18 19

Sini- ja rehumailaspitoinen säilörehunurmi tuotti tänä vuonna huippusadon Luo-muinstituutin lohkolla. Kol-

mesta niitosta kertyi valkuaispitoista rehua yli 11 600 kuiva-ainekiloa heh-taarilta. Paaleista kertyi 25 euron kap-palehinnalla myyntituloja lähes 1 500 euroa.

Vielä keväällä Luomuinstituutin joukkue puhui vaatimattomasti luo-muviljelyn latausvuodesta ja pienis-tä kustannuksista, jotka saattaisivat

auttaa tuloksen teossa. Iso sato kas-vatti luonnollisesti korjuukustannuk-sia, mutta ne saatiin sadon myynnissä moninkertaisesti takaisin.

Juuret paljastavat maan tiivistymisenHymy on herkässä ja esitelmä valmii-na Luomuinstituutin joukkueen kap-teenilla Jukka Rajalalla, kun hän esit-telee valokuvia ja kertoo viime kesän viljelytoimistaan kilpakumppaneille.

Hyvä Sato -viljelykilpailun voiton vei tänä vuonna

Luomuinstituutti. Aivan kannoille kiri Berner

syysrapsillaan. Kolmannen sijan otti Nylands

Svenska Lantbrukssällskap.

SILJA VUORI, teksti

Palkokasvi­nurmi päihitti syysrapsit

Hyvä Sato-kilpailu

He kuuntelevat herkällä korvalla, kos-ka Rajala on tutkinut lohkoaan myös pintaa syvemmältä.

Lapioon rohkeasti tarttuneen luo-mumiehen havainnot lohkon tiivis-tymisestä, epäilykset juuriston ha-pensaannista ja edellisen kesän jank-kuroista saadut hyödyt kiinnostavat myös kilpakumppaneita.

”Tänä vuonna juuria oli jo paljon enemmän myös pohjamaassa. Vii-me vuonna huomasimme alkukesäl-lä, että juuret eivät olleet sinimailasel-la kasvaneet. Savinen maa on kovaa ja juuret olivat mutkaisia, koska ne ovat joutuneet kiertämään kovimpia koh-tia.”

Ihannetilanne Rajalan mukaan oli-si, että viljelykierrossa olisi aina myös syväjuurisia kasveja kuohkeuttamassa maata. Jos näin ei ole, asiaa pitää aut-taa esimerkiksi jankkuroimalla.

”Fysikaalinen viljavuustutkimus on aika heikkoa meillä. Fosforia kyllä tut-kitaan maasta ja muutakin kemiallis-ta viljavuustutkimusta tehdään ja kas-vustoja seurataan, mutta maaperää ei tutkita fysikaalisesti juuri ollenkaan. Viljelijälle tavallinen lapio on hyvä vä-line sen tutkimiseen.”

Tasaisella lohkolla kannattaa myös seurata, miten vesi menee sateen jäl-keen maasta läpi.

”Usein syytetään salaojia, mutta voi olla, ettei vesi koskaan pääse ruokamul-takerroksesta salaojiin asti. Jos lohkolla on ongelmia, pitäisin biologisia keino-ja eli syväjuurisia kasveja ensisijaisena keinona. Jankkurointi ja syvämuokka-us on enemmänkin erikoistapaus.”

Viikin koetilan pelloilta pitkän ko-kemuksen hankkinut Eero Lammi-nen huomaa tiivistymät kyntötrakto-rin pukilta. Polttoaineen kulutusmit-tarilla varustettu traktori kyllä kertoo, kun aurat menevät tiiviiseen maahan.

Lammisen mukaan kyntökerroskin on aina parempi, jos pohjamaa on hyvä.

”Laidun on tässä mielessä ihan ka-mala. Lehmät tiivistää peltoa tosi pal-jon, selvästi enemmän kuin koneet. Lehmät kulkevat mielellään samoja polkuja. Syksyisin laitumelle tuodaan lisärehuksi paaleja. Syöttökehikoiden ympärille tulee pahoja tiivistymiä, ja

Vahva kasvusto ja niittäminen pitivät mailasnurmen puhtaana rikkakasveista.

Hyvä Sato -kilpailun tulokset 2014 Joukkue kate €/haLuomuinstituutti 1154Berner 1106NSL 561Raisioagro 484Elosato 210HY Professorit 205SFG 123

1) Kate B = Sadon arvo ja tuet yhteen-sä - muuttuvat ja työkustannukset yh-teensä. Kate B:n avulla katetaan kiintei-tä kustannuksia, kuten koneita ja raken-nuksia sekä oman pääoman tuottoa.

Raisioagro, Lennox -kevätvehnäHLP 76,25 kgProteiini 14,31 %Sakoluku 158 sTJP 41,03 g

Sakoluvun putoaminen tiputti Raisioagron kevätvehnän rehu-laatuiseksi. Tonnihinta putosi 120 euroon, mikä tarkoitti reilun viiden tonnin sadolla yli 200 euron menetystä. Hyvästä yli 14 prosen-tin valkuaispitoisuudesta ei saatu laatulisää.

Jouk

o K

leem

ola

20 21

hes 1 300 euroa ja NSL:lle reilut 700 euroa hehtaarilta.

