Post on 13-Jul-2020
Työkykykoordinaattoritoimintamallin
kehittäminen
Julia Anttilainen
projektisuunnittelija, Kuntoutussäätiö
Työkykykoordinaattori palveluohjauksen sujuvoittajana Osatyökykyisten palvelupolkujen kehittäminen• kouluttamalla työkykykoordinaattoreita• tuomalla työkykykoordinaattorityö osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluketjua
• Työkykykoordinaattorit toimivat mm. sosiaali- ja terveyspalveluissa, TE-palveluissa ja oppilaitoksissa.
• Työkykykoordinaattorikoulutuksen (10 op) tavoitteena• Tiedollisen ja taidollisen osaamisen lisääminen• Palvelujärjestelmän ja keinovalikoiman asiantuntemus• Ratkaisukeskeinen työote• Verkostoituminen
• Välitehtäviä, kirjareferaatti, verkostotehtävä sekä omaan työhön linkittyväkehittämistehtävä
Tavoitteena
• eri toimijoiden yhteistyö lisääntyy• asiakkaat pääsevät terveydenhuollon palveluihin ja heidän
tilanteensa pohditaan mahdollisimman monipuolisesti moniammatillista yhteistyötä ja keinovalikoimaa hyödyntäen (työkykykoordinaattori + terveydenhuolto)
• B-lausunnoista saadaan kouluttamisen ja yhteistyön avulla asiakkaan asioita eteenpäin vieviä
Haasteita
• asiakkaan palaaminen työkykykoordinaattorille• organisaatioiden välinen tiedonkulku
Toimintamallin levittäminen
• Päijät-Häme & Kirkkonummi 8.9.2015 – 6.6.2016
• Mikkeli & Kuopio 26.1.2016 – 8.9.2016
• Oulu 16.11.2016 – 6.10.2017
• Pori 11.1.2017 - 26.10.2017
• Yhteensä 106 uutta työkykykoordinaattoria
• Koulutusmalli todettu hyväksi ja koulutusta lähdetty levittämään laajemmin valtakunnallisesti osana STM:n OTE-kärkihanketta
Kiitos!
Julia Anttilainen
projektisuunnittelija, Kuntoutussäätiö
#työkykykoordinaattori
Palveluohjaus KirkkonummellaPolkuja työelämään (TEMPO) -hanke
22.3.2018
Ari Vehmas
vastaava lääkäri
Kaisankoti
22.3.2018 Tempo/Vehmas A
Työttömien terveystarkastuksetTerveydenhuoltolaki (1326/2010, 13 §):• Kunnan on järjestettävä tarpeelliset terveystarkastukset alueensa asukkaille.... myös opiskelu- tai
työterveyshuollon ulkopuolelle jääville nuorille ja työikäisille
TEM:n ohje 1.1.2012: ”Työttömien työkyvyn arvioinnista ja terveystarkastuksiin ohjaamisesta”• TE-toimiston tehtävänä on tunnistaa ne työttömät työnhakijat, joiden työkykyä on syytä arvioida ja
ohjata em. asiakkaat tarvittaessa terveystarkastukseen
STM:n kuntakirje 19.8.2013: ”Työttömien terveydenhuollon järjestäminen” • Kunnan tehtävänä on järjestää työttömien terveyspalvelut
---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------Työmarkkinatuen vastuun muutos (v. 2015) • Kunta rahoittaa vähintään puolet työmarkkinatuesta (yli 300 pv:n jälkeen), jos työtön ei ole
aktiivitoimenpiteissä
---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------Tempo-hanke (v. 2015-): • Työttömyyden alkuvaiheessa olevat osatyökykyiset ja työelämään pyrkivät nuoret haasteineen
2.3.2018 Tempo/Vehmas A
Palaute
Lähettävä taho = terveystarkastuksen tarpeen toteaja
Työttömän terveystarkastus
Lähete
TERVEYSKESKUS:
22.3.2018 Tempo/Vehmas A
