13 - 2018 · 2018-03-22 · PL 1 Pohjoisesplanadi 11-13 +358 9 310 1641 0201256-6...

Helsingin kaupunki Esityslista 13/2018Kaupunginhallitus

26.03.2018

Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Y-tunnus TilinroPL 1 Pohjoisesplanadi 11-13 +358 9 310 1641 0201256-6 FI068000120006263700099 HELSINGIN KAUPUNKI Helsinki 17 Faksi [email protected] http://www.hel.fi/kaupunginhallitus +358 9 655 783 FI02012566

HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

ESITYSLISTA

13 - 2018

KOKOUSKUTSU

Kokousaika 26.03.2018 klo 16:00

Kokouspaikka Kaupunginhallituksen istuntosali

Käsitellään Tällä esityslistalla mainitut asiat

Kaupunginhallitus

Helsingin kaupunki Esityslista 13/2018Kaupunginhallitus

26.03.2018


Asia Sivu

1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytä-kirjan tarkastajien valinta

1

KAUPUNGINHALLITUKSEN EHDOTUKSET KAUPUNGINVALTUUSTOLLE

2 V 4.4.2018, Helsingin kaupungin lausunto maakunta- ja sote-uudistuk-sesta

3

3 V 11.4.2018, Vuoden 2019 talousarvioehdotuksen valmistelua koskeva lähetekeskustelu

25

4 V 11.4.2018, Sosiaali- ja terveyslautakunnan varajäsenen valinta 36

5 V 11.4.2018, Kasvatus- ja koulutuslautakunnan varajäsenen valinta 38

6 V 11.4.2018, Käräjäoikeuden lautamiehen valinta 40

7 Pöydälle 19.03.2018V 11.4.2018, Hallintosäännön muuttaminen

42

KAUPUNGINHALLITUKSEN ASIAT

8 Kaupunginlakimiehen virkaan ottaminen 48

9 Sijoituksen tekeminen Korkeasaaren eläintarhan säätiö sr:n investointi-rahastoon

53

10 Lainan myöntäminen Maanviljelyslyseon osakeyhtiölle 56

11 Nopeusrajoitusten määrittämisen periaatteet Helsingissä ja eräiden nopeusrajoitusten muuttaminen

59

12 Hankintaoikaisuvaatimus (kenttäraportointipalvelun hankinta) 72

Helsingin kaupunki Esityslista 13/2018 1 (75)Kaupunginhallitus

Asia/126.03.2018


1Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöy-täkirjan tarkastajien valinta

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus päättää todeta kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

Samalla kaupunginhallitus päättää valita pöytäkirjantarkastajiksi Terhi Koulumiehen ja Veronika Honkasalon sekä varatarkastajiksi Anni Sin-nemäen ja Jaana Pelkosen.

EsittelijäpormestariJan Vapaavuori

Muutoksenhaku

Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano


26.03.2018


KAUPUNGINHALLITUKSEN EHDOTUKSET KAUPUNGINVALTUUS-TOLLE


Asia/226.03.2018


2V 4.4.2018, Helsingin kaupungin lausunto maakunta- ja sote-uudis-tuksesta

HEL 2018-003339 T 00 01 06

Esitysehdotus

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto toteaa Helsingin kaupungin lausuntona, että edus-kunnan käsiteltävänä olevaa maakunta- ja sote-uudistusta koskevaa ehdotuskokonaisuutta ei tule hyväksyä.

Esittelijän perustelut

Yleistä

Maakunta- ja sote-uudistusta koskevat ehdotukset, keskeisimpinä maa-kuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uu-distusta koskevat lait sekä valinnanvapauslaki ovat eduskunnassa va-liokuntakäsittelyssä. Kasvupalvelulainsäädäntöä koskeva ehdotus on tulossa eduskunnan käsittelyyn maalis−huhtikuussa. Uudistukseen kyt-keytyvä muu lainsäädäntö on pääosin eduskunnan käsittelyssä. Suun-nitellun aikataulun mukaan eduskunta tekee maakunta- ja sote-uudis-tusta koskevat päätökset kesäkuussa 2018 ja lait vahvistetaan tule-maan voimaan heinäkuussa 2018.

Helsingin kaupunki on antanut valmistelun eri vaiheissa yhteensä 19 lausuntoa uudistukseen liittyvistä yksittäisistä osakokonaisuuksista. Li-säksi Helsinki on yhdessä pääkaupunkiseudun muiden kuntien kanssa esittänyt erillisratkaisua sote- ja aluehallintouudistuksesta ja kasvupal-veluista pääkaupunkiseudulle. Helsinki on esittänyt kannan, että pelas-tustoimi tulisi säilyttää kaupungin omana toimintana.

Lausuntojen ja muiden esitysten suuri lukumäärä osoittaa, että maa-kunta- ja sote-uudistusta on valmisteltu osissa hyvin monivaiheisena prosessina, mistä johtuen uudistuksesta on ollut hankalaa muodostaa kokonaiskuvaa. Erityisesti uudistuksen taloudellisten vaikutusten osalta kokonaiskuvan muodostaminen on edelleen vaikeaa. Kireä aikataulu ja valmistelun ohjauksessa tapahtuneet suunnanmuutokset ovat lisäksi johtaneet lainvalmistelun laadullisiin puutteisiin. Moniin aiempiin lau-suntopyyntöihin liittynyt aineisto on ollut epätäydellistä, niin nykytilan kuvauksissa kuin vaikutusarvioinneissa on ollut aukkoja.

Sote- ja maakuntauudistus on Suomen historian suurin hallinnonuudis-tus, joka toteutuessaan muuttaisi koko suomalaista hallintojärjestelmää


Asia/226.03.2018


merkittävällä tavalla. Se vaikuttaa keskeisesti myös kuntiin ja kunnalli-seen itsehallintoon. Maakuntien perustamisessa on lisäksi kyse koko-naisvaltaisesta järjestelmämuutoksesta, jolla on mittavia ja vaikeasti ennakoitavia seurauksia ja vaikutuksia. Uudistusta ei voi verrata mihin-kään aiemmin tehtyyn julkisen hallinnon uudistukseen tai organisaatio-muutokseen. Uudistuksen merkitys ja suuruusluokka huomioon ottaen olisi ollut ensiarvoisen tärkeää, että valtioneuvosto olisi tarjonnut kunnil-le ja muille sidosryhmille mahdollisuuden tarkastella ja arvioida uudis-tusta kokonaisuutena. Tällaista mahdollisuutta ei kuitenkaan ole ollut.

Helsinki on tuonut aiemmissa lausunnoissaan toistuvasti esille vaikeu-det, jotka johtuvat kokonaiskuvan ja kokonaisarviointien puuttumisesta. Kaupungin näkemyksen mukaan yksittäisiin ja laajan lainsäädäntöko-konaisuuden pienempiin osakokonaisuuksiin kytkeytyvät lausuntopyyn-nöt, kyselyt tai kuulemiset eivät ole riittäviä, koska niiden pohjalta ei ole voitu aidosti arvioida lakien kokonaisvaikutuksia ja kustannuksia. Edellä todetusta huolimatta on ilmeistä, että uudistusehdotuksella on erittäin merkittäviä ja laajakantoisia vaikutuksia Helsingin kaupungille, erityi-sesti kaupungin talouden näkökulmasta.

Tällä lausunnolla Helsingin kaupunki haluaa ottaa selkeästi kantaa uu-distuskokonaisuuteen nyt kun tämä on ensi kertaa mahdollista ehdo-tuskokonaisuuden edettyä eduskuntakäsittelyyn.

Vaikka uudistusta koskeviin lakiesityksiin on valmistelun edetessä tehty muutoksia ja tarkennuksia, ne eivät ole parantaneet uudistusta suh-teessa sen alkuperäisiin tavoitteisiin, pikemminkin päinvastoin. Uudis-tuksen tavoitteet terveys- ja hyvinvointierojen kaventumisesta, palvelu-jen yhdenvertaisesta saatavuudesta ja kustannusten kasvun hillitsemi-sestä eivät Helsingin näkemyksen mukaan tule toteutumaan.

Uudistus ei huomioi Helsingin erityistä asemaa maan pääkaupunkina, pääkaupungin ja metropolialueen ja muiden suurten kaupunkiseutujen erityispiirteitä eikä metropolialueen tai kaupunkiseutujen merkitystä Suomelle ja sen taloudelle. Lainvalmistelussa ei ole riittävällä tavalla otettu huomioon vaikutuksia, jotka kohdistuvat Uudellamaalla yli neljä-sosaan maan koko väestöstä. Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveys-toimiala sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri ovat maan suu-rimmat sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat, joiden näkemyksille olisi pitänyt antaa uudistuksen valmistelussa huomattavasti toteutunutta enemmän painoarvoa.

Helsinki toteuttaa selkeää suunnitelmaa sosiaali- ja terveyspalveluiden-sa uudistamiseksi. Tavoitteina ovat tasa-arvoinen palvelujen saata-vuus, terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen, palvelujen integraa-tion vahvistaminen sekä asiakkaiden osallisuuden ja itsemääräämisoi-


Asia/226.03.2018


keuden vahvistaminen. Kansallinen uudistusehdotus ei toteuta näitä tärkeitä tavoitteita.

Helsingin metropolialueen on kyettävä kilpailemaan investoinneista, osaajista ja työpaikoista pohjoismaisten ja eurooppalaisten metropolia-lueiden kanssa jatkuvasti kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa. Helsingin kaupunkistrategia 2017−2021 asettaa tavoitteen maailman toimivimmasta kaupungista. Globaalissa taloudessa kaupunkien merki-tys kasvaa jatkuvasti ja sekä kansainvälisten että kansallisten tutkimus-ten mukaan kaupungistumiskehitys kiihtyy maailmalla ja kotimaassa. Kaupungeilla ja kaupunkiseuduilla on myös Suomessa keskeinen mer-kitys koko maan kasvun ja kilpailukyvyn näkökulmasta kaikilla kehityk-seen liittyvillä tunnusluvuilla.

Maakuntauudistusehdotuksessa ei tunnisteta kaupungistumista eikä kaupunkien tai kaupunkiseutujen kasvavaa merkitystä. Se ei siksi myöskään edistä Helsingin ja metro-polialueen tai suomalaisten kau-punkien kilpailukykyä eikä tue niiden mahdollisuuksia vastata maail-manlaajuisiin haasteisiin, väestönkasvuun tai kaupungistumisen lieveil-miöihin.

Uudistus aiheuttaa erityisesti heikossa asemassa olevien henkilöiden palveluihin ja asumiseen riskejä, jolla voi erityisesti metropolialueella ol-la vakavia seurauksia. Uudistuksella muodostetaan uusi hallinnon taso, joka hajauttaa valtaa ja vastuuta. Palvelutoiminta vaikeutuu, koska esi-tetty monituottajamalli ei tue sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteensovit-tamista. Toimintamallit eivät ole kaikilta osin selvät ja asukkaiden näkö-kulmasta päätöstasoja on monia.

Uudistus vaikuttaa merkittävästi kuntien toimivaltaan ja tehtäviin ja sitä kautta heikentää niiden mahdollisuuksia vastata kohtaamiinsa moni-muotoisiin haasteisiin. Kunnilla on tällä hetkellä mahdollisuus laajojen monitoimialaisten kokonaisuuksien johtamiseen ja monipuolisen keino-valikoiman tarkoituksenmukaiseen hyödyntämiseen. Uudistus ei tuo li-säarvoa kunnille, vaan pirstoo niiden tehtäväkenttää ja vaikeuttaa esi-merkiksi väestönkasvun ja maahanmuuton haasteisiin vastaamista, väestön terveyden ja hyvinvoinnin ja elinvoiman edistämistä sekä eriy-tymiskehityksen torjumista.

Helsingin kaupungin näkemyksen mukaan uudistusta ei ole perusteltua toteuttaa. Uudistus ei ole Suomen pääkaupungin, helsinkiläisten tai uusmaalaisten näkökulmasta hyväksyttävä. Se ei myöskään huomioi muiden suurten kaupunkien erityispiirteitä.

Uudistusta ei voida pitää olemassa olevaan tietoon perustuvana par-haana mahdollisena ratkaisuna. Vaikka uudistukseen on sinänsä pa-nostettu runsaasti, ei sen peruuntuminen aiheuta yhtä merkittävää ris-


Asia/226.03.2018


kiä kuin sen toteuttaminen. Valmisteluun jo käytetty aika ja siihen kulu-tetut resurssit eivät ole riittävä perustelu, että uudistus toteutettaisiin riskeistä ja haitallisista vaikutuksista huolimatta.

Valmistelun eri vaiheissa tehdyt ratkaisut ovat vieneet uudistusta kau-emmas sen alkuperäisistä tavoitteista. Pitkänkään valmistelun lopuksi toteuttamatta jättäminen ei ole epäonnistumista, vaan tosiasioiden tun-nistamista. Uudistuksesta luopuminen vähentää haittoja ja kustannuk-sia enemmän kuin uudistuksen toteuttaminen.

Uudistuksen aikatauluun liittyy suuria riskejä. Helsingissä äskettäin to-teutettu johtamisjärjestelmäuudistus oli pieni verrattuna ehdotettuun maakunta- ja sote-uudistukseen, mutta antaa kaupungin mittakaavassa käsityksen suurten muutosten läpiviennin haasteista. Laajasta yhtei-symmärryksestä sekä huolellisesta suunnittelusta ja vaiheistuksesta huolimatta, uudistuksen toteuttaminen suunnitellussa aikataulussa oli haastavaa.

Helsingin kokemusten valossa uudistuksen toimeenpano on suunniteltu liian nopeaksi. Maakuntavaalit käytäisiin lokakuussa 2018 ja maakunta-valtuustojen toimikausi alkaisi vuoden 2019 alussa. Maakuntavaltuusto-jen tulisi alkuvuodesta 2019 kyetä tekemään nopeassa tahdissa pää-tökset maakunnan hallinto- ja johtamisjärjestelmästä sekä budjetista, jotta järjestämisvastuu voisi siirtyä maakunnille vuoden 2020 alusta lu-kien. Mitkään päätöksistä eivät voi viivästyä, jotta maakunta voisi ra-kentaa hallintonsa ja mm. toteuttaa henkilöstön siirtämiseen liittyvät la-kisää-teiset yhteistoimintamenettelyt. Palvelujen jatkuvuuden turvaami-nen tulee olemaan merkittävä haaste. Erityisen isoksi haasteet muo-dostuvat Uudellamaalla alueen suuresta koosta johtuen.

Sote-uudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden uudistustyötä on tehty toista-kymmentä vuotta neljän hallituksen aikana. Uudistuksen tarpeellisuu-desta on oltu yhtä mieltä yli puoluerajojen. Vuoden 2015 vaalien jäl-keen uudistusta oli tarkoitus edistää kaikkien eduskuntapuolueiden yh-teistyöllä. Pääministeri Sipilän hallitusohjelman mukaan uudistus oli tar-koitus toteuttaa vaiheittain siten, että aluksi olisi toteutettu sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio ja rakenneuudistus ja vasta viime vai-heessa lisätty valinnanvapautta ja monipuolistettu tuotantoa. Sipilän hallituksessa rakenteeksi muodostui maakuntiin pohjautuva ratkaisu ja valinnanvapausjärjestelmän valmistelu kytkettiin ajallisesti sote- ja maakunta-uudistukseen. Valitussa ratkaisussa itsehallinnollisilla 18 maakunnalla olisi järjestämis- ja osittain tuottamisvastuu julkisesti ra-hoitetuista sosiaali- ja terveyspalveluista. Merkittävä osa palveluista tuotettaisiin yritysten ja kolmannen sektorin yhteisöjen toimesta valin-


Asia/226.03.2018


nanvapautta koskevan lainsäädännön ohjaamana. Kunnalla ei olisi vastuuta sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä eikä oikeutta nii-den tuottamiseen. Lakiesitykset monikanavarahoituksen yksinkertaista-miseksi puuttuvat toistaiseksi.

Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa terveys- ja hyvinvointieroja ja parantaa palvelujen yhdenvertaista saatavuutta ja vaikuttavuutta ja hillitä julkisesta sosiaali- ja terveydenhuollosta aiheutuvien kustannus-ten kasvua 3 miljardilla eurolla vuoteen 2030 mennessä.

Keskeisimmät sote-uudistuksesta annetut kaupungin lausunnot

Helsingin kaupungin antamat lausunnot (2.11.2016 kaupunginvaltuus-to, 27.3.2017 kaupunginhallitus, 13.12.2017 kaupunginvaltuusto) mer-kittävimmistä uudistusta koskevista laeista eivät aiheuttaneet muutok-sia palvelujen integraation varmistamiseksi esitettyihin säädöksiin halli-tuksen lakiesityksessä (HE 15/2017), joka on käsiteltävänä eduskun-nassa. Kesällä 2017 perustuslakivaliokunta edellytti muutoksia valin-nanvapausesitykseen ja valinnanvapauslainsäädäntö oli uudelleenval-misteltavana sosiaali- ja terveysministeriössä ja lausuntokierroksella marras−joulukuussa 2017. Valinnanvapauslainsäädännössä ei riittä-västi turvata palvelujen integraatiota sosiaali- ja terveyspalvelujen välil-lä eikä perus- ja erityistason palvelujen välillä. Hallitus tarkensi lakiesi-tystä lausuntojen perusteella jatkovalmistelussa palveluja hoitoketju-jen sujuvoittamiseksi. Loppuvuodesta 2017 lausunnolla olleeseen esi-tysluonnokseen verrattuna viimeisen esityksen merkittävin muutos on erikoissairaanhoidon asiakassetelivelvoitteen poistaminen. Sosiaali- ja terveydenhuollon perustason palveluissa esitys sisältää edelleen laajan velvollisuuden asiakassetelien tarjoamiseen.

Sote-lainsäädäntöesitysten arviointia

Väestön ikääntymisen, palvelukysynnän kasvun ja julkisen talouden paineiden vuoksi valtakunnallisen sote-uudistuksen tarve on olemassa. Järjestämisen siirtäminen kuntaa suuremmille toimijoille on pääosin pe-rusteltua metropolialueen ja suurten kaupunkiseutujen ulkopuolella.

Valinnanvapausesityksen mukaan kansalainen listautuu asiakkaaksi valitsemaansa terveyspalveluja ja ohjausta tarjoavaan sosiaali- ja ter-veyskeskukseen sekä hammashoitolaan. Maakunnan liikelaitos tarjoai-si omien sote-keskusten ja hammashoitoloiden lisäksi kaikki sosiaali-palvelut ja muut terveyspalvelut, kuten esimerkiksi perhekeskusten pal-velut, kouluterveydenhuollon, kotihoidon ja sairaaloiden erikoissairaan-hoidon.

Maakunnan liikelaitoksen olisi myönnettävä asiakasseteleitä määrätyis-sä palveluissa, kuten kotihoidossa, asumispalveluissa ja lääkinnällises-


Asia/226.03.2018


sä kuntoutuksessa sekä hoitotakuun aikarajojen ylittyessä. Asiakas käyttäisi asiakassetelin yksittäisen palvelun hankkimiseen toiselta pal-veluntuottajalta. Asiakasseteliä voitaisiin maakunnassa käyttää laajem-minkin, edellyttäen ettei siitä olisi haittaa palvelujen toimivuudelle. Vel-voittavuus asiakasetelin käyttöön määrätyissä palveluissa ei antaisi maakunnille mahdollisuutta käyttää asiakasseteliä tarkoituksenmukai-sesti.

Henkilöt, joilla on laaja ja pitkäaikainen avuntarve, voisivat saada käyt-töönsä henkilökohtaisen budjetin, jonka avulla asiakas voisi valita yksi-lölliseen tilanteeseen sopivia palveluja. Maakunnan tehtävänä olisi ra-kentaa yhteen sovitetut palvelukokonaisuudet eri väestöryhmille.

Järjestämisen ja tuottamisen erottaminen, monituottajamalli sekä valin-nanvapauspalveluiden vieminen markkinoille ei tue integraatiota ja pirs-too palvelujen tuottamisen ja palveluketjut. Puutteellinen integraatio pe-ruspalveluissa sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden välillä aiheuttaa haasteita erityisesti paljon palveluja tarvitseville ja sekä sosiaali- että terveyspalveluita tarvitseville. Asiakkaan kokonaisvaltaiset tarpeet voi-vat jäädä huomiotta. Sekä sosiaali- että terveyspalveluita tarvitsevan asiakkaan osalta on myös epäselvää kumpien palveluiden kautta hän tulee asiakkaaksi.

Integraation haasteisiin vastataan lakiesityksessä useilla maakunnan ohjausta koskevilla säännöksillä, joiden pohjalta muodostuisi monimut-kainen ja vaikeasti hallittava järjestelmä. Maakuntien järjestämistehtävä tulee olemaan vaikea. Helsingin näkemyksen mukaan laki ja tarjottava tehostettu muutostuki eivät poista riskejä ja takaa palvelujen jatkuvuut-ta. Malli hyödyttää eniten satunnaisesti ja vähän palveluja tarvitsevia. Paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden näkökulmasta esitetty palvelu-järjestelmä on erityisen haastava.

Kansainvälisesti korkeatasoisen suomalaisen hyvinvoinnin merkittävä selittäjä on kuntien laaja toimivalta, jossa sosiaali ja terveyspalvelut in-tegroituvat muihin hyvinvointipalveluihin sekä laaja-alaisesti terveyttä edistäviin palveluihin sekä koulutukseen. Maakunta- ja sote-uudistus luo uuden rajapinnan esimerkiksi lasten ja nuorten palveluihin neuvola-toiminnan ja varhaiskasvatuksen sekä koulujen ja kouluterveydenhuol-lon väliin. On epätodennäköistä, että palvelut paranevat kokonaisuute-na asiakkaan kannalta, kun hallinnolliset organisaatiot palveluissa li-sääntyvät. Maakunnan vastuulle uudistuksessa siirtyy korjaava ja eh-käisevä toiminta, terveyttä ja hyvinvointia edistävä toiminta jää kuntien vastuulle. Maakuntien ehkäisevän toiminnan luonne on epäselvä ja yh-teys kuntien edistävään toimintaan puutteellinen. Hyvinvoinnin ja ter-veyden edistämisen kannalta tämä merkitsee hallinnollista ja tiedonhal-linnallista tehottomuutta.


Asia/226.03.2018


Lainsäädäntöön liittyvät riskit

Esityksessä valinnanvapauslaiksi tunnistetaan, että EU-valtiontukisään-tely on tärkeä osa arvioitaessa sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden toteuttamistapoja. EU-tuomioistuinten ratkaisukäytänteissä operoidaan käsitteillä taloudellinen ja ei-taloudellinen toiminta ja valtiontukisääntely koskee vain niin sanottua taloudellista toimintaa. Suomalaisen valin-nanvapausmallin elementtejä on esityksessä arvioitu siltä pohjalta, viit-taako elementti taloudelliseen vai ei-taloudelliseen toimintaan. Valin-nanvapausmalli sisältää aiempiin oikeuskäytäntöihin perustuviin tulkin-toihin perustuen sekä ei-taloudelliseen toimintaan että taloudelliseen toimintaan viittaavia elementtejä. Lakiluonnoksessa todetaan, että Slo-vakian järjestelmästä tehty tuore ratkaisu kasvattaa riskiä, että Suomen valinnanvapausjärjestelmän voitaisiin tulkita olevan ainakin osittain ta-loudellinen. Lähtökohtaisesti jokainen valtiontukiarviointi on kuitenkin tapauskohtainen ja edellyttää hyvin yksityiskohtaista arviointia. Lakiesi-tyksessä esitetyn näkemyksen mukaan valinnanvapauslain notifioimi-nen merkitsisi käytännössä lainsäädäntökehikon notifioimista, koska to-siasiallista toimintaa ei ole olemassa. Lainsäädäntökehikko ei määritte-le tosiallista toimintaa tai maakuntien toimeenpanoa, joka on keskeistä taloudellisen toiminnan luonteen ja EU-valtiontukitarkastelun osalta.

Lakiesityksessä esitetty arvio riskeistä liittyen valinnanvapausjärjestel-män taloudelliseen luonteeseen vahvistaa näkemystä, että esitettyä uu-distusta ei kannata toteuttaa.

Jos uudistus ei toteudu

Uudenmaan maakuntaan kuuluminen ei toisi helsinkiläisille lisäarvoa sosiaali- ja terveyspalvelujen näkökulmasta. Helsinki on asukasluvul-taan yli kymmenesosa Suomesta. Helsingin sosiaali- ja terveystoimiala on maan johtava sosiaali- ja terveydenhuollon toimija ja uudistaja, joka on kyennyt ja kykenee itse vastaamaan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta. Helsingissä uudistuksessa ehdotettu uudelleen organisointi ja toiminnan käynnistäminen kireässä aikatau-lussa saattaa häiritä nykyisiä toimivia palveluita ja palveluiden jatku-vuutta, erityisesti siirtymä- ja muutosvaiheessa. Merkittävänä riskinä voidaan nähdä myös se, että uudistusta ei ole mahdollista porrastaa alueellisesti tai ajallisesti eikä palvelujen järjestämistä tai valinnanva-pautta toteuttaa vähitellen kokeilujen kautta.

