06100 Porvoo¥/oppilaitokset... · • Infinitiivi, that-lause ja ing-muoto • Paljoussanat •...
Transcript of 06100 Porvoo¥/oppilaitokset... · • Infinitiivi, that-lause ja ing-muoto • Paljoussanat •...
Ainevalintaopas
2020
Linnankosken lukio
Piispankatu 24-26
06100 Porvoo
1
SISÄLLYSLUETTELO
Äidinkieli ja kirjallisuus ................................................................................................ 3
Suomen kieli ja kirjallisuus ....................................................................................... 3
Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus (S2) ................................................................. 4
Toinen kotimainen kieli, ruotsin kieli ........................................................................... 5
A-OPPIMÄÄRÄ ....................................................................................................... 5
B1-oppimäärä ............................................................................................................ 6
Vieraat kielet ............................................................................................................... 10
Englanti, A-oppimäärä ............................................................................................ 10
Ranska ..................................................................................................................... 14
Ranska A-kielenä ................................................................................................ 14
RANSKA B-KIELENÄ ...................................................................................... 15
Saksa ....................................................................................................................... 16
SAKSA A-KIELENÄ (alakoulussa alkanut) ...................................................... 16
SAKSA B-KIELENÄ ......................................................................................... 18
Venäjä ..................................................................................................................... 20
A-Venäjä ............................................................................................................. 21
B3-Venäjä ........................................................................................................... 21
Espanja .................................................................................................................... 22
B3-Espanja .......................................................................................................... 22
Matematiikka .............................................................................................................. 23
Pitkä matematiikka .................................................................................................. 23
Lyhyt matematiikka ................................................................................................ 25
Biologia ....................................................................................................................... 26
Maantiede .................................................................................................................... 28
Fysiikka ....................................................................................................................... 30
Kemia .......................................................................................................................... 35
Filosofia ...................................................................................................................... 36
Psykologia ................................................................................................................... 38
Historia ........................................................................................................................ 40
Yhteiskuntaoppi .......................................................................................................... 41
Uskonto ....................................................................................................................... 42
Evankelis-luterilainen uskonto ................................................................................ 43
Elämänkatsomustieto .................................................................................................. 45
Terveystieto................................................................................................................. 47
2
Liikunta ....................................................................................................................... 48
Musiikki ...................................................................................................................... 51
Kuvataide .................................................................................................................... 55
Opinto-ohjaus .............................................................................................................. 60
Paikalliset soveltavat opinnot...................................................................................... 60
Tutor-kurssi ............................................................................................................. 60
Äänentoistokurssit................................................................................................... 60
Draama .................................................................................................................... 61
Epätiedon kurssi ...................................................................................................... 62
Tieto- ja viestintätekniikka ..................................................................................... 62
Valaistus .................................................................................................................. 63
Audiovisuaalinen media .......................................................................................... 64
3
ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS
SUOMEN KIELI JA KIRJALLISUUS
Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus on lukio-opetuksen keskeinen taito-, tieto-,
kulttuuri- ja taideaine. Se tarjoaa aineksia kielellisen ja kulttuurisen yleissivistyksen
sekä oman identiteetin rakentamiseen. Opetus kehittää ajattelemisen taitoja ja
vahvistaa sekä arjessa että opiskelussa tarvittavia oppimaan oppimisen taitoja ja
vuorovaikutusosaamista.
Suoritusjärjestys ja muita ohjeita
Pakolliset kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. Äidinkielen lisäksi Linnankosken
lukiossa voi suorittaa suomi toisena kielenä -kursseja.
Äidinkielen kurssit arvioidaan numeroarvosanoin. Poikkeuksena on Kielenhuollon ja
kielen rakenteiden kertauskurssi (ÄI10), josta annetaan suoritusmerkintä. Äidinkielen
päättöarvosana määräytyy pakollisten ja valtakunnallisten kurssien keskiarvon
perusteella.
Pakolliset kurssit
1. Tekstit ja vuorovaikutus (ÄI1)
2. Kieli, kulttuuri ja identiteetti (ÄI2)
3. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (ÄI3)
4. Tekstit ja vaikuttaminen (ÄI4)
5. Teksti ja konteksti (ÄI5)
6. Nykykulttuuri ja konteksti (ÄI6)
Valtakunnalliset syventävät kurssit
7. Puhe- ja vuorovaikutustaitojen syventäminen (ÄI7)
Harjoitellaan esiintymistä ja ryhmäviestintätaitoja.
8. Kirjoittamistaitojen syventäminen (ÄI8)
Tuotetaan erilaisia, erityisesti asiatyylisiä laajoja aineistopohjaisia tekstejä.
Valmistaudutaan ylioppilaskokeen kirjoitustaidon kokeeseen.
9. Lukutaitojen syventäminen (Ä19)
Eritellään, tulkitaan, tuotetaan ja arvioidaan erilaisia tekstejä.
Valmistaudutaan ylioppilaskirjoitusten lukutaidon kokeeseen.
4
Paikalliset syventävät kurssit
10. Kielenhuollon ja kielen rakenteiden kertauskurssi (ÄI10)
Opitaan huoltamaan asiatekstien kieltä ja tyyliä. Syvennetään kirjoitetun yleiskielen
hallintaa ja kerrataan keskeiset kielen tarkastelussa tarvittavat käsitteet.
11. Luova kirjoittaminen (ÄI11)
Lähdetään matkalle kirjoittamisen maailmaan ja etsitään omaa kirjoittajaminää.
Samalla tutustutaan monipuolisesti kirjallisuuden lajeihin. Kurssilla pyritään
huomioimaan jokaisen kirjoittajan erityistoiveet ja tarpeet.
12. Taidemuodot tutuksi (ÄI12)
Tutustutaan monipuolisesti eri taidemuotoihin, esimerkiksi kaunokirjallisuuteen,
elokuvaan, teatteriin ja muihin kulttuurin ilmiöihin.
SUOMI TOISENA KIELENÄ JA KIRJALLISUUS (S2)
Jos äidinkielesi ei ole suomi tai ruotsi, voit äidinkielen kurssien sijasta opiskella suomi
toisena kielenä -kursseja (S2). Näin kannattaa tehdä, jos suomen kielen taidossasi on
vielä puutteita jollakin kielitaidon osa-alueella, esimerkiksi kirjoittamisessa. Voit
pyytää äidinkielen tai S2-opettajalta arviota siitä, kumpaa oppimäärää sinun kannattaa
opiskella. S2-kursseillakin tarvitset hyvää suomen kielen perusteiden hallintaa.
Äidinkielen ja S2-kurssit ovat rinnakkaisia. Kursseilla on samat nimet, ja kursseilla
käsitellään samoja teemoja ja samoja tekstilajeja. S2-kursseilla voit lisäksi edelleen
kehittää suomen kielen taitoasi. S2-kursseilla näkökulma ja menetelmät ovat erilaisia,
eli kurssit eivät ole äidinkielen kursseja helpompia. Arvioinnissa kuitenkin
huomioidaan opiskelijan vieraskielisyys.
Jos valitset S2-oppimäärän, sinun tulee suorittaa kaikki pakolliset S2-kurssit. Kurssit 1
ja 2 on hyvä suorittaa ensimmäisenä lukiovuotena. Kursseihin 4, 5 ja 6 voi osallistua
vain, jos kurssit 1 ja 2 on suoritettu. Halutessasi voit opiskella lisäksi äidinkielen
kursseja, jotka sisällytetään valinnaisiin opintoihisi.
Jos suomi ei ole äidinkielesi, voit suorittaa S2-ylioppilaskokeen, joka on aivan
erilainen kuin äidinkielen koe. S2-koe korvaa äidinkielen kokeen ja on siis tutkinnon
pakollinen koe. S2-kurssit valmentavat myös ylioppilaskokeen suorittamiseen. S2-
opintojen tavoitteena on saavuttaa niin hyvä suomen kielen taito, että se riittää lukio-
opinnoissa, jatko-opinnoissa ja työelämässä selviytymiseen.
Pakolliset kurssit (järjestetään vuorovuosina)
1. Tekstit ja vuorovaikutus (S21)
2. Kieli, kulttuuri ja identiteetti (S22)
3. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (S23)
4. Tekstit ja vaikuttaminen (S24)
5
5. Teksti ja konteksti (S25)
6. Nykykulttuuri ja kertomukset (S26)
TOINEN KOTIMAINEN KIELI, RUOTSIN KIELI
A-OPPIMÄÄRÄ
A-ruotsi antaa hyvät valmiudet toimia ruotsin kielellä työelämässä ja luo vahvan
pohjan korkeakouluissa suoritettavaan kielikokeeseen.
Kursseilla syvennetään opiskelijan taitoa käyttää ruotsin kieltä eri tarkoituksiin.
Kursseilla harjoitellaan tekstien tulkitsemista ja tuottamista yksin ja yhdessä sekä
kerrataan kielitietoa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Kursseihin voidaan integroida
muihin opintoihin liittyvä kirjallinen tai suullinen ruotsinkielinen osuus tai
kokonaisuus.
Opetuksen tavoitteet Ruotsi kielen A-oppimäärän opetuksen erityisenä tavoitteena on,
että opiskelija osaa suhteuttaa omaa osaamistaan kehittyvän kielitaidon kuvausasteikon
tasoon B2.1 vuorovaikutuksen ja tulkinnan taidoissa sekä B1.2 tuottamisen taidoissa ja
arvioida omien taitojensa kehittymistä sekä kehittää taitojaan edelleen.
Kurssien suoritusjärjestys:
Pakolliset ja syventävät kurssit 1-8 suoritetaan pääsääntöisesti numerojärjestyksessä
(poikkeuksena suullinen kurssi 8). Ylioppilaskirjoituksiin valmistavat kurssit 7, 8, 10
ja 11 suositellaan suoritettaviksi toisen vuosikurssin keväänä tai kolmannella
vuosikurssilla.
Kurssien vastaavuudet:
Opiskelijan siirtyessä B-ruotsista A-ruotsiin muutos on tehtävä ensimmäisen
lukiovuoden aikana, viimeistään kurssin 2 jälkeen. Opiskelijan siirtyessä A-ruotsista
B-ruotsiin hänen suorittamansa A-ruotsin opinnot luetaan hyväksi B-ruotsin
oppimäärässä.
Kurssien arviointi:
Pakolliset ja syventävät kurssit 1-8 arvioidaan numeroarvosanoin. Kurssit 9,10,11
arvioidaan suoritusmerkinnällä. Oppimäärän päättöarvosanaa päätettäessä pidetään
syventäviä kursseja kielitaidon lisänäyttönä, ja niiden vaikutus päättöarvosanaan on
positiivinen.
Valtakunnalliset pakolliset kurssit
1.Ruotsinkielinen maailmani (RUA1)
2. Ihminen verkostoissa (RUA2)
3. Pohjoismaisia kulttuuri-ilmiöitä (RUA3)
4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (RUA4)
6
5. Tiede ja tulevaisuus (RUA5)
6. Opiskelu, työ ja toimeentulo (RUA6)
Valtakunnalliset syventävät kurssit
Ylioppilaskoe perustuu sekä pakollisiin että syventäviin kursseihin.
7. Kestävä elämäntapa (RUA7)
8. Viesti ja vaikuta puhuen (RUA8)
Paikalliset syventävät kurssit
RUA10 ja RUA11 valmentavat osaltaan ylioppilaskokeeseen.
10. Abikurssi (RUA10)
11. Lukion ruotsin kieliopin kertauskurssi (RUA11)
B1-OPPIMÄÄRÄ
Suoritusjärjestys
Pakolliset kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. Kurssi 9 (niveltävä kurssi)
suoritetaan ennen ensimmäistä kurssia tai sen kanssa samaan aikaan. Yo-kirjoituksiin
valmistavat kurssit 7 ja 8 suositellaan suoritettaviksi toisen vuosikurssin keväänä tai
kolmannella vuosikurssilla (riippuen siitä, kirjoittaako opiskelija ruotsin syksyllä vaiko
keväällä), kurssit 10 (abikurssi) ja 11 (kielioppikurssi) viimeisenä
lukiovuonna. Tukikurssia 12 suositellaan kolmen ensimmäisen pakollisen kurssin
jälkeen, mikäli opiskelija tarvitsee lisätukea ruotsin opinnoissa (kurssia ei tarjota
välttämättä vuosittain).
Kurssien arviointi
Pakolliset ja syventävät kurssit 1-8 arvioidaan numeroarvosanoin. Kurssit 9, 10, 11,
sekä 12 arvioidaan suoritusmerkinnällä. Oppimäärän arvosanaa päätettäessä pidetään
syventäviä kursseja kielitaidon lisänäyttönä, ja niiden vaikutus päättöarvosanaan on
positiivinen.
Kurssien vastaavuudet
Opiskelijan siirtyessä B-ruotsista A-ruotsiin muutos on tehtävä ensimmäisen
lukiovuoden aikana, viimeistään kurssin 2 jälkeen. Opiskelijan siirtyessä A-ruotsista
B-ruotsiin hänen suorittamansa A-ruotsin opinnot luetaan hyväksi B-ruotsin
oppimäärässä (vastaava toiseen suuntaan siirryttäessä).
7
Pakolliset kurssit
1. Minun Ruotsini (RUB101)
Sisältö
• vahvistaa kurssin aihepiirien sanaston hallintaa ja perusopetuksen rakenteita
• aihepiireinä ovat vapaa-aika, koulu ja asuminen, Pohjoismaista tutustumme
Ruotsiin
• kieli on tuttavallista ja epämuodollista
• tehdään paljon suullisia harjoituksia
Arviointi
• painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja muita puheviestintätaitoja
arkipäivän tilanteissa
• jatkuva arviointi kurssin aikana sekä kurssin aikana opitun sisällön
testaaminen opettajan valitsemalla tavalla
2. Hyvinvointi ja ihmissuhteet (RUB102)
Sisältö
• vuorovaikutustilanteet
• aihepiireinä ystävyys, ruokailutottumukset ja hyvinvointi, Pohjoismaista
tutustumme Norjaan
Arviointi
• jatkuva arviointi kurssin aikana sekä kurssin aikana opitun sisällön
testaaminen opettajan valitsemalla tavalla
3. Kulttuuri ja mediat (RUB103)
Sisältö
• aiheena on Suomi, suomalaisuus ja suomenruotsalaisuus, pohditaan omaa
kulttuuri-identiteettiä
• opitaan kertomaan kotimaasta ja sen perinteistä sekä omasta
kotipaikkakunnasta
• tutustutaan suomalaisuuteen maamme rajojen ulkopuolella
Arviointi
• jatkuva arviointi kurssin aikana sekä kurssin aikana opitun sisällön
testaaminen opettajan valitsemalla tavalla
8
4. Monenlaiset ympäristömme (RUB104)
Sisältö
• kulttuurisesti moninainen elinympäristö sekä yhteiskunnan ajankohtaiset
ilmiöt, joita tarkastellaan ensisijaisesti nuorten näkökulmasta
• tutustutaan eksoottiseen Islantiin, islantilaisiin tapoihin ja ihmisiin
• tarkastellaan monikulttuurisuutta sekä vahvistetaan taitoa viestiä ja perustella
mielipiteitään.
Arviointi
• jatkuva arviointi kurssin aikana sekä kurssin aikana opitun sisällön
testaaminen opettajan valitsemalla tavalla
5. Opiskelu- ja työelämää ruotsiksi (RUB105)
Sisältö
• työelämässä tarvittavat vuorovaikutustaidot sekä pohditaan jatko-opintoja ja
tulevaisuudensuunnitelmia
• tutkitaan mahdollisuuksia opiskella ja tehdä töitä ruotsin kielellä
• tutustutaan pohjoismaiseen ja muuhun kansainväliseen yhteistyöhön
Arviointi
• jatkuva arviointi kurssin aikana sekä kurssin aikana opitun sisällön
testaaminen opettajan valitsemalla tavalla
Valtakunnalliset syventävät kurssit
6. Viesti ja vaikuta puhuen (RUB106)
Sisältö
• syvennetään taitoa tuottaa kieltä suullisesti ja ymmärtää puhuttua kieltä
• vahvistetaan puhumisen sujuvuutta sekä harjoitellaan valmistelua
edellyttävää suullista tuottamista
• kerrataan oppimäärän pakollisilla kursseilla käsiteltyjä aihepiirejä tai niitä
täydennetään opiskelijoiden tarpeiden mukaan ylioppilaskoetta silmällä
pitäen
Arviointi
• perustuu Opetushallituksen tuottamasta suullisen kielitaidon kokeesta saatuun
arvosanaan ja muihin kurssin aikaisiin näyttöihin
9
7. Kestävä elämäntapa (RUB107)
Sisältö
• syvennetään taitoa tulkita ja tuottaa ruotsin kieltä erilaisissa kirjallisissa
vuorovaikutustilanteissa ja erilaisille yleisöille
• käsitellään eri tekstilajien tekstejä, kuten fiktiivisiä tai ei-fiktiivisiä, kertovia,
kuvaavia, pohtivia, ohjaavia tai kantaa ottavia tekstejä
• jatketaan oppimäärän pakollisten kurssien teemojen käsittelyä ekologisen,
taloudellisen sekä sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän elämäntavan
näkökulmasta ottaen huomioon opiskelijoiden tarpeet tai kiinnostuksen
kohteet
• tukee vahvasti opiskelijan osaamista ylioppilaskokeessa
Arviointi
• jatkuva arviointi kurssin aikana sekä kurssin aikana opitun sisällön
testaaminen opettajan valitsemalla tavalla
Paikalliset syventävät kurssit
9. Niveltävä kurssi (RUB109)
Sisältö
• syvennetään perusopetuksessa opittuja kielen rakenteita sekä perehdytetään
opiskelija lukion työskentelytapoihin
• kerrataan keskeisiä kielioppirakenteita
Arviointi
• jatkuva arviointi kurssin aikana sekä kurssin aikana opitun sisällön
testaaminen opettajan valitsemalla tavalla
10. Abikurssi (RUB110)
Sisältö
• valmistautuminen ruotsin ylioppilaskirjoituksiin
• ylioppilaskirjoitusten eri tehtävätyyppien harjoittelua (kuullun- ja
tekstinymmärtäminen, rakenteet, sanasto ja kirjoitelma) monipuolisesti
Arviointi
• opiskelija saa kurssista suoritusmerkinnän edellyttäen että kurssilla annetut
tehtävät on suoritettu
10
11. Lukion ruotsin kieliopin kertauskurssi (RUB111)
Sisältö
• kerrata ruotsin kielen kieliopin keskeiset rakenteet (mielellään)
abiturienttivuonna
Arviointi
• opiskelija saa kurssista suoritusmerkinnän edellyttäen että kurssilla annetut
tehtävät on suoritettu
12. Kertauskurssi (RUB112)
Sisältö
• kerrata pakollisten kurssien 1-3 kielioppirakenteet ja sanasto, kurssi
suoritetaan ensimmäisen (tai toisen) vuoden lopussa
• aihepiireinä ovat nuoren jokapäiväinen elämä, ihmissuhteet ja kotimaa
• rakenteina kerrataan substantiivin ja adjektiivin yhteistaivutus, aikamuodot ja
pronominit
Arviointi
• opiskelija saa kurssista suoritusmerkinnän edellyttäen että kurssilla annetut
tehtävät on suoritettu
VIERAAT KIELET
ENGLANTI, A-OPPIMÄÄRÄ
On erityisen tärkeää, että
• sinulla on hyvä englannin kielen taito: voit käyttää kieltä ja toimia
kulttuurisesti moninaisessa maailmassa
• ymmärrät englannin kielen merkityksen kansainvälisen kommunikaation
kielenä
• osaat arvioida omaa osaamisesi riittävyyttä jatko-opintojen kannalta
• osaat suunnitella kieliopintojasi tulevaisuuden työelämän tarpeita varten
• saat kokemuksia laajempien englanninkielisten tekstien lukemisesta,
tulkitsemisesta ja käsittelystä
• osaat suhteuttaa omaa osaamistasi opetuksen tavoitteisiin ja omaan
tavoitteeseesi nähden
11
Arviointi
Kaikilla kursseilla saat monipuolista palautetta opiskelun edistymisestä kielitaitosi eri
osa-alueilla kurssin aikana. Arvioit myös itseäsi ja
opiskelutovereitasi kielenopiskelutaidoissa ja valmiuksissa. Alkuvaiheessa
saat palautetta kielenopiskelutaitojesi ja kielitaitosi kehittymisestä. Opintojen edetessä
kiinnitetään enemmän huomiota sanaston ja rakenteiden hyvään hallintaan,
vuorovaikutustaitoihin sekä tulkinta- ja tuottamistaitoihin.
