1 / huhtikuu 2012

TYKS 2013 - nopeampaa ja tehokkaampaa toimintaa

PET-keskukseen huippumoderni kuvantamislaite

Salossa tyytyväisiä LEIKO-potilaita

Silmäklinikalla siivottiin hoitojonot

Åbolands sjukhus byggplaner tar form

OnKO vuOSI 2013 SaIraanhOITOPIIrIn OnnEn vaI OnnETTOmuudEn vuOSI?

Olli-Pekka Lehtonen, direktör för sjukvårdsdistriktet

Olemme jo monta vuotta asettaneet tähtäimemme tärkeään muutosvuoteen 2013. Silloin – yli viiden vuoden valmistelun jälkeen – otamme käyttöön TYKSissä uuden erikoissairaan-

hoidon tuottamistavan toimialueineen ja palvelualueineen. Odotuksemme muutoksen myönteisistä vaikutuksista potilastyyty-

väisyyteen, työviihtyvyyteen ja palvelutuotantomme tehokkuuteen ovat korkealla. Jopa niin, että olemme jo aloittaneet vähitellen valmistelua toi-mintatavan laajentamista koko sairaanhoitopiirin alueelle.

Kun olemme koko ajan puhuneet ”2013”-muutoksesta, joku on voinut ajatella lukua ”13”. Eikös se ole epäonnen luku?

Synkkiä pilviä kasaantuu nyt hartaasti odottamamme vuoden kohdal-le. Tuotantomme kasvoi 1,7 % ja palveluitamme käytti 2,4 % enemmän henkilöitä kuin vuonna 2010. Vuoden 2011 toimintakulumme ylittivät talousarvion 33 miljoonaa euroa. Tästä 10 miljoonaa aiheutui A-sairaalan tulipalosta ja 9 miljoonaa ulkokuntamyynnin ylityksestä.

Kokonaisuutena toimintakulujen kasvu oli ilman tulipalon vaikutusta 6,9 %, mikä ei juuri poikkea valtakunnallisesta sairaanhoitopiirien keskiar-vosta. Vaikka toimintakulujemme kasvu onkin valtakunnallista luokkaa, se ei muuta tosiasiaa, että olemme ylittäneet merkittävästi talousarviomme.

Muutoksen vuosi on nyt vaarassa. Kaikki ymmärrämme, että uuden sairaalan käyttöönotto sekä orga-

nisaation muutos siihen liittyvine järjestelmineen aiheuttaa kustannuk-

sia. Emme pysty hoitamaan muuton aikana potilaita samalla tavoin kuin normaalisti.

Tästä kaikesta on seurauksena, että taloussuunnitelmaamme vuodeksi 2013 kirjattu jäsenkuntaosuuksien kasvu 5,5 % ei näytä riittävän väestön erikoissairaanhoidon palveluiden tuottamiseksi.

Meille tärkeästä ja odotetusta T-sairaalan investoinnista on muodostu-massa henkilökuntamme ja johtajiemme koetinkivi. Meidän on jarrutet-tava toimintakulujemme kasvua nopeasti ja päättäväisesti, mutta varoen äkkijarrutuksista helposti syntyviä häiriöitä vuodeksi 2013.

Kuntaneuvotteluissa olemme tuoneet keskusteluun kunnillemme kaksi ratkaisua. Ensinnä TYKSin uuden palvelutavan on parannettava palveluidemme tehokkuutta. Täydessä laajuudessaan emme voi saavuttaa kaikki tuloksia heti, mutta tavoitteista on pidettävä kiinni. Lisäksi aluesai-raaloiden kapasiteettia on hallitusti vähennettävä niin, että palvelut muo-dostavat potilaskeskeisen kokonaisuuden järjestämissuunnitelmassa kir-jattavalla tavalla kuntien sosiaalitoimen ja perusterveydenhuollon kanssa.

Kirjaukset voivat herättää levottomuutta. ”Miksi toiset saavat uusia tiloja ja toiset voivat joutua luopumaankin niistä”. On parasta pitää mie-lessä mikä on tehtävämme: ”Lisäämme väestön terveyttä, elinvuosia ja so-siaalista hyvinvointia”. Tehtävämme ei ole lisätä käyntejä, jaksoja tai tiloja. Tutkimuksemme ja opetuksemme tarvitsevat nekin hyvät fyysiset edelly-tykset, mutta kaikessa toiminnassamme perusasia on osaava henkilökunta.

Olli-Pekka Lehtonen, sairaanhoitopiirin johtaja

Vi har redan i flera års tid siktat in oss på det viktiga fö-rändringsåret 2013. Då tar vi – efter fem års förberedelser – på ÅUCS i bruk det nya sättet med verksamhetsområden och ser-

viceområden för produktion av specialsjukvården. Våra förväntningar på de gynnsamma effekterna av förändringen är

höga då det gäller patienttillfredsställelsen, trivseln på arbetsplatsen och effektiviteten i vår serviceproduktion. Rentav så pass höga att vi redan så smått har börjat förbereda oss på att utvidga verksamhetsformen till att omfatta hela sjukvårdsdistriktet.

När vi hela tiden har talat om förändringen ”2013”så har kanske någon tänkt på talet ”13”. Är det inte ett olyckstal?

Nu samlas mörka moln över det med iver inväntade året. Vår produk-tion ökade med 1,7 % och antalet personer som utnyttjade våra tjänster ökade med 2,5 % jämfört med år 2010. År 2011 överskred våra verksam-hetskostnader budgeten med 33 miljoner euro. Av det här beror 10 miljo-ner på branden på A-sjukhuset och 9 miljoner på överskridningen av försäl-jningen till utomstående kommuner.

Sammanlagt ökade de totala verksamhetskostnaderna exklusive eldsvådan med 6,9 %, något som knappt alls avviker från medeltalet för landets sjukvårdsdistrikt. Även om ökningen av våra verksamhetskostna-

Är År 2013 ETT År mEd Tur ELLEr OTur för SjuKvÅrdSdISTrIKTET?

der är av samma klass som på riksnivå så ändrar det inte det faktum, att vi märkbart har överskridit vår budget.

Förändringens år är nu i farozonen. Alla förstår vi, att ibruktagandet av ett nytt sjukhus och en förändring

av organisationen med därtill hörande system medför kostnader. Under förändringen kan vi inte vårda våra patienter på samma sätt som vanligt.

En följd av allt detta är att den ökning på 5,5 % av medlemskommu-nernas andelar som antecknats för år 2013 inte förefaller att räcka till för att producera den specialiserade sjukvården för befolkningen.

Den för oss viktiga och emotsedda investeringen i T-sjukhuset håller på att bli en prövosten för vår personal och våra ledare. Vi måste snabbt och beslutsamt bromsa accelerationen av våra verksamhetskostnader men sam-tidigt akta oss för de störningar som en tvärbromsning lätt medför år 2013.

I kommunförhandlingarna har vi för kommunerna lagt fram två lös-ningar. För det första måste ÅUCS:s nya servicemetod förbättra effekti-viteten på våra tjänster. Vi kan inte genast uppnå alla resultat i full uts-träckning men vi måste hålla fast vid våra mål. Dessutom måste kretss-jukhusens kapacitet behärskat minskas så, att tjänsterna tillsammans med kommunernas social- och hälsovårdsväsen utgör en patientcentrerad helhet på det sätt som antecknats i planen för ordnandet av hälso- och sjukvården.2

SisältöOnko vuosi 2013 sairaanhoitopiirin onnen vai onnettomuuden vuosi? 2

Är år 2013 ett år med tur eller otur för sjukvårdsdistriktet? 2

TYKS 2013 – entistä nopeampi hoito tehostaa toimintaa 4

Tyksin vuonna 2013 aloittavat toimialueet esittäytyvät 5

u2-sairaala antaisi mahdollisuuden uudistaa lastentautien hoitoa 8

Salon aluesairaalan tulevaisuutta suunnitellaan 9

E-reseptit käytössä varsinais-Suomen terveyskeskuksissa 9

huomiota melanooman ehkäisyyn ja säästävämpää leikkaushoitoa 10

PET-keskukseen huippumoderni kuvantamislaite 12

Salon aluesairaalan LEIKOtoiminta on kasvattanut potilastyytyväisyyttä 13

Tulehduksellisiin suolistosairauksiin yhdenmukaiset hoitokäytännöt 14

riittävät resurssit kohdennettava tarvittavaan paikkaan 16

jonottoman hoitoonpääsyn toteuttaminen varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä 17

Pive Toivosen Saaristopanoraama valmistuu 17

Ensihoito yhtenäistyy varsinais-Suomessa 18

Seppo Lehtola: Taloudellisia haasteita edessä kunnissa ja sairaanhoitopiirissä 19

harri Lönnberg: Tutkimuksellinen näkyvyys lisää houkuttelevuutta 20

Åbolands sjukhus byggplaner tar form 21

Yhteispäivystyksen toiminta tasaantunut Turussa 22

The new York Times uutisoi turkulaistutkimuksesta 24

TOImITuSTIEdOT 2011 Lasaretti - varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tiedotuslehti sidosryhmille. Informationsblad för Egentliga finlands sjukvårdsdistrikts intressentgrupper. 12. vsk. Ilmestyy 2 kertaa vuonna 2012.

julkaisija: varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, PL 52, 20521 Turku. Puh. (02) 313 0000.

Päätoimittaja: Olli-Pekka Lehtonen, toimituspäällikkö Esa halsinaho (puh. 313 1083). Sähköposti: tiedotus@tyks.fi.

Toimituskunta: Olli-Pekka Lehtonen (pj.), Esa halsinaho, anne hedman, hannele heine, Päivi nygren, Turkka Tunturi.

Toimittajat: mathias Luther, markku näveri, marjo Peltoniemi, Tuula vainikainen ja Pekka remes.

Taitto: Sek Pro Oy, puh. (02) 630 6200.

Painopaikka: Paino-Kaarina Oy, Kaarina, 2012.

Osoitelähteet: varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja Lääketieteen toimittajat ry. Osoitteenmuutokset: Puh. (02) 313 1103, sähköposti tiedotus@tyks.fi. ISSN 1457-9057.

Kannen kuva: Yhteispäivystys toimii tämän vuoden kahdessa eri toimipisteessä. Kuvassa ”Päivystys 1:ssä” Kunnallissairaalantiellä (entinen tk-päivystys) Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksella työskentelevät Sh marianne jakobsson, projektipäällikkö hanna jääskeläinen, hallinnollinen osastonhoitaja Sirpa Löyttyniemi, tiimipällikkö anniina nikki ja Sh anssi hannukainen sekä lääkintävahtimestari matti halava. (Kuva: marjo Peltoniemi.)

Vuosi 2013 ei ole sama kuin vuosi 13. Olemme kokeneet viime vuonna kovia, olemme oppineet jakamaan töitämme ja etsimään yhdessä ratkai-suja. Johtoryhmämme on linjannut 4.4.2012, että vuoteen 2013 meidän on mentävä olemassa olevien resurssein, tarvittaessa koko sairaanhoitopii-rin kattavaa verkostoamme hyödyntämällä. Sairaanhoitopiirin yhtenäisyys on välttämättömämpi nyt tässä tilanteessa enemmän kuin koskaan ennen.

En halua sanoa, että vuosi 2013 tulee olemaan ”onnekas”. Ilman pon-nistelua ja erityisesti kuntiemme kanssa tehtävää hyvää yhteistyötä emme selviä. Näen kuitenkin, että hyvän henkilökuntamme kanssa saavutetta-villa tuloksilla vuosi 2013 tulee olemaan menestyksekäs.

Målsättningen kan väcka oro. ”Varför får en del nya utrymmen och andra kan bli tvungna att avstå från dem”. Det är bäst att komma ihåg vad som är vår uppgift: ”Vi ökar befolkningens hälsa, levnadsår och so-ciala välmåga”. Vår uppgift är inte att utöka antalet besök eller perioder eller utrymmena. Vår forskning och undervisning behöver också de goda fysiska förutsättningar, men grunden för all vår verksamhet är en kunnig personal.

År 2013 är inte detsamma som år 13. Under senaste år har vi upplevt svåra stunder, vi har lärt oss att dela på vårt arbete och att tillsammans söka lösningar. Vår ledningsgrupp har 4.4.2012 som mål stakat ut att vi skall gå in för år 2013 med utnyttjande av de till buds stående resurserna, vid behov med utnyttjande det nätverk som täcker hela vårt sjukvårdsdist-rikt. Ett enhetligt sjukvårdsdistrikt är i det här läget viktigare än någonsin tidigare.

Jag vill inte säga att år 2013 kommer att vara ”lyckosamt”. Utan ans-trängningar och framför allt utan ett gott samarbete med våra kommuner klarar vi oss inte. Jag tror i alla fall att med de resultat som vi uppnått till-sammans med vår goda personal kommer år 2013 att vara framgångsrikt.

3

TYKSin 1.1.2013 voimaan astuvaa or-ganisaation ja toiminnan uudistusta ovat ohjanneet useat vuosina 2010 ja

2011 tehdyt päätökset, joita kuvasin 27.3.2012 sairaanhoitopiirin hallitukselle antamassani selvityksessä. Tässä kirjoituksessani on mar-raskuusta 2011 lähtien johtamani TYKS 2013 -johtoryhmän näkökulma.

Johtaminen Keräsin TYKS 2013 –johtoryhmältä joulu-kuussa 2011 palautetta ja listasin keskeneräi-siä tehtäviä. Työskentely johtoryhmässä on ollut aktiivista ja avointa. Tavoitteemme on realisoida hyöty tehdyistä mittavista tervey-denhuollon teknologiainvestoinneista ja sa-malla huomioida potilaan valinnanvapauden laajeneminen 1.1.2014.

Johtoryhmä perusti T-sairaalan muuttoa koordinoivan ryhmän marraskuussa 2011 ja en-simmäinen muuttosuunnitelma käsiteltiin hel-mikuussa 2012. Arvioitu vilkkain muuttoajan-kohta on huhtikuussa 2013.

T-sairaalan käynnistyminen on laaja työ ja siihen on varattava 1–3 vuotta, vaikka ydintoi-minnat, kuten raskas sairaalapäivystys, tehot, tehovalvonnat ja leikkaussalit, pitää käynnistää parin viikon aikana.

Suunnittelumme perustuu kärkihankestra-tegiaan ja johtoryhmä on valinnut T-Pro -suun-nitelmista vuoden 2013 kärkihankkeiksi Sy-dänkeskuksen perustamisen sekä teho- ja val-vontapaikkojen lisäämisen. Edellinen merkitsee sydänpotilaiden sairaalapäivystyksen järjestä-mistä ja jälkimmäinen paremman leikkaussali-kapasiteetin käytön mahdollistamista.

Johtoryhmä painottaa sairaaloidemme yh-teistyötä. TYKSin organisaatiouudistuksessa tämä toimintamalli - alueelliset erikoisalajohto-ryhmät ja alueelliset palveluprofiilit eli yhteistyö ja työnjako aluesairaaloiden kanssa ovat tärkeä osa johtamisjärjestelmäämme.

Sairaanhoitopiirin sisäisten tukipalvelu-jen ja niiden prosessien kehittyminen on haas-

TYKS 2013 – entistä nopeampi hoito tehostaa toimintaa

te. Joulukuisissa arvioinneissa tulivat esille tär-keimmät kehittämiskohteet. Neuvottelut tuki-palvelujen kanssa ovat tärkeitä, sillä TYKSin toimintakuluista noin 37 % on kuntayhtymän muiden tulosalueiden laskutusta.

