SATAKUNNAN...Kaupan ja liike-elämän palveluiden alamäki jatkui yhä aluetalouden nihkeän...

ISSN-L 1798-7784

23 • kesäkuu 2014

SATAKUNNANtalousnykytila ja lähiajan näkymät

2SATAKUNNAN TALOUS 23 • kesäkuu 2014

SUHDANNEKUVATeksti: Saku Vähäsantanen

Liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Satakunta

Koko maa

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Satakunta

Koko maa

Palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

Satakunnassa teollisuuden ahdinko ei hellittänyt otettaan vuoden

2013 heinä–joulukuussa, jolloin sekä liikevaihto että viennin

arvo supistuivat. Loka–joulukuu jäi hyvin heikoksi metallialojen

hiipumisen myötä. Metallien jalostusta rasitti värimetallien

hintojen pudotus ja konepajat sakkasivat myös poikkeuksellisen

pahasti aivan loppuvuodesta. Metallituotteiden valmistuksen

syvä sukellus jatkui. Teollisuudessa ainoastaan elintarvikkeiden

valmistus välttyi liikevaihdon laskulta, mutta nousu jäi

aiemmasta poiketen hyvin hennoksi. Metsäteollisuudessa

on kuitenkin ilmassa käänteen merkkejä, sillä liikevaihdon

lasku tasaantui vuoden lopussa ja elintärkeän viennin pudotus

pysähtyi. Kemianteollisuuden suhdannekuva on yhä vaisuhko.

Rakennusala ei kyennyt kasvuun, mutta liikerakentamisen nousu

pystyi estämään liikevaihdon putoamisen. Palvelualojen kehitys

jäi hyvin vaimeaksi, sillä kaupan ja liike-elämän palveluiden

liikevaihto laski edelleen. Palkkasumma ja henkilöstö kasvoivat

hieman maakunnan yrityksissä teollisuutta lukuun ottamatta.

Telakoiden palkkasumma romahti enteenä tulevasta STX:n

alasajosta. Selkeitä viitteitä ei merkittävästä maailmantalouden

suhdannekäänteestä ole edelleenkään ilmassa, mikä luo

haasteita maakunnan vientivetoiselle yrityselämälle.

Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) enna-koi huhtikuisessa katsauksessaan maailman-talouden kasvavan tänä vuonna 3,6 % ja en-si vuonna 3,9 %. Nousu nojaa edelleen vah-vasti kehittyviin talouksiin, joiden kasvu pon-nahtaa tämän vuoden 4,9 %:sta ensi vuoden 5,3 %:iin. IMF sijoittaa vahvimmat odotuk-set Aasian nouseviin talouksiin, joiden BKT kohoaa liki seitsemän prosenttia. Teollisuus-maiden näkymät pysyvät miltei entisellään, sillä tämän vuoden 2,2 %:n nousu vahvistuu vain hitusen ensi vuonna (2,3 %). USA py-syy kärkijoukossa kuluvan vuoden 2,8 %:n

ja ensi vuoden 3,0 %:n kasvuodotusten an-siosta. Euroalue päässee kuitenkin myös uu-teen elpymiseen kiinni viime vuoden pudo-tuksen jälkeen. IMF näkee alueen kasvavan tänä vuonna 1,2 % ja ensi vuonna 1,5 %. Ja-panissa nousu jäänee hieman vaisummak-si. Euroalueen suurimmista maista Saksan kasvu on kovinta, joskin silti laimeahkoa, 1,7 %:n luokkaa tänä ja ensi vuonna. Suomen talouden kehityksen IMF näkee melko keh-noksi, sillä tänä vuonna kansantuote koho-aa vain 0,3 % ja ensi vuonnakin niukat 1,1 %. Etenkin euroalueen vaikeudet heijastuvat Suomen ja Satakunnan vientinäkymiin, sil-lä kovin selkeää käännettä ei edelleenkään

ole näköpiirissä. Myös Venäjän kehitys on arveluttava.

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) tuoreim-mat luottamusindikaattorit osoittavat maam-me päätoimialojen suhdannekuvan edelleen vaisuksi. Varovaisia kasvuodotuksia on lähin-nä kaupassa, palveluissa sekä teollisuudes-sa. Kaupan luottamus on kohentunut lähim-mäksi pitkän ajan keskiarvoaan, ja ero ka-ventui edelleen huhtikuussa. Teollisuudes-sa ja palveluissa näyttäisi hienoinen kään-ne parempaan tapahtuneen, joskin ero ta-vanomaiseen on yhä huomattava ja toipu-minen vaikuttaa hauraalta. Rakentamises-

Lähiajan näkymät

3 SATAKUNNAN TALOUS 23 • kesäkuu 2014

23 •kesäkuu 2014

PÄÄTOIMITTAJA: Saku Vähäsantanen

KIRJOITTAJAT:

Ari Karppinen

Merja Mannelin

Paavo Okko

JULKAISIJA: Turun yliopiston

kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö

TAITTO: 400 kepposta Oy, Tiina Liivola

Suhdannekuva 2

Teollisuus 6

Satakunnan osaamiskeskusalat 12

Luovat alat 14

Rakentaminen 15

Palvelut 16

CREME-malli tapahtumien

aluetaloudellisten vaikutusten

arviointiin 18

Katsauksessa liikevaihdon, palkkasumman ja viennin kehitystä on kuvattu Tilastokes-kuksen asiakaskohtaisen suhdannepalve-lun tuottamilla indeksisarjoilla. Indeksi-sarjat kuvaavat tarkasteltavan muuttujan (esim. liikevaihto) kehitystä suhteessa pe-rusvuoteen 2010. Indeksisarjojen tulkinnas-sa olennaista on, minkä kahden ajankoh-dan välistä kehitystä arvioidaan. Esimer-kiksi mitä alemmalta (perusvuotta alem-malta) tasolta indeksisarja lähtee vuonna 2005, sitä nopeampaa kasvu on ollut vuosi-en 2005–2010 välisenä aikana. Trendikuvi-oiden tarkastelussa on lisäksi huomioitava, että niiden loppuosa saattaa tarkistua (re-visoitua) tulevien kuukausitietojen päivittä-misen jälkeen. Muut katsauksessa esitetyt tilastotiedot perustuvat Tilastokeskuksen ja Satakunnan ELY-keskuksen tuottamiin tilastoihin. Katsauksessa on hyödynnetty myös eri toimialajärjestöjen ja ennustelai-tosten asiantuntemusta.

>>

+ Liikevaihtoaan kasvattaneiden yritysten määrä nou-sussa

+Satakunnan teollisuus laskusta huolimatta parem-missa asemissa kuin valtakunnallisesti

+ Metsäteollisuuden viennin putoaminen pysähtynyt

+ Koneiden ja laitteiden valmistus kohtalaisessa ve-dossa notkahduksesta huolimatta

+ Majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto edel-leen kohonnut

+ Henkilöstömäärät kasvussa rakentamisessa ja pal-veluissa

– Kemianteollisuuden suhdannekuva hyvin vaisu

– Metalliteollisuus yleisesti alamäessä, etenkin metal-lien jalostus ja metallituotteet

– Telakoiden alasajon vaikutukset realisoitumassa tä-nä vuonna

– Meriteollisuuden liikevaihto taittunut laskuun viime vuoden lopussa

– Kaupan liikevaihto edelleen pudonnut

– Liike-elämän palvelut yhä hiipumassa

SATAKUNNAN SUHDANNEKEHITYS

PLUSSAT

MIINUKSET

don, vakavaraisuuden ja tilauskannan kehityksessä. Sen sijaan esim. viennis-sä, investoinneissa ja kannattavuudes-sa näkymät ovat edelleen pakkasella.

Vuoden 2013 heinä–joulukuun talouskehitys

Satakunnan talouden kehitys jäi vuo-den 2013 heinä–joulukuussa hyvin vai-suksi teollisuuden melko jyrkän liike-vaihdon syöksyn vuoksi. Myös vien-ti kääntyi laskuun, mutta pudotus jäi liikevaihtoa maltillisemmaksi. Heinä–syyskuu sujui vielä kohtuullisesti, sillä tärkeät metallien jalostus ja konepajat pystyivät kasvattamaan hieman liike-vaihtoaan. Myös metalliteollisuuden viennin arvo pysyi vielä kasvu-uralla. Loka–joulukuussa suhdannekuva syn-

sa näkymät ovat edelleen valjut, joten sii-nä uuden nousun odottaminen lykkäänty-nee ensi vuodelle.

Suomen Yrittäjien, Finnveran sekä työ- ja elinkeinoministeriön kevään 2014 pk-yritys-barometrin mukaan maamme pienten ja kes-kisuurten yritysten suhdanneodotukset ovat selvästi kirkastuneet viime syksystä. Myön-teisten ja kielteisten vastausten erotusta kuvaava saldoluku on ponnahtanut +4:stä +16:een. Satakunnassa odotukset ovat kui-tenkin selvästi heikommat ja saldo on pysy-nyt lähes entisellään +5:ssä. Suhdanteiden kohenemiseen uskoo 29 %, heikkenemiseen 24 % ja ennallaan pysymiseen 47 % vastaajis-ta. Henkilöstöodotukset ovat kuitenkin py-syneet maakunnassa vähenemisen kannalla -2:ssa. Koko maassa luotetaan jo kasvuun, sillä luku on kohonnut +8:aan. Satakunnas-sa myönteisiä odotuksia on mm. liikevaih-


kistyi selvästi, sillä metallien jalostuksen lii-kevaihto romahti metallien hintojen putoa-misen vuoksi. Koneiden ja laitteiden valmis-tuksen liikevaihto alkoi tällöin myös laskea päättäen näin vuoden kestäneen kasvukau-den. Siihen kiinteästi liittyvän meriteollisuu-den nousu taittui siten samalla. Energiasek-torin yritysten liikevaihto romahti osin ener-gian hintojen laskun vuoksi. Metallituottei-den sekä elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen alamäelle ei loppua näkynyt, sillä niiden liikevaihto sukelsi läpi koko vuo-den 2013 jälkimmäisen puoliskon.

Elintarviketeollisuus jäi Satakunnan aino-aksi teollisuuden haaraksi, jonka liikevaih-to ei supistunut viime vuoden heinä–joulu-kuussa. Sen kasvu jäi aiemmasta poiketen kuitenkin hyvin hauraaksi. Metsäteollisuu-den kurimus jatkui, joskin aivan loppuvuo-desta liikevaihdon pudotus loiveni ja vien-nin lasku pysähtyi merkkinä valoisammista ajoista. Kemianteollisuuden laskusuhdanne hellitti otettaan vuodenvaihteen lähestyttyä, joskin liikevaihto aleni vielä. Rakentamisen ja palveluiden loppuvuosi sujui Satakunnas-sa teollisuutta myönteisemmin, joskin sel-västi tavanomaista vaisummin. Rakennus-alan liikevaihdon lasku kuitenkin pysähtyi liikerakentamisen voimistumisen ansiosta. Kaupan ja liike-elämän palveluiden alamäki

jatkui yhä aluetalouden nihkeän kehityksen seurauksena. Sen sijaan majoitus- ja ravit-semistoiminnassa syntyi edelleen kasvua.

