Tunnistetaanko apua tarvitseva mielenterveyspotilas?

Kirsti Kähärä 29.5.2013

Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

Suupohjan peruspalvelu-

liikelaitoskuntayhtymäEtäisyys n. 380 km

• Miksi tutkimustyötä?• Mitä muutosta työssä voi tehdä potilaan eduksi? • Kenen on vastuu mielenterveydestä, kuka voi

vaikuttaa?• Yhteisöllisyys ja yksilö, oireilu ennen

diagnoosia?

21.04.23

Hoidon tarpeen arviointi: kuka arvioi?Ammattilainen, yksilö, läheinen vai yhteisö?

Voiko palvelujärjestelmää muuttaa: Palveluiden mallintaminen ja hoitoketjutyö

•Mielenterveyspalveluiden saatavuutta ja toimivuutta voidaan parantaa alueellisen verkostotyömallin avulla.

•Hoitoketjutyö on erityisen kannattavaa mielenterveyspalveluissa, koska sairauden luonteesta johtuen asiakkaan /potilaan on vaikea löytää apua.

•Mielenterveyspalvelujen mallintamisen avulla moniammatillinen yhteistyö paranee ja potilas saa aikaisempaa helpommin tarvitsemansa palvelut.

Kuvio 4. Väittämä: "Mielenterveyspalvelujen mallintaminen auttaa potilasta löytämään apua aikaisempaa paremmin." Vastausten jakauma

(%) työyksiköiden mukaan.

21

21

18

11

9

7

58

47

41

50

50

35

13

16

27

39

23

41

4

16

11

14

16

4

4

5

2

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

neuvola, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto (n=24)

erityispalvelut (n=19) )

kotihoito (n=56)

sosiaalityö (n=18)

terveyskeskusvastaanotto, työterveyshuolto (n=22)

päivähoito (n=58)

täysin samaa mieltä samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä en osaa sanoa eri mieltä

Kähärä K, Piikkilä S, Mattila K: Alueellinen verkostotyömalli mielenterveyspalvelujen parantamiseksi. Suom Lääkäril 2008; 7: 649 – 653.

Kuvio 3. Väittämä:"Mielenterveystyön resurssit omassa kunnassani ovat riittävät." Vastausten jakauma (%) työyksiköiden mukaan.

4

23

19

26

17

21

25

14

29

37

48

54

35

41

38

26

26

21

20

18

14

11

9

5

20

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

neuvola, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto (n=24)

erityispalvelut (n=20)

terveyskeskusvastaanotto, työterveyshuolto (n=22)

kotihoito (n=58)

sosiaalityö (n=19)

päivähoito (n=58)

täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä en osaa sanoa

jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä

Kenen on vastuu ja kuka voi vaikuttaa mielenterveysongelmiin? Kyselylomaketutkimus.

• Väestön mielipiteen mukaan vastuu mielenterveysongelmien lieventämisestä kuuluu ensisijaisesti yhteiskunnalle ja vähemmässä määrin ihmiselle itselleen tai lähisukulaisille.

• Kunnallisten päättäjien mielestä vastuu kuuluu vielä voimakkaammin yhteiskunnalle kuin mitä väestö arvioi. 

• Väestön, päättäjien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön mielestä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset voivat parhaiten vaikuttaa mielenterveysongelmien vähenemiseen.

• Kähärä K, Grönlund J, Mattila K: Kenen on vastuu ja kuka voi vaikuttaa mielenterveysongelmiin? Suom Lääkäril 2011;18:1487-92.

Yhteisöllisyys ja yksilön oireet. Oirekuvasta diagnoosiin? Mitä on ennen diagnoosia? Löytyykö

apua?

• Kyselylomaketutkimus, narratiiviset potilastapaukset.

• Näkemysten vertailu: väestö, sosiaali- ja

terveydenhuollon ammattilaiset, päättäjät.

Naapurissasi asuu nuori nainen, joka on kokenut raskaita elämänvaiheita kuluneen vuoden aikana. Hän on läpikäynyt avioeron, joutunut työttömäksi ja hänen äitinsä on menehtynyt vakavaan sairauteen. Nainen on alkanut käyttää alkoholia päivittäin. Kun olet kotona, nainen tulee kauhuissaan luoksesi ja kertoo, että vakoojat ajavat häntä takaa. Kuinka arvioit tilannetta?

Kähärä K, Tulisalo U, Grönlund J, Mattila KJ. Reactions to acute psychotic symptoms in a rural community. Nord J Psychiatry. 2012 Dec 17. [Epub ahead of print]

Poikasi on 15-vuotias yläasteen viimeisellä opiskeleva koululainen. Hän on alkanut olla pois koulusta parina päivänä joka viikko. Arvosanat kokeista ovat pudonneet kahdella numerolla aikaisemmista tuloksista. Viikonloppuisin hän viihtyy kavereiden kanssa pois kotoa yhä enemmän, etkä aina ole tietoinen keiden kavereiden kanssa hän oleilee. Epäilet myös, että viikonloppuisin hän käyttää runsaasti alkoholia. Kuinka arvioit tilannetta?

Kähärä K, Grönlund J, Mattila K: Symptoms of adolescent mental health problems and public concern. Scand J of Public Health 2010; 38:108-109.

• Tulokset: eroja löytyy merkittävästi!

• Väestöotannassa merkittävät erot: ikä ja sukupuoli, perheellisyys.

• Selvät erot eli kohderyhmien vastauksissa.

• Eri potilastapauksissa erilaiset tulokset.

• Johtopäätökset?

Työ jatkuu, matka jatkuu………..Kiitos!