Henkilöstö- ja tilasuunnitelmatT-sairaalan käyttöönottosuunnitelma on ollut kasvun suunnitelma, joka perustui uusiin va-kansseihin. Vielä elokuussa 2011 alkuperäi-nen suunnitelma T-sairaalan avaamiseksi si-sälsi 223 uutta hoitohenkilökunnan tai lääkä-rin vakanssia.

Kuntien taloudellinen tilanne merkitsee si-tä, että suunnitelmasta on tultava alaspäin. Ta-voitteena onkin todettujen laatuvajeiden, kuten hoidon huonon saatavuuden ja palveluvalikoi-mapuutteiden poistaminen mahdollisimman pienen lisäyksin ja suunnitelmien täytäntöönpa-no porrastetusti vuosina 2013–2015. Koko ajan huomioimme myös väestön palvelutarpeen.

Suunnitelmien sairaansijalisäykset on 2013 suunnitelmissa muutettu vähennykseksi ja joh-toryhmässä tehtiin marraskuussa 2011 päätös T-sairaalan sairaansijojen uusjaosta ja samalla hahmotettiin A-sairaalaan tulevat toiminnot. A-sairaalan saneerauksen arkkitehtisuunnittelu käynnistyi joulukuussa 2011.

Prosessien hallinta ja tietojärjestelmien tukiToimintamallien uudistamisessa on kolme pääperiaatetta: - perinteinen vuodeosastotoiminta vähenee ja vuodeosastojen joustavaa käyttöä eri toimialu-eiden ja erikoisalojen välillä lisätään- teho- ja valvontapaikat lisääntyvät- päiväsairaalatoiminta ja muu avohoito li-sääntyvät.

Päiväsairaalatoimintaan kuuluvat päiväki-rurgian ohella mm. erilaiset suoneen tiputetta-vat lääkehoidot. Sairaalan raskaisiin päivystys-toimintoihin kuuluu mm. uutena toimintana kardiologinen sairaalapäivystys.

Tulevaisuuden sairaalan täytäntöönpanos-sa oleellinen osa on tietojärjestelmätuella. T-Pro -hankkeessa tunnistettiin tietojärjestelmien ke-hittämistarpeet ja näistä muodostui seitsenosai-nen kokonaisuus, joka on nyt linjaorganisaation vastuulla.

Toiminnan kehittäminenVuonna 2012 TYKS 2013 -johtoryhmän toi-minnallinen tavoite liittyy sujuviin prosessei-hin. Työssä hyödynnetään liiketalouden ja tuo-tantotalouden sairaanhoitoon soveltuvia mene-telmiä, joita ovat mm. toimintolaskenta osana johdon laskentatointa ja sen kehittämistä, ta-sapainotettu suorituskyvyn mittaaminen, lisä-arvoa tuottamattoman toiminnan karsinta eli ”hukkajahdit” ja oman toiminnan vertaami-nen muihin vastaaviin organisaatioihin.

Vuoden 2013 tavoitteitamme ovat hoidon saatavuuden varmistaminen, jonoton hoito, päi-väsairaalatoiminnan ja -kirurgian kehittämi-nen, erikoislääkärikonsultaatioiden lisääminen, lähete perusterveydenhuoltoon ja käytössä oleva siirtoviivemaksu.

LopuksiAlussa mainitussa selvityksessä tuotiin esil-le koko joukko toimeenpanon haasteita, jois-ta merkittävin on mielestäni osaajien ja osaa-misen varmistaminen tuottamaan erikois-sairaanhoidon palveluja ja samalla lisäarvoa omistajilleen eli varsinaissuomalaisille. Lisä-arvoa on varmasti entistä nopeampi hoito, jo-ka myös tehostaa toimintaa.

hanna mäkäräinen

sairaalajohtaja

TYKS4

Operatiivisen hoidon ja syövänhoidon toimi-alueelle sijoittuvat silmäklinikka, korvakli-nikka, suu- ja leukasairauksien klinikka, syö-päklinikka sekä plastiikka- ja endokirurgian toiminta.

Näillä erikoisaloilla on varsin paljon yhteisiä potilaita, mm rintasyöpäpotilaat, pään ja kau-lan alueen syöpäpotilaat sekä potilaat, joilla on kasvojen alueen vammoja. On myös potilaspro-sesseja, jotka sijoittuvat vain yhdelle erikoisalal-le, mm kaihipotilaat.

Toimialueen klinikoille on yhteistä potilas-määrien vääjäämätön kasvu väestön ikääntymi-sen myötä. Nykykeinoin pystytään hoitamaan myös vaikeita sairauksia iästä riippumatta aiem-paa menestyksellisemmin.

Toiminnan painopistealueet ovat leikkaus-toiminta ja syövänhoito.

Leikkauksia tehdään 11 000 vuodessa ja syöpäklinikalla hoidetaan 5 000 henkilöä vuo-sittain. Myös avohoitopainotteinen hoito on li-sääntynyt, poliklinikoilla on 110 000 käyntiä vuodessa.

Vuonna 2013 plastiikka- ja endokirurgian yksikkö keskitetään A-sairaalaan, mikä on suuri

Operatiivisen hoidon ja syövänhoidon toimialueparannus nykyiseen tilanteeseen, jossa erikoisala leikkaa viidessä eri leikkausyksikössä aina Rai-sion sairaalaa myöten.. Henkilökunnan siirty-minen paikasta toiseen johtaa tehottomuuteen. Plastiikkakirurgialla on ollut jatkuvasti vaike-uksia tuottaa palveluja hoitotakuun puitteissa ja odotamme toiminnan keskittämisen tuovan tä-hän helpotusta.

Syöpäklinikka on toiminut vuodesta 2003 alkaen moderneissa tiloissa T-sairaalassa. Kli-nikan toiminta on siirtynyt viime vuosina yhä avohoitopainotteisemmaksi. Syöpähoidot anne-taan polikliinisesti tai vastikään käynnistynees-sä päiväsairaalassa mikäli mahdollista.

Silmäklinikka ja korvaklinikka toimivat U-sairaalassa, jonka sisäilmaongelmat ovat johta-neet erityisesti korvaklinikan osalta remonttien ketjuun, mikä on heikentänyt potilaspalvelua ja johtanut mm. ostopalvelujen käyttöön.

Remontit valmistuvat vuoden 2012 lop-puun mennessä, jolloin päästään takaisin nor-maalitoimintaan. Suusairauksien klinikka toi-mii Dentalia-rakennuksessa, jossa on myös sisäilmaongelmia ja joka ei enää palvele tyydyt-tävästi nykyisiä hoitomuotoja.

TYKSin T-sairaalaan tuleva Sydänkeskus on täyden palvelun yksikkö, jossa tutkitaan ja hoidetaan potilaita, jotka tarvitsevat vaativaa sydänsairauksien hoitoa. Sydänkeskuksen toi-minnat on organisoitu erilaisten sydänsaira-uksien saumattoman hoidon toteuttamiseksi. Keskuksen kardiologit, sydän- ja rintaelinki-rurgit, sydänhoitajat ja muu henkilökunta te-kevät yhdessä työtä potilaan parhaaksi.

Toiminta-ajatuksenamme on tuottaa vaati-van hoidon laadukkaita ja vaikuttavia palveluja kustannustehokkaasti ja ilman tarpeettomia vii-vytyksiä. Potilaiden hoito tapahtuu sydänpoli-klinikalla, keskuksen modernilla vuodeosastolla ja sydänvalvonnassa.

Sydän- ja keuhkoleikkaukset tehdään leik-kausyksikössä. Kajoavat kardiologiset hoidot tehdään toimenpideyksikössä, jossa on neljä hy-vin varustettua katetrisaatiolaboratoriota. Labo-ratoriot on suunniteltu mm. erilaisiin pallolaa-jennustoimenpiteisiin, tahdistimen asennuksiin ja vaativiin rytmihäiriötoimenpiteisiin, jotka tehdään tarvittaessa magneettinavigointia hy-väksi käyttäen.

U-sairaalaa korvaavan sairaalan suunnitte-lu on käynnistynyt ja sen toivotaan olevan käyt-töön otettavissa vuonna 2018.

Toimialueen erikoisalojen yhteistyö alueelli-sen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuol-lon kanssa on tärkeä tekijä, kun pyritään hyvään ja taloudellisesti mielekkääseen potilashoitoon.

Silmätaudeilla ja korvataudeilla on hyvin toimivat aluesairaaloiden erikoisalapoliklinikat. Suu- ja leukasairauksien yhteistyö terveyskes-kusten hammashoidon kanssa on tiivistä mm. yhteisten koulutustilaisuuksien muodossa.

Syöpäklinikka on kehittänyt toimintaa aluesairaaloissa vuodesta 2004 alkaen; alan eri-koislääkärit käyvät niissä konsultoimassa, mikä on koettu hyvin myönteiseksi.

Tieteellinen tutkimus on välttämätön osa yliopistosairaalan arkea. Sen avulla kehitetään osaamista ja sillä on suora hoidon laatua paran-tava vaikutus.

Tulevan toimialueen klinikat tuottivat vuonna 2011 yhteensä 121 tieteellistä artikkelia kansainvälisissä julkaisusarjoissa.

Osastonylilääkäri jukka Sipilä

SydänkeskusVarsinaisen potilashoidon ohella sydänkes-

kuksessa koulutetaan mm. sydänsairauksien hoidon ammattilaisia ja panostetaan monipuoli-sesti laadukkaaseen tutkimus- ja kehitystyöhön.

Merkittävä uudistus on operatiivisen ja konservatiivisen hoidon sijoittuminen samaan yksikköön ja yhtenäisiin, toimintaan suunni-teltuihin tiloihin. Uudessa toimintamallissa ja -ympäristössä lisätään edelleen avohoitopainot-teisuutta ja pyritään toteuttamaan pikapolikli-nikkamallia avohoidosta ja päivystysalueelta tu-levien kiireellistä hoitopäätöstä vaativien poti-laiden palvelemiseksi.

Sydänkeskus osallistuu aktiivisesti alueel-listen hoitoketjujen ja -mallien suunnitteluun ja toteuttamiseen aluesairaaloissa ja terveyskes-kuksissa, mitä tavoitetta mm. perustetut kar-diologien yhteisvirat edistävät.

Yhä suurempi osa tahdistin- ja katetritoi-menpiteistä pyritään tekemään päiki-toimintana ilman vuodeosastokäyntiä. Uusia toimintatapoja otetaan käyttöön myös poliklinikkakäyntien vä-hentämiseksi, esimerkkinä tahdistinpotilaiden nettipohjainen etäseuranta.

Tärkeänä laatutavoitteena on kardiologian ympärivuorokautisen päivystyksen aloittami-nen, jotta akuuttien, vakavasti sairastuneiden sydänpotilaiden hoitoratkaisut voidaan tehdä asiantuntemuksella ja viivytyksettä myös virka-ajan ulkopuolella.

Toimialueella arvioidaan toteutuvan noin 5 000 hoitojaksoa sisältäen 17 000 hoitopäivää ja noin 14 000 avohoitokäyntiä. Vuodessa tehdään noin 450 sydänleikkausta. Yleisthoraxkirurgisia toimenpiteitä (mm. keuhkoleikkauksia) tehdään noin 200 vuodessa. Varjoainekuvauksia tehdään noin 2 000 potilaalle ja pallolaajennuksia lähes 1 000 potilaalle vuosittain. Sydämen tahdisti-mia asennetaan noin 500 potilaalle ja erilaisia rytmihäiriötutkimuksia ja -hoitoja tehdään noin 300 potilaalle.

Kardiologian ylilääkäri,

professori juhani airaksinen

TykSin vuOnna 2013 aLOiTTavaT TOimiaLueeT eSiTTäyTyväT

5

Naistentautien ja synnytysten toimialue huo-lehtii yhdessä aluesairaaloiden ja perustervey-denhuollon kanssa alansa erikoissairaanhoi-dosta VSSHP:n alueella. Lisäksi toimimme ERVA-alueen ja Ahvenanmaan tertiäärikes-kuksena erityisesti gynekologisen syövän se-kä erityisosaamista edellyttävien benignien tautien hoidossa. Myös vaativa sikiödiagnos-tiikka ja riskiraskauksien hoito on keskitetty TYKSiin.

Toimitilat ovat U-sairaalassa, kunnes kor-vaavat tilat saadaan rakennetuksi. Toiminnan ylläpitäminen nykyisissä tiloissa onnistuu vain tiiviissä yhteistyössä rakennushuollon, työter-veyshuollon ja työsuojelun kanssa. U-sairaalan tilojen remontoinnin yhteydessä pyritään paran-tamaan toiminnallisuutta ja resurssien käyttöä mm yhdistämällä päiki- ja leikkaussali- sekä gynekologisen onkologian vuodeosasto- ja poli-klinikkatoiminta.

Toimialue jaetaan kolmeen vastuualuee-seen: raskaus- ja synnytyshoito, gynekologinen hoito ja gynekologisen syövän hoito. Sekä TYKS 2013 -organisaatiouudistusta että U-sairaalan korvaavien tilojen suunnittelua varten vastuu-alueiden hoitoprosesseja käydään läpi toiminnan optimoimiseksi.

Medisiininen toimialue vastaa muille toimi-aloille kuulumattomien sisätautien (endo-krinologia, gastroenterologia, hematologia, infektiosairaudet, nefrologia, reumatologia, sisätaudit), ihotautien ja keuhkosairauksien konservatiivisesta hoidosta mukaan lukien kliininen fysiologia, isotooppi- ja PET-tutki-mukset sekä kliininen genetiikka ja työlääke-tiede. Medisiininen toimialue muodostuu siis 12 vastuualueesta, jotka jakautuvat edelleen hoitoprosesseihin.

Medisiinisen toimialueen tiloista T-sairaa-lassa sijaitsevat akuutti sisätauti- ja keuhko-osasto, joilla molemmilla on neljä valvontatason seurantapaikkaa. Keuhko-osastolla on lisäksi viisi tuberkuloosin hoitoon tarkoitettua paik-kaa. Hematologian vuodeosasto, allergologian, ihotautien, ja sukupuolitautien sekä työlääketie-teen poliklinikka että osa keuhkosairauksien po-liklinikkaa jatkavat toimintaansa T-sairaalassa.

Kliininen fysiologia saa T-sairaalasta uudet tilat. PET-yksikkö jatkaa nykyisissä tiloissaan ja isotooppiyksikölle suunnitellaan uusia tiloja ny-kyisiin apteekkitiloihin.

medisiininen toimialueA-sairaalassa sijaitsevat keuhkosairauksien

vuodeosasto ja kaksi sisätautien vuodeosastoa, joista kummallakin toimii kolme sisätautien erikoisalaa. Keuhkosairauksien poliklinikka ra-kennetaan A-sairaalan 3. kerrokseen ja reuma-sairauksien poliklinikka 1. kerrokseen.

Sisätautien poliklinikka jatkaa C-siivessä. Infektiotautien osasto muuttaa T-sairaalasta ta-kaisin omiin tiloihinsa U-sairaalaan. Sen sijoi-tuspaikkaa toiminnan loppuessa U-sairaalassa ei ole päätetty. Infektiotaudit on medisiinisen toi-mialueen entinen vuodeosastopaikkoja käyttä-vä erikoisala yhdessä keuhkosairauksien kanssa.

Myös molemmat dialyysiosastot jäävät U-sairaalaan. Kliininen genetiikka toimii ruoka-larakennuksessa. Sen luonnollisin toimitila jat-kossa olisi U2-sairaalassa.