Palaute
Omalääkäri
Sairaanhoitaja
Terveyskeskuksen kuntoutustyöryhmä
Lähettävä taho:
Työttömän terveystarkastus + jatko-ohjaus Kirkkonummen kunnassa
Lähete
TERVEYSKESKUS:
Terveyssosiaali-työntekijä
Kuntoutuslääkäri
TE-TOIMISTO, TYP
TYÖLLISTYMISYKSIKKÖ (kunnan)
ESH
osto-
palvelut
Aktivointi-suunnitelma
Yhteenveto työkyvystä
Muut ammattilaiset
Kela
Työeläke-laitokset
SOSIAALIPALVELUT, ASIAKAS, TK- lääkäri, TTH
Dg + hoito
Kuntoutus
22.3.2018 Tempo/Vehmas A
Kunnan sosiaalipalvelut
Hoito-ja kuntoutus-suunnitelma
Rekisteröinti
Palaute
Omalääkäri
Sairaanhoitaja
Terveyskeskuksen kuntoutustyöryhmä
Lähettävä taho:
Työttömän terveystarkastus + jatko-ohjaus Kirkkonummen kunnassa: TEMPO
Lähete
TERVEYSKESKUS:
Terveyssosiaali-työntekijä
Kuntoutuslääkäri
TE-TOIMISTO, TYP
TYÖLLISTYMISYKSIKKÖ (kunnan)
ESH
osto-
palvelut
Aktivointi-suunnitelma
Yhteenveto työkyvystä
Muut ammattilaiset
Kela
Työeläke-laitokset
SOSIAALIPALVELUT, ASIAKAS, TK- lääkäri, TTH
Dg + hoito
Kuntoutus
22.3.2018 Tempo/Vehmas A
Kunnan sosiaalipalvelut
Työkyky-
koordinaattori
Työkyky-
koordinaattori
Työkyky-
koordinaattori
Työkyky-
koordinaattori
Hoito-ja kuntoutus-suunnitelma
Rekisteröinti
KIITOS !
Ari Vehmas
22.3.2018 Tempo/Vehmas A
Yhteistyöllä sujuvampaa
työkyvynarviointia
Tanja Rentto, työterveyslääkäri & Eija Viukari, terveyssosiaalityöntekijä
Kirkkonummen terveyskeskus 2016-2017
Työkyvynarviointi Kirkkonummen
terveyskeskuksessaHankkeen lähtötilanne
•Kuntoutussäätiö saattoi osalliset yhteen syksyn 2015
koulutustilaisuudessa ► henkilökemiat kohtasivat ☺
•Taustatukena ylilääkäri Ari Vehmaksen innovatiivinen ja
joustava suhtautuminen
•Kirkkonummen kuntoutustyöryhmän konsepti
Toteutus käytännössä
Toimintamallin jalkautus edellyttää riittävää markkinointia
Työparityöskentely osoittautui tärkeäksi voimavaraksi sekä
potilaiden että tiimin kannalta
Potilasvastaanottoon varattu aika on hyvä olla 1 - 1,5 h ja
kirjaamisaika sen lisäksi + seurantakäynnit
Potilasvalinnassa jouduttiin löysäämään kriteereitä
Potilaiden kohtaamisessa opittua
Työkykyarvioon ohjatuilla potilailla oli pitkään jatkuneita
monelle elämänalueelle ulottuvia ongelmia
Luottamuksen saavuttaminen A&O
Aito kiinnostus ihmistä kohtaan avaa portit
Tavoitteena voimaantuminen ja toimijuuden lisääntyminen,
mutta myös realiteettien hyväksyminen
Mitä tästä opimme?
Monialaisten haasteiden kohtaamisessa eri näkökulmat
auttavat eteenpäin
Olennaista on löytää ongelmista ne, jotka ovat keskeisiä ja
myös ne, joihin on mahdollista vaikuttaa
Hoitosuhteen jatkuvuuden tärkeys
Työn suola on yhteistyössä
Kiitos!
Tanja Rentto & Eija Viukari
Kahvi 14.00 – 14.25
Muistathan laittaa nimesi osallistujaluetteloon!
Työttömäksi jääneen ohjautuminen
työterveyshuollosta perusterveydenhuoltoon –
Tempo-hankkeessa toteutetun pilotin tuloksia
Niina Tanner
projektikoordinaattori, Kuntoutussäätiö
Pilotin lähtökohdat
• Ongelma: Asiakkaat eivät siirry hallitusti työterveydenhuollosta perusterveydenhuoltoon työsuhteen päättyessä.