Maakunnan valtiolta tuleva rahoitus tulee perustumaan etupäässä ikä-rakenteeseen ja sairastuvuuteen. Maakuntiin, joilla on tällä hetkellä ikä-rakenteeseen nähden korkeat sote-kustannukset – kuten Uusimaa – kohdistuvat merkittävät säästöpaineet. Esitetyt tarvetekijät ottavat hei-kosti huomioon Helsingin ja metropolialueen erityispiirteet, kuten väes-


Asia/226.03.2018


tön voimakkaan kasvun, muuta maata suuremman maahanmuuton se-kä eriarvoistumiseen liittyvät haasteet, kuten segregaation, asunnotto-muuden, syrjäytymisen ja päihteiden aiheuttaman ylikuolleisuuden. Maakunta- ja sote-uudistukselle asetettu säästötavoite on epärealisti-nen ja toteutettavissa vain asiakasmaksuja korottamalla ja palvelu-verkkoa supistamalla.

Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen toteut-taa myös maakunta- ja sote-uudistukselle asetettuja tavoitteita ja huo-mioi maakuntavaihtoehtoa paremmin pääkaupunkiseudun haasteet. Kaupungin palveluiden uudistaminen jatkuu maakunta- ja sote-uudis-tuksesta riippumatta. Helsingissä toteutetaan sosiaali- ja terveyspalve-lujen integraatiota, digitalisaatiota ja monituottajuutta. Helsinki uudistaa peruspalveluja muun muassa terveys- ja hyvinvointikeskuksen, perhe-keskuksen ja monipuolisten palvelukeskusten toimintamallien mukai-sesti. Palvelusetelien käyttöä on Helsingissä lisätty harkiten, joka lisää valinnanvapautta ja tuottajien välistä kilpailua vaiheittain. Helsingin so-siaali- ja terveyspalvelujen saatavuus ja asiakaskokemus, vaikuttavuus, tuottavuus ja henkilöstökokemus paranevat nopeasti. Helsinki on myös parantanut kiireetöntä hoitoon pääsyä.

Helsinki on purkanut palvelujen päällekkäisyyksiä HUS:n kanssa ja in-tegroinut sekä omaa erikoissairaanhoitoaan että tukipalvelujaan HUS:iin. Yhdistämisten yhteydessä on varmistettu palveluketjujen sau-mattomuus ja parannettu kustannustehokkuutta. Tämä kehitys jatkuu vuonna 2019 muun muassa Helsingin päivystyksen yhdistyessä HUS:iin muodostaen maan suurimman yhteispäivystyksen.

Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut digitalisoituvat nopeasti, Helsingin osuus koko maan terveydenhuollon sähköisestä asioinnista on yli puo-let. Apotti -tietojärjestelmähanke toteuttaa konkreettisella ja kansallises-ti ainutlaatuisella tavalla sosiaali- ja terveydenhuollon perus- ja erityis-tasojen tietointegraation ja tukee palvelujen uudistumista ja digitalisaa-tiota.

Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelujen menokehitys on ollut maltillista. Sosiaali- ja terveyspalveluissa budjetissa on pysytty tai se alitettu usea-na vuonna. Helsingin sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ovat tavoitteiden mukaisesti pitkään lähestyneet suurimpien kaupunkien me-diaania ja pääosin saavuttaneet sen.

Helsingin tapaan maakunta- ja sote-uudistuksen tavoitteita toteuttavia ja toimivia sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamishankkeita on eri puolilla Suomea, kuten esimerkiksi Eksote ja Siun sote. Uudistustyön myötä luotuja toimivia malleja ei ole perusteltua romuttaa, vaan pikem-minkin tukea niiden hyvien käytäntöjen toteutumista eri puolilla Suo-


Asia/226.03.2018


mea. Paikallisiin olosuhteisiin sovelletut ratkaisut ovat toimivampia kuin yhtenäinen malli koko Suomessa.

Maakuntien perustaminen ja maakunnille siirrettävät muut tehtävät

Maakuntien perustaminen ja tehtävät

Maakuntauudistuksen myötä Suomessa siirryttäisiin kaksitasoisesta valtioon ja kuntiin pohjautuvasta hallintojärjestelmästä kolmitasoiseen hallintoon. Uudistuksen myötä maahan syntyisi uusi hallinnontaso, 18 maakuntaa, jotka olisivat julkisoikeudellisia yhteisöjä ja joilla olisi alu-eellaan itsehallinto.

Maakunnilla ei olisi yleistä toimialaa, vaan ne hoitaisivat niille erikseen säädettyjä kunnista, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista, työ- ja elinkeinotoimistoista, aluehallintovirastoista sekä maakuntien liitoista siirtyviä tehtäviä. Tehtäviin kuuluisivat sosiaali- ja terveydenhuolto, pe-lastustoimi, ympäristöterveydenhuolto, aluekehittäminen ja rakennera-hastotoiminta, elinkeinojen edistäminen, alueiden käytön ohjaus ja suunnittelu, maatalous- ja viljelijätukihallinto, maatalous- ja turkistar-hayrittäjien lomitus, vesivarojen käyttö ja hoito, vesien- ja merenhoito, rakentamisen ohjaus, kulttuuriympäristön hoito, maakunnallisen identi-teetin ja kulttuurin edistäminen, ympäristötiedon tuottaminen ja jakami-nen sekä muut lain perusteella annettavat alueelliset palvelut.

Maakunnan ylin päättävä elin olisi vaaleilla valittava maakuntavaltuus-to, joka vastaa maakunnan toiminnasta ja taloudesta. Muita lakisäätei-siä elimiä olisivat maakuntahallitus ja tarkastuslautakunta.

Maakuntien perustamisesta ja maakuntien tehtävistä annettu lausunto

Helsingin kaupungin lausunnossa (kaupunginvaltuusto 2.11.2016) esi-tysluonnoksesta maakuntauudistukseksi ja sosiaali- ja terveydenhuol-lon järjestämisuudistukseksi sekä niihin liittyviksi laiksi nostettiin esiin maakuntajaon ongelmallisuus aluejaon perustana, valtakunnallisten palvelukeskusten käyttövelvoitteen ongelmallisuus, uudistuksen vaiku-tukset pääkaupunkiseudun kasvun mahdollisuuksiin, valtion ohjauksen vaikutukset maakuntien itsehallintoon sekä otettiin kantaa maakuntien tehtäviin.

Hallitus tarkensi esitystään (HE 15/2017) maakuntien perustamisesta ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi lausuntojen perusteella. Hallituksen reformiministeri-työryhmä linjasi 18.1.2018, että hallituksen esityksestä poistetaan ta-lous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusta koskeva sääntely. Helsin-gin lausunto ei aiheuttanut merkittäviä muutoksia lakiesitykseen.


Asia/226.03.2018


Maakuntaratkaisun aluejaon arviointia

Uudistuksen eri valmisteluvaiheissa esitetyt asiantuntija-arviot osoitta-vat, että optimaalinen määrä alueita olisi nyt esitettyä pienempi lähes kaikissa maakuntien tehtävissä. Arvio koskee niin erikoissairaanhoitoa kuin valtiolta siirrettäväksi suunniteltuja maakuntien tehtäviä. Osa ar-vioista perustuu taloudellisiin tarkasteluihin, osa muun muassa valtion aluehallinnon kyvykkyyteen ja erikoistumiseen nykyisten tehtävien hoi-tamisessa. Osaavan työvoiman potentiaali pääosassa maakuntia on pieni ja vähenemässä. Monet valtion alueellistamishankkeet ovat kaa-tuneet osaavan työvoiman puutteeseen. Suunniteltujen 18 maakunnan vaativiin asiantuntija- ja johtamistehtäviin ei riitä tekijöitä. Uudistuksen valmistelussa olisikin tullut vähentää alueiden lukumäärää.

Ehdotettu aluejako perustuu tämänhetkiseen maakuntajakoon ja se ei huomioi toiminnallisuutta eikä suurten kaupunkien tai kaupunkiseutujen merkitystä ja erityisyyttä. Maakuntajako ei tunnista maakuntien talou-dellisen kantokyvyn eroja eikä maakuntien välisiä eroja laajemmin.

Aluejako ei myöskään huomioi nykyisiä toimivia yhteistyöratkaisuja. Pääkaupunkiseudulla ja metropolialueella Uudenmaan laajuinen ratkai-su tulisi todennäköisesti korvaamaan monia nykyisiä seudullisia yhteis-työratkaisuja, minkä johdosta saatetaan menettää saavutettu tehok-kuus ja kustannusten kasvun hidastaminen.

Väestönkasvun ennustetaan olevan Helsingissä ja Helsingin seudulla voimakasta tulevina vuosina. Helsingin muuttovoitto kostuu sekä ulko-maalaisista ja työmarkkina-alueen ulkopuolisista kotimaan tulomuutta-jista. Merkittävä osa Suomen kasvusta tapahtuu pääkaupunkiseudulla. Maakuntaratkaisu heikentäisi paitsi pääkaupunkiseudun taloudellisen kasvun mahdollisuuksia, vaikeuttaisi merkittävästi myös väestönkasvun mukanaan tuomiin asuntorakentamisen määrän ja palveluiden kehittä-misen tarpeisin vastaamista.

Metropolialueella vaikuttava terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen edellyttää muuta maata tiiviimpää yhteistyötä kaupunkisuunnittelun, elinkeinopolitiikan, työllisyyspalvelujen ja koulutuspalvelujen kanssa. Koko maahan yhtenäisenä sovellettava maakuntamalli ei huomioi pää-kaupunkiseudun erityisiä palvelutarpeita, ominaispiirteitä tai haasteita ja vaikeuttaa terveys- ja hyvinvointierojen kaventamista. Tehtävien siir-täminen maakunnan hoidettavaksi ja uuden hallinnollisen rajapinnan syntyminen vaikeuttaa haasteiden ja muutosten hallintaa pääkaupunki-seudun erityiskysymyksissä ja voi siten aiheuttaa koko maan kannalta ennakoimattomia seurauksia.

Maankäyttö, asuminen ja liikenne


Asia/226.03.2018


Helsingin seudulla on tehty pitkään toimivaa yhteistyötä maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelussa (MAL) sekä MAL-sopimusmenet-telyssä valtion kanssa. MAL-suunnittelu perustuu vahvaan tietopohjaan ja toimiviin yhteistyörakenteisiin. Suunnittelun avulla yhdyskuntaraken-ne on tiivistynyt, kasvuun on pystytty vastaamaan hallitusti ja alueella on tehokas joukkoliikennejärjestelmä.

Metropolialueen MAL-suunnittelussa kehittämistyö on luonut luottamus-ta osapuolien välille ja toimijat ovat sitoutuneet Helsingin seudun ja val-tion yhteisiin tavoitteisiin. Uudenmaan maakunnassa metropolialueen ja sen ulkopuolisten kuntien suunnitteluhaasteet eroavat. Maakunnissa ei myöskään ole tai uudistuksen myötä tule olemaan asumisen strate-gista suunnitteluosaamista. Maakunnan ja metropolialueen välille muo-dostuva hallinnollinen rajapinta ei edistä toiminnan sujuvuutta. Metro-polialueen kasvun, toimivuuden, seudullisen tasapainon ja eriytymiske-hityksen hillitsemisen turvaamiseksi yhteisten seudullisten linjausten painoarvo on suuri. Metropolialueen MAL-yhteistyön jatkaminen on näi-den syiden vuoksi tärkeää.

Maakuntakaavoitusta koskevat säännökset on kirjattu maankäyttö- ja rakennuslakiin, jonka kokonaisuudistus on parhaillaan valmisteilla. Maakuntakaavoituksen ja maakunnan suunnittelun tehtäviä ollaan siir-tämässä uudelle maakunnalle tilanteessa, jossa kaavajärjestelmää uu-distetaan ja tulevaisuuden kaavoitusjärjestelmä ei ole tiedossa. Maa-kuntakaavojen valmistelun ja päätöksen siirtäminen itsehallinnollisten maakuntien vastuulle muuttaa kuntien perinteistä kaavoitusmonopolia. Maakunta ei kuitenkaan voi investoida maakuntakaavan toteuttami-seen, vaan toteutus jää kuntien vastuulle.

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistamista ei ole kytketty maakuntauu-distukseen ja sen vuoksi on epäselvää, millainen maankäytön ohjaus-järjestelmä on tulevaisuudessa ja mitkä ovat uudistusten yhteisvaiku-tukset kunnan näkökulmasta. Uudistus ja valmisteilla olevat lakiehdo-tukset merkitsevät, että Helsingin seudulla ja muilla kaupunkiseuduilla toimivien maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteistyörakenteiden ny-kyisenkaltainen toimiva ja kaupunkiseutujen erityispiirteet huomioon ot-tava yhteistyö monimutkaistuu.

Pelastustoimi

Helsinki on korostanut pelastustoimen säilyttämistä kaupungin omana toimintana koko uudistuksen valmistelun ajan. Pelastustoimella on Hel-singissä muista alueista poikkeava rooli liittyen pääkaupungin erityis-piirteisiin. Uudistuksessa ei ole huomioitu Helsingin pelastustoimen eri-tyishaasteita kuten satama-, lentokenttä- ja muuta erityistoimintaa, val-tionhallinnon toimipisteitä, maanalaista ja korkeaa rakentamista, kan-


Asia/226.03.2018


sallisia ja kansainvälisiä suurtapahtumia, väestön suurta määrää ja no-peaa kasvua eikä turvallisuuteen liittyviä haasteita.

Nykyinen järjestelmä on toimiva ja kykenee vastaamaan paikallisiin tar-peisiin ja reagoimaan nopeasti muutoksiin ja tilanteisiin. Pelastustoi-men tehtävien siirtäminen maakuntaan vaikuttaisi helsinkiläisten turval-lisuustasoon epäedullisesti. Uudenmaan maakunta ei pysty päättä-mään alueen pelastustoimen järjestämisestä yhtenäisesti alueen eri osien erilaisuudesta johtuen. Säilyttämällä pelastustoimi Helsingin kau-pungin omana toimintana, varmistetaan maan suurimman väestökeskit-tymän turvallisuus.

Uudistuksen toteuttaminen vaarantaisi viranomaisten välillä toimivat yh-teistyömallit, kuten pelastustoimen, kaupungin ja poliisin yhteistyön se-kä onnettomuuksiin varautumisen. Uudistuksessa kunnan vaikutus-mahdollisuudet omaan turvallisuustasoon ja turvallisuuspalvelujen määrään katoavat. Osalle pelastustoimen tehtävistä jouduttaisiin järjes-tämään kaupungissa korvaava järjestelmä, joka johtaisi kokonaiskus-tannusten kasvuun.

Helsingin pelastustoimen toiminta kiireellisen ensihoidon tuottajana Helsingissä tulee turvata ja ensihoidon tuottamista ei tule eriyttää pe-lastustoimesta. Pelastuslaitoksen henkilöstö on saanut pääkaupungin erityistarpeisiin suunnatun koulutuksen, josta on hyötyä suuronnetto-muustilanteissa ja päivittäisessä ensihoidon toiminnassa. Ensihoidon li-säreservi menetetään muutamassa vuodessa, mikäli ensihoitotoiminta pelastuslaitokselta lakkaisi. Pelastajien ammatillinen peruskoulutus tu-lee järjestää Helsingissä osana pelastuslaitoksen toimintaa ja turvata lainsäädännössä.

Huomiot maakuntien muihin tehtäviin liittyen

Ehdotuksen mukainen kuntien muiden tehtävien siirtäminen maakunnil-le ei ole tarkoituksenmukaista.

Helsingin kaupungin ympäristöpalveluilla on lakiesityksen mukaisesti riittävästi osaamista ja resursseja ympäristöterveydenhuollon tehtävien hoitamiseen itsenäisesti ja kaupunki on jo ilmoittanut haluavansa käyt-tää tätä mahdollisuutta hyväkseen. Valvontaeläinlääkärien työ tulisi hoi-taa osana tätä kokonaisuutta.

Helsingissä sosiaali- ja terveyspalvelut ovat vahvasti integroituneet eri-tyisryhmien (ikäihmiset, lastensuojelun jälkihuoltonuoret, asunnottomat, päihde- ja mielenterveyskuntoutujat) asumispalveluihin. Uudistuksessa asumiseen ja siihen liittyvien palvelujen turvaaminen on uhattuna, kun asuminen ja asukkaan palvelut erotetaan eri organisaatioihin.


Asia/226.03.2018


Kaupungin elinvoimatehtävän toteutuminen ja maapohjan kehittämis-hyödyt varmistetaan kaupungin maanomistuksella riippumatta kiinteis-tössä tapahtuvan toiminnan vastuiden siirtymisestä. Kaupungeilla tulee olla kaikissa tilanteissa mahdollisuus määritellä maanvuokra, tilojen vuokranmääräytymisen perusteet ja vuokriin kohdistettavat kustannuk-set niin, että se on kaupungin periaatteiden mukaista, kokonaistalou-dellisesti tarkoituksellista ja mahdollisimman riskitöntä. Uudistusesityk-sessä näiden ehtojen toteutuminen ei ole varmaa. Erityisryhmien asun-tojen käyttörajoituksia ei ole huomioitu maakuntiin siirtyvien vuokrasopi-muksien pituudessa.

Helsinki on kiinnittänyt lausunnoissaan huomiota myös työllistämisvel-voitteen siirtämiseen maakunnille sekä talous- ja velkaneuvonnan osal-ta liikkeenluovutusperiaatteesta luopumiseen liittyviin riskeihin, jotka kohdistuvat haavoittuvassa asemassa olevaan asiakaskuntaan.

Kasvupalvelut

Pääkaupunkiseutu poikkeaa toimintaympäristönä talouden dynamiikan, elinkeinorakenteen ja ulkomaisten investointien määrän suhteen muus-ta Suomesta. Pääkaupunkiseudun yritysten liikevaihdon, työpaikkojen ja yksityissektorin työpaikkojen sekä pitkäaikaistyöttömien osuus on merkittävä koko maahan verrattuna. Alueella on paljon avoimia työpaik-koja, mutta vaikea työmarkkinoiden kohtaanto-ongelma, työttömien työnhakijoiden osaaminen ei kohtaa työnantajien vaatimuksia. Pääkau-punkiseudun pitkäaikaistyöttömien profiili poikkeaa muusta maasta, pit-käaikaistyöttömissä korostuvat ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutki-ja-asteen koulutuksen suorittaneet sekä ilman koulutusta olevat. Pää-kaupunkiseudun erityispiirteisiin kuuluvat myös lukuisat korkeakoulut, tutkimuslaitokset ja niihin liittyvät yritysten osaamiskeskittymät. Alueen yritystoiminta on poikkeuksellisen kansainvälistä verrattuna muuhun maahan ja merkittävä osa Suomen uusista yrityksistä syntyy pääkau-punkiseudulla. Kasvuennusteiden mukaan seudun rooli kansallisen kasvun veturina tulee säilymään vähintään nykyisenlaisena.

Kasvupalvelut metropolialueella

Kasvupalveluiden tavoitteena on turvata yritysten työvoiman saantia, nopeuttaa työllistymistä, tehostaa kotoutumista sekä lisätä ja kehittää yrittäjyyttä. Kasvupalveluiden tulee tukea työvoiman liikkuvuutta sekä tehostaa työmarkkinoiden toimivuutta. Maakunnan järjestämisvastuu ei edistä kasvupalvelujen mahdollisuutta reagoida työmarkkinoiden muu-toksiin ja alueelliseen liikkuvuuteen. Kasvupalvelujen rahoitus on osa maakunnan yleiskatteellista rahoitusta ja malli saattaa heikentää kas-vupalveluihin käytettävää rahoitusta, sillä sosiaali- ja terveyspalvelui-den rahoituspaineet ovat kovat. Maakunnat eivät muodosta kasvupal-


Asia/226.03.2018


veluihin strategista, palveluiltaan yhtenäistä ja tehokasta kokonaisuutta, jota Suomen työmarkkinoiden ja elinkeinoelämän kehittäminen edellyt-täisi. Työmarkkinoiden tullessa yhä laajemmiksi globaalin kilpailun myötä, kasvupalveluita ei tule organisoida maakunnittain. Maakunta-malli heikentää Suomen kykyä vastata työmarkkinoiden muutoksiin.

Kaupunginhallitus esitti 5.9.2016 valtioneuvostolle pääkaupunkiseudun erillisratkaisua yhteistyössä valtion ja pääkaupunkiseudun kaupunkien kesken. Kaupunkien yhteinen esitys kasvupalveluita koskevaksi pää-kaupunkiseudun erillisratkaisuksi perustuu alueelliseen yhteistyöhön. Sillä vahvistetaan kilpailukykyä, innovaatiotoimintaa, työllisyyttä ja maa-hanmuuttajien kotoutumista. Kasvupalvelujen järjestämisvastuu tulisi lakiin perustuvalle pääkaupunkiseudun kasvupalvelukuntayhtymälle.

Erillisratkaisu mahdollistaisi valtion ja kuntien voimavarojen yhdistämi-sen ja toimet työllisyyden hoidon ja kotouttamisen järjestämisessä sekä yrityspalveluissa. Ratkaisu mahdollistaisi pääkaupunkiseudun erityis-piirteiden huomioimisen kasvupalveluiden sisällöissä ja toteuttamista-voissa sekä mahdollistaen yksityisen palvelutuotannon hyödyntämisen ja innovaatioiden syntymisen ja sen avulla kasvupalvelut pystyttäisiin paremmin yhdistämään koulutus- ja elinvoimapalveluihin ja varmista-maan palvelutuotannon laatu ja tehokkuus.

Pääkaupunkiseudun kasvupalveluita koskeva erillisratkaisu huomioi pääkaupunkiseudun erityispiirteet ja on oikeansuuntainen näiden pal-veluiden ja toimintojen tarkoituksenmukaiseksi järjestämiseksi. Tavoit-teita toteuttava kehittämistyö on pääkaupunkiseudulla kuitenkin mah-dollista riippumatta maakunta- ja sote-uudistuksen toteutumisesta.

Itsehallintovaje ja demokratian toteutumatta jääminen

Maakuntalaki on valmisteltu kuntalain sääntelyn pohjalle, mutta maa-kuntien itsehallintomalli poikkeaa kunnallisesta itsehallinnosta. Maa-kuntien itsehallinto on näennäistä, sillä niillä ei ole omaa verotusoikeut-ta ja rahoitusvastuu maakuntien toiminnasta on valtiolla. Maakuntia koskeva sääntely ja valtion maakuntiin kohdistama taloudellinen ohjaus sekä osittain myös toiminnan ohjaus ovat yksityiskohtaista ja tiukkaa. Maakunnilla ei myöskään ole yleistä toimialaa.

Itsehallinnon keskeiset periaatteet eivät toteudu maakuntahallinnossa niin kuin ne on määritelty Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskir-jassa. Peruskirjan tarkoittama paikallinen itsehallinto tarkoittaa paikal-lisviranomaisten oikeutta ja kelpoisuutta säännellä ja hoitaa lain nojalla huomattavaa osaa julkisista asioista omalla vastuullaan ja paikallisen väestön etujen mukaisesti. Maakuntahallinto ei tule esitetyssä muodos-sa täyttämään kaikkia paikallisen itsehallinnon edellytyksiä. Maakunnil-la ei olisi yleistä toimialaa, niiden taloudelliset voimavarat eivät muo-


Asia/226.03.2018


dostuisi edes osittain paikallisista veroista ja maksuista eikä niillä olisi mahdollisuutta päästä kansallisille pääomamarkkinoille. Lisäksi maa-kuntien valtionohjaus olisi varsin voimakasta, myös maakunnan opera-tiivista toimintaa koskevissa kysymyksissä.

Maakuntalakiehdotus jättää maakunnan tarkemman hallinto- ja organi-saatiorakenteen maakuntavaltuuston päätettäväksi. Valtionohjaus kui-tenkin rajoittaa maakuntavaltuutettujen ja muiden luottamushenkilöiden mahdollisuuksia toimia samanlaisessa valta- ja vastuuasemassa kuin kunnalliset luottamushenkilöt. Vahva valtionohjaus on myös ristiriidassa maakunnan vahvaa järjestämisvastuuta korostavan tavoitteen kanssa.

Maakunnan hallinto- ja toimielinrakenteesta päätettäessä on otettava huomioon lainsäädännön edellyttämä järjestäjän ja tuottajan erottami-nen. Tämä on hallinnollisena organisointina ja johtamisrakenteen osal-ta vaikea tehtävä, josta on kokemusta lähinnä muutamista suurimmista kaupungeista. On otettava huomioon, että maakunnan hallinnon järjes-tämisessä on kyse kokonaan uuden hallintotason organisoinnista, joka vaatii mittavaa osaamista mukaan lukien käytännön osaamista demok-ratian ja osallisuuden rajapinnoissa toimimisesta. Nykyisten maakun-tien liittojen kyvykkyydet rajoittuvat yleispiirteiseen maakuntakaavoituk-seen ja pienimuotoiseen aluekehitystoimintaan.

