04 08 03 | 2016JOULUKUU | CRAMO FINLAND OY:N SIDOSRYHMÄLEHTI

HUOLELLISUUS HUIPUSSAAN❯ Hyvinkään sairaala vaatii suunnittelua

KUROTTAJAT TUTUIKSI❯ Uusi palvelu nostaa korkeuksiin

SLUSHIN NICOLAS DOLENC:

MASSATAPAHTUMA NOUSI CRAMON HUIPPUKALUSTOLLA

TEHOSTA TYÖTÄMutta älä luovu levosta

ROBOTISAATIO TULEERiittääkö

rakennusalalla töitä?

5TURVALLISUUDEN

TEHOMASIINAA ESITTELYSSÄ

IHKAUUSI VERKKO-VUOKRAAMO AUKESILue faktat eCRentistä

pääkirjoitusCramo Finland Oy on osa Cramo-konsernia, jonka emoyhtiö Cramo Oyj on listattu Helsingin Pörssissä.

CRAMO FINLAND OYKalliosolantie 2, 01740 Vantaapuh. 010 66 110 faksi 010 661 1299 www.cramo.fi info.fi @cramo.com www.facebook.com/cramofi nland

PÄÄTOIMITTAJATatu Hauhio

TOIMITUSOSG Viestintä p. 0207 806 800 www.osgviestinta.fi

TOIMITUSKUNTAMaiju Nupponen, Jaana Suomi, Ismo Vainio, Marko Ohtonen, Kai Korhonen, Joni Ihalainen, Jaakko Hakula, Mikko Yläjääski ja Saara Vainio

TOIMITUSSIHTEERIOSG Viestintä, Mari Kuusinen

TAITTOOSG Viestintä, Mikko Koistinen

KANNEN KUVASatu Kemppainen

PAINOGravity Nordic

PAPERIGalerie Art Silk

PAINOSMÄÄRÄ6 800 kpl

JAKELUMUUTOKSETinfo.fi @cramo.comMaiju Nupponen, Cramo Finland

TUOTTEET JA PALVELUTCramo vuokraa koneita, laitteita, tiloja ja tarjoaa rakentamista, saneeraamista ja kunnossapitoa tukevia palveluja.

eCRentin ovet ovat aukiTATU HAUHIOtoimitusjohtaja, Cramo Finland Oy

TATU HAUHIOtoimitusjohtaja, Cramo Finland Oy

ECRENT KATTAA tällä hetkellä suosituimmat lait-teemme ja kalustomme. Asiakas voi tilata laitteel-le verkossa joko toimituksen suoraan työmaalle tai noutaa sen itse Cramon vuokraamosta. Palvelu lis-taa kaiken asiakkaan tilaushistorian työmaittain, jo-ten asiakas voi tutkia omaa vuokraushistoriaansa. Ka-lustotarpeiden kartoittaminenkin on palvelun ansiosta entistä helpompaa. Palvelu päivittyy riippumatta sii-tä, tekeekö tilauksen vuokraamolla, puhelimitse vai verkossa. Asiakas voi tilata laitteelle verkossa myös noudon, kun vuokrauskausi päättyy.

TÄMÄ ON meille iso ponnistus ja tulemme kehittä-mään ja laajentamaan verkkopalvelujamme jatku-vasti. Toivonkin siksi, että annatte meille runsaas-ti palautetta tekemästämme työstä – muuten emme voi mennä eteenpäin. Tämä on ollut hyvä vuosi sekä meille että asiakkaillemme. Otetaan yhdessä digiloik-ka ensi vuoteen.

Rauhallista joulun odotusta toivottaen,

U udistimme joulukuussa verkkosivujemme ilmeen ja ympäristön. Sivumme ovat nyt

entistä käyttäjäystävällisemmät, selkeämmät ja helpommat käyttää. Olemme niitä suunnitelles-samme ajatelleet teidän asiakkaiden tarpeita. Sivujen tärkein uudistus on se, että avasimme ovet uuteen eCRent (easyrent) -verkkovuokraa-moomme. Haluamme Cramolla olla alan edel-läkävijöitä ja tarjota asiantuntemustamme asi-akkaidemme käyttöön nyt myös digitaalisesti. Kalustovalikoimaamme ja tuotetietojamme voi tutkia missä ja milloin vain. Kattavat tuotetiedot auttavat valitsemaan aina oikean työkalun oike-aan tarpeeseen. Tiedämme, että verkkopalvelut ovat teille asiakkaille yhä tärkeämpiä. Olemme vastanneet toiveisiinne ja luoneet uuden tavan vuokrata meiltä kalustoa puhelinpalvelun ja toi-mipisteasioinnin rinnalle.

UUSI ECRENT-VERKKOVUOKRAAMO palvelee niitä Cramon asiakkaita, jotka haluavat hoitaa asiointinsa mieluusti verkossa. Usein laitetilauk-set meille tehdään työmailla haastavissa olosuh-teissa, ja toisinaan tarve tilaukselle syntyy myös toimistoaikojen ulkopuolella. Asiointi verkkokau-passamme on yhtä helppoa, mutta nopeampaa kuin piipahdus vuokraamolla tai puhelinsoitto meille. Kalustomme on saatavilla napin painal-luksella ja tilauksen voi tehdä milloin vain. Pal-velu toimii saumattomasti myös mobiilisti.

4041 0884

23 |

2016

04 11

06 12

08 14

09 17

10 19

1909 10 GREAT DAY OFF WORK❯ Juha Luostarinen on lätkämiehiä

PELIT&VEHKEET❯ Luottolaitteilla työ käy turvallisesti

PULMA&RATKAISU❯ Miten vuokraan laitteita illalla?

14

19

16

04

NOUSUSSA: HYVINKÄÄN SAIRAALA

SORVIN ÄÄRESSÄ

UUTISETTYÖHYVINVOINTI: AJAN HALLINTA

PALVELUESITTELY: KUROTTAJAPALVELUT

ESIKUVA:NICOLAS DOLENC

PELIT&VEHKEETTEEMAJUTTU: ROBOTISAATIO

PULMA&RATKAISU GREAT DAY OFF WORK

33 |

2016

Nousussa

TEKSTI: PIRKKO SOININEN | KUVAT: SATU KEMPPAINEN

Rakenteilla terve sairaalaHyvinkää saa uuden sairaalan elokuussa 2018. Mittavan hankkeen pääurakoitsija on PEAB ja Cramo vastaa työmaan infrastruktuurista.

– Kävimme projektin alkuvaiheessa Cramon kanssa läpi, mitä vaihtoehtoja meillä on rakennuksen valurungon lämmittämiseksi, kertoo PEABin työmaapäällikkö Heikki Korpela

43 |

2016

”Ehdoton tavoitteemme on tehdä terve talo, siksi kosteudenhallinnan on oltava hanskassa.

K yseessä on Hyvinkään kaupungin ja Hyvinkään sairaalan (HUS) yhteishan-ke, jonka kustannusarvio on noin 64

miljoonaa euroa. – Saimme valettua ensimmäisen kerrok-

sen holvin marraskuussa. Hanke on erityis-laatuinen, koska runko valetaan alusta lop-puun asti paikan päällä perinteisin mene-telmin, kertoo PEABin työpäällikkö Heikki Korpela.

Sairaalasta tulee viisikerroksinen ja sen pinta-ala on noin 23 000 bruttoneliömetriä. Rakennuksen rungon pitkät jännevälit ja le-vyrakenteiset seinät mahdollistavat tilojen muunneltavuuden.

CRAMO VASTAA sairaalan työmaan infra-struktuurista ja on toimittanut paikan pääl-le työmaatilat, aluesähköistyksen, aidat ja ku-lunvalvonnan.

– Projektin alkuvaiheessa kävimme Cra-mon kanssa yksityiskohtaisesti läpi, mitä vaihtoehtoja meillä on esimerkiksi valurun-gon lämmittämiseksi. Viranomaiset määrit-telivät tarkoin, miten meidän tulee toimia. Koska työmaan vieressä toimii edelleen van-ha sairaala, meidän pitää olla erityisen va-rovaisia ja esimerkiksi ambulanssien kul-kutiet on pidettävä koko ajan vapaina, Kor-pela toteaa.