• Ratkaisujen löytymiseksi: Päätettiin toteuttaa pilotti, jossa tutkittiin työttömäksi jääneen osatyökykyisen siirtymistä työterveydestä perusterveydenhuoltoon.
• Tavoitteena oli: selvittää mitä toimia eri tahojen osalta tarvitaan, jotta siirtymä tapahtuisi hallitusti, riittävin tiedoin ja tarvittavia tutkimuksia, jatkohoitoa ja kuntoutustoimenpiteitä edistävästi.
Osallistujat ja prosessin kulku
• Pilotti toteutettiin huhti-lokakuussa 2017.
• Osallistujat rekrytoitiin työterveyshuollosta (Diacor, nyk. Terveystalo). Heitä yhdisti osatyökykyisyys ja se, että he olivat pääosin työttömyyden alkuvaiheessa.
• Työterveydessä lääkäri ja työkykykoordinaattori etsivät osallistujille jatkopolkuja.
• TTH – PTH -siirtymän pilotoimiseksi asiakkaat ohjattiin työterveydestä edelleen joko Kirkkonummen kuntaan tai ns. malliterveyskeskukseen Kaisankotiin. Lopullinen osallistujamäärä oli 12 (Kirkkonummen kunta N = 1, Kaisankoti N = 11).
• Malliterveyskeskuksessa osallistujille tehtiin työ- ja toimintakyvyn arviointi. Tiedoista laadittiin lisäksi yhteenveto, joka toimitettiin myöhemmin asiakkaalle.
• Lopuksi pilotin hyötyjä kartoitettiin haastattelemalla neljää asiantuntijaa ja seitsemää osallistujaa.
AsiantuntijanäkökulmaAsiantuntijanäkökulmaa edustivat: • kaksi terveydenhoitajaa• työkykykoordinaattori ja• kuntoutuslääkäri.
Siirtymän sujuvuutta lisäävät asiantuntijoiden mukaan esimerkiksi:• Työelämäorientaatio ja aktiivisuus • Työkykykoordinaattorin toiminta• Tiedon kulku• Yhteiset käytännöt, systemaattinen järjestelmä• Työ- ja toimintakyvystä laadittava yhteenveto
Siirtymän sujumista hankaloittavat esimerkiksi:• Oman aktiivisuuden varaan jääminen • Terveydelliset syyt, erityisesti mielenterveysongelmat
Asiakasnäkökulma
Esimerkkejä asiakkailta saaduista kehittämisehdotuksista prosessin sujumiseksi:• Parempi tiedon siirto TTH:n ja PTH:n välillä• TTH:n antama ohjaus työsuhteen päättyessä• Asiakkaan tilanteen kokonaisvaltainen kartoitus (”tulotarkastus”) PTH:oon siirryttäessä• Työntekijöiden kunnioittava ja asiallinen suhtautuminen työttömään asiakkaaseen• Byrokratian vähentäminen• Yhteistyö työvoimahallinnon kanssa
Lopuksi
• Pilotissa varsin pieni, näytteenomainen otos. -> Aihe vaatii lisätutkimusta!
• Jatkossa asiaa olisi hyvä tutkia siten, että ympäristönä toimisi oikea julkinen terveydenhoito.
• Siirtymä työterveyshuollosta malliterveyskeskukseen sujui pilotissa erinomaisesti. Lähes kaikki vastaanottoajan saaneet tarkastettavat saapuivat paikalle, mikä on normaaliin työttömien terveystarkastukseen verrattuna varsin hyvä tulos.
Kiitos!
Niina Tanner
projektikoordinaattori, Kuntoutussäätiö
Sujuvaa palveluohjausta
työkykykoordinaattorin tuella
Mirkka Vuorento
tutkija, Kuntoutussäätiö
Selvityksen tavoite ja toteuttaminen
• Miten työkykykoordinaattoreiden työtä oli toteutettu ja
organisoitu?
• Miten työkykykoordinaattoreiden työ on vaikuttanut
osatyökykyisten henkilöiden palveluohjaukseen: minkälaisia
tuloksia ja hyötyjä toiminnalla oli?
• Miten toimintaa tulisi jatkossa kehittää?
• Kumppaniorganisaatioiden edustajien ja
työkykykoordinaattorikoulutuksen osallistujien
teemahaastattelut Päijät-Hämeen (n=6) ja Kirkkonummen
(n=3) alueella.
