Post on 26-May-2015
description
Pekka PuskaPääjohtajaTerveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen – Mistä vastuu
yhteiskunnalla, mistä yksilöllä?Terve-SOS, Tampere 8.5.2012
Väestön terveys ja hyvinvointi Suomessa
• Monella mittarilla arvioituna– PAREMPI KUIN KOSKAAN HISTORIAMME
AIKANA!
• Kansanterveys: elinikä pidentynyt, useimmat kansantaudit vähentyneet
• Hyvinvointi: elintaso noussut, koettu terveys parantunut
• Monia haasteita: eräät negatiiviset trendit, väestöryhmäerot
12.04.23 Pääjohtaja Pekka Puska
Kansanterveyden menestystarinoita• Sydän- ja verisuonitautikuolleisuus ja
sairastuvuus
• Miesten tupakkasyöpäkuolleisuus ja sairastuvuus
• Itsemurhat
• Liikenne- ja työtapaturmakuolleisuus
• Väestön hammasterveys
• Ikääntyvän väestön toimintakyvyn paraneminen – terveet elinvuodet lisääntyneet
• Eliniän piteneminen
12.04.23 Pääjohtaja Pekka Puska
Menestystarinat• Pääasiassa ehkäisyn ja terveyden
edistämistyön seurauksia
• Elintapojen muutos ehkäissyt kansantauteja ja lisännyt terveyttä
• Tämän päivän terveydenhuollon ja yhteiskunnan tilanne olisi aivan toinen ilman näitä muutoksia
• Tautien ehkäisyn ja terveyden edistämisen potentiaali!
12.04.23 Pääjohtaja Pekka Puska
Ehkäisyn potentiaali
Jos suomalaisten sydän- ja verisuonitauti- kuolleisuus olisi pysynyt 1970-luvun alun tasolla, olisi v. 2006 mennessä kuollut enemmän
30–64-vuotiaita 90.000 miestä36.000 naista
65–74-vuotiaita 53.000 miestä64.000 naista
Yhteensä 243.000 henkilöä
12.04.23 Pääjohtaja Pekka Puska
12.04.23 Pääjohtaja Pekka Puska Sihvonen ym. 2003
65-vuotiaan miehen ja naisen elinajan odotteen jakautuminen terveisiin ja sairaisiin elinvuosiin perustoiminnoista suoriutumisen ja koetun terveyden mukaan vuosina 1980 ja 2000 – elinajan pidentyessä lisäelinvuodet ovat olleet terveitä
Koettu terveys
0
5
10
15
20
1980 2000 1980 2000
vu
os
ia
Perustoiminnoista suoriutuminen
0
5
10
15
20
1980 2000 1980 2000
vu
os
ia
terveenä/toimintakykyisenäsairaana/ toimintarajoitteisena
terveenä/toimintakykyisenä
miehet naiset miehet naiset
sairaana/toimintarajoitteisena
TÄRKEIMMÄT KUOLEMIEN RISKITEKIJÄT KEHITTYNEISSÄ MAISSA V. 2000 (WHO)
Kohonnut verenpaine
Tupakka
Kolesteroli
Korkea BMI
Hedelmien/kasvisten vähäinen käyttö
Liikunnan puute
Alkoholi
Ilman saasteet
Lyijyaltistus
Työperäiset karsinogeenit
Huumausaineet
Suojaamaton seksi
Työperäinen hiukkasaltistus
Työtapaturmien riskitekijät
ELINTAVAT AVAINASEMASSA
12.04.23 Pääjohtaja Pekka Puska
Eri tekijöiden osuus ennenaikaiseen kuolleisuuteen
- Elintavat 40 %
- Perintötekijät 30 %
- Sosiaaliset olosuhteet 15 %
- Terveydenhuolto 10 %
- Fyysiset ympäristöaltisteet 5 %
(McGinnis 2004)
12.04.23 Pääjohtaja Pekka Puska
USEIMMAT KANSANTAUTIMME OVAT LÄÄKETIETEELLISESTI KATSOEN, VARSIN PITKÄLLE JA VARSIN MYÖHÄISEEN IKÄÄN EHKÄISTÄVISSÄ.
