asemakaavoitettaessa.