Kurssit ENA01-ENA09 numeroarviointi (4-10). Kurssi ENA10 suoritusmerkintä (S)
Pakolliset kurssit:
1. Englannin kieli ja maailmani (ENA01)
Kurssilla käydään läpi omaan elämänpiiriisi liittyviä aiheita, kuten perhe, ihmissuhteet
ja opiskelu. Kurssin aikana harjoittelet opiskelutaitoja ja tieto- ja viestintätaitoja.
Kielen rakenteista harjoitelet aikamuotoja ja sanajärjestystä.
2. Ihminen verkostoissa (ENA02)
Kurssin aiheina ovat harrastukset ja vapaa-aika sekä vuorovaikutus verkossa. Samoin
fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi sekä elämänhallinta. Harjoittelet tilanteeseen
sopivaa kieltä, perehdyt viestintätapoihin sekä kehityt erilaisten tekstien lukijana.
Kurssilla kehität myös opiskelutaitojasi edelleen. Kielen rakenteista opiskelet
sanajärjestystä, lauseenmuodostusta, passiivia, pronomineja ja prepositioita.
3. Kulttuuri-ilmiöitä (ENA03)
Opit ymmärtämään ja tulkitsemaan erilaisia paikallisia ja kansainvälisiä kulttuuri-
ilmiöitä kirjallisuudessa, elokuvissa ja näytelmissä, musiikissa sekä kuvataiteessa.
Esiintymisvalmiutesi ja tekstien tuottamisen taitosi kehittyvät. Kieliopissa käsitellään
substantiiveja, artikkeleita ja genetiiviä.
4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (ENA04)
Kurssilla pohditaan yhteiskunnallisia ja eettisiä kysymyksiä, kuten ihmisoikeuksia,
politiikkaa, vapaaehtoistyötä, oikeudenkäyttöä ja aktiivista kansalaisuutta. Tutustut
erilaisiin näkökulmiin ja pohdit niitä kriittisesti, tarjoat ratkaisumalleja ja pyrit
vaikuttamaan. Kykenet kertomaan omasta näkökulmastasi ja
maailmankatsomuksestasi vakuuttavasti. Kielen rakenteista käsitellään apuverbejä,
pronomineja ja kansallisuussanoja.
5. Tiede ja tulevaisuus (ENA05)
Tutustutaan erilaisiin lukemisstrategioihin ja parannetaan tieteellisen ja vaativan
asiatekstin tulkinta- ja arviointitaitoja. Kehitetään argumentointitaitoja suullisessa ja
kirjallisessa viestinnässä sekä opitaan tuottamaan asiatekstejä.
12
Aihepiireinä ovat eri tiedon ja tieteenalat meillä ja maailmalla ja tulevaisuuden visiot.
Ihminen tieteen tuottajana ja tutkimuksen kohteena. Englantia käytetään tieteen,
tutkimuksen ja teknologian kielenä.
Rakenteet
• Infinitiivi, that-lause ja ing-muoto
• Paljoussanat
• Lukusanat ja ajanilmaukset
6. Opiskelu, työ ja toimeentulo (ENA06)
Harjoitellaan työ- ja opiskelupaikan hakemiseen liittyviä taitoja. Parannetaan opiskelu-
ja työelämätaitoja sekä kehitetään muodollisissa tilanteissa tarvittavia
vuorovaikutustaitoja. Harjaannutaan suhteuttamaan omaa osaamista kehittyvän
kielitaidon kuvausasteikon tasoon B2.1.
Aihepiireinä ovat jatko-opinnot ja urasuunnitelmat, välivuosi, talouselämä, yrittäjyys.
Rakenteet
• adjektiivit ja adverbit
• epäsuora kerronta
• lauseenvastikkeet
• adjektiivi / substantiivi / verbi + prepositio
Valtakunnalliset syventävät kurssit
7. Kestävä elämäntapa (ENA07)
Ymmärretään kestävän elämäntavan merkitys. Vankennetaan taitoa ymmärtää ja
tuottaa erilaisia tekstejä ja kehitetään kielellistä tarkkuutta. Harjoitellaan opiskelemaan
asiasisältöjä kohdekielellä. Valmistaudutaan ylioppilastutkintoon.
Suoritussuositus: kevään jaksoissa 4-5 syksyn kirjoittajille, syksyn jaksoissa 1-
3 tulevan kevään kirjoittajille.
Aihepiirinä on kestävän elämäntavan näkökulma
• yhteiskunnallisissa,
• taloudellisissa,
13
• ekologisissa
• sosiaalisissa ja
• kulttuurisissa ilmiöissä
Rakenteet
• Välimerkit
• Isot alkukirjaimet
• Konjunktiot ja sidesanat
• Lauseiden sitominen
• Sanajärjestyksen syvennys
• Lauseenvastikkeet
8. Viesti ja vaikuta puhuen (ENA08)
Puhekurssi. Voit valita kurssin syys- tai kevätjaksoissa riippumatta
ylioppilaskirjoitusten aikataulusta.
Suoritussuositus: mieluiten toisena tai kolmantena opiskeluvuonna.
Paikalliset kurssit
9. Kansainvälisyys ja osallistuva ihminen (ENA09)
Tällä kurssilla valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin. Kurssilla syvennät taitoasi
ymmärtää ja tuottaa englantia erilaisiin käyttötarkoituksiin kansainvälisissä
kohtaamisissa. Kurssilla vahvistetaan englannin kielen hallintaa vaativissa
kielenkäyttötilanteissa. Tavoitteena on, että perehdyt teksteihin, joiden aihepiirit
liittyvät yhteiskunnallisiin, taloudellisiin ja sosiaalisiin ilmiöihin sekä ajankohtaisiin
maailmanpoliittisiin tapahtumiin. Kurssilla aktivoidaan ja syvennetään kieliopin
kokonaishallintaa.
Oppimateriaalina: Insights 4 kurssikirja, verkkomateriaali, monisteet, sanomalehdet.
Suoritussuositus: kevään jaksoissa 4-5 syksyn kirjoittajille, syksyn jaksoissa 1-3
tulevan kevään kirjoittajille.
10. Abikurssi (ENA10)
Kurssilla valmistaudutaan englannin ylioppilaskirjoituksiin, jotka perustuvat
valtakunnallisiin pakollisiin ja syventäviin kursseihin. Kurssilla kerrataan ja
vahvistetaan lukion englannin oppimäärän sanastoa ja rakenteita, analysoidaan ja
kirjoitetaan erilaisia tekstilajeja sekä harjoitellaan kuullun- ja luetun ymmärtämistä.
14
RANSKA
RANSKA A-KIELENÄ
Ranska on todellinen maailmankieli. Sitä puhuu n. 300 miljoonaa ihmistä ympäri
maailman: Ranskassa, Afrikassa, Kanadassa ja Ranskan merentakaisilla alueilla.
Työmarkkinoilla tarvitaan kielitaitoisia ihmisiä eri aloilla opettajien, kääntäjien ja
kielenhuollon ammattilaisten lisäksi.
Ranskasta tarjotaan kutakin kurssia vain kerran lukuvuodessa. Ranskan kielen kurssit
suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Kurssien suoritusjärjestys ja
sijoittuminen eri opintovuosille (pakolliset kurssit tummennettu):
A-kieli (alakoulussa alkanut)
1. vuosi: RAA1, RAA2, RAA3
2. vuosi: RAA4, RAA5, RAA6
3. vuosi: RAA7, RAA8, RAA10
Kurssien suorittaminen itsenäisesti: Kursseja ei lähtökohtaiset suositella suorittamaan
itsenäisesti.
Arviointi: Kurssiarvioinnissa otetaan huomioon osallistuminen kurssin aikana,
viestintätaidot, kurssikoe ja/tai portfolio ja/tai muu sovittava suoritus.
Pakolliset kurssit
1. Kieli ja maailmani (RAA1)
2. Ihminen verkostoissa (RAA2)
3. Kulttuuri-ilmiöitä (RAA3)
4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (RAA4)
5. Tiede ja tulevaisuus (RAA5)
6. Opiskelu, työ ja toimeentulo (RAA6)
Valtakunnalliset syventävät kurssit
7. Kestävä elämäntapa (RAA7)
8. Viesti ja vaikuta puhuen – suullisen kielitaidon kurssi (RAA8)
Paikalliset syventävät kurssit
10. ABIKURSSI (RAA10)
Kurssilla valmistaudut ranskan kielen yo-kokeeseen. Kurssilla kerrataan ranskan
kielioppi ja samassa harjoitellaan myös sanastoa. Kurssilla käydään läpi
ylioppilaskokeen eri tehtävätyypit, ja harjoitellaan sähköistä yo-koetta varten
15
monipuolisesti kuullun ymmärtämisen, tekstin ymmärtämisen, tekstin tuottamisen
harjoituksin sekä rakenneharjoituksin.
RANSKA B-KIELENÄ
B2-kieli.
Opiskelija, joka on aloittanut ranskan opinnot yläkoulussa, valitsee kurssit RAB33-
RAB10. Opiskelija voi halutessaan kerrata yläkoulun oppimäärän kursseilla
RAB31-RAB32. Tätä suositellaan lämpimästi. RAB31-RAB10-kurssien
oppimäärän tavoitteena on lyhyen oppimäärän koe ylioppilaskirjoituksissa.
B3-kieli.
Opiskelija, joka aloittaa ranskan opinnot lukiossa, valitsee kurssit RAB31-RAB310.
Kurssien oppimäärä tähtää lyhyen oppimäärän ylioppilaskirjoituksiin.
Ranskasta tarjotaan kutakin kurssia vain kerran lukuvuodessa. Ranskan kielen kurssit
suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Kurssien suoritusjärjestys ja
sijoittuminen eri opintovuosille
B2-kieli (yläkoulussa alkanut)
1. vuosi: (RAB31 tai RAB32) RAB33
2. vuosi: RAB34, RAB35, RAB36
3. vuosi: RAB37, RAB38, RAB10
B3-kieli (lukiossa alkanut)
1. vuosi: RAB31, RAB32, RAB33
2. vuosi: RAB34, RAB35, RAB36
3. vuosi: RAB37, RAB38, RAB10
Kurssien suorittaminen itsenäisesti: Kursseja ei lähtökohtaiset suositella suorittamaan
itsenäisesti.
Arviointi: Kurssiarvioinnissa otetaan huomioon osallistuminen kurssin aikana,
viestintätaidot, kurssikoe ja/tai portfolio ja/tai muu sovittava suoritus.
1. Tutustutaan toisiimme ja uuteen kieleen (RAB31)
2. Matkalla maailmassa (RAB32)
3. Elämän tärkeitä asioita (RAB33)
4. Monenlaista elämää (RAB34)
5. Hyvinvointi ja huolenpito (RAB35)
6. Kulttuuri ja mediat (RAB36)
7. Opiskelu, työ ja tulevaisuus (RAB37)
8. Yhteinen maapallomme (RAB38)
9.
10. Abikurssi (RAB310)
16
SAKSA
Saksan kielen osaaminen on merkittävä etu työmarkkinoilla. Saksa on mm. Suomen
merkittävin kauppakumppani, ja sen osaajista on pulaa. Lisäksi saatat hyvinkin hyötyä
siitä jo jatko-opinnoissasi - saksa on niin tieteen, taiteen kuin urheilunkin kieli,
maailman neljänneksi käännetyin kieli, ja ehkäpä lähdet vielä vaihto-opiskelijaksi
saksankieliseen maahan tai matkustat Saksassa, Sveitsissä tai Itävallassa, tai huomaat
kuinka monessa naapurimaassakin tulet toimeen saksan kielellä. Vieraan kielen taito
on myös kulttuurintuntemusta ja kulttuuritaitoa. Opit ymmärtämään vierasta kulttuuria
ja samalla opit myös omastasi.
SAKSA A-KIELENÄ (ALAKOULUSSA ALKANUT)
Kurssien suoritusjärjestys ja sijoittuminen eri opintovuosille (pakolliset kurssit
tummennettu):
1. vuosi SAB312 SAA01 SAA02 SAA03
2. vuosi SAA04 SAA05 SAA06
3. vuosi SAA07 SAA08 SAA11 SAA10
Saksan kielen kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä, poikkeuksena
Orientoiva kurssi SAB312, joka järjestetään ennen kurssia 1. Kukin kurssi tarjotaan
vain kerran lukuvuodessa, joten kurssitarjottimessa oleva ajankohta on ainoa
mahdollisuus suorittaa ko. kurssi, muuten opiskeluun voi tulla vuoden mittainen tauko.
Kieliopin kertauskurssi SAA11/SAB311 ja Abikurssi SAA10/SAB310 ovat A- ja B-
kielen lukijoille yhteisiä. Kurssien oppimäärä tähtää pitkän oppimäärän
ylioppilaskirjoituksiin.
Kurssien suorittaminen itsenäisesti: Kursseja ei lähtökohtaisesti suositella
suorittamaan itsenäisesti.
Arviointi: Kurssiarvioinnissa otetaan huomioon osallistuminen kurssin aikana,
viestintätaidot, kurssikoe ja/tai portfolio ja/tai muu sovittava suoritus. Kurssit SAA01-
SAA08 arvioidaan numeroin. Kurssit SAB312, SAA10 ja SAA11 arvioidaan
suoritusmerkinnällä. Oppimäärän päättöarvosanaa päätettäessä pidetään syventäviä
kursseja kielitaidon lisänäyttönä, ja niiden vaikutus päättöarvosanaan on positiivinen.
Pakolliset kurssit
1. Kieli ja maailmani (SAA01)
Kurssin aiheet liittyvät opiskeluun, harrastuksiin ja ihmissuhteisiin. Kerrataan ja
täydennetään peruskoulussa opittua kieliainesta ja pidetään yllä saksan ääntämismallia.
Arvioidaan ja kehitetään omia kieltenopiskelutaitoja. Voidaan aloittaa oman portfolion
kokoaminen.
2. Ihminen verkostoissa (SAA02)
Kurssin aihepiirit käsittelevät ihmissuhteita ja henkilökohtaista hyvinvointia.
Harjoitellaan kielenkäyttöä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa käyttäen eri
viestintäkanavia kuten lehtiä, blogeja ja sosiaalista mediaa. Opitaan keskustelutaitoja
ja mielipiteen ilmaisua.
17
3. Kulttuuri-ilmiöitä (SAA03)
Kurssin tavoitteena on tutustua saksankielisen alueen kulttuurin eri osa-alueisiin (esim.
musiikki, elokuvat, kirjallisuus, teatteri, tanssi, kuvataide, muoti, ruokakulttuuri).
Pohditaan myös kulttuurien eroja ja stereotypioita. Harjoitellaan tuottamaan eri
tekstilajeja – vaikkapa runo, sarjakuva tai näytelmä. Harjaannutetaan argumentointi- ja
esiintymistaitoja.
4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (SAA04)
Kurssilla tutustutaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja yhteiskunnan rakenteisiin
sekä Saksan nykyhistoriaan liittyvään sanastoon. Pohditaan ajankohtaisia ilmiöitä ja
omien valintojen vaikutusta. Yhteiskunnallisiin asioihin otetaan kantaa suullisesti ja
kirjallisesti.
5. Tiede ja tulevaisuus (SAA05)
Tutustutaan tieteen eri alojen tutkimukseen ja saavutuksiin. Haetaan tietoa opiskelijoita
kiinnostavista tieteenaloista. Harjaannutaan jakamaan omia tietoon tai mielipiteeseen
perustuvia näkökantoja. Pohditaan erilaisia tulevaisuuden visioita erityisesti
teknologian ja digitalisaation näkökulmasta.
6. Opiskelu, työ ja toimeentulo (SAA06)
Kurssilla käsitellään ammatinvalintaa ja jatko-opintoja. Laaditaan CV, työhakemus ja
harjoitellaan työhaastattelua. Voidaan myös tutustua yritysmaailmaan esim.
vierailijoiden kautta. Käsitellään myös itsenäistyvän nuoren raha-asioita ja laajempia
talouden ilmiöitä.
Valtakunnalliset syventävät kurssit
7. Kestävä elämäntapa (SAA07)
Aiheina ovat mm. ympäristönsuojelu, kulutustottumukset ja globalisaatio. Käsitellään
eri tekstilajeja ja syvennetään taitoa tulkita ja tuottaa saksaa erilaisissa kirjallisissa
vuorovaikutustilanteissa.
8. Viesti ja vaikuta puhuen (SAA08)
Kurssilla harjoittelet keskeistä sanastoa alkaen arkipäivän viestintätilanteista.
Rohkaistut puhumaan saksaa ja saat suulliseen viestintääsi varmuutta, mutta kurssi
tarjoaa haasteita tottuneellekin puhujalle. Sanavarastosi laajenee eri aihepiirejä
käsitellessä, ja kurssi valmentaa siten erittäin hyvin myös ylioppilaskirjoituksiin.
Kurssilla harjoitellaan myös ääntämistä ja puheviestinnän strategioita.
Kurssin lopuksi suoritat Opetushallituksen laatiman saksan kielen valtakunnallisen
suullisen kokeen, josta saat erillisen todistuksen.
Paikalliset syventävät kurssit
10. Abikurssi (SAA10)
Kurssilla valmistaudut saksan kielen yo-kokeeseen. Kurssilla käydään läpi
ylioppilaskokeen eri tehtävätyypit, ja harjoitellaan sähköistä yo-koetta varten
monipuolisesti sanastoa, kuullun ymmärtämistä, tekstin ymmärtämistä, tekstin
tuottamista sekä rakenteita. Arviointi suoritusmerkinnällä.
18
11. Saksan kieliopin kertauskurssi (SAA11)
Kurssilla kerrataan saksan kielen kieliopin keskeiset rakenteet. Kurssi valmentaa
osaltaan saksan ylioppilaskokeeseen ja soveltuu sekä A- että B-saksan opiskelijoille.
Arviointi suoritusmerkinnällä.
12. Orientoiva kurssi (SAB312)
Kurssi on tarkoitettu kaikille ensimmäisen vuoden opiskelijoille, jotka ovat lukeneet
saksaa (A- tai B-saksaa) peruskoulussa. Kurssilla pääset vahvistamaan saksan taitojasi
tekemisen kautta (vaikkapa valmistamalla aamupalaa ja aterioimalla ryhmän kanssa,
pelaillen kortti-/lautapelejä, tekemällä videoita tai haastattelemalla ihmisiä
kadulla/netissä). Kurssilla kertaat myös perusrakenteita ja sanastoa tasosi mukaisesti.
Arviointi suoritusmerkinnällä.