Tilastokeskuksen uusimpien suhdannetieto-jen mukaan Satakunnan yritysten yhteenlas-kettu liikevaihto laski 3,5 % vuoden 2013 hei-nä–joulukuussa vuoden 2012 vastaavaan ai-kaan verrattuna. Heinä–syyskuussa pudotus jäi 0,7 %:iin teollisuuden kohtuullisen kehi-tyksen ansiosta. Loka–joulukuussa liikevaih-to supistui 5,9 % erityisesti metallien jalos-tuksen sekä koneiden ja laitteiden valmistuk-sen alamäen vuoksi. Kun muillakaan toimi-aloilla ei järin hyvin mennyt, vieri Satakun-nan talous entistä kaltevammin alamäkeä. Vaikka liikevaihto putosi aiempaa jyrkem-min, nousivat liikevaihdon kasvuun kyen-neiden yritysten osuudet entistä korkeam-miksi. Noin 49 %:ssa maakunnan yrityksistäliikevaihto kohosi ja yli 15 %:n reippaan kasvun kirjasi 32 % kannasta. Osuudet py-syivät samoina myös kehnolla viimeisellä vuosineljänneksellä. Se kertoo paitsi toi-miala-, myös yrityskohtaisesta suuresta ha-jonnasta. Parhaiten menestyivät 5–20 hen-kilöä työllistävät yritykset, joiden lasku jäi aivan loppuvuodestakin hyvin lieväksi. Ku-luvana vuonna telakoiden osittaisen alas-ajon vaikutukset leviävät vähitellen alueta-louteen. Kun myös tärkeiden vientimaiden

näkymät pysyvät edelleen melko vaisuina, jäänee tulevaisuuden suhdannekuva jatkos-sakin heikohkoksi.

Maassa keskimäärin viime vuoden heinä–joulukuun suhdannetilan suuntaviivat oli-vat melko samankaltaiset Satakunnan kans-sa. Vienti ei vetänyt, ja talouden tukipilarit metsäteollisuus, koneiden ja laitteiden sekä elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus pysyivät tiukasti laskussa. Metsäteollisuudes-sa viennin pudotus pysähtyi kuitenkin vuo-denvaihteeseen mennessä, mutta huolestut-tavasti teknologiateollisuuden liikevaihto ja viennin arvo jatkoivat edelleen syöksykier-teessä. Rakentaminen ja kauppa jäivät myös pakkaselle vuoden lopussa mm. vientialojen kurjistumisen seurauksena. Kaikkien yritys-ten yhteenlaskettu liikevaihto putosi 0,9 %.

Yritysten maksama palkkasumma pysyi kui-tenkin loivassa nousussa koko vuoden 2013 heinä–joulukuun ajan huolimatta talouden kehityksen synkentymisestä. Kasvua ker-tyi 1,0 % Satakunnassa ja 1,1 % koko maas-sa viime vuoden loppupuoliskolla vuotta ai-emmasta. Palkkasumma kasvoi maakunnan elintarviketeollisuudessa, konepajoilla sekä metallituotteiden valmistuksessa. Rakentami-sessa ja kaikilla palvelualoilla kirjattiin myös nousua liikevaihdon takeltelusta huolimat-ta. Etenkään metallituotteissa liikevaihdon romahdus ei heijastunut palkkojen tasoon, mikä saattaa antaa viitteitä kasvun käynnis-tymisestä. Teollisuuden sekä erityisesti tek-nologiateollisuuden palkat jäivät silti aiem-paa pienemmiksi lähinnä telakoiden romah-tamisen sekä kemianteollisuuden roiman las-kun vuoksi. Koko maassa palkkasumman ke-hitys kulki lähellä Satakuntaa, mutta metalli-alojen palkkojen kehitys jäi maakuntaa hei-kommaksi koneiden ja laitteiden sekä metal-lituotteiden valmistuksen vaimeuden vuoksi.

>>

Elintarviketeollisuus 612 000Metsäteollisuus (puu- ja paperiteollisuus) 1 449 000Kemikaalien sekä kumi- ja muovituott. valm. 789 000Metallien jalostus 1 532 000Metallituotteiden valmistus 417 000Koneiden ja laitteiden valmistus 1 202 000Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus 90 000Teknologiateollisuus (TOL 24-30) 3 630 000OSKE-ryhmä: Jokapaikan tietotekniikka 49 000OSKE-ryhmä: Meriklusteri 1 271 000OSKE-ryhmä: Energiateknologia 1 666 000Koko teollisuus (TOL BCD) 8 396 000Rakentaminen 1 043 000Tukku- ja vähittäiskauppa 2 591 000Majoitus- ja ravitsemistoiminta 193 000Liike-elämän palvelut (TOL JLMN) 883 000Luovat alat 596 000Kaikki toimialat yhteensä 14 367 000

Viennin kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Satakunta

Koko maa

Elintarviketeollisuus4 %

Metsäteollisuus10 %

Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valm.

5 %

Metallien jalostus11 %

Metallituotteiden valmistus pl. koneet ja laitteet

3 %

Koneiden ja laitteiden valmistus8 %

Elektroniikka- ja sähkö-tuotteiden valmistus

1 %

Rakentaminen7 %

Tukku- ja vähittäiskauppa18 %

Majoitus- ja ravitsemistoiminta1 %

Liike-elämän palvelut6 %

Muut26 %

Liikevaihdon jakauma toimialoittain Satakunnassa v. 2013 (ennakkotieto)

Satakunnan liikevaihto (1000 €) toimialoittain v. 2013 (ennakkotieto)


Satakunnan yrityksissä henkilöstömäärät kas-voivat 0,9 % vuoden 2013 heinä–joulukuus-sa vuotta aiemmasta vastaavasta ajasta huo-limatta liikevaihdon yleisestä laskusta. Teol-lisuudessa henkilöstö kuitenkin supistui 1,4 %, mutta rakentamisessa kasvua kertyi 1,5 % ja palveluissa 1,8 %. Todennäköisesti kuluva vuosi sujuu heikommin mm. telakoiden vai-keuksien seurauksena.

Maailmantalouden epävarmuus jatkuu edel-leen ja työllisyystilanne on heikentynyt niin ko-ko maassa kuin Satakunnassakin. Alkuvuon-na työttömiä työnhakijoita on ollut keskimää-

Paavo OkkoKansantaloustieteen professori emeritusTurun yliopiston kauppakorkeakoulu

Satakunta toipui muuta maata nopeammin vuoden 2009 taantumasta, mutta nyt se näyt-tää joutuneen odottamaan käännettä parem-paan kuten koko Suomi. Satakunnan positii-vinen poikkeama muun maan tahdista nä-

kyi esimerkiksi siinä, että koneiden ja lait-teiden valmistus ei kokenut merkittävää las-kua lainkaan ja koko teknologiateollisuuden liikevaihto ehti jo toipua taantumaa edeltä-neelle tasolle. Maakunnan vienti osoitti vii-me vuoden alussa hyvää kehitystä, mutta vuoden lopulla odotettu käänne parempaan on kuitenkin lykkääntynyt niin Satakunnas-sa kuin koko maassakin. Suomen teollisen rakenteen nykyongelmat tulevat paljolti siitä, että Nokia-vetoisen elekt-roniikan supistus osui samaan aikaan puunja-lostuksen alentuvaan paperin kysyntään so-peutumisen kanssa. Elektroniikka- ja pape-riteollisuus tuottivat aikaisemmin Suomen BKT:stä lähes 10 %, nyt vain 3–4 %. Vaikka elektroniikan sopeutuminen ei ole iskenyt rajusti Satakuntaan, on sen laaja teollisuus saanut osansa tästä teollisuuden rakenne-ongelmasta. Koska julkinen talous ei ole voinut lisätä enää vajaustaan elvyttääkseen taloutta ku-ten taantuman iskiessä, on palvelusekto-rin ja rakentamisen puolellakin kehitys ol-lut heikkoa. Vain vienti voi tuoda pelastuk-sen. Suomi on nyt kokenut ”epäsymmetri-sen sokin”, mitä aikoinaan pelättiin Euroo-pan rahaliittoon mentäessä. Suomella on

erityinen maakohtainen ongelma, eikä yh-teinen rahapolitiikka eikä erityisesti euron ulkoinen arvo sovi hyvin meidän tilantee-seen. Suomi siis kaipaisi nyt valuuttakurs-sista kilpailukykyapua, mutta sitä tulee vain, jos euroalueen kokonaistilanteessa tapahtuu jotakin, mikä heikentää euroa. Sehän on ol-lut yllättävän vahva suhteessa dollariin ko-ko velkakriisin ajan. Edellisessä katsauksessa toivoin, että talven aikana luottamus euroon ja koko talouteen vahvistuu niin, että silloin edessä häämöt-tänyt polku parempaan olisikin aivan kova-pohjainen tie. Talven aikana onkin tapahtu-nut se, että euroalueen velkakriisi on selväs-ti rauhoittunut ja alueen talouskasvu on läh-tenyt liikkeelle. Kiinan kasvun hidastuminen ja Venäjän taloudelliset sekä poliittiset vai-keudet antavat kyllä huolenaihetta. Vaikka Suomi on edelleen parhaan luottoluokituk-sen maa, sen vienti ja tuotanto ovat heikoim-masta päästä. Koska maan kustannuskilpai-lukykyä on jo korjattu ja rakenneongelmas-ta kärsivät alatkin ovat viime päivien uutis-ten mukaan saamassa asioita uuteen järjes-tykseen, on syytä uskoa, että kansainvälisen talouden kasvaessa Suomi sekä Satakunta saavat vähitellen uutta tehtävää ja sen mu-kana paranevaa työllisyyttä ja toimeentuloa.

rin kuukaudessa lähes 500 henkeä enemmän kuin vuosi sitten. Sen sijaan nuorten työttö-mien määrä on vähentynyt alkuvuonna vuo-den takaisesta, päinvastoin kuin koko maas-sa. Koko maassa työttömyys on kasvanut sel-västi voimakkaammin kuin Satakunnassa kes-kimäärin. Satakunnassa on lisääntynyt erityi-sesti pitkäaikaistyöttömien määrä ja kasvu näyttäisi jatkuvan. Tosin koko maassa pitkä-aikaistyöttömien määrän kasvu on ollut suh-teellisesti suurempaa kuin Satakunnassa.

Vaikka työttömiä työnhakijoita on ollut alku-vuonna enemmän kuin vuosi sitten, niin lo-

mautettujen määrä on kuitenkin laskenut. Myös työnantajien ennakkoilmoitukset tule-vista lomautuksista ovat vähentyneet voimak-kaasti. Työttömyys on alkuvuonna lisääntynyt vuoden takaisesta lähes kaikilla aloilla. Vain teollisuudessa on tapahtunut lievää vähenty-mistä. Suurinta lisäys on ollut tieteellisessä, teknisessä ja taiteellisessa työssä.

Avoimet työpaikat ovat vähentyneet lähes kaikilla aloilla. Alkuvuonna on ollut kuukau-sittain keskimäärin runsaat 400 avointa paik-kaa vähemmän kuin vuosi sitten. Avoimet työpaikat ovat vähentyneet eniten kaupalli-sessa työssä. Vastaavasti lisäystä on tapahtu-nut palvelutyössä. Määrällisesti työpaikkoja on eniten teollisuudessa ja palveluissa. Työ-voiman saatavuusongelmia on eniten tervey-denhoitoalalla.