Molemmat joukkueet valmistau-tuivat syysrapsin viljelyyn jo edellise-nä vuonna. Koska kylvöille oli päästä-vä syksyllä ajoissa, molemmat joukku-eet viljelivät vuonna 2013 aikaista Wol-mari-rehuohraa. Berner teki siitä sie-mensopimuksen ja sai sen ansiosta sa-dostaan paremman hinnan kuin NSL.

Joutuivatko syysrapsin viljelijät tinkimään satotuotoista valitessaan esikasviksi aikaisen rehuohran? Täy-sin varmaa vastausta ei saada, mutta vertailuna voi käyttää esimerkiksi sa-moina vuosina kevätrapsia ja kevät-vehnää viljelleen Raisioagron kahden vuoden tuloksia.

Vuosien 2013 ja 2014 yhteenlaske-tut tulokset ovat Bernerillä 1 537 euroa, NSL:llä 993 ja Raisioagrolla 1 097 eu-roa. Bernerin tulos puoltaa ratkaisua, mutta NSL:n tulos tasaa tilannetta.

Lintujen ja kasviöljynpuristamon li-säksi syysrapsilohkoilla oli muitakin sadonkäyttäjiä. Todennäköisesti thai-maalaista alkuperää olevat rouvat ovat syksyn aikana käyneet keräämässä kas-sikaupalla rapsin lehtiä ruuduilta. Täs-

juoma-altaiden ja -kuppien edustat menevät aivan mullokselle.”

Kahtena syksynä Lamminen on seu-rannut, miten vesi seisoo näillä eläin-ten tallomilla paikoilla painanteissa.

”Missään muualla kuin näissä pai-nanteissa ei kyntövaon pohja ole ol-lut kuiva. Vesi ei siis ole mennyt edes kyntökerroksen läpi, vaikka sillä olisi ollut aikaa vaikka kuinka paljon.”

Syysrapsit mitalisijoillaSyysrapseista odotettiin myös erit-täin hyvää satoa pitkin kesää. Nii-den kohtaloksi koituivat pikkulinnut, jotka verottivat satoa merkittävästi. On mahdotonta sanoa, millainen sa-to rapseista olisi saatu ilman lintuja; Todennäköisesti sekä Berner että Ny-lands Svenska Lantbrukssällskap oli-sivat molemmat olleet vielä kovempia vastustajia Luomuinstituutille. Berner pääsi linnuista huolimatta niin lähelle kisan voittoa, että ilman lintuja voitto olisi ollut heidän.

Yllättävän hyvät sadot lohkoil-ta kuitenkin saatiin korjattua. Ber-nerille kiloja kertyi hehtaarilta 3 753 ja NSL:lle 2 185. Linnut hermostutti-vat kapteeneja varmasti aidosti, koska molemmilla joukkueilla oli kasvustos-sa kiinni niin paljon panoksia, etteivät tuet olisi yksin riittäneet kattamaan kustannuksia. Pelkästään siemeniin, lannoitteisiin ja kasvinsuojeluainei-siin oli molemmilta joukkueilta men-nyt rahaa reilusti yli 500 euroa.

Linnuista huolimatta korjuussa ei ilmeisesti hätäilty, koska molemmil-la öljypitoisuus oli reilusti yli 40 pro-senttia. Satotuottoa tuli Bernerille lä-

Berner, Pioneer Maximus PR44D06 -syysrapsi€/t

Perushinta €/t 320,000Kosteus % 6,4 3,000Öljypitoisuus % 43,3 15,840PRA % 36,2 14,400Seulonta % 0,02 0,000Lehtivihreä ppm 5 0,000Laadun vaikutus yhteensä 33,240Tilityshinta €/t 353,240

NSL, Banjo -syysrapsi€/t

Perushinta €/t 320,000Kosteus % 6,5 3,000Öljypitoisuus % 42,3 11,040PRA % 36,3 13,600Seulonta % 0,05 0,000Lehtivihreä ppm 9 0,000Laadun vaikutus yhteensä 27,640Tilityshinta €/t 347,640

Syysrapsien hyvä laatu palkittiin noin 30 euron laatulisillä. Syysrapsin öljypitoisuus on useimmiten kevätöljykasveja korkeampi.

LUOMUINSTITUUTTI Nurmisadon laatu 2014 1. sato 2. sato 3. sato keskimää-

rin 201417.6. 5.8. 22.9.

Kuiva-aine g/kg 202 284 171 219Raakavalkuainen g/kg ka 171 186 230 196Kuitu (NDF) g/kg ka 482 454 405 447D-arvo g/kg ka 612 581 645 613Sokeri g/kg ka 91 57 50 66Sulamaton kuitu (iNDF) g/kg ka 154 184 128 155Tuhka g/kg ka 78 76 94 83Rehuarvot SJ 0ME (energia-arvo) MJ/kg ka 9,8 9,3 10,3 10OIV g/kg ka 78 77 88 81PVT g/kg ka 56 74 103 77Kalsium g/kg ka 9,6 12,5 12,7 12Fosfori g/kg ka 3,3 3,1 4,2 4Kalium g/kg ka 30,2 30,9 36,6 32,6

Valion laboratorion rehuanalyysi Luomuinstituutin nurmisadosta

Kasvustossa rikkakasveja ei näkynyt kovin paljon, mutta rehuanalyysissa niitä oli jonkin verran. Ensimmäisessä sadossa mailasia oli 51 prosenttia, timoteitä ja natoja 38 prosenttia ja rikkoja 11 prosenttia. Kakkos- ja kolmossadoissa mailasten osuus oli jo 92 prosenttia, timoteit ja nadat 5 prosenttia ja rikat 2–3 prosenttia. Rikkakasveista suurin osa oli voikukkaa.