Medisiinisen toimialueen jakaantuessa kan-tasairaalan eri osiin nopea ja lyhyt yhteys A- ja T-sairaaloiden välillä olisi potilasturvallisuuden kannalta erittäin tärkeä.

Konservatiivisen gastroenterologian poli-kliininen ja skopiatoiminta tapahtuu yhdessä Vatsatoimialueen kanssa. Myös keuhkotähys-

tykset ja toimenpiteet siirretään Vatsatoimialu-een poliklinikalle. Medisiininen toimialue jat-kaa päivystystään yhteispäivystyksessä ja päi-vystysosasto on toimintamme kannalta erittäin tärkeä, koska paikkalukumme vähenee 23–32 sairaansijalla.

Medisiinisellä toimialueella tapahtuu 110 000 avohoitokäyntiä, joista päivystyskäyntejä on 12 000. Gastroenterologisia käyntiä tehdään 8 300 Vatsatoimialueen poliklinikalla. Osastoil-la on 62 000 hoitopäivää ja 12 000 hoitojaksoa.

Lisäksi tehdään 1600 gastroenterologista skopiaa (vatsatoimialue), 8 230 keuhkofunktio-tutkimusta, 620 allergiatutkimusta, 380 uni-tutkimuskäyntiä ja 1300 bronkoskopiaa (vatsa-toimialue), 19 000 KLF-ISOT-PET-tutkimusta ja 12 000 EKG-tutkimusta. Toimialueella toi-mii 120 lääkäriä ja 460 hoitohenkilöstöön kuu-luvaa.

Sisätautien klinikan hallinnollinen

osastonylilääkäri Ilkka Kantola

naistentautien ja synnytysten toimialueHenkilöstöhallinto sekä talouden suunnit-

telu ja seuranta toteutetaan yh Marjo Kauppi-lan sekä haoyl Antti Perheentuvan, vastuualue-lääkäreiden ja talousasiantuntijan yhteistyö-nä. Opetusvastaavana professorina toimii Juha Mäkinen. Lääketieteen opiskelijoita (120 henk.) opetetaan 20 vk/v ja hoitotyönopiskelijoita (150 henk.) 9 kk/v.

Vuonna 2011 tulosyksikössämme oli 30 900 avohoitokäyntiä, 25 500 hoitopäivää, 8 500 hoitojaksoa ja 2 800 gynekologista toi-menpidettä. Synnytyksiä hoidettiin TYKSissä 4 100 ja Salon aluesairaalassa 769.

Avohoitokäyntien, päiki- ja lyhki-toimin-nan sekä lyhythoitoisten synnytysten osuus li-sääntyy jatkossa ja hoitopäivien määrä vähe-nee. Fertiili-ikäisten naisten määrä ei oleellises-ti muutu VSSHP:n alueella, joten raskauden ja synnytysten hoitamiseen tarvittavien resurssien tarpeessa ei tapahdu merkittäviä muutoksia. Tä-mä koskee myös lapsettomuushoitoja.

Sen sijaan yli 65-vuotiaiden naisten määrän on arvioitu lisääntyvän noin 40 % vuoteen 2040 mennessä. Täten on todennäköistä, että syöpä-, laskeuma- ja inkontinessikirurgia tulee lisään-tymään, vaikka gynekologisten toimenpiteiden kokonaismäärä onkin viimevuosina vähentynyt.

Raskauden ja synnytysten hoito vie valta-osan päivystysresursseista. Vain neljännes lap-sista syntyy virka-aikana ja joka neljänteen syn-nytykseen liittyy toimenpide (imukuppi, pihdit, sektio, perätila, kaksoset). Näiden lisäksi päivys-tysresursseja vaativat raskauskomplikaatioiden vuoksi hoitoon hakeutuvat potilaat. Nykyisen suunnitelman mukaan yksikön päivystysresurs-seja ei osoiteta yhteispäivystyksen tiloihin, vaan potilaat lähetetään sieltä tarvittaessa konsultaa-tioon U-sairaalaan.

Yhteistyötä lasten ja nuorten toimialueen kanssa tehdään monilla eri tasoilla: lasten ko-tiinlähtötarkistukset, keskolaan siirtyvät lapset (yli 500 lasta), lapsivuodeosastoilta keskolassa antibioottihoidoissa käyvät lapset (700 hoitopäi-vää) ja huume-, alkoholi- tai lääkeriippuvaiset äidit (100/v).

Vatsan ja urologian toimialueen kanssa jaamme yhden gastrokirurgin työpanoksen ja robottiavusteisen kirurgian otimme käyttöön keväällä 2010 yhdessä urologien kanssa.

naistenklinikan ylilääkäri,

professori Seija Grénman

TykSin vuOnna 2013 aLOiTTavaT TOimiaLueeT eSiTTäyTyväT

6

Lasten ja nuorten toimialue toimii vuonna 2013 varsin samanlaisesti kuin lastenklinik-ka ennenkin. Tämä johtuu siitä, että klinikas-sa on jo perinteisesti noudatettu niitä toimin-tamalleja, joihin aikuisten hoidossa nyt ollaan menossa.

Lastenklinikka on kuin pieni sairaala sai-raalan sisällä. Klinikassa on henkilöstöä 343, lääkäreitä on sivutoimiset mukaan lukien 56. Budjetti on noin 40 miljoonaa euroa vuodessa ja toiminta jakautuu viiteen vastuualueeseen.

Suurin vastuualue on lasten ja nuorten sai-raanhoito (pediatria), johon sisältyvät allergologia ja astma, diabetes, endokrinologia ja aineenvaih-duntasairaudet, gastroenterologia (suolistosairau-det), infektiosairaudet, kardiologia (sydänsairau-det), nefrologia (munuaistaudit), reumasairaudet, sosiaalipediatria ja lasten tehohoito.

Toiseksi suurin vastuualue on vastasynty-neiden sairaanhoito (neonatologia), kolmas on lasten kirurgia, neljäs lasten veri- ja syöpäsairau-det ja viides lasten neurologia.

Toiminta tapahtuu vanhassa U-sairaalassa. Vanhoista tiloista huolimatta työtapoja kehite-tään jatkuvasti mm. U-sairaalan leikkaussalien yhteistoimintaa lisäämällä.

U-sairaalan kunto on kehno, mutta vuo-deksi 2018 on suunnitteilla uusi lasten- ja nais-tensairaala. Sinne tehdään toiminnallista suun-

vuonna 2011 TYKSissä syntyi 4175 vauvaa, joista yli 500 keskosina. heidän hoitonsa vaatii tiivistä yhteistyötä naistentautien ja syn-nytysten sekä lasten ja nuorten toimialueen kesken. (kuva: Esa hal-sinaho)

Lasten ja nuorten toimialuenitelmaa nyt moniammatillisesti yhdessä nais-tenklinikan, korva-,nenä- ja kurkkutautien klinikan ja silmäklinikan kanssa.

Uuden sairaalan keskeinen periaate on per-hesairaalatoiminta. Lastenklinikalla korostetaan jatkuvaa osaamisen kehittämistä ja aktiivista kansainvälistä tutkimustoimintaa. Henkilöstön osaaminen on tärkeää, se luo työhyvinvointia ja potilaille korkeatasoista hoitoa.

Lasten erikoispoliklinikoilla toimii jokaisel-la sektorilla 1-2 alan erikoislääkäriä ja asiantun-tijahoitajien työpanos on merkittävä. Diabetes on hyvin yleinen ongelma, joka viikko todetaan yksi uusi potilas ja hoito on elinikäinen. Monil-le lapsille hoidossa käytetään nykyisin insuliini-pumppua.

Reuman lääkitykset ovat tehostuneet. Las-ten syöpä, tavallisimmin leukemia, pystytään parantamaan yli 80-prosenttisesti. Toisaalta vaativat syöpähoitopäivät lisääntyvät aiheuttaen vaatimuksia niukalle henkilökunnalle. TYKS on Helsingin lisäksi ainoa paikka Suomessa, jos-sa tehdään lasten kantasolusiirtoja.

Vastasyntyneistä noin 10 prosenttia tarvit-see sairaanhoitoa, osa tehohoitoa. Vaativan te-hohoidon mahdollisuudet ovat kehittyneet niin, että yhä useampi sairas vastasyntynyt tai kes-koslapsi saa terveen elämän.

Teknologia on viety huippuunsa ja nyt kli-

nikassa panostetaan perheisiin. Keskolassa ”van-hemmat vahvasti mukaan, VVM” projektissa on koko henkilökunta koulutettu uuteen toiminta-malliin, jonka mukaisesti äidit ja isät hoitavat uudella tavalla aivan pieniäkin lapsia.

Vuonna 2012 vakiintui valtakunnallisen lasten ortopedian osaamiskeskuksen toiminta. Turussa operoidaan vaikeita pienten lasten sko-liooseja ja keskukseen tulee potilaita eri puolilta Suomea. Lasten kirurginen hoito on monipuolis-ta mutta sydän- ja elinsiirtokirurgia on keskitet-ty Helsinkiin. Lasten neurologian tarve lisään-tyy vuosi vuodelta. Epilepsian lisäksi tutkitaan monia neurologisia sairauksia ja moniammatil-lisissa työryhmissä tehdään lasten kuntoutusar-vioita ja suunnitellaan apua oppimisvaikeuksis-ta kärsiville lapsille. Lastenklinikan toiminta on vilkasta, avohoitokäyntejä on noin 40 000, hoi-topäiviä 20 000 ja leikkaustoimenpiteitä 3 500. TYKSissä syntyy noin 4 100 lasta, joista kesko-sia 180.

Vuoden 2013 haasteellisin toimintamuutos on lasten yhteispäivystyksen käynnistäminen. Kevään 2012 aikana ratkeaa, onko se T-sairaa-lassa vai lastenklinikan yhteydessä U-sairaalassa.

Lastentautien tulosyksikön ylilääkäri,

professori jussi mertsola

TykSin vuOnna 2013 aLOiTTavaT TOimiaLueeT eSiTTäyTyväT

7

Varsinaissuomalaiset kunnat ovat mo-nen muutoksen edessä, suorastaan turbulenssissa. Samaan aikaan, kun

kuntien pitäisi miettiä kantaansa kuntauudis-tukseen sekä valmistautua sosiaali- ja terve-ydenhuollon palvelujen rakenneuudistukseen, pitäisi myös miettiä, minkälainen olisi ny-kyisen U-sairaalan korvaava uusi U2-sairaa-la. Uuden naisten- ja lastensairaalan suunnit-telu on jo käynnissä. U2:n pitäisi olla valmis vuonna 2018.

– On mietittävänä, mihin tarkoitukseen uutta sairaalaa tarvitaan, painottaa TYKSin las-tenklinikan ylilääkäri Jussi Mertsola.

Kyse ei siis ole siitä, että suunnitellaan uutta sairaalaa, vaan nyt olisi mahdollista suunnitel-la kokonaan uusi lastentautien palvelujärjestel-mä. Kysymys kuuluukin, voidaanko osaamista kehittämällä saada raha ja rakennukset tehok-kaampaan käyttöön.

Osaamista eturintamaanYksi osa osaamisen kehittämistä on viedä osaajia, siis erikoislääkäreitä ”eturintamaan” terveyskeskuksiin. Turussa on jo pitkään ol-lut omaa lastenlääkäritoimintaa. Kaarinan terveyskeskuksen lastenlääkäri aloitti toimin-tansa viime vuonna.

Omissa terveyskeskuksissa voitaisiin hoitaa esimerkiksi astmaa ja allergiaa, vakavaa yliliha-vuutta, osittain diabeteksen perushoitoa, suolis-tosairauksia, anemiaa, toistuvia infektioita.

Mertsola painottaa, että lapsi on koko per-heen hyvinvoinnin indikaattori.

– Lapsien suurimmat ongelmat eivät ole so-maattisia. Lapsiperheillä on nyky-Suomessa vai-keaa. Kyseessä on siis yhteiskunnallinen ongelma.

– Monet ongelmat voidaan hoitaa lähellä kotia. Lapsen hoitoon liittyy oleellisesti koko perheen hoito, sekä yhteistyö koulun, päivähoi-

u2-sairaala antaisi mahdollisuuden uudistaa lastentautien hoitoa

don ja sosiaalitoimen kanssa.Jos terveyskeskuksissa olisi lastenlääkäreitä,

toisi se kunnille myös säästöjä, kun sairaalaan tulisivat vain ne lapset, jotka oikeasti tarvitsevat sairaalahoitoa.

Laskennallisesti tarvittaisiin yksi lastenlää-käri 20 000 asukasta kohden.

mistä lääkärit?Tässä kohtaa herää kysymys, miten terveys-keskuksiin saadaan lastenlääkäreitä, kun nii-hin ei tahdo saada tavallisiakaan lääkäreitä.

– Koko toiminta pitäisi nyt järjestää uu-desta näkökulmasta. Se vaatii suuren toiminta-kulttuurin muutoksen. Kunnissa voidaan kysyä, miksi palkattaisiin vain lastenlääkäreitä, miksi ei myös muita erikoislääkäreitä.

Mertsola palaa jälleen uuden naisten- ja las-tensairaalan, U2:n suunnitteluun, joka on lähtö-kohta koko keskustelulle ja joka antaa mahdolli-suuden uudelle ajattelulle.

Minkälainen U2-sairaala voisi olla lastentau-tien hoidon kannalta? Se voisi olla todellinen ter-

tiääritason sairaala, lasten vaikeiden sairauksien kansainvälisen tason osaamiskeskus, jossa teh-dään myös korkeatasoista tutkimustyötä ja joka on vahvasti verkottunut avohoidon kenttään.

Sairaalan toiminta, muun muassa tutki-mukset ja uudet lääkkeet ovat kalliita, juuri siksi sen on oltava tehokasta. Sairaalan tehok-kuuden mittareiksi tulisivat taudin vaikeusaste, hoidon laatu, turvallisuus ja vaikuttavuus. Pelk-kä potilasmääriin tuijottaminen ei anna oikeaa kuvaa toiminnasta. Avohoidon potilaat voidaan hoitaa kunnissa, jos siellä olisi osaamista.

Asiat on tuotu julki. Pallo on potkaistu kunnille.

– Viesti kunnille on tämä: niiden on sel-vitettävä, minkälaisen sairaalan ne haluavat. Kuntien on myös mietittävä, palkkaavatko ne lastenlääkäreitä terveyskeskuksiinsa, koska se vaikuttaa myös lastenlääkäreiden koulutuksen painopisteisiin.

– Kuntien tekemät ratkaisut vaikuttavat myös siihen, saavatko ne asukkaikseen lapsi-perheitä ja profiloituvatko ne lapsiystävällisiksi kunniksi.

TYKSin lastenklinikan ylilääkärin, jussi mertsolan edessä on uuden u2-sairaalan suunnitelmia. Kun-tien pitää miettiä, minkälainen sairaala tarvitaan, ja onko aika viedä erikoislääkäriosaamista terveys-keskuksiin.

Teksti ja kuva: Pekka remes

8

Salon aluesairaalan tulevaisuutta pohdi-taan parhaillaan ns. SAS 2016 -hank-keen puitteissa. Sen taustalla on aluesai-

raalan tilojen uudistamistarve. Salon aluesairaalaa on saneerattu ja uudisra-

kennettu vuosikymmenien aikana useita kerto-ja. Sairaalan vanhimmat osat ovat 1960-luvul-ta. Viimeisin uudisosa otettiin käyttöön vuonna 2011. Siltikään tilat eivät riitä tai sovi kaikkeen aluesairaalan nykyiseen ja tulevaan toimintaan.