– Valujen lämmityksen hoidamme Cra-mon työmaille tarkoitetun lämmitys- ja tur-vallisuussuunnitelman mukaisesti kaasu-lämmityskalustollamme. Energia toimite-

taan kaasusäiliön sijaan 210 kilogramman suurastioissa, joita työmaalla on maksimis-saan noin parikymmentä kerrallaan, kertoo Cramon projektipäällikkö Mikko Marttila.

Nyt PEAB puntaroi kosteudenhallinnan hankkimista Cramolta.

– Ehdoton tavoitteemme on tehdä terve talo, siksi kosteudenhallinnan on oltava työ-maalla hanskassa. Haluamme pelata varman päälle ja jokainen yksityiskohta, esimerkiksi betonimassan ja lujuusluokan valinta, pitää tehdä harkiten, Korpela sanoo.

Kriittisin paikka kosteuden kannalta si-jaitsee rakennuksen yläosassa: kun katto val-mistuu, PEAB alkaa tehdä sisätöitä ylhäältä alaspäin. Yläkerrosten tulee kuivua nopeasti ja rakenteisiin ei saa jäädä kosteutta.

PÄÄKAUPUNKISEUDULLA ON käynnissä useita sairaaloiden rakennushankkeita, ja Korpela toivookin, että tekijät voisivat teh-dä yhteistyötä.

– Rakentamista ei kukaan voi tehdä yk-sin, siksi kokemuksia pitää voida jakaa. Työ-maalta toiselle oppimisen pitäisi olla alalla itsestäänselvyys.

Hän pitää tärkeänä sitä, että PEABilla ja Cramolla on ollut koko ajan yhteinen tavoite.

– Palvelu pelaa parhaiten, kun Cramolta ollaan meihin proaktiivisesti yhteydessä ja ehdotetaan jotain sellaista vaihtoehtoa, jo-ta emme ole hoksanneet itse. On hyvä, jos ei odoteta, että asiakas painaa paniikkinappu-laa, vaan ennakoidaan tilanteita. ■

– Koska Hyvinkään toimipisteemme sijaitsee parin kilometrin päässä työmaalta, pystymme huolehtimaan myös nopeista täsmätilauksista, kertoo Cramon Jarkko Niinivaara.

53 |

2016

KOONNUT: MARI KUUSINEN JA MATLEENA MERTA | KUVAT: SATU KEMPPAINEN JA DREAMSTIMEUUTISET

Työntekijämme ottivat osakesäästö ohjelman omakseenC ramon osakesäästöohjelma on vakiinnuttanut suosionsa työnteki-

jöiden keskuudessa. Tällä hetkellä viidennes henkilöstöstä omis-taa Cramon osakkeita. Ohjelmassa mukana olevan henkilöstön määrä on pysynyt melko tasaisena vuodesta 2012 lähtien, jolloin osakesääs-töohjelma lanseerattiin.

Cramolaisilla on mahdollisuus sijoittaa kahdesta viiteen prosenttia bruttopalkastaan yhtiön osakkeisiin. Osakesäästöohjelmaan sitoudu-taan vuodeksi kerrallaan ja säästämisen voi keskeyttää milloin tahansa. Säästösumma vähennetään automaattisesti työntekijän nettopalkasta palkanmaksun yhteydessä. Henkilöstö voi myydä ostetut osakkeet mil-loin tahansa. Monelle työntekijälle yrityksen tarjoama osakesäästöoh-jelma on ensimmäinen kosketus osakesäästämiseen.

− Olemme iloisia siitä, että työntekijämme ovat lähteneet näin hyvin mukaan ohjelmaan. Palkitsemme kolme vuotta osakkeita omistaneet työntekijät yhdellä lisäosakkeella kahta osaketta kohti. Maksoimme ensimmäiset lisäosakkeet tänä vuonna, kertoo Cramo Finlandin toi-mitusjohtaja Tatu Hauhio.

Cramo voitti joulupukin Hyvinkään sairaalan lapsille

Y hteistyökumppanimme Lataamo järjesti syksyllä pienimuotoisen kilpailun, jossa saattoi voittaa joulupukin vierailun joko yritykseen

tai valittuun hyväntekeväisyyskohteeseen. Osallistuimme arvontaan ja ehdotimme kohteeksi Hyvinkään sairaalan lastenosastoa.

– Perusteinamme olivat muun muassa, että joulu on lapsille tär-keä juhla, ja olisi siksi hienoa päästä tuomaan lisää joulumieltä niille lapsille, jotka eivät voi viettää joulua kotonaan. Iloksemme voitto osui meille ja pukki pääsee käymään Hyvinkäällä, kertoo digitaalisen vies-tinnän asiantuntija Saara Vainio.

Joulupukin matkaan lähtee myös muutama Cramon oma tonttu tervehtimään sairaalan lastenosaston potilaita. Iloista joulua kaikil-le lukijoillemme!

”Olemme iloisia siitä, että työntekijämme ovat lähteneet näin hyvin mukaan ohjelmaan.

63 |

2016

Cramo parantaa digitaalisia palvelujaan ja perustaa eCRent-verkkovuokraamon

C ramo uudistaa joulukuussa sekä konsernin että kaikkien mai-densa verkkosivujen ilmeen ja ympäristön. Samalla avaa ovensa

eCRent-verkkovuokraamo tiliasiakkaille Suomessa, Saksassa ja Ruot-sissa. Cramo ottaa eCRent-palvelun käyttöön muissa konsernin mais-sa ensi vuoden alussa.

– Olemme Cramolla alan edelläkävijöitä ja tarjoamme asiantunte-muksemme käyttöön nyt myös digitaalisesti. Verkkopalvelut ovat asiak-kaillemme yhä tärkeämpiä, joten olemme vastanneet heidän toiveisiin-sa ja monipuolistaneet omaa palveluvalikoimaamme, kertoo Cramon maajohtaja Tatu Hauhio.

Cramon verkkosivujen suurin uudistus on entistä käyttäjäystäväl-lisempi ilme, joka pitää sisällään muun muassa kätevän hakutoimin-non. Sen avulla Cramon kalustovalikoimaa ja tuotetietoja voi tutkia missä ja milloin vain.

Uusi eCRent-verkkovuokraamo palvelee niitä Cramon asiakkaita, jotka haluavat hoitaa kaiken asiointinsa verkossa. Palvelu toimii sau-mattomasti myös mobiilisti.

– Usein laitetilaukset meille tehdään työmailla haastavissa olosuh-teissa. Asiointi verkkokaupassamme on yhtä helppoa, mutta nopeam-paa kuin piipahdus vuokraamolla tai puhelinsoitto meille. Kalustom-me on saatavilla napin painalluksella, summaa Jonas Pärssinen.

Valvomo-kulunvalvonta-ohjelma uudistuu

C ramon Valvomo-kulunvalvontaohjelma muuttuu vuodenvaihtees-sa nopeammaksi ja helppokäyttöisemmäksi. Valvomo on selain-

pohjainen ohjelma, johon on koottu kaikki työmaalla tarvittavat val-vontatyökalut.

− Valvomo kommunikoi kulunhallinlaitteiden, kuten ajoneuvo- ja henkilöporttien, lukitusjärjestelmien sekä kiinteiden ja mobiilien lei-mauspäätteiden kanssa. Ohjelman kautta työnjohtajat voivat lähettää työntekijöitä koskevat kuukausiraportit verottajalle, ja ohjelmasta nä-kee myös helposti Suomen Tilaajavastuun asettamat työmaita kos-kevat lakisääteiset velvoitteet, selvittää Cramon tuotepäällikkö Mar-ko Ohtonen.

Cramo tarjoaa kaikki työmaan kulunvalvontaan liittyvät palvelut avaimet käteen -periaatteella. Kulunvalvontaohjelman lisäksi saata-vana on muun muassa aitoja ja portteja.

