13/04 - Rakennerahastot.fi · Equal on varsin moniulotteinen ja monitoimijainen ohjelma ja jo...

13_suomen equal_kansi 16.03.2004 12:31

www.esr.fi

Suomen EQUAL-yhteisöaloiteohjelmantoimeenpanon väliarviointi

Kehittämisen vauhdittamisestatulosten koostamiseenVäliarviointiraportti

13/04

Sosiaalikehitys OyHannele SyrjäRobert Arnkil

Sanna-Mari LyytinenSari Pitkänen

LTT-Tutkimus OyJari Karjalainen

Sani KaajasMikko Valtakari

ESR-Arvioinnit 13/04Suom

en EQU

AL-yhteisöaloiteohjelm

an toimeenpanon väliarviointi

A r v i o i n n i tA r v i o i n n i t

SUOMEN EQUAL-YHTEISÖALOITEOHJELMAN TOIMEENPANON VÄLIARVIOINTI

KEHITTÄMISEN VAUHDITTAMISESTATULOSTEN KOOSTAMISEEN

VÄLIARVIOINTIRAPORTTI

Sosiaalikehitys OyHannele Syrjä, Robert Arnkil, Sanna-Mari Lyytinen, Sari Pitkänen

LTT-Tutkimus OyJari Karjalainen, Sani Kaajas, Mikko Valtakari

Tammikuu 2004

ESR arviointi -sarja

Päätoimittaja - Editor-in-ChiefSusanna Piepponen

Toimitussihteeri - EditorLeena Lyra

Toimituksen osoite - AddressTyöministeriö - Ministry of Labour

PL - P.o.Box 3400023 VALTIONEUVOSTO

puh. - tel. (09) 16006

ISBN 951-735-849-0ISSN 1459-6695

Taitto: Innocorp OyElektroninen versio: Innocorp Oy

Paino: Oy Edita AbHelsinki 2004

SAATESANAT

Euroopan sosiaalirahaston osarahoittamaa toimintaa on arvioitu ohjelmakauden2000-2006 puolivälissä. Equal-yhteisöaloiteohjelmasta on laadittu ohjelmatasonarvio, joka sisältää myös ohjelman toimintalinjojen arvioinnin. Arviointirapor-teissa esiin nostetut havainnot ovat auttaneet ESR-toiminnan välitarkistuksensuorittamista, joka komission asetuksen mukaan tehdään kaikista ohjelmista31.3.2004 mennessä. Arvioitsijoilta on saatu arvokasta tietoa toiminnan tuloksis-ta ja kehitettävistä asioista.

Equal-yhteisöaloiteohjelma-arvioinnin ohjausryhmän puheenjohtajana ontoiminut erikoissuunnittelija Susanna Piepponen ja jäseninä hallintovirkamiesRiitta Kangasharju Euroopan komissiosta, hallintovirkamies Åsa Sundholm Eu-roopan komissiosta, vanhempi hallitussihteeri Eeva-Liisa Koivuneva työministe-riöstä, ylitarkastaja Elise Kovanen opetusministeriöstä, finanssisihteeri Lars Kolt-tola sosiaali- ja terveysministeriöstä, projektineuvoja Varpu Taarna työministeri-östä sekä tutkija Simo Mannila STAKES:ista. Ryhmän sihteerinä toimi suunnit-telija Raija Nokelainen.

Equal -yhteisöaloiteohjelman arvion on laatinut Sosiaalikehitys Oy yhdessäLTT-tutkimus Oy:n kanssa.

Helsingissä, helmikuussa 2004

Pertti ToivonenJohtaja

5

6

TEKIJÖIDEN ALKUSANAT

Equal -yhteisöaloiteohjelman tavoitteena on kokeilla ja kehittää uusia lähestymistapo-ja työmarkkinoilla ilmenevän syrjinnän, syrjäytymisen ja epätasa-arvoisuuden poista-miseksi. Equal -yhteisöaloite edustaa kokeilevuudessaan uudentyyppistä ohjelmaa;sen toteutukseen on tuloksellisuuden vahvistamiseksi liitetty useita toteutusperiaattei-ta, joiden vaikuttavuuden arviointi on keskeinen osa Equal -ohjelman ja siinä toteutet-tavan kuuden toimenpidekokonaisuuden arviointitehtävää.

Sosiaalikehitys Oy vastaa Equal -yhteisöaloiteohjelman toimeenpanon arvioinnintoteutuksesta vuosina 2002-2005 yhteistyössä LTT-Tutkimus Oy:n kanssa. Arviointikäynnistyi toukokuussa 2002 samaan aikaan kun ohjelmassa ensimmäiselle toteutus-kierrokselle toteutettavaksi valittujen 37 kehittämiskumppanuus -projektin varsinai-nen toteutusvaihe alkoi. Arvioinnin ensimmäinen väliraportti valmistui syyskuussa sa-mana vuonna. Tällöin arvioitiin Equal -ohjelman käynnistyneen pääosin suotuisasti,mutta edellyttävän kumppanuuksien toteutuksessa "kehittämiskiihdytystä" ja yhteis-ten tavoitteiden täsmentämistä.

Nyt käsillä oleva Equal -yhteisöaloiteohjelman toimeenpanon väliarviointiraporttikokoaa yhteen arvioinnin havainnot ja viestit ohjelman, sen toimenpidekokonaisuuk-sien ja kehittämiskumppanuuksien toteutuksen puolivälissä. Arviointiraportissa pyr-kimyksenä on ollut esittää kokonaisarvio ohjelman tähänastisesta toteutuksesta ja tu-loksellisuudesta samoin kuin tarjota aineksia ohjelman ja sen toteutuksen kehittämi-seen ja vaikuttavuuden vahvistamiseen.

Väliarviointiraportissa on tarkasteltu ja arvioitu Equal -ohjelman toimeenpanoa jatoteutuksen kehittymistä sekä kokoavasti ohjelmatasolla että ohjelman moni-ilmeis-ten toimenpidekokonaisuuksien ja niissä toteutettavien kehittämiskumppanuus -hankkeiden osalta. Kehittämiskumppanuuteen yhtenä Equal -yhteisöaloitteen keskei-sistä toteutusperiaatteista on kiinnitetty erityistä huomiota. Lisäksi on arvioitu ohjel-man toteutukseen liittyvän temaattisen yhteistyön ja valtavirtaistamisen käynnisty-mistä. Väliarviointiraportissa korostetaan nimensä mukaisesti uusiin, lupaaviin lähes-tymistapoihin liittyvien potentiaalisten tulosten koostamisen ajankohtaisuutta ja tär-keyttä eri tasoilla ohjelman vaikuttavuuden tehostamiseksi ja tulosten vakiinnuttami-sen edistämiseksi.

Ohjelma-arvioinnin ensisijainen tehtävä on palvella ohjelman toimeenpanostavastaavia kansallisia viranomaisia ja erityisesti yhteisöaloitteen kyseen ollessa sen toteu-tuksesta vastaavia myös Euroopan Unionin tasolla, mikä vaikuttaa raportin luontee-seen. Tämän ohella arviointiraporttia laadittaessa on ajateltu myös kehittämiskump-panuuksien toteuttajia arvioinnin hyödyntäjinä.

Arvioinnin toteutus on edellyttänyt monitahoista aineiston hankintaa, vuoropu-helua ja säännöllistä kanssakäymistä Equal -ohjelman toteutukseen eri tavoin osallis-tuvien kanssa. Tämä yhteistyö on ollut antoisaa ja rakentavaa, mistä parhain kiitok-semme kaikille arvioinnin toteutukseen myötävaikuttaneille.

Helsingissä, helmikuussa 2004

Sosiaalikehitys Oy LTT -Tutkimus OyTutkijatiimi Tutkijatiimi

7

SISÄLLYS

SAATESANAT.............................................................................................................................5

TEKIJÖIDEN ALKUSANAT........................................................................................................6

TIIVISTELMÄ.............................................................................................................................13Johdanto ...............................................................................................................................13Equalin strategia ja sen relevanssi ......................................................................................14Toimeenpano ........................................................................................................................15Kehittämiskumppanuuksien toteutus...................................................................................15Kansainvälinen yhteistyö......................................................................................................17Toimenpidekokonaisuudet....................................................................................................17Temaattinen yhteistyö..........................................................................................................19Yhteenveto: keskeisiä teemoja yli arviointien .....................................................................20Ajatuksia ja suosituksia Equalin loppukauden toteutusstrategiasta...................................22Yhteenvetotaulukot ..............................................................................................................24

1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA EQUAL -OHJELMAN OSUVUUS .....................................30

2. ARVIOINNIN TOTEUTUS ..................................................................................................322.1 Arviointitehtävä ...........................................................................................................322.2 Arvioinnin lähestymistapa ja metodit .........................................................................332.3 Arvioinnin toteutus ja aineistot ...................................................................................35

3. EQUAL -OHJELMAN TOTEUTUS.....................................................................................373.1 Ohjelman toimeenpano ja hallinnointi ........................................................................37

3.1.1 Yhteenvetoa ohjelman käynnistymisestä .......................................................373.1.2 Ohjelman toimeenpano ja ohjaus...................................................................423.1.3 Yhteenveto ......................................................................................................47

3.2 DPeiden toteutus....................................................................................................................483.2.1 Kehittämiskumppanuus toimintamallina........................................................483.2.2 Kehittämiskumppanuuksien yhteistyötahot, toimijat ja osallisuus................523.2.3 DPeiden sisäinen toteutus ja johtaminen.......................................................613.2.4 Kumppanuuden kehittyminen; oppiminen ja verkostoituminen .....................673.2.5 Kokonaisvaltainen lähestymistapa, innovatiivisuus ja jatkuvuus ..................713.2.6 Yhteenveto ......................................................................................................75

3.3 Kansainvälisen yhteistyön käynnistyminen.................................................................763.3.1 Kansainvälisen yhteistyön merkitys Equal -yhteisöaloitteessa .....................773.3.2 Kansainvälisen yhteistyön muodot .................................................................783.3.3 Kansainvälisen yhteistyön haasteet ...............................................................803.3.4 DPeiden saama hyöty .....................................................................................813.3.5 Yhteenveto ......................................................................................................82

9

10

4. OHJELMAN TOIMENPIDEKOKONAISUUDET...............................................................834.1 Toimenpidekokonaisuus 5.1.1. “Työllistyvyys” ...........................................................84

4.1.1 Lähtökohdat ....................................................................................................844.1.2 DPeiden kohdentuminen ja osuvuus...............................................................854.1.3 DPeiden toteutus ............................................................................................904.1.4 Alustavia tuloksia ...........................................................................................944.1.5 Yhteenveto ......................................................................................................99

4.2 Toimenpidekokonaisuus 5.1.2. “Rasismin ehkäisy”..................................................1004.2.1 Lähtökohdat ..................................................................................................1004.2.2 DPeiden kohdentuminen ja osuvuus.............................................................1014.2.3 DPeiden toteutus ..........................................................................................1044.2.4 Alustavia tuloksia .........................................................................................1084.2.5 Yhteenveto ....................................................................................................110

4.3 Toimenpidekokonaisuus 5.2.1. “Sosiaalitalous”.......................................................1114.3.1 Lähtökohdat ..................................................................................................1114.3.2 DPeiden kohdentuminen ja osuvuus.............................................................1124.3.3 Kehittämiskumppanuuksien toteutus ...........................................................1154.3.4 Alustavia tuloksia .........................................................................................1214.3.5 Yhteenveto ....................................................................................................124

4.4 Toimenpidekokonaisuus 5.3.1. “Sopeutumiskyky” ...................................................1254.4.1 Lähtökohdat ..................................................................................................1254.4.2 DPeiden kohdentuminen ja osuvuus.............................................................1264.4.3 DPeiden toteutus ..........................................................................................1314.4.4 Alustavat tulokset .........................................................................................1374.4.5 Yhteenveto ....................................................................................................139

4.5 Toimenpidekokonaisuus 5.4.1. “Sukupuolten tasa-arvo” .........................................1404.5.1 Lähtökohdat ..................................................................................................1404.5.2 DPeiden kohdentuminen ja osuvuus.............................................................1414.5.3 DPeiden toteutus ..........................................................................................1434.5.4 Alustavia tuloksia .........................................................................................1474.5.5 Yhteenveto ....................................................................................................149

4.6 Toimenpidekokonaisuus 5.5. “Turvapaikanhakijat” ..................................................1504.6.1 Lähtökohdat ..................................................................................................1504.6.2 DPn kohdentuminen ja osuvuus....................................................................1514.6.3 DPn toteutus .................................................................................................1524.6.4 Alustavia tuloksia .........................................................................................1544.6.5 Yhteenveto ....................................................................................................155

4.7 Yhteenveto luvusta ....................................................................................................156

5. TEMAATTINEN YHTEISTYÖ JA VALTAVIRTAISTAMINEN......................................1585.1 Temaattisen yhteistyön tarkoitus ja tavoite..............................................................1595.2 Temaattisen yhteistyön valmistelu ja käynnistyminen .............................................160

5.2.1 Eurooppalainen teematyö .............................................................................1605.2.2 Kansallisen teematyön valmistelu ja organisointi .......................................1615.2.3 DPeiden valmiudet temaattisen yhteistyön toteuttamiseen........................1645.2.4 Kansalliset teema-alueet ja toteutussuunnitelmat ......................................1655.2.5 Yhteenveto ....................................................................................................175

6. EVALUOINTI .....................................................................................................................176

7. VIESTIT JA SUOSITUKSET.............................................................................................177Ajatuksia ja suosituksia Equalin loppukauden toteutusstrategiasta.................................177

Equal -ohjelma ei ole menettänyt strategista relevanssiaan ...................................177Oppimisen ja levittämisen (generatiivisten) sekä käytäntöön siirtävien ja juurruttavien mekanismien edelleen vahvistaminen ................................................177”Kokoomapisteet” ja omistajuuden vahvistaminen..................................................178Uusi hakukierros: jatkuvuuden ja uusien aloitteiden yhdistelmä .............................178

LÄHTEET ..................................................................................................................................179

LIITTEET...................................................................................................................................182Liite 1: DP- tilanneanalyysi 2003..............................................................................................182Liite 2: DP -projektien saama tuki ja ohjaus ............................................................................191Liite 3: Projektin vaikutukset kohderyhmään ...........................................................................192Liite 4: Projektin vaikutukset organisaatioiden ja järjestelmien toimintakykyyn

ja uudistumiseen ..........................................................................................................193Liite 5: Projektin vaikutukset työmarkkinoiden kehittämiseen ................................................194Liite 6: DPeiden toteuttajien arviot projektin kokeilevuudesta ja suuntautumisesta .............195Liite 7: Equal-projektikyselyn kyselylomake.............................................................................196

11

LUK

U

Tiivistelmä

TIIVISTELMÄ

Johdanto

Equal on varsin moniulotteinen ja monitoimijainen ohjelma ja jo pelkästään sentoimintamuotojen hahmottaminen on vaativa tehtävä, arvioivan kannanotonesittämisestä puhumattakaan. Olemme pyrkineet helpottamaan tämän arviointi-raportin lukijan tehtävää muutamin keinoin.

Ensinnäkin, olemme pyrkineet, asioiden keskeneräisyydestä huolimatta, teke-mään kokonaisvaltaisen tilannearvion, jotta metsä puilta saataisiin näkyviin. Mo-net tendenssit ovat kuitenkin vasta alullaan ja vahvojen johtopäätösten tekeminenon tässä vaiheessa vaikeaa, osin mahdotonta. Tämä koskee erityisesti kahta seik-kaa: asiakasvaikuttavuutta ja temaattista yhteistyötä. Ajankohta on kovin varhai-nen todellisen asiakasvaikuttavuuden arvioimiseksi ja useiden kehittämiskump-panuuksien omat arviotkin ovat vasta tulossa näihin kysymyksiin. Tältä osinolemme pyrkineet arviomaan ainakin sen, onko ohjelmassa saavutettu riittävääkehitysalustaa myöhemmälle vaikuttavuudelle.

Temaattinen yhteistyö on vasta käynnistynyt ja sen toteutumisen arvio on tässävaiheessa vasta suuntaa antavaa. Siihen kohdistuu kuitenkin suuria odotuksia Equalintoteutusmekanismien mielessä, joten on paikallaan pohtia alustaviakin havaintoja.

Toiseksi, olemme pyrkineet helpottamaan lukijan tehtävää rakentamalla ra-portin keskeisimpiin lukuihin ”yhteenvetolaatikot”, niin että pääluvut alkavat ly-hyellä johdannolla siitä, mikä luvussa on keskeistä ja luku päättyy yhteenvetolaa-tikkoon, jossa keskeiset päätelmät esitetään.

Tämä tiivistelmä on muodostettu näiden yhteenvetojen keskeisestä sanomasta.Kokonaisvaltainen arvio ohjelman toteutuksesta on koottu kahteen taulukkoon

(Kehittämiskumppanuuksien tilanneanalyysi, tiivistelmätaulukko 1 ja Ohjelmatasonstrateginen arvio, tiivistelmätaulukko 2). Molemmat osoittavat, että Equalissa on saa-vutettu hyvä kehittämisalusta ja monissa olennaisissa kysymyksissä Equalin toimintaylittää selvästi keskimääräisen kansallisen toimintatason ja tuo lisäarvoa myös muu-hun ESR-toimintaan nähden. Karkeasti ottaen reilu puolet kehittämiskumppanuuk-sista on useimmissa arviointikategorioissa saavuttanut tason, jossa on odotettavissa sel-vää lisäarvoa kansalliseen ja muuhun ESR-toimintaan nähden. Tulospotentiaalia siison. Sen realisointi loppukaudella ja sen jälkeen on kiinni useista tärkeistä tekijöistä,joita pyrimme tässä arviossa identifioimaan.

13

14

LUK

U

Tiiv

iste

lmä

Equalin strategia ja sen relevanssi

Suomen Equal -ohjelman strategia on määritelty "Valtaistamisen ja sosiaalisen kump-panuuden strategiaksi". Ohjelmassa kokeillaan uutta ja varsin vaativaa toteutustapaa.Tarkoituksena on tuottaa uudenlaisia, aikaisempaa tuloksellisempia ja tehokkaampialähestymistapoja ja käytäntöjä heikossa työmarkkina-asemassa olevien tilanteen kor-jaamiseksi. Equal -ohjelman poikkeuksellisuus ja sen erityispiirteet korostavat ohjel-man toteutuksen ja toimeenpanon arvioinnin tärkeyttä. Ne asettavat haasteita myösarvioinnin toteutustavalle ja menetelmien kehittämiselle.

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien tilanteen suhteen toimiminen ei olemenettänyt strategista relevanssiaan ja Equalin ohjelmakonseptin pääpiirteet vai-kuttavat edelleenkin käyttökelpoisilta. Kysymys on pikemminkin niiden täysi-mittaisesta realisoinnista kuin tarpeesta tehdä suuria muutoksia.

Suomessa on jo kertynyt runsaasti ohjelmakokemusta ja niitä koskevia arvi-ointeja ja niiden sanoma on syytä ottaa huomioon Equalin tilannetta ja näkymiäarvioitaessa. Myöskin Equalin toteutusympäristö on monella tavoin vilkkaam-massa muutosvaiheessa, kuin ohjelman suunnittelu- ja käynnistysvaiheessa. Tämäkoskee erityisesti uutta kansallista ohjelmapolitiikkaa ja siinä erityisesti rakenne-työttömyyden purkamiseen liittyviä toimenpiteitä. Myös nämä seikat on syytä ot-taa huomioon Equalia arvioitaessa.

Kokonaisuutena ottaen vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien palveluidenja strategioiden perusongelmana Suomessa on erityisesti kaksi seikkaa: kysynnänvähäisyys ja toiminnan hajanaisuus. Kysynnän kehitys riippuu tietysti taloudenkehityksestä ja epävarmuus näyttää jatkuvan. Jatkuessaan pitkään se uhkaa myösEqualin saavuttamia ”ensimmäisen asteen” aktivointivaikutuksia. Kysynnän ke-hitys riippuu myös asenteista. Suomi on tulossa kovaa vauhtia suureen sukupol-venvaihdokseen ja uudenlaista suhtautumista kotimaisiin työvoimareserveihintullaan tarvitsemaan. Tällainen asennemuutos on selvemmin havaittavissa mm.muissa pohjoismaissa.

Toinen perusongelma on toiminnan hajanaisuus. Elämänhallinnan vaikeuksiaja työmarkkinoille kiinnittymisen vaikeuksia kokevien ihmisten tilanteet ovatusein katkoksellisia ja näitä ihmisiä auttamaan pyrkivien palveluiden uhkana onmyös niiden toiminnan katkoksellisuus. Tämä on tuttua sosiaali-, terveys- , kou-lutus- ja työvoimapalveluissa. Ilmiö on tuttu myös projektien ylitarjontana ja”projektikaaoksena”, jossa yritykset tilanteen parantamiseksi hajoavat ja ”kokoo-mapisteitä” ja kokoavaa vastuuta ei tahdo löytyä mistään. Tällainen ”hajoamisuh-ka” koskee myös ESR-ohjelmia. Projekteja syntyy ja niissä tehdään mielenkiintoi-sia asioita, mutta kuka ohjelman ja projektit oikein ”omistaa” ja määrätietoisestivie oikeat asiat päätöksentekoon ja muutoksiksi normaalissa toiminnassa?

LUK

U

Tiivistelmä

Equal on siitä mielenkiintoinen ohjelma, että siinä on tarjolla koostavia ele-menttejä ja se on strategisesti relevantti suomalaisessa tilanteessa juuri siksi. Tä-män vuoksi on tässäkin väliarviossa pidetty silmämääränä sitä, onko Equalin tä-hänastisessa toteutuksessa merkkejä tällaisesta ”kokoavasta voimasta” ja onko riit-tävästi merkkejä siitä, että Equalin tuloksille on syntymässä ”omistajuutta”.

Toimeenpano

Equal -yhteisöaloite kokeilevuudessaan edustaa uutta, kehittyneempää ohjelmatyyp-piä koko Euroopan tasolla. Equal -ohjelman toteutustapaan liittyy useita vaativia eri-tyispiirteitä, jotka asettavat varsin suuria vaatimuksia sekä ohjelman toimeenpanostavastaaville että kehittämiskumppanuuksien toteuttajille. Niin ohjelman vision toteu-tuminen kuin toteutusperiaatteiden täysipainoinen huomiointi edellyttävät koostavaajohtamisotetta ohjelman toteutuksen tasolla, yhtenäisiä pelisääntöjä ja riittävää ohjeis-tusta sekä tukea yksittäisille kehittämiskumppanuuksille.

Yhteenveto havainnoista ja suosituksistaOhjelman toteutuksen ja erityisesti vaikuttavuuden vahvistamiseksi tulisi huo-miota kiinnittää ohjelman johtamisen ja vaikuttavuutta lisäävien mekanismienvahvistamiseen. Tämä koskee myös yhteyksien vahvistamista kansallisen työlli-syyden sekä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vastaisen toimintasuunnitel-man toteuttamiseen.

Olisi toivottavaa, että hyväksyttävien kulujen osalta kyettäisiin luomaan sekäeri toteuttajaministeriöiden että TE -keskusten osalta yhtenäinen että Equal -oh-jelman erityispiirteet huomioiva, joustava tulkintakäytäntö.

Pienten toimijoiden toimintamahdollisuudet olisi kyettävä turvaamaan jous-tavia rahoitusmekanismeja kehittämällä, muutoin uhkana on kiinnostuksen vä-heneminen ohjelmaa kohtaan. Tulevaa valintakierrosta ajatellen on syytä kiinnit-tää huomiota riittävään tiedottamiseen, jossa voitaisiin hyödyntää nykyisiä kehit-tämiskumppanuuksia, hakemismenettelyn kehittämiseen ja valittavien kehittä-miskumppanuuksien toteuttajien riittävään perehdyttämiseen ja koulutukseen.

DPeiden valintakriteereiden ja hakuprosessin osalta huomiota tulisi kiinnittäämuun muassa DPeiden itsearviointi -valmiuksien sekä tulosten levittämis- ja val-tavirtaistamismekanismien suunnitteluun samoin kuin sukupuoli- ja tasa-arvo-vaikutusten arvioinnin kehittämiseen.

Kehittämiskumppanuuksien toteutus

Equal -yhteisöaloitteessa kokeillaan kehittämiskumppanuusmallia yhtenä keskei-senä toteutusperiaatteena. Kehittämiskumppanuus (DP) on eri tahoja edustavien,tavoitteen toteuttamisen kannalta olennaisten toimijoiden tavoitteellista yhteis-

15

16

LUK

U

Tiiv

iste

lmä

työtä tietyn, yhteisesti tunnistetun ongelman ratkaisemiseksi. Tavoitteena on lisä-tä kokonaisvaltaisen ja koostavan lähestymistavan avulla ohjelman tuloksellisuut-ta ja vaikuttavuutta.

Yhteenveto havainnoista ja suosituksistaEqual -yhteisöaloitteessa määritelty kehittämiskumppanuus on osoittautunuthaasteelliseksi ja monissa kehittämiskumppanuuksissa tarkoituksenmukainen toi-mintamalli hakee vielä muotoaan. Toteutettavat kehittämiskumppanuudet ovatpääosin muotoutuneet erilaisiksi yhteistyöverkostoiksi.

Ehdottomia suosituksia eri kehittämiskumppanuusrakenteiden ja -mallien te-hokkuudesta tulosten suhteen ei ohjelman toteutuksen tässä vaiheessa voida vieläesittää. Näyttäisi kuitenkin siltä, että erityisesti useista osahankkeista koostuvatlaajat ja monitavoitteiset kehittämiskumppanuudet ovat osoittautuneet hankalik-si koordinoinnin sekä yhteiseen tavoitteeseen suuntaavan kehittämisen kannalta.

Monet laajat kehittämiskumppanuudet ovat itse asiassa kumppanuuksienkumppanuuksia, mikä vaikeuttaa kumppanuuden hallinnointia ja toteutusta.Tällä saattaa olla myös vaikutusta kumppanuudessa kehitettävien tulosten vaikut-tavuuteen. Keskittyminen alueellisiin/paikallisiin täsmähankkeisiin saattaisi tuot-taa tehokkaampia kumppanuuksia ja tiiviimpiä yhteistyörakenteita.

Kumppanuusyhteistyön ja kumppanuuden kehittymisestä on toisaalta myösselkeää näyttöä, joka on saavutettu panostamalla määrätietoisesti sisäiseen kehit-tämistyöhön ja kumppanuustoimijoiden aktiiviseen sitouttamiseen. Kehittämis-kumppanuudet ovat parhaimmillaan kyenneet luomaan ylisektorisia yhteistyöra-kenteita, joiden voi toivoa luovan edellytyksiä uusien toimintamallien ja yhteis-työrakenteiden juurruttamiselle paikalliseen tai alueelliseen toimintaan.

Kehittämiskumppanuuksien muodostamisessa on pyritty kokonaisvaltaisenlähestymistavan näkökulmasta kattavuuteen ja edustavuuteen, mikä näyttää to-teutuvan varsin hyvin. Tästä syystä kuitenkin jotkut kumppanuudet ovat muo-dostuneet varsin laajoiksi ja joissakin tapauksissa kumppanuustoimijoiden sitou-tuminen toteutukseen on jäänyt heikoksi. Erityisesti yhteistyön kehittyminen yri-tysten tai työantajien kanssa on toteutunut heikosti, johon osasyynä on se, etteivätyritykset ole olleet mukana kehittämiskumppanuuden suunnitteluvaiheessa.

Asiakkaiden (kohderyhmän) osallisuus on yksi Equal -ohjelman keskeisiä to-teutusperiaatteita. Toteutusperiaate on huomioitu varsin hyvin kehittämiskump-panuuksien toteutuksessa, mikä ilmenee erityisesti asiakaslähtöisyytenä: sekä asi-akkaiden osallistumisena toteutukseen että heidän näkemystensä ja vaikutusmah-dollisuuksiensa huomioimisena.

Kehittämiskumppanuuksien sisäiseen toteutukseen kohdistuu vielä kehittä-mishaasteita. Keskeisiä alueita tältä osin ovat kumppanuuden johtaminen, yhteis-työmuotojen ja keskinäisen oppimisen kehittäminen, tavoitteiden selkiyttäminensekä levittäminen ja valtavirtaistaminen.

LUK

U

Tiivistelmä

Kansainvälinen yhteistyö

Equal -yhteisöaloitteella pyritään kehittämään Euroopan työllisyysstrategiaa. Senavulla pyritään edistämään työmarkkinoita, koulutusta ja osallisuutta koskevienhyvien käytäntöjen kansainvälistä vaihtoa oppimisen tehostamiseksi ja syventämi-seksi. Kansainvälisen yhteistyön tulisi olla olennainen osa jokaisen kehittämis-kumppanuuden toteuttamista. Tavoitteena on muun muassa omaksua muuallakehitettyjä, toimien toteuttamista tehostavia ja innovatiivisia ratkaisuja, menetel-miä ja lähestymistapoja.

Yhteenveto havainnoista ja suosituksistaKehittämiskumppanuuksien kokemukset kansainvälisestä yhteistyöstä jakautuvatvarsin selkeästi kahtaalle. Osalle kumppanuuksista se näyttää olevan välttämätönpaha, mutta pääosan odotukset ovat kuitenkin myönteisiä. Kansainvälisten part-nereiden arvioidaan tarjoavan uusia näkökulmia ja laajempaa kokemuspohjaaomaan hankkeeseen ja antavan siten uusien ideoiden ja vertailukohtien myötä li-säarvoa hankkeelle.

Yhteistyö on käynnistynyt hitaasti. Alun perin partnereiden löytämisessä ei ol-lut vaikeuksia, mutta yhteistyön tavoitteiden ja työohjelmien täsmentäminen onvienyt huomattavan paljon aikaa. Erityisiä hankaluuksia aiheutti epävarmuuskansainvälisten partnereiden mukaanpääsystä omaan kansalliseen Equal-ohjel-maansa. Yhteistyön mahdollisuuksia ovat rajoittaneet myös yhteisöaloitteen to-teuttamiseen liittyvät tekijät, kuten rahoitusosuuksien erot eri jäsenmaissa, erilai-set toimeenpanon aikataulut sekä kumppanuushankkeiden erilainen kesto sa-moin kuin jäsenmaiden erilaiset hallintokäytännöt.

Yhteistyön sisältö painottuu seminaareissa ja kokouksissa tapahtuvaan toimin-takäytäntöjä koskevan tiedon ja kokemusten vaihtoon sekä samanaikaiseen inno-vaatioiden tavoitteluun. Yhteistyön toteutus on kuitenkin epätasaista ja projek-tien osallistuminen jakautuu eri tavoin eri toimenpidekokonaisuuksissa. Edisty-neemmässä yhteistyössä pyritään myös arvioimaan hyvien käytäntöjen ja toimin-tamallien soveltamista omassa hankkeessa, yhteiseen kehittämiseen liittyvä yksi-tyiskohtainen toimintatapojen ja menetelmien vertailu on silti varsin harvinaista.

Tuloksien esittäminen kansainvälisestä yhteistyöstä on vielä ennenaikaista,mutta yhteistyön sujuva toteuttaminen ja sattumanvaraisuuden vähentäminenedellyttävät mekanismien edelleen kehittämistä sekä ohjauksen ja tuen lisäämistä.

Toimenpidekokonaisuudet

Equal -yhteisöaloitteessa korostuu temaattinen lähestymistapa, joka kytkeytyyEuroopan työllisyysstrategian suuntaviivoihin. Tavoitteena on tällä tavoin löytääuusia toimivia lähestymistapoja työmarkkinoiden ja sosiaalisen osallisuuden ke-hittämiseksi. Equal -ohjelmassa toteutettavat toimenpidekokonaisuudet ovat

17

18

LUK

U

Tiiv

iste

lmä

omaleimaisia ja painotuksiltaan erilaisia. Niitä yhdistävät ohjelman tavoitteet: pa-rantaa heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien työllistyvyyttä ja ehkäistäsyrjintää ja syrjäytymistä kokeilemalla ja kehittämällä uusia, toimivia lähestymis-tapoja ja toimintamalleja.

Yhteenveto toimenpidekokonaisuuksien havainnoista ja suosituksistaToimenpidekokonaisuuksien toteutus kokonaisuudessaan kohdentuu Equal -oh-jelman tavoitteisiin ja keskeisiin työmarkkinoiden kehittämishaasteisiin eri tavoinheikossa työmarkkina-asemassa olevien ryhmien kannalta. Erityisesti toimenpi-dekokonaisuudessa 5.1.1. on laaja kirjo erilaisia toimia, joilla pyritään kehittä-mään työllistymisen edellytyksiä tai estämään syrjäytymistä.

Equal -ohjelman toteutuksessa on saavutettu tähän mennessä hyvä kehitys-alusta, jota on vahvistettava. Ohjelman toimenpidekokonaisuudet kytkeytyvätmeneillään oleviin työmarkkinoita ja laajemminkin yhteiskuntaa koskeviin kehit-tämissuunnitelmiin. Keskeinen haaste on, millä tavoin kehittämiskumppanuuk-sissa kertyneet hyvät kokemukset ja lupaavat lähestymistavat kyetään kytkemäänja juurruttamaan paikalliseen ja alueelliseen kehittämiseen.

Kehittämiskumppanuusmalli on osoittautunut haastavaksi. Näyttöjä on kui-tenkin kumppanuusyhteistyön asteittaisesta kehittymisestä ja uusien yhteistyö-mallien ja -rakenteiden kehittymisestä. Etenkin alueellisesti laajat ja monista osa-hankkeista koostuvat kehittämiskumppanuudet ovat jääneet jonkin verran haja-naisiksi. Kumppanuuksista on edustavuuden ja kokonaisvaltaisen lähestymista-van nimissä syntynyt monitavoitteellisia ja monitoimijaisia hankekokonaisuuksia.Alueellinen tai paikallinen keskittyminen, tavoitteiden operationalisointi ja to-teutukseen sitoutuneet yhteistyökumppanit saattaisivat luoda jatkossa tulokselli-sempaa kumppanuusyhteistyötä.

Toimenpidekokonaisuuksissa toteuttavien kehittämiskumppanuuksien vah-vuudet ovat erityisesti kohdentumisessa haastaviin asiakasryhmiin ja asiakasläh-töisyydessä, jonka toteutumisesta on hyviä näyttöjä. Kumppanuushankkeiden tu-loksellisuudesta asiakasvaikuttavuuden osalta erityisesti työllistymisen suhteen onjoitakin lupaavia näyttöjä, muutoin tuloksista on vielä ennenaikaista puhua.

Kokonaisvaltainen lähestymistapa ja kokeilevuus kehittämiskumppanuuksissaliittyy erityisesti verkostoitumiseen ja eri toimintasektorit ylittävään yhteistyö-hön. Kumppanuuksissa kokeillaan jonkin verran uusia lähestymistapoja, muttavarsin paljon jo aiemmin muissa yhteyksissä hyviksi havaittuja käytäntöjä. Tämäpuoltaa hyvin paikkaansa, sillä hyviä käytäntöjä tunnetaan runsaasti, ongelmaksionkin osoittautunut, miten ne saadaan juurtumaan normaalitoimintaan. Tähänmonet kehittämiskumppanuudet etsivät uusia keinoja yhteistyömallien avulla.

Kansainvälinen yhteistyö yhtenä Equal -ohjelman keskeisenä toteutusperiaat-teena näyttää tuottavan kumppanuuksille sekä selkeitä hyötyjä että turhauttaviayhteistyökokemuksia.

LUK

U

Tiivistelmä

Ohjelman tavoitteena on tuottaa uusia yleistettävissä olevia lähestymistapojaja toimintamalleja. Tässä vaiheessa voidaan puhua vasta lupaavista lähestymista-voista tulosten suhteen, muutoin tuloksia on liian ennenaikaista arvioida. Joissa-kin kehittämiskumppanuuksissa on alustavia näyttöjä onnistuneesta kytkeytymi-sestä alueelliseen tai sektoraaliseen kehittämiseen. Tämä onkin kaiken kaikkiaanohjelman toteutuksen suuri haaste. Tässä suhteessa ohjelmaan sisältyvään temaat-tiseen yhteistyöhön kohdistuu myös odotuksia.

Temaattinen yhteistyö

Equal -yhteisöaloitteen toteutustapaan on pyritty kytkemään tuloksellisuutta javaltavirtaistamista vahvistavia mekanismeja, kuten kehittämiskumppanuus -mallija kokonaisvaltainen lähestymistapa, kansainvälinen yhteistyö, toiminto 3, johonsisältyvät jokaista DPtä koskeva velvoite tulosten suunnitelmalliseen levittämi-seen että kansallinen temaattinen yhteistyö hyvien käytäntöjen valtavirtaistami-seksi samoin eurooppalainen teematyö unionin tasolla.

Yhteenveto havainnoista ja suosituksistaEqual -ohjelmassa toteutettava toiminto 3 ja temaattinen verkostoituminen saajossakin määrin erilaisia painotuksia riippuen siitä puhutaanko kansallisesta tee-matyöstä vai temaattisesta yhteistyöstä. Edellinen painottaa valittuun teemaankiinnittyvien hyvien käytäntöjen identifioimista, temaattinen yhteistyö toimijoi-den osallisuutta, keskinäistä oppimista ja tulosten vertailua. Kummallekin paino-tukselle tulisi olla tilaa.

Valitut teemat perustuvat sekä eurooppalaisen teematyön teemoihin että eritoimenpidekokonaisuuksissa toteutettavien kehittämiskumppanuuksien toteu-tukseen. Siihen nähden teemat ovat tarkoituksenmukaisia ja ne vastaavat myöskansallisiin kehittämishaasteisiin.

Hyvien käytäntöjen ja toimintamallien identifiointi ja valtavirtaistaminen ontemaattisen yhteistyön keskeinen tavoite. Teemoittaisissa työsuunnitelmissa ho-risontaalinen valtavirtaistaminen on huomioitu, mutta luultavasti johtuen jo kan-sallisen toteutussuunnitelman painotuksista vertikaalinen valtavirtaistaminen javaikuttaminen politiikkoihin/instituutioihin on jäänyt varsin vähäiselle huomiol-le. Tästä ovat poikkeuksena sosiaalisen yrittäjyyden ja sukupuolen mukaisensegregaation purkamiseen tähtäävät teematyösuunnitelmat.

Temaattinen yhteistyö on käynnistynyt varsin hitaasti, joten sen toteutusta on vie-lä liian aikaista arvioida. Yksittäisen DPn vetovastuulla olevan temaattisen yhteistyöntoteutuksen haasteita ovat vaikuttavuuden lisääminen ja siihen liittyvien mekanismienkehittäminen. Erityinen huomio tulisi kiinnittää sekä ohjausryhmien edustavuuteentältä kannalta, mutta myös kytkeytymiseen eri politiikan alojen kehittämiseen kutentyövoima-, sosiaali-, tasa-arvo-, koulutus- ja elinkeinopolitiikkaan.

19

20

LUK

U

Tiiv

iste

lmä

Yhteenveto: keskeisiä teemoja yli arviointien

Viimeaikaisissa Suomessa tehdyissä ESR-arvioissa (Arnkil 2002, 2003a et. al.) se-kä muissa Equalin kaltaisiin pyrkimyksiin läheisesti liittyvien ohjelmien/ kokeilu-jen arvioissa (kuten yhteispalvelukokeilu) (Spangar 2003 et al..), että myös laa-jemmin kehittämisohjelmiin liittyvissä arvioissa (Suomen työelämän kehittämis-ohjelman arviointi) (Arnkil 2003b et. al, Rissanen et. al. 2002) hahmottuu muu-tamia yhteisiä teemoja.

Hyvät käytännöt - tuottaminen - levittäminen - juurruttaminenKaikissa korostuu kontekstuaalisuuden ja ”paikallisteorioiden” ja aidon paikallisen ak-tiivisuuden merkitys. Toisin sanoen kehittämisen ”liike” ei tapahdu prosessin peräk-käisinä vaiheina (t1) projektikehittäminen > (t2) normaalitoiminnan kehittäminenvaan paremmin vaikuttaville hankkeille näyttää olevan tyypillistä, että projektien ke-hittämisaktiivisuus ja normaalitoiminnan kehittämisaktiivisuus kulkevat rinnakkaintoisiinsa nivoutuneina, oppien toisiltaan mahdollisimman ”reaaliajassa”. Kaikissa arvi-oissa korostuu myöskin kehittämisen moniäänisyyden tärkeys, siten, että kaikkia kes-keisiä ”ääniä”, horisontaalisesti (ammattiryhmät, kumppanit, sidosryhmät jne.) ja ver-tikaalisesti (johtaminen) kuullaan aidosti ja tasapuolisesti.

Kaikki arviot korostavat oppimisen ja oppivien verkostojen merkitystä siten, ettäytimessä on kyky oppia omasta kokemuksesta. ”Tapauspankeilla” on hyvien käytän-töjen levittämisessä ollut hyvin rajoittunut merkitys, sama pätee ylipäänsä julkaisui-hin. Oppijan on jollain tavoin päästävä prosessin ”sisään” ja ymmärrettävä se omaakontekstiaan ja kokemustaan vasten. Ylipäänsä arvioissa korostetaan sitä, että itse asi-assa olennaisin tulos, mikä kehittämishankkeesta voi olla, on pienemmän tai isommanverkoston uusi ongelmanratkaisukyky, sillä menetelmäideat ja ”muodit” ja toimin-taympäristön tilanteet vaihtuvat. Tämä ”oppimaan oppiminen” on kuitenkin yleensäheikosti dokumentoitua ja vain vähäisen reflektion kohteena.

Hyvien käytäntöjen omaksuminen edellyttää siten projektien sijoittumistamielekkäällä tavalla alueellisiin ja paikallisiin strategioihin. Eikä vain jälkikäteen,vaan jo toiminnan ja tilanteen ollessa ”päällä”. Arvioissa korostuu tässä kohdenjohtamisen eri tasojen ja keskinäisen yhteistyön vastuu.

Vaikuttaa siltä, että näiden siirtomekanismien toimivuudessa on Suomessapaljon puutteita ja niistä uhkaa muodostua koko ESR-toiminnasta hyötymisenvakavin ongelma. Tämä sanoma on vahvistunut vahvistumistaan ja sille tulee lisääpainoarvoa myös siitä, että nykyisenkaltainen ESR-ohjelmamaailma on lähivuosi-na muuttumassa. Huono skenaario olisi, että projektikehittämistä ja ohjelmapoli-tiikkaa uhkaa edelleenkin jääminen eristyksiin, niin paikallis-, alue- kuin keskus-hallintotasollakin. Voidaan todeta, että käynnistymässä on ESR-ohjelmia ajatel-len erityinen johtamisen ja siirtomekanismien etsikkoaika. Tarvitaan sosiaalisiainnovaatioita tulosten siirtämiseksi päätöksenteon harkintaan ja käytäntöön.

LUK

U

Tiivistelmä

Equalilla on näissä suhteissa potentiaalisesti selvästi parempia mekanismejakuin ESR-ohjelmissa ja monissa muissa suurissa projektihankkeissa. Näiden po-tentiaalien realisoituminen on vielä täysimääräisesti näkemättä. Suuria odotuksiakohdistuu temaattiseen yhteistyöhön, jonka käynnistyminen on kuitenkin viiväs-tynyt. Voimakas panostus sen onnistumiseen tulee olemaan ohjelman kannaltatärkeää. Myös kumppanuus voi vahvistaa oppimista, mutta tässä tulokset vaikut-tavat epätasaisilta. Laajoilla ja hajanaisilla kumppanuuksilla on vaikeuksia saavut-taa oppimisintensiteettiä. Mutta myös hyviä esimerkkejä on ja niiden kokemuk-sille on hyvä rakentaa.

Metaoppiminen ohjelmasta ja kehittämisorganisaation vakiinnuttaminenKoska Equal on lähtökohdiltaan selkeästi kokeileva ohjelma, jossa on ohjelmameka-nismien mielessä paljon kiinnostavia elementtejä, olisi tärkeää, että ohjelman koke-muksia pohditaan myös yleisemmältä kannalta jo ohjelman toteutusaikana. OnkoEqual Suomen tulevaisuuden kannalta mielenkiintoinen ohjelmatyyppi? Missä sentoteutuksen vahvuudet ja heikkoudet ovat verrattuna muihin ohjelmiin ja monimut-kaisiin projektihankkeisiin? Voidaanko Equalin toiminnan kautta vahvistaa pysyväm-min ”emotoimintojen” eli normaalin toiminnan kehittämistoimintaa?

Hyvin tärkeä ja yhdenmukainen viesti eri arvioista koskee kehittämisorgani-saatiota. Kehittämisorganisaatiolla tarkoitetaan sitä oppimisverkostoa, joka syn-tyy kehittämishankkeen kuluessa, mukaan lukien kehittämiskonferenssit, työpa-jat, projektiryhmät ja organisaation sisäiset verkostot. Hankkeet onnistuvat useintämän ”ensimmäisen asteen” kehittämisorganisaation tuottamisessa. Sen sijaantämän kehittämisorganisaation transformointi joksikin pysyvämmäksi toimin-naksi usein epäonnistuu. Toisin sanoen ”toisen asteen” vaikutus jää kehittämisor-ganisaation mielessä saavuttamatta. Tällöin hukataan osaamista, osaajia ja aikaa.Ratkaisematta usein jää, mihin kehittämistoiminta ”kiinnittyy” projektin päätyt-tyä, mikä sitä kantaa. Norjan yli 20 vuoden kehittely työelämän kehittämisohjel-missa on johtanut alueelliseen ”modulirakenteeseen”, joka pitkäjänteisemminkantaa, tulkitsee ja levittää tuloksia ja generoi uusia hankkeita. Moduli on pysy-

Equal on näissä hyvien käytäntöjen kysymyksissä näyttänyt pärjänneen kokonaisuu-tena ottaen kohtuullisen hyvin, tähän asti keskimääräistä normaalitilannetta parem-min, mutta suurta epätasaisuutta esiintyy. On paikkakuntia, joissa Equal on oikea jaaito osa strategiaa ja sen viestejä kuunnellaan ja kokemuksia pyritään sovittamaanmuihin kokemuksiin. Toisaalla taas Equal katoaa projektikaaoksen sekaan.Selkeä suositus on, että hyvien käytäntöjen kuuntelua, tulkintaa, kokoamista jasiirtämistä tulee vahvistaa. Reaaliaikaista oppimista on edelleenkin vahvistetta-va. Tässä korostuu alueellisen/seudullisen/paikallisen ylisektorisen johtamisenvastuu ja ohjelman loppukautta ajatellen voisi ajatella, että tätä vastuuta koros-tettaisiin eri tavoin ja luotaisiin aktiivisesti foorumeita asian käsittelylle.

21

22

LUK

U

Tiiv

iste

lmä

väisluonteinen kehittämisorganisaatio tai -koalitio, johon kuuluu kiinteää keski-näistä yhteistyötä harjoittavia tutkimuslaitoksia, alueorganisaatioita ja yrityksiä.Ruotsin työelämän kehittämisohjelmassa, joka kohdistui mm. laajasti sosiaali- jaterveysalaan, tämä jäi ratkaisematta. Rahoituksen aikana saatiin aikaan satojahankkeita, mutta rahoituksen päätyttyä verkosto osaajineen katosi.

Asiakaskontakti ja vaikuttavuusYhdenmukainen sanoma eri arvioista näyttää myös olevan, että asiakaspinnassa japrojektitasolla näytetään saavutettavan varsin hyviä ”ensimmäisen asteen” akti-vointituloksia, eli kontakti asiakkaisiin onnistuu ensimmäisessä vaiheessa hyvin.Näin on myös asianlaita Equalissa, jossa valtaistavaan periaatteeseen kohdistuusuuriakin odotuksia. Yleisesti ottaen vaikuttaakin siltä, että asiakaspinnan inno-vaatioissa on saavutettu eräänlainen ”saturaatiopiste” ja nyt on enemmänkin kysehyvien ideoiden tehokkaasta levittämisestä ja yhä keskeisemmin niiden juurrutta-misesta. Tämä saturaatio ei tarkoita sitä, että kaikki suhteessa rakennetyöttömyy-den asiakasryhmiin olisi jo keksitty, vaan että huomion painopisteen tulisi siirtyäselkeästi ja päättäväisesti ”toisen asteen” vaikuttavuuden tukemiseen.

Ajatuksia ja suosituksia Equalin loppukauden toteutusstrategiasta

Edellä todetusta seuraa muutamia keskeisiä viestejä Equalin loppukauden suo-tuisaa toteutumista ajatellen.

Equal -ohjelma ei ole menettänyt strategista relevanssiaanEqual -ohjelmassa esitetyt ohjelma- ja toimenpidekokonaisuuskohtaiset tavoitteetovat edelleen tarkoituksenmukaisia ottaen huomioon työmarkkinoiden keskeisetkehittämishaasteet ja muutosprosessit erityisesti heikoimmassa työmarkkina-ase-

Tällaista ”metapohdintaa”, joka kokoaisi ohjelman kokemuksia, esiintyy ESR-ohjelmien suhteen, mukaan lukien Equal, kuitenkin kovin heikosti.Tarvittaisiin ”kokoomapisteitä”, joissa arviointien sanomaa ja muita viestejä tar-kasteltaisiin niin keskustasolla kuin aluetasollakin, niin että siinä ovat mukananykyistä enemmän sekä ohjelman toteuttajat, että normaalitoimintojen edusta-jat ja päättäjät. Tässä ”metapohdinnassa” korostuu keskushallinnon vastuu.

Equal on saavuttanut varsin hyvän kehitysalustan asiakasvaikuttavuuden parantami-seksi. Tätä uhkaa kuitenkin rapautuminen, jos kysyntätilanne ei ala vetää, asenteetvajaakuntoiseen työvoimaan muutu ja ellei hajallaan olevia pyrkimyksiä ja palvelui-den kehittämistä saada integroitua. Equalin kannalta on tärkeää, että sen pyrkimyk-set ja tulokset saadaan integroitua muihin ajankohtaisiin palveluiden kehittämis-hankkeisiin, kuten yhteispalvelukokeilu ja työvoiman palvelukeskusten käynnistä-minen sekä muut mm. kuntien palvelurakenteeseen liittyvät muutokset.

LUK

U

Tiivistelmä

massa olevien kannalta. Arvioitsijat eivät esitä Equal -ohjelma-asiakirjaa muutet-tavaksi tältä osin ohjelman välitarkistuksen yhteydessä. Sen sijaan toimenpideko-konaisuuskohtaisten arviointien yhteydessä on kiinnitetty huomiota tarpeeseenkohdentaa seuraavalla valintakierroksella hankkeita jossain määrin muihin, toi-menpidekokonaisuuden tavoitteissa ja strategioissa jo esitettyihin painotuksiin,joita ei ensimmäisellä toteutuskierroksella ole huomioitu tai joihin toteutettavaksivalitut DPt eivät kohdistu.

Oppimisen ja levittämisen (generatiivisten) sekä käytäntöön siirtävien ja juurruttavien mekanismien edelleen vahvistaminenMyös Equaliin pätevät ne suositukset, mitä on todettu mm. Tavoite 3:n ja esimerkiksiYhteispalvelukokeilun suhteen, eli edelleen pitää vahvistaa ohjelman generatiivisia(oppimis-) mekanismeja sekä kiinnittää ajoissa huomiota hyvien käytäntöjen siirto-mekanismien (transformatiiviset mekanismit) toimintaan. Kaikkiin pätee se, että pe-rustasolla on itse asiassa saavutettu osin varsin hyvä asiakaskontakti ja aktivoituminenja että ongelmat ovat pikemminkin paikallisen/ seudullisen/ alueellisen ja myös kes-kushallinnollisen johtamisen tasolla. Käytännön työn punominen normaalitoimin-taan ja strategiaan on ennen kaikkea paikallis-alueellisen johtamisen kysymys. Oppi-mismekanismien vahvistamisessa ja kokonaisstrategisessa tuessa korostuu keskushal-linnon vastuu. Arvioimme, että Equal on saavuttanut varsin lupaavan kehitysalustanhyville tuloksille - joskin epätasaisen - ja että kiinnittämällä riittävää huomiota em.mekanismeihin voidaan hyviä tuloksia odottaa.

Aikaisempiin arviointeihin nähden korostamme erityisesti juuri ”siirtomeka-nismien” vahvistamista. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että Equalin kokemuk-sia ja tuloksia täytyy kuunnella, tulkita ja alkaa siirtää normaalitoimintaan välittö-mästi, eikä vasta ohjelman lopussa tai sen jälkeen. Juuri nyt on se aika, jolloin ko-kemuksista voi oppia.

”Kokoomapisteet” ja omistajuuden vahvistaminenLoppukauden reformistrategiassa on tärkeää vahvistaa ohjelman tuloksia ja meka-nismien toimivuutta tulkitsevia ”kokoomapisteitä” ja omistajuutta. Tällaisia ”ko-koomapisteitä” on sekä alueilla että keskushallinnossa. Niitä ovat mm. alueelliset/seudulliset strategiat ja niiden ympärille syntyvä käytännön yhteistyö, alueelliset/seudulliset foorumit ja työpajat, joissa hyvä käytäntöjä monipuolisesti ruoditaan.Tässä korostuu ylisektorisen johtamisen vastuu.

Equalin tuloksellisuutta tukisi oleellisesti keskushallinnon poikkihallinnolli-nen yhteistyö, jossa esimerkiksi uuden työllisyysohjelman merkeissä tulkitaan jaintegroidaan rakennetyöttömyyteen ja syrjäytymisen ehkäisyyn liittyviä pyrki-myksiä ja pohditaan ohjelman toimivuutta ”metatasolla”, eli koostavana kehittä-mismekanismina.

23

24

LUK

U

Tiiv

iste

lmä

Uusi hakukierros: jatkuvuuden ja uusien aloitteiden yhdistelmäKokonaisuutena ottaen Equal on tällä hetkellä saavuttanut lupaavan kehitysalustan,mutta tulosten turvaaminen edellyttää riittävän määrän jatkuvuutta. Suosittelemme,että kokeilevuutta ja innovatiivisuutta vahvistetaan ja uusille kumppanuuksille ava-taan mahdollisuus, mutta ettei nykyinen toteuttajuus myöskään olisi esteenä lupaa-vimpien kehittämiskumppanuuksien kehittämistoiminnan jatkumiselle uusien han-kehakemusten tarkoituksenmukaisuudesta ja kehittämisvisioista riippuen. Kehittä-miskumppanuuksia tulisi käyttää määrätietoisesti ohjelman loppuajalla aktiivisenavertaistuen ja ohjelman ”metapohdinnan” kehittämiselementtiä.

Yhteenvetotaulukot

Seuraavassa esitetään Equalista kaksi yhteenvetotaulukkoa, jotka perustuvat arvi-oitsijoiden laatimaan kokonaisvaltaiseen DPeitä koskevaan aineistoyhteenvetoon.Kehittämiskumppanuuksien tilanneanalyysi (tiivistelmätaulukko 1) sekä Equal -ohjelmatason strateginen arvio (tiivistelmätaulukko 2). Monitasoisesta ja moni-ulotteisesta ohjelmasta on vaikea esittää yhteenvetoa ja yli kaikkien toimenpide-kokonaisuuksien ja kehittämiskumppanuuksien toimivia arviointiasteikkoja onhankala soveltaa. Puutteista, päällekkäisyyksistä ja sisäisistä ristiriitaisuuksistahuolimatta esitämme kuitenkin yhteenvedot keskusteluja ja pohdintoja tuke-maan. Luotamme lukijan pohdintakykyyn ja ymmärtäväisyyteen monimutkaisentehtävän edessä.

Kehittämiskumppanuuksien tilanneanalyysistä (tiivistelmätaulukko 1) esitetääntiivistelmän yhteydessä lyhennetty versio. Liitteenä on täydellisempi versio, jossa onesitetty eriytyneemmät arviointiasteikot ja ne on tarkistettavissa sieltä. Taulukossa 1on harmaalla värillä nostettu esiin, miten DP:t painottuvat arviointikategorioissa. Josnoin puolet tai yli kumppanuuksista on tietyssä kategoriassa, on harmaalla merkittyvain se. Muutoin pääosin nyrkkisääntönä on että harmaalla on merkitty yli 25 %. Yh-dellä silmäyksellä on nähtävissä, että kumppanuuksien tilanne painottuu kategorioi-hin + ja ++, eli jonkin verran ja selvästi lisäarvoa kansalliseen ja muuhun ESR -toimin-taan nähden.

Ohjelmatason strategisesta arviosta (tiivistelmätaulukko 2) on nähtävissä, ettäkokonaisuutena Equal näyttää lähes kautta linjan saavuttaneen + tason ja mm.osallisuudessa ++, eli kaiken kaikkiaan suotuisan kehitysalustan.

Lopussa on lyhyt SWOT analyysi, jossa vahvuudeksi on nimetty, mikäli yli 30 %kehittämiskumppanuuksista on saavuttanut kategoriassa +++ tason (paljon lisäarvoakansalliseen ja ESR toimintaan nähden), mahdollisuudeksi ne, mihin sijoittuu ++ ta-solla (selvästi lisäarvoa) 25-30 % kumppanuuksista ja vastaavasti heikkouksiksi25-30 % + tasolla (jonkin verran lisäarvoa) ja uhkiksi 25-30 % 0 tasolla (ei lisäarvoa).

Joitakin seikkoja on esitetty sekä mahdollisuuksina että heikkouksina. Asianpainottaminen riippuu näkökulmasta.

LUK

U

Tiivistelmä

Tiivistelmätaulukko 1. Kehittämiskumppanuuksien (DP) - tilanneanalyysi 2003 Asteikko0 = tavanomaista kehittämistoimintaa; ei ilmennä Equalin erityispiirteitä+ = jonkin verran parannusta kansalliseen toimintaan,

verrattavissa muuhun ESR -toimintaan++ = selvästi lisäarvoa kansalliseen sekä muuhun ESR -toimintaan nähden+++ = paljon lisäarvoa kansalliseen ja muuhun ESR -toimintaan nähden

Arviointiaspekti 0 + ++ +++ Kommentit1. Konteksti/osuvuusKytkeytyminen strategioihin 5% 30% 57% 8% Kytkeytyminen lupaavalla alulla

Kohdentuminen Equal -ohjelman tavoittei-siin; 30% 50% 21% Kohdentumista terävöitettävä

Kokonaisvaltainen lähestymistapa 22% 60% 19% Kokonaisvaltaista

Kokeilevuus, innovatiivisuus 3% 26% 49% 23% Kokeilevuutta melko vahvasti

Horisontaalisten periaatteiden integrointi 8% 67% 24% Horisontaalisuus heikosti

2. Kumppanuus

Kumppanuuden edustavuus 32% 62% 5% Kumppanuuksien edustavuus toteutuu varsin hyvin, sitoutumista vahvistettava.

Asiakkaiden osallisuus 3% 14% 35% 48% Osallisuus kehittynyt

Yritysten/työnantajien mukanaolo/rooli 3% 30% 41% 26% Kehittynyt, parantamista

Viranomaisten rooli 27% 32% 32% 8% Pysynyt paikallaan, parannettava

3. sektorin rooli 27% 36% 25% 14% Pysynyt paikallaan, parannettava

Kaupungin/kunnan rooli 14% 46% 30% 11% Parantamisen varaa

Oppilaitosten rooli 22% 32% 32% 14% Epätasaista, parannettavaa

Tutkimuksen rooli 35% 16% 38% 11% Epätasaista, parannettavaa

Kumppanuusmallin kehittyneisyys 0 30% 41% 30% Löyhyys ja laajuus painottuu

Kumppanuuden evoluutio 3% 54% 38% Kehittämisen varaa

3. AsiakkaatKohdentuminen 0 17% 53% 31% Vastaa suhteellisen hyvin tavoitteita

Asiakkaiden valikoituminen 0 39% 56% 6% Rekrytoinnissa parantamista

Asiakaslähtöisyys/ Kysyntälähtöisyys 8% 19% 50% 22% Asiakaslähtöisyys varsin hyvä

Asiakkaiden vaikutusmahdollisuudet 5% 27% 57% 11% Vaikutusmahdollisuudet huomioitu

4. DPn toteutusOhjausryhmän rooli 3% 32% 45% 21% Kolmanneksessa parantamista

Kytkentä emo-organisaatioihin ja niiden toi-mintaan 3% 41% 49% 8% Lähes puolessa parantamista

Sisäinen johtaminen 8% 29% 42% 21% Kolmanneksessa ongelmia

Työsuunnitelman toteuttaminen 5% 41% 43% 11% Toteutuminen OK

Yhteistyö ja kohtaamisfoorumit 8% 54% 27% 14% Yhteistyössä kehittämistä

Itsearvioinnin hyödyntäminen 5% 30% 43% 22% Itsearvioinnin integroinnissa kehittä-mistä

5. Verkostoituminen ja oppiminenVerkostoituminen/ muut DP:t 11% 54% 16% 19% Verkostoituminen melko heikkoa

Tulosten levittäminen 0 32% 54% 14% Kolmanneksella aika heikkoa

Kansainvälinen yhteistyö 8% 23% 38% 33% Kolmanneksella heikkoa

Temaattinen yhteistyö 5% 51% 22% 22% Käynnistynyt, vahvistettava

25

26

LUK

U

Tiiv

iste

lmä

6. Tulokset yksilötasollatyömarkkina-aseman parantuminen 0 3% 58% 13% Lupaava alku

elämänhallinnan parantuminen 16% 34% 50% 0 Lupaava alku

palvelujen parantuminen 0 39% 56% 6% Lupaava alku

7. Tulokset prosesseissa ja systeemeissä Uudet menetelmät 54% 38% 8% Tuotteistuksessa kehittämistä

Uudet toimintatavat 41% 54% 5% Lupaava alku

Monitoimijainen yhteistyö 35% 56% 9% Lupaava alku

8. Tulokset toimintajärjestelmissäYlisektorinen yhteistyö 71% 29% Vasta alullaan

Vaikutukset kehittämisstrategioihin 68% 32% Vasta alullaan

9. SWOT Erityisen selvästi

Vahvuudet+++ 30% tai yli

Asiakkaiden osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet, kohdentumi-nen, kumppanuusmallin kehitys, Osallisuus

Mahdollisuudet++ 25 – 30 %

Kytkennät alueellisiin/ sektoraalisiin kehittämisstrategioihin, haasteellinen kohdentaminen, kokeilevuus ja innovatiivisuus kokonaisvaltaisen otteen kehittäminen, kumppanuuksien edus-tavuus, yritysten mukanaolo, kumppanuusmallin kehittyminen, kysyntälähtöisyyden kehitys, ohjausryhmän roolin parantami-nen, sisäisen johtamisen kehitys, työsuunnitelmien toteuttami-nen, tulosten levittämisen aktiivisuus, kansainvälinen yhteistyö, temaattinen yhteistyö, yksilötason tulokset, paikallispalvelujen parantuminen, yhteistyömallit

Kytkeytyminen strategioihin,kokonaisvaltainen lähestymistapakohdentuminen, rekrytointi, kysyntä-lähtöisyys, yksilötason tulokset

Heikkoudet+ 25 – 30%

Kytkeytyminen strategioihin, kohdentuminen, kokeilevuus, hor-isontaaliset teemat, kaupungin/ kuntien mukanaolo, asiakkai-den rekrytoinnin heikkoudet, kytkennät emo-organisaatioiden toimintaan, yhteistyön ja kohtaamisfoorumien kehitys, verkos-toituminen muiden DP:iden ja ESR:n kanssa, uusien menetelmi-en kiteyttäminen ja tuotteistaminen, ylisektorinen yhteistyö, vaikutukset kehittämisstrategioihin

Horisontaalisten teemojen integrointi, Kumppanuuden evoluutio,Yhteistyö- ja kohtaamisfoorumitVerkostoituminen muiden DP:iden kanssa

Uhat0 25 – 30%

Viranomaistahojen heikko mukanaolo, kolmannen sektorin heik-ko mukanaolo, tutkimuksen heikko mukanaolo

Tiivistelmätaulukko 1. Kehittämiskumppanuuksien (DP) - tilanneanalyysi 2003 (jatkuu...)Asteikko0 = tavanomaista kehittämistoimintaa; ei ilmennä Equalin erityispiirteitä+ = jonkin verran parannusta kansalliseen toimintaan,

verrattavissa muuhun ESR -toimintaan++ = selvästi lisäarvoa kansalliseen sekä muuhun ESR -toimintaan nähden+++ = paljon lisäarvoa kansalliseen ja muuhun ESR -toimintaan nähden

Arviointiaspekti 0 + ++ +++ Kommentit

LUK

U

Tiivistelmä

Tiivistelmätaulukko 2. EQUAL - Ohjelmatason strateginen arvio Asteikko- verrattavissa muuhun ESR -toimintaan: 0- parannusta muuhun ESR -toimintaan + (jonkin verran)- lisäarvoa kansalliseen ja muuhun ESR-toimintaan nähden: ++ (selvästi), +++ (paljon)

Arviointiaspekti Kuvaus edistyneestä asiantilasta Arvio Kommentit1. Relevanssi, osuvuusKytkentä Euroopan työllisyys- ja sosiaalistrategiaan sekä ESR-toimintaan

Tukee ja täydentää. Mielekäs. Kattaa kat-vealueita. +

Kytkentä mielekäs, tärkeää tulki-ta ohjelman tuloksia aktiivisesti myös keskushallinnossa

Kytkeytyminen Suomen työ-markkinoihin ja työllisyys-, koulutus-, sosiaali- ja elinkei-nopolitiikkaan sekä alueelli-seen kehitykseen

Ongelmalähtöinen, ratkaisukeskeinen. Sel-keä visio täydentävyydestä, vahva yhteys toi-mintajärjestelmien ja politiikan kehittämiseen.

+ (+)

Keskeinen haaste onnistutaanko kytkemään kansalliseen /alueelli-seen kehittämiseen

Kytkeytyminen Equal -yhteisö-aloiteohjelman tavoitteisiin

Kohdentuu selkeästi Equalin tavoitteisiin ja keskeisiin kehittämishaasteisiin. ++

Enemmän haastavuutta ja rohke-utta

Kokeilevuus ja innovatiivisuus Uusia aloitteita ja avauksia. Aiempien inno-vaatioiden kehittämistä ja juurruttamista. ++ Kokeilevuus kehittämiskumppa-

nuusmallin testaamista

Kokonaisvaltainen lähestymis-tapa ja jatkuvuus

Hyödyntää tähänastisia kokemuksia. Suunni-teltua ja perusteltua. Moninäkökulmaisuut-ta, kytketty kehittyneesti ja oivaltavasti. ++

Horisontaalisten periaatteiden toimivuus

Arvioitu vaikutuksia, integroitu tarkoituksen-mukaisesti ja kehittyneesti. Mielekäs rooli. 0 Päälleliimattua

2. Toteutustapa ja kumppanuus

DPeiden edustavuus ja osalli-suus

Olennaiset toimijat kattavasti ja tarkoituk-senmukaisesti mukana kaikissa vaiheissa. Selkeät roolit ja vastuutukset. Uusia, ei-pe-rinteisiä toimijoita. Tasa-arvonäkökohdat huomioitu.

++

Pyritty edustavuuteen, heikkoute-na osin yrityssektorin vähäinen näkyvyys ja toimijoiden aito sitou-tuminen

DPeiden yhteistyömallien ja ra-kenteiden kehittyminen

Kumppanuusmallin selkeää testaamista ja kehittämistä. Erillisprojekteista toimijoiden yhteiseen tavoitteelliseen tekemiseen ja op-pimiseen; aitoa kumppanuutta. Luo edelly-tyksiä pysyvämmille toimintarakenteille.

+

Vahva + . Myönteistä kehitystä, silti aitoon kumppanuuteen vielä matkaa.

DPeiden ohjaus- ja johtamisjär-jestelmien kehittyneisyys

Vuorovaikutteisuutta. Ohjausryhmien sitou-tumista ja aktiivista tukea. Kytkentä emo-or-ganisaatioihin toimivaa ja vaikuttavaa. Projektipäälliköt vahvasti sitoutuneita.

+Ohjaamisessa ja johtamisessa runsaasti haasteita

Toimeenpanon vaiheistuksen tehokkuus

Luo edellytyksiä ja myötävaikuttaa suunnitel-mallisuuteen, tehokkuuteen, tuloksellisuu-teen ja tulosten levittämiseen. +

Rasitteena hallinnollinen raska-us. Toiminto 1 edistystä. Toiminto 2 ja 3 erottelu ongelmallista.

Vallitseva lähestymistapa oh-jelman toteutuksessa

Vahvasti vuorovaikutteinen, edellytyksiä luo-va. Tuki ohjelman innovatiivisuudelle. Aktii-vista tukea ja ohjelman toteutuksen kehittämistä. Verkostoitumista ja tulosten le-vittämistä edistävä.

+ Tarvitsee vahvaa tukea jatkossa

Toimeenpanojärjestelmän te-hokkuus

Ohjaava ja tukeva. Yhteistyötä edistävä. Oh-jelman erityispiirteet huomioiva, edellytyksiä luova ja joustava.

+Ohjelman toteutustapa haasta-va, johtaminen ja tuki vaativat pa-nostusta.

27

28

LUK

U

Tiiv

iste

lmä

3. Asiakasulottuvuus

Kysyntälähtöisyys Asiakkaiden ja osallisten tarpeista ja intres-seistä lähtevää kehittämistyötä. ++

Kohdentuminen Kohdentuu selkeästi haasteellisiin ryhmiin. ++

Osallisuus Vaikutusmahdollisuuksia parantava. Asiak-kaat, osalliset mukana kanssatoimijoina. ++ (+) Tärkeässä Equalin ulottuvuudes-

sa lupaava alku

4. Oppiminen ja verkostoituminen (generatiiviset prosessit)

Itsearvioinnin / oman arvioinnin hyödyntäminen

Itsearviointi integroitu toteutukseen. Selkeää ja tavoitteellista arvioinnin kehittämistä ja hyödyntämistä toteutuksen ja tulosten edis-tämisessä.

+Itsearvioinnin systematisointiin panostettava

Tulosten levittäminenSuunnitelmallista ja tarkoituksenmukaista. Hyvin dokumentoitua ja suunnitelmallista tuotteistamista. +

Tulosten levittämiseen ja meka-nismeihin panostettava

Verkostoituminen muiden DPeiden ja ESR-projektien kanssa

Aktiivista kokemusten ja tulosten vertailua. Yhteistyötä ja keskinäistä oppimista edistä-vää.

+ Verkostoituminen kuitenkin vielä aika vaatimatonta

Kansainvälinen yhteistyö

Vuorovaikutteista ja keskinäistä oppimista edistävää. Suunnitelmallista ja tulostietoista yhteistyötä. Eri toimijoiden osallisuutta ja monitasoista yhteistyötä.

+Sattumanvaraisuus heikentää, kokemukset ja hyödyt jakautuvat

Temaattinen yhteistyö

Edistää vuorovaikutusta ja yhteistyötä tulos-ten vertaamiseksi ja kehittämiseksi sekä hy-vien käytäntöjen identifioimiseksi. Luo edellytyksiä tehokkaalle horisontaaliselle ja vertikaaliselle valtavirtaistamiselle ja vaikut-tamiselle.

+ Vasta alussa

5. Tulokset asiakastasolla (inhimillinen pääoma)

Työmarkkina-aseman parantu-minen

Vaikuttavuutta työmarkkinavalmiuksien pa-rantumisessa, osaamisessa ja työllistymi-sessä.

+ (+) Ennenaikaista arvioida. Yksittäi-siä hyviä näyttöjä.

Elämänhallinta / osallisuus Voimaantumista. Merkittävä inklusiivinen vaikutus. + (+) Lupaavia näyttöjä. Onnistutaan-

ko turvaamaan pysyvyys.

Palvelujen parantuminen Intensiivisyksilöllisiä toimintamalleja, osal-listujalähtöisiä palveluja. ++ Lupaavia lähestymistapoja, jotka

vaativat kehittämistä.

6. Tulokset prosesseissa, järjestelmissä ja rakenteissa

Uudet menetelmätTuloksia haasteellisilla alueilla. Tehokasta tuotteistamista. Herättää kiinnostusta laa-jemmalti, sovellettavissa muuallakin. +

Lupaavia kokeiluja, joiden kehit-tämisen foorumina temaattinen yhteistyö

Uudet toimintatavatHyviä käytäntöjä ja toimintamalleja. Vakiin-nutettavissa ja omaksuttavissa laajemmalti-kin.

+Lupaavia kokeiluja, joiden kehit-tämisen foorumina temaattinen yhteistyö

Monitoimijainen yhteistyö, uu-det yhteistyömallit

Selvää edistystä yhteistyössä ja ongelmien ratkaisussa. Sosiaalisen pääoman kasvua. ++ Hyviä yksittäisiä näyttöjä.

Tiivistelmätaulukko 2. EQUAL - Ohjelmatason strateginen arvio (jatkuu...)Asteikko- verrattavissa muuhun ESR -toimintaan: 0- parannusta muuhun ESR -toimintaan + (jonkin verran)- lisäarvoa kansalliseen ja muuhun ESR-toimintaan nähden: ++ (selvästi), +++ (paljon)

Arviointiaspekti Kuvaus edistyneestä asiantilasta Arvio Kommentit

LUK

U

Tiivistelmä

7. Tulokset toimintajärjestelmissä

Ylisektorinen yhteistyöSelkeää yhteistyön kehittymistä. Henkilöta-son verkostoitumisesta organisaatioiden ver-kostoitumiseen.

+ Lupaavia näyttöjä, onnistutaanko juurruttamaan?

Vaikutukset paikallisiin ja kan-sallisiin kehittämisstrategioihin

Vuorovaikutusta ja kytkeytymistä paikalli-seen kehittämiseen, tulosten juurruttamista paikalliseen toimintaan ja kehittämiseen.

+ Yksittäisiä näyttöjä. Ohjelman to-teutuksen suuri haaste.

Vaikutukset kansalliseen toi-mintaan

Uusia aloitteita ja hyvien käytäntöjen leviä-mistä. Valtavirtaistamismekanismien kehit-tyminen.

+ Vaatii mekanismien vahvistamis-ta

8. Vaikuttavuus ja lisäarvo

DP -mallin ja toteutusperiaat-teiden vaikuttavuus

Kumppanuusmalli lisää tuloksellisuutta, hyö-dynnettävissä muussa ESR- ja ohjelmatoi-minnassa.

++Myönteisiä näyttöjä, mikä luo pohjaa kumppanuusmallin kehit-tämiselle.

Hyvät käytännötTulokset hyödynnettävissä ja siirrettävissä paikalliseen, sektoraaliseen ja/tai kansalli-seen toimintaan. +

Lupaavia lähestymistapoja. Haasteena, miten DPt itse ja te-maattinen yhteistyö onnistuvat jalostamisessa.

9. SWOT Erityisen selvästi

Vahvuudet+++ 30% tai yli

Asiakkaiden osallisuus ja vaikutusmahdolli-suudet, kohdentuminen, kumppanuusmallin kehitys,

Osallisuus

Mahdollisuudet++ 25 – 30 %

Kytkennät alueellisiin/ sektoraalisiin kehittä-misstrategioihin, haasteellinen kohdentami-nen, kokeilevuus ja innovatiivisuus kokonaisvaltaisen otteen kehittäminen, kumppanuuksien edustavuus, yritysten mu-kanaolo, kumppanuusmallin kehittyminen, kysyntälähtöisyyden kehitys, ohjausryhmän roolin parantaminen, sisäisen johtamisen ke-hitys, työsuunnitelmien toteuttaminen, tulos-ten levittämisen aktiivisuus, kansainvälinen yhteistyö, temaattinen yhteistyö, yksilöta-son tulokset, paikallispalvelujen parantumi-nen, yhteistyömallit

Kytkeytyminen strategioihin,kokonaisvaltainen lähestymista-pa, kohdentuminen, rekrytointi, kysyntälähtöisyys, yksilötason tu-lokset

Heikkoudet+ 25 – 30%

Kytkeytyminen strategioihin, kohdentumi-nen, kokeilevuus, horisontaaliset teemat, kaupungin/ kuntien mukanaolo, asiakkaiden rekrytoinnin heikkoudet, kytkennät emo-or-ganisaatioiden toimintaan, yhteistyön ja koh-taamisfoorumien kehitys, verkostoituminen muiden DP:iden ja ESR:n kanssa, uusien me-netelmien kiteyttäminen ja tuotteistaminen, ylisektorinen yhteistyö, vaikutukset kehittä-misstrategioihin

Horisontaalisten teemojen integ-rointi, Kumppanuuden evoluutio,Yhteistyö- ja kohtaamisfoorumitVerkostoituminen muiden DP:iden kanssa

Uhat0 25 – 30%

Viranomaistahojen heikko mukanaolo, kol-mannen sektorin heikko mukanaolo, tutki-muksen heikko mukanaolo

Tiivistelmätaulukko 2. EQUAL - Ohjelmatason strateginen arvio (jatkuu...)Asteikko- verrattavissa muuhun ESR -toimintaan: 0- parannusta muuhun ESR -toimintaan + (jonkin verran)- lisäarvoa kansalliseen ja muuhun ESR-toimintaan nähden: ++ (selvästi), +++ (paljon)

Arviointiaspekti Kuvaus edistyneestä asiantilasta Arvio Kommentit

29

30

LUK

U 1

.To

imin

taym

päri

stö

ja E

qual

-ohj

elm

an o

suvu

us

1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA EQUAL -OHJELMAN OSUVUUS

Equal -yhteisöaloiteohjelman taloudellis-yhteiskunnallisessa toimintaympäristössä ta-pahtuu koko ajan muutoksia, jotka ilmenevät osin lisääntyvinä epävarmuustekijöinäja toisaalta asettavat haasteita ohjelman reaaliaikaisuudelle ja mukaan pääsylle työ-markkinoiden kehittämistä koskeviin toimintaohjelmiin ja strategioihin.

Sekä yleismaailmallisesti että Suomen osalta talouden kehitysennusteet ovatpitkään olleet epävarmoja tulevaisuuden suunnasta. Taloudellinen taantuma onleimannut sekä eurooppalaista että Suomen taloutta. Erityisesti IT -sektorin kehi-tyksen epävarmuus, pysyvä rakennetyöttömyys ja uhka työttömyyden kääntymi-sestä kasvuun samoin kuin yritysten ja kuntien toimintakyvyn heikkeneminenovat piirteitä, jotka heijastuvat erityisesti Equal -ohjelman toteutusalueelle ja senkohteena oleviin työmarkkinoilla heikoimmassa asemassa oleviin ryhmiin.

Equal -ohjelman valmistelussa varauduttiin näihin epävarmuustekijöihin, jo-ten siltä osin ohjelman kohdentuminen on edelleen relevantti ja mielekäs. Myösohjelman kytkentä Euroopan sosiaali- ja työllisyysstrategioiden painotuksiin onkohdallaan.

Samanaikaisesti toimintaympäristössä on käynnistymässä sekä uuden hallitusoh-jelman että lainsäädännön myötä uudistuksia ja kehittämisohjelmia, jotka ovat merki-tyksellisiä myös yhteisöaloiteohjelman toteutuksen kannalta. Työvoiman palvelukes-kusten rakentaminen osana työllisyyspolitiikan kehittämistä, samoin hallitusohjel-maan sisältyvä uuden tasa-arvo-ohjelman käynnistyminen sekä muun muassa sosiaali-sia yrityksiä koskeva lainsäädäntö ovat keskeisiä uusia kehittämisalueita, jotka limitty-vät suoraan Equal -yhteisöaloitteen toteutusstrategioihin. Valmisteilla olevatyöllisyyspolitiikan toimintasuunnitelma vuosille 2003-2005 on yksi ohjelman kes-keisistä linkeistä.

Olennainen kysymys tässä suhteessa on ohjelman toteutuksen kyky reagoidareaaliaikaisesti meneillään oleviin kehittämistoimiin. Ehtivätkö Equal -ohjelmas-sa kertyneet kokemukset ja potentiaaliset uudet lähestymistavat mukaan kehittä-mistoimiin? Toimivatko yhteisöaloitteen toteutukseen kehitetyt generatiivisetmekanismit tällaisena kehittämisen tukena ja uusia lähestymistapoja tuottavinakeinoina? Ohjelman potentiaalisen vaikuttavuuden kannalta keskiöön näyttäisinousevan niin sanotun vetodimension tehokkuus: millä tavoin horisontaalisenvaltavirtaistamisen ohella vertikaalinen valtavirtaistaminen toteutuu ja onko oh-jelman toteutuksella riittävästi voimaa ja sisäänrakennettuja rakenteita tuottaa 2.asteen vaikuttavuutta eli punoutua hallinnon ja viranomaisten omaan kehittämis-toimintaan ja transformoitua uusiksi hyviksi käytännöiksi.

LUK

U 1

.Toim

intaympäristö ja Equal -ohjelm

an osuvuus

Muun muassa rakennetyöttömyyden purkamiseen liittyneessä selvityksessä onkartoitettu ja tunnistettu työllistymisen hyviä käytäntöjä. Samoin kuin tavoite 3 -ohjelman arvioinnissa voidaan Equal -ohjelmankin toteutuksen osalta kysyä, to-teutuuko 2. asteen vaikuttavuus: toteutuuko inklusiivisuus, integroituvatko asi-akkaat, mihin ja millä vaikuttavuudella?

Viimeisimmässä Sosiaalibarometrissa (2003) on nostettu esiin palvelujärjestel-mämme heikko toimivuus, kun on kyse kyvystä tunnistaa vaikeimmassa tilantees-sa olevien ihmisten tarpeita. ”Hyvinvointipalvelujärjestelmän toimijat näyttävätolevan pulmissa silloin, kun tarvitaan pitkäjänteisiä, räätälöityjä ja kohdennettujatoimia ihmisen tilanteessa muutoksen aikaansaamiseen ja toimintakyvyn vahvis-tamiseen. Tilanne on ”haaste hyvinvointipalveluiden työtapojen ja -orientaationosalta. Muutos edellyttää ihmisten yksilöllistä toimintakyvyn ja itsenäisen suoriu-tumisen tukemista”. Equal -ohjelman tavoitteet uusien toimintamallien, työ- jalähestymistapojen, ylisektorisen ja monitoimijaisen yhteistyön kehittämisen osal-ta näyttäisivät myös tältä osin kohdentuvan tarpeeseen.