• Organisaatioiden johtoa ja työntekijöitä
• Sosiaalitoimi, terveystoimi, TE-hallinto
Työkykykoordinaattorin työn organisointi ja
toteuttaminen
• Työkykykoordinaattoreiden työ toteutui eri tavoin haastatelluissa organisaatioissa;
monipuoliset tavat rakentaa toimenkuvia, organisoida työtä ja hyödyntää koulutusta.
• Työssä onnistumisen tekijöitä
• Vuorovaikutus ja asiakkaan kohtaaminen, luottamus
• Palvelujärjestelmän tuntemus
• Ratkaisukeskeisyys
• Haasteita työssä
• Yhteistyö
• Tiedon välittyminen toimijalta toiselle
• Työntekijöiden vaihtuvuus
• Työ usean sektorin välimaastossa tuo näkyväksi eri toimialojen ja organisaatioiden
hallinnolliset ja toimintakulttuurien erot ja vaatii vahvaa ammatillista osaamista ja
yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja
• Organisaation tuki ja sitoutuneet ammattilaiset
• Johdon tuki ja sitoutuminen strategiatasolla
• Oman esimiehen tuki
• Yhteinen tahto asioiden edistämiseen
• Ammattilaisten osaamisen kehittäminen
• Laaja ja vahva työkykyosaaminen organisaatiossa, siirtyminen
pois henkilösidonnaisuudesta
• Terveydenhuollon ammattilaisten osaamisen kehittäminen
• Toimivat verkostot ja yhteistyön rakenteet
• Parhaimmillaan toiminta juurtuu osaksi organisaation perustoimintaa,
mutta hyödyt voivat näkyä myös paikallisemmin omassa työssä ja
verostoissa
Työkykykoordinaattoreiden työn vakiintuminen
osaksi organisaatioiden perustoimintaa
Kiitos!
Mirkka Vuorento, tutkija, Kuntoutussäätiö
Tempo-hankkeen
ulkoinen loppuarviointi
Arvioinnin lähtökohdat
Arvioinnin tehtävinä olivat
1. Arvioida hankkeelle asetettujen tavoitteiden realistisuutta
2. Arvioida asetettujen tavoitteiden toteutumista ja tuloksia
3. Hahmottaa alkuperäisten tavoitteiden lisäksi muita saavutettuja tuloksia
Aineisto
Taustamateriaalia; hankesuunnitelmia, artikkeleita, raportteja, esityksiä jne. Kuntoutussäätiön toimittamana
Kysely; työkykykoordinaattorikoulutukseen osallistu-neiden arvioita koulutuksesta ja koordinaattorin työn mahdollisuuksista
Haastattelut; kymmenen Tempo-hankkeessa eri rooleissa mukana ollutta henkilöä
Työkykykoordinaattorikysely
Kysely noin sadalle työkykykoordinaattorikoulutukseen osallistuneelle henkilölleTulokset tukivat haastatteluita:
Pääosin koulutus koettiin informatiivisena ja hyödyllisenä
Haasteena koulutukseen osallistuvien vaihtelevat lähtökohdat
Työkykykoordinaattorin roolin toteuttaminen omassa organisaatiossa vaikuttaa osalle ongelmalliselta
Tempon jälkeen huomio siihen, miten organisaatio voi tukea roolin parempaa hyödyntämistä
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %
Mahdollisuudet löytää asiakkaan tarpeita vastaavia, työllistymistä tukeviapalveluita ovat hyvät
Työkykykoordinaattorikoulutuksessa hankkimastani osaamisesta on ollutasiakkailleni hyötyä
Työni sisältö omassa organisaatiossani on muuttunut koulutuksessalisääntyneen osaamisen myötä
Työnantajani on aktiivisesti edesauttanut työkykykoordinaattorinkoulutuksen hyödyntämistä työtehtävissäni
Olen pystynyt hyödyntämään koulutuksesta saamaani tietoatyötehtävissäni
Työkykykoordinaattorikoulutus laajensi ammatillista osaamistani
Olen tyytyväinen koulutuksen toteutukseen
Olen tyytyväinen työkykykoordinaattorikoulutuksen sisältöön
Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä
Lopuksi
1. Työkykykoordinaattorikoulutus oli laajaa. Tehtävä ei ole vielä vakiintunut osaksi palveluohjautumisjärjestelmää
2. Kuntoutusmalleja suunniteltiin ja toteutettiin. Kohderyhmän tarpeet vaatisivat monipuolisempia ja yksilöllisempiä malleja
3. Valmennusmalli nuorille työnhakijoille toimi ja valmennus-materiaaleja tuotettiin myös laajempaan käyttöön
4. Tempo-hanke paransi monien osallistujien työ- ja toimintakykyä sekä antoi uutta tietoa hankkeeseen osallistuneille organisaatioille ja asiantuntijoille
Kiitos!