Satakunnassa oli maaliskuun lopussa työttö-miä työnhakijoita lähes 12 800 ja työttömien osuus työvoimasta oli 12,3 %. Lomautettuna oli vajaat 1 200 henkeä. Maaliskuun aikana Satakunnan TE-toimistossa oli avoinna vajaat 3 900 työpaikkaa. Osa avoimista paikoista on kesätyöpaikkoja.Henkilöstömäärän kehitys Satakunnassa, kaikki toimialat yhteensä

-8 %

-6 %

-4 %

-2 %

0 %

2 %

4 %

6 %

8 %

I/2001 I/2002 I/2003 I/2004 I/2005 I/2006 I/2007 I/2008 I/2009 I/2010 I/2011 I/2012 I/2013

Satakunnassakin on jouduttu odottamaan elpymistä

Työttömyys kääntynyt nousuun alkuvuonna, mutta lomautukset vähentyneet

Teksti: Merja Mannelin ja Saku Vähäsantanen


Teksti: Saku Vähäsantanen

TEOLLISUUS Teollisuuden ahdinko ei hellittänyt otettaan vuoden 2013 heinä–joulukuussa, jolloin se-kä Satakunnassa että valtakunnallisesti liike-vaihto laski. Myös viennin arvo supistui hie-man, joskin liikevaihtoa maltillisemmin. Lo-ka–joulukuu jäi hyvin heikoksi etenkin Sata-kunnassa metallialojen sukelluksen myötä. Kasvuun kyenneitä yrityksiä löytyi silti aina-kin Satakunnassa edelleen runsain mitoin, sillä 47 % teollisuusyrityksistä kirjasi nousua ja lähes kolmannes jopa yli 15 %. Siten yritys- ja alakohtainen hajonta on pysynyt suurena. Heikot suhdanteet ovat iskeneet ainakin Sata-kunnassa pahiten alle 20 henkilön yrityksiin.

Molemmilla alueilla ainoastaan elintarvike-teollisuuden liikevaihto kasvoi viime vuoden loppupuoliskolla, mutta Satakunnassa nou-

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Satakunta

Koko maa

Teollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

Heinä–joulukuu -5,3 % -2,9 % Heinä–syyskuu -1,8 % -2,0 % Loka–joulukuu -8,3 % -3,7 %



Heinä–joulukuu -1,4 % Heinä–syyskuu -1,2 % Loka–joulukuu -1,5 %

Teollisuus2013vs.2012%-muutosedellisvuodenvastaavaan

ajankohtaanverrattuna

Satakunta Koko maaLiikevaihto

Palkkasumma

Vienti

Henkilöstömäärä

Koko teollisuuden (TOL BCD) henkilöstömäärän kehitys Satakunnassa

-14 %

-12 %

-10 %

-8 %

-6 %

-4 %

-2 %

0 %

2 %

4 %

6 %

8 %

10 %

I/2001 I/2002 I/2003 I/2004 I/2005 I/2006 I/2007 I/2008 I/2009 I/2010 I/2011 I/2012 I/2013

su jäi aiemmasta poiketen hyvin hauraaksi. Metsäteollisuudessa on ilmassa käänteen merkkejä, sillä liikevaihdon lasku tasaantui vuoden lopussa ja elintärkeän viennin pudo-tus pysähtyi. Kemianteollisuuden suhdanne-kuva on vaisuhko, mutta koko maassa liike-vaihto kohosi hieman. Satakunnassa se kui-tenkin tippui selvästi, joskin kurimus hellitti hieman ennen vuodenvaihdetta.

Maakunnan teknologiateollisuuden liikevaih-to ja viennin arvo kääntyivät jyrkkään syök-syyn loka–joulukuussa. Metallien jalostusta rasitti värimetallien hintojen pudotus, ja ko-nepajat sakkasivat myös poikkeuksellisen pa-hasti aivan loppuvuodesta. Metallituotteiden valmistuksen syvä sukellus jatkui. Elektroniik-ka- ja sähkötuotteiden valmistus ei edelleen-

kään päässyt jaloilleen. Koko maassa suuntavii-vat ovat samat, joskin metallien jalostuksen pudotus jäi selvästi loi-vemmaksi, sillä kuparin hinnan lasku vaikuttaa

Satakuntaan enemmän. Myös metallituottei-den valmistus menestyi laskusta huolimatta maakuntaa paremmin. Sen sijaan tärkeät ar-vonlisäyksen tuottajat kone- ja laitevalmistus sekä sähkö- ja elektroniikkateollisuus pärjäsi-vät selvästi Satakuntaa heikommin.

Teollisuudessa palkkasumma putosi monilla aloilla. Kokonaismuutos jäi viime vuoden jäl-kipuoliskolla pakkaselle sekä Satakunnassa että koko maassa. Siten teollisuuden henki-löstömäärät ovat hieman notkahtaneet. Toi-saalta joillain aloilla palkkasumma kohosi lii-kevaihdon heikosta kehityksestä huolimat-ta. Tällaisia olivat elintarviketeollisuus ja Sa-takunnassa lisäksi metallituotteiden sekä ko-neiden ja laitteiden valmistus. EK:n luotta-musindikaattorit osoittavat maamme teolli-suuden tilanteen pysyneen keskimääräistä heikompana. Luottamusindikaattorin huhti-kuun saldoluku jäi -8:aan, kun pitkän ajan kes-kiarvo on +2. Tuotanto-odotukset ovat kuiten-kin varovaisen myönteisiä, sillä vähäistä kas-vua ennakoidaan lähikuukausina. Tilauskanta on jäänyt huomattavasti alle tavanomaisen.

Metsä- ja teknologiateollisuuden viennin kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Satakunta, teknologia

Koko maa, teknologia

Satakunta, metsä

Koko maa, metsä


50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Koneet ja laitteet

Metallituotteet

Sähkötekniset

Metallit. keskim.

Metallien jalostus

Telakat

Teknologiateollisuuden alatoimialojen palkkasumman kehitys Satakunnassa (2010=100)

Teknologiateollisuuden alatoimialojen liikevaihdon kehitys Satakunnassa (2010=100)

405060708090

100110120130140150

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Koneet ja laitteet

Metallituotteet

Sähkötekniset

Metallit. keskim.

Metallien jalostus

Teknologiateollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

Satakunta

Koko maa

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Heinä–joulukuu -7,6 % -5,7 % Heinä–syyskuu 0,3 % -5,9 % Loka–joulukuu -14,0 % -5,6 %




Palkkasumma

Vienti

Teknologiateollisuus2013vs.2012%-muutosedellisvuodenvastaavaan


TEKNOLOGIATEOLLISUUS

Teknologiateollisuus (TOL 24–30) elää edel-leen hyvin vaikeita aikoja valtakunnallises-ti. Mikään sen alatoimialoista ei oikein ole päässyt kunnolla iskuun vuoden 2008 talous-kriisin jälkeen. Metallialojen yhteenlaskettu liikevaihto on vajonnut kymmenen vuoden takaiselle tasolleen lähinnä elektroniikka- ja sähkötuoteteollisuuden rakennemuutoksen vuoksi. Vientikin mataa vuoden 2004 tasol-la. Myös koneiden ja laitteiden sekä erityi-sesti metallituotteiden valmistus ovat kärsi-neet viime vuosina matalasuhdanteesta, sillä vientimarkkinat eivät ole vetäneet teollisuus-maiden, etenkin tärkeän Länsi-Euroopan ta-louden hiipumisen vuoksi. Sinne suuntautuu lähes puolet teknologiateollisuuden viennis-tä. Viime vuoden loppupuolella teknologia-teollisuuden vienti jatkoi edelleen vapaapu-dotuksessa. Metallien jalostusta on kurittanut lisäksi ainakin värimetallien hintojen lasku.

Satakunnassa kuitenkin metallialojen yhteen-laskettu liikevaihto oli viime vuodenvaihtees-sa lähestulkoon samalla tasolla kuin vuoden 2008 alkupuoliskon suhdannekärjessä. Lisäk-si vienti kasvoi vielä viime vuoden syyskesäl-lä, joskin vuoden lopussa se kääntyi jo las-kuun. Erityisesti koneiden ja laitteiden val-mistus on pärjännyt haastavissa olosuhteis-sa viime vuosina monimuotoisen ja menesty-neen valmistuksen ansiosta. Sen liikevaihto taittui kuitenkin laskuun vuoden 2013 loka–joulukuussa, mikä selittänee osaltaan myös viennin nousun taittumista. Kuluva vuosi tuo mukanaan lisähaasteita STX:n telakan lakkau-

tuksen sekä sen aiheuttaman alihankintaket-jun töiden vähenemisen kautta ja myös Holl-mingin konepaja suljetaan. Vientinäkymät-kään eivät edelleenkään ole parhaat mah-dolliset. Metallituotteiden valmistuksen lii-kevaihdon tuntuva supistuminen jatkui viime vuoden lopulla, samoin kuin metallien jalos-tuksen. Jälkimmäisessä kuitenkin värimetal-lien laskevat hinnat näyttelevät merkittävää roolia, joten varsinainen tuotanto ei ole vä-hentynyt samaa vauhtia. Satakunnassa säh-kötuoteteollisuus matelee edelleen pohjalu-kemissa, joskin liikevaihdon menetykset ovat maan keskiarvoa vähäisemmät. Maakunnan telakat oireilivat jo viime vuoden lopulla töi-den puutetta. Palkkasumman laskun perus-teella viime vuoden heinä–joulukuussa tek-nologiateollisuuden vaikeudet ovat johta-neet myös henkilöstön vähentämiseen sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin. Tek-nologiateollisuus ry:n mukaan vuonna 2013 työntekijöitä työskenteli alalla koko maas-sa 2,5 % vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Satakunnassa teknologiateollisuuden alatoi-mialojen ja yritysten välinen hajonta on ol-lut pitkään merkittävää. Vaikka yhteenlasket-tu liikevaihto putosikin roimasti aivan viime vuoden lopussa, nousi kasvuun kyenneiden yritysten määrä selvästi aiemmasta. Vuoden 2013 heinä–joulukuussa 46 % yrityksistä kas-vatti liikevaihtoaan ja yli 15 %:n nopeaan nou-suun nappasi kiinni lähes kolmannes yritys-kannasta. Vuoden lopun sukellus on synty-nyt yli 20 henkilöä työllistävistä yrityksistä, joiden liikevaihto tippui yli 14 %. Vielä syys-kesällä suuret yritykset pystyivät kohotta-

maan liikevaihtoaan. Taustalla vaikuttanee paitsi metallien jalostajia, joita värimetalli-en laskeva hintakehitys on puraissut, myös huolestuttavasti suuria kone- ja laitevalmis-tajia. Pienempien yritysten liikevaihto las-ki jo heinä–syyskuussa, ja pudotus jyrkkeni vuodenvaihdetta kohden.

Teknologiateollisuus ry:n mukaan alan val-mistajat saivat maassa keskimäärin uusia ti-lauksia vuoden 2014 tammi–maaliskuussa seitsemän prosenttia runsaammin kuin vas-taavaan aikaan vuotta aiemmin, mutta pro-sentin niukemmin loka–joulukuuhun verrat-tuna. Maaliskuun 2014 lopussa tilauskanta jäi pari prosenttia vuotta aiempaa matalam-maksi, mutta kohosi prosentin joulukuun lop-pua korkeammaksi. Viime aikojen tilauske-hityksen perusteella alan yritysten liikevaih-don arvioidaan jäävän lähiaikoina suunnil-leen samalle tasolle kuin vastaavaan aikaan edellisvuonna.


Metallituotteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

Satakunta

Koko maa

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

40

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

Satakunta

Koko maa

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Metallien jalostuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

METALLIEN JALOSTUS

Satakunnassa jalostetaan merkittävä osa Suo-men metalleista, sillä alueen osuus maam-me metallien jalostuksen arvonlisäykses-tä on kymmenesosa. Metallien jalostuksen liikevaihdosta suli vuoden 2013 heinä–jou-lukuussa lähes 15 % Satakunnassa. Heinä–syyskuussa liikevaihto pysytteli vielä ennal-laan romahtaen loka–joulukuussa runsaan neljänneksen. Pääsyynä tähän on kuparin hinnan lasku. Myös nikkelin ja sinkin hin-nat ovat tuolloin vierineet alamäkeä, joskin ne ovat lähteneet jälleen nousuun tämän vuoden alussa. Kupari on sen sijaan edel-leen pudotuksessa. Satakunnassa liikevaih-don syvä sukellus aivan loppuvuodesta pu-dotti viimeisen vuosineljänneksen kasvuun pystyneiden yritysten osuutta 33 %:iin edel-



Metallienjalostus2013vs.2012%-muutosedellisvuodenvastaavaan



Palkkasumma

Heinä–joulukuu -7,2 % -2,3 % Heinä–syyskuu -6,7 % -5,3 % Loka–joulukuuu -7,6 % 0,7 %

Heinä–joulukuu 2,1 % -2,7 % Heinä–syyskuu 2,3 % -3,3 % Loka–joulukuu 1,9 % -2,2 %

Metallituotteidenvalmistus2013vs.2012

%-muutosedellisvuodenvastaavaanajankohtaanverrattuna


Palkkasumma

KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS

Laskevat suhdanteet ovat osuneet kipeästi metallituotteiden valmistukseen, jonka lii-kevaihdon sukellus jatkui voimakkaana Sa-takunnassa vuoden 2013 heinä–joulukuussa. Valtakunnallisestikin liikevaihto jatkoi pudo-tustaan, joskin aivan vuoden lopussa aina-kin tilapäisesti tauoten. Myös Satakunnassa pakkaslukemat jäivät aiempaa lievemmiksi, vaikkakin poikkeuksellisen murheellisiksi. Molemmilla alueilla liikevaihto mataa kau-kana vuoden 2008 tasosta ennen talouskrii-sin puhkeamista. Maakunnan yrityskenttä on hajautunut voimakkaasti kasvajiin, joita

oli viime vuoden loppupuoliskolla 44 % yri-tyskannasta, ja häviäjiin, joiden syvä sukel-lus on painanut alaa voimalla pohjaa koh-ti. Yli 15 % liikevaihtoaan kasvattaneita oli kuitenkin miltei kolmannes alan yrityskan-nasta. Yli 20 henkilön yrityksissä liikevaih-to laski vähiten, ja niitä pienempien koko-luokkien eniten. Aivan pienimpien yritys-ten suuresta lukumäärästä johtuen niiden painoarvo muodostui sen verran suureksi, että ne synkensivät alan suhdannekuvaa. Toisaalta käänteen merkiksi voidaan tulkita palkkasumman kääntyminen nousuun Sata-

tävän neljänneksen 40 %:sta. Liikevaihdon las-ku on juontunut suurista yli 20 henkilön yrityksis-tä – todennäköisesti pää-osin kuparin jalostajista – joten osuuden pudotus ei ollut kovin dramaatti-nen. Maassa keskimää-rin liikevaihto tippui vii-me vuoden loppupuolis-kolla melko maltillisesti, sillä monien muiden me-tallien hintakehitys on pysynyt kuparia suotui-sampana. Alalla makset-tu palkkasumma putosi vähän sekä Satakunnas-sa että maassa keskimää-rin. Teknologiateollisuus ry:n mukaan alan hen-kilöstöä vähennettiin-kin kahdeksan prosent-tia vuoden 2013 aikana koko maassa. Se johtuu värimetallien sekä valujen ja metallimalmi-en valmistuksen supistumisesta, vaikka te-rästuotteiden tuotanto lisääntyikin. Vuoden

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

Satakunta

Koko maa

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 201350

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

Satakunta

Koko maa

Metallien jalostuksen palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

Metallituotteiden valmistuksen palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

kunnassa, mikä viestii ainakin työllisyyden heikkenemisen pysähtymisestä. Valtakun-nallisesti palkat putosivat edelleen, vaikka liikevaihto osoitti lievää virkoamista ennen vuodenvaihdetta.

2014 alussa terästuotteiden kasvu on jatku-nut, ja myös värimetallien ja valujen tuotan-to on kääntynyt nousuun.


Koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja ko-ko maassa (2010=100)

40

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

Satakunta

Koko maa

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013


Heinä–joulukuu 3,3 % 0,0 % Heinä–syyskuu 3,7 % 0,8 % Loka–joulukuu 2,8 % -0,7 %

Koneidenjalaitteidenvalmistus2013vs.2012



Palkkasumma

ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTUOTTEIDEN VALMISTUS

Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuk-sen rajulle rakennemuutokselle ei näy lop-pua. Ala ei ole toistaiseksi löytänyt uutta suuntaa matkapuhelinvalmistuksen jälkeen. Liikevaihto sukelsi valtakunnan tasolla voi-makkaasti viime vuoden heinä–joulukuussa, ja myös Satakunta on saanut siitä osansa. Ala on Suomessa edelleen merkittävä, mut-ta Satakunnassa se näyttelee vain vähäistä sivuroolia. Siten Satakunta on välttynyt pa-himmalta painajaiselta toisin kuin Nokiasta riippuvaiset seutukunnat. Liikevaihdon mur-heellisista luvuista huolimatta Satakunnassa alan yrityskannasta puolet kykeni kasvuun viime vuoden jälkipuoliskolla, ja vähintään 15 %:n noususta ilmoitti runsas 40 % yritys-kannasta. Siten yrityskohtainen hajonta on ollut merkittävää. Siitä kertoo myös pienten, alle viiden hengen yritysten liikevaihdon ro-mahdus yli neljänneksellä. Sen sijaan 5–20 henkilön yritykset onnistuivat ajoittain luo-maan jopa kasvua. Yli 20 henkilön yritysten liikevaihdon pudotus tasaantui sekin vuoden-

vaihdetta kohden. Palk-kasumma on tippunut melko reilusti molem-milla alueilla, mikä on seurausta henkilöstö-vähennyksistä.

Teknologiateollisuus ry:n mukaan alan yri-tykset maassa keski-määrin saivat tuoreita tilauksia tammi–maa-liskuussa 2014 viisi prosenttia vähemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuotta aiem-min, ja 21 % niukemmin kuin edeltävällä vuosineljänneksellä. Tilauskannan arvo alitti maaliskuun lopussa seitsemällä pro-sentilla vuodentakaisen ja 18 %:lla vuoden-vaihteen tason. Viime kuukausien tilaus-kehityksen perusteella alan yritysten lii-kevaihdon arvioidaan jäävän lähikuukau-sina pienemmäksi kuin vastaavaan aikaan vuotta aiemmin.

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

Satakunta

Koko maa

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)



Elektroniikka-jasähkötuotteidenvalmistus2013vs.2012



Palkkasumma

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 201350

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

Satakunta

Koko maa

Koneiden ja laitteiden valmistuksen palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

Satakunnan vientiteollisuuden yhtenä vahvim-mista tukipilareista on jo pitkään toiminut ko-neiden ja laitteiden valmistus, joka on mer-kittävä arvonlisäyksen tuottaja alueella. Sen monipuolinen valmistustoiminta on osaltaan auttanut pitämään alaa iskussa viime vuosien suhdannekarikoissa. Satakunnassa toiminta on erottunut edukseen valtakunnallisesta ke-hityksestä etenkin suhdanteiden synkimmis-sä käänteissä. Alan liikevaihto kääntyi kuiten-kin laskuun maakunnassakin viime vuoden lo-ka–joulukuussa kohtuullisesti sujuneen syys-kesän jälkeen. Myös kuluva vuosi tuo alan valmistajille lisähaasteita STX:n lakkautuk-sen jälkimaininkien iskiessä alihankkijoihin ja Hollmingin konepajan lakkautuksen myö-tä. Kohtuullisen hyvästä vireestä kertoo kui-tenkin se, että hieman aiempaa suurempi sii-vu yrityksistä kykeni kohottamaan liikevaihto-aan. 47 % kirjasi kasvua myös aivan vuoden lopussa liikevaihdon jo sakatessa. Kovan, yli 15 %:n nousun saavutti noin kolmannes ko-nepajateollisuudesta. Vuoden 2013 heinä–

joulukuussa parhaiten menestyivät pienet, al-le viisi henkilöä työllis-tävät yritykset. Niiden lii-kevaihto kohosi tasaisesti viime vuoden loppupuo-liskolla jopa lähes neljän-neksen verran. Sen si-jaan 5–20 henkilön yri-tysten liikevaihdosta ka-tosi viimeisellä vuosinel-jänneksellä yli viidennes, mikä selittää hyvin pitkäl-ti koko alan notkahdus-ta. Suurten, yli 20 hen-kilön yritysten lasku jäi ennen vuodenvaihdetta muutamaan prosenttiin. Maassa keskimäärin alal-le ei ole käänteen merk-kejä ilmaantunut, vaan lii-kevaihto laski yhä melko ripeästi viime vuoden lo-pussa. Palkkasumma ko-hosi Satakunnassa melko rivakasti vuoden loppuun saakka, mikä on merkki kohtalaisesta työllisyys-kehityksestä. Valtakunnallisesti palkat pysyi-vät ennallaan.

Teknologiateollisuus ry:n mukaan kone- ja me-tallituoteteollisuuden yritykset maassa keski-määrin vastaanottivat tuoreita tilauksia vuoden 2014 tammi–maaliskuussa 24 % runsaammin

kuin samaan aikaan vuotta aiemmin ja edeltä-vällä vuosineljänneksellä. Tilauskannan arvo jäi maaliskuun lopussa kaksi prosenttia vuot-ta aiempaa heikommaksi, mutta kohosi kym-menyksen vuodenvaihdetta korkeammaksi. Siten liikevaihto pysyttelee lähiaikoina enti-sissä lukemissa vuodentakaiseen verrattuna.