31

32

LUK

U 2

.A

rvio

inni

n to

teut

us

2. ARVIOINNIN TOTEUTUS

2.1 Arviointitehtävä

Equal -yhteisöaloite edustaa kokeilevuutta ja uutta ohjelmatyyppiä koko Euroopan ta-solla. Samalla kun sen tavoitteena on kokeilla ja löytää uusia, tehokkaita keinoja syrjin-nän ja syrjäytymisen ehkäisyyn työmarkkinoilla, sen toteutuksessa kokeillaan aikai-semman ohjelmakauden kokemusten perusteella useita uusia lähestymistapoja. Tällai-sia yhteisöaloitteen toteutukseen kytkettyjä oppimista ja tuloksellisuutta vahvistaviageneratiivisia mekanismeja ovat muun muassa kumppanuusmalli, toimijoiden osalli-suus, kansainvälinen yhteistyö, toimeenpanon vaiheistus ja temaattinen yhteistyö.Näitä mekanismeja tukevat mm. itsearvioinnin hyödyntäminen ja sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen sekä muut horisontaaliset periaatteet.

Equal -yhteisöaloiteohjelma on määritelty Suomen ohjelma-asiakirjoissa innova-tiiviseksi kärjeksi, jonka tavoitteena on tuottaa hyviä käytäntöjä. Arvioinnin keskeisiäkysymyksiä on strategisen osuvuuden ohella, toimiiko Equal tällaisena innovatiivisenakärkenä ja millä tavoin ohjelman toteutus ja toimeenpano tukevat ohjelman tavoittei-siin sisältyvää innovatiivisuuden ja hyvien käytäntöjen tuottamisen vaadetta.

Ohjelman perimmäinen tavoite on myönteisten muutosten aikaan saaminenja uusien tehokkaampien toimintatapojen ja käytäntöjen omaksuminen. Arvioin-nin tehtävänä on ollut tarkastella luoko ohjelman ja kehittämiskumppanuuksientoteutus edellytyksiä muutoksille: tuloksille, hyville käytännöille ja niiden valta-virtaistamiselle. Equal -ohjelman tuloksellisuuden arvioinnissa keskeinen huomioon kiinnitetty toimijoiden kykyyn verkostoitua ja oppia verkostona ja verkostois-sa. Lähtökohtana on ajatus, jonka mukaan kestävät tulokset ja hyvät käytännötsyntyvät oppimisprosessien tuloksena. Tässä suhteessa olennaisena on nähty oh-jelmassa toteutettavien kehittämiskumppanuuksien kytkeytyminen aikaisempiinkokeiluihin ja niiden tuloksiin samoin kuin niiden kykyyn kytkeytyä alueellisiintai sektoraalisiin kehittämisstrategioihin.

Tässä Equal -yhteisöaloiteohjelman väliarviointiraportissa arvioinnin tavoitteenaon tuottaa kokonaiskuva ohjelman tähänastisesta toteutuksesta ja tuloksellisuudestaottaen huomioon ohjelman välitarkistusta ja seuraavaa hakukierrosta koskevat näkö-kohdat. Arviointi kohdistuu siten

1. ohjelman, sen toimenpidekokonaisuuksien ja niissä toteutettavien kehittä-miskumppanuuksien kohdentumiseen ja relevanssiin

2. ohjelman ja siinä toteuttavien kumppanuuksien toimeenpanoon ja toteutukseen3. osallisuuden ja muiden toteutusperiaatteiden toteutumiseen ja vaikuttavuuteen

LUK

U 2

.A

rvioinnin toteutus

4. oppimisen ja verkostoitumisen ts. generatiivisten prosessien toteutumiseen5. ohjelman tuloksellisuuteen kohderyhmä-, prosessi- ja toimintajärjestelmätasoilla6. ohjelman lisäarvoon ja kokonaisvaikuttavuuteen

Edellä mainituista arviointiosioista saatujen tulosten valossa väliarviointira-portissa esitetään johtopäätökset Equal -ohjelman alkuvaiheen toteutuksesta jatuloksellisuudesta sekä toteutusperiaatteiden vaikutuksesta ajatellen sekä ohjel-man kehittämistä että hyviksi havaittujen käytäntöjen juurruttamista vakiintu-neiksi toimintamalleiksi.

2.2 Arvioinnin lähestymistapa ja metodit

Equal -yhteisöaloiteohjelman poikkeuksellisuus ja erityispiirteet ovat olleet väliar-vioinnissa myös arvioinnin toteutuksen ja menetelmien kehittämisen lähtökohta-na. Sekä Equal -ohjelman toteutustapa että strategiset painotukset korostavat ge-neratiivisten prosessien arvioinnin merkitystä.

Arvioinnin toteutuksessa pidämme tärkeänä perinteisten hyvien tutkimus- jaarviointikäytäntöjen ohella monipuolista aineiston hankintaa ja moniäänisyyttäsekä reaaliaikaista vuoropuhelua ja keskinäisen oppimisen edistämistä.

Equal-ohjelman ja sen kehittämiskumppanuuksien toteutuksen arvioinnissaon tähän tarkoitukseen hyödynnetty ”360 -asteen ” -arviointimenetelmää, jonkaavulla on pyritty tavoittamaan keskeisiä Equal -ohjelman toteutukseen liittyviäulottuvuuksia, kuten kumppanuuden toteutumista, asiakas -näkökulmaa, verkos-toitumista ja keskinäistä oppimista sekä tulosten juurruttamista. Equal -yhteisö-aloitteen kielellä nämä ulottuvuudet koskevat ohjelman keskeisiä toteutusperiaat-teita: kumppanuusmallin testaamista, kokonaisvaltaista lähestymistapaa, innova-tiivisuutta, valtaistamista, kansainvälistä yhteistyötä ja valtavirtaistamista.

Equal -ohjelman arviointi vaatii monitahoista tarkastelutapaa ja siten arviointike-hys (kuvio 1.) muodostuu useista ulottuvuuksista. Lähtökohtana ovat konteksti sekästrategiat ja niiden tarkoituksenmukaisuus. Keskeisellä sijalla arvioinnissa on erityisestikehittämiskumppanuuksien toteutus, johon 360 -asteen arviointiulottuvuudet tiivis-tyvät. Oheisessa kuviossa nämä numeroidut ulottuvuudet ympäröivät keskiössä ole-vaa DPtä. Generatiivisten mekanismien ja Equal -ohjelman toteutusperiaatteiden se-kä toimeenpanon tavoitteena on tehostaa toiminnan tuloksellisuutta, mikä on arvi-oinnin olennainen kohde. Oppimiseen ja verkostoitumiseen liittyvät niin temaattinenyhteistyö kuin kansainvälinenkin yhteistyö. Equal -ohjelman tavoitteena on asiakas-vaikuttavuuden ohella kehittää uusia toimintamalleja ja lähestymistapoja, joten arvi-oinnissa innovatiivisuutta ja tuloksellisuutta arvioidaan kolmella tasolla: yksilöiden,prosessien ja rakenteiden sekä toimintajärjestelmän tasolla. Ohjelman tavoitteena on

33

34

LUK

U 2

.A

rvio

inni

n to

teut

us

tunnistaa ja tuottaa hyviä käytäntöjä ja valtavirtaistaa niitä normaalitoimintaan, jotenvaikuttavuuden arvioinnissa erityinen paino on tulosten juurruttamispotentiaalin ar-vioinnissa eri tasoilla.

Arviointitulokset tiivistävä strateginen arvio perustuu arviointikehyksen ulottu-vuuksille. Strategisessa tulkintakehyksessä (ks. tiivistelmä) kootaan yhteen kokonaisar-vio ohjelman tähänastisesta toteutuksesta ja tuloksellisuudesta. Siinä on hyödynnettyyksittäisten DPeiden tilanneanalyysia varten laadittua arviointimatriisia sekä haastatte-luja kyselyaineistoa. Strategisen tulkintakehyksen arviointiulottuvuudet ovat kootusti:

1. Ohjelman relevanssi ja osuvuus2. Toteutustapa ja kumppanuus3. Asiakasulottuvuuden toteutuminen4. Oppiminen ja verkostoituminen5. Tulokset asiakastasolla6. Tulokset prosesseissa ja yhteistyörakenteissa7. Tulokset toimintajärjestelmissä8. Vaikuttavuus ja lisäarvo

Kuvio 1. Equal -ohjelman arviointikehys

��

��

�� !��"��"��"��#�

$��"��

�� "��

��

��

�%�&'(%��(��)��*��

�� %��

�� #��

�� # ��"��#

��+�� ""��,

(��)��"��-��#��

�� .��

'��""��

�� %�� "�"��#��

!��+�� /��, ��

"��#��+�� ""��%�� %��#��,

!��%�� #��01�� "��#��

LUK

U 2

.A

rvioinnin toteutus

2.3 Arvioinnin toteutus ja aineistot

Arvioinnin toteutus on ollut jatkuvaa: tavoitteena on mahdollisimman reaaliaikainentuntuma ohjelman toteutukseen. Arviointi perustuu sekä ohjelman toimeenpanostavastaavien että DPeitä toteuttavien tahojen haastatteluihin, osallistumiseen yksittäis-ten DPeiden järjestämiin seminaareihin ja kokouksiin, osallistumiseen Equalin toteu-tukseen liittyviin seminaareihin sekä kehittämiskumppanuuksille ja niiden mahdolli-sille osahankkeille suunnattuun kyselyyn ja sen tuloksiin.

Arvioinnissamme olemme pyrkineet vahvistamaan vuoropuhelua ja keskinäis-tä oppimista. Arvioinnissa 360-asteen arviointitapaa on muun muassa käytetty ar-vioitsijan aloitteesta toteutetussa kehittämiskumppanuuksille suunnatussa dialo-gisessa seminaarissa. Seminaarin tavoitteena oli erityisesti hyödyntää vuorovaiku-tuksellisia menetelmiä ja luoda puitteet keskinäisen oppimisen edistämiselle. Täl-laisilla tilaisuuksilla on näkemyksemme mukaan merkitystä monelta kannalta:sen lisäksi että ne tarjoavat arvioitsijalle tilaisuuden saada tietoa kehittämiskump-panuuksien sisäisestä toteutuksesta ja kehittämishaasteista myös hankkeiden kes-kinäisestä vuorovaikutuksesta ja kytkeytymisestä paikallisiin tai alueellisiin toi-mintapolitiikkoihin, ne tarjoavat samalla kehittämiskumppanuuksien toteuttajil-le mahdollisuuden vuoropuheluun, keskinäiseen oppimiseen ja verkottumiseen.Yhteenveto seminaarista toimitettiin sekä kehittämiskumppanuuksille että ohjel-man tukirakenteelle.

Arvioitsija järjesti myös yksittäisten DPeiden arvioitsijoille ja tutkijoille work-shopin 4.6.2003, jossa kertyneitä havaintoja DPeiden toteutumisesta luodattiinvastaavilla arviointiulottuvuuksilla. Paitsi, että arviointimenetelmää on hyödyn-netty itse arviointikehyksessä, se on toiminut myös toteutettujen haastattelujenjäsennyksenä DPeiden toteutuksen osalta.

Keväällä 2003 kehittämiskumppanuuksien toteuttajille toteutettiin laajahkokysely (liitetaulukko 7). Kysely lähetettiin 240 henkilölle, joista 37 oli DPn pro-jektipäälliköitä (projektikoordinaattoreita, jota nimitystä useissa DPeissä käyte-tään) sekä 203 osahankkeiden päälliköitä. Tehtyyn kyselyyn vastasi 172 Equal -kehittämiskumppanuuden toimijaa, vastausprosentti nousi 72 %:iin. Kysely ta-voitti kaikkien 37 DPn projektipäälliköt, DPeittäin vastausprosentit vaihtelivat43 ja 100 välillä, joten kaiken kaikkiaan kattavuus oli varsin hyvä. Heikoin vasta-usprosentti oli monista osahankkeista koostuvassa toimenpidekokonaisuudessa5.4.1. (sukupuolten välisen segregaation purkaminen).

35

36

LUK

U 2

.A

rvio

inni

n to

teut

us

Yhteenveto väliarvioinnissa käytetyistä arviointimenetelmistä, aineistoista ja tietolähteistä:

Arvioinnin työnjaon mukaisesti Sosiaalikehitys Oy:n arviointitiimi vastaa sekäEqual -yhteisöaloiteohjelman toteutuksen kokonaisarvioinnista yhteistyössä LTT-Tutkimus Oy:n kanssa että erityisesti toimenpidekokonaisuuksien 5.1.1., 5.1.2.,5.4.1. ja 5.5. sekä teemojen A, B ja E arvioinnista ja LTT -Tutkimus Oy:n arviointitii-mi toimenpidekokonaisuuksien 5.2.1. ja 5.3.1. sekä teemojen C ja D arvioinnista.

Arviointimenetelmät Kuvaus

1. Desk research

1. Ohjelma-asiakirjat, vuosiraportit ja komission yhteisöaloitetta koskevat dokumentit2. ESR -viitekehyksen painotuksia ja teemoja koskevat arvioinnit soveltuvin osin3. ESRA -seurantajärjestelmästä ja ECDB -tietokannasta saatavat tiedot soveltuvin osin4. DPeiden tuottama dokumentti- ja arviointiaineisto5. Käytettävissä olleiden asiakasaineistojen alustava analyysi

2. Haastattelut

1. DPeiden toteuttajien haastattelut. Kaikki DP -projektipäälliköt (37) haastateltu sekä kesällä 2002 että joulu-tammikuussa 2003. Tpk 5.3.1. haastattelut toteutettiin maalis-kuussa 2003. Osa haastatteluista toteutettiin puhelimitse, osa henkilökohtaisesti. Li-säksi on haastateltu osa DPeiden osahankkeiden projektipäälliköistä sekä aluekoordinaattoreista. Tarkentava haastattelukierros toteutettiin kyselyn jälkeen ke-sällä 2003, haastateltuja DP-projektipäälliköitä oli 26 ja osahankepäälliköitä 17. Tpk 5.2.1. ja 5.3.1. osalta on toteutettu lisäksi 5 näytteenomaista osallistujahaastattelua.2. Tukirakenteen edustajien ja toteuttajaministeriöiden yhdyshenkilöiden haastattelut (12) toteutettu sekä kesällä 2002 että kesällä 2003. Muita toimeenpanon avainhenkilöi-den haastatteluja: valintaryhmän puheenjohtajan haastattelu kesäkuu 2002, ESR -toi-meenpanosta vastaavan haastattelut (2).

3. Kyselyt

1. TE -keskusten ESR -koordinaattoreille suunnattu kysely, kesällä 2002. TE –keskuksis-ta vastasi 6, mikä kattoi 20 DPtä.2. Dialogisen työseminaarin yhteydessä DPeiden toteuttajille toteutettu kysely DPeiden toteutuksesta. 3. DP- projektipäälliköille ja osahankkeiden päälliköille suunnattu kysely, kevät 2003.

4. Dialoginen työse-minaari DPeiden to-teuttajille

Seminaari toteutettiin 22.1.2003 yhteistyössä tukirakenteen kanssa. Osallistujia 101. Teemoina arvioinnin I väliraportin havainnot ja DPeiden kehittämishaasteet. Osallistava ja 360-asteen arviointitapaa hyödyntävä lähestymistapa. Kolme DP -casea esimerkkinä. Kirjallinen keskusteluyhteenveto.

5. Workshop DPeiden arvioitsijoille ja tutki-joille

Workshop toteutettiin 4.6.2003. Osallistujina 14 DPeiden arvioitsijaa ja tutkijaa, jotka edustivat 17 DPia sekä 6 evaluaattorin edustajaa. Kirjallinen keskusteluyhteenveto.

6. Osallistuminen DPeiden sisäisiin se-minaareihin

Lokakuusta 2002 alkaen arvioitsijat ovat osallistuneet mahdollisuuksien mukaan DPei-den ohjausryhmien kokouksiin ja sisäisiin seminaareihin, yhteensä 24 kertaa.

7. Osallistuminen muihin tilaisuuksiin

Osallistuminen seurantakomitean kokouksiin sekä kaikkiin toteuttajaministeriöiden ja tukirakenteen DPeille järjestämiin tilaisuuksiin ja seminaareihin.

8. Arviointitiimien triangulaatio

Säännöllisesti toteutetut työkokoukset, ohjelman ja DPeiden toteutuksen analyysi mo-nitahoisten aineistojen pohjalta. Arviointimenetelmien kehittäminen. DP -analyysit ja ohjelman strategisen toteutuksen arviointi.

LUK

U 3

.Equal -ohjelm

an toteutus

3. EQUAL -OHJELMAN TOTEUTUS

3.1 Ohjelman toimeenpano ja hallinnointi

3.1.1 Yhteenvetoa ohjelman käynnistymisestä

Ohjelman käynnistymiseen liittyvistä havainnoista raportoitiin jo edellisessä arvioin-nin väliraportissa syyskuussa 2002. Seuraavaan on koottu arvioinnin yhteydessä ohjel-man toimeenpanon osalta esiin nousseita havaintoja ajatellen lähinnä kertyneitä koke-muksia seuraavan valintakierroksen ja ohjelman välitarkistuksen osalta.

ValintaprosessiKehittämiskumppanuuksien valinnassa lähtökohtana oli hakemusten karsinta jo en-simmäisessä hakuvaiheessa, millä pyrittiin varmistamaan sekä hankkeiden toteutta-miskelpoisuus että toteuttajien pätevyys projektien toteuttamisessa. Jotkut jäsenmaatvalitsivat toisen toteutustavan ts. DPeiden valinta varsinaiseen toteutukseen tehtiinvasta suunnitteluvaiheen (toiminto 1) lopussa. Jo edellisessä arviointiraportissa enna-koitiin tämän vaikuttavan ohjelman ja DPeiden toteutukseen. Käytännössä tämä onnäkynyt erityisesti kansainvälisen yhteistyön käynnistämisessä.

Valituissa hankkeissa suuri osa toteuttajista on kokeneita toimijoita, mitä pai-notettiin myös valintakriteereissä. Ohjelmaan hakeneiden, uusien toimijoidenhakemuksissa oli erityisesti puutteita. Varsinkin toimenpidekokonaisuuksiin5.2.1. ja 5.3.1. tulleiden hakemusten suhteen myös valintaryhmä korosti tarvettapotentiaalisten hakijoiden valmentamiseen hakemusten laadinnassa. Merkittäväosa hankehakemuksista ei vastannut Equal -ohjelman erityisiä tavoitteita ja toteu-

Equal -yhteisöaloite kokeilevuudessaan edustaa uutta, kehittyneempää ohjelmatyyp-piä koko Euroopan tasolla. Equal -ohjelman toteutustapaan liittyy useita vaativia eri-tyispiirteitä, jotka asettavat varsin suuria vaatimuksia sekä ohjelman toimeenpanostavastaaville että kehittämiskumppanuuksien toteuttajille. Niin ohjelman vision to-teutuminen kuin toteutusperiaatteiden täysipainoinen huomiointi edellyttävät sel-keää johtamisotetta ohjelman toteutuksen tasolla, yhtenäisiä pelisääntöjä ja riittävääohjeistusta sekä tukea yksittäisille kehittämiskumppanuuksille.

Seuraavassa luvussa tarkastellaan• mitkä ovat keskeiset havainnot ohjelman toteutuksen alkutaipaleelta ajatel-

len ohjelman seuraavan valintakierroksen toteuttamista?• tukeeko ohjelman toimeenpano ja hallinnointi Equalin innovatiivisuutta,

toteutusperiaatteita ja vuorovaikutteisuutta?

37

38

LUK

U 3

.Eq

ual -

ohje

lman

tote

utus

tusperiaatteita. Aiemmassa arviointiraportissa nostettiinkin esiin tarve pohtia tar-kemmin sekä ohjelmasta tiedottamista, hakulomakkeiden ja valintamenettelynkehittämistä ja kohdentamista että hakumenettelyn helpottamista.

Equal -hankkeiden valinnassa hankkeita valmistelleen työryhmän sekä varsi-naisen valintaryhmän tuli noudattaa ohjelman täydennysosassa määriteltyjä seu-rantakomitean vahvistamia valintakriteerejä. Valintakriteerit liittyvät ohjelmantavoitteisiin ja suuntaviivoissa määriteltyihin toteutusperiaatteisiin ja ne ovat pää-osin tarkoituksenmukaisia. Valintakriteereitä ei ole painotettu, mutta niitä onluonnehdittu 4 -asteikkoisella luokittelulla, mikä mahdollistaa hankehakemusten”pisteytyksen”.

Valintakriteereiden pääotsikot ovat:

1. Projektin kuvaaminen ja yhteensopivuus Equal -ohjelman kanssa2. Kehittämiskumppanuuden edustavuus, toteuttajien ammattitaito ja kump-

panuuden organisaatio3. Valtaistaminen projektin periaatteena; kohderyhmän osallisuus4. Projektin innovatiivisuus ja tulosten yleistettävyys; tulosten levittäminen5. Kansainvälisen toiminnan tuoma lisäarvo6. Equal-ohjelman horisontaalisten painotusten huomiointi7. Yhteydet EUn rakennerahasto-ohjelmiin sekä alueellisiin ja paikallisiin

hankkeisiin8. Projektin työsuunnitelma ja kustannusarvio

Valintaa valmistellut työryhmä laati jokaisesta hankehakemuksesta yhteenve-don yllämainittujen kriteerien mukaan erilliselle arviointilomakkeelle. Tärkeim-pänä kriteerinä valmisteluryhmä piti hankkeen sopimista ohjelman tavoitteisiin japeriaatteisiin. Arviointiyhteenvedot ovat sinänsä varsin huolellisesti laadittuja janiissä on pohdittu hakemuksen vahvuuksia ja heikkouksia, joskaan kriteerejä eiaina ole noudatettu aivan johdonmukaisesti.

Huomiota on kiinnitetty myös hankekokonaisuuden innovatiivisuuteen, sensijaan yksittäisten hankkeiden innovatiivisia erityispiirteitä ei ole nostettu esiinmahdollista jatkokehittämistä varten. Myös yhteensopivuutta muun ESR -toi-minnan sekä hallinnonalojen ja alueellisten strategioiden kanssa on arvioitu erik-seen. Erityisesti on otettu huomioon alueellisten TE -keskusten lausunnot hanke-hakemuksesta. Myös Equal -ohjelman toteutusperiaatteet on huomioitu valinta-kriteereissä, sen sijaan horisontaalisia periaatteita, mm. sukupuolten tasa-arvonedistämistä, ei selvästikään ole pidetty kovin keskeisinä kriteereinä.

LUK

U 3

.Equal -ohjelm

an toteutus

Equal -yhteisöaloitteen toteutuksessa on painotettu naisten ja miesten yhtä-läisten mahdollisuuksien huomioimista ja valtavirtaistamis -periaatteen toteutta-mista. Valintakriteereihin sisältyy yhtenä kriteerinä “Vaikutukset sukupuolten vä-lisen tasa-arvon kannalta“. Arvioitsija on kiinnittänyt huomiota sukupuolten ta-sa-arvoa koskevan kriteerin määrittelyyn, joka on varsin kapea sukupuolten tasa-arvon edistämisen näkökulmasta. Kriteerin määrittely painottaa lähinnä suku-puolivaikutusten arvioinnin kattavuutta, täsmentämättä käsitteen sisältöä. Tasa-arvon valtavirtaistaminen alkaa sukupuolirelevanssin ja sukupuolivaikutusten ar-vioinnista, jonka tulisi johtaa tasa-arvotavoitteiden ja toimenpiteiden suunnittele-miseen naisten ja miesten välisen tosiasiallisen tasa-arvon toteutumiseksi. Kritee-rin sisältöä tulisi täsmentää ja painottaa enemmän sekä jo projektien haluvaihees-sa ja sitä koskevassa tiedotuksessa että projektien valinnassa.

DPeiden valinnassa ohjelma-asiakirjassa esitettyjä valintakriteerejä noudatet-tiin pääosin johdonmukaisesti, joskin erilaisia painotuksia esiintyi. Hakuvaihees-sa ja valintakriteereissä ei huomioitu lainkaan hakijoiden valmiuksia projektin it-searvioinnin toteuttamiseen, jota kehittämiskumppanuussopimuksissa ja hank-keiden toteutuksessa painotetaan. Seuraavalla haku- ja valintakierroksella muunmuassa tähän tulisi tulosten levittämissuunnitelmien ja toiminto 3 toteutuksenohella kiinnittää huomiota.

DPeiden toimenpidekokonaisuuskohtaisessa valinnassa painotettiin sekä han-kehakemuksen yhteensopivuutta ohjelman ja toimenpidekokonaisuuden tavoit-teisiin että erilaisten toimijoiden kirjoa samoin kuin ennakoiden käynnistyvää te-maattista yhteistyötä. Valintaprosessissa korostettiin Equal-ohjelman valtakun-nallista toimeenpanoa, joten alueelliselle tasapuolisuudelle ei asetettu erityistä pai-noa. Alueellinen näkökulma kuitenkin käytännössä painottui mm. TE -keskustenlausuntojen perusteella.

Toinen DPeiden valintaan keskeisesti liittyvä piirre on DPeiden hallinnonalakoh-tainen jakaminen. Tällä on toisaalta pyritty varmistamaan DPeiden yhteensopivuuskansalliseen politiikkaan ja kunkin toteuttajaministeriön strategioihin. ToisaaltaEqual -yhteisöaloitteen päämääriin ja kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan nähdenkehittämiskumppanuuksissa on jonkin verran nähtävissä sekä toimijoiden että strate-gioiden osalta kapeutta sen mukaan, mikä on hanketta rahoittava ministeriö.

Ottaen huomioon hankehakemusten laadun ja määrän valinnoissa arvioitiin pää-dytyn kohtalaisen onnistuneeseen lopputulokseen. Innovatiivisuus ja kokeilevuus liit-tyy valituissa hankkeissa keskeisesti kehittämiskumppanuus -malliin ja eri lähestymis-tapojen kokeilemiseen uusissa yhteyksissä. Ennakkoluulotonta kokeilevuutta ja hank-keiden kohdentamista katvealueille tulisi seuraavalla hakukierroksella kehittää.

39

40

LUK

U 3

.Eq

ual -

ohje

lman

tote

utus

DPeiden suunnitteluvaihe (toiminto 1)DPeiden käynnistys- ja suunnitteluvaiheen (toiminto 1) tavoitteena on helpottaa ke-hittämiskumppanuuksien muodostamista, strategioiden ja työohjelmien täsmentä-mistä sekä kansainvälisen yhteistyön käynnistämistä. Toiminto 1:n päättyessä kehittä-miskumppanuuksien tuli ohjelma-asiakirjan mukaan kyetä esittämään yhteinen stra-tegia kehittämiskumppanuussopimuksen muodossa samoin kuin DPn työohjelma se-kä sopimus kansainvälisestä yhteistyöstä. Hankkeille myönnettiin maksimissaan 6kuukautta kestävää suunnitteluvaihetta varten enimmillään 3 %:a koko hanketta var-ten vahvistetusta kokonaisrahoituksesta.

Toiminto 1 käynnistyi 15.11.2001 komission yhdenmukaista aikataulunnoudattamista kaikissa jäsenmaissa koskevien ohjeiden mukaisesti. Käytännössätoiminto 1:n toteutusvaihe ja työsuunnitelmien ja strategioiden täsmentämiseensamoin kuin kumppanuusmallin täsmentämiseen käytettävä aika jäi varsin lyhy-eksi. Vaikka valinnassa painotettiin hyvin suunniteltuja hankehakemuksia ja to-teuttamiskelpoisuutta, leikattiin monien DPeiden suunniteltua budjettia huo-mattavastikin. DPeiden tuli toimittaa uudet projektihakemukset tukirakenteelleja toteuttajaministeriöihin jo maalis-huhtikuun 2002 vaihteessa, joten DPt jou-tuivat käyttämään aikaa uuden budjetin ja projektihakemuksen laadintaan. Tämäheikensi varsinaista kehittämiskumppanuusyhteistyön sekä strategioiden ja toi-mintojen suunnittelua. Osa DPeistä koki, että budjetin supistuminen heikensi ai-ottua hanketta. Tämä näkyy joissakin hankkeissa muun muassa yhteistyön käyn-nistymisen ja yhteisen vision määrittelemisen vaikeutena. - Suunnitteluvaiheentoteuttamista hankaloittivat myös riittämätön tiedonsaanti, selkeiden ohjeidenpuute tai ristiriitaiset ohjeet.

Mahdollisuuksiin hyödyntää vaiheistusta vaikutti osaksi myös käytettävissäoleva projektihenkilöstö. Useimmat DPt rekrytoivat projektipäälliköitä/koordi-naattoreita toimintovaiheen jo käynnistyttyä. Monissa DPeissä toteutuksesta vas-taavat rekrytoitiin vasta DPn tultua hyväksytyksi toimintoon 2, mikä vaikuttiDPeiden toimeenpanon käynnistymiseen.

DPeiden haastattelujen mukaan toiminto 1 oli tarpeellinen ja auttoi monissatapauksissa myös täsmentämään kehittämiskumppanuuden strategiaa. Sen sijaantyösuunnitelmien toteutuksen täsmentämiseen ja kansainvälisen yhteistyön to-teuttamissuunnitelmaan ei suunnitteluvaiheen aikataulu riittänyt. Budjettien su-pistumisesta aiheutunut projektisuunnitelmien täsmentäminen hidasti kumppa-nuussopimusten laatimista.

Toiminnon 2 ja 3 käynnistyminenEqual -ohjelmassa toiminto 2 tarkoittaa kehittämiskumppanuuksien työohjelmi-en varsinaista toimeenpanoa, joka voi kestää ohjelman mukaan kahdesta kuukau-desta 3 vuoteen. Suurimmaksi osaksi ohjelmassa toteutettavien DPeiden työoh-jelmat jatkuvat aina kevääseen 2005.

LUK

U 3

.Equal -ohjelm

an toteutus

Kuten jo arvioinnin väliraportissa syyskuussa 2002 todettiin, kehittämis-kumppanuuksien toteutusmuodot ja työsuunnitelmat edellyttivät vielä täsmentä-mistä toiminto 1 päätyttyä. Toisaalta toiminto 2 käynnistymisen todettiin vaati-van pitkän suunnittelukauden jälkeen kehittämiskiihdytystä, jonka hidasteenaolivat sekä alkava kesälomakausi että rahoituspäätösten viipyminen. Vain joissa-kin DPeissä osa toiminnoista käynnistyi toukokuussa 2002. Pääsääntöisesti DPtsamoin kuin kansainvälinen yhteistyö käynnistyvät vasta alkusyksystä ja varsinai-nen toiminta monissa tapauksissa vasta loppusyksystä tai vuoden 2003 puolella.

Equal -ohjelman mukaan DPeiden tuli toiminto 1:n päättyessä esittää kehittä-miskumppanuussopimuksissa mm. menettelytavat ja menetelmät sekä toiminnanjatkuvalle analysoinnille ja itsearvioinnille että tulosten levittämiselle ja hyvienkäytäntöjen valtavirtaistamiselle. Arvioinnin väliraportissa todettiin, että monillekehittämiskumppanuuksille on vielä epäselvää millä tavoin toiminnan kehittämi-nen, keskinäinen oppiminen sekä yhteistyön muodot tulevat rakentumaan ja mil-lä keinoilla oppimista ja tulosten saavuttamista edistetään. Tällä on keskeinenmerkitys myös temaattisen yhteistyön ja hyvien käytäntöjen identifioinnin ja le-vittämisen kannalta.

Toiminto 3 koskee temaattista yhteistyötä ja tulosten valtavirtaistamista. Sentavoitteena on edistää verkostoitumista, hyvien käytäntöjen levittämistä ja kansal-liseen politiikkaan vaikuttamista. Temaattisessa yhteistyössä pyritäänkin horison-taalisen tulosten levittämisen ohella vertikaaliseen levittämiseen ja politiikkavai-kutuksiin. Temaattisen yhteistyön tuli käynnistyä samanaikaisesti toiminto 2:nkanssa. Temaattisen yhteistyön toteutussuunnitelma käsiteltiin ja hyväksyttiinseurantakomiteassa vasta syksyllä 2002. Käytännössä temaattinen yhteistyö onpääosin käynnistymässä vasta syksyllä 2003.

DPeiltä edellytettiin valmiutta osallistua temaattiseen yhteistyöhön ja siihenliittyen erillistä projektihakemusta budjetteineen toiminto 3:een. DPeille asetet-tiin tavoitteeksi sisällyttää 17 %:a rahoituksesta toimintoon 3. Projektihakemus-lomake oli saman sisältöinen kuin toiminto 2 -projektihakemus, joten se ei suun-nannut DPeitä temaattisen yhteistyön muotojen ja tulosten levittämisen erityi-seen suunnitteluun. Käytännössä toiminto 3:n projektihakemusten sisältö liittyitoiminnon budjetin laadintaan.

Suositukset• Valintakriteerit ovat sinänsä tarkoituksenmukaisia. Hakuprosessin ja valinta-

kriteereiden osalta huomiota tulisi kiinnittää erityisesti sukupuolivaikutusten arvioinnin ja tasa-arvon edistämistavoitteiden kehittämiseen.

• Seuraavalla hakukierroksella tulisi hakijoita neuvoa ja ohjata DPeiden itsear-viointi -valmiuksien sekä tulosten levittämis- ja valtavirtaistamismekanismi-en suunnitteluun.

41

42

LUK

U 3

.Eq

ual -

ohje

lman

tote

utus

• Uuden hakukierroksen yhteydessä myös yhteisöaloitteessa käytettyjä käsitteitä olisi syytä ”suomentaa” ymmärrettävyyden lisäämiseksi samoin hakulomakkeita tulisi parantaa Equal -ohjelman erityispiirteisiin paremmin soveltuviksi.

• Nyt toteutettavien kehittämiskumppanuuksien kokemuksia tulisi hyödyntää vertaistukena uuden hakukierroksen tiedotuksessa.

3.1.2 Ohjelman toimeenpano ja ohjaus

Equal -ohjelman hallintomalli ja toimeenpanojärjestelmä on kuvattu sekä ohjel-ma-asiakirjassa ja sen täydennysosassa että erillisessä komission asetuksen mukai-sessa hallinto- ja valvontajärjestelmää koskevassa kuvauksessa. Ohjelman toi-meenpanoa säätelevät EUn rakennerahastoasetusten ohella myös toimeenpanostaannetut ohjeet kuten Equal -yhteisöaloitteesta annettuun tiedonantoon liittyvätsuuntaviivat.

Equal -ohjelman hallintoviranomaisena ja ESR -maksuviranomaisena toimiityöministeriö. Työministeriö vastaa myös EES:n ja työllisyyttä koskevan NAP:nvalmistelusta, mikä Equal -ohjelman temaattisten painotusten kannalta luo edel-lytyksiä hyvien toimintatapojen siirtämiseen kansalliseen työllisyyspolitiikkaan.Toteuttajaministeriöitä ovat työministeriön lisäksi opetusministeriö ja sosiaali- jaterveysministeriö, joka vastaa köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vastaisenNAPin valmistelusta. Equal -yhteisöaloite pyritään yhteen sovittamaan sekä kes-kushallinto- että aluetasolla muun ESR-rahoitteisen ja kansallisen toiminnan kes-ken. Keskushallintotasolla yhteensovituksesta huolehtii työministeriön asettamakoordinaatioryhmä, jossa ovat edustettuina ESR:n kannalta keskeiset ministeriöt.

Rakennerahastojen hallinto- ja toimeenpanojärjestelmää on pyritty selkiyttä-mään lisäämällä koordinaatiota. Tavoitteena on vaikuttaa sekä rakennerahastoi-hin liittyvän toiminnan tehokkuuteen että erityisesti tulosten levittämiseen ja val-tavirtaistamiseen alueelliseen sekä kansalliseen politiikkaan. Equal -ohjelman to-teutuksessa on ESR -viitekehyksen ohella erityisesti pyritty huomioimaan Leonar-do da Vinci -ohjelma sekä päällekkäisyyksien välttämiseksi että kummankin oh-jelman toteutuksesta saatavan hyödyn ja yhteistyön lisäämiseksi.

Toimeenpanojärjestelmään luodulla koordinointimallilla pyritään sovitta-maan yhteen ESR -viitekehyksen, tavoite 3 -ohjelman, Equal -ohjelman ja kansal-lisen toiminnan toteutus. Koordinointi painottuu eri ohjelmissa toteutettavientoimien yhteen sovittamiseen ja rahoitukseen. Myös tiedotukseen on perustettuoma koordinointiryhmänsä. Ohjelman toteutuksen edetessä yhä ajankohtaisem-maksi kysymykseksi nousee, millä tavoin Equal -ohjelma asemoituu suhteessa erihallinnonalojen toiminnan ja kansallisen työllisyys-, koulutus- ja sosiaalipolitii-kan kehittämiseen. Ne mekanismit, joiden tulisi myötävaikuttaa kertyneiden ko-kemusten ja tulosten levittämiseen ja mahdolliseen integroimiseen kansalliseentoimintapolitiikkaan ovat jääneet jossakin määrin selkiytymättömäksi. Nyt vas-

LUK

U 3

.Equal -ohjelm

an toteutus

tuuta on suunnattu ohjelman seurantakomitealle, tukirakenteelle, temaattisilleverkostoille ja viime kädessä yksittäisille kehittämiskumppanuuksille. Tämä he-rättää kysymyksen, miten ja missä ohjelmasta kertyneet kokemukset ja johtopää-tökset kootaan yhteen ja millä keinoilla hallinto- ja toimeenpanojärjestelmä tukeeja vahvistaa tulosten vakiinnuttamista.

Ohjelman toimeenpano- ja ohjausrakenneEqual -ohjelma on valtakunnallinen, mutta sen toteutusta ohjataan sekä ESR-koordinaatioryhmästä, toteuttajaministeriöistä että alueellisista TE -keskuksista.Kehittämiskumppanuuksien kohdentuessa paikalliseen ja alueelliseen kehittämi-seen myös TE -keskusten merkitys alueellisena asiantuntijana korostuu. Ohjel-man hallintomalli on kuitenkin varsin moniportainen ajatellen Equal -ohjelmankaltaista kokeilevuutta ja uusia yhteistyömalleja korostavaa toteutustapaa. To-teuttajaministeriöiden keskinäinen yhteistyö ja yhteinen projektien rahoitus onvähäistä, vaikka Equal -ohjelman kokonaisvaltainen lähestymistapa voisi olla so-piva kannustin tällaisen jo ministeriötasolta käynnistyvän yhteistyön toteuttami-selle. Vastaavasti monet kehittämiskumppanuudet toimivat usean TE -keskuksenalueella, mikä lisää tarvetta koordinointiin.

Koordinaation lisäämisestä huolimatta Equal -ohjelman strateginen ohjaus jakoordinointi on jonkin verran jäsentymätön. Vastuu ohjelman koordinoinnistakuuluu seurantakomitealle, joka kokoontuu verrattain harvoin. Ohjelman toteu-tukseen liittyvien asioiden valmistelu ja esittely seurantakomitealle kuuluu tukira-kenteen tehtäviin. Seurantakomitealle menevät asiat käsittelee myös koordinaa-tioryhmä. Ohjelmalle on nimetty työministeriön rakennerahastopolitiikka -tii-miin kuuluva tavoitevastaava. Tukirakenne toimii työministeriön yhteydessä. Li-säksi opetusministeriö nimeää rahoittamilleen DPeille valvojan, samoin sosiaali-ja terveysministeriö ohjaa hankkeiden toteutusta nimeämällä edustajan sekä DPnohjausryhmään että nimeämällä hankkeelle valvojan, joka edustaa asiantuntijuut-ta kyseisen hankkeen toteutusalueella.

Ohjelman tukirakenne toimii ikään kuin välittävänä organisaationa komissi-on, toteuttajaministeriöiden ja kehittämiskumppanuuksien välissä. Sen tehtävänäon tukea ohjelman käytännön toteutusta ja ohjata ja neuvoa kehittämiskumppa-nuuksien toteutuksessa. Tukirakenteen toiminta painottuu ohjelman käytännöntoteutukseen ja kehittämiskumppanuuksille tarjottavaan tukeen ja neuvontaan, einiinkään ohjelman toimenpidekokonaisuuksien strategisten tavoitteiden toteutu-misen edistämiseen.

Tukirakenteen tehtävät ovat painottuneet ohjelman käynnistyttyä sekä kehit-tämiskumppanuuksille annettavaan neuvontaan ja kehittämiskumppanuuksienohjaukseen että kansainvälisen yhteistyön, temaattisen yhteistyön ja Equal -tiedo-tuksen sekä ohjelman välitarkistuksen ja uuden valintakierroksen valmisteluun.

43

44

LUK

U 3

.Eq

ual -

ohje

lman

tote

utus

DPt ovat tarvinneet varsin paljon ohjeistusta ja neuvoja. DPeiden projekti-päälliköiden ja -koordinaattoreiden haastattelujen perusteella tukirakenteelta saa-tu ohjaus ja tuki koetaan myönteisenä. Etenkin uusille toimijoille on tuottanutvaikeuksia omaksua ESR-ohjeistuksia ja niiden osalta olisi toivottu selkeämpiäEqualin erityispiirteet huomioivia täsmentäviä ohjeita. Myös ohjeistuksessa ilme-ni varsinkin ohjelman käynnistysvaiheessa jonkin verran puutteita ja ristiriitai-suuksia, esimerkiksi hyväksyttävien kulujen ja kilpailuttamisen osalta, tai ohjeetovat tulleet DPeille varsin myöhäisessä vaiheessa.

DPeiden toteuttajille suunnatun kyselyn mukaan kehittämiskumppanuuksientoimijat ovat pääsääntöisesti tarvinneet tukea rahoitukseen liittyviin ohjeistuksiinja säännöksiin, ESR -säännösten soveltamiseen, Equal -projektien toteutusta kos-keviin ohjeisiin ja menettelytapoihin sekä raportointiin.

Kehittämiskumppanuuksien saama tuki eri viranomaisilta painottuu jonkinverran eri tavoin. Kehittämiskumppanuudet ilmoittavat saavansa eniten tukeatoimialoittaisilta viranomaisilta sekä paikallisilta tai alueellisilta viranomaisilta.Tuen saaminen tukirakenteelta jakautuu selkeästi, yli 40 % toimijoista sanoo saa-vansa erittäin paljon tai jonkin verran tukea, saman verran toimijoista sanoo, etteisaa juurikaan tukea. Runsas kolmannes kehittämiskumppanuuksien toimijoistakokee saavansa tukea hallinnoivalta ministeriöltä (DPn rahoituksesta vastaava to-teuttajaministeriö) paljon tai jonkin verran. Noin puolet vastaajista sanoo, etteivastaavasti saa juurikaan tukea. (ks. kuvio 6).

Taulukko 1. Ohjeistuksen ja tuen tarpeen tärkeimmät aihealueet

% koko aineistosta

Tpk 5.1.1. Työllisty-

vyys (N=62)

Tpk 5.1.2. Rasismi

(N=8)

Tpk 5.2.1.Sosiaalita-

lous(N=37)

Tpk 5.3.1 Sopeutu-miskyky (N=29)

Tpk 5.4.1. Tasa-arvo

(N=29)

Tpk 5.5.Turvapai-kanhakijat

(N=6)ESR-säännösten soveltaminen 48 38 49 93 52 67

Equal- projektien hakemista kos-kevat ohjeet ja menettelytavat 27 25 27 21 31 67

Equal -projektien toteutusta kos-kevat ohjeet ja menettelytavat 56 38 62 72 55 67

Rahoitustukeen liittyvät ohjeet ja säännökset 58 75 65 93 86 83

Toimeenpanon vaiheistus (toiminnot 1, 2, 3) 24 75 11 41 38 17

Raportointi 47 25 54 45 66 50Projektitoiminnan kehittäminen 27 25 30 24 24 17Yhteistyöongelmien ratkaisu 24 0 22 17 10 17Verkostoituminen 19 13 14 7 17 17Tulosten levittäminen 10 25 11 7 17 33

LUK

U 3

.Equal -ohjelm

an toteutus

Kehittämiskumppanuuksien toteuttajat ovat useissa yhteyksissä ilmaisseet tar-peen erilaisten Equal -teemoihin ja toteutukseen liittyvistä koulutustilaisuuksistaja yhteisistä tapaamisfoorumeista. Tukirakenne on järjestänyt DPeiden toteutta-jille joitakin koulutustilaisuuksia, kuten arviointia ja tulosten levittämistä koske-van seminaarin yhteistyössä Leonardo-ohjelman kanssa, temaattista yhteistyötäkoskevat seminaarit sekä yhdessä arvioitsijoiden kanssa tasa-arvon edistämiseen jaEqualin toteutukseen liittyvät seminaarit. Yhteisten seminaarien tarve näyttäisiolevan suurempi ja toimijoiden mukaan niihin tulisi kutsua useampia edustajiajokaisesta kehittämiskumppanuudesta.

Ohjelman rahoitusjärjestelmän toimivuusOhjelman toimeenpanossa korostuu toteuttajaministeriöittäin jaettu rahoitus jatoimeenpano. Lähtökohtana Equal -ohjelman toimeenpanossa on, että kukin ra-hoitusta myöntävä viranomainen tekee rahoituspäätökset oman hallinnonalansalainsäädännön perusteella. Rahoitusmekanismi on varsin moniportainen. Työmi-nisteriö ESR -asetuksen mukaisena maksuviranomaisena jakaa ESR -rahoituksenalaiselleen hallinnolle ja muille toteuttajaministeriöille. Kukin rahoittava viran-omainen tekee päätöksen ESR- ja kansallisesta tuesta. Opetusministeriössä ja sosi-aali- ja terveysministeriössä rahoituspäätökset ja hankkeiden hallinnointi toteute-taan ministeriötasolla.

Työministeriön hallinnonalalla lopullisen rahoituspäätöksen tekee alueellinenTE -keskus, joka on tilivirastona varsin itsenäinen orgaani. Siten hallinnonalanhankkeiden toimeenpanossa erityisesti TE -keskusten rooli on merkityksellinen.TE -keskukset ovat antaneet lausuntonsa sekä ohjelman valmistelusta että hanke-hakemuksista valintaprosessin yhteydessä. Ne osallistuivat myös toimintoon 1 va-littujen DPeiden kanssa käytyihin neuvotteluihin hankkeiden rahoituksesta ja ta-lousarvioista. TE -keskukset tekevät myös lopulliset rahoituspäätökset. Kuten ai-emmassa arviointiraportissa ennakoitiin koko ohjelman toteutuksen tasolla on ai-heutunut ongelmia muun muassa siitä, että TE -keskusten noudattamat linjauk-set ja käytännöt poikkeavat toisistaan.

Equal -yhteisöaloitteen erityisluonne ja muusta ESR -toiminnasta poikkeavatpiirteet edellyttävät varsin paljon ohjeistusta ja neuvontaa. Tämä edellyttäisi myösTE -keskusten ESR -koordinaattoreille järjestettävää, tiiviimpää koulutusta.

Käytännössä rahoitusmekanismin moniportaisuus merkitsee ajallisesti pitkää pro-sessia siihen saakka kunnes kukin DP saa päätöksen rahoituksesta ja rahoituspäätöksetovatkin viivästyneet useiden kehittämiskumppanuuksien kohdalla. Joidenkin DPei-den osalta uhkana on toiminnan keskeyttäminen tästä syystä. Ohjelman toteutuksestavastaavat ovat kiinnittäneet huomiota vuosiraportissa maksatusten viivästymiseen.Maksatuspäätökset ovat viivästyneet muun muassa kehittämiskumppanuuksilta edel-

45

46

LUK

U 3

.Eq

ual -

ohje

lman

tote

utus

lytettyjen erilaisten selvityspyyntöjen vuoksi. Selvityspyynnöt ovat koskeneet muunmuassa projektin kuluja, tilinpitoa ja kilpailuttamista. Osasyynä saattaa olla myös vä-häinen ESR -henkilöstön resurssointi.

Erityisesti usean TE -keskuksen alueella toteutettavien DPeiden osalta sopimi-nen TE -keskusten keskinäisestä yhteistyöstä ja noudatettavista menettelyistä onosin toteutunut heikosti. TE- keskusten tulkintakäytäntö hyväksyttävistä kuluistavaihtelee. Tämä asettaa eri alueilla toimivat kehittämiskumppanuudet keskenääneri asemaan. Osalla kehittämiskumppanuuksista yhteistyö on sujunut moitteettaja hyvin TE -keskuksen kanssa, kun toisilla noudatetut käytännöt ovat vaikeutta-neet yhteistyötä. Tämän lisäksi DPeiden toteuttajat kokevat että tulkintakäytän-nöt hyväksyttävien kulujen osalta ovat myös esteenä toiminnan tarkoituksenmu-kaiselle ja etenkin kokeilevalle toteutukselle ja lisäävät hallinnollista työtä, johonkäytetty aika on poissa varsinaisesta kehittämiskumppanuuden toteutuksesta.

Rahoitus on ongelma erityisesti pienille, kolmannen sektorin toimijoille. Ra-hoituspäätösten ja maksatuspäätösten viivästyminen on tuottanut monille kehit-tämiskumppanuuksille ongelmia. Jotkut DPt ovat voineet sopia toteuttajaminis-teriön tai alueellisen TE -keskuksen kanssa säännöllisistä maksatuksista, mikä onturvannut toiminnan häiriöttömän jatkuvuuden. Joissakin tapauksissa kaupunkikumppanitoimijana on rahoituspäätöksen viivästyttyä turvannut kehittämis-kumppanuuden toteutuksen myöntämällä rahoitustakuun. Tällaisesta puskurira-hastosta on esimerkkinä Jyväskylän kaupungin takaama rahoitus Kuriiri -kehittä-miskumppanuudelle, joka on kolmannen sektorin toimijoista koostuva DP.

Sekä kehittämiskumppanuuksien taloushallintoon ja tilinpitoon että kilpai-luttamiseen liittyvät ongelmat johtuvat osin ohjeistukseen ja toteuttajien riittä-vään perehdyttämiseen liittyviin puutteisiin, - osin vaikeuksiin yhteen sovittaaESR -säännöksiä Equal -ohjelman toteutuksen erityispiirteisiin. Etenkin seuraa-valla valintakierroksella tulisi kiinnittää huomiota valittujen kehittämiskumppa-nuuksien riittävään perehdyttämiseen ja kouluttamiseen. Tulevan yhteistyön su-juvuutta saattaisi edistää ESR -koordinaattoreiden ja DP -toteuttajien yhtäaikai-nen koulutus.

Ohjelman seurantajärjestelmän toimivuusEqual -ohjelman toteutumista seurataan ESR -ohjelmien seurantaan rakennetullatyöministeriön ESRA -järjestelmällä, jonka pohjalta laaditaan myös raportit. Osakerättävistä tiedoista, kuten toiminnan laajuutta ja laatua kuvaavat indikaattori-tiedot ovat samoja kuin muissakin Suomessa ESR:n rahoittamissa ohjelmissa.Muut kuin rahoitukseen liittyvät tiedot kerätään seurantalomakkeella DPeiltäpuolivuosittain. DPeiden velvollisuus on antaa tiedot projektisopimuksen mukai-selle päävastuuviranomaiselle, joka toimittaa tiedot ESRA -järjestelmään elokuus-sa vuoden alkupuoliskolta ja tammikuussa loppuvuodelta. DPt on velvoitettu li-

LUK

U 3

.Equal -ohjelm

an toteutus

säksi antamaan raportin toimintansa päättyessä. Tämän lisäksi DP-kohtaisesti ke-rätään erikseen tietoja Euroopan laajuiseen tietopankkiin (ECDB). Tätä tietokan-taa ylläpitää Equal -tukirakenne.

Equal-ohjelman seurantalomakkeet ovat pääosin samoja kuin tavoite 1, 2, ja3-ohjelmiin suunnitellut lomakkeet. Perusteluna tälle on yhteensopivuus ESRA -järjestelmän kanssa ja yhteneväinen seuranta- ja vertailuaineiston tuottaminen.Haastateltujen DPeiden mukaan seurantalomakkeet eivät palvele kovin hyvinEqual -ohjelmassa toteutettavia projekteja, ja jotkut kehittämiskumppanuudetovatkin kehittäneet seurantalomakkeen pohjalta itselleen tarkoituksenmukaisem-man sovelluksen.

Seurannasta saatavat tiedot eivät kuvasta kaikin osin DPeissä toteutettavaa toi-mintaa, joten kehittämiskumppanuuksien todellista tuloksellisuutta ei kyetä seu-raamaan seurantajärjestelmän avulla. Kun kehittämiskumppanuuksilta ei kerätämyöskään systemaattisesti laadullista seurantatietoa esimerkiksi väliraporttienmuodossa, jää suuri osa kehittämiskumppanuuksissa kertyvästä kokemuksesta jatiedosta DPn oman dokumentoinnin varaan eikä DPeiden toiminnallisten tulos-ten kertymisestä saada systemaattista tietoa.

DPeiden toimeenpanon vaiheistuksen osittaminen erillisiksi projekteiksi tun-tuu lisäävän myös sekä DPeiden että TE -keskusten hallinnollista työmäärää.

Seurannan raportoinnin ja arviointiraportoinnin aikataulujen huono yhteen-sopivuus vaikuttaa myös siihen, ettei arviointiraporteissa ole voitu hyödyntää ajantasalla olevaa seurantatietoa.

3.1.3 Yhteenveto

• Ohjelman toteutuksen ja erityisesti vaikuttavuuden vahvistamiseksi tulisi huomiota kiinnittää ohjelman johtamisen ja vaikuttavuutta lisäävien meka-nismien vahvistamiseen. Tämä koskee myös yhteyksien vahvistamista kan-sallisen työllisyyden sekä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vastaisen toimintasuunnitelman toteuttamiseen.

• Olisi toivottavaa, että hyväksyttävien kulujen osalta kyettäisiin luomaan se-kä eri toteuttajaministeriöiden sekä TE -keskusten osalta yhtenäinen että Equal -ohjelman erityispiirteet huomioiva, joustava tulkintakäytäntö.

• Pienten toimijoiden toimintamahdollisuudet olisi kyettävä turvaamaan joustavia rahoitusmekanismeja kehittämällä, muutoin uhkana on kiinnos-tuksen väheneminen ohjelmaa kohtaan.

47

48

LUK

U 3

.Eq

ual -

ohje

lman

tote

utus

3.2 DPeiden toteutus

3.2.1 Kehittämiskumppanuus toimintamallina

Equal -yhteisöaloitteessa testataan kehittämiskumppanuusmallia, jonka kehitte-lyssä on hyödynnetty edelliseltä ohjelmakaudelta ja paikallista kumppanuuttaedistävistä projekteista saatuja oppimistuloksia. Yhteisöaloitteessa kehittämis-kumppanuus on tavoitteellista yhteistyötä tietyn ongelman ratkaisemiseksi.Kumppanuus voi olla joko sektoraalista (toimialakohtaista) tai alueellis/paikallis-ta. Tavoitteena on löytää kumppanuuden avulla uusia innovatiivisia ratkaisuja,lähestymistapoja ja toimintamalleja sekä saada aikaan eri tasoilla myönteisiä muu-toksia käytännöissä, toimintatavoissa ja -rakenteissa.

• Tulevaa valintakierrosta ajatellen on syytä kiinnittää huomiota riittävään tiedottamiseen, jossa voitaisiin hyödyntää nykyisiä kehittämiskumppa-nuuksia, hakemismenettelyn kehittämiseen ja valittavien kehittämiskump-panuuksien toteuttajien riittävään perehdyttämiseen ja koulutukseen.

• Hakuprosessin ja valintakriteerien osalta huomiota tulisi kiinnittää muun muassa hakijoiden itsearviointi -valmiuksien sekä levittämis- ja valtavirtais-tamismekanismien suunnitteluun samoin kuin sukupuoli- ja tasa-arvovai-kutusten arvioinnin kehittämiseen.

Equal -yhteisöaloitteessa kokeillaan kehittämiskumppanuusmallia yhtenä keskeise-nä toteutusperiaatteena. Kehittämiskumppanuus (DP) on eri tahoja edustavien, ta-voitteen toteuttamisen kannalta olennaisten toimijoiden tavoitteellista yhteistyötätietyn, yhteisesti tunnistetun ongelman ratkaisemiseksi. Tavoitteena on lisätä koko-naisvaltaisen lähestymistavan avulla ohjelman tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta.

Equal -ohjelman toteutustavan tuloksellisuus on arvioinnin keskeinen kohde. Tässä luvussa tarkastellaan Equal -ohjelman tasolla• millä tavoin kehittämiskumppanuuksien muotoutuminen on toteutunut• millä tavoin toimijoiden ja osallisten vaikutusmahdollisuudet ja osallisuus

toteutuvat• miten kehittämiskumppanuuksien sisäinen toteutus ja keskinäinen yhteis-

työ ovat käynnistyneet• luoko kumppanuusmalli edellytyksiä keskinäiselle oppimiselle ja vuorovai-

kutukselle• toteutuuko kokonaisvaltainen lähestymistapa ja jatkuvuus

Keskeisenä aineistona on Equal -DPeiden toteuttajille suunnatun kyselyn ai-neisto keväältä 2003 sekä DP -analyysit.

LUK

U 3

.Equal -ohjelm

an toteutus

Kehittämiskumppanuuteen on liitetty useita elementtejä, joiden tarkoitus onvahvistaa kumppanuutta ja sen toteutumista: kehittämiskumppanuus edellyttääsopimusta, kumppaneiden tasavertaisuutta, roolien ja vastuiden määrittämistä se-kä yhteisesti sovittuja tavoitteita ja strategiaan perustuvaa työsuunnitelmaa.Kumppaneiden tulisi osallistua toteutuksen kaikkiin vaiheisiin: suunnitteluun,toteutukseen ja tulosten levittämiseen. Kumppanuuden muodostamiselle ja yh-teisestä strategiasta sopimiselle on yhteisöaloitteessa varattu erillinen ajanjakso,suunnitteluvaihe, johon myönnetään erillinen rahoitus.

Kehittämiskumppanuuden toteutuksen olennaisia kriteereitä ovat• kokonaisvaltainen lähestymistapa,

• kumppanit tuovat mukaan osaamisensa ja erityisen asiantuntijuutensa• edustavuus,

• ongelman ratkaisun kannalta olennaiset tahot mukana• osallisuus ja valtaistaminen

• sekä kumppanien että asiakkaiden (kohderyhmän) vaikutusmahdolli-suuksien varmistaminen

• sitoutuminen• sopimukseen, roolien ja tehtävien jakoon perustuva toiminta

• kumppanuuden johtaminen• ohjausryhmän rooli korostuu, projektin hallinto ja talous keskitetään yh-

delle hallinnoivalle organisaatiolle (kumppanille), päätöksenteosta sovi-taan kumppanuussopimuksessa.

Kehittämiskumppanuus on yllä olevien määritysten mukaan siten enemmänkuin yhteistyöverkosto.

Equal yhteisöaloitteessa kumppanuus on eri tahoja edustavien, tavoitteen to-teuttamisen kannalta olennaisten toimijoiden tavoitteellista ja toiminnallista yh-teistyötä tietyn, yhteisesti tunnistetun ongelman ratkaisemiseksi. Kehittämis-kumppanuus on enemmän kuin osiensa summa: tavoitteena on organisaatiorajatylittävä yhteistyö. Onnistuessaan kumppanuus tuottaa uutta tietoa ja oppimista,joka luo pohjaa toimintojen kehittämiselle heikossa työmarkkina-asemassa olevi-en työllistymisedellytyksien kohentamiseksi.

Equal -ohjelmassa toteutettavien kehittämiskumppanuuksien toimintamallitKehittämiskumppanuus on ohjelma-asiakirjan mukaan yksi projekti, johon voisisältyä osa- tai kumppanuusprojekteja, jotka muodostavat toiminnallisen koko-naisuuden. Kumppanuuden ei kuitenkaan tarvitse sisältää osaprojekteja vaanmallin valinnassa ratkaisee tarkoituksenmukaisuus.

49

50

LUK

U 3

.Eq

ual -

ohje

lman

tote

utus

Equal -ohjelmassa toteutettavat kehittämiskumppanuudet rakentuvat kahdelle päämallille:1. hallinnoivan organisaation johtamaan kumppanuustoimijoista koottuun yh-

tenäiseen kumppanuusprojektiin tai2. osaprojekteista koostuvaan kumppanuuteen, joita hallinnoiva organisaatio

koordinoi

Näistä päämuodoista huolimatta kehittämiskumppanuudet ovat hyvinkin eri-laisia. Mallit varioivat toimijoiden roolien mukaan, hallinnoivan organisaationroolin ja tehtävien mukaan, osahankkeiden toimintojen ja tehtävien mukaan taiosahankkeiden määrän mukaan. Alueellisesti laajoissa yhtenäisissä kumppanuus-projekteissa käytetään usein aluekoordinaattoreita sekä useampia organisaatiota-soja projektin käytännön toteutuksessa. Osaprojekteista koostuvissa kehittämis-kumppanuuksissa osaprojektit varsin usein toteuttavat omaa erillistä tavoitetta jatoimintamallia. Joissakin hankkeissa osaprojektit ovat rinnakkaisia kokeiluja, joi-den tuloksia on tarkoitus vertailla toteutuksen aikana.

Suurin osa Equal -ohjelmassa toteutettavista kehittämiskumppanuuksista on yh-teisen tavoitteen alle koottuja osahankkeellisia kumppanuuksia. OsahankkeellisiaDPeitä on toimenpidekokonaisuudessa 5.1.1. 71 %, toimenpidekokonaisuudessa5.1.2. 40 % , toimenpidekokonaisuudessa 5.3.1. 75 %. Toimenpidekokonaisuuksis-sa 5.2.1., 5.4.1. sekä 5.5. kaikki DPt koostuvat osahankkeista. Laajoja, yli viiden osa-hankkeen kehittämiskumppanuuksia toteutetaan erityisesti työllistyvyys -toimenpi-dekokonaisuudessa (43 %, n=14). Sosiaalitalous -toimenpidekokonaisuuden DPeistäyksi on varsin laaja, samoin molemmat tasa-arvo -toimenpidekokonaisuuden DPt.

Kuvio 2. Kehittämiskumppanuuksien jakautuminen osahankkeellisiin ja yhtenäisiin kumppanuuksiin

��$��

23

45

66

7�

85

�55

47

�55

�55

5 �5 25 65 85 95 45 75 :5 35 �55

� ��9��#�� ""��+�;�8,

� ��9��2��+�;9,

� ��9�2��+�;4,

� ��9�6��#��#�� +�;3,

� ��9�8�� "��+�;2,

� ��9�9�� +�;�,

��

LUK

U 3

.Equal -ohjelm

an toteutus

Kehittämiskumppanuudet on jaoteltu yhteisöaloitteessa sektoraalisiin tai alueelli-siin kumppanuuksiin. Tällä jaottelulla ei ole vaikutusta kumppanuuksien rakentumi-sen tai laajuuden suhteen. Suurin osa kehittämiskumppanuuksista toimii usealla erialueella. Yhdellä paikkakunnalla toimivia kehittämiskumppanuuksia on vain muuta-ma. Tällä DPeiden toiminta-alueen laajuudella on merkitystä sekä ohjelmatason toi-meenpanoon että kehittämiskumppanuuksien sisäiseen toteutukseen.

Kehittämiskumppanuuksien suuntautumista yhteistyön rakentamiseen ja ver-kostoitumiseen voi arvioida sen mukaan, miten DPeiden toteuttajat luonnehtivathankettaan. Kyselyssä pyydettiin vastaajia luonnehtimaan omaa kehittämiskump-panuushankettaan annetun tyypittelyn mukaan, johon sisältyi sekä tehtäväsuun-tautuneita että prosessisuuntautuneita projektiluonnehdintoja.

Kuvio 3. Kehittämiskumppanuuksien alueellinen laajuus

Kuvio 4. Kehittämiskumppanuuksien projektityypittely

��$��

7

85

��

64

25

66

88

97

85

47

88

�55

�55

5 �5 25 65 85 95 45 75 :5 35 �55

� ��9��#�� ""��+�;�8,

� ��9��2��+�;9,

� ��9�2��+�;4,

� ��9�6��#��#�� +�;3,

� ��9�8�� "��+�;2,

� ��9�9�� +�;�,

-��"� ��

<�� %��

<��+�� )��,

��$��%%��%�&�'��(��)*+

65

95

�3

46

96

2:

74

75

82

89

92

23

68

87

25

27

2:

4

23

:

�6

29

9

2

5 �5 25 65 85 95 45 75 :5 35 �55

��#��"��

��

��

'��

��"��"��

��"��"��

��"��

��

!�� .��""��

51

52

LUK

U 3

.Eq

ual -

ohje

lman

tote

utus

Enemmistö kyselyyn vastanneista kuvasi hankkeitaan usealla sekä tehtävä- ettäprosessisuuntautuneella luonnehdinnalla. Noin 70 % vastaajista katsoi, että ver-kostoitumisprojekti luonnehti hyvin hanketta. Tältä osin DPeiden projektipäälli-köt luonnehtivat hanketta useammin verkostoitumisprojektiksi kuin osahank-keet, mikä antaa viitteen siitä, ettei kehittämiskumppanuusidea ole välttämättä lä-päissyt koko hankekokonaisuutta.

Toimenpidekokonaisuuksien osalta vastaukset poikkesivat myös: verkostoitu-minen korostuu erityisesti työllistyvyyteen ja sosiaalitalouteen liittyvissä toimen-pidekokonaisuuksissa. Kun vastaajilta kysyttiin kehittämiskumppanuuden ja senmahdollisten osahankkeiden toimintamuotoja, korostuivat yhteistyöverkostojenrakentaminen ja paikallisen kumppanuuden rakentaminen erityisesti työllisty-vyys -teeman kehittämiskumppanuuksissa. Edellä mainittuihin toimintamuotoi-hin liittyy myös integroitujen palvelujen kehittäminen.

3.2.2 Kehittämiskumppanuuksien yhteistyötahot, toimijat ja osallisuus

Equal -yhteisöaloitetta koskevan tiedonannon mukaan valtaistaminen (empower-ment) tarkoittaa sitä, että kaikki kumppanit osallistuvat täysimittaisesti päätöksente-koon ja täytäntöönpanoon. EU korostaa ruohonjuuritason toimijoiden ja asiakkaidenosallisuutta sekä alhaalta ylös -suuntautuvan toiminnan vahvistamista. Myös tuenkohteena olevien mukaan ottamiseen (valtaistaminen) kannustetaan, jotta kumppa-nuus olisi tehokkaampi ja toimet asianmukaisempia ja toimivampia.

Suomen Equal -ohjelma-asiakirjassa valtaistamista on korostettu. Valtaistami-sen yhteydessä puhutaan myös kohderyhmien voimavaraistamisesta ja koroste-taan kohderyhmien aitoa osallistumista: tarkoituksena on vahvistaa heikossa työ-markkina-asemassa olevien vaikutusmahdollisuuksia heitä koskevien ongelmienratkaisemisessa työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa.

Taulukko 2. Projektityypittely toimenpidekokonaisuuksittain

% , ”luonnehtii hyvin”- vastanneet


vyys(n=53-60)

Tpk 5.1.2. Rasismi

(n=7-8)

Tpk 5.2.1. Sosiaalita-

lous(n=34-37)

Tpk 5.3.1. Sopeutu-miskyky

(n=28-29)


(n=28-29)

Tpk 5.5. Turvapai-kanhakijat

(n=5-6)1. Työllistämisprojekti 52 25 37 7 4 02. Koulutusprojekti 36 43 37 61 76 833. Tutkimusprojekti 18 38 14 14 32 04. Aktivointiprojekti 63 25 83 48 55 1005. Syrjäytymisen ehkäisyprojekti 77 38 39 54 21 676. Syrjinnän ehkäisyprojekti 30 50 24 31 14 607. Kehittämisprojekti 70 88 86 86 59 838. Verkostoitumisprojekti 72 63 91 62 57 33

LUK

U 3

.Equal -ohjelm

an toteutus

Empowerment -käsitteelle on useita suomen kielisiä vastineita ja sen sisältöäon tulkittu monin tavoin. Muun muassa Equal -ohjelma-asiakirjassa empower-ment -käsitettä vastaa useimmiten suomenkielinen valtaistaminen, johon sisältyyerilaisia painotuksia kuten, valtaistuminen, osallisuus tai voimavaraistaminen.Seuraavassa taulukossa on pyritty selventämään, mitä valtaistaminen ja sen eri as-pektit voisivat tarkoittaa kehittämiskumppanuuksien osallisten, toimijoiden jakohderyhmien kannalta.

Kehittämiskumppanuuksilta on edellytetty yhtenä toteutettavuuden kriteeri-nä myös edustavuutta, toisin sanoen kaikkien olennaisten tahojen tulisi olla mu-kana kehittämiskumppanuudessa. Edustavuuteen liittyy myös sukupuolipaino-tus. Seuraavassa tarkastellaan sekä edustavuuden että osallisuuden toteutumistakehittämiskumppanuuksissa.

Kehittämiskumppanuuksien kumppanuustoimijatYhteisöaloitteessa tarkoituksena on kehittämiskumppanuusmallin avulla saada mu-kaan uusia toimijoita, erityisesti ruohonjuuritason toimijoita. Toisaalta kumppanuus-yhteistyön tuloksellisuuden edellytyksenä on pidetty aiempia yhteistyökokemuksia jaaiempaa toimijoiden keskinäistä tuntemusta tai yhteistyökokemusta. Millä tavoin tä-mä yhdistelmä toteutuu Equal -kehittämiskumppanuuksissa?

DPeille toteutetun kyselyn tulosten perusteella kumppanuuksiin on koottu sekäaiemmin tuttuja yhteistyökumppaneita että uusia tahoja. Projektien toteuttajista16 % on tehnyt yhteistyötä useimpien kumppaneiden kanssa, keskimäärin puolet vas-taajista (52 %) on aiemmin tehnyt yhteistyötä jonkun kumppanin kanssa, kolmas-osalla ei ole aikaisempia yhteistyökokemuksia kenenkään kanssa. Uusien toimijoidenmukaantulo vaikuttaa luonnollisesti sekä kumppanuusyhteistyön käynnistymiseen et-tä toimeenpanorakenteelta tarvittavaan tukeen ja ohjaukseen.

Taulukko 3. Empowerment -käsitteen eri aspekteja

VALTAISTAMINEN (Empowerment)Tahot Osallisuus VoimavaraistaminenToimijatorganisaatiot, yhteisöt,

Osallistuminen päätöksente-koon, toteutukseen ja levittämi-seen

Keskinäisen osakkuuden vahvistaminen; hyötyResurssit, luottamus, sosiaalinen pääoma

Kohderyhmätyksilö

Kuuleminen Aito osallisuus ja todelliset vai-kutusmahdollisuudet itseään koskeviin asioihinInkluusio

Pyritään siihen, että henkilö löytäisi voimavaransa, saisi tukea, ottaisi vastuun elämästään ja osallistuisi itseään koskevaan päätöksentekoon.Identiteetti, voima toimia, “onko joku kotona yksilön oikeuksien paaluttamalla pihamaalla“1

1. Terho Pursiaisen esittämä kuvaus empowerment -käsitteestä, Sosiaalipolitiikan päivät 2002, Kuopio.

53

54

LUK

U 3

.Eq

ual -

ohje

lman

tote

utus

Kansallisessa ja ESR -projektitoiminnassa aiemmin mukana olleilla DPn pro-jektipäälliköillä on selvästi enemmän tuntemusta kehittämiskumppanuustahoistakuin osahankkeilla. DPeiden projektipäälliköt ovat tunteneet suurimman osankehittämiskumppaneista sekä tehneet useimpien kanssa yhteistyötä. Sen sijaanosahankkeiden päälliköt ovat harvemmin tunteneet kumppaneita entuudestaantai tehneet heidän kanssaan yhteistyötä.

Kumppanuuksien ja yhteistyötahojen muotoutumiseen ja kehittymiseen vai-kuttaa myös yhteistyöprojektin lähtötilanne. Yleisimmin kehittämiskumppanuu-det ovat muodostuneet aikaisemman yhteistyön tai kehittämisprojektin tiimoilta.Toiseksi tyypillisintä on ollut jonkin teemaan liittyvän tai muutoin todetun ke-hittämistarpeen tunnistaminen, toisin sanoen tarvelähtöisyys. Kehittämistarpeetovat liittyneet organisaatiotason toiminnan ja yhteistyön kehittämistarpeisiin,työllisyyteen liittyvään tematiikkaan tai lainsäädännön, kuten kotouttamislain,pohjalta todetun kehittämistarpeen synnyttämänä. Kolmanneksi yleisin syy mu-kaantuloon on ollut jonkin ulkoisen tahon tekemä ehdotus. Tällaisia ovat olleetkutsuminen mukaan DPn toimintaan tai mukaan tulo hanke-esittelyn jälkeen.Kutsujana on useimmiten ollut jokin yhdistys. Myös koulutusorganisaatiot ovatolleet aktiivisia kehittämiskumppanuuksien käynnistäjiä.

Taulukko 4. Kehittämiskumppanuuksien toteuttajien aikaisempi yhteistyö

% vastanneista


vyys(n=57-59)

Tpk 5.1.2. Rasismi

(n=8)

Tpk 5.2.1. Sosiaali-

talous(n=34)

Tpk 5.3.1.Sopeutu-miskyky(n=29)


(n=29)


(n=6)1.a) Tunsin suurimman osan kehit-

tämiskumppaneista entuudes-taan

22 38 18 28 24 50

b) Tunsin joitain kehittämis-kumppaneista entuudestaan 56 50 50 55 55 50

c) En tuntenut ketään kehittä-miskumppaneista entuudestaan 22 13 32 17 21 0

2. a) Olen tehnyt aiemmin yhteis-työtä useimpien kehittämis-kumppaneiden kanssa

19 25 9 14 14 33

b) Olen tehnyt yhteistyötä joiden-kin kehittämiskumppaneiden kanssa

58 50 41 55 55 33

c) En ole tehnyt aiemmin yhteis-työtä kenenkään kehittämis-kumppanin kanssa

23 25 50 31 31 33

LUK

U 3

.Equal -ohjelm

an toteutus

Kehittämiskumppanuuksien tärkeimmät yhteistyötahotViisi tärkeintä kehittämiskumppanuuksien yhteistyötahoa ovat toteutetun kyse-lyn perusteella oppilaitokset, 3. sektori, työhallinto, yritykset ja työnantajat sekäkaupungit ja kunnat. Tämä viittaa siihen, että kehittämiskumppanuuksissa onkyetty luomaan jossakin määrin ylisektorisia, joskin erityisesti yrityssektorin jatyömarkkinaosapuolten osalta puutteellisia yhteistyöverkostoja.

Kumppanuuden edustavuutta ja toimijoiden aitoa osallistumista pyrittiin kar-toittamaan kysymällä toteuttajilta, miten kiinteästi eri yhteistyötahot osallistuvatkumppanuushankkeen eri toteutusvaiheisiin ja minkälaisen arvosanan toteuttajatantavat yhteistyön onnistumisesta eri yhteistyötahojen kanssa.

Kehittämiskumppanuuksien toteuttajien mukaan ne yhteistyötahot, joiden kans-sa Equal -hankkeet tekevät kiinteästi yhteistyötä jakautuvat seuraavasti: oppilaitokset(44 %), kaupunki ja kunnat (41 %), kansalaisjärjestöt ja 3. sektori (41 %), työhallinto(40 %), korkeakoulut ja tutkimusyksiköt (36 %), yritykset ja työnantajat (33 %). TE-keskus on kiinteä yhteistyötaho noin neljännekselle kumppanuusprojekteista ja sosi-aalitoimi viidennekselle. Kela, opetusviranomaiset, työmarkkinajärjestöt ja maakun-nan liitot ovat harvoin kiinteitä yhteistyötahoja.

Taulukko 5. Kehittämiskumppanuuksien yhteistyötahot ja yhteistyön tiiviys

Yhteistyö nykyisin

(% kiinteästi vastanneet)(n=140-155)

Arvosana(n=35-107)

Yhteistyö tulevaisuudessa

(% erittäin tiivistävastanneet)(n=82-127)

Yritykset/työnantajat 33 7,5 53Kaupunki/kunta/kunnat 41 7,9 54Kansalaisjärjestöt ja yhdistykset (3. sektori) 41 7,6 64Työnantajajärjestöt 5 6,6 22Ammattijärjestöt 9 6,8 18Työhallinto 40 7,5 56Opetushallinto / opetusviranomaiset 16 7,3 27Sosiaalitoimi 21 7,2 45Kela 7 6,2 25Oppilaitokset 44 7,9 53Korkeakoulu/tutkimusyksikkö 36 8,0 36Muut oman DP:n osahankkeet 64 8,1 53Kansainväliset kehittämiskumppanuudet 24 7,3 20Muut kansalliset Equal-kehittämiskumppanuudet 9 7,0 21Muut kansalliset projektit 8 7,2 17Maakunnan liitto 5 7,0 13TE-keskus 27 7,4 35

55

56

LUK

U 3

.Eq

ual -

ohje

lman

tote

utus

Parhaimmat arvosanat yhteistyön sujuvuudesta saavat korkeakoulut ja tutkimus-yksiköt (8,0), oppilaitokset (7,9) ja kaupungit ja kunnat (7,9). Kyselyn vastaajilta ky-syttiin myös, millaista he uskovat yhteistyön olevan tulevaisuudessa hankkeen päätty-misen jälkeen. Hankkeiden suuntautumista yhteistyön kehittämiseen ja pyrkimystäverkostoitumiseen kuvastaa, että vastaajat uskovat kaiken kaikkiaan tiiviin yhteistyönjatkuvuuteen ja lisääntymiseen eri yhteistyötahojen kanssa.

Kumppanuustoimijat ja yhteistyötahot poikkeavat jonkin verran eri toimen-pidekokonaisuuksissa.

Toimenpidekokonaisuuskohtaiset tarkastelut osoittavat, että samalla kun ny-kyisiä kiinteitä yhteistyösuhteita halutaan ylläpitää jatkossakin, kehittämiskump-panuuksissa toivotaan yhteistyön kehittyvän tulevaisuudessa varsin monien taho-jen kanssa.

Työllistyvyys -toimenpidekokonaisuudessa kiinteä yhteistyö jakautuu tasai-simmin eri tahojen kanssa, missä kuvastuu toimenpidekokonaisuuden kokonais-valtaista lähestymistapaa korostava luonne. DPt toteuttavat kiinteää yhteistyötäeniten työhallinnon, kaupunkien/kuntien sekä kansalaisjärjestöjen ja yhdistystenkanssa. Muita keskeisiä yhteistyötahoja ovat sosiaalitoimi ja oppilaitokset. Vain17 % ilmoittaa yritykset tai työnantajat kiinteäksi yhteistyötahoksi, työmarkkina-järjestöt eivät ole kiinteästi yhteistyötahoina mukana lainkaan. Työllistyvyys -toi-menpidekokonaisuuden DPt toivovat yhteistyön kehittyvän erityisesti 3. sektorinja sosiaalitoimen ja yritysten/työnantajien ja Kelan kanssa.

Rasismin ehkäisyä koskevassa toimenpidekokonaisuudessa DPeiden kiinteitäyhteistyötahoja ovat kaupungit ja kunnat, työhallinto ja TE -keskukset sekä oppi-laitokset ja korkeakoulut. Toimenpidekokonaisuuden DPeistä kolmanneksellayritykset/työnantajat ovat myös kiinteitä yhteistyötahoja, vajaalla kolmanneksellaon kiinteää yhteistyötä 3. sektorin kanssa. Kun noin kolmanneksella kiinteänä yh-teistyötahona on ammattijärjestö, työnantajajärjestöjä on vajaalla viidenneksellä.Sen sijaan sosiaalitoimi on harvassa DPssä kiinteä yhteistyökumppani. Tämäntoimenpidekokonaisuuden DPt toivovat yhteistyön olevan erittäin tiivistä tule-vaisuudessa edelleen keskeisten yhteistyötahojen kanssa sekä tiivistyvän yritysten/työnantajien ja työnantajajärjestöjen kanssa.

Sosiaalitalouden vahvistamiseen tähtäävässä toimenpidekokonaisuudessa kes-keisimpiä yhteistyötahoja ovat kansalaisjärjestöt ja yhdistykset (3. sektori). Mer-kittäviä yhteistyökumppaneita ovat myös kaupungit ja kunnat sekä työhallinto.

Sopeutumiskyky -toimenpidekokonaisuudessa yhteistyötahona korostuvat yrityk-set. Muita keskeisiä yhteistyötahoja ovat sekä oppilaitokset että tutkimusyksiköt.

Sukupuolten tasa-arvoa edistävässä toimenpidekokonaisuudessa kiinteää yh-teistyötä edustavat tahot painottuvat kaikkein selkeimmin. Molemmat DPt teke-vät eniten tiivistä yhteistyötä oppilaitosten kanssa, minkä lisäksi kiinteitä yhteis-työtahoja ovat korkeakoulut ja tutkimusyksiköt sekä opetusviranomaiset samoin

LUK

U 3

.Equal -ohjelm

an toteutus

kuin kaupungit ja kunnat. Sen sijaan sekä työmarkkinajärjestöjen että yritysten/työnantajien rooli jää vähäisemmäksi, vaikka näiden kanssa jonkin verran yhteis-työtä tehdäänkin.