Salon osavastuualueen johtokunta esitti SAS 2016 -hankkeen asettamista 18.5.2011 ja sairaanhoitopiirin johtaja Olli-Pekka Lehtonen päätti aloittamisesta 10.8.2011.

Johtava lääkäri Matti Helkiö ja muut hank-keen ohjausryhmän jäsenet esittelivät sairaalan uudistussuunnitelmia osavastuualueen luotta-mushenkilöille ja muille kiinnostuneille huhti-kuun alussa.

Tässä vaiheessa keskustelu on kulminoitu-nut siihen, pitäisikö synnytys- ja lastenosastot säilyttää aluesairaalassa vai siirtää TYKSiin. Oh-jausryhmä esittää synnytysten ja lasten osastohoi-don siirtoa Turkuun vuonna 2018 valmistuvaan TYKSin U-sairaalan korvaavaan rakennukseen.

Salon alueella ja sairaalan sisälläkin siirto-suunnitelmaa vastustetaan varsin laajasti. Huh-tikuun tiedotustilaisuudessa synnytysten säilyt-tämisen puolesta käyttivät puheenvuoroja mm. osavastuualueen johtokunnan puheenjohtaja Ma-rita Tuominen, aluesairaalan synnytysten ja nais-tentautien ylilääkäri Tiina Backman, kaupungin-hallituksen puheenjohtaja Juhani Nummentalo, kaupunginvaltuutettu Jouni Eskola sekä sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen Ritva Jokinen.

Sähköisiä lääkemääräyksiä eli e-reseptejä on voitu kirjoitettaa huhtikuun alusta alkaen kaikissa Varsinais-Suomen terveyskeskuksis-sa lukuun ottamatta Kemiönsaarta, joka ot-taa e-reseptin käyttöön loppukevään aikana. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin sairaalat ja muut yksiköt siirtyvät e-reseptien käyttöön vähitellen kesäkuusta alkaen.

Salon aluesairaalan tulevaisuutta suunnitellaan

TYKSin lastenklinikan ylilääkäri Jus-si Mertsola totesi, että nyt on hyvä hetki asian pohtimiseen, kun on vielä vaihtoehtoja. Asia pi-täisi ratkaista pian, sillä U-sairaalan korvausra-kennuksen suunnittelu on alkanut ja siinä pitää varata synnyttäjille ja lasten erikoissairaanhoi-dolle riittävät tilat.

Salon lasten- ja korvatautien yksikön osas-tonlääkäri Anne Hakala sanoi, että synnytys-ten lopettaminen ei välttämättä merkitse las-tenosaston loppua. Hän arveli, että synnytysten loppuminen keventäisi päivystystarvetta ja si-tä voisi silloin hoitaa jopa Turusta käsin, mikä

mahdollistaisi lastenosaston toiminnan.Osavastuualueen johtokunta päätti viikkoa

myöhemmin pyytää sairaanhoitopiiriltä jatko-selvityksiä. Johtokunta haluaa tarkempia kus-tannuslaskelmia eri vaihtoehdoista sekä kaikki-en erikoisalojen päivystyksistä. Johtokunta edel-lyttää, että Salon kaupunkia, sekä aluesairaalan henkilöstöä, johtoryhmää ja yhteistyötoimikun-tia kuullaan ennen päätöksiä.

Esa halsinaho

viestintäpäällikkö

Salon aluesairaalan tulevaisuuden suunnitelmia esitellyt tilaisuus keräsi auditorioon runsaat kolmekymmen-tä henkeä, pääasiassa Salon kaupunginhallituksesta ja -valtuustosta sekä sosiaali- ja terveyslautakunnasta.

E-reseptit käytössä varsinais-Suomen terveyskeskuksissaNaantalin ja Kemiönsaaren terveyskes-

kukset, Loimaan sosiaali- ja terveyspalvelukes-kus (Loimaa ja Oripää) sekä Uudenkaupungin sosiaali- ja terveyskeskus (Kustavi, Pyhäranta, Taivassalo, Uusikaupunki ja Vehmaa) aloittivat e-reseptien käytön maaliskuussa. Muissa Varsi-nais-Suomen kunnissa sähköisiä lääkemääräyk-siä on kirjoitettu alkuvuodesta lähtien. Turun

terveystoimessa on kirjoitettu e-reseptejä jo tou-kokuusta 2010 alkaen.

Kesään mennessä e-reseptejä kirjoitetaan si-ten lähes kaikissa Varsinais-Suomen alueen ter-veydenhuollon toimintayksiköissä. Kaikilla Var-sinais-Suomen apteekeilla on valmius e-reseptin käyttöön.

9

– Ilmakehän otsonikerroksessa on vaihtelua ja jos otsoniaukko osuu kevätaikaan toukokuun ensimmäisille helteille, UV-altistus saattaa olla jopa samaa tasoa kuin etelänmatkalla. Kannat-taa siis seurata viranomaisten tiedotuksia, ja ke-vään ensimmäisillä purjehdus- tai mökkireissuil-la pitää auringossa pitkähihaista paitaa ja hattua.

epäilyttävät ihomuutokset tutkitaan terveyskeskuksessaMelanooman diagnostiikassa perusterveyden-huollon lääkäreiden rooli on erittäin tärkeä, koska heidän tehtävänsä on tunnistaa ja poistaa epäilyttävät ihomuutokset. Luomien tarkastuk-set ja epätyypillisenkin melanooman tunnista-minen sekä epäilyttävän ihomuutoksen poisto on jokapäiväistä arkea terveyskeskuksissa.

Liiallisen auringonoton ja ihon palami-sen välttäminen on tärkeintä melanoo-man ehkäisyssä. Ihon voi polttaa myös kevätauringossa. melanoomaepäilyn selvittäminen alkaa perusterveyden-huollossa epäilyttävän ihomuutoksen, esimerkiksi muuttuneen luomen, poistolla ja mikroskooppitutkimuksella. melanooman hoito alkaa aina leikka-uksella, mutta poistettavan ihoalueen kokoa voidaan rajoittaa aiemmin suosi-tellusta. vartijasolmuketutkimus ohjaa hoitoa ja kertoo myös melanooman uusiutumisriskistä.

huomiota melanooman ehkäisyyn ja säästävämpää leikkaushoitoa

Teksti: Tuula vainikainen Kuva: markku näveri

UV-säteily ja  ihon palaminen aurin-gossa ovat melanooman tärkeimpiä riskitekijöitä. Niihin voi jokainen

itsekin vaikuttaa.– Tutkimusnäyttö solariumin merkitykses-

tä melanooman riskitekijänä on osin puutteelli-nen, mutta uudessa suosituksessa otetaan aikai-sempaa kriittisempi kanta solariumin käyttöön kosmeettisessa tarkoituksessa. Sitä ei suositella alle 18-vuotiaille eikä herkkäihoisille. Suositus on tässä suhteessa linjassa pohjoismaisten sätei-lyturvaviranomaisten ottaman kannan kanssa, toteaa Käypä hoito -suositustyöryhmän puheen-johtaja, plastiikkakirurgian erikoislääkäri Ilkka Koskivuo TYKSistä.

Koskivuo muistuttaa, että kevätaurinko voi joskus olla petollinen, koska sitä ei osata varoa.

uv-altistus saattaa olla Suomessa toukokuussakin samaa tasoa kuin etelänmatkalla, erikoislääkäri Ilkka Koskivuo varoittaa.

10

Uusi suositus ohjaa poistamaan epäilyttä-vän ihomuutoksen kokonaan pienellä (1-2 mm) terveen ihon marginaalilla. Tämä riittää ter-veyskeskuksessa, koska myöhemmin laajempi ihoalue poistetaan joka tapauksessa lopullises-sa leikkauksessa sairaalassa. Myös osabiopsian voi ottaa, jos muutos on liian suuri tai sijaitsee hankalassa paikassa. Kaikki poistetut pigment-tiluomet tulee lähettää patologin tutkittaviksi.

Säästävämpää leikkaushoitoa Melanooman  alkuvaiheen hoito  on aina ki-rurginen ja leikkaushoito on keskitetty niihin sairaaloihin, joissa on mahdollisuus vartijasol-muketutkimukseen eli Varsinais-Suomen sai-raanhoitopiirin alueella TYKSiin.

Melanooman leikkaushoito on tarkentunut ja muuttunut potilasta säästävämmäksi: mela-nooma (tai sen poistoarpi) poistetaan sairaalas-

sairaanhoitoa ja itse potilasta. KH-suo-situksia on tehty tähän mennessä 101, käytännössä kaikista yleisimmistä saira-uksista. Käypä hoito ei ole raamatulli-nen ohjekirja vaan tietolähde ja työkalu, jonka avulla potilaat voivat saada Suo-messa lääketieteelliseen näyttöön perus-tuvaa vaikuttavaa ja nykyaikaista hoitoa tasa-arvoisesti maantieteellisestä sijain-nista riippumatta.

Oliko sattuma, että tässä suosituksessa oli niin paljon turkulaisia mukana?– Ei aivan sattumaakaan. Puheenjoh-tajana voi tietenkin vaikuttaa ryhmän kokoonpanoon, mutta tärkein kritee-ri jäsenien valinnassa on asiantuntijuus. Työryhmän tyksiläiset onkologijäse-net Seppo Pyrhönen ja Pia Vihinen ovat omalla alallaan Suomen melanoomatut-kimuksen huippuja. Perusterveyden-huoltoa edustava yleislääketieteen eri-koislääkäri Jaana Jalava-Broman on suo-rittanut osan erikoistumispalvelustaan ihotautien klinikalla. Korvalääkäri Ilpo Kinnunen on suuntautunut pään ja kau-lan alueen onkologiseen kirurgiaan ja ol-lut myös aikaisemmin mukana melanoo-maprojekteissa.

– Silti myös työryhmän helsinkiläiset jäsenet edustavat melanooman alalla maan huippuasiantuntemusta: plastiikkakirur-gi Tiina Jahkola, ihopatologi Susanna Vi-

rolainen ja ihotautilääkäri Olli Saksela oli-vat myös itselleni tuttuja, ja työtä on helppo tehdä juuri tuttujen asiantuntijoiden kanssa.

miten suositus muuttuu käytännöksi?– Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiris-sä on tehty melanooman hoitoketju, jo-ka on eräänlainen Käyvän hoidon pai-kallisversio. Hoitoketju päivitettiin ja julkaistiin samaan aikaan valtakunnal-lisen suosituksen kanssa, joten nyt myös oman sairaanhoitopiirin ohjeistus on ajan tasalla. 

– Käyvän hoidon tärkeä osa on koulu-tus. Pia Vihisen kanssa vierailimme Kuo-piossa pari kuukautta sitten ja siellä esit-telimme suositusta savolaisille kollegoille melanooman alueellisessa koulutustilai-suudessa. Tilaisuus sai hyvän suosion ai-nakin osallistujamäärän perusteella. Ke-säkuussa esittelen tuoreen suosituksen pohjoismaisille kollegoille Espoon Hana-saaressa pidettävässä plastiikkakirurgian kongressissa ja aihe on esillä myös Turun lääketiedepäivillä marraskuussa.

ilkka koskivuo, miksi melanooman hoito on nimenomaan plastiikkakirurgien aluetta?– Kyse on osittain perinteestä. Aikaisemmin melanooma poistettiin laajalla terveen ihon marginaalilla, mikä edellytti usein ihonsiir-toja ja kielekeplastioita. Nykyään itse mela-nooman poisto on potilasta säästävää ja jopa helppoa kirurgiaa, mutta leikkaushoitoon on tullut mukaan vartijasolmukebiopsia, joka puolestaan vaatii erityisosaamista ja leikka-ushoidon keskittämistä. Uusiutuneen mela-nooman leikkaushoito saattaa joskus vaatia hyvinkin haasteellisia plastiikkakirurgisia korjaustekniikoita.

kuinka itse tulit tähän suositukseen ryhmän vetäjäksi?– Minut kutsui tähän tehtävään oma erikois-alayhdistykseni Chirurgi Plastici Fenniae, jolla on vetovastuu melanooman Käypä hoi-to -suosituksesta. Melanooma on rintasyövän ohella tärkein erityisosaamis- ja kiinnostus-alueeni kirurgiassa. Olen tehnyt melanoo-masta väitöskirjatutkimukseni ja jatkanut sen jälkeen edelleen melanoomaan liittyvää kliinistä tutkimusta, jota plastiikkakirurgi-en piirissä tehdään Suomessa nykyisin mel-ko vähän.

millaisena näet kH-suosituksen merkityksen?– Käypä hoito on Suomessa jo instituutio, joka palvelee perusterveydenhoitoa, erikois-

sa 1–2 cm:n terveen ihon marginaalilla riippuen melanooman mikroskooppisesta paksuudesta. Näin esim. ihonsiirtoleikkausten tarve vähenee ja yhä useampi potilas voidaan hoitaa päiväki-rurgisesti.

Vartijasolmuketutkimus on tärkein levin-neisyys- ja ennustetutkimus. Se tehdään kaikil-le potilaille, joiden melanooman mikroskoop-pinen paksuus on yli 1 mm. Ohuemmissa me-lanoomissa vartijasolmuketutkimusta voidaan harkita muiden ennustetekijöiden mukaan. Jos vartijasolmukkeessa todetaan melanooman etä-pesäke, poistetaan imusolmukkeita laajemmin.

Lääke- ja sädehoitoja käytetään lähinnä le-vinneen melanooman hoidossa. Uusia lupaavia lääkehoitoja on kehitteillä, mutta niiden asema ei kuitenkaan ole vielä vakiintunut. Lääkehoito suunnitellaan aina yksilöllisesti.

Suuren riskin potilaiden jälkiseuranta erikoissairaanhoidossaNoin joka viidennellä potilaalla melanooma uusiutuu myöhemmin. Myös pienen uusiutu-misriskin potilailla on noin kymmenkertai-nen riski saada uusi ihomelanooma, siksi jäl-kiseuranta on tarpeen heilläkin.

Vartijasolmuketutkimuksen avulla voidaan tunnistaa suuren uusiutumisriskin potilaat, jot-ka jäävät erikoissairaanhoidon seurantaan. Pie-nimmän uusiutumisriskin potilaita, joita on 50–60 prosenttia, voidaan seurata myös perus-terveydenhuollossa, mikä on kustannustehok-kaampaa.

melanooman Käypä hoito -suositus poti-lasversioineen on luettavissa Internetissä, osoitteessa www.kaypahoito.fi.

11

Turun valtakunnalliseen PET-keskukseen hankittiin uudentyyppinen kuvantamislaite, johon on saatu yhdistettyä sekä magneetti- että PET-kamera. Käyttöalueet tulevat olemaan syöpätaudit, sydäntaudit, lastentaudit, aineenvaihduntasairaudet, tulehdukset ja aivosairaudet.

PET-keskukseen huippumoderni kuvantamislaiteTeksti: marjo Peltoniemi, kuvat: marjo Peltoniemi ja PET-keskus.

Tällä hetkellä vastaavia laitteita on vain muutamia maailmalla. PET-keskuk-sen johtajan Juhani Knuutin mukaan

Kööpenhaminaan ja muutamiin muihinkin paikkoihin maailmassa on tulossa vastaavia laitteita. PET-keskus oli hankinnassaan edel-läkävijöiden joukossa ja keskuksen laite oli ensimmäinen Pohjoismaissa.

Käyttöönoton yhteydessä allekirjoitettiin myös PET-keskuksen ja Philipsin välinen mo-lemmille osapuolille etua tuova tutkimusyhteis-työsopimus. Knuuti arvioi, että uutta laitetta tullaan käyttämään 80-prosenttisesti potilaan hoitoon ja 20-prosenttisesti tutkimuskäyttöön. Laite esiteltiin PET-keskuksessa 1.3.2012.

