1

Tiedejournalisminhaasteet ja mahdollisuudet

Jukka Ruukki 24.1.2017

Tästä puhun.Onko tiedejournalismille tilausta?

Kuinka tekijät ovat onnistuneet?

Missä pitäisi parantaa?

3

425.1.2017Jukka Ruukki, Tiede-lehti

Jukka Ruukki

Sanomalle yhteinen tiedetoimitus 1/2015

8 kokenutta Helsingin Sanomien ja Tiede-lehden tiedejournalistia

tekevät HS:n ja Tiede-lehden printtiä ja digitaalisia sisältöjä

HS:n kokonaistavoittavuus 2,5 miljoonaa per vko, Tieteellä yli 400 000

525.1.2017Jukka Ruukki, Tiede-lehti

Jukka Ruukki

Sanomalle yhteinen tiedetoimitus 1/2015

8 kokenutta Helsingin Sanomien ja Tiede-lehden

tiedejournalistia

tekevät HS:n ja Tiede-lehden printtiä ja

digitaalisia sisältöjä

HS:n kokonaistavoittavuus 2,3 miljoona / vko,

Tieteellä yli 400 000

6

Matalalla kynnyksellä, lähelle lukijaa

7

Matalalla kynnyksellä, lähelle lukijaa

8Jukka Ruukki, Tiede-lehti

Jukka Ruukki

Digi first, digi first, digi first

Koska

Printti hiipuu

Lukijat verkossa

Paljon mahdollisuuksia Visuaalisuus

Kuva ja ääni

Interaktiivisuus

Datajournalismi

Tulevaisuus

9

http://www.hs.fi/tiede/a1448346485

858

10

http://www.hs.fi/arviot/kirja/a144670

8403799

11

http://www.hs.fi/tiede/a144

2891319296

HSTV: tiedemakasiini Sfääri

12

Suomen suurin tiedelehti

• 12 kertaa vuodessa

• kaikki tieteenalat, paino

luonnontieteissä

• levikki 50 000, lukijoita 334 000

• tiede.fi, 150 000 viikkokävijää

• julkaisija Tieteen tiedotus ry.

Tiede kiinnostaa.

15

Tiedebarometri mittaa suomalaisten suhdettatieteeseen

Tutkittu 2001,

2004, 2007, 2010,

2013 ja 2016.

1625.1.2017Jukka Ruukki, Tiede-lehti

Jukka Ruukki

Suomalaiset luottavat tieteeseen

1725.1.2017Jukka Ruukki, Tiede-lehti

Jukka Ruukki

…entistä enemmän

1825.1.2017

Jukka Ruukki, Tiede-lehti

Jukka Ruukki

Tiede kiinnostaa

Lähde: tieteentiedotus.fi/tiedebarometri

1925.1.2017

Jukka Ruukki, Tiede-lehti

Jukka Ruukki

…ja sitä halutaan lisää

Lähde: tieteentiedotus.fi/tiedebarometri

2025.1.2017Jukka Ruukki, Tiede-lehti

Kuinka tiede pärjää

julkisuudessa?

Tiedepersoonat kiinnostavat

Tiede vaikuttaa.

2225.1.2017Jukka Ruukki, Tiede-lehti

Jukka Ruukki

Maailman tulkkia tarvitaan

Tieteen vaikutus yhteiskuntaan kasvaa koko ajan: osaavalle ja kriittiselle tiedejournalismille on tilaa ehkä enemmän kuin koskaan.

Paljon uhkia ja mahdollisuuksia, jotka kaipaavat tulkintaa: ilmastonmuutos, geenimuuntelu, superbakteerit, robotiikka, kvanttitietokone…

2325.1.2017Jukka Ruukki, Tiede-lehti

Suklaa

Media on vastannut huutoon.