Sen sijaan tulevaisuudessa nykyisten kiinteiden yhteistyötahojen lisäksi tasa-arvohankkeissa yhteistyön toivotaan olevan tiivistä erityisesti yritysten ja opetus-hallinnon/opetusviranomaisten kanssa. Viimeksi mainittu on luonnollinen yh-teistyötaho, koska DPiden tavoitteena on erityisesti vaikuttaa opetuksen sisältöi-hin ja opetusmenetelmiin.

Turvapaikanhakijoihin kohdistuvan toimenpidekokonaisuuden keskeisiä yh-teistyötahoja ovat oppilaitokset, korkeakoulut sekä kaupungit ja kunnat. Tulevai-suuden yhteistyötahoina korostuvat sekä kansalaisjärjestöt että yritykset (ks. tau-lukot 6 ja 7).

Taulukko 6. Yhteistyötahojen koostuminen toimenpidekokonaisuuksittain

Onko mainittu taho mukana projektinne toteutusyhteistyössä?% Kyllä, kiinteästi -vastanneet


vyys(n=48-57)

Tpk 5.1.2. Rasismi

(n=7-8)


talous(n=27-35)


(n=24-29)


(n=24-28)


(n=5-6)Yritykset / työnantajat 17 38 30 82 18 20Kaupunki / kunta / kunnat 53 75 33 17 41 33Kansalaisjärjestöt ja yhdistykset(3. sektori) 47 38 80 24 0 17

Työnantajajärjestöt 0 25 0 12 7 0Ammattijärjestöt 0 38 0 24 8 20Työhallinto 66 63 50 0 8 0Opetushallinto/opetusviranomaiset 23 0 4 4 32 20Sosiaalitoimi 44 13 13 4 4 0Kela 15 13 7 0 0 0Oppilaitokset 42 50 17 41 74 83Korkeakoulu/tutkimusyksikkö 33 63 21 32 52 40Maakunnan liitto 4 13 16 0 0 0TE-keskus 27 75 22 32 8 33

57

58

LUK

U 3

.Eq

ual -

ohje

lman

tote

utus

Kumppanuustoimijoiden osallisuus eri toteutusvaiheissaEqual -ohjelman toteutuksessa edellytetään kumppanitoimijoiden ja asiakkaidenosallisuutta ja vaikutusmahdollisuutta DPeiden suunnitteluun, toteutukseen jatulosten levittämiseen. Kyselyaineiston perusteella hankkeiden välittömiksi koh-deryhmiksi nimeämien ryhmien edustajat ovat olleet mukana suunnittelussa kiin-teästi kolmanneksessa hankkeista ja jossain määrin vajaassa puolessa hankkeista.Sen sijaan välittömien kohderyhmien osallisuus hankkeen toteuttamiseen kasvaaselkeästi: välittömien kohderyhmien edustajat osallistuvat hankkeen toteuttami-seen kiinteästi yli puolessa hankkeista ja jossain määrin kolmanneksessa hankkeis-ta. Yli puolet hankkeista arvioi välittömän kohderyhmän osallistuvan kiinteästi jakolmannes jossain määrin myös tulosten hyödyntämiseen ja levittämiseen. Välit-tömien kohderyhmien osallisuus suunnitteluun ja toteutukseen on toteutunutkattavimmin rasismin ehkäisyä koskevan toimenpidekokonaisuuden DPeissä. -Välillisten kohderyhmien edustajat ovat osallistuneet kiinteästi hankkeiden suun-nitteluun ja toteutukseen varsin harvoin (13 % / 18 %), sen sijaan jossain määrinnoin puolessa hankkeista.

On syytä huomata, että välittömiin kohderyhmiin vähintään yli puolessa kai-kissa toimenpidekokonaisuuksiin kuuluvissa DPeissä kuuluu eri asiakasryhmienohella ammattihenkilöstöä, kuten opettajat tai muu ohjaushenkilöstö sekä yrityk-siä, palveluja tuottavia organisaatioita ja järjestöjä.

Taulukko 7. Kehittämiskumppanuuksien toteuttajien arvio yhteistyön jatkumisesta

Millaista yhteistyön arvioidaan olevan tulevaisuudessa?% erittäin tiivistä -vastanneet


vyys(n=35-51)

Tpk 5.1.2. Rasismi

(n=5-8)


talous(n=17-27)


(n=12-28)


(n=5-20)


(n=1-5)Yritykset / työnantajat 53 57 48 68 33 67Kaupunki / kunta / kunnat 63 50 63 18 45 75Kansalaisjärjestöt ja yhdistykset(3. sektori) 67 33 92 43 0 100

Työnantajajärjestöt 25 50 0 33 9 33Ammattijärjestöt 20 29 0 33 9 33Työhallinto 80 57 54 7 10 50Opetushallinto/opetusviranomaiset 35 14 5 9 57 0Sosiaalitoimi 63 17 38 0 20 0Kela 40 17 15 0 17 0Oppilaitokset 62 63 19 52 65 60Korkeakoulu/tutkimusyksikkö 30 43 20 47 56 33Maakunnan liitto 14 0 32 0 0 0TE-keskus 29 71 33 44 0 50

LUK

U 3

.Equal -ohjelm

an toteutus

Koulutusorganisaatiot, kansalaisjärjestöt sekä tutkimusinstituutiot ovat olleetkeskeisessä roolissa sekä DPiden suunnittelussa että erityisesti toteutuksessa. Näi-den ohella kehittämiskumppanuudet arvioivat erityisesti eri viranomaisten jakuntien osuuden kasvavan tulosten levittämisvaiheessa.

Kokonaisuutena tarkastellen Equal -ohjelman kehittämiskumppanuudet ovatmuodostuneet varsin monentyyppisistä yhteistyötahoista. Se kuvastaa pyrkimystäkokonaisvaltaiseen lähestymistapaan ja kumppanuuksien edustavuuteen. Tämäsaattaa toisaalta merkitä myös liian laajoja ja hajanaisia kehittämiskumppanuuk-sia. Tulos ei sinänsä myöskään kerro toimijoiden sitoutumisesta, johon palataanmyöhemmin.

Kuvio 5. Eri yhteistyötahojen osallistuminen suunnitteluun, toteutukseen, levittämiseen (kaikki DPt)

!��,��%#$%��&�'�--��.+

73

7�

42

93

97

96

9�

87

64

69

23

2�

38

73

75

4:

42

45

45

93

84

84

62

2:

:7

77

79

7�

49

49

46

93

87

89

88

62

5 25 85 45 :5 �55

�"��#��

��

��"��#��

�"��

��

��

��#��

-��#��

��

1 ��

��#��"�"��#��

��"��#��

�� "��"

59

60

LUK

U 3

.Eq

ual -

ohje

lman

tote

utus

Kumppanitoimijoiden aito osallisuus ja yhteistyöKehittämiskumppanuuksien toimija- ja yhteistyötahojen koostumus kuvastaaDPeiden pyrkimystä ja onnistumista sektoreiden ylittävän yhteistyön käynnistä-miseen. Kumppanuuksissa korostuu sekä 3. sektorin ja viranomaisten yhteistyöettä viranomaisten keskinäisen yhteistyön samoin kuin yleisesti monitoimijaisenyhteistyön edistäminen.

Eri toimijoiden mukaan saaminen tai sitoutuminen kehittämiskumppanuuk-siin on kuitenkin vielä toteutuksen käynnistyttyä kohdannut vaikeuksia ja esteitä.Näyttäisi siltä, että suunnitteluvaihe ja kehittämiskumppanuussopimukset eivätole riittävä tae sitoutumiselle. Kyse voi olla ”ylätason sopimuksista”, jolloin orga-nisaation kaikkia toimijoita, käytännön tasoa, ei ole sitoutettu hankkeen toteu-tukseen tai päinvastoin: osallisuus kumppanuuteen jää yksittäisten henkilöidenvaraan ilman että emo-organisaatiot sitoutuvat toimintaan. Kumppanuussopi-mus on ymmärretty muodollisuudeksi eikä kehittämiskumppanuuden tavoitettaja sen toteuttamisen edellyttämää panostusta ole sisäistetty tai siihen varauduttu.Monissa kehittämiskumppanuuksissa on huomattu, että tavoitteisiin on helpom-pi sitoutua kuin itse toimintaan.

Ongelmia on ollut niin viranomaisten ja yritysten mukaan saamisessa kuin asi-akkaidenkin rekrytoinnissa. Osin ongelmat ovat saattaneet aiheutua erilaisista ai-katauluista tai toimintaympäristössä tapahtuneista muutoksista. Yksi yleisimpiähankaluuksia on ollut yritysten kiinnostuksen herättäminen, kun yritykset eivätole olleet toiminnan suunnittelussa alusta pitäen mukana. Viranomaisten yhteis-työ ja moniammatillisen yhteistyön kehittämisen vaikeudet ovat nousseet esiinmonien DPeiden kokemuksissa. Viranomaistahoista erityisesti Kelan tai sosiaali-toimen mukaan saaminen on tuottanut vaikeuksia. Koulutuspainotteisissa DPeis-sä taas yhteistyö työvoimaviranomaisten kanssa on saattanut kangerrella. Joissa-kin DPeissä on vasta toiminnan käynnistyttyä havahduttu huomaamaan jonkinoleellisen viranomaistahon, kuten sosiaalitoimen, terveystoimen tai nuorisotoi-men puuttuminen kumppanuudesta.

Erityisesti koulutukseen ja opetukseen painottuvissa hankkeissa, joita ohjel-massa toteutetaan varsin monia, ongelmia on ollut opettajien mukaan saaminentai motivoiminen, mihin liittyy sekä työaika- ja työpanoskysymyksiä sekä koulu-järjestelmän ja opetussuunnitelmien jäykkyyksiä.

Asiakkaiden osallisuusOsallisuus tai valtaistaminen ei ole lainkaan itsestään selvä käsite, ja monissaDPeissä onkin paneuduttu käsitteen selventämiseen. Toimintaan liittyy myös sy-vällisiä niin auttamiseen, valtaan kuin kontrolliinkin liittyviä ammattieettisiä ky-symyksiä, joihin törmäämiseltä ei haastavien asiakasryhmien kanssa voi välttyä.Asiakastyön kehittämisessä toteuttajat ovat pohtineet, miten ”hallita auttamis-

LUK

U 3

.Equal -ohjelm

an toteutus

vimmaa”, olla ”tarjoamatta valmista, vaan haastaa ja ottaa ihmiset mukaan alustaasti tekemään omaa tulevaisuuttaan” tai ”malttaa kuunnella ihmisen omaa asian-tuntijuutta omasta elämästään”, jonka pohjalle tavoitteita voidaan luoda.

Näyttäisi siltä, että erityisesti maahanmuuttajiin kohdentuvissa hankkeissa asi-akkaiden (kohderyhmän) osallisuus toteutuu varsin kattavasti toteutuksen kaikis-sa vaiheissa. Hyvin monissa DPeissä maahanmuuttajia tai etnisiä vähemmistöjäon rekrytoitu myös projektin henkilöstöön. Maahanmuuttajiin kohdistuvissa ke-hittämiskumppanuuksissa on törmätty kuitenkin myös rekrytointiongelmiin: onollut vaikea saada mukaan maahanmuuttajajärjestöjä tai esimerkiksi maahan-muuttajanaisia tai vastaavasti kantaväestöä esimerkiksi turvapaikanhakijoita kos-kevissa hankkeissa. -Muutoin yleisimpiä asiakkaita koskevia rekrytointiongelmiaovat olleet asiakkaiden motivoiminen heidän vaikeasta elämäntilanteestaan taitaustastaan johtuen.

3.2.3 DPeiden sisäinen toteutus ja johtaminen

Kumppanuuksien johtaminenKehittämiskumppanuuksien johtaminen on selkeästi alue, joka edellyttää selkiyttä-mistä ja johon tulee kiinnittää huomiota ohjelman jatkototeutuksessa. Tämä koskeeerityisesti hallinnoivan organisaation ja ohjausryhmän roolia sekä kumppanuuksien”johtoryhmiä” ja ”projektitiimejä” sekä niihin liittyen DPiden projektipäälliköidentehtäviä ja roolia. On selvää, ettei johtamistapaa voida yksityiskohtaisesti ohjeistaa,mutta tulevilla kehittämiskumppanuuksilla tulisi olla paremmat valmiudet suunnitel-la ja ratkaista jo kumppanuuden valmisteluvaiheessa, millä tavalla kumppanuudenkäytännön johtaminen ja päätöksenteko toteutetaan.

ProjektihenkilöstöKehittämiskumppanuusmalliin perustuva projektitoteutus on DPien projektipäälli-köille erittäin vaativa ja haasteellinen tehtävä. Kehittämiskumppanuuksiin onkin pää-osin rekrytoitu sekä sisällölliset kysymykset että projektihallinnan tuntevia ammatti-laisia, joista enemmistöllä on aikaisempaa kokemusta sekä kansallisista projekteista et-tä ESR -hankkeista. Kehittämiskumppanuuksien projektipäälliköt - tai projektikoor-dinaattorit, mitä nimitystä useat DPt käyttävät - ovat pääsääntöisesti hyvin motivoitu-neita ja sitoutuneita kumppanuushankkeen toteutukseen.

Kaikista kyselyyn vastanneista aiemmin kansallisella tuella rahoitettuun pro-jektitoimintaan on osallistunut keskimäärin 60 % vastaajista (n=134) ja edellisel-lä ohjelmakaudella ESR -projektien toteuttamiseen 69 % vastaajista. Eniten kan-sallisen sekä ESR -projektitoimintaan osallistuneita on toimenpidekokonaisuu-dessa 5.4.1. (tasa-arvo), vähiten ESR -kokemusta on toimenpidekokonaisuuden

61

62

LUK

U 3

.Eq

ual -

ohje

lman

tote

utus

5.1.2 (rasismin ehkäisy) koskevissa DPeissä. Työllisyyshankkeiden projektipäälli-köt ovat osallistuneet keskimääräistä useammin Adapt- ja Employment -yhteisö-aloiteohjelmien toteuttamiseen.

Vaikka projektipäälliköillä ja DPeitä hallinnoivilla organisaatioilla on koke-musta ESR -projektien hallinnoinnista ja toteutuksesta, on luonnollista, ettämyös toimeenpanon tuottaman ohjauksen ja tuen tarve korostuu, kun monillaEqual -ohjelman projektitoteutuksesta vastaavilla ei ole kokemusta ESR -toimin-nasta. Monet projektipäälliköistä rekrytoitiin lisäksi vasta siinä vaiheessa, kunpäätös DPn rahoituksesta saatiin, joten he ovat joutuneet orientoitumaan varsinlyhyellä aikajänteellä projektin toteutukseen. Muutamissa DPeissä projektipäälli-köt ovat ehtineet vaihtua jo toteutuksen ensimmäisenä vuonna, mikä on jonkinverran hidastanut näiden DPiden työsuunnitelmien toteuttamista.

DPiden sisäisessä johtamisessa ohjausryhmän merkitys korostuu projektipääl-likön tukemisessa. Kyselyn perusteella valtaosa DPeiden toteuttajista kokee saa-vansa paljon tai jonkin verran tukea DPn ohjausryhmältä. Toisaalta noin viiden-nes ilmoittaa, ettei juurikaan saa tukea ohjausryhmältä. Kyselyn tulosten mukaanDPeissä toimivien projektipäälliköiden oma emo-organisaatio toimii tukena use-ammin. Noin joka kymmenes ilmoittaa kuitenkin, ettei juurikaan saa tukea emo-organisaatiolta.

Projektien toteuttajien näkemykset hallinnoivien ministeriöiden ja ohjelmantukirakenteen samoin kuin paikallisten ja sektoraalisten viranomaisten tarjoamas-ta tuesta vaihtelevat varsin paljon toimenpidekokonaisuuksittain.

Hallinnoivan organisaation rooli ja tehtävätEqual -yhteisöaloitteessa edellytetään ”vireille panevien tahojen” jo hakuvaiheessasopivan, kuka kumppaneista vastaa kehittämiskumppanuuden hallinnosta ja talo-udesta. Ohjelma-asiakirjassa hallinnoivan organisaation roolia on kuvattu ”hal-linnointitoimistoksi” ja sen toimintaa on tarkasteltu lähinnä rahoituksen toimi-

Kuvio 6. DP -projektien saama tuki ja ohjaus

��/��&�'��)-+

48

��7

8�24

42�5

4

6�63

8982

849�

6682

6:

8386

6524

��25

963

6:

�9�6�6�9

2

6�

3�3

!��#��"��

(��)��)��

1��+�� ,��"�� "��"

1��=(��> ��">?��%��

��

��

��

��

LUK

U 3

.Equal -ohjelm

an toteutus

vuuden kannalta. Hallinnoiva organisaatio ei käytä DPssä päätösvaltaa, joka kuu-luu ohjausryhmälle. Muutoin hallinnoivan organisaation toteutusmalli ja tehtä-vät on jätetty varsin väljäksi. Lähtökohtana ohjelma-asiakirjan mukaan on, ettäyhden kumppanin vastatessa hallinnollis-taloudellisista kysymyksistä muutkumppanit ja erityisesti pienet toimijat voivat keskittyä sisällölliseen kehittämi-seen. Ideana malli liittyy läheisesti välittäjäorganisaatio -malliin.

Toteutettavissa kehittämiskumppanuuksissa hallinnoivat organisaatiot edus-tavat useita organisaatio-tyyppejä, joista koulutusorganisaatioita 12, tutkimusins-tituutioita 8, järjestöjä 8, kaupunkeja 5 ja julkisia viranomaisia 4. Hallinnoivat or-ganisaatiot ovat useimmissa tapauksissa vastanneet jo hankkeen suunnittelusta janiiden tehtäviin liittyy lähes aina taloudellis-hallinnollisten tehtävien ja rapor-toinnin lisäksi myös muita koordinoivia ja kehittäviä tehtäviä mukaan lukienmarkkinointi, tiedottaminen, kumppanuustoiminnan kehittäminen, arviointi javastuu kansainvälisen yhteistyön kehittämisestä. Joissakin DPeissä hallinnoiva or-ganisaatio toimii osaprojektina, jolloin sillä on myös rooli jonkin muun kumppa-nuuden työohjelmaan liittyvän tavoitteen toteuttamisessa.

Equal -yhteisöaloitteen kehittämiskumppanuus -malli on toimeenpanon kannaltaväistämättä varsin raskas jo rahoitus-, raportointi- ja seurantavelvoitteista johtuen eri-tyisesti monista osahankkeista koostuvissa kumppanuuksissa. Näiden tehtävien osoit-taminen hallinnoiville organisaatioille nähdään hyvänä ratkaisuna, vaikka hallinnoivi-en organisaatioiden rooli sinänsä hakee vielä toimivia muotojaan.

Kun hallinnoivalle organisaatiolle usein hallinnoinnin lisäksi kuuluu muitatehtäviä, hallinnoivan koordinaattorin, useimmiten DP -projektipäällikön, osallekoituu suuri työtaakka, joka on omiaan aiheuttamaan riittämättömyyttä sekä osa-hankkeiden että DP -projektipäällikön näkökulmasta: hallinnointi vie aikaa ja re-sursseja DPn muilta toiminnoilta ja kehittämiseltä. Osahankkeettomissa kump-panuuksissa kehittämistyön keskittymisen hallinnoivaan organisaatioon koetaanpuolestaan usein yksinäiseksi toiminnaksi. Myönteisenä puolena tämän tyyppi-sessä ratkaisussa on hallinnoivan organisaation mahdollisuus toimia kumppa-nuutta kokoavana, vuoropuhelua ylläpitävänä ja sisällöllisesti kehittävänä tahona.Parhaimmillaan erään toimijan toteaman mukaan hallinnoija nähdään tahona,joka ”pitää porukan kasassa ja ulkoisen ilmeen yhtenäisenä”.

Jos hallinnoiva organisaatio on puolestaan liian etäällä kehittämiskumppa-nuuden toteutuksesta eikä tunne riittävästi itse sisältökysymyksiä, vaikeuttaa tä-mä selkeästi kumppanuuden kehittymistä ja toimintaa. Pahimmillaan hallinnoi-jat mielletään rutiinimaisia ”tilitoimistopalveluita” tuottavaksi tahoksi, jossa einähdä tärkeäksi DPn yhteistä kehittämistä ja tarvetta sitoa projektitoimintaaosaksi organisaatioiden päivittäistä työtä. Vaikka esimerkiksi kaupungit tarjoavat

63

64

LUK

U 3

.Eq

ual -

ohje

lman

tote

utus

suuren ja toimivan organisaation tuen hallinnointiin, kuvaa osa osahankkeidenedustajista niiden toimintaa jäykäksi. Toisaalta kaupungin tai kunnan mukanaoloarvioidaan positiiviseksi tulosten levittämistä ajatellen.

Heikot yhteydet emo-organisaatioihin mainitaan joissakin DPeissä ongelmana.Sopiva etäisyys hallinnoijan emo-organisaatioon nähdään kuitenkin tarpeellisena, sillähallinnoijan liiallinen aktiivisuus ja liian läheiset suhteet emo-organisaatioon koetaansisäistä ristiriitaa aiheuttavaksi kumppanitoimijoiden keskuudessa.

Hallinnointimallin toimivuuden edellytyksinä pidetään työnjaon selkeyttähallinnoivan organisaation ja osaprojektien tai muiden kumppanitoimijoiden vä-lillä. Tätä edistää myös tiivis yhteydenpito ja vuorovaikutus hallinnoijan ja osa-projektien välillä. Myös yhteys emo-organisaatioihin erityisesti tuen ja työnohja-uksen kannalta on tärkeä, toisaalta emo-organisaation liian tiukka ohjaus tai pe-rehtymättömyys sisältökysymyksiin vaikeuttaa kumppanuuden toteuttamista.

Ohjausryhmän rooliEqual -ohjelma-asiakirjan mukaan ohjausryhmän tehtävänä on kehittämiskump-panuuden yleisjohtaminen ja projektikokonaisuuden koordinointi. Ohjausryh-män tarkoituksena on saada DPn johtamisen tueksi mahdollisimman laaja-alai-nen asiantuntemus. Rahoittavan viranomaisen projektivalvonta toteutuu ohjaus-ryhmän kautta. Muutoin DPn johtamisesta sovitaan kehittämiskumppanuusso-pimuksessa, kumppaneiden tulee tehdä päätökset yhdessä.

Useimmissa DPeissä ohjausryhmän kokoonpanoon ovat vaikuttaneet sekäkumppaneiden taustaorganisaatioiden määrä että halu painottaa sekä asiantunti-juutta että vaikuttavuutta mm. tulosten tehokkaan levittämisen kannalta. Oh-jausryhmistä on saattanut muodostua varsin laajoja, jolloin kokoontumisia vas-taavasti toteutetaan varsin harvoin.

Haastattelujen ja kyselyn mukaan ohjausryhmien toiminta vaihtelee varsinpaljon. Monissa DPeissä ohjausryhmä sananmukaisesti ohjaa hankkeen toteutus-ta, pohtii ja keskustelee. Joissakin DPeissä ohjausryhmän rooliksi on jäänyt seu-ranta tai maksatushakemusten ja raporttien hyväksyntä. Ohjausryhmän jäsentensitoutumisaste saattaa vaihdella. Osa jäsenistä saattaa olla pelkästään edustamassakumppaniorganisaatiota, jolloin sitoutuminen kumppanuuden tavoitteisiin jatyöohjelman toteuttamiseen jää etäiseksi. Tämä muodostaa helposti esteen tehok-kaalle johtamiselle ja kumppanuuden ohjaamiselle.

Etenkin laajojen DPeiden johtamiseen on koottu erilaisia johtoryhmiä ja pro-jektitiimejä käytännön johtamisen tueksi. Laajoissa osahankkeettomissa DPeissäkäytännön toteutusvastuuta on jaettu erilaisilla aluekoordinaattori-ratkaisuilla.Tämä merkitsee kehittämiskumppanuuksien koordinoinnin ja johtamisen kan-nalta useiden projektitasojen hallinnan tarvetta.

LUK

U 3

.Equal -ohjelm

an toteutus

DPeiden sisäinen toteutusKehittämiskumppanuusmalli vaatii muovautuakseen huomattavasti aikaa ja mää-rätietoista työtä. Kehittämiskumppanuuksien varsinainen toiminta käynnistyiloppuvuodesta 2002. Toiminnon 1 aikana laaditut kehittämiskumppanuussopi-mukset ja työsuunnitelmat loivat pohjan, jolta kumppanuustoimintaa lähdettiinkäynnistämään ja toimintasuunnitelmia täsmentämään. Kehittämiskumppa-nuuksien toiminta käynnistyi varsin hitaasti. Tähän olivat syinä ensinnäkin toi-minto 2:n käynnistyminen juuri ennen kesää ja suomalaista lomakautta. Parhai-ten toimintansa ehtivät käynnistää oppilaitoksissa toimivat hankkeet, joiden tulisaada hankkeen toiminnot liitettyä oppilaitosten syksyn 2002 opetussuunnitel-miin. Joidenkin kehittämiskumppanuuksien osahankkeiden käynnistyminen vii-västyi aina vuoden 2003 puolelle.

Kehittämiskumppanuuksien toiminnan käynnistymiseen ovat aikataulullistenviivästyksien lisäksi vaikuttaneet rahoituspäätösten viivästyminen, joidenkinDPeiden osalta vakavastikin. Itse kumppanuuden muotoutumiseen liittyviä hi-dasteita ja esteitä on ollut useita: pelkkä sopimus ei takaa kumppanitoimijoidensitoutumista. Myös kumppanitoimijoiden erilaisten toimintakulttuureiden opet-telu ja yhteensovittaminen on vienyt aikaa ja vaatinut paljon resursseja.

Osin osahankkeista koostuvien DPeiden ongelmana on ollut kehittämiskumppa-nuuden suunnittelun heikkous, johon vaikutti myös budjettien supistuminen ja aio-tun kumppanuushankkeen uudelleen muotoilu. Joissakin DPeissä osahankkeet näyt-tävät toteuttavan omaa projektiaan ja kehittämiskumppanuuden yhteiset tavoitteetovat jääneet hämäriksi. Monitoimijaisissa kehittämiskumppanuuksissa kumppanei-den aidon sitoutumisen tai jonkun olennaisen toimijan puute on saattanut olla vastaa-vanlainen kumppanuuden kehittymistä estävä tekijä.

Kuten jo aiemmin on käynyt ilmi, kehittämiskumppanuudet ovat suureksiosaksi muodostuneet siten, että etenkin osa-hankkeista koostuvissa DPeissä osakumppaneista ei ole tuntenut tai tehnyt aiemmin yhteistyötä muiden kumppa-neiden kanssa. Erityisesti aiempi yhteistyö on harvinaista. Toisaalta aiempi yhteis-työ ei näytä liittyvän DPn kokoon: suurimpien DPeiden edustajat kertovat teh-neensä aikaisempaa yhteistyötä useammin, kun 2 – 4 osahankkeen DPn edustajis-sa on niitä, joille aiempi yhteistyö ei ole tuttua.

DPeille toteutetussa kyselyssä vastaajilta kysyttiin kumppanuuden osahank-keiden merkitystä kumppanuuden yhteistyötahona. Kaikissa toimenpidekoko-naisuuksissa yli 80 %:a DPiden projektipäälliköistä mainitsee DPn osahankkei-den olevan kiinteä yhteistyötaho DPn toteutuksessa, kun osahankkeiden vetäjät

65

66

LUK

U 3

.Eq

ual -

ohje

lman

tote

utus

näkivät muut DPn osahankkeet huomattavasti harvemmin kiinteinä yhteistyöta-hoina. Kun vastaajilta kysyttiin DPn tärkeintä yhteistyötahoa, muut oman DPnosahankkeet olivat koko aineistossa viidennellä sijalla (vrt. myös taulukko 5) .

Vaikka osahankkeet koetaan tärkeiksi yhteistyötahoiksi, se ei näy yhteistyöntiiviydessä. Vajaa puolet DPeiden toteuttajista (46 %, n=145) kertoo olevansa tii-viissä yhteistyössä kaikkien DPn muiden osahankkeiden kanssa. Vastaajista noin30 %, lähinnä laajojen DPeiden edustajia, ilmoitti olevansa tiiviissä yhteistyössävain neljännekseen DPn osahankkeista. Vastausten perusteella näyttää siltä, ettäkumppanuuden koordinointi ja koossapito on pääosin DPeiden projektipäälli-köiden vastuulla, osahankkeiden keskinäinen kanssakäyminen on vähäisempää.Tulos kertoo osaltaan kumppanuusyhteistyön kehittymisen ongelmista ja verkos-toitumisen puutteista, mikä on ongelmana etenkin laajoissa kumppanuushank-keissa.

Sekä toisilleen uusien yhteistyökumppanien määrä että osahankkeiden keski-näinen kanssakäyminen korostaa arvioitsijoiden jo aiemmin esiin nostamaa vuo-rovaikutuksen ja keskinäisten kohtaamisfoorumeiden tärkeyttä yhteistyön jakumppanuuden kehittämisessä. Yhteiset kokoontumiset eivät kuitenkaan ole ke-hittämiskumppanuuksissa keskinäisen kanssakäymisen tärkein muoto. Laajoissa,valtakunnallisissa DPeissä se onkin hankalaa käytännön syistä. Kyselyn tulostenmukaan puolet vastanneista DP -projektipäälliköistä tai osahankkeiden vetäjistätapaavat toisensa vähintään kerran kuukaudessa, sen sijaan viikoittaiset tapaami-set jopa DPeiden projektitiimien kesken ovat harvinaisia. DPn osaprojektienedustajat tapaavat toisiaan useimmiten harvemmin kuin kerran kuukaudessa.

Kuvio 7. Yhteistyön tiiviys oman DPn osahankkeiden kanssa toimenpidekokonaisuuksittain.

"��%#��0��$��

� ��9��#�� ""��@��&��#��#

� ��9��2��

� ��9�2��

� ��9�6��#��#��

� ��9�8�� "��

� ��9�9��

��"")��"��"��#�"

-��#�"��)��""��

2666

8666

�:22

2562

9245

4525

5 �5 25 65 85 95 45 75 :5 35 �55

7597

8647

7475

7489

6729

85:5

LUK

U 3

.Equal -ohjelm

an toteutus

Yleisin yhteistyömuoto DPeissä ovat sähköposti ja puhelut. Kehittämiskump-panuuksien alueellinen laajuus vaikuttaa luonnollisesti puheluiden ja sähköpostinyleisyyteen yhteistyömuotona. Erityisesti valtakunnallisissa DPeissä myös yhtei-sellä intranetillä on tärkeä sija yhteistyön ja vuorovaikutuksen ylläpidossa ja tähänjotkut DPt ovat kehittäneet toimivia järjestelmiä.

Toiseksi yleisin ja tärkein yhteistyömuoto ovat keskustelut ja palaverit, jotkapääosin liittynevät projektien käytännön toteutukseen. Sisäinen koulutus, yhtei-set seminaarit, arviointi- ja kehittämiskokoukset sekä DPn sisäinen teematyö yh-teistyön muotoina vaihtelevat melko tavalla eri toimenpidekokonaisuuksissa.Kattavimmin eri yhteistyön muotoja toteutetaan toimenpidekokonaisuuksien5.1.1. ja 5.2.1. DPeissä.

3.2.4 Kumppanuuden kehittyminen; oppiminen ja verkostoituminen

Vaikka kehittämiskumppanuutta ja sen toteutuskriteerejä on pyritty havainnol-listamaan ohjelma-asiakirjoissa, on kehittämiskumppanuus monilta osin käsit-teellisesti epäselvä. Equal -kehittämiskumppanuuksille toteutetussa kyselyssä vas-taajilta kysyttiin, mitkä ominaisuudet heidän mielestään tekevät kehittämis-kumppanuudesta kumppanuuden. Vastauksissa korostuivat kolme tekijää: 1. yh-teinen päämäärä, 2. yhteinen asiakasryhmä ja 3. yhteinen toiminta, yhdessä teke-minen. Vastaajien mukaan kehittämiskumppanuus edellyttää lisäksisitoutumista, avoimuutta, keskinäistä luottamusta, vastavuoroisuutta, yhteistä ar-vopohjaa ja yhteisen toimintakulttuurin muotoutumista. Toteutuksen kannaltaerityisesti toimijoiden selkeät roolit ja johtaminen ovat merkityksellisiä.

Taulukko 8. DPeiden yleisimmät sisäisen yhteistyön muodot toimenpidekokonaisuuksittain.

% erittäin paljon ja paljon vastanneista


vyys(n=53-60)

Tpk 5.1.2. Rasismi

(n=7-8)


talous(n=28-35)


(n=25-29)


(n=25-29)


(n=4-6)Yhteiset seminaarit 36 13 50 7 55 20DP:n sisäinen teematyö 55 25 59 32 36 33DP:n sisäinen koulutus 42 13 52 4 32 -Ohjausryhmän kokoukset 45 25 36 43 8 60Yhteiset arviointi- ja kehittämiskokoukset 58 13 63 43 11 50

Keskustelut ja palaverit 79 63 82 86 48 83Vierailut 18 14 55 24 39 75Sähköposti ja puhelut 83 100 91 97 82 100Intranet tms. verkkoalusta 26 - 43 41 39 -

67

68

LUK

U 3

.Eq

ual -

ohje

lman

tote

utus

Monissa kehittämiskumppanuuksissa kumppanuus on alkanut toteutua vastakevään 2003 aikana. Myönteinen kehitys on monissa tapauksissa johtunut suun-nitelmallisesta kehittämisestä ja yhteisten foorumeiden käytöstä, kehittävästä tut-kimuspanostuksesta ja oman toiminnan arvioinnin systemaattisesta hyödyntämi-sestä, jotka ovat edistäneet yhteisten tavoitteiden ja yhteistyön kirkastumista. Yh-teiset seminaarit ja arviointitilaisuudet ovat selvästi auttaneet kumppaneita hah-mottamaan oman toimintansa merkitystä kumppanuuden kokonaisuudessa.

DPeille toteutetun kyselyn tulosten perusteella kumppanuuden kehittymistäovat edistäneet aikaisempi yhteistyökokemus ja yhteiset kokoontumiset, joissa onollut mahdollisuus tutustua toisiin yhteistyökumppaneihin. Yhteinen suunnitte-luvaihe sekä yhteisistä toimintatavoista ja pelisäännöistä sopiminen ovat myöskumppanuutta edistäviä tekijöitä. Yhteistyön kehittymistä on edistänyt yhdessätunnistettu tarve kehittämistyölle, yhteinen tahtotila ja tavoite sekä verkostoitu-mista ja yhteistyötä edistävät tapaamiset. Etenkin yhteiset suunnittelukokouksetsekä toimintamallien ja kokemusten vertailu, reviiriajattelusta luopuminen sekävastavuoroisuus ovat edesauttaneet kumppanuusyhteistyötä. Toiminnan käyn-nistyttyä myös hyvät kokemukset yhteistyöstä ovat toimineet kumppanuuttaedistävästi. DPn sisäisessä johtamisessa luottamuksellisen ja avoimen ilmapiirinmerkitys on ollut tärkeä. Tämä on vaatinut varsin paljon pohdintaa ja keskusteluaniin käsitteistä kuin yhteisestä arvopohjasta.

Monet johtamiseen liittyvät kysymykset ovat olleet esteenä kumppanuudenkehittymiselle. Esteitä ovat ennen kaikkea olleet sitoutumisen puute samoin kuinyhteisiä tapaamisia etenkin laajoissa hankkeissa vaikeuttavat esteet, kuten toimi-joiden pitkät välimatkat ja aikataulujen ja ajankäytön yhteensovittaminen. Nämäovat luonnollisesti vaikeuttaneet kehittämiskumppanuuksien yhteistä sisällöllistäkehittämistä.

Equal -yhteisöaloitteen tavoitteet ja tulosodotukset kohdistuvat ennen kaikkeakehittämiskumppanuuksien tuottamiin uusiin lähestymistapoihin ja vaikutuksiintoimintaprosesseissa ja -järjestelmissä heikossa työmarkkina-asemassa olevien ryh-mien tilanteen parantamiseksi. Siten arvioinnin näkökulma kehittämiskumppa-nuuteen on painottunut kumppanuuksien kykyyn oppia verkostona ja verkos-toissa. Lähtökohtana on oppimisen ja verkostoitumisen tuottama sosiaalinen pää-oma. Sen kehittymisen edellytyksenä on oppiminen omasta toiminnasta, johonpyritään muun muassa itsearvioinnilla ja muilla kehittämistoimilla, sekä oppimi-nen muilta, johon liittyy muun muassa verkostoituminen, vuorovaikutus ja te-maattinen yhteistyö. Oppimisen edellytyksiä puolestaan ovat halu ja kyky oppia,avoimuus ja läpinäkyvyys, osallisuus ja vuorovaikutus.

Sosiaalinen pääoma on etenkin organisaatioiden ja yhteisöjen osaamista.Muun muassa Equal -yhteisöaloitteeseen sisältyvät kumppanuusmalli sekä tulos-ten levittämisen ja valtavirtaistamisen mekanismit tähtäävät sosiaalisen pääoman

LUK

U 3

.Equal -ohjelm

an toteutus

vahvistamiseen ja juurruttamiseen järjestelmiin ja rakenteisiin siten, etteivät pro-jekteissa opittu ja tuotettu tieto ja osaaminen jäisi yksittäisten henkilöiden ja toi-mijoiden ”pääomaksi”.

Equal -yhteisöaloitetta koskevan tiedonannon suuntaviivoissa edellytetäänDPeiden esittävän mekanisminsa itsearvioinnin toteuttamiselle, jonka tulisi sisäl-tyä myös kehittämiskumppanuussopimukseen sekä DPn osalta että kansainväli-sen yhteistyön toteutuksen osalta (toiminto 2).

DPeiden oman arvioinnin toteuttamisen merkitystä ei painotettu ohjelmankäynnistämisen yhteydessä. DPeiden valintakriteereissä itsearviointia ja mekanis-meja ei huomioitu millään tavalla, sen sijaan kehittämiskumppanuussopimuksis-sa itsearvioinnin toteuttamistapa tuli olla esitettynä. Kuten edellisessä arviointira-portissa todettiin, suunnitelmat itsearvioinnin toteutuksen osalta olivat pääosintäsmentymättömiä toiminto 2 käynnistyessä.

Kansallinen tukirakenne järjesti toiminto 2 käynnistyttyä Equal DPeille jaLeonardo-hankkeille koulutustilaisuuden itsearvioinnista ja tulosten levittämises-tä, mikä tarjosi jonkin verran tukea DPeille oman arvioinnin suunnitteluun. Var-sinainen opas itsearvioinnin toteuttamisesta julkaistiin helmikuussa 2003, mikäoli DPeiden kannalta myöhässä. Opas on yleisesitys ESR-hankkeiden itsearvioin-nin merkityksestä, tavoitteista ja menetelmistä. Kehittämiskumppanuudet olisi-vat saattaneet tarvita huomattavasti jäsentyneempää ja käytännönläheisempääopasta ja ohjausta, jota on toteutettu esimerkiksi maaseudun kehittämisohjelmas-sa. - Arvioitsija on pyrkinyt tukemaan DPeitä itsearvioinnissa muun muassa opas-tamalla DPeitä oman toteutuksen arviointiin hyödyntämällä 360-asteen arvioin-tiulottuvuuksia. Jatkossa saattaisi olla syytä luoda toteuttaville kehittämiskump-panuuksille itsearvioinnin toteutusta hahmottava kehys ja määrittää vähim-mäiskriteerit, joita hankkeiden tulisi omassa toteutuksessaan arvioida.

Taulukko 9. Kehittämiskumppanuuksien oman arvioinnin toteutustavat

ToteutustapaTpk 5.1.1.Työllisty-

vyys

Tpk 5.1.2.Rasismi

Tpk 5.2.1.Sosiaali-

talous

Tpk 5.3.1.Sopeutu-miskyky

Tpk 5.4.1.Tasa-arvo


Ulkopuolinen arviointi 4 2 4 1 1Nimetty sisäinen arvioija(tutkija /osahanke) 4 2

Sisäinen arviointi tutkimuksen osana 2 2

Muu sisäinen arviointimenettely 3 2 1 4 1

Ohjausryhmä arvioi 1 1 1 1

69

70

LUK

U 3

.Eq

ual -

ohje

lman

tote

utus

Sisäisessä arvioinnissa käytettävät menetelmät ovat erityyppisiä, tunnettujaohjaus- ja arviointimenetelmiä. Sisäisen arvioinnin toteutus vaihtelee varsin pal-jon. Joissakin DPeissä menetelmä on systemaattisessa käytössä, muutamissaDPeissä varsinaista sisäistä arviointimenettelyä ollaan vasta kehittämässä.

DPt ovat olleet aktiivisia projektiensa tiedotuksessa ja markkinoinnissa julki-suuteen ja saaneet varsin paljon näkyvyyttä. Temaattiseen yhteistyöhön liittyvänvaltavirtaistamisen ohella DPeillä on itsellään vastuu tulosten levittämisestä.Myös DPeiltä kehittämiskumppanuussopimuksissa edellytetyt tulosten levittä-missuunnitelmat olivat täsmentymättömiä toiminto 2 käynnistyessä. Toiminto3:n toteutustapa ei myöskään tukenut DPeitä tähän suunnitteluun. Edellisessä ar-viointiraportissa todettiinkin, että DPeiden tulisi levittämissuunnitelmissaanhuomioida sekä tulosten levittämisen prosessinomaisuus, levittämisen tavoitteenaoleva vaikutusten aikaansaaminen, mikä edellyttää vuorovaikutuksellisia menetel-miä, ei pelkästään tiedotusta, sekä levittämisen kohdentamista eri tasoille.

DPeiden toteutuksesta tehdyt analyysit osoittavat, että tässä suhteessa puuttei-ta toteutuksessa on edelleen. Nämä ilmenevät muun muassa sekä oman emo-or-ganisaation että yhteistyötahojen sitouttamisessa hankkeen tavoitteisiin ja toteu-tukseen. Joissakin DPeissä tähän työhön on tosin paneuduttu määrätietoisesti,mikä näkyy myös tuloksissa yhteistyön parantumisena ja kiinnostuksen lisäänty-misenä. Joissakin kehittämiskumppanuuksissa on järjestelmällisesti jalkauduttu japyritty sitouttamaan sekä oman emo-organisaation johto että yhteistyötahotkumppanuuden tavoitteisiin ja toteutukseen. Henkilökohtaisten tapaamisten ontodettu olevan tehokkain tapa tässä suhteessa.

Verkostoituminen muiden kansallisten projektien ja Equal -kehittämiskump-panuuksien kanssa ei ole vielä kovin tiivistä, vaikka DPeiltä saadun palautteenmukaan toimijat sekä arvostavat että kaipaavat yhteisiä tapaamisia nimenomaankokemusten vaihtamiseksi. Tässä suhteessa odotukset kohdistuvat myös käynnis-tyvään temaattiseen yhteistyöhön.

Taulukko 10. Yhteistyön tiiviys muiden kansallisten kehittämiskumppanuuksien kanssa

Yhteistyötahona muut kansalliset Equal-kehittämiskumppanuudetNykyisin Tulevaisuudessa

%:a vastaajista Kyllä, kiinteästi Kyllä, jossain määrin Erittäin tiivistä Melko tiivistäTpk 5.1.1. Työllistyvyys 4 60 24 49Tpk 5.1.2. Rasismi 38 63 57 14Tpk 5.2.1. Sosiaalitalous 10 60 15 45Tpk 5.3.1. Sopeutumiskyky 12 48 25 44Tpk 5.4.1. Tasa-arvo 4 31 - 64Tpk 5.5. Turvapaikanhakijat 20 40 - 75

LUK

U 3

.Equal -ohjelm

an toteutus

DPeiden toteuttajien mukaan hankkeiden saama tuki muilta vastaavilta hank-keilta on varsin vähäistä. Toimenpidekokonaisuuden 5.1.2. DPt ovat solmineeteniten kiinteitä yhteistyösuhteita sekä kansallisiin että muihin Equal -kumppa-nuuksiin vastaajista. Etenkin maahanmuuttajiin kohdistuvilla hankkeilla onkinkiinteää paikallista yhteistyötä, mikä on jo vaikuttanut myös paikallisen ja alueel-lisen maahanmuuttajapolitiikan kehittämiseen.

Joillakin, etenkin laajoilla DPeillä oman kehittämiskumppanuuden verkostoi-minen ja kehittäminen on vienyt resurssit niin, ettei voimavaroja ole riittänyt laa-jemman yhteistyön käynnistämiseen. Sen sijaan DPeiden toimijat ilmoittavatkansainvälisten kumppaneiden olevan useammin kiinteitä yhteistyötahoja noinkolmanneksessa kumppanuuksista.

3.2.5 Kokonaisvaltainen lähestymistapa, innovatiivisuus ja jatkuvuus

Equal-ohjelmassa toteutettavien DPeiden kytkeytyminen alueelliseen/sektoraali-seen johtamiseen ja kehittämisstrategioihin on varsin vaihtelevaa. Kuten jo en-simmäisessä arvioinnin väliraportissa todettiin, kehittämiskumppanuuksien ta-voitteet ja suunnitelmat perustuivat sinänsä pääosin todettuihin kehittämistarpei-siin, joiden pohjana oli myös erilaisia alueellisia ja kohderyhmiin kohdistuvia sel-vityksiä ja kartoituksia. DPeiden saattoi siten sanoa kohdistuvan tarkoituksenmu-kaisesti sekä suhteessa Equal-ohjelman tavoitteisiin että toimintaympäristönhaasteisiin. Sen sijaan vain jotkin, lähinnä työllistyvyys -teeman DPt kytkeytyvätselkeästi alueelliseen tai paikalliseen kehittämiseen ja niitä koskeviin strategioihin.

Monet Equal -ohjelmassa toteutettavat hankkeet ovat sinänsä jatkoa aiemmal-le projektille tai yhteistyömallille. DPeiden toteuttajille suunnatun kyselyn tulos-ten perusteella projekti on ollut jatkohanke ja aiempaan yhteistyömalliin perustu-va 22 %:lle kaikista vastaajista (n=162).

Taulukko 11. Yhteistyön tiiviys muiden kansallisten projektien kanssa

Yhteistyötahona muut kansalliset projektitNykyisin Tulevaisuudessa

%:a vastaajista Kyllä, kiinteästi Kyllä, jossain määrin Erittäin tiivistä Melko tiivistäTpk 5.1.1. Työllistyvyys 8 58 20 56Tpk 5.1.2. Rasismi 38 63 40 40Tpk 5.2.1. Sosiaalitalous 15 48 17 61Tpk 5.3.1. Sopeutumiskyky - 58 12 65Tpk 5.4.1. Tasa-arvo - 36 - 78Tpk 5.5. Turvapaikanhakijat - 80 25 50

71

72

LUK

U 3

.Eq

ual -

ohje

lman

tote

utus

Suurin osa kehittämiskumppanuustoimijoista kuvaa hankettaan useammallayleisluonnehdinnalla, mikä osaltaan kuvastaa Equal kehittämiskumppanuuksien ko-konaisvaltaista lähestymistapaa. (ks. kuvio 4). Kumppanuutta ja uusia toimintamuo-toja korostavat luonnehdinnat painottuvat kyselyn vastauksissa. Koko aineistossa(n=157-168) kehittämisprojekti on yleisin projektityyppi (76 %), seuraavina maini-taan verkostoitumisprojekti (70 %) ja aktivointiprojekti (63 %). Syrjäytymisen ehkäi-syprojektin mainitsee 53 % vastaajista, sen sijaan syrjinnän ehkäisy saa huomattavastivähemmän mainintoja (28 %). Syrjäytymisen ehkäisyä painottavat projektit liittyvättyöllistämisprojekteihin ja aktivointiprojekteihin, kun taas syrjinnän ehkäisy liittyysyrjäytymisen ehkäisyyn ja erityisesti rasismin ehkäisyä koskeviin DPeisiin, mutta sitäei liitetä esimerkiksi sukupuolten tasa-arvoa edistäviin hankkeisiin. Toiminnallisiapainotuksia kuvaavat luonnehdinnat vaihtelevat selkeästi toimenpidekokonaisuuksit-tain. Myös DP -projektipäälliköiden ja osahankepäälliköiden vastauksissa on eroavai-suuksia luonnehdintojen mukaan.

DP -hankkeiden parhaimpina ominaisuuksina toimijat pitävät yhteistyötä jayhteistyömallien kehittämistä, alueellista kattavuutta ja verkostoitumista. Tär-keällä sijalla on eri viranomaistahojen ja 3. sektorin välisen yhteistyön kehittämi-nen sekä eri ammatillisten toimijatahojen ja olemassa olevien työhallinnon ja sosi-aalitoimen palvelujen kehittäminen sekä mahdollisuus alueelliseen vertailuun jakokemusten vaihtoon. Myös toimintaan itseensä liittyvät tekijät kuten kokeile-vuus samoin kuin käytetyt toimintamallit ja -tavat ovat toimijoiden mielestähankkeiden parhaimpia ominaisuuksia. Varsin paljon toimijat korostavat hank-keiden hyvinä ominaisuuksina myös asiakkaiden osallisuuden, tarpeiden ja tilan-teen huomioimista.

Equal DPeille toteutetussa kyselyssä vastaajia pyydettiin luonnehtimaan hank-keidensa tavoitteita ja suuntautumista yhteisöaloitteeseen perustuvan innovaati-oita koskevan tyypittelyn mukaisesti. Koko aineistossa peräti 80 % (n=169) vas-taajista arvioi, että projektille on hyvin tai erittäin tyypillistä uusien ja lupaavienlähestymistapojen, kehittämiskohteiden tai menetelmien kartoittaminen ja ko-keileminen. Vastaajista 51 % arvioi projektin perustuvan paljon tai erittäin paljonmuualla jo kokeiltujen menetelmien, välineiden ja lähestymistapojen kehittämi-seen, parantamiseen tai soveltamiseen. Noin puolet vastaajista arvioi projektin ta-voitteena olevan rakenteiden ja järjestelmien kehittäminen ja vaikuttaminen, jos-kin tältä osin vastaukset hajosivat eniten: noin neljäsosa vastaajista arvioi, ettäprojektilla on vain vähän kontekstisuuntautuneita tavoitteita. Tältä osin myösDPeiden projektipäälliköiden ja osahankkeiden edustajien vastauksissa oli eniteneroavuutta, projektipäälliköiden korostaessa myös rakenteisiin vaikuttamista (ks.myös toimenpidekokonaisuuksittaiset erittelyt, liitetaulukko 6).

LUK

U 3

.Equal -ohjelm

an toteutus

Hankkeiden innovatiivisuuden ilmenemisen muotoja toimijoiden näkökul-masta ovat muun muassa projekti-idean uutuus toimintaympäristössä, uusienmenetelmien ja toimintamallien kehittäminen, uusien kohde- ja toimijaryhmienmukaan ottaminen ja aiemmin kehitettyjen menetelmien soveltaminen uudellatavalla. Uudet tai sovelletut menetelmät liittyvät yleisimmin erilaisiin koulutus-muotoihin.

Pyrkimystä kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan DPeissä kuvaa myös niissätoteutettavien toimintamuotojen lukuisuus, vaikka määrä ei sinänsä vielä kerrotoimintamuotojen tarkoituksenmukaisuudesta. Tätä tarkastellaan lähemmin toi-menpidekokonaisuuskohtaisissa tarkasteluissa. Noin puolella hankkeista on allekuusi toimintamuotoa. Keskimäärin eniten, yli kuusi toimintamuotoa, on työllis-tyvyystoimenpidekokonaisuuden DPeissä (65 %). Kaikkien DPeiden osalta toi-mintamuodoista ensisijaisiksi nimetään uusien toimintamallien ja uusien mene-telmien kehittäminen ja kokeilu, yhteistyöverkostojen rakentaminen sekä tiedo-tus ja asenteisiin vaikuttaminen.

Työllistyvyys -toimenpidekokonaisuuden DPeissä on näiden ohella muitauseammin toimintamuotoina paikallisen kumppanuuden rakentaminen, moni-ammatillisen yhteistyön kehittäminen, uudet työkäytännöt sekä erilaiset henkilö-kohtaiseen (yksilölliseen) tukeen perustavat työllistymisen ja työssäoppimisen tu-kimuodot. Rasismin ehkäisyä koskevissa DPeissä korostuvat lisäksi ensisijaisinatoimintamuotoina uudet työkäytännöt, työyhteisöjen kehittäminen ja koulutus-ohjelmien suunnittelu. Ensisijaisista toimintamuodoista näissä DPeissä korostuuuusien opetusmenetelmien kehittäminen ja kokeilu. Sosiaalitalouden vahvista-mista koskevissa DPeissa tärkeimpinä toimintamuotoina pidetään uusien toimin-tamallien kehittämistä ja kokeilua, yhteistyöverkostojen rakentamista sekä paikal-lisen kumppanuuden rakentamista. Sopeutumiskyky -teeman DPt toteuttavatlaajinta valikoimaa erilaisia toimintamuotoja, keskeisimpänä yksittäisille yrityk-sille räätälöidyt toimenpiteet. Sukupuolten tasa-arvoa edistävissä, segregaationpurkuun painottuvissa DPeissä tiedotus ja asenteisiin vaikuttaminen painottuumuihin toimenpidekokonaisuuksiin nähden eniten ja yhteistyöverkostojen ra-kentaminen vähiten.

Kyselyssä vastaajilta kysyttiin myös heidän arvioitaan DPensä vaikutuksestasekä organisaatioiden että järjestelmien toimintakykyyn että järjestelmätasolle.Erityisesti verkostoitumisprojekteihin lukeutuvat toimijat arvioivat DPeiden vai-kuttavan myös järjestelmätasolla uusien yhteistyörakenteiden omaksumiseen.DPeiden toteuttajien arvioita projektien vaikuttavuuteen on tarkasteltu toimen-pidekokonaisuuksia koskevissa luvuissa (ks. myös liitetaulukot 3-5).

73

74

LUK

U 3

.Eq

ual -

ohje

lman

tote

utus

Horisontaalisten painotusten huomioiminenJo arvioinnin ensimmäisessä väliraportissa kiinnitettiin huomiota horisontaalisten pai-notusten heikkoon näkyvyyteen DPeiden strategioissa ja työsuunnitelmissa. Nämähuomiot pitävät edelleen paikkansa. Toisaalta ehkä on paikallaan kysyä, onko yksittäi-sen projektin tasolla edes mielekästä edellyttää horisontaalisten painotusten täysimit-taista huomioimista. Equal -ohjelmassa horisontaalisista periaatteista kestävä kehitys,paikallinen kumppanuus sekä hyvien etnisten suhteiden edistäminen näyttäisivät to-teutuvan ohjelmatasolla, vaikka kaikissa DPeissä painotuksia ei olisikaan toimintaanliittyen analysoitu tai huomioitu mainintaa enempää.

Voi myös kysyä, tulisiko joitakin horisontaalisia painotuksia korostaa DP -ta-son toteutussuunnitelmissa ja tavoitteissa? Tässä suhteessa erityisesti ennakointiinja paikalliseen kehitykseen ohjelman osuvuuden näkökulmasta sekä sukupuoltentasa-arvon valtavirtaistamiseen (gender mainstreaming) ja tietoyhteiskuntakehi-tyksen huomiointiin sekä eurooppalaisina että kansallisina kehittämisstrategioinavoisi kohdentaa painavampia vaateita.

Erityisesti Equal -ohjelmassa tasa-arvon valtavirtaistamisella tulisi olla toteutuspe-riaatteen luonne. Sukupuolten tasa-arvon edistämisen heikko näkyvyys on noussutesiin sekä kansallisessa ESR-viitekehyksen teema-arvioinnissa, tavoite 3 -ohjelman ar-vioinnissa että Equal-ohjelman toteutuksen arvioinnissa myös jo edellisessä välirapor-tissa. Teeman esiin nostamiseksi järjestettiin hankkeille yhteinen tasa-arvoseminaaritammikuussa 2003, jonka suunnitteluun ja toteutukseen arvioitsijat osallistuivat. Ti-laisuus tarjosi hankkeille mahdollisuuden verkostoitua ja lisätä näkyvyyttä, sen sijaansukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen ja sitä koskevat menettelytavat vaatisivatedelleenkin panostusta sekä koulutuksena että hankkeiden suunnittelun ohjauksessa.

Valtavirtaistamisen periaate on vaativa ja osin vakiintumaton, minkä vuoksisen noudattaminen edellyttäisi erillistä ohjeistusta ja valmentamista, samoin kuintasa-arvoasiantuntijoiden asiantuntemuksen hyödyntämistä. Valtavirtaistamisen(gender mainstreaming) toteutus edellyttää tasa-arvostrategiaa: tarpeiden ja on-gelmien kartoittamista sekä eri ratkaisuvaihtoehtojen ja niiden vaikutusten arvi-ointia sukupuolen mukaan ja tähän analyysiin perustuvien tasa-arvotavoitteidenasettamista. Sukupuolten tasa-arvon edistämiseen ja valtavirtaistamisen menetel-miin tulisikin jatkossa kiinnittää erityistä huomiota sekä ohjausta ja valmennustaseuraavan hakukierroksen yhteydessä.

Equal -ohjelmassa toteutettavissa DPeissä horisontaalisiin painotuksiin liitty-viä toimia toteutetaan toimijoiden mukaan eniten paikallisen kehityksen -ulottu-vuudella sekä toimintaympäristön ennakointiin, sukupuolten väliseen tasa-ar-voon ja tietoyhteiskuntakehitykseen liittyen. Tietoyhteiskuntakehitys ja toimin-taympäristön muutosten ennakointi toteutuu eri toimenpidekokonaisuuksissa ta-saisimmin (noin puolessa hankkeista), sen sijaan muutoin painotuksissa on eroja.

LUK

U 3

.Equal -ohjelm

an toteutus

Horisontaaliset ulottuvuudet ovat yhteydessä tiettyihin projektityyppeihin.Tietoyhteiskuntapainotus liittyy erityisesti koulutus- ja syrjäytymisen tai syrjin-nän ehkäisyyn kohdistuviin hankkeisiin. Tasa-arvohankkeiden koulutuspainot-tuneisuudesta johtuen sukupuolten tasa-arvo liittyy lähes pelkästään koulutus-projekteihin, paikallisen kehityksen painotus on tyypillistä verkostoitumis- jatyöllistymishankkeille, mutta myös syrjinnän ehkäisyprojekteille. Hyvien etnistensuhteiden painotus on eniten yhteydessä syrjäytymisen ja syrjinnän ehkäisyn pro-jektityyppeihin.

3.2.6 Yhteenveto

Equal -yhteisöaloitteessa määritelty kehittämiskumppanuus on osoittautunuthaasteelliseksi ja monissa kehittämiskumppanuuksissa tarkoituksenmukainen toi-mintamalli hakee vielä muotoaan. Toteutettavat kehittämiskumppanuudet ovatpääosin muotoutuneet erilaisiksi yhteistyöverkostoiksi.

Ehdottomia suosituksia eri kehittämiskumppanuusrakenteiden ja -mallien te-hokkuudesta tulosten suhteen ei ohjelman toteutuksen tässä vaiheessa voida vieläesittää. Näyttää kuitenkin siltä, että erityisesti useista osahankkeista koostuvat laa-jat ja monitavoitteiset kehittämiskumppanuudet ovat osoittautuneet hankaliksikoordinoinnin sekä yhteiseen tavoitteeseen suuntaavan kehittämisen kannalta.

Monet laajat kehittämiskumppanuudet ovat itse asiassa kumppanuuksienkumppanuuksia, mikä vaikeuttaa kumppanuuden hallinnointia ja toteutusta.Tällä saattaa olla myös vaikutusta kumppanuudessa kehitettävien tulosten vaikut-tavuuteen. Keskittyminen alueellisiin/paikallisiin täsmähankkeisiin saattaisi tuot-taa tehokkaampia kumppanuuksia ja tiiviimpiä yhteistyörakenteita.

Taulukko 12. Horisontaalisten painotusten huomiointi toimenpidekokonaisuuksittain

% kyllä vastanneista

Tpk 5.1.1.Työllisty-

vyys (n=51-57)

Tpk 5.1.2. Rasismi

(n=7-8)

Tpk 5.2.1.Sosiaali-

talous(n=27-33)


(n=25-28)


(n=24-29)


(n=5-6)Tietoyhteiskuntakehityksen sosiaali-sen ulottuvuuden edistäminen 49 50 60 68 45 40

Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen 39 50 55 54 100 83

Paikallisen kehityksen edistäminen 77 75 85 44 66 55

Kestävän kehityksen (sosiaalisen ulottuvuuden) edistäminen 47 50 77 26 50 40

Toimintaympäristön muutosten en-nakointi 52 71 71 75 54 20

Hyvien etnisten suhteiden edistämi-nen 51 88 37 31 25 100

75

76

LUK

U 3

.Eq

ual -

ohje

lman

tote

utus

Kumppanuusyhteistyön ja kumppanuuden kehittymisestä on toisaalta myösselkeää näyttöä, joka on saavutettu panostamalla määrätietoisesti sisäiseen kehit-tämistyöhön ja kumppanuustoimijoiden aktiiviseen sitouttamiseen. Kehittämis-kumppanuudet ovat parhaimmillaan kyenneet luomaan ylisektorisia yhteistyöra-kenteita, joiden voi toivoa luovan edellytyksiä uusien toimintamallien ja yhteis-työrakenteiden juurruttamiselle paikalliseen tai alueelliseen toimintaan.

Kehittämiskumppanuuksien muodostamisessa on pyritty kokonaisvaltaisenlähestymistavan näkökulmasta kattavuuteen ja edustavuuteen, mikä näyttää to-teutuvan varsin hyvin. Tästä syystä kuitenkin jotkut kumppanuudet ovat muo-dostuneet varsin laajoiksi ja joissakin tapauksissa kumppanuustoimijoiden sitou-tuminen toteutukseen on jäänyt heikoksi. Erityisesti yhteistyön kehittyminen yri-tysten tai työnantajien kanssa on toteutunut heikosti, johon osasyynä on se, ettei-vät yritykset ole olleet mukana kehittämiskumppanuuden suunnitteluvaiheessa.

Asiakkaiden (kohderyhmän) osallisuus on yksi Equal -ohjelman keskeisiä to-teutusperiaatteita. Toteutusperiaate on huomioitu varsin hyvin kehittämiskump-panuuksien toteutuksessa, mikä ilmenee erityisesti asiakaslähtöisyytenä: sekä asi-akkaiden osallistumisena toteutukseen että heidän näkemystensä ja vaikutusmah-dollisuuksiensa huomioimisena.

Kehittämiskumppanuuksien sisäiseen toteutukseen kohdistuu vielä kehittä-mishaasteita. Keskeisiä alueita tältä osin ovat kumppanuuden johtaminen, yhteis-työmuotojen ja keskinäisen oppimisen kehittäminen, tavoitteiden selkiyttäminensekä levittämisen ja valtavirtaistamisen muotojen selkiyttäminen.

3.3 Kansainvälisen yhteistyön käynnistyminen

Equal -yhteisöaloite on osa laajaa Euroopan työllisyysstrategiaa. Sen avulla pyri-tään edistämään työmarkkinoita, koulutusta ja osallisuutta koskevien hyvienkäytäntöjen kansainvälistä vaihtoa. Kansainvälisen yhteistyön tulisi olla olennai-nen osa jokaisen kehittämiskumppanuuden toteuttamista. Tavoitteena onmuun muassa omaksua muualla kehitettyjä, toimien toteuttamista tehostavia jainnovatiivisia ratkaisuja, menetelmiä ja lähestymistapoja.

Tässä arviointiraportissa arvioidaan siksi lyhyesti kansainvälisen yhteistyöntoteutumista suomalaisten kehittämiskumppanuuksien näkökulmasta. Arvioin-nin kannalta seuraavat kysymykset ovat keskeisiä:

• Onko kansainvälisten toimintojen toteutus sujunut hyvin? • Miten laajaa osallistuminen kansainväliseen yhteistyöhön kum ppanuuksissa on? • Onko kansainvälinen kumppanuus tarkoituksenmukaista ja merkittävää

kehittämiskumppanuuden tavoitteiden toteuttamisen kannalta? • Tuottaako kansainvälinen yhteistyö hyötyä kehittämiskumppanuuksille?

LUK

U 3

.Equal -ohjelm

an toteutus

3.3.1 Kansainvälisen yhteistyön merkitys Equal -yhteisöaloitteessa

Yhteisöaloitteessa on aikaisempien ohjelmakausien ja ohjelmien kokemusten perus-teella pyritty kehittämään mekanismeja, jotka tehostaisivat kansainvälisen yhteistyöntoteuttamista. Näitä ovat muun muassa temaattinen lähestymistapa, kansainvälistäkumppanuutta (TP) koskeva kumppanuussopimus (TCA) ja työohjelma, kumppani-en hakua ja sopimusten laatimista helpottavien tietokantojen kehittäminen (ETCIMja ECDB) sekä kansainvälisen yhteistyön toteuttamista ohjaava opas.

Kansainvälisen yhteistyötä toteutetaan kolmella tasolla. Sen toteutumisen ar-viointi Equal -yhteisöaloitteessa toteutetaan pääsääntöisesti EU -tason arvioinninyhteydessä. Myös kansainvälisten kehittämiskumppanuuksien edellytetään sisäl-lyttävän arvioinnin toteutussuunnitelmaansa.

Kansainvälisen yhteistyön käynnistäminen ja sopimusten laatiminen onDPeissä koettu hankalimpana vaiheena, vaikka varsinaisesti partnereiden löytä-misessä ei ollut vaikeuksia ja siinä kyettiin hyödyntämään myös ETCIM -tieto-kantaa. Hankaluuksia aiheuttivat osaksi neuvonnan ja ohjeistuksen puutteet.Muun muassa komission antamat ohjeet saapuivat DPeille vasta siinä vaiheessa,kun asiakirjat tuli jo toimittaa kansalliselle tukirakenteelle/toteuttajaministeriöi-hin. Kaikki DPt saivat toiminto 1:n kuluessa solmittua kansainvälisen yhteistyö-sopimuksen (TCA). Lähes kaikilla DPeillä sopimusten ja yhteistyönmuotojen so-piminen edellytti kuitenkin täsmentämistä ja kansainvälisen yhteistyön varsinai-nen käynnistäminen ja partnereiden yhteistapaamiset yhteisten tavoitteiden jatoimintasuunnitelmien tarkentamiseksi venyivät pitkälle syksyyn ja jopa vuoden2003 puolelle.

Erityisiä hankaluuksia aiheuttivat kansainvälisten partnereiden mukaanpää-syn epävarmuus omaan kansalliseen Equal-ohjelmaansa ja varsin monet DPt jou-tuivat käynnistämään kokonaan uuden kansainvälisen kumppanuuden (TP) sol-mimisprosessin. Kahdella hankkeella kansainvälinen yhteistyö ei ollut päässyt vie-lä käyntiin toukokuussa 2003.

Huolimatta kansainväliseen yhteistyöhön kehitetyistä mekanismeista näyttääkyselyjen ja haastattelujen perusteella siltä, että kansainvälisten kumppanuuksienmuotoutuminen on aikaisemmista kokemuksista huolimatta edelleen sattuman-varaista. Suomalaisten kehittämiskumppanuuksien kokemukset näyttäisivät ja-kautuvan varsin selkeästi kahtaalle: sekä hyvin myönteisiin että turhauttaviin ko-kemuksiin. Osalle kehittämiskumppanuuksista kansainvälinen yhteistyö näyttääolevan edelleen välttämätön paha, osalle hyvistä pyrkimyksistä huolimatta on koi-tunut vaikeuksia joko oikeiden ja sopivien kumppaneiden löytymisessä tai kump-paneiden erilaisten aikataulujen ja valmiuksien tuottamien pettymysten myötä.Pääsääntöisesti odotukset ovat kuitenkin myönteisiä ja monille on syntymässä ai-toa lisäarvoa. Parhaimmillaan kansainvälisestä yhteistyöstä on muotoutumassa”Equalin todellinen suola”.

77

78

LUK

U 3

.Eq

ual -

ohje

lman

tote

utus

3.3.2 Kansainvälisen yhteistyön muodot

Kansainvälisen yhteistyön muodot on yhteisöaloitteessa ja ohjelma-asiakirjassaryhmitelty:

1. Tiedon ja kokemusten vaihtoon2. Samanaikaiseen innovaatioiden tavoitteluun3. Uusien menetelmien ja lähestymistapojen tuontiin, vientiin tai soveltami-

seen uusissa yhteyksissä4. Yhteiseen kehitystyöhön5. Henkilövaihtoon

DPeiden toteutussuunnitelmiin tuli varata kansainväliseen yhteistyöhön noin20 %:n rahoitus DPn kokonaisbudjetista. Käytännössä tämä ei ole kaikin osin to-teutunut, mutta monien DPeiden budjetit ovat EU-tasolla varsin suuria. Tästähuolimatta suomalaisista DPeistä harva on vetovastuussa/koordinoijana kansain-välisessä kumppanuudessa. Osin tämä johtuu myös kumppanuuden koordinoin-nin tehtäväkierrosta, osin kumppanuuden temaattisesta vastuunjaosta.

TCA-sopimusten mukaan suurin osa DPeista on valinnut yhteistyön muo-doista useampia, lähinnä tiedon ja kokemusten vaihdon ja samanaikaisen inno-vaatioiden tavoittelun, johon liittyy yhteinen vertailu ja arviointi. Lähes puoletDPeistä pyrkii vaativaan samanaikaiseen yhteiseen kehitystyöhön. Henkilövaihtosisältyy joidenkin DPeiden yhteistyösopimuksiin. Keskeisellä sijalla yhteisistä toi-mintatavoista ja työmenetelmistä ovat yhteiset temaattiset seminaarit ja worksho-pit, tutkimus, erilaisten toimintamallien ja -menetelmien vertailu ja kehittäminensekä yhteiset julkaisut. Yleisiä yhteistyön muotoja ovat lisäksi vierailut ja opinto-käynnit, tutkimusyhteistyö sekä varsin paljon sähköposti ja nettisivustot.

Kehittämiskumppanuuksille toteutetun kyselyn mukaan noin kolmasosa tasa-arvotoimenpidekokonaisuuden ja noin kymmenesosa muiden toimenpidekoko-naisuuksien edustajista ei osallistu lainkaan monikansalliseen yhteistyöhön. Ai-neistossa yleisimpiä kansainvälisen yhteistyön toteuttamismuotoja ovat osallistu-minen sekä kotimaassa että kumppanuusmaissa järjestettyihin kokouksiin ja se-minaareihin. Kyselyyn vastanneista suurin osa ilmoittaa osallistuvansa yhteiseenkehittämistyöhön, saman verran myös henkilövaihtoon. Osallistuminen kuiten-kin jakautuu eri tavoin eri toimenpidekokonaisuuksissa. Yleisintä ja monipuoli-

LUK

U 3

.Equal -ohjelm

an toteutus

sinta se on rasismin ehkäisyä koskevassa toimenpidekokonaisuudessa 5.1.2., vä-häisintä ja yksipuolisinta monista osa-hankkeista koostuvien tasa-arvotoimenpi-dekokonaisuuden 5.4. kehittämiskumppanuuksissa.

Huolimatta kansainvälisen yhteistyön käynnistymiseen liittyneistä vaikeuksis-ta kehittämiskumppanuuksien yhteistyö on toimijoiden mukaan tiiviimpää kan-sainvälisten kumppaneiden kuin muiden kansallisten Equal -hankkeiden kanssa.Työllistyvyys- ja turvapaikanhakijoita koskevassa toimenpidekokonaisuudessa oneniten, noin kolmannes toimijoista luonut kiinteitä yhteistyösuhteita. Toisaaltaenemmistölle toimijoita yhteistyö ei ole kovin tiivistä eikä kansainvälisistä kump-panuuksista enimmäkseen odoteta syntyvän pysyviä yhteistyösuhteita.

Taulukko 13. Osallistuminen kansainväliseen yhteistyöhön

% koko aineistosta


vyys (N=62)

Tpk 5.1.2. Rasismi

(N=8)


lous(N=37)

Tpk 5.3.1 Sopeutu-miskyky(N=29)

Tpk 5.4.1.Tasa-arvo

(N=29)

Tpk 5.5.Turvapai-

kanhakijat (N=6)

Osallistuminen seminaareihin ja kokouksiin kotimaassa 66 75 86 76 72 100

Osallistuminen seminaareihin ja kokouksiin kumppanuus-maissa

73 100 78 79 41 83

Osallistuminen henkilövaih-toon 34 13 43 14 7 100

Osallistuminen yhteiseen ke-hittämistyöhön kv. kumppanin kanssa

52 38 41 66 28 67

Kuvio 8. Yhteistyön tiiviys kansainvälisten kehittämiskumppanuuksien kanssa

9589

7995

4789

9:8:

9586

9595

5 �5 25 65 85 95 45 75 :5 35 �55

� ��9��#�� ""��@��&��#��#

� ��9��2��

� ��9�2��

� ��9�6��#��#��

� ��9�8�� "��

� ��9�9��

��

��

692�

2929

�9

2623

:�8

66

�7

79

80

LUK

U 3

.Eq

ual -

ohje

lman

tote

utus

3.3.3 Kansainvälisen yhteistyön haasteet

Kansainvälisen yhteistyön toteuttaminen on haasteellista erilaisista konteksteistaja kulttuureista johtuen. Onnistuminen edellyttää hyvin monien eri tekijöidensattumista kohdalleen. Se on myös aikaa ja muita resursseja vaativaa. Komissio onomissa ohjeissaan pyrkinyt tästä syystä korostamaan sekä panostamista sopivienkumppaneiden etsimiseen että huolelliseen suunnitteluun eri vaiheissa.

DPeille suunnatun kyselyn vastausten perusteella kansainvälisissä kumppa-nuuksissa ongelmia ovat aiheuttaneet yhteisöaloitteen toteuttamiseen liittyvät te-kijät, kuten aikataulut, rahoitus ja yhteistyökumppanien vaihtuminen ja toisaaltakulttuurisidonnaiset ja toimintatapoihin liittyvät tekijät. Vaikka mukana on kan-sainvälisestä yhteistyöstä aiemmin kokemuksia hankkineita toimijoita, on uusienyhteistyöpartnereiden kanssa ollut aloitettava “nolla”-tilanteesta ja monet hanka-luuksista ovat tuttuja aikaisempien ohjelmien toteutuksesta. Kuitenkin osaDPeistä kokee, ettei kansainvälisen yhteistyön käynnistymisessä joko ole olluthankaluuksia tai nämä hankaluudet eivät ole ainakaan tuottaneet yllätyksiä: erilai-siin pulmatilanteisiin ja yhteistyön hitaaseen rakentumiseen on osattu varautua.

Yli puolet kyselyyn vastanneista mainitsee Equal -yhteisöaloitteen toteutukseenliittyvät erityispiirteet kansainvälistä yhteistyötä vaikeuttaneiksi tekijöiksi. Tällaisiaovat mm. rahoitusosuuksien erot eri jäsenmaissa, erilaiset toimeenpanon aikataulutsekä kumppanuushankkeiden erilainen kesto samoin eri jäsenmaiden erilaiset hallin-tokäytännöt. Toteamus, ”suurin yllätys on ollut se, että Equal -ohjelmaa toteutetaan niineri aikatauluin ja jopa eri tavoin EU-maissa”, on varsin yleinen.

Joidenkin hankkeiden osalta käynnistymisen viivästyminen tai erot kansainvä-lisen yhteistyön budjeteissa ovat rajanneet yhteistyön mahdollisuudet pelkästääntietojen ja kokemusten vaihtoon. Toinen hankalaksi koettu alue on ollut yhteisis-tä tavoitteista ja työohjelmista sopiminen sekä erityisesti TPn käytännön toteutta-misesta, työnjaosta ja johtamisesta, eri toimijoiden osallistumisesta ja päätöksen-teosta sopiminen. Kansainvälisen yhteistyön tavoitteiden ja työohjelmien täsmen-täminen on vienyt huomattavan paljon aikaa, käytännössä vuoden 2002. Komis-sion ohjeissa suositellaan erilaisten kumppaneiden yhteistyötä yhteisen tavoitteentoteuttamiseksi. Käytännössä toimijoiden erilaisuuden on nähty myös vaikeutta-van TPn toimintaa. Samatkin ongelmat kun nähdään eri kulttuureissa ja erilaisis-sa toimintaympäristöissä hyvin erilaisina, jolloin pelkästään yhteisistä käsitteistä,teemoista, tavoitteista sopiminen vie runsaasti resursseja.

Henkilövaihdon osalta DPt ovat osaksi törmänneet tältä osin kansainvälistenkumppanien heikkoihin valmiuksiin vastavuoroisuuden osalta. Tähän liittyvätoletettavasti myös erilaiset resurssit.

LUK

U 3

.Equal -ohjelm

an toteutus

” Kansainvälinen työskentely on todella hidasta ja tarvitsee paljon aikaa jo pelkästääntutustumiseen, jotta ymmärrämme toinen toistemme projektien sisältöjä ja kulttuuri-eroja. Vasta tämän jälkeen voidaan alkaa ajatella ryhtymistä kehittävään ja vuoro-vaikutukselliseen yhteistyöhön. Joskin pitkät välimatkat ja todella harvat tapaamisethidastavat työn tuloksien syntymistä.”

Haastattelujen ja kyselyjen perusteella monien DPeiden mielestä kansainväli-sen yhteistyön tulisi olla keskeisellä sijalla jo kehittämiskumppanuutta käynnistet-täessä. Lähtökohtana tulisi olla sisällön ja toimintojen määrittäminen ja partnerei-den huolellinen etsintä tästä näkökulmasta.

3.3.4 DPeiden saama hyöty

DPeiden oli projektihakemuksessaan määriteltävä odotukset ja lisäarvo kansain-väliseltä yhteistyöltä. Erityisesti yhteisötaloutta sekä rasismin ja muukalaisvihantorjuntaa koskevissa toimenpidekokonaisuuksissa odotukset kansainvälisestä yh-teistyöstä saatavaan lisäarvoon ovat olleet korkeat.

Tietojen ja kokemusten vaihto on keskeisellä sijalla monien kehittämiskump-panuuksien kansainvälisen yhteistyön muodoista. Pelkästään tällä koetaan olevanmyönteistä merkitystä. Eurooppalaisen näkökulman arvioidaan tarjoavan uusianäkökulmia ja laajempaa kokemuspohjaa hankkeeseen ja antavan siten uusienideoiden ja vertailukohtien myötä lisäarvoa hankkeelle. Etenkin maahanmuutta-jiin ja vajaakuntoisiin kohdistuvissa kehittämiskumppanuuksissa arvioidaan hyö-dyttävän kumppanuusmaiden pidempiaikaisista kokemuksista.

Edistyneemmässä kansainvälisessä yhteistyössä pyritään myös arvioimaan yh-teistyön aikana hyvien käytäntöjen ja toimintamallien sovellettavuutta ja pohti-maan niiden soveltamista omassa hankkeessa. Kuitenkin yhteiseen kehittämiseenliittyvä yksityiskohtaisempi toimintatapojen ja menetelmien vertailu on varsinharvinaista. Yhdessä DPssä tuotetaan kansainvälisenä yhteistyönä käsikirja, johonkootaan projektien suunnitelmat sekä konkreettiset kohderyhmälle suunnatuttoimenpiteet ja toiminnalliset menetelmät. Onnistuneita yhteistyön muotojaovat olleet TPssä järjestetyt yhteiset teemaseminaarit (mm. Työn tiet, Spring), yh-teiset nettisivustot ja teemalehdet.

Kyselyn vastauksissa useat vastaajat mainitsevat kansainvälisen yhteistyön vai-kuttaneen myös oman DPn yhteistyön kehittymiseen ja tiivistymiseen samoinkuin tavoitteiden jäsentämiseen ja kirkastamiseen.

DPeille toteutetun kyselyn perusteella suomalaisilla kehittämiskumppanuuk-silla on varsin myönteinen arvio omasta panoksesta kansainvälisten kumppa-nuuksien toimintaan ja lisäarvoon. Kumppaneiden arvioidaan hyötyvän mm.suomalaisen opetusjärjestelmän ja -menetelmien, sosiaaliturvan ja sosiaalityön,tasa-arvoasiantuntemuksen ja myös projektiosaamisen tuottamasta tiedosta.

81

82

LUK

U 3

.Eq

ual -

ohje

lman

tote

utus

3.3.5 Yhteenveto

Kehittämiskumppanuuksien kokemukset kansainvälisestä yhteistyöstä jakautuvatvarsin selkeästi kahtaalle. Osalle kumppanuuksista se näyttää olevan välttämätönpaha, mutta pääosan odotukset ovat kuitenkin myönteisiä. Kansainvälisten part-nereiden arvioidaan tarjoavan uusia näkökulmia ja laajempaa kokemuspohjaaomaan hankkeeseen ja antavan siten uusien ideoiden ja vertailukohtien myötä li-säarvoa hankkeelle.

Kansainvälisestä yhteistyöstä odotetaan lisäarvoa erityisesti työllistymisen uu-sien keinojen, kuten erilaisten palveluohjausmallien kehittämiseen, sosiaalitalou-den ja sosiaalisen yrittäjyyden kehittämiseen sekä monimuotoisuuden hallinnanja kulttuurien välisen kanssakäymisen edistämiseen.

Kansainvälinen yhteistyö on käynnistynyt hitaasti. Partnereiden löytämisessäei ollut pääosin vaikeuksia, mutta yhteistyön tavoitteiden ja työohjelmien täsmen-täminen on vienyt huomattavan paljon aikaa. Erityisiä hankaluuksia aiheutti epä-varmuus kansainvälisten partnereiden mukaanpääsystä omaan kansalliseen Equal-ohjelmaansa. Yhteistyön mahdollisuuksia ovat rajoittaneet myös yhteisöaloitteentoteuttamiseen liittyvät tekijät, kuten rahoitusosuuksien erot eri jäsenmaissa, eri-laiset toimeenpanon aikataulut sekä kumppanuushankkeiden erilainen kesto sa-moin kuin jäsenmaiden erilaiset hallintokäytännöt.