− Valvomo-ohjelma on ollut erittäin suosittu asiakkaidemme kes-kuudessa. Olemme nyt panostaneet käyttäjäkokemukseen entistä-kin enemmän. Esimerkiksi kaikki ohjelman peruskäyttöön tarvitta-vat toiminnot löytyvät jatkossa yhdeltä sivulta. Osa muutoksista näkyy ohjelmassa jo nyt ja loput ovat nähtävissä ensi vuoden alussa, Ohto-nen lupaa.

LUE LISÄÄ:www.cramo.com/fi -FI/palvelut/turvallisuus/kulunvalvonta/

73 |

2016

T eollisuudessa ja työmailla on usein vaa-tivia asennuskohteita ja projekteja, jois-sa tarvitaan monipuolisesti varustel-

tuja kurottajia. Cramon maanrakennuslii-ketoimintaa vetävä Joni Ihalainen mainit-see kurottajien käyttökohteiksi tavallisten rakennustyömaiden lisäksi esimerkiksi me-tallirakenteiden asennukset ja siltatyömaat.

– Kurottajia tarvitaan siellä, missä pi-tää nostaa tavaroita ja ihmisiä korkealle, tai ulottua pitkälle. Kalusto on tarpeen niin ri-vitalotyömailla kuin suurissa teollisuuskoh-teissakin.

CRAMO VAHVISTI logistiikka- ja kurottaja-palveluitaan viime keväänä, kun se osti Ku-rottaja- ja Kuljetuspalvelu Parviainen Oy:n liiketoiminnan. Ihalainen toteaa, että kaup-pa kasvatti Cramon konekantaa ja vahvisti alan osaamista.

TEKSTI: JOHANNA PELTO-TIMPERI | KUVAT: CRAMO

Kurota korkealleCramon monipuolinen kurottajapalvelu tarjoaa niin pieniä erikoiskurottajia, pyöriviä koneita kuin 35 metrin korkeuteen ulottuvan Magni RTH 5.35 -kurottajankin.

– Tehostamme koko ajan kurottajapal-velumme kalustoa ja kuljettajiemme osaa-mista. Erikoiskoneiden vuokraamisessa on tärkeää tuntea asiakas, jotta vuokralaittees-ta saa mahdollisimman hyvän hyödyn, Iha-lainen toteaa.

CRAMON KUROTTAJAPALVELUUN kuuluu aina kuljettaja, kun työtä tehdään ympäripyö-rivillä koneilla. Näiden koneiden nostokorke-us on mallista riippuen 17−35 metriä. Vuok-ratuimpia ovat 25 metriin ulottuvat koneet.

– Kalustossamme on kaksi Suomen kol-mesta 35 metriin ulottuvasta kurottajasta. Kokoluokka on maailman suurinta, Ihalai-nen kertoo.

Ilman kuljettajaa voi vuokrata vain niin sanotun jäykän kurottajan, joka ylettyy 4−19 metriin. Ihalainen korostaakin, että ammat-titaitoinen kuljettaja on tärkeä osa palvelun

toimivuutta ja turvallisuutta. Kun osaava kus-ki käyttää konetta, on myös työskentelyn te-hokkuus parhaimmillaan.

JOKAISELLE TYÖMAALLE löytyy sopivin rat-kaisu Cramon kurottajapalveluiden laajasta valikoimasta. Kaluston monipuolisuutta te-hostavat lisävarusteet, kuten kauhat, nosto-varret ja vinssit sekä henkilönostokorit, tava-rakorit ja pyörivät trukkipiikit.

Valikoimassa on myös pieniä minikurot-tajia, joilla varmistetaan työn sujuvuus ah-taissa tiloissa. Pienet erikoiskurottajat sovel-tuvat käytettäviksi esimerkiksi pysäköintihal-leissa ja painorajoitetuissa tiloissa.

– Vakiokalustoa ovat myös nosturiautot. Ne täydentävät liiketoiminnan laajuutta vaa-tivissa asennuskohteissa ja tavaroiden siir-roissa työmaille, Ihalainen miettii. ■

Kurottajavalikoimassa on tarjolla sekä ketteriä erikoiskurottajia että järeämpiä 35 metriin ulottuvia laitteita. Nosturiauto pääsee hankaliinkin kohteisiin ja tuo samalla tavaran tullessaan. Kurottajiin saa lisävarusteena esimerkiksi henkilönostokorin, kauhan ja nostovarren.

TEKSTI: JOHANNA PELTO-TIMPERI | KUVAT: CRAMO

KurotaCramon monipuolinen kurottajapalvelu tarjoaa niin pieniä erikoiskurottajia, pyöriviä koneita kuin 35 metrin korkeuteen ulottuvan Magni RTH 5.35 -kurottajankin.

Kurottajavalikoimassa on tarjolla sekä ketteriä erikoiskurottajia että järeämpiä 35 metriin ulottuvia laitteita. Nosturiauto pääsee hankaliinkin kohteisiin ja tuo samalla tavaran tullessaan. Kurottajiin saa lisävarusteena esimerkiksi henkilönostokorin, kauhan ja nostovarren.

korkeuteen ulottuvan Magni RTH 5.35 -kurottajankin.

Kurottajavalikoimassa on tarjolla sekä ketteriä erikoiskurottajia että järeämpiä 35 metriin ulottuvia laitteita. Nosturiauto pääsee hankaliinkin kohteisiin ja tuo samalla tavaran tullessaan. Kurottajiin

henkilönostokorin, kauhan ja nostovarren.

83 |

2016

1

1

2 3 4 5

pelit&vehkeetpelit&vehkeetTEKSTI: JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT: CRAMO JA DREAMSTIME

IXOLIFT 400 S -HENKILÖNOSTIN Ixolift on turvallinen vaihtoehto tikkaille ja telineille. Nostin painaa 140 kiloa, joten siirtely onnistuu yhden hengen voimin ja laitetta voidaan kuljettaa myös pakettiau-tossa. Laitetta voi käyttää sisätiloissa. Ixoliftin työs-kentelykorkeus voidaan säätää kaasujousen avulla neljään metriin. Suurin sallittu työkuorma on 150 kiloa. Työtason koko on 526 x 556. Nostimessa on automaattiset turvajarrut.

ECOLIFT-MASTONOSTINEcolift-mastonostin on monikäyttöinen ja ympäristöystävällinen henkilönostin. Sisätiloi-hin tarkoitettu Ecolift on turvallinen vaihtoehto tikkaille, korokkeille ja pienille rakennustelineille. Aina valmis nostin ei käytä akkuja tai sähköä, joten sitä ei myöskään tarvit-se ladata. Se sopii hyvin esimerkiksi sairaaloiden, elintarviketeollisuuden, lääketeollisuuden, myy-mälöiden ja rakennustyö-maiden käyttöön. 305 kiloa painavan Ecoliftin työsken-telykorkeus on 4,2 metriä, kun työtaso on 2,2, metrin korkeudella. Nostinta on kevyt ja nopea veivata kä-sin, koska maston sisällä on kaasujousi. Kori nousee ylös 15:ssä sekunnissa.

COMBISAFE-LASTAUSJÄRJESTELMÄCombisafe-lastausjärjes-telmään kuuluvat porras-kiinnike, 6-askelmaiset, kokoon taittuvat ja sää-dettävät työmaaportaat ja kaiteet sekä telinekiinnik-keet. Lastausjärjestelmän avulla voi muodostaa helpon ja turvallisen kulun esimerkiksi rekan tai perävaunun lavalle. Järjestelmän uusin osa on porraskiinnike. Lastaus-järjestelmä tuo lastauk-seen sujuvuutta ja lisää merkittävästi työturvalli-suutta.