Toimeenpanon erityisenä haasteena on, ettei uudistusta koskevaa lain-säädäntöä esimerkiksi vaalien osalta ole hyväksytty ja näin ollen kaikki keskeiset maakuntien perustamiseen liittyvät kysymykset (toimivalta, tehtävät, rahoitus) ovat tosiasiallisesti vielä avoimia. Tämä vaikeuttaa oleellisesti ensimmäisiin maakuntavaaleihin valmistautumista.

Maakuntavaalien suunniteltu ajankohta on lokakuu 2018. Toistaiseksi ehdokkailla tai äänestäjillä ei ole mahdollisuutta arvioida, mihin tehtä-vään he ovat asettumassa ehdolle, mitä valituksi tulleita edellytetään tai millä perusteella äänestyspäätös tehdään. Vaaleihin valmistautumiseen varattu aika voidaan arvioida riittämättömäksi myös kansainvälisten so-pimus- ja valvontajärjestelmän linjausten valossa. Euroopan neuvoston Venetsian komission suositus vuodelta 2002 on, että vaaleja koskevan lainsäädännön keskeisiä periaatteita ei muuteta enää silloin, kun vaa-leihin on vuosi. Aikaa ei tarvita tekniseen toteutukseen, vaan demokra-tian toteutumiseen. Demokraattisen järjestelmän muuttaminen lähellä vaaleja heikentää demokratian toteutumisen mahdollisuuksia. Sekä ää-nestäjillä että vaaleihin valmistautuvilla ehdokkailla tulisi olla tässä vai-heessa huomattavasti enemmän tietoa siitä, mihin ehdokkaat ehdolle asettuessaan sitoutuvat ja mitkä ovat heidän tehtävänsä ja vastuunsa. Riittävää aikaa vaaleihin valmistautumiseksi voidaan pitää oleellisena, koska kyseessä on uusi vaalityyppi ja uudet vaalit, joilla valitaan ensim-mäistä kertaa uuden hallinnontason eli maakuntien ylin päätösvaltainen


Asia/226.03.2018


toimielin. Tilanne on haasteellinen kaikille vaaleihin valmistautuville puolueille kampanja-ajan ja myös rahoituksen keruuajan jäädessä mui-hin vaaleihin verrattuna poikkeuksellisen lyhyeksi. Lyhyt kampanja-aika on haasteellinen erityisesti pienemmille ja eduskunnan ulkopuolisille puolueille, joiden tulisi hakea erillistä rahankeruulupaa kampanja-ajan ulkopuolisten lahjoitusten keräämiseksi.

Vaalit ja päätösvallan kuuluminen maakunnissa asukkaiden vaaleissa valitsemille toimielimille on olennainen osa itsehallintoa. Kunnallisalan kehittämissäätiön hiljattain julkaiseman kyselyn mukaan maakuntavaa-leja koskeva kiinnostus tulisi olemaan vähäisempää kuin kiinnostus ää-nestää eurovaaleissa. Maakuntavaaleista on kyselyn mukaan kiinnos-tunut 47 prosentti ja eurovaaleista 52 prosenttia vastanneista. Myös Kainuun hallintokokeilualueelta saatujen aiempien kokemusten mukaan äänestysprosentit jäivät alhaisiksi sekä kunta- että maakuntavaaleissa. Äänestysaktiivisuutta voi tutkimusten mukaan heikentää myös useiden vaalien järjestäminen lyhyen ajan sisällä.

Uudistuksen vaikutukset kuntatalouteen ja maakuntien rahoitus

Helsingin talous vuoden 2020 jälkeen

Suunnitteilla oleva maakunta- ja sote-uudistus aiheuttaa kaupungin ja muiden kuntien tulevien vuosien talouteen poikkeuksellista epävar-muutta. Uudistuksen myötä kaupungin kunnallisverokertymästä poistui-si noin kaksi kolmannesta. Yhteisöveron kuntaryhmän jako-osuudesta lähes 40 prosenttia on siirtymässä maakuntien rahoitukseen. Yhteisö-veron kuntaryhmän jako-osuuden siirtyminen ja kiinteistöveron sisällyt-täminen verotulontasaukseen merkitsevät entistä voimakkaampaa ra-hoituksellista subventiota helsinkiläisiltä muualle maahan. Pidemmällä aikavälillä muutos Helsingin talouteen on suuri, koska kunnallisveron ja yhteisöveron leikkausten jälkeen verotulojen vuosittainen euromääräi-nen kasvu on nykytilannetta pienempää. Uudistuksen suurimmat riskit ovat niissä tekijöissä, jotka vaikuttavat kaupungin tulevaisuuden inves-tointikykyyn.

Helsingin toimintamenot ovat 4,4 miljardia, toimintatulot 1,3 miljardia ja verotulot noin 3,5 miljardia vuoden 2019 tasossa. Uudistuksen myötä menoista poistuu noin kaksi miljardia, tuloista noin 200 miljoonaa ja ve-rotuloista noin 1,8 miljardia. Sen sijaan investointitaso laskee vain vä-hän, 720 miljoonasta 700 miljoonaan. Peruskunnan vuosikate on maa-kunta- ja sote-uudistuksen jälkeen muutoksen alkuvaiheessa hieman heikompi kuin mitä se olisi ilman uudistusta, koska siirtymätasaus tasa-painottaa muutosta ensimmäisinä vuosina.

Kasvavan kaupungin investointitarve säilyy muutostilanteessa lähes ennallaan ja pidemmällä aikavälillä investointitarpeen kasvu jopa kiih-


Asia/226.03.2018


tyy. Suhteessa tähän tarpeeseen, kaupungin verorahoitus alenee mer-kittävästi maakunnalle siirtyvien verotulojen jälkeen. Verotulojen kasvu on viime vuosina ollut yksi tärkeimmistä talouden tasapainoa ylläpitä-neistä tekijöistä, vaikka kaupungin investointitaso on kasvanut.

Helsinki kasvaa, mikä edellyttää mittavia asuntotuotantoinvestointeja mm. rakentamiseen ja liikennejärjestelmään. Kaupungin on turvattava riittävä verorahoitus jäljelle jäävien tehtäviensä hoitamiseen ja inves-tointiensa turvaamiseksi. Kokonaisveroasteen nousu on Helsingin nä-kemyksen mukaan ilmeinen riski, joka todennäköisesti toteutuu lähi-vuosina.

Uudistusehdotus johtaa kuntien taseaseman heikentymiseen. Kaupun-gin nykyinen lainakanta jää edelleen kokonaan kaupungin vastuulle, mikä tarkoittaa kaupungin suhteellisen velkaantuneisuuden olennaista kasvua. Siirtymävuotta koskeva verokatto ja kuntien luottokelpoisuuden arvioinnissa käytettävien tunnuslukujen heikkeneminen voivat johtaa kuntasektorin nykyisen EU:n vakavaraisuusasetuksen mukaisen nolla-riskiluokituksen uudelleen arviointiin. Nollariskiluokituksen menetys ra-joittaisi Suomen kuntasektoriin sijoittavien toimijoiden määrää, kasvat-taisi velanhoitokuluja huomattavasti, kohdistaisi järjestelmään huomat-tavan pääomitustarpeen sekä heikentäisi Kuntarahoituksen velkakirjoi-hin sijoittaneiden pankkien ja vakuutuslaitosten vakavaraisuusasemaa.

Vaikutukset kuntatalouteen

Uudistuksen kokonaistaloudellisia vaikutuksia ei ole mahdollista kun-nolla arvioida.

Uudistuksen jälkeen valtionrahoituksen suhteellinen merkitys kaupun-gin tulorahoituksessa tulisi olemaan nykyistä suurempi, joka lisäisi osal-taan rahoituksellista epävarmuutta sekä heikentäisi kunnallista itsehal-lintoa.

Maakuntien rahoituksen mahdollistamiseksi tehtävien rahoitussiirtojen (kunnallis- ja yhteisöveroleikkaukset) lisäksi suunnitteilla on merkittävä kuntien valtionosuusjärjestelmän muutos, josta ei ole juurikaan käyty julkista keskustelua. Uudessa tilanteessa kuntien valtionosuuden pohja määräytyisi pääasiassa kunnan nuorten ikäluokkien suuruuden mukai-sesti (rahoitus näiden ikäluokkien peruspalveluiden varmistamiseksi), mutta tämän määrittelyn jälkeen valtionosuuteen tehtäisiin erilaisia li-säyksiä ja vähennyksiä, jolloin kunnan saama valtionosuustilitys ei enää vastaisi nuorten ikäluokkien suuruuden perusteella määrittyvää rahoitusta.

Eräs tekijä järjestelmässä on muutokset verotulotasaukseen (verotuloi-hin perustuva valtionosuuksien tasaus). Uusien valtionvarainministeriön


Asia/226.03.2018


julkaisemien koelaskelmien mukaan Helsingin miinusmerkkinen verotu-lotasaus olisi suurempi kuin mitä on valtionosuus ennen verotulota-sausta. Helsingin saama valtionosuus pysyisi koelaskelmien mukaan alkuvaiheessa jokseenkin samana, mutta valtionosuus koostuisi lähes kokonaan ns. muutosrajoittimesta, joka on hyvitys siitä, että muutok-sessa lähtee pois enemmän kunnan tuloja kuin menoja. Järjestelmässä on valuvika, mikäli tilitettävä valtionosuus ei lopulta perustu valtiono-suusjärjestelmän perusideaan eli nuorten ikäluokkien palveluiden ra-hoittamiseen, vaan tilityksen suuruus on seurausta pääosin pelkästään sote- ja maakuntauudistuskokonaisuuden rahoitusmuutosten tasause-lementeistä. Samalla talouden näkymä muuttuu kaupungille epävar-maksi. Muutosrajoittimen ei voi olettaa säilyvän pitkään osana kunnan saamia valtionosuustilityksiä, kun valtionosuusjärjestelmää mahdolli-sesti uusitaan 2020-luvun alussa.

Kiinteistöveron liittäminen verotulotasaukseen on ongelmallista. Verotu-lotasauksessa sovelletaan laskennallista kiinteistöverotuloa, eli kerro-taan kunnan kiinteistöveron verotusarvo maan keskimääräisellä kiin-teistöveroprosentilla. Maapohjan ja rakennusten verotusarvojen suunni-teltu uudistaminen vuodesta 2020 alkaen nostaa kiinteistöverojen vero-tusarvoja erityisesti kaupunkialueilla. Uudistus laskenee kiinteistöveron alarajoja, mutta kunnat eivät välttämättä laske kiinteistöveroprosentteja samassa suhteessa verotusarvojen nousun kanssa. Riskinä on Helsin-gin verotulotasauksen kasvu, vaikka kiinteistöverotulot eivät kasva.

Maakunnille määriteltyjen tehtävien rahoitus perustuu kunnista siirty-vien tehtävien tilastoituneisiin kustannuksiin. Vuosina 2018−2019 koot-tavat tilastoituneet kustannukset ovat epävarmoja ja eivät siten kuvaa todellisuudessa kunnilta poistuvia kustannuksia. Selkeää käsitystä siitä, mitkä tehtävistä ja kustannuksista tulevat todellisuudessa siirtymään pois kunnan palvelutuotannosta ei toistaiseksi ole olemassa. Epävar-mojen tilastojen pohjalta ei tule tehdä suurta rahoituksen siirtoa pois kunnilta. Kunnilta poistuvien tulojen siirto päätetään osana lainsäädän-töä, mutta todellisuudessa siirtyvät kustannukset hahmottuvat vasta myöhemmin vuosina 2019−2020.

Uudistus ei huomioi kattavasti kunnalle kohdistuvia kustannuksia. Kun-tien katettavaksi jää siirtymävaiheessa päällekkäisiä kustannuksia liit-tyen tukitoimintoihin sekä korvaavista järjestelmistä aiheutuvia kustan-nuksia, kuten osa pelastuslaitoksen tehtäviin liittyvistä rajapinnoista. Kustannusten rahoitus poistuu kuitenkin kunnilta rahoitusmallin muu-toksessa.

Lainsäädäntö ei myöskään huomioi erityisryhmien asuntojen rakennut-tamiseen saatujen investointiavustuksien takaisinperinnän kustannuk-sia tai takaisinperinnän poistamista eikä kunnille tulevia arvonlisäseu-


Asia/226.03.2018


raamuksia. Kun kiinteistöt vuokrataan arvonlisäverottomalle toimijalle, kunnalle ei muodostu vähennysoikeutta kiinteistöinvestointien tai ylläpi-tokulujen arvonlisäverokustannuksista. Lisäksi jos kiinteistö ei ole jat-kossa vähennykseen tai palautukseen oikeuttavassa käytössä (valin-nanvapauden piiriin kuuluva toiminta), investointeihin liittyvät arvonlisä-verot tulee palauttaa valtiolle. ARA-investointiavustuksilla ja alv-palau-tusjärjestelmällä on ollut Helsingissä suuri merkitys kohtuuhintaisten erityisryhmien asuntojen tuottamiselle. Investointiavustuksesta ja/tai alv-palautusjärjestelmästä luopumisella olisi merkittävä vaikutus yksit-täisten asukkaiden vuokriin, koska rakennuskustannusten alv ja käytön aikainen alv siirtyisivät asukkaiden vuokriin.

Työmarkkinatuen kuntaosuuden tulisi järjestämisvastuun vaihtuessa siirtyä palveluista järjestämisvastuullisille maakunnille tai kokonaan val-tion maksettavaksi. Järjestämisvastuun ja rahoitusvastuiden tulisi olla samalla taholla. Maksuosuuden säilyttämistä kunnilla perustellaan kun-tien mahdollisuudella tarjota palkkatuettua työtä, kunta on kuitenkin yk-si työnantaja muiden joukossa ja suurin osa kunnan työllistymisvelvoit-teen nojalla tarjoamista palkkatuetuista työpaikoista on ollut sosiaali- ja terveyspalvelujen avustavia tehtäviä.

Säästötavoite ja maakuntien rahoitus

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) totesi 3.11.2017: ”Kaiken kaikki-aan hallituksen sote- ja maakuntauudistukselle asettama 3 miljardin eu-ron säästötavoite ei nykytiedon valossa ole realistinen. EU-vertailussa Suomen sosiaali- ja terveysmenot eivät ole erityisen korkeita, eikä ikääntymisen aiheuttama kestävyyshaaste poikkeuksellisen suuri. So-te-palvelujen laatu on arvioitu yleisesti ottaen hyväksi jo lähtötilantees-sa ja koska uudistuksella tavoitellaan palvelujen saatavuuden paranta-mista ja terveyserojen kaventamista, on säästötavoitteen mittaluokka erittäin suuri pitkälläkin aikavälillä.”

Maakuntien rahoitus perustuu trendinomaisesti kehittyvään valtiono-suusrahoitukseen. Maakunnalla ei ole mahdollisuutta hakea ajallista joustoa velanotosta, omaisuuden myynnistä tai verorahoituksen kerty-mistä sääntelemällä. Uudistuksen muutoskustannukset tulevat ole-maan huomattavat. Maakuntien rahoituksessa on jätetty huomioimatta lääketieteen tutkimus ja koulutus niin Helsingin osalta Uudellamaalla kuin muissa maakunnissa, joissa sijaitsee yliopistosairaala. Valinnan-vapauslakiesityksessä (8.3.2018) tunnistetaan uudistuksen alkuvai-heen investointitarpeet, mutta tuodaan esille myös lain luomia edelly-tyksiä kustannusten kasvun hillitsemiseen. Lakiesityksellä todetaan ole-van menokehitykseen sekä kasvattavia että hillitseviä vaikutuksia.


Asia/226.03.2018


Lainsäädäntö voi tarjota mahdollisuuksia menokehityksen hillitsemi-seen, mutta niihin liittyy paljon epävarmuustekijöitä ja yhteensovittami-sen haasteita. Jos palvelutuotannon tuottavuus ei parane huomattavas-ti, nostaa valinnanvapaus palvelujen kokonaiskustannuksia. Kustan-nusten kasvuvauhdin hidastuminen edellyttää radikaaleja toimenpiteitä palvelujen ja toimintamallien uudistamiseksi.

Keskustelua maakunnittain realisoituvasta säästötavoitteen toteuttami-sesta tulisi käydä julkisuudessa vaaleihin valmistauduttaessa. Uuden-maan maakuntavalmistelussa on arvioitu, että muutoskustannukset, jul-kisen tuotannon sopeutumisriski valinnanvapausjärjestelmässä sekä palkkojen, palvelujen, avustuksien ja asiakasmaksujen harmonisointi aiheuttavat merkittävää sopeuttamistarvetta. Kaupunkina ja työnantaja-na Helsinki haluaa nostaa esiin myös henkilöstönsä aseman uudistuk-sessa ja siihen liittyvät riskit. Siirtyvän henkilöstön määrä on edelleen epäselvä. Uudistuksen säästötavoitteet ja esimerkiksi julkisen tuotan-non sopeutumisriski valinnanvapausjärjestelmässä vaikuttavat henki-löstön määrään ja asemaan. Päätösvalmistelun pirstaleisuus aiheuttaa epävarmuutta sosiaali- ja terveyspalveluiden työntekijöille.

Helsinki on lausunnoissaan tuonut esille, että uudistuksessa verorahoit-teisen järjestelmän piiriin siirtyy asiakkaita yksityisrahoitteisista palve-luista. Merkittäviä uusia kustannuksia syntyy kun nykyisiä yksityisten palveluiden asiakkaita siirtyy valinnanvapauslainsäädännön myötä so-te-keskusten ja hammashoitoloiden asiakkaiksi.

Uudenmaan osalta kustannusten kasvu on erityisen relevantti haaste, sillä Uudellamaalla yksityisrahoitteisten palvelujen osuus on erityisen suuri. Tästä seuraa, ettei kustannuspaine kohdistu vain uudistuksen al-kuvuosille, vaan kyse on rakenteellisesta, pitkällä aikavälillä vaikutta-vasta kustannusten ja rahoituksen tason eriytymisestä.

Koko maan tasolle säästötavoitteeksi on asetettu kolme miljardia eu-roa. Uudenmaan väestöosuus huomioiden sopeutumistarpeen arvioi-daan olevan huomattava, väestöosuuden suhteessa laskettuna satoja miljoonia euroja.

Uudistuksen myötä on todennäköistä, että helsinkiläisten sote-palvelut heikkenevät ja palveluverkko harvenee. Lisäksi esitetyt muutokset kas-vattavat riskiä asiakasmaksujen nostamiselle. Päätöksentekoa uudis-tusta koskevasta lainsäädännöstä ei ole kytketty asiakasmaksulainsää-dännön uudistukseen, jolloin vaikutukset asiakasmaksuihin voivat olla hallitsemattomia. Helsingissä terveyskeskusmaksujen poistolla on hel-potettu pienituloisten hakeutumista terveyspalveluiden piiriin. Asiakas-maksuihin kohdistuvat korotukset voivat lisätä toimeentulon ongelmia ja terveydenhoidon eriarvoisuutta.


Asia/226.03.2018


Muita huomioita

Lausunnoissaan ja kannanotoissaan Helsinki on tuonut esille myös sel-laisia kokonaisuuteen sisältyviä näkökulmia, joita voidaan pitää tarkoi-tuksenmukaisina ja hyväksyttävinä. Helsinki tunnistaa tarpeen erityi-sesti sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistukselle. Oikein toteutetulla uu-distuksella olisi mahdollista turvata yhteiskunnan kehitys ja julkisen ta-louden pitkäaikainen tasapaino. Helsingin näkemyksen mukaan ratkai-sun tulisi perustua käytettävissä olevien tietojen pohjalta muodostet-tuun parhaaseen mahdolliseen ratkaisuun.

Uudistuksen kokonaisvaikutukset Helsingille

Uudistuksen tavoitteina ovat terveys- ja hyvinvointierojen kaventami-nen, palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden ja vaikuttavuuden paran-taminen, kustannusten kasvun hillitseminen sekä selkeä työnjako kun-nan, maakunnan ja valtion välillä. Yksikään esitetyistä tavoitteista ei to-teudu Helsingissä uudistuksen myötä.

Uudistus pirstoo kunnan tehtäväkentän ja vaikeutta monitahoisten on-gelmien ratkaisemista. Kunnan vastuulle jäävien peruspalveluiden, ku-ten esimerkiksi neuvoloiden ja koulujen, sekä maakunnan väliin syntyy uusi rajapinta. Hallinnollisten organisaatioiden lisääminen ei paranna palvelua tai yhteistyötä kokonaisuutena. Maakunnan ja kunnan välinen yhteistyö vaikeuttaa terveys- ja hyvinvointierojen kaventamista ja luo li-sähaasteita erityisesti Helsingin ja metropolialueen erityispiirteisiin liitty-vien haasteiden, kuten segregaation, asunnottomuuden ja syrjäytymi-sen ratkaisemiseen. Palveluketjujen sujuvuus on erityisen tärkeää yh-teiskunnan heikoimmassa asemassa oleville. Ehdotettu järjestelmä on monimutkainen ja monitahoinen ja vaarantaa erityisesti paljon palvelui-ta tarvitsevien asiakkaiden palvelujen jatkuvuuden.

Monien olemassa olevien yhteistyörakenteiden sujuvuus ja tehty työ ovat vaarantumassa niin kaupungin sisällä kuin pääkaupunkiseudulla ja metropolialueella. Helsingissä esimerkiksi erityisryhmien asumiseen liit-tyvien palvelujen turvaaminen on uhattuna ja voi johtaa ennakoimatto-miin seurauksiin. Metropolialueella esimerkiksi hyvin toimivan maan-käytön, asumisen ja liikenteen yhteistyöhön muodostuu uusi rajapinta, joka ei edistä toiminnan sujuvuutta ja metropolialueelle ominaisten suunnitteluhaasteiden ratkaisemista.

Sosiaali- ja terveyspalveluissa uudistuksen tavoitteiden toteuttaminen on mahdollista kaupungin omalla uudistumistyöllä, joka on parhaillaan käynnissä ja huomioi kansallista uudistusta paremmin pääkaupunki-seudun erityispiirteet. Uudistusta toteutetaan harkitusti vaihe vaiheelta välttäen kerralla toteuttavan ison uudistuksen palvelujen jatkuvuudelle ja integraatiolle aiheuttamat riskit. Kansallinen uudistus voi jopa vaa-


Asia/226.03.2018


rantaa Helsingin uudistuksessa saavutettuja hyötyjä ja tuloksia. Myös muualla Suomessa toteutetut, alueen omista tarpeista ja vahvuuksista kumpuavat ratkaisut, kuten Eksote tai Siun sote voisivat yleistyä ny-kyistä järjestelmää edelleen kehittämällä.

Uudistuksen vaikutukset Helsingin kaupungin talouteen ovat merkittä-vät. Uudistus heikentää kaupungin verotulokertymän kasvua ja inves-tointikykyä sekä lisää kaupungin riippuvaisuutta valtionrahoituksesta. Tämä vaikuttaa kasvavan kaupungin kykyyn rahoittaa kasvuun tarvitta-via investointeja sekä lisää rahoituksen epävarmuutta erityisesti pitkällä aikavälillä. Kunnilta poistuvien kustannusten määrä on edelleen epäsel-vä ja kunnan talouteen vaikuttavat monet jäävät kustannukset, joita uu-distuksessa ei ole huomioitu. Turvatakseen kilpailukykynsä kansainväli-sesti ja vastatakseen kasvavan kaupungin haasteisiin asuntotuotannol-la, muulla ja liikennejärjestelmällä kaupungin on investoitava mittavasti. Uudistus alentaa kaupungin verorahoitusta merkittävästi ja juuri verora-hoituksella on suuri merkitys talouden tasapainossa investointitason kasvaessa.

Helsingin metropolialue, pääkaupunkiseutu ja Helsinki ovat erittäin merkityksellisiä koko maan taloudelle. Uudistus heikentää maan tär-keimmän alueen kilpailukykyä suhteessa kansainvälisiin kilpailijoihin ja vaikuttaa tätä kautta koko Suomen kehitykseen.

Ottaen huomioon edellä esitetyn, uudistuksen vaikutukset tulevat ole-maan merkittävät ja sisältämään riskejä, jotka toteutuessaan vaikutta-vat negatiivisesti kaupungin talouteen, turvallisuuteen, pääkaupungin kilpailukyvyn ja kansainvälisen vetovoiman kehittämiseen sekä helsin-kiläisten palveluihin ja niiden toimivuuteen.

Täytäntöönpano

Kaupunginhallitus toteaa, että se tulee täytäntöönpanopäätöksessään kehottamaan kansliapäällikköä toimittamaan Helsingin kaupungin lau-sunnon eduskunnalle.