Yhteistyön sisältö painottuu seminaareissa ja kokouksissa tapahtuvaan toimin-takäytäntöjä koskevan tiedon ja kokemusten vaihtoon sekä samanaikaiseen inno-vaatioiden tavoitteluun. Yhteistyön toteutus on kuitenkin epätasaista ja projek-tien osallistuminen jakautuu eri tavoin eri toimenpidekokonaisuuksissa. Edisty-neemmässä yhteistyössä pyritään myös arvioimaan hyvien käytäntöjen ja toimin-tamallien soveltamista omassa hankkeessa, yhteisen kehittämisen yksityiskohtai-nen toimintatapojen ja menetelmien vertailu on silti varsin harvinaista.

Tuloksien esittäminen kansainvälisestä yhteistyöstä on vielä ennenaikaista,mutta yhteistyön sujuva toteuttaminen ja sattumanvaraisuuden vähentäminenedellyttävät mekanismien edelleen kehittämistä sekä ohjauksen ja tuen lisäämistä.

Kansainvälisestä yhteistyöstä saatavan hyödyn lisäämiseksi olisi paikallaan jär-jestää erityinen seminaari kansallisille DPeille saatujen oppimiskokemusten ver-tailemiseksi ja levittämiseksi.

LUK

U 4

.O

hjelman toim

enpidekokonaisuudet

4. OHJELMAN TOIMENPIDEKOKONAISUUDET

Equal -yhteisöaloitteessa korostuu temaattinen lähestymistapa, joka kytkeytyyEuroopan työllisyysstrategian suuntaviivoihin. Tavoitteena on tällä tavoin löy-tää uusia toimivia lähestymistapoja työmarkkinoiden ja sosiaalisen osallisuudenkehittämiseksi. Equal -ohjelmassa toteutettavat toimenpidekokonaisuudet ovatomaleimaisia ja painotuksiltaan erilaisia. Niitä yhdistävät ohjelman tavoitteet:parantaa heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien työllistyvyyttä ja ehkäistäsyrjintää ja syrjäytymistä kokeilemalla ja kehittämällä uusia, toimivia lähesty-mistapoja ja toimintamalleja.

Tässä luvussa tarkastellaan toimenpidekokonaisuuksien toteutumista, jolloin silmämääränä on erityisesti arvioida

• toimenpidekokonaisuuden tarkoituksenmukaisuutta ja kehittämiskump-panuuksien kohdentumista ja osuvuutta

• ohjelman toteutusperiaatteiden, erityisesti kehittämiskumppanuusmallin, kokeilevuuden ja kokonaisvaltaisen lähestymistavan t

• oteutumista• toteutusperiaatteiden vaikutusta kehittämiskumppanuuksien tuloksellisuu-

teen sekä• alustavia tuloksia yksilötasolla, prosesseissa ja rakenteissa sekä toimintajär-

jestelmätasolla

Keskeiset havainnot toimenpidekokonaisuuksien toteutumisesta esitetään sekä toimenpidekokonaisuuskohtaisissa yhteenvedoissa että kokoavana yhteenvetona luvun lopussa.

83

84

LUK

U 4

.O

hjel

man

toim

enpi

deko

kona

isuu

det

4.1 Toimenpidekokonaisuus 5.1.1. “Työllistyvyys”

Työmarkkinoille pääsemisen ja paluun helpottaminen kaikille avoin-

ten työmarkkinoiden luomiseksi myös niille, joilla on työmarkkinoil-

le pääsemisen tai niille palaamiseen liittyviä integroitumisvaikeuksia

4.1.1 Lähtökohdat

Toimenpidekokonaisuuden tavoitteena on kokonaisvaltaisen lähestymistavanavulla kokeilla ja kehittää uusia menetelmiä ja ratkaisumalleja kaikkein heikoim-massa työmarkkina-asemassa olevien työllistyvyyden parantamiseksi sekä työllis-tymiseksi avoimille työmarkkinoille. Toimenpidekokonaisuuden tavoitteissa ko-rostetaan erityisesti kumppanuuden ja yhteistyön kehittämistä työnantajien jayritysten, viranomaisten ja koulutuksenjärjestäjien sekä kohderyhmien edustajienkesken työelämän kynnyksen madaltamiseksi ja ennakkoluulottomien rekrytoin-tien lisäämiseksi.

Toimenpidekokonaisuuden keskeisen tematiikan muodostavat syrjäytymis-uhkaa aiheuttavat työmarkkinoille pääsyn vaikeudet. Ne liittyvät mm. työvoimankysynnän ja tarjonnan kohdentumiseen, syrjintään, puutteisiin työelämäkontak-teissa ja osaamisessa. Toimenpidekokonaisuus on kattavuudeltaan ikään kuin oh-jelma ohjelmassa. Sen painotukset liittyvät selkeästi sekä työllisyyden toiminta-suunnitelman suuntaviivoihin, etenkin erityissuuntaviivoihin 1 ja 7, että kansalli-seen köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vastaiseen toimintasuunnitelmaan.

Työttömyyden aleneminen näyttää pysähtyneen ja sen on arvioitu kohoavan.Tämä vaikeuttaa niiden työttömien asemaa joilla on vaikeuksia sijoittua avoimilletyömarkkinoille. Syrjäytymisuhanalaisten ryhmien työllistymisen on todettuedellyttävän monitahoisia toimia, kuten koulutuksen, kuntoutuksen ja aktivoin-nin kehittämistä yksilölliseksi sekä syrjintää ehkäisevien toimien samoin kuin mo-nimuotoisten työyhteisöjen kehittämistä.

Toimenpidekokonaisuuden toteutus ajoittuu mitä kiinnostavimpaan ajan-kohtaan ajatellen muun muassa jo aiemmin mainittua työllisyyspolitiikan kehit-tämiseen liittyvää työvoimapalvelukeskusten kehittämistä ja pyrkimyksiä pureu-tua työmarkkinoilta syrjäytymisen ja rakennetyöttömyyden vähentämiseen. Uu-distuksen taustalla on muun muassa yhteispalvelukokeilun kautta kertynyttä tie-toa sekä pitkäaikaistyöttömien ongelmien moninaisuudesta että välttämättömyy-destä kehittää moniammatillista ja ylisektorista yhteistyötä asiakkaidenelämänhallinnan ja työllistymisen edellytysten parantamiseksi. Tämä on osaltaanvahvistanut tarvetta kehittää palveluprosesseja ja -järjestelmää, johon toisaallamyös viimeisimmän Sosiaalibarometrin suositukset viittaavat. Useimmissa tapa-uksissa paluu työttömyydestä työllistymiseen edellyttää useiden askelten ottamis-ta - ja monissa tapauksissa jo yksikin askel on tulos sinänsä.

LUK

U 4

.O

hjelman toim

enpidekokonaisuudet

Tämän toimenpidekokonaisuuden erityisiä arviointikysymyksiä ovat mm.,millä tavoin kehittämiskumppanuudet onnistuvat tavoittamaan työllistymisvai-keuksien ns. kovan ytimen ja missä määrin ne kykenevät kehittämään uusia toi-minta- ja yhteistyömalleja ja -käytäntöjä sekä palveluita vaikeimmassa asemassaolevien osallisuuden, elämänhallinnan, työllistyvyyden ja avoimille työmarkki-noille pääsyn edistämiseksi. Keskeisellä sijalla lisäksi on sen arviointi, tuottaakokehittämiskumppanuusmalli uudenlaisia toimija- ja yhteistyörakenteita ja mikäon hankkeiden kyky punoutua alueellisiin tai paikallisiin toiminta- ja kehittämis-järjestelmiin. Alustavien tulosten tarkastelussa on huomioitu evaluaattoreille ase-tetut kysymykset mahdollisuuksien mukaan.

4.1.2 DPeiden kohdentuminen ja osuvuus

Equal -ohjelmassa toimenpidekokonaisuuden strategia tarjoaa laajat mahdolli-suudet erilaisille lähestymistavoille kokeilevuuden mahdollistamiseksi. Kehittä-miskumppanuushankkeet ovatkin hyvin erilaisia sekä lähestymistavoiltaan, ra-kenteeltaan että laajuudeltaan. Toimenpidekokonaisuudessa toteutettavat kehit-tämiskumppanuudet ovat rahoitusosuuden suuruuden mukaan:

1. Viktori, (TM)2. Worth the Work, Jokainen on työn arvoinen, (OPM)3. Kuriiri - neljän asuntoalueen verkosto (STM)4. Joensuun Seudun Equal, (STM)5. Equal Response, (TM)6. Majakka - tuettua työllistymistä ja kuntoutusluotsausta maahanmuuttajille, (TM)7. Rehti meininki, (TM)8. Operation Work, (TM)9. Työn tiet, (TM)10. RISE - Rikoskierre Seis, (STM)11. Aboavita, (OPM)12. Lukibussi, (OPM)13. OTTE- opintieltä työelämään, (OPM)14. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt työelämässä, (TM)

Tässä toimenpidekokonaisuudessa kehittämiskumppanuuksien toimijat luon-nehtivat DPeitä erityisesti syrjäytymisen ehkäisy- ja verkostoitumisprojekteiksi.Syrjäytymisen ehkäisy liittyy sekä aktivointiin että työllistämiseen. Valtaosa ko-rostaa myös hankkeensa kehittämisluonnetta, mikä liittyy etenkin koulutukseenja opetusmenetelmien kehittämiseen. Muista painotuksista koulutusprojekti-luonnehdinta mainitaan useammin kuin työllistämisprojektiluonnehdinta.

85

86

LUK

U 4

.O

hjel

man

toim

enpi

deko

kona

isuu

det

Toimenpidekokonaisuuden DPeiden voi arvioida omaksuneen parhaitenEqual -ohjelmaan sisältyvän kokonaisvaltaisen lähestymistavan periaatteen, johonluonnollisesti toimenpidekokonaisuuden tavoite ja strategia luo parhaat mahdol-lisuudet. Ensisijaisina toimintamuotoina lähes kaksi kolmannesta DPeiden to-teuttajista mainitsee yhteistyöverkostojen rakentamisen ja paikallisen kumppa-nuuden rakentamisen. Myös moniammatillisen yhteistyön kehittäminen on ensi-sijaisia toimintamuotoja, kolmannes tähtää myös integroitujen palvelujen ja uusi-en työkäytäntöjen kehittämiseen.

Toimenpidekokonaisuudessa painottuu kohderyhmälähtöinen lähestymista-pa. Erityisesti vammaiset, vajaakuntoiset ja työllistymisvaikeuksista kärsivät eri-tyisryhmät sekä myös maahanmuuttajat korostuvat tässä toimenpidekokonaisuu-dessa kohderyhminä. Osa hankkeista kohdistuu pitkäaikaistyöttömiin tai pitkääntyöelämästä poissaolleisiin; osa nuoriin, joilla on sekä elämänhallintaan ja amma-tilliseen koulutukseen pääsyyn että koulutuksesta työelämään siirtymiseen liitty-viä vaikeuksia. Mukana on myös uusia kohderyhmiä, kuten oppimisvaikeuksistakärsivät tai seksuaaliset vähemmistöt. Sen sijaan ikääntyvät/ikääntyneet erityisenäkohderyhmänä eivät nouse hankkeissa juurikaan esille. Toimenpidekokonaisuu-den DPt arvioivat tavoitteiden kohdistuvan lähes yhtä paljon muualla jo kokeiltu-jen menetelmien kehittämiseen ja parantamiseen kuin uusien lähestymistapojenja kehittämiskohteiden kehittämiseen. Hankkeet korostavat myös muita toimen-pidekokonaisuuksia enemmän tavoitetta vaikuttaa rakenteisiin ja järjestelmiin.

DPeiden tavoitteena on kehittää erilaisia ammatillisen osaamisen ja työllisty-misen edellytyksiä parantavia ja työllistymisen kynnystä madaltavia menetelmiä jamalleja ja siten ne vastaavat toimenpidekokonaisuudelle asetettuja tavoitteita.Pääpaino kehittämiskumppanuushankkeissa on kohderyhmien työllistymisedel-lytyksien parantaminen sekä työllistymiskynnyksen ylittämiseen ja pysyvään työl-listymiseen kehitettävät yksilölliset menetelmät ja mallit. Monet kehitettävistämalleista perustuvat aikaisempiin kokeiluihin. Nyt tavoitteena on kehittää niitäedelleen ja kokeilla uusissa yhteyksissä. Mallien kokeiluun liittyy pyrkimys hyö-dyntää kumppanuusmallia ja kehittää erityisesti palveluja ohjausjärjestelmiä jayhteistyörakenteita työllistymisen parantamiseksi.

Oheiseen taulukkoon 14. on tiivistetty karkea tyypittely toimenpidekokonai-suudessa toteuttavien DPeiden kohdentumisesta suhteessa kohderyhmiin ja toi-minnan pääpainotuksiin.

Tämä karkea luokittelu ei välttämättä tee oikeutta toimenpidekokonaisuudes-sa toteutettavien DPeiden erityispiirteille ja ”monimuotoisuudelle”. Sen tehtävä-nä on pikemminkin jäsentää yleisellä tasolla hankkeiden kohdentumista. DPeitäon pyritty ryhmittelemään lähestymistavan ja toiminnallisten painotusten sekäkohdentumisen kannalta. Vaikka varsin monissa DPeissä paikallisuus ja alueelli-suus korostuvat, edustavat laajat DPt, kuten Equal Response, Työn tiet ja Opera-

LUK

U 4

.O

hjelman toim

enpidekokonaisuudet

tion Work selkeimmin pyrkimystä paikallisen tai alueellisen työllisyysstrategian jatyömarkkinoiden kehittämiseen luomalla myös uusia toimijarakenteita työllisty-vyyden edistämiseksi. DPeiden osahankkeissa kokeillaan uusia lähestymistapojaeri kohderyhmiin.

Toiset, erityisesti pysyvään työllistymiseen tähtäävistä hankkeista pyrkivät sekäalueellisen yhteistyön kehittämiseen että rakentamaan yksilöllisiä työllistymisen ohja-us- ja tukimalleja samoin kuin työelämäyhteyksiä. Näitä hankkeita ovat muun muas-sa, erityisryhmiin kohdistuvat Rehti meininki, Majakka ja myös Youth Rise.

Syrjäytymisen ehkäisyn, aktivoinnin ja sosiaalisen työllistämisen näkökulmapainottuu erityisesti Kuriirin, Joensuun Equal -DPn ja Youth Rise -DPn tavoit-teissa. Paikallisen yhteistyöverkostojen ja moniammatillisen yhteistyön kehittä-misessä niillä on vahva yhteys kansalaisjärjestöjen ja viranomaisten yhteistyön ke-hittämiseen. Samoin niitä yhdistää kohdentuminen työllistymisen kannalta eri-tyisen haastaviin ryhmiin.

Opetuksen ja ammatillisen koulutuksen kehittäminen työllistymisedellytyksi-en parantamiseksi sekä koulutuksesta työelämään siirtymiseksi painottuu neljässähankkeessa selkeästi. Viktori kohdistuu erityisesti kuntouttavaan työllistämiseen,Aboavita tutkintotavoitteiseen koulutukseen ja työelämään ohjaukseen sekä yh-teistyöverkostojen rakentamiseen, Otte nuorten ammatilliseen koulutukseen oh-jautumiseen ja siirtymiin työelämään sekä Worth the Work ammatillisen koulu-tuksen ja työllistymisen ohjausmallien kehittämiseen.

Taulukko 14. DPeiden kohdentuminen

Kohderyhmä

Toiminnan pääpaino

Pitkäaikais-työttömät;

erityisryhmätNuoret Vajaakuntoiset;

vammaiset

Vaikeassa työ-markkina-ase-massa olevat;

syrjintä

Maahanmuuttajat

Alueelliset työllisyys-strategiat;kokonaisvaltaisetratkaisut

Equal ResponseOperation Work

Työn tiet(Joensuun

Equal)Yksilölliset työllisty-misen keinot; polu-tus, ohjausmallit ja yksilöllinen tuki

Rehti meininki

Majakka-Beacon (Työn tiet - Masto-

osahanke)Equal Response

Syrjäytymisen ehkäi-sy; aktivointi; sosiaali-nen työllistäminen

KuriiriYouth Rise - Rikoskierre

seisJoensuun Equal

Koulutuksesta työelä-mään Otte Worth the Work

Viktori Aboavita

Tiedotus ja asentei-siin vaikuttaminen;verkostoituminen

Lukibussi Seksuaaliset vähemmistöt

87

88

LUK

U 4

.O

hjel

man

toim

enpi

deko

kona

isuu

det

Lukibussi ja Seksuaalisia vähemmistöjä koskeva kehittämiskumppanuus ovattuoneet mukaan aivan uusia osallistuja -ryhmiä, joiden aseman parantamiseentyöelämässä pureudutaan sekä tiedotuksen, asenteisiin vaikuttamisen, tutkimuk-sen tuottaman tiedon että verkostoitumisen keinoin.

Pääosin DPeiden toiminnot liittyvät jo muualla kokeiltujen mallien kokeile-miseen ja kehittämiseen uusissa yhteyksissä tai kohderyhmissä. Odotukset inno-vatiivisuuden ja kokeilevuuden suhteen kohdistuvat erityisesti kumppanuusmal-liin ja uusien toimintamallien, yhteistyöverkostojen ja palvelujärjestelmien kehit-tämiseen. Toimenpidekokonaisuus kohdentuu varsin keskeisesti syrjäytymisenehkäisyä koskeviin toimiin ja työllistymisen yksilöllisten tukimuotojen ja palve-luohjauksen kehittämiseen. Muita ensisijaisia toimintamuotoja ovat uusien toi-mintamallien ja menetelmien kehittäminen ja kokeilu. Ensisijaiset toimintamuo-dot liittyvät yksilöllisten palvelujen kehittämiseen, kuten henkilökohtaisen ohja-uksen ja neuvonnan antamiseen, tukeen työhönsijoittumiseksi tai työssäoppimis-ja työharjoittelumahdollisuuksien järjestämiseen. Myös kuntoutus ja vertaistukiovat tärkeitä toimintamuotoja.

Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja muut horisontaaliset periaatteetKuten jo ensimmäisessä arviointiraportissa todettiin, tasa-arvopainotukset jäivättoimenpidekokonaisuuden kehittämiskumppanuuksien toteutussuunnitelmissavähäisiksi eikä tasa-arvon edistäminen perustunut määrätietoiseen tavoitteidenasettamiseen tai sukupuolivaikutusten arviointiin. Joihinkin DPiin sisältyy kui-tenkin nais/mieserityisiä ja tasa-arvon edistämiseen kohdentuvia osahankkeita.Muutoinkin hankkeissa on jouduttu paneutumaan sukupuolet huomioivaan to-teutukseen, mikä vahvistaa sukupuolen ja tasa-arvonäkökohtien huomioimisentarvetta. Sekä alueellinen ja paikallinen aloitteellisuus, ennakoivuus ja hyvien et-nisten suhteiden edistäminen näkyvät varsin hyvin DPeiden painotuksissa ja nii-den toimintasuunnitelmien taustaselvityksissä.

Edustavuus ja osallisuusKumppanuushankkeissa on pyritty myös varmistamaan olennaisten tahojen mu-kanaolo. Kyselyn mukaan kaupungit ja kunnat, työhallinto, sosiaalitoimi, oppi-laitokset sekä kolmannen sektorin toimijat ovat keskeisesti mukana kehittämis-kumppanuuksissa. Korkeakoulut tai tutkimusyksiköt ovat mukana kolmannek-sessa hankkeista. Niillä on usein erityinen arvioiva, kehittävä tai toimintatutki-muksellinen rooli. Niillä näyttäisi olevan myös selkeästi myönteinen vaikutusprojektien toteuttamiseen.

Työllistymisongelmien monitahoisuuden huomioiminen näkyy toimenpide-kokonaisuuden laajimmassa yhteistyötahojen kirjossa ja tasaisessa jakautumisessa.DPeiden keskeisiä yhteistyötahoja, jotka ovat osallistuneet kiinteästi suunnitte-luun, ovat kunnat, työvoimaviranomaiset, 3. sektorin toimijat, sosiaali- ja terveys-

LUK

U 4

.O

hjelman toim

enpidekokonaisuudet

viranomaiset sekä koulutusorganisaatiot ja tutkimusinstituutiot. Kuten jo arvi-oinnin ensimmäisessä raportissa kiinnitettiin huomiota, yritykset tai työmarkki-najärjestöt eivät ole osallistuneet kiinteästi DPeiden suunnitteluun. Ne ovat olleetkuitenkin jossain määrin mukana noin kolmanneksessa DPeitä. Sen sijaan kol-mannen sektorin ja koulutusorganisaatioiden osallisuus hankkeiden toteutuksessaon vähäisempää kuin suunnitteluvaiheessa. Tulosten hyödyntämisessä ja levittä-misessä arvioidaan 3. sektorin, kuntien, koulutusorganisaatioiden sekä työvoima-samoin kuin sosiaali- ja terveysviranomaisten olevan keskeisiä toimijoita yli puo-lessa hankkeista. Tämä kuvastaa varsin hyvin työllistyvyys -toimenpidekokonai-suuden hankkeiden verkostoitumis- ja kehittämisprojektipainotuksia.

Laajimmissa hankkeissa mukana ovat niin viranomaiset, oppilaitokset, kunnatkuin laaja kirjo kansalais- ja etujärjestöjä. Kumppanuuksien edustavuus on luulta-vasti otettu liiankin kirjaimellisesti, sillä niistä on myös muodostunut monessa ta-pauksessa varsin laajoja ja vaikeasti hallittavia. Tämä näkyy osin myös sitoutumi-sen puutteena ja kokonaisuuden hajoamisuhkana. Etenkin laajoissa kumppa-nuushankkeissa erilaisten toimintakulttuureiden yhdistäminen ja kumppaneidenaidon osallisuuden varmistaminen on vaativa tehtävä.

Kumppanuuksissa on mukana sekä kokeneita toimijoita, mutta myös uusiakumppaneita tai toimijoita. Sen sijaan yritysten ja työpaikkojen tai työmarkkina-järjestöjen aito mukanaolo ei vielä toteudu kumppanuuksissa, joskin työelämäyh-teyksien kehittymisestä on merkkejä. Kyselyn mukaan projektien toteuttajat us-kovat yhteistyön myös näiden tahojen kanssa olevan tulevaisuudessa tiivistä. Arvi-ot yhteistyön lisääntymisestä eri toimijatahojen kanssa on muutoinkin varsin tyy-pillinen piirre, mikä kuvastaa DPeiden toteuttajien uskoa verkostoitumisen ja yh-teistyön kehittymiseen.

Kehittämiskumppanuuksien analyysi viestii sekä kohdentumisesta haastaviinasiakasryhmiin että vahvasta panostuksesta asiakkaiden osallisuuden ja vaikutus-mahdollisuuksien huomioimiseen. Lähestymistapoina korostuvat asiakkaidenhenkilökohtaisen elämäntilanteen ja työllistymisen edellytysten kartoittaminensekä yksilöllinen ja henkilökohtainen tuki ja ohjaus, joka monissa tapauksissamerkitsee sekä asiakkaan omaa vastuuttamista että intensiivistä asiakkaan rinnallakulkemista. Asiakastyöhön on kehitetty myös erilaisia asiakkaan voimavaraistu-misen ja työllistymisen etenemistä kuvaavia askelma- ja porrasmalleja, jotka jäsen-tävät työllistymiseen tähtäävän prosessin vaiheita. Useiden DPeiden toteuttajienkommenteissa erityisesti osallistujalähtöisyys sekä mahdollisuus entistä henkilö-kohtaisempiin työmuotoihin ovat hankkeiden parhaimpia ominaisuuksia. Asia-kas nähdään muutoksen toteuttajana, ei kohteena.

DPt arvioivat itse hankkeen vaikutuksia asiakkaiden elämäntilanteen ja osalli-suuden parantumiseen alku- ja lähtökartoituksin, haastatteluin, palautekeskuste-luin sekä henkilökohtaisten oppimis-/ kehittymissuunnitelmien ja projektihenki-

89

90

LUK

U 4

.O

hjel

man

toim

enpi

deko

kona

isuu

det

löstön toteuttamalla seurannalla. Käytössä ovat myös osallistujien täyttämät työ-kirjat ja tavoitteena selviytymistarinoiden kokoaminen. Useat DPt ilmoittavat pa-neutuvansa tulevan syksyn aikana erityisesti asiakkaiden kokemusten kartoittami-seen ja asiakasvaikuttavuuden arviointiin.

Osallisuudesta ja asiakkaiden vaikutusmahdollisuuksista kertoo myös koulu-tussisältöjen tai toimintamuotojen kehittäminen saadun asiakaspalautteen perus-teella. Erityisesti nuoriin suuntautuvissa projekteissa on havaittu tärkeäksi myösvanhempien mukaan saaminen yhteistyöhön. Kohderyhmien edustus on pyrittyvarmistamaan DPeiden ohjausryhmissä.

4.1.3 DPeiden toteutus

KumppanuusrakenteetUseimmat toimenpidekokonaisuuden DPt ovat osaprojekteista koostuvia kump-panuuksia (9) tai eri toimijoista koostuvia yhtenäisiä kumppanuuksia (5), jolloinhallinnoivilla organisaatioilla on talous-hallinnon tehtävien ohella lähes poik-keuksetta myös toimintaa koordinoiva ja kehittävä rooli. Hallinnoivat organisaa-tiot jakautuvat tyypeiltään tutkimusorganisaatioihin (3), koulutusorganisaatioi-hin (4), viranomaisiin (1), järjestöihin (3) ja kaupungin/kunnan viranomaisiin(3). Laajimmissa DPeissä toimijoita on mukana 30 - 40, kuten Equal Response-ja Työn tiet -hankkeissa, pienimmässä kumppanuudessa kolme. Keskimäärinhankkeissa on noin 5 osahanketta.

Toiminto 2 käynnistyttyä kehittämiskumppanuudet ovat varsin paljon joutuneetkeskittymään itse kumppanuusmallin toimivuuden edistämiseen ja sopivien yhteis-työmuotojen etsimiseen. Muutamissa DPeissä kumppanuuden toimintatapoja ja yh-teistyömallia on ollut muokattava uudelleen vielä vuoden 2003 puolellakin.

Monien kyselyyn vastanneiden DPeiden toteuttajien mukaan itse kehittämis-kumppanuus on hankkeen paras ominaisuus. Parasta toimijoiden kommenttienmukaan on ”uudenlaisen yhteistyön synnyttäminen”, ”yhteistyö paikallisten toimijoi-den ja viranomaisten välillä”, ”oppiva verkosto, joita yhdistää tiimityö” tai ”yhteistyö-verkoston kehittyminen”.

Mitkä ominaisuudet sitten tekevät kehittämiskumppanuudesta kumppanuu-den? Keskeisiä mainintoja ovat alkuperäinen yhteinen tavoite, joka liittyy useinyhteisen kohderyhmän tilanteen parantamiseen tai yhteiseen kehittämisideaan tai-näkemykseen. Yhteinen tavoite tai visio on joissakin laajoissa osahankkeistakoostuvissa kumppanuuksissa voinut kirkastua vasta toiminnan käynnistyttyä,jolloin se on luonut pohjaa yhteistyön kehittymiselle. Hyvät yhteistyökokemuk-set ovat puolestaan edesauttaneet kumppanuuden syventymistä.

Kehittämiskumppanuuksien muotoutumista ja kiinteyttä pyrittiin kartoittamaantoteutetussa kyselyssä, kysymällä miten kiinteitä yhteistyötahoja eri osahankkeillaoman kumppanuuden muut osahankkeet ovat. Kyselyn mukaan DPeissä omat osa-

LUK

U 4

.O

hjelman toim

enpidekokonaisuudet

hankkeet ovat kiinteitä toteutusyhteistyötahoja 2/3 hankkeista. Ne saavat myös kor-keimmat arvosanat yhteistyön sujuvuudesta. Monet toimijat kuvaavat kumppanuuttanimenomaan verkostona. Vaikka tilanne näyttää tässä suhteessa varsin hyvältä, yhteis-työn kehittämiseen on varmaankin syytä kiinnittää huomiota, sillä DPeiden projekti-päälliköiden ja osahankkeiden toteuttajien välillä on erityisesti näkemyseroja yhteis-työn jatkuvuudesta tulevaisuudessa. Siinä missä DPeiden projektipäälliköt uskovatyhteistyön tiiviyteen myös tulevaisuudessa, osahankkeiden projektipäälliköistä vain al-le puolet uskoo tiiviin yhteistyön jatkumiseen.

Kumppanuustoimijoiden sitoutuminen on keskeinen edellytys ja siten senpuute on myös keskeisiä kumppanuuden kehittymisen esteitä varsin monessaDPssä. Ennestään tutut kumppanit on selkeästi vaikuttanut myönteisesti yhteis-työn kehittämiseen. Aina hankkeen pitkä yhteinen suunnitteluaikakaan ei ole es-tänyt juuttumista reviiriajatteluun. Näin on erityisesti laajoissa hankkeissa. ”Ta-voitteissa innovatiivisuus on vahvasti mukana, käytännön toteutuksessa se on jäänyttoiminnan käynnistämisen jalkoihin ja on ajauduttu varsin perinteisiin toiminta-malleihin”, tiivistää eräs toimija arvioidessaan DPn toteutumista.

Joillakin hankkeilla on ollut erityisiä vaikeuksia saada Kelaa, sosiaalitoimea tai ter-veystoimea sitoutumaan kumppanuuteen ja yhteistyöhön. Myös työvoimatoimisto-jen käytännön työntekijöiden mukaan saamisessa yhteistyöhön on saattanut olla vai-keuksia huolimatta ”ylätason” yhteistyöstä. Tämä liittyy myös kumppanuuden to-teuttamiseen ylipäätään: kumppanuustoimijat ovat kyllä organisaatioina sitoutuneettoimintaan, mutta projekteihin käytännössä osallistuvat toimijat on saatava sitoutu-maan myös. Yritysten mukaan saaminen yhteistyöhön on osoittautunut vaikeaksi,joskin tästä on myös myönteisiä esimerkkejä. Yhtenä syynä tähän on se, että varsinharvoissa DPeissä yritykset olivat mukana suunnitteluvaiheessa.

Arvioitsija on arvioinnin eri vaiheissa ja tapaamisissa projektien toteuttajienkanssa korostanut keskinäisen vuorovaikutuksen ja kohtaamisfoorumeiden tärke-yttä DPeiden sisäisen toteutuksen sekä oppimisen ja yhteistyön kehittymisen kan-nalta. Näkemys saa vahvistusta myös DPeiden omien kokemusten kautta. Kump-panuuden ja yhteistyön muotoutumisen edellytyksinä DPeiden toteuttajat mai-nitsevat nimenomaan yhteiset kehittämispalaverit, verkostotapaamiset samoinkuin DPn sisäisen teematyön, mitä myös arvioitsijat arvioinnin yhteydessä eten-kin monitavoitteisille ja -toimintoisille kehittämiskumppanuuksille ovat suositel-leet. Kyselyn mukaan tässä toimenpidekokonaisuudessa kehittämiskumppanuuk-sissa on omaksuttu muita toimenpidekokonaisuuksia enemmän eri yhteistyön-muotoja, kuten DPn sisäinen teematyö ja sen toteuttamiseen perustetut teema-työryhmät, sisäinen koulutus ja yhteiset arviointi- ja kehittämiskokoukset. Vaikkavuorovaikutus kyselyn perusteella näyttää tiiviiltä, niin yli puolessa DPeistä osa-hankkeiden edustajat tapaavat toisensa harvemmin kuin kerran kuukaudessa.

91

92

LUK

U 4

.O

hjel

man

toim

enpi

deko

kona

isuu

det

Kuten jo luvussa III on käynyt ilmi, hallinnoivien organisaatioiden rooli onosin täsmentymätön, mikä vaikuttaa DPeiden johtamiseen. Etenkin laajoissahankkeissa myös ohjausryhmistä on muodostunut laajoja, mikä vaikuttaa niidentoimintakykyyn DPeiden ohjauksessa ja tukena. Monissa DPeissä ohjausryhmäon ottanut aktiivisen roolin ja selkeästi sitoutunut kehittämiskumppanuuden to-teutuksen edistämiseen, mutta varsin monissa DPeissä ohjausryhmään kohdistuumyös kritiikkiä. Kyselyn mukaan DPeiden toteuttajat kokevat saavansa tukeapääsääntöisesti sekä omilta emo-organisaatioiltaan että DPn ohjausryhmältä. To-sin lähes joka viides vastaaja koki, ettei saa tukea ohjausryhmältä.

Monet DPt ovat paneutuneet kumppanuuden sisäiseen kehittämiseen. Mie-lenkiintoinen toteutusmalli on Joensuun Equal DPssä sisäisen arvioinnin lisäksitoimiva osaprojekti “Valtamuuntaja“, jonka tehtävänä on kumppanuuden sisäi-nen kehitystyö ja koulutus. Valtamuuntaja on pyrkinyt mm. yhteisten käsitteidenavaamiseen oman toiminnan arvioinnin ja yhteistyön pohjaksi. Myös projektistasyntyviä pysyviä tuloksia on mietitty yhdessä alusta pitäen samoin eri osahankkei-den mukanaan tuomaa panosta yhteiseen kokonaisuuteen. Parhaimmillaan yhtei-nen pohdinta erään toimijan mukaan voisi luoda edellytyksiä ”oppia yhteistyön jayhteisten toimintamallien ja käytäntöjen rakentamisesta ja kehittämisestä eri sektorei-den välillä: päästäänkö edes samalle pelikentälle vai riidelläänkö kentän laidalla sii-tä, mitä peliä pelataan?” Samantapaisia lähestymistapoja on toteutettu myös Työntiet -hankkeen ”voimatiimillä” ja ”kehittämistiimillä”. Joissakin DPeissä on to-teutettu erityistä verkostokoulutusta yhteistyön kehittämiseksi. Yhteistyön poh-jaksi on laadittu myös laatu- tai projektikäsikirjoja ja menettelyjä sekä työnohja-ukselle että projektiohjaukselle

Tässä toimenpidekokonaisuudessa varsin monet kehittämiskumppanuudet ovatkytkeneet arvioinnin tai toimintatutkimuksen DPn toteutukseen. Tällä on selkeästitoimintaa kehittävä merkitys. Sisäinen arviointi tai tutkimus on mukana usein kump-panuustoimintona, mutta monet ovat rekrytoineet myös ulkopuolisia arvioijia. Itsear-vioinnin muodot ovat varsin kirjavia, vain joissakin DPeissä on kehitetty kattava sisäi-nen, esimerkiksi EFQM- tai Balanced Scorecard -perusteinen arviointimalli tai käyte-tään arviointilomakkeita ja säännöllisiä arviointipalavereita. Arvioinnin avuksi on voi-tu kehittää myös prosessimalli portaineen ja tavoitepuineen. Varsin paljon arviointiatoteutetaan erilaisin kyselyin ja kartoituksin. Operation Workissa on koottu sisäinenosahankkeiden edustajista koostuva arviointiryhmä. Aboavita puolestaan toteuttaavertaisarviointia ruotsalaisen yhteistyökumppaninsa kanssa.

Työsuunnitelmien toteuttaminenKuten jo aiemmin on todettu, useimpien DPeiden toteutus käynnistyi varsin hi-taasti, johon syynä ovat olleet sekä epäselvyydet ESR -toimeenpanoon liittyviensäännösten noudattamisessa ja rahoituspäätösten viipyminen, toiminnon 2 al-kuun sijoittunut kesälomakausi sekä kansainvälisen yhteistyön käynnistämiseen

LUK

U 4

.O

hjelman toim

enpidekokonaisuudet

liittyneet hankaluudet. Koulutus- ja oppilaitospainotteisten hankkeiden käynnis-tymistä vauhditti tarve liittää hankkeiden toteutus oppilaitosten syksyn 2002 ope-tussuunnitelmiin.

Edellisessä arviointiraportissa kiinnitettiin huomiota tarpeeseen täsmentää DPei-den yhteisiä tavoitteita ja toteutussuunnitelmia, oman arvioinnin toteutustapaa sa-moin kuin suunnitelmia tulosten levittämisestä. Varsin monet DPt ovat toiminnon 2käynnistyttyä tarkistaneet toteutussuunnitelmiaan. Joissakin DPeissä on koko toi-mintatapaa tai osahankkeiden toiminnan painotuksia muutettu radikaalimminkin.Syynä ovat olleet esimerkiksi muutokset toimintaympäristössä, osallistujilta saatu pa-laute tai kumppanitoimijoiden sitoutumisen puute. Joissakin DPeissä esimerkiksi on-gelmat asiakkaiden rekrytoinnissa ja arvioitujen asiakasmäärien epärealistisuus ovat ai-heuttaneet muutoksia toimintamuodoissa. DPeiden edustajat pitävät kuitenkin näitämuutoksia pääosin kehittämishankkeiden piirteisiin kuuluvina.

Erityisesti laajoissa kehittämiskumppanuuksissa, joissa osahankkeet toteutta-vat omia erillisiä tavoitteitaan, myös toteutus kulkee osin eri tahtia: jotkut osa-hankkeet eivät ole asiakastyön osalta edes käynnistyneet, kun toiset jo saavatkonkreettisia tuloksia aikaiseksi. DPeiden kokonaistulosten osalta osahankkeidenkokemusten ja tulosten nivominen yhteen saattaakin muodostua hankalaksi taijäädä toteutumatta. Jatkossa on varmaankin syytä pyrkiä rakentamaan tavoittei-den ja toimintojen kannalta ehyempiä kehittämiskumppanuuksia.

Varsin monilla DPeillä on ollut vaikeuksia henkilöasiakkaiden rekrytoimisessatai sitouttamisessa hankkeeseen. Usein kyse on erityisen vaikeasta kohderyhmästä,toimintamallin uutuuden pelosta tai henkilöiden leimautumisen pelosta. Osaksitämä liittyy DPeisiin, joilla ei ole suoraa yhteistyörakennetta työvoimatoimistonkanssa. Joissakin DPeissä yhteistyö työvoimatoimiston kanssa ei ole toiminut toi-votusti, kun taas toisissa työvoima- ja sosiaalitoimi ovat huolehtineet kiitettävästiasiakkaiden rekrytoimisesta projektiin.

Hyvin monissa DPeissä työvoimatoimistojen ohella muut viranomaiset ja muutyhteistyötahot ohjaavat asiakkaita projektin piiriin. Paikkakunnilla, joissa toteutetaaneri ohjelmien puitteissa useita erilaisia samaan kohderyhmään suuntautuvia hankkei-ta, ilmenee myöskin päällekkäisyyttä ja kilpailua asiakkaista, mikä lisää rekrytointivai-keuksia. Tilanne viestii tarpeesta kohdentaa hankkeet oikein ja lisätä hankkeiden välis-tä yhteistyötä, mutta myös koordinoinnin puutteista.

Onnistuneimmat rekrytointimenetelmät liittyvät erilaiseen etsivän tai kävelevänasiakastyön malliin, jossa henkilökohtaiset tapaamiset ja kontaktit, kotikäynnit tai toi-mintaan osallistuvien asiakkaiden kautta tapahtuva rekrytointi ovat osoittautuneet te-hokkaimmaksi. Maahanmuuttajien rekrytoinnissa toiset maahanmuuttajat, erityisestiprojekteissa toimivat, ovat tärkeä kanava. Maahanmuuttajien tavoittamisessa nimen-omaan suullinen tiedotus on todettu tehokkaaksi, koska moniin kulttuureihin liittyynimenomaan suullisen viestinnän ensisijaisuus kirjalliseen nähden.

93

94

LUK

U 4

.O

hjel

man

toim

enpi

deko

kona

isuu

det

Kansainvälinen yhteistyöKokemukset kansainvälisen yhteistyön toteutumisesta jakautuvat kahtaalle. Toi-silla DPeillä yhteistyö on käynnistynyt myönteisesti ja siitä on saatu selkeitä mo-lemminpuolisia hyötyjä oman toiminnan toteutuksessa. Näin on muun muassaTyön tiet-, Joensuun Equal- ja Youth Rise -hankkeilla. Toisilla joko yhteistyö-kumppanien tavoitteet eivät ole vastanneet omia tavoitteita tai yhteistyön käyn-nistymisessä on ollut käytännön esteitä ja hankaluuksia. Ratkaisuna on ollut jois-sakin tapauksissa keskittyä jonkin kumppanin kanssa tehtävään bilateraaliseenyhteistyöhön, jolloin toiminnasta voidaan odottaa myönteisempiä tuloksia.

Kuten aiemmin todettu, oikeiden kumppaneiden löytyminen on yhä sattumanva-raista. Näyttäisi siltä, että joidenkin DPeiden kansainväliset kumppanit voisivat hyö-dyttää monia muitakin suomalaisia DPeitä. Tältä osin saattaisi olla paikallaan järjestäätietojen vaihtamiseksi erityinen seminaari kansainvälisen yhteistyön tuottamista tu-loksista ja saaduista kokemuksista. Hyvä käytäntö on myös yhteinen matkapäiväkirjo-jen laadinta, joka on käytössä mm. Joensuun Equal -hankkeella ja luettavissa DPn ko-tisivuilla. Myös irlantilaisten kumppaneiden toimintaan kytketyt vanhempainryhmätovat tarjonneet hyviä DPeiden toteutusmalleja. Vastavuoroisesti muun muassa lu-xemburgilainen kumppani on hyötynyt suomalaisista käytännöistä esimerkiksi asia-kastietoja koskevien menettelyjen suhteen. Kansainvälisen kumppanuuden tavoittee-na on, että jokainen kumppani kerää 30 hyvää käytäntöä, jolloin jo saadaan 150 hyvääkäytäntöä kokoon (Joensuun Equal).

Useat DPt ovat hyötyneet muun muassa eurooppalaisten kumppanien palve-luohjauskäytännöistä ja ”case management” –mallista, yksilöllisessä palveluohja-uksessa työttömyyden kovan ytimen ja syrjäytymisen purkamiseksi.

4.1.4 Alustavia tuloksia

Equal ohjelmassa ei painoteta niinkään määrällisiä kuin laadullisia tulostavoittei-ta. Tavoitteena on kehittää uusia menetelmiä ja lähestymistapoja syrjäytymisenehkäisemiseksi ja työllistymisen parantamiseksi. Kun suurin osa hankkeista käyn-nistyi vasta vuoden 2002 loppupuolella, voidaan tuloksia tarkastella vastaa suun-taa-antavasti. Toimijat korostavat myös hankkeiden kehittämisluonnetta: mallejakehitellään ja itse testaaminen tai uuden toimintamallin sisäänajo on vasta alka-massa. Toukokuuhun 2003 mennessä keskeisimpiä tuloksia on DPeiden toteut-tajien mukaan saatu erityisesti kumppanuusyhteistyön ja muiden yhteistyöver-kostojen tosiasiallisena käynnistymisenä. Oppilaitos- ja koulutuspainotteisethankkeet, kuten Aboavita, joka käynnistyi osin jo toiminnon 1 aikana, ovat saa-neet jo konkreettisia tuloksia myös mallien kehittämisen osalta.

LUK

U 4

.O

hjelman toim

enpidekokonaisuudet

Kohdentumista haastaviin asiakasryhmiinToimenpidekokonaisuuden tavoitteena on erityisesti työllistyminen avoimilletyömarkkinoille. Kyselyn mukaan runsas viidennes toimenpidekokonaisuudenDPiden toteuttajista arvioi projektinsa vaikuttavan kohderyhmän työllistymiseenavoimille työmarkkinoille tai työllistymiseen tuettuun työhön. Ensisijaisesti työl-listämisprojekteiksi itseään luonnehtivat DPt tai niiden osahankkeet uskovat vai-kuttavansa työllistymiseen avoimille työmarkkinoille (73 % vastaajista) ja työllis-tymiseen tuettuun työhön (48 %). Osahankkeiden projektivastaavat arvioivattyöllistymisvaikutuksia positiivisemmin kuin DPiden projektipäälliköt.

Haastavat asiakasryhmät ja rekrytointiongelmat huomioiden pelkkä asiakkaidenrunsaslukuinen mukaan tulo saattaa olla tulos sinänsä, joka osoittaa, että toiminnalleon tarvetta. Monissa projekteissa on saatu myönteisiä asiakastuloksia myös työllisty-misen tai muun pitkäkestoisen ratkaisun, kuten koulutukseen sijoittumisen tai eläk-keelle siirtymisen suhteen. Työllistyminen on edellyttänyt aktiivista yhteyden luomis-ta alueen työnantajiin, kuten Rehti meininki tai Aboavita -kehittämiskumppanuuk-sissa tai yhteisiä aiesopimuksia ja työttömien ammatillisen osaamisen räätälöintiä yri-tysten tarpeista lähtien, kuten Työn tiet -hankkeessa. Muun muassa Operation Wor-kiin kuuluva Kinnulan Kyläluuta -hanke on onnistunut varsin hyvin työllistämäänpitkään työmarkkinoilta poissa olleita naisia. Tavoitteena ollut yrittäjyyden lisäänty-minen ei toistaiseksi ole tuonut tulosta. Pysyvien työllistymisvaikutusten osalta kui-tenkin tarvitaan pidempää tarkastelujaksoa.

Monien DPeiden asiakasryhmien pitkittyneen työttömyyden ja syrjäytymisu-han taakse kätkeytyy muita työllistymistä estäviä ongelmia, jotka on ratkaistavaasiakkaan arjessa, jotta varsinaisia työllistymisen edellytyksiä päästään rakenta-maan. Suuri enemmistö DPeiden toteuttajista uskoo erityisesti kohderyhmienelämänhallinnan ja yhteiskunnallisen osallisuuden parantumiseen sekä palvelujenparantumiseen. Viimeksi mainitun suhteen DP -projektipäälliköt ovat selkeästioptimistisempia kuin osahankkeiden vetäjät. DPeiden toteuttajien mukaan kes-keisimpiä kohderyhmään kohdistuvia vaikutuksia ovat elämänhallinnan ja itse-näisen selviytymisen paraneminen sekä aktivoituminen työnhaussa ja työmarkki-navalmiuksien parantuminen. Syrjäytymisen ehkäisemiseksi hankkeissa on synty-nyt monia yhteisöllisiä toimintamuotoja, kuten sosiaalinen kuntosali tai talkoo-rinki ja kokeiltu uudenlaisia menetelmiä, kuten ryhmätoiminta ja narratiiviset taidraama -menetelmät.

Myös opiskelumahdollisuuksien parantumisen, ammatillisen osaamiseen pa-rantumisen ja ammatillisten mahdollisuuksien laajenemisen arvioidaan olevankohderyhmiin kohdistuvia vaikutuksia. Näiltä osin lupaavia tuloksia on saatu se-kä ohjausmallien että koulutukseen sijoittumisen suhteen. Hankkeissa on toteu-tettu myös ammattitaidon päivitykseen tarkoitettuja lyhytkoulutuksia, kutenelintarvikealan työssä tarvittavan hygienia-passin tai metallialan töissä tarvittavan

95

96

LUK

U 4

.O

hjel

man

toim

enpi

deko

kona

isuu

det

tulityökirja, joiden arvioidaan vaikuttaneen sekä useiden henkilöiden työpaikko-jen pysyvyyteen että työllistymisen edellytyksiin. Operation Work kehittää Tieto-seteli -mallia yksilöllisen koulutuksen toteuttamiseksi.

Lupaavia yksilöllisiä palveluohjausmalleja ja moniammatillista yhteistyötäEqual -ohjelman keskeinen tavoite on järjestelmien kehittäminen edistämällä uu-sia yhteistyö- ja palvelurakenteita. Tässä suhteessa DPeiden kohdentuminennäyttää suuntautuvan oikeaan suuntaan. Toimenpidekokonaisuuden DPt arvioi-vat hankkeidensa vaikuttavan erityisesti uusien toimintamenetelmien ja toiminta-tapojen sekä moniammatillisten toimintatapojen omaksumiseen samoin kuinpalvelujärjestelmien toimintakykyyn.

Työllistämisprojekteiksi itseään luonnehtivat DPt uskovat erityisesti vaikutta-vansa työllistymisen tukimuotojen ja palvelujärjestelmän toimintakyvyn kehitty-miseen. Koulutusprojekteiksi itseään luonnehtivat tähtäävät erityisesti koulutus-järjestelmän kehittämiseen. Syrjäytymisen ehkäisyprojektit liittyvät voimakkaim-min palvelujärjestelmän toimintakyvyn kehittämiseen. Verkostoitumisprojek-teiksi itseään luonnehtivat uskovat vaikutusten kohdistuvan erityisesti uusien yh-teistyörakenteiden omaksumiseen ja tulosten hyödyntämiseen toimiala ja -alueenkehittämisstrategioissa. DPeiden projektipäälliköt näkevät vaikutukset palvelu-järjestelmiin ja yhteistyörakenteisiin kaiken kaikkiaan huomattavasti positiivi-semmin kuin osahankkeiden edustajat.

Useissa DPeissä kehiteltävät palveluohjausmallit ovat selkeästi edesauttaneetmyönteisiä asiakastuloksia sekä asiakkaiden saamaa palvelua. Käyttöön on otettumyös erilaisia sopimusmalleja, joilla muutoin vapaaehtoisuuteen ja henkilökoh-taiseen motivaatioon perustuvassa toiminnassa pyritään asiakkaiden sitoutumi-seen ja henkilökohtaiseen vastuunottoon osana voimavaraistumista ja sovitaan eritoimijoiden tehtävistä ja vastuista kouluttautumis- tai työllistymispolun varrella.

Syrjäytymisuhanalaisiin nuoriin kohdentuvassa Otte -hankkeessa testataanopintoruori- ja siirtymäruori -malleja. Ruorien avulla kartoitetaan opiskelijan tu-en tarvetta ja sovitaan tarvittavista tukitoimista ja niiden vastuuhenkilöistä. Opet-taja ja oppilas täyttävät kumpikin ruorissa määritellyt kehittämisalueet, jonkapohjalle laaditaan oppimissopimus. Opetusta toteutetaan pajatoiminnan avullapajaohjaajan ja opettajan parityönä normaalin koulunkäynnin yhteydessä. Opet-tajat ovat itse osallistuneet ”Erilainen opettaja” -koulutusjaksoon, josta on saatuinnostunutta palautetta.

Kehittämiskumppanuuksissa testataan useita työllistymisen henkilökohtaisiatukihenkilö- sekä palveluohjausmalleja. Näillä tukihenkilöillä on eri nimikkeitä,kuten työvalmentaja, toisissa työvalmentajapari, ammatillinen ohjaaja, koulutus-ohjaaja, ohjaava opettaja tai osaamisasiamies. Lisäksi muutamassa hankkeessa onerityinen työnetsijä, työnhaunohjaaja tai työnetsijäpalvelu. Osin tehtäväkuvauk-set poikkeavat toisistaan, osin ne ovat yhteneväisiä. Kahdessa hankkeessa, Majak-

LUK

U 4

.O

hjelman toim

enpidekokonaisuudet

ka-Beacon ja Rehti meininki, tavoitteena on tukea työllistynyttä ja työyhteisöämyös työllistymisen jälkeen. Rehti meininki -DPssä kehitetään ammatillisen val-mentautumisen mallia, jossa yksilöohjauksesta vastaavat ohjaava kouluttaja ja am-matillinen valmentaja.

Ohjausmalleja toteutetaan sekä koulutukseen että työhön sijoittumisessa. Lu-paava malli on muun muassa Aboavitan Eteispalvelut, jossa ammatillisen oppilai-tosten yhteydessä toimivat ohjaavat opettajat keskitetysti tukevat maahanmuutta-jien koulutus- ja työurasuunnitelmien toteuttamista. Eteispalvelujen ohjaukseenon rekisteröitynyt lähes 600 maahanmuuttajaa Turun alueella. Lupaavia mallejaovat myös Equal Responsen Avoin oppimisympäristö, Duuni, ja Työn tiet -hank-keen Tietoluukku.

Eri ohjausmallit perustuvat pyrkimykseen tukea koko työllistymispolkua yh-teistyöverkoston avulla. Syntyneiden verkostojen nähdään nimenomaan lisän-neen kykyä ja mahdollisuuksia nopeaan reagointiin. Tästä esimerkkinä voidaanmainita Joensuun Equal -hankkeessa esiin noussut asiakkaiden asunnottomuus,joka johti asian esille tuloon kaupungin hallinnossa ja toimenpiteisiin tuetun asu-misen edistämiseksi. Aboavitan aikaansaama oppilaitosverkosto on vastaavastikyennyt organisoimaan tehokkaasti lyhytkoulutuksia työllistymisen tueksi.

Moniammatillinen yhteistyö ja ylisektorinen toiminta korostuu erityisesti syr-jäytymisen ehkäisyyn ja palveluohjausmallien kehittämiseen kohdentuvissa kehit-tämiskumppanuuksissa ja projekteissa. Moniammatillista ja eri asiantuntemustayhdistävää yhteistyötä on kyetty edistämään useassa hankkeessa. Joissakin tapauk-sissa hyviä yhteistyökokemuksia on saatu viranomaisten jalkauttamisesta kentälle.Sosiaalitoimi on siirtynyt projekteihin tai työvoimatoimen ja sosiaalitoimen edus-tajat ovat osallistuneet esimerkiksi asiakastapaamisiin vankiloissa.

DPt ovat joutuneet pohtimaan, miten ratkaista kysynnän ongelma ja aito yh-teinen kehittämistyö yritysten työnantajien kanssa? Tällä alueella toimenpideko-konaisuuden kumppanuusprojekteissa on selkeästi edelleen kehitettävää. Useim-missa tapauksissa henkilökohtaiset kontaktit ja yrityskäynnit ovat tuottaneetmyönteisen tuloksen. Monet korostavatkin yrityksiä hankkeen asiakkaina. Lisäksion luotu työnantajapankkeja ja yritysrenkaita, jotka on kytketty toimintaan mu-kaan. Yhteistyötä on kyetty markkinoimaan myös yrityksen saamalla hyödyllä ku-ten Rehti meininki -hankkeessa, jossa projekti tarjoaa sekä koulutuksellista tukeaettä myönteistä mainetta sertifikaatin muodossa yrityksen inhimillisen ulottuvuu-den huomioivasta toimintatavasta. Pohjustusta kysyntään pitkällä tähtäykselläpyritään luomaan Equal Response -hankkeen yrityksille tarjoamalla monimuotoi-suuden johtamisen kehittämisohjelmalla, johon tällä hetkellä on lähtenyt mukaanneljä Pohjanmaan alueen yritystä.

97

98

LUK

U 4

.O

hjel

man

toim

enpi

deko

kona

isuu

det

Kytkeytyminen alueelliseen kehittämiseen ja toimintajärjestelmiinToimenpidekokonaisuuden DPt arvioivat hankkeiden vaikutuksia työmarkki-noiden kehittymiseen jonkin verran muita vaikutustasoja varovaisemmin. Enitenvaikutuksia arvioidaan olevan syrjäytymisen ehkäisyn, palvelujärjestelmien kehit-tymisen ja monitoimijaisen yhteistyön alueilla. Työllistämisprojekteiksi itseäänluonnehtivat DPt arvioivat hankkeiden vaikuttavan erityisesti paikalliseen aloit-teellisuuteen, 3. sektorin vaikutusmahdollisuuksien lisääntymiseen, palvelujärjes-telmien ja monitoimijaisen yhteistyön kehittymiseen. Samoin työllisyyden ja työ-paikkojen lisääntyminen sekä syrjäytymisen torjunta ovat alueita, joilla arvioidaansyntyvän vaikutuksia. Syrjäytymisen ehkäisyprojektiksi itseään luonnehtivat DPtpainottavat vaikutuksia monitoimijaisen yhteistyön kehittymisessä. Verkostoitu-misprojekteiksi itseään luonnehtivat DPt uskovat erityisesti vaikutuksiin palvelu-järjestelmien ja monitoimijaisen yhteistyön sekä paikallisen aloitteellisuuden ke-hittymisessä. Toimenpidekokonaisuuden DPt arvioivat vaikutusten näkyvän eri-tyisesti syrjäytymisen torjumisessa, osaamistason nousussa sekä monimuotoisuu-den edistämisessä. Sen sijaan työllisyyden tai työpaikkojen lisääntymiseen hank-keiden ei arvioida vaikuttavan kovinkaan vahvasti. Sen sijaan jonkin verranharvemmin DPeiden toteuttajat uskovat tulosten hyödyntämiseen toimialan taialueen kehittämisstrategioissa.

DPeiden toteuttajat arvioivat hankkeiden vaikuttavan merkittävästi paikalli-seen yhteistyöhön sekä uusien yhteistyörakenteiden omaksumiseen. Verkostotvoivat olla joko sektorikohtaisia tai ylisektorisia. Aboavita on lupaava esimerkkipaikallisten, aiemmin keskenään kilpailleiden oppilaitosten yhteistyöverkostosta.Hanke on samalla kyennyt luomaan toimivat yhteydet myös työvoimaviranomai-siin, paikalliseen maahanmuuttajien kotouttamisohjelman kehittämiseen sekäyrityksiin. Joillakin DPeillä, muun muassa Työn tiet ja Joensuun Equal, onkinselkeää näyttöä aidosta kytkeytymisestä paikallisiin kehittämissuunnitelmiin.Olennainen kysymys on onnistutaanko tässä juurruttamisessa.

Etenkin paikallisten ja alueellisen työmarkkinoiden ja työllisyyden parantami-seen suuntautuneet kehittämiskumppanuudet kohdistavat odotuksia hankkeissakertyneiden kokemusten hyödyntämiseksi työvoiman palvelukeskusten kehittä-misessä. Monet hankkeet ovat esimerkiksi syrjäytymisuhanalaisten asiakkaidensakanssa todellisuuden kosketuspinnalla ja omaavat tietoa, jota esimerkiksi sosiaali-toimella ei ole. Kehittämiskumppanuuksien huolena näyttää olevan, miten kaikkikertynyt tieto saadaan siirtymään eteenpäin.

LUK

U 4

.O

hjelman toim

enpidekokonaisuudet

4.1.5 Yhteenveto

Toimenpidekokonaisuuden DPt kohdentuvat pääosin haasteellisiin asiakasryh-miin. DPeiden tavoitteissa etusijalle on asetettu työmarkkinoiden kannalta hei-koimmassa asemassa olevia kohderyhmiä, ja siten ne vastaavat sekä Equal -ohjel-man tavoitteita että kansallisen työllisyyden toimintasuunnitelman ja sosiaalistasyrjäytymistä ehkäisevän toimenpidesuunnitelman linjauksia.

Kehittämiskumppanuuksissa kehitetään useita temaattisesti samankaltaisia lä-hestymistapoja, olipa kyse avoimista oppimisympäristöistä, tuetun työllistämisenmalleista, erilaisista henkilökohtaisista ohjauskäytännöistä, moniammatillisestayhteistyöstä tai maahanmuuttajien suomen kielen opetuksesta. Projektikohtaisiahyviä käytäntöjä on tunnistettu ja näiden dokumentointi DP -tasolla on erittäintärkeää, johon tulisi kiinnittää huomiota. Equal -ohjelman kokonaisuuden kan-nalta ne ovat kuitenkin vielä ikään kuin idullaan, lupaavina lähestymistapoina.Tämän vuoksi arvioinnissa on pyritty painottamaan keskinäisen verkostoitumi-sen ja oppimisen sekä temaattisen yhteistyön merkitystä.

Toimenpidekokonaisuuden kehittämiskumppanuuksissa on idullaan lupaavialähestymistapoja ja toimintamalleja. Niiden jalostamiseen ja tuotteistamiseen tu-lisi tässä vaiheessa kiinnittää erityistä huomiota samoin kuin tulosten levittämi-seen ja vaikuttavuuden lisäämiseen. Lupaavia yksittäisiä näyttöjä kytkeytymisestäpaikalliseen ja alueelliseen kehittämiseen on jo nähtävissä. Haasteena ovat sekäverkostojen vakiinnuttaminen että toimintamallien pysyvä juurruttaminen. Huo-miota tulisi edelleen kiinnittää työelämäyhteyksien kehittämiseen ja yritystenmukaantulon varmistamiseen. Näihin liittyvien keinojen kehittämiseen paneu-dutaan myös temaattisessa yhteistyössä.

Kehittämiskumppanuudet edustavat toteutustavaltaan laajaa kirjoa. Laajojen sa-teenvarjohankkeiden osalta haasteena on, miten koota osahankkeet yhteisen tavoit-teen taakse ja hyödyntää osahankkeissa kehitettäviä tuloksia. Uhkana on, että ne ha-joavat monitavoitteisuuteen, jolloin vaikuttavuuden edellytykset heikkenevät. Laajoil-la alueellisilla hankkeilla on puolensa, kun ne kytkeytyvät alueen kehittämisstrategioi-hin. Näyttäisi kuitenkin siltä, että rajatummilla, olennaiset toimijatahot kokoavillakumppanuuksilla ja ”täsmähankkeilla” saavutetaan yhtä lailla tuloksia.

Toimenpidekokonaisuudessa toteutetaan kehittämiskumppanuushankkeita,jotka liittyvät joko maahanmuuttajien osalta toimenpidekokonaisuuteen 5.1.2.tai kolmannen sektorin osalta toimenpidekokonaisuuteen 5.2.1., joten teemojenja DPeiden keskinäisen vuoropuhelun ja oppimisen edellytyksiin olisi hyvä kiin-nittää muun muassa temaattisen yhteistyön toteutuksessa huomiota.

Osassa toimenpidekokonaisuudessa toteutettavia DPeitä, kuten Kuriirissa,Operation Workissa, Equal Responsessa ja Joensuun Equalissa on vahva painotus3. sektorin huomioivien yhteistyömallien kehittämiseen, joten toimenpidekoko-naisuudella on yhtymäkohtia myös toimenpidekokonaisuuteen 5.2.1.

99

100

LUK

U 4

.O

hjel

man

toim

enpi

deko

kona

isuu

det

4.2 Toimenpidekokonaisuus 5.1.2. “Rasismin ehkäisy”

Rasismin ja muukalaisvihan torjunta työmarkkinoilla

4.2.1 Lähtökohdat

Equal -ohjelman mukaan toimenpidekokonaisuuden tavoitteena on edistää etnis-tä tasa-arvoa ja yhtäläisiä mahdollisuuksia sekä helpottaa etnisten vähemmistöjentyöhön pääsyä myönteisten, monimuotoisuutta ja -kulttuurisuutta arvostavien jaetnisten vähemmistöjen osaamista tukevien käytäntöjen avulla. Tavoitteena onmaahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen työllistymisen edellytysten ja työl-lisyyden parantaminen erityisesti yhteistyössä työelämän osapuolten ja yritysmaa-ilman kanssa. Toimenpidekokonaisuudessa korostetaan erityisesti etnisten vä-hemmistöjen osallisuuden merkitystä. Esille nostetaan niin ikään etnisiin vähem-mistöihin kuuluvat naiset ja ikääntyneet, jotka usein ovat työvoimaan kuuluvienulkopuolella ja jäävät näin myös kotouttamislain ulkopuolelle.

Vaikka pääpaino on käytännössä toimivien, työelämän eri osapuolten yhteis-työllä toteutettavien, työllistymismallien kehittämisessä, on toimenpidekokonai-suudessa tarkoitus vaikuttaa asenteisiin myös tekemällä tutkimusta ja tarjoamallatiedotusta ja koulutusta. Ohjelman täydennysosassa on täsmennetty tavoitteita jaensisijaisia kohderyhmiä.

Työmarkkinoiden etniseen syrjintään ja eriarvoisuuteen liittyvät kysymyksetovat Suomessa varsin uusi ilmiö. Ensimmäisen polven maahanmuuttajia, jotkaovat tulleet maahan pääosin muista kuin työvoimapoliittisista syistä, on ollut run-saammin työmarkkinoilla hiukan yli kymmenen vuotta. Toinen maahanmuutta-jasukupolvi on vasta tulossa työmarkkinoille. Kertyneiden kokemusten perusteel-la näyttää siltä, että maahanmuuttajuus on leimaava ominaisuus myös heidänosaltaan sekä oppilaitosmaailmassa että työelämään pääsyssä. Monimuotoistentyömarkkinoiden kehittämisen suhteen haasteena ovat toisaalta vasta vähäiset ko-kemukset etnisesti monimuotoisista työyhteisöistä ja maahanmuuttajien rekrytoi-tumisesta; toisaalta mahdollisuus reagoida varhaisessa vaiheessa uhkaavaan työ-markkinoiden etniseen eriarvoistumiseen.

Työelämään integroitumisen esteet ovat keskeinen maahanmuuttajia ja etnisiävähemmistöjä koskeva ongelma, vaikka maahanmuuttajien keskimääräinen työt-tömyys onkin viime vuosina laskenut selkeästi. Yksi maahanmuuttajien korkeaantyöttömyysasteeseen vaikuttava tekijä on työsyrjintä, joka ilmenee erityisesti rek-rytoinnin yhteydessä. Tämä koskee sekä korkeasti että vähemmän koulutettujamaahanmuuttajia. Maahanmuuttajia ja etnisiä vähemmistöjä työmarkkinoillakoskevissa tutkimuksissa on painotettu tärkeyttä panostaa keinoihin, joilla maa-hanmuuttajien työelämävalmiuksia parannetaan. Kysymys on kielitaidosta ja -koulutuksesta, yhteiskunnan ja työelämän toimintatapojen ja -kulttuurin tunte-muksesta, ammatillisesta osaamisesta ja ammattitaidon päivityksestä sekä riittä-

LUK

U 4

.O

hjelman toim

enpidekokonaisuudet

vän pitkistä ja intensiivisistä tuetuista työllistymisen keinoista. Projekteissa toimi-vien maahanmuuttajien näkemyksen mukaan monille keskeinen ongelma on, mi-ten päästä osoittamaan työnantajalle osaamisensa.

Tämän toimenpidekokonaisuuden erityisiä arviointikysymyksiä ovat mm.missä määrin ja millä tavoin projektit kohdistuvat tunnistettuihin työllistymisenesteenä oleviin tekijöihin ja toteutetaanko toimenpidekokonaisuudessa toimia,joilla tuetaan erityisesti heikoimmassa asemassa olevien etnisten vähemmistöjenselviytymistä ja työllistymistä.


Toimenpidekokonaisuudessa toteutettavat DPt kohdistuvat monikulttuuristen ja-muotoisten työyhteisöjen kehittämiseen (Etmo, Moro), maahanmuuttajien työl-listymisen parantamiseen rekrytointimalleja kehittämällä (Kaakkois-SuomenMajakka, Moro), maahanmuuttajien yhteiskunnallisen osallisuuden ja työllisty-misedellytysten parantamiseen (Appelsiinipuu) sekä maahanmuuttajien opetuk-sen kehittämiseen (Kulttuurilaboratorio).

Toimenpidekokonaisuuteen kuuluvat DPt luonnehtivat kehittämiskumppa-nuuksille suunnatun kyselyn mukaan hankkeitaan erityisesti kehittämis- ja ver-kostoitumisprojekteiksi, joihin liittyviä muita luonnehdintoja ovat koulutus sekäsyrjäytymisen ja syrjinnän ehkäisy. Toimintamuodot suuntautuvat toisaalta ver-kostojen ja työyhteisöjen kehittämiseen ja toisaalta koulutukseen ja opetusmene-telmiin. Vahvalla sijalla on myös tiedotus ja vaikuttaminen asenteisiin.

Toimenpidekokonaisuudessa korostuu kokeilevuus ja uusien toimintatapojenkehittäminen. Kaikkien DPeiden tavoitteisiin ja toimintamuotoihin sisältyy sekäinnovatiivisia elementtejä että muualla aikaisemmin kehitettyjen menetelmienkokeilua ja kehittämistä uudessa yhteydessä. Kumppanuuksissa kehitetään osinuudentyyppisiä malleja monikulttuurisuuden ja suvaitsevaisuuden lisäämiseksi,kuten kulttuurinvälittäjiä, maahanmuuttajaoppaita ja muuta vertaistukea, kult-tuurisensitiivisen opetuksen malleja sekä heterogeenisten maahanmuuttajaryhmi-en työllistämisen malleja. Tutkimus on kytketty mukaan kaikkiin kehittämis-kumppanuuksiin.

101

102

LUK

U 4

.O

hjel

man

toim

enpi

deko

kona

isuu

det

Seuraavaan taulukkoon on tiivistetty DPeiden keskeiset piirteet:

Kuten jo arvioinnin ensimmäisessä raportissa todettiin, DPeiden strategiat pe-rustuvat todettuun kehittämistarpeeseen ja tilanneanalyysiin. Erityisesti Kaak-kois-Suomen Majakka, Moro ja Appelsiinipuu liittyvät alueellisiin kehittämistar-peisiin. Kehittämiskumppanuuksien strategiat perustuvat pääosin aikaisemmistaprojekteista saatuun kokemukseen; Etmossa ja Kulttuurilaboratoriossa uusi lähes-tymistapa ja kokeilu ovat keskeisellä sijalla.

Tutkimusten ja selvitysten mukaan maahanmuuttajatyössä viranomaistenasenteiden ja työtapojen kehittämisen lisäksi kehittämistarpeita on erityisesti mo-nimuotoisten työyhteisöjen ja niiden johtamisen, rekrytointimenetelmien ja kou-

Taulukko 15. DPeiden keskeiset piirteet

DP Kumppanuusmalli Tavoite Kohdentuminen Toimet Innovatiivisuus

Appelsiini-puu

Hallinnoivan organi-saation (yhdistys) koordinoima yhte-näinen kumppa-nuus, paikallinen yhteistyöverkosto

Maahanmuuttajien valtaistaminen; työl-listymisen edellytys-ten parantaminen, vertaistukijärjestel-mä

Maahanmuuttaja-naiset

Maahanmuuttaja-opas -mallin kehittä-minen

Uusi malli paikalli-sesti ja laajemmin-kin;kohderyhmälle suun-nattu vähän toimia

Kulttuuri-laborato-rio

Hallinnoivan organi-saation (kaupunki, opetusvirasto) koor-dinoima kahden toi-mijan kumppanuus

Kulttuurisensitiivi-sen opetusmallin ke-hittäminen

Ammatillinen ope-tushenkilöstö, maa-hanmuuttajaopiske-lijat (osin naispainotteinen ala)

Opetusmallin tes-taaminen ja mene-telmien kehittäminen, tutki-mus

Muutoslaboratorio menetelmän kokeilu ja soveltaminen uu-della alueella

Etmo

Hallinnoivan organi-saation (järjestö/koulutusorgani-saatio) koordinoima kumppanuus, moni-en toimijoiden yh-teistyöverkosto, alu-eelliset koordinaat-torit

Monikulttuuristen työyhteisöjen kehit-täminen

Työyhteisöt, työ-markkinajärjestöt, maahanmuuttajat

Tutkimus, työkult-tuurin välittäjäryhmi-en kehittäminen työyhteisöihinTyökulttuuri-tupa-mallin kehittäminen

Uusi lähestymistapa ja uusi toimintamalli

Kaakkois-Suomen Majakka

Hallinnoivan organi-saation (tutkimus-yk-sikkö) koordinoima neljästä osahank-keesta koostuva, monia toimijoita, usealla alueella toi-miva kumppanuus

Maahanmuuttotyön ja maahanmuuttaji-en rekrytoinnin ke-hittäminen pienillä paikkakunnilla

Maahanmuuttajat; erityisesti naiset, vi-ranomaiset

Työllistymisen edel-lytysten ja työllistä-mismallien kehittäminen

Menetelmien kehit-täminen uudessa kontekstissa: hetero-geeniset ryhmät, pienet paikkakunnat

Moro

Hallinnoivan organi-saation (koulutus-alan järjestö) koordi-noima kolmesta osahankkeesta koostuva, usealla alueella toimiva ja monista toimijoista koostuva kumppa-nuus

Monikulttuuristen työyhteisöjen ja rek-rytointikäytäntöjen kehittäminen

Työyhteisöt ja nii-den avainhenkilöt, viranomaiset, maa-hanmuuttajat

Maahanmuuttajatu-tor -mallin kehittämi-nenRekrytointimallien kehittäminenKoulutus ja työhar-joittelu

Osin uusien mallien ja menetelmien ke-hittäminen ja kokei-lu; kokeilu uudella alueella

LUK

U 4

.O

hjelman toim

enpidekokonaisuudet

lutuksen osalta. Toimenpidekokonaisuudessa toteutettavat DPt kohdentuvat näi-tä kehittämistarpeita ajatellen jokseenkin tarkoituksenmukaisesti sekä tavoittei-den että suunniteltujen toimien osalta.

Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja muut horisontaaliset periaatteetEqual -ohjelma painottaa etnisiin ryhmiin ja maahanmuuttajiin kuuluvien nais-ten aseman parantamiseen tähtääviä toimia. Tässä suhteessa kehittämistarpeita onnostettu esiin myös muissa yhteyksissä. Kokonaisuudessaan toimenpidekokonai-suus onkin varsin tasa-arvopainotteinen, johon vaikuttaa Appelsiinipuu selkeänänaiserityisenä tasa-arvohankkeena sekä myös naisiin kohdistuvat toimet Kaak-kois-Suomen Majakka DP:ssä. Samoin Kulttuurilaboratorio-hankkeessa kohde-ryhmä on naisvaltainen, joskaan työsuunnitelmassa ei ole erityisiä sukupuolispesi-fejä painotuksia. Käytännössä molemmat hankkeet ovat joutuneet huomioimaansukupuoli- ja tasa-arvonäkökohtia käytännön toteutuksessa, mikä osaltaan perus-telee tasa-arvo-arvioinnin merkitystä jo hankkeita suunniteltaessa. Sen sijaan mo-nikulttuuristen työyhteisöjen kehittämiseen tähtäävissä hankkeissa sukupuoli- jatasa-arvonäkökohtien huomiointi on jäänyt varsin vähäiseksi, vaikka mukana onmuun muassa perinteisiä nais- ja miesvaltaisia aloja.

Paikallisen kehityksen tukeminen ja siihen liittyen ennakointi on huomioitulähtökohtana useimmissa DPeissä. Toteuttajat arvioivat hankkeiden vaikuttavanmyös keskeisesti näille alueille. Kestävä kehitys ei korostu sinänsä, koko toimenpi-dekokonaisuuden voi kuvata edustavan teemaltaan edellytyksiä luovaksi kestäväl-le kehitykselle.

Tietoyhteiskuntapainotus kehittämiskumppanuuksissa ilmenee lähinnä tieto-verkkojen hyödyntämisenä. Koulutuspainotteisissa projekteissa pyritään vahvis-tamaan kohderyhmän tietotekniikan hallintaan liittyvää osaamista, millä onoleellista merkitystä ehkäistäessä tietoyhteiskunnasta syrjäytymistä ja osallistujientyöelämävalmiuksia.

Edustavuus ja osallisuusKehittämiskumppanuuksissa painottuu selkeimmin koulutus- ja tutkimusinsti-tuutioiden osuus. Myös työvoimaviranomaiset ovat mukana aidosti työmarkki-noihin kohdentuvissa DPeissä, samoin kunnat/kaupungit ovat varsin keskeisessäasemassa DPeiden toteutuksessa. Työyhteisöihin kohdentuvissa DPeissä myöstyömarkkinajärjestöt, erityisesti työntekijäjärjestöt, ovat keskeisesti mukana. Yri-tysten ja työnantajajärjestöjen osallisuus toteutuu lähinnä työyhteisöihin kohden-tuvissa Etmossa ja Morossa, joissa on useita yrityksiä kumppanitoimijoina.

Kyselyn mukaan suunnitteluvaiheessa ovat korostuneet sekä välittömien koh-deryhmien, kansalaisjärjestöjen että koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden osal-listuminen kiinteästi suunnitteluun. Myös kunnat ja opetusviranomaiset ovat ol-leet jossain määrin osallisia DPn suunnitteluvaiheessa. Tulosten hyödyntämisessä

103

104

LUK

U 4

.O

hjel

man

toim

enpi

deko

kona

isuu

det

ja levittämisessä. DPt eivät nimeä työvoima- ja sosiaali- ja terveysviranomaisia lu-kuun ottamatta kiinteitä yhteistyötahoja. Eri tahojen odotetaan osallistuvan tu-losten levittämiseen jossain määrin, joskin tässä suhteessa koulutusorganisaatioil-la, kunnilla ja itse välittömien kohderyhmien edustajilla samoin kuin yrityksillä jatyömarkkinajärjestöillä on keskeinen merkitys useimmissa DPeissä.

Erityisesti maahanmuuttajien työllistymisedellytyksien parantamiseen ja ope-tuksen kehittämiseen kohdentuvissa DPeissä (Appelsiinipuu, Kaakkois-SuomenMajakka ja Kulttuurilaboratorio) kohderyhmä on ollut aidosti mukana jo projek-tin suunnitteluvaiheessa. Erityisesti Appelsiinipuu -kumppanuus on rakentunutvaltaistamiselle. Maahanmuuttajataustaisia henkilöitä on rekrytoitu myös kaikki-en kehittämiskumppanuuksien projektihenkilöstöön. Samoin hankkeet ovat luo-neet yhteydet eri maahanmuuttajajärjestöihin. Pääpaino DPeiden henkilöryh-miin kohdentumisessa on maahanmuuttajat ei niinkään etniset vähemmistöt. Si-ten monikulttuurisuus tai monimuotoisuus painottuu enemmän kuin selkeä etni-sen syrjinnän tai rasismin ehkäisy.


KumppanuusrakenteetToimenpidekokonaisuudessa toteutettavat viisi kehittämiskumppanuutta edusta-vat erityyppisiä toimijarakenteita ja kumppanuusmalleja. Kolme kehittämis-kumppanuuksista, Appelsiinipuu, Etmo ja Kulttuurilaboratorio ovat kumppa-nuustoimijoista koostuvia, hallinnoivan organisaation koordinoimia yhtenäisiäkumppanuuksia. Kaakkois-Suomen Majakka ja Moro! ovat selkeästi erillisistäosa-hankkeista koostuvia, alueellisia kumppanuuksia, joista viimeksi mainittutoimii valtakunnallisesti. Viimeksi mainitun osahankkeet ovat myös paikallisiakumppanuus -projekteja. Monikulttuuristen työyhteisöjen kehittämiseen tähtää-vä Etmo edustaa tavallaan välimuotoa. Se toimii usealla paikkakunnalla ja 16 työ-yhteisössä, joten sen käytännön toteutuksessa keskeisessä roolissa ovat neljä alu-eellista projektikoordinaattoria.

Kaikkien DPeiden toiminta käynnistyi syksyn 2002 aikana, mutta kehittämis-kumppanuudet ovat varsin eri vaiheissa toteutumisen ja muotoutumisen osalta.Kun Kulttuurilaboratorio käynnistyi oppilaitospainotteisena jo toiminto 1 aikanaja päättyy jo vuoden 2003 lopulla, ovat laajemmat DPt, etenkin osahankkeistakoostuvat, päässeet käyntiin hitaammin. Joissakin DPeissä toteuttamiseen on vai-kuttanut myös projektihenkilöstön vaihtuvuus.

Varsinaiset käynnistymisvaikeudet DPeissä ovat liittyneet useisiin tekijöihin:useimmissa DPeissä työsuunnitelmat edellyttivät vielä täsmentämistä toiminto 2alkaessa, aiemmin ESR-toimintaan osallistumattomat ovat tarvinneet tukea ja oh-jausta erityisesti rahoitusjärjestelyjen ja seurannan osalta, yhteisten tavoitteiden jatyösuunnitelmien selkiytymättömyys on hidastanut yhteistyön kehittymistä, hal-

LUK

U 4

.O

hjelman toim

enpidekokonaisuudet

linnoivan organisaation ja kumppanuustoimijoiden roolien täsmentäminen onvienyt oman aikansa tai pelkästään eri kumppaneiden toimintakulttuurien yh-teensovittaminen on vaatinut aikaa ja yhteistä kehittämistä.

Missään DPssä ei itsearviointia integroitu alusta pitäen työsuunnitelman to-teutukseen. Useimmissa DPeissä itsearvioinnin menetelmien osalta suunnitteluon vielä keskeneräistä ja DPn yhteistä kehittämistyötä ja toimintamuotoja onkäynnistetty vasta muun toiminnan päästyä vauhtiin.

Työsuunnitelmien toteuttaminen

Työyhteisöihin kohdistuvat DPtEtmon toteutuksen lähtökohtana ovat työmarkkinajärjestöjen toimitsijoille jaasiamiehille sekä työyhteisöille tehty haastatteluja kyselytutkimus maahanmuut-tajien työsuhteisiin liittyvistä kysymyksistä. Tulosten valmistuttua käynnistyi hel-mikuussa varsinainen työyhteisöjen ja niissä toimivien työkulttuurin välittäjäryh-mien kehittäminen. Projektin lähtökohtana on, että työyhteisöissä toimivat työ-kulttuurin välittäjäryhmät itse kehittävät monikulttuurisen työyhteisön mallia.Mukana on 16 työyhteisöä, jotka ovat rekrytoineet maahanmuuttajia. Mukanaon sekä perinteisiä nais- ja miesvaltaisia työpaikkoja pääkaupunkiseudulla (Hel-sinki, Vantaa, Espoo) ja Turussa. Toiminta työyhteisöissä on käynnistynyt, jois-sakin tosin hitaasti. Parhaiten toiminta on käynnistynyt työyhteisöissä, joissa onjo pidempään noudatettu suunnitelmallista maahanmuuttaja-politiikkaa tai tun-nistettu lisääntynyt työvoimatarve.