25 January 2017Presentation name25

25 January 2017Presentation name26

27

28

Tiede paremmin esille

2925.1.2017Jukka Ruukki, Tiede-lehti

Jukka Ruukki

Tiede on

kaikkiallaSeiska marraskuu 2014

3025.1.2017Jukka Ruukki, Tiede-lehti

TOP 15 uutiset (Tekniikka&Talous 2012)

1. Tämä ameeba tarttuu nenästä, syö aivot elävältä 2 viikossa ja tappaa 100% uhreista

2. Ydinräjähdys 30 km päässä: "Näin valoa vasten luut käsieni läpi"

3. Historian vaarallisin koe? Jos meisseli lipsahtaa, syttyy ydinpommi sormien välissä - ja

lipsahtihan

4. Maailman karmeimman hajuinen aine: Pisara ilmaan ja ihmiset voivat välittömästi pahoin 400 m

päässä

5. Valintamme joulun toivelahjoiksi

6. Lumikuorma ei riko tavallista kattoa

7. Egyptin pyramidit tehtiinkin ehkä valamalla

8. Tällainen on kohuttu Wikileaks – lue kattava tietopaketti

9. 10 korvaa 95-oktaanisen ensi vuonna - tarkista käykö se sinun autoosi

10. Fyysikoiden valtava ällistys vahvistumassa todeksi? Luonnonlait muuttuvat paikan mukaan

11. Sydänkohtaus - riski näkyy hiuksista

12. Helsingin junaturma kuva kuvalta - jarruvika epätodennäköinen

13. Televisio menee taas uusiksi

14. Maitokaakao päihittää urheilujuomat, todistaa tutkimus

15. Miksi teekkaria huijataan? Työtuntien mukaan DI-tutkinnon oikea mitta on 400 op eikä 300

3125.1.2017Jukka Ruukki, Tiede-lehti

Jukka Ruukki

= Tiede on kaikkialla

tiedejuttujen määrä Suomen

tiedotusvälineissä on ollut kasvussa

1990-luvulta lähtien (väitös, Erkki A.

Kauhanen)

”ylellisyydestä yleishyödykkeeksi”

yhä enemmän tiedesisältöä osana

yleistä uutisvuota

ei-perinteisiä tiedejuttuja, lisätietoja ja

näkökulmia muihin juttuihin

32

”Arvoisat kanssatieteilijät! Kertokaamme työstämme kaikelle kansalle. Ei riitä, että julkaisemme ulkomaisissa tieteellisissä lehdissä. Jokaisella suomalaisella on oikeus saada parasta mahdollista tietoa. Muuten tyhjiö täyttyy humpuukilla, rokotteista luovutaan, monokulttuurista haaveillaan, geenimuuntelu kielletään ja ministerit alkavat ajatella omilla aivoillaan.”

Mikael NikuYliopisto 6/2015

3325.1.2017Jukka Ruukki, Tiede-lehti

Jukka Ruukki

Somen ja blogien nousu

Digitalisoituminen avasi suoran yhteyden tutkijoiden ja yleisön välille

Moni startannut tutkijoiden omasta intressistä

Suosituimmat tiedeblogitkeräävät kymmeniätuhansia viikkokävijöitä, myös mediat perustaneet omia

Kysymys: tiedeviestintää vai journalismia?

3425.1.2017Jukka Ruukki, Tiede-lehti

“Science is like any other enterprise.

It’s human, it’s flawed, it’s filled with

politics and ego. You need journalists

to check those kind of things“

(Robert Lee Hotz, The Wall Street

Journal)

Saman keksineet yliopistot,

tutkimuslaitokset, lobbarit…

25 January 2017Presentation name35

Haasteet.

37

Miten tiede

pärjää

kilpailussa

lukijan

ajasta?

39

Mikä on

kiinnostavaa?

40

Mikä on

kiinnostavaa?

Sellainen,

johon tulet

kiinnittäneeksi

huomiota!

41

Vesi on kiinnostava asia, mutta…

25 January 201742

TARVITAAN TIEDON DRAMATISOINTIA

TARVITAANasetelma joka tekee

asian

kiinnostavaksi

SUURINosa ihmisistä

tarvitsee jonkun

ärsykkeen

katsoakseen,

kuunnellakseen tai

lukeakseen jutun

Miten paljon bakteereja löytyy

vesinäytteestä?

43

Juomapullo (3 vrk vanhaa)

Lumi

Vessanpönttövesi

Hanavesi

Luminometri

(valoanturi) reagoi

epäpuhtauksien

kykyyn tuottaa valoa.

Rlu (valoyksikköä)

< 150 kelpaa

> 300 tosi saastaista

Miten paljon bakteereja löytyy

vesinäytteestä?