Nylands Svens-ka Lantbruks-sällskapin jouk-kueen kapteeni Patrik Erlund ja Bernerin Lasse Matikainen on-nittelevat Hyvä Sato -kilpailun voittanutta Luo-muinstituutin Jukka Rajalaa.

Viikin kova ja savinen maa oli yllätys Luomuinstituutin joukku-een kapteenille Jukka Rajalalle. Tiivistymät estivät sini- ja rehumai-lasen juuria pääsemästä kunnolla pohjamaahan asti. Jankkurointi auttoi ja toisena vuonna sato para-ni merkittävästi.

Jukk

a R

ajal

a

PalkokaSveilla valkuaiSta

PaLJoN PuHuTTu valkuaisomavaraisuus ei ole mikään uusi ajatus. Jo nobelisti a. I. Virta-sen ajatuksena oli typpikotovaraisuus.

Valion tutkimusjohtajana työskennellyt Virtanen kehitti typpikotovaraista viljelyjärjestelmää Sipoossa sijaitsevalla Joensuun 38 hehtaarin tilallaan vuodesta 1933 lähtien. Kemian Nobel-palkinnon saannin perusteena erityisesti mainittu rehunsäilöntämenetelmän kehittäminen liittyi kiinteästi koko tilan typpiomavaraisuuden tavoitteluun.

Ideana oli kehittää viljelyä niin, että typpeä ei tarvitsisi tuoda maatilalle sen ulkopuolelta. Kul-makivinä tässä olivat palkokasvien viljely ja lannan huolellinen kierrätys takaisin, sekä maan hy-vä hoito. Valkuaispitoisen rehun viljely, joka lypsättää lehmiä hyvin eikä tarvitse ostaa valkuais-rehuja. Virtanen esitteli maatilansa typpikotovaraisjärjestelmän Nobel-esitelmässään.

Virtasen Sipoon tilalla typpikotovarainen maatila oli hänen punainen lankansa. Karjaa oli sen verran, mihin rehu riitti. Kuudesosa pelloista oli leipävehnällä. Apilapitoista nurmea viljeltiin kol-me vuotta. Sen jälkeen kylvettiin kaura, joka hyödyntää apilan esikasvivaikutuksen hyvin. Sitä seurasi herne ja sitten kevätvehnä, joka oli uuden apilapitoisen nurmen suojaviljana. Osa pel-loista kasvoi rehujuurikkaita ja rehuperunaa hernevuonna.

Karjan lanta levitettiin kuivalantana suojaviljalle, koska se parantaa apilan menestymistä. Virt-saa käytettiin kauralle. Fosforia ostettiin, koska tuohon aikaan pellot olivat luonnostaan hyvin fosforiköyhiä. Typpeä ja kaliumia ei ostettu.

”Kali tuli kierrätyksestä ja savimaasta, eikä maidon mukana poistu paljon kalia. Viljasadossa kaliumia myydään 15–30 kiloa hehtaaria kohti. Se ei ole paljon, jos sitä on sata tonnia hehtaa-rilla”, Jukka Rajala kertoo. – SV

Pikkulinnut korjasivat merkittävän osan syysrapsisadoista. Ilman näi-tä menetyksiä Berner olisi toden-näköisesti voittanut kisan, koska ero voittajaan jäi niin pieneksi. NSL:n Banjo –rapsilla lintutappiot olivat suuremmat kuin Bernerin Pioneer Maximuksella. Syynä tähän kisaajat pitivät sitä, että lajike kypsyi Maximusta aikaisemmin ja linnut ehtivät tuhota sitä enemmän.

Lass

e M

atik

aine

n

Silj

a Vu

ori

Lapio on hyvä väLine maaperän tutkimiseen.

22 23

luomuinstituutin nurmi kyl-vettiin syysvehnän oraiden alle jo keväällä 2012. Viime kesänä siitä korjattiin ensim-

mäiset sadot, mutta ne eivät vielä pää-tä huimanneet. Kun toinen sato oli korjattu, kaivoi huolestunut kaptee-ni lapion esiin ja huomasi lohkon kai-paavan syvempää muokkausta.

Jankkuroinnin yhteydessä lohkolle täydennyskylvettiin hieman valkoapi-laa ja alsikeapilaa mahdollisten mai-lasten talvituhojen varalta. Kuivassa maassa apilat eivät taimettuneet, mut-ta se ei haitannut, koska mailaset tal-vehtivat hyvin.

Siemenseoksessa sini- ja rehumai-lasen osuus oli 60 prosenttia. Tänä vuonna ykkössadossa mailasen osuus oli alle puolet, mutta kakkos- ja kol-mossadot oli jo hyvin mailasvoittoi-sia. Näin käy Jukka Rajalan mukaan usein. Typensitojakasvi pärjää muita paremmin, kun nurmea ei lannoiteta niiton jälkeen. Tänä vuonna mailaset myös kasvoivat hyvin.