VEPE LIFELINE -PUTOAMISSUOJAUS-JÄRJESTELMÄPutoamissuojausjärjestel-mässä kaksi henkilöä voi työskennellä samanaikai-sesti vaakasuuntaisessa ankkuripisteköydessä. Järjestelmä koostuu väli- ja ulkoseinäelementteihin valmistusvaiheessa asen-netuista Hilma-holkeista ja Sami-seipäästä. Järjestel-mää käytetään raken-nustyömaalla vaativissa vaakamuotin asennustöis-sä. Seipäät sijoitetaan niin, että Lifeline-turvaliinan jänneväli on korkeintaan 20 metriä.

PLANT NAPPY® -VALUMA-ALLASTyömaan ympäristötur-vallisuutta lisäävät Plant Nappy -valuma-altaat, joita voi käyttää esimer-kiksi generaattorien ja kompressorien kanssa. Altaan ainutlaatuinen ra-kenne kerää alusmattoon koneista valuvat öljyt ja polttoaineet, mutta sade-vesi valuu pois. Joustava allas muotoutuu alustan mukaiseksi. Perässä vedettävä generaattori tai muu pyörien päällä oleva laite on helppo saada al-taan päälle sen pehmeän reunan yli. Altaan pohjalla oleva matto voidaan vaih-taa uuteen tai poistaa neste esimerkiksi manke-loimalla se. Valikoimassa on kolmea kokoa.

Cramo esittelee viisi luottotuotetta, joilla työ sujuu helposti ja ennen kaikkea turvallisesti.

Turvallista työskentelyä

2

93 |

2016

pulma&ratkaisu

C ramon asiakkaiden ei enää tarvitse odottaa aamuun saakka saadakseen asiansa hoidettua. Uudessa eCRent-

verkkovuokraamossa voi tilata ja palauttaa tuotteita, sekä tarkastella tuotetietoja ja hin-toja. Jos kaluston tarve tulee yllättäen, asia-kas näkee verkkokaupasta heti, mitkä tuot-teet ovat vapaana.

− Verkkopalveluiden suosio kasvaa jatku-vasti. Cramo haluaa olla konevuokrausalan edelläkävijä, ja siksi siirsimme palvelumme myös verkkoon. Verkkovuokraamon ja -kau-pan suunnittelu alkoi vuonna 2015, ja osa asi-akkaistamme on ollut mukana testaamas-sa pilottiversioita tammikuusta 2016 alkaen.Heiltä saamamme palautteen perusteella ke-hitimme palvelun, joka vastaa asiakkaidem-me tarpeisiin mahdollisimman monipuoli-sesti, kertoo Cramon asiakaspalvelupäällik-kö Tuomas Haapalainen.

ASIAKKAAT VOIVAT tehdä tilihakemuksen verkkovuokraamoon joko verkkopankkitun-nuksilla Tupas-palvelussa tai täyttämällä lo-makkeen verkossa ja viemällä sen Cramon

TEKSTI: MATLEENA MERTA | KUVAT: CRAMO

Vuokraa kalusto

verkostaCramon uusi eCRent-verkkovuokraamo

aukesi joulukuun alussa. Nyt koneiden vuokraaminen käy helposti mihin

vuorokaudenaikaan tahansa.

toimipisteelle. Palvelusta asiakas näkee kaik-ki laskunsa, vuokraamansa koneet työmait-tain, sekä niiden palautuspäivät. Palautuspäi-vän lähestyessä eCRent lähettää asiakkaalle ilmoituksen. Näin koneita ei unohdu työmail-le, ja asiakas voi halutessaan pidentää vuok-rausaikaa palvelun kautta.

− Asiakas näkee verkkovuokraamosta ja -kaupasta aina ajantasaisen valikoiman. Al-kuun palvelussa on selattavissa 280 konetta, joista 160 on vuokrattavissa verkosta. Tuen-ta-, kaide-, ja telinekalustoa eCrentissä on 80 tuotteen verran. Myöhemmin palvelusta löy-tyvät kaikki Cramon vuokratuotteet, Haapa-lainen lupaa.

Asiakas voi tilata kaluston suoraan työ-maalle tai noutaa sen valitsemastaan Cra-mon toimipisteestä. Jos tuote vaatii asennuk-sen, asiakas voi jättää Cramolle yhteydenot-topyynnön, jolloin Cramon toimipiste ottaa yhteyttä asiakkaaseen.

VERKKOVUOKRAAMO ON suunniteltu mah-dollisimman helppokäyttöiseksi. Jos asiak-kaalle kuitenkin herää kysymyksiä verkko-

palvelun suhteen, hän voi kysyä apua Cramon asiakaspalvelukeskuksesta tai toimipisteeltä.

− Olemme julkaisemassa myös asiakas-palvelu-chatin, jota voi käyttää verkkosivuil-lamme. Chatissa asiakas voi jutella anonyy-misti Cramon asiakaspalvelukeskuksen hen-kilökunnan kanssa. Autamme chatissa verk-kovuokraamon käytössä. Aluksi chat on myös käytössä Cramon normaalien aukioloaikojen puitteissa, eli kello 7−16.

eCRent sisältää kattavat tiedot Cramon tuotteista ja tuotetietoja päivitetään jatkuvas-ti. Palvelussa voi tarkastella esimerkiksi nos-tinten ulottumakaavioita ja asennusohjeita.

− Tuotteiden yhteyteen on tulossa myös käyttöohjeet, Haapalainen kertoo. ■

Tilauksen Cramolle voi jatkossa tehdä vaikka tabletilla uudessa eCRent-verkkovuokraamossa.

eCRent toimii saumattomasti myös mobiilisti.

103 |

2016

sorvin ääressä

M ika Wilén on tuore cramolainen. 26-vuotias mies aloitti Tuusulan vuokraamolla vuokraamotyönteki-

jänä puoli vuotta sitten.– Siirryin Cramolle rakennustyömaalta

Helsingistä, missä tein perussaneeraushom-mia. Purin vanhaa ja rakensin uutta. Vaikka olin rakennuksilla vain vähän aikaa, Cramo tuli tutuksi.

Wilén ei ole koskaan viihtynyt koulun penkillä kovin hyvin. Peruskoulun jälkeen hän kokeili lukiota, teki sekalaisia hommia, kävi armeijan ja siirtyi Hong Kong -tavarata-loon Keravalle myymään työkaluja ja -konei-ta. Myyjän työssä vierähti neljä vuotta.

– Tykkäsin asiakaspalvelusta, mutta kai-pasin vaihtelua. Lähdin aikuiskoulutukseen Edupoliin viisi kuukautta kestävälle kurs-sille, josta valmistuin saneeraajaksi, eli pin-tarakenteiden korjaajaksi. Näyttötutkinnot jäivät tosin suorittamatta, kun jo pääsin Cra-molle töihin.

WILÉN USKOO juurtuneensa Cramolle.– Meillä on loistava duuniporukka, hei-

tämme hyvää läppää ja työpäivät kuluvat vauhdikkaasti.

Hänen työpisteensä on Tuusulan vuok-raamolla, jossa hän tekee vuokraussopimuk-sia asiakkaille. Enimmäkseen työ hoituu puhelimitse ja sähköpostilla, mutta aina silloin tällöin asiakkaat käyvät meillä paikan päällä vuokraamas-sa tarvikkeita.

– Laadin vuokraussopi-mukset, otan niihin asiakkaal-ta kuittauksen, laitan kalus-ton kuntoon ja lähetän maa-ilmalle, hän tiivistää.

Suurin osa Tuusulan vuokraamon asiakkaista on yrityksiä.

– Vaikka olen ollut hommissa vasta vä-hän aikaa, olen saa-nut jo vakioasiak-kaita, jotka halu-avat asioida juuri minun kanssani. Se tuntuu hyvältä.

TEKSTI: PIRKKO SOININEN | KUVA: SATU KEMPPAINEN

Uusi työ, mainiot työkaveritTuore vuokraamotyöntekijä asettuu mielellään asiakkaan asemaan.

”Heitämme hyvää läppää ja työpäivät kuluvat vauhdikkaasti.

Tuusulan vuokraamossa on Wilénin li-säksi viisi työntekijää, jotka hoitavat vuok-rauksia.