LisätiedotSami Sarvilinna, kansliapäällikkö, puhelin: 310 36050

sami.sarvilinna(a)hel.fi

Muutoksenhaku



Asia/326.03.2018


3V 11.4.2018, Vuoden 2019 talousarvioehdotuksen valmistelua kos-keva lähetekeskustelu

HEL 2018-002727 T 02 02 00

Päätösehdotus


Kaupunginvaltuusto päättää käydä vuoden 2019 talousarvioehdotuk-sen valmistelua koskevan lähetekeskustelun.


Helsingin kaupungin vakiintuneen suunnittelukäytännön mukaan kau-punginvaltuusto käy vuosittain seuraavan vuoden talousarviota koske-van lähetekeskustelun.

Talousarvioehdotus vuodelle 2019 ja taloussuunnitelma vuosille 2019─2021 julkaistaan pormestarin ehdotuksena lokakuussa 2018 ja tulee kaupunginvaltuuston käsittelyyn marraskuussa 2018.

Talousarvioraami sekä talousarvion 2019 ja taloussuunnitelman vuosil-le 2019─2021 laatimisohjeet on tarkoitus käsitellä kaupunginhallituk-sessa toukokuussa 2018. Laatimisohjeisiin sisältyvän raamin lähtökoh-tana ovat aiempina vuosina olleet kulloisenkin valtuustokauden strate-gian taloustavoitteet, kuluvan vuoden hyväksytyn talousarvion sekä seuraavan vuoden taloussuunnitelman mukaiset menot ja tulot sekä toiminnalliset tavoitteet. Lisäksi raamin lähtökohtana ovat ennusteet yleisestä taloudellisesta tilanteesta sekä kuntatalousohjelmassa linjatut kuntatalouteen kohdistuvat valtion toimenpiteet.

Toimialamalliin siirtyminen ja kaupunginvaltuuston hyväksymä talousar-viorakenteen muutos tarkoittaa aiempaa selkeämmin raamibudjetointia. Kaupunginvaltuusto päättää toimialoille kokonaisraamit ja toimialalauta-kunnat päättävät määrärahojen tarkemmasta kohdentamisesta.

Tiedot vuoden 2017 talouden toteutumasta pohjautuvat vuoden 2017 ti-linpäätökseen, jonka kaupunginhallitus on hyväksynyt 19.3.2018.

Yleinen taloustilanne

Valtionvarainministeriön joulukuussa 2017 julkaiseman ennusteen mu-kaan Suomen talouden kasvuvauhti kokonaistuotannossa tasaantuu vuosina 2017−2019 kahden prosentin tuntumaan. Ulkomaankauppa ja kotimainen kysyntä tukevat ennusteen mukaan kasvua. Työllisyyden


Asia/326.03.2018


ennustetaan lisääntyvän ja työttömyyden alentuvan suotuisassa suh-danteessa.

Suomen BKT kasvoi Tilastokeskuksen helmikuun lopun arvion mukaan 3,0 % vuonna 2017. Vuonna 2018 BKT:n kasvun ennustetaan VM:n suhdannekatsauksen mukaan hidastuvan 2,4 prosenttiin ja vuonna 2019 edelleen 1,9 prosenttiin. Vuoden 2017 talouskasvu pohjautuu yk-sityisen kulutuksen kasvun jatkumiseen, asuntorakentamisen suhdan-netilanteen pysymiseen hyvänä sekä runsaisiin tuotannollisiin inves-tointeihin. Vuoden 2017 viennin toipumiseen on vaikuttanut maailman-kaupan kasvu ja myönteinen talouskehitys useimmissa Suomen tär-keimmistä vientimaista. Vuonna 2018 suhdannenousun ennustetaan jatkuvan, josta merkkeinä ovat teollisuuden uusien tilausten kasvu sekä kasvukeskusten vahvana jatkuva rakennustoiminta. Myös vienti kasvaa vuonna 2018, mutta edellisvuotta hitaammin. Vuonna 2019 kasvun hi-dastumiseen vaikuttaa erityisesti yksityisen kulutuskysynnän vähenemi-nen. Siihen vaikuttavat käytettävissä olevien tulojen kasvun alenemi-nen sekä inflaation nopeutuminen. Yksityisten investointien kasvun en-nustetaan jatkuvan vuonna 2019 hyvänä ja työllisyyden kohenevan ai-empaa hitaammin.

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan laaja-alaisesti. Euroalueen talousnäkymät ovat vahvistuneet, kasvun ennustetaan jatkuvan. Euroa-lueella on hyvä työllisyystilanne. Palkkakehitys on maltillista, mikä hei-jastuu ostovoiman vaatimattomana kasvuna ja vaimeina inflaatio-odo-tuksina. Euroalueella Saksan talouskasvu on potentiaalista nopeam-paa, Ranskan talouskasvu on kasvu-uralla ja Italian talouskasvu on el-pynyt. Iso-Britannian talousnäkymiä varjostaa Brexitin aiheuttama epä-varmuus. Pohjoismaissa talouskasvu on vahvaa, mutta asuntomarkki-noiden kuumeneminen herättää huolta etenkin Ruotsissa. Aasiassa Ja-panin talousnäkymät ovat myönteiset, Kiinan talouden kasvun ennuste-taan pidemmällä aikavälillä hidastuvan ja Intian talouskasvun palautu-van tilapäisestä hidastumisesta. Venäjän talous on riippuvainen öljyn ja maakaasun tuotannosta ja hinnasta.

Vuoden 2017 aikana Suomen viennin kasvu on nopeutunut sekä tava-ra- että palveluviennissä. Maailmankaupan edellisiä vuosi nopeampi kasvu ja kysyntä Suomen tärkeimmillä vientimarkkinoilla ovat vaikutta-neet viennin kasvuun. Vienti on kasvanut euroalueelle, Kiinan osuus viennistä kasvaa tasaisesti ja Venäjän kaupassa on elpymisen merkke-jä. Viennin kasvun ennustetaan tasoittuvan maailmankaupan kasvun mukaiseksi ja nettoviennin kasvua tukeva vaikutus pienenee.

Yksityisen kulutuksen kasvun ennakoidaan olevan 1,8 % vuonna 2017. Parantunut työllisyys, verotuksen keveneminen, ansiotason nousu ja kotitalouksien luottamus talouden myönteiseen kehitykseen tukevat ko-


Asia/326.03.2018


titalouksen käytettävissä olevien tulojen kasvua, mutta vuosina 2018 ja 2019 yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu inflaation kiihtyessä johtaen reaalitulojen kasvun hidastumiseen. Vuonna 2018 kasvun ennustetaan olevan 1,6 prosenttia ja vuonna 2019 1,3 prosenttia.

Yksityisten investointien kasvun ennakoidaan jatkuvan ennustekaudella 2017─2019, keskimäärin noin viisi prosenttia vuodessa. Viennin kasvu lisää investointeja etenkin teollisuudessa.

Teollisuuden suhdannenousu on ollut vahvaa, teollisuustuotannosta valtaosa on vientiin meneviä raaka-aineita ja investointitavaroita. Teolli-suuden yritykset ovat saaneet runsaasti uusia tilauksia, voimakkainta kasvu on ollut laivanrakennusteollisuudessa, mutta myös kemian- ja metsäteollisuudessa tilaukset ovat lisääntyneet. Teollisuustuotannon kasvun lisääntyminen on vuonna 2017 noin neljä ja puoli prosenttia ja vakiintuu vuosina 2018 ja 2019 noin kolmeen prosenttiin.

Työllisten määrä nousi 2017 ja edellytykset työllisyyden kasvun jatku-miselle ovat vuosina 2018 ja 2019 hyvät. Työllisyysasteen ennustetaan nousevan 70,7 prosenttiin vuonna 2019. Työttömyyden ennustetaan pysyvän melko korkeana ennustejaksolla, mutta työttömien ja pitkäai-kaistyöttömien määrä on laskenut ja määrän odotetaan vähenevän lä-hivuosina.

Julkisen talouden rakenteellinen epätasapaino pysyy, vaikka suotuisa suhdanne kohentaakin julkista taloutta. Julkisen talouden tulot eivät ka-ta menoja. Valtiontalous on edelleen huomattavan alijäämäinen. Sosi-aaliturvarahastojen menojen kasvu väestön ikääntyessä pienentää nii-den ylijäämää.

Suomen talouden kasvu vuonna 2017 on perustunut monen toimialan tuotannon lisäykseen, kasvun ollessa vahvinta teollisuudessa ja raken-tamisessa, erityisesti teknologiateollisuudessa. Rakennusalalla ammat-titaitoisen työvoiman puute rajoittaa kasvumahdollisuuksia kysyntää yleisemmin. Teollisuudessa kapasiteetin vähäisyys on vuodentakaista suurempi kasvun este. Talouden arvonlisäyksen kasvun vauhdittumi-sen taustalla ovat tilausten kasvu teollisuudessa, aloitettujen lukuisten yksityisten ja julkisten rakennushankkeiden eteneminen sekä palvelu-tuotannon kasvu. Koko talouden arvonlisäyksen ennakoidaan kasva-van vuonna 2017 kolme ja puoli prosenttia ja vuosina 2018 ja 2019 noin kaksi prosenttia vuodessa.

Tilinpäätös 2017

Vuosi 2017 oli Helsingin kaupungin taloudessa talousarviossa odotet-tua myönteisempi. Kaupungin toimintakate toteutui talousarviota pa-rempana, ja verotulot kasvoivat talousarviossa ennakoitua enemmän.


Asia/326.03.2018


Myös korkomenot toteutuivat talousarviota pienempinä. Vuosikate to-teutui noin 360 miljoonaa euroa talousarviota parempana ja hieman edellisvuoden tasoa paremmin.

Kaupungin tulorahoitus riitti talousarviossa ennakoitua paremman vero-tulokehityksen ansiosta kattamaan investoinnit. Vuonna 2017 toimin-nan ja investointien rahavirta muodostui 245 miljoonaa euroa positiivi-seksi. Helsingin investointitaso suhteessa poistoihin on merkittävästi muita suuria kaupunkeja korkeampi.

Kaupungin käyttömenot alittivat talousarvion johtuen pääasiassa Länsi-metron liikennöinnin aloittamisen viivästymisen vaikutuksesta HKL:n menoihin ja HSL:n maksuosuuteen. Kaupungin menot toteutuivat myös edellisvuotta pienempinä johtuen perustoimeentulotuen maksatuksen siirtymisestä KELA:lle. Vertailukelpoisesti tarkastellen menokasvu jäi matalaksi, vain noin 0,6 prosenttiin. Myös muilla suurilla kaupungeilla kehitys on ollut vastaava.

Verotulot toteutuivat 247 miljoonaa euroa talousarviota korkeampina ja vuoteen 2016 verrattuna verotuloja kertyi 5,5 prosenttia enemmän. Kunnallisveroja kertyi 0,3 prosenttia vuotta 2016 enemmän. Yhteisöve-roja kertyi 33 prosenttia enemmän kuin vuonna 2016. Marraskuussa 2017 kaupunginvaltuusto teki päätöksen kunnallisveroprosentin alenta-misesta 18,5 prosentista 18 prosenttiin vuodelle 2018.

Kaupungin investointien toteuma vuonna 2017 oli liikelaitosten inves-toinnit (pääosin HKL-liikelaitoksen joukkoliikenneinvestointeja) huomioi-den 621,4 miljoonaa euroa. Ilman Variotram-raitiovaunuihin kohdistu-neen 32,5 miljoonan euron hinnanalennuksen huomiointia kaupungin investointien taso vuonna 2017 on 653,9 miljoonaa euroa eli lähes edellisen vuoden tasolla. Kaupungin investoinnit ilman liikelaitosten in-vestointeja olivat 545,7 miljoonaa euroa (486 miljoonaa euroa vuonna 2016 ja 388 miljoonaa euroa vuonna 2015). Investointeihin käytettävis-sä olleista määrärahoista käytettiin 81 prosenttia (78 prosenttia vuonna 2016 ja 68 prosenttia vuonna 2015). Määrärahan käyttöaste on lisään-tynyt aikaisempiin vuosiin verrattuna, koska vuonna 2014 alkanut ra-kentamisen korkeasuhdanne on edelleen jatkunut.

Päättyneellä strategiakaudella tavoitteena oli rahoittaa edellisvuosia merkittävästi suurempi osuus investoinneista tulorahoituksella ja kiin-teän omaisuuden myyntituloilla. Maanmyyntitavoite oli 100 miljoonaa euroa. Maanmyyntituloja kertyi 143 miljoonaa euroa. Rakennusten ja osakkeiden myyntitavoite oli 35 miljoonaa euroa. Myyntitulot olivat yh-teensä 46 miljoonaa euroa. Merkittävä maan ja rakennusten myynti-kohde oli Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n käytössä olevat kiinteis-töt.


Asia/326.03.2018


Uusia pitkäaikaisia talousarviolainoja ei vuonna 2017 nostettu. Kaupun-gin lainakanta aleni 1 206 miljoonaan euroon (sisältäen HKL:n lainat). Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin yhteensä 165 miljoonaa euroa, mikä rahoitettiin ylijäämäisestä toiminnan ja investointien rahavirrasta. Kau-pungin varsinaisten omien kassavarojen määrä kasvoi vuonna 2017 yhteensä 184 miljoonaa euroa.

Väestökehitys 2012−2017 ja ennuste 2018−2019

Helsingin väkiluku on kasvanut viime vuosina 7 000−8 000 asukkaan vuosivauhtia, viime vuonna 9 000 asukkaalla. Viime vuoden nopeaan kasvuun vaikutti osaltaan vuonna 2015 maahan tulleiden turvapaikan-hakijoiden muutot Helsinkiin, mikä kompensoi Virosta saadun muutto-voiton vähenemistä. Vuosiksi 2018 ja 2019 ennakoidaan 8 000 asuk-kaan kasvua. Viime vuosille tyypillisen muuttoliikkeen arvioidaan jatku-van edelleen ja asuntorakentamisen edellytykset ovat hyvät.

Taulukko 1. Väkiluku 31.12.2012−2016, ennakkotieto 31.12.2017 sekä arvio 31.12.2018−2019

2013 2014 2015 2016 e.2017 e.2018 e.2019Väkiluku 612 664 620 715 628 208 635

181644 181 652 181 660 181

Muutos 8 696 8 051 7 493 6 973 9 000 8 000 8 000Muutos % 1,4 % 1,3 % 1,2 % 1,1 % 1,4 % 1,2 % 1,2 %

Varhaiskasvatusikäisten määrän kasvoi vielä neljä vuotta sitten 1 000 hengellä, mutta sen jälkeen kasvu on hidastunut. Syntyvyyden lasku näkyy nyt myös Helsingissä, viime vuonna syntyi lähes 400 lasta vä-hemmän kuin huippuvuonna 2015. Viime vuonna 1−6 -vuotiaiden mää-rä kasvoi 460:lla, tänä vuonna kasvu on noin 350 ja ensi vuonna alle 100. Vaikka lasten määrän kasvu hidastuu, työllisyyden paraneminen voi tuoda huomattavastikin lisää lapsia varhaiskasvatuksen piiriin.

Taulukko 2. Varhaiskasvatusikäiset lapset 31.12.2012−2016, ennakko-tieto 31.12.2017 sekä arvio 31.12.2018−2019

2013 2014 2015 2016 e.2017 e.2018 e.20191−6-vuoti-aat

36 675 37 725 38 450 39 057 39 517 39 855 39 923

Muutos 1 076 1 050 725 607 460 338 68Muutos % 3,0 % 2,9 % 1,9 % 1,6 % 1,2 % 0,9 % 0,2 %


Asia/326.03.2018


Peruskouluikäisten määrä alkoi kasvaa nopeasti tällä vuosikymmenel-lä, ja viime vuonna kasvu oli lähes 1 800 henkeä. Kasvun ennakoidaan jatkuvan edelleen lähes yhtä suurena tänä ja ensi vuonna.

Taulukko 3. Peruskouluikäiset lapset 31.12.2012−2016, ennakkotieto 31.12.2017 sekä arvio 31.12.2018−2019

2013 2014 2015 2016 e.2017 e.2018 e.20196−14-vuoti-aat

46 243 47 405 48 545 50 181 51 967 53 684 55 334

Muutos 817 1 162 1 140 1 636 1 786 1 717 1 649Muutos % 1,8 % 2,5 % 2,4 % 3,4 % 3,6 % 3,3 % 3,1 %

Toisen asteen koulutuksen ikäluokka, 15−17-vuotiaat pieneni useiden vuosien ajan, mutta viime vuoden ennakkotiedon mukaan heidän mää-ränsä olisi kääntymässä kasvuun, koska peruskoulun päättävät suu-remmat ikäluokat ovat tulossa tämän ikäisiksi. Ensi vuonna kasvun en-nakoidaan olevan jo lähes 500 henkeä.

Taulukko 4. Toisen asteen koulutuksen ikäluokka 31.12.2012−2016, ennakkotieto 31.12.2017 sekä arvio 31.12.2018−2019

2013 2014 2015 2016 e.2017 e.2018 e.201915-17-vuo-tiaat

15 869 15 623 15 622 15 568 15 570 15 728 16 197

Muutos -474 -246 -1 -54 2 158 468Muutos % -2,9 % -1,6 % 0,0 % -0,3 % 0,0 % 1,0 % 3,0 %

Työikäisen väestön märän ennakoidaan kasvavan tänä ja ensi vuonna aikaisempaa nopeammin, yli 4 000 asukkaalla. Vuosina 2013−2016 kasvu oli keskimäärin 3 400 henkeä.

Eläkeikäisen väestön kasvu jatkuu edelleen lähes 2 000 asukkaalla vuodessa, vaikka nopeimman kasvun aika oli vuosikymmenen alussa. Myös yli 75-vuotiaiden määrän ennakoidaan nyt lisääntyvän ripeäm-min, 1 300 hengellä vuodessa.

Kaupunkistrategian taloustavoitteet


Asia/326.03.2018


Kaupunginvaltuusto hyväksyi 27.9.2017 kaupunkistrategian vuosiksi 2017−2021. Strategiassa on tavoitteet koskien kokonaisinvestointeja, yhteisöverojen jako-osuutta, kokonaistuottavuutta ja yksikkökustannuk-sia.

Strategian mukaan kaupungin taloutta hoidetaan vastuullisesti, kestä-västi ja tuottavasti. Tarkoituksena on mahdollistaa kuntalaisten palve-luiden turvaaminen pitkällä aikavälillä ja kaupungin kilpailukyvyn säilyt-täminen sijaintipaikkana yrityksille. Kasvavan kaupungin investointiky-vystä huolehditaan mitoittamalla kokonaisinvestoinnit tasolle, joka kye-tään rahoittamaan strategiakaudella tulorahoituksella siten, että laina-kanta asukasta kohden ei kasva. Työllisyysasteen vahvistuessa tavoit-teiden mukaisesti, Helsingin verotettavien ansiotulojen tulisi kehittyä nopeammin verrattuna Helsingin seudun muihin kuntiin. Yhteisöveron jako-osuuden tulisi nousta yli 30 % tasolle valtuustokaudella.

Kaupungin kokonaistuottavuuden parantamisesta huolehditaan katta-malla kokonaistuottavuuden 0,5 % vuotuisella nousulla osa väestönli-säyksen aiheuttamasta toimintamenojen lisäystarpeesta. Yksikkökus-tannuksissa tavoitellaan suurten kaupunkien keskiarvoa.

Kaupungin palvelutilojen korjausinvestointien tasoa nostetaan valmis-teilla olevan kiinteistöstrategian mukaisesti tehokkaan tilaverkon käyttö-kelpoisuuden turvaamiseksi.

Palkkaratkaisun vaikutukset Helsingin talouteen vuonna 2019

Kunta-alan työ-ja virkaehtosopimuksista saavutettu neuvottelutulos noudattaa kustannustasoltaan niin sanottua yleistä linjaa. Kunta-alan sopimusten kustannusvaikutus on 26 kuukauden sopimusjaksolla 3,5 prosenttia. Neuvottelutulos ei vaikuta niin kutsuttuun kilpailukykysopi-mukseen eikä sen sisältämiin lomarahaleikkauksiin. Virka- ja työehto-sopimus lomarahasta säily ennallaan vuosien 2018-2019 osalta.

Sopimuskauden korotukset kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopi-muksen piirissä:- 1.5.2018 lukien 26 euron tai vähintään 1,25 prosentin yleiskorotus- 1.1.2019 paikallinen 1,2 prosentin järjestelyerä ja- 1.4.2019 yhden prosentin (1 %) yleiskorotus.Neuvotteluosapuolet sopivat lisäksi paikallisen tuloksellisuuteen perus-tuvan kertaerän perusteista ja maksamisesta. Kertaerä on 9,2 prosent-tia varsinaisesta palkasta ja se on keskimäärin 260 euroa.

Sopimuskorotusten kustannusvaikutuksen vuosikeskiarvon muutos on vuonna 2018 keskimäärin 0,86 % ja vuonna 2019 keskimäärin 2,36 %. Erillisen tuloksellisuuteen perustuvan kertaerän kustannusvaikutuksen arvioidaan olevan keskimäärin 0,67 % vuonna 2019. Kunta-alan työvoi-


Asia/326.03.2018


makustannukset nousevat vuonna 2018 arviolta yhteensä noin 174 mil-joonaa euroa ja vuonna 2019 yhteensä noin 615 miljoonaa euroa.

Palkkaratkaisun kustannusvaikutukset vuoden 2019 talousarvion raa-miin tulevat huomioiduksi peruspalvelujen hintaindeksin kautta kaupun-kistrategian taloustavoitteen mukaisesti. Ennuste indeksin muutoksesta julkaistaan valtiontalouden kehyksen yhteydessä huhtikuussa 2018.

Valtuustokauden suunnittelu

Kaupunkistrategia ohjaa valtuustokauden suunnittelua. Kaupunkistrate-gian pohjalta on käynnistetty kaupunkiyhteisiä hankkeita: nuorten syr-jäytymishaasteen ratkaiseminen, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinoinnin ja johtamisrakenteen valmistelu, kävelykeskustan laajen-tamisen ja maanalaisen kokoojakadun edellytykset sekä kiinteistöstra-tegian, liikkumisohjelman, merellisen strategian ja maapoliittisten lin-jausten valmistelu.

Kaupunkistrategiasta on tunnistettu toimialojen välisen yhteistyön kaut-ta toimialoille yhteisiä teemoja, jotka vaativat kaupunkiyhteistä suunnit-telua talousarvioon 2019 ja taloussuunnitelmaan 2019─2021. Tunniste-tut teemat ovat asiakaskokemus ja asiakastyytyväisyys, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (lapset ja nuoret, ikääntyneet), osallisuus, pal-velujen saavutettavuus, työllisyys, elinkeinopoliittiset toimenpiteet, har-rastustoiminta, elävät kaupunginosat, bulevardien suunnittelu ja liiken-nejärjestelmä sekä kaupungin tilojen käyttö. Kaupunkiyhteistä suunnit-telua toteutetaan paitsi taloussuunnittelun, myös toimialojen toiminnan kautta. Vuoden 2018 aikana mietitään myös toimintasuunnitelmien ra-kennetta yhteissuunnittelun ja ohjauksen näkökulmasta.

Asunto- ja toimitilarakentaminen

Asuntorakentaminen Helsingissä on pysynyt korkealla tasolla. Vuonna 2017 Helsingissä valmistui 4 890 asuntoa, joka oli 2000-luvun kolman-neksi suurin määrä. 5 071 asunnon rakentaminen aloitettiin ja raken-nuslupa myönnettiin 8 232 asunnolle. Rakennuslupien asuntomäärä oli ennätyksellisen korkea. Vuodenvaihteessa 2017/2018 oli rakenteilla 6 923 asuntoa ja lupa oli myönnetty 7 598 asunnon rakentamiseksi. Puo-let rakenteilla olevista asunnoista rakentuu viidelle suurimmalle projek-tialueelle. Eniten asuntoja valmistui vuonna 2017 Länsisatamaan, 1 162 asuntoa. Valmistuneiden asuntojen määrässä tarkasteltuna merkit-täviä kaupunginosia olivat myös Vuosaari, Lauttasaari ja Herttoniemi. Seuraavien vuosien asuntotuotannon suurin keskittymä tulee olemaan alkaneiden asuntojen ja myönnettyjen lupien perusteella Kalasatama. Vuonan 2017 asuntoaloituksia oli paljon myös Kuninkaantammessa ja Herttoniemessä.


Asia/326.03.2018


Sääntelemättömiä asuntoja valmistui 2 873, välimuodon asuntoja 888 ja valtion tukemia ara-vuokra-asuntoja 1 129. Vuonna 2017 aloitetuista ara-vuokra-asunnoista reilut 60 % oli kaupungin omaa tuotantoa.

Vuoden 2018 asuntotuotanto on lähtenyt hyvin liikkeelle. Asuntoaloituk-sia on tehty lähes viime vuotta vastaavasti. Suurimmat asuntorakenta-miskohteet on aloitettu Kalasataman Verkkosaaressa sekä Katajano-kalla Keskon entisen pääkonttorin käyttötarkoituksen muutoksena. Ra-kenteilla olevien asuntojen määrä on edelleen yli 7 000 asuntoa.