Hyvä vesitalous, pH ja hivenravinteet tärkeitäMailasia pidetään vaateliaina kasvei-na. Toisaalta niissä on todistettavas-ti huikea satopotentiaali. Ilman typpi-lannoitusta on mahdollista saada val-kuaispitoista rehua.

Mitä mailaset pellolta vaativat, kapteeni Rajala?

”Kuivatuksen pitää pellolla olla hy-vä, eli vesitalous kunnossa ja pohjave-si alhaalla. Maan rakenteen pitää olla

sellainen, että juuret pääsee pohjamaa-han. Metriin asti saisi olla hyvä kuiva-tus mailaspelloilla. Kosteille maille luo-mussa kylvetään alsikeapilaa, koska se sietää kosteutta enemmän ja sille riittää heikompi kuivatus.”

Seuraava asia on pH. Sen pitää ol-la yli kuuden.

”Suomessa tarvitaan kalkkia jot-ta mailanen menestyy. Kun se kasvaa hyvin, se ottaa myös hiveniä ja kaliu-mia. Niitäkin pitää löytyä maasta tai lannoituksesta. Fosfori näyttää riittä-vän useimmilla mailla, en pitäisi sitä mitenkään ensisijaisena lannoitukses-sa. Palkokasvit pystyvät irrottamaan fosforia hyvin maasta. Rikki on tär-keä myös, koska valkuaista muodos-tuu paljon. Luomussa on mahdollista käyttää sulfaattimuotoisia hivenlan-noitteita, kuten magnesiumsulfaattia tai alkuainerikkiä. Kipsi eli kalsium-sulfaatti on myös yksi vaihtoehto.”

Rajala pitää hyvin mahdollisena, että rikin puutetta voi esiintyä luomu-pellolla. Lannoitteita ei käytetä, eikä rikkiä enää nykyisin tule ilmasta enti-seen malliin. Rikin puutteen voi tun-nistaa samaan tapaan kuin muutkin ravinnepuutokset.

”Maa-analyysi kertoo jotain, mutta ei yleensä tarpeeksi siitä, miten hyvin kasvi saa ravinnetta maasta. Kasviana-lyysi on paras tapa selvittää asiaa. Jos kasvin rikkipitoisuus on alhainen, se kertoo puutteesta. Intensiivisessä luo-muviljelyssä on tärkeää tutkia ravin-neasioita. Boori on ehkä ensimmäi-nen hivenravinne josta voi olla puu-tetta, rikki tulee kakkosena. Kun ky-

se on rehuntuotannosta, on hyvä tark-kailla myös sinkkiä.”

Rajala rohkaisee viljelijöitä kas-vianalyysien tekoon.

”Vaikkei nyt joka pellolta joka vuo-si, mutta ainakin silloin tällöin, jot-ta pääsee jyvälle missä mennään. Kas-vianalyysissa voi löytyä syitä, miksi apila tai mailanen ei talvehdi ja nur-mi jää lyhytikäiseksi. Se voi kertoa esi-merkiksi kasvin kaliumin puutteesta. Toinen tärkeä on boori, jolla on tal-vehtimiselle sokeriaineenvaihdunnan takia merkitystä.”

Kalsiumin ja magnesiumin suh-de on asia, johon Rajala kiinnittäisi huomiota. Esimerkiksi Etelä-Suomes-sa magnesiumpitoisuudet voivat ol-la korkeita savipelloilla suhteessa kal-siumiin. Magnesiumia voi olla jopa tuhat milligrammaa litrassa, vaikka jo 800 on varsin korkea luku. Kun suhde on hyvä, kasvit saavat kalsiumia riittä-västi. Rehun kautta se vaikuttaa myös eläinten terveyteen.

Luomupeltojen kalkituksessa Rajala vierastaa ajatusta ylläpitokalkituksesta.

”Miksi ylläpitokalkitusta kukaan

tä oli kuitenkin vain koetilan väen nä-köhavainto, joten laskuttamaan rouvia ei päästy eikä satotuottoja saatu.

Ilman tukia valtaosa miinuksellaTänä vuonna joukkueista ainoastaan kärkikaksikko pääsi plussalle viljelyl-lään ilman tukia. Plussalle pääsyllä tar-koitetaan tässä laskentamallissa sitä, et-tä heillä satotuotoista jäi rahaa myös kiinteiden kustannusten kattamiseen. Kaikki muut joukkueet joutuivat käyt-tämään osan tukieuroistaan jo muuttu-vien kustannusten kattamiseen.

Suuria eroja siinä, paljonko eri joukkueilla jäi kiinteiden kustannus-ten kattamiseen, tuli tänäkin vuonna. Vähiten rahaa jäi lupiiniin haksahta-neille SFG:lle ja Helsingin yliopiston professoreille sekä viime vuonna koko kisan voittaneelle Elosadon joukku-eelle. Elosatoa rasitti yksivuotisen vi-herkesannon kallis siemenkustannus. Siksi tulos jäi alle 200 euron, vaikka lohkolta sentään korjattiin jonkinlai-nen myytävä säilörehusato. Rikkakas-vipitoisuutensa takia Elosadon paa-lien hinta oli 17,50 euroa, kun Luo-muinstituutti sai paaleistaan 25 euroa kappaleelta. Hinnoista käytiin hyvässä hengessä kovat neuvottelut joukkuei-den tuloskokouksessa.