SAKSA B-KIELENÄ
B2-KIELI (yläkoulussa alkanut)
Opiskelija, joka on aloittanut saksan opinnot yläkoulussa, suositellaan valitsevan
orientoivan kurssin SAB312 (1. jakso). Yläkoulun oppimäärää voi halutessaan kerrata
aloittavan saksan kurss(e)illa (SAB31-)SAB32. Tätä suositellaan lämpimästi. Saksan
B-kielen oppimäärän tavoitteena on lyhyen oppimäärän koe ylioppilaskirjoituksissa.
Kieliopin kertauskurssi SAA11/SAB311 ja Abikurssi SAA10/SAB310 ovat A- ja B-
kielen lukijoille yhteisiä.
B3-KIELI (lukiossa alkava)
Opiskelija, joka aloittaa saksan opinnot lukiossa, valitsee kurssit SAB31-SAB38.
Kieliopin kertauskurssi SAA11/SAB311 ja Abikurssi SAA10/SAB310 ovat A- ja B-
kielen lukijoille yhteisiä.
Kurssien oppimäärä tähtää lyhyen oppimäärän ylioppilaskirjoituksiin.
Kurssien suoritusjärjestys ja sijoittuminen eri opintovuosille:
B2-KIELI
1. vuosi SAB312
(SAB31)* (SAB32)* SAB33 SAB34
2. vuosi SAB35 SAB36 SAB37
3. vuosi SAB38 SAB311 SAB310
* suluissa B3-kielen kaksi ensimmäistä kurssia, joista SAB32-kurssille B2-kieltä
lukeneet voivat
tulla kertaamaan yläkoulussa opittua tai ns. aloittamaan alusta käymällä molemmat
kurssit SAB31 ja SAB32.
19
B3-KIELI
1. vuosi SAB31 SAB32 SAB33 SAB34
2. vuosi SAB35 SAB36 SAB37
3. vuosi SAB38 SAB311 SAB310
Saksan kielen kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Kukin kurssi
tarjotaan vain kerran lukuvuodessa, joten kurssitarjottimessa oleva ajankohta on ainoa
mahdollisuus suorittaa ko. kurssi, muuten opiskeluun voi tulla vuoden mittainen tauko.
Kurssien suorittaminen itsenäisesti: Kursseja ei lähtökohtaisesti suositella
suorittamaan itsenäisesti.
Arviointi: Kurssiarvioinnissa otetaan huomioon osallistuminen kurssin aikana,
viestintätaidot, kurssikoe ja/tai portfolio ja/tai muu sovittava suoritus. Kurssit SAB31-
SAB38 arvioidaan numeroin. Kurssit SAB312, SAB310 ja SAB311 arvioidaan
suoritusmerkinnällä. Oppimäärän päättöarvosanaa päätettäessä pidetään syventäviä
kursseja kielitaidon lisänäyttönä, ja niiden vaikutus päättöarvosanaan on positiivinen.
Valtakunnalliset syventävät kurssit
1. Tutustutaan toisiimme ja uuteen kieleen (SAB31)
Saat perustietoa saksan kielestä ja kulttuurista. Tutustutaan saksan kielen asemaan
maailmassa ja vahvistetaan hyvää kielten opiskelun taitoa. Harjoitellaan
vuorovaikutusta arkeen liittyvissä tilanteissa sekä opetellaan tärkeimpiä
kohteliaisuuteen liittyviä ilmauksia. Voidaan aloittaa oman portfolion kokoaminen.
Ensimmäisten kurssien aikana pääpaino on suullisessa viestinnässä.
2. Matkalla maailmassa (SAB32)
Opetellaan käyttämään kieltä asiointitilanteissa. Aihepiireinä mm. matkustaminen,
majoittuminen ja ateriointi sekä terveydestä kertominen. Vahvistetaan ääntämistä ja
intonaatiota.
3. Elämän tärkeitä asioita (SAB33)
Kurssin aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, ihmissuhteisiin
ja verkostoihin, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin.
Harjoitellaan edelleen ääntämistä ja intonaatiota.
4. Monenlaista elämää (SAB34)
Kurssilla havainnoidaan omaa ja kohdekielen kulttuuria ja niiden eroja sekä opetellaan
kertomaan omasta kulttuurista kohdekielellä. Harjoitellaan pienimuotoista kirjallista
viestintää.
5. Hyvinvointi ja huolenpito (SAB35)
Kurssilla tutustutaan erilaisiin hyvinvointiin, ihmissuhteisiin ja eri elämänvaiheisiin
liittyviin teksteihin ja harjoitellaan keskustelua niihin liittyvistä asioista. Lisäksi
harjoitellaan yhteiskunnallisista asioista, vaikuttamisesta ja politiikasta puhumista,
mielipiteen ilmaisemista ja väittelytaitoja sekä keskustellaan arvoista ja uskonnosta.
20
6. Kulttuuri ja mediat (SAB36)
Kurssilla tutustutaan saksankielisten maiden kulttuurielämään, medioihin,
kielivariantteihin ja lisätään saksan kielialueen maantuntemusta. Lisäksi harjoitellaan
asioimaan puhelimessa sekä keskustelemaan musiikista, elokuvista, teatterista ja
kirjallisuudesta sekä urheilusta. Jatkamme arkipäivän vuorovaikutustilanteissa
tarvittavaa suullisen viestinnän ja sosiaalisten tilanteiden harjoittelua.
7. Opiskelu, työ ja tulevaisuus (SAB37)
Aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten
tulevaisuudensuunnitelmiin. Niitä voidaan käsitellä opiskelijoiden omien
mielenkiinnon kohteiden mukaan esimerkiksi ryhmätöiden muodossa. Suullisena
työnä voidaan toteuttaa työhaastattelu.
8. Yhteinen maapallomme (SAB38)
Kurssin aihepiirit nousevat luonnosta, erilaisista asuinympäristöistä sekä kestävästä
elämäntavasta. Kurssilla jatketaan keskusteluharjoituksia, kerrataan kielitaitoa ja
tutustutaan mahdollisuuksien mukaan kansainväliseen yhteistyöhön.
Paikalliset syventävät kurssit
10. Abikurssi (SAA10/SAB310)
Kurssilla valmistaudut saksan kielen yo-kokeeseen. Kurssilla käydään läpi
ylioppilaskokeen eri tehtävätyypit, ja harjoitellaan sähköistä yo-koetta varten
monipuolisesti sanastoa, kuullun ymmärtämistä, tekstin ymmärtämistä, tekstin
tuottamista sekä rakenteita. Arviointi suoritusmerkinnällä.
11. Saksan kieliopin kertauskurssi (SAA11/SAB311)
Kurssilla kerrataan saksan kielen kieliopin keskeiset rakenteet. Kurssi valmentaa
osaltaan saksan ylioppilaskokeeseen ja soveltuu sekä A- että B-saksan opiskelijoille.
Arviointi suoritusmerkinnällä.
12. Orientoiva kurssi (SAB312)
Kurssi on tarkoitettu kaikille ensimmäisen vuoden opiskelijoille, jotka ovat lukeneet
saksaa (A- tai B-saksaa) peruskoulussa. Kurssilla pääset vahvistamaan saksan taitojasi
tekemisen kautta (vaikkapa valmistamalla aamupalaa ja aterioimalla ryhmän kanssa,
pelaillen kortti-/lautapelejä, tekemällä videoita tai haastattelemalla ihmisiä
kadulla/netissä). Kurssilla kertaat myös perusrakenteita ja sanastoa tasosi mukaisesti.
Arviointi suoritusmerkinnällä.
VENÄJÄ
Naapurimaan kielen taito on hyödyksi kaikilla elämänaloilla: kauppa,
kulttuuripalvelut, palvelualat, matkailu sekä sosiaali- ja terveysalat tarvitsevat venäjän
osaajia. Venäjä tarjoaa myös mahdollisuuden yllätykselliseen seikkailuun, sillä
maailman suurimmassa valtiossa on tutkittavaa laidasta laitaan.
Maailmalla yli 165 miljoonaa puhuu venäjää ja Suomessa asuu noin 80 000
äidinkielenään venäjää puhuvaa ihmistä.
21
Sananlasku ”Kieli vie Kiovaan” – puhumalla pääsee perille – vie sananmukaisesti
monen rajan yli. Miksi Kiovaan – se kertoo Venäjän muotoutumisen pitkästä
historiasta.
Teemme yhteistyötä pietarilaisen koulun kanssa ja käymme tutustumassa Pietarin
aarteiseen noin joka toinen vuosi. Perhemajoituksessa tutustut paremmin venäläiseen
elämänmenoon. Vastavuoroisesti saamme vieraiksemme Gimnazija 32:n opiskelijoita.
Ehkä innostut jopa opiskelemaan Venäjällä Ville Haapasalon jalanjäljissä…
A-VENÄJÄ
Jos olet aloittanut A-venäjän opinnot jo alakoulussa, sinulla on mahdollisuus jatkaa
opintoja lukiossa, mikäli kurssille ilmoittautuu riittävä määrä opiskelijoita.
Jos koti- tai äidinkielesi on venäjä, voit suorittaa A-kielen kursseja itsenäisesti
kielitaitosi ja sopimuksen mukaan. Ota yhteyttä venäjän kielen opettajaan.
Kurssien oppimäärä tähtää pitkän oppimäärän ylioppilaskirjoituksiin.
Pakolliset kurssit:
1. Kieli ja maailmani (VEA1)
2. Ihminen verkostoissa (VEA2)
3. Kulttuuri-ilmiöitä (VEA3)
4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (VEA4)
5. Tiede ja tulevaisuus (VEA5)
6. Opiskelu, työ ja toimeentulo (VEA6)
Kurssien arviointi: Kurssiarvioinnissa otetaan huomioon osallistuminen kurssin
aikana, viestintätaidot, kurssikoe ja/tai portfolio ja/tai muu sovittava suoritus.
Numeroarviointi
Valtakunnalliset syventävät kurssit:
7. Kestävä elämäntapa (VEA7)
8. Viesti ja vaikuta puhuen (VEA8)
B3-VENÄJÄ
Kielen alkeista alkavat B-venäjän kurssit jakautuvat kolmelle vuodelle ja kukin kurssi
tarjotaan vain kerran lukuvuodessa.
1. vuosi VEB31 - VEB32 - VEB33
2. vuosi VEB34 - VEB35 - VEB36
3. vuosi VEB37 - VEB38 ja VEB39
22
Jos olet aloittanut venäjän opinnot yläkoulussa (B2-kielenä), voit aloittaa VEB32- tai
VEB33 kurssilla ja suorittaa aiemmat kurssit itsenäisesti. Jos haluat kerrata – aloita
alusta. Ota yhteyttä venäjän kielen opettajaan ja sovi sinulle sopivasta opiskelutavasta.
Arviointi: Kurssiarvioinnissa otetaan huomioon osallistuminen kurssin aikana,
viestintätaidot, kurssikoe ja/tai portfolio ja/tai muu sovittava suoritus. Numeroarviointi
kursseilla 1-8. , VEB39 abikurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S).
Valtakunnalliset syventävät kurssit
1. Tutustutaan toisiimme ja uuteen kieleen (VEB31)
• Kyrilliset aakkoset
• Hauska tutustua! - tapakulttuuria
• Minä, ystäväni ja perheeni
2. Matkalla maailmassa (VEB32)
• Matkailu avartaa, Venäjä ja Eurooppa
• Matkailijan kielitaito
3. Elämän tärkeitä asioita (VEB33)
• Koti ja koulu
4. Monenlaista elämää (VEB34)
5. Hyvinvointi ja huolenpito (VEB35)
6. Kulttuuri ja mediat (VEB36)
7. Opiskelu, työ ja tulevaisuus (VEB37)
8. Yhteinen maapallomme (VEB38
9. Abikurssi (VEB39)
• Kertauskurssi, jolla valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin
ESPANJA
Opiskelija, joka aloittaa espanjan opinnot lukiossa, valitsee kurssit EAB31, EAB32 ja
EAB33. Kursseja tarjotaan vain nämä kolme. EAB31 ja EAB32 -kursseja tarjotaan
molempia kaksi. Voit vapaasti valita mille kurssille tulet.
Kursseja ei lähtökohtaisesti suositella suorittamaan itsenäisesti.
B3-ESPANJA
1.-3. vuosikurssit EAB31, EAB32, EAB33
23
Arviointi: Kurssiarvioinnissa otetaan huomioon osallistuminen kurssin aikana,
viestintätaidot, kurssikoe ja/tai portfolio ja/tai muu sovittava suoritus.
EAB31 Tutustutaan toisiimme ja uuteen kieleen
EAB32 Matkalla maailmassa
EAB33 Elämän tärkeitä asioita
MATEMATIIKKA
Matematiikka on syntynyt alun perin elämän käytännön tarpeista. Lukumäärän
selvittämisestä pinta-alan selvittämiskeinojen ja kirjanpidon taitojen kautta liike-
elämän, maatalouden ja sittemmin tekniikan tarpeisiin kehitetty matematiikka hallitsee
elämäämme. Taivaankappaleiden liikkeiden ymmärtämisestä pörssikurssien
heilahteluiden ennustamiseen ja rakennusten suunnittelusta nykyaikaisen
tietoliikenteen toiminnan ymmärtämiseen matematiikka on läsnä lähes kaikessa niin
arjessa kuin työelämässä. Nykyaikainen maailma ei olisi mahdollinen ilman
matemaattisten rakenteiden ja tulosten pitkäjänteistä kehittelytyötä.
PITKÄ MATEMATIIKKA
Pitkää matematiikkaa tarvitaan teknisille aloille (diplomi-insinööri, insinööri,
arkkitehti, tähtitiede, meteorologia), matemaattis-luonnotieteellisille aloille
(matematiikka, fysiikka, kemia, tietotekniikka, tilastotiede), maatalous-
metsätieteellisille aloille, lääketieteellisille aloille sekä farmasian alalle
hakeuduttaessa. Pitkän matematiikan kirjoittaminen edistää selkeästi todennäköisyyttä
päästä yliopistoon opiskelemaan ja laajentaa merkittävästi ammatinvalinnan
mahdollisuuksia.
Kurssien suoritusjärjestys
Kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Opettajan kanssa voi
neuvotella poikkeuksista.
MAA11 on tarjolla vain keväisin. Se voidaan suorittaa toisen vuoden keväällä, mutta
soveltuu myös ensimmäisen vuoden ohjelmaan.
Kurssi MAB6 (talousmatematiikka) soveltuu myös pitkän matematiikan opiskelijoille,
jolloin siitä saa kurssisuoritusmerkinnän kurssista MAA17.
Kurssi MAB08 (tilastot ja todennäköisyys II) soveltuu myös pitkän matematiikan
opiskelijoille, jolloin siitä saa kurssisuoritusmerkinnän kurssista MAA18.
Ensimmäisenä vuonna suoritetaan kurssit kurssiin MAA5 asti, toisena vuonna
vähintään kurssiin MAA9 asti, ja kolmantena vuonna loput.
Kaikki valtakunnalliset syventävät kurssit kannattaa opiskella yo-koetta silmälläpitäen.
24
Kaikista valtakunnallisista kursseista tulee ylioppilaskoetehtäviä.
Pakolliset kurssit
1. Luvut ja lukujonot (MAY1)
Molempien oppimäärien yhteinen aloituskurssi. Kurssilla tutustutaan uusina käsitteinä
logaritmiin ja erilaisiin lukujonoihin. Lisäksi opetellaan laskinohjelmiston käyttöä ja
saadaan ensikosketus matematiikan tekstin tuottamiseen tietokoneella.
2. Polynomifunktiot ja yhtälöt (MAA2)
3. Geometria (MAA3)
4. Vektorit (MAA4)
5. Analyyttinen geometria (MAA5)
6. Derivaatta (MAA6)
7. Trigonometriset funktiot (MAA7)
8. Juuri- ja logaritmifunktiot (MAA8)
9. Integraalilaskenta (MAA9)
10. Todennäköisyys ja tilastot (MAA10)
Valtakunnalliset syventävät kurssit
11. Lukuteoria ja todistaminen (MAA11)
Kurssilla opiskelija perehtyy logiikan alkeisiin ja todistusperiaatteisiin sekä
lukuteorian peruskäsitteisiin. Näitä asioita ei käsitellä paljoakaan muilla kursseilla.
Opit miksi kaikki joutsenet ovat mustia.
12. Algoritmit matematiikassa (MAA12)
Kurssilla tutustutaan hiukan algoritmeihin eli täsmällisiin toimintaohjeisiin. Opetellaan
ratkaisemaan polynomiyhtälöitä ja haetaan niille myös imaginaarisia (eli ei-reaalisia)
juuria. Muita yhtälöitä opitaan ratkaisemaan numeerisin menetelmin, jolloin juurille
saadaan nopeasti tarkkoja likiarvoja. Myös määrättyjä integraaleja, siis esimerkiksi
erilaisia pinta-aloja, lasketaan erilaisin numeerisin menetelmin.
13. Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi (MAA13)
Kurssilla syvennetään differentiaali- ja integraalilaskennan teoreettisia perusteita.
Kurssilla tutkitaan mm. käänteisfunktioita, todennäköisyysjakaumia, raja-arvoja,
sarjoja ja summia. Kurssin käytyäsi osaat vastata yo-kokeessa syvällisemmin myös
pakollisten kurssien tiedoilla ratkeaviin tehtäviin. Opit miksi ongen siima koskettaa
veden pintaa jossakin kohdassa.
Paikalliset syventävät kurssit
14. Pitkän matematiikan kertaus (MAA14)
25
Kurssilla valmistaudutaan ylioppilaskokeisiin.
17. Talousmatematiikka (MAA17)
Tutustut korkolaskuun, sijoitusinstrumentteihin, opit laskemaan tuloverot ja
arvonlisäveron, valuuttakurssien merkitykseen ja opit ymmärtämään erilaisia indeksejä
sekä sitä miten ne muodostuvat. Kurssin asiat liittyvät osin samoihin sisältöihin kuin
YH2-kurssi. Kurssi suoritetaan osallistumalla MAB6-kurssin opetukseen.
18. Tilastot ja todennäköisyys II (MAA18)
Kurssilla vahvistat tilastotieteen ja todennäköisyyslaskennan tietoja ja taitoja tutustuen
mm. tilastollisiin tunnuslukuihin ja jatkuviin jakamiin. Opit laskemaan
Vakioveikkauksen voittotodennäköisyyden.
LYHYT MATEMATIIKKA
Lyhyttä matematiikkaa tarvitaan kaupallisilla aloilla sekä esimerkiksi psykologian ja
kasvatustieteen alalla.
Suoritusjärjestys
Kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Kurssit MAB5, MAB6 ja
MAB7 voi suorittaa tarvittaessa myös ennen kursseja MAB3 ja MAB4. Kurssi MAB5
tulee olla suoritettuna ennen kurssia MAB8.
Niveltävä kurssi MAB10 suoritetaan ennen muita kursseja.
Ensimmäisenä vuonna suoritetaan vähintään kurssit MAY1 ja MAB2, toisena vuonna
MAB3-MAB6 ja kolmantena MAB7-MAB9.
Kaikki valtakunnalliset syventävät kurssit kannattaa opiskella yo-koetta silmälläpitäen.
Kaikista valtakunnallisista kursseista tulee ylioppilaskoetehtäviä.
Pakolliset kurssit
1. Luvut ja lukujonot (MAY1)
Molempien oppimäärien yhteinen aloituskurssi. Kurssilla tutustutaan uusina käsitteinä
logaritmiin ja erilaisiin lukujonoihin. Lisäksi opetellaan laskinohjelmiston käyttöä ja
saadaan ensikosketus matematiikan tekstin tuottamiseen tietokoneella.