TAUTIEN EHKÄISY JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN ON KUSTANNUS-VAIKUTTAVIN TAPA LISÄTÄ VÄESTÖN TERVEYTTÄRVEYTTÄ
12.04.23 Pääjohtaja Pekka Puska
Terveyden edistäminen (erityisesti terveillä elintavoilla)
• Ehkäisee tauteja (laajasti)• Lisää toimintakykyä• Lisää subjektiivista terveyttä
KUSTANNUS-VAIKUTTAVIN TAPA LISÄTÄ VÄESTÖN TERVEYTTÄ
12.04.23 Pääjohtaja Pekka Puska
Taloudelliset näkökohdat terveyden edistämisen, tautien ehkäisyn puolesta
• Terveydenhuollon menojen kasvun hillitseminen
• Työikäisen työvoiman saatavuus ja työkyky (valtio, työnantajat)
• Kasvavan ikäihmisten joukon toimintakyky (ja palvelusten tarve)
12.04.23 Pääjohtaja Pekka Puska
KENEN VASTUU?1. Kansalaisen vastuu
”Kukaan ei voi pitää Sinun terveydestäsi parempaa huolta kuin Sinä itse”
2. Ympäristön vastuu
Ympäristö tärkeä mahdollistava tai
rajoittava tekijä
”Make the healthy choice
the easy one”
(Ottawa declaration 1981)
MOLEMPIA TARVITAAN
YKSILÖ
TERVEYDEN YLLÄPIDON
TAAKKA
YHTEISKUNTA
12.04.23 Pääjohtaja Pekka Puska
Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimus 1978–2009
13
Elintapoihin voidaan vaikuttaa:Leivällä käytetty rasva, miehet 1978–2009
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
vuosi
%
Ei lainkaan
Kevytlevite
Kasvistanolimargariini
Margariini/Rasvalevite
Voi-kasviöljyseos
Voi
Tutkimusten mukaan useimmat ihmiset pitävät terveyskasvatusta tärkeänä, mutta toteavat, että terveiden elintapojen noudattaminen ei ole helppoa.
Esteitä• Tottumukset, addiktiot• Ympäristön sosiaalinen paine• Ympäristön käytännön mahdollisuudet• Markkinointi, tuotetarjonta
Terveyden edistämisen tavoitteena on auttaa ihmisiä onnistumaan haluamissaan muutoksissa.
12.04.23 Pääjohtaja Pekka Puska
Tupakkaesimerkki (THL/AVTK)
Päivittäin tupakoivista suomalaisista• Huolissaan tupakointinsa terveyshaitoista 85 %• Haluaisi lopettaa 55 %
(Ei haluaisi lopettaa 10 %)• Tehnyt vakavan lopettamisyrityksen viimeisen
vuoden aikana 40%
12.04.23 Pääjohtaja Pekka Puska
16
Lainsäädäntöön voidaan vaikuttaa Ympäristön tupakansavulle altistuminen
työpaikalla vähintään tunnin ajan 1985–2009
0
10
20
30
40
50
60
70
80
85 -86
-87
-88
-89
-90
-91
-92
-93
-94
-95
-96
-97
-98
-99
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
vuosi
%
Miehet, päivittäintupakoivat
Naiset, päivittäintupakoivat
Miehet, muut
Naiset, muu
17
Yhteenveto
• Useat kansantauteihin liittyvistä elintavoista - esimerkiksi tupakointi ja eräät ruokatottumukset - ovat pitkällä aikavälillä kehittyneet myönteisesti Suomen työikäisessä väestössä
• Alkoholinkäytön ja ylipainon kehitys ei kuitenkaan ole ollut myönteistä
• Elintavoissa suuriakin koulutusryhmittäisiä eroja
18/1612.04.23
Alkoholijuomien tilastoitu kulutus Suomessa juomaryhmittäin litroina 100 prosentin alkoholia asukasta kohti, 1953–2010
Tilastoitu kulutus
Miten tuetaan yksilöä elintapojen muuttamisessa?