50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

Satakunta

Koko maa

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Elintarviketeollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

TELAKAT

Maakunnan telakat elävät hyvin vaikeassa tilanteessa. STX:n telakka lakkautetaan tä-nä vuonna ja Technipin Mäntyluodon te-lakalla on vajetta tilauskannoissa. Viime vuoden loppupuoli enteili jo hankalia ai-koja, sillä palkkasumma romahti etenkin loka–joulukuussa. Toisaalta palkkasumma

ELINTARVIKETEOLLISUUS

Elintarviketeollisuuden kasvu hyytyi vuoden 2013 syksyllä, mutta ainoana suurista teolli-suuden aloista elintarvikkeiden valmistus ky-keni välttämään liikevaihdon laskun Satakun-nassa. Maassa keskimäärin liikevaihto koho-si edelleen tasaisen maltillisesti. Ainakin Sa-takunnassa nousun hyytyminen johtuu alle viisi henkilöä työllistävistä yrityksistä, joiden liikevaihto romahti noin viidenneksen viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Niiden osuus alan yrityskannasta on kaksi kolmas-osaa. Suuremmat yritykset pystyivät vielä syyskesällä selvään kasvuun, joka sekin ty-

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Telakat

Teollisuusyhteensä

Telakoiden ja koko teollisuuden palkkasumman kehitys Satakunnassa (2010=100)

Heinä–joulukuu -11,9 % -1,8 % Heinä–syyskuu -7,1 % 0,1 % Loka–joulukuu -16,8 % -3,5 %

Satakunta Koko maaPalkkasumma

Telakat2013vs.2012%-muutosedellisvuodenvastaavaan


Heinä–joulukuu 0,2 % 1,8 % Heinä–syyskuu 0,7 % 2,2 % Loka–joulukuu -0,3 % 1,4 %

Heinä–joulukuu 1,8 % 2,6 % Heinä–syyskuu 3,3 % 3,0 % Loka–joulukuu 0,2 % 2,2 %


Palkkasumma

Elintarviketeollisuus2013vs.2012%-muutosedellisvuodenvastaavaan


rehtyi aivan vuoden lopulla. Maakunnassa kuitenkin kasvun lopahtamisesta huolimat-ta vajaa puolet alan yrityksistä kykeni kohot-tamaan liikevaihtoaan loppuvuonna ja yli 15 %:n nousu onnistui runsaalta neljännekseltä yrityksistä. Palkkasumman kasvuvauhti py-syi sen sijaan entisissä lukemissa myös Sa-takunnassa, mikä viestii alan työllisyyskehi-tyksen ja ainakin osin tuotannon tason py-symisestä olosuhteisiin nähden kohtuulli-sena. Valtakunnallisesti elintarviketeolli-suuden tuotannon määrä romahti tammi-kuussa 2014 kymmenyksen, mutta kasvoi helmikuussa 3,5 % edellisvuoden vastaa-vasta ajankohdasta.

oli yhä korkeampi kuin vuosina 2000–2005. Koko maassa palkkasumma tip-pui vain vähän, jos-kin on huomioita-va, että kulkuneu-vojen valmistus on tilastoissa kokonai-suudessaan muka-na sisältäen mm. veneiden, junan-vaunujen ja taiste-luajoneuvojen val-mistuksen.

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Satakunta

Koko maa

Elintarviketeollisuuden palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)



Heinä–joulukuu -2,7 % -1,5 % Heinä–syyskuu -5,7 % -2,8 % Loka–joulukuu 0,3 % -0,4 %



Palkkasumma

Vienti

Metsäteollisuus2013vs.2012%-muutosedellisvuodenvastaavaan


50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

Satakunta

Koko maa

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Metsäteollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

Kemianteollisuuden liikevaihto jatkoi las-kuaan Satakunnassa vuoden 2013 heinä–joulukuussa. Etenkin syyskesä jäi heikok-si. Valtakunnallisesti alan liikevaihto kasvoi vastaavalla ajanjaksolla yhä niukasti, mutta vuoden viimeisellä neljänneksellä liikevaih-to laski aavistuksen. Satakunnassa alan hii-puminen on johtanut siihen, että liikevaihto on pudonnut uudelleen alle vuoden 2008 suhdannehuipun tason. Missään vaiheessa sitä ei ehditty ylittämäänkään. Maassa kes-kimäärin liikevaihto mataa suunnilleen vii-den vuoden takaisella tasollaan. Satakun-nassa loppuvuosi on sujunut selvästi keh-noimmin alle viiden henkilön yrityksissä, joiden osuus alan yrityksistä on vähän yli puolet. Niiden liikevaihto valahti alaspäin yli 40 % koko vuoden 2013 loppupuoliskon ajan. Sen sijaan suuremmissa, etenkin yli 20 henkilön yrityksissä kehitys oli myöntei-sempää, ja isoissa yrityksissä päästiin kas-vuun kiinni aivan vuoden lopussa. Niiden vähäinen määrä (13 kpl) ei kuitenkaan riit-tänyt nostamaan koko alaa pinnalle, mutta liikevaihdon laskun loiventamiseen se kui-tenkin riitti. Maakunnan yrityksistä suu-

Heinä–joulukuu -4,0 % 0,7 % Heinä–syyskuu -6,3 % 2,6 % Loka–joulukuu -1,5 % -1,2 %

Heinä–joulukuu -5,0 % 0,1 % Heinä–syyskuu -7,1 % -0,4 % Loka–joulukuu -2,6 % 0,6 %

Kemikaaliensekäkumi-jamuovi-tuotteidenvalmistus2013vs.2012



Palkkasumma

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

Satakunta

Koko maa

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistuksen liikevaihdon kehitysSatakunnassa ja koko maassa (2010=100)

rin piirtein entisen suu-ruinen osa kykeni nos-tamaan liikevaihtoaan loppuvuonna (47 % hei-nä–syyskuussa ja 41 % lo-ka–joulukuussa). Vaikka osuus hupeni vuoden lo-pulla, nousi menestynei-den, yli 15 % kasvaneiden osuus 20 %:sta 24 %:iin, mikä johtuu yritysten väli-sestä eriytymisestä.

Palkkasumma putosi roi-masti Satakunnassa, joskin vuoden loppua kohden loiventuen. Valtakunnallisesti se py-syi ennallaan. Alkuvuonna heikot suhdan-teet ovat yhä kurittaneet kemianteollisuut-ta. Tilastokeskuksen mukaan maamme ke-mianteollisuuden työpäiväkorjattu tuotan-to jäi vuoden 2014 helmikuussa 3,8 % ma-talammaksi kuin samaan aikaan vuotta ai-emmin. Uusien tilausten arvo laski vastaa-vasti prosentin. Kemianteollisuus ry:n mu-kaan alan suhdanteet ja odotukset ovat ta-vanomaista vaisummat koko maassa. Tilaus-kanta on hieman keskimääräistä pienem-pi ja henkilöstön ennakoidaan vähenevän. Kannattavuus on jäänyt vuodentakaista hei-kommaksi myyntihintojen putoamisen myö-

KEMIKAALIEN SEKÄ KUMI- JA MUOVITUOTTEIDEN VALMISTUS

METSÄTEOLLISUUS

Metsäteollisuuden (puu- ja paperiteollisuus sekä huonekalujen valmistus) kurimus ei ole toistaiseksi hellittänyt kokonaan otet-taan, mutta vuoden lopulla viennin kehitys antoi merkkejä paremmasta joillain aloilla, kuten sellun tuotannossa. Liikevaihto sukel-si edelleen sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin koko vuoden 2013 heinä–jou-lukuun ajan, joskin vuodenvaihdetta koh-den lieventyen etenkin Satakunnassa. Yri-tyskohtainen vaihtelu on pysynyt ainakin maakunnassa merkittävänä. Satakunnas-sa heinä–syyskuussa 5–20 henkilön yritys-ten liikevaihto romahti lähes 40 %, mutta loka–joulukuussa kasvua kertyi jo liki 15 %. Näitä yrityksiä toimii alueella 27 kappa-letta, mutta osuus yrityskannasta on vain runsas kymmenesosa. Pienempien ja suu-rempien kokoluokkien loppuvuosi sujui huomattavasti tasaisemmin, joskin niiden liikevaihto supistui myös aivan vuoden lo-pussa. Satakunnassa käänteen merkeis-tä viestii ehkä myös kasvaneiden yritys-ten osuus, joka kohosi kolmannen vuosi-neljänneksen 43 %:sta viimeisen 49 %:iin. Vastaavasti yli 15 % kasvaneiden siivu suu-reni 29 %:sta 37 %:iin. Palkkasumma putosi yhä hieman sekä Satakunnassa että koko maassa viime vuoden loppupuolella, mikä viestii ainakin henkilöstön vähenemisestä haastavissa olosuhteissa.

Syyskesäisen romah-duksen jälkeen vien-nin arvo kasvoi loka–joulukuussa jopa aa-vistuksen Satakunnas-sa ja valtakunnallises-tikin pudotus jäi enää hyvin lieväksi. Siten kansainvälinen kysyn-tä on osoittautunut ko-timarkkinoita vahvem-maksi. Taustalla vai-kuttanee ainakin sellun, mutta myös saha-tavaran ja kartongin suotuisana pysynyt markkinatilanne, mikä käy ilmi Pellervon taloustutkimus PTT:n katsauksesta. PTT:n mukaan maailmantalouden kasvu ja Euroo-pan talouden hienoinen elpyminen kohen-tavat metsäteollisuuden odotuksia sekä ku-luvana että ensi vuonna. Metsäteollisuuden viennin ennustetaan kasvavan molempina vuosina, mutta alakohtainen vaihtelu jatku-nee. Paperin tuotanto vähenee kysynnän laskiessa. Sahatavaran, sellun ja kartongin vienti kasvaa ja niiden nousu korvaa paperi-teollisuuden ehtyvää vientiä. Toipuvat met-säteollisuuden näkymät heijastuvat myös hakkuiden ja puukaupan vilkkauteen tänä ja ensi vuonna. Tilastokeskuksen mukaan kuluvan vuoden tammi–helmikuussa maam-me mekaanisen metsäteollisuuden tuotan-

to supistui edelleen hieman edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna, mutta kemi-allisen metsäteollisuuden tuotanto kääntyi jo lievään nousuun helmikuussa.

tä. Tuotantokapasiteetti on kuitenkin ollut kohtalaisesti käytössä ja tuotannon odote-taan lisääntyvän hieman. Vientikin on ve-tänyt kohtuullisesti.


JOKAPAIKAN TIETOTEKNIIKKA

Jokapaikan tietotekniikka -klusteri koos-tuu vajaasta 80 IT-alan yrityksestä ja nii-den eri alojen yhteistyökumppaneista, jot-ka toimivat Satakunnassa. Alalle tyypilli-nen voimakas vuosineljännestäinen hei-lahtelu jatkui edelleen vuoden 2013 hei-nä–joulukuussa. Heinä–syyskuussa liike-vaihto supistui hieman, mutta lasku yltyi romahdukseksi vuoden lopussa. Taustal-la piilee yli 20 henkilöä työllistävien yri-tysten liikevaihdon sukellus viimeisellä vuosineljänneksellä. Tällöin niiden lii-kevaihdosta katosi lähes viidennes. Nii-tä toimii alueella 15 kappaletta. Samalla


Heinä–joulukuu 6,8 % Heinä–syyskuu 7,3 % Loka–joulukuu 6,2 %

SatakuntaLiikevaihto

Palkkasumma

Jokapaikantietotekniikka-klusteri2013vs.2012


2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 201330405060708090

100110120130140150160

MeriklusteriTeollisuus yhteensäJPTEnergia

Osaamiskeskustoimialojen ja koko teollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa (2010=100)

Osaamiskeskustoimialojen ja koko teollisuuden palkkasumman kehitys Satakunnassa (2010=100)

5060708090

100110120130140150160170

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

MeriklusteriTeollisuus yhteensäJPTEnergia

SATAKUNNAN OSAAMISKESKUSALAT

aivan pienten, alle viiden hengen yritys-ten liikevaihdon syyskesäinen voimakas nousu (liki 20 %) tasaantui lähelle viittä prosenttia. Pienten yritysten määrä koho-aa 37:een. Myös 5–20 henkilön yritysten orastava liikevaihdon nousu tyrehtyi vii-meisellä vuosineljänneksellä. Heikohko suhdannekehitys verotti myös kasvuun kyenneiden yritysten osuutta. Vielä hei-nä–syyskuussa nousu onnistui 49 %:lta yrityskannasta. Loka–joulukuussa siivu supistui 37 %:iin suurimpien ja pienim-pien yritysten kasvun sakattua. Yli 15 % kasvaneiden osuus kapeni voimakkaasti 33 %:sta 21 %:iin. Yritysryppään palkka-summa sen sijaan kohosi edelleen pon-


Jokapaikan tietotekniikka, meriklusteri ja energiateknologian klusteriohjelma

tevasti, mikä viittaa työllisyyden myöntei-seen kehitykseen liikevaihdon pudotuk-sesta huolimatta.