2. Lausekkeet ja yhtälöt (MAB2)
3. Geometria (MAB3)
4. Matemaattisia malleja (MAB4)
5. Tilastot ja todennäköisyys (MAB5)
6. Talousmatematiikka (MAB6)
26
Valtakunnalliset syventävät kurssit
7. Matemaattinen analyysi (MAB7)
Kurssilla tutustut derivaattaan ja sen kaveriin merkkikaavioon. Opit tulkitsemaan
funktion kulkua jopa ilman laskinohjelmistoa. Kurssin aikana opit mm. laskemaan,
kuinka suuren linnunpöntön tietystä lautamäärästä voit rakentaa.
8. Tilastot ja todennäköisyys II (MAB8)
Kurssilla vahvistat tilastotieteen ja todennäköisyyslaskennan tietoja ja taitoja tutustuen
mm. tilastollisiin tunnuslukuihin ja jatkuviin jakamiin. Opit laskemaan
Vakioveikkauksen voittotodennäköisyyden.
Paikalliset syventävät kurssit
9. Lyhyen matematiikan kertauskurssi (MAB9)
Kurssilla valmistaudutaan ylioppilaskokeisiin. Päivälukiossa kurssi tarjotaan 3. ja
aikuislinjalla 1. jaksossa.
10. Perusopetuksen matematiikan oppimäärän kertaus (MAB10) (Niveltävä kurssi)
Kurssilla vahvistetaan matematiikan opiskelussa tarvittavia perustaitoja.
BIOLOGIA
Suoritusjärjestys ja yleistä
BI1 ensimmäisenä ja BI3 ennen BI5 kurssia
Läheisesti liittyviä oppiaineita ovat esim. maantiede, terveystieto, kemia.
Biologiaa tarvitaan mm. luonnontieteellisen, lääketieteellisen, eläinlääketieteellisen,
terveystieteellisen ja maatalous-metsätieteellisen alan opinnoissa
Pakolliset kurssit:
1. Elämä ja evoluutio (BI1)
Mitkä ovat elämän edellytykset ja kaikille eliöille tunnusomaiset piirteet? Kurssin
keskeinen näkökulma on evoluutio; kaikki elämä on lähtöisin yhteisestä alkumuodosta
ja eliömaailma on jatkuvasti muutoksessa. Evoluutio selittää myös ihmisen alkuperän,
sinäkin olet siis evoluution tulosta.
27
2. Ekologia ja ympäristö (BI2)
Maapallon biodiversiteetti eli monimuotoisuus on uhattuna. Miten nyt meneillään
olevaa sukupuuttoaaltoa voidaan hidastaa ja estää uhanalaisten lajien lopullista
katoamista? Miten sinä voit omalla toiminnallasi jarruttaa ilmastonmuutosta, vesien
rehevöitymistä ja vaikuttaa kestävään kehitykseen?
Valtakunnalliset syventävät kurssit
3. Solu ja perinnöllisyys (BI3)
Kaikki eliöt koostuvat soluista, niin myös sinä. Elimistömme toiminta perustuu
soluihin ja häiriöt toiminnassa ilmenevät sairauksina. Kurssilla tutustut siihen, millaisia
nämä kaiken elämän rakennuspalikat ovat ja miten ne toimivat?
Toinen osa kurssia käsittelee perinnöllisyystiedettä. Sen pohjalta voit tehdä päätelmiä
vaikkapa omassa suvussasi esiintyvien ominaisuuksien mahdollisesta periytymisestä
omille lapsillesi.
4. Ihmisen biologia (BI4)
Tunnetko itsesi?
Kehosi koostuu biljoonista soluista. Miten sellainen monimutkainen kokonaisuus voi
toimia? Miten elimistöt ovat yhteydessä toisiinsa? Toisinaan säätely voi kuitenkin
pettää aiheuttaen esim. syöpää. Kurssilla tutustut tarkemmin eri elintoimintoihin ja
niiden säätelyyn.
5. Biologian sovellukset (BI5)
Voidaanko sinut kloonata, voidaanko sukupuuttoon kuolleet mammutit herättää
henkiin, mitä on geenimuunneltu ruoka, entä mitä tarkoittaa geenihoito? Bakteerit
saadaan tuottamaan ihmisen insuliinihormonia ja hajottamaan maaperän
ympäristömyrkkyjä. Millä muilla tavoin mikrobeja voidaan saada palvelemaan
sinunkin tarpeitasi?
Geenitekniikka vaikuttaa sinunkin elämääsi yhä erilaisemmissa yhteyksissä.
Paikalliset syventävät kurssit
6. Mikrobiologia (BI6)
Eliömaailma, sinäkin sen mukana, elää näkymättömien eliöiden, mikrobien armoilla ja
myös niiden ansiosta. Mikrobit ovat aina uhanneet terveyttämme ja vaikkapa sodissa
tappaneet paljon enemmän ihmisiä kuin aseet. Toisaalta terveytemme on riippuvainen
omasta normaalista mikrobikasvustostamme, ilman sen myötävaikutusta
sairastumme. Miten bakteerit, alkueläimet, virukset ja muut mikrobit vaikuttavat
meihin ja miten ne ovat muokanneet maailmaa. Tule tutustumaan tähän
näkymättömään mutta kaikkialla läsnä olevaan maailmaan.
28
7. Kasvien maailma (BI7)
Ilman kasveja ei olisi ihmisiä – kasvit tuottavat ravinnon, hapen ja antavat suojaa.
Nykyisen kaltainen elämä maapallolla on siis pitkälti kasvien ansiota.
Kasveja on kaikkialla, jopa rutikuivassa autiomaassa, ikijäätiköllä sekä merten
syvänteissäkin.
Kurssilla perehdytään kasvien maailmaan sekä luokassa että maastoretkillä. Kurssin
aikana opit tunnistamaan joukon yleisimpiä kasvejamme ja teet itsellesi
kasvikokoelman joko perinteisenä tai digikasviona.
8. Eläinten käyttäytyminen (BI8)
Onko älykkäitä eläimiä olemassa? Tiesitkö, että gorilla voi oppia ymmärtämään yli
2000 sanaa? Haluatko tutustua näihin eläinmaailman ”älykköihin”?
Entä miksi sudet liikkuvat laumassa, mutta karhu kuljeskelee yksinään? Miksi
norsulauma koostuu vain naaraista ja poikasista?
Kurssilla perehdyt mm. eläinten synnynnäiseen ja opittuun käyttäytymiseen sekä
reviiri-, lisääntymis- ja ravinnonhankintakäyttäytymiseen. Lisäksi tutustut mitä
erilaisempiin eläinkunnan edustajiin ja niiden elintapoihin. Vierailemme
Korkeasaaressa, jossa oppaan johdolla perehdymme eläinten käyttäytymiseen.
13. Biologian kertauskurssi (BI13)
Kirjoitatko biologian? Parantaaksesi kirjoituksissa menestymistäsi, tule kertaamaan
keskeisimpiä biologian kurssien asioita, vastaamisessa tarvittavien ohjelmien käyttöä
ja tutustumaan vanhojen ylioppilaskirjoitusten tehtäviin.
MAANTIEDE
Suoritusjärjestys ja yleistä
Ge1 ensimmäisenä, Ge4 viimeisenä valtakunnallisista syventävistä kursseista ja Ge 6
juuri ennen kirjoituksia. Muut vapaavalintaisessa järjestyksessä.
Läheisesti liittyviä oppiaineita ovat esim. biologia, yhteiskuntaoppi, fysiikka, historia
Maantiede on hyvin poikkitieteellinen oppiaine. Valmistuneet ovat töissä esim.
suunnittelu-, kehitys- tai hallintotehtävissä, konsultointi- tai koulutustehtävissä,
tutkimustehtävissä, viestintäalalla, opetusalalla
Pakollinen kurssi:
1. Maailma muutoksessa (GE1)
Matkailu voi viedä sinut eri puolille maailmaa. Tiedätkö missä tsunami voi yllättää,
entä trooppinen pyörremyrsky? Miten voit varautua niihin? Äärimmäinen köyhyys on
29
enemmän kuin puolittunut viime vuosikymmeninä, silti maapallolla riittää haasteita.
Miten sinä vaikutat maapallon tulevaisuuteen? Kurssilla tutustut piirto-ohjelman
käyttöön maantieteessä.
Valtakunnalliset syventävät kurssit
2. Sininen planeetta (GE2)
Mistä johtuvat vuodenajat, entä vuorokaudenajat? Miksi Sahara on aavikkoa, Suomi
havumetsää ja Amazonas rehevää sademetsää? Miksi korkeuserot vaihtelevat
Mariaanien haudan syvyyksistä Himalajan huippuihin? Kurssilla selviää syitä
luonnonolojemme suuriin eroihin maapallon eri osissa. Tule virtuaalimatkalle sinisen
planeettamme ihmeellisiin maisemiin. Kurssilla tutustut taulukkolaskentaohjelman
käyttöön maantieteessä.
3. Yhteinen maailma (GE3)
Maailma muuttuu ja globalisoituu kiihtyvällä vauhdilla. Ymmärtääksesi tätä muutosten
maailmaa, on olennaista, että olet selvillä ihmisen vaikutuksista: väestönkasvu,
luonnonvarojen käyttö, globaali talous.. Miksi väestönkasvu on suurta Burkina
Fasossa, mutta pysähtynyt Suomessa? Miksi kaupungistuminen on voimakkainta
kehittyvissä maissa? Missä on riisinviljelyalueita? Entä plantaaseja? Voidaanko
energiankäytössä siirtyä enemmän uusiutuviin energianlähteisiin? Kurssi perehdyttää
sinut myös moniin muihin ihmismaantieteen kysymyksiin.
4. Geomedia – tutki, osallistu ja vaikuta (GE4)
Oletko kartalla? Karttojen käyttö ja paikkatieto tulevat vastaan jokapäiväisessä
elämässä mitä erilaisemmissa tilanteissa. Erilaisiin navigaatiosovelluksiin esimerkiksi
törmäät lähes päivittäin. Kurssilla tutustut karttojen käyttöön, laatimiseen ja muuhun
geomediaan, maantieteelle ominaiseen tietojen esittämiseen, joita käytetään hyvin
erilaisissa tilanteissa, eri ammateissa, eri työtehtävissä, monien alojen opinnoissa ja
tiedonvälityksessä.
Kurssityönäsi voit tehdä tutkielman itse valitsemastasi alueesta, vaikkapa kesälomamatkasi
paikkakunnasta tai valtiosta. vaihtoehtoisesti voit tehdä suunnitelmaa valitsemasi alueen,
esimerkiksi koti- tai mökkipaikkakuntasi, kehittämiseksi.
Kurssilla kertautuu myös GE1-, GE2 Ja GE3 -kurssien sisältöjä. Kurssi toimii näin
kertauskurssin lisänä ylioppilaskirjoituksiin valmistava kurssina.
Paikallinen syventävä kurssi
5. Kehitysmaiden maantiede (GE5)
Maailman globalisoituessa kaukaisiltakin tuntuvat kehitysmaat tulevat yhä lähemmäs
sinua. Yhä todennäköisemmin tarvitset tulevissa opinnoissasi, tulevassa työelämässä
ja jokapäiväisessä tiedonvälityksen seuraamisessa tietoa ja ymmärrystä kehitysmaista.
Kurssilla tutustuu kehitysmaille ominaisiin piirteisiin. Kurssilla pohditaan myös sitä,
mitä se kehitys oikeastaan on ja miten sitä voidaan edistää ja miten muuttaa maailmaa
enemmän kestävän kehityksen tavoitteiden suuntaan, tasa-arvoisemmaksi ja
30
oikeudenmukaisemmaksi. Lukio tarjoaa opintomatkoja mm. Keniaan ja Intiaan.
Kurssin käyneenä sinulla on paremmat edellytykset osallistua näille opintomatkoille.
Paikallinen soveltava kurssi
6. Maantieteen kertauskurssi (GE6)
Kirjoitatko maantieteen? Parantaaksesi kirjoituksissa menestymistäsi, tule kertaamaan
keskeisimpiä maantieteen kurssien asioita, vastaamisessa tarvittavien ohjelmien
käyttöä sekä tutustumaan vanhojen ylioppilaskirjoitusten tehtäviin
FYSIIKKA
Yleistä fysiikan opetuksesta ja opiskelusta
Kuinka paljon fysiikkaa kannattaa opiskella?
Monen ammatin koulutukseen pääsemiseksi tarvitaan fysiikan osaamista.
Kurssivalintoja tehdessäsi ota huomioon, että eräät jatkokoulutuspaikat ovat asettaneet
alarajan kurssimäärälle, josta annetaan lähtöpisteitä oppilasvalinnassa. Fysiikassa on
yksi yhteinen pakollinen kurssi (FY1). Laajan fysiikan suorittamiseksi sinun tulisi
opiskella vähintään seitsemän ensimmäistä fysiikan kurssia, joista esimerkiksi
teknilliset ja lääketieteelliset yliopistot laativat pääsykoetehtävänsä.
Fysiikan ainereaaliin osallistumiseksi sinun kannattaa opiskella
kahdeksan ensimmäistä kurssia. Tämän lisäksi on valittavissa paikallisia syventäviä ja
soveltavia kursseja.
Kun valitset useampia fysiikan kursseja tulisi sinun sijoittaa ensimmäiselle
lukuvuodelle kolme kurssia. Jos taas luet vain pakollisen kurssin, voit sen suorittaa
toisenakin opiskeluvuotenasi tai ensimmäisen vuoden keväällä. Kurssit FY1-
FY8 suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Muista mahdollisista
suoritusjärjestyksistä on sovittava aineenopettajan kanssa. Samoin on kurssien FY10
ja FY11 suorittamisesta sovittava aineenopettajan kanssa.
Kursseissa on loppukoe ja numeroarvostelu, jos kurssikuvauksissa ei ole muuta
mainittu.
Opetuksen tavoitteita
Opetus tukee opiskelijoiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan
kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä.
Opetus ohjaa opiskelijaa ymmärtämään fysiikan merkitystä jokapäiväisessä elämässä,
ympäristössä, yhteiskunnassa ja teknologiassa.
Fysiikkaa tarvitaan uusien teknologisten ratkaisujen kehittämisessä sekä ympäristön ja
ihmisten hyvinvoinnin turvaamisessa. Opetus ohjaa opiskelijoita ottamaan vastuuta
omasta toiminnastaan sekä ympäristöstä.
31
Opetus ohjaa luonnontieteille ominaiseen ajatteluun, tiedonhankintaan, tietojen
käyttämiseen, ideointiin, vuorovaikutukseen sekä tiedon luotettavuuden ja merkityksen
arviointiin. Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään muun muassa mallintamisen
välineenä, tutkimusten tekemisessä ja tuotosten laatimisessa. Esimerkkeinä
mittausohjelmistot sekä laskin ja piirto-ohjelmistot.
Lähtökohtana ovat ympäristöstä tehdyt havainnot. Kokeellisuus eri muodoissaan tukee
käsitteiden omaksumista ja ymmärtämistä, tutkimisen taitojen oppimista ja
luonnontieteiden luonteen hahmottamista.
Opiskelijat kehittävät valmiuksiaan opiskella luonnontieteellisillä ja luonnontieteitä
soveltavilla aloilla.
Pakollinen kurssi
1. Fysiikka luonnontieteenä (FY1)
• fysiikan merkitys nykyaikana, jatko-opinnoissa ja työelämässä
• tutustuminen perusvuorovaikutuksiin, maailmankaikkeuden rakenteisiin ja
syntyyn sekä aineen rakenteeseen
• voima liikkeen muutoksen aiheuttajana ja liikeilmiöt
• tutkimukset ja mallintaminen fysikaalisen tiedon rakentumisessa
• tulosten kerääminen, esittäminen graafisesti ja luotettavuuden arviointi
Valtakunnalliset syventävät kurssit
2. Lämpö (FY2)
• energiantuotannon ratkaisut ja kestävä tulevaisuus
• lämpö ja lämpötila
• kaasujen tilanmuutokset, lämpölaajeneminen ja paine
• kappaleiden lämpeneminen, jäähtyminen, olomuodon muutokset ja
lämpöenergia
• mekaaninen työ, teho ja hyötysuhde
• energian säilyminen lämpöopissa ja lämmön siirtymissuunta
• tutkimuksen tai ongelmanratkaisun ideointia ja suunnittelua
3. Sähkö (FY3)
• teknologian merkitys jokapäiväisessä elämässä ja yhteiskunnassa
• sähkövirta ja jännite sekä resistanssi ja Ohmin laki
• yksinkertaiset tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait
• sähköteho ja Joulen laki
32
• kondensaattori, diodi ja LED komponentteina
• sähköstaattinen vuorovaikutus, Coulombin laki ja sähkökenttä
• sähköturvallisuus, kytkentöjen tekeminen ja virtapiirien tutkiminen
4. Voima ja liike (FY4)
• vuorovaikutus liikkeen muutoksen syynä, tasainen ja tasaisesti kiihtyvä
suoraviivainen liike
• Newtonin lait, voimakuvio ja voimien yhteisvaikutus
• etä- ja kosketusvoimia: paino, kitka, noste ja kvalitatiivisesti väliaineen vastus
• liikeyhtälö
• momentti ja tasapaino pyörimisen suhteen yksinkertaisissa tilanteissa
• liikemäärän säilymislaki, impulssiperiaate ja yksiulotteiset törmäykset
• liike- ja potentiaalienergia sekä mekaanisen energian säilymislaki
• mallien käyttäminen ja muodostaminen sekä niiden rajoitukset ja puutteet
5. Jaksollinen liike ja aallot (FY5)
• fysiikan merkitys lääketieteessä ja musiikissa
• tasainen ympyräliike
• gravitaatiovuorovaikutus
• harmoninen voima ja värähdysliike
• aaltoliikkeen synty ja aaltojen eteneminen
• aaltoliikkeen heijastuminen, taittuminen, diffraktio, interferenssi ja seisovat
aallot
• ääni aaltoliikeilmiönä
6. Sähkömagnetismi (FY6)
• fysiikan merkitys energia- ja viestintäteknologiassa
• magnetismi, magneettinen vuorovaikutus ja magneettikenttä
• varatun hiukkasen liike sähkö- ja magneettikentässä
• sähkömagneettinen induktio, magneettivuo, induktiolaki ja Lenzin laki
• generaattori, muuntaja, vaihtovirran synty ja energian siirto sähkövirran
avulla
• sähkömagneettisen säteilyn spektri, valon heijastuminen, taittuminen,
interferenssi ja diffraktio
• tutkimuksen tai ongelmanratkaisuprosessin jäsennetty kuvaaminen
33
7. Aine ja säteily (FY7)
• näkökulmia fysiikan ja kosmologian kehittymiseen
• energian kvantittuminen
• sähkömagneettisen säteilyn kvantittuminen ja fotonit
• aaltohiukkasdualismi
• atomiytimen rakenne
• ydinreaktiot, ydinenergia, ytimen sidosenergia sekä energian ja massan
ekvivalenssi
• radioaktiivisuus ja hajoamislaki
• säteilyturvallisuus ja säteilyn hyötykäyttö
• tiedonhankinta, esittäminen ja arviointi
Paikalliset syventävät kurssit
8. Fysiikan kertauskurssi (FY8)
• Kurssin tavoitteena on, että opiskelija syventää fysiikan kokonaiskuvaa ja
parantaa laskuvalmiuksiaan koko lukiofysiikan osalta ja valmistautuu
vastaamaan ylioppilaskirjoitusten fysiikan ainereaalin tehtäviin.
Keskeiset sisällöt
• Fysiikan valtakunnallisen pakollisen (FY1) ja valtakunnallisten syventävien
kurssien (FY2-FY7) keskeiset kohdat. On toivottavaa, että nämä kurssit olisi
opiskelijalla suoritettuina ennen FY8-kurssin suorittamista.
Kurssi arvioidaan numeroarvioinnilla.
9. Elektroniikan perusteita (FY9)
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa perustiedot elektroniikan
peruskomponenteista, niiden rakenteesta ja toiminnasta.