- Olemme nyt kuvanneet potilaita varsin paljon ja laite alkaa toimia perustyössä. Laite on siis ollut käytössä lähes joka päivä. Uudet tutki-mushankkeet ovat alkamassa myös, mutta nii-den osalta vasta muutama potilaskuvaus on teh-ty, Knuuti kertoo reilu kuukausi laitteen käyt-töönoton jälkeen.

Tarkempaa diagnostiikkaaMagneettikuvauksella on parempi pehmyt-kudosten erottelukyky kuin röntgenleikeku-vauksella, eikä kuvaus aiheuta tutkittavalle säderasitusta. Laitteen järjestelmässä on käy-tetty tekniikkaa, jonka tarkoituksena on pa-rantaa kuvanlaatua vähentämällä kohinaa ja lisäämällä herkkyyttä.

Yhdistämällä magneettikuvat PET-kuvan-tamiseen, jolla taas nähdään kudosten poikkea-va toiminta, saadaan aivan ainutlaatuista tietoa kudosten rakenteesta ja toiminnasta. Esimerkik-si kasvainten rajat ja etäpesäkkeet ovat yhdistel-mällä tuotetuista kuvista paremmin nähtävissä.

Tarkennetulla diagnostiikalla voidaan vält-tää turhat hoidot. Kuvauksen hinnaksi uudella

Kuva onkologisen potilaan koko-kehon fdG tutkimuksesta.

uusi laite on Philipsin valmistama Phi-lips Ingenuity Tf PET/mr System. Lait-teessa on 3.0 Teslan magneettivoimak-kuus. Itse laitteen hankintahinta oli noin 3 mEur, jonka päälle tulivat vielä varusteiden ja tilojen kustannukset.

valtakunnallinen PET-keskus on varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin, Turun yliopiston ja Åbo akademin yhdessä omistama tutkimuslaitos. Keskuksessa työskentelee yli 100 henkilöä ja käytössä on yhteensä 7 PET-kameraa, 2 mag-neettikameraa sekä 2 röntgenleikekuvauslaitetta sekä ultraäänilaitteita, 3 syklotronia ja 19 synteesikaappia. Kuvauksia tehtiin vuonna 2011 noin 4000 kpl. Lisätietoa www.pet.fi

yhdistelmälaitteella tulee arviolta 1700-2000 euroa, mutta esimerkiksi monien leikkausten te-keminen turhaan on huomattavasti kalliimpaa.

Hyötyä erityisesti syöpätutkimukseenMerkittävimmät hyödyt uudesta menetelmäs-tä saadaan todennäköisesti syöpäpotilaille, mutta myös aivo- ja sydäntutkimuksiin odo-tetaan huomattavaa etua. Koska menetelmä on aivan uusi, on vielä osittain epäselvää, mil-loin tällainen tutkimus kannattaa tehdä.

Todennäköisimmät hyödyt saadaan aivokas-vainten, pään ja kaulan alueen syöpien, eturau-has-, munasarja- ja kohdunkaulan syöpien diag-nostiikassa ja hoidon seurannassa. Lisäksi sydän- ja aivosairauksien toteamiseen odotetaan etua.

Laite mahdollistaa myös aivan uusien po-tilasryhmien tutkimisen sillä pienentyneen sä-deannoksen vuoksi myös lasten ja nuorten laa-jempi kuvantaminen on mahdollista.

12

Salon aluesairaalassa päästiin aloitta-maan LEIKO– eli Leikkaukseen ko-toa –toiminta viime vuoden syyskuus-

sa, kun uudet tilat toiminnalle valmistuivat. Potilastyytyväisyys on lisääntynyt toiminnan aloittamisen myötä.

Salon aluesairaalassa LEIKOna hoidetaan kirurgisia leikkauspotilaita, joille tehtävät toi-menpiteet vaativat vuodeosastohoitoa. Yleisim-piin toimenpiteisiin kuuluvat urologiset–, vat-sanalueen–, ja ortopediset toimenpiteet. Myös selkäleikkauksia tehdään. Potilaat tulevat toi-menpiteisiin lähetteellä perusterveydenhuollos-ta, yksityisiltä lääkäriasemilta tai työterveys-huollon kautta. Osastolla leikataan myös turku-laisia potilaita jonojen purkamiseksi.

– Olemme mitanneet asiakastyytyväisyyt-tä nyt kolme kertaa: ennen LEIKO–toiminnan aloittamista, vuodeosaston kokeilun aikana (en-nen tilojen valmistumista toiminnasta toteutet-tiin kokeilu Salon aluesairaalan vuodeosastol-la) ja alkuvuodesta puolisen vuotta toiminnan käynnistämisen jälkeen. Tulokset ovat olleet ko-ko ajan parempaan päin, Salon LEIKO–tiimiläi-set kertovat.

mikä muuttui? Leiko–potilaat tulevat nyt leikkaukseen suo-raan kotoa porrastetusti tunnin välein, kun aiemmin kaikki potilaat tulivat vuodeosastol-le seitsemältä aamulla, vaikka leikkaus saat-toi olla vasta iltapäivällä. Pari viikkoa ennen toimenpidettä potilaat on ohjeistettu lähettä-mään esitietolomakkeet, joista nähdään muun muassa lääkitykset ja ruokavalio vuodeosasto-vaihetta ajatellen.

Käyttöön on otettu preoperatiivinen soitto. Leikkausta edeltävänä päivänä potilaalle soite-taan ja tehdään haastattelu, jonka yhteydessä oh-jeistetaan ravinnotta oloa ja muuta leikkaukseen liittyvää, käydään läpi riskit ja tarkistetaan vielä mitä lääkkeitä potilas saa ottaa sekä vastataan potilaan mahdollisiin kysymyksiin. Samalla tar-kistetaan onko tilanne ja leikkaustarve ennal-laan ja pystytään vielä arvioimaan, jos potilaan

pitääkin jostain syystä tulla vuodeosaston kaut-ta, LEIKO–projektin vetäjänä toiminut Hanna Tikkanen sanoo.

Osastosihteeri tilaa laboratorioajat niille po-tilaille, joille tarvitaan laboratorionäytteitä toi-menpidettä varten, noin puoli tuntia ennen LEI-KO–tiloihin tuloa.

mitä hyötyä Leiko–toiminnasta on potilaan näkökulmasta?Ravinnottaoloaika vähenee, kun leikkauk-seentuloaika on nyt täsmällisempi. Lyhyem-pi paasto nopeuttaa tutkitusti potilaan toi-pumista. Potilaiden perussairauksien hoito on paremmalla tasolla leikkauksiin tullessa ja

Salon aluesairaalan LEIKO-toiminta on kasvattanut potilastyytyväisyyttä Teksti ja kuva: marjo Peltoniemi

LEIKO-projektia ovat olleet Salossa luotsaamassa kirurgian yksikön apulaisosastonhoitaja jaana Sjöroos (vas.), leikkausosaston apulaisosastonhoitaja hanna Tikkanen (kesk.) sekä leikkausyksikön ja kirurgian yksikön ylihoitaja hanna-maija Takala.

13

he saavat täsmällisempää ohjausta, kun heil-le soitetaan edellisenä iltana, hankkeen oh-jausryhmän toiminnasta vastannut ylihoitaja Hanna–Maija Takala toteaa.

Edeltävä päivä ja yö on potilaan kannalta mukavampi viettää kotona. Esimerkiksi joissa-kin operaatioissa tarvittava tyhjennys on monien mielestä helpompi tehdä kotona, kun on oma wc koko ajan käytössä.

Yleensä sama ihminen, joka soittaa poti-laalle, ottaa hänet myös vastaan seuraavana päi-vänä, mikä helpottaa myös toimintaa molem-min puolin. Entistä parempi potilasturvallisuus ja potilastyytyväisyys nopeuttavat paranemista, Takala jatkaa.

Hoitajat ovat tarkemmin ajan tasalla missä leikkauksissa mennään, sillä heillä on koko ajan auki uusi leikkaustoiminnan ohjausohjelma, josta nähdään jokaisen potilaan kulku ja voi-daan sanoa melko tarkkaan aika, jolloin potilas pääsee saliin.

Potilaalle ei tule enää pitkiä odotuksia. Oma hoitaja on LEIKO–tiloissa potilaan kanssa koko leikkaukseen valmistautumisen ajan, kun taas vuodeosastolla saattoi olla useampi vastaan-ottava hoitaja, kertoo Jaana Sjöroos, joka on vastannut vuodeosaston toiminnan kehittämi-sestä LEIKOon liittyen.

Hyödyt kustannusten kannalta?LEIKO–toiminta lyhentää hoitoaikoja ja sääs-tää siten terveydenhuollon kuluja eli käytän-nössä verovaroja, joilla julkiset sairaalat toi-mivat. Riskit kalliiksi tuleviin sairaalainfek-tioihin pienenevät, kun potilas on lyhyemmän ajan sairaalassa. Potilaspaikkatilanne on muuttunut joustavammaksi LEIKO–potilai-den porrastetun tulon myötä.

Vuodeosastopaikat jäävät niille potilaille, jotka niitä todella tarvitsevat ja vuodeosastolla voidaan keskittyä vaikeahoitoisiin potilaisiin. Leiko–osastolla hoitajien ei tarvitse enää kuljet-taa potilaita sängyillä, kun potilaat kävelevät it-se leikkaussaliin. Kun pystytään keskittymään olennaisempiin asioihin, päästään henkilöstö-resurssien järkevämpään käyttöön, Hanna–Mai-ja Takala kiteyttää.

entä edut sairaalan toiminnan kannalta?Yhteistyö on laajentunut, kehittynyt ja tii-vistynyt leikkausyksikön ja kirurgian yksi-kön välillä. Meillä oli juuri hiljattain näiden kahden osaston välinen kehittämispäivä LEI-KO–asioista. Toimintaa on kehitetty potilas-lähtöisemmäksi. Olemme pyrkineet ottamaan henkilöstön mukaan kehittämistoimiin alusta lähtien. Muutosvastarintaakin oli toimenku-vien muuttumisen myötä alkuun, mutta silti uusi toimintamalli on omaksuttu hyvin käyt-töön, Takala toteaa.

Tulehduksellisiin suolistosairauksiin yhdenmukaiset hoitokäytännöt

Tulehduksellisten suolistosairauksien yleistymisen vuoksi Varsinais-Suo-men sairaanhoitopiirissä katsottiin

tarpeelliseksi sopia perusterveydenhuollon kanssa yhteistyönä hoitokäytännöistä eli luo-da hoitoketju.

Hoitoreittejä on pyritty tekemään yleisistä sairauksista, joissa erikoissairaanhoito ja perus-terveydenhuolto tekevät yhteistyötä.

Tulehduksellisten suolistosairauksien hoito-reittiä alettiin tehdä vuosi sitten ja se julkaistiin 25.1.2012, jolloin se esiteltiin alan ammattilai-sille. Esittelytilaisuudessa käytiin läpi hoitoket-jun sisältöä, tulehduksellisten suolistosairauksi-en diagnostiikkaa, immunosuppressiivisia hoi-toja, biologisia hoitoja, ärtyväsuolisyndrooman ja tulehduksellisten suolistosairauksien erotus-diagnostiikkaa, hoitajapoliklinikan työskentelyä sekä ruokavalioasioita ja puhuttiinpa muutama sana karppauksestakin.

Käyttäjätahoina laaditussa hoitoketjussa ovat perusterveydenhuollon lääkärit ja hoito-henkilökunta jokaisessa VSSHP:n alueen ter-veyskeskuksessa, alueen työterveyshuolto sekä alueen sairaaloiden lääkärit ja sairaanhoitajat. Hoitoketjusivuille on koottu omat osiot perus-terveydenhuollolle ja erikoissairaanhoidolle tär-keistä aihepiireistä.

Työryhmä Hoitoketjun työryhmään osallistuivat kaikki-en VSSHP:n alueen sairaaloiden edustajat sekä terveyskeskusten edustajia. Vetovastuu ja seu-rantavastuu kuuluvat puheenjohtajalle.

– Kokoonnuimme 5-6 kertaa. Kaikki lähti siitä, että työryhmä määritteli minkä tyyppiset potilaat pystytään hoitamaan terveyskeskuksis-sa eli perusterveydenhuollossa ja millaiset kuu-luvat sairaaloille. Sen jälkeen määriteltiin min-kälaisia työkaluja kukin taho tarvitsee hoidon avuksi, työryhmän puheenjohtaja ja TYKS Rai-sion sairaalassa työskentelevä gastroenterologian erikoislääkäri Heikki Nuutinen kertoo.

Hoitoketju on Nuutisen mukaan tarkoitus päivittää kerran vuodessa ajan tasalle siten, että tarkistetaan onko tullut jotain uutta ja poiste-

taan mahdollisesti vanhentuneet asiat. Palaute-sivun kautta voi myös lähettää palautetta koska tahansa, jos käyttäjät huomaavat jotain puuttei-ta tai kaipaavat jotain uutta.

– Yleensä hoitoketjut ovat paikallisia, mut-ta Tampereen yliopistollisesta sairaalasta ollaan jo oltu tästä hoitoketjusta kiinnostuneita. Tämä on varmasti tulehduksellisten suolistosairauksi-en hoitoketjuista valtakunnan kattavin.

HoitoketjusivustoKäytännön työkaluksi terveydenhuollon am-mattilaisille rakennettiin hoitoketjusivus-to, josta löytyy helposti ohjeita ja tietoa tu-lehduksellisten suolistosairauksien hoidosta. Hoitoketjuun löytyy nyt linkki helposti se-kä VSSHP:n sairaaloiden että terveyskeskus-ten intranetistä.

Perusterveydenhuollolle suunnattujen link-kien takaa löytyvät esimerkiksi ohjeet siitä, mitä

Gastroenterologian erikoislääkäri heikki nuutinen TYKS raision sairaalasta toimi hoitoketjun laati-neen työryhmän puheenjohtajana.

Teksti ja kuvat: marjo Peltoniemi

14

Tulehduksellisiin suolistosairauksiin yhdenmukaiset hoitokäytännöt

diagnostisia tutkimuksia tehdään, jos epäillään tulehduksellista suolistosairautta, kun tutkitaan esimerkiksi ripulipotilasta sekä tietoa ylläpito-hoidosta, kun tilanne on saatu rauhoittumaan ja potilas on lähetetty jatkohoitoon. Tietoa löy-tyy myös lääkityksistä eri tilanteissa sekä taudin hoidosta ja kokeiden ottamisesta pahenemisvai-heessa. Samoin on ohjeistettu mitä kokeita seu-rataan tietyn lääkityksen aikana, esimerkkinä 5-ASA-hoidon seurantatutkimukset, ja kuinka usein kontrollikäyntejä tarvitaan ja mitä pitää huomioida kun potilas tulee kontrollikäynnille.

Hoitaja pystyy helposti tulostamaan poti-laalle sivuilta esimerkiksi tyhjennysohjeet. Tie-toa löytyy myös potilaan hoitoon liittyvistä on-gelmatilanteista kuten lääkekysymyksistä ras-kauden aikana.

Erikoissairaanhoidon sivuilla on ohjeita vas-taavista tärkeistä asioista, kuten akuuttitilan-

anja Turunen-annusen, 60, tulehduksellinen suolistosairaus on aiheuttanut oireita enene-vässä määrin ja hän tuli TYKSin raision sairaa-laan tilannearvioon.