Arttu Vainio & Anna BjörkOxford Research Oy
Koulutuksella muutokseen -
työkykykoordinaattorikoulutus
Osatyökykyisille tie työelämään - OTE
Hankepäällikkö Päivi Mattila-Wiro
Projektipäällikkö Raija Tiainen
29.3.201840
OTE - kärkihanke, taustaa
1,9 miljoonaa = joku pitkäaikaissairaus tai vamma
Osatyökykyisyys koskettaa jollain tavalla jokaista
Taloudellinen ja inhimillinen
Osatyökykyinen - käsitteestä
Työkyvyn alenema ei johda kokonaan työelämän ulkopuolelle ja työhön paluu on mahdollista.
Palveluketjut toimivat saumattomasti ja päällekkäiset toiminnot ovat vähentyneet, matalan kynnyksen palvelut ovat yleistyneet ja ihmiset saavat tarvitsemansa avun.
OTE toteuttaa alueellisia kokeiluja (12) sekä työkykykoordinaattorikoulutuksia (25)
Koulutukset ja kokeilut tuottavat hyviä uusia toimintatapoja, joista parhaat ja tuloksellisimmat levitetään valtakunnallisesti.
Päivi Mattila-Wiro
29.3.201841
Työkykykoordinaattori
OTE - kärkihankkeen tehtävänä on levittää työkykykoordinaattorin toimintamalli mahdollisimman moneen organisaatioon.
Työkykykoordinaattori on saanut koulutuksen tehtäväänsä. Hän tuntee palvelut ja keinot sekä osaa yhdessä asiakkaan kanssa räätälöidä niistä, hänen tarpeitaan vastaavia kokonaisuuksia.
Osaamisen vahvistamisen tavoitteena on muutos palveluissa.
Työkykykoordinaattorikoulutus on tutkitusti tuloksia tuottava. Se on prosessi, joka tarjoaa osallistujille ajantasaisen tiedon, ratkaisukeskeisen työotteen perusteet, uudenlaisen verkostoitumisen väylän sekä yhteisen kehittämistyön alustan. SOTE ammattilaiset laajasti mukana aktiivisina muutoksen tekemisessä.
Isojen muutosten keskellä osaamisen vahvistamista tarvitaan yhä enemmän. Siihen tulisi olla myös mahdollisuus.
Päivi Mattila-Wiro
29.3.201842
Työkykykoordinaattorikoulutus, tausta ja toteuttajat
Työkykykoordinaattorimalli on tutkitusti tuloksia tuottava
Työkykykoordinaattorikoulutus ja sen vaikuttavuus on arvioitu (TTL) OSKU – ohjelmassa (STM)
Pilottikoulutuksen toteuttajina Osku - ohjelma sekä Kuntoutussäätiön ESR - hanke JAMIT yhteistyössä (2013-2014). Sen jälkeen pitkäjänteistä koulutuksen kehittämistyöstä ja toteutusta on jatkanut Kuntoutussäätiön ESR - hanke TEMPO (2015-2016),
laajuus 10 lähiopetuspäivää + välitehtävät ja kehittämistyö = 10 op
Vuoden 2017 alusta lähtien koulutuksen valtakunnallisesta levityksestä on vastannut OTE kärkihanke yhteistyössä Kuntoutussäätiön kanssa.