HAASTAVAA ON miehen mukaan hinnoittelu.– Varsinkin alussa jouduin tekemään

monta hyvitystä. Sopimusten kanssa pitää olla tarkkana. Onneksi vieressä istuu konka-ri, jolta voi aina kysyä neuvoa.

Hankalia tilanteita ovat myös työmaasel-vitykset. Wilen törmää niihin, kun kalustoa rikkoutuu tai häviää työmaalta. Aina ei asi-akkaan kanssa ole yksimielisyyttä siitä, kuka on korvausvelvollinen.

– Aina olen kinkkisistäkin tilanteis-ta selvinnyt ja löytänyt ratkaisun yhdes-sä asiak kaan kanssa. Eh-kä siinä auttaa se, että yritän aset-tua mahdolli-simman hyvin myös asiak-kaan ase-maan.

– Tykkäsin asiakaspalvelusta, mutta kai-pasin vaihtelua. Lähdin aikuiskoulutukseen Edupoliin viisi kuukautta kestävälle kurs-sille, josta valmistuin saneeraajaksi, eli pin-tarakenteiden korjaajaksi. Näyttötutkinnot jäivät tosin suorittamatta, kun jo pääsin Cra-molle töihin.

WILÉN USKOO juurtuneensa Cramolle.– Meillä on loistava duuniporukka, hei-

tämme hyvää läppää ja työpäivät kuluvat vauhdikkaasti.

Hänen työpisteensä on Tuusulan vuok-raamolla, jossa hän tekee vuokraussopimuk-sia asiakkaille. Enimmäkseen työ hoituu puhelimitse ja sähköpostilla, mutta aina silloin tällöin asiakkaat käyvät meillä paikan päällä vuokraamas-sa tarvikkeita.

– Laadin vuokraussopi-mukset, otan niihin asiakkaal-ta kuittauksen, laitan kalus-ton kuntoon ja lähetän maa-ilmalle, hän tiivistää.

Suurin osa Tuusulan vuokraamon asiakkaista on yrityksiä.

– Vaikka olen ollut hommissa vasta vä-hän aikaa, olen saa-nut jo vakioasiak-kaita, jotka halu-avat asioida juuri minun kanssani. Se tuntuu hyvältä.

läppää ja työpäivät kuluvat vauhdikkaasti.

ta selvinnyt ja löytänyt ratkaisun yhdes-sä asiak kaan kanssa. Eh-kä siinä auttaa se, että yritän aset-tua mahdolli-simman hyvin myös asiak-kaan ase-maan.

– Työpäiväni on ollut mainio, kun on ollut sopivasti kiirettä ja keikat hoituvat ilman erityisempiä ongelmia, toteaa vuokraamotyöntekijä Mika Wilén.

113 |

2016

Levollisuus tuo tehoa työhönOllaanpa työmaalla tai konttorissa, tehokkainta työ on, kun sitä tekee

suunnitelmallisesti ja rauhallisin mielin. Myös tämän vuoden tapaturmapäivän teemana oli hopulle loppu, sillä kiire johtaa usein työtapaturmiin.

TEKSTI: MAIJA RAUHA | KUVAT: DREAMSTIME JA PIA VILANEN

123 |

2016

H enkilöstön kehittämiseen keskitty-vän Luotain Consulting Oy:n toimi-tusjohtaja Pia Vilanen on jo kymme-

nen vuoden ajan auttanut ihmisiä saamaan enemmän aikaan työssään ja samalla naut-timaan siitä.

– Tehokkaasta työnteosta on etua kaikil-le. Kun työ sujuu joutuisasti, ihmisen amma-tillinen itsetunto vahvistuu, hän kokee itsen-sä pystyväksi ja stressi vähenee. Työpäivät pysyvät helpommin maltillisen pituisina, jol-loin aikaa jää myös palautumiseen. Yrityksen kannalta katsottuna tehokas työnteko paran-taa kilpailukykyä, Vilanen toteaa.

Ajan ja stressin hallinta ovat Vilasen mukaan usein sama asia, ja niillä on selvä yhteys työn tehokkuuteen. Tehokkuuseroja

1PYSÄHDY. Mitä enemmän töitä ja kiiret-tä on, sitä tärkeämpää on pysähtyä miet-

timään, mitä on tekemässä ja tekeekö sen parhaalla mahdollisella tavalla. Multitas-king eli usean asian tekeminen yhtä aikaa ei yleensä ole tehokkain tapa, vaikka touhua-misesta tulee tehokas tunne. Työ sujuu par-haiten, kun pysyttelee tyynellä ja rauhalli-sella mielellä ja tekee yhden asian kerralla alusta loppuun.

Tyyneyden säilyttäminen voi työpaineiden keskellä olla helpommin sanottu kuin teh-ty. Osalla meistä on taipumusta murehtimi-seen. Kun tekemättömien töiden pino on jat-kuvasti mielessä, keskittyminen meneillään olevaan tehtävään voi häiriintyä.

– Kursseillamme harjoitellaan muun muassa mindfulness-taitoja eli keskittymis-tä nykyhetkeen ja käsillä olevaan tehtävään. Levollinen ja suunnitelmallinen tekemi-nen on tehokkainta ja antaa mahdollisuuden myös nauttia työnteosta, Vilanen kannustaa.

2 SUUNNITTELE. Suunnitelmallinen te-keminen on stressinhallinnassa avain-

asemassa. Jatkuva tulipalojen sammut-taminen ja viime tipassa tekeminen ei ole tehokkainta. Siitä saattaa myös laatu kärsiä ja se tuottaa uudelleen tekemistä.

– Usein tuotamme yhdessä kokonai-suuksia ja työmme liittyvät toisiinsa. Suun-nittelu ja sopiminen yhdessä tehostaa työtä paljon. Jos joku työvaihe muodostuu jatku-vasti pullonkaulaksi, jonka valmistumista muut odottavat, kannattaa pysähtyä arvioi-

7 vinkkiä työn hallintaanISOKAAN TYÖMÄÄRÄ EI VÄLTTÄMÄTTÄ AIHEUTA HAITALLISTA STRESSIÄ, KUN SE ON JÄRJESTETTY NIIN, ETTÄ HALLINNAN TUNNE SÄILYY. NÄILLÄ VILASEN VINKEILLÄ PÄÄSET ALKUUN:

maan, miten tilanne korjataan. Työt kan-nattaa suunnitella niin, että ne valmistuvat ajoissa suhteessa toisiinsa, Vilanen toteaa.

3 PYYDÄ APUA. Tehokas työnteko edel-lyttää töiden jakamista, kun ne kasau-

tuvat. Et välttämättä huomaa itse, että voi-sit pyytää apua. Voi tuntua kunnia-asialta, että hoitaa työnsä itse eikä sälytä niitä tois-ten niskoille. Tässäkin pysähtyminen auttaa. Auttamisen pelisäännöistä olisi hyvä puhua avoimesti työyhteisössä, jotta työt saataisiin jaetuksi myös ruuhkahuippuina tehokkaasti.

4 PANE TYÖT TÄRKEYSJÄRJESTYK-SEEN. Millä minun onnistumistani mi-

tataan? Se on hyvä kysymys, jonka kautta oleellisimmat tehtävät usein löytyvät. Joskus kuitenkin työtä vain on paljon. Priorisointia voi helpottaa, kun asiaa mietitään yhdessä. Vilanen neuvookin tekemään toimintasuun-nitelman porukalla. Kun joukolla tai yhdes-sä esimiehen kanssa sovitaan, mitkä työt tehdään ensin ja mitkä myöhemmin, stres-si helpottaa.

– Kaikkeen ei voi panostaa yhtä aikaa. Jos meneillään on aikaa vievä projekti, on tarpeen suunnitella, mitkä asiat jäävät sil-lä välin vähemmälle ja mitkä kenties koko-naan tauolle. Tästä on syytä keskustella ja sopia yhdessä, jotta kaikki tietävät, missä mennään.

Vilanen kehottaa selväsanaisuuteen kai-kessa sopimisessa. Tarkoittaako muutama viikko kolmea vai viittä viikkoa?