- asacol, kortisoni, merkaptopuriini , anja luettelee lääkkeitä, joita hänelle on kokeiltu.

hänellä on ollut kertomansa mukaan mak-similääkitys ja muun muassa kolme kortiso-nikuuria vuoden aikana.

- Kortisoni kyllä auttaa, mutta vaikuttaa siten, että vie yöunet.

Leikkaushoitoa Turunen-annuselle ei ole tehty. hän kertoo olleensa hiljattain Kelan kuntoutuksessa ja lääkäreiden kanssa on ollut puhetta, että biologista hoitoa voitaisiin ehkä kokeilla hänen kohdallaan. Biologiset hoidot ovat uusin kehittyvä, mutta tällä hetkellä vielä kallis erikoishoitomuoto, jota voidaan käyttää, elleivät muut hoidot ole riittäneet. Sairaslo-mia anjalla aiheuttavat lähinnä sairaalajaksot, joita hänen tapauksessaan on tullut kerran pari vuodessa, mutta ennen kaikkea sairaus vaikuttaa elämänlaatuun.

Kaupassa käyntikin pitää miettiä, sillä ei uskalla mennä sellaiseen kauppaan, jossa ei ole vessaa.

anjalle tähystys on jo kuudes ja hän saa toivomuksensa mukaan rauhoittavan esilääki-tyksen ennen tutkimista.

ne ensiavussa. Taudin pahenemisvaiheessa tai diagnoosivaiheessa hankalaoireinen veriripuli voi johtaa joskus ensiapuunkin. Tietopakettiin on koottu mitä laboratoriokokeita kannattaa ot-taa ja huomioida, miten kuvantaa ja mitkä ovat suositellut hoidot kussakin tilanteessa sekä tie-toa tyhjennyksestä ja tähystystoimenpiteistä.

Sairauksien esiintyvyys on nousussa Tulehduksellinen suolistosairaus on krooni-nen sairaus, jonka tavallisia oireita ovat ripuli ja veriripuli. Tauti voi tehdä aaltoliikettä pa-rempine vaiheineen ja pahenemisvaiheineen. Oireet voivat hoidosta huolimatta vaikeu-tua, jolloin voidaan tarvita intensiivistä hoi-toa sairaalan vuodeosastolla tai leikkaushoi-toa. Esiintyvyys on nousussa sekä Crohnin taudin että haavaisen paksusuolitulehduksen suhteen.

Potilaan hoitoa Salon sairaalan sisätautien poliklinikalla ovat toteuttamassa ja seuraamassa sairaan-hoitaja Sanna Kummala (kuvassa alhaalla), kätilöopiskelija Liisa aarnio (vas.), perushoitaja Irmeli Kuusela sekä gastroenterologian erikoislääkärit heikki nuutinen ja Kimmo Salminen.

– Valtaosa potilaistamme ovat nuoria ai-kuisia toisin kuin muilla sisätautipoliklinikoil-la, joissa huomattava osa on vanhempia ihmisiä, Heikki Nuutinen toteaa.

Esiintyvyyden nousun vuoksi hoitovastuu potilaista kohdistuu entistä useammin perus-terveydenhuoltoon, jonne potilaita menee seu-rantaan siinä vaiheessa, kun tauti on saatu hal-lintaan. Perusterveydenhuollon henkilöstöllä on nyt hoitoketjun myötä ohjeet, joista he voivat tarkistaa tietojaan, sillä he tapaavat tautia kui-tenkin huomattavasti harvemmin.

Taudin tarkkaa syytä ei tiedetä, mutta Nuutisen mukaan länsimaisissa elintavoissa on epäilty olevan jotakin sairaudelle altistavaa. Ruokavaliolla, lapsuusajan antibioottien käy-töllä, perintötekijöillä sekä ympäristötekijöi-den yhteisvaikutuksella uskotaan olevan tiet-tyä osuutta.

15

TYKSin silmätautien leikkausosastol-la siivottiin jonot viime vuoden aika-na. Jonojen siivoamisella tarkoitetaan

tässä sitä, että jonossa ei ole yhtäkään potilas-ta, jolle ei olisi varattu vastaanotolle leikkaus-esitutkimusaikaa tai varsinaista leikkausaikaa.

– Aloitimme vuosi sitten toukokuussa pur-kamaan kaihijonoja. Päätimme, että meille saa-puvia lähetteitä ei laiteta jonoon, vaan että poti-laalle varataan heti aika kaihiesitutkimukseen, jossa katsotaan, onko hoidon tarvetta ja arvioi-daan sen kiireellisyys. Näin potilas pääsee leik-kaukseen enimmillään neljässä ja puolessa kuu-kaudessa siitä, kun lähete on saapunut. Syys-kuuhun mennessä kaikille jonossa odottaneille potilaille oli annettu täsmällinen leikkausaika, kertoo silmätautien leikkausosaston ja kaihipäi-väkirurgian osastonhoitaja Brita Pasila.

– Syksyllä purimme muut jonot. Nyt kaik-ki potilaat ovat saaneet ajat. Olennaista on myös se, että osastolla kerättyä tilastotietoa käytetään

Teksti ja kuva: Pekka remes

Riittävät resurssit kohdennettava tarvittavaan paikkaan

Silmäklinikan hallinnollinen ylilääkäri hanna vaahtoranta-Lehtonen ja silmätautien leikkausosaston ja päiväkirurgian osastonhoitaja Brita Pasila tutkivat mallia, josta selviää potilaan hoitoprosessin kulku punaisine ongelmakohtineen.

hyödyksi niin, että sen avulla voidaan suunni-tella työt.

Potilaan kannalta etuna on se, että hänellä on enemmän tietoa tulevasta. Hän tietää leik-kausajan, mahdollisesti leikkaavan lääkärin ni-men ja tarvittava informaatio on annettu hänelle sekä suullisesti että kirjallisesti.

Perinteenä jäykät rakenteetEron vanhan ja uuden järjestelmän toimivuu-dessa huomaa siitä, että aikaisemmassa järjes-telmässä vanhin lähete oli vuodelta 2004. Kos-ka kyseessä ei ollut kiireellistä hoitoa vaativa potilas, jäi lähete aina kasan alimmaiseksi.

Vanhan järjestelmän rakentuminen sellai-seksi kuin se oli, on historiallisen kehityksen tulos. Yhtenä syynä kehitykseen on se, että jul-kisen sektorin rakenteet ovat olleet ylipäätään melkoisen jäykät.

Silmäklinikan hallinnollisen ylilääkärin, Hanna Vaahtoranta-Lehtosen, kannalta uusi

järjestelmä on työvuoropalapelin kokoamista. Lääkäreiden erityisosaaminen pitää saada hyö-dynnettyä oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Vaikeaksi palapelin tekee se, että klinikassa on paljon osa-aikaisia lääkäreitä. He ovat osa-aikai-sia omasta halustaan, sillä yksityisen sektorin vetovoima on vahva.

Silmätautien leikkausosasto Osasto vastaa silmätautien ja –tapaturmien leikkaushoidosta, koulutuksesta ja opetuk-sesta. Osasto tekee yhteistyötä Varsinais-Suo-men, Satakunnan ja Ahvenanmaan sairaaloi-den kanssa.

Osaston leikkaustoimintaan kuuluvat kaihileikkaukset, lasiais- ja verkkokalvoleikka-ukset, glaukoomaleikkaukset, karsastusleikka-ukset, kyyneltie- ja kyynelpussileikkaukset, luo-mileikkaukset, sarveiskalvon siirtoleikkaukset ja muut silmänalueen leikkaukset

16

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä aloi-tettiin vuonna 2011 hanke, joka pureutuu jonon hallinnan ongelmiin, etsii uusia ratkaisuja hoi-toonpääsyn periaatteiden toteutukseen ja edes-auttaa mallin viemistä käytäntöön.

mitä tarkoittaa jonoton hoitoonpääsy?Jonottoman hoitoonpääsyn periaate tarkoit-taa yksinkertaistettuna sitä, että potilaalle an-netaan aika toimenpiteeseen tai muuhun hoi-toon samassa yhteydessä, kun hoitopäätös teh-dään. Samoin potilaalle annetaan lähetteen käsittelyn ja hyväksymisen yhteydessä aika hoidon tarpeen arvioon poliklinikalle, mikä-li se on tarpeellista.

Uuden käytännön tarkoituksena on siis taa-ta yhtenäinen ja selkeä leikkaustoiminnan tai muun hoidon varausten hallinta ja viiveetön toi-menpideaikojen anto potilaille. Jonoton hoidon-varauskäytäntö on osa ennakoivaa toiminnan suunnittelua ja edesauttaa hoitotakuuvelvoitteen toteuttamista.

Jonottoman hoitoonpääsyn periaate on ollut käytössä useilla erikoisaloilla Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä jo aiemminkin. Sen käyt-töönotto on varsin helppoa sellaisilla erikois-aloilla, jossa palveluiden kysyntä ja tarjonta ovat

keskenään tasapainossa. Sellaisilla aloilla, joissa palveluiden kysyntä

toistuvasti ylittää sairaanhoitopiirin kapasitee-tin, kuten esimerkiksi ortopediassa tai silmä-taudeissa, on tarvittu erityistoimenpiteitä kuten lisätöitä tai ostopalveluita, jotta jonottoman hoi-don käytäntö voidaan ottaa käyttöön.

TYKSin kirurgian erikoisalat sekä orto-pedian ja traumatologian erikoisalat ja aluesai-raalan kirurgiset yksiköt ovat siirtyneet uuteen käytäntöön vuoden 2012 alussa. Muu toiminta alkaa noudattaa käytäntöä 1.5.2012 alkaen.

Syksyllä on tarkoitus laajentaa periaate myös polikliiniseen hoitoon. Jonoton hoito ei tarkoita sitä, etteivätkö potilaat jatkossakin joutuisi odot-tamaan leikkaukseen tai muuhun hoitoon. Ko-kemukset uudesta käytännöstä ovat kuitenkin olleet myönteisiä, koska toiminnan ennakointi ja sujuminen paranee, viime hetken peruutukset vähenevät ja mm. leikkaussalien kokonaiskapasi-teetti voidaan hyödyntää paremmin.

Timo ali-melkkilä

Tulosryhmän johtaja, TYKS

jonottoman hoitoonpääsyn toteuttaminen varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissäVuonna 2010 säädetty Terveydenhuoltolaki määrittelee hoitoon pääsemisen aikarajat eri-koissairaanhoidossa.

Hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kol-men viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut kuntayhtymän sairaalaan tai muuhun erikoissai-raanhoitoa toteuttavaan toimintayksikköön.

Jos hoidon tarpeen arviointi edellyttää eri-koislääkärin arviointia ja erityisiä kuvantamis- tai laboratoriotutkimuksia, ovat tutkimukset to-teutettava kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun lähete on saapunut sairaanhoitopiirin sairaalaan.

Tarpeelliseksi todettu hoito on järjestettävä ja aloitettava – hoidon edellyttämä kiireellisyys huomioon ottaen – kohtuullisessa ajassa, kui-tenkin kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hoidon tarve on todettu.

Hoitoon pääsemisen aikarajojen noudatta-minen lain edellyttämällä tavalla on ollut ja on edelleenkin varsin haasteellista kaikissa maam-me sairaanhoitopiireissä, myös meillä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen neljän kuukauden välein julkaisemat tiedot osoittavat, että lähes kaikki sairaanhoitopiirit ovat enem-män tai vähemmän laittomassa tilanteessa, kos-ka joidenkin potilasryhmien kohdalla edellä mainitut aikarajat ylittyvät.

TYKSin T-sairaalan uutta taidekokoelmaa on työstetty muutamia vuosia. Teoksiakin on hankittu, mutta uusia teoksia ei ole vielä saa-tu ripustettua lopullisille paikoilleen. Ensim-mäisenä T-sairaalan julkisiin tiloihin sijoitet-tavista uusista teoksista valmistui maaliskuun lopussa kuvataiteilija Pive Toivosen Saaristo-panoraama.

Kemiönsaaren Högsårassa asuva Toivonen on maalannut akvarelleja Saaristomeren saaris-ta. Sairaalan kaltaisessa julkisessa tilassa Toivo-selle tyypillinen herkkä akvarelli pitäisi kehys-

T-sairaalan taidehanke etenee –

Pive Toivosen Saaristopanoraama valmistuutää lasin alle, jolloin teos menettäisin keskeisen ideansa. Siitä johtuen akvarellit on muunnettu digitaalisiksi ja tulostettu saarten muotoon lei-katulle alumiinilevylle. 

Saaristopanoraama-teos muodostuu seinil-le ripustettujen erilaisten saarten yhdistelmistä syntyvästä maisemasta.

Teos sijaitsee T-sairaalan D-osan hissiaulois-sa, joiden kautta kuljetaan sekä D- että B-osien osastoille. Erilaisia saaristopanoraamoja löytyy sisäänkäyntikerroksesta alkaen ja ne jatkuvat ai-na ylimpään seitsemänteen kerrokseen saakka.

Jokaisen kerroksen panoraama on erilainen. D-osan keskeneräisen opastejärjestelmän

vuoksi aivan kaikkia saaria ei ole ripustettu pai-kalleen, mutta suurelta osin teos on valmis. Myö-hemmin tänä vuonna Saaristopanoraama laajenee myös joihinkin D-osan potilashuoneisiin.

Lisää Pive Toivosen taiteesta: www.taidevayla.nettisivut.fi

matti Tainio

T-sairaalan taidekoordinaattori

Taideteosten ripustaminen on tarkkaa puuhaa. Simo vainiotalo ja Pive Toivonen mittailevat oikeita sijoituskohtia saaristolaispanoraamalle.

17

Uusi terveydenhuoltolaki siirtää ensi-hoidon järjestämisvastuun kunnil-ta sairaanhoitopiireille vuoden 2013

alusta alkaen. Tämän muutoksen tavoitteena on turvata samantasoinen ensihoito toisiaan vastaavilla alueilla sairaanhoitopiirin sisällä. Kunkin sairaanhoitopiirin pitää päättää, mil-lä tavalla ja minkä tasoista ensihoitoa niiden alueella tarjotaan. Varsinais-Suomen sairaan-hoitopiirin valtuusto hyväksyi 21.3.2012 yli-määräisessä kokouksessaan yksimielisesti esi-tyksen uudesta ensihoidon palvelutasosta Var-sinais-Suomessa.

Päätöksen mukaan Varsinais-Suomen sai-raanhoitopiirin ensihoitopalvelu järjestetään monituottajaperiaatteella eli nykyiseen tapaan osin yhteistoiminnassa alueen pelastustoimen kanssa ja osin hankkimalla palvelu muilta pal-veluntuottajilta. Lisäksi sairaanhoitopiirillä voi olla myös omia ensihoitoyksiköitä.

Vuonna 2013 ensihoitopalvelu järjestetään kuntien vanhojen sopimusten pohjalta. Tavoit-teena kuitenkin on, että vuoden 2014 alusta en-sihoitopalvelu toimii koko sairaanhoitopiirin alueella uusien ja yhtenäisten sairaanhoitopii-rin kilpailuttamien sopimusten sekä aluepelas-tuslaitoksen kanssa tehdyn yhteistoimintasopi-muksen mukaisesti.