44

Lumi 690 RLU

Juomapullo (3 vrk vanhaa) 200 RLU

Vessanpönttövesi 40 RLU

Hanavesi 20 RLU

Luminometri

(valoanturi) reagoi

epäpuhtauksien

kykyyn tuottaa

valoa.

RLU (valoyksikköä)

< 150 kelvollista

> 300 tosi saastaista

Soon noro! Nokian kriisi vuonna 2007.

Vesi kiinnosti äkkiä kaikkia

45

Ihminen on eloonjäämisjärjestelmä

46

Meihin vetoaa kaikki mikä lisää mahdollisuuksia

selviytyä hengissä, ja toisaalta kaikki se mikä

uhkaa hyvinvointiamme.

Ihmisen mielenkiinto liikkuu toiveesta pelkoon ja

takaisin: uhka, mahdollisuus, hyöty, pelko,

kuolema, syntymä, konflikti, tuho, ero, kasvu,

muutos, ihme, raha, valta, paljastus…

Ja sitä käytetään.

Me Naiset

marraskuu 2016

48

Tiede

maaliskuu 2016

49

HS 8.10.2016

50

Kenen tiedeuutinen on totuus?

Kenen tiedeuutinen on totuus?

Haasteet jatkuvat…

25 January 2017Presentation name54

25 January 2017Presentation name55

25 January 2017Presentation name56

5725.1.2017Jukka Ruukki, Tiede-lehti

Jukka Ruukki

Median murros vaikuttaa

tiedejournalismin edellytyksiin

Perinteisen median kuluttaminen vähenee (lehdet, televisio), käyttötottumukset muuttuvat nopeasti

Myös talouden taantuma rokottaa (tilaus- ja ilmoitustuotot laskussa)

Vähemmällä väellä tehdään enemmän ja useampaan kanavaan

Media kulkee vääjäämättä kohti digitaalisuutta

Sosiaalisen median merkitys vahvistuu

Yleisöt sirpaloituvat ja heimoutuvat

Tämä säilyy: median käyttö vain vahvistuu ja ihmiset haluavat entistä enemmän tietoa, viihtymistä ja tarinoita

5825.1.2017Jukka Ruukki, Tiede-lehti

Jukka Ruukki

1980- ja 90-luvuilla oli toisin

Tiedejournalismin kukoistuskausi maailmalla

Jokaisella merkittävällä kaupallisella medialla vahva panos tiedejournalismiin – ei rahan takia

95 yhdysvaltalaisella päivälehdellä oma vahva tiedetoimitus, nyt n. 30

Viikottaisia tiedeliitteitä 85, nyt 19

5925.1.2017Jukka Ruukki, Tiede-lehti

Jukka Ruukki

Murros pistää tekijät ahtaalle

59 % toimittajista kertoo viikkotuotoksensa moni kertaistuneen (Nature-lehti, 2011)

Vähemmän tiedesisältöjä mediassa, vähemmän osaamista

Riippuvuus muiden tuottamasta materiaaliin - kriittisyys katoaa? Ei aikaa seurata ja raportoida mutkikkaista ja hitaasti kehittyvistä

aiheista, jotka vaativat syvää tietoa ja asiantuntemusta

Viihteellistyminen: paineen alla keskitytään kevyisiin aiheisiin, joilla pelastetaan myynti- ja yleisöluvut

Tiedesisältöjen väheneminen ja keskittyminen: harvat ihmiset näkevät, kuulevat ja lukevat tärkeitä aiheita

Kaupallisen median ongelma: kuka suostuu enää maksumieheksi, kun yleisöt pirstaloituvat ja verkko on tulvillaan tietoa tieteestä?

Uusi uhka ulkoa.

Timo

25 January 2017Presentation name61

.

”Automaattikääntäjät

kehittyvät lähivuosina niin

tehokkaiksi, ettei pieni

kielialue enää suojaa

paikallisia medioita”.

Timo Argillander,

Markkinointi ja Mainonta

14.11.2014

Resurssit?Osaaminen?Kriittisyys?

Klikkijournalismi?

Haasteet

Esimerkkejä.

Portinvartijasta puudeliksi.