Raisioagron taloudellista tulosta pu-dotti se, että 2014 vehnä ei pudonneen sakoluvun takia kelvannut leipäveh-näksi. Viiden tonnin sadosta huolimat-ta rehuvehnäsadon tuotannon muuttu-via kustannuksia jouduttiin kattamaan tuilla. Samoin kävi NSL:n syysrapsin.

Kun tuet lasketaan mukaan, jäi NSL:lle ja Raisioagrolle rahaa kiintei-tä kustannuksia varten 500 euron mo-lemmin puolin. Tänä vuonna parhai-ten menestyneet Luomuinstituutti ja Berner pääsivät molemmat yli 1000 euron tulokseen.

Hyvä Sato -viljelysten tuotot, kustan-nukset ja katteet on laskenut maata-lousekonomisti Timo Sipiläinen Hel-singin yliopiston Taloustieteen lai-tokselta. Laskelmat perustuvat viljely-tietoihin, sadon määriin ja laatuihin.

Joukkue Berner Raisio Elosato Luomu­instituutti

NSL HY SFG

Myytävä sato ja sen määrä

Syysrapsi Kevätvehnä Viherkes Säilörehu Syysrapsi Sinilupiini Sinilupiini

3753 5063 4149 11674 2185 0 0TUOTOTSadon arvo 1288,18 592,37 373,41 1498,42 737,74 0,00 0,00Tuet yhteensä 673,00 565,00 729,00 719,00 645,00 660,00 636,00 Tilatuki 225,00 225,00 225,00 225,00 225,00 225,00 225,00 LFA 170,00 170,00 170,00 170,00 170,00 170,00 170,00 Ympäristötuki 198,00 170,00 193,00 183,00 170,00 185,00 161,00 Muut tuet 1) 80 0,00 141,00 141,00 80 80,00 80,00Tuotot yht. €/ha 1961,18 1157,37 1102,41 2217,42 1382,74 660,00 636,00MUUTTUVAT KUSTANNUKSETSiemenet 83,70 171,60 306,75 137,80 75,00 295,20 252,80Lannoitus 330,40 206,40 217,50 0 330,40 18,87 42,00Kasvinsuojelu 133,43 54,95 0 0 133,43 0,00 0,00Muut muuttuvat kustannukset

183,51 177,74 272,19 816,10 158,35 72,57 64,52

Muuttuvat kustan-nukset yhteensä

731,04 610,69 796,44 953,90 697,18 386,64 359,32

Työkustannukset yhteensä

124,55 107,59 96,20 109,98 124,55 68,64 59,10

Kustannukset yhteensä €/ha

855,59 718,28 892,64 1063,88 821,73 455,27 418,41

KATE A 3) 557,14 -18,32 -423,03 544,51 40,56 -386,64 -454,32KATE B 4) 432,59 -125,91 -519,23 434,54 -83,99 -455,27 -513,41KATE A tuet mukaan lukien

1230,14 591,68 305,97 1263,51 685,56 273,36 181,68

KATE B tuet mukaan lukien

1105,59 484,09 209,77 1153,54 561,01 204,73 122,59

1) Muut tuet sisältävät luomujoukkueilla luomutuen.2) Muuttuvat panookset on hinnoiteltu kevättalven 2012 hintojen mukaan. Työ on määritelty TS -kone -laskentaohjelmaa apuna käyttäen. Muut muuttuvat sisältää traktorin ja puimurin poltto- ja voiteluaineen, kuivatuksen energian ja liikepääoman koron ja myös mahdollisen luomutarkastusmaksun ja kalkituksen.3) Kate A = Tuotot yhteensä - Muuttuvat kustannukset yhteensä 4) Kate B = Tuotot yhteensä - (Muuttuvat kustannukset+Työkustannukset) yhteensä

Sini- ja rehumailaspitoisesta nurmesta irtosi kunnon

sato ilman typpilannoitusta. Tiivistynyt lohko hyötyi

edellisvuoden syvämuokkauksesta.

SILJA VUORI, teksti

Luomuinstituutille iso sato mailasnurmesta

vain kärkikaksikko pääsi pLussaLLe iLman tukia.

Luomuinsti-tuutti sai nurmestaan yli kaksinkertaisen sadon edellis-vuoteen näh-den. Kuvassa mailasnurmen ensimmäistä satoa karholla odottamassa paalausta kesä-kuussa 2014.

Elosadon viherkesannon monipuolisesta siemenseok-sesta tuli kau-nis kasvusto. Rikkakasvit kui-tenkin heiken-sivät säilörehun laatua.

Jouk

o K

leem

ola

Jukk

a R

ajal

a

Hyvä Sato-kilpailu

24 25

tarvitsee? Pääsyy siihen ovat väki-lannoitteet. Luomussa ei käytetä ha-pattavia lannoitteita, esimerkiksi täl-le lohkolle on joskus käytetty lihaluu-jauhoa, mikä vastaa painonsa verran kalkkia. Peruskalkitustarve on sama kuin tavanomaisessa viljelyssä, ehkä vähän alemmas voi pH:n jättää. Koe-tulokset ja varsinkin käytännön koke-mukset osoittavat, ettei ylläpitokalki-tusta tarvita luomussa. Lannan muka-na kalsium ja magnesium kiertävät ta-kaisin peltoon. Keski-Suomen karjati-loilla käytettävä biotiitti-kivijauhe toi-mii myös kalkin tapaan.”