MERIKLUSTERI

Satakunnan meriklusteriin kuuluu yhteen-sä 47 meriteollisuuden kone- ja laitevalmis-tajaa sekä telakkaa, joista valtaosa, vajaat kolmekymmentä, työllistää yli 20 henkilöä. Meriklusteri on luovinut kohtuullisen hyvin viime vuodet haastavissa suhdanteissa. Tällä vuosituhannella liikevaihdon kasvu on ylit-tänyt selvästi teollisuuden keskitason. Vas-ta aivan viime aikoina tummat pilvet ovat alkaneet varjostaa näkymiä, sillä etenkin telakoiden osittainen alasajo vaikuttanee myös alihankkijoihin tästä vuodesta lähti-en ennen kuin korvaavia asiakkuuksia eh-ditään hankkia. Viime vuoden heinä–joulu-kuu jäi kuitenkin edelleen selkeästi kasvun puolelle, sillä syyskesällä liikevaihto koho-si yhä voimakkaasti. Kasvu taittui lieväksi laskuksi vuoden lopulla enteenä tulevista haasteista. Myös palkkasumman putoami-nen kielii samasta asiasta. Suhdannekään-teeksi osoittautuneella viimeisellä vuosinel-jänneksellä kasvuyritysten osuus kutistui sel-västi, 35 %:iin, kolmannen neljänneksen 55 %:sta. Samalla yli 15 % nousseiden siivu ro-mahti 43 %:sta 17 %:iin. Taustalla vaikuttaa selvimmin yli 20 henkilön yritysten laskun alkaminen. Tällöin myös alle viiden hen-kilön yritysten alamäki jyrkkeni. Toisaalta 5–20 työntekijää työllistävien yritysten kas-vu jatkui myös aivan vuoden lopulla. Yritys-kohtainen vaihtelu vaikuttaakin suurelta.

Heinä–joulukuu 2,8 % Heinä–syyskuu 10,2 % Loka–joulukuu -2,5 %

Heinä–joulukuu -3,2 % Heinä–syyskuu 1,8 % Loka–joulukuu -8,1 %


Palkkasumma

Meriklusteri2013vs.2012%-muutosedellisvuodenvastaavaan


Lisätietoa ohjelmista saa osoitteesta http://www.prizz.fi/satakunnan-osaamiskeskus#.U3DJz1fuzDs

ENERGIATEKNOLOGIAN KLUSTERIOHJELMA

Energiateknologian klusteriohjelmaan kuu-luvien, 45:n Satakunnassa toimivan ener-giateknologian laite- ja osavalmistajan sekä energiayhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto sukelsi voimakkaasti läpi vuoden 2013 jäl-kimmäisen puoliskon. Mahdollinen syy on energian kulutuksen väheneminen, mikä vaikuttaa energiayhtiöiden liikevaihtoon. Sii-hen viittaa myös yli 20 henkilön yritysten lii-kevaihdon voimakas supistuminen. Toisaal-




Palkkasumma

Energiateknologianklusteriohjelma2013vs.2012


ta myös etenkin alle viiden hengen yritys-ten liikevaihto romahti merkittävästi. 5–20 henkilön yritykset pärjäsivät hieman parem-min, sillä niiden liikevaihto laski aivan vuo-den lopussa muita kokoluokkia selvästi lie-vemmin. Vielä heinä–syyskuussa 47 % klus-terin yrityksistä kerrytti liikevaihtoa vuotta aiempaa enemmän, mutta loka–joulukuus-sa osuus supistui selvästi, 33 %:iin. Yli 15 % kasvaneissa siivu kapeni 27 %:sta 22 %:iin. Alalla maksettu palkkasumma kääntyi las-kuun, mikä viestii tuotannon ja henkilös-tön vähennyksistä.



LUOVAT ALAT

Luovien alojen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Satakunta

Koko maa

Luovien alojen palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Satakunta

Koko maa

Luovat alat -osiossa tarkastellaan joukkovies-tinnän, muotoilun ja mainonnan, taiteen ja kulttuuriperinnön, viihteen, urheilun ja kä-sityöalojen yritysten kehitystä sekä Satakun-nassa että koko maassa. Luovien alojen lii-kevaihdon sukellus jatkui voimakkaana Sa-takunnassa vuoden 2013 heinä–joulukuussa, joskin pudotus jäi selvästi lievemmäksi kuin saman vuoden keväällä. Koko maassa liike-vaihto supistui loivemmin kuin Satakunnas-sa, mutta alan liikevaihto on kuitenkin jon-kin verran alempi kuin ennen talouskriisiä vuonna 2008. Satakunnassa luovien alojen




Palkkasumma

Luovatalat2013vs.2012%-muutosedellisvuodenvastaavaan


Luovien alojen tarkempi toimialajaotus on nähtävillä osoitteessa http://www.satamittari.fi/muunnokset/linkki0ID57.htm.

liikevaihto on tällä hetkellä valahtanut mel-ko kauaksi vuosien 2008 ja 2011 huippusuh-danteiden tasosta. Siten ala on varsin suh-danneherkkä ja kärsinyt melko pahasti epä-edullisista suhdannekäänteistä. Maakunnan luovien alojen yrityksistä 45 % onnistui kui-tenkin kohottamaan liikevaihtoaan ja yli 15 % kasvoi suunnilleen kolmannes yrityskan-nasta. Siten yritys- ja alakohtainen vaihtelu on pysynyt yhä suurena. Parhaiten ovat pär-jänneet yli viisi henkilöä työllistävät yrityk-set, ja 5–20 henkilön yrityksissä kirjattiin lo-ka–joulukuussa melkein 10 %:n roima kasvu syyskesän romahduksen jäljiltä.

Maassa keskimäärin kasvuun kykeni viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla 43 % kan-nasta ja Satakunnan tapaan kolmannes kas-voi yli 15 %:n nopeaa vauhtia. Siten yritys-ten hajonta on ollut kohtuullisen suurta. Par-haiten ovat pärjänneet suuret, yli 250 henki-löä työllistävät yritykset, joiden liikevaihto kääntyi hienoiseen nousuun aivan vuoden

lopulla. 50–250 työllistävien loppuvuosi su-jui kehnoimmin kuuden prosentin pudotuk-sen myötä. Alle 50 hengen pienissä yrityksis-sä liikevaihto kutistui vajaat kolme prosent-tia. Luovien alojen palkkasumma putosi hie-man sekä Satakunnassa että valtakunnalli-sesti. Siten alan työllisyys lienee heikenty-nyt. Koko maassa palkkasumma on nimelli-sesti vuoden 2008 tasoa, mutta Satakunnas-sa jonkin verran matalampi. Maakunnassa palkat putosivat eniten alle viiden hengen yrityksissä, kymmenyksen verran. 5–20 henkilön yrityksissä kasvua kertyi hieman, mutta sitä suuremmissa palkkapotti putosi vähän. Siten työllisyyden kehitys lienee ol-lut heikointa aivan pienimmässä luokassa. Maassa keskimäärin palkat putosivat tasai-sesti eri yrityskokoluokissa.


30

40

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

Satakunta

Koko maa

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Rakentamisen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

Rakentamisen suhdanteet ovat jatkuneet Sa-takunnassa melko vaisuina. Liikevaihto py-syi kuitenkin keskimäärin ennallaan vuoden 2013 jälkimmäisellä puoliskolla, mikä oli mo-neen muuhun toimialaan nähden kohtuulli-nen saavutus. Vaimeahkoa asuntorakenta-mista on paikannut liikerakentamisen nousu mm. Puuvillan kauppakeskustyömaan ansi-osta. Maakunnan suhdannekuvaan vaikuttaa myös Olkiluodon ydinvoimalatyömaan vähit-täinen hiljeneminen valmistumisen häämöt-täessä. Yritysten tilanne vaikuttaa alueella kaksijakoiselta, sillä erityisesti voimakkaan, yli 15 %:n liikevaihdon nousun saavutti vii-me vuoden heinä–joulukuussa 39 % kannas-ta, vaikka liikevaihto ei koko alalla kohon-nutkaan. Kaikkiaan liikevaihdon kasvatta-miseen kyenneitä yrityksiä oli maakunnas-sa 49 % yrityskannasta.

Satakunnan rakennusalan valopilkkuja ovat olleet 5–20 henkilöä työllistävät yritykset, joiden liikevaihto nousi syyskesällä peräti runsaat 11 %. Aivan vuoden lopussa kasvua kertyi vielä kolmisen prosenttia. Alle viiden ja yli 20 henkilön yritysten loppuvuosi sujui selvästi kehnommissa merkeissä, sillä nii-den liikevaihto putosi kolmisen prosenttia. Palkkasumma kasvoi jonkin verran syyske-sällä, mutta nousu taittui loka–joulukuussa. Henkilöstömäärät kohosivat Satakunnassa hieman vuoden 2013 heinä–joulukuussa, ja nousu ylsi jonkin verran maakunnan yritys-ten keskiarvoa nopeammaksi.

Maassa keskimäärin rakennustoiminnan suhdannekuva pysyi myös melko laimeana

viime vuoden lopulla, sil-lä liikevaihto ei kasvanut. Toisaalta alkuvuoteen 2013 verrattaessa liikevaihto ei enää laskenut. Palkkasum-ma kuitenkin kohosi hie-man, mikä kertoo työllisyy-den pysyneen kutakuinkin ennallaan tai korkeintaan vähän kohentuneen. Ra-kennusteollisuus RT ry:n mukaan viime vuonna korjausrakentami-sen määrä ylitti uudisrakentamisen maassa keskimäärin, sillä talonrakennustöiden aloi-tukset vajosivat poikkeuksellisen alhaiselle tasolle, eikä nousua ole luvassa kuluvana vuonnakaan. Korjausrakentaminen sen si-jaan jatkanee vakaata kolmen prosentin kas-vuaan. Liike- ja toimistorakentamisen aloi-tukset miltei puolittuivat viime vuonna pa-rin vuoden takaisesta. Pahin lienee kuiten-kin nyt ohitettu, koska viime vuoden viimei-sellä neljänneksellä luvat kasvoivat selväs-ti. Nousua on odotettavissa etenkin liiken-teen rakennuksiin pääkaupunkiseudun mit-tavien hankkeiden myötä. Infrastruktuurin rakentamisen ennakoidaan supistuvan tä-nä vuonna, ja siinä odotukset näyttävät jat-kossakin kehnoilta julkisen sektorin sääs-töjen vuoksi. Kaiken kaikkiaan rakentami-sen määrä putoaa kokonaisuudessaan ku-luvan vuoden aikana prosentin edellisvuo-desta asunto- ja infrarakentamisen lamaan-tumisen vuoksi. Kuitenkin talouden elpymi-nen saattaa nostaa rakennusalan ensi vuon-na jälleen parin prosentin kasvuun kolmen heikon vuoden jälkeen.