Keskeiset sisällöt
• Tutustutaan yleisimpiin elektroniikan peruskomponentteihin ja niiden
sähköiseen toimintaan.
Kurssit FY3 (Sähkö), FY6 (Sähkömagnetismi) ja FY9 (Elektroniikan perusteita)
tukevat asiasisällöllisesti toisiaan.
Kurssi arvioidaan numeroarvioinnilla.
34
Paikalliset soveltavat kurssit
10. Tiedekurssi (FY10)
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutustuu johonkin fysiikan tieteenalan
huippututkimukseen ja motivoituu jatkamaan opintoja matemaattis-
luonnontieteellisellä alalla.
Keskeiset sisällöt
• Opintokäyntejä yliopistojen fysiikan laitoksille.
• Ryhmätöitä fysiikan uusimpien tutkimuskohteiden aihepiireistä. Ryhmätyöt
esitellään.
• Lisäksi jokainen opiskelija tekee esseekirjoituksen annetusta aiheesta.
• Mahdollisesti opintoretki CERN-tiedekeskukseen.
Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.
11. Fysiikan työkurssi (FY11)
Työkurssi voidaan suorittaa hajautettuna ja sen suorittamisen aloittaminen ei ole
sidoksissa muihin fysiikan opintoihin. Suositeltavaa on, että opiskelija tekisi
työkurssiin liittyviä töitä fysiikan syventävien kurssiensa aikana, jolloin kurssit
tukisivat mahdollisimman paljon toisiaan. Tehtyään työkurssiin liittyvät työt opiskelija
saa kurssista suoritusmerkinnän. Kurssin aloittamisesta voi sopia fysiikan opettajan
kanssa.
Kurssin tavoitteena on tukea opiskelijan muita fysiikan opintoja ja herättää hänen
mielenkiintoaan kokeelliseen työhön fysiikassa, ja näin kurssi palvelee myös alaan
liittyviä mahdollisia jatko-opintoja.
Keskeiset sisällöt
• Työkurssilla tehtävien töiden aihepiirit ovat kaikille yhteisestä
valtakunnallisesta pakollisesta kurssista ja syventävistä kursseista.
• Mahdollisuuksien mukaan otetaan mukaan myös soveltavia aiheita.
• Kurssilla tehtävissä tutkimustöissä ja mittauksissa käytetään usein apuna
tietokoneavusteista mittausjärjestelmää.
• Työskentely tapahtuu pääsääntöisesti parityönä.
Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä
35
KEMIA
Yleistä ja suoritusjärjestyksestä
Lukiossa on yksi pakollinen kemian kurssi, KE1, ja neljä valtakunnallista syventävää
kurssia, KE2-KE5.
Kurssit tulee suorittaa mielellään numerojärjestyksestä esimerkiksi siten, että
ensimmäisenä vuotena kaksi kurssia (KE1-KE2), toisena kolme (KE3-KE5) ja
viimeisenä kertauskurssi abivuonna. Työkurssin voi käydä milloin vain. Kemia on
oivallinen aine kirjoitettavaksi abisyksynä.
Mihin tarvitsee kemian opintoja?
Kemiaa opintoja tarvitsee, jos aikoo pyrkiä opiskelemaan lääketiedettä,
hammaslääketiedettä, eläinlääketiedettä tai jotain muuta lääketieteellistä alaa.
Farmasiassa on paljolti orgaanista kemiaa. Biokemian ja mikrobiologian opiskelussa
tarvitaan myös kemiaa. Teknillisissä yliopistoissa on runsaasti linjoja, joille
päästäkseen täytyy opiskella kemiaa, samoin kuin yliopistojen maatalous -
metsätieteellisissä tiedekunnissa. Kaikissa terveystieteissä sekä ympäristötieteissä
tarvitsee kemian taitoja.
Petrokemian ja öljyteollisuuden töissä ja opiskelussa kemia on aivan välttämätöntä.
Pakollinen kurssi
1. Kemiaa kaikkialla (KE1)
Valtakunnalliset syventävät kurssit
2. Ihmisen ja elinympäristön kemiaa (KE2)
3. Reaktiot ja energia (KE3)
4. Materiaalit ja teknologia (KE4)
5. Reaktiot ja tasapaino (KE5)
Paikalliset soveltavat kurssit
6. Kemian työkurssi (KE6)
Kurssi on tarkoitettu kemiasta ja kemian ilmiöistä kiinnostuneille. Kurssilla tehdään
vaihtelevia kemian harjoitustöitä.
7. Kertauskurssi (KE7)
Kurssilla harjoitellaan kemian YO kokeita ja pääsykokeita varten.
Kurssi on tarkoitettu YO-kirjoituksissa kemian kirjoittaville. Kurssit Ke6 ja Ke7
arvioidaan suoritusmerkinnöin, muista kursseista saa numeroarvostelun.
36
FILOSOFIA
Filosofinen ajattelu auttaa hahmottamaan koko todellisuutta ja miten
todellisuutta tarkastella erilaisista näkökulmista käsin. Filosofia on
yleissivistävä oppiaine. Filosofian opiskelu edistää ajattelua taitoa,
kehittää arvostelukykyä ja lisää luovan ja itsenäisen ajattelun kehitystä.
Filosofian opiskelu edistää kykyä eettiseen harkintaan ja opiskelija oppii pohtimaan ja
analysoimaan erilaisia moraalikysymyksiä liittyen myös hänen omaan elämäänsä.
Filosofian opiskelu tukee opiskelijoiden kasvua aktiivisiksi ja vastuullisiksi sekä toisia
ja yhdenvertaisuutta kunnioittaviksi kansalaisiksi.
Suoritusjärjestys
Fi 1 – kurssi pitää suorittaa ennen muita kursseja.
Pakolliset kurssit
1. Johdatus filosofiseen ajatteluun (FI1)
Kurssin keskeisiin sisältöihin kuuluu mm. filosofinen ajattelu, filosofinen perinne ja
filosofiset kysymykset esim. henki-aine, vapaus- välttämättömyys, argumentaation ja
pätevän päättelyn perusteet. Kurssilla tutustutaan myös tieto-oppiin ja hahmotetaan
tieteellisen tiedon ja pseudotieteen eroa.
Kurssilla opitaan arvioimaan väitteiden pätevyyttä ja totuutta sekä niihin liittyviä
perusteluja.
2. Etiikka (FI2)
Kurssin tavoitteena opiskelija perehtyy mm. filosofisen etiikan käsitteisiin, eettisiin
teorioihin ja ajankohtaisiin soveltavan etiikan kysymyksiin esim. ympäristöfilosofiaan.
Opiskelija pohtii erilaisia ja ajankohtaisia moraalikysymyksiä ja näin hän oppii myös
arvioimaan omaa arvomaailmaansa, omia moraalisia ratkaisujaan.
Opiskelija tutustuu etiikan kurssilla myös erilaisiin elämänfilosofisiin näkemyksiin ja
hän oppii jäsentämään oman elämänsä merkityksellisyyttä.
Valtakunnalliset syventävät kurssit
37
3. Yhteiskuntafilosofia (FI3)
Kurssilla perehdytään yhteiskuntafilosofian keskeisiin käsitteisiin ja suuntauksiin.
Opiskelija tutustuu demokratian lähtökohtaan ja muihin ratkaisuihin. Mitä valta
voidaan oikeuttaa?
Opiskelija tutustuu erilaisiin yhteiskunnallisiin jännitteisiin, ristiriitoihin ja
yhteiskuntajärjestyksen tuhoutumiseen mm. terrorismi, holokausti ja muut
kansanvainot.
Kurssilla tutustutaan erilaisiin poliittisiin aatesuuntiin, jotka korostukset poikkeavat
toisistaan esim. konservatismi, liberalismi ja globaali näkökulma.
Kurssilla käydään läpi myös ajankohtaisia yhteiskuntafilosofisia kysymyksiä mm.
sukupuolen rakentuminen, informaatioteknologia, kulttuurien kohtaaminen ja kestävä
kehitys.
4. Tieto, tiede ja todellisuus (FI4)
Kurssilla pohditaan metafysiikan perinteisiä kysymyksiä, tietoteorian perusteita ja
tieteenfilosofisia näkemyksiä.
Metafysiikan keskeisiä käsitteitä ovat mm. oliot ja ominaisuudet, muutos ja pysyvyys.
Tietoteoriassa hahmotetaan erilaisia tiedon perusteluja mm. järki tai tunteet. Ja epäilyä
eli skeptismiä vastaan nousee totuusteoriat.
Kurssilla tutustutaan myös tieteelliseen tutkimukseen, menetelmiin ja päättelyyn niin
luonnontieteissä kuin humanistisissa tieteissä ja formaaleissa tieteissä. Samalla
pohditaan, mikä on tieteellisen tiedon merkitys todellisuudelle.
Paikalliset syventävät kurssit
5. Länsimaisen filosofian merkittävimmät ajattelijat (FI5)
Kurssilla tutustutaan länsimaisen filosofian merkittävimpiin
ajattelijoihin; luonnonfilosofeista nykyfilosofeihin. Miten
filosofit ovat pohtineet hyvin keskeisiä ihmiselämän
kysymyksiä mm. miten löytää hyvä elämä tai mikä ohjaa
yhteiskunnallista kehitystä tai minun elämääni. Onko kaikki
vain sattumaa tai onko minun elämälläni jokin tarkoitus?
6. Estetiikan kurssi (FI6)
Miten kauneus määritellään? Mitä on todellinen taide. Jo antiikin filosofeilla oli
erilaisia kauneus- ja taidekäsityksiä. Kurssilla tutustutaan kauneuden käsitteeseen,
esteettiseen arvottamiseen ja erilaisiin taidemäärittelyihin.
38
Ympäristön estetiikka tuo ihmiselle mielenrauhaa ja koko elämä voidaan nähdä
esteettisenä prosessina.
Paikallinen soveltava kurssi
7. Retoriikka ja filosofinen väittely (FI7)
Väittelytaito on tärkeä osa filosofista perinnettä. Kurssilla harjoitellaan väittelyä
ajankohtaisista ja merkittävistä aiheista. Väittelyn avulla argumentaatiotaito edistyy ja
lisäksi puhetaito paranee. Kurssin yhteydessä on mahdollista osallistua
valtakunnalliseen Sokrates-väittelykilpailuun.
PSYKOLOGIA
Psykologia on tiede, joka antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää monipuolisesti
ihmistä ja hänen toimintaansa. Opiskelija itsetuntemus, itsensä kehittäminen,
psyykkinen hyvinvointi ja muiden ihmisten ymmärryskyky lisääntyy psykologian
opintojen avulla. Opiskelija kehittää kriittistä ajattelutaitoaan. Opiskelija oivaltaa
miten psykologinen tieto on yhteydessä sosiaalisin, kulttuurisiin ja ajankohtaisiin
ilmiöihin.
Suoritusjärjestys
Ps 1 ja Ps 2 toivotaan suoritettavaksi ennen muita psykologian kursseja.
Pakollinen kurssi
1. Psyykkinen toiminta ja oppiminen (PS1)
Kurssin avulla opiskelija ymmärtää biologisten, psyykkisten, sosiaalisten ja
kulttuurillisten tekijöiden merkityksen ja vaikutuksen ihmisen toiminnassa. Kurssin
keskeisiä sisältöjä ovat mm. kognitiiviset toiminnot, tunteet, motivaatio ja psyykkinen
itsesäätely.
Opiskelija tutustuu tehokkaisiin opiskelumenetelmiin ja ymmärtää miten kehittyä
taitavaksi oppijaksi.
Opiskelija perehtyy psykologiseen tutkimukseen ja saa tietoa tehdyistä psykologisista
tutkimuksista.
Valtakunnalliset syventävät kurssit
2. Kehittyvä ihminen (PS2)
Kurssilla käydään läpi eri elämänvaiheiden tapahtumia ja niihin liittyviä
kehityshaasteita. Miten perimä ja ympäristö vaikuttavat persoonallisuuteen. Kurssin
keskeisinä sisältöinä mm. kiintymyssuhde, minäkäsityksen kehitys, nuoruusikään
kuuluva identiteettikriisi, kognitiivinen kehitys sekä lapsuus – ja nuoruusajan
39
psykologinen teoria- ja tutkimustieto. Lisäksi käydään läpi aikuisuuteen ja vanhuuteen
liittyviä kehitystehtäviä ja siirtymiä.
3. Tietoa käsittelevä ihminen (PS3)
Kurssilla tutustutaan ihmisen toiminnan neuropsykologiseen perustaan ja
aivotutkimuksen tutkimusmenetelmiin. Opiskelija perehtyy havaitsemiseen,
tarkkaavaisuuteen ja muistijärjestelmin toimintoihin sekä mm. ongelmanratkaisuun,
päätöksentekoon, asiantuntijuuteen.
4. Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys (PS4)
Kurssilla opitaan ymmärtämään tunteiden merkitystä itseymmärryksen välineenä ja
tunteita psykologisena tutkimuskohteena. Kurssilla käsitellään mm. psyykkistä
hyvinvointia ja miten selviytyä stressistä, kriiseistä. Uni ja unennäköä avataan
psykologisesta näkökulmasta. Kurssilla käydään läpi mielenterveysongelmia ja niihin
liittyviä hoitomuotoja.
5. Yksilöllinen ja yhteisöllinen ihminen (PS5)
Personallisuus - käsitettä avataan monesta näkökulmasta, mm. temperamentti,
persoonallisuuspiirteet, persoonallisuusteoriat, kulttuurin merkitys ja vaikutus,
älykkyys ja lahjakkuus. Kurssilla tutustutaan persoonallisuuspsykologiseen ja
sosiaalipsykologiseen tutkimustietoon. Opiskelija oppii tarkastelemaan yksilön
toimintaa niin persoonallisuuden kuin tilannetekijöiden ja vuorovaikutuksen tuloksena.
Paikalliset syventävät kurssit
6. Sosiaalipsykologian kurssi (PS6)
” Sosiaalipsykologisen katseen ” avulla opiskelija tunnistaa mm. mitkä tekijät
vaikuttavat ryhmän käyttäytymiseen. Kurssin avulla opiskelija ymmärtää, miten
ihmisen sosiaalinen kehitys etenee niin sosialisaationa kuin individuaationa. Oleellista
on ymmärtää vuorovaikutustaitojen merkitys työelämässä ja yhteiskunnallisessa
vaikuttamisessa. Opiskelija tutustuu tällä kurssilla sosiaalispsykologiseen käsitteistöön
ja tutkimustietoon.
7. Psykologisen tutkimuksen kurssi (PS7)
Opiskelija saa kurssilla välineitä psykologisen tutkimuksen suunnitteluun ja jopa sen
toteutukseen. Hän tutustuu klassisiin psykologisiin tutkimuksiin ja mitä tutkimuksia
psykologiassa nykyisin toteutetaan, mm kliininen neuropsykologia. Kurssilla käydään
läpi tutkimukseen liittyvää eettisitä pohdintaa sekä yo-tehtävissä esiintyneitä
tutkimustehtäviä.
8. Psykologian kertauskurssi (PS8)
Opiskelija syventää psykologista tietämystään psykologian kertauskurssilla ja
mahdollistaa valmentautumistaan psykologian digitaaliseen ainerealiin.
Kertauskurssilla pyritään yhdistämään eri kurssien sisisältöjä toisiinsa ja hahmotellaan
ainereaalissa vaadittavaa tasoa eli hyvän vastauksen piirteitä. Lisäksi on mahdollista
käydä läpi stressinhallintaa erilaisten harjoitusten avulla.
40
HISTORIA
Yleiskuvaus
Historia on oppiaine, joka vetää opiskelijalta laput silmiltä ja auttaa näkemään mistä
tässä kaikessa on kysymys! Historiaan perehtymällä alat nähdä yhteyksiä maailman eri
ilmiöiden välillä, alat käsittää miten erilaiset maailmamme piirteet ovat saaneet alkunsa
ja opit tarkastelemaan maailmaa aina kriittisin silmin. Historiasta on väistämättä
hyötyä kaikissa ammateissa. Pienen kansakunnan kansalaisilla ei ole varaa olla
tuntematta maailman historiaa. Historian tietäminen on avain nykyisyyden
ymmärtämiseen!
Suoritusjärjestys
Historian ykköskurssi kannattaa ottaa ensimmäisenä vuonna. Suosittelemme erittäin
kovasti, että jokainen valitsisi uuden HI4-kurssin, joka auttaa ymmärtämään muita
pakollisia kursseja. Valitse HI4 koska tahansa HI1:n jälkeen. HI3 ja HI4 kannattaa
ottaa toisena opiskeluvuotena. Muut syventävät kurssit pakollisten jälkeen.
Pakolliset kurssit
1. Ihminen ympäristön ja yhteiskuntien muutoksessa (HI1)
2. Kansainväliset suhteet (HI2)
3. Itsenäisen suomen historia (HI3)
Valtakunnalliset syventävät kurssit
4. Eurooppalaisen maailmankuvan kehitys (HI4)
Mikä kaikki minun maailmankuvassani on yhteistä muiden eurooppalaisten kanssa?
Koska eurooppalaiset alkoivat ajatella maailmasta tällä tavalla? Mitkä ihmisenä
olemisen piirteet ovat eurooppalaista kulttuuria ja mitkä kaikille ihmiselle yhteistä?
Miksi eurooppalaiset rakennukset näyttävät erilaisilta kuin vaikkapa intialaiset?
5. Ruotsin Itämaasta Suomeksi (HI5)
Missään muussa Euroopan maassa ei voisi saada valkolakkia päähänsä käymättä läpi
oman maansa historiaa! Haluatko että valkolakkisi on merkki hyvästä
yleissivistyksestä? Tule hissa vitoseen! Yli 700 vuoden ajan Itämeren ranoilla sai
muotoaan valtakunta, jonka itäiset läänit tunnetaan nykyään nimellä Suomi. Nykyisen
Ruotsin ja Suomen yhteiskuntien rakenteet, kulttuurit ja valtiot muotoutuivat käsi
kädessä pitkän yhteisen historian aikana. Suomi on – saamelainen, ruotsalainen,
venäläinen ja saksalainen!
41
6. Maailman kulttuurit kohtaavat (HI6)
Kouluhistoriassa painotetaan aina Eurooppaa ja Suomea, mutta miltä maailmanhistoria
näyttää muun maailman näkökulmasta? Tässä kurssissa perehdytään Euroopan
ulkopuolisiin kulttuureihin, muinaisiin sivilisaatioihin, vieraisiin elämäntapoihin -
esimerkiksi Kiinan ja Intian pitkään tarinaan! Tarkastelemme myös miten kohtaaminen
ja yhteiselo tällä yhteisellä planeetalla on tähän mennessä onnistunut.
7. Maailmantilanne tänään (HI7)
Valeuutiset vai aidot lähteet? Media puskee päivittäin eetteriin valtavan määrän
informaatiota – Trump, Putin, finanssikriisi, Syyria, Sahelin alueen nälänhätä ja
pakolaiset! Mistä tässä kaikessa on kysymys, millainen historia uutisten takaa löytyy?
Miten saan maailmasta tietoa, johon voin luottaa?
Suunnitteletko kirjoittavasi historian?
Historian kirjoittajan kannattaa valita laajasti erilaisia ihmistä, yhteiskuntaa ja
kulttuuria käsitteleviä kursseja. Historian opettajat suosittelevat muista aineista
erityisesti kursseja: FI3 yhteiskuntafilosofia, ET3 yksilö ja yhteisö, ÄI5 teksti ja
konteksti, GE3 yhteinen maailma ja GE5 kehitysmaantiede. Hereillä kannattaa olla
myös esim. kursseilla UE2 kirkkohistoria ja ÄI2 kieli, kulttuuri ja indentiteetti.