Taivassalossa ja Paraisten kunnan Nauvos-sa kunta on itse järjestänyt ensihoitopalvelun. Tämän vuoksi näillä alueilla kuntien vanhoja sopimuksia ei voi siirtää sairaanhoitopiirille, ja sairaanhoitopiirin tuleekin järjestää näiden alu-eiden ensihoitopalvelu kokonaan uudella tavalla jo vuoden 2013 alusta. Vanhaa sopimusta ei voi-da siirtää sairaanhoitopiirille myöskään Kemi-önsaarella, koska vanha sopimus on päättymäs-sä vuoden 2012 lopussa. Punkalaitumen alueen ensihoidon järjestämisestä on mielekästä sopia Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri jaetaan Turun, Salon, Loimaan ja Uudenkaupungin en-sihoitoalueisiin. Yhdellä ensihoitoalueella voi olla niin yksityisten palveluntuottajien, alue-pelastuslaitoksen kuin sairaanhoitopiirinkin ensihoitoyksiköitä. Ensihoitoalueiden rajat ovat viitteellisiä eivätkä estä ambulanssien joustavaa, tilanteenmukaista käyttöä eri alueiden kesken eivätkä sinällään määrää, minne potilaita kul-jetetaan.

Ensihoitoasetus edellyttää kenttäjohtojär-jestelmän luomista. Kullakin ensihoitoalueella toimii jatkossa ympärivuorokautisesti kenttä-johtaja, jolla on oikeus ohjata alueensa ensihoito-palvelua palveluntuottajasta riippumatta. Alu-eelliset kenttäjohtajat ovat kokeneita ensihoitajia

ja osallistuvat potilaiden hoitamiseen johtami-sen ohella. Kenttäjohtoyksiköt tulevat olemaan sairaanhoitopiirin ambulansseja, joissa toinen hoitajista toimii alueellisena kenttäjohtajana. Ambulanssien määrä ei kuitenkaan kasva, kos-ka kukin kenttäjohtoyksikkö korvaa yhden ny-kyisen yksikön. Koko sairaanhoitopiirin kent-täjohtamisesta vastaa T-sairaalaan sijoitettavan ensihoidon tilannekeskuksen kenttäjohtaja.

Kenttäjohtajat saavat avukseen tietojär-jestelmän, jolla he näkevät alueensa kaikkien yksiköiden sijainnin, varausasteen ja matkan kohteen. Tietojärjestelmän avulla kenttäjohta-jat pystyvät optimoimaan ensihoitoyksiköiden käyttöä sekä estämään ns. ambulanssityhjiöiden syntyä. Kenttäjohtajien kokemusta hyödynne-tään myös potilasohjauksessa, jolloin potilaat voidaan ohjata heti oikeaan päivystyspisteeseen ja siten välttää turhat siirtokuljetukset.

Kokonaisuutena sairaanhoitopiirimme en-sihoidon palvelutaso on jo tällä hetkellä varsin hyvä, mutta potilaiden alueellisissa tavoittamis-ajoissa on varsin laajaa vaihtelua. Tämän vaihte-lun pienentämiseksi ensihoitoyksiköiden sijoit-telua hienosäädetään sekä välittömän lähtöval-miuden osuutta lisätään vuodelle 2014.

Uuden palvelutason mukaiset valmiudet lisäävät ensihoidon kustannuksia noin yhdellä miljoonalla eurolla. Varsinais-Suomen ensihoi-don kokonaiskustannusten arvioidaan nousevan kuluvan vuoden 16,8 miljoonasta noin 18,3 mil-joonaan euroon vuonna 2014. Ensihoidon kus-tannusten jakautumisesta kuntien kesken sovi-taan vasta edessä olevissa kuntaneuvotteluissa vuoden 2013 talousarviota laadittaessa.

Timo Iirola Pauli Kamsula

vt. ensihoidon projektipäällikkö

ylilääkäri

Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos

Ensihoito yhtenäistyy varsinais-Suomessa

Kuntayhtymän valtuuston päätöksen mukaan sairaanhoitopiiri järjestää tulevan ensihoi-tonsa monituottajaperiaatteella, joten alue-pelastuslaitoksen lisäksi potilaita kuljettavat jatkossakin myös yksityisten ambulanssit.

18

Sairaanhoitopiirin budjetti on noin 550 miljoonaa euroa eli esimerkiksi 10 ker-taa suurempi kuin Laitilan kaupungin

budjetti, mikä alkuun hieman yllättikin, hän kertoo.

– Viime kokous olikin juuri hallituksen ti-linpäätöskokous. Talousennuste viime vuodelta toteutui aika hyvin ja noin 7 miljoonaa oli ali-jäämää kuten oli ennustettukin. Heitot sekä tu-lo- että menopuolella olivat kuitenkin mielestä-ni yllättävän suuria, vaikka lopputulos oli aika lähellä ennustetta. Taloussuunnitelmaan on siis syytä kiinnittää entistä enemmän huomiota, kuten varmasti tullaan tekemäänkin.

alueellista näkökulmaa kokonaisuus huomioidenHallitustyöskentely nykyisellä 18 jäsenen ko-koonpanolla sujuu Lehtolan mielestä myöntei-sesti ja kiitosta saa myös kokenut puheenjohtaja.

– Puheenjohtajan johdolla koetamme saada aikaan yhteisesti hyväksyttyjä päätöksiä. Asioita ei juurikaan mene äänestykseen, vaan päätöseh-dotusta tarvittaessa hieman muuttaen pyrimme pääsemään yhteisymmärrykseen. Joskus asioita joudutaan palauttamaan käsittelyyn, mikä on normaalia hallitustyöskentelyä.

Yhteistyötä rikastuttaa Lehtolan mukaan myös se, että sairaanhoitopiirin hallituksen jä-senet tulevat eri alueilta.

– Edustan Vakka-Suomen aluetta ja pidän äärettömän tärkeänä Vakka-Suomen sairaalan palvelujen turvaamista. Niistä on pidettykin mielestäni hyvää huolta. Nyt sairaalassa valmis-tui juuri päiväkirurgian osaston remontti.

Seppo Lehtola:

Taloudellisia haasteita edessä kunnissa ja sairaanhoitopiirissä

Seppo Lehtola on ollut vuodesta 2009 alkaen varsinais-Suomen sairaanhoito-piiriin hallituksen jäsen ensimmäistä kauttaan. Talousmieheksi tunnustautuva laitilalainen kiinteistövälittäjä on ollut aina erityisen kiinnostunut talousasioista.

– Toki eri alueilta tulevat hallituksen jä-senet pitävät oman alueensa puolta, mutta on tärkeintä ajatella kokonaisuutta kaiken kaikki-aan.

Lehtola ennakoi, että talouden suhteen edes-sä ovat suuret haasteet, sillä näyttäisi siltä, että kuntien maksuosuudet sairaanhoitopiirin me-noista ovat tulevina vuosina nousussa.

– Tästä olemme kuntanäkökulmasta luon-nollisesti huolissamme, kun kunnat ovat muu-tenkin taloudessaan aika tiukoilla.

Suuret ja myönteiset odotukset uudelle organisaatiolleVSSHP:n hallitusjäsenyyden lisäksi Lehtola on Laitilan kaupunginvaltuuston puheenjoh-taja ja hän kuuluu myös VSSHP:n rakennus-jaostoon, mikä soveltuukin hyvin hänen am-matilliseen osaamiseensa.

– Olen pitänyt rakennusjaoston jäsenyyttä hyvin haasteellisena, mielenkiintoisena ja itsel-leni mieluisana paikkana. Se on tarjonnut näkö-alapaikan T-sairaalaprojektiin.

T-sairaala on ollut massiivinen noin 200 miljoonan euron hanke ja kun se valmistuu ko-konaisuudessaan, se on eurooppalaisittainkin korkeatasoinen ja huippuluokkaa. Kuntien vel-kamäärä tulee sen osalta aika suureksi, mutta uusi sairaala tarvitaan ehdottomasti. U-sairaa-lan kunnostaminen tai mahdollisesti uudelleen-rakentamisen aloittaminen on myös aivan vält-tämätöntä kuluvan vuosikymmenen aikana.

Odotukset sairaanhoitopiirin tuleville orga-nisaatiomuutoksille uusine vastuualueineen ovat Lehtolan mukaan suuret ja myönteiset.

– Niitä on esitelty meillä hallituksessa, mutta ne ovat hiukan vielä kesken. Uudistus si-nällään on kyllä jo aika pitkällä.

– Nyt, kun ensihoidon vastuu siirtyi kun-nilta sairaanhoitopiirille, toivomme, että palve-luiden taso säilyy vähintään samana tai paranee.

Vapaa-ajallaan Lehtola rentoutuu kuntour-heilun kuten hiihdon, hölkän ja pyöräilyn paris-sa sekä harrastaa reserviläistoimintaa. Hän toi-mii myös paikallisen urheiluseuran puheenjoh-tajana Laitilassa.

vSShP:n hallituksen jäsen Seppo Lehtola (SdP) on ollut kiinteistöalalla jopa 27 vuotta ja nykyisessä tehtävässään vakka-Suomen Op-Kiinteistökeskus Oy:n kiinteistövälittäjänä 12 vuotta. hän on toimi-nut myös talous- ja pankkialalla.

Teksti ja kuva: marjo Peltoniemi

19

Sairaanhoitopiirissä on nyt meneillään mittava organisaatiomuutos. Uskoisin, että tämän muutoksen lopullinen to-

teuttaminen tulee vaatimaan paljon työtä ja viisautta, Harri Lönnberg sanoo.

Paperilla helpoilta tai linjakkailta näyttävi-en asioiden vieminen todellisuuteen ei aina ole ihan yksinkertaista, kun ihmisiä ei voida kui-tenkaan vaihtaa uusiin. Toivottavasti asiat aset-tuvat kohdilleen nopeasti.

Vuodesta 2009 VSSHP:n hallitukseen kuu-lunut Harri Lönnberg on ollut töissä Turun yli-opistossa vuodesta 1972 eli nelisenkymmentä vuotta ja orgaanisen kemian professorina hän on toiminut vuodesta 1992, joten sarkaa profes-sorinakin on kertynyt jo parikymmentä vuotta. Ennen nykyisiä professorin tehtäviä hän työs-kenteli erilaisissa Suomen Akatemian tutkija-toimissa yliopistolla.

Lönnberg on ollut mukana jonkin verran myös yliopiston hallinnollisissa tehtävissä: pa-riin otteeseen 90–luvulla matemaattisluonnon-tieteellisen tiedekunnan dekaanina eli tiedekun-nan johtajana sekä yliopiston vararehtorina vuo-sina 1999–2004 ja uudelleen alkaen vuodesta 2010. Hänen nykyinen vararehtorikautensa kes-tää ensi kesään saakka, minkä jälkeen hän aikoo jatkaa edelleen professorina.

Muitakin luottamustehtäviä Harri Lönn-bergiltä löytyy: hän on myös Turku Science Par-kin hallituksen jäsen sekä EK:n eli Elinkeino-elämän keskusliiton Tutkimus– ja innovaatiova-liokunnan jäsen.

Panostaminen lääketieteelliseen tutkimukseen kannattaa– Virkani puolesta kannan ehkä hieman huolta siitä, että mikä tulee olemaan lääketieteellisen kliinisen tutkimuksen asema uudessa organi-saatiossa. Onko sillä uudessakin organisaatios-sa riittävän suuri painoarvo, Lönnberg kysyy.

Tutkimuksellinen näkyvyys ja yliopiston sekä sairaanhoitopiirin menestys tieteellises-

Harri Lönnberg:

Tutkimuksellinen näkyvyys lisää houkuttelevuutta

sä tutkimuksessa ovat tulevaisuudessakin tär-keitä tekijöitä, jotka vaikuttavat muun muassa siihen miten houkuttelevia sairaanhoitopiirin työpaikat ovat ja minkälaisilla ammattilaisilla virat tulevat täytetyiksi. Tutkimus sinällään-kin on tietysti tärkeää, mutta ennen kaikkea se luo imagoa ja imago puolestaan vaikuttaa rekry-tointikykyyn. Rekrytointikyky vaikuttaa siihen miten hyvin potilaat tulevat hoidettua.

Hallitustyöskentely VSSHP:ssä on Lönn-bergin mielestä tuntunut asialliselta ja asioita on pystytty hänen mukaansa viemään hyvässä hen-gessä eteenpäin.

Vararehtorikauteni päättyy kesällä ja siinä vaiheessa jätän Varsinais–Suomen sairaanhoito-piirin hallituspaikkani yliopiston uuden johdon käytettäväksi.

Tutkimuksellisella näkyvyydellä ja menestyksellä on suoraa vaikutusta imagoon, uskoo turkulainen varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin jäsen harri Lönnberg.

Puutarhanhoidon rakkaimmaksi harras-tuksekseen mainitseva vSShP:n hallituksen jäsen professori harri Lönnberg on tarkasta-nut elämänsä aikana lukuisat väitöskirjat ja kertoo toimineensa muun muassa sairaan-hoitopiirin johtajan O–P Lehtosen väitöskirjan esitarkastajana .

Teksti ja kuva: marjo Peltoniemi

20

Åbolands sjukhus byggplaner tar form

De nya sjukhusflyglarna skall passas in bakom det nuvarande Åbolands sjukhus i bakgrunden, hoppas Stiftelsen Eschnerska Frilasarettets skattmäs-tare Berndt von Veh och sjukhusets chefsläkare Reijo Grönfors.

många år av planering är förmodligen inne på sitt sista varv. förslaget till detalj-plan som skall möjliggöra en tillbyggnad av Åbolands sjukhus kan bli klart i vår och avancera till Åbo stadsfullmäktige på hösten.

Åbolands sjukhus verkar i byggna-der som huvudsakligen uppfördes på 1950-talet och som är ritade av Erik

Bryggman. De är till det yttre och delvis ock-så till det inre oförändrade förutom den tvåvå-ningsflygel med nya operationssalar och mot-tagningsrum som byggdes 1986.

Den flygeln byggdes med pengar från Stif-telsen Eschnerska Frilasarettet. Stiftelsen grun-dades på 1800-talet långt före sjukhuset av han-delsmannen Carl Gustav Eschner. Han tänkte sig ett sjukhus för mindre bemedlade ”företrä-desvis ur handels- hökare och sjömansklasserne”.

Sedan planerna på Åbolands sjukhus börja-de ta form efter andra världskriget blev det stif-telsens huvudsakliga skötebarn.

– Åbolands sjukhus är vår i särklass största bidragsmottagare, säger stiftelsens skattmästare Berndt von Veh.

väggar och maskinerPå senare år har stiftelsen bidragit med pengar till bland annat renovering av operationssalar-na och dagavdelningen. Den har också bekos-

tat anskaffningen av viss apparatur till sjuk-huset, senast en 4D-ultraljudsapparat för gy-nekologin.

Men nu står stiftelsen alltså inför sitt tyngs-ta lyft hittills. Stiftelsen köpte för drygt fyra år sedan tomten som ligger sydost om sjukhuset. Där planerar man en eller flera huskroppar som skulle inrymma både nya mottagningsrum och en ny gemensam bäddavdelning för alla specia-liteter.

Husen skall kopplas ihop med det befintliga sjukhuset till en fungerande helhet. Dagkirur-gin, polikliniker och behandlingsrum skall fylla största delen av den gamla bryggmanska delen av sjukhuset.

Nybygget skall bli i storleksordningen 4500 kvadratmeter. Av det skall sjukhuset förfoga över 1500-2000 kvadratmeter i två plan medan de högre våningarna skall innehålla pensionärs-bostäder med möjligheter till service.

Hus som läkerBehovet att utvidga kommer från två håll. Dels har nya studier och utvecklingen av vår-

den visat att man behöver patientrum som är annorlunda än de som finns nu, dels har ef-terfrågan på Åbolands sjukhus tjänster växt kraftigt.