Ensi vuonna uusi kasviLuomuinstituutin seuraava siirto loh-kollaan on kyntäminen ensi keväänä.

”Samalla nurmella olisi varmas-ti voinut jatkaa vielä kolmannen vuo-den. Nurmi oli hyväkuntoista ja to-dennäköisesti vielä talvehtii. Riskit

kylläkin kasvavat, välttämättä nurmi ei ainakaan enää neljättä vuotta kas-vaisi hyvin. Luomussa pyritään hyö-dyntämään esikasvivaikutuksia ja sii-nä tämä nurmi on erinomainen.”

Miten hurja sato onkaan ensi vuon-na odotettavissa?

”Se nähdään vuoden kuluttua syk-syllä. Kasvin valintaa pohdimme tässä talven aikana. Todennäköisesti se on jokin vilja. Harkitsemme sille pientä starttityppiannosta. Koska kyntö jää kevääksi, typpi vapautuu mailasnur-men juuristosta vähän hitaasti.”

Starttityppivaihtoehtona ovat Vil-jo-lihaluujauho ja kananlantarakeet. Jo 20 kilolla starttityppeä olisi iso vai-kutus.

”Suomessa on joidenkin esikasvi-en vaikutuksia tutkittu. Uskon, että hyvästä apilanurmesta voisi maahan jäädä typpeä 60 kiloa ja tästä varmaan enemmänkin.”

Typpi on sitoutuneena sänkeen ja juuristoon. Sen pitää ensin hajo-

ta, jotta typpi vapautuu. Todennäköi-sesti vapautuminen olisi keväällä no-peampaa, jos kyntö olisi tehty jo syk-syllä. Joukkue päätyi kuitenkin kevät-kyntöön, koska sen on havaittu toimi-van näillä mailla hyvin. Sitä suositel-laan myös ympäristösyistä eikä pitäisi olla huuhtoutumista ja hävikkiä. Rik-kakasvien, ohdakkeen ja valvatin kan-nalta se voi myös olla syyskyntöä pa-rempi vaihtoehto.

Luomuinstituutin nurmisiemenseos: Rehumailanen Karlu 10 %Rehumailanen Jurlu 30 %Sinimailanen Pondus 15 %Sinimailanen Vela 5 %Timotei Iti 8 %Timotei Vega 7 %Timotei Tenho 5 %Ruokonata Retu 20 %

Luomuinstituutin säilörehunurmi kylvettiin syysvehnän alle rikkaä-estyksen yhteydessä toukokuussa 2012. Siemenseos on Naturcomin valmis alfa1-luomuseos. Kylvö-määrä oli 22 kg/ha.

Jukk

a R

ajal

a

”suomessa tarvitaan kaLkkia jotta maiLanen menestyy.”

LuoMuINSTITuuTIN JouKKuEEN taus-tavaikuttaja, luomuasiantuntija ja -viljelijä Rei-jo Käki jankkuroi nurmilohkon kesällä 2013 toisen säilörehusadon korjuun jälkeen. Ajatus jankkuroinnista syntyi joukkueelle, kun kap-teeni Jukka Rajala havaitsi, että sini- ja rehu-mailasen juuret eivät pääse kasvamaan ruo-kamultakerroksen alapuolelle.

Evers-merkkinen jankkuri on ollut Reijo Kä-ellä nyt kaksi vuotta.

”Tämä jankkuri on tarkoitettu nimenomaan nurmille. Jankkurissa on kapeat ojakset, joi-den ansiosta se ei nosta maata pintaan. Sillä on tarkoitus ajaa nimenomaan kasvavia nur-milohkoja. Se ei nosta kokkareita pintaan, jo-ten tasaisen jäljen ansiosta nurmet voidaan niittää normaalisti jankkuroinnin jälkeenkin.”

Jankkurin hankinnassa Käki pitää tärkeä-

nä sitä, että valitsee käyttötarkoitukseen so-pivan koneen. Tasaisen jäljen jättävä jankku-ri sopii nurmien lisäksi sänkipelloille ja mullok-sille. Nimenomaan niille sopivat, maata nosta-vammat jankkurit eivät sovi yhtä hyvin nurmi-lohkoille, koska niittäminen hankaloituu.

Käkelän tilalla jankkurointia on tarkoitus tehdä jatkossa erityisesti nurmilohkoilla.

”Jankkurointiin liittyy oleellisesti se, että vasta nurmen tai syysviljan juuristo saa aikaan pysyvämmän muutoksen rakenteeseen.”

Käki painottaa myös työn oikea-aikaisuut-ta. Jos keli on liian kuiva, voi pintaan tulla iso-ja kokkareita eikä jankkuri välttämättä mene kunnolla maahan. Liian märkää maata ei pidä muokata, eikä se murustu kuten sen pitäisi.

Nurmien lisäksi kokemusta on myös ruis-peltojen jankkuroinnista. Syksyllä 2013 Kä-

ki jankkuroi omat ruismaansa. Alun perin tar-koitus oli kyntää ne kultivoinnin jälkeen, mut-ta maa oli liian kuivaa ja kovaa kynnettäväksi. Kultivoidun pellon kuohkeutus jankkurilla on-nistui hyvin. Muutamasta aiemmasta vuodes-ta poiketen rukiiseen ei tullut talvehtimistap-pioita. – SV

LuoMuINSTITuuTIN JouKKuE loi poh-jan tämänvuotiselle huippusadolleen jo viime vuonna. Silloin nurmisato ei ollut kovin hyvä ja syy löytyi pinnan alta.