5KESKEYTYKSET KURIIN. Järjestä it-sellesi yhtäjaksoista hiljaista aikaa, jol-

loin työ ei keskeydy. Ennakoi ja sovi yhdessä muiden kanssa, jotta saat riittävän työ-rauhan. Hiljaista aikaa voi myös suunnitella ja merkitä omaan kalenteriin.

6KYSY NEUVOA ESIMIEHELTÄ. Jos työt tuntuvat kaatuvan päälle, tukeudu esi-

mieheen. – Hallinnan tunne on meille kaikille tär-

keä. Joskus vastuunjakoa tarvitsee selkeyt-tää. Ajanhallinnan parantamiseen liittyy aina perustehtävien, vastuiden ja tavoitteiden lä-pikäynti ja tarvittaessa selkiyttäminen, Vila-nen kertoo.

7 OPETTELE SANOMAAN EI. Jos perus-tehtävä on hämärtynyt ja työkavereiden

tai naapuriosaston pyynnöt toteutetaan ai-na ensin, paukut voivat mennä väärään paik-kaan. Kun omat tehtävät jäävät viimeiseksi, saattaa syntyä työn kulkuun pahimmillaan tukos, joka haittaa koko porukan tekemisiä. To do -listan lisäksi kannattaa ajoittain miet-tiä myös Not to do -listaa.

– Kieltäytyä voi nätistikin. Voi tarjota esi-merkiksi vaihtoehtoja: Juuri nyt en pysty te-kemään, mutta miten olisi huomenna tai ensi viikolla? Voi myös ehdottaa, että otetaan asia esiin palaverissa ja sovitaan, kuka työn tekee.

Hyvä yhteistyö kantaa hedelmää ja tois-temme auttaminen on aina tärkeää, mutta jos huomaat, että omat tehtävät kasautuvat jatkuvasti, on hyvä oppia myös rajaamaan.

synnyttävät myös esimerkiksi sisäisen mo-tivaation, ammattitaidon ja käytettyjen työ-menetelmien erot. Ne on usein mahdollista korjata, mutta erot on ensin havaittava.

Ajanhallinnan puutteet tunnistaa siitä, että olo on riittämätön. Kun unettomuus al-kaa vaivata, seinät tuntuvat kaatuvan pääl-le, työ ei lopu koskaan ja tulee ärhennel-tyä työkavereille, on syytä pysähtyä mietti-mään, miten tilanteen voi korjata. Pahim-millaan pitkittyneestä stressistä voi seurata työuupumus.

– Avainasiat ovat samat työpaikas-ta ja tehtävistä riippumatta. Kun työteh-tävien joukosta löydetään oleellisimmat ja opitaan tekemään ne keskittynees-ti, päästään jo pitkälle, Vilanen lupaa.

133 |

2016

esikuva

Ihmisläheinen

visionääriEnnen uraansa tapahtumatuottajana ja Slushin vetäjänä Nicolas haaveili pelaavansa koripalloa ammattilaistasolla. ”Kun polvi petti, piti keksiä jotain muuta. Silloin lähdin opiskelemaan tietotekniikkaa Aalto-yliopistoon.”

visionääri143 |

2016

icolas Dolenc kuuli Slushista ensimmäisen kerran vuonna 2013.

− Tiesin, että se on tapahtuma, jossa on jäätävän hyvät jatkot. Halusin mukaan toi-mintaan ja seuraavana vuonna aloitinkin tit-telillä ”Head of parties” eli suomeksi juhlavas-taavana. Nopeasti kyllä tajusin, että Slush on paljon muutakin kuin bileitä, mies naurahtaa.

Nicolas sai heti vastuulleen Slushin oheis-tapahtumina pidettävien juhlien, kuten aloi-tus- ja lopetusbileiden järjestämisen. Työ oli hänelle luontevaa, sillä Aalto-yliopistossa oh-jelmistotuotantoa ja johtamista opiskeleva Nicolas oli jo ennen Slushia ehtinyt pyörittää useita klubeja Helsingin yöelämässä.

− Slush kiinnosti minua, sillä se tarjosi mahdollisuuden yhdistää tapahtumatuotan-non ja koulusta saamani osaamisen. Vuonna 2015 minusta tuli Slushin vastaava tuottaja ja 2016 aloitin myös varatoimitusjohtajana.

Tapahtumatuotanto on taloudellisesti epävarma ja stressaava ala. Slushin järjestä-misessä Nicolasta ajaa eteenpäin halu työs-kennellä yhdessä osaavien ja intohimoisten ihmisten kanssa.

visionääriNicolas Dolencin luotsaama teknologiatapahtuma Slush on yksi Suomen tämän hetken suurimmista menestystarinoista. Marras−joulukuussa järjestettävän Slushin keskiössä olivat ihmiset ja heidän halunsa muuttaa maailmaa.

TEKSTI: MATLEENA MERTA | KUVAT: SATU KEMPPAINEN

”Slush ei ole vain tapahtuma, se on

yhteisö.

− Slush ei ole vain tapahtuma, se on yhtei-sö. Olemme kiertäneet maailmaa muun mu-assa Tokiossa, Shanghaissa ja Singaporessa ja meitä pyydetään jatkuvasti uusiin kohteisiin. Slushin järjestämisen pitää kuitenkin lähteä paikallisista ihmisistä, vaikkapa opiskelijois-ta. Missiomme on auttaa eteenpäin yrittäjiä, jotka haluavat valloittaa maailman.

Kasvuyrittäjät luovat tulevaisuuden

Slushin järjestäjät haluavat innostaa tapah-tuman kävijöitä miettimään, miltä tulevai-suus näyttää.

− Nykyisin maailma muuttuu ja innovaa-tioita syntyy nopealla tahdilla. Slush ja kas-vuyrittäjät edustavat tulevaisuuden työelä-mää, jossa yritysten on seurattava, mitä hei-dän ympärillään tapahtuu ja reagoitava sii-hen nopeasti, Nicolas selvittää.

Itseoppinut tapahtumatuottaja toivoo, et-tä ihmisten ajatukset oppimisesta ja opiske-lusta muuttuisivat tulevaisuudessa.

− Meillä käsitys, jossa opiskelu rajoit-tuu kouluihin ja luokkahuoneisiin. Interne-tin ansiosta nykyisin on mahdollista oppia itsenäisesti lähes mitä vain. Lisäksi on asi-oita, joita oppii vain tekemällä. Toivon, että oppiminen tapahtuisi myös enemmän yh-dessä tekemällä.

Yhtenä suomalaisten kasvuyritysten on-gelmana Nicolas näkee vaatimattomuuden.

− Tapaan aina silloin tällöin yrittäjiä, jot-ka kertovat haluavansa olla Suomen parhai-ta. Miksi ei maailman parhaita? Kun kiina-lainen Jack Ma perusti maailman suurim-man verkkokaupan Alibaban, kukaan hänen läheisensä ei uskonut, että se voisi olla kan-nattava. Toivoisin, että suomalaiset ajatteli-sivat isommin.

Nicolaksen mukaan rahoituksen saami-nen ei ole enää samanlainen ongelma kasvu-yrityksille kuin kymmenen vuotta sitten. Nyt haasteena on houkutella omaan yritykseen maailman parhaat osaajat.

− Meillä oli tänä vuonna Slushissa muun muassa rekrytointitilaisuuksia ja työhaas-tatteluja, jotta yritykset ja osaajat löytäisi-vät toisensa.

153 |

2016

NICOLAS DOLENC IKÄ: 27 ASUU: Helsingin Töölössä TYÖPAIKKA: Slush KOULUTUS: Melkein valmis diplomi-insinööri AMMATTI: Verkostoyrittäjä HARRASTUKSET: Koripallo, meditaatio ja urheilu

Aina aikaa läheisilleSlushissa työskentelee vakituisesti 25 työnte-kijää ja 5 tapahtumatuotannon ammattilais-ta. Syksyllä remmiin astuu 60 kokopäiväistä työntekijää lisää, sekä 500 tapahtuma-alan ammattilaista. Lisäksi järjestelyissä avustaa 2300 vapaaehtoista.