Mukana toteutuksessa mm. Tampereen yliopisto, Lapin yliopisto, Sano KY, Työeläkeyhtiöt, Kela, Työterveyslaitos, järjestöt, muut yksittäiset asiantuntijat ja yhteistyökumppanit
29.3.20
18
42 Osatyökykyisille tie työelämään
29.3.201843
Osaamista, muutosta, onnistuneita työllistymisiä
Tutkitusti tuloksia tuottava työkykykoordinaattorimalli ja toimintamallin mukainen koulutus ovat syntyneet tarpeesta
Monien muutosten kohta, uutta osaamista tarvitaan
Keinovalikoiman tunteminen, tiedot, taidot, työote, verkostot
Asiakastyön arvot ja eettinen pohja (huom. asiakas, voi olla osatyökykyinen henkilö, työyhteisö, esimies jne.).
Ihmiskäsitys ja arvot, miten se näkyy omassa työssä, yhteistyössä ja organisaatiotasolla.
”Työ tehdään niin, että asiakas saa tarvitsemansa palvelun”. Vastuun ottaminen rinnalla kulkeminen.
Asiakas on asiantuntija omassa asiassaan.
Ratkaisukeskeinen työote kysyy ja kuuntelee. Hyödyntää sitä, mitä ihminen kertoo.
Mihin huomio kiinnittyy se vahvistuu. Puutteet ja viat vai kyvyt, taidot, osaaminen, lahjakkuudet….
Päivi Mattila-Wiro
29.3.201844
OSKU 2013 - 2015
Päivi Mattila-Wiro
29.3.201845
Työkykykoordinaattorin yhteistyö
Päivi Mattila-Wiro
Muutos palveluissa = asiakas ensin
Järjestö ja yksityiset palveluntuottajat
TE- palvelut
+pilotit
KELA
OTE - kärkihankkeen 12 kokeilu-aluetta,
mukana koulutuksissa ja laajassa yhteistyössä
SOTE - Terveydenhuolto, perus- ja erikoissairaanhoito
sekä työterveyshuolto
Työpaikat, työnantajat, esimiehet, HR
Palvelu-järjestelmän toimijat, SOTE- sosiaalityö, kuntien
työllistymispalvelut, kasvupalvelut, oppilaitokset
Työkykykoordinaattorimalli
= uutta osaamista - uusi
työote - muutosta - uusia
tapoja toimia - yhteistyö -
ratkaisukeskeinen
lähestymistapa - case
manager - koordinointi -
vastuun ottaminen, rinnalla
kulkeminen, hyvä
vuorovaikutus
29.3.201846
TYÖKYKYKOORDINAATTORIKOULUTUKSET
Tyko 3
Rovaniemi / Lappi
Tyko 7
Kuusamo / Koillismaa
Tyko 6
Kajaani / Kainuu
Tyko 15
Kuopio / Ylä-Savo Tyko 2
Joensuu / Pohjois-Karjala
Tyko 14
Lappeenranta / Etelä-Karjala
Tyko D Lappeenranta & Kouvola
Etelä-Karjala & Kymenlaakso / Kokeilualue
Tyko 5
Mikkeli / Etelä-Savo
Tyko 8
Turku / Varsinais-Suomi
Tyko 12
Hämeenlinna / Kanta-Häme
Tyko A Kiva-koulutus
Hämeenlinna / Kokeilualue
Tyko 13
Tampere / Pirkanmaa
Tyko B Pirkka-Sata
Tampere / Kokeilualue
Tyko 1
Oulu / Pohjois-Pohjanmaa
Tyko 11
Seinäjoki / Etelä-Pohjanmaa
Tyko 9
Vaasa /
Pohjanmaa
Tyko 4
Jyväskylä / Keski-SuomiTyko C Kokkola-Oulu
Kokkola / Kokeilualue
Tyko 10
Kouvola / Kymenlaakso
Tyko 16
SaloTyko E
Järvenpää / Uusimaa
Ajankohtainen tieto:
stm.fi/tyokykykoordinaattori
”Olkoon se asento tulevissa muutoksissa mikä
hyvänsä, on ainakin osaamista tullut paljon
lisää”
Kiitos!