Myös toimitilarakentamisen kerrosalat olivat vuonna 2017 keskimää-räistä suuremmat. Toimitilarakentamisessa aloitettujen rakennustöiden osalta vuosi 2017 oli 2010-luvun vilkkain, 341 287 aloitettua kerrosne-liötä. Vuonna 2017 valmistuneiden kerrosneliöiden määrä (200 054) on kahden edellisen vuoden suuruusluokkaa. Vuonna 2017 toimitilaraken-tamiseen valmistuneiden toimitilojen kerrosalasta ja myönnettyjen ra-kennuslupien kerrosalasta pääosa (76 %) oli liike- ja toimistorakennuk-sia.

Asuntorakentamisen vilkkaan suhdannetilanteen kääntöpuolena on ammattitaitoisen työvoiman pula sekä urakkatarjouksen vähyys. Valtion tukemien ara-vuokra-asuntojen osalta saadut tarjoukset ovat niin kor-keita, että niitä ei hyväksytä rahoitettaviksi. Asuntorakentaminen on vil-kasta myös naapurikaupungeissa ja Helsingin hankkeet kilpailevat ra-kentajista niiden kanssa.

Maakunta- ja sote-uudistus

Suunnitteilla oleva maakunta- ja sote-uudistus aiheuttaa kaupungin tu-levien vuosien talouteen poikkeuksellista epävarmuutta. Maakunta-uu-distuksen toteutuessa maakunnalle siirtyvien verotulojen ja menojen jälkeen kaupungin verorahoitus suhteessa kasvavan kaupungin inves-tointitarpeeseen alenee merkittävästi. Kunnallisverokertymästä poistuisi noin kaksi kolmannesta, minkä seurauksena kaupungin euromääräinen verotulokasvu olisi olennaisesti nykyistä pienempi. Kaupungin nykyinen lainakanta jää uudistuksessa kaupungin vastuulle, mikä tarkoittaa kau-pungin suhteellisen velkaantuneisuuden olennaita kasvua. Uudistuksen jälkeen valtionrahoituksen suhteellinen merkitys kaupungin tulorahoi-tuksessa tulisi olemaan nykyistä suurempi, mikä lisää osaltaan rahoi-tuksellista epävarmuutta.

Maakunta- ja sote-uudistus aiheuttaa kaupungin ja muiden kuntien tule-vien vuosien talouteen poikkeuksellista epävarmuutta. Helsingin toimin-tamenot ovat 4,4 miljardia, toimintatulot 1,3 miljardia ja verotulot noin 3,5 miljardia vuoden 2019 tasossa. Uudistuksen myötä menoista pois-tuu noin kaksi miljardia, tuloista noin 200 miljoonaa ja verotuloja noin


Asia/326.03.2018


1,8 miljardia. Sen sijaan investointitaso laskee vain vähän, 720 miljoo-nasta 700 miljoonaan.

Peruskunnan vuosikate on maakunta- ja sote-uudistuksen jälkeen muutoksen alkuvaiheessa hieman heikompi kuin mitä se olisi ilman uu-distusta, koska siirtymätasaus tasapainottaa muutosta ensimmäisinä vuosina. Uudistuksen myötä kaupungin kunnallisverokertymästä pois-tuisi noin kaksi kolmannesta. Pidemmällä aikavälillä muutos Helsingin talouteen on suuri, koska kunnallisveron ja yhteisöveron leikkausten jälkeen verotulojen vuosittainen euromääräinen kasvu on nykytilannetta pienempää.

Kasvavan kaupungin investointitaso säilyy muutostilanteessa lähes en-nallaan ja pidemmällä aikavälillä investointitarpeiden kasvu kiihtyy. Suhteessa kasvavan kaupungin investointitarpeeseen, kaupungin vero-rahoitus alenee merkittävästi maakunnalle siirtyvien menojen ja verotu-lojen jälkeen. Verotulojen kasvu on viime vuosina ollut yksi tärkeimmis-tä talouden tasapainoa ylläpitäneistä tekijöistä, vaikka kaupungin inves-tointitaso on kasvanut.

Maakunnille määriteltyjen tehtävien rahoitus perustuu kunnista siirty-vien tehtävien tilastoituneisiin kustannuksiin. Vuosina 2018−2019 koot-tavat tilastoituneet kustannukset ovat epävarmoja ja eivät siten kuvaa todellisuudessa kunnilta poistuvia kustannuksia. Selkeää käsitystä siitä, mitkä tehtävistä ja kustannuksista tulevat todellisuudessa siirtymään pois kunnan palvelutuotannosta ei toistaiseksi ole olemassa. Epävar-mojen tilastojen pohjalta ei tule tehdä suurta rahoituksen siirtoa pois kunnilta. Kunnilta poistuvien tulojen siirto päätetään asiallisesti osana lainsäädäntöä, mutta todellisuudessa siirtyvät kustannukset hahmottu-vat vasta myöhemmin vuosina 2019−2020.

Uudistus ei huomioi kattavasti kunnalle kohdistuvia kustannuksia. Kun-tien katettavaksi jää siirtymävaiheessa päällekkäisiä kustannuksia liit-tyen tukitoimintoihin sekä korvaavista järjestelmistä aiheutuvia kustan-nuksia, kuten osa pelastuslaitoksen tehtäviin liittyvistä rajapinnoista. Kustannusten rahoitus poistuu kuitenkin kunnilta rahoitusmallin muu-toksessa.

Kasvavan kaupungin on huolehdittava investointikyvystään kaikissa oloissa. Varautuminen mahdollisen sote- ja maakuntauudistukseen tuo-miin heikennyksiin ja epävarmuuksiin kaupungin rahoituksellisessa asemassa edellyttää erityistä vastuullisuutta kaupungin taloudenpidos-sa kaupunkistrategian taloustavoitteiden mukaisesti.

Jatkotoimet


Asia/326.03.2018


Samalla kaupunginhallitus toteaa, että tämän asian täytäntöönpano-päätöksen yhteydessä valtuuston käymän lähetekeskustelun keskuste-lupöytäkirja lähetetään johtokunnille sekä toimialoille, virastoille ja liike-laitoksille käytettäväksi talousarvion laadintatyössä.


LisätiedotRiikka Henriksson, erityissuunnittelija, puhelin: 310 25543

riikka.henriksson(a)hel.fi

Liitteet

1 VM Taloudellinen katsaus joulukuu 20172 Talouden tunnuslukuja_280220183 Tilinpäätös 20174 Valtuustokauden suunnittelu kaavio sekä talouden ohjauksen vuosikello5 Asuntotuotanto_Helsingissä_2017.pdf

Muutoksenhaku


http://ahjo/WorkplaceXT/getContent?id=%7B67A2141A-71D3-C671-87E0-621F52200000%7D&vsId=%7BEB656CC1-21E1-C1D1-8B61-621F52200000%7D&objectStoreName=Ahjo&objectType=document

http://ahjo/WorkplaceXT/getContent?id=%7B363104DD-95AD-C855-8684-621F79B00000%7D&vsId=%7BC4E64684-7216-C09E-8516-621F79B00001%7D&objectStoreName=Ahjo&objectType=document

http://ahjo/WorkplaceXT/getContent?id=%7BF4C16460-42CA-C344-84AC-621F54400000%7D&vsId=%7B1DA30A31-F149-CCC4-88EA-621F54400000%7D&objectStoreName=Ahjo&objectType=document

http://ahjo/WorkplaceXT/getContent?id=%7B9DB9977E-7804-C78B-8618-621F60D00000%7D&vsId=%7BBDDA7F60-FAEB-CBAD-8AA7-621F60D00000%7D&objectStoreName=Ahjo&objectType=document

http://ahjo/WorkplaceXT/getContent?id=%7B53FAF9BA-7799-C7DB-849B-621F46200000%7D&vsId=%7B01C57418-EB91-C360-9CA1-621F46200000%7D&objectStoreName=Ahjo&objectType=document


Asia/426.03.2018


4V 11.4.2018, Sosiaali- ja terveyslautakunnan varajäsenen valinta

HEL 2017-008768 T 00 00 02

Päätösehdotus


Kaupunginvaltuusto päättää

myöntää Ilkka Hirsimäelle eron sosiaali- ja terveyslautakunnan va-rajäsenen luottamustoimesta ja

valita Sakari Männikön varajäseneksi (Mari Rantasen henkilökohtai-nen varajäsen) sosiaali- ja terveyslautakuntaan vuoden 2021 touko-kuun lopussa päättyväksi toimikaudeksi.

Samalla kaupunginvaltuusto päättää tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.


Kaupunginvaltuusto valitsi Ilkka Hirsimäen (PS) 7.6.2017 (§ 276) vara-jäseneksi sosiaali- ja terveyslautakuntaan vuonna 2017 alkavaksi toimi-kaudeksi. Ilkka Hirsimäki pyytää 12.3.2018 eroa sosiaali- ja terveyslau-takunnan varajäsenen luottamustoimesta.

Kuntalain (410/2015) 70 §:n 3 momentin mukaan luottamustoimesta voi erota pätevästä syystä. Eron myöntämisestä päättää luottamushenkilön valinnut toimielin.

Kesken toimikautta avoimeksi tulleeseen luottamustoimeen valitaan toi-mikauden jäljellä olevaksi ajaksi uusi luottamushenkilö. Valittavan hen-kilön tulee olla vaalikelpoinen lautakuntaan kuntalain 74 §:n mukaisesti.

Kuntalain 70 §:n mukaan luottamustoimeen voidaan valita vain henkilö, joka on suostunut ottamaan toimen vastaan. Luottamushenkilön on val-tuuston pyynnöstä esitettävä selvitys seikoista, joilla voi olla merkitystä hänen vaalikelpoisuutensa arvioinnissa.

EsittelijäkansliapäällikköSami Sarvilinna

LisätiedotJenni Björksten, hallintoasiantuntija, puhelin: 310 36060

jenni.bjorksten(a)hel.fi

Liitteet


Asia/426.03.2018


1 Eronpyyntö 12.3.2018

Muutoksenhaku

Kunnallisvalitus, valtuusto

Otteet

Ote Otteen liitteetPäätöksessä mainitut Kunnallisvalitus, valtuusto

Tiedoksi

Sosiaali- ja terveyslautakuntaTaloushallintopalveluliikelaitos

http://ahjo.hel.fi:9800/WorkplaceXT/getContent?id=%7BE26D2AAD-FBA2-C25E-8783-622384200000%7D&vsId=%7B1342E7F5-A3A4-C404-A65E-622384200000%7D&objectStoreName=Ahjo&objectType=document


Asia/526.03.2018


5V 11.4.2018, Kasvatus- ja koulutuslautakunnan varajäsenen valinta

HEL 2018-003173 T 00 00 02

Päätösehdotus


Kaupunginvaltuusto päättää

myöntää Nina Casténille eron kasvatus- ja koulutuslautakunnan va-rajäsenen luottamustoimesta ja

valita Maria Nyroosin varajäseneksi (Ville Jalovaaran henkilökohtai-nen varajäsen) kasvatus- ja koulutuslautakuntaan vuoden 2021 tou-kokuun lopussa päättyväksi toimikaudeksi.

Samalla kaupunginvaltuusto tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osal-ta heti.


Kaupunginvaltuusto valitsi Nina Casténin (SDP) 8.11.2017 (§ 391) va-rajäseneksi kasvatus- ja koulutuslautakuntaan vuoden 2021 toukokuun lopussa päättyväksi toimikaudeksi. Nina Castén pyytää 14.3.2018 eroa kasvatus- ja koulutuslautakunnan varajäsen luottamustoimesta kotikun-nan vaihtumisen vuoksi.

Kuntalain (410/2015) 70 §:n 3 momentin mukaan luottamustoimesta voi erota pätevästä syystä. Eron myöntämisestä päättää luottamushenkilön valinnut toimielin.

Kesken toimikautta avoimeksi tulleeseen luottamustoimeen valitaan toi-mikauden jäljellä olevaksi ajaksi uusi luottamushenkilö. Valittavan hen-kilön tulee olla vaalikelpoinen lautakuntaan kuntalain 74 §:n mukaisesti.

Kuntalain 70 §:n mukaan luottamustoimeen voidaan valita vain henkilö, joka on suostunut ottamaan toimen vastaan. Luottamushenkilön on val-tuuston pyynnöstä esitettävä selvitys seikoista, joilla voi olla merkitystä hänen vaalikelpoisuutensa arvioinnissa.





Asia/526.03.2018


Liitteet


Muutoksenhaku


Otteet

Ote Otteen liitteetPäätöksessä mainitut Kunnallisvalitus, valtuusto

Tiedoksi

Kasvatus- ja koulutuslautakuntaTaloushallintopalveluliikelaitos

http://ahjo/WorkplaceXT/getContent?id=%7B9E1D596C-7669-C988-845F-6224D4A00000%7D&vsId=%7B05D8E4D9-E4B7-CDC9-81B1-6224D4A00001%7D&objectStoreName=Ahjo&objectType=document


Asia/626.03.2018


6V 11.4.2018, Käräjäoikeuden lautamiehen valinta

HEL 2017-009925 T 00 01 06

Päätösehdotus


Kaupunginvaltuusto

myöntää Jari Luomakoskelle eron käräjäoikeuden lautamiehen luot-tamustoimesta ja

valitsee ___________ käräjäoikeuden lautamieheksi vuoden 2021 toukokuun lopussa päättyväksi toimikaudeksi.

Samalla kaupunginvaltuusto tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.


Kaupunginvaltuusto valitsi 21.6.2017 (294 §) Jari Luomakosken (Kok.) käräjäoikeuden lautamieheksi vuoden 2021 toukokuun lopussa päätty-väksi toimikaudeksi. Jari Luomakoski pyytää 13.3.2018 eroa käräjäoi-keuden lautamiehen luottamustoimesta kotikunnan vaihtumisen vuoksi.

Käräjäoikeuden lautamiehistä annetun lain (675/2016) mukaan valtuus-to valitsee käräjäoikeuden lautamiehet valtuuston toimikautta vastaa-vaksi ajaksi. Käräjäoikeuden lautamiehestä on soveltuvin osin voimas-sa, mitä kunnan luottamushenkilöstä säädetään.

Kuntalain (410/2015) 70 §:n 3 momentin mukaan luottamustoimesta voi erota pätevästä syystä. Eron myöntämisestä päättää luottamushenkilön valinnut toimielin. Kesken toimikautta avoimeksi tulleeseen luottamus-toimeen valitaan toimikauden jäljellä olevaksi ajaksi uusi luottamushen-kilö.

Käräjäoikeuden lautamieheksi valittavan tulee täyttää käräjäoikeuden lautamiehistä annetun lain 2 §:n mukaiset kelpoisuusvaatimukset.




Liitteet


Asia/626.03.2018



Muutoksenhaku


Otteet

Ote Otteen liitteetPäätöksessä mainitut Kunnallisvalitus, valtuustoHelsingin käräjäoikeus Kunnallisvalitus, valtuusto

http://ahjo/WorkplaceXT/getContent?id=%7BFF9C481E-0A7C-C14E-87A2-6224B2600000%7D&vsId=%7B31C0CC16-7A9E-CA79-ACF4-6224B2600005%7D&objectStoreName=Ahjo&objectType=document


Asia/726.03.2018


7V 11.4.2018, Hallintosäännön muuttaminen

Pöydälle 19.03.2018

HEL 2018-002397 T 00 01 00

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto hyväksyy Helsingin kaupungin hallintosäännön liitteen 1 mukaisesti. Muutos tulee voimaan 10.4.2018.

Tiivistelmä

Kaupunginvaltuusto on 16.11.2016, 291 § hyväksynyt Helsingin kau-pungin uuden johtamisjärjestelmän mukaisen hallintosäännön. Kaupun-ginvaltuusto on edellisen kerran muuttanut hallintosääntöä 14.2.2018, 36 §.

Tällä päätöksellä tehdään muutoksia kaupunginvaltuuston, kasvatuk-sen ja koulutuksen toimialajohtajan sekä kaupunkiympäristölautakun-nan toimivaltaan ja annetaan valtuustossa nuorisoneuvoston edustajille läsnäolo- ja puheoikeus nuorten aloitteiden käsittelyssä.


Kaupunginvaltuuston toimivalta

Hallintosäännön 7 luvussa määrätään kaupunginvaltuuston toimivallas-ta. Kaupunginvaltuuston toimivaltaan lisätään 7 luvun 1 §:n uudeksi 2 kohdaksi liikenteen, viheralueen tai muun yleisen alueen yleissuunnitel-mista päättäminen, kun kustannusarvio ylittää 10 miljoonaa euroa.

Nykyinen 7 luvun 1 §:n 2 kohta muuttuu 3 kohdaksi ja sen sisältö muut-tuu siten, että kaupunginvaltuusto ei päätä hankesuunnitelmista niiden hankkeiden osalta, joista on päätetty kohdan 2 nojalla yleissuunnitel-massa ja joita koskeva hankesuunnitelma ei olennaisesti poikkea yleis-suunnitelmasta.

Liikennehankkeiden päätösprosessin kehittämisen yhteydessä on il-mennyt tarve selkeyttää merkittäviä hankkeita koskevia toimivaltasään-nöksiä sekä keventää ja sujuvoittaa niihin liittyvää päätösmenettelyä. Merkittävissä liikennehankkeissa on ollut aikaisemmin käytäntönä, että niiden osalta on hyväksytty ensin kaupunginvaltuustossa hankkeen yleissuunnitelma. Yleissuunnitelman jälkeen valtuusto on päättänyt hanketta koskevasta hankesuunnitelmasta ja asemakaavan hyväksy-misestä. Yleissuunnitelma, hankesuunnitelma ja asemakaava on käsi-


Asia/726.03.2018


telty ennen valtuuston päätöstä lautakunnissa ja kaupunginhallitukses-sa. Asemakaavan jälkeen lautakunta on päättänyt katusuunnittelusta.

On tarkoituksenmukaista, että kaupunginvaltuusto, tai toimivaltarajojen mukaan mahdollinen alempi toimielin, päättäisi hankepäätöksen luon-teisena päätöksenä vain hankkeen yleissuunnitelmasta. Yleissuunnitel-mapäätös olisi tällöin valituskelpoinen. Hankesuunnitelmasta ei tehtäisi erillistä valituskelpoista päätöstä. Hankesuunnitelmat olisivat yleissuun-nitelman täytäntöönpanoa.

Tapauskohtaisesti voi tulla kysymykseen, että yleissuunnitelman jäl-keen laaditaan hankesuunnitelma, joka tuodaan vielä erikseen päätet-täväksi kuten esimerkiksi tilanteessa, joissa valtion tai muiden rahoitta-jien osuus rahoitukseen täsmentyy myöhemmin. Tällöin yleissuunnitel-ma olisi valmistelua eikä se olisi muutoksenhakukelpoinen.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtajan erityinen toimivalta

Hallintosäännön 15 luvun 4 §:ssä määrätään kasvatuksen ja koulutuk-sen toimialajohtajan erityisestä toimivallasta. Neljännessä kohdassa on kirjoitusvirhe. Kohdassa on toistettu sanat "toimialajohtaja tai hänen määräämänsä", vaikka kyseiset sanat ovat jo pykälän ensimmäisessä virkkeessä. Kyseiset sanat poistetaan 4 kohdasta.

Hallintosäännön 15 luvun 4 §:ään lisätään uusi 7 kohta, jonka mukaan toimialajohtaja tai hänen määräämänsä päättää perusopetuksen piden-netystä oppivelvollisuudesta. Pidennetystä perusopetuksesta päättämi-sestä ei ole aiemmin määrätty mitään sen paremmin vanhoissa johto-säännöissä kuin nykyisessä hallintosäännössä. Toimialajohtaja on määrännyt toimintasäännössä perusopetusjohtajan tai hänen määrää-mänsä päättämään pidennetystä oppivelvollisuudesta, mutta toimiala-johtajan toimivalta delegoida asia ei ole perustunut mihinkään säädök-seen tai määräykseen. Tämä asia korjataan täydentämällä kasvatuk-sen ja koulutuksen toimialajohtajan erityistä toimivaltaa.

Lisäksi tarkoituksena on, että toimialajohtaja voi delegoida pidennetys-tä oppivelvollisuudesta päättämisen perusopetusjohtajan lisäksi myös varhaiskasvatuksen viranhaltijoille, jotka päättävät lapsen esiopetuksen erityisestä tuesta. Perusopetuksessa pidennetystä oppivelvollisuudesta päättäminen voi tulla kyseeseen, kun päätetään koulunkäynnin poik-keavasta alkamisesta.

Kaupunkiympäristölautakunnan erityinen toimivalta

Maankäyttö- ja rakennuslain 52 §:n muutos on tullut voimaan 1.4.2017. Uuden pykälän mukaan asemakaavan hyväksymistä koskevaa päätös-valtaa voidaan johtosäännössä siirtää kaupunginhallitukselle tai lauta-


Asia/726.03.2018


kunnalle myös vaikutukseltaan merkittävien kaavojen osalta. Voimassa olevassa hallintosäännössä kaupunkiympäristölautakunnalle on annet-tu toimivalta hyväksyä muun kuin vaikutukseltaan merkittävä asema-kaavamuutos hallintosäännössä luetelluissa tilanteissa. Vaikutuksel-taan merkittävän kaavamuutoksen hyväksymisestä päättää kaupungin-valtuusto.

Vaikutukseltaan merkittävänä kaavamuutoksena pidetään esimerkiksi muutosta, joka merkitsee alueen maankäytön yleisen luonteen muuttu-mista kaavassa osoitetusta, alueella vallitseva yhtenäisen rakennusta-van merkittävää muuttumista, ympäristön kannalta merkittävien arvojen säilymisen vaarantumista tai kaavan muuttamista muulla näihin rinnas-tettavalla tavalla.

Kaupunkiympäristölautakunnan toimivaltaan esitetään täsmennystä si-ten, että lautakunta päättäisi kaavan mukaisen rakennetun tontin tai korttelin rakennusoikeuden lisäämisestä alueen lisärakentamiseksi. Toimivalta koskee rakennusoikeuden lisäämistä riippumatta tontin tai korttelin käyttötarkoituksesta. Rakennusoikeuden lisääminen lautakun-nan päättämin kaavamuutoksin tulee olla mahdollista myös toimitilara-kentamisessa. On myös perusteltua, ettei muutosmahdollisuutta rajoi-teta vain tontille. On tapauksia, joissa on tarkoituksenmukaista ottaa mukaan koko korttelialue, vaikka vaikutukset olisivatkin vähäiset.

Lisäksi esitetään, että lautakunnan päätösvallassa olisivat myös ase-makaavamuutokset koskien vähäisiä kortteli-, katuja puistoalueiden rajojen muutoksia sekä asemakaavan hyväksyminen maanalaisten tilo-jen rakentamisen mahdollistamiseksi katualueella tai muulla yleisellä alueella ja asemakaavan hyväksyminen laajuudeltaan vähäiselle alu-eelle. Lisäykset olisivat vaikutuksiltaan vähäisiä ja verrattavissa lauta-kunnan toimivaltaan vastaavissa poikkeamispäätöksissä.

Kortteli-, katuja puistoalueiden rajoja ei ole mahdollista muuttaa poik-keamispäätöksellä ja tapauskohtaisesti tulee esiin tilanteita, jolloin eri käyttötarkoitusta osoittavien korttelialueiden rajoja tulisi siirtää kuten ra-kentamisen ulottuessa toiselle korttelialueelle tai puistoalueelle vähäi-sissä määrin. Asemakaavan muutokseen voi liittyä kaavoittamattomia maanalaisia alueita. On tarkoituksenmukaista, että lautakunnalla on toi-mivalta päättää asemakaavan laatimisesta maanalaisten tilojen raken-tamiseksi katualueella tai muulla yleisellä alueella, milloin kaavan vai-kutukset eivät ole merkittäviä. Asemakaava on tarpeen hyväksyä laa-juudeltaan vähäiselle alueelle muun muassa silloin, kun asemakaavan muutoksen yhteydessä tulee vähäisissä määrin ottaa myös asemakaa-voittamatonta aluetta mukaan.

Nuorten aloitteiden käsittely


Asia/726.03.2018


Hallintosäännön 29 luvun 7 §:ssä määrätään läsnäolo- ja puheoikeu-desta eri toimielimien kokouksissa. Kyseiseen pykälään lisätään uusi 2. momentti, jonka mukaan kun kaupunginvaltuustossa käsitellään nuor-ten aloitteita, on nuorten vaikuttamiselimen valitsemilla kolmella jäse-nellä läsnäolo- ja puheoikeus.

Kaupunginvaltuustossa käsitellään hallintosäännön mukaan kaikki nuorten aloitteet. Nuorten osallistumisen vahvistamiseksi on tarkoituk-senmukaista myös aloitteita valtuustossa käsiteltäessä antaa nuorten itsensä käyttää puheenvuoroja. Läsnäolo- ja puheoikeus olisi nuoriso-neuvoston keskuudestaan edustajikseen valitsemilla kolmella henkilöl-lä.