”Kaikki juuret oli silloin ruokamultakerrok-sessa, kun lapiolla kaivelin. Juuret eivät saa-neet vettä, koska eivät päässeet tarpeek-si syvälle. Koko kesä oli kuiva elokuun sade-jaksoa lukuun ottamatta. Ruokamultakerrok-sen vesi ei riitä suureen satoon”, Jukka Ra-jala kertoo.

Toisen nurmisadon korjuun jälkeen pel-to jankkuroitiin vuonna 2013. Tänä vuonna juuret pääsivät jo syvälle eikä ollut niin kui-vaakaan. Rajalan havaintojen mukaan heinä-kuun hellejakso ei paljoa mailasia häirinnyt. Ne tykkäävät lämmöstä ja auringonpaistees-ta, kunhan vain juuret ovat päässet syvälle ja saavat sieltä vettä. Poudankestävyys on mo-nelle syy viljellä mailasia.

Rajalan näkemys kisalohkostaan on, että lohko oli tiivistynyt jo useana vuonna. Siellä on todennäköisesti ollut raskasta liikennettä mär-kään aikaan. Maahan on syntynyt anaerobiset

olot eli juuret ovat kärsineet hapen puuttees-ta. Maasta löytyi juuria, jotka olivat menneet mutkalle, haaroittuneet ja paksuuntuneet pyr-kiessään läpi. Tämän lisäksi voi olla myös ke-miallisia syitä, jotka korostuvat tiivistymisen ja märkyyden yhteydessä. Esimerkiksi rauta voi muuttua haitallisempaan muotoon.

”Suosittelisin, että viljelijät ottaisivat lapi-on käteen ja tutkisivat, pääsevätkö juuret läpi kyntöanturasta. Jos juuret on päässeet 30–40 senttiin, ne on päässeet jo aika syvälle. Tuskin mekaaniset tiivistymät sen syvemmäl-le ulottuvat.”

Jankkuroinnin sopiva syvyys riippuu Ra-jalan mukaan siitä, miten syvälle ylipäätään päästään ja kannattaako kerralla yrittää koko syvyyttä. Nykyisillä jankkureilla 35–40 sent-tiä on mielekäs syvyys. Jankkurointi märissä olosuhteissa voi olla vahingollista. Kun maa-ta muokataan, sen pitäisi olla murustuvaa muokkaussyvyyteen asti. Syvämuokkauksen vaikutusta kannattaa tehostaa sopivalla vilje-lykasvilla.

”Aina olisi eduksi, että juuristo sitoisi kuoh-keutetun maan ja täyttäisi kuohkeutetun tilan heti. Nurmet kannattaa jankkuroida kesällä tai sitten ennen syysöljykasvien kylvöä. Kol-mas vaihtoehto on rukiin kylvö jankkuroinnin jälkeen, mutta kyllä sen juuristo jää syysrap-sia heikommaksi. En pidä hyvänä vaihtoeh-tona sitä, että syksyllä viljanpuinnin jälkeen lähdettäisiin jankkuroimaan märkiä peltoja il-

man, että niihin kylvetään uutta kasvia.”Hyvä käytäntö nurmitiloilla voisi olla myös

eteneminen asteittain. Ensimmäisenä nurmi-vuonna ajettaisiin ensimmäisen kerran, mut-ta ei vielä maksimisyvyyteen. Toisena vuon-na ajettaisiin uudestaan keskikesällä loppu-syvyyteen asti. Biologia tehostaisi muokka-usta siinä välissä, kun juuret kasvaisivat täyt-tämään jankkurin tekemiä uria. – SV

Nurmelle SoPiva jaNkkuri

Rei

jo K

äki

jaNkkuroiNti avaSi reitit juurille

Juuriston kasvu on pysähtynyt kyntökerroksen alaosaan ja juuristo on alkanut etsiä helpompia kasvureittejä haaroittuen ja kasvaen vaakasuoraan.

19.8.2013

18.6.2014

Pohjamaassa on runsaasti juurien tekemiä reikiä. Kuvassa pohjamaapaakku alta päin kuvattuna.

18.6.2014

Pohjamaahan kasvaneita juuria.

Erilaisia mailasen juuristoja. Vasemmalla suoraan alas kasvava juuri. oikealla voimakkaasti maan tiiviyden takia haaroittuneita juuristoja.

Jukk

a R

ajal

a

18.6.2014

Hyvä Sato-kilpailu

26 27

aiempien vuosien perusteel-la kilpailulohkon maa vaa-tii sadetta kesä-heinäkuus-sa yli 150 millimetriä, jotta

päästäisiin suuriin satoihin. Tällä ker-taa kesäkuun 76 millin sademäärä oli hyvä, mutta lähes sateeton heinäkuu kuivatti pellot.

✿ Ennätysaikainen kevätKasvukausi 2014 alkoi Viikissä en-nätyslämpimissä oloissa huhtikuun puolivälissä. Kevätkylvöt tehtiin pari

sytellessä hellelukemissa kasvustoi-hin ilmestyi kuivuusoireita, mikä sai joukkueet varovaisiksi sato-odotusten suhteen.