Koulutuksella muutokseen
Kuntoutuksen uudistamiskomitean
esityksiä
Kari Välimäki
Komitean puheenjohtaja
Toimeksianto
• pääsy toiminta- ja työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointiin toteutuu matalalla kynnyksellä ja viiveettä
• kuntoutus suunnitellaan yhdessä kuntoutujan kanssa• takaa koko väestön yhdenvertaisen pääsyn tarpeen mukaisiin
kuntoutuspalveluihin, edistää työllisyyttä, pidentää työuria ja torjuu yhteiskunnallista eriarvoistumista
• monialainen ja asiakaslähtöinen kuntoutus toteutuu osana yksilöllisiä tuen, hoidon ja hoivan, työllistymisen, työhön paluun ja opiskelun prosesseja integroituna palvelukokonaisuutena
• vahvistaa kuntoutujan kykyä kantaa vastuuta oman toimintakykynsä edistämisestä ja ylläpidosta
• siirtää kuntoutuksen painopisteen laitoksista ihmisten arjessa tapahtuvaksi toiminnaksi
• valtakunnallisesti ja alueellisesti ohjattu ja koordinoitu• eri vastuutahojen ja toimijoiden roolit ovat selkeät ja yhteen sovitetut• yhtenäiset seurantatiedot, jotta kuntoutuksen laatua, vaikuttavuutta ja
kustannuksia pystytään arvioimaan yksilöllisten kuntoutumisprosessien, palveluntuottajien sekä järjestäjä- ja rahoittajatahon osalta
• resurssien käyttö on läpinäkyvää ja tehokasta ja ne kohdentuvat oikeudenmukaisesti
• käytössä parhaat toimintamallit ja uusin tutkimustieto
Komitean ehdotusten lähtökohdat ja
periaatteet • Asiakaslähtöisyys
• Kuntoutuminen on prosessi, jonka tavoitteena on toiminta-
ja/tai työkyky
• Kuntoutus on osa saumatonta hyvinvointipalvelujärjestelmää
• Kuntoutuksen tulee tapahtua lähellä kuntoutujan omaa
toimintaympäristöä
• Kuntoutuksessa on useita toimivia osia, joita tulee vahvistaa
• Valtakunnallisesti on olemassa suuri määrä hyviä ja
monipuolisia käytäntöjä ja toimintatapoja
Haasteena vireillä olevat uudistukset -
Yhteensovitus• SOTE-uudistus
• Monikanavarahoituksen uudistaminen
• Maakuntauudistus
• Kasvupalvelujen uudistaminen
• Sosiaaliturvan muutoksenhakujärjestelmän moninaisuus
• Kärkihankkeet
• Professori Saaren vetämä työryhmä
• Tietojärjestelmien uudistaminen
• …
Komitean ehdotukset
1) Kuntoutusprosessia koskevat ehdotukset
• Yleiset kuntoutusprosessia koskevat ehdotukset
• Kuntoutusprosessi eri elämänvaiheissa
2) Kuntoutuksen järjestämistä koskevat ehdotukset
• Maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kuntoutuspalvelut
• Maakuntien kasvupalvelut
• Kelan järjestämä kuntoutus
• Työeläkelaitosten järjestämä ammatillinen kuntoutus
• Tapaturma- ja liikennevakuutuslaitokset
• Sosiaali- ja terveysjärjestöt
• Apuvälinepalvelut ja asunnonmuutostyöt
3) Muut kuntoutusjärjestelmää koskevat ehdotukset
• Tietojärjestelmiä koskevat ehdotukset
• Kuntoutuksen koulutus, tutkimus ja kehittäminen
• Kannusteet
Prosessia koskevat ehdotukset
• Yleinen toimintamalli
• Yhtenäinen arviointijärjestelmä
• Osa palvelujärjestelmän asiakassuunnitelmaa
• Maakunnallinen keskitetty asiakas- ja palveluohjaus
• Vastuullisen asiakasohjauksen malli (Case Manager)
• Tavoitteellisuus (toiminta- ja/tai työkyky)
• Toiminta- ja työkyky arvioinnin perusteeksi (ICF – viitekehys)
• Yhtenäinen mittaristo ja sen kehittäminen
• Tarkentavat ehdotukset väestöryhmittäin
• Työterveyshuollon roolia koskevat tarkennukset
Kuntoutusprosessi
Kuntoutuksen tulee perustua yleiseen toimintamalliin,
jonka periaatteet ovat samat kaikilla asiakkailla ja eri
ikäryhmissä. Toimintamallin tarkoituksena on se, että
kuntoutuja saa tarvitsemansa tuen ja palvelut. Toimintamalliin
sisältyvät tarpeen tunnistaminen, arviointi, suunnitelma,
päätökset, palvelut ja etuudet, kuntoutujan ympäristöä
koskevat toimenpiteet, prosessin seuranta ja arviointi sekä
sen pohjalta tehtävät tarvittavat muutokset.