6525.1.2017Jukka Ruukki, Tiede-lehti

Hyvät uutiset

6625.1.2017Jukka Ruukki, Tiede-lehti

Hyvät uutiset

6725.1.2017Jukka Ruukki, Tiede-lehti

Oikaistiin vasta, kun yliopisto älähti

25 January 2017Presentation name68

Klik, klik, klik.Koska oikeita uutisia syntyy vain harvoin, on

suuri houkutus tehdä niitä itseVetävin uutinen irtoaa asiasta, joka poikkeaa

vallitsevasta käsityksestä

Terveys- ja ravitsemustutkimukset ovat

klikkijournalismin ehtymätön lähde

Mikään yksittäinen tutkimus ei kerro koko totuutta ja siksi tutkimuksia pitäisikin kasata paljon yhteen. Sellaisistakin ruuista, joita voi täysin yksiselitteisesti pitää terveyden kannalta hyvinä, kuten vihanneksista, hedelmistä, marjoista ja kaloista, voi löytää negatiivisia tutkimustuloksia. Jos joku haluaa löytää tutkimuksen, jossa osoitetaan, että runsas vihannesten käyttö on terveyden kannalta huono asia, sellainenkin löytyy.

Ravitsemustieteen professori Mikael FogelholmHelsingin yliopistoYle.fi 19.11.2015

70

Vaaran paikka.Terveysasiat kiinnostavat ihmisiä. Suurin osa

tuloksista on kuitenkin tylsiä. Usein jo

aikaisemmin tunnettuja asioita vahvistetaan

uusissakin tutkimuksissa. Riski, jos toimittaja

ei tätä ymmärrä.

25 January 2017Presentation name72

73

Hiiri ei ole ihminen.

Moni uutinen perustuu valtavaan loikkaan ensimmäisistä lupaavista eläinkokeista potilaiden hoitoon ilman

tutkimusnäyttöä.

Uutisissa ei valehdella suoraan mutta niiden viesti on usein virheellinen ja vahvasti liioitteleva.

7525.1.2017

Syöpä

7625.1.2017Jukka Ruukki, Tiede-lehti

Flunssa

7725.1.2017Jukka Ruukki, Tiede-lehti

Tutkimuksessa ei mitään vikaa Japanilainen tutkijaryhmä

selvitti hermovauriokivun mekanismeja ja mahdollista mekanismia, millä tällaista kipua voisi helpottaa.

Lääkemolekyyli oli ryhmän kehittämä vasta-aine, joka sitoutui tiettyyn uuteen kohteeseen, jota he kutsuvat nimellä HMGB1.

Koe oli ensimmäinen laatuaan ja tehtiin hiirillä, jolle oli aiheutettu hermovaurio.

7825.1.2017Jukka Ruukki, Tiede-lehti

Paitsi, että

Koska hiiriä: yli 90% todennäköisyys, että lääkettä ei tulla koskaan käyttämään ihmisillä. Lääkekehitys kestää yli

10 vuotta ja tulisi maksamaan lähes miljardi euroa

7925.1.2017Jukka Ruukki, Tiede-lehti

Paitsi, että

Vasta-aine, jota

jouduttaisiin

annostelemaan

toistuvina pistoksina.

Onko riskitön,

yksinkertainen ja helppo

ihmisille?

8025.1.2017Jukka Ruukki, Tiede-lehti

Paitsi, että

”Lääke toimi tutkijoiden

mukaan ilman kielteisiä

tai hankalia

sivuvaikutuksia.”

Eihän sitä ole koskaan

edes annettu ihmisille.

Eivät tutkijat ainakaan

näin väittäneet.

8125.1.2017Jukka Ruukki, Tiede-lehti

Suklaa

8225.1.2017Jukka Ruukki, Tiede-lehti

Suklaa

8325.1.2017Jukka Ruukki, Tiede-lehti

Suklaa

8425.1.2017Jukka Ruukki, Tiede-lehti

Mitä oikeasti tutkittiin?

Johns Hopkins -yliopiston seuranneet, mitä influenssaviruksen infektoimille limakalvosoluille tapahtuu, kun soluviljelmään lisätään naishormonin, estrogeenin kaltaisia yhdisteitä

”Naissoluissa” influenssavirusten lisääntyminen hidastuu.

8525.1.2017Jukka Ruukki, Tiede-lehti

Mitä oikeasti tutkittiin?

A-virus aiheuttaa influenssaa, ei koskaan tavallista flunssaa eli nuhakuumetta.