Heinä–joulukuu 0,1 % 0,2 % Heinä–syyskuu 1,9 % 2,0 % Loka–joulukuu -1,4 % -1,5 %

Heinä–joulukuu 1,5 % Heinä–syyskuu 2,4 % Loka–joulukuu 0,6 %

Heinä–joulukuu 1,2 % 2,3 % Heinä–syyskuu 2,8 % 2,3 % Loka–joulukuu -0,4 % 2,4 %


Palkkasumma

Henkilöstömäärä

Rakentaminen2013vs.2012%-muutosedellisvuodenvastaavaan


EK:n mukaan rakentamisen valtakunnallinen luottamusindikaattori heikkeni huhtikuussa -29:een maaliskuun -28:sta. Luottamus on pysynyt jo parisen vuotta pitkän ajan keski-arvon, -7:n alapuolella. Alan yritykset ker-tovat tilauskantansa jääneen selvästi nor-maalia niukemmaksi ja myös täydennystä siihen on saatu tavanomaista hitaammin. Samoin henkilöstöodotukset ovat kehnot, koska työvoiman odotetaan vähenevän lä-hikuukausien aikana.

-15 %

-10 %

-5 %

0 %

5 %

10 %

15 %

20 %

25 %

I/2001 I/2002 I/2003 I/2004 I/2005 I/2006 I/2007 I/2008 I/2009 I/2010 I/2011 I/2012 I/2013

Rakentamisen henkilöstömäärän kehitys Satakunnassa

RAKENTAMINENTeksti: Saku VähäsantanenTeksti: Saku Vähäsantanen

40

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Satakunta

Koko maa

Rakentamisen palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)


PALVELUT

Tukku- ja vähittäiskauppa on kärsinyt poik-keuksellisen paljon heikosta suhdanneti-lasta. Lisäksi kehitykseen vaikuttaa verkko-kaupan voimistuminen. Kaupan liikevaihto on viime vuodenvaihteeseen mennessä va-lunut jo hieman vuoden 2008 suhdannehui-pun alapuolelle sekä Satakunnassa että eri-tyisesti valtakunnallisesti. Satakunnassa liike-vaihto supistui edelleen vähän vuoden 2013 heinä–joulukuussa. Maassa keskimäärin jyrk-kä pudotus oikeni kesän jälkeen, mutta liike-vaihdon muutos jäi yhä pakkaselle. Satakun-

nassa 44 % kaupan alan yrityksistä kasvat-ti liikevaihtoaan viime vuoden loppupuolis-kolla ja neljännes saavutti yli 15 %:n roiman nousun. Maakunnassa parhaiten ovat pär-jänneet aiemmasta poiketen alle 20 henki-löä työllistävät yritykset, joiden liikevaihdon lasku jäi hyvin lieväksi. 5–20 henkilön yri-tyksissä liikevaihto kasvoi jopa vähän hei-nä–syyskuussa. Sen sijaan yli 20 työnteki-jän yritysten liikevaihto supistui kolmannel-la vuosineljänneksellä viisi ja viimeisellä pe-räti kymmenen prosenttia. Kaupan palkka-



Tukku-javähittäiskauppa2013vs.2012



Palkkasumma

Tukku- ja vähittäiskauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta, liike-elämän palvelut sekä yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut


50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

Satakunta

Koko maa

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Kaupan liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

TUKKU- JA VÄHITTÄISKAUPPA

summa kohosi olosuhteisiin nähden kohtalai-sesti vuoden 2013 heinä–joulukuussa molem-milla alueilla, mikä viestii työllisyyden pysy-misestä lähestulkoon ennallaan. EK:n luotta-musindikaattorit kertovat kaupan näkymien pysyneen yhä tavanomaista vaisumpina val-takunnallisesti, mutta pahimmat ajat näyttä-vät olevan takanapäin. Huhtikuun 2014 sal-do, -2, jäi yhä pitkäaikaisen keskiarvon, nol-lan, alapuolelle, joskin se koheni maaliskuu-hun verrattuna. Myyntiin ennustetaan pien-tä piristystä lähiaikoina.

Teollisuuden ja rakentamisen synkät suhdanteet sekä

talouden yleinen lamaannus ovat heijastuneet myös

palvelualoihin, joiden kasvu on jäänyt kituliaaksi. Kaupan

ja liike-elämän palveluiden liikevaihto laski Satakunnassa

edelleen viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla.

Majoitus- ja ravitsemistoiminta pysyi kuitenkin vakaalla

kasvu-uralla ja valtakunnallisesti myös liike-elämän

palveluiden liikevaihdon loiva nousu jatkui. Palkkasumma

kasvoi silti yleisesti palvelualoilla, mikä antaa viitteitä

henkilöstömäärien pysymisestä hienoisessa nousussa

vaikeista ajoista huolimatta. Tämä näkyy kaikkien

tässä katsauksessa seurattavien palvelualojen yritysten

yhteenlasketussa henkilöstössä, joka kasvoi Satakunnassa

vuoden 2013 heinä–joulukuussa 1,8 % vuodentakaisesta

vastaavasta ajanjaksosta. Heinä–syyskuun 1,2 %:n nousu

voimistui loka–joulukuussa 2,4 %:iin.

-8 %

-6 %

-4 %

-2 %

0 %

2 %

4 %

6 %

8 %

I/2001 I/2002 I/2003 I/2004 I/2005 I/2006 I/2007 I/2008 I/2009 I/2010 I/2011 I/2012 I/2013

Palveluiden henkilöstömäärän (TOL GIJLMNQ) kehitys Satakunnassa


2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 201350

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

Satakunta

Koko maa

Majoitus- ja ravitsemispalveluiden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja ko-ko maassa (2010=100)

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 201340

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

Satakunta

Koko maa

Liike-elämän palvelujen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

30405060708090

100110120130140150160170

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Satakunta

Koko maa

Yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluiden palkkasumman kehitys Satakunnas-sa ja koko maassa (2010=100)

Majoitus- ja ravitsemistoiminnan kehitys on pysynyt vaisuhkona, mutta vakaana. Ala on yksi parhaiten taantumassa menes-tyneistä. Liikevaihto kohosi hieman vuoden 2013 heinä–joulukuussa sekä Satakunnas-

Liike-elämän palveluihin (TOL JLMN) kuuluu erilaisia suunnittelu- ja tukipalveluja, joiden kysyntä riippuu suuresti muun talouden kehi-tyksestä. Satakunnassa alamäki jatkui viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla ja etenkin loka–joulukuu jäi hyvin heikoksi liikevaihdon romahduksen myötä. Siitä huolimatta puo-let yrityskannasta kykeni kasvuun ja kolman-

Yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluiden palkkasumman kasvu jatkui tasaisen nopea-na valtakunnan tasol-la, mutta Satakunnas-sa pitkä kasvu näyttää ainakin tilapäisesti sel-västi tasaantuneen. Erityisesti loka–joulu-kuussa nousu jäi poik-



Majoitus-jaravitsemistoiminta2013vs.2012



Palkkasumma


Yksityisetsosiaali-jaterveyspalvelut2013vs.2012


Satakunta Koko maaPalkkasumma

Heinä–joulukuu -3,3 % 1,3 % Heinä–syyskuu -0,1 % 2,0 % Loka–joulukuu -6,1 % 0,7 %



Palkkasumma

Liike-elämänpalvelut2013vs.2012%-muutosedellisvuodenvastaavaan


sa että koko maassa. Kasvuyritysten osuus toipui maakunnassa, sillä noin puolet kan-nasta pääsi nousuun kiinni. Yli 15 % kas-voi neljäsosa yrityk-sistä. Parhaiten alu-eella menestyivät yli 20 henkilöä työllistä-vät yritykset, joiden liikevaihto kohosi yli

kuusi prosenttia koko viime vuoden jälki-puoliskon ajan. 5–20 henkilön yritysten kasvu jäi vain hieman heikommaksi. Päin-vastaisesti alle viiden henkilön yritysten liikevaihto sukelsi loppuvuonna nelisen

prosenttia. Palkkasumma kohosi aiempaa pontevammin sekä Satakunnassa että val-takunnallisesti, mikä johtunee henkilöstön lisäämisestä.

nes sai aikaan yli 15 %:n nousun. Parhaiten kurimukselta välttyivät pienet, 5–20 henkilön yritykset, joiden liike-vaihto ei keskimäärin tippunut. Alle viiden hengen yritysten las-ku jäi loivaksi, mutta yli 20 työntekijän yri-tysten liikevaihto ro-mahti aivan vuoden lopulla kymmenisen

prosenttia. Suurten yritysten vaikeudet se-littävät pitkälti alan sukellusta ennen vuoden-vaihdetta. Liike-elämän palveluiden yritys- ja toimialakohtainen hajonta onkin muodostu-nut suureksi. Valtakunnallisesti liike-elämän palveluiden suhdannekuva on pysynyt Sata-kuntaa valoisampana, sillä liikevaihto koho-si edelleen, joskin vaimeista suhdanteista

johtuen melko maltillisesti. Kunnon kasvua lienee odotettavissa vasta selkeän suhdan-nekäänteen jälkeen, jolloin teollisuus ja ra-kentaminen pääsisivät uudelleen nousukii-toon. Palkkasumma kohosi viime vuoden lo-pussa myös Satakunnassa hieman, mikä viit-taa kohtuulliseen työllisyyden kehitykseen liikevaihdon kompuroinnista huolimatta.

YKSITYISET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT

LIIKE-ELÄMÄN PALVELUT

MAJOITUS- JA RAVITSEMISTOIMINTA

keuksellisen heikoksi, mikä viittaa työllisyy-den kasvun pysähtymiseen.


Teksti: Ari Karppinen

Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikössä on kehitetty vuosien 2013–2014 aikana yritystilastoihin perustuva tapahtu-mien aluetaloudellisten vaikutusten lasken-nallinen malli: CREME (Karppinen & Luoni-la 2014). Käytännön tavoitteena on ollut ta-pahtumien vaikutuslaskelmien helppo päivi-tettävyys ja alueiden välisen tapahtumavai-kutusvertailun parantaminen.

CREME-mallilla lasketaan tapahtumiin liittyvi-en klustereiden aikaansaamat suorat ja välil-liset työllisyys- ja tulovaikutukset vuosittain. Mallilla ei arvioida pelkästään tapahtumien matkailukysynnän aikaansaamaa yritystu-loa ja -työllisyyttä yritystilastojen perusteel-la, vaan myös tapahtumien kysyntää paikal-lisväestön aikaansaamana sekä tapahtuma-tuotantoon liittyvää alueellista työllisyys- ja tulovaikutusta. Malli on tällä hetkellä käy-tössä Satakunnassa sekä Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Tapahtumien alueellinen merkitys on laajalti tunnustettua. Taloudellisen kasvun ja lisään-tyneen vapaa-ajan myötä tapahtumien koko,

määrä ja valikoima ovat nopeasti kasvaneet (esim. Getz 2012, Page & Connell 2012). Eri-tyisesti kasvava matkailu ja yleensäkin elä-myksiin liittyvän toiminnan korostuminen maailmanlaajuisesti ovat ilmentäneet tapah-tumien ja festivaalien arvon laajenemista nii-den kulttuurillisten merkitysten lisäksi laaja-alaisiksi liiketoimintamahdollisuuksiksi. Elä-mystalouden, tapahtumien ja matkailun ke-hittäminen on valittu myös Satakunnan 2014–2017 maakuntaohjelmassa yhdeksi painopis-tealueeksi. Tässä artikkelissa esitellään kes-keisiä CREME-mallin tuloksia koskien erityi-sesti Satakunnan tapahtumien aluevaikutuk-sia. Varsinainen tutkimus ja alueellisesti jao-tellut esitykset löytyvät osoitteesta http://www.satamittari.fi/sivu.asp?taso=1&id=107.