Esimerkkejä kuntoutusprosessista eri
elämänvaiheissaTyöttömät:
• Työkyvyn tuen ja kuntoutuksen prosessivastuutahoksi sote-
keskus, YTHS tai maakunnallinen toimija silloin, kun
asianomainen ei ole työterveyshuollon palvelujen piirissä.
• Asiakkaan palvelutarpeet on syytä arvioida heti työttömyyden
alkaessa ja sen jälkeen säännöllisin välein
Ikääntyneet:
• Ikäihmisten palveluihin asiakas- ja palveluohjauksen
toimintamalli
• Palveluissa painotus kuntoutukseen, joka tapahtuu lähellä
ikääntyneen omaa toimintaympäristöä.
Kuntoutuksen järjestämistä koskevat
ehdotukset
Maakunnat
• Järjestämisvastuu sosiaalisesta ja lääkinnällisestä
kuntoutuksesta osana palvelujärjestelmää
• Ratkaistavia asioita (ennen kuin siirretään Kelasta)
o SOTE-uudistus
o monikanavarahoitus
o muutoksenhaku
o asiakasmaksut
• Yhtenäiset saatavuuskriteerit
• Työnjako maakuntien ja sote-keskusten välillä
• Terveydenhuoltolain 29 § ja sosiaalihuoltolain 17 §
uudistaminen
• Maakunnalliset kasvupalvelut – vastuu työttömien
kuntoutuksesta
Kuntoutuksen järjestämistä koskevat
ehdotuksetKela
• Järjestämisvastuu toistaiseksi ennallaan
• Vastuu toimeentuloturvasta nykyiseen tapaan
• Maakunnille ostopalveluna asiantuntija-apua
• Harkinnanvarainen kuntoutus maakuntien tukena
vaikeavammaisten ja harvinaisia sairauksia sairastavien
palveluissa
• Selkiytys ammatilliseen kuntoutuksen – työnjako suhteessa
työeläkelaitoksiin
...
Kuntoutuksen järjestäminen, muita
esimerkkejäTyöeläkelaitokset
• Kelan ja työeläkejärjestelmän ammatillisen kuntoutuksen
järjestämisvastuiden välisen rajanvedon ja yhteistyömenettelyjen
täsmentäminen
Tapaturma- ja liikennevakuutuslaitokset
• Yhteistyötä työterveyshuollon, maakunnan sosiaali- ja
terveydenhuollon, Kelan ja työeläkelaitosten kanssa
vahvistetaan
Sosiaali- ja terveysjärjestöt
• Järjestöt otetaan huomioon asiakassuunnitelmassa
(integroituminen kuntoutumisen asiantuntijoina, vertaistukijoina
ja kehittäjinä)
Apuvälinepalvelut ja asunnonmuutostyöt
• Selkeät pelisäännöt valtakunnallisten, alueellisten ja
maakunnallisten toimijoiden välille
Muita ehdotuksia
Tietojärjestelmät
• Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmiä ja eri toimijoiden
kuntoutus- ja asiakastietojärjestelmiä on uudistettava.
• Kuntoutujaa koskevan yhtenäisen asiakassuunnitelman tulee
olla käytettävissä kaikilla kuntoutuksen toteuttajilla. Tietojen
vaihdon tulee olla mahdollista.
Kuntoutuksen koulutus, tutkimus ja kehittäminen
• Kuntoutusalan koulutuksen ja tutkimuksen kehittäminen
yhteistyössä eri korkeakoulujen ja tutkimusorganisaatioiden
kesken.
• Koulutuksen kehittämisessä tulee ottaa huomioon kuntouttavan
työotteen ja vastuullisen asiakasohjauksen malliin perustuvan
työotteen edellyttämät osaamisen vaatimukset
Kannusteet
• Lakisääteisen kannustinjärjestelmän valmistelu
Tarvittava jatkotyö
Tietosuoja ja –turva; EU:n tietosuoja-asetus
Sosiaali- ja terveydenhuollon muutoksenhaku
Kiitos!
Kari Välimäki
Kuntoutuksen uudistamiskomitean puheenjohtaja
Kiitos!
Polkuja työelämään (TEMPO) -hanke