Toimittajalta virhe on sama kuin sekoittaisi MossenMersuun.

Lopputulema: kokeessa ei tutkittu miehiä, eikä naisia, saati flunssaa tai sen oireita

Se ei kerro mitään ”miesflunssan olemassaolosta”.

Hei meitä vedätettiin.

Kun laatumediat alkavat jakaa tietoa, siitä

tulee uskottavaa eikä kenenkään tule

mieleen epäillä.

8725.1.2017Jukka Ruukki, Tiede-lehti

Hyvät uutiset

8825.1.2017Jukka Ruukki, Tiede-lehti

Tiedetoimittaja viritti ansan

kollegoilleen

Tekaisi itselleen tutkijalle sopivan nimen: Johannes Bohannon.

Perusti The Institute of Diet and Health -verkkosivuston, joilla esiintyi arvostettuna tutkijana

Kertoi uudesta suklaaseen ja punaviiniin perustuvasta laihdutusmenetelmästä.

Sivuilla raportoitiin tuoreista tutkimuksista ja vakuutettiin suklaa-viinidieetin havaitun toimivan loistavasti.

8925.1.2017Jukka Ruukki, Tiede-lehti

Tiedetoimittaja viritti ansan

kollegoilleen

Vähähiilihydraattipitoista ruokavaliota noudattavat laihtuivat 10 prosenttia rivakammin, jos he söivät joka päivä suklaata.

Koeryhmä oli mitättömän pieni ja tutkittavia muuttujia useita.

Asetelma tuottaa väistämättä mielivaltaisia tuloksia.

Hälytyskellojen olisi pitänyt soida

9025.1.2017Jukka Ruukki, Tiede-lehti

Pelottelemme väärillä asioilla.” Te sokeat taluttajat, jotka siivilöitte

hyttysen, mutta nielette kamelin.”

9225.1.2017Jukka Ruukki, Tiede-lehti

Syöpä on kytköksissä ruokaan

75-80% syövistä olisi ehkäistävissä elintavoilla

syyllisten TOP 4

tupakointi 30%

ruokavalio 25%

ylipaino 15%

liikunnan puute 10%

(Lähde: Peto & Doll J. Natl. Cancer Inst. 1981)

9325.1.2017

xxxxxxxxxxxxxxxx

9425.1.2017Jukka Ruukki, Tiede-lehti

Joka kerran keksitään, sitä aina epäillään

monista marjoista, hedelmistä ja vihanneksista löytyy pieniä määriä vierasaineita

- tuholaistorjunta-aineita

- homeenestoaineita

- hyönteismyrkkyjä

- rikkakasvihävitteitä

Useat niistä ovat syöpävaarallisia, mutta…

9525.1.2017Jukka Ruukki, Tiede-lehti

Myrkkyjä pelkäävä voi olla huoletta

ruoan torjunta-ainejäämät ovat mitättömän pieniä

käyttö säänneltyä suomalaisten saanti 4%

hyväksyttävästä määrästä myrkkyjä pelkäävä kuorii

omenat, ravintosisällöstä kiinnostunut syö hedelmät kuorineen

9625.1.2017Jukka Ruukki, Tiede-lehti

Jos haluat olla täysin huoletta, syö luomuomenia, sillä

niissä ei ei ole syöpävaarallisia torjunta-aineita

biokemisti Bruce Ames: jopa 99,9 % torjunta-aineista on kasvien itsensä tuottamia

kasvit valmistavat niitä suojautuakseen hyönteisiltä ja muilta tuholaisilta

nekin ovat syöpää aiheuttavia aineita

luomuhedelmissä- ja vihanneksissa voi olla luonnon karsinogeenejä 30-50 prosenttia enemmän kuin tavallisesti

…vai onko sittenkin?

Bruce Ames, University of Berkeley.

9725.1.2017Jukka Ruukki, Tiede-lehti

Torjunta-aineita ei voi välttää- eikä tarvitsekaan

rankin lataus kahvissa

yhdessä kupillisessa 10 milligrammaa luonnon karsinogeeneja

enemmän kuin koko vuoden aikana nautitut synteettiset torjunta-aineet yhteensä

hedelmien ja vihannesten terveyshyödyt suuremmat kuin niistä saatavien torjunta-aineiden (luonnollisten tai synteettisten) mahdolliset haitat

Kiitos.