Kokemus on osoittanut että historia kannattaa kirjoittaa vasta kolmannen vuoden
keväällä. Puoli vuotta lisää maailman ihmettelyä tekee ihmeitä!
YHTEISKUNTAOPPI
Yleiskuvaus
Yhteiskuntaoppi räjäyttää tajuntasi, nyrjäyttää aivosi ja saa maailman näyttämään
aivan uudenlaiselta! Uskallatko lähteä mukaan? Yhteiskuntaopin opinnot valmistavat
jatko-opintoihin esim. yliopiston valtiotieteellisessä, humanistisessa tai
oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Näistä löytyy tieteenaloja kuten valtio-oppi,
sosiologia, taloustiede, kulttuuriantropologia, poliittinen historia tai sosiaalipolitiikka.
Suoritusjärjestys
Valitse YH1 ensimmäisenä opiskeluvuotenasi. YH2 ja YH3 kannattaa ottaa toisena
vuonna. Syventävät YH4 ja YH5 -kurssit on parasta suorittaa kolmantena
opiskeluvuonna. Yhteiskuntaopin kirjoittajille suosittelemme kertauskurssia aina.
Pakolliset kurssit
42
1. Suomalainen yhteiskunta (YH1)
2. Taloustieto (YH2)
3. Suomi, Eurooppa ja muuttuva maailma (YH3)
Valtakunnalliset syventävät kurssit
4. Lakitieto (YH4)
Oletko harkinnut oikista, mutta et tiedä millaista siellä opiskelu oikeastaan on? Tämä
kurssi auttaa! Kurssilla perehdytään Suomen oikeusjärjestyksen ja oikeuden käytön
perusasioihin. Tutustutaan tärkeimpiin oikeudellisiin sopimuksiin ja tiedon lähteisiin
sekä paneudutaan tavanomaisten oikeusasioiden hoitamiseen.
Paikalliset syventävät kurssit
5. Taloustiedon jatkokurssi (YH5)
Tällä kurssilla perehdytään syvemmin ja monipuolisemmin taloustiedon kurssin (YH2)
aiheisiin. Erityistä huomiota kurssilla saavat esimerkiksi makrotalous, talouspolitiikka,
taloushistoria ja taloustieteen sisäiset kiistat. Suositellaan erityisesti yhteiskuntaopin
kirjoittajille.
Suunnitteletko kirjoittavasi yhteiskuntaopin?
Yhteiskuntaopin kirjoittajan kannattaa valita laajasti erilaisia ihmistä, yhteiskuntaa ja
kulttuuria käsitteleviä kursseja myös muista aineista, koska aineen omia kursseja on
verrattain vähän. Erityisesti avuksi ovat opinnot historiasta, filosofiasta ja
katsomusaineista. Yhteiskuntaopin opettajat suosittelevat muista aineista erityisesti
kursseja: FI3 yhteiskuntafilosofia, ET3 yksilö ja yhteisö, HI4 eurooppalaisen
maailmankuvan kehitys, HI6 kulttuurit kohtaavat, HI7 maailmantilanne tänään, PS6
sosiaalipsykologia, MAB06/MAA17 talousmatematiikka ja UE8 sosiaalieettiset
kysymykset. Hereillä kannattaa olla myös esim. kurssilla FI2 etiikka.
Kokemus on osoittanut että yhteiskuntaoppi kannattaa kirjoittaa vasta kolmannen
vuoden keväällä. Puoli vuotta lisää maailman ihmettelyä tekee ihmeitä!
USKONTO
Uskonnon kursseilta saa monipuolista tietoa omasta ja muista uskonnoista ja
katsomuksista, mikä auttaa ymmärtämään uskonnoista käytävää keskustelua. Uskontoa
ohjataan tarkastelemaan osana kulttuuria ja yhteiskuntaa sekä yksilön ja yhteisön
elämää.
43
Opiskelija kykenee ymmärtämään ja kunnioittamaan myös niitä ihmisiä, joilla on
erilainen vakaumus ja pystyy toimimaan niiden ihmisten kanssa, jotka tulevat eri
kulttuureista ja ajattelevat eri tavoin.
Opiskelija perehtyy uskontojen historialliseen ja ajankohtaiseen merkitykseen eri
puolilla maailmaa.
Opiskelija valmistautuu toimimaan monikulttuurisissa ympäristöissä ja nykypäivän
työelämässä.
Oppiaineessa hyödynnetään teologista ja uskontotieteellistä tutkimusta sekä kulttuurin,
yhteiskunnan ja taiteen tutkimusta. Opetuksessa käytetään eri uskontojen omia lähteitä
ja median välittämää ajankohtaista materiaalia.
Arviointi
Uskonnonopetuksessa arviointi kohdistuu uskontoihin liittyvään tiedon hallintaan,
soveltamiseen ja arvioimiseen.
Arvioinnissa korostuvat katsomukselliseen yleissivistykseen ja vuorovaikutukseen
liittyvät taidot.
Suoritusjärjestys
Kurssien suoritusjärjestys on vapaasti valittavissa.
EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO
Pakolliset kurssit
1. Uskonto ilmiönä – kristinuskon, juutalaisuuden ja islamin jäljillä (UE1)
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää uskonnollisten ja ei-uskonnollisten
katsomusten luonnetta ja osaa jäsentää uskontoa ilmiönä ja tutustuu uskonnon
tutkimiseen.
Kurssilla tutustutaan juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin yhteisiin juuriin,
kulttuuritaustaan ja perinteisiin sekä niiden vaikutuksiin yhteiskunnassa. Hän tutustuu
nykyajan uskonnollisuuteen, sekularisaatioon, uskonnottomuuteen ja
uskonnonvapauteen.
Opiskelija tuntee Lähi-idästä peräisin olevien uskontojen ajankohtaisia eettisiä
kysymyksiä, tapaa elää ja näiden suhdetta yhteiskuntaan niin Suomessa kuin muualla
maailmassa.
Kurssi haastaa kehittämään mahdollisuuksia toimia moniuskontoisissa ja
monikulttuurisissa ympäristöissä ja työelämässä.
44
2. Maailmanlaajuinen kristinusko (UE2)
Kurssin keskeisenä tavoitteena on ymmärtää kristinuskon asemaa ja merkitystä
kulttuurin, yhteiskunnan ja yksilön näkökulmasta.
Kurssilla perehdytään kristinuskon keskeisiin suuntauksiin ja asemaan nykyisin sekä
erilaisiin kristinuskon suuntausten tulkintatapoihin ja ilmenemismuotoihin eri puolilla
maailmaa.
Kurssi antaa mahdollisuuden tarkastella koko maailman kristittyjen yhteistyön
etenemistä ja eri katsomusten vuoropuhelua ajankohtaisissa eettisissä kysymyksissä ja
niiden vaikutuksia erilaisissa yhteiskunnissa ympäri maailmaa.
Valtakunnalliset syventävät kurssit
3. Maailman uskontoja ja uskonnollisia liikkeitä (UE3)
Kurssi on jatkoa uskonnon ensimmäiselle kurssille. Intiassa, Kiinassa ja Japanissa
syntyneitä uskontoja tarkastellaan osana yksilön ja yhteisön elämää sekä uskontojen
vaikutuksia kulttuuriin, yhteiskuntaan ja politiikkaan. Maailmanuskontojen
vaikutukset näkyvät nykyisin myös länsimaissa.
Tutustutaan lisäksi luonnonuskontojen ja vodoun keskeisiin piirteisiin ja
levinneisyyteen.
Kurssi antaa valmiuksia toimia työelämässä ja kansainvälisissä toimintaympyröissä.
Kurssilta saa myös arvokasta tietoa ylioppilaskirjoituksia varten.
4. Uskonto suomalaisessa yhteiskunnassa (UE4)
Kurssilla tutustutaan suomalaiseen uskontoon yksilöiden ja perheiden elämässä ja
tavoissa sekä uskonnon ja yhteiskunnan vuorovaikutukseen Suomessa eri aikoina.
Tarkastellaan Suomen uskontotilannetta nykyisin ja sitä, miten sen merkitys on
nähtävissä julkisella sektorilla, politiikassa, työelämässä ja taloudessa.
Kurssi antaa mahdollisuuksia ymmärtää ajankohtaista keskustelua
uskonnonvapaudesta, uskonnottomuudesta, uskontokritiikistä ja uskonnottomasta
tapakulttuurista Suomessa.
Kehitetään valmiuksia osallistua uskontojen ja katsomusten väliseen vuoropuheluun.
5. Uskonnot tieteessä, taiteessa ja populaarikulttuurissa (UE5)
Kurssilla tarkastellaan uskonnon ja taiteen välistä suhdetta ja vuorovaikutusta siten,
että hahmotellaan mm. uskonnollisen taiteen ja arkkitehtuurin merkitystä uskonnoissa
sekä uskonnon vaikutusta taiteen kehitykseen. Perehdytään siihen, miten uskonnollisen
taiteen kautta voidaan ilmaista esim. kristinuskon keskeisiä oppeja.
45
Kurssilla on mahdollisuus tarkastella uskonnon, tieteen, taiteen ja populaarikulttuurin
eri muotojen vuorovaikutusta. Elokuvat, musiikki, televisio, sarjakuvat, videopelit ja
viihdekirjallisuus kuuluvat populaarikulttuurin piiriin.
Opiskelija saa tutustua uskonnolliseen symboliikkaan ja siihen, miten taiteessa ja
populaarikulttuurissa käsitellään uskonnollisia teemoja.
6. Uskonnot ja media (UE6)
Kurssi opastaa opiskelijaa arvioimaan kriittisesti uskontoon liittyvää informaatiota ja
sen lähteitä.
Kurssi antaa mahdollisuuden tutustua uskontoon liittyviin ajankohtaisiin teemoihin
mediassa ja tuntemaan uskonnon ja median välisiä suhteita.
Tarkastellaan median vaikutusta asenteisiin ja uskontoihin liittyviin mielikuviin,
uskonnollisiin konflikteihin, uskontokritiikkiin sekä uskontojen ja rauhan
rakentamiseen.
Osallistutaan uskontoon liittyvän mediasisällön tuottamiseen tai media-analyysin
laatimiseen.
Paikalliset syventävät kurssit
7. Eksegetiikan kurssi (UE7)
Sukupuolisuus, Raamatun ajan Lähi-idässä
Kurssi soveltuu kaikkien uskontokuntien opiskelijoille, myös elämänkatsomustiedon
opiskelijoille.
ELÄMÄNKATSOMUSTIETO
Elämänkatsomustieto sisältää ihmis-, kulttuuri- ja yhteiskuntatieteitä sekä filosofiaa.
Inhimilliset katsomukset ja käytännöt nähdään yksilöiden, yhteisöjen ja traditioiden
vuorovaikutuksen tuloksena syntyneinä. Opetuksessa korostetaan ihmisten elämistä
vapaina ja keskenään tasavertaisina sekä aktiivisina ja tavoitteellisina.
Painotetaan ihmisen kykyä saada tietoa maailmasta sekä tutkia ja laajentaa sitä ja
yhteisellä toiminnalla ohjata elämäänsä. Opetuksessa kehitetään arvostelu-, harkinta-
ja toimintakykyä oppimalla reflektoimaan omaa ja muiden ajattelua ja toimintaa
kunnioittamalla sitä kestävän tulevaisuuden rakentamisen hengessä.
Katsomukselliset kysymykset ovat usein henkilökohtaisia, mutta niiden pohdiskelun
perustana ovat ajattelun tiedolliset hyveet: kriittisyys, johdonmukaisuus,
ristiriidattomuus ja systemaattisuus.
Opiskelussa hyödynnetään monipuolisesti tieto- ja viestintäteknologian antamia
mahdollisuuksia.
46
Elämänkatsomustieto kartuttaa pohdiskelevasti ja keskustellen opiskelijoiden
kulttuurista ja katsomuksellista yleissivistystä, arvostelukykyä ja tilannetajua, toisten
ja yhdenvertaisuuden kunnioittamista sekä keskustelun, kuuntelun ja itseilmaisun
taitoja.
Pakolliset kurssit
1. Maailmankatsomus ja kriittinen ajattelu (ET1)
Kurssilla selvitetään maailmankatsomuksen, maailmankuvan ja elämänkatsomuksen
käsitteitä.
Tarkastellaan esim. koulun, median, politiikan, tieteen, taiteen viihdeteollisuuden sekä
uskonnollisten ja kulttuuristen yhteisöjen vaikutusta maailmankatsomuksiin,
maailmankuviin ja omaan elämänkatsomukseen.
Opiskelija opettelee eri tieteiden tarjoamien välinein tarkastelemaan kriittisesti niin
omien kuin muidenkin ihmisten uskomuksia sekä erilaisten medioiden tarjoamia
informaatioita.
Opiskelija erottaa tieteellisen, ei-tieteellisen ja epätieteellisen maailmankuvan saa
tilaisuuden hyödyntää oppimaansa elämänkatsomusta ja sen muodostumista.
2. Ihminen, identiteetti ja hyvä elämä (ET2)
Opiskelija tutustuu kurssilla luonnontieteellisiin, ihmistieteellisiin, sekulaareihin ja
uskonnollisiin, filosofisiin ja populaarikulttuurin ihmiskäsityksiin.
Tarkastellaan ihmisen elämänkaaren peruskysymyksiä, kuten syntymä ja kuolema,
seksuaalisuus, opiskelu, työ ja ihmissuhteet.
Pohditaan käsityksiä hyvästä ja pahasta sekä ihmisarvoa ja ihmisoikeuksia eri
näkökulmista.
Tarkastellaan ihmisen mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämäänsä, toisten ihmisten
elämään, eläimiin ja ympäristöön sekä näiden vaikutuksia hyvän elämän
rakentamiseen.
Valtakunnalliset syventävät kurssit
3. Yksilö ja yhteisö (ET3)
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija hahmottaa yhteisön merkityksen oman
yksilöllisen identiteetin rakentamisessa.
Opiskelija ymmärtää, että tieteen avulla voidaan tarkastella sosiaalisia ilmiöitä ja
yhteiskunnallisia rakenteita ja että näillä on suuri merkitys elämässä tehtäville
valinnoille.
47
Opiskelija ymmärtää myös oman tärkeän asemansa yhteisössä, kasvattaen valmiuksia
osallistua rakentavaan yhteiskunnalliseen toimintaan.
Opiskelija ymmärtää ja osaa perustella mm. ihmisoikeuksien, uskonnon- ja
omantunnonvapauden ja kestävän globaalin tulevaisuuden lähtökohtia ja periaatteita.
Hän harjoittelee kurssilla kriittistä suhtautumista ja omaa aktiivisuuttaan yhteiskuntaan
ja sen eri rakenteisiin. Hän näkee tulevaisuuden mahdollisuuksina, joihin myös itse voi
vaikuttaa.
Tutustutaan ihmiseen yksilöllisenä ja sosiaalisena vuorovaikuttajana eri tilanteissa.
Tarkastellaan sosiaalisia ja yhteiskunnallisia rakenteita sekä modernin yhteiskunnan
erityispiirteitä ja näiden vaikutuksia yksilön elämään. Todetaan myös yksilön
vaikutusmahdollisuuksia kuluttajana yhteiskunnan eri tasoilla.
Tarkastelun kohteena on myös kestävän tulevaisuuden rakentamiseen liittyviä
näkemyksiä ja toimia, kuten ihmisoikeudet, uskonnon- ja omantunnonvapaudet,
poliittiset vaatimukset tai vastustavat näkemykset ja toimet (esim.
ihmisoikeusloukkaukset, holokausti).
Kurssiin liittyy lisäksi pohdintoja tulevaisuuden ihanteista ja kauhukuvista ja siitä,
miten ne motivoivat yksilöä toimimaan yhteiskunnassa.
TERVEYSTIETO
Pakollinen kurssi:
1. Terveyden perusteet (TE1)
• keskeiset terveystieteelliset teoriat ja mallit
• elintavat ja omasta terveydestä huolehtiminen
• riippuvuudet ja päihteet
• kansansairaudet
• tartuntataudit
• itsehoito ja hätäensiapu
Valtakunnalliset syventävät kurssit:
2. Ihminen, ympäristö ja terveys (TE2)
• terveys, hyvinvointi ja turvallisuus voimavarana
• mielenterveyden eri ulottuvuudet
• ympäristöterveys ja perimän terveysvaikutukset
48
3. Terveyttä tutkimassa (TE3)
• terveyden historiaa
• terveystutkimuksen ja terveyskäyttäytymisen tutkimuksen kulku
• terveyserot
• terveyspolitiikka
• terveysteknologia
• terveyden ja sairauden eettiset kysymykset, potilaan oikeudet
Paikallinen soveltava kurssi:
4. Valmennuskurssi (TE4)
• Fyysinen suorituskyky ja siihen vaikuttavat tekijät sekä fyysisen
suorituskyvyn harjoittaminen
• Fyysisen suorituskyvyn testaaminen: teoriaa ja käytännön harjoituksia
• Kirjallinen työ: oman tai itseä kiinnostavan lajin lajianalyysi
• Kurssi voi tukea myös liikunnan lukiodiplomin suorittamista
Paikallinen syventävä kurssi:
5. Terveystiedon kertauskurssi (TE5)
• kerrataan ja syvennetään terveystiedon valtakunnallisten kurssien
keskeisiä sisältöjä
• pohditaan kurssi- ja oppiainerajat ylittäviä aihekokonaisuuksia
sekä terveystieteeseen liittyviä käsitteitä
• tutustutaan aikaisempiin yo-kirjoitustehtäviin
• harjoitellaan terveystiedon reaalikokeisiin vastaamista
• ylioppilaskokeen harjoituskoe eli preliminäärikoe
• Huom! Jos aiot osallistua terveystiedon yo-kokeeseeen, tee se
mahdollisimman myöhään lukio-opinnoissasi. Näin ehdit kehittyä
kirjoittajana sekä hankkia riittävän laajan osaamisen terveystietoon.
Tarvittaessa kysy lisää terveystiedon aineenopettajilta.
LIIKUNTA
14 hyvää vaihtoehtoa lukioaikana.
49
Pakolliset kurssit:
1. Energiaa liikunnasta (LI1)
Ensimmäisen vuoden kaikille yhteinen liikunnan kurssi 1. ja 2. jaksossa: startti
lukioliikuntaan.
Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää fyysisen aktiivisuuden ja toimintakyvyn
terveyden ja hyvinvoinnin perusedellytyksenä. Opiskelija harjaantuu
liikuntataidoissaan ja kehollisessa ilmaisussaan sekä saa tietoja ja kokemuksia
fyysisten ominaisuuksien harjoittamisesta monipuolisesti. Opiskelija saa kokemuksia
yhdessä liikkumisesta reilun pelin hengessä. Opiskelijan koettu liikunnallinen
pätevyys vahvistuu uuden oppimisen, liikunnan tuoman ilon ja virkistyksen myötä.
Kurssin keskeisiä sisältöjä ovat liikunnallisten perustaitojen soveltaminen ja fyysisten
ominaisuuksien harjoittaminen eri liikuntatehtävissä, -muodoissa ja -lajeissa
opiskeluympäristön mahdollisuuksia monipuolisesti käyttäen.
2. Aktiivinen elämäntapa (LI2)
Toisen vuoden kaikille yhteinen liikunnan kurssi 4. ja 5. jaksossa.
Hoida pakettiin toisena opiskeluvuonna.
Tavoitteena on opettaa ja kannustaa opiskelijaa liikunnallisen elämäntavan
omaksumiseen sekä riittävän päivittäisen fyysisen aktiivisuuden saavuttamiseen.