− Kun ihmiset ajattelevat Slushia, heidän mieleensä tulee vain tapahtuma. Itse tapah-tuma kestää kuitenkin vain muutaman päi-vän. Loput 360 päivää vuodessa teemme toi-mistotyötä tai reissaamme muiden maiden Slush-tapahtumissa, Nicolas huomauttaa.

Nicolaksen työpäivät koostuvatkin pit-kälti yhteydenpidosta eri toimijoiden välillä.

− Meillä on apuna tapahtumatoimisto Sun E� ects. Minun työni on välittää organi-saatiomme toiveet heille toteutettaviksi, ja pi-tää huoli siitä, että yhteistyö sujuu.

Nicolaksen mukaan ihmiset ja heidän in-tohimonsa tehdä uusia asioita ovat syy, miksi Slush on olemassa.

− Meillä on huikea työyhteisö, ja opin täällä ihmisiltä päivittäin enemmän asioi-ta kuin koulussa yhteensä. Työtä on kuiten-kin todella paljon, ja haluankin pitää huol-

ta ihmisten jaksamisesta. Hyvinvoinnin pe-rustana ovat läheiset ihmiset. Vaikka olisi miten kiire, minulta löytyy aina aikaa läh-teä kaverin kanssa kaljalle. Haluan olla hy-vänä esimerkkinä sekä meidän työyhteisöl-lemme että startupeille, joiden kanssa työs-kentelemme.

Nicolaksen mainion työpäivän tekevät työkaverit ja yhteiset onnistumiset. Slushin toimistolla halaillaan paljon ja tsempataan toisia.

− Mainio työpäiväni on sellainen, että kun tulen toimistolle, siellä on kahvia valmiiksi keitettynä. Käymme paljon asioita läpi, mut-ta päivän päätteeksi yksikään kysymys ei jää avoimeksi. Lopuksi lähdemme kollegoiden kanssa urheilemaan. Olemme käyneet yh-dessä esimerkiksi kiipeilemässä ja trampo-liinipuistossa.

Haastatteluhetkellä Slushiin on aikaa noin viikko, mutta Nicolaksella on myös muu-ta mietittävää.

− Ensimmäisen lapseni laskettu aika on juuri samaan aikaan kuin Slush. Jos lapsi syn-tyy tuolloin, aion olla mukana synnytyssairaa-lassa, hän sanoo painokkaasti. ■

Slush on voittoa tavoittelematon organisaatio. ”Tavoitteenamme ei ole tehdä mahdollisimman paljon rahaa, vaan mahdollisimman suuri vaikutus ympäröivään yhteiskuntaan”, kertoo Nicolas Dolenc.

Slush ■ Slush on vuosittain Helsingin Messukeskuksessa järjestettävä tapahtuma, joka kokoaa yhteen

teknologia-alan startupit, sijoittajat, suuret yritykset, opiskelijat ja muut kiinnostuneet. ■ Tapahtuman järjestää voittoa tavoittelematon organisaatio. Apuna on myös useita

tuhansia vapaaehtoisia. ■ Helsingin lisäksi Slusheja järjestetään Tokiossa, Singaporessa ja Shanghaissa.

Slush nousi Cramon kalustolla

V uosittain Helsingin Messukeskuk-sessa järjestettävä Slush nousee

pystyyn nopeasti, noin viikossa. Cramo oli tänä vuonna mukana tapahtuman pystytyksessä tarjoamalla kalustoa, ku-ten nostureita ja trukkeja rakennustöi-hin. Lisäksi siirtokelpoisia tiloja tarjoava Cramo Adapteo esitteli tapahtumas-sa uusia Smartblock-työtilojaan, jotka tarjoavat rauhallisia työskentelysoppia avoimeen tilaan.

− Emme koskaan puhu sponsoreis-ta, vaan yhteistyökumppaneista. Halu-amme, että tekemämme työ hyödyt-tää aina sekä yhteistyökumppaniamme, meitä että kolmatta osapuolta. Saimme Cramolta paljon kalustoa, jonka avul-la Slushille rakennettiin upeat puitteet. Toivon, että cramolaiset saavat puoles-taan Slushista uusia näkökulmia ja ide-oita. Messuvieraat taas saivat nauttia yhteistyöstämme viihtyisänä messualu-eena, toteaa Slushin vastaava tuottaja ja varatoimitusjohtaja Nicolas Dolenc.

Cramo pohtii laajentavansa yhteis-työtään Slushin kanssa ensi vuonna.

− Haluamme olla koko vuokraus-alan edelläkävijä, joten meille oli hie-noa päästä mukaan rakentamaan Slus-hia, joka on yksi Euroopan johtavista kasvuyritystapahtumista, iloitsee Cra-mo Finlandin viestintäpäällikkö Maiju Nupponen.

163 |

2016

TEKSTI: MATLEENA MERTA | KUVAT: JUHA RÖNING JA DREAMSTIME

Robotisaatio tekee työstä turvallisempaaRobotisaatio ja automaatio muuttavat työnteon tapoja monilla aloilla. Tulevaisuuden rakennustyömailla saatetaankin nähdä työmiesten lisäksi rakentajarobotteja.

R obotisaatio ja automaatio muuttavat sen, miten työtä tehdään tulevaisuu-dessa. Työ- ja elinkeinoministeriön te-

kemän selvityksen mukaan kolmasosa suo-malaisista työskentelee ammateissa, jotka tulevat muuttumaan tai katoamaan digitali-saation ja automaation lisääntyessä.

− Ammatteja häviää, mutta myös uusia syntyy. Niin on ollut aikaisemmin ja tulee ai-na olemaan, rauhoittelee kuitenkin Oulun yli-opiston BISG- eli Biomimetics and Intelligent Systems -tutkimusryhmän johtaja ja profes-sori Juha Röning.

Röningin mukaan robotisaatio tuo itse-asiassa lisää töitä Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan. Työn kalleus on tähän men-nessä ajanut valmistavan teollisuuden suu-rimmaksi osaksi halpatyömaihin. Jos robotit yleistyisivät, tehtaat voitaisiin tuoda takaisin länsimaihin ilman, että yritysten kilpailukyky kärsii työn kalleuden vuoksi.

− Ihmisiä tarvitaan yhä valvomaan robot-tien työtä sekä tekemään yhteistyötä robot-tien kanssa. Robotisaatiolla ja automaatiolla on tärkeä osa talouskasvun luomisessa ja sik-si näiden teknologioiden kehitykseen kannat-taa panostaa Suomessakin.

Robotit voivat helpottaa ja nopeuttaa työntekoa monilla aloilla.

− Robottien lisääntymisen myötä inhimil-listen virheiden määrä vähenee, sillä robotit eivät väsy toistoa vaativissa tai raskaissa töis-sä kuten ihmiset. Teollisuudessa tämä tarkoit-taa sujuvampaa ja nopeampaa tuotantoa. Lää-ketieteessä kirurgit käyttävät robotteja apu-na vaativissa leikkauksissa, Röning selvittää.

Robotisaatio tuo lisää töitä Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan. Jos robotit yleistyisivät, tehtaat voitaisiin tuoda takaisin länsimaihin ilman, että yritysten kilpailukyky kärsii työn kalleuden vuoksi.

Professori Juha Röning rauhoittelee, että ihmisiä tarvitaan yhä valvomaan robottien töitä.

173 |

2016

Suomi on edelläkävijä etenkin kaivosro-botiikassa. Ala on raskas ja vaarallinen. Kai-vosyhtiöt haluavatkin robotteja töihin turval-lisuuden vuoksi. Ne hyödyntävät automaati-ota muun muassa malmin ja sivukiven kulje-tuksessa sekä poraamisessa.

− Esimerkiksi kaivos- ja tunnelirakenta-miseen tarkoitettuja laitteita valmistavalla kotimaisella Normetilla on koneita, jotka kai-vavat itsenäisesti kuiluja ja päällystävät niitä ruiskubetonilla.