Hankkeeseen liittyvä työkulttuuritupa -kokeilu alkaa lokakuussa 2003. Se toi-mii kaupunkien muiden maahanmuuttajatoimintojen tai työvoimatoimiston yh-teydessä. Tupien tavoitteena on tarjota tietoa suomalaisesta työelämästä, yhdistääeri toimijoita ja toimia kohtauspaikkana maahanmuuttajille. Työkulttuurin välit-täjäryhmien tehtävä on tuottaa tietoa siitä, mitä tietoa työkulttuurituvissa tulisitarjota. Tästä toteutuksesta vastaavat aluekoordinaattorit. Etmossa olennaista onkuntayhteistyö ja toisaalta ay-liikkeen mukanaolo, jolla toivotaan olevan vaiku-tusta myös eurooppalaisella tasolla. Hankkeesta saatuja kokemuksia ja tuloksia ontarkoitus hyödyntää mm mukanaolevien työnantaja- että työntekijäjärjestöjenomien koulutusorganisaatioiden tuottaman koulutuksen kehittämisessä. Etmokohdentuu siis työyhteisöihin, joten mukana olevat maahanmuuttajat ovat sellai-sia, jotka ovat onnistuneet työllistymiskynnyksen ylittämisessä. Etmo on myön-teinen ”poikkeus” koko Equal -ohjelmassa siinä mielessä, että työntekijäjärjestöt/ammattiyhdistysliike on toteutuksessa kiinteästi mukana.

Moro! Monikulttuurinen rekrytointi ja oppiminen kehittämiskumppanuustähtää monikulttuuristen työyhteisöjen kehittämiseen, monikulttuuristen rekry-tointimallien kehittämiseen ja maahanmuuttajien työllistymisen tukemiseen jaohjaukseen sekä maahanmuuttajatutor-mallin kehittämiseen ja tutoreiden val-

105

106

LUK

U 4

.O

hjel

man

toim

enpi

deko

kona

isuu

det

mentamiseen. DP on kolmella eri paikkakunnalla (Tampere, Joensuu, Lappeen-ranta) toimiva ja kolmesta erillisestä aikuiskoulutusorganisaatioiden toteuttamas-ta osahankkeesta koostuva, Helsingistä koordinoitu DP. Osahankkeet ovat ra-kentuneet alueellisten kehittämistarpeiden pohjalle, jokaisella osahankkeella onuseita kumppanuustoimijoita. Moro!Pirkanmaa on toimintamuodoiltaan katta-vin osahanke, jossa moniammatillinen tiimi pyrkii yhteistyössä maahanmuuttaji-en, työyhteisöjen, työntekijäjärjestöjen sekä viranomaisten ja kouluttajien kanssakehittämään työnantajien ja työyhteisöjen monikulttuurisuusvalmiuksia ja maa-hanmuuttajien rekrytoinnin malleja samoin kuin maahanmuuttajataustaistentyöyhteisön kulttuurivälittäjien koulutuksellista ja työelämävalmennusta sekä op-pisopimuskoulutuksessa olevien maahanmuuttajien tukiopetuskokeilua. Mo-ro!Etelä-Karjalan osahanke tähtää maahanmuuttajien ammatillisten valmiuksien,lähinnä atk-taitojen parantamiseen sekä tiedotuksen avulla vaikuttamaan alueentyönantajiin maahanmuuttajien työllistymiseksi. Moro!Pohjois-Karjala osapro-jektissa työstetään monikulttuurisen työyhteisön kehittämistarpeita ja rekrytoin-nin mallia, jossa keskeisenä toimijaryhmänä ovat alueen viranomaisten ja julkis-yhteisöjen edustajien muodostama toimintaverkosto. Tavoitteena on siten osallis-taa kohderyhmä luomaan kehittämismenetelmiä monimuotoisuuden hallintaantunnistettujen tarpeiden pohjalta.

DPn alkuperäinen työsuunnitelma karsiutui huomattavasti toteutettavaksi va-lituksi tulemisen ehtona. Osin tästä syystä jäljelle jääneiden osahankkeiden keski-näinen yhteistyö ja kehittämiskumppanuus on muotoutunut hitaasti. Osahank-keet toteuttavat projektejaan paikallisesti, mutta yhteistyö ja yhteinen visio on al-kanut hahmottua vasta kevään 2003 aikana. Haasteena se, miten erilaiset paikalli-set olosuhteet ja eri hanketoimijoiden kokemus hitsaantuvat yhteen. Tampereellamaahanmuuttotyötä on tehty 20 vuotta, Joensuu ja Lappeenranta ovat tässä suh-teessa alkutaipaleella.

Maahanmuuttajien työllistymisen edellytykset ja rekrytoinnin kehittäminenKaakkois-Suomen Majakka on kolmesta osa-hankkeesta koostuva DP, joka koh-dentuu maahanmuuttajien työllistymisen edellytyksiin ja rekrytointimallien ke-hittämiseen. Kehittämiskumppanuudessa lähtökohtana on käytännön maahan-muuttotyö, jota tuetaan kehittämällä sekä pienten, heterogeenisten maahan-muuttajaryhmien elämänhallintaa, koulutusta ja kulttuurisia valmiuksia ettämaahanmuuttotyöstä eri paikkakunnilla vastaavien toimintaa. Kehittämiskump-panuuden toimijat ovat koulutusorganisaatioita ja se toimii Kotkassa, Kouvolassaja Mikkelissä. Muita toimijoita ovat erityisesti työvoimatoimisto sekä sosiaali- jaterveysalan viranomaiset. Se kytkeytyy vahvasti paikallisiin olosuhteisiin ja pien-ten paikkakuntien, niin maaseudun kuin pikkukaupunginkin, maahanmuuttaji-en syrjäytymisen ehkäisyyn, kotoutumiseen ja työllistymiseen. Kohderyhmänäovat alueellisista erityispiirteistä johtuen erityisesti maahanmuuttajanaiset.

LUK

U 4

.O

hjelman toim

enpidekokonaisuudet

Appelsiinipuu kehittämiskumppanuus on paikallinen (Turku) useasta kump-panitoimijasta koostuva hanke, joka kohdentuu maahanmuuttajanaisten elämän-tilanteen huomioivaan valtaistamiseen ja työllistymisen edellytysten kohentami-seen. DPssä kokeillaan maahanmuuttaja-opas malliin perustuvaa vertaistukitoi-mintaa ja henkilökohtaista ohjausta. Hankkeessa työskentelevät ja koulutettavatmaahanmuuttaja-oppaat toimivat sekä maahanmuuttajanaisten tukena että välit-täjinä maahanmuuttajien ja suomalaisten toimijoiden välillä. Hankkeessa toteu-tetaan maahanmuuttajanaisille suunnattua suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelä-mään valmentavaa Taitonaiset -koulutusta. Tavoitteena on, että koulutettavatTaitonaiset aktivoisivat vuorostaan maahanmuuttajajärjestöjä ja muita maahan-muuttajanaisia.

Hankkeella on ollut tyypillisiä pieniin, kolmannen sektorin toimijoihin liitty-viä ESR -toteutuksen ongelmia. Osa projektin työntekijöistä on maahanmuutta-jataustaisia, joten hankkeessa on myös käytännössä jouduttu opettelemaan moni-kulttuurisessa työyhteisössä toimimista. Hankkeessa pyritään huomioimaan hete-rogeenisen asiakasryhmän erilaiset elämäntilanteet ja kulttuuriset taustaehdot,mikä edellyttää monipuolista ja henkilökohtaista tukea, joten työmenetelmäthankkeessa ovat osa kehittyvää prosessia ja oppimista. Asiakkaiden rekrytoiminenon ollut varsin helppoa, mutta toimintaan sitoutumisessa on esiintynyt ongelmia.Mielenkiintoisia toimintamuotoja hankkeessa ovat muun muassa työvoimatoi-miston palvelujen ja Turun sosiaalitoimen Koto-toiminnan kytkeytyminen kiin-teästi projektin käytännön työhön, joilla on myös saavutettu työmarkkinatilan-teen parantumisen osalta konkreettisia tuloksia.

Monikulttuurisen opetuksen kehittäminenKulttuurilaboratorio kehittämiskumppanuus on Equal -ohjelman puitteissa pie-ni ”täsmähanke”, jossa kokeillaan toiminnan teoriaan perustuvan Muutoslabora-torio®-menetelmän soveltamista kulttuurien väliseen työskentelyyn erityisestimaahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa opetuksessa.Valmistavan opetuksen tavoitteena on antaa maahanmuuttajille kielelliset jamuut tarvittavat valmiudet suoriutua varsinaisesta tutkintoon johtavasta suomen-kielisestä ammatillisesta koulutuksesta. DPssä kumppaneina ovat Helsingin Yli-opisto ja Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitos; hallinnoiva organisaatio onHelsingin opetusvirasto.

Hanke kohdentuu ammatillisten aineiden opettajiin ja välillisesti maahan-muuttajaopiskelijoihin, jotka ovat työstäneet yhdessä ”moniäänisessä keskustelu-foorumissa” osallistavan työnkehittämismenetelmän mukaisesti uusia tapojaopettaa ja opiskella. Lähtökohtana on ollut havainto siitä, että aiemmin koulutus-ta on toteutettu suomen kieltä äidinkielenään puhuvien ehdoilla. Käytännön ope-tustyössä koettujen vaikeuksien ratkaisemiseksi projektissa etsitään keinoja, mitentehdä näkyväksi erilaisia kulttuurisia tapoja opiskella, opettaa ja oppia sekä miten

107

108

LUK

U 4

.O

hjel

man

toim

enpi

deko

kona

isuu

det

kohdata opetustyössä konfliktitilanteita eri etnisten ryhmien ja kulttuuristen käsi-tysten kesken. Toiminta käynnistyi kulttuurilaboratorio -istunnoilla, joiden poh-jalta kartoitettiin kehittämisalueet ja käynnistettiin opetukseen kahdeksan kokei-lutoimintoa, jotka liittyvät mm. elämänhallintaan, integroituun opetukseen, kie-len oppimiseen sekä vertaistukeen. Saatujen kokemusten pohjalta kokeilussa saa-tuja tuloksia hyödynnetään vuoden 2003-2004 kokeiluopetussuunnitelmassa.Tutkimus on kiinteä osa Kulttuurilaboratorio -hanketta ja se on dokumentoituhyvin, mikä edistää mallin kehittämistä ja levittämistä.

Kansainvälisen yhteistyön käynnistyminenTässä toimenpidekokonaisuudessa kehittämiskumppanuuksilla on varsin suuriaodotuksia kansainvälisen yhteistyön tuomasta hyödystä, koska kumppanuusmail-la on pitkäaikaisemmat kokemukset monikulttuurisuudesta. Kansainvälinen yh-teistyö on osaksi käynnistynyt varsin hitaasti ja kohdannut ongelmia, joita on ku-vattu luvussa III.3. Osahankkeista koostuvissa DPeissä huolena on myös, mitenkansainvälinen yhteistyö välittyy osahankkeiden tasolle. Erityisesti Kulttuurilabo-ratorio DP:llä on ollut ongelmia kansainvälisen yhteistyön osalta, sillä se menettimolemmat alkuperäiset kansainväliset kumppaninsa ja sai solmittua uudenTCAn vasta keväällä 2003. Kun DPn toteutus päättyy jo vuoden 2003 lopulla, eikansainvälisestä yhteistyöstä voida odottaa juurikaan tuloksia.

Kansainvälisen yhteistyön toteutusmuodot ovat pääosin tietojen ja kokemustenvaihtoa, mutta myös henkilövaihtoa erityisesti Appelsiinipuussa. Kaakkois-SuomenMajakka ja Appelsiinipuu toimivat samassa kansainvälisessä kumppanuudessa, jonkatyömuotona on projektien etenemisen samanaikainen vertailu. Käytännössä menetel-mää ei ole saatu kuitenkaan toimimaan tavoitteiden mukaisesti. Etmo -hankkeessavahvana juonteena oleva ay-liikkeen mukanaolo toteutuu myös kansainvälisessä yh-teistyössä etenkin englantilaisen partnerin kanssa ja tällä lienee vaikutusta eurooppa-laisen tason yhteistyön kehittämisessäkin. Moro! -hanke on onnistunut kansainvälis-ten kumppanien löytämisessä ja erityisesti englantilaisen partnerin monikulttuurisenrekrytoinnin käytännöistä on hankkeelle hyötyä.


Koska toimenpidekokonaisuuden kehittämiskumppanuuksissa pääpaino on eri-laisten mallien ja lähestymistapojen kehittämisessä ja kokeilemisessa, eivät hank-keiden mahdolliset tulokset ole vielä arvioitavissa. Tähän mennessä tärkeimmättulokset liittyvät lähinnä työsuunnitelman ja kumppanuusyhteistyön käynnisty-miseen sekä onnistumiseen asiakkaiden tavoittamisessa ja aktivoimisessa.

Tulokset yksilötasollaToimenpidekokonaisuuden DPeissä ensisijaisia kohderyhmiä ja edunsaajia ovatmaahanmuuttajaryhmien ohella opettajat, työyhteisöt, yritykset ja viranomaiset.

LUK

U 4

.O

hjelman toim

enpidekokonaisuudet

Sekä asiakkaiden/kohderyhmien osallistaminen että verkostoituminen toteu-tuvat parhaiten tässä toimenpidekokonaisuudessa. Tähän vaikuttaa maahan-muuttajat helposti tavoitettavana kohderyhmänä, mikä sinänsä ei estä sitoutumi-seen ja kulttuurien välisiin eroihin liittyvien ongelmien syntymistä.

DPeille suunnatun kyselyn perusteella projektien toteuttajat arvioivat asiak-kaiden hyötyvän projekteista aktivoitumisena työnhaussa ja työmarkkinaval-miuksien parantumisena. Myös ammatillisen osaamisen parantumisen ja amma-tillisten mahdollisuuksien laajenemisen arvioidaan olevan kohderyhmien saamiahyötyjä. Toimenpidekokonaisuuden hankkeissa on varsin vähän työelämäkyn-nyksen ylittämiseen liittyviä konkreettisia keinoja, kuten työharjoittelua ja val-mennusta tai muuta työssäoppimista, joten työllistymisen tukimuotoihin hank-keiden ei arvioida vaikuttavan kovinkaan merkittävästi. Muutoinkin arviot työl-listymisestä avoimille työmarkkinoille ovat jonkin verran varovaisia.

Arvioinnissa tulisi vastata kysymykseen, missä määrin toimenpidekokonaisuu-della on parannettu maahanmuuttajien ja muiden etnisten ryhmien työllistymistäavoimille työmarkkinoille ja tuettu yrittäjyyttä? ToimenpidekokonaisuudenDPeiden tavoitteet eivät kohdennu suoranaisesti työllistymiseen. Vain kahdessahankkeessa henkilökohtainen tuki työllistymiselle ja työssäoppimismahdollisuuk-sien järjestäminen katsotaan ensisijaisiksi toimintamuodoiksi. Pääpaino on työl-listymisen edellytysten vahvistamisessa. Enemmistö hankkeista katsoo, ettei yrit-täjyyden edistäminen kuulu lainkaan projektin toimintamuotoihin. Alustavienseurantatietojen mukaan hankkeissa on kuitenkin saatu sekä työllistymisen ettäyrittäjyyden osalta tuloksia.

Tulokset prosesseissa ja systeemeissäKyselyn perusteella DPeiden toteuttajat arvioivat kehittämiskumppanuushank-keittensa vaikuttavan merkittävästi paikalliseen yhteistyöhön, ennakointiin, pal-velujärjestelmien toimintakykyyn sekä uusien toimintatapojen ja -menetelmienomaksumiseen. Hankkeilla arvioidaan olevan vaikutusta kohdentumisen mukaantoisaalta työyhteisöjen toimintakykyyn toisaalta koulutusjärjestelmän kehittämi-seen. Sen sijaan esimerkiksi moniammatillisten toimintatapojen omaksuminenjakaa näkemyksiä varsin eri suuntiin.

Toimenpidekokonaisuudessa toteutettavat DPt ovat verkostoituneet aktiivi-sesti sekä keskenään että muiden paikallisten maahanmuuttajaprojektien kanssa,erityisesti Kotkan ja Turun alueella. Alueelliset kehittämistarpeet vaihtelevat maa-hanmuuttajien määrästä, eri etnisten ryhmien osuudesta sekä palveluverkostonlaajuudesta riippuen. Jotkut kehittämiskumppanuudet ovat parhaimmillaan on-nistuneet kytkeytymään osaksi alueellista ja paikallista maahanmuuttajapolitiikankehittämistä ja viranomaistoimintaa.

109

110

LUK

U 4

.O

hjel

man

toim

enpi

deko

kona

isuu

det

Arvioinnin tulisi toimeksiannon mukaan tarkastella erityisesti, missä määrintoimenpidekokonaisuudella voidaan edistää työnantajien ja työyhteisöjen myön-teisiä asenteita ja suvaitsevaisuutta työelämän etnisiä vähemmistöjä kohtaan? Yri-tyksille ja työyhteisöille suunnattu monimuotoisuus- valmennus ja kehittämistyöovat esillä kahdessa kehittämiskumppanuudessa. Monimuotoisten työyhteisöjenkehittäminen samoin kuin erilaiset kulttuurivälittäjä- ja maahanmuuttajaopas -mallit ovat vasta kehitteillä tai niiden kokeilu on käynnistymässä, joten tulokselli-suus ei ole vielä arvioitavissa. Monimuotoisuuden edistäminen on kaiken kaikki-aan aikaa vievä prosessi. Lupaavaa sinänsä on muun muassa tavoitteena olevamyönteisten oppimistulosten hyödyntäminen sekä työntekijä- että työnantajajär-jestön järjestämässä koulutuksessa (Etmo), jolloin voitaisiin päästä pitkällä tähtä-yksellä pysyvämpiin tuloksiin sekä kattavaan levittämiseen.

Toimenpidekokonaisuuden monikulttuuristen työyhteisöjen kehittämis-hankkeet tuovat selkeästi lisäarvoa ja onnistuessaan toimivat malleina muissa työ-yhteisöjen kehittämishankkeissa. Myös monikulttuuriseen tai kulttuurien väli-seen opetukseen liittyvä kehitystyö tuottaa lupaavia malleja toteutettavaksi sekäammatillisessa opetuksessa että koulutuksessa laajemminkin.

4.2.5 Yhteenveto

Toimenpidekokonaisuuden yhtenä vahvuutena on maahanmuuttajien ja osallistujienkytkeminen mukaan projektien toteutukseen sekä yhteistyö maahanmuuttajajärjestö-jen kanssa. Toinen selkeä vahvuus erityisesti suhteessa tavoite 3 -ohjelmassa toteutetta-viin maahanmuuttaja -hankkeisiin on kohdentuminen työyhteisöjen suunnitelmalli-seen monimuotoisuuden kehittämiseen. Tällaisia hankkeita on toteutettu aiemmin-kin, kuten työmarkkinajärjestöjen ja yritysten yhteistyönä toteutettu pilottiprojekti”Käytössä koko paletti”. Pysyvämpien vaikutusten aikaansaaminen on kuitenkinosoittautunut hankalaksi. Tässä suhteessa haasteena on erityisesti toimivien mallienkehittäminen, niiden levittäminen ja juurruttaminen.

Tässä toimenpidekokonaisuudessa hankkeiden välittömiä kohderyhmiä ovat maa-hanmuuttajien ohella opetushenkilöstö, ohjaus- ja palveluhenkilöstö, työnantajat javiranomaiset. Tämä tukee toimenpidekokonaisuuden tavoitteita ja tuo lisäarvoa.

Vaikka on tullut tavaksi käyttää yleistävää termiä ”maahanmuuttajat”, on hy-vä muistaa, että maahanmuuttajiin kuuluu hyvin erilaisia etnisiä ja kulttuurisiaryhmiä, jotka ovat lähtökohdiltaan ja myös työmarkkina-asemaltaan eri tilanteis-sa ja jotka ovat myös sisäisesti heterogeenisiä siinä missä etniset suomalaisetkin.Tutkija Annika Forsander onkin huomauttanut, että ainoa maahanmuuttajia yh-distävä ominaisuus on maahanmuuttajuus. Monille ”maahanmuuttajille” keskei-nen kysymys on, miten ylittää maahanmuuttaja -ominaisuus rajaavana tekijänä.

LUK

U 4

.O

hjelman toim

enpidekokonaisuudet

Toimenpidekokonaisuuden kehittämiskumppanuudet kohdistuvat osin ylei-sesti "maahanmuuttajiin", vaikka sinänsä hankkeisiin osallistuu laaja kirjo eri et-nisiä ryhmiä edustavia henkilöitä, suuri osa on lähialueilta muuttaneita, varsinkorkeasti koulutettuja ja jo työllistyneitä. On selvää, että korkeasti koulutetuillaon yhtä lailla ongelmia työmarkkinoilla eikä esimerkiksi toimiminen kulttuurivä-littäjänä tai maahanmuuttajaoppaana onnistu ilman hyvää suomalaisen työelä-män tuntemusta ja kielitaitoa.

Toimenpidekokonaisuuden tavoitteissa on vahva rasismin ja syrjinnän ehkäi-syä korostava painotus, sen toteutuksessa korostuu kuitenkin painotuksena ”mo-nikulttuurisuus”. Hankkeisiin liittyneissä selvityksissä ja tutkimuksissa maahan-muuttajien kokemukset syrjinnästä ja rasismista nousevat selkeästi esiin. Ohjel-man toteutuksessa saattaisi jatkossa olla syytä varmistaa, että toimet kohdistuvatmyös heikoimmassa asemassa oleviin ryhmiin ja myös omiin perinteisiin vähem-mistöihin rasismin ja etnisen syrjinnän kannalta.

Maahanmuuttajien työllistymistä koskevat hankkeet toteuttavat osin samojatavoitteita kuin toimenpidekokonaisuuden 5.1.1. maahanmuuttajiin kohdistuvatprojektit. Työllistymisen kannalta erilaiset työharjoittelun tai työssäoppimisenmallit ovat niitä keinoja, joilla on osoitettu yksittäisen maahanmuuttajan kykene-vän ylittämään rekrytointikynnyksen ja osoittamaan ammatillisen osaamisensa jataitonsa. Näiden mallien kuten myös eri vertaistukimuotojen kehittämisen osaltatulisi luoda edellytyksiä näiden hankkeiden keskinäiselle vuoropuhelulle ja tulos-ten vertailulle. Erityisesti tämä on kansallisen teematyön tehtävä.

Sekä DPeiden sisäisen yhteistyön ja oppimisen kehittäminen että valmiuksienparantaminen tuotteistamiseen ja tulosten vertailuun on ensisijainen edellytysmyös temaattisen yhteistyön ja hyvien käytäntöjen identifioinnin tuloksellisuu-delle. Toimenpidekokonaisuuden DPeillä voi arvioida olevan hyvät edellytyksettemaattiseen yhteistyöhön. Hankkeiden sisällöstä on syntynyt kuva ”maahan-muuttajan polusta” suomalaisilla työmarkkinoilla.

4.3 Toimenpidekokonaisuus 5.2.1. “Sosiaalitalous”

Sosiaalitalouden (kolmannen sektorin) ja erityisesti yleishyödyllisten

palvelujen vahvistaminen korostaen työpaikkojen laadun parantamista

4.3.1 Lähtökohdat

Toimenpidekokonaisuuden yleisenä tavoitteena on ohjelma-asiakirjan mukaanmyötävaikuttaa kansallisen yhteisötalouden strategian luomiseen ja kehittää yh-teisötalouden ja sosiaalisten yritysten suomalaista mallia. Käytännön tavoitteenaon parantaa elämänhallintaa, osallisuutta ja työllisyyttä erityisesti niiden kohdalla,joilla on syrjinnän tai syrjäytymisen vuoksi vaikeuksia työllistyä avoimille työ-markkinoille tai tavanomaisen yrittäjyyden kautta.

111

112

LUK

U 4

.O

hjel

man

toim

enpi

deko

kona

isuu

det

Tavoitteeseen pyritään vaikuttamalla yhteisötalouden erityispiirteiden huomi-ointiin muun muassa viranomaistoiminnassa, lainsäädännössä ja tukimuodoissasekä kehittämällä yritysten toimintamahdollisuuksia ja toimijoiden osaamista.Yhteisötalouden mahdollisuuksia kehittää kestäviä toiminta- ja työllistämismalle-ja parannetaan hyödyntämällä kansainvälisiä kokemuksia sekä alue- ja paikallista-son kumppanuutta ja verkostoitumista.

Talouselämässä vallitseva epävarmuus on vaikeuttanut työllistymiskehitystä jaheikentänyt edelleen vaikeasti työllistyvien ryhmän mahdollisuuksia työllistymi-seen ilman erityistoimenpiteitä. Sosiaalisten yritysten kehittäminen on toisaaltaperusteltua myös paranevaa työllisyystilannetta silmälläpitäen, sillä ennakoiduntyövoimapulan kohdatessa on tärkeää saada kaikkein ryhmien kapasiteetti mah-dollisimman täysimääräisenä työmarkkinoiden käyttöön.

Toimenpidekokonaisuuden toimintakenttä on haasteellinen, sillä aiemmatsuomalaiset kokemukset sosiaalisesta yrittämisestä ovat melko vähäisiä eikä aihee-seen liittyvää tutkimustietoakaan ole kovin runsaasti. Sosiaalinen yrittäjyys onmyös käsitteenä monelle tuntematon ja ennakkoluuloisuutta aiheuttava tai se ym-märretään virheellisesti sosiaalialan yrittäjyydeksi. Lisäksi lainsäädännöstä on tois-taiseksi puuttunut sosiaalisen yrityksen määrittely.

Suuria odotuksia kohdistuukin valmisteilla olevaan lakiin sosiaalisista yrityk-sistä ja siinä oletettavasti määriteltäviin tukiin sosiaalisten yritysten perustamiselleja työntekijöiden työkunnon aleneman huomioivalle työllistämiselle.

Toimenpidekokonaisuuden kehittämiskumppanuuksien (DP) näkemyksetlainvalmisteluun ovat välittyneet etupäässä ohjelman tukirakenteen kautta. Suo-men Punaisen Ristin hallinnoima SPRING-kumppanuus on lisäksi ollut lainval-mistelijoiden kuultavana. Myös muiden kumppanuuksien kokeneilla toimijoillaolisi ollut halukkuutta laajempaan omien näkemystensä esittämiseen, mutta lain-valmistelun ja Equal -toiminnan aikataulut eivät sitä sallineet. Laki on tarkoitussaattaa voimaan vuoden 2004 alussa ja kehittämiskumppanuudet tulevat olemaanyksi merkittävä lain soveltamisen kokeilukenttä.


Toimenpidekokonaisuuden kehittämiskumppanuudet ovat verrattain laajoja,kumppanuuksista neljä toimii usean maakunnan tai TE -keskuksen alueella ja lo-put kaksi usealla eri paikkakunnalla. Projektikyselyn1mukaan keskimäärin yksiprojekti jokaisesta kuudesta kehittämiskumppanuudesta on jatkoa jollekin aiem-min toteutetulle hankkeelle tai yhteistyömallille. Pääosalla kaikista toteuttajaor-ganisaatioista on luonnollisesti muista projekteista kertynyttä aiempaa projekti-työkokemusta. Projektit luonnehtivat itseään verkostoitumisprojektiksi (92%

1. n =37, vastausprosentti 84%

LUK

U 4

.O

hjelman toim

enpidekokonaisuudet

vastanneista katsoo sopivan hyvin), kehittämisprojektiksi (87%) ja aktivointipro-jektiksi (83 %). Työllistämisprojekti-määritelmän katsoo omaan projektiinsa so-pivan hyvin vain 37 % vastanneista.

Elware-kumppanuudessa on painotus sosiaalisia yrityksiä koskevassa tiedotta-misessa ja vaikuttamisessa sekä sähkö- ja elektroniikkaromun (SER) kierrätysyri-tysten toimintamahdollisuuksien kehittämisessä. Se on kokeneiden toimijoidentoteuttama rahoituksellisesti toimenpidekokonaisuuden pienin kumppanuus,mutta se saa luontevaa lisäresursointia teematyön koordinoinnista. SER-kierrä-tysyritysten potentiaalinen määrä on kuitenkin rajallinen; projekti arvioi Suomes-sa olevan tilaa ehkä 2 –3 uudelle, nykyisten kaltaiselle yksikölle.

Hoivayrittäjyys-kumppanuus pyrkii kehittämään ja uudentyyppistä yrittäjyy-teen pohjautuvaa yksityistä hoivapalvelujärjestelmää Kainuuseen. Sosiaali- ja ter-veydenhuollon sektorin uusien ratkaisujen tarpeeseen vaikuttavat väestön ja työn-tekijöiden ikääntyminen sekä kuntien pyrkimys ulkoistettuihin ostopalveluihin.

Onnistuessaan toimintamalli on yksi tapa sovittaa yhteen ikääntyvän väestönkasvavat palvelutarpeet ja samanaikainen työikäisen väestön määrän vähenemi-nen. Kainuussa käynnistyvä hallintomallikokeilu tulee jatkossa vaikuttamaanmerkittävästi myös Hoivayrittäjyys-kumppanuuden toteutukseen.

Kylätalous-kumppanuus koostuu yhdeksäntoista eri toteuttajaorganisaationmoniaineksisesta toiminnasta. Laajan kumppanuuden toteutustapa on vahvastiinkrementalistinen; osahankkeiden painotukset ja keinot vaihtelevat alueittain jaosa niistä on laatinut toimintasuunnitelmansa omista lähtökohdistaan käsin vastaprojektin jo käynnistyttyä. Ajatuksena on, että aluehankkeissa kehittyvät parhaatja käyttökelpoisimmat ideat leviävät ja jäävät elämään. Pyrkimyksenä on erityises-ti maaseudun osuustoiminnan vahvistaminen. Osahankkeiden toimintasuunni-telmat tähtäävät selkeästi kylien elinvoimaisuuden vahvistamiseen, mutta sosiaali-sen yrittämisen näkökulmasta tarkasteltuna kokonaisuus vaikuttaa kuitenkin hie-man hajanaiselta.

Lähiön sosiaaliset yrittäjät -kumppanuus pyrkii nimensä mukaisesti viemäänasukaslähtöisen yhteisöyrittämisen ajatusta lähiöihin, jotta uusia yrityksiä ja pal-veluja syntyisi. Suomalaisittain alue on melko uusi, mutta esimerkiksi Iso-Britan-niassa siitä on saatu hyviä kokemuksia. Osahankkeiden toteuttajina ovat asukas-yhdistykset ja tavoitteena on myös aktivoida kohdehenkilöitä sekä parantaa hei-dän elämänhallintaansa.

Pohjoinen Equal- kumppanuus on käytännönläheisten toimijoiden kokeilevakumppanuus, jonka toiminta kohdistuu pohjoisten kaupunkien aktiivisiin jaidearikkaisiin työttömiin. Kumppanuus pyrkii osallistujien aktivoinnin ohellamyös rakentamaan mallia kolmannen sektorin neuvontakeskuksille.

113

114

LUK

U 4

.O

hjel

man

toim

enpi

deko

kona

isuu

det

SPRING on Suomen Punaisen Ristin hallinnoima mittava kumppanuus, jokapyrkii kehittämään SPR:n Kontti-toiminnan mallia kohti sosiaalista yrittämistä.Keskeistä kumppanuudessa on sosiaalisen yritystoiminnan osa-alueiden mallinta-minen ja mallien kokeilu Konteissa. Kontti voi jo nyt toimia yhtenä polkuna työ-elämään, mutta kumppanuuden erityishaasteena on luoda siitä sellainen taloudel-lisesti toteuttamiskelpoinen yritysmalli, jossa osallistujien yksilöllinen tilanne(elämänhallintapolkujen rakentaminen) kyetään myös huomioimaan.

Taulukko 16. Kehittämiskumppanuuksien keskeiset piirteet

DP Kumppanuusmalli Tavoite Kohdentuminen Toimenpiteet InnovatiivisuusElware Tutkimusorganisaa-

tion hallinnoima sektoraalinen kumppanuus

SER- kierrätyk-seen erikoistu-neiden sosiaalisten yritys-ten toimintamah-dollisuuksien kehittäminen

Viranomaiset, päättäjät, luotta-mushenkilöt, 3. sektorin edusta-jat ja yritykset

Tiedotus, vaikut-taminen, järjes-telmäkehitys, koulutussuunnit-telu

Toimintaa uusilla alueilla

Hoiva-yrittäjyys

Kunnan hallinnoi-ma alueellinen kumppanuus

Uusi hoivapalve-lujen tuottamis-järjestelmä

Maaseudun hei-kosti koulutetut ja työttömät sekä vajaatyöllistetyt, erityisesti naiset ja maahanmuut-tajat

Portaalin raken-nus, koulutus, tiedotus, markki-nointi

Uusi palvelujen tuottamismalli

Kylätalous Yhdistyksen hallin-noima sektoraali-nen kumppanuus

Yhteisötalouden työmuotojen vahvistaminen maaseudulla

Työn ja toimeen-tulon kanssa kamppailevat maaseudun asukkaat

Koulutus, tiedo-tus, seminaarit, verkostojen ra-kennus

Osin uusia raken-teita, osin toi-mintaa uusilla alueilla

Lähiön sosiaa-liset Yrittäjät

Koulutus- ja tutki-mus organisaation hallinnoima kump-panuus

Kaupunkimaisen lähiön sosiaali-sen yrityksen malli, uusia työl-listäviä palvelu-malleja

Vaikeassa työ-markkinatilan-teessa olevat lähiöiden asuk-kaat

Talopalvelu-pis-te, läksyparkki, kotipalvelut, asu-misneuvonta

Uusien työllistä-vien palvelumal-lien kehittäminen ja kokeilu

Pohjoinen Equal

Yhdistyksen hallin-noima kumppanuus

Sosiaalisen yrit-tämisen edistä-minen ja kehittäminen , 3. sektorin neuvon-takeskusten mal-li

Aktiiviset, sosi-aalisesta yrittä-misestä kiinnostuneet työttömät henki-löt, yhdistykset ja yritykset

Koulutus, hanke-suunnittelu ja neuvonta, kansainvälinen työvaihto

Uusia rakenteita,uusi kokeileva lä-hestymistapa

SPRING Järjestön hallinnoima kump-panuus

Työllistävän so-siaalisen yrityk-sen toiminnan osa-alueiden mallintaminen

Vaikeassa työ-markkinatilan-teessa olevat henkilöt

Mallien kehitys ja kokeilu, koulu-tus, tuotekehitys

Toimintaa uusilla alueilla

LUK

U 4

.O

hjelman toim

enpidekokonaisuudet

Kehittämiskumppanuuksien lopullinen muotoutuminen on muutamissa ta-pauksissa ollut aikaa vievää. Kumppanuuksien toimintasuunnitelmat ovat kuiten-kin nyt konkretisoituneet ja niiden toiminta on selkeästi käynnistynyt. Kaikissakumppanuuksissa on jouduttu muuttamaan jonkin osaprojektin tavoitteita taitoimintaa aiemmin suunnitellusta. Muutokset ovat olleet supistuksia tai yksin-kertaistuksia ja yleisimmät syyt niihin ovat olleet toimintaympäristössä tapahtu-neet muutokset, hitaan käynnistymisen tai yhteistyön toimimattomuuden aihe-uttamat aikataulun viivästymiset tai rahoitusjärjestelyjen toteutuminen toisinkuin odotettiin esimerkiksi työvoimakoulutuksen tai omatoimisuusavustuksenkäytön osalta. Toisaalta projekteissa nähdään muutokset myös oppivan organi-saation reaktiivisena toimintana, jolloin niiden kautta kyetään entistä paremminvastaamaan olemassa oleviin tarpeisiin.

Projektien toiminta on paljolti rakenteiden luomista ja vahvistamista, jotenniiden innovatiivisuus, kokeilevuus ja riskitaso vaihtelevat. Lähtökohtaisesti pyr-kimys uusien toimintatapojen kehittämiseen yhdistettynä uusilla alueilla toimin-taan kasvattaa riskejä huomattavasti, jolloin onnistumisen varmistaminen edellyt-tää suuria panostuksia. Innovatiivisuuden ja kokeilevuuden nähdään yleisesti ot-taen ilmenevän oikea-aikaisena reagointina sektorin kehittymiseen ja uusien toi-mintatapojen sekä uuden toimintakulttuurin luontina. Kokeilevuus ilmeneemyös työskentelynä hyvin monimuotoisten ja haasteellisten ryhmien kanssa. Pro-jekteja toteutettaessa on huomioitu myös ohjelman ”henki” esimerkiksi palkkaa-malla työntekijöiksi vaikeasti työllistyviä henkilöitä.

Osalla kumppanuuksista toiminta kohdistuu erityisesti jo olemassa olevan toi-mintamallin edelleen kehittämiseen, juurruttamiseen, levittämiseen ja tiedotta-miseen. Niiden riskitaso on muita matalampi ja käytännössä niiden toteuttamaasosiaalisen yrittämisen mallia on pidetty lähtökohtaisesti toimivana jo valittaessakumppanuuksia ohjelmaan.

Kumppanuuksissa on mukana myös nuoria organisaatioita, joiden perustamiseenEqual-ohjelma on antanut sysäyksen ja toiminta niissä on luonnollisesti erilaista kuinvakiintuneemmissa organisaatioissa. Huomionarvoista on, että Equal-ohjelma on si-sällöllisen fokuksensa ohella useissa kumppanuuksissa merkittävä tuki myös projekte-ja toteuttavien organisaatioiden oman toiminnan kehittämiselle.

4.3.3 Kehittämiskumppanuuksien toteutus

Kumppanuusrakenteet laaja-alaisiaProjektikyselyn mukaan projektien merkittävimpiä yhteistyötahoja ovat kansa-laisjärjestöt ja yhdistykset (3. sektori). Suurin osa vastaajista katsoi niiden olevankiinteästi mukana projektin toteutusyhteistyössä ja 43 % vastanneista sijoittaa nekolmen tärkeimmän yhteistyötahon joukkoon. Yhteistyön sujumista niiden kans-sa pidettiin myös verrattain hyvänä. Toiseksi eniten mainintoja tärkeimpinä yh-

115

116

LUK

U 4

.O

hjel

man

toim

enpi

deko

kona

isuu

det

teistyökumppaneina saivat kyselyssä oman kumppanuuden muut osahankkeet.Edellä mainittujen lisäksi merkittäviä yhteistyökumppaneita projekteille ovatkunnat ja kaupungit sekä työhallinto. Suurimmassa osassa projekteja kuntien mu-kanaolo ei kuitenkaan ole ollut kiinteää. Tarkastelluista tahoista vähäisintä toteu-tusyhteistyö oli ammatti- ja työnantajajärjestöjen kanssa.

Kokonaisuutena näkemykset tärkeinä pidetyistä yhteistyötahoista kattoivatlaajasti kyselyssä annetut vaihtoehdot, ainoastaan muita, kansallisia projekteja,kuin Equal-projektit ei yksikään vastaaja sijoittanut kolmen tärkeimmän yhteis-työtahon joukkoon. Projektien verkostoituminen eri tahojen suhteen on ollut laa-jaa, mutta muiden projektien vähäiseksi koettu tärkeys yhteisyötahona heijasta-nee tämän toimenpidekokonaisuuden projektien spesifiä luonnetta.

Kohderyhmät osallisina toteutuksessaYhtä projektia lukuun ottamatta ovat välittömien kohderyhmien edustajat osalli-sina kaikissa projekteissa joko kiinteästi tai ainakin jossain määrin (taulukko 17).Kohderyhmien rekrytoinnissa on käytetty projektimaailmassa yleisiä menetelmiä:tiedotusja informaatiotilaisuuksia, muiden järjestämissä tilaisuuksissa kiertämis-tä, verkostoitumista ja vanhojen verkostojen hyödyntämistä, tiedotteita, paikallis-lehtien hyödyntämistä jne. Järjestökentän sisäinen ”puskaradio” mainitaan tär-keänä erityisesti Pohjoisessa Equalissa. Viranomaistahot ovat merkittäviä Elware-ja SPRING-kumppanuuksissa, joissa ne ohjaavat henkilöitä työllistämisyksiköi-den kautta projektien piiriin. Kaikilla projekteilla ei kuitenkaan ole selkeää paino-tusta vaikeasti työllistyvissä henkilöissä vaan ne tarvitsevat toimintaansa mukaan

Taulukko 17. Eri tahojen osallisuus tpk:n projektien suunnittelussa, toteuttamisessa ja tulosten hyödyntämisessä %

Toimijataho Kiinteästi Jossain määrin Heikosti tai ei lainkaan

Välittömien kohderyhmien edustajat 51 46 3Välillisten kohderyhmien edustajat 18 56 27Yritysten ja työnantajien edustajat 21 35 44Työntekijäjärjestön edustajat 3 19 78Kunnat 17 54 29Työvoimaviranomaiset 24 55 21Sosiaali- ja terveysalan viranomaiset 15 42 43Opetusviranomaiset 3 32 65Kehittämisyhtiöt tms. 12 21 67Kansalaisjärjestöt ja yhdistykset 66 31 3Koulutusorganisaatioiden edustajat 29 45 26Tutkimusinstituutiot 17 33 50

LUK

U 4

.O

hjelman toim

enpidekokonaisuudet

muitakin yrittämisestä kiinnostuneita henkilöitä sekä kuntia ja yrityksiä. ESRA-seurantatietojen 1/2003 mukaan on projekteissa aloittanut yhteensä 1068 henki-löä ja tiedotustilaisuuksiin on osallistunut 13749 henkilöä.

Satunnaisesti valittujen projektien järjestämiin koulutuksiin osallistuneidenhenkilöiden näkemykset koulutuksista olivat kiittäviä. Vaikka he eivät olleetkaansuoraan työllistyneet koulutuksen jälkeen oli heillä kuitenkin aktiivinen ote tule-vaisuuden suhteen ja selkeitä jatkosuunnitelmia.

Projektikyselyn ja haastattelujen tulosten perusteella kohderyhmissä on kui-tenkin jonkin verran peruspassiivisuutta ja sen ohella projektiväsymystä. Ikäänty-neet henkilöt eivät myöskään kaikilta osin motivoidu koulutuksista tai oppisopi-muksista, koska he eivät usko niiden jälkeenkään löytävänsä töitä. Maaseudun va-paaehtoistoimintaan liittyvänä ongelmana mainitaan se, että toiminnan aktiivitovat paljolti työssäkäyviä, joten heillä ei enää riitä aikaa ja voimavaroja esimerkiksihoivapalveluja tuottavan yrityksen perustamiseen.

Hallinnointi ja johtaminen haasteellistaProjektien toteuttajat pitävät toimintatavan periaatteellisena vahvuutena sitä, ettäosaprojektit voivat hallinnollisista rasitteista vapaina keskittyä itsenäisesti sisältö-kysymyksiin huomioiden paikalliset lähtökohdat. Eduksi katsotaan myös se, ettäyksi taho eli hallinnoiva organisaatio on selvillä kumppanuuden kokonaisuudesta.Käytännössä osaprojektit joutuvat kuitenkin myös toimittamaan raportteja jasuunnitelmia hallinnoijalle, minkä osa niistä kokee työläänä.

Osa hallinnoivista organisaatioista pitää ongelmallisena vastuutaan projektinonnistumisesta ilman selkeää valtaa vaikuttaa muiden osaprojektien toimintaan,toiminnan sisältöön tai henkilövalintoihin. Osaprojektit toimivat paikoitellen hy-vin itsenäisesti keskittyen vain omaan projektiinsa liittyviin kysymyksiin, mikähankaloittaa asioiden yhteistä suunnittelua ja toteuttamista. Hallinnoivan organi-saation tehtävänä nähdään tällöin lähinnä ESR -seurantaan ja rahaan liittyvientehtävien hoito ja esimerkiksi tutkimuksen merkitystä on ollut vaikea mieltää.Hallinnoijien mukaan osaprojektien toiminta ei aina ole kokonaisuutta tukevaa.Osahankkeiden sisällöllisen toiminnan seurannan, niistä tiedottamisen ja valta-virtaistamisen tekee kuitenkin suurelta osin hallinnoiva organisaatio, jonka myösjulkisuudessa katsotaan olevan vastuussa koko kumppanuuden toiminnasta.

Ohjausryhmien toiminta on toistaiseksi selkeästi painottunut pakollisiin hal-linnollisiin asioihin; budjetteihin, maksatusasioihin, hankintoihin, raportteihinyms. Ohjausryhmien sisältöä ohjaava vaikutus ja toiminnan tukeminen on osassakumppanuuksia jäänyt vähäiseksi. Osassa taas on ohjausryhmässä päätetty toimi-joista, menetelmistä ja kumppanuuden suuntaamisesta. Kumppanuuksien sisäl-löllinen toiminnan ohjaus tapahtuu kuitenkin paljolti projektien henkilöstön ta-paamisissa kuten työvaliokunnassa, verkostokokouksessa tms., joissa käydään läpitilannetta ja keskustellaan tulevaisuudesta.

117

118

LUK

U 4

.O

hjel

man

toim

enpi

deko

kona

isuu

det

Kumppanuuksien hallinnoijien taholta epäillään ohjausryhmän jäsenten mie-lenkiinnon osallistumiseen voivan vähentyä substanssikysymysten jäädessä vähäi-selle huomiolle, vaikka jäsenet olisivatkin lähtökohtaisesti aidosti kiinnostuneitakumppanuuksien toiminnasta. Kumppanuuksien tulosten levittämisessä ohjaus-ryhmillä ei toistaiseksi nähdä olleen merkitystä, mutta tällaista roolia projektitniiltä tulevaisuudessa toivovat.

Ohjausryhmien ja toimijoiden vuorovaikutukseen liittyviä käytäntöjä ovat esi-merkiksi Kylätalous-kumppanuudessa aluehankkeiden edustajien vaihtuminenvuoden välein ja SPRING-kumppanuudessa osaprojektien työntekijöiden omantyönsä esittely ohjausryhmälle. Hoivayrittäjyys-kumppanuudessa on ohjausryh-mä puolestaan ottanut keskeisen roolin projektin itsearvioinnissa.

Kumppanuuksien yhteistoiminta monipuolista

Projektikyselyn mukaan yhteistyö jakautuu useantyyppisiin toimintamuotoi-hin (kuvio 9). Kysyttäessä kolmea tärkeintä yhteistyön muotoa nousivat annetuis-ta vaihtoehdoista tärkeimpinä esiin henkilökohtaiset yhteistyömuodot eli sähkö-posti, puhelut, keskustelut ja palaverit. Muutamat hallinnoivista organisaatioistakatsoivat myös yhteisten seminaarien olevan tärkeitä, kun taas muilta osaprojek-teilta ne saivat kaikkein vähiten tärkeysmainintoja. Ohjausryhmää eivät vastaajatjuuri pidä erityisen merkittävänä yhteistyömuotona. Yhteistyön sujumisestaoman kumppanuuden osahankkeiden kanssa antoi 42% kyselyyn vastanneistakouluarvosanan 9.

Kuvio 9. Projektien yhteistyömäärä eri yhteistyömuodoissa

5�A �5�A 25�A 65�A 85�A 95�A 45�A 75�A :5�A 35�A �55�A

��

��"��#

��"��

1��"��

'��

��

��

�"��# ��

��

��"�� (�� .��

LUK

U 4

.O

hjelman toim

enpidekokonaisuudet

Kumppanuuden luonnehditaan syntyvän eri tahojen yhteisten päämäärien janiiden tiedostamisen pohjalle sekä toisaalta myös yhteisen tekemisen, vuorovai-kutuksen, yhteisen ideoinnin ja oppimisen kautta. Osassa kumppanuuksia on to-sin käytännössä päädytty antamaan osaprojekteille mahdollisuus toteuttaa omiasuunnitelmiaan melko vapaasti työohjelmiensa ja painotustensa mukaisesti.

Kumppanuuden toteutumisen katsotaan edellyttävän erityisesti tiivistä yhteis-työtä ja yhteisiä tapaamisia. Kumppaneiden yhteiset keskustelut nähdään monienprojektien taholta tärkeinä, koska projektien ongelmat, haasteet, mahdollisuudetja päämäärät ovat paljolti yhteisiä. Yhtenä kansainvälisten kumppanuuksien ta-voitteiden toteuttamista rajoittavana tekijänä pidetään juuri yhteisten tapaamis-ten vähäistä määrää.

Yhteistyön ongelmiaYhtenä yhteistyöhön liittyvänä ongelmakohtana nousi projektikyselyssä esiinkuntasektorin yksiköiden saaminen mukaan toimintaan ja yhteisten pelisääntöjenluominen niiden kanssa, tosin vaihtelu kehittämiskumppanuuksien välillä on täs-sä asiassa erittäin suurta. Yhteistyösuhde kuntien kanssa on keskeinen ajatellen ke-hittämiskumppanuuksien mahdollisuuksia edesauttaa sosiaalisten yritysten toi-mintaa yleishyödyllisten palvelujen tuottajina. Myös niitä yrityksiä, jotka eivät oleolleet jo alusta asti mukana on ollut työlästä saada mukaan.

Kumppanuuksien toteutumisen sisäisinä esteinä mainitaan• osahankkeiden eriävät näkökulmat sekä puutteelliset tavoitteet ja toiminta-

suunnitelmat• tehtävien ja roolien täsmentymättömyydestä johtuvat ristiriidat ja erilaiset

tavoitteet hallinnoijan ja osaprojektien välillä• tulosten saavuttamisen kannalta nähdään heikkoutena kumppaneiden vaih-

televa reagointinopeus

Useat kumppanuudet korostavat kumppanuussopimuksen roolia ja merkitystä kumppanuuden perustana. Ne pitävät tärkeänä, että heti toiminnan alussa pysty-tään määrittelemään osahankkeiden ja muiden osapuolten toimivalta ja vastuu, jolloin mahdolliset vastuukysymyksiin liittyvät ongelmat ovat helpommin selvi-tettävissä.

Kehitystyö ja kokeilut keskeisiä toimintamuotojaKumppanuudet käyttävät sosiaalisten yritysten kehittämisvälineinä mallintamis-ta, verkostoitumista, koulutusta, tutkimuksia ja selvityksiä. Niiden ohella projek-teissa tehdään hyvin monenlaista kehitystyötä ja osallistujien työelämään integ-rointia tukevaa toimintaa, esimerkiksi kotipalvelujen kehittämistä, elämänhallin-tapolkuja, läksyparkki-toimintaa ja kyläsuunnittelua.

119

120

LUK

U 4

.O

hjel

man

toim

enpi

deko

kona

isuu

det

Tärkeimpinä toimintamuotoina pidetään projektikyselyn mukaan uusien toi-mintamallien kehittämistä ja kokeilua (70 %:n mielestä ensisijaisen tärkeää), yh-teistyöverkostojen rakentamista (68%) sekä paikallisen kumppanuuden rakenta-mista (60%). Edellä mainittuihin verrattuna esimerkiksi yrittäjyyden lisäämisenja kehittämisen (43%) sekä työpaikkojen luomisen (38%) ensisijaista tärkeyttä pi-detään selvästi vähäisempänä.

Projektien omaa toimintaa sekä sosiaalista yrittämistä yleensä koskeva tiedotusja verkostoituminen ovat olleet tähän mennessä yksi kehittämiskumppanuuksientoiminnan keskeisimpiä elementtejä. Verkostoitumisen välittömänä käytännönhyötynä nähdään mm. näkyvyys, julkisuus ja organisaation ulkopuolelta saatavaosaaminen. Verkostoitumisen tarkoitus ja hyöty jäävät kuitenkin toistaiseksi mo-nelta osin täsmentämättä ja uhkana on verkostoitumisen itsetarkoituksellisuus il-man tavoitteellisuutta. Toisaalta tämä ilmentänee osaltaan myös projektien toi-minnan hitaahkoa liikkeellelähtöä ja ennen kaikkea niiden tavoittelemaa sosiaali-sen yritystoiminnan valtavirtaistamista.

Koulutus on myös ollut yksi kumppanuuksien keskeinen toimintamuoto.Puhtaasti sosiaaliseen yrittämiseen tähtäävää koulutusta on toistaiseksi ollut vainvähän, muuta teemaan liittyvää koulutusta ja koulutussuunnittelua sitä enem-män. Koulutusta on toteutettu sekä projektien omalle henkilöstölle että asiakkail-le (taulukko 18).

Osa koulutuksesta on toteutettu työvoimakoulutuksena, jonka soveltuvuu-dessa on ollut tapauskohtaisia eroja. Joiltakin osin se on nähty liian rajaavana.

”Olisi ollut tärkeää, että olisi ollut koulutusrahaa itsellään, sillä nyt vammaiset ja elä-keläiset jäivät ulkopuolelle”

Tutkimustoiminnalla on mm. tuotettu vertailumateriaalia kansainvälisen yh-teistoiminnan tarpeisiin ja kerätty kyselyillä ja haastatteluilla hyviä käytäntöjä toi-mivan sosiaalisen yrityksen mallin pohjaksi. Toistaiseksi kumppanuuksien tutki-mus- ja selvitystoiminnassa on pysytty varsin yleisellä tasolla, mutta toiminta onläheisesti sidoksissa niiden itsearviointiin ja sosiaalisen yrityksen mallintamiseen.Mallintamisen kumppanuudet näkevät sisältävän mm. toiminnan osa-alueiden japrosessien kuvaamista sekä informaatiojärjestelmien rakentamista.

Taulukko 18. Kumppanuuksien koulutustoiminta

KohdeTila Projektien henkilöstö Asiakkaat

Suunnitteilla Lähiön sosiaaliset yrittäjät Elware

Toteutettu Pohjoinen Equal, Kylätalous, SPRING Pohjoinen Equal, Kylätalous, Hoivayrittäjyys, SPRING, Lähiön sosiaaliset yrittäjät

LUK

U 4

.O

hjelman toim

enpidekokonaisuudet

Itsearvioinnin toteutustavat vaihtelevatToimenpidekokonaisuuden kumppanuuksia hallinnoivat organisaatiot toteutta-vat itsearvioinnin kukin hieman eri tavalla, mutta tunnettuja toiminnanohjaus- jaarviointimenetelmiä soveltaen. Arvioinnin painopisteinä ovat projektin etenemi-nen, keinot ja tavoitteiden saavuttaminen. Esimerkiksi yhteistyön toteutuminenei vaikuta olevan kumppanuuksien itsearvioinneissa kovinkaan keskeisellä sijalla.Arviointiin tukeutuen on jo muutettu osahankkeiden kohdentumista ainakin yh-dessä kumppanuudessa ja toimintaa ohjaavaa tukea tultaneen itsearvioinnin kaut-ta saamaan jatkossa muissakin kumppanuuksissa.

Projektikyselyssä kysyttiin myös osahanketasolla käytettyjä arviointikeinoja koh-deryhmien osallisuuden ja elämänhallinnan parantumisessa. Vastausten perusteellayleisimpiä menetelmiä ovat kyselyt, haastattelut ja keskustelut. Neljän vastaajan mie-lestä asia ei ole vielä ajankohtainen tai varsinaista mittaria ei ole vielä käytössä.


Päähuomio sosiaalisen yrittämisen malleissaOhjelma-asiakirjassa kuvatussa toimenpidekokonaisuuden strategiassa todetaantoiminnan tarkoituksen olevan kehittää laadukkaita pysyviä työpaikkoja, joissatyöskentely ja saatava vastike perustuvat vapaaehtoistyön sijasta "normaaleille"työsuhteen ehdoille. Toisaalta strategiassa tuodaan esille myös uudenlaisten, alu-eellisten toiminnallisten liittoutumien kehittäminen tietoja palveluyhteiskun-nan sekä siirtymätyömarkkinoiden kehittämisen näkökulmasta.

Sosiaalista yrittämistä ja yhteisötaloutta lähestytään ja mallinnetaan projek-teissa useista näkökulmista ja monien kohderyhmien pohjalta, joita ovat esimer-kiksi maahanmuuttajat, ikääntyneet, nuoret ja mielenterveyskuntoutujat.

Osassa projekteista painotus on jo olemassa olevia rakenteiden kehittämisessäja laajentamisessa. Niiden toiminnassa korostuvat myös tiedottaminen ja valtavir-taistaminen, jälkimmäisen edellytyksenä toimijat tosin näkevät sektorin selkeän

Taulukko 19. Itsearvioinnin toteutus toimenpidekokonaisuuden kumppanuuksissa

DP Toteutustapa Menetelmä Arvioinnin piirteitäSPRING osahanke mm. EFQM perusteellinenLähiön sos. yrittäjät oma tutkija mm. Logframe tutkijalla myös muita tehtäviä DP:ssäPohjoinen Equal ulkopuolinen tutkija mm. haastattelut kohdistuu ilmiöön ja toimintaedellytyksiin Elware ulkoinen arviointi mm. haastattelut kohdistuu substanssiin, ei DP:n toimintaanHoivayrittäjyys ohjausryhmä arvioi mm. Balanced Scorecard ulkoinen arviointi ehkä loppuvaiheessaKylätalous hallinnoija arvioi kyselyt osahankkeille painotus kokonais-tilanteen arvioinnissa

121

122

LUK

U 4

.O

hjel

man

toim

enpi

deko

kona

isuu

det

legitimoinnin. Osassa projekteja taas pyritään luomaan uudentyyppistä toimintaaja uusia rakenteita, joka voi merkitä esimerkiksi vapaan kansalaistoiminnan kana-vointia järjestäytyneempään suuntaan.

”Alkulähtökohdat olivat täyttä anarkiaa ja vapaa-ajan toimintaa, siihen nähden ke-hitys on ollut hyvää; projektissa on syntynyt rakennepääomaa ja opittu pyörittämäänprojektin taloutta.”

Sosiaalista yrittämistä kehitetään kumppanuuksissa seuraavassa kuvattujen eritoimintamallien pohjalta. Ne eivät kuitenkaan jakaudu kategorisesti eri kumppa-nuuksille, vaan toimintamallien elementtejä myös yhdistellään.

Pysyvä työllistäminen sosiaaliseen yritykseen perustuen normaaleille työsuh-teen ehdoille (erityisesti Elware). Toimintatapa soveltuu myös vammaisten työl-listämiseen, koska yrityksen tiloja ja laitteita voidaan muokata heille soveltuviksi.

Sosiaalinen yritys siirtymävaiheena (erit. SPRING), jolloin ne ovat läpikul-kupaikkoja ja pyrkivät helpottamaan sekä tukemaan työntekijöiden integroitu-mista muualle töihin. Koska työntekijöiden vaihtuvuus on tässä suurta ja poissa-olojakin ilmennee, liittyy toiminnan työnjohtoon ja taloudelliseen kannattavuu-teen erityisiä haasteita.

Community enterprise – toiminta (erit. Lähiön sosiaaliset yrittäjät), joka liit-tyy läheisesti yhdyskuntien kehittämiseen. Usein mallissa yhdistyvät usein toisiin-sa asukaslähtöisyys, paikallisyhteisön kehittäminen ja sosiaalinen yrittäminen sekäeräänlainen itseavun eetos.

Osuustoiminta (erit. Kylätalous) on yksi yritystoiminnan organisoitumisenmuoto, jossa usein huomioidaan taloudellisten arvojen ohella myös sosiaalisia ar-voja. Työllistymisen näkökulmasta tilanne on kuitenkin lähtökohtaisesti samakuin muissakin organisaatiomuodoissa eli täysin työkykyisen ja ammattitaitoisenhenkilön on helpompi työllistyä osuuskunnassa tai sen avulla kuin niiden henki-löiden, joilla nämä edellytykset ovat puutteellisia.

Muihin toimintamalleihin (esimerkiksi Pohjoinen Equal) sisältyy ajatus etsiäns. tavallisia yrityksiä, joista voisi kehittyä sosiaalisia yrityksiä. Yhtenä linjana taaspainotetaan sosiaalista yrittäjää, jolloin yksittäinen henkilö lähestyy ideansa kans-sa yritystä tai yhdistystä ja saa sieltä mahdollisesti itselleen toimintaympäristön.

Aktivoitumista ja sosiaalista pääomaaYksilötason tuloksellisuus ilmenee ennen kaikkea osallistujien aktivoitumisena jaelämänlaadun paranemisena; toimintaan osallistumisen kautta he saavat järjestel-mällisyyttä sekä varmuutta elämäänsä ja heidän itsetuntonsa kohenee. Projektiky-selyn mukaan kohderyhmän katsotaan hyötyvän projekteista erityisesti yleisenelämäntilanteen paranemisena, sosiaaliseen yritykseen työllistymisenä ja toimeen-tulon paranemisena. Hallinnoivat organisaatiot uskovat poikkeuksetta muita osa-projekteja enemmän kohderyhmien hyötyvän projekteista.

LUK

U 4

.O

hjelman toim

enpidekokonaisuudet

Ohjelman seurantaindikaattorit eivät vielä kuvaa selkeästi projektien toimin-nan kaikkia tuloksia, mutta jonkin verran uusia yrityksiä syntyy etenkin hoivapal-velusektorille. Paikallisesti merkittävää työllistävää vaikutusta saadaan mahdolli-sesti myös uuden Kemijärven SER-kierrätysyksikön kautta, joka on Elware-kumppanuuden yhden osapuolen alaprojekti.

Kohderyhmävaikutuksiin liittyvänä haasteena projektit tuovat esiin erityisestimukana olevien henkilöiden motivaation ylläpitämisen ja sellaisen yhteisötalou-den aktiviteetin löytämisen, josta voitaisiin rakentaa liiketoimintaa.

Paikoitellen on toiminnassa mukana olevien organisaatioiden ulkopuoleltasaatujen asiakkaiden määrä ollut vähäinen. Uhkana on tällöin toiminnan jäämi-nen niiden jo muutenkin aktiivisten henkilöiden puuhasteluksi, jotka itse työllis-tyvät projekteihin.

Merkittävimpiä tuloksia projektien toteuttajat näkevät tällä hetkellä olevan syn-tymässä sosiaalisen pääoman kentässä ja toimintaprosesseissa, joihin lukeutuvatmm. organisaatioiden projektityökäytäntöjen kehittyminen, toisilta oppiminen, kou-lutuksen kehittyminen ja kokemukset eri toimintakonsepteista sekä niissä huomioita-vista seikoista. Keskeisenä nähdään erityisesti yhteistyön kehittyminen, mikä pitää si-sällään yhteistyötahojen löytymisen ja yhteistyön käynnistymisen eri tahojen keskensekä yhteisten toimintatapojen löytymisen, joiden nähdään antavan perustan projek-teille ja luovan edellytykset niiden onnistumiselle. Organisaatio- ja järjestelmätasollanäkevät projektit omaavansa eniten vaikutusta uusien toimintamenetelmien ja toi-mintatapojen omaksumiseen sekä paikalliseen yhteistyöhön, oppimiseen ja toiminta-kykyyn. Jossain määrin näyttää myös tapahtuvan ja kehittyvän ylisektorista toimintaa.Esimerkiksi Lahden kaupungin eri toimialoilla on yhteistoimintaa Lähiön sosiaalistenyrittäjien kumppanuuden puitteissa.

Työmarkkinoiden kehittämiseen liittyvillä tavoitealueilla projektit arvioivat pysty-vänsä edistämään myönteisiä muutoksia erityisesti lisäämällä kolmannen sektorin vai-kutusmahdollisuuksia sekä paikallisen aloitteellisuuden kautta (kuvio 10). Myös syr-jäytymisen torjumisessa, uusien yrittämisen muotojen kehittymisessä ja monitoimijai-sessa yhteistyössä nähdään saatavan aikaan myönteisiä vaikutuksia.

Yksikään projektikyselyn vastaajista ei katso, että kyseinen projekti tai senolennainen sisältö olisi voinut toteutua muutoin kuin Equal-ohjelman myötä.Tässä kysymyksessä hallinnoivat organisaatiot ovat hieman epävarmempia kuinmuut osaprojektit, mutta kokonaisuutena vastaukset ennustavat projektien toi-minnan olevan vaikuttavaa.

Projektien toteuttajat uskovat nyt kehiteltävien mallien ja prosessien olevan ai-kanaan myös siirtämiskelpoisia tuloksia eli hyviä käytäntöjä. Useissa tapauksissamyös oma projektinaikainen toiminta haluttaisiin luonnollisesti vakiinnuttaa.Hyvänä käytäntönä korostetaan jälleen onnistunutta yhteistoimintaa sidosryhmi-

123

124

LUK

U 4

.O

hjel

man

toim

enpi

deko

kona

isuu

det

en kanssa. Projektien tulosten hyödyntämisessä ja levittämisessä arvioidaan tule-van kiinteästi olemaan mukana välittömien kohderyhmien edustajien (79 % vas-tanneista) sekä kansalaisjärjestöjen ja yhdistysten (61 %).

4.3.5 Yhteenveto

Tarkasteltaessa toimenpidekokonaisuuden keskeiseen tavoitteiseen tähtäävienvaikutusten syntyä on nähtävissä, että projekteissa kehittyy useita erilaisia suoma-laisen yhteisötalouden esimerkkitapauksia ja malleja. Kehitystä tukevat samanai-kaisesti myös muut tekijät, kuten valmisteilla oleva laki sosiaalisista yrityksistä.Mikäli laki saatetaan suunnitellusti voimaan vuoden 2004 alussa, tulevat kump-panuudet olemaan yksi merkittävä sen soveltamisen kokeilukenttä. Sosiaalistenyritysten kehittämistoimintaa voi tulevaisuudessa tapahtua myös ohjelman muis-sa toimintalinjoissa.

Toimintaympäristö on edelleen haastava. Yhteisötaloutta, uusia yrittämisenmuotoja ja kolmatta sektoria kohtaan esiintyy ennakkoluuloja, mikä asettaa koviahaasteita projektien tiedotukselle ja toiminnan valtavirtaistamiselle. Haasteellistaon myös sosiaalisten yritysten rahoituspohjan rakentaminen niin, ettei kilpailuti-lannetta vääristetä.

Kehittämiskumppanuuksien ja projektien tasolla toiminta on selkeästi edistynytedellisestä vuodesta; suunnitelmat ovat konkretisoituneet ja uusien käytäntöjen synty-mistä on nähtävissä. Sosiaalista yrittämistä lähestytään projekteissa kokonaisuutena

Kuvio 10. Projektien arvioiden jakauma omista myönteisistä vaikutuksistaan työmarkkinoiden kehit-tämiseen liittyvillä tavoitealueilla

5�A 25�A 85�A 45�A :5�A �55�A

��"�� ?�� .��

(��

6��

?��#

(��"��

��"��

��

��

1��

<��"��

��#��""��

��"��

?��"��

��# ��""��

��"��

LUK

U 4

.O

hjelman toim

enpidekokonaisuudet

melko laajasti, luodaan uudentyyppistä toimintaa ja uusia rakenteita sekä kehitetään,vahvistetaan ja valtavirtaistetaan jo olemassa olevia rakenteita. Näin ollen projektieninnovatiivisuus, kokeilevuus ja riskitaso vaihtelevat suuresti.

Toimenpidekokonaisuudessa tulisi korostua myös työpaikkojen laadun pa-rantaminen. Kumppanuuksissa tämä teema ei juuri ole ollut esillä vaan tärkeäm-pänä tavoitteena on pidetty työpaikkojen luontia. Uusia yleishyödyllisiä palvelujanäyttää toiminnan avulla olevan syntymässä ainakin työttömille ja vanhuksille se-kä alueellisesti tarkasteltuna maaseudulle ja lähiöihin.

4.4 Toimenpidekokonaisuus 5.3.1. “Sopeutumiskyky”

Tuki yritysten ja työntekijöiden sopeutumiselle talouden rakenne-

muutokseen sekä informaatioteknologioiden ja muiden uusien tek-

nologioiden käyttämiselle.

4.4.1 Lähtökohdat

Toimenpidekokonaisuuden kohderyhmänä ovat pk-yritykset ja niiden henkilös-tö. Toiminta suunnataan erityisesti osaamiseltaan heikoimmassa asemassa oleviintyöntekijöihin, joilla on puutteita osaamisessa sekä tietoyhteiskunnan ja kansain-välistymisen edellyttämissä valmiuksissa. Heidän tietojensa ja taitojensa paranta-misen ja pk-yritysten kilpailukyvyn lisäämisen nähdään parantavan pk-yritystenja työntekijöiden sopeutumiskykyä rakennemuutokseen sekä muuttuviin talou-den ja työelämän tarpeisiin. Toimenpidekokonaisuuden keskeisiä korostuksiaovat elinikäinen oppiminen, yhtäläistä osallisuutta edistävät työpaikkakäytännöt,työn uudenlainen organisointi, työolojen ja henkilöstön hyvinvoinnin paranta-minen sekä työssä jaksaminen ja työkyvyn ylläpito. Kehittämistoiminnan lähtö-kohtana tulisi olla kohderyhmien tarpeet, kokeilevuus, ennakoivuus ja laaja-alai-suus. Erityispainotus on tietoteknologisen osaamisen lisäämisessä sekä uuden tek-nologian hyödyntämisessä uusissa yhteyksissä. Pyrkimyksenä on kehittää tasa-ar-voisia työyhteisöjä.

Toimenpidekokonaisuuden toimintaympäristössä ei ole viimeksi kuluneenvuoden aikana tapahtunut ratkaisevia makrotason muutoksia, työelämän voi-makkaisiin muutoksiin sopeutuminen on edelleen suuri haaste niin työntekijöillekuin työyhteisöllekin.

Kansainvälinen talouden epävarmuus on heijastunut Suomeenkin ja useat yri-tykset ovat viime aikoina pyrkineet parantamaan taloudellista tulostaan kustan-nuksia karsimalla, jolloin irtisanomisten ja lomautusten määrä on kasvanut.Työntekijöiden tuottavuuteen kohdistuu näin ollen entistä suurempia odotuksia,mikä edellyttää uusia osaamista ja innovatiivisuutta tukevia toimintatapoja sekäelinikäisellä oppimisella saavutettavaa jatkuvasti ajantasaista tietämystä. Toisaalta

125

126

LUK

U 4

.O

hjel

man

toim

enpi

deko

kona

isuu

det

yritysten aiempaa pienempi henkilöstön määrä voi työpaikkatasolla aiheuttaa sen,että Equal-projektien järjestämiin koulutuksiin osallistuminen on aiempaa han-kalammin järjestettävissä.

Suurten ikäluokkien tulevan eläköitymisen vaikutukset työvoiman määräänon julkisuudessa tiedostettu entistä selvemmin ja tarvetta keskimääräisen eläk-keellejäämisiän nostamiseen on korostettu useissa yhteyksissä. Keskeistä on sel-laisten ratkaisujen löytäminen, jotka mahdollistavat ikääntyneiden työkyvyn, jak-samisen ja motivaation säilyttämisen.

Tämän toimenpidekokonaisuuden erityisiä arviointikysymyksiä ovat mm. mi-ten kehittämiskumppanuuksien puitteissa toimivilla projekteilla pyritään edistä-mään yritysten (henkilöstö)johdon kykyä huomioida työvoiman käytön määrälli-siä ja laadullisia mahdollisuuksia yritysten sisällä ja yritysympäristössä (esim. hen-kilöstön osaamisen kehittäminen eri henkilöstöryhmissä) ja millä keinoin pk-yri-tysten kasvun edellytyksiä ja erityisesti heikoimmassa asemassa olevan henkilös-tön osaamistarpeita on pyritty huomioimaan ja tukemaan.


Toimenpidekokonaisuus muodostuu yhdeksästä kehittämiskumppanuudesta, jotkapyrkivät toiminnallaan yritystoiminnan kehittämiseen, osaamistason nostamiseen se-kä työllistyvyysedellytysten parantamiseen. Toimenpidekokonaisuudessa toteutetta-vat kehittämiskumppanuudet rahoitusosuuden suuruuden mukaan ovat:

1. 4T (TM)2. Ammattilaisen väylä (TM)3. Kimpassa vahvat (TM)4. OPTIO (OPM)5. Oiva PK (STM)6. TARU (OPM)7. Kokeneiden voima (TM)8. Pienyritysten johtamisjärjestelmät (TM)9. Taitava tevanake (OPM)

Toimenpidekokonaisuuden DPt pyrkivät vaihtelevin toimenpitein edistä-mään pk-yritysten ja heikoimmassa asemassa olevien työntekijöiden sopeutumis-kykyä. Heikoimmassa asemassa olevat ymmärretään usein joko ikääntyviksi työn-tekijöiksi, jotka uhkaavat syrjäytyä vanhentuneen osaamisensa vuoksi tai maahan-muuttajatyöntekijöiksi. Kaikissa DPeissä ei ole määritelty selkeästi, mitä heikoim-massa asemassa olevilla tarkoitetaan. Sopeutumiskykyä vaativan rakennemuutok-sen nähdään useimmiten johtuvan teknologian muutoksista ja sen vaatimuksista.

LUK

U 4

.O

hjelman toim

enpidekokonaisuudet

Kehittämiskumppanuushankkeissa ja niiden strategioissa painottuu tarveläh-töisyys. On pyritty kohderyhmälähtöiseen lähestymistapaan, jossa sopeutumisky-vyn parantamiseksi käytetään yksittäisille yrityksille tai työntekijöille kohdennet-tuja ja räätälöityjä toimenpiteitä. Menetelmät ovat koulutuspainotteisia. Seuraa-vaan taulukkoon on lyhyesti koottu DPeiden keskeiset piirteet:

DP Kumppanuusmalli Tavoite Kohderyhmä/ kohdentu-minen Toimet Innovatiivisuus

4T Hallinnoivan organi-saation (yliopiston täydennyskoulutus-keskus) lisäksi 2 ke-hitysorganisaatiota, osaprojektikohtaisia kumpp.

4T-mallin avulla vai-kuttaa yritysten ke-hittymiseen ja henkilöstön hyvin-vointiin.

Metalli-, koneenrakennus-, automaatio-, elektroniikka- sekä palvelualat, henkilöstö.Yritystoiminnan kehittämi-nen

Kartoituk-set, koulu-tus, kehitys

Uusi malli kokonais-valtaiseen pk-yritys-ten kehittämiseen

Ammatti-laisen väy-lä

Hallinnoivan organi-saation (ammatilli-nen aikuiskoul. keskus) lisäksi yli-opiston tutkimusyk-sikkö, koulutusorg., suuryritys, viran-omaisia

Ratkaisumalleja sek-torin (ennak.) ongel-miin, pyritään luomaan osaamista ja pysyviä käytäntöjä

Laivanrakennus-ala, henki-löstö, sekä suur- että pk-yri-tyksiä. Yritystoiminnan kehittäminen

Tutkimus, kartoitukset, koulutus, ke-hitys

Menetelmän käyttö laajemmin koulutuk-sessa ja pk-yrityksis-sä

KIVA Hallinnoivan organi-saation (kehitysorga-nisaatio) lisäksi yrityksiä, koulutus-org:ita, työ-markk.järj:jä

Toimintamalli, ver-kostoituminen, yri-tysten ja palveluorganisaati-oiden yhteistyö

Metalli-, kivi-, puu-, elintarvi-ke-, elektroniikka- ja infor-maatioteknologian pk-yritykset, ko.yritysten yrittäjät ja henkilöstö, yritysverkostot sekä koulutusorganisaatioi-den kouluttajat. Yritystoimin-nan kehittäminen

Kartoituk-set, koulu-tus, kehitys, neuvonta

Laaja alueellinen toi-mijaverkosto pk-yri-tysten kehittämisessä

Kokenei-den voima

Hallinnoivan organi-saation (koulutus-org.) lisäksi yrityksiä

Ikä- ja monimuoto-johtamisen sekä hil-jaisen tiedon johtamisen mallien kehittäminen

Yritysten henkilöstö, erityi-sesti ikääntyvät (yli 45 -vuoti-aat) ja maahanmuuttajat sekä esimiehet ja yritysten johto. Monimuotojoht., moti-voituminen, hiljaisen tiedon siirto ja ikäjohtaminen

Kartoituk-set, koulu-tus, kehitys

Toimintamallien ja työkalujen kehittämi-nen

Oiva PK Hallinnoivan organi-saation (koulutus-org.) lisäksi 2 koulutusorganisaa-tiota

Oiva PK- valmennus- ja kehittämisohjel-ma yrittäjille ja yri-tysten henkilöstölle

Pk-yritysten henkilöstö. Yri-tystoiminnan kehittäminen, koulutuspainotus

Kartoituk-set, koulutus

Kehittämiskumppa-nien laaja-alainen yhteistyö valtakun-nallisessa mittakaa-vassa

Optio Hallinnoivan organi-saation (yliopiston täydennys-koulutus-keskus) lisäksi koulu-tusorg:ita, työttömien ja yritys-järjestöt, työvoimavi-ranomaisia, verkostoitumisen asiantunt.org.

Oppisopimuksen ke-hittäminen koulutus-mallina

Pk-yritysten henkilöstö, eri-tyisesti keski-ikäiset ja ikään-tyvät työelämässä olevat heikon peruskoulutuksen ja vanhentuneen ammattitai-don omaavat henkilöt.Osaamistason nostaminen

Koulutus Koulutusmallin so-veltaminen uudelle kohderyhmälle

127

128

LUK

U 4

.O

hjel

man

toim

enpi

deko

kona

isuu

det

Kehittämiskumppanuuksille suunnatun kyselyn mukaan toimenpidekokonaisuu-den DPt kuvasivat hankkeitaan erityisesti kehittämis-, verkostoitumis- ja koulutus-projekteiksi (kts. taulukko 2). Hankkeita luonnehdittiin myös syrjäytymisen ehkäisy-ja aktivointiprojekteiksi. Monilla hankkeilla oli myös jonkin verran tutkimusprojek-tien piirteitä. Toimintamuodot kohdistuivat erityisesti työyhteisöjen kehittämiseen,uusien toimintamallien ja menetelmien kehittämiseen ja kokeiluun, uusien työkäy-täntöihin sekä yhteistyöverkostojen rakentamiseen. Keskeisiä toimintamuotoja olivatmyös koulutusohjelmien suunnittelu, uusien opetusmenetelmien kehittäminen ja ko-keilu sekä henkilökohtaisen ohjauksen ja neuvonnan antaminen. Tärkeänä nähtiinmyös tiedottaminen ja asenteisiin vaikuttaminen.

Konkreettisina toimenpiteinä eri toimintamuotojen toteuttamiseksi ovat mm.koulutus, erilaiset kartoitukset, tutkimus, konsultointi, neuvonta- ja tukipalvelut,ohjaus ja opastus, mentorointi, työssäoppimisprojektit, uusien mallien suunnitte-lu ja kehittäminen (esim. rekrytointimalli, oppisopimusmalli, työhön perehdyttä-mismalli), tiedottaminen, seminaarien ja workshopien järjestäminen, tiedon jakokemusten vaihto, kontaktipinnan ja verkostoitumismahdollisuuksien tarjoami-nen, kohderyhmän työllistymisen edistäminen, räätälöidyt atk-ohjelmistot ja net-tipohjaiset tiedonhallinta- ja käyttömallit.

Pienyrit-täjien joh-tamis-jär-jes-telmät

Hallinnoivan organi-saation (ammattikor-kean täydennys-koulutuskeskus) li-säksi yliopiston täy-dennyskoulutus-keskus

Koulutuksen, toimin-tamallien ja johta-misjärjestelmien kehittäminen

Pk-yritykset ja niiden henki-löstö, toiminta kohdistuu yri-tysten johtoon ja yritysten heikoimmassa työmarkkina-asemassa oleviin sekä ikään-tyviin työntekijöihin (yli 40-vuotiaat). Yritystoiminnan ke-hittäminen, koulutuspainotus

Koulutus, neuvonta

Uuden mallin kokei-lu, toimintamallien kehittäminen

TARU Hallinnoivan organi-saation (kaupungin yritys (kultt. edistys, tuotanto)) lisäksi kulttuurituotanto-yh-tiö, YLE, Teatterin tiedotuskeskus

Kohderyhmien mark-kinointi- ja tuotteis-tustaitojen parantaminen, koh-deryhmän työllisty-vyyden parantaminen, asen-nemuutos

Vammais-, maahanmuutta-ja- ja vähemmistökulttuurien taiteilijat sekä muut heikossa asemassa olevat taiteilijat. Työllistymisedellytysten pa-rantaminen

Koulutus, kultt. tuotan-to ja markk., tutkimus

Menetelmien hyö-dyntämistä uudella tavalla uudelle koh-deryhmälle

Taitava te-vanake

Hallinnoivan organi-saation (yliopiston tutkimusyksikkö) li-säksi kehitysorgani-saatio, ammattijärjestö

Sopeutumis-kyvyn parantaminen tekno-logia valmiuksia ke-hittämällä

Tekstiili- ja vaatetusalojen henkilöstö ja pk-yritykset, eri-tyisesti ikääntyvä henkilökun-ta, jonka peruskoulutus on alhainen ja/tai koulussa saa-dut tietotekniset valmiudet ovat heikot sekä alan amma-tilliseen koulutukseen hakeu-tuneet nuoret. Tekn. osaamisen nostaminen, tekn. käyttöönoton edistäminen

Koulutus, neuvonta, kehitys

Uusi oppimiskäytän-tö, menetelmien so-veltamista uudessa kontekstissa

DP Kumppanuusmalli Tavoite Kohderyhmä/ kohdentu-minen Toimet Innovatiivisuus

LUK

U 4

.O

hjelman toim

enpidekokonaisuudet

DPeille suunnatun kyselyn mukaan noin viidesosa hankkeista on jatkoa jolle-kin aiemmin toteutetulle hankkeelle tai yhteistyömallille. Kolmessa DPssä yksiosahanke on jatkoa aiemmalle, yhdessä DPssä puolestaan sen kolme osahankettaperustuvat aikaisemmin toteutetulle hankkeelle tai yhteistyömallille. Kehittämis-kumppanuuden hankkeet toimivat suhteellisen laaja-alaisesti, neljä kehittämis-kumppanuutta toimivat usean TE-keskuksen tai maakunnan alueella. Toiset nel-jä puolestaan toimivat usealla paikkakunnalla, muttei valtakunnallisesti, sekä yksikehittämiskumppanuus toimii yhdellä paikkakunnalla (kts. kuvio 3).