Syysrapsit olivat tosin jo satonsa pääosin tehneet ja siltä osin siis tur-vassa kuivuudelta. Luomuinstituutti oli myös kisassa vahvoilla ensimmäi-sen niiton hyvän sadon ansiosta.

✿ Elokuu ratkaisi kisanNylands Svenska Lantbrukssällska-petin ja Bernerin syysrapsit joutuivat elokuun alussa pahoin lintujen syö-miksi. NSL:n Bernerin Maximusta hieman aikaisempi Banjo-lajike kärsi tuhoista enemmän.

Linnut söivät siemeniä latvasta al-kaen sitä mukaan kun niitä kypsyi. Ai-kaisemmalla lajikkeella valmista syö-tävää riitti enemmän.

Raisioagron vehnäkasvusto joutui odottelemaan puintia kolme viikkoa

kestäneen sadejakson yli. Kasvuston kuivuessa puintikuntoon vehnän laa-tu oli laskenut alle leipäviljatason.

Kisa oli Raisioagron osalta siltä osin ohi, koska rehuvehnän hinta oli hyvin alhainen. Yli viiden tonnin sa-tokaan ei tässä kilpailussa auttanut. Kova sato tosin nosti taloustuloksen reilusti plussalle.

✿ Sinimailanen paransiLuomuinstituutin mailasnurmen toi-nenkin sato oli kaksinkertainen vii-me vuoteen verrattuna. Kun kolmas-kin sato saatiin korjattua ennätysläm-pimän syyskuun turvin, joukkue vei

Hyvä Sato -kilpailun voiton yli yhden-toista tonnin kuiva-ainesadon turvin.

✿ Lupiinit tukahtuivatHelsingin yliopiston professoreiden ja Sustainable Farming Groupin sinilu-piinit jäivät kesän aikana häviölle rik-kakasveja vastaan käydyssä taistelus-sa elintilasta. Käyttölupaa torjunta-ai-neille ei tullut ja suunnitellut torjunta-ruiskutukset jäivät tekemättä.

Pahoin rikkakasvien valtaaman kasvuston puinti ei onnistunut ja sa-totulot jäivät saamatta, mikä näkyi selvästi näiden joukkueiden taloudel-lisessa tuloksessa.

päivää ennen vappua, mikä sekin oli poikkeuksellisen aikainen ajankohta Hyvä Sato -viljelyksillä.

✿ Toukokuun alku hyytäväKylmä jakso toukokuun alussa pudot-ti viljelysten satopotentiaalia. Nylands Svenska Lantbrukssällskapet ja Berner kärsivät kylmästä jaksosta todennä-köisesti eniten. Syysrapsin kiivain kas-vuvaihe oli juuri käynnistymässä päi-vän keskilämpötilojen pudotessa vii-koksi alle viiden asteen.

✿ Kesäkuu nosti satouskoaSatonäkymät kirkastuivat uudelleen kesäkuussa, jolloin oli sopivan läm-mintä ja vettäkin tuli riittävästi.

Kasvustot viihtyivät hyvin ja sato-toiveet nousivat sinilupiineja lukuun ottamatta. Lupiinit hukkuivat rikka-kasvien alle lähes kokonaan.

Kesäkuun puolen välin jälkeen nii-tetty Luomuinstituutin mailasnurmen ensimmäinen sato oli lupauksia anta-va. Kuiva-ainesatoa tuli neljä ja puo-li tonnia eli kaksi kertaa niin paljon kuin vuonna 2013.

✿ Heinäkuu kuivatti toiveetHeti kesä-heinäkuun vaihteen jälkeen sateet loppuivat. Lämpötilojen py-

Kasvukauden sää tarjosi jälleen kerran riittävästi haasteita Hyvä

Sato -joukkueille. Kesäkuussa olot olivat suotuisat, mutta lämmin

ja lähes sateeton heinäkuu vei terän huippusadoista.

JOUKO KLEEMOLA, teksti ja kuvat

Onnistumisiaja pettymyksiä

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

Huhti Touko Kesä Heinä Elo

Läm

pösu

mm

a

Lämpösummakertymä Viikissä 2010 - 2014

2010

2011

2012

2013

2014

0

50

100

150

200

250

300

350

400

Huhti Touko Kesä Heinä Elo

Kum

ulati

ivin

en sa

desu

mm

a, m

m

Sadesumma Viikissä 2010 - 2014

2010

2011

2012

2013

2014

Sinilupiinit eivät jaksaneet taistella rikkakasveja vastaan.

Pintamaa alkoi halkeilla heinäkuussa kuivuuden seurauksena.

Vuosien 2010, 2011 ja 2014 lämpösumma-kertymät ovat olleet häm-mästyttävän samankaltaisia Hyvä Sato –vil-jelyksellä. Vuosi 2012 oli selvästi viileämpi ja 2013 lämpi-mämpi kuin muut vuodet.

Sadesumma 2014 oli lähes samansuu-ruinen kuin 2010 ja 2013. Heinäkuu oli poikkeukselli-sen kuiva. Viileä vuosi 2012 on ollut selvästi sateisin Hyvä Sato -viljelyk-sellä.

Hyvä Sato-kilpailu

Lämpösummakertymä Viikissä 2010-2014

Sadesumma Viikissä 2010-2014