Tapahtumatuotannon aluevaikutusten ar-viointi on haastavaa, koska tapahtumat ei-vät muodosta yhtä toimialaa ja tapahtumi-en määrittäminen ei ole yksiselitteistä. Ta-pahtumatuotannon aluetaloudellisia vaiku-tuksia mitataan Suomessa ja myös muualla hyvin vaihtelevin menetelmin ja lähes poik-keuksetta tutkimuksin, jotka liittyvät johonkin

yksittäiseen tapahtumaan tai alueen merkit-tävien tapahtumien joukkoon. Useat mallit perustuvat suurelta osin kyselyaineistoihin tai muutoin työläästi päivitettäviin yksittäi-siin tutkimuksiin. CREME-malli luo yhtenäi-sen panos-tuotostaulukoihin sekä Tilastokes-kuksen tilastoihin ja talousteoriaan perus-tuvan menetelmän, jolla voidaan arvioida ja päivittää eri alueiden tapahtumien vaiku-tuksia vuosittain yhteneväisesti. Laajimmil-laan tapahtumiksi voidaan määrittää myös muut kuin alueiden tunnetuimmat tapahtu-mat, erityisesti tapahtumien tai elämysten kysyjien määrittelemät tapahtumat ja jat-kuvasti saatavilla olevat tapahtuma-alustat (luonto-, kulttuuri-, urheilu- ja virkistyskoh-teet). Vastaavaa laskennallista mallia ei ole aiemmin sovellettu Suomessa.

CREME-mallin perusteella tapahtumaklus-tereiden työllisyysvaikutukset Satakunnas-sa vuonna 2012 ovat järjestettyjen tapahtu-mien osalta enimmillään 2700 henkilötyö-vuotta (htv) ja kaikkien tapahtumien osalta 3200 htv. Vastaavasti liikevaihto vaihtelee 270–325 miljoonan euron luokassa.

Taulukko 1. Satakunnan kaikki tapahtumat -klusterin aluetaloudellisten tulo- ja työllisyysvaikutusten merkitys suhteessa alueen teollisuuteen, 2012.

Verrattaessa tapahtumaklusterivaikutuksia Satakunnan aluetaloudelle tärkeään teolli-suuteen kokonaisuudessaan sekä kahteen

CREME-malli tapahtumien aluetaloudellisten vaikutusten arviointiin

Lähde: Karppinen & Luonila 2014

SATAKUNTA:Kaikkitapahtumat-klusteri2012

ALUEEN TEOLLISUUS-PROFIILIMUUTTUJA

TYÖLLISYYS(Kaikki tapahtumat -klusteri)

LIIKEVAIHTO(Kaikki tapahtumat -klusteri)

Yleiskuvaus

VERTAILU (%)

17 %171 %

226 %

4 %19 %

26 %

Alueen teollisuus perustuu suhteellisen moniin toimipaikkayksikköihin ja monipuoliseen teolliseen toimi-alarakenteeseen. Kahden merkittävimmän teollisuusalan liikevaihto-osuus on 40,3 % koko teollisuudesta.

VERTAILURYHMÄ

Suhteessa alueen koko teollisuuden työllisyyteenSUURIN TEOLLISUUDEN ALATOIMIALA: metallien jalostus (23 % alueen teollisuuden liikevaihdosta)TOISEKSI SUURIN TEOLLISUUDEN ALATOIMIALA: paperin, paperi-, kartonkituotteiden valmistus (17 % alueen teollisuuden liikevaihdosta)

Suhteessa alueen koko teollisuuden liikevaihtoonSUURIN TEOLLISUUDEN ALATOIMIALA: metallien jalostus (23 % alueen teollisuuden liikevaihdosta)TOISEKSI SUURIN TEOLLISUUDEN ALATOIMIALA: paperin, paperi-, kartonkituotteiden valmistus (17 % alueen teollisuuden liikevaihdosta)

suurimpaan teollisuuden alatoimialaan tau-lukosta 1 nähdään, että tapahtumaklusteri on parhaimmillaan hyvä työllistäjä, mutta

liikevaihdolla mitattu tulovaikutus jää suh-teellisen pieneksi.


Taulukko 2. Tapahtumaklusterin työllistävyys, työn tuottavuus ja keskikoko eri klusterityypeissä ja eri alueilla.

CREME-mallin (Computational Regional Economic Model of Events) rakentaminen liittyy Sibelius-Akatemian, Aalto-yliopiston ja Turun yliopis-ton vuosina 2010–2014 toteuttamaan Johde-hankkeeseen. JOHDE on Euroopan sosiaalirahaston ja Hämeen ELY-keskuksen rahoittama hanke, jon-ka toteuttivat Sibelius-Akatemian täydennyskoulutus ja Sibelius-Akatemian Seinäjoen yksikkö yhteistyössä Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksen sekä Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön kanssa. Yhteistyössä ovat mukana myös Helsingin, Porin, Seinä-joen ja Oulun kaupungit.

CREME-malli tapahtumien aluetaloudellisten vaikutusten arviointiin

Vertailtaessa tapahtumaklusterien alueta-loudellisten vaikutusten merkitystä Sata-kunnan, Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaan kes-ken nähdään taulukosta 2, että kaikkien tarkasteltujen tapahtumaklustereiden -luo-kassa jokainen liikevaihtomiljoona saa ai-kaan eniten työllisyyttä Etelä-Pohjanmaalla eli 11,8 htv (vastaavasti alueen teollisuuden liikevaihtomiljoona työllistää 3,9 htv), Sata-kunnassa vastaavasti 10,0 htv (teollisuudes-sa 2,6 htv) ja vähiten Pohjois-Pohjanmaalla 8,2 htv (2,9 htv). Tapahtumatarjontakluste-riin kuuluvien toimipaikkojen keskikoko on varsin pieni – hieman yli 1 htv/toimipaikka.

Lähde: Karppinen & Luonila, 2014

Tapahtumaklusteri(kaikkitapahtumat)

Muuttuja

Työllistävyys (kaikki klusterit) (htv/milj.€)

Työllistävyys (tapahtumien tarjontaklusterissa) (htv/milj.€)

Työllistävyys (tapahtumien järjestäjäklusterissa) (htv/milj.€)

Työn tuottavuus (tapahtumien tarjontaklusterissa) (1000 €/htv)

Keskikoko (htv/toimipaikat)(tapahtumien tarjontaklusterissa)

Pohjois-Pohjanmaa

8,2

9,3

8,4

122,2

1,25

Satakunta

10,0

10,6

8,3

100,2

1,20

Etelä-Pohjanmaa

11,8

11,4

6,1

84,8

1,05

Seloste:Tarjontaklusteri koostuu tapahtumajärjestäjien, ta-pahtumatuotantoa palve-levien palvelu- ja valmis-tustoiminnan alojen klus-tereista. Työllistävyys on henkilöstöosuuspainoil-la painotettu klusterien keskiarvo.

Tarkasteltaessa tapahtumia erityisesti alue-kehittämisen näkökulmasta tapahtumille on ominaista ensiksikin hyvä työllistävyys. Toi-seksi koska tapahtumat ovat valtaosaltaan paikallisia – ei voida siirtää ulkomaille – niin tapahtumiin suunnatut panokset jäävät ”py-syvästi” aluetalouteen. Kolmas positiivinen tapahtumaklusteriominaisuus aluekehittämi-sen näkökulmasta on klustereiden laaja-alai-nen tulonmuodostus. Koska tulonmuodos-tus on erittäin monelle toimialalle jakautuva ja keskikooltaan hyvin pieniin yrityksiin pe-rustuva, niin jokainen ansaittu liikevaihtomil-joona tapahtumaklusterissa on teollisuuteen

nähden huomattavasti vähemmän häiriöal-tis talouden häiriöille. Karppinen & Luoni-la (2014, 74) laskevat, että tapahtumakluste-rin sisäisen tulonmuodostuksen joustavuus-indeksi on Satakunnassa 86-kertaa suurem-pi kuin teollisuudessa. Siten tapahtumaklus-terin tulonmuodostus omalta osaltaan pa-rantaa aluetalouden kimmoisuuskykyä (re-silience capacity). Alueiden kimmoisuusky-kyä korostetaan myös Euroopan komission Eurooppa 2020 -kasvustrategiassa.

CREME-tutkimuksen ja siihen läheisesti liittyvän alueellisen matkailun (RegTour-malli) materiaalit löytyvät tarkemmin Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön ylläpitämästä verkkosivustosta www.satamittari.fi.

400

kep

pos

ta O

y /

Bra

nd

ID O

y

Talouskatsauksessa tarkastellaan Satakunnan talouden kehitystä sekä kokonai-suutena että tarkemmin eri toimialoilla. Katsaus ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa. Tämä numero on talouskatsauksen kahdeskymmenes-kolmas numero. Ensimmäinen ilmestyi kesäkuussa 2003. Katsauksen perusai-neistoa ovat Tilastokeskuksen tuottamat liiketoiminnan kuukausikuvaajat. Muis-ta aluetilastoista poiketen kuvaajien viive on vain muutamia kuukausia, joten ne mahdollistavat talouden käänteiden seurannan myös aluetasolla. Toimialoit-taisissa näkymissä on hyödynnetty toimialajärjestöjen asiantuntemusta ja ylei-sissä talousnäkymissä eri ennustelaitosten julkaisuja. Katsauksen viimeisimmät tiedot ovat joulukuulta 2013, ennusteiden ja näkymien osalta toukokuulta 2014.

Satakunnan talous -katsauksen rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto Satakun-taliiton kautta. Yhteistyökumppaneita ovat myös mm. Länsi-Suomen Osuuspank-ki, Nordea, Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy, Porin yliopistokeskus, Prizztech Oy, Satafood Kehittämisyhdistys ry, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Satakunnan ELY-keskus, Satakunnan kauppakamari ja Satakunnan Yrittäjät ry.

Lisää katsaukseen ja laajemmin Satakunnan kehitykseen liittyvää materiaalia löy-tyy Internet-sivuilla www.satamittari.fi. Palautetta katsauksen ja Internet-sivus-ton kehittämiseksi satakuntalaisia entistä paremmin palvelevaksi tietolähteek-si otetaan mielellään vastaan.

Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön ylläpitämä Satamittari-verkkosivusto osoitteessa http://www.satamittari.fi tarjoaa Satakuntaa käsit-televää tilasto-, tutkimus- ja ennakointitietoa. Satamittari kuvaa ajankohtaises-ti alueen elinkeinoelämän ja kilpailukyvyn kehitystä sekä tarjoaa monipuoli-sesti Satakunnan taloutta koskevaa tietoa. Satamittarista löytyy myös katta-via kunta- ja seutukuntatietoja Excel-taulukoina sekä Satakunnan yrityshake-misto Satakanta.

Lisätietoja:

Projektitutkija

Saku Vähäsantanen

Turun yliopiston kauppakorkeakoulu,

Porin yksikkö

puh. 050 520 0780

[email protected]

http://www.satamittari.fi

SATAKUNNAN...Kaupan ja liike-elämän palveluiden alamäki jatkui yhä aluetalouden nihkeän...

Documents

Transcript of SATAKUNNAN...Kaupan ja liike-elämän palveluiden alamäki jatkui yhä aluetalouden nihkeän...