– Med den nya hälsovårdslagen kan pa-tienten själv välja sjukhus. Vi har nu så mycket efterfrågan att det är med knapp nöd vi kan hålla lagens tidsgränser för vårdköerna (vårdgarantin) säger sjukhusets chefsläkare Reijo Grönfors.

Antalet remisser till Åbolands sjukhus har ökat mest av alla sjukhus inom distriktet, sä-ger han.

Än så länge har sjukhuset också klarat av sin uppgift väl – det ligger i täten både inom distriktet och nationellt då det gäller kriterier som effektivitet och patientsäkerhet. Men med växande patientantal blir det allt svårare att hål-la kötiderna nere.

Den andra orsaken att bygga nytt är att mo-derna sjukhus byggs annorlunda. Patientrum-men skall vara för en person och det är inte fråga om bekvämlighet och lyx utan att man minskar på smittorisker och samtidigt gör patients vis-telse vilsammare.

Text och bild: mathias Luther

21

Entinen Turun pääterveysaseman ter-veyskeskuspäivystys on nyt yhtä vanhan TYKSin ensiavun kanssa, yksi yksik-

kö, mikä toimii kahdessa eri pisteessä, entisissä paikoissaan, kunnes uudet yhteistilat T-sairaa-lassa saadaan käyttöön ensi vuonna. Organisa-torisesti kaikki yhteispäivystyksen työntekijät toimivat VSSHP:n uuden Ensihoidon ja päivys-tyksen liikelaitoksen palveluksessa.

Talon sisällä vanhasta terveyskeskuspäivys-tyksestä käytetään tällä hetkellä nimitystä Päi-vystys 1 ja TYKSin tiloissa toimivasta ensiavus-ta Päivystys 2 -nimeä. Yhteispäivystys palvelee turkulaisten lisäksi sopimuskuntien asukkaita iltaisin ja viikonloppuisin. Henkilökunta kertoo odottavansa kovasti T-sairaalaan työskentele-mään pääsyä, jolloin päästään aitoon yhteispäi-vystykseen. Yhteistyötä tehdään nytkin, mutta se on rajoitettua, kun toimipisteet sijaitsevat vie-lä erillään. Vuoden alusta käyttöön tuli uusi yh-

Yhteispäivystyksen toiminta tasaantunut Turussa

teinen potilastietojärjestelmä, jonka opettelu vei henkilökunnalta aikansa.

erikoislääkäri paikallaTärkein hoidon tasoa nostava muutos on, et-tä nykyisin päivystyksessä on paikalla erikois-lääkäri klo 8-23 viikolla ja viikonloppuina klo 01 asti, siinä missä ennen oli vain yleislääkä-reitä. Tämän myötä yhteispäivystyksessä voi-daan tehdä nyt vähän enemmän tutkimusta ja lääkehoitoa sekä suurempia ja pidemmälle vietyjä toimenpiteitä.

Myös potilas- ja työmäärät ovat siten päi-vystyksessä hieman kasvaneet. Jonoja on vain vähän kuten aiemminkin. Vakavasti sairaiden potilaiden jonoa ei ole, mutta käveleville poti-laille saattaa olla esimerkiksi tunnin jono.

– Meille tulee vaativampia potilaita kuin ennen ja myös ohjaamme itsellemme vaativam-pia potilaita. Hoito ja hoidonohjaus on muuten

Teksti ja kuvat: marjo Peltoniemi

Yhteispäivystyksessä on eletty tammikuusta maaliskuun loppuun siirtymävaihet-ta, jolloin toiminta on hakenut muotoaan. nyt tilanne on selvästi tasaantunut ja toiminta vakaata.

Reijo Grönfors säger att det finns förbluf-fande forskningsresultat som visar att själva sjuk-husbyggnaden spelar en roll för tillfrisknandet.

– I Stockholm hade man en tid extra lju-disolering i taket på en akutavdelning. En upp-följning visade att de hjärtpatienter som legat inne då ljudisoleringen inte var på plats kom tillbaka med nya besvär betydligt mera ofta än de som vårdats medan där var ljudisolering, be-rättar han.

– Man har också undersökt depressiva pa-tienter längs samma korridor. De som råkat hamna i rummen på skuggsidan vårdade man betydligt längre än de som bodde på solsidan.

Grönfors är därför mån om att tillbyggna-den kan planeras så att det finns gott om ljusa och trivsamma utrymmen. Det kunde till exem-pel finnas en glastäckt innergård.

För många husPlanerna har avancerat långsamt bland annat för att det finns en medborgarrörelse som vill bevara de hus som man skulle bli tvungen att riva undan nybyggena. Den har föreslagit att man bygger sjukhuset så att de två trähusen på granntomten skulle stå kvar.

– Det ser mysigt och gammaldags ut men tyvärr fungerar det inte i praktiken, säger Berndt von Veh.

Man får inte in tillräckligt mycket nybygge på rätt ställe.

– Det blir omöjligt att få fin fungerande bä-ddavdelning där, säger Grönfors.

Sjukhuset främstPlaneringsarkitekt Iina Paasikivi säger att stadsplaneavdelningen nu ritar ett detaljpla-neförslag som omfattar sjukhusets nuvarande tomt, granntomten som Eschnerska köpt och tomten i hörnet Kaskisgatan – Östra lång-gatan. Alla de hotade husen har inventerats av Museicentralen. Paasikivis bedömning är att bevarandet av sjukhuset i dess nuvaran-de funktion skall väga tyngre än behovet att skydda de gamla husen.

Trots det kvarstår vissa tekniska problem, främst hur biltrafiken till det nya sjukhuset skall ordnas.

En viktig avvägning gäller också hur det nya sjukhusets höga delar placeras. De får inte störa det arkitektoniska intryck som Bryggmans originalskapelse med det höga bostadstornet ger, säger Paasikivi.

Hon beklagar att planeringen har tagit län-ge men understryker att det är viktigt att den görs så ordentligt att planerna också håller gen-om alla rättsinstanser om någon skulle besvära sig mot dem.

Projektipäällikkö hanna jääskeläinen, erikoislääkä-ri joni Suomi ja uutena hallinnollisena osastonhoi-taja aloittanut Sirpa Löyttyniemi.

22

samanlaista kuin se on ollut terveyskeskuspäi-vystyksen aikana, erikoislääkäri Joni Suomi päivystyksestä kertoo.

Muuten päivystyksessä työskentelee pää-asiassa yleislääketieteen ja sisätautien lääkäreitä sekä nuorempia lääkäreitä ja jonkin verran käy-tetään myös keikkalääkäreitä eli tilapäistyövoi-maa pyrkien kuitenkin käyttämään samoja lää-käreitä. Työnjako on Joni Suomen mukaan sa-manlainen kuin ennen.

– Selkeästi erikoissairaanhoitoa tarvitsevat potilaat ohjataan suoraan sairaalaan. Jonkin ver-ran potilaita siirtyy sairaalaan myös päivystyk-sestä joko suoraan osastoille tai konsultaatioihin sekä hieman laajempiin jatkotutkimuksiin, joita täältä ei saa esimerkiksi yöaikaan.

erikoislääkärin rooli– Erikoislääkärinä ollaan vuoron esimiehenä ja vastataan päivystykseen tuleviin konsul-taatiopuheluihin, joita saattaa tulla parikym-mentäkin päivässä ambulansseista, vanhain-kodeista ja muista alueen laitoksista. Otamme kantaa potilaiden hoitoihin ja aloitamme hoi-toja puhelimitse myös ja ohjaamme potilas-virtoja eli kerromme mihin potilaat viedään esimerkiksi sairaanhoitajan arvion perusteel-la, Suomi sanoo.

Erikoislääkärit toimivat pääasiassa tarkkai-lussa eli ambulanssilla kuljetettavien potilaiden hoitajina ja nuoret lääkärit hoitavat ns. jonopoti-laita eli käveleviä potilaita. Nuoret lääkärit voi-vat kysyä neuvoa eli konsultoida erikoislääkäriä.

– Pyrimme sellaiseen asenteeseen, että on aina hyvä juttu, kun joku tulee kysymään. En-nen saattoi olla uusia kokemattomia lääkäreitä tekemässä hommia keskenään.

yhteistyötä puolin ja toisinErikoissairaanhoidon palvelut voivat täyden-tää päivystyksen palveluita tarvittaessa.

– Katsomme tilanteen vaatiessa kantasai-raalan henkilökunnan kanssa yhdessä esimer-

kiksi potilaan röntgenkuvia ja voimme miettiä hoitolinjaa niiden pohjalta. Kantasairaalan ra-diologi lausuu tarvittaessa potilaidemme kuvia ilta-aikana, Joni Suomi kuvailee yhteistyötä.

Päivystys tekee yhteistyötä myös samassa rakennuksessa sijaitsevan kaupunginsairaalan lääkärien kanssa ollen yhteyksissä erityisesti po-tilassiirroista.

Jos päivystys 1:ssä tai päivystys 2:ssa on henkilökunnan äkillisiä sairastumisia niin kaik-ki henkilökunnasta saavat kutsun ja työvuoroja tullaan tekemään puolin ja toisin.

– Samalla lääkärit ja hoitajat molemmissa yksiköissä tutustuvat toisiinsa ja eri toimenku-viin, mikä helpottaa yhteistyötä jatkossa ja to-tuttaa henkilökuntaa yhtenä yksikkönä toimi-miseen.

Varsinkin tarkkailupuolella päivystyksessä tehdään tiimityötä yhdessä potilaita hoitaen.

– Hoidamme muun muassa iäkkäitä osasto-hoitoa tarvitsevia infektiopotilaita, jotka odot-tavat jatkohoitopaikkaa. Meille tulee nyt jonkin verran potilaita myös lähetteellä. Yksityissekto-rilta voidaan ohjata meille potilaita, jotka ennen menivät aina käytännössä TYKSiin.

Panostusta työhyvinvointiinPäivystyksessä on aloittanut uusi hallinnol-linen osastonhoitaja Sirpa Löyttyniemi, joka kertoo aikovansa panostaa erityisesti henkilö-kunnan työhyvinvointiin. Häntä perehdyttää työhön aiemmin hallinnollisena osastonhoita-jan toiminut Hanna Jääskeläinen.

Tyks-Sapa-liikelaitoksella aiemmin hal-linnollisena osastonhoitajana työskennelleellä Löyttyniemellä on 14 vuoden työkokemus hen-kilöstöhallinnosta ja työnohjaajakoulutus Turun yliopistosta.

– Tarkoitus on pitää avoimet ovet, olla lä-hellä henkilökuntaa ja henkilökunnan keskellä sekä helposti lähestyttävä, jotta minuun voi ot-taa yhteyttä ja kasvotusten voimme helpommin selvittää asioita ison henkilökunnan kanssa.

yHTeySTieDOT:Päivystys, sairaanhoidon puhelinneuvonta ja potilaskyselytp. (02) 313 8800 Osoite: Kunnallissairaalantie 20, Turku

Sairaanhoidon puhelinneuvontaan voi soit-taa ympäri vuorokauden. Päivystyspotilaat hoidetaan arkisin klo 8.00-15.30 postinumeroi-den mukaisesti omilla terveysasemilla, muuna aikana terveyskeskuspäivystyksessä. 

Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen päi-vystys 1 -toimipisteessä Kunnallissairaalantiellä hoidetaan keskitetysti:• työtapaturmat, liikennetapaturmat, koulutapaturmat• ambulanssipotilaat• ulkomaalaiset• ulkopaikkakuntalaiset, ei säännöllisesti Turussa asuvat henkilöt• oman terveysaseman ollessa kiinni päivys- tyshoitoa vaativat äkilliset sairaustapaukset• Hätäkeskus ja ambulanssi, p. 112Hätänumeroon soitetaan aina kiireellisissä hätätilanteissa, kun kyseessä on esimerkiksi äkillinen sairauskohtaus, tajuttomuus tai hen-genvaara. Hätäkeskuksen päivystäjät osaavat arvioida, millaista apua tarvitaan.

ensiapuEnsihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen päi-vystys 2 toimipiste toimii Turun Kantasai-raalan A-sairaala rakennuksessa (rak. nro 4) osoitteessa Kiinamyllynkatu 4-8, Turku.

Ensiapupoliklinikalla hoidetaan äkillisesti sairastuneita ja loukkaantuneita erikoissairaan-hoitoa vaativia potilaita.

Potilaat tulevat pääsääntöisesti lähetteellä toisesta hoitoyksiköstä tai ovat muuten vointin-sa puolesta välittömän erikoissairaanhoidon tar-peessa.

Päivystys 1:n väkeä: Erikoislääkäri joni Suomi, sairaanhoitaja marianne jakobsson, projektipäällikkö hanna jääskeläinen, hallinnollinen osaston-hoitaja Sirpa Löyttyniemi, tiimipällikkö anniina nikki ja sairaanhoitaja anssi hannukainen sekä lääkintävahtimesta-ri matti halava.

23

Vieressä on NYT:n nettisivulla jul-kaistun jutun alkuosa ruutukaap-pauskuvana. Jutun löytää Googlesta

esim. hakusanoilla ”new york times awake or knocked out”.

Siteerattu tutkimus julkaistiin The Journal of Neuroscience -lehdessä 4.4.2012 otsikolla Re-turning from oblivion: imaging the neural core of con-sciousness.

Artikkelin kirjoittivat Jaakko W. Långsjö, Michael T. Alkire, Kimmo Kaskinoro, Hiro-ki Hayama, Anu Maksimow, Kaike K. Kaisti, Sargo Aalto, Riku Aantaa, Satu K. Jääskeläinen, Antti Revonsuo ja Harry Scheinin.

Julkaisun voi lukea osoitteesta www.jneu-rosci.org/content/32/14/4935.full.

Turun yliopiston viestintäyksikkö julkaisi aiheesta 4.4. lehdistötiedotteen otsikolla Suoma-laistutkijat kurkistivat tajunnan tuolle puolen:

Tiedotteessa todetaan mm., että nukutuk-sesta heräämiseen liittyy usein sekavuutta ennen kuin tietoisuus itsestä ja ympäristöstä palautuu kokonaan. Tälle ilmiölle on nyt löytynyt mah-dollinen selitys: Aivojen primitiiviset osat akti-voituvat ensin.

Turun yliopiston tutkijat ovat yhteistyössä Kalifornian yliopiston tutkijoiden kanssa ku-vantaneet terveiden vapaaehtoisten koehenki-löiden aivoissa tapahtuvia muutoksia tajunnan hävitessä ja palautuessa nukutuksen yhteydessä.

Tajunnan palautumiseen liittyi aivojen sy-vien ja lajinkehityksellisesti varhaisimpien osi-en, mutta ei aivojen kuorikerroksen aktivoitu-minen. Nämä tulokset auttavat ymmärtämään, miten tietoisuus syntyy ihmisen aivoissa.

Tutkimus oli osa Suomen Akatemian Neu-rotieteen tutkimusohjelmaa. Tutkimusta ovat rahoittaneet myös Valtakunnallinen PET-kes-kus ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri

Lehdistötiedote on luettavissa osoitteessa http://domino.utu.fi/tiedotus/tiedotukset.nsf.

Harry Scheinin kertoo, että julkaisun joh-dosta on tullut hämmästyttävän paljon kansain-välistä huomiota.

The new York Times -lehti on julkaissut 12.4.2012 pitkähkön jutun, joka pohjautuu Turun yliopiston, TYKSin ja Kalifornian yliopiston tutkijoiden viikkoa aiemmin julkaisemaan tieteelliseen artikkeliin.

The new york Times uutisoi turkulaistutkimuksesta

Teksti: Esa halsinaho

24