Kaivosyhtiöt hyödyntävät tunneleiden ja kuilujen poraamisessa moniporaisia puomis-toja, jotka muistuttavat toiminnaltaan teolli-suusrobotteja. Robotit pystyvät poraamaan jopa vuorokauden yhtä mittaa ilman valvon-taa. Kaivoskäytävissä käytetään myös itsenäi-sesti liikkuvia autoja ja lastauskoneita, jotka liikkuvat ahtaissa tunneleissa ihmisten kul-jettamia ajoneuvoja nopeammin.

ROBOTIT TULEVAT tekemään vaaralliset, ras-kaat, likaiset tai paljon toistoa vaativat työt.

− Rakennusalalla automaation ja robot-tien hyödyntäminen on toistaiseksi melko olematonta. Uuden teknologian kehittämi-seen tarvittaisiin yritysten ja tutkijoiden yh-teistyötä, Röning sanoo.

Rakentamisessa koneet voisivat ottaa ihmisiltä lihasvoimaa vaativia töitä, jolloin työntekijöiden ei tarvitsisi kuluttaa itseään nostamalla raskaita taakkoja. Muun muassa betonirakenteiden purun voisivat tulevaisuu-dessa hoitaa itsenäisesti toimivat robotit, joi-den työskentelyä työn raskaus, pöly ja ympä-ristön melu eivät haittaisi.

− Nykyisin uutta tekniikkaa käytetään esi-merkiksi masuunien purkamisessa. Yleisesti ottaen automaatiota hyödynnetään kuitenkin paljon enemmän maarakennuksessa kuin ta-lojen rakentamisessa.

TYÖN AUTOMATISOINTI ja digitalisointi läh-tevät jo suunnitteluvaiheesta. Niin rakennus-työmaat kuin työvaiheet pitäisi suunnitella niin, että koneet pystyvät tekemään töitä ih-misten kanssa ja jopa itsenäisesti.

− Maarakennuksessa on jo nyt käytös-sä koneita, jotka pystyvät liikkumaan ja te-kemään töitä itsenäisesti. Ne pystyvät GPS:n avulla paikantamaan metrin tarkkuudella oi-kean paikan, johon maa-aines levitetään. Ko-neet pystyvät viestimään keskenään, sekä lä-hettämään tietoja niistä vastaavalle ohjaajalle.

RÖNING USKOO, että samankaltaista auto-maatiota käytetään tulevaisuudessa hyväksi myös rakennusalalla. Tällä hetkellä esteenä ovat kuitenkin itse rakennustyömaat, joissa on liikaa sattumanvaraisia esteitä ja vaihte-lua roboteille.

Robottien toimintalogiikka pitäisi niin ikään ottaa huomioon jo talojen suunnitte-luvaiheessa.

− Arkkitehtien tulisi suunnitella talot niin, että koneiden olisi helppo kasata ne erillisis-tä moduuleista. Nyt talon rakentamisessa on liian monta vaihetta, jotta robotti suoriutuisi töistä yksinään.

Röningin kuvaamaa moduuliajattelua so-velletaan jo nyt hirsirakentamisessa esimer-kiksi hirsien kiinnittämisessä toisiinsa.

− Rakennusala kaipaa työn tehostamis-ta. Se on käynyt ilmi viimeaikaisista putkire-montteja koskevista uutisistakin, joiden mu-kaan saman putkiremontin tekeminen vie Suomessa kolme kuukautta ja Saksassa pari

”Ihmisiä tarvitaan yhä valvomaan robottien työtä, sekä tekemään yhteistyötä robottien kanssa.

viikkoa. Automaatio tekisi työstä nopeampaa ja tuottavampaa.

Toisena suomalaisen rakentamisen on-gelmana Röning näkee uusissakin taloissa lii-an usein esiintyvät kosteusvauriot.

− Niiden välttämiseksi pitäisi kehittää antureita, jotka mittaavat ilman kosteut-ta ja hälyttävät mahdollisista virheistä, hän pohtii.

Jutussa on käytetty taustatietona Liikenne- ja Viestintäministeriön julkaisua Robotiikan taustaselvityksiä sekä Työ- ja elinkeinominis-teriön selvitystä Katsaus suomalaisen työn tu-levaisuuteen.

Maarakennuksessa on jo nyt käytössä koneita, jotka pystyvät liikkumaan ja tekemään töitä itsenäisesti. Koneet pystyvät viestimään keskenään, sekä lähettämään tietoja niistä vastaavalle ohjaajalle.

183 |

2016

JUHA LUOSTARINEN MITÄ TEKEE: Juha on työskennellyt tieto-hallinnon palvelupäällikkönä Lemminkäisellä tammikuusta 2011 alkaen. Aikaisemmin Lem-minkäisen talonrakennuspuolella ja Lemmin-käisen omistamassa Lemcon Oy:ssä markki-noinnissa ja viestinnässä työskennellyt Juha on kuitenkin ollut aikaisemminkin Cramon kanssa tekemisissä. Jo kouluaikoina hän pys-tytti Cramolla tilaelementtikouluja ja päivä-koteja, sekä teki insinöörikoulutuksensa lop-putyön Tilamarkkinat Oy:lle, joka on myöskin Cramon, eli silloisen Rakentajain konevuok-raamon omistama.

SUHDE CRAMOON: Juhan isä teki uransa Ra-kentajain konevuokraamolla, jota kautta yri-tys on tullut Juhallekin tutuksi. Juha perusti heti Lemminkäisellä jääkiekkojoukkueen ja ilmoitti sen mukaan Cramon Hockey Cupiin. Ensimmäisen vuoden jälkeen Juha onkin vie-nyt joukkueen aina turnaukseen. Cramon tur-naus on ollut niin suosittu, että joukkueita on jouduttu jopa karsimaan.

HARRASTUKSET: Juhan vapaa-aika koos-tuu perheestä, jääkiekosta ja näiden kahden yhdistämisestä. Juha itse käy jääkiekkohar-joituksissa Lemminkäisen joukkueen kans-sa kerran viikossa ja sen lisäksi hänen 7- ja 9-vuotiaat poikansa pelaavat kiekkoa Espoos-sa joukkueessa, jonka apuvalmentajana Juha toimii. Juhan perheeseen kuuluvat myös vai-mo ja 3-vuotias tytär, joten vauhtia Luostaris-ten kotitaloudesta ei puutu.

GREAT DAY off WORK

3 CRAMO HOCKEY CUPYksi parhaista tavoista viettää

vapaapäivää, on Cramo Hockey Cup. Koko turnaus on vuosi toisensa jälkeen niin hyvin järjestetty, ettei tarvitse kuin nauttia. Turnaus on koko päivän kestävä irtiotto: pelit, ruuat, iltatilaisuus ja vielä Helsingin yöelämä päälle. Koko porukal-la on aina todella hyvä henki.

1HYVÄ ALUSTUSKun pääsen aloittamaan vapaa-

päiväni pitkien, yhtäjaksoisten yöunien jälkeen, voin olla varma, että siitä tulee hyvä. Myös koko perheen yhteinen pit-kä ja rauhallinen aamiainen on mahta-va tapa aloittaa päivä.

2 JÄÄKIEKKOJääkiekontäyteinen päivä on ai-

na hyvä päivä. Oli kyse sitten omista treeneistä, poikien treeneistä, muusta jääkiekkoon liittyvästä toiminnasta tai vaikka ihan vain penkkiurheilusta, te-kee kiekko vapaapäivästä lähtökohtai-sesti paremman.

TEKSTI: TANELI SANTAMÄKI | KUVA: SATU KEMPPAINEN

Jääkiekkoa ja yhteistyötä

Lemminkäisellä tietohallinnon palvelupäällikkönä työskentelevän Juha Luostarisen vapaa-aika kuluu pitkälti perheen ja jääkiekon parissa.

Juha Luostarinen on pitkän linjan Cramo Hockey Cup -peluri.

193 |

2016

JouluaJouluaJouluaHyvää