LisätiedotSari-Anna Pennanen, johtava kaupunginasiamies, puhelin: 310 36179

sari-anna.pennanen(a)hel.fiKaisu Tähtinen, yksikön päällikkö, puhelin: 310 37035

kaisu.tahtinen(a)hel.fi

Liitteet

1 Helsingin kaupungin hallintosääntö muutokset hyväksytty2 Helsingin kaupungin hallintosääntö muutokset näkyvissä

Muutoksenhaku


Päätöshistoria

Kaupunginhallitus 19.03.2018 § 158

HEL 2018-002397 T 00 01 00

Esitys

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Käsittely

19.03.2018 Pöydälle

Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti panna asian viikoksi pöydälle Marcus Rantalan ehdotuksesta.

Esittelijä

http://ahjo.hel.fi:9800/WorkplaceXT/getContent?id=%7B0A37061F-9847-CB5C-872B-624322E00000%7D&vsId=%7B4BA66308-E08C-CDDB-96F3-624322E00000%7D&objectStoreName=Ahjo&objectType=document

http://ahjo.hel.fi:9800/WorkplaceXT/getContent?id=%7B5876776C-7AD5-C90E-8D8E-624322F00000%7D&vsId=%7B20DBE7F4-E06F-C24E-B6B4-624322F00001%7D&objectStoreName=Ahjo&objectType=document

http://ahjo.hel.fi:9800/WorkplaceXT/getContent?id=%7B9A6D22C3-1B44-49A6-BD0A-B6498579F66F%7D&objectStoreName=AHJO&objectType=document

http://ahjo.hel.fi:9800/WorkplaceXT/getContent?id=%7B9A6D22C3-1B44-49A6-BD0A-B6498579F66F%7D&objectStoreName=AHJO&objectType=document


Asia/726.03.2018


kansliapäällikköSami Sarvilinna

LisätiedotSari-Anna Pennanen, johtava kaupunginasiamies, puhelin: 310 36179

sari-anna.pennanen(a)hel.fiKaisu Tähtinen, yksikön päällikkö, puhelin: 310 37035

kaisu.tahtinen(a)hel.fi


26.03.2018


KAUPUNGINHALLITUKSEN ASIAT


Asia/826.03.2018


8Kaupunginlakimiehen virkaan ottaminen

HEL 2018-001610 T 01 01 01 01

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus päättää ottaa varatuomari, EMBA Jenni Ropen kau-punginlakimiehen virkaan 7 856,75 euron kokonaiskuukausipalkan mu-kaan määräytyvin palkkaeduin. Virassa on kuuden kuukauden koeaika.


Kaupunginlakimiehen virka

Kaupunginlakimiehen virka on tullut avoimeksi 15.9.2017.

Kaupunginvaltuusto on 14.2.2018 § 36 päättänyt kaupunginkanslian or-ganisaation uudistamisesta, missä yhteydessä kaupunginlakimiehen vi-ran sijoittuminen kanslian organisaatiossa ja samalla virkaan ottamista koskeva toimivalta muuttuu. Organisaatiouudistus tulee voimaan 1.6.2018. Nyt käsillä oleva esitys perustuu hallintosäännön 8 luvun1 §:n 10 kohdan toimivaltamääräykseen, jonka mukaan kansliapäällik-köä seuraavan alemman organisaatiotason johtavan viranhaltijan vir-kaan ottamisesta päättää kaupunginhallitus.

Kaupunginhallitus päätti 11.9.2017 § 836 kaupunginlakimiehen viran ju-listamisesta haettavaksi. Kanslian organisaatiouudistuksen edettyä so-pivaan vaiheeseen virka oli julkisesti haettavana 12.–29.1.2018. Ha-kuilmoitus julkaistiin Helsingin Sanomissa ja Hufvudstadsbladetissa 14.1.2018. Lehti-ilmoitusten lisäksi hakuilmoitus oli esillä kaupungin sähköisessä rekrytointipalvelussa osoitteessa helsinkirekry.fi sekä Oi-kotie.fi-, LinkedIn- ja LakimiesRekrytointi -palveluissa.

Kaupunginlakimiehen tehtävänä on johtaa kaupunginkanslian oikeus-palveluita ja vastata oikeuspalveluille asetettujen tavoitteiden saavutta-misesta. Viranhaltija on kaupungin päälakimies, joka toimii kaupungin-valtuuston ja kaupunginhallituksen oikeudellisena asiantuntijana.

Virkaa täytettäessä on noudatettava perustuslain 125 §:ssä säädettyjä yleisiä virkanimitysperusteita, jotka ovat taito, kyky ja koeteltu kansa-laiskunto. Kaupunginlakimiehen viran kelpoisuusvaatimukset on vii-meksi vahvistettu kaupunginkanslian johtosäännön 13 §:n 2 momentis-sa, jonka mukaan kelpoisuusvaatimuksena on oikeustieteen maisterin tutkinto tai vastaava aiempi tutkinto sekä kokemusta hallinto- ja johta-mistehtävissä. Kielitaitovaatimuksena on suomen kielen erinomainen taito sekä ruotsin kielen tyydyttävä taito.


Asia/826.03.2018


Muodollisten kelpoisuusvaatimusten lisäksi hakuilmoituksessa todettiin, että hakijalta edellytetään laaja-alaista kokemusta oikeuspalvelujen toi-mintaan liittyvistä oikeudenaloista ja tehtävistä sekä hyvää yhteistyöky-kyä ja oma-aloitteisuutta. Hakijalla tulee olla kykyä ja osaamista toimin-tojen kehittämiseen.

Hakijat ja rekrytointiprosessi

Virkaa haki hakuajan kuluessa 12 henkilöä. Hakijaluettelo onliitteenä 1.

Yksi hakijoista (nro 1) ei täytä viran kelpoisuusvaatimuksia. Viisi haki-joista (nrot 4, 5, 6, 9 ja 11) ovat nyt tai ovat aiemmin olleet Helsingin kaupungin palveluksessa.

Haastatteluun kutsuttiin kuusi hakijaa, joilla arvioitiin olevan täytettävä-nä olevan viran vaativuuden kannalta riittävän laaja-alainen kokemus useilta viranhoidon kannalta relevanteilta oikeudenaloilta sekä riittävää, viimeaikaista kokemusta suorasta esimiestyöstä ja organisaation johta-misesta. Hakijoita haastattelivat 14.–16.2.2018 kansliapäällikkö Sami Sarvilinna, hallintojohtaja Juha Summanen ja johtava henkilöstöasian-tuntija Riitta Hellman kaupunginkanslian henkilöstöosastolta.

Hakija 6, Päivi Kuusjärvi , toimii tällä hetkellä oikeuspalveluissa raken-taminen ja vahingonkorvaukset -yksikön päällikkönä. Hakemuksen, haastattelun ja hakijaa koskevan aiemman tiedon perusteella on kat-sottava, että hänellä on hyvä käsitys oikeuspalveluiden toimialasta sa-moin kuin laajaa ja monipuolista kokemusta useilta oikeudenaloilta. Hä-nen osaamisessaan painottuu oikeudenkäyntikokemus, jonka kautta hänellä on myös hyvät esiintymisvalmiudet. Hakija tuntee kaupungin ja kuntasektorin toimintakenttänä. Hakijalla on hyviä toiminnan kehittämis-tä koskevia ajatuksia.

Hakija 7, Tanja Mansikka , toimii tällä hetkellä Kirkkonummen kunnan kunnanlakimiehenä. Hakemuksen ja haastattelun perusteella on katsot-tava, että hänellä on laajaa ja monipuolista kokemusta useilta oikeude-naloilta. Hänen osaamisessaan painottuu kunnallis- ja hallinto-oikeu-dellinen asiantuntemus. Hakija on kaksikielinen, mitä on pidettävä etu-na kaksikielisessä organisaatiossa työskentelemisessä.

Hakija 8, Juha Myllymäki , toimii tällä hetkellä Vantaan kaupunginlaki-miehenä. Hakemuksen ja haastattelun perusteella on katsottava, että hänellä on monipuolista kokemusta useilta oikeudenaloilta. Hänen osaamisessaan painottuu kunnallis- ja hallintooikeudellinen asiantunte-mus. Hänellä on monipuolista johtamiskokemusta ja kokemusta myös suuremman organisaation yleisjohtajana toimimisesta. Hakija on osal-


Asia/826.03.2018


listunut suurten muutoshankkeiden läpivientiin. Hakija kutsuttiin henki-löarviointiin.

Hakija 9, Sari-Anna Pennanen , toimii tällä hetkellä oikeuspalveluissa hallinto ja palvelussuhteet -yksikön päällikkönä. Hakemuksen, haastat-telun ja hakijaa koskevan aiemman tiedon perusteella on katsottava, että hänellä on hyvä käsitys oikeuspalveluiden toimialasta samoin kuin laajaa ja monipuolista kokemusta useilta oikeudenaloilta. Hänellä on merkittävää oikeudenkäyntikokemusta. Hakija tuntee kaupungin ja kun-tasektorin toimintakenttänä ja hänellä on kokemusta kaupungin sääntö-valmistelusta. Hakijalla on hyviä toiminnan kehittämistä koskevia aja-tuksia.

Hakija 10, Näbil Radi , toimii tällä hetkellä Keskinäinen eläkevakuutus-yhtiö Ilmarisella yhtiölakimiehenä. Hakemuksen ja haastattelun perus-teella on katsottava, että hänellä on laajaa kokemusta useilta oikeude-naloilta ja muita haastatteluun kutsuttuja jonkin verran pitempi johtamis-kokemus. Hakijalla on hyvä verkostoitumiskyky. Hänellä on kokemusta suurten muutoshankkeiden läpiviemisestä.

Hakija 11, Jenni Rope, toimii tällä hetkellä oikeuspalveluissa yhteisöt ja verot -yksikön päällikkönä. Hakemuksen, haastattelun ja hakijaa koske-van aiemman tiedon perusteella on katsottava, että hänellä on hyvä kä-sitys oikeuspalveluiden toimialasta samoin kuin laajaa kokemusta useil-ta oikeudenaloilta. Hakija tuntee kuntasektorin ja koko kaupunkikonser-nin toimintakenttänä ja hänellä on hyvä verkostoitumiskyky. Hänellä on kokemusta suuren muutoshankkeen läpiviemisestä. Hakijalla on selkei-tä ja hyviä toiminnan kehittämistä koskevia ajatuksia. Hakija kutsuttiin henkilöarviointiin.

Henkilöarviointeihin kutsuttiin kaksi hakijaa (nrot 8 ja 11). Henkilö-arvioinnit suoritti Psycon Oy ajalla 19.–24.2.2018.

Hakija 8, Juha Myllymäki , on suorittanut oikeustieteen kandidaatin tut-kinnon Lapin yliopistossa vuonna 1998. Hänellä on varatuomarin arvo. Hän on toiminut vuodesta 2015 alkaen Vantaan kaupunginlakimiehenä. Aiemmin hän on toiminut mm. johtavana lakimiehenä ja työmarkkinala-kimiehenä Suomen Kuntaliitossa, kunnanjohtajana Vihdin kunnassa sekä ylitarkastajana sisäasiainministeriössä. Hakijan vahvuutena on hallinnon vahva tuntemus sekä monipuolinen kokemus johtamis- ja esi-miestehtävistä ja näkyvässä asiantuntijajohtajan roolissa toimimisesta erityyppisissä julkishallinnon organisaatioissa. Hakijalla on laaja-alai-sesti hyvät ja riittävät johtamisvalmiudet.

Hakija 11, Jenni Rope, on suorittanut oikeustieteen kandidaatin tutkin-non Turun yliopistossa vuonna 1999. Hänellä on varatuomarin arvo. Li-säksi hän on suorittanut Aalto-yliopistossa executive MBA -tutkinnon


Asia/826.03.2018


(Helsingin kaupungin EMBA-valmennusohjelma) vuonna 2016. Hän on toiminut vuodesta 2006 alkaen johtavana kaupunginasiamiehenä (yksi-kön päällikkö) kaupunginkanslian oikeuspalveluissa. Aiemmin hän on toiminut va. toimitusjohtajana Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymäs-sä sekä kaupunginasiamiehenä ja asiamiehenä oikeuspalveluissa. Ha-kijan vahvuutena on laaja kaupunkiorganisaation tuntemus ja kokemuk-seen perustuva hyvä käsitys oikeuspalveluiden tehtävistä ja esimies-työstä yksikössä. Hänen vuorovaikutustaitonsa ovat hyvät ja hänellä on todennettua näyttöä muutosprosessin läpiviemisestä sekä toimintayksi-kön toimintatapojen aktiivisesta kehittämisestä ja henkilöstön osallista-misesta. Hakijalla on laaja-alaisesti vahvat johtamisvalmiudet; strategi-sen johtamisen alueella hänellä on hyvät ja riittävät valmiudet.

Arviointi

Kaupunginlakimies johtaa oikeuspalveluiden 40 hengen organisaatiota ja toimii kaupungin päälakimiehenä. Kaupunginlakimiehen tehtäviin kuuluu osastolla työskentelevien asiantuntijoiden ohjaaminen ja oikeu-dellisten linjausten tekeminen, samoin kuin kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen oikeudellisena asiantuntijana toimiminen ja kau-pungin puhevallan käyttäminen tuomioistuimissa ja muissa viranomai-sissa. Kaupunginlakimies valvoo kaupungin oikeudellisia etuja ja käyt-tää tässä tehtävässään laajaa viranhaltijatoimivaltaa.

Oikeudellisen osaamisen ja kokemuksen sekä johtamiskyvyn lisäksi tehtävässä menestyminen edellyttää hyviä vuorovaikutustaitoja sekä kykyä tehdä yhteistyötä kaupungin sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien kanssa. Johtamistehtävässä menestyminen edellyttää kokemusta ja näkemystä asiantuntijaorganisaation johtamisesta sekä taitoa ja halua kehittää oikeuspalveluiden toimintatapoja niin, että toiminta vastaa kau-pungin tarpeita ja on johdonmukaisessa suhteessa kaupungin strate-gisten tavoitteiden kanssa.

Hakuasiakirjoihin, haastatteluihin, henkilöarviointiin ja aiempaan tietoon perustuen on katsottava, että johtava kaupunginasiamies Jenni Ropella on parhaat edellytykset edellä kuvattujen kaupunginlakimiehen virkaan kuuluvien tehtävien hoitamiseen. Hänen valintaansa puoltavat aktiivi-nen toimintatapoja kehittävä ote, haastattelussa esiin tullut erittäin vah-va ja uskottava motivaatio niin asia- kuin henkilöstöjohtajana, kaupun-gin tavoitteisiin hyvin sopivat, modernit ajatukset asiantuntijapalvelui-den käyttäjälähtöisyydestä sekä valmiudet edelleen kehittymiseen joh-tajana ja toiminnan kehittäjänä.

Muuta

Kaupunginhallituksen jäsenillä on mahdollisuus tutustua esitykseen liit-tyviin hakemuksiin ja niistä laadittuun yhteenvetoon sekä henkilöar-


Asia/826.03.2018


viointiraportteihin ennen kokousta ja kokouksen aikana. Tutustumista varten voi ottaa yhteyttä kirjaamoon kokouspäivän aamuun saakka ja kokouspäivän aamusta alkaen toimielimen sihteeriin. Aineistoon liitty-viin sisällöllisiin kysymyksiin vastaa lisätiedonantaja.

Jos kaupunginhallitus ottaa virkaan henkilön, joka ei ole kaupungin pal-veluksessa, eikä terveydellisiä tietoja ole käytettävissä virkaan otet-taessa, on päätös tällaisen henkilön osalta ehdollinen, kunnes henkilön terveydentilasta saadun selvityksen perusteella virkaan ottaminen on vahvistettu. Selvitys on esitettävä kuukauden kuluessa virkaan ottamis-ta koskevan päätöksen tiedoksisaannista lukien.

Virkaan otettavan henkilön kanssa sovitaan erikseen ajankohdasta, jol-loin hän ottaa viran vastaan.


LisätiedotRiitta Hellman, rekrytointipäällikkö, puhelin: 310 32950

riitta.hellman(a)hel.fi

Liitteet

1 Hakijaluettelo

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusohje, kaupunginhallitus

Otteet

Ote Otteen liitteetHakijat Oikaisuvaatimusohje, kaupungin-

hallitus

Tiedoksi

TaloushallintopalvelutKaupunginkanslia/hallinto-osasto

http://ahjo.hel.fi:9800/WorkplaceXT/getContent?id=%7B8E5E0030-388B-CADC-86C6-624818F00000%7D&vsId=%7BD914F100-AE82-C169-8E39-624819000000%7D&objectStoreName=Ahjo&objectType=document


Asia/926.03.2018


9Sijoituksen tekeminen Korkeasaaren eläintarhan säätiö sr:n inves-tointirahastoon

HEL 2018-003172 T 02 02 02

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus päättää

hyväksyä 1 100 000 euron suuruisen sijoituksen tekemisen Korkea-saaren eläintarhan säätiö sr:n investointirahastoon käytettäväksi eläintarhan tarhojen suunnitteluun, rakentamiseen ja perusparanta-miseen vuonna 2018 ja

myöntää kaupunginkanslian talous- ja suunnitteluosaston käytettä-väksi vuoden 2018 talousarviomäärärahoja 1 100 000 euroa sijoi-tuksen maksamiseen talousarvion tililtä 8 06 02, Arvopaperit, Muut kohteet, Khn käytettäväksi.


Investointituen rahoitukselliset perustelut

Ennen aloittamistaan säätiönä 1.1.2018 Korkeasaaren eläintarha kuului kaupungin keskushallintoon ja sen investoinnit oli osoitettu kaupungin-hallituksen käytettäväksi.

Kaupunginvaltuusto päätti 28.2.2018 § 53 mm. vuonna 2017 käyttä-mättä jääneiden määrärahojen perusteella myönnettävistä ylitysoikeuk-sista vuoden 2018 talousarvioon. Vuonna 2017 Korkeasaaren eläintar-han investoinneista jäi käyttämättä yhteensä 1,1 miljoonaa euroa, jonka perusteella kaupunginvaltuusto myönsi kaupunginhallitukselle vastaa-van ylitysoikeuden vuoden 2018 talousarvion lukuun 8 06 Arvopaperit. Tuki suoritetaan sijoituksena Korkeasaaren eläintarhan säätiön perus-tamaan investointirahastoon.

Säätiölle annettavan investointituen edellytykset

Säätiölle annettavaa investointitukea on pidettävä Euroopan unionin perussopimuksen 107 artiklan 1 kohdan mukaisena valtiontukena. Val-tiontuki määritellään valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetyk-si tueksi, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotain yritystä tai tuotannonalaa, siltä osin kuin tuki vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Myös kuntien myöntämää tukea pidetään valtiontu-kena.


Asia/926.03.2018


Yrityksinä pidetään valtiontukisääntelyssä kaikkia taloudellista toimin-taa harjoittavia yksiköitä niiden oikeudellisesta muodosta riippumatta. Varovaisuutta noudattaen tässä päätöksessä on pidetty lähtökohtana sitä, että säätiötä on ainakin osittain pidettävä taloudellista toimintaa harjoittavana yksikkönä. Avustuksena säätiölle annettava tuki on omi-aan vääristämään kilpailua ja vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

Tuki myönnetään komission asetuksen (EU) N:o 651/2014 (yleinen ryh-mäpoikkeusasetus) 53 artiklan mukaisena kulttuurin ja kulttuuriperin-nön edistämiseen myönnettävänä tukena.

Säätiön toiminta muodostuu Korkeasaaren eläintarhan ylläpitämisestä. Eläintarha on yleisen ryhmäpoikkeusartiklan 53 artiklan 2 a kohdassa tarkoitettu kulttuurilaitos.

Yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 53 artiklan 3 a kohdan mukaan tukea voidaan myöntää investointitukena. Säätiölle myönnettävä tuki on käy-tettävä artiklan 4 a kohdan mukaisesti eläintarhan infrastruktuurin ra-kentamiseen, nykyaikaistamiseen, hankkimiseen tai parantamiseen. Infrastruktuuri on täysin eläintarhan käytössä eli sitä käytetään artiklan edellyttämällä tavalla ajallisesti vuodessa vähintään 80 %:ia kulttuuri-siin tarkoituksiin

Tuen määrä on alle 2 miljoonaa euroa, joten artiklan 8 kohdan mukai-sesti tuen enimmäismääräksi voidaan asettaa 80 %:ia tukikelpoisista kustannuksista. Alustavan arvion mukaan tuen 80 %:n enimmäismäärä ei ylity tukikohteissa. Vuonna 2018 jatkuvia keskeneräisiä investointi-kohteita ovat Ilvestarha, Korkeasaaren yleisilmettä parantavat raken-nustyöt, rakennusten ja eläinten aitausten peruskorjaukset, leikkipaik-kojen rakentaminen, uuden muuntamon rakentaminen ja infrastruktuu-rin korjaukset sekä useat pienhankkeet.

Yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 4 artiklan 1. z)-kohdan mukaan in-vestointituki kulttuurin ja kulttuuriperinnön edistämiseen saa olla enin-tään 150 miljoonaa euroa hanketta kohden. Annettava investointituki ei ylitä tätä määrää.

Tuensaajaa Korkeasaaren eläintarhan säätiö sr -nimistä säätiötä koh-taan ei ole annettu sellaista komission aikaisempaan päätökseen pe-rustuvaa maksamatonta perintäpäätöstä, jossa tuki olisi julistettu sään-töjen vastaiseksi tai sisämarkkinoille soveltumattomaksi eikä säätiö ole ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisesti vaikeuksissa oleva yritys. Tuki täyttää myös muut ryhmäpoikkeusasetuksen I luvun mukaiset yhteisten sääntöjen edellytykset.

Esittelijä


Asia/926.03.2018


kansliapäällikköSami Sarvilinna

LisätiedotJuha Viljakainen, hankepäällikkö, puhelin: 310 36276

juha.viljakainen(a)hel.fi

Muutoksenhaku


Tiedoksi

Korkeasaaren eläintarhan säätiö sr


Asia/1026.03.2018


10Lainan myöntäminen Maanviljelyslyseon osakeyhtiölle

HEL 2017-013419 T 02 05 03 00

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus päättää myöntää Helsingin yhteislyseota ylläpitävälle Maanviljelyslyseon osakeyhtiölle enintään 2 000 000 euron suuruisen koululainan talousarvion kohdalta 9 01 02 01, Lainojen myöntäminen kouluille, koulukiinteistössä tehtäviin perusparannuksiin seuraavin eh-doin:

Laina-aika: laina on lyhennyksistä vapaa. Laina-aika on koulun ylläpitä-jän ja kaupungin välillä tehdyn sopimuksen voimassaoloaika edellyt-täen, että vakuudet ovat voimassa.

Lainan korko: lainasta maksettava korko on valtiovarainministeriön puolivuosittain vahvistaman peruskoron (tällä hetkellä 0 %) suuruinen.

Lainan vakuus: lainansaaja panttaa lainan vakuudeksi kaupungin omis-taman tontin vuokraoikeuteen kohdistuvia panttikirjoja tai muun kau-punginkanslian talous- ja suunnitteluosaston hyväksymän vakuuden.

Lainan erityisehto: kaupunkiympäristön toimialan rakennetun omaisuu-den hallinnalle on toimitettava ennen lainan nostamista yhteenveto tar-jouspyynnöistä ja perustelut valituista urakoitsijoista, lainaerien nosta-mista varten kustannusseuranta ja hankkeen valmistuttua loppuselvi-tysraportti rakennuskustannuksista.

Lisäksi sovelletaan kaupunginhallituksen 20.4.2015 tekemän päätök-sen mukaisia velan yleisiä ehtoja sekä yleisiä panttaus- ja takausehto-ja.

Edelleen kaupunginhallitus päättää kehottaa kaupunginkanslian talous ja suunnitteluosastoa laatimaan tarvittavat laina-asiakirjat.


Maanviljelyslyseon osakeyhtiö (Helsingin yhteislyseo) toimitti vuonna 2016 kaupungille hankesuunnitelman koulukiinteistön ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmien sekä sähkötekniikan perusparannuksista. Hanke-suunnitelman mukainen lainatarve jakautui usealle vuodelle ja oli yh-teensä 7 980 000 euroa.

Työ suunniteltiin vaiheistettavan kahdelle lukuvuodelle ja kahdelle ke-sälomakaudelle. Rahoitus ajoitettiin kalenterivuosittain, mutta työ ja-


Asia/1026.03.2018


kaantui siten, että 1. osa kohdistui vuosille 2016- 2017, ja 2. osa vuosil-le 2017 - 2018. Lisäksi vähäisiä takuutöitä ajoittuu vielä vuodelle 2019.

Kiinteistöviraston tilakeskus on vuoden 2016 lausunnossaan todennut hankkeen kokonaisuudessaan tarpeelliseksi ja esitetyn kustannusar-vion asianmukaiseksi suhteessa hankkeen sisältöön ja kokoon sekä peruskorjaushankkeen laatutason tavanomaista vastaavaksi.