Toimenpidekokonaisuuden DPt ovat varsin kokonaisvaltaisia toiminnaltaan,jos tarkastellaan niissä toteutettavien toimintamuotojen lukumäärää. DPeidenedustajille suunnatun kyselyn perusteella kehittämiskumppanuuden hankkeillaon keskimäärin kymmenen ensisijaiseksi määriteltyä toimintamuotoa. Tosinmuutamissa DPeissä ensisijaisiksi toimintamuodoiksi nimettiin vain kaksi tai kol-me toimintamuotoa, laajimmissa ensisijaisia toimintamuotoja oli 15. Sopeutu-miskyvyn parantamiseksi käytetään usein yksittäiselle yritykselle tai työntekijöillekohdennettuja ja räätälöityjä toimenpiteitä. Toki huomionarvoista on, ettei luku-määrä sinänsä vielä takaa toimintamuotojen tarkoituksenmukaisuutta. Joissakinhankkeissa jää hieman epäselväksi, kohdentuuko toimenpiteet juuri heikoimmas-sa asemassa oleviin työntekijöihin vai henkilöstöön yleensä. DPeiden toiminta onkoulutuspainotteista, ja keskeistä kokonaisvaltaisen lähestymistavan kannalta onpohtia, jääkö koulutukset irrallisiksi vai muodostuvatko ne osaksi yritysten laa-jempaa kehittämistoimintaa.

Kohderyhmä ja horisontaaliset painotuksetToimenpidekokonaisuuden hankkeiden kohderyhmäksi on määritelty yrittäjät,työyhteisöt ja yrityksissä heikossa työmarkkina-asemassa olevat työntekijät. Oh-jelma-asiakirjan mukaan erityistä huomiota tulisi kiinnittää tietoyhteiskunnan jakansainvälistymisen kannalta vanhentuneen ammattitaidon tai matalan koulu-tustason omaaviin työntekijöihin (joita voivat olla esim. ikääntyvät tai nuoret) se-kä työntekijöihin, joilla on vaara jäädä uuden teknologian tarjoamien mahdolli-suuksien ulkopuolelle työpaikoillaan.

DPeille suunnatussa kyselyssä selkeästi keskeisimpänä kohderyhmänä pidet-tiin yrityksiä (78 % vastaajista). Erittäin tärkeänä kohderyhmänä nähtiin vanhen-tuneen ammattitaidon omaava henkilöstö (62 % vastaajista). Yli puolessa hank-keista (56 %) keskeisenä kohderyhmänä olivat ikääntyvät, yli 50-vuotiaat. Monethankkeet kohdistuvat myös työttömyysuhan alaisiin henkilöihin. Hankkeidenerilaisuudesta johtuen vastauksissa oli runsaasti hajontaa. Joissakin hankkeissaerittäin tärkeänä kohderyhmänä painottuivat ammatillista koulutusta vailla ole-vat, vajaakuntoiset tai vammaiset työntekijät, maahanmuuttajat ja etniset vähem-mistöt, pitkään työmarkkinoilta poissa olleet, ei perinteisille aloille pyrkivät sekäjärjestöt ja yhdistykset.

129

130

LUK

U 4

.O

hjel

man

toim

enpi

deko

kona

isuu

det

Kuten jo arvioinnin ensimmäisessä raportissa todettiin, toimenpidekokonaisuu-den DPeet eivät ole selkeästi tasa-arvopainotteisia. Hankkeita ei ole kohdennettu eri-tyisesti sukupuolta painottaen. Hankkeet kohdistuvat sekä mies- että naisvaltaisilletoimialoille. Tasa-arvo on ymmärretty DPeissä sukupuolten tasa-arvoa laajemmin,esimerkiksi ikäryhmien välisenä tasa-arvona ja ikääntyvien huomioimisena. Teknolo-giapainotteisuus tulee hankkeissa esille koulutuksina, joilla pyritään kehittämään ja li-säämään kohderyhmän tietoteknistä osaamista sekä tietoverkkojen hyödyntämisenämoniin tarkoituksiin. Useimmissa hankkeissa paikallisuus tulee esille lähinnä toimin-nan rajoittumisena tietylle maantieteelliselle alueelle kumppaneiden ja/tai kohderyh-män sijoittumisen kautta. Kolmessa DPeessä ovat etniset vähemmistöt/maahanmuut-tajat edustettuna (osa)kohderyhmänä.

Toimijoiden valtaistaminen ja kohderyhmän osallisuusTarkasteltaessa eri kumppanitoimijoiden ja kohderyhmien osallisuutta ja vaikutus-mahdollisuuksia DPeiden suunniteluun, toteutukseen ja tulosten levittämiseen voi-daan kyselyn perusteella todeta, että hankkeiden välittömät kohderyhmän edustajatovat osallistuneet projektin ideointiin ja suunnitteluun kiinteästi 62 %:ssa hankkeis-ta. Kohderyhmää on siis osallistettu hankkeisiin ottamalla kohderyhmän edustajiamukaan jo hankkeen suunnitteluvaiheessa. Useissa hankkeissa on tehty erilaisia kar-toituksia ja selvityksiä kohderyhmän keskuudessa suunnitteluvaiheen aikana. MonissaDpeissa kohderyhmän edustajat ovat osallistuneet ohjausryhmän toimintaan. Lisäksimonet kumppanit ovat muun toimintansa kautta tiiviissä yhteydessä kohderyhmäänja siten tuntevat kohderyhmän näkökulmat.

Projektin toteuttamiseen välittömät kohderyhmän edustajat osallistuvat kiin-teästi 76 %:ssa hankkeista ja jossain määrin 20 %:ssa hankkeista. Monet hank-keista räätälöidään kohderyhmän tarpeiden mukaan, jolloin kohderyhmän edus-tajat pääsevät vaikuttamaan toimenpiteisiin. Palautteiden ja seurannan kautta py-ritään kartoittamaan kohderyhmän kokemuksia ja näkökulmia. Projektin tulos-ten hyödyntämiseen ja levittämiseen arvioidaan välittömien kohderyhmienedustajien osallistuvan kiinteästi 91 %:ssa hankkeista.

Yritysten ja työnantajien edustajat ovat laajemminkin mukana hankkeissakuin vain kohderyhmänä. Kyselyn mukaan yritysten ja työnantajien edustajatovat olleet kiinteästi mukana suunnittelussa 77 %:ssa hankkeista ja toteutuksessa72 %:ssa hankkeista. 91 %:ssa hankkeista yritysten ja työnantajien edustajienodotetaan osallistuvan kiinteästi tulosten hyödyntämiseen ja levittämiseen. Muitakeskeisesti suunnittelussa mukana olleita tahoja ovat tutkimusinstituutiot, työn-tekijäjärjestöt ja koulutusorganisaatiot. Koulutusorganisaatioita lukuun ottamat-ta niiden osallistuminen toteutukseen on ollut suunnittelua vähäisempää. Tulos-ten hyödyntämiseen ja levittämiseen tutkimusinstituutioiden, työntekijäjärjestö-jen ja koulutusorganisaatioiden arvioidaan osallistuvan suhteellisen kiinteästi.

LUK

U 4

.O

hjelman toim

enpidekokonaisuudet

Hankkeiden parhaat ominaisuudetKehittämiskumppanuuksille toteutetun kyselyn mukaan projektin parhaimpanaominaisuutena pidettiin useissa DPeissä sitä, että projekti on erittäin yritys-/koh-deryhmälähtöinen. Projekti räätälöidään juuri yritysten/kohderyhmän tarpeisiin.Tällöin kehittäminen on ajankohtaista ja yksilöllistä. Hyvänä koettiin se, että pro-jektilla on kiinteä yhteys työelämään ja että työntekijöiden ääni saadaan kuuluvil-le. Mukana olevat yritykset ovat sitoutuneita ja sekä esimiehet että työntekijätovat lähteneet itse kehittämään toimintatapojansa. Työssäoppimista korostettiinuseissa projekteissa. Tärkeänä pidettiin myös sitä, että työskennellään sellaisenkohderyhmän kanssa, johon ei aikaisemmin ole kiinnitetty paljoakaan huomiota.


KumppanuusrakenteetToimenpidekokonaisuuteen kuuluvan yhdeksän DPn kumppanuushankkeet se-kä kumppanuusrakenteet vaihtelevat suuresti. DPeissä mukana olevien kumppa-nien määrä ja tyyppi vaihtelevat muutamasta koulutusorganisaatiosta kymmenienkumppanien laajaan joukkoon. Useimmat DPt jakautuvat osahankkeisiin. Osa-hankkeiden määrä vaihtelee kolmesta seitsemään osahankkeeseen (keskimäärinnoin 5 osahanketta). Kolmessa hankkeessa ei osahankkeita ole lainkaan. Hallin-noivista organisaatioista suurin osa on koulutusorganisaatioita (6). Mukana onmyös kehitysorganisaatio, tutkimusorganisaatio sekä kaupungin yritys.

Monet kehittämiskumppanuudet ovat rakentuneet aikaisemman yhteistyön poh-jalta. DPeille toteutetun kyselyn perusteella reilu neljäsosa vastaajista tunsi suurimmanosan kehittämiskumppanuuksista entuudestaan (kts. taulukko 4). Yhteistyötä useim-pien kehittämiskumppaneiden kanssa oli tehnyt 14 % vastaajista. Yli puolet vastaajis-ta on tehnyt yhteistyötä jonkin kumppanin kanssa. Uusia toimijoita, joilla ei aiempaayhteistyötä ollut, oli vastaajista noin kolmasosa. Aikaisemman yhteistyön lisäksi kehit-tämiskumppanuuden syntymiseen ja muotoutumiseen ovat vaikuttaneet havaittu yh-teinen kehittämistarve jollakin toimialalla tai alueellisesti. Osa hankkeista on saanutalkunsa yritysten ja työntekijöiden aloitteesta.

Kyselyn mukaan selkeästi keskeisimpänä yhteistyötahona kehittämiskumppa-nuudessa pidettiin yrityksiä: 82 % vastaajista oli sitä mieltä, että yritykset ovat ol-leet kiinteästi mukana toteuttamassa kehittämiskumppanuutta. Muita tärkeitäyhteistyötahoja olivat muut oman DPn osahankkeet sekä oppilaitokset, 76 % vas-taajista mainitsee yhteistyön olevan kiinteää oman DPn osahankkeiden kanssa ja41 % oppilaitosten kanssa. Niiden lisäksi jonkin verran yhteistyötä on ollut kor-keakoulujen/tutkimusyksikköjen, työnantaja- ja ammattijärjestöjen, kansainvä-listen kumppanien sekä muiden kansallisten Equal-DPeiden kanssa. Projektien

131

132

LUK

U 4

.O

hjel

man

toim

enpi

deko

kona

isuu

det

toteuttajat uskoivat yhteistyön olevan myös tulevaisuudessa erittäin tiivistä yri-tysten kanssa, ja melko tiivistä oppilaitosten, korkeakoulujen, oman DP:n osa-hankkeiden sekä kansainvälisten kumppaneiden kanssa.

Kysyttäessä DPeiltä mitkä ominaisuudet tekevät kehittämiskumppanuudestakumppanuuden keskeisimmäksi asiaksi nousivat yhteiset tavoitteet, joiden päämäärä-nä on vastata kohderyhmän tarpeisiin. Edellytyksenä kumppanuuden toteutumisellenähtiin yhteinen tarve ja tavoite kohderyhmän osaamisen kehittämisessä. Tärkeänäpidettiin kokemusta toimialalta sekä sen ongelmien tunnistamista.

Tärkeänä ominaisuutena kumppanuudelle nähtiin läheinen yhteistyö kump-paneiden välillä, asioiden suunnittelu ja toteuttaminen yhdessä. Säännölliset ta-paamiset, kokoukset ja keskustelut kuuluvat kumppaneina toimimiseen. Myöskyselyn mukaan DPn tärkeimpinä yhteistyön muotoina korostuivat keskustelutja palaverit sekä sähköposti ja puhelut. Edellytyksenä kumppanuuden onnistu-mille on eri toimijoiden sitoutuminen yhteiseen toimintaan. Kumppanuuttaedistävänä nähtiin myös kumppanien aikaisempi kokemus projekteista sekä ke-hittämis- ja kouluttamistyöstä.

Kumppanuusrakenteen syntymisessä osalla hankkeista on ollut vähän alku-kankeutta, osalla kumppanuus on rakentunut kivuttomammin ja rakenne toimiihyvin. Kuten eräs DPn edustaja totesi toimivan kumppanuusrakenteen syntymi-nen on pitkä prosessi. Osassa hankkeita kumppaneiden roolit ja sitoutuminenovat hakeneet vielä muotoaan.

Kumppanuuden toteutumista ja kehittymistä ovat vaikeuttaneet kumppanienerilaiset hallinto- ja toimintakulttuurit. Myös yhteisen viitekehyksen puuttumi-nen ja voimakkaasti poikkeavat tulkinnat Equal-ohjelman tavoitteista nähtiin es-teinä kumppanuuden toteutumiselle. Joissakin DPeissä avoimuus ja tiedon jaka-minen osaprojektien toiminnasta ei ole toiminut. Myös osaprojektien erilaisetkohderyhmät ovat vaikeuttaneet toimintaa.

Kumppanuuden johtaminenHallinnoivat organisaatiot ja erityisesti DPeiden projektipäälliköt ovat kokeneetkehittämiskumppanuusmalliin perustuva toiminnan varsin haasteelliseksi ja työ-lääksi. Monille varsinkin ensimmäistä kertaa ESR-rahoitteisessa hankkeessa mu-kana oleville on ollut suuri yllätys, kuinka paljon hallinnollista työtä hankkeeseenkuuluu. Paljon aikaa on kulunut rahoituksen ja raportoinnin hoitamiseen. Sekoetaan usein olevan pois käytännön kehittämistyöstä. Muutamassa DPssä pro-jektipäälliköt ovat jo vaihtuneet toteutuksen ensimmäisenä vuonna.

DPeiden projektipäälliköistä suurin osa (86 %) on ollut aiemmin mukana kansal-lisella tuella rahoitetussa projektitoiminnassa ja kolmasosa heistä on toiminut siinäprojektipäällikkönä tai koordinaattorina. Myös melkein kaikki DPeiden projektipääl-liköistä on osallistunut edellisen ohjelmakauden ESR-projekteihin. Kolmasosa pro-jektipäälliköistä on koordinoinut edellisen ohjelmakauden ESR-projektia.

LUK

U 4

.O

hjelman toim

enpidekokonaisuudet

Kyselyn mukaan hankkeen toteuttamiseen selkeästi eniten tukea ja ohjausta DPei-den edustajat kokivat saavansa oman DPn ”projektitiimiltä”, kolme neljäsosaa vastaa-jista piti omaa DPn ”projektitiimiä” keskeisimpänä tuen antajana. Kehittämiskump-panuuden ohjausryhmältä 44 % DPn projektipäälliköistä ilmoitti saavansa paljon tu-kea ja kolmasosa jonkin verran tukea. Osahankkeiden vetäjistä puolestaan 16 % kokisaavansa paljon tukea ohjausryhmältä ja 63 % jonkin verran. Oman emo-organisaati-on johdolta koettiin saatavan suhteellisen paljon tukea, osaprojektien vetäjät kokivatvoimakkaammin kuin DPeiden projektipäälliköt.

Eniten tukea ja ohjeistusta koettiin tarvittavan ESR-säännösten soveltamiseenja rahoitukseen liittyviin ohjeisiin ja säännöksiin (93 % vastaajista) sekä Equal-projektien toteutusta koskeviin ohjeisiin ja menettelytapoihin (72 % vastaajista).Vähän alle puolet vastaajista ilmoitti tarvinneensa ohjeistusta ja tukea raportoin-nissa sekä toimeenpanon vaiheistuksessa.

Ohjelma-asiakirjassa kehittämiskumppanuuden toimintaa ja johtamista mää-riteltäessä on korostettu ohjausryhmän roolia. ToimenpidekokonaisuudenDPeissä ohjausryhmien toiminta ja sitoutuminen vaihtelevat suuresti. MonetDPeiden edustajista kokivat, ettei ohjausryhmä ole kovin aktiivinen ja kokouksettoimivat enemmänkin informaatiofoorumina, jossa kerrotaan ohjausryhmälle,mitä hankkeessa ollaan tehty. Todettiin, että ohjausryhmästä tulee helposti parla-mentti, joka nuijii asiat, muttei varsinaisesti ota kantaa. Tällöin vuorovaikuttei-suus ei toteudu. Ohjausryhmiltä toivottiin lisää ohjausta ja tukea projektille sekäosallistumista toimintaan muutenkin kuin vain kokousten kautta. Esimerkiksikohderyhmän rekrytointiin olisi kaivattu ohjausryhmältä enemmän sitoutumista.Joissakin DPeissä koettiin, että ohjausryhmä on hyvin mukana DPn suunnitte-lussa, päätöksenteossa, toiminnassa ja kehittämisessä. Ohjausryhmä myös seuraaja arvioi DPn toimintaa, ja toimii tärkeänä tukena DPn toiminnalle.

Toimenpidekokonaisuuden DPeistä viisi on työministeriön hallinnoimia,kolme opetusministeriön ja yksi sosiaali- ja terveysministeriön. Kokemukset yhte-ystyöstä TE-keskusten ja ministeriöiden kanssa vaihtelevat suuresti. Osalla onpelkästään positiivisia kokemuksia paikallisen TE-keskuksen ja ministeriön kans-sa toimimisesta ja asiat ovat edenneet hyvin. Hyvänä koettiin säännölliset tapaa-miset TE-keskuksen kanssa. Ongelmaksi puolestaan koettiin se, että päättäjänrooli on joissakin tapauksissa ollut epäselvä esim. työministeriön ja Te-keskuksenvälillä. Tämä on hidastanut asioiden etenemistä.

Myös rahoituksen hitaus ja rahoitukseen liittyvä byrokratia koettiin ongel-maksi yritysten kanssa toimittaessa. Joissakin hankkeissa ollaan jouduttu jarrutte-lemaan yritysten mukaan tuloa, kun päätöksiä ei olla saatu ajoissa. Yrityksissä tur-haudutaan nopeasti, jos toiminnan aloittamista joudutaan odottelemaan. Ohjeis-tus on myös koettu riittämättömäksi. On myös syntynyt ristiriitoja hankkeiden jarahoittajan välillä, miten tulkita tiettyjä ongelmakohtia.

133

134

LUK

U 4

.O

hjel

man

toim

enpi

deko

kona

isuu

det

ItsearviointiItsearviointia on toteutettu eri tavoin eri DPeissä. Puolella DPeistä on ulkopuoli-nen arvioitsija toteuttamassa DPn arviointia. Ulkopuolisen arvioitsijan käyttämiämenetelmiä ovat mm. kartoitukset, haastattelut, observointi, raportointi. EräässäDPssä ulkopuolinen arvioitsija osallistuu myös työprosessiin ja antaa prosessin ai-kana palautetta. Ulkopuolisten arvioitsijoiden lisäksi arviointia suorittavat oh-jausryhmä, kumppani (ristiinarviointi) sekä DP itse. Hankkeen etenemistä seura-taan erilaisilla seurantatiedoilla, koulutuksista kerätään palautetta, suoritetaan al-ku- ja lopputilanteen arviointia, tarkastellaan toteutumisen tunnuslukuja (budjet-ti, osallistuneiden määrä), haastatellaan projektien vetäjiä ja kysellään palautettakumppaneilta sekä muilta yhteistyötahoilta. Osalle DPeistä itsearviointi on ollutvielä suhteellisen selkiytymätöntä, eikä käytössä ole ollut mitään systemaattista ar-viointimenetelmää. Tällöin arviointi on ollut enemmänkin keskustelua ja poh-dintaan hankkeen tilasta ja sen tavoitteista sekä keinoista niiden saavuttamiseksi.

Kansainvälinen yhteistyöKansainvälinen yhteistyö on käynnistynyt hyvin eri tavoin eri DPeissä ja jopaDPeiden sisällä osahankkeissa. Osa on löytänyt sopivat kumppanit ja yhteistyö onlähtenyt hyvin käyntiin. Osalla puolestaan on ollut vaikeuksia löytää sopiviakumppaneita ja yhteistyö on lähtenyt hyvin hitaasti käyntiin, joidenkin osapro-jektien kohdalla yhteistyö ei ole käynnistynyt vielä lainkaan. Koettiin, että pitkältituurista kiinni, millaiset kumppanit sattuu löytymään.

Konkreettisia toimintamuotoja ovat konferenssit ja seminaarit, benchmar-king, hyvien käytäntöjen kehittäminen yhteistyössä ja kehitysyhteistyö. Kansain-välisissä kumppanuuksissa on valittu yhteisiä kumppanuutta suuntaavia teema-ai-heita esim. hiljainen tieto. Joissakin DPeissä koettiin, että yhteisen punaisen lan-gan löytäminen on ollut erittäin vaikeaa kv-partnerien kanssa.

Kyselyn mukaan reilu kolme neljäsosaa vastaajista osallistuu seminaareihin jakokouksiin sekä kotimaassa että kumppanuusmaissa. Vain 14 % vastaajista il-moitti osallistuvansa henkilövaihtoon. 66 %:lla on yhteistä kehittämisyhteistyötäkansainvälisen kumppanin kanssa (ks. taulukko 13). 3 osahanketta (saman DPnsisällä) ilmoittivat, etteivät he osallistu lainkaan monikansalliseen yhteistyöhön.

Kansainvälisen kumppanuuden tuottamana hyötynä pidettiin tiedon ja koke-musten vaihtoa, uusien näkökulmien saamista (kansallisen tason työhön), koke-muksien saamista uusista toimintamalleista, yhdessä kehitettyjä ja toteutettaviatuotteita (esim. itsearviointityökalun kehittäminen), hyvien käytäntöjen vertai-lua. Hyötynä nähtiin myös B2B-suhteet yrityksille, kontaktit, benchmarking javertailutieto. Todettiin, että eri osapuolet ovat oppineet toisiltaan ja hankkeet täy-dentävät toisiaan. Toisaalta hieman kriittisenä kommenttina esitettiin, että hyö-tyvätkö loppupelissä itse kohderyhmät eli esim. yritykset.

LUK

U 4

.O

hjelman toim

enpidekokonaisuudet

Ongelmina kansainvälisessä toiminnassa nähtiin kulttuurierot kokouskäytän-nöissä ja valmistautumisessa kokouksiin, byrokraattisuus, eri maiden tukiraken-teiden antamat erilaiset ohjeet eli ohjeet eivät ole yhteneviä kaikissa EU-maissa,erilaiset toimintatavat eli työskennellään eri tavoin, ohjelmalliset erot, projektienerilaisuus ja eri ”tasoisuus”, eri aikataulut, kv-kumppanin löytymisen hitaus,kumppanien valmistautumattomuus yhteistyöhön, eri maiden keskenään täysinerilaiset lähestymistavat, mallien vähäinen siirrettävyys, kieliongelmat ja ymmär-tämisvaikeudet, jossain määrin toisen kulttuurin ja toimitavan arvostamisen puu-te, hyvinkin käsitteellisten asioiden käyminen läpi puhelimen ja sähköpostin väli-tyksellä. Todettiin, että paljon aikaa ja vaivaa on mennyt työn suorituskehyksenpystyttämiseen.

Työsuunnitelmien toteuttaminenSuurimmassa osassa kehittämiskumppanuuksia toimintasuunnitelmia ja tavoit-teita on täsmennetty tai muutettu projektien edetessä. Muutoksia ja tarkennuksiaDPeiden edustajat pitävät luonteenomaisina kehittämishankkeille. Kaikkea ei oleosattu ennakoida suunnitteluvaiheessa, suunnitelmat täsmentyvät kokemuksen jatiedon lisääntyessä. Tavoitteiden ja toimintatapojen täsmentäminen koettiin tär-keäksi, jotta projekti vastaa kohderyhmän todellisia tarpeita.

Toiminto 2:een puuttuu vielä yhdeltä toimenpidekokonaisuuden DPltä pro-jekti- ja rahoituspäätökset. Päätöksen saamista on hidastanut hallinnoivan organi-saation ja rahoittajan eroavat näkemykset laskutustavoista. Toisessa DPssä puo-lestaan päätöksiä viivästytty pitkään koulutuskäytäntöihin liittyvät näkemyserot.DPeiden toteutussuunnitelmissa suurimpia muutoksia ovat olleet mm. kumppa-nuussopimuksen irtisanominen sekä uuden osaprojektin luominen. Myös kohde-ryhmissä painopistealueita on muutettu ja koulutuksissa sekä aikatauluissa on ta-pahtunut muutoksia. Toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset vaikuttavatmyös hankkeiden toteutukseen esim. yritysten osallistuminen koulutuksiin talou-dellisen tilanteen heikentyessä.

Toimenpidekokonaisuuden erityispiirteenä muihin Equalin toimenpideko-konaisuuksiin verrattuna on se, että osa toiminnan rahoituksesta tulee yrityksiltä.Yritykset maksavat siis osan koulutuksesta sekä työntekijöiden palkat heidän osal-listuessa koulutuksiin. Jotta yritykset saadaan osallistumaan hankkeisiin, niistätäytyy olla käytännön hyötyä yritykselle sekä sen henkilöstölle. Taloudellisentaantuman myötä yritykset haluavat yhä enemmän nopeita toimenpiteitä ja te-hokkaita koulutuksia. Yrityksiä on vaikea saada mukaan pitkän tähtäimen henki-löstön kehittämiseen. Paine on kasvanut sen suhteen, että näkyviä tuloksia pitäisisaada nopeasti ja kustannustehokkaasti. Monia yrityksiä vaivaa myös hankkeisiinliittyvän byrokratian pelko.

135

136

LUK

U 4

.O

hjel

man

toim

enpi

deko

kona

isuu

det

Kohderyhmän rekrytointiKohderyhmän rekrytoiminen mukaan hankkeisiin on sujunut noin puolella toi-menpidekokonaisuuden DPeistä hyvin ja noin puolella on ollut rekrytoimisessahankaluuksia. Yritysten ja henkilöstön löytäminen ja mukaan saaminen on ollutaikaa vievää ja työlästä, ja se on vaatinut projektihenkilöstöltä paljon panostuksia.Joillakin hankkeilla toiminnan täysipainoinen käynnistyminen onkin viivästynyt,kun alunperin suunniteltua määrää yrityksiä ei ole saatu mukaan toimintaan. Yri-tyksien rekrytoiminen on jatkunut toiminto 2 aikana.

Kohderyhmän rekrytoinnin ongelmana on ollut mm. pienten pk-yritystenvaikeus osallistua ja sitoutua näin pitkiin hankkeisiin. Pienille yrityksille työnteki-jöiden irrottaminen päivittäisestä työstä koulutukseen on vaikeaa, joillekin jopamahdotonta. Yritykset ovat kiireisiä ja koulutus vie aikaa. Toiseksi työtilanteenheikentyessä alalla on yritysten halukkuus henkilöstön koulutukseen heikentynyt,koska se maksaa yrityksille palkkoina ja koulutusmaksuina. Ongelmaksi on koet-tu myös TE-keskusten joustamattomuus isompien yritysten hyväksymisestä mu-kaan hankkeisiin esim. pk-yritysten tyyppisiä yritysten liiketoimintayksikköjä eiole hyväksytty mukaan. Sellaisia pk-yrityksiä, joissa työskentelee maahanmuutta-jia, on ollut lähes mahdotonta löytää.

Tehokkaimmaksi kohderyhmän rekrytointimenetelmäksi on osoittautunuthenkilökohtaiset yhteydenotot ja käynnit yrityksissä. Monet DPt ovat käyttäneetrekrytoinnissa valmiita kontakteja ja verkostoja. Kohderyhmää on ollut helpompirekrytoida, jos he tuntevat kumppanuusorganisaatiot entuudestaan ja luottavatniihin. Kohderyhmän tavoittamiseksi on järjestetty myös tiedotustilaisuuksia sekäerilaista ilmoittelua (esim. henkilökuntalehdissä). Ammattijärjestöjä sekä yritys-ten alueorganisaatioita on käytetty tiedotuskanavana. Joissakin DPeissä osa yri-tyksistä on ollut mukana jo hankkeen suunnitteluvaiheessa.

Innovatiivisuus ja kokeilevuusDPeiden edustajien mukaan innovatiivisuus ja kokeilevuus on tähän mennessä il-mennyt DPn toimintatapojen rakentamisessa ja yhteistyön luomisessa sekä osa-projektien toteuttamissa ratkaisuissa. Kehittämiskumppanuus nähtiin sinänsä uu-tena toimintatapana, joka toimiakseen hyvin edellyttää innovatiivisuutta. Todet-tiin, että osahankkeet toimivat pilottimaisina kehittämishankkeina, joissa ideoi-daan, testataan ja sovelletaan erilaisia malleja. Erään DPn osahankkeessa kokeil-laan samankaltaisille ongelmille monenlaisia eri ratkaisuja. Innovatiivisenanähtiin myös teknologian uudenlainen käyttö esim. internetin hyödyntäminenvähemmistötaiteilijoiden taiteen markkinoinnissa.

LUK

U 4

.O

hjelman toim

enpidekokonaisuudet

Kyselyn mukaan toimenpidekokonaisuuden DPeissä pyritään voimakkaastiuusien lähestymistapojen, kehittämiskohteiden tai menetelmien kartoittamiseenja kokeilemiseen. Monet DPeiden toiminnoista liittyvät myös muualla jo kokeil-tujen menetelmien ja lähestymistapojen soveltamiseen ja kehittämiseen uusissayhteyksissä.

Toteutuksen suurimmat haasteetSuurimpina haasteina hankkeiden toteutuksessa painottuivat DPeiden edustajien nä-kemysten mukaan kohderyhmän rekrytointi, taloushallinto sekä kumppanuutena toi-minen. Vaikeaksi koettiin yritysten mukaan saaminen heikentyvässä markkinatilan-teessa. Byrokratia sekä epäselvät ja muuttuvat ohjeistukset rahoittajalta vaivasivat mo-nia DPeitä. Myös taustaorganisaatioiden vaihtelevat talousraportointikäytännöt ja sentiedon saattaminen projektissa vaadittuun muotoon koettiin hankalaksi. Projekti- jarahoituspäätösten saamisen hitaus on viivästyttänyt joidenkin hankkeiden etenemistä.Haasteelliseksi koettiin myös yhteistyö osaprojektien ja yritysten kanssa sekä useidentavoitteiden ja toimintojen toteuttaminen.

4.4.4 Alustavat tulokset

Suurin osa hankkeista pääsi aloittamaan konkreettisen toteutusvaiheen vasta vuo-den 2002 lopulla, joten tuloksia ei ole suuressa mittakaavassa ehtinyt vielä syntyä.Toukokuussa 2003 toteutetussa kyselyssä DPeiden toteuttajien vastauksissa pai-nottui projektien suurimpana siihenastisena saavutuksena erityisesti yritysten jamuun kohderyhmän saaminen mukaan hankkeisiin sekä sitoutuminen hankkei-den toteutukseen. Myös tietoisuuden laajentamisessa sekä suvaitsevaisuuden li-säämisessä koettiin onnistuneen. Muutamassa DPssä kansainvälinen yhteistyönousi keskeiseksi saavutukseksi. Tuloksena nähtiin myös toimintamallien ja työ-kalujen kehittämistyön käynnistyminen.

Kehittämiskumppanuuksille suunnatussa kyselyssä projektien toteuttajat arvi-oivat kohderyhmän hyötyvän projekteista selkeästi voimakkaimmin ammatillisenosaamisen parantumisena, henkilöstön työssä jaksamisen parantumisena sekä am-matillisten mahdollisuuksien laajentumisena. Myös melko paljon arvioitiin pro-jektien parantavan kohderyhmän työmarkkinavalmiuksia sekä heidän vaikutus-mahdollisuuksia ja asemaa työssä. DPeiden edustajat toivat esille, että henkilöstönosaamispääoman kasvaessa, yritystoiminnan kehittyessä ja tehokkuuden parantu-essa myös yrityksen kannattavuus paranee.

DPeissä pyritään arvioimaan projekteista saatuja hyötyjä sekä kohderyhmän elä-mänhallinnan parantumista haastatteluilla, palaute- ja seurantakyselyillä, yrityskohtai-silla kyselyillä, työtyytyväisyysmittauksilla, tutkimuksilla, henkilökohtaisilla keskuste-lulla hyödynsaajien kanssa sekä seuraamalla tiiviisti kohderyhmän tilannetta. Joissakinhankkeissa toistetaan projektin alussa suoritettu kehittämis- ja osaamistarvekartoitus

137

138

LUK

U 4

.O

hjel

man

toim

enpi

deko

kona

isuu

det

ja verrataan lähtötilannetta projektin aikana saavutettuihin tuloksiin. Todettiin myös,että yritykset ovat sen verran kriittisiä, että palautetta varmasti tulee, jos heidän aikaan-sa tuhlataan projektiin, josta ei ole heille hyötyä.

Toimintajärjestelmien kehittämisessä toimenpidekokonaisuuden DPt arvioivathankkeiden vaikuttavan voimakkaimmin uusien toimintamenetelmien ja toiminta-muotojen omaksumiseen, paikalliseen yhteistyöhön ja oppimiseen, työyhteisöjen toi-mintakykyyn sekä tulevaisuuden osaamis- ym. tarpeiden ennakointikykyyn. DP-pro-jektipäälliköiden näkemykset tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakointikyvyn pa-rantumisesta olivat selkeästi osaprojektin vetäjien näkemyksiä myönteisemmät. Myöshankkeiden vaikutukset koulutusjärjestelmien kehittämiseen ja moniammatillistentoimintatapojen omaksumiseen sekä mahdollisuudet tulosten hyödyntämiseen toimi-alan tai alueen kehittämisstrategioissa olivat DP-projektipäälliköiden mukaan paljonmerkittävämmät kuin osaprojektien vetäjien. Selkeästi vähiten vaikutuksia hankkeillaarvioitiin olevan työllistymisen tukimuotoihin.

Kohderyhmän näkemyksetKohderyhmän näkökulmaa kartoitettiin näytteenomaisesti kysymällä muutami-en kohderyhmän edustajien kokemuksia hankkeista. ”Näytteeseen” valittiin eriDPeistä eri kokoisia ja eritavoin suuntautuneita osahankkeita. Pääasiassa koke-mukset olivat varsin myönteisiä. Eräs yhteyshenkilö totesi, että hanke osuu yrityk-sen tämänhetkisiin tarpeisiin ”kuin nyrkki silmään”. Hankkeessa ollaan tehty al-kukartoituksia ja haastatteluja, jotka ovat poikineet valmennuksia ja koulutuksiaesim. vuorovaikutuksesta ja tunneälystä. Pilottina on toiminut vuorotyötä tekeväryhmä, jolla varsinaisessa työssä on vähän keskinäisiä tapaamisia, mikä aiheuttaahaasteita mm. tiedonkululle.

Myös muissa hankkeissa ollaan lähdetty liikkeelle tarvelähtöisesti. Yhdessähankkeessa on järjestetty oppisopimuskoulutusta pitkään työssä olleille, joille eiaiemmin olla järjestetty mitään alan koulutusta. Koulutuksessa on tarjolla uusim-man tekniikan tiedot. Koulutus on koettu varsin hyödylliseksi. Osallistujilla onollut hyvä motivaatio (he joutuvat opiskelemaan myös omalla ajalla) ja he ovatoppineet myös toisiltaan. Myös työyhteisössä ollaan ymmärretty koulutuksen tär-keys ja siihen ollaan sopeuduttu hyvin, vaikka muut joutuvat tekemään koulutuk-sessa olevien työt.

Mikroyrityksessä (5 työntekijää) tuotiin esille, että hanke olisi hyvä, muttatyöntekijöiden ”irrottaminen” töistä on vaikeaa. Alunperin tavoitteena oli suorit-taa laatuluokitus, mutta se ei taida toteutua, sillä se vaatii enemmän panostustakuin mihin yrityksellä on mahdollisuuksia. Muutama työntekijä on osallistunutkoulutuksiin esim. ATK-peruskurssille sekä hitsausluokkakokeisiin. Nämä onkoettu hyödyllisinä.

LUK

U 4

.O

hjelman toim

enpidekokonaisuudet

4.4.5 Yhteenveto

Kuten jo ensimmäisessä arviointiraportissa todettiin DPeissä on yhä suhteellisenyleisellä tasolla hahmotettu yhteys sopeutumiseen, heikoimmassa asemassa ole-viin ja teknologiaan. Usein puuttuu selkeä käsitys siitä, mihin sopeudutaan, mikärakennemuutos on käynnissä sekä millaisia vaatimuksia talouden kehitys asettaayrityksille ja heikoimmassa asemassa oleville työntekijöille. Toisaalta myös ohjel-ma-asiakirjassa toimenpidekokonaisuudelle asetetaan varsin löyhät rajat, joidensisällä DPt itse määrittelevät toimintansa. Sopeutumiskyvyn toimenpidekokonai-suus on hyvin lähellä muita työelämän kehittämisohjelmia, ja esille nouseekin ky-symys, millaista lisäarvoa Equal onnistuu tuomaan verrattuna muihin ohjelmiin.

Toimenpidekokonaisuuden DPt ovat varsin kokonaisvaltaisia toimintamuo-tojensa suhteen, mutta joissakin hankkeissa jää epäselväksi, kohdentuvatko toi-menpiteet juuri heikoimmassa asemassa oleviin vai henkilöstöön yleensä. Koko-naisvaltaisuuden suhteen haasteellista on myös se, jäävätkö koulutukset irrallisiksivai rakentuvatko ne osaksi yritysten laajempaa kehittämistoimintaa. Laaja-alai-suuden ja verkostoitumisen suhteen osassa hankkeita ollaan onnistuttu hyvin.

Suurimmassa osassa hankkeita ollaan päästy hyvin käyntiin käytännön toi-meenpanon kanssa ja toimintasuunnitelmat ovat tarkentuneet. Kohderyhmänrekrytointi on vaatinut monissa DPeissa suuria panostuksia. Hankkeissa on pyrit-ty kohderyhmälähtöiseen lähestymistapaan, jossa toimenpiteet kohdennetaan jaräätälöidään kohderyhmän tarpeiden mukaan. Tarjontalähtöisyydestä ei olla kui-tenkaan vielä päästy kysyntälähtöisyyteen, vaan DPt sijoittuvat useimmiten nii-den välimaastoon.

Toimivan kumppanuusrakenteen syntyminen on osoittautunut monissaDPeissä pitkäksi prosessiksi. Kumppaneiden roolit ja sitoutuminen sekä kumppa-nuuden johtaminen ovat hakeneet usein vielä muotoaan. Kehittämiskumppa-nuusmalliin perustuva toiminta on koettu varsin haastavaksi, aikaavieväksi ja työ-lääksi. Erityisesti DPeiden projektipäälliköt ovat kokeneet hallintoon liittyväntyömäärän suureksi. Tämä aika nähdään usein olevan pois käytännön kehittämis-työstä. Pohdinnan arvoista onkin, keskittyvätkö sellaiset ihmiset hallintoon, joi-den tulisi ennemminkin keskittyä substanssiin.

Innovatiivisuus ja kokeilevuus ovat tähän mennessä ilmenneet lähinnä DPntoimintamuotojen rakentamisessa ja yhteistyön luomisessa sekä osaprojektien to-teuttamissa ratkaisuissa. Myös hankkeiden tähänastiset saavutukset nähtiin liitty-vän kumppanuutena toimimiseen, erityisesti yritysten ja muun kohderyhmänsaamisena mukaan hankkeisiin. Tuloksena nähtiin myös toimintamallien ja työ-kalujen kehittämistyön käynnistymisen. Vielä ei ole edes kovin realistista odottaalaajempia tuloksia, jos toiminnan tavoite on niinkin laaja-alainen kuin yritystoi-minnan kehittäminen tai osaamistason nostaminen, joissa vaikutukset tulevat nä-kyville vasta pitemmän ajan kuluessa.

139

140

LUK

U 4

.O

hjel

man

toim

enpi

deko

kona

isuu

det

4.5 Toimenpidekokonaisuus 5.4.1. “Sukupuolten tasa-arvo”

Naisten ja miesten yhtäläiset mahdollisuudet: Sukupuolten välisen kui-

lun kaventaminen ja töiden perinteisen sukupuolijaon hälventäminen.

4.5.1 Lähtökohdat

Toimenpidekokonaisuuden tavoitteena on kokonaisvaltaisen lähestymistavanavulla kokeilla uusia menetelmiä ja ratkaisumalleja työelämän sukupuolijakojen,koulutus- ja työelämässä esiintyvän sukupuolten välisen horisontaalisen ja verti-kaalisen segregaation purkamiseksi sekä työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisek-si. Tavoitteissa ja strategiassa painotetaan työelämänäkökulmaa ja työelämän osa-puolten roolia segregaation purkamiseen tähtäävissä toimissa. Toimenpidekoko-naisuuden strategiassa korostetaan tarvetta segregaatiota tuottavien rakenteiden jatoimintojen analysointiin, huomion kiinnittämistä sekä miesten että naisten va-lintoihin, työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen, erilaisten lähestymistapojenyhdistämistä segregaation purkamiseksi sekä suunnitelmallista toimintaa työelä-män ja koulutuksen eri tasoilla. Toimenpidekokonaisuuden strategia mahdollis-taa useita lähestymistapoja ja näkökulmia. Ohjelman täydennysosassa on täsmen-netty toimenpidekokonaisuuden kohdentamista ja ensisijaisia kohderyhmiä.

Työmarkkinoiden sukupuolen mukainen jakautuminen ja sukupuolittuneettyöelämän käytännöt ovat varsin vakiintunut ja pysyvä ilmiö, joskaan ei muuttu-maton. Segregaation pysyvyyttä vahvistavat naisten ja miesten perinteiset koulu-tus- ja ammattivalinnat. Muutoksen esteenä ovat myös kulttuuriset kysymykset:suomalaiseen vahvaan tasa-arvo-ajatteluun kytkeytyy sukupuolineutraalius, jokaon esteenä sukupuolisensitiiviselle tyttöjen ja poikien tai naisten ja miesten erilais-ten tarpeiden, lähestymistapojen, intressien ja olosuhteiden tunnistamiselle. Sitennäiden yksilöllisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti muotoutuneiden rakenteidenpurkaminen on vaativa, pitkäkestoinen prosessi, jonka on todettu edellyttävänsuunnitelmallista strategiaa eri tasoilla.

Huolimatta muun muassa tasa-arvolainsäädännön velvoitteesta edistää tasa-arvoa koulutuksessa ja työelämässä (tasa-arvosuunnitelmat) ja koululainsäädän-nöstä, johon sisältyy tasa-arvon edistämistä velvoittavia säännöksiä, kehitys on ol-lut hidasta. Osin tähän on syynä kokonaisvaltaisen tai ohjelmaperusteisen ohjauk-sen puuttuminen sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi. Siksi hankkeiden kauttasyntyvät konkreettiset käytännöt, jotka voisivat toimia laajemman kehittämistyönperustana, ja erityisesti niiden levittäminen, ovat ensiarvoisen tärkeitä.

Vuoden 2002 työllisyyden toimintasuunnitelmaan (NAP) sisältyy mm. tavoi-te vaikuttaa peruskoulun ja lukion koulutuksen sisältöihin ja opetusmenetelmiinopetussuunnitelmia uudistettaessa, projektien ja käytäntöjen käynnistäminen,joilla edistetään epätyypillisiä koulutusvalintoja, vaikuttaa kampanjoinnilla työ-paikkakulttuureihin ja kehittää työvoimapalveluja sukupuolisensitiiviseen suun-

LUK

U 4

.O

hjelman toim

enpidekokonaisuudet

taan. Lähtökohtana on hyödyntää ESR-ohjelmia ja niissä käynnistyviä hankkeitanäiden toimien toteuttamisessa. Tässä suhteessa keskeinen haaste on, miten ESR-ohjelmat, työllisyyden toimintasuunnitelmat ja kansallinen hallinnon kehittämis-työ keskustelevat keskenään.

Toimenpidekokonaisuuden arvioinnissa keskeinen huomion kohde on, miten ke-hittämiskumppanuuksien toteutus on käynnistynyt ja missä määrin ne ovat kyenneettoteuttamaan asettamiaan tavoitteita segregaation purkamisen ja tasavertaisten työelä-män käytäntöjen edistämiseksi sekä minkälaisia uusia lähestymistapoja, välineitä jakeinoja sekä toimintamalleja kehittämiskumppanuuksissa toteutetaan.


Toimenpidekokonaisuuteen kuuluu kaksi laajaa, segregaation purkamiseen kou-lutus- ja työmarkkinoilla tähtäävää hanketta: Sähkö-, elektroniikka- ja tietoteolli-suuden Keskusliiton hallinnoima Mirror, (OPM) ja Oulun yliopiston, Kajaaninkehittämiskeskuksen hallinnoima WomenIT, (TM).

Kummatkin hankkeet tähtäävät lähinnä tyttöjen ja naisten kannustamiseen ei-tyypillisiin koulutus- ja ammattialavalintoihin. Pääpaino on tekniikan, IT -alan jateollisuuden ammattien koulutuksessa ja ammattivalinnoissa. Molemmat hank-keet ovat tutkimus- ja koulutuspainotteisia ja niissä pyritään ennakoimaan ja estä-mään naisten syrjäytymistä tietoyhteiskunnasta ja samalla tuomaan naisten osaa-minen ja kompetenssi mukaan tietoyhteiskunnan ja teollisuuden alojen kehittä-miseen. DPt perustuvat aikaisempiin, temaattisesti vastaavanlaisiin hankkeisiin janiistä saatuihin tuloksiin samoin kuin sektoraalisiin ja alueellisiin strategioihin.

Mirrorin tarkoituksena on lisätä naisten määrää erityisesti metalli- ja elekt-roniikka-aloilla kehittämällä motivoivaa koulututusta ja lisäämällä alan vetovoi-maa. DPn kokonaistavoitteena on löytää keinoja tyttöjen matemaattis-luonnon-tieteellisen ja tekniikan oppimisen motivaatiopohjan ja sopivien opetusmenetel-mien ja -sisältöjen kehittämiselle sekä metalli- ja elektroniikka-alan koulutuksenvetovoiman lisäämiselle työmarkkinasegregaation vähentämiseksi.

Mirror kohdistuu selkeästi koulutukselliseen ja ammatinvalinnalliseen segre-gaatioon ja kattaa kaikki koulutusasteet ja erityisesti niissä annettavan matemaat-tis-luonnontieteellisen opetuksen. Työmarkkinoiden segregaatiota lähestytäänteollisuuden näkökulmasta koulutuksen ja asennemuokkauksen keinoin. Mirro-rissa pyritään lisäämään teollisuuden alojen vetovoimaa kehittämällä naisia moti-voivia työprofiileita, mutta itse perinteisesti miehisen alan työpaikkakäytäntöjenkehittämiseen hanke ei kohdistu.

Mirrorin tavoitteena on nuorten naisten ikäluokkien tavoittaminen kaikillakoulutusasteilla. DPn ensisijainen kohderyhmä ovat opettajat, opinto-ohjaajat javanhemmat. DPn osaprojekteissa kehitetään tyttöjä ja naisia motivoivia opetussi-sältöjä ja -opetusmenetelmiä ja toteutetaan erilaisia tiedotuksellisia toimia teknii-

141

142

LUK

U 4

.O

hjel

man

toim

enpi

deko

kona

isuu

det

kan alan koulutuksen ja työpaikkojen kiinnostavuuden lisäämiseksi. Tavoitteenaon niin korkeakoulu-lukio -yhteistyön, koulu-yritys -yhteistyön kuin TET -käy-täntöjen kehittäminen.

Suunnitellut toimet eivät sinänsä ole uusia. Vastaavanlaisia hankkeita on to-teutettu aikaisemminkin. Uutta on kumppanuusmallin hyödyntäminen ja toimi-alan työnantajajärjestöjen selkeä panostus segregaation vähentämiseen ja naistenkiinnostuksen lisäämiseen alan työpaikkoihin sekä pyrkimys vaikuttaa ja kehittäämalleja samanaikaisesti koulutuksen eri asteilla käytettäviin opetussuunnitelmiinja -menetelmiin.

Women ITn päätavoitteena on kehittää uusia innovatiivisia malleja ja mene-telmiä työmarkkinoiden horisontaalisen ja vertikaalisen segregaation purkamisek-si. Tavoitteena on erityisesti tukea tyttöjen ja naisten teknologia- ja teollisuusalo-jen ammatinvalintaa ja edistää heidän työllistymistään työvoimapulasta kärsivilleIT-, teollisuus- ja muille teknologia-aloille.

WomenIT - hanke on koulutus-, tutkimus- ja kehittämispainotteinen. Lähesty-mistavassa korostetaan sukupuolisensitiivisyyttä. DPn strategia rakentuu myös nais-tutkimuksen tuottamaan tietoon ja kohderyhmän näkökulmaan. WomenITn tarkoi-tuksena on vaikuttaa niihin rakenteisiin, jotka tuottavat sukupuolten välistä epätasa-arvoa ja sukupuolen mukaisia valintoja. DP alaprojekteineen ja teemoineen kattaasegregaation kannalta kriittiset pisteet: kasvatus- ja koulutussektorin eri koulutusasteetsekä työelämän eri vaiheet uraohjauksesta, rekrytointiin ja työelämäkäytäntöihin.DPssä kehitetään sukupuolisensitiivistä pedagogiikkaa, teknologiakasvatusta, opetus-menetelmiä ja -suunnitelmia sekä sukupuolisensitiivisiä opinto- ja uraohjausmetodejaja tukimalleja. Hankkeen innovatiivinen vahvuus liittyy sen kokonaisvaltaiseen lähes-tymistapaan ja pyrkimykseen vaikuttaa sukupuolittuneita valintoja ylläpitäviin raken-teisiin.

Tutkimukset osoittavat, että sukupuolen mukaiset koulutusvalinnat, jotkavaikuttavat myös tulevan ammatin valintaan, tehdään jo varsin varhaisessa vai-heessa siirryttäessä peruskoulusta jatko-opintoihin. Tästä syystä onkin perusteltuakohdentaa toimia koulutuksen eri vaiheisiin, opetussisältöihin ja -menetelmiin japyrkiä vaikuttamaan sekä opettajiin, opinto- ja ammatinvalinnanohjaajiin sa-moin kuin vanhempiin. DPeiden työohjelmissa on osin päällekkäisyyttä kohden-tumisessa koulutukseen että samalle alalle ts. teollisuuteen ja tietotekniikkaan.Myös alueellista päällekkäisyyttä on jonkin verran.

Informaatio- ja muiden uuden teknologian alojen ennakoidaan olevan tule-vaisuuden kasvualoja työllistäjinä, joiden työvoiman saanti on varmistettava. Vii-me aikoina tosin alan kannattavuusnäkymät ovat heikentyneet ja alan kehitys ontuonut mukanaan uhkakuvia. Tältä osin haasteena on, millä tavoin yritykset jatyönantajat sitoutuvat hankkeiden toteutukseen.

LUK

U 4

.O

hjelman toim

enpidekokonaisuudet


KumppanuusrakenteetDPeiden toteutussuunnitelmat ja tavoitteet ovat haastavia. Myös kumppanuuksi-en rahoitus on varsin mittava. Tämä luo odotuksia DPeiden tuloksellisuudelle.Siihen nähden keskeistä on, miten näiden laajojen hankekokonaisuuksien yhteis-työmallit ja kumppanuusrakenteet nivoutuvat yhteen yhteisten tavoitteiden ja tu-losten saavuttamiseksi.

Toimenpidekokonaisuudessa toteutettavat DPt perustuvat erilaisiin kumppa-nuusmalleihin. Women-IT on erityisen laaja kehittämiskumppanuus. Wome-nITn toteutukseen on kytketty kaikki olennaiset tahot, kuten kunnat, eri koulu-asteet, yritykset, työvoimahallinto ja ammattiliitot. Osin kumppanit ovat mukanayhteistyössä ohjausryhmän kautta.

Women IT:n projektirakennetta on pyritty selkeyttämään jakamalla se kol-meen temaattiseen osaprojektiin, joista yksi vastaa hallinnoinnista ja projektin ke-hittämisestä ja sisäisestä koulutuksesta sekä tutkimuksesta (sateenvarjo). Kaksimuuta osaprojektia kohdistuvat työelämäsektorille ja kasvatus- ja koulutussekto-rille. Työelämään kohdistuvassa osaprojektissa kehitetään useassa ala-projektissasukupuolisensitiivisiä tukimalleja, opinto- ja uraohjausmetodeja ja menetelmiätavoitteena työelämän segregaation purkamiseen kehitettävät toimet. Kasvatuk-seen ja koulutukseen suuntautuvassa osaprojektissa toteutetaan päiväkodeistakorkeakouluihin eri koulutusasteilla useita alaprojekteja. Tavoitteena on vaikut-taa koulutus- ja ammattivalintoihin. Osaprojektien sisäistä yhteistyötä on pyrittyedistämään kokoamalla alaprojekteista temaattisia työryhmiä. Osaprojektien allekuuluu noin 40, osin varsin pientä alaprojektia, jotka hajaantuvat alueellisestiOulun ja Kainuun alueille.

Mirror on rakentunut kahdeksasta, varsin itsenäisestä osaprojektista, joita to-teutetaan usealla alueella ja eri koulutusasteilla. Hallinnoiva organisaatio vastaahankkeen koordinoinnista ja kehittämisestä. Kyseessä on lähtökohtaisesti verkos-toyhteistyö, jonka lähtökohdiltaan hyvinkin erilaisten, itsenäisten projektien yh-teistyömuotoja on pyritty kehittämään toiminto 2 aikana.

Kehittämiskumppanuuksien käyntiinlähtö on ollut osin hidasta osahankkeit-ten käynnistyttyä eri tahtiin. Myös projektiorganisaation käynnistäminen ja pro-jektihenkilöstön rekrytointi hidasti toteutuksen käyntiinlähtöä. Kummassakinkehittämiskumppanuudessa on pyritty kehittämään yhteistyön muotoja ja haettusisäiseen työskentelyyn temaattista lähestymistapaa, mikä on myönteistä. Siinämissä DPn hallinnan kannalta WomenITn keskeinen ongelma on alueellinen ha-janaisuus ja pienten alaprojektien ja toimijoiden suuri määrä, Mirror on joutunuthitsaamaan selkeästi erillisistä projekteista kumppanuutta kohti yhteisiä tavoittei-ta. Yhteistyön kehittymisestä on sinänsä näkyvillä merkkejä ja osahankkeiden kes-kinäinen verkostoituminen näyttäisi lähteneen käyntiin kevään 2003 aikana.

143

144

LUK

U 4

.O

hjel

man

toim

enpi

deko

kona

isuu

det

Keskinäisen yhteistyön kehittymistä kuvaa toimenpidekokonaisuuden DPei-den ja niiden osahankkeiden toteutusyhteistyöstä kyselyssä saadut vastaukset.Kun DPeiden projektipäälliköt pitävät osahankkeita kiinteinä yhteistyötahoinavain runsas kolmannes osahankkeista katsoo muiden DPn osahankkeiden olevankiinteitä yhteistyötahojaan. Tulevaisuudessa vain neljännes osahankkeista uskootekevänsä tiivistä yhteistyötä muiden osahankkeiden kanssa. Vuorovaikutuksentiiviys tässä toimenpidekokonaisuudessa on myös varsin vähäistä. Kumppanuus-yhteistyön toteutuksessa toimijat mainitsevat yhteisten tapaamisten lisänneen yh-teistyön ja kumppanuuden kehittymistä.

Toimenpidekokonaisuuden hankkeiden kumppanuuden kehittymistä edistäävastausten perusteella selkeästi yhteinen tavoite. Usein tavoite ilmaistaan varsinyleisellä tasolla: yhtäläisten mahdollisuuksien lisääminen ja tasa-arvon edistämi-nen sinänsä koetaan tärkeäksi. Sen sijaan yhteisessä ymmärryksessä kehittämis-kumppanuuden tavoitteista on edelleen kehittämistä samoin kuin tavoitteidenoperationalisoinnissa.

Kummankin DPn haasteena on miten näistä erillistoiminnoista kyetään nosta-maan esiin ja kiteyttämään hyviä tuloksia ja malleja eteenpäin levitettäviksi. Näidenosalta panostaminen yhteisiin foorumeihin kokemusten ja tulosten vaihtamiseksi ontärkeää. Tässä suhteessa kokeilujen tulosten dokumentointi on tähdellistä, erityisestilukuisista pienistä, mielenkiintoisista opetuskokeiluista kertyvät kokemukset tulisisaada kirjattua niin, että ne eivät hautautuisi yksittäisiksi kokeiluiksi.

Näiden laajojen kumppanuuksien johtaminen on kohdannut kehittämishaas-teita, joita on myös tunnistettu. Kehittämiskumppanuudet toteuttavat itsearvi-ointia lähinnä oman toiminnan arviointiin kehitetyillä lomakkeilla. Muun muas-sa Mirror toteuttaa projektiseurantaa kolmen kuukauden välein, johon sisältyy it-searviointilomake indikaattoreineen. Vastaavasti WomenIT on tuottanut arvi-ointilomakkeen vuoden 2002 lopulla, joka on suunnattu eri kohderyhmille, opet-tajille ja kouluttajille, tytöille ja pojille, aikuistuville ja aikuisille opiskelijoille sekävanhemmille ja muille sidosryhmille. Oma arviointi toteutetaan väliarviointienyhteydessä. WomenIT on toteuttanut myös ulkopuolisen arvioinnin.

Toimijoiden valtaistaminen ja kohderyhmän osallisuusToimenpidekokonaisuudessa korostuu kyselyn mukaan välittömien kohderyh-män edustajien ohella sekä koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden että opetusvi-ranomaisten sekä yritysten ja työnantajien edustajien osallistuminen hankkeidensuunnitteluun. Samat tahot osallistuvat kiinteästi myös DPeiden toteutukseen.Erityisesti viimeksi mainitun yhteistyötahon yritysten ja työnantajien osaltaDPeiden projektipäälliköiden ja osahankkeiden vetäjien näkemykset poikkeavatkuitenkin huomattavasti toisistaan. Tulosten hyödyntämiseen ja levittämiseen vä-littömien kohderyhmien ohella arvioidaan osallistuvan erityisesti koulutus- ja tut-kimusinstituutioiden sekä opetusviranomaisten.

LUK

U 4

.O

hjelman toim

enpidekokonaisuudet

DPeiden koulutuspainotteisuutta kuvaavat varsin hyvin myös hankkeidenkeskeiset yhteistyötahot, joita ovat oppilaitokset ja korkeakoulut, opetusviran-omaiset sekä kaupungit ja kunnat. Kumppaneiden sitouttamisessa on ollut jonkinverran hankaluuksia. Hyväksi toimintatavaksi on tässäkin yhteydessä osoittautu-nut jalkautuminen kumppani- ja emo-organisaatioihin ja henkilökohtaiset kes-kustelut johdon kanssa, mikä on lisännyt sitoutumista hankkeen tavoitteisiin.

Erityisesti WomenIT:ssa on pyritty toimijoiden valtaistamiseen ja sitoutumiseenhankkeeseen. DPn kohderyhmänä ovat sekä päiväkotiasteiset tytöt että tytöt ja naiseteri koulutusasteilla samoin kuin syrjäytymisvaarassa olevat ammatillisen peruskoulu-tuksen omaavat naiset. Välillisiä kohderyhmiä ovat eri asteiden opettajat, ammatinva-linnanohjaajat, opinto-ohjaajat sekä päiväkotien ja yritysten henkilöstö.

Mirrorissa kohderyhmän näkökulmaa selvitetään kaikissa osahankkeissa tutki-muksin ja kyselyin, joissa kartoitetaan sekä tyttöjen asenteita teollisuuden ammat-teihin että opettajien asenteita sukupuolisensitiivisen opetuksen osalta. DPn kes-keisiä kohderyhmiä ovat opettajat, opinto-ohjaajat, ammatinvalinnanohjaajat javanhemmat. Myös alan opiskelijajärjestöt ovat olleet mukana hankkeen suunnit-telussa, mikä vahvistaa osaltaan kohderyhmän näkökulmaa.

Opettajien mukaan saaminen ja toimijoiden sitouttaminen sekä myös osaprojek-tien sitouttaminen yhteiseen tavoitteeseen on osoittautunut kummassakin hankkeessaosin hankalaksi. Erityisesti hankkeiden hajautuminen laajalle alueelle, opettajien sijai-suuskysymykset ja vapaaehtoistyö, aikataulujen yhteensovitus ja pitkät välimatkat ai-heuttavat hankaluuksia yhteisten kohtaamisten järjestämisessä.

Työsuunnitelmien toteuttaminenSekä Mirror- että WomenIT DPeissä suunnitteluvaihe jäi varsin lyhyeksi eikä sitäkyetty hyödyntämään täysimääräisesti. Tavoitteena oli rakentaa ja täsmentää toi-mintatapoja DPeiden sisäisissä koulutustilaisuuksissa ja tapaamisissa toiminnon 2käynnistyttyä. Tämä on hidastanut kumppanuusyhteistyön kehittymistä. Kum-mallakin DPllä oli myös vaikeuksia sekä projektinhallintaa että substanssiosaa-mista edustavan projektihenkilöstön rekrytoinnissa.

Kummassakin kehittämiskumppanuudessa on jouduttu pohtimaan tasa-ar-voon ja sukupuolisensitiivisyyteen liittyviä kysymyksiä. Kyse on sekä toimijoidenomista valmiuksista että yleisemmän muutosvastarinnan ja sukupuolten tasa-ar-voon liittyvien asenteiden kohtaamisesta. Huolimatta yhteisestä tavoitteesta mo-nien toimijoiden huomio on kiinnittynyt lähinnä tyttöjen ja naisten kannustami-seen ei-tyypillisiin koulutus- ja ammattivalintoihin, eivätkä toimijat välttämättäjaa laajempaa yhtenäistä näkemystä sukupuolisensitiivisyydestä, tasa-arvon sisäl-löstä ja sukupuolijärjestelmän teoreettisesta viitekehyksestä. Erityisesti jotkutopettajat näyttävät epäröivän voidaanko tyttöjä ”suosia” järjestämällä matemaat-tisiin aineisiin tai tietoteknologiaan liittyvää erityiskoulutusta. Tässä suhteessa

145

146

LUK

U 4

.O

hjel

man

toim

enpi

deko

kona

isuu

det

segregaation purkamisen näkökulmaa voisi laajemminkin laventaa siihen suun-taan, millä tavoin poikia voitaisiin tukea ja kannustaa vaihtoehtoisiin valintoihintai vaikkapa teknologian monipuolisempaan soveltamiseen.

Ratkaisuksi edellä todettuun on kehitetty muun muassa WomenITssa Oulunyliopiston opetuksessa toteutettava naistutkimuksen opintokokonaisuus, johontoimijoita on kannustettu osallistumaan. Pienten osaprojektien vetäjiä laajallaalueella ei tähän ole onnistuttu kuitenkaan kovin hyvin samaan mukaan. Naistut-kimuksen edustajilla on ollut myös näkyvä merkitys hankkeen yhteisten teemase-minaarien toteutuksessa, mikä on edistänyt yhteisen viitekehyksen hahmottamis-ta. Myös Mirrorissa asiaa on jouduttu pohtimaan erityisesti opettajien ja vanhem-pien stereotyyppisiin käsityksiin vaikuttamisen näkökulmasta.

Toimenpidekokonaisuudessa toteutettavat hankkeet luonnehtivat kyselynmukaan itseään erityisesti koulutusprojekteiksi. Runsas puolet vastaajista luon-nehtii projektiaan myös aktivointi-, kehittämis- ja verkostoitumisprojektiksi. Uu-sien toimintamallien ja opetusmenetelmien kehittäminen ja kokeilu sekä tiedotusja asenteisiin vaikuttaminen ovat keskeisiä toimintamuotoja.

WomenITn työelämäsektorille suuntautuva osaprojekti kohdentuu useallesegregaation kannalta keskeiselle alueelle. Osaprojektin toteutusta tukeva koulu-tus käynnistyi vasta vuoden 2003 puolella. Kumppanuustoimijoiden sitoutumi-nen on ollut osin puutteellista. Myös yritysten mukaan saaminen on kohdannutjonkin verran ongelmia, joidenkin yritysten tilanteessa taloudellinen taantuma onvaikuttanut toimintamahdollisuuksiin tai kiinnostuksen vähenemiseen. Kasva-tus- ja koulutussektorille painottuva osaprojekti on käynnistynyt nopeammin sii-nä toteutettavien kokeilujen liittyessä koulujen opetustoimintaan usein tosin va-linnaisina ja opettajien vapaaehtoisuuteen perustuvana toimintana. Työryhmätpääsivät käynnistämään toimintansa vasta loppuvuodesta. Osaprojektiin kuuluvaopetussuunnitelma -työryhmä käynnistyi kevään 2003 aikana.

Mirror -DP on edennyt varsin hyvin työsuunnitelmansa toteuttamisessa, jos-kin eteneminen eri osahankkeissa vaihtelee. Keskinäinen verkostoituminen ja ker-tyneiden kokemusten sekä alustavien tulosten vertailu on käynnistynyt.

Kansainvälisen yhteistyön käynnistyminenKehittämiskumppanuuksien kansainvälinen yhteistyö on käynnistynyt myöntei-sesti. WomenIT:lla oli jonkin verran vaikeuksia löytää samaan tavoitteeseen täh-tääviä yhteistyökumppaneita, kun Mirrorilla puolestaan oli tarjolla runsaasti po-tentiaalisia yhteistyökumppaneita. Kansainvälisen yhteistyön osalta tavoitteetpoikkeavat jonkin verran: Mirror on tähdännyt lähinnä kokemusten ja tiedonvaihtoon, kun WomenIT pyrkii kansainvälisessä yhteistyössä myös yhteisesti ke-hitettäviin malleihin.

LUK

U 4

.O

hjelman toim

enpidekokonaisuudet

WomenIT:llä on kansainvälisessä ”Gender and Technology – from EarlyChildhood Education to a Harmonious Work/Life” -kumppanuudessa osavas-tuuna ”Koulutus ja tutkimus” -teema. Yhteistyön käynnistymiseen on liittynytkeskeisenä haasteena yhteisen näkökulman löytäminen sukupuolta ja -järjestel-mää koskevaan teoreettiseen lähestymistapaan. Tämä keskustelu jakaa Euroopantasolla paitsi kumppanuusprojektien toteuttajia myös naistutkijoita.

Mirror on löytänyt toimintaansa hyvin täydentävät kansainväliset kehittämis-kumppanit ”EqualVoices” TPssä ja kyennyt hyödyntämään muun muassa eng-lantilaisen kumppaninsa uraneuvontaan ja sukupuolen mukaisten stereotypioi-den purkamiseen kehittelemiä malleja.


AsiakastasoKeskeisiä toimintamuotoja ovat olleet tiedotus ja asenteisiin vaikuttaminen, joi-den tulokset näkyvät vasta pidemmällä tähtäyksellä. Alustavien seurantatietojenmukaan kehittämiskumppanuudet ovat tavoittaneet suuren määrän kohderyh-mään kuuluvia.

Kohderyhmän näkemyksiä ja asenteita on pyritty myös kartoittamaan eri kei-noin toimien kohdentamiseksi oikein. Mirror järjesti muun muassa keväällä”Tyttöfoorumin”, jossa improvisaatioteatterin toteuttaman draaman keinoin py-rittiin kartoittamaan tyttöjen koulutus- ja ammatinvalintaan vaikuttavia tekijöitäja purkamaan stereotypioita. Mirror on panostanut myös ennakkoluulottomiin jauudentyyppisiin esitteisiin, joilla pyritään tavoittamaan tämän päivän nuoria nai-sia teemalla ”Mekko lyhyt - matematiikka pitkä” ja vanhemmille nuorten valinto-jen tukemiseksi suunnatulla ”Huoltajan käsikirjalla”, jossa on sovitettu tyttöjenteknisen alan ammattivalintoja ja laitteiden käyttöä ja huoltoa ohjaavien oppai-den elementtejä hauskalla tavalla.

Projektit toteuttavat palautekyselyjä ja haastatteluja toimintoihin osallistunei-den osalta ja palaute on ollut varsin myönteistä. Se, millä tavoin toteutetut projek-tit vaikuttavat esimerkiksi osallistuneiden tyttöjen valintoihin ja mikä on projek-tien vaikuttavuus saattaa olla nähtävissä vasta vuosien kuluttua, eikä ole tällä het-kellä arvioitavissa.

Erityisesti opetukseen ja opetusmenetelmiin kohdistuvissa projekteissa tyttö-jen mukaan saaminen on ollut varsin helppoa ja yksittäisissä hankkeissa on kehi-tetty monia, innovatiivisia tapoja ja menetelmiä opetukseen. Esimerkkinä kiin-nostavasta osahankkeesta voidaan mainita WomenITssä toteutettava My Genera-tion+ -hanke, jossa kolmen sukupolven naiset osallistuvat yhteiseen tietotekniikka-kerhoon. Sukututkimuksen avulla kerhossa on päästy perehtymään internetiin jasamalla keskustelemaan myös suvun ammateista ja ammatinvalinnoista. Useissahankkeissa on toteutettu uudella tapaa fysiikan, kemian tai biologian opetusta sa-

147

148

LUK

U 4

.O

hjel

man

toim

enpi

deko

kona

isuu

det

moin matematiikkakerhoja tytöille. Mirror -hankkeessa on kokemuksia tyttöjenperehdyttämisestä metallialalle: ”Tytöt ovat innostuneesti kokeilleet noita juttuja,hitsausta ja jatkojohdon tekoa”. Metallikerhoon 4 -luokkalaisille osallistui ”tosi iha-na tyttö, pitkät vaaleat hiukset ja niin prinsessa, siis hyvällä tavalla! Silti se duunailiniitä metallihommia niin mielenkiinnolla että! Miksi tyttöjen on vanhemmiten vai-kea yhdistää naisellisuus tekniikkaan, kun se tuntuu sujuvan ihan luonnollisesti 10-vuotiaalta tytöltä?”, pohtii kerhoon osallistunut havainnoija. Hankkeessa on myösonnistuneesti pilotoitu ”Tämä toimii” -teknologia kilpailu koululaisille, johonosallistuneista puolet olivat tyttöjä.

Tuloksia toimintaprosesseissa ja -rakenteissaLupaavimpia alustavia tuloksia kehittämiskumppanuuksissa on kertynyt erityises-ti koulutuksen ja oppilaitosyhteistyön alueella. Aikaisemmin toteutetuilla vastaa-vantyyppisillä hankkeilla ei ole ollut juurikaan yhteyksiä opettajankoulutukseen.Nykyisin kasvatustieteessä on vahva naistutkimuksellinen näkökulma, mikä onvaikuttanut myös käytännön yhteyksien lisääntymiseen.

Mirrorin osahankkeita toteuttavat muun muassa opettajain koulutusyksikkösekä teknillinen korkeakoulu, joiden yhteistyön kehittyminen voi parhaimmil-laan tuottaa pysyviä vaikutuksia opettajien koulutukseen ja sitä kautta käytännönopetustyöhön.

Olennaista on, miten eri koulutusasteilla toteutetut kokeilut ja niistä saaduttulokset kyetään hyödyntämään ja levittämään vastaavanlaisiin oppilaitoksiin jaopetussuunnitelmiin. Näiltä osin joissakin hankkeissa kokeilujen ennakoidaanjäävän sekä oman oppilaitoksen että alueen muiden oppilaitosten opetussuunni-telmiin pysyvästi. Tältä osin on olennaista, että kertyneitä tuloksia dokumentoi-daan, vertaillaan ja jalostetaan.

Hankkeissa on kehitetty myös sekä tutor- että mentor -malleja, jotka vaikutta-vat lupaavilta. Myös koulu-yritys -yhteistyön kehittämisestä on saatu myönteisiäkokemuksia.

Ammatillisen ja työelämän segregaation purkamiseen tähtäävien tavoitteidentoteutumista on tässä vaiheessa vielä varhaista arvioida. Mielenkiintoa herättäämm. WomenIT:n Naisten teknologia-yrittäjyyskoulutus.

Tulokset toimintajärjestelmissäDPeillä on jossakin määrin analysoidut tulosten levittämistavoitteet. MolemmatDPt pyrkivät vaikuttamaan sekä alueellisella että kansallisella tasolla erityisestiopetussuunnitelmiin. Muun muassa Women IT on perustanut erityisen opetus-suunnitelma -ryhmän. Mallien kehittely ja tulosten levittämissuunnitelmat edel-lyttävät kuitenkin vielä täsmentämistä.

LUK

U 4

.O

hjelman toim

enpidekokonaisuudet

Hyviksi havaittujen toimintamallien ja opetuskokeilujen vakiinnuttaminenhuolestuttaa erityisesti pieniä, yksittäisissä kouluissa toimivia toimijoita. Kehittä-miskumppanuuksissa tulisikin panostaa paikalliseen juurruttamiseen laajemmanvaikuttavuuden ohella.

Vaikuttavuuden vahvistamiseksi on erityisen tärkeää että sekä opetusviran-omaiset että kansalliset tasa-arvopolitiikan toteuttajat kytketään mukaan. Tämäntoimenpidekokonaisuuden osalta odotukset kohdistuvat siten temaattisen yhteis-työn tuottamiin tuloksiin ja erityisesti valtavirtaistamisen toteutukseen.

4.5.5 Yhteenveto

Toimenpidekokonaisuuden toteutuksen heikkoutena on ohjelmatason näkökul-masta jonkinasteinen kapea-alaisuus Equal -ohjelman tavoitteisiin ja strategiaannähden. Segregaation purkamiseen tähtäävät toimet kohdistuvat pääosin koulu-tukseen ja opetukseen ja toisaalta tyttöjen ja naisten kannustamiseen ei-perintei-siin uravalintoihin, teollisuuden ja tekniikan aloille. Toimenpidekokonaisuudentoteutukseen ei sisälly miesvaltaisia työpaikkoja tai poikien ja miesten valintoihintähtääviä tavoitteita ohjelma-asiakirjan tavoitteista huolimatta.

Kehittämiskumppanuuksien toteutukseen liittyy useita innovatiivisia ja lupaa-via lähestymistapoja, joiden huolelliseen dokumentointiin on syytä kiinnittäähuomiota. Siten segregaation purkamisen näkökulmasta erityisesti koulutuksen-,opetuksen- ja ammatillisten valintojen osalta toimenpidekokonaisuus voisi tuot-taa kattavan tietopankin, jonka avulla kehittämistyö ja esimerkiksi opetussuunni-telmien uudistaminen voisi tuottaa tulosta.

Koulutuksellisen ja ammatillisen segregaation vähittäisen purkamisen on to-dettu edellyttävän kattavaa ja laajempaa yhteiskunnallista strategiaa, jonka toteut-tamiseen tarvitaan keskeisten tahojen sitoutumista. Tältä osin temaattinen yhteis-työ ja siihen sisältyvät toimet voivat onnistuessaan luoda pohjaa, jolle tällaista pit-käkestoisempaa strategiaa olisi mahdollista luoda.

Toimenpidekokonaisuuden toteutus painottuu tällä hetkellä vahvasti koulutus- jaammattivalintoihin. Jatkossa tavoiteltavia painotuksia saattaisi olla erityisesti sama-palkkaisuuden edistäminen, joka on yksi sukupuoleen liittyvän syrjinnän ja segregoi-tuneiden työmarkkinoiden ilmenemismuoto. Tämä on keskeinen työllisyyden toi-mintasuunnitelmiin liittyvä painopistealue, josta myös komissio on antanut Suomellesuosituksia. Samoin työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen kysymykset ovat jääneettoistaiseksi Equal -ohjelmassa vähemmälle huomiolle.

149

150

LUK

U 4

.O

hjel

man

toim

enpi

deko

kona

isuu

det

4.6 Toimenpidekokonaisuus 5.5. “Turvapaikanhakijat”

Turvapaikanhakijoiden yhteiskunnallinen ja ammatillinen integrointi

4.6.1 Lähtökohdat

Suomen turvapaikkapolitiikan mukaan on turvapaikanhakijoiden vastaanotontavoitteena majoittamisen ja perustarpeiden turvaamisen lisäksi tukea hakijoidenelämänhallintaa ja toimintakykyä. Equal - ohjelman turvapaikanhakijoiden yh-teiskunnallista ja ammatillista integrointia koskeva toimenpidekokonaisuus tarjo-aa uusia mahdollisuuksia turvapaikanhakijoiden vastaanottotoiminnan sisällön jatoimijoiden yhteistyön kehittämiseen. Toimenpiteillä, joilla tuetaan turvapaikan-hakijoiden ja tilapäisen suojelun saaneiden toimintakykyä ja estetään syrjäytymis-tä, on tarkoitus kehittää valmiuksia Suomeen kotoutumiseen tai paluumuuttoonriippuen tulevasta oleskelulupapäätöksestä.

Lisäksi toimintalinjan tavoitteena on, että kansallinen politiikka hyvien etnis-ten suhteiden edistämiseksi, joka on koko Equal -ohjelmankin yksi horisontaali-nen teema, saa kehittämiskumppanuuksien toimien kautta konkreettista tukea.Varsinaiset tukitoimet on suunnattu turvapaikanhakijoille, mutta niiden toteut-tamisen käytännöillä on tarkoitus lisätä myös kantaväestön tietämystä turvapai-kanhakijoiden tilanteesta.

Turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut voimakkaasti 1990-luvulta. Suo-messa asui vuonna 2001 noin 18 200 pakolaistaustaista ulkomaan kansalaista.Vuonna 2002 Suomeen tuli 3443 uutta turvapaikanhakijaa. Turvapaikkastatuk-sia on myönnetty vuosittain vain muutamia, vuonna 2002 myönteisiä päätöksiäannettiin 14. Oleskelulupia eri statuksilla myönnettiin vuonna 2002 yhteensä591. Keskeisin turvapaikanhakijoita koskeva ongelma on turvapaikkahakemustenpitkä käsittelyaika, joissakin tapauksissa jopa useita vuosia. Odottaminen ja epä-varmuus tulevaisuudesta vaikuttavat turvapaikanhakijoiden elämänhallintaan jamotivaatioon. Myös uuden ulkomaalaislain tulkinta on aiheuttanut ongelmia,joihin muun muassa vähemmistövaltuutettu on puuttunut. YK:n rotusyrjinnänvastainen komitea on kiinnittänyt erityisesti huomiota turvapaikkahakemustennopeutettuun käsittelyyn ja sen aiheuttamiin turvapaikanhakijoiden oikeustur-vaan liittyviin ongelmiin.

Kansallisesti turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusten kehittämisen ta-voitteeksi on edellisen hallituksen kotouttamislain toimeenpanoa koskevan selon-teon mukaan asetettu vastaanottokeskusten työ- ja opintotoiminnan saattaminenperiaatteiltaan yhtenäisiksi toimintamalleiksi.

LUK

U 4

.O

hjelman toim

enpidekokonaisuudet

Toimenpidekokonaisuuden arvioinnissa keskeisimpiä kysymyksiä ovat mm.millaisia uusia työ- ja opintotoiminnan muotoja kehittämiskumppanuus tuottaa,samoin kuin miten vastaanottotoiminnassa toteutuvaa eri tahojen yhteistyötä py-ritään kehittämään sekä millä tavalla (välittömästi tai välillisesti) pyritään vaikut-tamaan suomalaisten asenteisiin turvapaikanhakijoita kohtaan?

4.6.2 DPn kohdentuminen ja osuvuus

Toimenpidekokonaisuuteen valittiin toteutettavaksi yksi hanke: Becoming Vi-sible (TM), joka on viiden turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen ja kansa-lais- ja työväenopistojen liiton muodostama kumppanuus. Alkuperäiseen, neljänvastaanottokeskuksen kumppanuushakemukseen liitettiin myöhemmin neuvot-telujen tuloksena viides vastaanottokeskus, joka osaprojektillaan tähtää vastaanot-tokeskuksissa työskentelevien ohjaajien koulutuksen kehittämiseen.

Becoming Visiblen tavoitteena on sekä turvapaikanhakijoiden vastaanotto-työn kehittäminen että turvapaikanhakijoiden opinto- ja työtoiminnan kehittä-minen ja siten valmiuksien ja elämänhallinnan parantaminen. Kohderyhmänäovat siten sekä vastaanottokeskusten henkilöstö ja heidän ammatillisen osaami-sensa kehittäminen että turvapaikanhakijat. Hankkeessa pyritään myös turvapai-kanhakijoiden ja ympäröivän yhteisön ja yhteiskunnan vuorovaikutuksen ja sitäkautta suvaitsevaisuuden lisäämiseen. Kukin vastaanottokeskus toteuttaa omaaosaprojektiaan ja alueellisia olosuhteita vastaavia toimintamallejaan.

DPn toteutussuunnitelma vastaa Equal -ohjelmassa asettuja tavoitteita ja vas-taa kehittämistarpeisiin, joita turvapaikanhakijoiden asemaa koskevissa selvityk-sissä on kartoitettu. DP pyrkii vaikuttamaan kaikkiin olennaisiin tekijöihin: tur-vapaikanhakijoiden olosuhteisiin, vastaanottohenkilöstön ammatilliseen osaami-seen sekä suvaitsevaisuuden ja hyvien etnisten suhteiden lisäämiseen parantamallatiedotusta ja vuorovaikutusta.

Becoming Visiblen toteuttajat luonnehtivat projektejaan erityisesti koulutus-, ak-tivointi- ja kehittämisprojekteiksi. Sekä syrjäytymisen ehkäisy että rasismin vastaisuusja syrjinnän ehkäisy nousevat korostetusti esiin. Työllistymiseen ja verkostoitumiseenliittyviä painotuksia projekteissa on jossain määrin. Projektien toiminnoissa koulutus-ohjelmien suunnittelu, opetusmenetelmien kehittäminen, uudet työkäytännöt sekätiedotus ja asenteisiin vaikuttaminen ovat keskeisiä toimintamuotoja.

Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja muut horisontaaliset periaatteetEqual -ohjelmassa on korostettu tarvetta turvapaikanhakijoihin kuuluvien nais-ten erityisolosuhteiden huomiointiin. Kehittämiskumppanuus on määritetty läh-tökohtaisesti sukupuolineutraaliksi, mikä ei tue valtavirtaistamisen periaatetta ja

151

152

LUK

U 4

.O

hjel

man

toim

enpi

deko

kona

isuu

det

ohjelman tavoitteita. Kumppanuudessa toteutettavissa toiminnoissa on kuitenkinkiinnitetty huomioita naisille suunnattuihin erillisiin opintokokonaisuuksiin, joi-den osalta on saatu myös myönteisiä kokemuksia.

Kumppanuuden osaprojekteissa on vahva paikallinen näkökulma. Toteutus-suunnitelmassa painottuu hyvien etnisten suhteiden edistäminen, millä on kyt-kentänsä kestävään kehitykseen. Turvapaikanhakijoille suunnatussa koulutukses-sa painottuu valmiuksien lisääminen tietoteknologian hyödyntämiseen, mikä onomiaan ehkäisemään syrjäytymistä tietoyhteiskunnasta, sekä lisäämään osallistenvalmiuksia ja osaamista.

4.6.3 DPn toteutus

KumppanuusrakenneBecomig Visiblen yhteinen asiakasryhmä, toiminta samalla, rajatulla sektorilla sekäkaikkien vastaanottokeskusten työtapojen ja toimintamallien kehittämistarpeet luovatkehittämiskumppanuudelle yhtenäisen toiminta-alueen. DP on selkeästi muotoutu-nut erillisistä osaprojekteista, joissa toteutetaan paikallista, eri tahojen ja toimijoidenkumppanuutta. Näissä osaprojekteissa kumppaneina ovat kaupungit ja kunnat sekäkansalais- ja työväenopistoja, viranomaisia, yrityksiä ja kansalaisjärjestöjä. Yritysten jatyönantajien mukaan saaminen on tuottanut jonkin verran vaikeuksia kaupungeissatoimivissa osahankkeissa, pienillä paikkakunnilla tämä on ollut helpompaa.

Erillisten osaprojektien muotoutuminen kehittämiskumppanuudeksi hakeevielä jossakin määrin muotoaan: yhteistyö on jäänyt paikallisen kehittämisen jal-koihin ja toimintamalleja on hiottu lähinnä osahankekohtaiseen käyttöön. Keski-näisen vuorovaikutuksen vähäisyys johtuu osin erillisistä toimintasuunnitelmistaja tavoitteista, osin erilaisista toimintakulttuureista ja pitkistä välimatkoista, jotkavaikeuttavat yhteisten kohtaamisten järjestämistä. Yhteistyön kehittämiseen onkuitenkin havahduttu. Tavoitteena on vahvistaa osahankkeiden välistä vuorovai-kutusta ja yhteistä kehittämistä tukevia rakenteita muun muassa lisäämällä DPnsisäistä temaattista yhteistyötä, sisäistä koulutusta ja kehittämisseminaareja.Muun muassa vierailut koetaan osahankkeissa tärkeiksi yhteistyön muodoiksi.Suunniteltujen toimien voi odottaa vahvistavan sekä tuloksellisuutta että tulostenlevittämistä erityisesti ajatellen toimintamallien ja työtapojen kehittämistä kaikis-sa suomalaisissa vastaanottokeskuksissa.

Turvapaikanhakijoita koskevat kehittämishankkeet ovat uutta, joten toimin-nalle ei ole ollut aiempaa mallia. Projektien toteuttajat eivät ole aiemmin osallistu-neet ESR -hankkeisiin. Tämä merkitsee muun muassa selkeää tuen ja ohjauksentarvetta. Kyselyn mukaan projektien toimijat kokevat, etteivät he ole saaneet riit-tävästi tukea hallinnoivalta ministeriöltä tai tukirakenteelta. Myös ESR -säännös-ten noudattaminen, mm. kilpailuttaminen ja hyväksyttävät kustannukset ovatvaatineet varsin paljon keskusteluja rahoittavan TE -keskuksen kanssa.

LUK

U 4

.O

hjelman toim

enpidekokonaisuudet

Kehittämiskumppanuuden toteutukseen on kytketty ulkopuolinen arviointi, jossapainotetaan jatkuvaa tukea hankkeen toteutuksen kehittämisessä ja konsultatiivista lä-hestymistapaa. Tällä on hankkeen kokonaisuuden ja tuloksellisuuden kannalta var-mastikin myönteinen merkitys ja auttaa selkiyttämään DPn kehittämishaasteita. Arvi-oitsijat ovatkin ensimmäisessä raportissaan kiinnittäneet huomiota olennaisiin kysy-myksiin sekä toteutuksen että yhteisten tavoitteiden kirkastamisen osalta.

Toimijoiden valtaistaminen ja kohderyhmän osallisuusBecoming Visiblen projektien keskeisiä toimija- ja kumppanuustahoja ovat oppi-laitokset. Vaikka tavoitteena on ollut kansalaisjärjestöjen samoin kuin yritysten jatyönantajien mukaan kytkeminen, ei tämä kyselyn tulosten mukaan kaikilta osinole toteutunut tavoitteiden mukaisesti. Kyselyn tulosten perusteella myöskääntyövoimaviranomaiset eivät ole kovin näkyvästi kumppanitoimijoina mukana.

Turvapaikanhakijoiden vaikea elämäntilanne ja pitkästä hakemusten käsitte-lyajoista johtuva turhautuneisuus ja passivoituminen vaikeuttavat toteuttajienlausuntojen mukaan osaltaan turvapaikanhakijoiden osallisuuden toteuttamista.Turvapaikanhakijat eivät luonnollisestikaan ole yhtenäinen ryhmä, jolloin toi-minnassa on huomioitava myös erilaisia lähestymistapoja. Osin vaikeuksia ontuottanut motivoinnin ohella osallistujien vaihtuvuus.

Työsuunnitelman toteuttaminenKumppanuuden eri osaprojekteissa kokeillaan erilaisia lähestymistapoja opinto-ja työllistämistoimien kehittämisessä. Osahankkeet ovat käynnistyneet suunnitel-mien mukaan. Lyhytkoulutuksissa keskitytään yhteiskunta- ja työelämätietou-teen, suomen ja englannin kielen opetukseen sekä erilaisiin ammattitaidon ylläpi-toon tai ammatillisen osaamisen lisäämiseen samoin kuin atk -perusteisiin painot-tuviin kursseihin. DPn eri osahankkeissa pyritään kehittämään myös uudentyyp-pisiä toimintamalleja: osahankkeissa toteutetaan työhön tutustumisjaksoja, työ-harjoittelua ja vapaaehtoistyötä, joka tukee suomenkielen opiskelua taityöelämävalmiuksien kehittämistä. Joutsenon vastaanottokeskuksen toiminta-malli poikkeaa neljästä muusta osaprojektista: sen tavoitteena on kehittää vastaan-ottokeskusten henkilöstölle ja erityisesti pakolaisohjaajille yhtenäistä koulutusta.Equalin toteutusperiaatteiden näkökulmasta kehittämiskumppanuuden tulisihyötyä tästä yhtäaikaisesta ja kokonaisvaltaisesta kehittämisestä.

Kumppanuuden tavoitteena on kehittää malleja, joita voidaan hyödyntää kai-kissa vastaanottokeskuksissa turvapaikanhakijoiden aseman parantamiseksi. Sitenosaprojektien yhteinen toimintamallien kehittäminen ja tulosten levittäminen onyksi suurimmista haasteista.

153

154

LUK

U 4

.O

hjel

man

toim

enpi

deko

kona

isuu

det

Kansainvälisen yhteistyön käynnistyminenVaikka kansainvälistä kumppanuudesta sopiminen sujui alunperin varsin helpostija yhteisistä tavoitteista ja keskinäisestä yhteistyöstä kyettiin sopimaan, eivätsuunnitelmat toistaiseksi ole toteutuneet aivan tavoitteiden mukaisesti. Alun pe-rin kolmesta kumppanuustahosta yksi on jättäytynyt pois, mikä aiheutti muutok-sia työsuunnitelmaan. Becoming Visiblen vastuuteemana on asiakaspalvelu, kan-sainväliset kumppanit ovat Skotlannista ja Tanskasta. Yhteistyöhön toteutumi-seen vaikuttavat turvapaikanhakijoiden erilainen asema, kumppanuusprojektienkohdentuminen ja erilaiset toteuttajarakenteet. Kyselyn mukaan kaikki kumppa-nuustoimijat ilmoittavat osallistuvansa aktiivisesti kansainväliseen yhteistyöhön,puolet osaprojekteista tosin ”jossain määrin”. Tapaamisia on toistaiseksi ollut var-sin harvakseltaan.


AsiakastasoTässä vaiheessa DPn toimijoiden arviot hankkeen tuloksista kohdistuvat erityises-ti asiakkaiden elämänhallinnan kohentumiseen ja koulutus- ja toimintamahdolli-suuksien lisääntymiseen. Asiakkaiden vaikeasta elämäntilanteesta huolimatta pro-jekteissa on kohtalaisen hyvin onnistuttu osallistamaan ja sitouttamaan turvapai-kanhakijoita. Joissakin osahankkeissa painotetaan erityisesti nuorten turvapaikan-hakijoiden aktivoitumisen ja elämänhallinnan kohentamista. Projektien toteutta-jien mukaan tässä onkin onnistuttu, vaikka asiakkaiden vaihtuvuus, nuorten omaelämänvaihe ja myös kurssien keskeyttämiset ovat tuottaneet hankaluuksia.Oman elämän valtias -koulutuksessa on muun muassa draamallisin ja toiminnal-lisin menetelmin onnistuttu aktivoimaan turvapaikanhakijoita oman elämänsuunnitteluun.

Asiakkaille on kyetty tarjoamaan myös uusia koulutussisältöjä ja kehittämääntoiminnallisia opetusmenetelmiä, joista on saatu myönteistä palautetta. Osahank-keissa on saatu myönteisiä kokemuksia aktivoitumisesta työnhaussa sekä työhar-joittelusta ja työllistämisestä etenkin maaseutupaikkakunnilla. Myös erityisestinaisille suunnatuista toimintaryhmistä on saatu myönteistä palautetta.

Tulokset ovat myönteisiä ottaen huomioon pakolaisten ja turvapaikanhakijoi-den erityisen vaikean työmarkkinatilanteen.

Tuloksia prosesseissa ja systeemeissäVuorovaikutuksen lisääminen kantaväestön kanssa samoin kuin yritysten ja työn-antajien mukaan saaminen työelämäyhteyksien parantamiseksi on monissa osa-projekteissa edelleen haasteena. Tältä osin työnantajia on lähestytty muun muassa

LUK

U 4

.O

hjelman toim

enpidekokonaisuudet

tiedottamalla turvapaikanhakijoiden oikeudesta työntekoon. Osahankkeet odot-tavat myös yhteistyön olevan tulevaisuudessa erittäin tiivistä niin työnantajien jayritysten kuin kansalaisjärjestöjenkin kanssa.

Koulutussisältöjen ja ohjaavan koulutuksen sekä muun henkilökohtaisen tuenkehittäminen ovat DPn hankkeissa etusijalla. Näiden eri menetelmien toimijatarvioivat olevan myös hankkeiden pysyvämpiä tuloksia.

Tiedotus ja asenteisiin vaikuttaminen on DPn ensisijaisia toimintamuotoja.Hyviä kokemuksia on saatu muun muassa kantaväestöön kuuluvien ja turvapai-kanhakijoiden yhteisistä leireistä ja kansalaisjärjestöjen, kuten Marttojen, kanssatehdystä yhteistyöstä. Silti pienilläkin paikkakunnilla paikallisten asukkaiden in-nostaminen yhteiseen vapaa-ajantoimintaan on vaikeata. Tiedon ja vuorovaiku-tuksen lisäämisestä hyvänä mallina on muun muassa kansalaisopistossa paikallis-väestölle järjestetty kurssi, jossa turvapaikanhakijat ovat itse olleet jakamassa tie-toa turvapaikanhakijoista ja heidän tilanteestaan.

Tulokset toimintajärjestelmissäDPssä ja sen osahankkeissa on havahduttu pohtimaan kokeilussa saatujen tulos-ten juurruttamista. Kyselyn tulosten mukaan DPn ja sen osahankkeiden tavoit-teissa vaikuttaminen rakenteisiin ja järjestelmien kehittämiseen painottuu jonkinverran ja vähemmän kuin muut tavoitteet. Toimenpidekokonaisuuden tavoittee-na on kehittää uusia malleja ja lähestymistapoja, joita voitaisiin hyödyntää kaikis-sa Suomen pakolaisten vastaanottokeskuksissa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksikehittämiskumppanuudella on edelleen haasteita sekä sisäisen vuorovaikutuksenja yhteisen kehittämisen osalta.

Pakolaisohjaajakoulutus on käynnistynyt pilottijakson jälkeen, jolloin koulu-tusta saatujen kokemusten perusteella muokattiin jonkin verran uudelleen. Ta-voitteena on saada koulutus pysyväksi kaikille vastaanottokeskuksien ohjaajille.Koulutuksen tavoitteena on myös edistää ohjaajien verkostoitumista.

Temaattiseen yhteistyöhön osahankkeet ilmoittavat osallistuvansa jossainmäärin tai ei lainkaan. Kansallisesti turvapaikanhakijoita koskeva DP liittyy mo-nimuotoisuutta edistävään teemaan, kansainvälisessä teematyössä turvapaikanha-kijoita koskevaan erilliseen teemaan.

4.6.5 Yhteenveto

DPn osaprojektit ovat sinänsä käynnistyneet suunnitelmien mukaan. Suurempa-na haasteena on kehittämiskumppanuudessa toteutettavien osaprojektien yhteis-työn rakentuminen sekä hyvien käytäntöjen ja toimintamallien yhteinen vertailuja kehittäminen.

155

156

LUK

U 4

.O

hjel

man

toim

enpi

deko

kona

isuu

det

4.7 Yhteenveto luvusta

• Toimenpidekokonaisuuksien toteutus kokonaisuudessaan kohdentuu Equal -ohjelman tavoitteisiin ja keskeisiin työmarkkinoiden kehittämishaasteisiin eri tavoin heikossa työmarkkina-asemassa olevien ryhmien kannalta. Erityisesti toimenpidekokonaisuudessa 5.1.1. on laaja kirjo erilaisia toimia, joilla pyritään kehittämään työllistymisen edellytyksiä tai estämään syrjäytymistä.

• Equal -ohjelman toteutuksessa on saavutettu tähän mennessä hyvä kehitysalus-ta, jota on vahvistettava. Ohjelman toimenpidekokonaisuudet kytkeytyvät me-neillään oleviin työmarkkinoita ja laajemminkin yhteiskuntaa koskeviin kehit-tämissuunnitelmiin. Keskeinen haaste on, millä tavoin kehittämiskumppa-nuuksissa kertyneet hyvät kokemukset ja lupaavat lähestymistavat kyetään kyt-kemään ja juurruttamaan paikalliseen ja alueelliseen kehittämiseen.

• Kehittämiskumppanuusmalli on osoittautunut haastavaksi. Näyttöjä on kui-tenkin kumppanuusyhteistyön asteittaisesta kehittymisestä ja uusien yhteistyö-mallien ja -rakenteiden kehittymisestä. Etenkin alueellisesti laajat ja monista osahankkeista koostuvat kehittämiskumppanuudet ovat jääneet jonkin verran hajanaisiksi. Kumppanuuksista on edustavuuden ja kokonaisvaltaisen lähesty-mistavan nimissä syntynyt monitavoitteellisia ja monitoimijaisia hankekoko-naisuuksia. Alueellinen tai paikallinen keskittyminen, tavoitteiden operationa-lisointi ja toteutukseen sitoutuneet yhteistyökumppanit saattaisivat luoda jat-kossa tuloksellisempaa kumppanuusyhteistyötä.

• Toimenpidekokonaisuuksissa toteuttavien kehittämiskumppanuuksien vah-vuus on erityisesti kohdentuminen haastaviin asiakasryhmiin ja asiakaslähtöi-syydessä, jonka toteutumisesta on hyviä näyttöjä. Kumppanuushankkeiden tu-loksellisuudesta asiakasvaikuttavuuden osalta erityisesti työllistymisen suhteen on joitakin lupaavia näyttöjä, muutoin tuloksista on vielä ennenaikaista puhua.

LUK

U 4

.O

hjelman toim

enpidekokonaisuudet

• Kokonaisvaltainen lähestymistapa ja kokeilevuus kehittämiskumppanuuksissa liittyy erityisesti verkostoitumiseen ja eri toimintasektorit ylittävään yhteistyö-hön. Kumppanuuksissa kokeillaan jonkin verran uusia lähestymistapoja, mutta varsin paljon jo aiemmin muissa yhteyksissä hyviksi havaittuja käytäntöjä. Tä-mä puoltaa hyvin paikkaansa, sillä hyviä käytäntöjä tunnetaan runsaasti, ongel-maksi onkin osoittautunut, miten ne saadaan juurtumaan normaalitoimintaan. Tähän monet kehittämiskumppanuudet etsivät uusia keinoja yhteistyömallien avulla.

• Kansainvälinen yhteistyö yhtenä Equal –ohjelman keskeisenä toteutusperiaat-teena näyttää tuottavan kumppanuuksille sekä selkeitä hyötyjä että turhauttavia yhteistyökokemuksia.

• Ohjelman tavoitteena on tuottaa uusia yleistettävissä olevia lähestymistapoja ja toimintamalleja. Tässä vaiheessa voidaan puhua vasta lupaavista lähestymista-voista tulosten suhteen, muutoin tuloksia on liian ennenaikaista arvioida. Jois-sakin kehittämiskumppanuuksissa on alustavia näyttöjä onnistuneesta kytkey-tymisestä alueelliseen tai sektoraaliseen kehittämiseen. Tämä onkin kaiken kaikkiaan ohjelman toteutuksen suuri haaste. Tässä suhteessa ohjelmaan sisälty-vään temaattiseen yhteistyöhön kohdistuu myös odotuksia.

157

158

LUK

U 5

.Te

maa

ttin

en y

htei

styö

ja v

alta

virt

aist

amin

en

5. TEMAATTINEN YHTEISTYÖ JA VALTAVIRTAISTAMINEN

Equal -yhteisöaloitteen toteutustapaan on pyritty kytkemään tuloksellisuutta javaltavirtaistamista vahvistavia mekanismeja, kuten kehittämiskumppanuus –malli ja kokonaisvaltainen lähestymistapa, kansainvälinen yhteistyö, toiminto 3,johon sisältyvät jokaista DPtä koskeva velvoite tulosten suunnitelmalliseen levit-tämiseen että kansallinen temaattinen yhteistyö hyvien käytäntöjen valtavirtais-tamiseksi samoin eurooppalainen teematyö unionin tasolla.

Tässä jaksossa toimintoa 3 tarkastellaan kansallisella tasolla toteutettavanaDPeiden ja muiden keskeisten toimijoiden temaattisena yhteistyönä, jonka ta-voitteena ovat sekä kehittämiskumppanuuksissa saatujen tulosten analysointi jaarviointi, hyvien käytäntöjen tunnistaminen ja kehittäminen että niiden levittä-misen ja valtavirtaistamisen kehittäminen.

Suomessa toteutettavia ESR-ohjelmia on luonnehdittu tuotekehitysinstru-menteiksi ja tässä suhteessa Equal -ohjelmaa innovatiiviseksi kärjeksi. Toimin-nolla 3 pyritään ohjelma-asiakirjan mukaan helpottamaan uusien ja toimiviksihavaittujen toimintatapojen siirtymistä kansalliseen työvoima-, koulutus- jaelinkeinopolitiikkaan. Temaattisen yhteistyön ja valtavirtaistamisen toteutta-mista koskien arvioinnissa keskeisiä arviointikysymyksiä ovat siten:

• Onko kansallinen teematyö organisoitu tarkoituksenmukaisesti toisin sa-noen tukeeko temaattinen yhteistyö tulosten yhteistä kehittämistä ja inno-vatiivisuutta?

• Ovatko valitut teemat relevantteja suhteessa Equal -yhteisöaloitteen tavoit-teisiin ja valitut teemat ja työsuunnitelmat relevantteja suhteessa konteks-tiin/kansalliseen politiikkaan.

• Toimiiko temaattinen yhteistyö oppimisen ja tuloksellisuuden mekanismina?• Luoko temaattinen yhteistyö edellytyksiä hyvien käytäntöjen tunnistami-

selle, levittämiselle ja valtavirtaistamiselle?• Minkälaisia mekanismeja ja edellytyksiä on luotu horisontaaliselle ja verti-

kaaliselle valtavirtaistamiselle toisin sanoen ohjelman tuloksellisuuden vah-vistamiselle?

LUK

U 5

.Tem

aattinen yhteistyö ja valtavirtaistaminen

5.1 Temaattisen yhteistyön tarkoitus ja tavoite

Yhteisöaloitetta koskevassa tiedonannossa jäsenvaltioiden edellytetään luovan toi-mintoa 3 varten mekanismit, joilla helpotetaan hyvien käytäntöjen kehittämistäsekä niiden horisontaalista ja vertikaalista valtavirtaistamista.

Temaattisen yhteistyön ja valtavirtaistamisen tavoitteita samoin kuin hyvienkäytäntöjen luonnehdintaa on pyritty selkiyttämään eurooppalaisen teematyönvalmistelun yhteydessä. Kansallisen tason temaattisen yhteistyön tulisi toimiamuun muassa kehittämiskumppanuuksien keskinäisen oppimisen foorumina, tu-losten valtavirtaistamista helpottavana mekanismina ja linkkinä Equal -ohjelmanja kansallisen politiikan välillä samoin kuin linkkinä kansallisen tason ja EU-tasonvaltavirtaistamistoimintojen välillä. Toiminto 3:n tehtäviä ovat työmarkkinoidensyrjintäongelmien analysointi, hyvien käytäntöjen arviointivälineiden kehittämi-nen, hyvien käytäntöjen kiteyttäminen ja levittämisstrategioiden kehittäminen.

Temaattisen yhteistyön tarkoituksena on löytää ja ”jalostaa” hyviä käytäntöjävaltavirtaistettavaksi. Hyviä käytäntöjä on luonnehdittu lähestymistavoiksi, jotkaovat innovatiivisia tavoitteidensa, käytettyjen menetelmien tai toteuttamistapo-jensa osalta. Innovatiivisuus on suhteellista: se mikä on innovatiivista tietyssä yh-teydessä tai kontekstissa ei välttämättä ole innovatiivista toisessa. Hyvien käytän-töjen tulee lisäksi täyttää muitakin vaatimuksia: niiden tulee saada aikaan pysyviävaikutuksia, olla kustannustehokkaita ja toteutettavissa samanlaisiin olosuhteisiintai sovellettavissa ja siirrettävissä erilaisiin olosuhteisiin. Hyvien käytäntöjen iden-tifiointi on siten vaativa prosessi, joka edellyttää erilaisten lähestymistapojen so-veltamista, hyvien ja huonojen käytäntöjen sekä tulosten relevanssin arviointia sa-moin hyviä käytäntöjä tuottavien prosessien analysointia.

Valtavirtaistamisella tarkoitetaan pelkistettynä sitä, että yhden tai useamman DPnkehittämiä tuloksia, menetelmiä tai keskeisiä toimintamalleja otetaan ja omaksutaankäyttöön tavanomaisessa ”normaalitoiminnassa”. Valtavirtaistaminen on siten enem-män kuin tulosten levittäminen: tavoitteena on pysyvien muutosten aikaan saaminen.Valtavirtaistaminen edellyttää hyvien innovatiivisten käytänteiden tunnistamista, etsi-mistä ja arvioimista sekä niiden levittämistä. Equal -ohjelmassa temaattisten verkosto-jen tulisi olla valtavirtaistamisen kehittämisen foorumeita.

Valtavirtaistamisesta on tapana puhua joko horisontaalisena tai vertikaalisena.Horisontaalisella valtavirtaistamisella ymmärretään pyrkimystä vaikuttaa käytän-töihin ja niiden omaksumiseen muissa vastaavanlaisissa projekteissa tai organisaa-tioissa. Kyseessä voi olla jonkin yksittäisen menetelmän levittäminen, soveltami-nen ja käyttöönotto tai yleisluontoisempi toimintatapojen muuttaminen. Verti-kaalinen valtavirtaistaminen tarkoittaa kokemusten siirtoa ja tulosten yleistämistäjoko kokonaan tai osittain poliittiselle, hallinnolliselle tai lainsäädännölliselle ta-solle. Tavoitteena on vaikuttaminen laajemmin käytäntöihin ja politiikkoihin.Valtavirtaistamista on tarkasteltu myös tarjonta- tai kysyntänäkökulmasta

159

160

LUK

U 5

.Te

maa

ttin

en y

htei

styö

ja v

alta

virt

aist

amin

en

(”push” ja/tai ”pull” -dimensio). Tarjontaan perustuvan mekanismin avulla DPtpyrkivät tiedottamaan saavuttamistaan tuloksista ja siirtämään tulokset muidentoimijoiden hyödynnettäviksi, kysyntään perustuvassa mekanismissa päättäjät taimuut avaintoimijat määrittelevät kokeilutoimien keskeiset painopistealueet jaseuraavat niiden edistymistä ja tulosten käyttöönottoa. Näiden kummankin nä-kökulman tulisi nivoutua temaattiseen yhteistyöhön ja valtavirtaistamiseen.

5.2 Temaattisen yhteistyön valmistelu ja käynnistyminen

5.2.1 Eurooppalainen teematyö

DPeiden oma kehittämistyö ja kansallinen temaattinen yhteistyö kytkeytyvätEU- tason teematyöhön ja näiden välille on pyritty kehittämään usealla tasollatoimivia välittäviä mekanismeja. Eurooppalaisen teematyön tavoitteena on Equa-lin ja EU-tason politiikan linkittäminen, pohjautuminen DPeissä tehtävälle ke-hittämistyölle, hyvien käytäntöjen identifiointi sekä tehokkaiden levittämisstrate-gioiden kehittäminen. Eurooppalaista teematyötä toteutetaan teemaryhmissä(ETG, European Thematic Group), jotka toimivat kolmella tasolla. Varsinaisissatyöryhmissä on mukana myös kansallisia DPeitä ja temaattisia verkostoja. -Lisäksitavoitteena on koota tuloksia horisontaalisten periaatteiden osalta kumppanuus-,valtaistaminen- ja sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen -teemoista.

Eurooppalainen teematyö perustuu varsin mittavaan valmisteluun. Teema-työn organisoiminen ja yhteisten teemojen valinta pohjautuu komission asian-tuntijaryhmien laatimiin politiikka-analyyseihin ja niiden kautta määritettyihinkehittämiskohteisiin sekä Equal -yhteisöaloitteessa toteutettavien DPeiden jakansainvälisten kumppanuuksien tavoitteiden ja työsuunnitelmien analyyseihin.Teematyö käynnistyi Barcelonassa pidetyssä Equal: Networking for Inclusionkonferenssissa toukokuussa 2002. Kevään 2003 aikana toimintansa on käynnistä-nyt 5 teemaryhmää, joille on nimetty vastuulliset vetäjämaat ja jotka ovat päättä-neet temaattisen yhteistyön pääteemoista ja niille mahdollisista alateemoista.

Eurooppalaiset teemat ovat:

1. Building on Diversity (Työllistyvyys)Monimuotoisuuteen liittyvässä teemassa on kaksi painotusta: yritysten mu-kaan saaminen ja sitouttaminen sekä työllistymispalvelujen ja -tukimallien kehittäminen heikossa työmarkkina-asemassa oleville ryhmille. Teeman ve-täjämaat ovat Iso-Britannia ja Tanska.

LUK

U 5

.Tem


2. Entrepreneurship for All (Yrittäjyys)Saksan ja Belgian vetämässä teemassa painotetaan yritysten perustamismah-dollisuuksien parantamista, hoivapalveluja, 3. sektorin kehittämistä sekä so-siaalisten ja pk- yritysten rahoituksen kehittämistä.

3. Equal at Work (Sopeutumiskyky)Teematyössä painopisteinä ovat elinikäinen oppiminen ja ikäjohtaminen. Kummassakin painotuksessa erityisenä näkökulmana ovat tietoyhteiskunta-kehitys ja hiljaisen tiedon siirtämiseen liittyvät kehittämistarpeet. Teeman vetäjämaat ovat Ranska ja Irlanti.

4. Making a Dream Come True (Sukupuolten tasa-arvo)Italian, Espanjan ja Ranskan vetämässä teematyössä painotuksina ovat työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen sekä ”sukupuolikuilut” ja segregaation purkaminen. Näihin painotuksiin liittyvien alateemojen kautta tavoitteena on kattava eurooppalaisten tasa-arvokäytäntöjen malli ”an European Model of Comprehensive Approaches to Equal Opportunities”

5. How Best to Integrate (Turvapaikanhakijat)Ruotsin ja Hollannin vetämässä teematyössä on kolme painotusta, jotka kohdistuvat neuvontaan, koulutukseen ja opetukseen liittyviin hyviin käy-täntöihin sekä työllistyvyyteen ja valmiuksien parantamiseen.

5.2.2 Kansallisen teematyön valmistelu ja organisointi

Equal -yhteisöaloitetta koskevan komission tiedonannon mukaan toimintoa 3 koske-van suunnitelman laatiminen on kansallisen hallintoviranomaisen vastuulla. Suunni-telma ja valtavirtaistamistoimintojen organisointi on kuvattava ohjelma-asiakirjassa.Suomen Equal-ohjelman valmistelussa temaattisen verkostoitumisen ja valtavirtaista-misen suunnitelma jäi selkiytymättömäksi, johon mm. ohjelman ex ante -arvioinnissakiinnitettiin huomiota: ohjelma-asiakirja ei anna selkeää kuvaa, miten toiminto 3 onsuunniteltu toteutettavaksi tai mitä sillä tavoitellaan.

Ohjelma-asiakirjan täydennysosassa todetaan tiivistetysti, että ”temaattisillayhteistyöverkostoilla tarkoitetaan samojen teema-alueiden parissa työskentelevienDPeiden keskenään rakentamaa yhteistyötä, jossa eri toimijat yhdistävät resurs-sinsa. Toiminnan toteutuksen päävastuussa olevat DP:t valitaan niiden erityisasi-antuntemuksen ja todetun pätevyyden perusteella. Teematyön tarkoituksena to-detaan olevan mm. kartoittaa eriarvoisuuteen ja syrjintään johtavia tekijöitä, arvi-oida ja tehdä yhteenvetoja saavutetuista tuloksista, lisätä keskinäistä oppimista,arvioida hyviin käytäntöihin liittyviä tekijöitä ja luoda yleistettävissä olevia uusiatoimintamalleja sekä tiedottaa ja levittää niitä mahdollisimman tehokkaasti.”

EUn komissio edellytti jäsenmaiden määrittelevän kansalliset teema-alueet javaltavirtaistamisstrategian, joten tukirakenne käynnisti kansallisen teematyön val-mistelun keväällä 2002. Valmisteluun tukirakenteen ohella osallistuivat yhteisö-

161

162

LUK

U 5

.Te

maa

ttin

en y

htei

styö

ja v

alta

virt

aist

amin

en

aloitteen toteuttajaministeriöt. Tavoitteena oli käynnistää teematyö mahdollisim-man pian toiminnon 2 käynnistyttyä. Tukirakenne laati ehdotuksen temaattistayhteistyötä koskevista painotuksista ja linjauksista ja teema-aiheet hyväksyttiinseurantakomitean kokouksessa 3.5.2002. Teemojen valinnassa korostettiin nii-den täydentävyyttä suhteessa kansalliseen strategiaan ja muihin ohjelmiin. Erityi-sesti yhteistyötä Leonardo-ohjelman kanssa pidettiin tärkeänä. Myös sukupuol-ten tasa-arvon edistämistä kaikissa teemoissa korostettiin. Teemojen sisältöjä so-vittiin tarkennettavaksi vielä yhteistyössä kehittämiskumppanuuksien sekä myö-hemmin perustettavien teemojen ohjausryhmien kanssa.

Suunnitelma kansallisen teematyön käynnistämiseksi hyväksyttiin seuranta-komiteassa 7.10.2002. Tätä edelsi kansallisille DPeille ja teemojen kannalta kes-keisille tahoille järjestetty seminaari 13.9.2002, jossa työstettiin sekä teema-aihei-den sisältöä että temaattisen yhteistyön käytännön toteutusta.

Kansallisen teematyön toteutussuunnitelman mukaan temaattista yhteistyötä to-teutetaan neljän teeman alueella. Suomessa ei ole suunniteltu toteuttaa, kuten joissakin muissa jäsenmaissa, horisontaalisiin painotuksiin liittyvää temaattista yhteistyötä. Teematyöskentelyn keskeisiksi toteutuspiirteiksi on määritelty:

• teematyön sisällöllinen määrittely ja fokusointi yhteistyössä kehittämis-kumppanuuksien kanssa

• yhteistyö ESR- ohjelmien ja muiden EU-ohjelmien välillä• projektien vastuuttaminen teematyön toteutuksessa• teemakohtaiset ohjausryhmät

Suomessa temaattinen verkostoituminen ja valtavirtaistaminen on päätetty toteut-taa kehittämiskumppanuusvetoisesti. Ratkaisua on perusteltu muun muassa aiemmanohjelmakauden kansallisesta teematyöstä saaduilla myönteisillä kokemuksilla. Toteu-tustapa on EU -tasolla poikkeuksellinen ja kiinnostava bottom up -periaatetta noudat-tavana mallina, joten sen tuloksellisuuteen kohdistuu odotuksia.

Suunnitelmassa kansallisen teematyön käynnistämiseksi teematyön organisoin-nista vastaavien kehittämiskumppanuuksien tehtäviksi on määritelty:

• yksittäisten DPeiden kokemusten, tulosten ja menetelmien arviointi ja yh-teensovittaminen

• menestyksekkäiden kehittämiskumppanuuksien sekä hyvien käytäntöjen edellytysten vertaistarkastelu

• hyvien käytäntöjen ja vahvistettujen tulosten levittäminen horisontaalisella tasolla vertaistoimijoille ja kumppanuuksille

LUK

U 5

.Tem


• työllisyys- ja koulutuspolitiikan kehittämistä koskevan poliittisen keskuste-lun rikastaminen tuomalla esiin innovatiivisia ratkaisuja ja toimivia esimerk-kejä asiaankuuluville instituutioille, työryhmille tai yhdistyksille.

Edellä mainitun osalta etenkin kaksi seikkaa ovat jossakin määrin ongelmalli-sia. Yksittäisen kehittämiskumppanuuden vetovastuulla oleva temaattinen yhteis-työ saattaa muodostua todella vaativaksi ja raskaaksi, etenkin kun käytännössä sa-mat DPt osallistuvat oman kumppanuutensa ja kansainvälisen kumppanuudentoteuttamisen lisäksi myös eurooppalaiseen teema-työhön. Toteutusmallin heik-kouksia ja vahvuuksia on arvioitava myöhemmin temaattisen yhteistyön edetessä.Toiseksi teematyön tehtävien määrittelyssä ei juurikaan painoteta vertikaalistavaltavirtaistamista eikä vaikuttamisdimensiota. Tältä osin temaattisen yhteistyöntoteuttaminen edellyttää sekä ohjelman toimeenpanorakenteelta riittävää tukeaettä vaikuttamismekanismien vahvistamista.

Myös ohjelman seurantakomitea on kiinnittänyt temaattisen yhteistyön val-mistelussa huomiota ratkaisuun kohdistaa vetovastuu temaattisesta yhteistyöstäyksittäiselle kehittämiskumppanuudelle, jolla on jo oma hanke toteutettavana.Valmistelijat ovat tässä suhteessa korostaneet temaattisen yhteistyön ohjausryh-mien vastuuta ja merkitystä, joiden tehtäviin kuuluu analyyttinen ja ohjaava työ.Seurantakomitea onkin painottanut ohjausryhmien roolin ja kokoonpanon mer-kitystä. Niihin tulisi saada laaja-alainen asiantuntemus sekä alueellisten organisaa-tioiden näkökulma. Seurantakomitean jäsenten on toivottu myös itse osallistuvanohjausryhmien toimintaan.

Suunnitelman mukaan ohjausryhmissä on oltava teeman kannalta keskeiset toi-mijatahot, asiantunteva edustus sekä kohderyhmän edustus. Ohjausryhmän roo-lin tulisi olla mahdollisimman osallistuva. Ohjausryhmän tehtävät ovat toteutus-suunnitelman mukaan:

• strateginen tehtävä, minkä tarkoituksena on turvata valtavirtaistaminen ja tulosten sovittaminen rakennerahasto-ohjelmien, politiikkojen ja kehittä-misstrategioiden kanssa

• välitystehtävä, minkä mukaan ohjausryhmän jäsenet tuovat mukaan asiantunte-muksensa ja vastaavat toisaalta levittämisestä omiin taustaorganisaatioihinsa.

• käytännön strategia, mikä tarkoittaa suunnitelmallista vaikuttamista ja siihen liittyen eri tahojen määrittämistä.

Ohjausryhmä koordinoi, ohjaa ja seuraa työsuunnitelman toteuttamista. Oh-jausryhmä voi esittää myös muutoksia teematyösuunnitelmaan. Lisäksi eri teemo-jen ohjausryhmien tulee pyrkiä verkostoitumaan ja tehdä yhteistyötä keskenään.

163

164

LUK

U 5

.Te

maa

ttin

en y

htei

styö

ja v

alta

virt

aist

amin

en

Toteutussuunnitelman mukaan temaattisesta yhteistyöstä vastaavan DPn vas-tuulla on koota sekä ohjausryhmä että mukaan tulevat DPt ja muut projektit. Te-maattinen yhteistyö muodostuu lähinnä Equal -DPeiden lisäksi joistakin tavoite3 -ohjelmassa toteutettavista projekteista ja Leonardo-projekteista. Teemakohtai-siin ohjausryhmiin, joiden tehtävä on palvella nimenomaan valtavirtaistamista,on toimeenpanon mukaan tavoitteena koota edustava ryhmä kansallista asiantun-temusta. Ohjausryhmiin tulisi koota edustajia viranomaistahoilta, järjestöistä,koulutusorganisaatioista ja muuta asiantuntemusta.

Käytännössä temaattista yhteistyötä ohjaavat ohjausryhmät eivät ole osallistu-neet temaattisen yhteistyön toteutuksen suunnitteluun. Ohjausryhmien kokoa-minen on temaattisesta yhteistyöstä vastaavien DPeiden vastuulla ja ohjausryhmi-en muodostaminen on toteutunut varsin hitaasti. Ohjausryhmien kokoonpanos-sa on myös vaihtelevuutta. Näillä tekijöillä saattaa olla vaikutusta sekä sitoutumi-sen että vaikuttavuuden kannalta.

Temaattisen yhteistyön toteuttamisesta järjestettiin tarjouskilpailu Equalissatoteutettaville DPeille loka-marraskuussa. Tarjouksissa tuli esittää teematyönprojekti- ja toteutussuunnitelma 30.11.2002 mennessä. Tavoitteena oli käynnis-tää teematyö vuoden 2003 alussa. Hakemuksia tuli kaikkiaan 13, eniten työllisty-vyys-teema-alueelle (6). Tarjoukset käsitteli toteuttajaministeriöiden edustajistakoostunut valintaryhmä. Päätös temaattisen yhteistyön vetäjistä kuitenkin veisuunniteltua pitempään ja temaattisen yhteistyön käynnistymisessä ollaan alku-peräisestä toteutusaikataulusta myöhässä.

Valintapäätöksen jälkeen tukirakenne kävi helmikuun aikana tarkentavia neu-votteluja temaattisen yhteistyön suunnitelluista toiminnoista ja toteutuksesta ve-tovastuullisen DPn kanssa. Temaattisen yhteistyön suunnitelmia täsmennettiinkevään aikana ja varsinainen teematyön käynnistysseminaari toteutettiin2.6.2003. Temaattiseen yhteistyöhön osallistujille on luotu myös yhteinen kes-kustelufoorumi työministeriön verkkosivuille.

5.2.3 DPeiden valmiudet temaattisen yhteistyön toteuttamiseen

Käytännössä useimmat DPt eivät alun perin mieltäneet, mitä temaattisella yhteis-työllä tarkoitetaan ja miten se tullaan toteuttamaan. Tämä liittynee myös ohjel-ma-asiakirjojen selkiytymättömyyteen tältä osin sekä temaattista yhteistyötä kos-kevan suunnitelman valmistumiseen vasta syksyllä 2002.

Vaikka DPt ovat myös itsenäisesti vastuussa kehittämiensä hyvien käytäntöjenlevittämisestä ja valtavirtaistamisesta ei toiminto 3:n organisointi ole suunnannutDPeitä varsinaiseen tulosten kehittämisen, dokumentoinnin, levittämisen ja te-maattisen verkostoitumisen suunnitteluun. Tähän ovat osasyynä mm. toiminto

LUK

U 5

.Tem


3:a koskevat hakemuslomakkeet, jotka eivät tukeneet temaattisen verkostoitumi-sen ja hyvien käytäntöjen levittämisen suunnittelua, kuten arvioitsijat jo viimesyyskuun arviointiraportissa huomauttivat.

Teematyön käynnistymisestä järjestettiin DPeille ja teemojen kannalta keskei-sille tahoille, jotka käytännössä olivat lähinnä toteuttajaministeriöiden asiantunti-joita, seminaari 13.9.2002. Teematyön sisältöä ja DPeiden näkemyksiä pyrittiinkartoittamaan temaattisiin alueisiin keskittyvissä ryhmätöissä. Tältä osin suunni-telman tavoite kehittämiskumppanuuksien osallistamisesta toteutui. DPeidenosallistujat oli rajattu kuitenkin vain yhteen henkilöön, joten temaattisen yhteis-työn idean levittäminen omassa kehittämiskumppanuudessa jäi näiden yksittäis-ten osallistujien varaan.

Huolimatta DPeille järjestetystä seminaarista, erityisesti temaattisen yhteis-työn toteutustapa ja DPeiden kilpailuttaminen yllättivät monet DPt. Sen sijaanhalukkuus yhteiseen kokemusten vaihtoon ja yhteisten kokoontumisfoorumei-den tarve on näkynyt vahvana jo ohjelman toteutuksen alkuvaiheista lähtien. Te-maattinen yhteistyö haastattelujen ja kyselyjen perusteella nähdään tärkeänä. Eri-tyisesti teematyön käynnistymisen viivästyminen koetaan DPeissä kielteisenä.Toisaalta osa DPeistä kokee, että tulokset ja mahdolliset hyvät käytännöt ovatvasta hahmottumassa.

5.2.4 Kansalliset teema-alueet ja toteutussuunnitelmat

A. Työllistyvyys teema: Kokonaisvaltainen tuki yksilölleKansallisen toteutussuunnitelman mukaan teematyön tavoitteena on kartoittaa,mitä palveluita ja niiden yhdistelmiä on käytetty DPeissä ja mitä lisäarvoa kump-panuusmalli ja kokonaisvaltainen lähestymistapa on tuottanut. Tavoitteena onnostaa esille positiivisia käytännön esimerkkejä, kärkihankkeita, ja hyödyntääniissä saatuja kokemuksia. Teemassa on tarkoituksenmukaista luoda alateemoja,joiden ei tulisi jakautua kohderyhmäkohtaisesti vaan edustaa kaikkia Equalinkohderyhmiä. Teematyössä tulisi hyödyntää jo aiemmin tehdyn työn tuloksia japitää silmämääränä erityisesti Equal -näkökulmaa: heikoimmassa asemassa olevaakohderyhmää ja kokonaisvaltaisuutta.

DPeille järjestetyssä seminaarissa tähän teemaan liittyen nousi esille tarve eri-tyisesti kiinnittää huomiota yritysten kanssa tehtävään yhteistyöhön ja siihen, mi-ten yritykset saadaan kiinnostumaan vaikeimmassa asemassa olevien työllistymi-sestä. Työryhmässä korostettiin myös tarvetta alueellisen ja paikallisen lähesty-mistavan tarkasteluun. Työryhmään osallistuneiden DPeiden kokemuksen mu-kaan ESR-hankkeissa kehitettyjen työelämäpolkujen kriittinen vaihe on erityises-ti polun loppupäässä.

165

166

LUK

U 5

.Te

maa

ttin

en y

htei

styö

ja v

alta

virt

aist

amin

en

Teeman sisällön määrittely ja kohdentuminen on suunnitelmassa jäänyt var-sin yleiselle tasolle, mikä tarjoaa erilaisia mahdollisuuksia, mutta jätti varsin pal-jon temaattista yhteistyötä koskevan tarkemman suunnitelman varaan.

Teematyön vetäjä on Kuntoutussäätiön hallinnoima Majakka-Beacon. Tee-matyöhön osallistuvat yhtä lukuun ottamatta kaikki toimenpidekokonaisuudessa5.1.1. toteutettavat DPt. Teematyö toteutetaan 1.3.2003 – 31.5.2005, sen rahoi-tus on 324 200 euroa.

Työsuunnitelman mukaan teematyön tavoitteena on tunnistaa työllistymisen tu-kitoimien toteutuksen hyviä käytäntöjä, soveltaa kansainvälisessä yhteistyössä kerätty-jä kokemuksia ja tietoja kansalliseen työskentelyyn sekä levittää horisontaalisen valta-virtaistamisen kautta hyviä käytäntöjä muiden toimijoiden käyttöön. Toteutusmuo-toja ovat mm. workshopit, verkostotapaamiset ja levittämisseminaarit.

Temaattisessa yhteistyössä keskitytään kahteen pääteemaan, jotka ovat:

• yksilölliset työllistymisprosessit• asiakaskohtaisten prosessien seuranta ja analysointi, myös eri asiakasryh-

mien osalta• palvelukapeikkojen kartoittaminen• onnistuneet toimintamallit

• työnantajayhteistyö• erityisesti julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyö ja toteutu-

neet yhteistyömuodot• verkostoitumisen ja palvelujen yhdistämisen tuomat edut

Teemat ovat tarkoituksenmukaisia ottaen huomioon toimenpidekokonaisuu-dessa 5.1.1. toteutettavat kehittämiskumppanuudet ja niissä testattavat yksilölli-seen tukeen ja palveluohjaukseen perustuvat mallit ja toisaalta haasteeksi nousseetkokemukset työnantajayhteistyön kehittämisestä. Tavoitteena on toteuttaa te-maattista yhteistyötä myös alateemoittain ja työryhmissä, koska osallistuvien ke-hittämiskumppanuuksien määrä on varsin laaja.

Temaattisen yhteistyön toteutus on jaettu teematyöskentelyvaiheeseen joka jatkuuvuoden 2004 loppuun ja raportointi- ja disseminaatiovaiheeseen keväällä 2005. Työ-muotoina ovat workshopit, verkostotapaamiset ja disseminaatioseminaarit.

Teematyö on käynnistynyt kevään 2003 aikana. Vetovastuullinen DP onsuunnannut kyselyn muille osallistujille tulosten ja toimivien mallien kartoittami-seksi. Samalla on kartoitettu kehittämiskumppanuuksien oman toiminnan arvi-oinnin menetelmiä. Teematyön ensimmäinen työseminaari oppimistulosten ja

LUK

U 5

.Tem


lupaavien käytäntöjen kartoittamiseksi järjestettiin syyskuun alussa. Työryhmissäkäyty keskustelu eri teemoista osoitti osallistujien olevan innostuneita ja teema-työhön kohdistuvan varsin paljon odotuksia.

Tämän teeman toteuttaminen on varsin haasteellinen ajatellen osallistujienmäärää, kun temaattisen yhteistyön tulisi tarjota sekä foorumi hyvien käytäntöjenidentifiointiin ja keskinäiseen oppimiseen että luoda edellytyksiä tehokkaalle val-tavirtaistamiselle ja vaikuttavuudelle. Kehittämiskumppanuuksissa toteutetaan li-säksi runsaasti muita samankaltaisia toimia, joiden yhteiselle vertailulle ja kehittä-miselle tulisi olla toimivia foorumeita. Hyvien käytäntöjen identifioinnin ja kes-kinäisen oppimisen kannalta yhteistyön tulisi olla myös varsin tiivistä.

B. Rasismi: Erilaisuus yrityksen voimavaranaTeemassa korostetaan kansallisen toteutussuunnitelman mukaan yritysten näkökul-maa ja niissä tehtävää käytännön työtä rasismin ja muukalaisvihan torjumiseksi. Tee-maan liittyy myös yhteistyö turvapaikanhakijoita koskevan DPn kanssa. Keskeinenpainotus teemassa on työmarkkinaosapuolten sekä yksittäisten yritysten rooli.

Teematyön tarkoituksena on kartoittaa positiivisia esimerkkejä maahanmuut-tajiin ja etnisiin vähemmistöihin kohdistuvista rekrytointikäytännöistä, heidänosaamisensa hyödyntämisestä sekä tavoista, joilla on voitu edistää suvaitsevaisuut-ta ja myönteistä yrityskulttuuria erilaisuutta kohtaan. Teematyön tarkoituksenaon toimia DPeissä kehittämisvälineenä, joka helpottaa olemassa olevista tarpeistalähtevien toimintamallien kehittämistä ja vastaa olemassa olevaan sosiaaliseen ti-laukseen, auttaa tunnistamaan ja kehittämään hyviä käytäntöjä sekä tehostaa vai-kuttamis- ja valtavirtaistamistoimia.

Kansallisen toteutussuunnitelman mukaan teematyön toteutusperiaatteita ovat

• voimien yhdistäminen ja näkyvyyden lisääminen tuomalla yhteen maahanmuut-tajahankkeet, niissä kehitetyt tulokset sekä olemassa oleva tutkimustieto

• tiedonvälitys ja asennemuokkaus työelämän eri osapuolille ja koulutusorga-nisaatioille maahanmuuttajien osaamispotentiaalin kehittämiseksi ja hyö-dyntämiseksi

• yhteistyö eri ohjelmissa toteutettavien projektien, hallintoviranomaisten ja teema A:n kanssa

• yhteyksien luominen työelämään ja yritysmaailmaan erityisesti keskeisten työmarkkinajärjestöjen avulla

• yleistettävyys

167

168

LUK

U 5

.Te

maa

ttin

en y

htei

styö

ja v

alta

virt

aist

amin

en

Toteutussuunnitelman mukaan teematyön keskeisiä teemoja ovat

• suomalaisen näkymättömän työkulttuurin näkyväksi tekeminen, tavoitteena myötävaikuttaa siihen, että maahanmuuttajat ja etniset vähemmistöt oppivat tunnistaman työkulttuuriin sisältyvät kirjoittamattomat sosiaaliset koodit ja kykenevät toimimaan niiden mukaisesti (”sopeutumaan”)

• työkulttuurin huomioiminen maahanmuuttajien ammatillisessa koulutuk-sessa ja koulutuksen kehittäminen maahanmuuttajia palvelevaksi

• yrityksille suunnattava työ, jossa painotetaan sekä kulttuuritietouden lisää-mistä että suomalaisen työkulttuurin avaamista ja kehittämistä maahan-muuttajien lähtökohdat huomioiden

Teematyön vetovastuullinen DP on SAK/Kiljavan opiston hallinnoima Etmo.Teematyö on DPeiden yhteishanke, joka on saanut nimekseen Yhteinen ääni ja johonkuuluu 8 hanketta. Myös turvapaikanhakijoihin kohdistuva DP Becoming Visible jatyöllistyvyystoimenpidekokonaisuudesta Aboavita sekä yksi Leonardo-hanke osallis-tuvat tähän teematyöhön. Temaattiselle yhteistyölle on nimetty myös ohjausryhmäjohon kuuluu edustajia eri viranomaistahoilta, työmarkkinajärjestöistä ja asiantunti-joita, jotka edustavat maahanmuuttajiin kohdistuvaa tutkimusta. Temaattiseen yh-teistyöhön myönnetty rahoitus on 97 110 euroa.

Teematyössä toteutettavan työsuunnitelman mukaan teematyön tavoitteita ovat

• luoda edellytyksiä yhteiseen oppimisprosessiin ja tukea eri kumppaneiden verkostoitumista

• vertailla ja arvioida käytettyjä menetelmiä ja toteutettuja toimintamalleja se-kä niiden toimivuutta ja soveltuvuutta laajemmalti

• vertailla ja kehittää yleistettävissä olevia uusia toimintamalleja• tehdä tunnetuksi ja levittää teematyössä syntyneitä hyviä käytäntöjä

Teematyö toteutetaan yhteisin seminaarein, opinto- ja markkinointimatkoin,tutustumalla teematyössä mukanaoleviin projekteihin sekä yhteisellä tiedotuksel-la. Seminaarit kohdistuvat kumppanuuksissa tehtyyn tutkimustyöhön ja saatui-hin tuloksiin, kulttuurien väliseen koulutukseen ja monikulttuuriseen oppimis-prosessiin liittyvien oppimistulosten kehittämiseen ja levittämiseen sekä eri sidos-ryhmille suunnattuun seminaariin, jossa projekteihin osallistuneet maahanmuut-tajat kertovat projekteissa saamastaan hyödystä.

LUK

U 5

.Tem


Osallistujat toteuttavat myös yhteisiä opinto- ja markkinointimatkoja, joidenavulla pyritään välittämään ensisijaisesti yrityksille hyviä käytäntöjä ja kokemuk-sia monimuotoisten työyhteisöjen kehittämisestä sekä maahanmuuttajien rekry-toinnista. Yhteisesiintymiset ja maahanmuuttajien myönteisten projektikoke-musten esiin nostaminen ovat tämän teematyön mielenkiintoisia elementtejä.

Temaattinen yhteistyö on käynnistynyt ja teeman ensimmäinen yhteinen se-minaari järjestettiin syyskuun alussa.

C. Yrittäjyys: Sosiaalisen yrittäjyyden edistäminenTeematyön tavoitteena on etsiä ja kuvata malleja suomalaiselle työllistävälle sosi-aaliselle yritykselle ja tuottaa niiden pohjalta tietoa tulevaisuuden sosiaalisen yrit-täjyyden neuvonnan tarpeisiin. Implisiittisenä tavoitteena on sosiaalisen yrityksenkäsitteellinen selkeyttäminen. Teematyössä kartoitetaan sosiaalisten yritysten tä-mänhetkistä asemaa, toimintaedellytyksiä, tulevaisuuden haasteita ja muutostar-peita. Lisäksi selvitetään sosiaalisten yritysten perustamis- ja kehittämisprosesseja.Teematyön toteutusaika on 1.3.2003 – 31.12.2004 ja budjetti 185 400 euroa.

Työ toteutetaan neljässä vaiheessa:

1. Equal- hankkeissa syntyneiden sosiaalisten yritysten perustamis- ja toiminta-prosesseja sekä nykytilaa kuvaava selvitystyö, jonka toteuttaa Oulun yliopis-ton taloustieteiden tiedekunnan johtamisen ja yrittäjyyden yksikkö.

2. Avain- ja sidosryhmien sekä asiantuntijoiden teemoittaiset kuulemistilaisuu-det, joilla pyritään nostamaan esille hyviä toimintamalleja, yritysten kohtaa-mia haasteita sekä tulevaisuuden toiminnan muutostarpeita.

3. Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset.4. Tulosten levittäminen ja valtavirtaistaminen. Vaihe koostuu eri toimijataho-

jen kehittämispalavereista, kansallisesta seminaarista, teemaan liittyvästä jul-kaisusta ja sosiaalisen yrityksen perustamisen käytännön oppaasta.

Teematyön ohjausryhmään on pyritty saamaan sisällöllistä asiantuntemusta jasellaisia henkilöitä, joilla on mahdollisuus vaikuttaa aloitetasolla. Työn tueksi onnimetty myös kansainvälinen asiantuntijaryhmä tuomaan pitkän linjan euroop-palaista näkemystä sosiaalisten yritysten toiminnasta.

Kumppanuuksille on pidetty yksi yhteinen tilaisuus ja työ on käynnistynytvaiheen yksi osalta. Pääosin toimijat ovat innostuneita teematyöstä, mutta toteu-tuksen erityishaasteita ovat mukana olevien kumppanuuksien moniaineksisuus jaerilaiset tavoitteet; kaikki projektit eivät välittömästi kohdistu sosiaalisten yritys-ten perustamiseen. Tärkeää olisi saada kumppanuuksien hallinnoivien organisaa-tioiden ohella myös muut osahankkeet kiinteästi mukaan temaattiseen yhteistyö-

169

170

LUK

U 5

.Te

maa

ttin

en y

htei

styö

ja v

alta

virt

aist

amin

en

hön, sillä substanssi tehdään niissä. Ensimmäisessä vaiheessa tehtävän selvitystyöntuloksena toivotaan olevan myös liiketoimintamahdollisuuksia koskevia kehittä-misehdotuksia, joten se voi samalla jäntevöittää eräiden projektien toimintaa.

Teemaan kuuluvien kumppanuuksien hallinnoijia yhteen kokoavia tilaisuuksia eikovin paljoa ole ollut, joten teematyö tullee toimimaan hallinnoijien tasolla merkittä-vänä keskinäisen oppimisen foorumina edesauttaen siten horisontaalista valtavirtaista-mista. Kuulemistilaisuudet taas tulevat olemaan oleellisia tapahtumia vertikaalisenvaltavirtaistamisen kannalta. Teematyö on tosin käynnistynyt hitaammin kuin kump-panuuksissa alunperin odotettiin ja samalla niiden odotukset teematyöstä koituvaankonkreettiseen hyötyyn nähden ovat hieman laskeneet.

Eurooppalaisen yrittäjyys-teematyön otsikkona on ”Entrepreneurship for All”ja sen vetovastuussa ovat Saksa ja Belgia. Kansainvälisiin tapaamisiin on osallistu-nut edustajia kolmesta suomalaisesta kumppanuudesta, mutta toistaiseksi eu-rooppalaisen teematyön anti on koettu vähäiseksi. Kokouksissa on keskusteltuerityisryhmien yrittäjyydestä yleisellä tasolla, mutta sosiaaliseen yrittämiseen liit-tyvät projektit eivät ole olleet selkeästi esillä, joten oppimista niiden suhteen ei olevielä tapahtunut.

D. Sopeutumiskyky: Hankkeiden yrityslähtöisyys ja yritysten sitoutuminen

Temaattisen yhteistyön käynnistyminenTeematyön vetäjäksi valittiin Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuk-sen hallinnoima 4T – Tulevaisuus, tieto, teknologia ja terveys. Teematyön toteu-tusaika on 1.1.2003-30.4.2005 ja budjetti on 217 000 euroa. Kaikki toimenpide-kokonaisuudessa 5.3.1. toteutettavat DPt osallistuvat teematyöhön.

Temaattinen yhteistyö käynnistyi maaliskuussa 2003, jolloin järjestettiinDPeille ensimmäinen seminaaripäivä. Siellä tutustuttiin eri DPeiden hankkeisiinja määriteltiin painopistealueita, joihin teematyössä keskitytään. Toinen seminaa-ripäivä järjestettiin huhtikuun lopulla. Siellä koordinaattori esitteli toimintasuun-nitelman (tarkasteltavat asiakokonaisuudet, tarkastelumenetelmät ja aikataulun).DPeiden edustajien keskustelujen pohjalta toimintasuunnitelmaa vähän muokat-tiin. Ensimmäisen asiakokonaisuuden aineiston koostaminen ja analysointi alkaasyksyllä 2003.

Suurin osa DPeistä on lähtenyt innostuneesti teematyöhön mukaan. On koet-tu hyvänä, että pääsee vaihtamaan ajatuksia muiden DPeiden edustajien kanssa jatäten teematyöskentely toimii vertaistukena. Toisaalta osa kokee, että hyvien käy-täntöjen levittämisen suhteen teematyö on alkanut vähän liian aikaisin, sillä hyvätkäytännöt ovat vasta kehitteillä.

Teematyön ohjausryhmä koostuu työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen edusta-jista, TE-keskuksen edustajasta, työministeriön, opetusministeriön ja sosiaali- jaterveysministeriön edustajista sekä teematyötä organisoivan DPn edustajista.

LUK

U 5

.Tem


Teematyön sisältöTemaattisen yhteistyön sisällöllinen osuus jakautuu kahteen osaan: kehittämis-kumppanuuksien yhteisen toimintamallin rakentamiseen sekä hyvien käytäntö-jen levittämiseen vertaistoimijoille ja kehittämiskumppanuuksille sekä projekti-tiedottamiseen. Toimintamallien rakentamisessa tarkasteltaviksi asiakokonai-suuksiksi on valittu kysyntälähtöisyys sekä osaamis- ja kehittämistarpeet, tehokaskumppanuus ja projektitoiminta sekä kehitetyt työkalut ja toimintamallit. Ky-syntälähtöisyydellä tarkoitetaan tässä yhteydessä, että tavoitteena on selvittää, mi-ten hankkeissa on varmistettu/pyritty varmistamaan koulutuksen ja kehittämis-toimenpiteiden kysyntälähtöisyys sekä yritysten aito sitoutuminen henkilöstönsäkehittämiseen. Toimintasuunnitelman mukaan pyritään kartoittamaan, mitenhankkeet ovat pystyneet ottamaan huomioon yritysten ja niiden henkilöstönosaamis- ja kehittämistarpeet hankkeiden suunnittelu- ja toteutusvaiheessa. Selvi-tetään myös miten hankkeissa on pystytty varmistamaan se, että koulutus- ja ke-hittämistoimenpiteistä saatu hyöty kohdistuu sekä yrityksille että niiden heikoim-massa työmarkkina-asemassa olevalle henkilöstölle, ja millaisia mittareita hank-keissa on tämän hyödyn arvioimiseksi.

Tehokkaan kumppanuuden ja projektimallin tavoitteena on tukea teema-alu-een kumppanuusprojekteja projektityössä sekä auttaa hyvien ja toimivien kump-panuus- ja projektimallien löytämisessä. Toimintasuunnitelmaan on kirjattu ke-hitettyjen työkalujen ja toimintamallien osalta tavoitteeksi selvittää millaisia en-nakointimenetelmiä ja työkaluja hankkeessa on kehitetty etenkin pienille pk- jamikroyrityksille, joiden avulla nämä voisivat tunnistaa paremmin sekä nykyisiäettä tulevia toimintaedellytyksiään ja osaamistarpeitaan niin yritys- kuin yksilöta-solla. Tavoitteena on myös löytää esimerkkejä hyvin toimivista yrityslähtöisistäkoulutus- ja kehittämismalleista sekä levittää niitä edelleen. Pyritään löytämäänuusia, entistä joustavampia koulutus- ja työssäoppimismalleja, jotka kohdistuvaterityisesti yritysten heikoimmassa työmarkkina-asemassa oleviin työntekijöihin.Tavoitteena on myös löytää teema-alueen hankkeisiin osallistuvien yritysten ns.hiljaisen tiedon siirron malleja.

Asiakokonaisuuksien tarkastelussa menetelmänä toimii vertaisarviointiin poh-jautuva työskentelytapa, jossa keskeistä on asiantuntijoiden (projektitoimijoiden)kommunikointi. Jokaista asiakokonaisuutta tarkastellaan n. 6 kuukauden jaksois-sa, jolloin kerätään aihepiiriin liittyvää tietoa, analysoidaan ja arvotetaan kerättytieto ja siirretään analysoitu tieto osaprojektien ohjauksen käyttöön. Keskeisim-mät tiedonkeruumenetelmät ovat kyselyt ja soveltuvin osin prosessikirjoittami-nen sekä tarvittaessa haastattelut. Jokaisen asiakokonaisuuden päättää seminaari,jonka tarkoituksena on tuottaa keskustelujen avulla ratkaisuja projektimateriaalis-

171

172

LUK

U 5

.Te

maa

ttin

en y

htei

styö

ja v

alta

virt

aist

amin

en

ta esille nousseisiin ongelmiin, tunnistaa parhaat käytännöt sekä saada aikaan pro-jektien ohjausta tukevaa yhteistoimintaa. Teematyön päätteeksi järjestetään kon-ferenssi, jossa käydään läpi koostetut mallit ja tulokset.

Hyvien käytäntöjen levittämisessä ja tiedottamisessa toteutettavia toimenpi-teitä ovat DPeiden edustajien tapaamiset ja kokoukset, kohderyhmätiedottami-nen (erilaiset julkaisut, artikkelit, raportit ja tiedotteet), sähköiset tiedotteet ja tee-man WWW-sivut, teemalehti, ohjausryhmätiedottaminen, seminaarit ja konfe-renssit sekä kehittämiskumppanuuksien oma tiedottaminen.

Kansallinen ja kansainvälinen teematyöKansainvälisen teematyön vetäjinä toimivat Ranska ja Irlanti. Teeman keskeisenä ta-voitteena on löytää keinoja yhdistää työntekijöiden ja työnantajan tarpeita elinikäises-sä oppimisessa. Toisena painopisteenä teematyössä on ikäjohtaminen ja syrjinnän eh-käisy koko työuran ajan. Erityisesti keskitytään ikääntyvien työntekijöiden kohtaa-miin ongelmiin työelämässä. Molempien teema-alueiden sisällä tarkastellaan myösheikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien tietotekniikkaosallisuuden parantamistasekä keinoja ns. hiljaisen tiedon ja osaamisen arvottamiseksi.

Toimintasuunnitelmansa perusteella kansallinen teematyö sopii hyvin kan-sainvälisen teematyön raameihin. Kansallisessa teematyössä pyritään löytämäänkonkreettisia esimerkkejä, työkaluja ja malleja, joilla tuetaan kehittämiskumppa-nuuksia ja niiden toimintaa. Kansallisessa teematyössä on valittu tutkimuspainot-teinen ote ja toimintasuunnitelmassa on havaittavissa arvioinnin elementtejä.Toimintasuunnitelma on suhteellisen laaja ja haastava, mutta onnistuessaan se onerittäin hyödyllinen. Temaattinen yhteistyö tarjoaa onnistuessaan mahdollisuu-den DPeiden keskinäiselle oppimiselle ja hyvien käytäntöjen laajemmallekin le-vittämiselle, sekä antaa tukea kumppanuus- ja projektitoimintaan. Onnistuak-seen teematyö vaatii DPeiden aktiivista osallistumista.

E. Tasa-arvo: Segregaation purku työmarkkinoillaSuomessa on sekä tutkittu koulutus- ja työmarkkinoiden segregaatiota että toteutettutyöelämän osapuolten yhteisiä hankkeita jo 1980-luvulta segregaation purkamiseksimuun muassa pyrkimällä vaikuttamaan asenteisiin. Hankkeet ovat tähdänneet sekäei-tyypillisiin koulutusvalintoihin että ammattivalintoihin erityisesti matemaattis-luonnontieteellisten opetussisältöjen muuttamiseen tyttöjen kannalta kiinnostavam-miksi, poikien ja miesten osalta on painotettu opetuksen ja hoivan aloja.

Ohjelmilla ei kuitenkaan ole saavutettu pysyviä vaikutuksia. Ongelmalliseksipysyvämpien vaikutusten aikaansaamisessa on koettu tähän mennessä projekti-kohtaisuus ja pitkäjännitteisen strategisen yhteistyön ja sitoutumisen puute (EES-vaikutusten arviointi, 2002). Lyhytkestoisten projektien avulla ei ole kyettymuuttamaan segregaatiota tuottavia ja ylläpitäviä rakenteita ja käytäntöjä.

LUK

U 5

.Tem


Työllisyyspolitiikan toimintasuunnitelmissa segregaation purkamista on lä-hestytty sekä koulutuksen että työmarkkinoiden näkökulmasta. Käynnistyneettoimenpiteet ovat olleet työmarkkinajärjestöjen yhdessä toteuttamia ohjelmia jaasennekampanjoita, joista laajin “Tasavertaiset työmarkkinat“ käynnistyi vuonna2000. Sen tavoitteena on vaikuttaa siihen, että tyttöjen ja poikien oppiainevalin-nat tukisivat segregaation lieventämistä. Myös työvoimatoimistoille on tuotettusegregaatiota käsittelevä käsikirja, jonka tavoitteena on auttaa asiakaspalveluhen-kilöstöä tarjoamaan sukupuolelle ei-tyypillisiä koulutus- ja ammatinvalintoja.

Useissa yhteyksissä todettu, että Suomesta on puuttunut kansallinen segregaa-tion purkamiseen tähtäävä ohjelma, jota muun muassa vuonna 2000 ehdotettiinsisällytettäväksi kansalliseen työllisyyden toimintasuunnitelmaan. Temaattinenyhteistyö saattaisi olla juuri perusta, joka tuottaa aineksia tällaiselle ohjelmalle.On muun muassa todettu, että opetussuunnitelmien kehittämisen esteenä onosin esimerkkien puuttuminen käytännöllisistä keinoista.

Kansallisen toteutussuunnitelman mukaan teematyössä voidaan kartoittaatyömarkkinoilla segregaatiota ylläpitäviä rakenteita. Tavoitteena on löytää uusiaratkaisumalleja ongelmakokonaisuuksiin hyödyntäen teema-alueen puitteissa joaiemmin tehtyä työtä.

Keskeisiä asiakokonaisuuksia ovat1. kasvatuksen ja koulutuksen merkitys sekä segregaatioon liittyvän tutkimuk-

sen hyödyntäminen2. yritys- ja työelämäkulttuuriin liittyvät tekijät3. segregaation purkamiset esteet ja muutostarpeet koulutus- ja työelämäkäy-

tänteissä

Teematyössä tulisi lisäksi etsiä entistä toimivampia sukupuolten tasa-arvonedistämistä koskevia valtavirtaistamistapoja, myös muissa Equal-hankkeissa. Tee-matyön puitteissa on tavoitteena hyödyntää toimenpidekokonaisuudessa 5.4. to-teuttavien DPeiden kokemuksia ja tuloksia sekä tehdä yhteistyötä tavoiteohjelmi-en ja Leonardo-ohjelman kanssa teematyön tuloksellisuuden lisäämiseksi.

Teematyön vetäjänä toimii Oulun yliopiston, Kajaanin kehittämisyksikön hallin-noima WomenIT. Myös toinen tasa-arvoteeman liittyvä DP Mirror on ollut jo tee-matyön suunnittelussa mukana. Teema -työn rahoitus on 356 673 euroa.

Teematyön ensisijaisena tavoitteena on saada aikaiseksi pysyviä vaikutuksia työelä-män sukupuolittuneeseen kahtiajakoon ja sitä ylläpitäviin rakenteisiin. Teematyön ta-voitteena on löytää uusia ratkaisumalleja ja toimenpide-ehdotuksia analysoimalla tee-ma-alueella toteutettuja ja toteutettavia koulutus-, kehittämis- ja tutkimushankkeita.Tavoitteena on aidon vuoropuhelun käyminen toimenpiteistä tasa-arvotyöntekijöi-den, -tutkijoiden sekä poliittisen ja hallinnollisen sektorin kanssa.

173

174

LUK

U 5

.Te

maa

ttin

en y

htei

styö

ja v

alta

virt

aist

amin

en

Teematyön olennainen sisältö on kaksivaiheinen tutkimus, jossa lähtökohtanaon rajapinta-analyysi. Ensimmäisessä vaiheessa kartoitetaan segregaatioon purka-miseksi toteutetut tasa-arvohankkeet ja selvitetään, mitä ovat esteet pysyvien tu-losten aikaansaamiseksi ts. mihin rajapintaan asti projektit ovat päätyneet ja py-sähtyneet. Tutkimuksen toisessa vaiheessa analysoidaan, mitkä tekijät rajapinnanmuodostavat ja pyritään sen pohjalta määrittelemään toimivia käytäntöjä rajapin-nan ylittämiseksi.

Teemahankkeessa on vahva pyrkimys verkostoitumiseen tutkimuskentän kanssa.Teematyössä tutkijaverkostoja luodaan neljän näkökulman alle: pedagogiikka ja kou-lutus, työ- ja perhe-elämän tutkijat, tyttökulttuuri sekä naiset ja teknologia.

Teematyön toteutustapana on tutkijayhteistyön ja tutkimuksen ohella semi-naarien järjestäminen ja tulosten levittäminen. Teematyön tavoitteena on tuottaatutkimusten avulla poliittiselle ja hallinnolliselle tasolle tietoa toimivista hank-keista ja niiden toteutumisen esteistä vaikuttavuuden lisäämiseksi. Teematyöstätuotetaan loppuraportti: Hyvän käytännön malleja tasa-arvoisten käytäntöjenvaltavirtaistamiseksi ja vakiinnuttamiseksi.

Segregaation purkamista koskeva teematyö on taustatutkimuksen osalta käyn-nistynyt, syyskuun alussa ohjausryhmän kaikki osallistujat eivät olleet vielä var-mistuneet. Temaattisen verkoston ensimmäinen yhteinen seminaari järjestetäänmarraskuussa 2003.

Temaattisen yhteistyön työsuunnitelma on kunnianhimoinen ja vaativa. Sentyösuunnitelmassa on käynnistyvistä teemoista painotettu eniten yhteistyön ta-voitteena olevaa vaikuttamis -aspektia. Kun temaattinen yhteistyö on hyvin tutki-muspainotteinen, erityisenä haasteena on, miten kehittämiskumppanuuksissasaadut kokemukset ja oppimistulokset sekä lupaavat käytännöt pääsevät esiin jamiten temaattinen yhteistyö toimii tällaisen keskustelun ja oppimisen foorumina.

LUK

U 5

.Tem


5.2.5 Yhteenveto

Equal -ohjelmassa toteutettava toiminto 3 ja temaattinen verkostoituminen saajossakin määrin erilaisia painotuksia riippuen siitä puhutaanko kansallisesta tee-matyöstä vai temaattisesta yhteistyöstä. Edellinen painottaa valittuun teemaankiinnittyvien hyvien käytäntöjen identifioimista, temaattinen yhteistyö toimi-joiden osallisuutta, keskinäistä oppimista ja tulosten vertailua. Kummallekinpainotukselle tulisi olla tilaa.

Valitut teemat perustuvat sekä eurooppalaisen teematyön teemoihin että eritoimenpidekokonaisuuksissa toteutettavien kehittämiskumppanuuksien toteu-tukseen. Siihen nähden teemat ovat tarkoituksenmukaisia ja ne vastaavat myöskansallisiin kehittämishaasteisiin.

Hyvien käytäntöjen identifioinnin ja keskinäisen oppimistulosten vertailunkannalta temaattisen yhteistyön tehokkaan toteutuksen tulisi olla myös varsintiivistä, johon toteutussuunnitelmissa tulisi jatkossa kiinnittää vielä huomiota.

Hyvien käytäntöjen ja toimintamallien identifiointi ja valtavirtaistaminenon temaattisen yhteistyön keskeinen tavoite. Teemoittaisissa työsuunnitelmissahorisontaalinen valtavirtaistaminen on huomioitu, mutta luultavasti johtuen jokansallisen toteutussuunnitelman painotuksissa vertikaalinen valtavirtaistami-nen ja vaikuttaminen politiikkoihin/instituutioihin on jäänyt varsin vähäisellehuomiolle. Tästä ovat poikkeuksena sosiaalisen yrittäjyyden ja sukupuolen mu-kaisen segregaation purkamiseen tähtäävät teematyösuunnitelmat.

Temaattinen yhteistyö on käynnistynyt varsin hitaasti, joten sen toteutusta onvielä liian aikaista arvioida. Yksittäisen DPn vetovastuulla olevan temaattisen yhteis-työn toteutuksen haasteita ovat vaikuttavuuden lisääminen ja siihen liittyvien meka-nismien kehittäminen. Erityinen huomio tulisi kiinnittää sekä ohjausryhmien edus-tavuuteen tältä kannalta, mutta myös kytkeytymiseen eri politiikan alojen kehittä-miseen kuten työvoima-, sosiaali-, tasa-arvo-, koulutus- ja elinkeinopolitiikkaan.

175

176

LUK

U 6

.Ev

aluo

inti

6. EVALUOINTI

Arvioinnin suhteen pätee sama, mitä olemme todenneet yleisemmin Equalin suh-teen: arviointi ja itsearviointi on saatava paremmin palvelemaan ohjelman reaali-aikaista oppimista ja kehittämistä. Suosittelimme tätä jo ensimmäisessä välirapor-tissa, mutta näiden mekanismien vahvistaminen ei ole saanut riittävästi huomio-ta. ESR-arviointi on ylipäänsä muodostunut kovin monimutkaiseksi ja arvioitsi-joita on ollut liikkeellä runsaasti, mutta arvioitsijoiden välistä vuoropuhelua ontoteutunut arvioinnin runsauteen nähden riittämättömästi. Sosiaalikehitys onomasta puolestaan toiminut aktiivisesti niin arvioitsijoiden vuoropuhelun, kuinarvioinnin ja kumppanuuksien välisen vuoropuhelun toteuttamiseksi ja järjestä-nyt useita tilaisuuksia tässä tarkoituksessa. Arvioinnin resurssit tällaiseen toimin-taan ovat kuitenkin erittäin niukat. Tarvittaisiin keskushallintojen, tukirakenteenja alueellisten toimijoiden aktiivisempaa panosta.

Jäljellä olevalla toimintakaudella tulisi arvioinnin, itsearvioinnin ja ESR-ohjel-man vastaavien vapaamuotoisempaa ja pohtivaa vuoropuhelua lisätä. Tulisi lisätämyös koko ohjelmaa, sen mekanismeja ja toimivuutta koskevaa strategista ”meta-pohdintaa” johtoryhmissä, jossa Equalia analysoitaisiin heikommassa asemassaolevien kohderyhmien parantamisen mekanismina ja integroitaisiin Equalin antiamuihin ajankohtaisiin hankkeisiin, kuten työllisyysohjelmaan ja työvoiman pal-velukeskuksiin. Etsikkoaika on juuri nyt. Alueellisia arviointeja, joissa Equalin si-joittumista alueelliseen toimintaan voitaisiin arvioida, tulisi suosia. Itsearviointiapitäisi systematisoida. Hyviä kokemuksia on saatu mm. 360-asteen arviointitavas-ta yhteisenä ”metakielenä”.

LUK

U 7

.V

iestit ja suositukset

7. VIESTIT JA SUOSITUKSET

Ajatuksia ja suosituksia Equalin loppukauden toteutusstrategiasta

Equal -ohjelma ei ole menettänyt strategista relevanssiaan

Equal -ohjelmassa esitetyt ohjelma- ja toimenpidekokonaisuuskohtaiset tavoitteetovat edelleen tarkoituksenmukaisia ottaen huomioon työmarkkinoiden keskeisetkehittämishaasteet ja muutosprosessit erityisesti heikoimmassa työmarkkina-ase-massa olevien kannalta. Arvioitsijat eivät esitä Equal -ohjelma-asiakirjaa muutet-tavaksi tältä osin ohjelman välitarkistuksen yhteydessä. Sen sijaan toimenpideko-konaisuuskohtaisten arviointien yhteydessä on kiinnitetty huomiota tarpeeseenkohdentaa seuraavalla valintakierroksella hankkeita jossain määrin muihin, toi-menpidekokonaisuuden tavoitteissa ja strategioissa jo esitettyihin painotuksiin,joita ei ensimmäisellä toteutuskierroksella ole huomioitu tai joihin toteutettavaksivalitut DPt eivät kohdistu.

Oppimisen ja levittämisen (generatiivisten) sekä käytäntöön siirtävien ja juurruttavien mekanismien edelleen vahvistaminen

Myös Equaliin pätevät ne suositukset, mitä on todettu mm. Tavoite 3:n ja esimerkiksiYhteispalvelukokeilun suhteen, eli edelleen pitää vahvistaa ohjelman generatiivisia(oppimis-) mekanismeja sekä kiinnittää ajoissa huomiota hyvien käytäntöjen siirto-mekanismien (transformatiiviset mekanismit) toimintaan. Kaikkiin pätee se, että pe-rustasolla on itse asiassa saavutettu osin varsin hyvä asiakaskontakti ja aktivoituminenja että ongelmat ovat pikemminkin paikallisen/ seudullisen/ alueellisen ja myös kes-kushallinnollisen johtamisen tasolla. Käytännön työn punominen normaalitoimin-taan ja strategiaan on ennen kaikkea paikallis-alueellisen johtamisen kysymys. Oppi-mismekanismien vahvistamisessa ja kokonaisstrategisessa tuessa korostuu keskushal-linnon vastuu. Arvioimme, että Equal on saavuttanut varsin lupaavan kehitysalustanhyville tuloksille - joskin epätasaisen - ja että kiinnittämällä riittävää huomiota em.mekanismeihin voidaan hyviä tuloksia odottaa.

Aikaisempiin arviointeihin nähden korostamme erityisesti juuri ”siirtomeka-nismien” vahvistamista. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että Equalin kokemuk-sia ja tuloksia täytyy kuunnella, tulkita ja alkaa siirtää normaalitoimintaan välittö-mästi, eikä vasta ohjelman lopussa tai sen jälkeen. Juuri nyt on se aika, jolloin ko-kemuksista voi oppia.

177

178

LUK

U 7

.V

iest

it ja

suo

situ

kset

”Kokoomapisteet” ja omistajuuden vahvistaminen

Loppukauden reformistrategiassa on tärkeää vahvistaa ohjelman tuloksia ja meka-nismien toimivuutta tulkitsevia ”kokoomapisteitä” ja omistajuutta. Tällaisia ”ko-koomapisteitä” on sekä alueilla että keskushallinnossa. Niitä ovat mm. alueelliset/seudulliset strategiat ja niiden ympärille syntyvä käytännön yhteistyö, alueelliset/seudulliset foorumit ja työpajat, joissa hyvä käytäntöjä monipuolisesti ruoditaan.Tässä korostuu ylisektorisen johtamisen vastuu.