Opiskelijaa ohjataan ymmärtämään, että liikuntaharrastusten lisäksi toimintakykyä,
terveyttä ja hyvinvointia tukeva fyysinen aktiivisuus muodostuu arjen valinnoista ja
pitkäkestoisen istumisen välttämisestä.
Kurssin keskeisiä sisältöjä ovat fyysisten ominaisuuksien arviointi, hengitys- ja
verenkiertoelimistöä kuormittava liikunta, lihaskuntoharjoittelu ja kehonhuolto.
Opiskelijat ohjataan havainnoimaan arkisia toimintatapojaan ja valintojaan fyysisen
aktiivisuuden ja terveyden näkökulmista. Opiskelijat saavat ohjausta ja palautetta
liikunnallisen elämäntavan ja fyysisesti aktiivisen arjen toteuttamiseen.
Valtakunnalliset syventävät kurssit:
3. Terveyttä liikkuen (LI3)
Kurssilla edistetään omaa säännöllistä liikuntaa ja seurataan ja kehitetään fyysisiä
ominaisuuksia monipuolisten liikuntamuotojen kautta
1. jaksossa liikunnan "abi-kurssina": virkistystä, vaihtelua ja liikettä syksyn
kirjoitusten alle. 5. jaksossa ykkösille (ja kakkosille).
4. Yhdessä liikkuen (LI4)
50
Wanhat tanssit. The MUST! Vaikka et tekisikään muuta liikunnan valinnaiskurssia,
niin tee tämä.
Wanhat tanssit ovat paljon muutakin kuin liikuntaa. Yhdessä tekemistä, komeita
herrasmiehiä, kauniita nuoria naisia. Pojat eivät tarvitse frakkia ja pukujakin
kannattaa kysellä käytettynä.
Toinen opiskeluvuosi, 3. jakso.
5. Hyvinvointia liikkuen: Erikoislajikurssi (LI5)
5. jaksossa.
Stressitöntä kevättekemistä tai erilaista (?) liikuntaa keväälle.
Ykkösille, (kakkosille) tai taloon jääneille kolmosille.
Paikalliset syventävät kurssit:
6. Jääpelit (LI6)
• 3. jaksossa nimensä mukaisesti jääpelejä. Jos tykkäät liikkua luistimilla, tässä
on kurssi sinulle.
7. Lentopallo (LI7)
• 1. jaksossa. Kurssilla harjoitellaan ja pelataan lentopalloa ja beach volleytä
kehittäen pelitaitoja pienpeleistä isoon peliin. Kurssi on hyvä vaihtoehto
palloilusta ja yhdessä liikkumisesta kiinnostuneille kakkosille tai abeille.
8. Palloilukurssi (LI8)
• 3. ja 5. jaksossa
• Ykköset: Hyvä vaihtoehto palloilusta kiinnostuneille ykkösille ja taloon
jääneille kolmosille lukuvuoden päätteeksi 5. jaksossa.
• Kakkoset & kolmoset: Jos haluat 3. jaksossa vastapainoa tanssille tai abina
liikettä kertauskurssien oheen, tässä on siihen hyvä vaihtoehto.
• Kurssilla harjoitellaan ja pelataan ryhmän toiveita kuunnellen eri ulko- ja
sisäpalloilulajeja esimerkiksi koripalloa, jalkapalloa / futsalia, erilaisia pelejä
soikealla pallolla, käsipalloa, lentopalloa…
9. Kuntoliikunta (LI9)
• 2. jaksossa monipuolinen kuntokurssi sisältäen ryhmän toiveiden mukaan
erilaisia liikuntamuotoja oman kunnon (erityisesti voima, kestävyys,
liikkuvuus) kehittämiseen omien tavoitteiden mukaan. Sisältää myös
kuntosaliharjoittelua.
51
• 4. jaksossa kuntosalipainotteinen kuntokurssi kestävyysharjoittelua ja
kehonhuoltoa unohtamatta.
10. Mailapelikurssi (LI10)
• 1. ja 4. jaksossa. Virkistytään ja rentoudutaan pelaten kurssin nimen
mukaisesti erilaisia mailapelejä ryhmän toiveet huomioiden: esimerkiksi
sulkapalloa, tennistä, squashia, pöytätennistä, salibandya, pesäpalloa,
lacrossea, minigolfia tai golfia...
11. Projektikurssi (LI11)
• koulun kilpaurheiluun osallistuminen vuosittain tai esim. liikuntatapahtumiin
harjoittelu ja osallistuminen
12. Tanssiliikuntakurssi (Li12)
• tutustuminen eri tanssimuotoihin
• opiskelija osallistuu tanssituotoksen tekemiseen
• mahdollisuus koulun juhlissa esiintymiseen
13. Ohjauskurssi (LI13)
Suunnitteletko jatko-opintoja liikunta-alalla, nuorisotyössä tai
esimerkiksi luokanopettajana? Haluaisitko oppia lisää liikunnan ohjaamisesta ja
saada vinkkejä pääsykokeiden mahdollisiin osioihin, joissa ohjataan itse
(liikunta)ryhmää?
Vaikka et suunnittelisikaan, niin tässä on oiva vaihtoehto vähän erilaiseen liikunnan
kurssiin, jossa pääset sekä liikkumaan monipuolisesti yhdessä että kehittämään omia
liikunnanohjaustaitojasi pienryhmän ohjaamisessa.
2. jaksossa erityisesti abeille ja kakkosille.
14. Retkikurssi (LI14)
Jo nyt legendaarinen LASKETTELUREISSU
Tykkäätkö talviliikunnasta ja mäen laskusta?
Pidennetyn viikonlopun laskuretki Vuokatissa, Tahkolla, Riihivuoressa
tms. rinnekeskuksessa tammikuussa.
MUSIIKKI
Musiikinopetuksen tavoitteena on lisätä opiskelijan musiikillista sivistystä ja
rohkaista häntä elinikäiseen musiikin harrastamiseen. Musiikinopiskelu auttaa
arvostamaan kulttuurien monimuotoisuutta, antaa valmiuksia taiteelliseen
52
työskentelyyn, aktiiviseen kulttuurivaikuttamiseen sekä teknologian hyödyntämiseen
musiikin alalla.
Arviointi ja kurssien suoritusjärjestys
Musiikin kurssien arviointi kohdistuu koko musiikinopiskelun prosessiin ja
opiskelulle asetettujen tavoitteiden toteutumiseen. Arvioinnissa otetaan huomioon
opiskelijan lähtötaso sekä se, että opiskelijan osaaminen voi ilmetä millä tahansa
musiikin osa-alueella. Koulukohtaisten syventävien kurssien arvosanat voivat
vaikuttaa vain positiivisesti oppimäärän arvosanaan päättöarvioinnissa. Osa
syventävistä kursseista ( MU6, MU7 ) arvioidaan suoritusmerkinnällä. Mikäli
opiskelija suorittaa musiikista vain yhden kurssin lukioaikanaan, hän voi pyynnöstä
saada päästötodistukseen suoritusmerkinnän. Kurssien suoritusjärjestys on MU1-
kurssin jälkeen vapaa. Kuorokursseille ( MU8, MU9 ja MU10 ) voi osallistua jo
ennen MU1-kurssin suorittamista. Myös äänentoistokurssin ( ÄT 1 ) voi valita ennen
muiden kurssien suorittamista.
Kurssien korvaaminen ja itsenäiset suoritukset
Muussa oppilaitoksessa suoritetulla musiikin kurssilla voi korvata lukion musiikin
kurssin, jos korvaavan kurssin sisältö vastaa korvattavan kurssin sisältöä. Musiikin
pakollisia kursseja ( MU1 ja MU2 ) ei kuitenkaan voi korvata. Musiikin kursseja ei
voi suorittaa itsenäisesti.
Musiikin lukiodiplomi LD06
Musiikissa voi suorittaa lukiodiplomin ( kurssi LD06 ). Edellytyksenä on neljän
musiikin kurssin suorittaminen. Musiikin lukiodiplomissa esitellään opiskelijan
lukioaikaista musiikkitoimintaa ja musiikin kurssien kirjallisia tai muita tuotoksia. Se
sisältää kirjallisten töiden lisäksi myös musiikkinäytteitä ( esim. dvd- tai cd-levy ),
joissa on kuultavissa diplomin tekijän musisointia. Musiikin lukiodiplomin voi tehdä
myös yhdestä suuresta musiikkiprojektista, kuten LiLu-Shown esiintymisestä,
artistikurssin levytysprojektista, kansainväliseen musiikkiprojektiin osallistumisesta
tai koulun musikaaliproduktiossa musisoimisesta. Diplomin arvioi lukion
musiikinopettaja yhdessä koulun ulkopuolisen arvioitsijan kanssa.
Pakolliset kurssit
1. Musiikki ja minä (MU1)
Kurssin tavoitteena on havahduttaa opiskelija pohtimaan musiikin merkitystä
ihmiselle ja ihmisten väliselle vuorovaikutukselle, sekä tutkimaan omia
mahdollisuuksiaan toimia musiikin tekijänä, tulkitsijana, kuuntelijana ja
kulttuuripalvelujen käyttäjänä. Opiskeltavia asioita ovat mm. musiikin
peruselementit ja populaarimusiikin muotorakenteet. Kurssilla tarkkailemme
arkista ääniympäristöä ja perehdymme kuulonhuoltoon. Tutustumme
musiikin tekemiseen tietokoneella. Soittokappaleiden valinnassa on pääpaino
53
sillä, että kaikki pystyvät osallistumaan yhteismusisointiin. Arviointi:
Numeroarvostelu. Arvioinnissa perusteina ovat tuntiaktiivisuus
(musiikillinen toiminta tunneilla), kurssikoe, konserttiraportti ja
vapaaehtoinen sointujen soittotesti kitaralla, pianolla, banjolla, ukulelellä tai
mandoliinilla.
2. Moniääninen Suomi (MU2)
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan suomalaista musiikkia
ja vahvistaa omaa kulttuurista identiteettiään. Tutustumme suomalaiseen
populaari-, taide- ja kansanmusiikkiin. Kurssilla luodaan katsaus myös
länsimaisen taidemusiikin historiaan. Opiskelussa käytetään työtapoina
erityisesti musisointia ja musiikin kuuntelua. Kansanmusiikista suomirockin
helmiin olevien soittokappaleiden valintaperusteena on suomalainen
alkuperä. Kurssilla tehdään kirjallinen työ. Arviointi: Numeroarvostelu.
Arvioinnissa perusteina ovat tuntiaktiivisuus, kurssikoe, kirjallinen työ ja
vapaaehtoinen soittonäyte.
Valtakunnalliset syventävät kurssit
3. Ovet auki musiikille (MU3)
Kurssilla tutustutaan syvällisesti joihinkin musiikinlajeihin tai
musiikkikulttuureihin. Linnankosken lukiossa näitä ovat kuubalainen
musiikki, brasilialainen samba sekä rockin ja jazzin historia. Soittokappaleina
on mm. legendaarisia rockin klassikoita, kuubalaista sonia ja sambaa.
Kurssilla laaditaan projektityöt, joiden tiivistelmistä kootaan koeaineisto.
Mahdollisuuksien mukaan käymme etnomusiikin tai jazzmusiikin
konsertissa. Kurssilaisten päätöksellä kurssin lopussa voidaan kokeen sijaan
järjestää loppukonsertti, jossa kurssilaiset soittavat musiikkia rockin ja
bluesin historiasta. Arviointi: Numeroarvostelu. Arvioinnissa perusteina ovat
tuntiaktiivisuus, musiikillinen toiminta tunneilla, kuuntelukoe, sekä kurssilla
tehdyt kirjalliset tai muut työt.
4. Musiikki viestii ja vaikuttaa (MU4)
Kurssilla tarkastellaan musiikin vaikuttavuutta ihmiseen. Kurssilla
perehdytään musiikin osuuteen elokuvassa, näyttämöllä ja mediassa.
Tarkastellaan musiikin vaikutusta terveyteen aiheesta tehdyn tutkimuksen
54
valossa ja tutustutaan musiikin käyttöön kuntoutuksessa. Tutustutaan
musiikkiterapiaan myös kokeilemalla musiikkiterapian menetelmää itse.
Mahdollisuuksien mukaan ohjelmassa on yhteinen konserttiretki musikaaliin
tai oopperaan. Kurssilla teemme musiikkia tietokoneella tiettyä
käyttötarkoitusta varten esim. mainokseen, ohjelman tunnusmusiikiksi,
videoon tai kuvaan tiettyä tunnelmaa tuomaan tai rentoutusmusiikiksi.
Arviointi: Numeroarvostelu. Arvioinnissa perusteina ovat jatkuva näyttö
tunneilla sekä kurssilla tehdyt työt.
Paikalliset syventävät kurssit
5. ”Minustako artisti?” (MU5)
Kurssin opiskelijamäärä voi kurssisisällöstä johtuen olla maksimissaan 18
opiskelijaa. Kurssilla harjoitellaan 10-15 kappaletta, jotka äänitetään
äänitysstudiossa omakustannehintaan cd-levyksi. Kurssilla saa tuntuman
kappaleiden sovittamiseen ja transkriptioiden tekoon. Kurssille mukaan
tullakseen ei tarvitse olla virtuoosimainen soittaja tai laulaja, perusasioiden
hallinta ja halu soittaa ryhmässä riittävät. Arviointi: Numeroarvostelu.
Arvioinnissa perusteina ovat tuntiaktiivisuus, solistiset tehtävät kurssi-cd:n
kappaleissa, asenne yhteissoittoon ja harjoittelemiseen ja kehittyminen
musiikillisissa taidoissa.
6. Vapaa säestys (MU6)
Kurssin opiskelijamäärä voi kurssisisällöstä johtuen olla maksimissaan 18
opiskelijaa. ”Joululaulukurssi.” Kurssi järjestetään 3. jaksossa, joka alkaa
ennen joulua. Tavoitteena on, että opiskelija voi itsenäisesti säestää helppoja
joululauluja ja muuta ohjelmistoa. Soittimeksi voi valita koskettimet,
ukulelen, mandoliinin tai akustisen kitaran. Kurssilla opiskellaan
reaalisointumerkeistä soittoa erilaisilla komppaustyyleillä. Kurssista on
hyötyä opiskelijoille, jotka ovat kiinnostuneita esim. luokanopettajan tai
lastentarhanopettajan opinnoista. Etukäteistaitoja ei tarvita. Arviointi:
Suoritusmerkintä.
7. Tietokonemusiikin kurssi (MU7)
Kurssin opiskelijamäärä voi kurssisisällöstä johtuen olla maksimissaan 18
opiskelijaa. Kurssilla tutustutaan syvällisesti joihinkin musiikin
tietokoneohjelmiin ja tavoitteena on, että opiskelija pystyy käyttämään niitä
55
luovasti hyväkseen äänen käsittelemisessä tietokoneella. Kurssilla tutustutaan
musiikin tekemiseen soveltuvaan tietokoneympäristöön, äänitetään audiota ja
midiä, editoidaan äänityksiä, tehdään kappaleita luuppipohjaisella ohjelmalla
ja tutustutaan säestysohjelmaan. Lisäksi tutustumme Internetistä löytyviin
musiikin ilmaisohjelmiin, sekä kurssilla olevien opiskelijoiden käyttämiin
ohjelmiin. Kurssilla vierailee mahdollisuuksien mukaan musiikin tuottaja tai
muu asiantuntija. Mahdollisuuksien mukaan teemme tutustumiskäynnin
äänitysstudiolle tai oppilaitokseen, jossa voi opiskella äänisuunnittelua tai
ääniteknologiaa tai -tuotantoa. Tutustumme mahdollisuuksiin julkaista omia
kappaleita Internetissä. Kurssilla tehdyistä kappaleista kootaan kurssi-cd sekä
järjestetään yleisölle avoin tietokonemusiikin konsertti, jossa kuunnellaan
kurssilla tehtyjä kappaleita. Arviointi: Suoritusmerkintä.
8. Kuoro 1 (MU8)
Lukion kuoro esiintyy koulun juhlissa esittäen musiikkia rockista
kansanlauluihin. Nuotinlukutaito ei ole välttämätön kuoroon tullakseen.
Tavoitteena on kehittyä äänenkäytössä ja toimia kuoron yhtenäisen soinnin
saavuttamiseksi. Osa ohjelmistosta lauletaan a cappella eli ilman
soitinsäestystä. Kuoron sisältä muodostetaan pienempiä lauluryhmiä esityksiä
varten ja kootaan tarvittaessa taustabändi. Kuoro toimii torstaisin koulun
jälkeen musiikkiluokassa. Lisäksi on stemmaharjoituksia välitunneilla. Kuoro
vierailee myös koulun ulkopuolella mm. palvelutaloissa. Arviointi:
Numeroarvostelu. Arvioinnissa kurssikohtaisina perusteina ovat aktiivinen
harjoituksiin osallistuminen, musiikillisissa taidoissa kehittyminen sekä
lauluryhmissä ja solistisissa tehtävissä toimiminen.
9. Kuoro 2 (MU9)
Tavoitteet, sisällöt ja arviointi kuten edellä MU8-kurssissa.
10. Kuoro 3 (MU10)
Tavoitteet, sisällöt ja arviointi kuten aiemmissa kuorokursseissa.
KUVATAIDE
Pakolliset kurssit
1.Kuvat ja kulttuurit (KU01)
56
Tämä kuvataiteen ensimmäinen kurssi on kaikille pakollinen. Se on siis suoritettava
ensimmäisenä. Tällä kurssilla kerrataan sellaisia kuvataiteen tekniikoita, joita on opittu
ala- ja yläkoulussa. Nyt niitä laajennetaan ja syvennetään. Samalla tutustutaan
kuvataiteen perustyökaluihin ja niiden ominaisuuksiin.
Kurssilla on kuvallisia ja kirjallisia tehtäviä. Tehtävät on rakennettu niin, että voi
käyttää kaikkia taitojasi, edetä oman tasosi mukaan ja syventää kuvailmaisuasi.
Samalla tutustut kuvataiteen sanastoon ja käsitteistöön.
Kurssi antaa hyvät perustaidot seuraaville kuvataiteen kursseille.
Kurssista annetaan arvosana. Kurssin arviointi perustuu kurssin aikana tehtävään
digitaaliseen portfolioon eli työnäytekansioon ja siihen liittyvään itsearviointiin.
Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti.
2. Muotoillut ja rakennetut ympäristöt (KU02)
Kurssilla käsitellään arkkitehtuuria, ympäristösuunnittelua, muotoilua ja
tuotteistamista. Kurssilla pohditaan kuvataiteen ja ympäristön suhdetta sekä opitaan
näihin liittyviä käsitteitä. Samoin opitaan, miten tuote- ja ympäristösuunnittelussa
ratkotaan muotoilun ja käytettävyyden ongelmia. Kurssilla opitaan mallintamista ja
siitä on hyötyä mm. arkkitehtuurin tai tuotesuunnittelun jatko-opinnoissa.
Kurssilla on sekä yksin että ryhmässä tehtäviä töitä.
Kurssista annetaan arvosana. Kurssin arviointi perustuu kurssin aikana tehtävään
digitaaliseen portfolioon eli työnäytekansioon ja siihen liittyvään itsearviointiin.
Valtakunnalliset syventävät kurssit
3. Osallisena mediassa (KU03)
Kurssilla tutkitaan mediaa sekä sen yhteyksiä ja vaikutusta ympäristöön, kuviin ja
taiteeseen. Kurssilla käytetään hyväksi median sisältöjä, arvioidaan niitä ja käytetään
niitä oman kuvallisen ilmaisun lähtökohtana.
Kaikki työt voi tehdä myös digitaalisesti. Kurssin kuluessa kootaan digitaalinen
arviointiportfolio eli työnäytekansio, johon liitetään kaikki teokset ja niihin liittyvä
kirjallinen osuus.