Kaupunginhallitus myönsi päätöksellään 8.5.2016, 449 §, 2 000 000 euron ja päätöksellään 22.05.2017, 556 §, 3 000 000 euron suuruisen lainan hankkeen kuluihin. Vuonna 2018 tilattavia hankesuunnitelman mukaisia urakoita varten koulu on hakenut uutta 2 000 000 euron lai-naa.

Helsingin kaupungin ja ylläpitäjän välillä tehdyn koulusopimuksen mu-kaisesti perusparannuslainaa haetaan ensisijaisesti Helsingin kaupun-gilta. Kasvatus- ja koulutuslautakunta on käsitellyt laina-asiaa 06.03.2018 kokouksessaan todeten, että sillä ei ole lausuttavaa asiasta opetuksen näkökulmasta.

Talousarvion kohdalla 9 01 02 01, Lainojen myöntäminen kouluille, on tällä hetkellä käytettävissä yhteensä 7 000 000 euroa uusien lainojen myöntämistä varten.


LisätiedotKeijo Härkönen, rahoitusasiantuntija, puhelin: 310 25656

keijo.harkonen(a)hel.fi

Liitteet

1 Koululainahakemus.pdf2 Lainahakemuksen_liite.pdf

Muutoksenhaku


Otteet

Ote Otteen liitteetHakija Oikaisuvaatimusohje, kaupungin-

hallitus

Tiedoksi

Kaupunkiympäristön toimiala

http://ahjo/WorkplaceXT/getContent?id=%7B68BE2BF8-28E6-CF2B-8469-62244FF00000%7D&vsId=%7B062DDD81-76F5-C2A8-984A-622450000000%7D&objectStoreName=Ahjo&objectType=document

http://ahjo/WorkplaceXT/getContent?id=%7BAB6B45DB-240D-CC39-87FE-622450A00000%7D&vsId=%7B561067D7-6E02-C3EE-A14D-622450A0000D%7D&objectStoreName=Ahjo&objectType=document


Asia/1026.03.2018


Päätöshistoria

Kasvatus- ja koulutuslautakunta 06.03.2018 § 40

HEL 2017-013419 T 02 05 03 00

Lausunto

Kasvatus- ja koulutuslautakunta antoi lausunnon kaupunginhallituksel-le:

Kasvatus- ja koulutuslautakunnalla ei ole asiassa lausuttavaa opetuk-sen näkökulmasta.

Esittelijäkasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtajaLiisa Pohjolainen

LisätiedotHanna Keränen, taloussihteeri, puhelin: 310 86338

hanna.keranen(a)hel.fiJarkko Heikkilä, taloussuunnittelija, puhelin: 310 86696

jarkko.heikkila(a)hel.fiSeija Ryymin, talouspäällikkö, puhelin: 310 86278

seija.ryymin(a)hel.fi

http://ahjo/WorkplaceXT/getContent?id=%7BF5B755E8-058D-C634-810E-6205A690000A%7D&objectStoreName=Ahjo&objectType=document


Asia/1126.03.2018


11Nopeusrajoitusten määrittämisen periaatteet Helsingissä ja eräiden nopeusrajoitusten muuttaminen

HEL 2017-009829 T 08 01 01

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus hyväksyy nopeusrajoitusten määrittämisen periaat-teet Helsingissä:

Asuinalueiden tonttikatujen nopeusrajoitus on 30 km/h koko kau-pungissa.

Niemen alueen nopeusrajoitus on 30 km/h. Alueellinen rajoitus kos-kee kaikkia katuja, paitsi pääkatuja ja niiden jatkeena olevia reittejä Länsi- ja Eteläsatamaan.

Teollisuusalueiden tonttikatujen nopeusrajoitus on 40 km/h. Moottoriväylien nopeusrajoitus on 60-80 km/h. Pääkatujen nopeusrajoitus on esikaupunkialueilla 50 km/h ja kanta-

kaupungissa Hakamäentien eteläpuolella 40 km/h. Alueellisten kokoojakatujen nopeusrajoitus on 40 km/h. Paikallisilla kokoojakaduilla nopeusrajoitus on 30-40 km/h. Niillä ka-

duilla, jotka on suunniteltu ja mitoitettu joukkoliikenteen käyttöön, ra-joitus on 40 km/h. Niillä kaduilla, joita ei ole mitoitettu joukkoliiken-teen käyttöön, rajoitus on 30 km/h, jos katuympäristö muutoin tukee sitä.

Joukkoliikennekaduilla nopeusrajoitus on 40-50 km/h. Tonttikatujen nopeusrajoitus määräytyy kadun sijainnin ja alueelli-

sen rajoitusperiaatteen mukaan. Edellä mainituista periaatteista voidaan poiketa pääkaduilla seuraa-

vasti:o Jos pääkatua ympäröivä maankäyttö tai katuympäristö ei

tue periaatteen mukaista rajoitusta eikä kadun läheisyy-teen ole tulossa rajoitusta tukevia muutoksia, rajoitus voi olla 10 km/h korkeampi kuin periaatteen mukainen.

o Erityiskohteissa, kuten esikaupunkien keskustojen koh-dalla voidaan pääkadulle asettaa lyhyelle jaksolle rajoitus, joka on 10 km/h matalampi kuin periaatteen mukainen.

Edellä mainituista periaatteista voidaan poiketa alueellisilla kokooja-kaduilla seuraavasti:

o Jos alueellista kokoojakatua ympäröivä maankäyttö ei tue periaatteen mukaista rajoitusta eikä katuympäristöön ole tulossa rajoitusta tukevia muutoksia, rajoitus voi olla 50 km/h.


Asia/1126.03.2018


o Joukkoliikenteen runkolinjojen käyttämillä kaduilla rajoitus voi olla 50 km/h, jos katuympäristö ja maankäyttö tukevat sitä.

o Erityiskohteissa, kuten esikaupunkien keskustojen koh-dalla, voidaan alueelliselle kokoojakadulle asettaa lyhyel-le jaksolle rajoitus 30 km/h.

Samalla kaupunginhallitus hyväksyy liitteessä 5 kuvatut heti mahdolli-set nopeusrajoitusten muutokset. Päätöksen jälkeinen Helsingin uusi nopeusrajoitusjärjestelmä ilmenee liitteestä 6.


Kaupunkiympäristölautakunta on (28.11.2017 § 248) esittänyt Helsingin katuverkon nopeusrajoitusten määrittämisperiaatteiden sekä nykyisen katuverkon heti toteutettavissa olevien uusien nopeusrajoitusten hy-väksymistä. Lisäksi lautakunta on esittänyt jatkosuunnittelussa Vuosaa-rensatamatien ja Satamakaaren katuluokituksen nostamista pääkaduk-si. Lautakunnan esitys sisältyy päätöshistoriaan.

Lähtökohdat ja tavoitteet

Kaupunginvaltuustossa 27.9.2017 hyväksytyn kaupunkistrategian (2017-2021) mukaan maailman toimivin kaupunki Helsinki on turvalli-nen ja viihtyisä, sujuva, helppo ja välittävä sekä asukas- ja käyttäjäläh-töinen. Helsingissä liikenteen on toimittava.

Kaupunginhallitus hyväksyi 5.10.2015 § 949 Helsingin liikenneturvalli-suuden kehittämisohjelman. Ohjelman neljästä painopisteestä yksi on nopeusrajoitusjärjestelmän kehittäminen. Painopistettä on kuvattu oh-jelmassa seuraavasti: "Ajonopeudet vaikuttavat onnettomuuksien to-dennäköisyyteen ja niiden seurauksiin. Kaupunkiympäristöön sopivat matalammat ajonopeudet parantavat kuljettajan mahdollisuuksia tehdä havaintoja ympäristöstä ja reagoida erilaisiin liikennetilanteisiin. Jarru-tusmatkat ovat lyhyemmät kuin korkeammilla maantienopeuksilla. On-nettomuuden sattuessa matala törmäysnopeus lieventää henkilövahin-kojen seurauksia. Nopeusjärjestelmän kehittämisellä luodaan yhtenäi-nen verkko, jossa eri nopeustasot on suhteutettu ympäröivään kaupun-kirakenteeseen ja kadun toiminnalliseen asemaan. Nopeusrajoitusten noudattamista tuetaan liikenneympäristön toimenpiteillä ja valvonnalla." Osatavoitteeksi painopisteelle on asetettu: "Katujen ja väylien nopeus-taso on ympäröivän kaupungin ja siellä liikkuvien ihmisten mittakaavas-sa."


Asia/1126.03.2018


Ohjelmassa painopisteen toimenpiteeksi on asetettu: "Arvioidaan kau-pungin nopeusrajoitusjärjestelmän kehittämistarpeet, määritetään no-peusrajoitusten asettamisperiaatteet sekä laaditaan suunnitelma muu-tettavista nopeusrajoituksista arvioinnin ja periaatteiden pohjalta. Lii-kenneympäristöön suhteutettu nopeustaso on kaikkein vaikuttavin lii-kenneturvallisuuskeino. Liian suuri tilannenopeus ja ympäristöön näh-den liian korkea nopeusrajoitus ovat yleisimpiä vakavia riskejä aiheutta-via tekijöitä."

Kaupunginjohtaja asetti johtajistokäsittelyssä 3.8.2015 § 52 Helsingin liikenneturvallisuuden kehittämisohjelman toimenpiteitä koordinoivan työryhmän. Työryhmän yhtenä painopisteenä on ollut fyysisten liiken-neturvallisuustoimenpiteiden edistäminen ja niillä nopeusrajoitusjärjes-telmän tukeminen.

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma on hyväksytty kaupunginhalli-tuksessa vuonna 2015 ohjeellisesti noudatettavaksi. Toimintalinjauksis-ta ohjelmassa on määritelty muun muassa seuraavasti:

Lasketaan ajonopeuksia liikenteen häiriöherkkyyden ja liikenneme-lun vähentämiseksi ja liikenneturvallisuuden parantamiseksi.

Kaupunkikeskustat suunnitellaan ihmisten mittakaavaan: kaupunki-tila suunnitellaan kokonaisuutena ja huolehditaan kävely-yhteyksien jatkuvuudesta, virikkeisyydestä, esteettömyydestä ja turvallisuudes-ta.

Ajoneuvoliikenteen määrä, nopeus ja pysäköinti mitoitetaan ympä-röivän kaupungin mukaan niin, että keskustojen vetovoima kasvaa.

Nopeusrajoitusjärjestelmän kehittämistä ohjaa myös Euroopan parla-mentissa vuonna 2011 hyväksytty päätöslauselma koskien Euroopan tieliikenneturvallisuutta. Parlamentti "suosittaa vahvasti, että toimivaltai-set viranomaiset ottavat käyttöön 30 kilometrin nopeusrajoituksen asui-nalueilla ja kaikilla yksikaistaisilla teillä kaupunkialueilla, joilla ei ole eril-listä pyöräkaistaa, onnettomuuksille alttiiden tienkäyttäjien suojelemi-seksi tehokkaammin".

Nopeusrajoitusjärjestelmän kehittämisen päätavoitteina ovat liikenne-turvallisuuden parantaminen ja nopeusrajoitusjärjestelmän yhtenäistä-minen raportissa määriteltävien periaatteiden avulla, jolloin koko kau-pungissa asetettaisiin nopeusrajoitukset yhtenäisten periaatteiden mu-kaisesti. Muita tavoitteita ovat muun muassa melun, liikenteen häiriö-herkkyyden ja onnettomuuskustannusten vähentäminen sekä liikenteen välityskyvyn, ilmanlaadun, viihtyisyyden sekä jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden parantaminen.


Asia/1126.03.2018


Viimeisin laajempi nopeusrajoitusmuutos on tehty vuonna 2004, jolloin 30 km/h nopeusrajoituksen käyttöä laajennettiin keskustan ja asuina-lueiden kaduilla sekä alennettiin joidenkin pää- ja kokoojakatujen rajoi-tuksia. Yksittäisten katujen rajoituksia on tarkistettu vuosina 2005 ja 2009.

Kaupunginhallitus antoi 18.4.2017 § 422 liikenne- ja viestintäministe-riölle lausunnon hallituksen esityksestä tieliikennelaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Kaupunginhallitus ehdotti esitysluonnoksen täsmentä-mistä niin, että taajamissa ajoneuvojen suurin sallittu nopeus on 40 km/h, jollei liikennemerkillä ole osoitettu noudatettavaksi muuta no-peusrajoitusta. Kaupunginhallitus katsoi, että nopeusrajoituksen muu-tos saisi kokonaisuudistuksen yhteydessä tarvitsemansa huomion. Taajaman nopeusrajoituksen päättämisessä tulisi ensisijaisesti ottaa huomioon liikenneturvallisuusseikat.

Raportti

Raportissa on määritetty periaatteet nopeusrajoituksien asettamiseksi eri katuluokille ja alueille. Periaatteet on jaettu alueellisesti ja toiminnal-listen katuluokkien mukaan määräytyviin rajoitusperiaatteisiin. Periaat-teet eivät koske valtion hallinnoimia maanteitä.

Tarkat kuvaukset periaatteista on esitetty raportissa (liite 1). Osa peri-aatteiden mukaisista nopeusrajoituksista voidaan toteuttaa heti. Nämä heti mahdolliset muutokset on esitetty liitteessä 5. Kuvaus uudesta no-peusrajoitusjärjestelmästä heti mahdollisten muutosten jälkeen on esi-tetty liitteessä 6. Osa uusien periaatteiden mukaisista rajoituksista edel-lyttää muutoksia katuympäristöön ja/tai katua ympäröivään maankäyt-töön, sillä nykyinen katuympäristö tai maankäyttö eivät tue periaatteen mukaista rajoitusta. Nämä myöhemmin periaatteiden mukaisiksi muut-tuvat rajoitukset on esitetty liitteessä 7.

Uusien periaatteiden mukaisten nopeusrajoitusten vaikutuksia on käsi-telty laajasti raportissa. Muutoksilla on positiivisia vaikutuksia muun muassa liikenneturvallisuuteen, turvallisuuden tunteeseen, liikenteen välityskykyyn, ilmanlaatuun, jalankulkuun ja pyöräliikenteeseen sekä elinympäristön laatuun, esteettömyyteen ja viihtyisyyteen. Lisäksi muu-toksien arvioidaan vähentävän melua, liikenteen häiriöherkkyyttä ja on-nettomuuskustannuksia. Matka-aikoihin muutosten arvioidaan vaikutta-van vain vähäisesti lähinnä ilta- ja yöaikoina. Yrityksiin kohdistuvia vai-kutuksia on arvioitu liitteenä 8. olevassa yritysvaikutusten arvioinnissa, joka on laadittu yhteistyössä elinkeino-osaston kanssa. Vaikutusten on arvioitu olevan pääosin positiivisia, mutta joillekin yrityksille voi aiheu-tua myös negatiivisia vaikutuksia. Yritysten tavarankuljetuksille voi joil-lakin katuosuuksilla aiheutua lieviä hidastuksia matka-aikoihin, mutta


Asia/1126.03.2018


toisaalta liikennejärjestelmän luotettavuuden parantuminen ja häiriöi-den väheneminen parantaa kuljetusten luotettavuutta ja kuljetusaikojen ennustettavuutta.

Kaikkien periaatteiden mukaisten nopeusrajoitusten tultua voimaan, ar-vioidaan henkilövahinko-onnettomuuksien vähenevän noin 18 onnetto-muudella vuodessa, mikäli keskinopeus laskee 5 km/h muuttuvien no-peusrajoitusten kaduilla. Tämä vastaisi muuttuvien rajoitusten kaduilla noin 13 %:n vähennystä henkilövahinko-onnettomuusmääriin verrattu-na vuosien 2010-2014 keskiarvoon ja 4 %:n vähennystä koko katuver-kolla. Onnettomuuskustannuksien säästön arvioidaan olevan henkilö-vahinko-onnettomuuksien osalta vähintään kuusi miljoonaa euroa vuo-dessa.

Liikennesuunnittelun ohjaukseen kuuluva kaupunkiympäristölautakun-nan (28.11.2017) esille ottama Vuosaarensatamatien ja Satamakaaren katuluokituksen muutos käsiteltäneen jatkosuunnittelussa lautakunnas-sa.

Vuorovaikutus

Nopeusrajoitusten määrittämisen periaatteet Helsingissä -raportista ja sen karttaliitteistä lähetettiin lausuntopyyntö 8.9.2017 seuraaville: Uu-denmaan ELY-keskus, Liikennevirasto, Helsingin seudun liikenne, Lin-ja-autoliitto, Helsingin Poliisilaitos, Helsingin pelastuslaitos, Liikennetur-va, Helsingin Taksiautoilijat ry, Helsingin polkupyöräilijät ry, Autoliitto ry, Helsingin kaupungin vanhusneuvosto, Helsingin kaupungin vammais-neuvosto, Ruuti, SKAL / Helsingin Seudun Kuljetusyrittäjät ry, Helsingin yrittäjät, Helsingin seudun kauppakamari, Helka ry, Helsingin kaupun-gin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala sekä kaikki Helsingin kaupun-ginosayhdistykset.

Lausuntoja saatiin kaikkiaan 30 kappaletta. Vastineet lausuntoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa (liite 9). Lisäksi saatiin yksi kirjallinen mielipide yksityishenkilöltä, johon on laadittu myös vastine.

Raportti liitteineen oli yleisesti nähtävillä kaupungin internetsivuilla 13.9.-6.10.2017. Raportin julkaisun yhteydessä julkaistiin tiedote ja päi-vitykset eri sosiaalisissa medioissa. Päivitykset keräsivät runsaasti kommentteja sosiaaliseen mediaan. Kommentteihin myös vastattiin. Asiaa käsiteltiin julkaisun yhteydessä laajasti eri tiedotusvälineissä. Asukkaille järjestettiin kaksi keskustelutilaisuutta Facebookin välityksel-lä, joissa liikennesuunnittelijat vastasivat asukkaiden esittämiin kysy-myksiin. Lisäksi asukkaat saivat lähettää kysymyksiä sähköpostitse, joi-hin vastattiin Facebookissa ja suoraan sähköpostitse. Asukkailta tulleita kommentteja ja kysymyksiä sekä vastauksia niihin on käsitelty liitteenä 9 olevassa vuorovaikutusraportissa.


Asia/1126.03.2018


Lausuntojen perusteella tehtiin muutos kantakaupungin rajaukseen, jo-ka vaikuttaa pääkatujen periaatteeseen. Tällöin Ramsaynranta ja Pik-kuniementie jäävät pääkaduista rajauksen ulkopuolelle, jolloin niiden nopeusrajoitus 50 km/h säilyy esikaupunkien pääkatujen periaatteen mukaisesti. Lisäksi palautteiden ja tarkistusten perusteella on tehty kor-jauksia muutamiin nopeusrajoituksiin, jotka olivat virheellisesti merkitty-jä luonnosvaiheen kartoissa. Virheet koskivat yksittäisiä katuja, eikä niillä ole vaikutusta kokonaisuuteen. Raporttiin on lisätty yritysvaikutus-ten arviointi, joka valmisteltiin yhteistyössä kaupungin elinkeino-osas-ton kanssa. Muitakin osa-alueita raportissa on täydennetty, mutta pää-kohdat ja periaatteiden keskeinen sisältö eivät ole muuttuneet luonnos-vaiheesta.

Liikenneturvallisuus ja yritysvaikutusten arviointi

Nopeusrajoitusjärjestelmän uudistamisessa on kysymys liikennejärjes-telmän kehittämisestä luotettavammaksi ja turvallisemmaksi. Järjestel-män muutokset koskettavat selkeimmin sellaisia yrityksiä, joiden toi-minta perustuu tai merkittävässä määrin nojautuu tiekuljetuksiin tai muuhun katuverkolla tapahtuvaan liikkumiseen. Yrityksen sijoittuminen ja logistiset tarpeet sekä työvoiman liikkuminen osaltaan määrittelevät, minkälaisia muutosten vaikutukset lopulta ovat. Tärkeintä yritysten kan-nalta on, että liikenne ei ruuhkaudu eikä pysähdy ja että liikenneajat ovat luotettavia. Myös pysähtymis- ja pysäköintipaikkojen riittävyys ja käytettävyys ovat yrityksille tärkeitä. Esille tulleista yritysvaikutusten ar-vioista huolimatta liikenneturvallisuuden parantaminen on olennaisen tärkeää ja nopeusrajoitusten uudistaminen kaupunkiympäristölautakun-nan esityksen ja päätösehdotuksen mukaisesti perusteltua.

Joukkoliikennevaikutukset

Kaupunkiympäristön toimialalla koottuna vastauksena Helsingin seu-dun liikenne -kuntayhtymän lausuntoon on todettava, että suurimmalla osalla niistä kaduista, joilla HSL toteaa olevan eniten vaikutuksia liiken-nöintiin, säilyisi toistaiseksi nykyinen nopeusrajoitus. Näitä katuja ovat Viilarintie, Viikintie (linja 550 käyttämällä osuudella), Pirkkolantie, Van-ha Tuusulantie, Paciuksenkatu ja Nordenskiöldinkatu Mannerheimin-tien risteysaluetta lukuun ottamatta. Mannerheimintiellä, Hämeentiellä ja Mäkelänkadulla säilyisi esityksen mukaan toistaiseksi nykyinen rajoi-tus osalla katua. Varikkotiellä nopeusrajoitus laskisi 50 km/h:sta 40 km/h:in lopullakin osalla katua. Vanhan Viertotien nopeusrajoitus laskisi 50 km/h:sta tonttikadun periaatteen mukaisesti 30 km/h:in.

Periaatteiden poikkeamismahdollisuuksissa on esitetty mahdollisuus käyttää pääperiaatetta 10 km/h korkeampaa rajoitusta alueellisilla ko-koojakaduilla ja pääkaduilla. Esimerkiksi kadulla oleva joukkoliikenteen


Asia/1126.03.2018


runkolinja on yksi mahdollisuus poiketa pääperiaatteesta. Jos katuym-päristö tai maankäyttö edellyttää tulevaisuudessa kuitenkin nopeusra-joituksen laskemista, otetaan pääperiaatteen mukainen rajoitus käyt-töön. Siihen asti edellä mainituilla kaduilla säilyy nykyinen nopeusrajoi-tus. Lisäksi rakennettavalle Raide-Jokerille pyritään takaamaan mah-dollisimman sujuva liikennöinti ja riittävä matkanopeus. Erillään ajora-dasta olevalle kiskoalueelle voidaan mahdollisuuksien mukaan hyväk-syä korkeampi nopeusrajoitus kuin viereiselle ajoradalle turvallisuusnä-kökohtien salliessa esimerkiksi Viikintiellä ja Pirkkolantiellä.

Kantakaupungin pääkaduilla tapahtuu eniten onnettomuuksia ja niillä on paljon jalankulkijoiden ylitystarvetta. Päiväliikenteessä ajonopeudet ovat pääosin jo nykyisin alempia kuin nopeusrajoituksen mukainen 50 km/h. Ilta- ja yöaikaan matka-ajat saattavat pidentyä jonkin verran, mut-ta alemmalle ajonopeudelle on perusteet olosuhteiden aiheuttaman suuremman onnettomuusriskin vuoksi.

Periaatteiden mukaisten nopeusrajoitusten tullessa täysimääräisesti voimaan, aiheutuu HSL:n arvion mukaan 1-1,5 miljoonan euron liiken-nöintikustannusten kasvu. Kokonaisliikennöintikustannuksiin (yli 500 miljoonaa euroa vuodessa) verrattuna kasvu on kuitenkin suhteellisen pieni. Lisäksi periaatteiden mukaisten nopeusrajoitusten tultua voimaan on arvioitu saavutettavan vuosittain noin 6 miljoonan euron säästö on-nettomuuskustannuksiin, jos keskinopeudet laskevat muuttuvien no-peusrajoitusten kaduilla 5 km/h. Mikäli keskinopeus laskee pitkän ajan kuluessa enemmän, voidaan onnettomuuskustannusten arvioida laske-van vielä enemmän.

Kaupunki pyrkii myös suunnittelemaan jatkossakin edistämistoimenpi-teitä joukkoliikenteelle, muun muassa liikennevaloetuuksin. Kaupunki tekee mielellään tässä asiassa yhteistyötä HSL:n kanssa.

Kustannukset ja aikataulu

Liikenteen ohjauksen muutosten tarkat kustannukset selviävät tarkem-pien toteuttamissuunnitelmien laatimisen yhteydessä. Tarvittava muu-tettavien liikennemerkkien määrä vaihtelee katuverkon tyypistä riip-puen. Osalla alueista on tarvetta vaihtaa, lisätä tai poistaa vain liiken-nemerkin taulu, jos kadulla on jo merkin jalusta ja pylväs valmiina, mikä säästää kustannuksia. Kustannus yhden liikennemerkin asennukselle töineen on kuitenkin suuruusluokaltaan joitakin satoja euroja asennuk-sen työmäärästä riippuen. Lisäksi voidaan lisätä tarvittaessa tiemerkin-töjä tehostamaan nopeusrajoituksen muuttumista. Nopeusrajoitusmuu-tosten vaatimat liikennemerkki- ja tiemerkintämuutokset ovat tällöin suuruusluokaltaan korkeintaan joitakin satoja tuhansia euroja.