Equalin tuloksellisuutta tukisi oleellisesti keskushallinnon poikkihallinnollinenyhteistyö, jossa esimerkiksi uuden työllisyysohjelman merkeissä tulkitaan ja integroi-daan rakennetyöttömyyteen ja syrjäytymisen ehkäisyyn liittyviä pyrkimyksiä ja pohdi-taan ohjelman toimivuutta ”metatasolla”, eli koostavana kehittämismekanismina.

Uusi hakukierros: jatkuvuuden ja uusien aloitteiden yhdistelmä

Kokonaisuutena ottaen Equal on tällä hetkellä saavuttanut lupaavan kehitysalustan,mutta tulosten turvaaminen edellyttää riittävän määrän jatkuvuutta. Suosittelemme,että kokeilevuutta ja innovatiivisuutta vahvistetaan ja uusille kumppanuuksille ava-taan mahdollisuus, mutta ettei nykyinen toteuttajuus myöskään olisi esteenä lupaa-vimpien kehittämiskumppanuuksien kehittämistoiminnan jatkumiselle uusien han-kehakemusten tarkoituksenmukaisuudesta ja kehittämisvisioista riippuen. Kehittä-miskumppanuuksia tulisi lisäksi käyttää määrätietoisesti ohjelman loppuajalla aktiivi-sena vertaistuen ja ohjelman ”metapohdinnan” kehittämiselementtiä.

LUK

U

Lähteet

LÄHTEET

Aarnio Olavi (toim.), 2003. Pienet toimijat syrjäytymisen ehkäisyssä. Välittäjäorganisaatiot ESR-toiminnan uutena elementtinä. ESR – Hyvät käytännöt -sarja 5. Työministeriö. Helsinki.

Arnkil Robert, Spangar Timo, Nieminen Jarmo, Pitkänen Sari, Karjalainen Jari & Aho Simo, 2003. Missä lymyävät hyvät käytännöt? Rakennetyöttömyys ja hyvät käytännöt rakennerahastoissa. ESR -julkaisut (painossa).

Arnkil Robert, Mattila Kati, Nieminen Jarmo, Partanen Leila, Rissanen Pekka, 2003. ESR:n tavoite 3 -ohjelma. Väliarvioinnin loppuraportti.

Arnkil Robert, Mattila Kati, Nieminen Jarmo, Partanen Leila, Rissanen Pekka ja Kauppinen Kaisa, Aholainen Anne, 2003. Tasa-arvoa ja yhtäläisiä mahdollisuuksia työelämään. Loppuraportti Euroopan Sosiaalirahaston Tavoite 3 -ohjelman toisen toimintalinjan arvioinnista.

De Letter Liesbet, 2001. Going Transnational: Adding Spice to Your Project Work. ESF Best Practises. Ministry of Labour. Helsinki 2001.

Equal – Matkalla tasa-arvon ja kumppanuuden Eurooppaan. Hakijan opas. Työministeriö, Helsinki 2001.

Equal -yhteisöaloitteen Suomen ohjelma. Yhtenäinen ohjelma-asiakirja. Ohjelmakausi 2000-2006. Helsinki 2001.

Eronen Anne, Kinnunen Petri, Londén Pia, Selkälä Arto, Siltaniemi Aki, Särkelä Riitta ja Urponen Kyösti, 2003. Sosiaalibarometri 2003. Hyvinvointipalvelujen tuottajien ajankohtainen tilanne ja näkemys kansalaisten hyvinvoinnista. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry. Helsinki 2003.

Euroopan yhteisöjen komissio, 2003. Komission tiedonanto Neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja Alueiden komitealle. Maahanmuutto, kotouttaminen, työllisyys. KOM(2003)336.

Euroopan yhteisöjen komissio, 2002. Komission tiedonanto. Tasa-arvon valtavirtaistamisen toteuttaminen rakennerahastojen ohjelma-asiakirjoissa ohjelmakaudella 2000-2006. KOM(2002) 748.

Euroopan yhteisöjen komissio, 2001. Equal – kansainvälisen yhteistyön opas, http://europa.eu.int/comm/employment-social/equal/data/document/transnatguide.doc (suomenkielinen versio tammikuu 2002).

Euroopan yhteisöjen komissio, 2000. Tiedonanto jäsenvaltioille Equal -yhteisöaloitteesta. K(2000)853.

European Commission, 2001. Employment and Social Affairs DG. Terms of reference for the EU-wide Mid-Term Evaluation on the Community Initiative Equal. Doc.261001-004-EN & 22.02.2002.

European Commission, 2002. Employment and Social Affairs DG. NetWORKing for Inclusion. Equal Conference Barcelona May.2002. Preparatory Documents & Workshop Reports. www.europa.eu.int/comm/employment_social/equal/

179

180

LUK

U

Läht

eet

Euroopan yhteisöjen komissio, 2000. Guidelines for systems of monitoring and evaluation for the Human Resources Initiative Equal in the period 2000-2006.

Heino Terttu ja Orrainen Minna, 2002. ESR -viitekehyksen teemaevaluointi. Paikallinen kumppanuus. Loppuraportti 31.10.2002. Tutkimus- ja Markkinointipalvelu Art Linearis Oy.

Hietala Kari, 2003. Strategisten painopisteiden arviointi. Väliarviointi 11.4.2003.

Hietaniemi Eila, 2001. Asiakas verkoston keskipisteenä: Hyviä käytäntöjä syrjäytymisen ja syrjinnän ehkäisemisen ESR -hankkeissa. ESR – Hyvät käytännöt -sarja. Työministeriö. Helsinki.

Holli Anne Maria, Saarikoski Terhi ja Sana Elina (toim.), 2002. Tasa-arvopolitiikan haasteet. Tasa-arvoasiain neuvottelukunta. WSOY.

Horelli Liisa, Roininen Janne, Wallin Sirkku, Malinen Pentti, Keränen Heikki & Nousiainen Sanna, 2002. ESR -viitekehyksen horisontaalisen tasa-arvoteeman väliarviointi. Suomen tavoite 1-. 2- ja 3 -ohjelmista sekä Equal -yhteisöaloiteohjelmasta.

Kohti etnistä yhdenvertaisuutta ja monimuotoisuutta. Etnisen syrjinnän ja rasismin vastainen toimintaohjelma. Työministeriö 2001:284. Helsinki 2001.

Kuoppala Mikko, Virtanen Petri, Anttiroiko Ari-Veikko & Pantzar Eero, 2002. Haasteena sosiaalinen innovatiivisuus. ESR –viitekehyksen tietoyhteiskuntateeman arviointi. Loppuraportti. Lokakuu 2002.

Mannila Simo, Forsander Annika, Hummasti Antti, Vehviläinen Jukka, 2002. Työelämäkynnykset ja haasteelliset ryhmät työllisyyspolitiikan näkökulmasta. ESR Hyvät käytännöt -julkaisut. Työministeriö. Helsinki

Mäkinen Anna-Kaisa, Uusikylä Petri (toim.), 2003. Tiedosta – arvioi – paranna: Itsearviointi ESR -projektien kehittämisen välineenä. Työministeriö. Helsinki.

Pirilä Hannu, Hietanen Satu, Hintsanen Kai, 2003. Becoming Visible -projekti. Arvioinnin väliraportti. Toukokuu 2003.

Smeds Riitta, Kauppinen Kaisa, Yrjänheikki Kati, Valtonen Anitta (toim.), 2002. Tieto ja tekniikka – Missä on nainen?. Tekniikan Akateemisten Liitto TEK. Helsinki.

Sosiaali- ja terveysministeriö, 2003. Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vastainen kansallinen toimintasuunnitelma vuosille 2003-2005. Työryhmämuistioita 2003:23. Helsinki.

Sosiaali- ja terveysministeriö, 2002. Tasa-arvoa valtavirtaan. Tasa-arvon valtavirtaistamisen menetelmiä ja käytäntöjä. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2002:11.

Suurla Riitta, Markkula Markku, Leonardo -keskus, 1998. Vaikuttavat tulokset. Opas kansainvälisten koulutusprojektien tulosten levityksestä. Opetushallitus. Helsinki.

Syrjä Hannele, 2001. Ex ante arviointi Equal -yhteisöaloitteen Suomen ohjelmaehdotuksesta vuosille 2000-2006. ESR -julkaisut nro 84/01. Työministeriö. Helsinki.

Syrjä Hannele, Arnkil Robert, Kaakinen Juha, Lyytinen Sanna-Mari, Nieminen Jarmo, Pitkänen Sari ja Karjalainen Jari, Eriksson Marja, Miikkulainen Krista, Valtakari Mikko, 2002. Suomen Equal -yhteisöaloiteohjelman toimeenpanon väliarviointi. Kumppanuuden lupauksesta kehittämisen vauhdittamiseen. I väliraportti.

Työllisyystyöryhmän loppuraportti. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 5/2003.

Työministeriö, 2003. Työllisyyskertomus vuodelta 2002. Helsinki.

LUK

U

Lähteet

Työministeriö, 2002. Suomen työllisyyden kansallinen toimintasuunnitelma vuodelle 2002. Helsinki.

Työministeriö, 2001. Työmarkkinoihin liittyvän syrjinnän ja eriarvoisuuden torjumista koskevan Equal -yhteisöaloiteohjelman Suomen ohjelma-asiakirjan täydennysosa.

Työministeriö, 1999. Suomen ESR -viitekehys vuosille 2000-2006. Helsinki.

Valtioneuvoston selonteko kotouttamislain toimeenpanosta. VNS5/2002vp.

Virtanen, Petri, 2002. Onko Worth the Work kurssissaan? Equal -yhteisöaloiteprojektin vuotta 2002 koskeva väliarviointiraportti.

Vähemmistövaltuutettu, 2003. Kertomus vähemmistövaltuutetun toimialalta vuonna 2002. www.mol.fi

Muita lähteitä

Equal -ohjelman seurantakomitean pöytäkirjat liitteineen.

Equal -ohjelman toimeenpanon vuosiraportit 2001 ja 2002 EU:n komissiolle.

181

182

LUK

U

Liitt

eet

LIIT

TEET

Liite

1: D

P- ti

lan

nean

aly

ysi 2003

Aste

ikko

0 = ta

vano

mai

sta k

ehitt

ämist

oim

inta

a; ei

ilmen

nä Eq

ualin

erity

ispiir

teitä

+ = jo

nkin

verra

n par

annu

sta k

ansa

llise

en to

imin

taan

, ver

ratta

vissa

muu

hun E

SR-to

imin

taan

++ =

selvä

sti li

säar

voa k

ansa

llise

en se

kä m

uuhu

n ESR

-toim

inta

an nä

hden

+++ =

paljo

n lisä

arvo

a kan

salli

seen

ja m

uuhu

n ESR

-toi

min

taan

nähd

en

Arvi

oint

iasp

ekti

0+

++++

+Ko

mm

entit

1.Ko

ntek

sti/o

suvu

usKy

tkey

tym

inen

alu-

eellis

iin/ s

ekto

raal

i-sii

n ke

hittä

miss

trate

gioi

-hi

n ja/

tai t

yölli

syys

-, ko

ulut

us-,

sosia

ali-,

ta

sa-a

rvo-

, elin

kein

o-po

litiik

kaan

Heikk

oRa

joitt

unut

/ ka

pea-

alai

nen;

pääo

sin ru

tii-

nino

mai

sta

Lisäa

rvoa

; pro

aktii

vista

, suu

nnite

lmal

-lis

ta tä

yden

tävy

yttä

. Rat

kaisu

kesk

ei-

syyt

tä

Selke

ää lis

äarv

oa ja

kytk

eyty

mist

ä, ti

e-to

inen

osa.

Vah

va yh

teys

polit

iikan

kehi

t-tä

mise

en.

5%30

%57

%8%

Kyt

keyt

ymin

en lu

paav

alla

al

ulla

Kohd

entu

min

en Eq

ual

-ohj

elm

an ta

voitt

ei-

siin;

stra

tegi

an re

le-

vans

si ja

osuv

uus

Nim

ellis

täJä

ä yle

iselle

taso

lle, h

aast

avuu

s väh

äis-

tä. E

i mer

kittä

vää e

roa m

uuhu

n ESR

Mie

lekä

s. Ha

aste

ellis

uutta

, nos

taa e

sil-

le ka

tvea

luei

taSe

lkeäs

ti va

ikeim

piin

ryhm

iin ta

i haa

sta-

vimpi

in al

ueisi

in ko

hden

tum

ista

30%

50%

21%

Kohd

entu

mist

a te

rävö

itettä

vä

LUK

U

Liitteet

Koko

naisv

alta

inen

lä-

hest

ymist

apa;

onge

l-m

aläh

töisy

ys ja

jatk

u-vu

us, a

ikaise

mpi

en

ko-k

emus

ten h

yödy

n-tä

min

en

Lähe

stym

istap

a vai

llinai

nen;

onge

l-m

aläh

töisy

ys ja

jatk

uvuu

s hei

kkoa

Onge

lmal

ähtö

isyyt

tä, a

nalys

oitu

joss

akin

m

äärin

. Aie

mpa

a hyö

dynn

etty

vähä

isess

ä m

äärin

.

Mon

inäk

ökul

mai

suut

ta. P

erus

tuu s

elvi-

tyks

iin ja

tode

ttuih

in ke

hittä

mist

ar-p

ei-

siin.

Oiva

ltava

, kok

onai

sval

tain

en lä

hest

y-m

istap

a. U

usia

avau

ksia

aiem

min

kehi

-te

tyn p

ohja

lta.

22%

60%

19%

Koko

naisv

alta

ista

Koke

ilevu

us, in

nova

-tii

visuu

sHa

jana

isia i

deoi

ta, e

i var

sinai

sest

i uu

tta.

Aiem

min

koke

illun s

ovel

tam

ista u

udes

sa

kont

ekst

issa.

Keh

ittäm

istav

oitte

ita.

Koke

ilevu

utta

joid

enkin

osat

ekijö

iden

os

alta

; aie

mm

in ko

keillu

n keh

ittäm

istä

ja ju

urru

ttam

ista.

Vahv

asti

uutta

hake

-vaa

ja ri

skin

otto

a.

Haas

teel

liset

tavo

ittee

t. In

nova

tiivis

en

idea

n tes

taam

ista.

3%26

%49

%23

%Ko

keile

vuut

ta m

elko

va

hvas

tiHo

rison

taal

isten

peri-

aatte

iden

inte

groi

nti

Pääl

le lii

mat

tua.

Ei ju

urika

an hu

omi-

oitu

.Hu

omio

itu ni

mel

lises

ti, pi

ntap

uolis

esti.

Anal

ysoi

tu, p

aino

tettu

jota

kin pe

riaat

-te

ista.

Anal

ysoi

tu, k

ytke

tty ta

rkoi

tuks

enm

ukai

-se

sti s

trate

giaa

n.8%

67%

24%

Horis

onta

alisu

us to

teut

uu

heiko

sti

Arvi

oint

iasp

ekti

0+

++++

+Ko

mm

entit

183

184

LUK

U

Liitt

eet

2. K

umpp

anuu

s Ku

mpp

anuu

den e

dus-

tavu

usKa

pea-

alai

nen,

rajo

ittun

ut.

Perin

teise

t toi

mija

t muk

ana.

Vin

outta

.Ta

rkoi

tuks

enm

ukai

nen,

olen

naise

t toi

-m

ijat p

ääos

in m

ukan

a.

Olen

naise

t tah

ot ka

ttava

sti ja

aido

sti

muk

ana.

Sel

keät

rool

it ja

vast

uut.

32%

62%

5%Ku

mpp

anuu

den e

dust

a-vu

us to

teut

uu va

rsin

hyvin

, sit

outu

mist

a vah

viste

ttava

Asia

kkai

den o

salli

-su

usEi

juur

ikaan

huom

ioitu

käyt

ännö

ssä.

Asia

kkai

den n

äkök

ulm

a edu

stuk

sellis

esti

muk

ana.

Asia

kkaa

t muk

ana o

sitta

in.

Asia

kkaa

t muk

ana a

idos

ti, ka

nssa

toim

i-jo

ina.

3%14

%35

%48

%Os

allis

uus k

ehitt

ynyt

Yrity

sten

/työn

anta

ji-en

muk

anao

lo/ro

oli

Olisi

olen

nain

en ku

mpp

anuu

stah

o,

mut

ta m

ukan

aolo

ei to

teud

u.Yh

teyk

siä lu

otu v

asta

toim

inna

n käy

nnis-

tytty

ä. O

ngel

mia

muk

aans

aam

isess

a.Yr

ityks

et/ty

önan

taja

t muk

ana,

lähi

nnä

edus

tuks

ellis

esti.

Muk

ana a

idos

ti, lä

htök

ohta

isest

i. Yrit

ys-

ten t

arpe

et/in

tress

it ka

rtoite

ttu.

.

3%30

%41

%26

%Ke

hitty

nyt,

para

ntam

ista

Vira

nom

aist

en ro

oli

Nim

ellin

enJo

kin vi

rano

mai

stah

o hal

litse

vass

a roo

-lis

sa. In

tress

irist

iriito

ja.

Olen

naise

t vira

nom

aise

t akt

iivise

sti ja

ta

sapa

inoi

sest

i muk

ana.

Tark

oitu

ksen

muk

aist

a ja a

itoa v

iran-

omai

sten

yhte

istyö

tä ja

sen k

ehitt

ämis-

tä.

27%

32%

32%

8%Py

syny

t pai

kalla

an, p

aran

-ne

ttava

3. se

ktor

in ro

oli

Nim

ellin

en, jä

ä pim

ento

on

Muk

ana k

umpp

anei

na ta

i tot

eutta

jina.

Lä

hinn

ä suu

ria ka

nsal

ais-

tai e

tujä

rjest

ö-jä

.

Myö

s ruo

honj

uurit

ason

toim

ijoita

muk

a-na

. Ole

nnai

nen r

ooli k

umpp

anuu

dess

a.Ai

to ku

mpp

anuu

sroo

li. Se

lkeä y

htei

styö

-ta

ho.

27%

36%

25%

14

%Py

syny

t pai

kalla

an, p

aran

-ne

ttava

Kaup

ungi

n/ku

nnan

ro

oli

Heikk

o, ru

tiini

nom

aine

n(ra

hoitu

sosu

uden

taka

aja)

Muk

ana t

aust

atoi

mija

na. V

irkai

lija- /

vi-ra

nom

aisk

ohta

ista.

Aktii

vinen

toim

ija. E

delly

tyks

iä lu

ova.

Läht

ökoh

taise

sti k

eske

inen

kum

ppa-

nuus

toim

ija or

gani

saat

io-,

ei pe

lkäst

ään

henk

ilöta

solla

. Stra

tegi

nen p

ositi

o.14

%46

%30

%11

%Pa

rant

amise

n var

aaOp

pila

itost

en ro

oli

Heikk

o, vä

häin

en.

Vino

utta

, opp

ilaito

svet

oisu

utta

. Tar

jont

a-pa

inot

teist

aTa

rpei

sta l

ähte

vää o

petu

ksen

ja ko

ulu-

tuks

en ke

hittä

mist

äLin

kitty

y DPe

iden

toim

inta

an ja

tavo

ittei

-sii

n. V

ahva

tuki

ja ke

hittä

mise

n alu

e.22

%32

%32

%14

%Ep

ätas

aist

a, pa

rann

etta

vaa

Tutk

imuk

sen r

ooli

Ei la

inka

anEr

illine

n osa

toim

into

Kytk

etty

toim

inna

n keh

ittäm

iseen

.Va

hva t

utkim

ukse

llinen

pain

otus

35%

16%

38%

11%

Epät

asai

sta,

para

nnet

tava

a

Arvi

oint

iasp

ekti

0+

++++

+Ko

mm

entit

LUK

U

Liitteet

Kum

ppan

uusm

alli

Ei m

allia

, lähi

nnä e

rillis

iä pr

ojek

teja

.Lö

yhä v

erko

sto,

jonk

in ve

rran v

uoro

vaiku

-tu

sta.

Osa

-han

kkee

t tot

eutta

vat p

ääos

in

omia

proj

ektis

uunn

itelm

iaan

.

Laaj

a sat

eenv

arjo

hank

e/Sa

maa

n tav

oit-

tees

een e

ri ke

inoi

n pyr

kiviä

osah

ankk

ei-

ta ta

i eri

toim

into

ja to

teut

tavia

os

ahan

kkei

ta.

Kiin

teä,

tiet

yn on

gelm

an/ta

voitt

een y

m-

päril

le ko

ottu

(laaj

a/su

ppea

) kum

ppa-

nuus

ja ha

nkek

okon

aisu

us.

030

%41

%30

%Lö

yhyy

s ja l

aaju

us pa

inot

-tu

uKu

mpp

anuu

den k

ehit-

tym

inen

Taan

tum

ista t

ai pa

ikalla

an py

sym

is-tä

suht

eess

a v. 2

002

Yhte

istyö

rake

ntei

den k

ehitt

ämise

n tar

ve

oiva

llettu

. Osin

ylät

ason

yhte

istyö

tä.

Kum

ppan

uusid

ea si

säist

etty

. Keh

ittä-

mist

ä. K

umpp

anuu

s näh

dään

”hyv

änä

käyt

äntö

nä”

Yhte

istä t

ekem

istä j

a opp

imist

a. K

ump-

panu

us ju

urru

tetta

vissa

osak

si py

syvä

ä to

imin

taku

ltuur

ia/-r

aken

teita

.3%

54%

38%

Ke

hittä

mise

n var

aa

Arvi

oint

iasp

ekti

0+

++++

+Ko

mm

entit

185

186

LUK

U

Liitt

eet

3. A

siak

kaat

Kohd

entu

min

en

Kerm

an ku

orin

taa

Ei ko

hden

nu ha

asta

viin r

yhm

iinAs

iaka

sryh

miss

ä haj

onta

a, m

utta

koh-

dent

uu pä

äosin

haas

tavii

n ryh

miin

.Ko

hden

tuu E

qual

-tav

oitte

iden

kann

alta

ha

asta

viin r

yhm

iin 0

17%

53%

31%

Kohd

entu

min

en su

htee

lli-se

n OK

Asia

kkai

den v

aliko

itu-

min

enAs

iakk

aat ”

kado

nnee

t” ta

i joud

uttu

ha

alim

aan

Onge

lmia

rekr

ytoi

nniss

a. Pr

ojek

tiin j

oudu

-ta

an, k

anav

ana t

yövo

imat

oim

isto t

ai

asia

kkaa

t val

miin

a

Rekr

ytoi

nniss

a ei p

ääsä

äntö

isest

i on-

gelm

ia.

Proj

ektii

n pää

stää

n. O

nnist

umisi

a vai

kei-

den r

yhm

ien t

avoi

ttam

isess

a. M

onip

uo-

lisia

kein

oja.

039

%56

%6%

Rekr

ytoi

nniss

a par

anta

mis-

taKy

synt

äläh

töisy

ys,

asia

kkai

den t

arpe

et ja

in

tress

it

Tarjo

ntap

aino

tteist

a. A

siakk

aat k

oh-

teen

a.To

imin

taa o

n muu

tettu

/ ke

hite

tään

asi-

akka

iden

läht

ökoh

dist

aAs

iaka

släht

öist

ä.As

iaka

släht

öist

ä ja a

idos

ti vo

imav

arai

s-ta

vaa.

8%19

%50

%22

%As

iaka

släht

öisy

ys va

rsin

OK

Asia

kkai

den v

aiku

tus-

mah

dolli

suud

etVä

häist

ä. Jä

lkikä

teen

koot

tua a

sia-

kasp

alau

tetta

Sy

stem

aatti

sta a

siaka

sseu

rant

aa; a

siak-

kaat

edus

tuks

ellis

esti

läsn

äAs

iakk

aat m

ukan

a toi

min

nass

a ja/

tai

ohja

usry

hmäs

sä; a

siakk

aide

n näk

emys

-te

n huo

mio

imist

a.

Asia

kkaa

t muk

ana t

oim

ijoin

a, ak

tiivis

esti

kehi

ttäm

ässä

; keh

ittyn

yttä

asia

kasv

ai-

kutta

vuud

en se

uran

taa,

esim

. asia

kas-

foor

umit

5%27

%57

%11

%Va

ikutu

smah

dollis

uude

t OK

Arvi

oint

iasp

ekti

0+

++++

+Ko

mm

entit

LUK

U

Liitteet

4. D

Pn to

teut

usOh

jaus

ryhm

än ro

oli

Nim

etty

, nim

ellin

enOh

jaus

ryhm

ä hal

linno

llinen

orga

ani; s

eu-

rant

aryh

mä,

liian

laaj

a, ko

koon

tuu h

arvo

inOh

jaus

ryhm

ä akt

iivin

en, m

utta

vain

osa

jäse

nist

ä sito

utun

ut; k

okoo

ntuu

harv

oin

void

akse

en jo

htaa

teho

kkaa

sti

Ohja

usry

hmä t

ukee

ja jo

htaa

; keh

ittäj

än

ja va

ltavir

taist

ajan

rool

i.

3%32

%45

%21

%Ko

lman

neks

essa

para

nta-

mist

aKy

tken

tä em

o-or

gani

-sa

atio

ihin

ja ni

iden

to

imin

taan

Omist

ajuu

s epä

selvä

; han

ke/D

P el

ää om

aa el

ämää

nsä

Hallin

noiva

n org

anisa

atio

n roo

li kor

ostu

-nu

t; yh

teyd

et m

uide

n kum

ppan

eide

n em

o-or

gani

saat

ioih

in he

ikot

Hank

e sel

keä o

sa em

o-or

gani

saat

ioid

en

kehi

ttäm

istoi

min

taa.

Enem

män

työn

töä

(DPs

tä) k

uin v

etoa

.

Hank

e pun

outu

u aid

osti

paika

llisee

n /

sekt

oraa

lisee

n keh

ittäm

iseen

. Vet

oa.

Hyvä

juur

rutta

misv

isio.

3%41

%49

%8%

Lähe

s puo

less

a par

anta

-m

ista

Sisä

inen

joht

amin

en

Käyt

ännö

n tot

eutu

kses

sa on

gelm

ia.

Vast

uusu

htei

ssa j

a roo

leiss

a rist

ive-

toa.

Ha

joam

is- /u

upum

isuhk

aa?

Toim

ii koh

tala

isest

i. Pro

jekt

in to

imivu

u-de

ssa p

ullo

nkau

loja

.Ke

hittä

misa

luei

ta tu

nnist

ettu

ja ry

hdyt

ty

toim

iin.

Kehi

tetty

joht

amis-

ja to

imin

tata

poja

.To

imiva

joht

amis-

ja se

uran

tajä

rjest

el-

mä.

Han

ke su

unni

teltu

ja or

gani

soitu

al

un pe

rin on

nist

unee

sti. H

yvän

käyt

än-

nön m

alli.

8%29

%42

%21

%Ko

lman

neks

essa

onge

lmia

Työs

uunn

itelm

an to

-te

utta

min

enHa

nke k

äynn

istyn

yt ol

osuh

teisi

in

nähd

en hi

taas

ti. Ta

voitt

eist

a/su

un-

nite

lmas

ta jo

udut

tu ti

nkim

ään.

Hank

e käy

nnist

ynyt

koht

alai

sen h

yvin

. Ta-

voitt

eita

/tote

utus

suun

nite

lmaa

joud

uttu

tä

smen

täm

ään.

Hank

e hyv

ällä

tote

utus

ural

la. T

oteu

tus-

suun

nite

lmaa

kyet

ty ke

hittä

mää

n tar

-ko

ituks

enm

ukai

sest

i.

Tote

utuk

sess

a ede

tty su

unni

telm

an m

u-ka

an, il

man

vaike

uksia

. Sel

keitä

tulo

ksia

nä

htäv

issä.

Kaiki

lle ha

nkke

ille ty

ypilli

s-tä

käyn

nist

ymise

n viiv

ästy

-m

inen

.5%

41%

43%

11%

Tote

utum

inen

OK

Toim

ijoid

en yh

teis-

työn

kehi

ttym

inen

ja

koht

aam

isfoo

rum

it

Yhte

istyö

ja vu

orov

aiku

tus p

roje

k-ti-

pääl

likön

harte

illa. V

ähän

vuor

ovai

-ku

tuks

ellis

uutta

ja to

imivi

a foo

ru-

mei

ta.

Yhte

istyö

enim

mäk

seen

joht

oryh

män

/ pr

ojek

tipää

lliköi

den t

asol

la. K

okem

uste

n va

ihto

on ko

htaa

misf

ooru

mei

ta, m

utta

ha

rvoi

n.

Selke

ää vu

orov

aiku

tteisu

utta

ja op

pi-

mist

a toi

mijo

iden

/osa

proj

ektie

n väl

illä.

Mon

ipuo

lisia

yhte

istyö

muo

toja

.

Kehi

tetty

toim

ivia y

htei

styö

mal

leja

, jois-

ta ke

hitty

mäs

sä py

syvä

mpi

ä toi

min

tata

-po

ja. ”

Aito

a” ke

hittä

misk

umpp

anuu

tta.

8%54

%27

%14

%Yh

teist

yöss

ä keh

ittäm

istä

Itsea

rvio

inni

n hyö

dyn-

täm

inen

Ei su

unni

telm

aa ei

kä se

lkeitä

me-

nette

lyjä.

Ei sy

stem

aatti

sta t

oteu

tust

a. K

ehite

tty to

-te

utuk

sen e

dist

yess

ä.Hy

ödyn

netä

än jo

itakin

itse

arvio

inni

n ta-

poja

/men

etel

miä

. Osit

taist

a vai

kutu

sta.

Itsea

rvio

inti

inte

groi

tu to

teut

ukse

en.

Kyet

ty hy

ödyn

täm

ään k

ehitt

ämise

ssä.

5%30

%43

%22

%Its

earv

ioin

nin i

nteg

roin

nis-

sa ke

hittä

mist

ä

Arvi

oint

iasp

ekti

0+

++++

+Ko

mm

entit

187

188

LUK

U

Liitt

eet

5. V

erko

stoi

tum

inen

ja o

ppim

inen

Verk

osto

itum

inen

m

uide

n DPe

iden

/ES

R-pr

ojek

tien k

ans-

sa

Ei la

inka

an ta

i väh

äise

ssä m

äärin

.Yh

teyk

siä jo

ihin

kin sa

man

tpk:n

DPe

isiin

ta

i sam

an al

ueen

sam

anty

yppi

siin p

roje

k-te

ihin

.

Aktii

vista

kum

ppan

eide

n hak

ua ja

vu

orov

aiku

tteisu

utta

.Om

a-al

oitte

ista v

erko

stoi

tum

ista,

löy-

detty

oppi

misk

umpp

anei

ta. K

okem

uste

n ve

rtailu

ja hy

ödyn

täm

inen

sekä

oppi

mis-

ja

vaiku

ttam

ismot

ivaat

io se

lkeä.

11%

54%

16%

19%

Verk

osto

itum

inen

mel

ko

heikk

oaTu

lost

en le

vittä

mi-

nen

Ei se

lkeää

suun

nite

lmaa

tai e

i näh

dä

ajan

koht

aise

na.

Levit

täm

issuu

nnite

lma l

ähin

nä ti

edot

us-

ta. E

i sel

keää

vaiku

ttam

is/va

ltavir

taist

a-m

isasp

ektia

ja -a

nalyy

sia.

Aktii

vinen

ote,

toim

into

3 ja

tulo

sten

le-

vittä

min

en nä

hdää

n tär

keän

ä. S

uunn

i-te

lmat

edel

lyttä

vät v

ielä

tä

smen

täm

istä.

Selke

ästi

suun

nite

lmal

lista

ja ta

voitt

eel-

lista

. Mon

ipuo

lista

. Sek

ä ver

tikaa

lises

ti et

tä ho

rison

taal

isest

i.

032

%54

%14

%Ko

lman

neks

ella

aika

heik-

koa

Kans

ainv

älin

en yh

-te

istyö

Pakk

opul

laa.

Tote

utuu

min

imiva

ati-

muk

sin, e

i hyö

tyjä

.Va

ikeuk

sia kä

ynni

stym

isess

ä. Ei

ole l

öyty

-ny

t sop

ivia/

hyviä

kv. k

umpp

anei

ta. H

yöty

jä

ä väh

äise

ksi.

Tava

nom

aisia

hank

aluu

ksia

. Toi

min

ta

käyn

nist

ynyt

, löyd

etty

joita

kin yh

teisi

ä ke

hittä

misa

luei

ta /

kum

ppan

eita

. Hyö

-dy

llistä

.

Löyd

etty

hyvä

t kum

ppan

it. Y

htei

styö

läh-

teny

t hyv

in kä

yntii

n. M

olem

min

puol

ista

hyöt

yä, s

elke

ästi

lisäa

rvoa

tuot

tava

a.

8%23

%38

%33

%Ko

lman

neks

ella

heikk

oaTe

maa

ttine

n yht

eis-

työ

Lähi

nnä k

uulo

lla ol

oa. E

i hyö

tyod

o-tu

ksia

. Osa

llistu

taan

yhte

isiin

tapa

a-m

isiin

.

Muk

ana,

mut

ta ei

aktii

vista

rool

ia. N

äh-

dään

tärk

eänä

koke

mus

ten v

aihd

on fo

o-ru

min

a. V

alm

iuks

ien k

ehitt

ymist

ä.

Odot

uksia

tem

aatti

sest

a yht

eist

yöst

ä sa

atav

an hy

ödyn

suht

een j

a sito

utum

is-ta

. Sel

keä r

ooli.

Aktii

vista

vuor

ovai

ku-

tust

a.

Aktii

vinen

ote h

yvie

n käy

tänt

öjen

iden

ti-fio

imise

ksi ja

kehi

ttäm

iseks

i. Tem

aatti

-ne

n yht

eist

yö om

ien t

ulos

ten

kehi

ttäm

isen j

a opp

imise

n väl

ine.

5%51

%22

%22

%Kä

ynni

styn

yt, v

ahvis

tetta

va

Arvi

oint

iasp

ekti

0+

++++

+Ko

mm

entit

LUK

U

Liitteet

6. T

ulok

set y

ksilö

taso

llaty

ömar

kkin

a-as

eman

pa

rant

umin

enEi

tulo

stav

oitte

ita

Ei tu

loks

ia ly

hyel

lä tä

htäy

ksel

lä ta

i kie

rrä-

tyst

äTy

öllis

tym

isede

llyty

sten

para

ntum

ista.

Tu

loks

ia jo

iden

kin ry

hmie

n osa

lta.

Selke

itä nä

yttö

jä os

aam

isen p

aran

tum

i-se

sta j

a/ta

i pys

yväs

tä ty

öllis

tym

isest

ä.0

3%58

%13

%Lu

paav

a alku

eläm

änha

llinn

an/

osal

lisuu

den p

aran

tu-

min

en

Ei se

lkeitä

näyt

töjä

.Ly

hytk

esto

ista.

Hyviä

näyt

töjä

.Se

lkeitä

näyt

töjä

voim

aant

umise

sta j

a py

syvä

mm

istä v

aiku

tuks

ista.

16%

34%

50%

0Lu

paav

a alku

palve

luje

n par

antu

mi-

nen

Vähä

isiä m

uuto

ksia

asia

kkaa

n kan

-na

ltaPr

ojek

tiaika

isia p

aran

nuks

ia, e

i pys

yvyy

t-tä

.Pa

ikallis

ia va

ikutu

ksia

. Uus

ia, p

aran

tu-

neita

palve

luja

. Teh

okka

ita m

enet

elm

iä.

Toim

ivia,

asia

kkaa

n tar

peet

huom

iovie

n pa

lvelu

mal

lien k

ehitt

ymist

ä, jo

illa ku

s-ta

nnus

teho

kkai

ta ju

urtu

mise

delly

tyks

iä

Ylei

stet

tävy

yttä

.0

39%

56%

6%Lu

paav

a alku

7. T

ulok

set p

rose

ssei

ssa

ja s

yste

emei

ssä

Uude

t men

etel

mät

Heikk

o toi

mivu

us ta

i ei t

uo uu

ttaTo

imii p

roje

ktiko

htai

sest

i, pai

kallis

esti.

Tu

otte

istam

inen

vaat

ii keh

ittäm

istä.

Lupa

avaa

, onn

istut

tu ke

hittä

mää

n. S

o-ve

l-tam

inen

edel

lyttä

ä jat

koke

hittä

mis-

tä.

Hyvin

doku

men

toitu

ja tu

otte

istet

tu. S

o-ve

lletta

vissa

muu

alla

. Hyv

ä käy

tänt

ö

54%

38%

8%Tu

otte

istuk

sess

a keh

ittä-

mist

äUu

det t

oim

inta

tava

tVa

ikeuk

sia om

aksu

a, sa

ada t

oim

i-m

aan.

To

imii p

roje

ktiko

htai

sest

i, pai

kallis

esti.

Sove

lletta

vissa

muu

alla

. Lev

ittäm

inen

ed

ellyt

tää j

atko

kehi

ttäm

istä.

Hyvin

doku

men

toitu

. Siir

rettä

vissä

ja

juur

rute

ttavis

sa m

uual

le. H

yvä k

äytä

ntö.

41%

54%

5%Lu

paav

a alku

Mon

itoim

ijain

en yh

-te

istyö

, uud

et yh

teis-

työm

allit

Onge

lmia

yhte

istyö

mal

lien k

okei

lus-

sa ja

toim

ivuud

essa

.Ku

mpp

anuu

skoh

taist

a keh

ittäm

istä,

ei

pysy

vyyt

tä. L

isäar

voa i

nhim

ill. pä

äom

as-

sa

Vaiku

tuks

ia so

siaal

iseen

pääo

maa

n, op

-pi

mist

ulok

sia or

gani

saat

iota

solla

.Ju

urru

tetta

vissa

, pys

yvyy

ttä. S

ovel

letta

-vis

sa m

uual

la. H

yvä k

äytä

ntö.

35%

56%

9%Lu

paav

a alku

Arvi

oint

iasp

ekti

0+

++++

+Ko

mm

entit

189

190

LUK

U

Liitt

eet

8. T

ulok

set t

oim

inta

järj

este

lmis

säYl

isekt

orin

en yh

teis-

työ

Heikk

oa, o

ngel

mat

ilant

eita

. Jää

-dä

än en

tisiin

asem

iin.

Uusia

yhte

istyö

koke

muk

sia, p

aika

llista

va

ikutu

sta.

Luo e

delly

tyks

et ja

tkuv

uude

lle, m

uuto

s-ta

joilt

akin

osin

.Se

lvää e

dist

ystä

yhte

istyö

rake

ntei

ssa j

a -ta

voiss

a. Tu

lee j

uurtu

maa

n.71

%29

%Va

sta a

lulla

anVa

ikutu

kset

kehi

ttä-

miss

trate

gioi

hin

Heikk

oa, e

i vai

kutu

sta.

Ituja

ja uu

sia av

auks

ia. V

aatis

i jatk

okeh

it-tä

mist

ä.Hy

viä kä

ytän

töjä

. Mer

kitys

tä pa

ikalli-

sess

a/al

ueel

lises

sa ke

hittä

mise

ssä.

Mer

kittä

viä al

oitte

ita.V

aiku

tust

a ESR

-to

imin

taan

/ ka

nsal

lisiin

polit

iikko

ihin

.68

%32

%Va

sta a

lulla

an9.

SW

OT

Vahv

uude

tKo

keile

vuus

, asia

kkai

den o

sallis

uus j

a vai

kutu

smah

dollis

uude

tHe

ikkou

det

Horis

onta

alise

t tee

mat

, kau

pung

in/ k

untie

n muk

anao

lo, a

siakk

aide

n rek

ryto

inni

n hei

kkou

det,

kytk

ennä

t em

o-or

gani

saat

ioid

en to

imin

taan

, yht

eist

yön j

a koh

taam

isfoo

rum

ien k

ehity

s, ve

rkos

-to

itum

inen

mui

den D

P:id

en ja

ESR:

n kan

ssa,

uusie

n men

etel

mie

n kite

yttä

min

en ja

tuot

teist

amin

en, y

lisek

torin

en yh

teist

yö, v

aiku

tuks

et ke

hittä

miss

trate

gioi

hin

Mah

dolli

suud

etKy

tken

nät a

luee

llisiin

/ sek

tora

alisi

in ke

hittä

miss

trate

gioi

hin,

haas

teel

linen

kohd

enta

min

en, k

okon

aisv

alta

isen o

tteen

kehi

ttäm

inen

, kum

ppan

uuks

ien e

dust

avuu

s, yr

ityst

en m

ukan

aolo

, kum

p-pa

nuus

mal

lin ke

hitty

min

en, k

ysyn

tälä

htöi

syyd

en ke

hity

s, oh

jaus

ryhm

än ro

olin

para

ntam

inen

, sisä

isen j

ohta

mise

n keh

itys,

työs

uunn

itelm

ien t

oteu

ttam

inen

, tul

oste

n lev

ittäm

isen a

ktiiv

isuus

, ka

nsai

nväl

inen

yhte

istyö

, tem

aatti

nen y

htei

styö

, yks

ilöta

son t

ulok

set,

paika

llispa

lvelu

jen p

aran

tum

inen

, yht

eist

yöm

allit

Uhat

Vira

nom

aist

ahoj

en he

ikko m

ukan

aolo

, kol

man

nen s

ekto

rin he

ikko m

ukan

aolo

, opp

ilaito

sten

ja tu

tkim

ukse

n hei

kko m

ukan

aolo

Arvi

oint

iasp

ekti

0+

++++

+Ko

mm

entit

LUK

U

Liitteet

Liite 2: DP -projektien saama tuki ja ohjaus

1= saa paljon tai jonkin verran tukea, 2= ei juurikaan saa tukea, 3=ei tarvitse tukea

Lähde: DPeiden toteuttajille suunnattu kysely, 2003

Tpk 5.1.1. Työllistyvyys

(n=51-58)

Tpk 5.1.2. Rasismi

(n=7-8)


talous(n=30-35)

Tpk 5.3.1.Sopeutumis-

kyky(n=23-28)


(n=20-28)

Tpk 5.5.Turvapaikan-

hakijat(n=5-6)

% vastaajista 1 2 3 1 2 3 1 2 3 1 2 3 1 2 3 1 2 3Hallinnoivalta ministeriöltä 31 55 14 14 71 14 45 48 6 37 56 7 27 27 45 100

Equal -ohjelman tuki-rakenteelta 51 38 11 86 14 40 50 10 35 58 8 30 35 35 20 80

Paikallisilta/alueellisilta viranomaisilta

67 26 7 71 29 68 29 3 35 42 23 32 32 36 67 17 17

Sektori/toimialoittai-silta viranomaisilta 76 15 9 71 29 66 28 6 35 50 15 32 27 41 60 40

Oman (emo-) organisaation johdolta 88 10 2 75 25 88 12 89 7 4 81 15 4 100

Kehittämiskumppa-nuuden ohjaus-ryh-mältä

77 18 5 88 13 76 21 3 79 21 70 26 4 83 17

Oman DPn ”projekti-tiimiltä” 98 2 100 94 6 92 8 93 4 4 80 20

Muilta vastaavilta hankkeilta (vertaistuki) 45 40 15 71 14 14 56 41 3 50 46 4 56 40 4 60 20 20

Konsultit, evaluaattorit tms. 50 31 19 29 29 43 33 58 9 57 39 4 20 30 50 83 17

191

192

LUK

U

Liitt

eet

Liite 3: Projektin vaikutukset kohderyhmään


% vastaajista


vyys (n=53-57)

Tpk 5.1.2.Rasismi

(n=7)

Tpk 5.2.1.Sosiaali-talous

(n=31-33)

Tpk 5.3.1Sopeutu-miskyky (n=22-26)


(n=24-25)

Tpk 5.5. Turvapai-

kanhakijat (n=6)

eritt

äin p

aljo

n

mel

ko pa

ljon

eritt

äin p

aljo

n

mel

ko pa

ljon

eritt

äin p

aljo

n

mel

ko pa

ljon

eritt

äin p

aljo

n

mel

ko pa

ljon

eritt

äin p

aljo

n

mel

ko pa

ljon

eritt

äin p

aljo

n

mel

ko pa

ljon

1. Työllistyminen avoimille työmarkkinoille 21 23 29 29 15 33 8 16 13 4 - 332. Työllistyminen sosiaalisiin yrityksiin 7 9 - 14 42 18 - - - 4 - -3. Työllistyminen tuettuun työhön 19 24 29 14 23 29 - 4 - 8 - -4. Aktivoituminen työnhaussa 47 35 57 14 22 28 4 - 16 16 33 505. Työmarkkinavalmiuksien parantuminen 54 28 57 14 25 31 35 38 21 25 17 506. Ammatillisen osaamisen parantuminen 21 32 - 43 16 19 77 8 28 20 33 177. Opiskelumahdollisuuksien parantuminen 35 26 29 14 6 19 20 20 48 16 33 178. Ammatillisten mahdollisuuksien laajene-

minen21 32 29 43 6 23 56 32 48 20 33 -

9. Tutkinnon saavuttaminen 5 13 - - 3 3 4 13 13 25 - 1710.Yrittäjävalmiuksien parantuminen 2 2 - - 23 29 29 8 8 16 - -

11.Toimeentulon parantuminen 5 21 - 29 27 33 23 14 4 17 - 1712.Työuralla edistyminen 7 19 43 - 13 25 23 38 17 38 - -13.Vaikutusmahdollisuuksien ja aseman pa-

rantuminen työssä2 18 14 29 3 26 35 31 8 25 17 33

14.Henkilöstön työssä jaksamisen parantu-minen

4 18 29 14 3 26 60 20 8 17 17 17

15.Palvelujen parantuminen 21 32 14 29 38 19 17 35 17 8 33 1716.Yhteiskunnallisen osallisuuden parantu-

minen25 42 29 14 30 24 4 28 16 8 17 17

17.Yleisen elämäntilanteen paraneminen 35 40 29 14 21 48 12 16 16 4 67 1718.Elämänhallinnan ja itsenäisen selviyty-

misen paraneminen45 36 29 29 18 39 16 12 21 13 67 17

LUK

U

Liitteet

Liite 4: Projektin vaikutukset organisaatioiden ja järjestelmien

toimintakykyyn ja uudistumiseen


% vastaajista


vyys(n=54-57)

Tpk 5.1.2. Rasismi

(n=7)


lous(n=37)

Tpk 5.3.1 Sopeutu-miskyky (n=23-26)


(n=25-28)

Tpk 5.5. Turvapai-

kanhakijat (n=6)

kään

teen

teke

vä

mer

kittä

vä

kään

teen

teke

vä

mer

kittä

vä

kään

teen

teke

vä

mer

kittä

vä

kään

teen

teke

vä

mer

kittä

vä

kään

teen

teke

vä

mer

kittä

vä

kään

teen

teke

vä

mer

kittä

vä

1. Paikallinen yhteistyö, oppiminen ja toi-mintakyky

9 54 - 100 11 59 4 76 7 29 - 50

2. Kyky ennakoida tulevaisuuden osaamis- ym. tarpeita

4 27 71 29 5 35 8 56 7 29 17 67

3. Palvelujärjestelmien toimintakyky 16 54 - 57 5 46 12 28 7 15 - 674. Työyhteisöjen toimintakyky 5 11 29 29 3 35 23 65 11 39 17 335. Uusien toimintamenetelmien tai toimin-

tatapojen omaksuminen9 67 14 57 32 46 40 56 11 74 33 33

6. Moniammatillisten toimintatapojen omaksuminen

9 56 14 29 3 27 12 44 4 31 17 50

7. Työllistymisen tukimuodot 9 27 - 14 5 27 4 8 8 12 - 338. Koulutusjärjestelmän kehittäminen 7 27 14 43 8 14 4 36 31 23 - 509. Uusien yhteistyörakenteiden omaksumi-

nen20 48 14 29 22 38 19 38 12 42 33 33

10.Tulosten hyödyntäminen toimialan/alu-een kehittämisstrategioissa

11 41 - 57 16 49 13 35 15 31 17 33

193

194

LUK

U

Liitt

eet

Liite 5: Projektin vaikutukset työmarkkinoiden kehittämiseen


% vastaajista

Tpk 5.1.1. Työllistyvyys

(n=54-58)

Tpk 5.1.2.Rasismi

(n=7)

Tpk 5.2.1.Sosiaali-talous

(n=34-37)

Tpk 5.3.1Sopeutumis-

kyky (n=23-26)


(n=25-28)

Tpk 5.5.Turvapaikan-

hakijat (n=6)

eritt

äin p

aljo

n

mel

ko pa

ljon

eritt

äin p

aljo

n

mel

ko pa

ljon

eritt

äin p

aljo

n

mel

ko pa

ljon

eritt

äin p

aljo

n

mel

ko pa

ljon

eritt

äin p

aljo

n

mel

ko pa

ljon

eritt

äin p

aljo

n

mel

ko pa

ljon

1. Syrjäytymisen torjuminen 31 40 29 43 25 31 16 40 8 4 17 502. Uusien työpaikkojen lisääntyminen 7 37 - - 9 34 4 12 - 4 - -3. Monimuotoisuuden edistäminen 25 29 43 57 17 39 23 23 7 30 33 174. Syrjinnän poistaminen 7 27 29 14 11 22 8 21 7 22 17 505. Työllisyyden lisääntyminen 2 21 14 - 3 28 - 28 4 15 - 176. Uusien yrittämisen muotojen kehit-

tyminen2 19 - - 33 25 12 8 4 12 - -

7. Osaamistason nousu 20 34 14 57 8 42 46 42 36 32 - 100

8. Koulutuksellinen tasa-arvo 9 18 - 14 3 11 23 38 43 36 - 679. Tasa-arvo naisten ja miesten välillä 2 23 14 14 8 19 19 27 36 32 17 3310.Rasismin ehkäisy 5 14 29 57 3 14 17 4 4 - 33 5011.Palvelujärjestelmien kehittyminen 25 40 - 43 18 32 13 17 7 4 - 5012.Monitoimijaisen yhteistyön kehitty-

minen37 35 14 29 17 44 13 29 7 19 - 33

13.Kolmannen sektorin vaikutusmah-dollisuuksien lisääntyminen

9 36 14 14 46 35 12 - 4 4 - 17

14.Paikallinen aloitteellisuus 25 27 33 17 33 53 8 12 12 16 - 33

LUK

U

Liitteet

Liite 6: DPeiden toteuttajien arviot projektin kokeilevuudesta ja

suuntautumisesta

Lähde: DPeiden toteuttajille suunnattu kysely, 2003.

Muualla jo kokeiltujen menetelmien, välineiden ja lähestymistapojen kehittäminen ja pa-rantaminen sekä parempi soveltaminen

%vastaajista

Tpk 5.1.1.Työmarkki-noille pää-seminen

(n=61)

Tpk 5.1.2. Rasismin torjunta

(n=8)

Tpk 5.2.1.Sosiaalita-louden vah-vistaminen

(n=36-37)

Tpk 5.3.1Tuki yritysten ja työntekijöi-den sopeutu-

miselle(n=29)

Tpk 5.4.1. Sukupuol-ten välisen kuilun ka-

ventaminen(n=29)

Tpk 5.5.Turvapai-

kanhakijoi-den

integrointi(n=6)

Ei lainkaan 2 13 6 0 7 17Vähän 7 0 11 3 7 33Jonkin verran 33 13 42 48 34 33Paljon 43 38 25 38 38 17Erittäin paljon 16 38 17 10 14 0

Uusien ja lupaavien lähestymistapojen, kehittämiskohteiden tai menetelmien kartoittami-nen ja kokeileminen


Koulutus-, sosiaali- ja/tai työllisyyspoliittisiin rakenteisiin vaikuttaminen ja järjestelmän kehittäminen niiden puitteissa


195

196

LUK

U

Liitt

eet

Liite 7: Equal-projektikyselyn kyselylomake

Hyvä vastaanottajaEuroopan Sosiaalirahaston rahoittamien ohjelmien toimeenpanoon liittyy olennaisena osanaohjelmien toteutuksen ja tuloksellisuuden arviointi. Siihen liittyen myös projektihakemuksissaedellytetään, että projektit sitoutuvat luovuttamaan tietoja ulkopuoliselle evaluaattorille. Sosi-aalikehitys Oy tekee työministeriön toimeksiannosta yhdessä LTT –Tutkimus Oy:n kanssa ul-kopuolisen väliarvioinnin Equal –ohjelman toimeenpanosta. Arvioinnin tarkoituksena on mm.esittää kokonaisarvio ensimmäisen hakukierroksen kehittämiskumppanuuksien tuloksellisuudestaja tarjota tukea sekä ohjelman kehittämiseen että kehittämiskumppanuuksille.

Equal –yhteisöaloiteohjelmassa nyt toteutettavien kehittämiskumppanuuksien ja niihinkuuluvien osaprojektien tulosten ja kokemusten kartoittamisella on keskeinen merkitys ohjel-man arvioinnissa. Equal –yhteisöaloiteohjelma on tavoitteiltaan ja toteutustavaltaan haastavaja moniulotteinen. Useat kehittämiskumppanuudet muodostuvat osaprojekteista ja niissä to-teutettavista kehittämishankkeista. Siksi oheisessa kyselyssä pyritään kartoittamaan toteutuk-seen liittyviä eri ulottuvuuksia sekä kehittämiskumppanuuksien toteuttamisen että kehittämis-kumppanuuksiin kuuluvien osaprojektien kannalta. Toivomme, että voitte irrottaa aikaa ja pa-neutua kyselyyn vastaamiseen. Sillä on tärkeä merkitys sekä arvioinnin toteuttamisen että kehittä-miskumppanuuksien toimeenpanon ja ohjelman kehittämisen kannalta.

Kysely toteutetaan sähköpostikyselynä Word –asiakirjamuodossa. Tavoitteena on saadakokonaiskuva Equal –ohjelman toteutuksesta ja kehittämiskumppanuuksista. Tämän vuoksikyselylomake kohdistetaan sekä kehittämiskumppanuuksille (37) että kehittämiskumppa-nuuksien mahdollisille osaprojekteille. Kyselylomake on pyritty laatimaan siten, että samalla lo-makkeella esitettäviin kysymyksiin voivat vastata1. DPn vastuuhenkilöt koko kehittämiskumppanuutta (DP) koskien2. DPn osaprojektin vastuuhenkilöt osaprojektia koskien

Kaikki projektit (DPt ja niiden mahdolliset osaprojektit) ovat erilaisia ja kyselyllä on vaikeatavoittaa niiden omaleimaisuutta. Vastatkaa kysymyksiin niin kuin oman projektinne luonne ja tä-män hetkinen tilanne huomioon ottaen on mahdollista vastata. Voitte myös täydentää näkemyk-siänne sekä avokysymyksissä että kyselylomakkeen lopussa.

Lomakkeen pyydämme palauttamaan sähköpostitse liitetiedostona viimeistään 5.5.2003tutkija Sari Pitkäselle ([email protected]) tai paperitulosteena osoitteella:Sosiaalikehitys Oy / Sari Pitkänen, PL 313, Rautatienkatu 21 A, 33101 Tampere. Lisätie-toja kyselystä antavat tarvittaessa alla mainitut tutkijat.

Etukäteen paneutumisestanne ja avustanne kiittäen

Hannele Syrjä, tutkija Jari Karjalainen, tutkijaSosiaalikehitys Oy LTT-Tutkimus Oyp. 09-7743 6130, 050-5710640 p. 09-4313 [email protected] [email protected]

LUK

U

Liitteet

EQUAL -projektikysely 2003

I TAUSTATIEDOT

1. Tämä kysely suunnataan sekä kehittämiskumppanuuksien (DP) vastuuhenkilöille että DPeiden osaprojekteil-le ja niiden vetäjille. Kyselyn tarkoituksena on koota tietoa sekä koko DPtä koskien että erikseen kartoittaa mah-dollisten osaprojektien toteutumista. Aineiston käsittelyn kannalta on siksi tärkeää, että vastaat seuraavaan kysymykseen. Koskeeko vastauksesi koko kehittämiskumppanuutta (DP:n vastuuhenkilö) vai DPn osaprojektia (osaprojektin vastuuhenkilö)?

Rastita oikea vaihtoehto

Koko kehittämiskumppanuutta (DP)

DPn osaprojektia

2. DP:n nimi 3. Projektin nimi

4a) Projektissa on projektihenkilöstöä __________ kpl, josta naisia _______ %

4b) Projektin toimenpiteisiin on osallistunut __________ henkilöä (kohderyhmä)joista naisia __________ %

5. Projektin päättymisajankohta

6 . Mihin Equal -ohjelman toimenpidekokonaisuuteen projektinne kuuluu? Rastita oikea vaihtoehto

5.1.1. Työmarkkinoille pääseminen ja paluu 5.1.2. Rasismin ja muukalaisvihan torjunta 5.2.1. Sosiaalitalouden ja yleishyödyllisten palveluiden vahvistaminen5.3.1. Tuki yritysten ja työntekijöiden sopeutumiselle5.4.1. Sukupuolten välisen kuilun kaventaminen

5.5. Turvapaikanhakijoiden yhteiskunnallinen ja ammatillinen integrointi

Rastita oi-kea vaih-toehtoKyl-lä En

7 a). Onko edustamanne organisaatio osallistunut aikaisemmin

1. sellaiseen projektitoimintaan, jota on rahoitettu pelkästään kansallisella tuella (v.95-02)?

2. ESR -projektien toteuttamiseen edellisellä ohjelmakaudella (v. 95 -99)?

3. Jos vastasit kyllä, niin mitä ESR-ohjelmia osallistuminen koskee

ESR yhteisöaloiteohjelma Adapt ESR yhteisöaloiteohjelma Employment ESR tavoiteohjelma 3 muu, mikä ?

197

198

LUK

U

Liitt

eet

II PROJEKTIN TAVOITTEET JA TOIMINTATAVAT

b) Oletko toiminut aiemmin ohjelmatoiminnasta rahoitettujen hankkeiden projektipäällikkönä/koor-dinaattorina1. sellaisessa projektitoiminnassa, jota on rahoitettu pelkästään kansallisella tuella (v.95-02)? 2. edellisellä ohjelmakaudella (v. 95 -99) toteutetuissa ESR –projekteissa c) Onko käynnissä oleva projekti jatkoa jollekin aikaisemmin toteutetulle hankkeelle tai yhteistyö-mallille?

8. Kerro lyhyesti projektinne tavoitteistaa) Mihin Equal –ohjelman tavoitteisiin projektinne kohdistuu?b) Kuinka keskeinen merkitys osaprojektillasi on kehittämiskumppanuutenne tavoitteiden toteuttamisessa?

9 . Miten hyvin seuraavat yleisluonnehdinnat sopivat projektiinne?Rastita oikeat vaihtoehdot

Hyvin Jossainmäärin Ei lainkaan

1. Työllistämisprojekti2. Koulutusprojekti3. Tutkimusprojekti4. Aktivointiprojekti5. Syrjäytymisen ehkäisyprojekti6. Syrjinnän ehkäisyprojekti7. Kehittämisprojekti (esim. palvelujärjestelmät, työyhteisö ym.) 8. Verkostoitumisprojekti9. Jotkin muut luonnehdinnat, mitkä

10. Arvioi projektinne kokeilevuutta ja sen suuntautumista a) kuinka paljon projektissasi ovat esillä seuraavat Equal -yhteisöaloitteessa eritellyt lähestymistavat

Rastita oikea vaihtoehtoEi lain-kaan Vähän Jonkin

verran Paljon Erittäin paljon

Muualla jo kokeiltujen menetelmien, välineiden ja lähesty-mistapojen kehittäminen ja parantaminen sekä parempi so-veltaminen Uusien ja lupaavien lähestymistapojen, kehittämiskohteiden tai menetelmien kartoittaminen ja kokeileminenKoulutus-, sosiaali- ja/tai työllisyyspoliittisiin rakenteisiin vai-kuttaminen ja järjestelmän kehittäminen niiden puitteissa

b) Mitä pidät oman projektisi kaikkein parhaimpana ominaisuutena? Entä millä tavoin innovatiivisuus tai kokei-levuus ilmenee projektinne tavoitteissa ja toimintatavoissa?

LUK

U

Liitteet

11 a) Miten tärkeällä sijalla eri toimintamuodot projektissa (DP tai osaprojekti) ovat? Rastita oikea vaihtoehtoTärkeys

Ensisi-jainen

Melko tärkeä

Jonkin verran tärkeä

Ei kuu-lu pro-jektiin

1. Koulutusohjelmien suunnittelu2. Uusien opetusmenetelmien kehittäminen ja kokeilu3. Ammatillisen koulutuksen järjestäminen4. Ohjaavan koulutuksen järjestäminen5. Henkilökohtainen tuki tutkintotavoitteiseen koulutukseen sijoittumiseksi6. Henkilökohtainen tuki työhönsijoittumiseksi7. Työssäoppimis- tai työharjoittelumahdollisuuksien järjestäminen8. Työnantajien ja työnhakijoiden kohtaamismahdollisuuksien järjestä-

minen (rekrytointitilaisuudet, työllistymispalvelut ym.)9. Työpaikkojen luominen10. Yrittäjyyden lisääminen ja kehittäminen11. Työyhteisön kehittäminen 12. Henkilökohtainen tuki työuralla etenemiselle13. Uudet työkäytännöt14. Kuntoutus15. Vertaistuki16. Henkilökohtaisen ohjauksen ja neuvonnan antaminen17. Tiedotus, asenteisiin vaikuttaminen18. Uusien toimintamallien kehittäminen ja kokeilu 19. Uusien menetelmien kehittäminen ja kokeilu 20. Integroitujen palvelujen kehittäminen21. Tutkimus22. Moniammatillisen yhteistyön kehittäminen23. Yhteistyöverkostojen rakentaminen24. Paikallisen kumppanuuden rakentaminen25. Joku muu, mikä

11 b) Mitä konkreettisia toimenpiteitä toteutatte projektissanne ensisijaisiksi nimeämissänne toimintamuo-doissa?

199

200

LUK

U

Liitt

eet

II KUMPPANUUS

12. Sisältyykö projektiin käytännön toimia seuraavilla ESR:n ja Equalin määrittelemillä ohjelman toteutuksessa huomioitavilla painotusalueilla?


Ei En osaa sanoa Kyllä

1) Tietoyhteiskuntakehityksen sosiaalisen ulottuvuuden edistäminenJos kyllä, niin mitä?2) Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminenJos kyllä, niin mitä?3) Paikallisen kehityksen edistäminenJos kyllä, niin mitä?4) Kestävän kehityksen (sosiaalisen ulottuvuuden) edistäminenJos kyllä, niin mitä?5) Toimintaympäristön muutosten ennakointiJos kyllä, niin mitä?6) Hyvien etnisten suhteiden edistäminenJos kyllä, niin mitä?

13. Kuinka monta osa-projektia DP:ssänne on? ___________________________

14. Miten laajalla alueella projektinne (DP tai osaprojekti) toimii? Rastita oikea vaihtoehto

1. Yhdellä paikkakunnalla2. Usealla paikkakunnalla, mutta ei valtakunnallisesti3. Usealla eri alueella (usean TE-keskuksen/maakunnan alueella)

LUK

U

Liitteet

15a) Kuvaa projektinne (DP tai osaprojekti) yhteistyösuhteita ja yhteistyön kehittämistoiveita:

Yhteistyötaho

Onko mainittu taho mukana projektinne toteutusyhteis-

työssä?

Arvo-sana

yhteis-työn suju-

mises-ta

Millaista toivot yh-teistyön olevan tule-

vaisuudessa?

Rastita oikeavaihtoehto

Rast

ita ko

lme

tärk

eint

ä pr

ojek

tin

yhte

is-ty

ötah

oa

Kirjo

ita ko

ulua

rvos

ana

aste

ikol

la 4

-10

Rastita oikea vaihto-ehto

Kyllä

, kiin

teäs

ti

Kyllä

, jos

sain

mää

rin

Ei Eritt

äin

tiivi

stä

Mel

ko ti

ivis

tä

Ei to

denn

äköi

sest

i jatk

u han

kkee

n pä

ätty

mis

en jä

lkee

n

1. Yritykset / työnantajat2. Kaupunki / kunta / kunnat3. Kansalaisjärjestöt ja yhdistykset

(3. sektori) 4. Työnantajajärjestöt5. Ammattijärjestöt6. Työhallinto (mm. Työvoimatoimisto) 7. Opetushallinto/opetusviranomaiset8. Sosiaalitoimi

(mm. Sosiaalitoimisto)9. Kela10. Oppilaitokset 11. Korkeakoulu/tutkimusyksikkö12. Muut oman DP:n osahankkeet13. Kansainväliset kehittämiskumppanuu-

det14. Muut kansalliset Equal-kehittämiskump-

panuudet 15. Muut kansalliset projektit16. Maakunnan liitto17. TE-keskus18. Muu taho, mikä

15 b) Mistä yhteistyöprojektinne sai alkunsa ja missä asioissa pyritte kehittämään yhteistyötänne?

201

202

LUK

U

Liitt

eet

16. Kuinka moni omassa DP:ssäsi mukana olevista kehittämiskumppanuustahoista on sinulle tuttu entuudes-taan ja kuinka monen kanssa olet tehnyt yhteistyötä aiemmin ? Entä kuinka monen kehittämiskumppanin kans-sa teet yhteistyötä tällä hetkellä ?


1. a) Tunsin suurimman osan kehittämiskumppaneista entuudestaan b) Tunsin joitain kehittämiskumppaneista entuudestaanc) En tuntenut ketään kehittämiskumppaneista entuudestaan

2. a) Olen tehnyt aiemmin yhteistyötä useimpien kehittämiskumppaneiden kanssab) Olen tehnyt yhteistyötä joidenkin kehittämiskumppaneiden kanssa c) En ole tehnyt aiemmin yhteistyötä kenenkään kehittämiskumppanin kanssa

3. a) Olen tiiviissä vuorovaikutuksessa noin neljäsosaan DP:ni osahankkeistab) Olen tiiviissä vuorovaikutuksessa noin puoleen DP:ni osahankkeista c) Olen tiiviissä vuorovaikutuksessa noin kolmeen neljäsosaan DP:ni osahankkeista d) Olen tiiviissä vuorovaikutuksessa kaikkien DP:ni osahankkeiden kanssa

17. Kuinka usein kokoonnutte yhteen Rastita oikea vaihtoehto

Kerran viikossa Vähintään kerran kuussa

Harvemmin kuin kerran kuukaudessa

1. DP:n ”projektitiimin” kanssa 2. Osaprojektin projektityöntekijöiden kesken 3. DP:n osaprojektien edustajien kanssaJos harvemmin kuin kerran kuukaudessa, niin miten usein vuoden aikana?

18. a) Missä määrin yhteistyönne koostuu seuraavistayhteistyön muodoista

b) Mitkä ovat mielestäsi DP:n tärkeim-mät yhteistyön muodot ? Rastita kolme tärkeintä yhteistyömuotoa

Rastita oikea vaihtoehtoErittäin paljon Paljon Jonkin

verranEi lain-kaan

1. Yhteiset seminaarit2. DP:n sisäinen teematyö3. DP:n sisäinen koulutus4. Ohjausryhmän kokoukset5. Yhteiset arviointi- ja

kehittämiskokoukset6. Keskustelut ja palaverit7. Vierailut8. Sähköposti ja puhelut9. Intranet tms. Verkkoalusta

LUK

U

Liitteet

19. Kommentoi projektisi yhteistyökuviota.

a) Mitkä ominaisuudet tekevät kehittämiskumppanuudestanne (DP) kumppanuuden?

b) Mikä on luonut edellytyksiä kumppanuuden toteutumiselle? Entä onko jokin asia estänyt kumppanuuden toteutumista?

c) Mitkä ovat ne arviointikeinot, joilla seuraatte projektissanne DPn sisäisen ja ulkoisen yhteistyön kehittymistä ?

20. Millä tavoin projektisi (DP tai osaprojekti) osallistuu Equalin kansainväliseen yhteistyöhön?Rastita oikea vaihtoehto

1. Osallistuminen seminaareihin ja kokouksiin kotimaassa2. Osallistuminen seminaareihin ja kokouksiin kumppanuusmaissa3. Osallistuminen henkilövaihtoon4. Osallistuminen yhteiseen kehittämistyöhön kv. kumppanin kanssa 5. Projekti ei ole osallistunut monikansalliseen yhteistyöhön6. Muu, mikä?

21. Arvioi kansainvälisen kumppanuuden tuottamaa lisäarvoa ja sen toteuttamista.

a) Mitä hyötyä kansainvälinen yhteistyö tuottaa projektillesi / DPllesi?

b) Miten kansainvälinen kumppanuus hyötyy projektistanne?

c) Minkälaisia yllätyksiä olet kohdannut monikansallisen yhteistyön toteuttamisessa?

22. Mistä saatte ohjausta ja tukea (muuta kuin rahoituksellista tukea) projektinne toteuttamiseen?Rastita oikea vaihtoehto

Projekti

saa pal-jon tukea

saa jon-kin ver-

ran tukea

ei juuri-kaan saa

tukea

ei tarvit-se tukea

1. Hallinnoivalta ministeriöltä2. Equal –ohjelman tukirakenteelta3. Paikallisilta/alueellisilta viranomaisilta (kunnat ym.)4. Sektori/toimialoittaisilta viranomaisilta (työvoima-, sosi-

aali- ja opetustoimi ym.), mistä 5. Oman (emo-)organisaation johdolta6. Kehittämiskumppanuuden ohjausryhmältä 7. Oman DPn ”projektitiimiltä”8. Muilta vastaavilta hankkeilta (vertaistuki)9. Konsultit, evaluaattorit tms.10. Muualta, mistä/keneltä

203

204

LUK

U

Liitt

eet

23. Mitkä ovat tärkeimmät asia-alueet, joissa olet tarvinnut ohjeistusta, koulutusta tai tukea? Voit täsmentää ongelma-alueita kohdassa 11.


1. ESR-säännösten soveltaminen

2. Equal- projektien hakemista koskevat ohjeet ja menettelytavat

3. Equal -projektien toteutusta koskevat ohjeet ja menettelytavat

4. Rahoitustukeen liittyvät ohjeet ja säännökset

5. Toimeenpanon vaiheistus (toiminnot 1, 2, 3)

6. Raportointi

7. Projektitoiminnan kehittäminen

8. Yhteistyöongelmien ratkaisu

9. Verkostoituminen

10. Tulosten levittäminen

11. Muu, mikä

24. Yksi Equal –kehittämiskumppanuuksien erityispiirre on kumppanuuden hallinnoinnin eriyttäminen omaksi toiminnokseen. Useimmilla DPeillä hallinnoivan organisaation tehtäviin kuuluu muitakin kuin hallintoon ja talo-uteen liittyviä tehtäviä, kuten kehittäminen, tutkimus tai tiedottaminen. Kerro lyhyesti, mikä on hallinnoivan or-ganisaation rooli ja asema DPnne toteutuksessa ja minkälaisia vahvuuksia ja heikkouksia tähän liittyy? Entä miten käytännön johtaminen on organisoitu DPssä?

LUK

U

Liitteet

IV PROJEKTIN EDUNSAAJAT JA TOIMIJOIDEN OSALLISUUS

25. Mitkä ovat projektisi tärkeimmät välittömät ja välilliset kohderyhmät / edunsaajat? Kohderyhmän tärkeys1 = Erittäin tärkeä välitön kohderyhmä, osallistuu projektin toimintaan2 = Melko tärkeä välitön kohderyhmä, osallistuu projektin toimintaan3 = Välillinen kohderyhmä, ei osallistu projektin toimintaan mutta hyötyy välillisesti projektin toiminnasta ja tuloksista4 = Ei kuulu projektin kohderyhmiin tai hyödynsaajiinSukupuolipainotusA = Projekti on tarkoitettu tasa-arvomielessä erityisesti ko. kohderyhmään kuuluville naisilleB = Projekti on tarkoitettu tasa-arvomielessä erityisesti ko. kohderyhmään kuuluville miehilleC = Toimenpiteet ja niiden vaikutukset on analysoitu sukupuolten näkökulmasta D= Projekti on tarkoitettu yleensä ko. kohderyhmään kuuluville, ei naisille ja/tai miehille erityisesti


Kohderyhmän tärkeys Sukupuolipainotus

1 Erit

täin

tärk

eä

2 Mel

-ko

tärk

eä

3 Väl

illin

en

4 Ei o

le ko

hder

yhm

ä

A Na

is

B M

ies

C An

alys

oitu

D Ei

pain

otus

ta

1. Pitkään tai toistuvasti työttömänä olleet (yli 12 kk)

2. Lyhyemmän aikaa työttömänä olleet (alle 12 kk)

3. Työttömyysuhan alaiset

4. Vanhentuneen ammattitaidon omaava henkilöstö

5. Vajaakuntoiset tai vammaiset työntekijät

6. Työhön palaavat, pitkään työmarkkinoilta poissa olleet

7. Ei -perinteisille aloille pyrkivät

8. Epätyypillisissä työsuhteissa olevat

9. Vailla ammatillista koulutusta olevat

10. Keskeyttämisvaarassa olevat opiskelijat

11. Vammaiset opiskelijat

12. Vajaakuntoiset ja vammaiset työnhakijat

13. Työvoimatoimiston ja sosiaalitoimen yhteisasiakkaat

14. Maaseudun ja syrjäseutujen asukkaat

15. Pakolaiset

16. Maahanmuuttajat

17. Etniset vähemmistöt

18. Vankilasta vapautuneet (tai vapautumassa olevat)

19. Ikäryhmään alle 25 -v. kuuluvat

20. Ikäryhmään yli 50 -v. kuuluvat

21. Opettajat, kouluttajat

22. Ohjaus- ja neuvontahenkilöstö

23. Organisaatiot, jotka tuottavat palveluja (ohjaus-neuvonta-, koulutus-, valmennus-, työllistymispalvelut)

24. Yritykset, työnantajat

25. Järjestöt, yhdistykset

26. Muu, mikä?

205

206

LUK

U

Liitt

eet

26. a) Arvioi, kuinka hyvin seuraavat tahot ovat/ovat olleet mukana projektin suunnittelussa, toteuttamisessa sekä tulosten hyödyntämisessä ja levittämisessä.


Projektin ideointi ja suunnittelu

Projektin toteut-taminen

Projektin tulos-ten hyödyntämi-

nen ja levittäminen

Kyllä

, kiin

teäs

ti

Kyllä

, jos

sain

mää

rin

Heik

osti

tai e

i lai

nkaa

n

Kyllä

, kiin

teäs

ti

Kyllä

, jos

sain

mää

rin

Heik

osti

tai e

i lai

nkaa

n

Kyllä

, kiin

teäs

ti

Kyllä

, jos

sain

mää

rin

Heik

osti

tai e

i lai

nkaa

n

1. Välittömien kohderyhmien edustajat

2. Välillisten kohderyhmien edustajat

3. Yritysten ja työnantajien edustajat

4. Työntekijäjärjestön edustajat

5. Kunnat

6. Työvoimaviranomaiset

7. Sosiaali- ja terveysalan viranomaiset

8. Opetusviranomaiset

9. Kehittämisyhtiöt tms.

10. Kansalaisjärjestöt ja yhdistykset (3. sektori)

11. Koulutusorganisaatioiden edustajat

12. Tutkimusinstituutiot

b) Onko eri asiakasryhmien tai toimijoiden mukaan saamisessa projektiin ilmennyt ongelmia, minkälaisia?

c) Mitä onnistuneita asiakkaiden (kohderyhmä) rekrytointimenetelmiä projektissanne on käytetty?

LUK

U

Liitteet

V PROJEKTIN TULOKSET

27. Missä määrin kohderyhmät hyötyvät projektistanne seuraavilla tavoitealueilla?Rastita oikea vaihtoehto

Erittäin paljon

Melko paljon

Jonkin verran

Ei juuri lain-kaan

1. Työllistyminen avoimille työmarkkinoille

2. Työllistyminen sosiaalisiin yrityksiin

3. Työllistyminen tuettuun työhön

4. Aktivoituminen työnhaussa

5. Työmarkkinavalmiuksien parantuminen

6. Ammatillisen osaamisen parantuminen

7. Opiskelumahdollisuuksien parantuminen

8. Ammatillisten mahdollisuuksien laajeneminen

9. Tutkinnon saavuttaminen

10. Yrittäjävalmiuksien parantuminen

11. Toimeentulon parantuminen

12. Työuralla edistyminen

13. Vaikutusmahdollisuuksien ja aseman parantuminen työssä

14. Henkilöstön työssä jaksamisen parantuminen

15. Palvelujen parantuminen

16. Yhteiskunnallisen osallisuuden parantuminen

17. Yleisen elämäntilanteen paraneminen

18. Elämänhallinnan ja itsenäisen selviytymisen paraneminen

19. Joku muu, mikä

28. Millä arviointikeinoilla saatte tietoa projektissanne asiakkaiden osallisuuden ja elämänhallinnan parantu-misesta?

29. Missä määrin projektinne vaikuttaa tai tulee vaikuttamaan kehittämisen kohteena olevien organisaatioiden ja järjestelmien toimintakykyyn ja uudistumiseen?

Rastita oikea vaihtoehtoProjektin myönteinen

vaikutus on

Kään

teen

teke

vä

Mer

kittä

vä

Koht

alai

nen

Ei ju

uri v

aiku

tust

a

1. Paikallinen yhteistyö, oppiminen ja toimintakyky

2. Kyky ennakoida tulevaisuuden osaamis- ym. tarpeita

3. Palvelujärjestelmien toimintakyky (ohjaus-, neuvonta-, koulutus-, valmennus-, työl-listymispalvelut)

4. Työyhteisöjen toimintakyky

207

208

LUK

U

Liitt

eet

5. Uusien toimintamenetelmien tai toimintatapojen omaksuminen

6. Moniammatillisten toimintatapojen omaksuminen

7. Työllistymisen tukimuodot

8. Koulutusjärjestelmän kehittäminen

9. Uusien yhteistyörakenteiden omaksuminen

10. Tulosten hyödyntäminen toimialan/alueen kehittämisstrategioissa

11. Joku muu, mikä

30. Missä määrin projektinne omalta osaltaan pystyy edistämään myönteisiä muutoksia seuraavilla työmarkki-noiden kehittämiseen liittyvillä tavoitealueilla?


Eritt

äin p

aljo

n

Mel

ko pa

ljon

Jonk

in ve

rran

Ei ju

uri la

inka

an

1. Syrjäytymisen torjuminen

2. Työpaikkojen lisääntyminen

3. Monimuotoisuuden edistäminen

4. Syrjinnän poistaminen

5. Työllisyyden lisääntyminen

6. Uusien yrittämisen muotojen kehittyminen

7. Osaamistason nousu

8. Koulutuksellinen tasa-arvo

9. Tasa-arvo naisten ja miesten välillä

10. Rasismin ehkäisy

11. Palvelujärjestelmien kehittyminen

12. Monitoimijaisen yhteistyön kehittyminen

13. Kolmannen sektorin vaikutusmahdollisuuksien lisääntyminen

14. Paikallinen aloitteellisuus

15. Muu, mikä


EiEn

osaa sanoa

Kyllä

31. Olisiko projektinne tai sen olennainen sisältö toteutunut muutoinkin kuin Equal -ohjelman myötä?

LUK

U

Liitteet

Kiitos vastauksestasi!

32. Oletteko joutunut täsmentämään tai muuttamaan projektinne tavoitteita tai toteutussuunnitelmaa? Mistä syystä?

33. Mitkä ovat olleet suurimmat haasteet tai ongelmakohdat, jotka olette hankkeessanne kohdanneet? Entä millä keinoin olette pyrkineet ratkaisemaan niitä?

34. Mitkä ovat projektinne tähänastiset tärkeimmät saavutukset?

35. Mikä on tärkein tulos, jonka projekti tulee jatkossa melko varmasti tuottamaan?

36. Mitä oman projektisi tuloksista tai toimintakäytännöistä haluaisit siirtää pysyvämmäksikin käytännöksi (esim. vakiinnuttaa omassa organisaatiossa tai levittää muuallekin)?

Rastita oikea vaihtoehtoKyllä Ei

37.a) Osallistuuko DP / osaprojekti Equal ohjelmassa toteutettavaan temaatti-seen yhteistyöhön

b) Jos vastasit kyllä, niin mihin teemaanKokonaisvaltainen tuki yksilölle (työllistyvyys)Erilaisuus yrityksen voimavarana (rasismin ehkäisy)Segregaation purku työmarkkinoilla (tasa-arvo)Sosiaalisen yrittäjyyden edistäminen (sosiaalitalous)Yrityslähtöisyys ja yritysten sitoutuminen (sopeutumiskyky)

c) Millä tavalla osallistutte temaattisen yhteistyön toteuttamiseen

38. Väliarvioinnin keskeisenä tavoitteena on antaa palautetta ohjelman loppukautta ajatellen. Millaisia viestejä tämänhetkisen tilanteen valossa haluaisit viedä eteenpäin?

209

13_suomen equal_

Suomen EQUAL-yhteisöaloiteohjelmantoimeenpanon väliarviointi

Kehittämisen vauhdittamisestatulosten koostamiseenVäliarviointiraportti

13/04

Sosiaalikehitys OyHannele SyrjäRobert Arnkil

Sanna-Mari LyytinenSari Pitkänen

LTT-Tutkimus OyJari Karjalainen

Sani KaajasMikko Valtakari

A r v i o i n n i tA r v i o i n n i t

ESR-Arvioinnit 13/04Suom

en EQU

AL-yhteisöaloiteohjelm

an toime

kansi 16.03.2004 12:31 Page 1

www.esr.fi

enpanon väliarviointi

13/04 - Rakennerahastot.fi · Equal on varsin moniulotteinen ja monitoimijainen ohjelma ja jo...

Documents

Transcript of 13/04 - Rakennerahastot.fi · Equal on varsin moniulotteinen ja monitoimijainen ohjelma ja jo...