Kurssista annetaan arvosana.
Kurssitöissä tarvitaan oma tietokone ja kännykkä kamera.
4. Taiteen monet maailmat (KU04)
Kurssilla tutkitaan taiteen sisältöjä, ilmiöitä ja toimintatapoja oman työskentelyn
kautta. Tämä kurssi antaa valmiuksia kuvataiteen lukiodiplomikurssiin.
Lähestyt omien valintojesi pohjalta kuvataiteen peruskäsitteitä eli aihealuetta,
tekniikkaa, sisältöä, materiaaleja ja teoksesi kytkeytymistä taiteen historiaan.
57
Työskentely on luonteeltaan itsenäistä, mutta tapahtuu kuvataideoppitunneilla.
Taiteellisen luomisprosessin tukena on koko ajan myös opettajan ohjaus. Harjoittelet
teoksen ideointia, tiedonhakua, suunnittelua, luonnostelua, toteuttamista ja myös
prosessin arviointia.
Arviointikohteina ovat teos/teokset ja niihin liittyvä portfolio-osuus.
Kurssista annetaan arvosana.
Paikalliset syventävät kurssit
5. Piirustus ja maalaus (KU05)
Kurssilla syvennetään kuvataiteen perustekniikoiden hallintaa eli piirtämistä ja
maalaamista. Harjoitustöillä pyritään harjaannuttamaan taitoja. Samalla otetaan
haltuun tekniikkoihin liittyviä käytänteitä. Oman kuvallisen ilmaisun vahvistaminen
on kurssin keskeisenä tavoitteena. Kuvataiteilijoiden tuotannon kautta tutkitaan
erilaisia piirtämisen ja maalaamisen ilmaisutapoja.
Kurssin kaikki tehtävät pitää olla tehtynä kurssiarvosanaan.Kurssin materiaalista
kootaan digitaaliseen portfolio, johon liittyy oman prosessin arviointia.
Kurssi antaa valmiuksia kuvataiteen jatko-opintojen pääsykokeisiin.
Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti.
Kurssista annetaan arvosana.
6. Kuvanveisto/keramiikka (KU06)
Kurssilla tutustutaan kuvataiteen kolmiulotteisen työskentelyn perinteisiin
menetelmiin, kuvanveistoon ja siinä käytettyihin materiaaleihin. Pääasiallinen
työskentelymateriaali on savi.
Kurssilla voidaan tutustua kokeileviin taiteenmuotoihin (esim. tilateokset, maataide ja
biotaide) tai poikkeuksellisiin materiaaleihin (esim. romutaide, lumiveistokset).
Savityöskentely on luonteeltaan fyysistä ja siinä käytetään jossain määrin likaavia
materiaaleja.
Valmiit teokset opiskelija kuvaa digitaaliseen portfolioon, johon liittyy myös
itsearviointiosuudet ja kuvamateriaalia työskentelyn vaiheista.
Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti.
Kurssilla on numeroarviointi.
7. Aikamme taide (KU07)
Aikamme taide on korostetusti taidetta, jota tekevät oman aikamme taiteilijat. Taiteen
esittämisen tavat ovat avoimia ja muuttuvia. Taiteeseen voi liittyä myös tietoinen
58
rajojen rikkominen ja sekoittaminen. Aikamme taide elää jatkuvasti ja muuttaa
nopeasti muotoaan.
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutkii taiteen ilmiöitä, sisältöjä ja prosesseja ja
pohtii työskentelyn aikana oman aikamme taidekäsityksiä, taiteen ilmaisumuotoja sekä
mahdollisuuksia. Samalla arvioidaan ja seurataan taiteen ajankohtaisia ilmiöitä.
Kurssin aikana opiskelija soveltaa jotain tai joitain meidän aikamme uusia
taidekäsityksiä ja tekniikoita. Kurssitöitä voi tehdä yksin tai yhdessä, eri taiteenlajien
välisenä yhteistyönä tai niin halutessa myös perinteisin menetelmin.
Arvosanaan vaaditaan aktiivinen osallistuminen tunneilla/ työpajassa.
Digitaalisessa portfoliossa opiskelija avaa omaa ja ryhmän ajattelua sekä perustelee
valintoja kirjallisessa ja kuvallisessa muodossa.
Kurssin aikana toteutetaan oma produktio, taideteos tai taideteko harjoitellen
prosessinomaista työskentelyä.
Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti
Kurssi arvioidaan hyväksytty/hylätty – asteikolla
Kurssin lopussa opiskelijat esittelevät produktionsa, taideteoksensa tai taidetekonsa.
8. Valokuvaus ja valokuvien vedostus (KU08)
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii kameran käyttöä ilmaisunsa välineenä. Hän
oppii arvioimaan ja tulkitsemaan omia ja toisten otoksia ja tuntee valokuvan historiaa
ja valokuvan vaikutuksen muuhun taiteeseen. Opiskelija saa myös kokemuksen
perinteisen kinofilmikuvauksen pimiötyöskentelystä. Kurssilla tutustutaan valokuvan
ajankohtaisiin ja merkittäviin edustajiin
Kurssilla tarvitaan oma digikamera (järjestelmäkamera tai digipokkari). Pelkkä
kännykän kamera ei riitä. Kinofilmikameraa voi lainata koululta. Kurssin
harjoitustehtävät suoritetaan pääosin henkilökohtaisesti.
Arvioinnissa painottuvat työskentelyn prosessit ja tulokset sekä kypsyys itsenäiseen,
vastuulliseen työskentelyyn.
Kurssin lopussa digitaaliset kuvat ja kirjalliset työt kerätään digiportfolioon ja
vedostetut kinofilmikuvat viimeistellään.
Arvioinnin painopiste on valokuvauksellisessa ilmaisussa ja valokuvataiteessa, ei
tekniikassa.
Kurssista on numeroarviointi. Kaikki kurssityöt pitää olla suoritettuina.
Paikalliset soveltavat kurssit
9. Painokangastyöpaja (KU09)
59
Työpaja tutustuttaa opiskelijat tekstiilitaiteeseen painettujen ja maalattujen tekstiilien
kautta. Se on tutustumisretki myös käsityöläisyyteen ja alan pienyrittäjyyteen. Kurssiin
liittyy yritysvierailu. Kurssilla perehdytään mm. pigmenttipainantaan
silkkipainotekniikalla, leimasinpainantaan ja kankaan maalaamiseen. Kurssilla opitaan
paperikaavion valmistaminen sekä jatkuvan pinnan rakentaminen.
Kurssi antaa valmiuksia alan jatko-opintoihin.
Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti.
Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. Kaikki kurssityöt tulee olla tehtyinä
suoritusmerkinnän saamiseksi.
Osan pohjamateriaaleista opiskelija joutuu hankkimaan itse.
Valtakunnalliset soveltavat kurssit
Kuvataiteen lukiodiplomi (KULD02.1)
Kuvataiteen lukiodiplomi on näyttö, joka suoritetaan itsenäisesti kuvataideopettajan
valvonnassa. Lukiodiplomi toteutetaan yhden lukion soveltavan kurssin aikana. Sen
suorittamiseen varataan 38 tuntia.
Ennen lukiodiplomikurssin alkua opiskelijalla täytyy olla suoritettuna vähintään neljä
(4) lukion hyväksymää kuvataiteen kurssia.
Kurssi on vuosittain toistuva valtakunnallinen kurssi, jonka tehtävät tulevat
Opetushallituksesta. Tämän kurssin työhön liittyy prosessiportfolio, josta näkyvät työn
edistyminen ja ideoiden kehittyminen eli kirjallinen osuus.
Opiskelija ei saa kurssilla ohjausta, vaan hän työskentelee itsenäisesti opettajan
valvonnassa pääsääntöisesti koulun tiloissa. Tarkat ohjeet kurssin suorittamiseen
löytyvät Opetushallituksen sivuilta: http://www.edu.fi/lukiodiplomit/kuvataiteen
lukiodiplomi.
Materiaalit opiskelija joutuu hankkimaan itse, mutta perusvälineitä hän voi lainata
koululta.
Diplomityön arvioivat sekä ohjaava opettaja että ulkopuolinen asiantuntija. Teos ja
portfolio sekä niiden kokonaisuus arvioidaan asteikolla 1–5. Diplomin suorittamisesta
annetaan erillinen todistus. Lisäksi portfoliosta annetaan lyhyt sanallinen arviointi,
josta ilmenee tehtävän aihe, toteutustapa ja työn vahvuudet. Todistukseen merkitään
myös opiskelijan aiemmin suorittamien kuvataidekurssien määrä.
Opiskelijan pyynnöstä voidaan lukiodiplomin suorittaminen jättää merkitsemättä.
Lukiodiplomitodistus on lukion päättötodistuksen liite.
60
OPINTO-OHJAUS
Lukion opinto-ohjaukseen sisältyy kaksi pakollista kurssia, joista ensimmäinen (OP1)
suoritetaan 1. ja 2. ja toinen (OP2) 2. ja 3. opiskeluvuoden aikana. Lisäksi on
valittavana OP3 Työelämätaitoja itse tehden ja kokien –kurssi ja Tutor-kurssi.
Pakolliset kurssit
1. Minä opiskelijana (OP1)
Kurssilla käsitellään opiskelutaitoja, tehdään lukio-opintoihin sekä
ylioppilastutkintoon liittyvät suunnitelmat ja tutustutaan keskeisiin tietolähteisiin ja
harjoitellaan tiedon hakemista ja sen hallintaa.
Arviointi: suoritusmerkintä
2. Jatko-opinnot ja työelämä (OP2)
Kurssilla perehdytään jatko-opintoihin ja työelämään liittyviin keskeisiin teemoihin ja
taitoihin. Tutustutaan tietolähteisiin, jotka liittyvät jatko-opintoihin kotimaassa sekä
ulkomailla ja tehdään jatko-opintoihin liittyvä suunnitelma. Kurssiin sisältyy
itsenäinen moduuli opiskelijan valitsemasta aihepiiristä.
Arviointi: suoritusmerkintä
PAIKALLISET SOVELTAVAT OPINNOT
TUTOR-KURSSI
1. Tutor-kurssi (TU1)
Tutor toimii opastajana ja lukio-opintojen esittelijänä. Koulutus järjestetään 1.
lukiovuoden keväällä, ja toimintaan sitoudutaan koko lukio-opintojen ajaksi. Tutor-
kurssilla keskeistä ovat ryhmässä toimiminen, aktiivisuus, oma-aloitteisuus ja
esiintymistaitojen harjoitteleminen. Tutor-kurssista saa erillisen todistuksen.
Arviointi: suoritusmerkintä
ÄÄNENTOISTOKURSSIT
Paikalliset soveltavat kurssit
1. Äänentoistokurssi (ÄT1)
Äänentoistokurssi järjestetään kiertotuntikaavion ulkopuolella. Äänentoistokurssin
opiskelijat huolehtivat koulun järjestämien juhlien äänentoistosta. Kurssilla tutustutaan
61
miksauspöydän peruskäyttöön, esitysten vaatimien mikrofonien ja muiden laitteiden
käyttöön ja erilaisten äänisignaalien miksaamiseen. Mahdollisuuksien mukaan teemme
tutustumiskäynnin äänitysstudiolle tai oppilaitokseen, jossa voi opiskella
äänisuunnittelua tai ääniteknologiaa tai -tuotantoa.
Arviointi: Suoritusmerkintä.
2. Äänentoistokurssi 2 (ÄT2)
Äänentoistokurssi 1:n suorittaminen on edellytys Äänentoistokurssi 2:n
suorittamiselle. Kurssilla avustetaan tarvittaessa koulun juhlien äänentoistossa.
Kurssilla syvennetään miksaajan taitoja. Mahdollisuuksien mukaan osallistuminen
MU5-kurssin studioäänitykseen äänittäjän avustajan roolissa.
Arviointi: Suoritusmerkintä
DRAAMA
Draama tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden
tutustua draamalliseen ilmaisuun mm. liikkeen,
eleen, tanssin, monologin ja dialogin avulla.
Osallistavan draaman avulla opiskelija
kehittää, syventää ilmaisullista taitoa ja
vuorovaikutustaitoa. Lisäksi hän tutustuu
näytelmäteksteihin ja saa mahdollisuuden
toteuttaa oman näytelmän.
TELD 8, Teatterin lukiodiplomi edellyttää vähintään kolmea (3) draaman kurssia.
1. Draaman ovi avautuu (DRA1)
Kurssilla tehdään erilaisia draamaharjoituksia yksin, parin kanssa ja ryhmissä.
Esiintymistaito vahvistuu. Roolityöskentelyn avulla tutustutaan tarinan
kerrontaperinteeseen. Erilaisten improvisaatioharjoitusten ja esim. naamioharjoitusten
avulla vuorovaikutustaidot kehittyvät ja yhteenkuuluvuuden tunne syvenee. Opiskelija
osallistuu siis osallistavaan draamaan, eli hän ei ole enää vain esityksen katsoja.
2. Kohti esiintymistä (DRA2)
Kurssi valitsee erilaisten improvisaatioharjoitusten avulla kurssin alussa näytelmän.
Ryhmä harjoittelee näytelmää ja kurssin lopussa näytelmä esitetään. Opiskelija
perehtyy myös näytelmä- analyysiin; mm juoni, dramaturgia, käänne ja
teatterikriitikon arvosteluperiaatteet. Ryhmä tekee teatterikäynnin.
3. Teatterin historiaa näytellen ja katsellen (DRA3)
Draamallisten harjoitusten avulla kurssilla tutustutaan mm. draaman eri tyylilajeihin:
komedia, tragedia, draama ja farssi. Kurssilla käydään läpi draamallisten harjoitusten,
improvisaation ja videoitten avulla länsimaista teatterihistoriaa mm. Commedia dell’
Arten hauskat roolihahmot, Shakespearen tunnetut näytelmät ja tutustutaan ohjaaja,
62
näyttelijä, pedagogi Konstantin Stanislavskiin. Opiskelija oppii teatterisanastoa ja käy
läpi erilaisia tekniikkaharjoituksia.
4. Teatteriprojekti (DRA 4)
Opiskelija osallistuu muutamaan näytelmäprojektiin ja hän toimii näyttelijänä tai
ohjaajana näissä draamallisissa esityksissä, teatteriesityksissä tai osallistavassa
draamassa. Hän luo portfolion esityksistä.
Teatterin lukiodiplomi (TELD 8)
Opiskelija suunnittelee, ohjaa, luo skenografian, valaistussuunnitelman ja esittää
ryhmänsä tai parinsa kanssa näytelmän, johon osallistuu katsojia ja kaksi arvioitsijaa.
Opetushallituksen ohjeet: http://www.edu.fi/lukiodiplomit/teatterin_lukiodiplomi
Teatterin lukiodiplomiin kuuluu: näytelmä ja esitys, portfolio ja arviointiprosessi.
EPÄTIEDON KURSSI
1. Epätieto (EP1)
Valeuutiset, huuhaatieto, salaliittoteoriat, näennäistiede...mihin voit luottaa, mitä voit
pitää todellisena tietona? Tiedotusvälineet ovat pullollaan väitteitä ja kokonaisia
oppirakennelmia, jotka eivät loppujen lopuksi ole totta eivätkä perustu tieteelliseen
tutkimukseen, vaikka ne mahdollisesti tosilta vaikuttaisivatkin.
Epätiedon kurssilla harjoittelemme vetämään rajaa tieteellisen tiedon ja ei-tieteellisen
välille. Tunnistamalla näennäistiedon ja pseudotieteen tieteellisemmästä tiedosta voit
välttää tuhlaamasta aikaa ja rahaa sellaisiin väitteisiin ja oppeihin, jotka epätosina eivät
tuota toivomaasi tulosta, eivät vastaa todellisuutta. Kurssilla voimme tutustua mm
ufoihin ja humanoideihin, Bermudan kolmioon, homeopaattiseen hoitoon,
kreationistien väitteisiin eliökunnan alkuperästä, grafologiaan eli käsialatutkimukseen
ym. esimerkkeinä tiedon tuottamismenetelmistä ja niiden pohjalta tuotetuista väitteistä,
joita ei kuitenkaan pidetä tieteellisinä.
Hyväksytystä kurssista saa suoritusmerkinnän.
TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA
Tieto- ja viestintätekniikka on nykylukiolaisen jokapäiväinen työkalu. Tieto- ja
viestintätekniikka on myös yksi yliopistoissa opetettava aine ja nykyaikaisen
informaatioyhteiskunnan keskeinen kasvuala viimeaikojen kehityksestä huolimatta.
Ykköskurssi on työvälinekurssi ja se kannattaa suorittaa jo opintojen alkuvaiheessa,
mutta voidaan suorittaa missä vaiheessa tahansa, myös haettaessa varmuutta
ylioppilaskokeisiin valmistautuessa.
63
Paikalliset soveltavat kurssit
1. TVT:n opiskelukäyttö (TVT01)
• kurssilla käsitellään pääosin tekstinkäsittely- taulukkolaskenta ja
esitysgrafiikkaohjelman käyttöä, myös Office 365 Online -versiolla, ja
tutustutaan myös Office 365:n muihin ominaisuuksiin
• sähköisen ylioppilaskirjoituksen ohjelmistot
• muita ajankohtaisia aiheita
2. Ohjelmointi (TVT02)
• Opiskellaan kurssille valitun ohjelmointikielen perusteet.
3. Tieto- ja viestintätekniikan syventävä kurssi (TVT03)
• Kurssi on tarkoitettu niille opiskelijoille, jotka hallitsevat jonkin
tietotekniikan osa-alueen ennestään erityisen syvällisesti.
• Opiskelijan tulee itse rajata omasta aiheesta sopiva osio ja neuvotella sen
toteuttamisesta tietotekniikan opettajien kanssa.
• Kurssi on tarkoitettu itsenäisesti suoritettavaksi.
• Esimerkiksi Helsingin yliopiston ohjelmoinnin MOOC on verkkokurssi, jolla
perehdytään algoritmien laatimiseen ja nykyaikaisen ohjelmoinnin
perusideoihin, ja se käy tämän kurssin sisällöksi.
VALAISTUS
1. Näyttämövalaistuksen perusteet (VAL01)
Tavoitteet
Kurssilla perehdytään näyttämövalaistuksen alkeisiin.
Keskeiset sisällöt
• valotekniikka
• näyttämövalaisun alkeet
• valopöydän hallinta livetilaisuudessa
2. Näyttämövalaistuksen jatkokurssi (VAL02)
Tavoitteet
Kurssilla syvennetään VA1-kurssilla opittuja tietoja ja taitoja.
Keskeiset sisällöt
• valaistuskokonaisuuden suunnittelu
• lavatekniikkatyöryhmän osana toimiminen
64
• erilaisten tilojen valaisu
AUDIOVISUAALINEN MEDIA
1. Audiovisuaalisen median perusteet (ME1)
Tavoitteet
Kurssilla perehdytään AV-laitteiden hallinnan perusteisiin, mm. videokuvaamiseen,
kamera- ja studiotekniikkaan ja monikameralähetysten toteuttamiseen.
Keskeiset sisällöt
• AV-laitteiden hallinta
• videokuvaaminen
• monikameralähetyksen rakentaminen ja lähetyksen toteuttaminen eri rooleissa
• studiotekniikan alkeet
2. Luovuutta ja jälkikäsittelyä (ME2)
Tavoitteet
Kurssilla perehdytään AV-studiotyöskentelyyn ja syvennetään ME1-kurssilla saatuja
tietoja ja taitoja.
Keskeiset sisällöt
• videokuvan jälkikäsittely ja leikkaus
• audiovisuaalisen median käsitteet ja kieli
• modernin visuaalisen median kuvakieli
• livestriimin luonti