Asia/1126.03.2018


Osa periaatteiden mukaisista nopeusrajoituksista edellyttää rakenteelli-sia muutoksia katuympäristöön ennen rajoitusmuutosten toteuttamista. Katuympäristön muutokset toteutetaan muiden hankkeiden, kuten täy-dennysrakentamisen, kadun peruskorjauksen, joukkoliikenteen kehittä-mishankkeiden tai pyöräliikennehankkeiden rakentamisen yhteydessä. Kustannukset riippuvat kaduille toteutettavien muutosten laajuudesta.

Heti mahdollisten muutosten (liite 5) toteutussuunnittelu voidaan aloit-taa välittömästi hyväksytyn päätöksen jälkeen. Myöhemmin periaattei-den mukaisiksi muuttuvat rajoitukset (liite 7) toteutuvat pitkän ajan ku-luessa. Niiden toteutumisaikatauluun vaikuttavat esimerkiksi maankäy-tön kehittyminen kadun ympäristössä, katujen saneeraustarve ja muut kehittämishankkeet.

Asia on valmisteltu yhteistyössä kaupunginkanslian talous- ja suunnit-teluosaston ja elinkeino-osaston kesken.


LisätiedotMarja-Liisa Rautanen, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36184

marja-liisa.rautanen(a)hel.fiJussi Yli-Seppälä, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37054

jussi.yliseppala(a)hel.fiUlla Tapaninen, erityisasiantuntija, puhelin: 310 37350

ulla.tapaninen(a)hel.fi

Liitteet

1 Raportti, Nopeusrajoitusten määrittämisen periaatteet Helsingissä 2 Katuverkon toiminnallinen luokitus3 Katuverkko vuonna 20254 Nykyiset nopeusrajoitukset (vuoden 2017 tilanne)5 Heti mahdolliset nopeusrajoituksien muutokset (vuoden 2017 katuver-

kolla)6 Nopeusrajoitukset heti mahdollisten nopeusrajoituksien muutosten jäl-

keen (vuoden 2017 katuverkolla)7 Myöhemmin uusien periaatteiden mukaisiksi muuttuvat rajoitukset8 Yritysvaikutusten arviointi9 Vuorovaikutusraportti

Oheismateriaali

1 Lausunnot

Muutoksenhaku


Otteet

http://ahjo/WorkplaceXT/getContent?id=%7B56E15441-E74C-CBDC-8454-5F9F5D600000%7D&vsId=%7BF42FCFFF-007E-C985-857E-5F9F5D600000%7D&objectStoreName=Ahjo&objectType=document

http://ahjo/WorkplaceXT/getContent?id=%7B7C74272E-B71B-CF35-8761-5F9F64D00000%7D&vsId=%7B67631450-BDDA-C919-8742-5F9F64D00000%7D&objectStoreName=Ahjo&objectType=document

http://ahjo/WorkplaceXT/getContent?id=%7B1D397E08-10B0-C14C-85EC-5F9F65600000%7D&vsId=%7BE5CF0CC3-5101-C336-84DA-5F9F65600000%7D&objectStoreName=Ahjo&objectType=document

http://ahjo/WorkplaceXT/getContent?id=%7B87BADDD0-7F9C-C6C5-860F-5F9F66900000%7D&vsId=%7BE12C2BBE-314B-C31C-84F6-5F9F66900000%7D&objectStoreName=Ahjo&objectType=document

http://ahjo/WorkplaceXT/getContent?id=%7B87D5E38E-5835-C9FC-852C-5F9F68000000%7D&vsId=%7B584EC5FE-EF97-CEE4-84D7-5F9F68000000%7D&objectStoreName=Ahjo&objectType=document

http://ahjo/WorkplaceXT/getContent?id=%7B87D5E38E-5835-C9FC-852C-5F9F68000000%7D&vsId=%7B584EC5FE-EF97-CEE4-84D7-5F9F68000000%7D&objectStoreName=Ahjo&objectType=document

http://ahjo/WorkplaceXT/getContent?id=%7B26C0CBC6-8E12-C02B-84DC-5F9F93500000%7D&vsId=%7BB8266552-7235-C76F-84B2-5F9F93500000%7D&objectStoreName=Ahjo&objectType=document

http://ahjo/WorkplaceXT/getContent?id=%7B26C0CBC6-8E12-C02B-84DC-5F9F93500000%7D&vsId=%7BB8266552-7235-C76F-84B2-5F9F93500000%7D&objectStoreName=Ahjo&objectType=document

http://ahjo/WorkplaceXT/getContent?id=%7BE7DFDBE2-9D49-C630-87F0-5F9F6AF00000%7D&vsId=%7B9A41B87A-74B4-CA0B-876B-5F9F6AF00000%7D&objectStoreName=Ahjo&objectType=document

http://ahjo/WorkplaceXT/getContent?id=%7BA782F95D-239F-C2FE-8441-5F9F96200000%7D&vsId=%7BEA1D03BB-64FA-CE6C-AF35-5F9F96200000%7D&objectStoreName=Ahjo&objectType=document

http://ahjo/WorkplaceXT/getContent?id=%7B6CC652F5-DC5D-C8FB-86FD-5F9F97300000%7D&vsId=%7BD678B2AD-92FF-C6E5-81AA-5F9F97300004%7D&objectStoreName=Ahjo&objectType=document

http://ahjo/WorkplaceXT/getContent?id=%7B36B46A04-4921-C3E0-86EF-5F9FC6000000%7D&vsId=%7B02768EF8-E69E-C61B-87D5-5F9FC6000000%7D&objectStoreName=Ahjo&objectType=document


Asia/1126.03.2018


Ote Otteen liitteetLausunnonantajat Esitysteksti

Oikaisuvaatimusohje, kaupungin-hallitusLiite 1Liite 2Liite 3Liite 4Liite 5Liite 6Liite 7Liite 8Liite 9

Tiedoksi

KaupunkiympäristölautakuntaToimialatPelastuslaitosStaraKaupunginkanslia

Päätöshistoria

Kaupunkiympäristölautakunta 28.11.2017 § 248

HEL 2017-009829 T 08 01 01

Hankenumero 0862-7

Esitys

Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle

Helsingin katuverkon nopeusrajoitusten määrittämisperiaatteiden hyväksymistä.

nykyisen katuverkon heti toteutettavissa olevien uusien nopeusrajoi-tusten hyväksymistä.

jatkosuunnittelussa Vuosaarensatamatien ja Satamakaaren katu-luokituksen nostamista pääkaduiksi.

Käsittely

28.11.2017 Esittelijän ehdotuksesta poiketen

Palautusehdotus:Risto Rautava: Kaupunkiympäristölautakunta päättää palauttaa Helsin-

http://ahjo/WorkplaceXT/getContent?id=%7BD6187F6B-A83A-CDED-90A7-6034A170000B%7D&objectStoreName=Ahjo&objectType=document

http://ahjo/WorkplaceXT/getContent?id=%7BD6187F6B-A83A-CDED-90A7-6034A170000B%7D&objectStoreName=Ahjo&objectType=document


Asia/1126.03.2018


gin katuverkon nopeusrajoitusten määrittämisen periaatteet uuteen val-misteluun niin, että liikenneturvallisuuden lisäämistä käsitellään koko-naisuutena eikä pelkästään nopeusrajoitusten alentamisena. Liikenneturvallisuutta voidaan parantaa tehokkaasti esimerkiksi: - Nopeusrajoitusten valvontaa tehostamalla- Liikennevalo-ohjauksen noudattamisen valvonnan lisäämisellä- Rakenteellisilla parannuksilla kuten esimerkiksi näkyvyyden paranta-misella suojateiden läheisyydessä- Monikaistaisilla kaduilla suojateiden varustamista valo-ohjauslaitteilla- Katujärjestelyjä selkeyttämällä sekä- Liikennetelematiikan käytön nykyistä parempaa hyödyntämistä esi-merkiksi vaihtuvilla nopeusrajoituksilla ja varoitusmerkeillä

Kannattaja: Matti Enroth

Asian käsittelyn keskeyttämisestä äänestettiin ennen keskustelun jatka-mista.

Vastaehdotus:Jape Lovén: Lisäksi lautakunta esittää jatkosuunnittelussa Vuosaaren-satamatien ja Satamakaaren katuluokituksen nostamista pääkaduiksi.

Kannattaja: Kaisa Hernberg

Lautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Jape Lovénin vastaehdotuk-sen.

Vastaehdotus:Risto Rautava: - Helsingin katuverkon nopeusrajoitusten määrittämis-periaatteiden hyväksymistä pois lukien pääkadut ja alueelliset kokooja-kadut joiden nopeusrajoitukset pysyvät nykyisinä.

Kannattaja: Matti Enroth

1 äänestys

JAA-ehdotus: Asian käsittelyä jatketaanEI-ehdotus: Kaupunkiympäristölautakunta päättää palauttaa Helsingin katuverkon nopeusrajoitusten määrittämisen periaatteet uuteen valmis-teluun niin, että liikenneturvallisuuden lisäämistä käsitellään kokonai-suutena eikä pelkästään nopeusrajoitusten alentamisena. Liikenneturvallisuutta voidaan parantaa tehokkaasti esimerkiksi: - Nopeusrajoitusten valvontaa tehostamalla- Liikennevalo-ohjauksen noudattamisen valvonnan lisäämisellä- Rakenteellisilla parannuksilla kuten esimerkiksi näkyvyyden paranta-misella suojateiden läheisyydessä- Monikaistaisilla kaduilla suojateiden varustamista valo-ohjauslaitteilla


Asia/1126.03.2018


- Katujärjestelyjä selkeyttämällä sekä- Liikennetelematiikan käytön nykyistä parempaa hyödyntämistä esi-merkiksi vaihtuvilla nopeusrajoituksilla ja varoitusmerkeillä

Jaa-äänet: 8Eveliina Heinäluoma, Kaisa Hernberg, Mai Kivelä, Jape Lovén, Silvia Modig, Amanda Pasanen, Anni Sinnemäki, Mikko Särelä

Ei-äänet: 5Matti Enroth, Nuutti Hyttinen, Risto Rautava, Laura Rissanen, Mirita Saxberg

Lautakunta päätti jatkaa asian käsittelyä äänin 8-5.

2 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaanEI-ehdotus: - Helsingin katuverkon nopeusrajoitusten määrittämisperi-aatteiden hyväksymistä pois lukien pääkadut ja alueelliset kokoojaka-dut joiden nopeusrajoitukset pysyvät nykyisinä.

Jaa-äänet: 8Eveliina Heinäluoma, Kaisa Hernberg, Mai Kivelä, Silvia Modig, Aman-da Pasanen, Laura Rissanen, Anni Sinnemäki, Mikko Särelä

Ei-äänet: 5Matti Enroth, Nuutti Hyttinen, Jape Lovén, Risto Rautava, Mirita Sax-berg

Esittelijän ehdotus jäi tältä osin voimaan äänin 8-5.

21.11.2017 Pöydälle

Esittelijäkaupunkiympäristön toimialajohtajaMikko Aho

LisätiedotJussi Yli-Seppälä, liikenneinsinööri, puhelin: 31037054

jussi.yliseppala(a)hel.fi

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala 6.10.2017

HEL 2017-009829 T 08 01 01

http://ahjo/WorkplaceXT/getContent?id=%7B02435C2C-9508-C201-8D1E-5FFC50000005%7D&objectStoreName=Ahjo&objectType=document

http://ahjo/WorkplaceXT/getContent?id=%7BBE2EAFA6-B509-C041-BD25-5F00D4400002%7D&objectStoreName=Ahjo&objectType=document


Asia/1126.03.2018


Kaupunkiympäristö toimiala on pyytänyt kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta lausuntoa nopeusrajoitusten asettamisen periaatteista Hel-singin katuverkossa.

Lasten ja nuorten liikenneturvallisuus on tärkeä asia. Asiaan on otettu kantaa myös varhaiskasvatussuunnitelmassa ja koulujen ja oppilaitos-ten opetussuunnitelmissa. Suuri osa kaupungin lapsista ja nuorista kul-kee lähikouluun joko jalan tai polkupyörällä. Turvallinen koulutie on asia, josta tulee huolehtia yhdessä kaupungin, huoltajien ja oppilaitos-ten kanssa.

Ehdotetussa mallissa nopeusrajoituksia on tarkoitus yhtenäistää sa-mankaltaisilla toimintaympäristöillä sekä lisätä liikenteen turvallisuutta ja vähentää liikenteen aiheuttamaa ympäristöhaittaa. Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala kannattaa suunnitelmaa nopeusrajoituksen aset-tamisen periaatteista Helsingin katuverkossa.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala pyytää huomioimaan lasten ja nuorten liikenneturvallisuuden päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten lä-hellä ja koulumatkoilla.

LisätiedotKirsi Verkka, opetuskonsultti, puhelin: 310 84026

kirsi.verkka(a)hel.fi

Kaupunkiympäristön toimiala Pelastuslaitos Pelastuskomentaja 22.09.2017 § 18

HEL 2017-009829 T 08 01 01

Päätös

Helsingin kaupungin pelastuslaitos kiittää mahdollisuudesta lausua "Nopeusrajoitusten määrittämisen periaatteista Helsingissä"

Helsingin kaupunki on pitkään tehnyt työtä omalta osaltaan liikennetur-vallisuuden parantamiseksi kaupungin eri alueilla ja tieverkostossa. Uu-si esitys jatkokehittää vuonna 2004 aloitettua työtä tehdä nopeusrajoi-tuksista kaupunkiympäristöön paremmin sopivia ja turvallisuutta huo-mioivia ratkaisuja. Uudessa mallissa nopeusrajoituksia on tarkoitus yh-tenäistää samankaltaisilla toimintaympäristöillä sekä lisätä liikenteen turvallisuutta ja vähentää liikenteen aiheuttamaa ympäristöhaittaa.

Helsingin kaupungin pelastuslaitos toteaa, että se kannattaa lausunto-pyynnössä esitettyjä asioita. Samalla pelastuslaitos pyytää, että suun-nittelussa huomioidaan hälytysajoneuvojen mahdollisimman esteetön eteneminen katuverkostossa. Liikenteen jouheva eteneminen sekä ra-

http://ahjo/WorkplaceXT/getContent?id=%7B20B28A66-2D17-C546-93CE-5EA872800001%7D&objectStoreName=Ahjo&objectType=document


Asia/1126.03.2018


kenteellinen esteettömyys ovat keskeisiä tekijöitä onnistuneen hälytys-ajon suorittamiselle.

LisätiedotJari Korkiamäki, pelastuspäällikkö, puhelin: 310 31264

jari.korkiamaki(a)hel.fi


Asia/1226.03.2018


12Hankintaoikaisuvaatimus (kenttäraportointipalvelun hankinta)

HEL 2017-013667 T 02 08 02 00

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus päättää hylätä kenttäraportointipalvelun hankinta-päätökseen kohdistuneen Finn-ID Oy:n hankintaoikaisuvaatimuksen.


Taustasäännökset

Hankintalain (1397/2016) 133 §:n mukaan asianosainen voi vaatia han-kintaoikaisua hankintaa koskevasta päätöksestä.

Helsingin kaupungin hallintosäännön 19 luvun 4 §:n mukaan kaupun-ginhallituksen, sen jaoston ja sen alaisen viranomaisen päätöksestä tehdyn hankintaoikaisun käsittelee kaupunginhallitus.

Hankintaoikaisuvaatimus

Kenttäraportointipalvelun kilpailutuksessa tarjouksen antanut Finn-ID Oy on esittänyt hankintaoikaisuvaatimuksen määräajassa. Finn-ID Oy on saattanut asian myös valituksena markkinaoikeuteen.

Finn-ID Oy esittää, että kilpailutuksen voittanut tarjoaja (Geometrix Oy) on virheellisesti valittu kilpailutuksen voittajaksi. Perusteluna väitteel-leen Finn-ID Oy esittää, että voittaja on osallistunut hankintamenettelyn valmisteluun ja että sillä sen vuoksi on ollut olennaista tietoa hankinta-menettelyn kokonaisuudesta, jota muilla tarjoajilla ei ole ollut. Hankinta-oikaisuvaatimus vaatimuksineen ja perusteluineen on kokonaisuudes-saan tämän esityksen liitteenä.

Hankintamenettely

Ketään tarjoajista ei ole hankintamenettelyssä asetettu eriarvoiseen asemaan.

Ennen hankintamenettelyn aloitusta (ennen tarjouspyynnön julkaise-mista) pyydettiin nykyistä sopimustoimittajaa Geometrix Oy:tä toimitta-maan tarjouspyyntöasiakirjoihin liitettäväksi asiakirja, jossa kuvataan Helsingin kaupunkiympäristön kenttäraportointialustan integraatiot ym-päröiviin järjestelmiin. Lisäksi asiakirjassa on kuvattu muutamia kenttä-raportoinnin raportteja sekä dokumenttiaineistoa. Nämä kuvaukset kos-kevat jo toteutuneita vuosia 2013-2017. Kuvaukset eivät siten koske uuden kilpailutuksen toimintoja, rajapintoja tai raportteja, vaan ovat toi-


Asia/1226.03.2018


mineet kilpailutuksessa faktatietona siitä, kuinka nyt voimassa olevalla sopimuskaudella on toimittu.

Tasapuolisen kilpailuttamisen kannalta on ollut välttämätöntä, että asia-kirjassa kuvatut tiedot on julkaistu kaikille potentiaalisille tarjoajille avoi-mesti osana tarjouspyyntöasiakirjoja.

Asiakirja ja siihen sisältyvät tiedot on pyydetty Geometrix Oy:ltä, koska se on voimassa olevalla sopimuskaudella sopimusosapuolena toimitta-nut Helsingin kaupungille asiakirjassa mainitut palvelut. Näin ollen sillä on ollut hyvät valmiudet toimittaa nämä tiedot tarjouspyyntöä varten. Geometrix Oy on voimassa olevan sopimuksen mukaisesti vastuussa kenttäraportointipalvelun teknisen dokumentaation ylläpidosta ja toimit-tamisesta tilaajalle.

Hankintamenettelyä tai tarjouspyyntöasiakirjoja ei ole valmisteltu Geo-metrix Oy:n kanssa, vaan sitä on ainoastaan pyydetty toimittamaan yllä mainitun liitteen 7 faktatiedot muiden tarjoajien tutustuttavaksi.

Asiakirjaan on kirjattu sana "luottamuksellinen", mutta Geometrix Oy on todennut ennen tarjouspyynnön julkaisemista, että kirjaus ei ole aiheel-linen. Asiakirja sisältää palvelun kuvauksen faktatietoa, joka on julkais-tavissa osana tarjouspyyntöasiakirjoja.

Hankintayksiköllä on hankintalain mukaisesti harkintavaltaa asettaa hankinnan sisältö tarpeitaan vastaavaksi.

Hankintayksikkö ei ole pitänyt mitään tarjouksista poikkeuksellisen al-haisena. Hankintamenettelyssä ei minkään tarjouksen kohdalla edes harkittu hankintalain 96 §:n mukaista menettelyä, sillä mikään tarjouk-sista ei vaikuttanut poikkeuksellisen alhaiselta. Hankinnan voi toteuttaa annetuilla hinnoilla.

Kuuleminen

Hankintaoikaisuvaatimuksen johdosta on hallintolain mukaisesti kuultu Geometrix Oy:tä. Geometrix Oy:n lausuma on tämän esityksen liittee-nä.

Päätelmä

Hankinnassa ei ole hankinnan suunnittelun eikä hankintamenettelyn ai-kana millään tavoin poikettu tarjoajien tasapuolisesta ja syrjimättömäs-tä kohtelusta. Hankinta on toteutettu hankintalaissa ja muussa lainsää-dännössä säädetyn mukaisesti. Asiassa ei ole ilmennyt mitään sellaista uutta tietoa, joka muuttaisi tätä käsitystä. Näin ollen hankintaoikaisu-vaatimus ei anna aihetta muuttaa hankintajohtajan 13.2.2018 tekemää hankintapäätöstä.


Asia/1226.03.2018


Hankintaoikaisuvaatimus tulee sen vuoksi hylätä.


LisätiedotMarja Sarmela, hankintalakimies, puhelin: 310 31651

marja.sarmela(a)hel.fi

Liitteet

1 Finn-ID Oy, oikaisuvaatimus 27.2.20182 Lausunto_allekirjoitettu.pdf

Oheismateriaali

1 Vertailutaulukko.pdf

Muutoksenhaku

Muutoksenhakukielto, hankintaoikaisupäätös

Otteet

Ote Otteen liitteetAsianosaiset Esitysteksti

Muutoksenhakukielto, hankintaoi-kaisupäätösLiite 1Liite 2

Oikeuspalvelut EsitystekstiMuutoksenhakukielto, hankintaoi-kaisupäätösLiite 1Liite 2

Päätöshistoria

Keskushallinto Kaupunginkanslia Talous- ja suunnitteluosasto Hankinnat ja kilpai-luttaminen Hankintajohtaja 13.02.2018 § 7

HEL 2017-013667 T 02 08 02 00

Päätös

Hankintajohtaja päätti hyväksyä Geometrix Oy tarjouksen kokonaista-loudellisesti edullisimpina.

http://ahjo/WorkplaceXT/getContent?id=%7BA261117F-58C8-C684-86AF-61DB6EE00000%7D&vsId=%7B37E745A7-C22A-C493-B29F-61DB6EE00000%7D&objectStoreName=Ahjo&objectType=document

http://ahjo/WorkplaceXT/getContent?id=%7BE63BFB16-246A-CB90-84B9-621E6FE00000%7D&vsId=%7B30D96BBC-87EB-CBE8-B29F-621E6FE00000%7D&objectStoreName=Ahjo&objectType=document

http://ahjo/WorkplaceXT/getContent?id=%7B19964715-BC9E-C8CF-869A-618EBFF00000%7D&vsId=%7B462DEEA0-8099-CC27-8774-618EBFF00000%7D&objectStoreName=Ahjo&objectType=document

http://ahjo/WorkplaceXT/getContent?id=%7BDF7785F1-652F-C066-992E-618ED3A00000%7D&objectStoreName=Ahjo&objectType=document

http://ahjo/WorkplaceXT/getContent?id=%7BDF7785F1-652F-C066-992E-618ED3A00000%7D&objectStoreName=Ahjo&objectType=document


Asia/1226.03.2018


Hankintasopimus sopijapuolten välillä syntyy vasta myöhemmin erik-seen allekirjoitettavalla sopimuksella. EU-kynnysarvot ylittävien hankin-tojen osalta hankintasopimus voidaan tehdä aikaisintaan 14 päivän ku-luttua siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut tai hänen katsotaan saa-neen päätöksen ja valitusosoituksen tiedoksi.

Hankinnan arvioitu arvonlisäveroton arvo on noin 1 200 000 euroa (alv 0 %) sopimuskaudelta, joka on neljä vuotta.

Päätöksen perustelut

Kilpailutus perustuu Helsingin kaupunginkanslian 22.12.2017 päivät-tyyn tarjouspyyntöön H126-17 / HEL 2017-013667 Kenttäraportointipal-velu. Hankinta on toteutettu avoimella menettelyllä.

Hankinnasta on julkaistu hankintailmoitus 22.12.2017 sähköisessä HIL-MA-ilmoituskanavassa www.hankintailmoitukset.fi. Lisäksi hankinnasta on julkaistu korjausilmoitus 22.1.2018.Määräaika tarjousten jättämiselle päättyi 31.1.2018. Määräaikaan men-nessä saapui 3 tarjousta: Geometrix Oy, Vincit Development Oy ja Finn-ID Oy.

Tarjoajien soveltuvuuden tarkastaminen

Tarjouspyynnössä on esitetty tarjoajan soveltuvuudelle asetetutvaatimukset ja selvitysvelvollisuudet. Kaikki tarjoajat täyttivät vaatimukset ja selvitysvelvollisuudet.

Tarjousten tarjouspyynnönmukaisuuden tarkastaminen

Kaikki tarjoukset olivat tarjouspyynnön mukaisia.

Tarjousten vertailu

Valintaperusteena oli kokonaistaloudellinen edullisuus.

Tarjouspyynnön Päätöksenteon perusteiden mukaan hinnan painoarvo on 80 pistettä ja laadun 20 pistettä.

Tarjousten vertailu hinta- ja laatupisteineen on tämän päätöksen liittee-nä olevassa vertailutaulukossa. Vertailu osoittaa, että kokonaistaloudel-lisesti edullisimman tarjouksen on tehnyt Geometrix Oy.

LisätiedotHarri Kostio, Palvelupäällikkö, puhelin: (09) 310 31717

harri.kostio(a)hel.fi

13 - 2018 · 2018-03-22 · PL 1 Pohjoisesplanadi 11-13 +358 9 310 1641 0201256-6...

Documents

Transcript of 13 - 2018 · 2018-03-22 · PL 1 Pohjoisesplanadi 11-13 +358 9 310 1641 0201256-6...