• Terveysinformaatio
• Terveystaitojen viestintä
• Käytännön opastus
• Sosiaalinen ja ympäristön tuki (perhe, koulut, työyhteisö ym.)
• Poliittisen päätöksenteon tuki
12.04.23 Pääjohtaja Pekka Puska
• Yksilöön suuntautuva terveyskasvatus voi ahdistaa
• Ympäristön muutoksiin tähtäävät päätökset usein hankalia – varsinkin muutosvaiheessa
• Asiantuntijoiden velvollisuus on esittää oikeaa tietoa – sopivalla tavalla
• Ihmisten elintavat voimakkaasti sidoksissa fyysiseen ja sosiaaliseen ympäristöön – ympäristön muutos vähentää yksilön painetta
12.04.23 Pääjohtaja Pekka Puska
Lisääkö tieto tuskaa?
Esim. ruokatottumukset
• Onko tavallinen ruoka tylsää, pahaa?
• Vrt. esim. Välimeren ruokavalio
• Suom. italialainen (USDA) tutkimus
• Maku ja terveellisyys ei vastakohtia
• Maku riippuu siitä:– Mihin tottunut (lapset)– Miten valmistettu ja tarjoiltu
12.04.23 Pääjohtaja Pekka Puska
Pelottelu vai positiivinen sanoma?
• Positiivinen aina myönteistä ja pitkän päälle tehokasta
• ”Pelottelu” (=riskeistä kertominen) on realismia ja tarpeen ”herättää” ihmisiä
Sopiva tasapaino: riskeistä kertominen, mutta sitten realistiset keinot riskien vähentämiseksi ja positiivisiksi seurauksiksi
12.04.23 Pääjohtaja Pekka Puska
Pääjohtaja Pekka Puska
Muutoksen edistäminen – keppiä vai porkkanaa
• Molempia tarvitaan – sopivassa suhteessa
• Periaatteessa positiivinen tuki parempi, mutta myös rajoituksia ym.
12.04.23
Pääjohtaja Pekka Puska
Esimerkkejä: keppiä- Haittaverot (tupakka, alkoholi)
- Savuttomat tilat
- Saatavuuden rajoittaminen (alkoholi, limsa-automaatit)
- Liikennerajoitukset
EDUT: Halpaa, tehokasta
HAITAT: Hyväksyttävyys
Rajoittavat valintoja
12.04.23
Pääjohtaja Pekka Puska
Esimerkkejä: porkkanaa- Parempi saatavuus (elintarvikkeet)
- Paremmat mahdollisuudet (liikuntapaikat)
- Henkilökohtainen tuki (neuvonta, ryhmät)
- Taloudelliset insentiivit (halvempi hinta)
EDUT: Positiivista tukea
HAITAT: Kustannukset
12.04.23
Suositut keinot (valistus, palvelut, ym.) ovat usein vähiten tehokkaita – kun taas vähiten suositut keinot (rajoitukset, hinta, ym.) ovat tehokkaimmat!
12.04.23 Pääjohtaja Pekka Puska
Sosiaalinen muutos• Elintapojen muutosprosessi on usein syvällinen
sosiaalinen muutos, johon liittyy monia ristiriitoja
• Esim. rasva: yksilöt, maatalous, elintarviketeollisuus
• Esim. tupakka: tupakointikiellot, teollisuuden lobbaus
• Merkittäviä yhteiskunnallisia muutoksia ei synny ilman ristiriitoja
• Muutoksen jälkeen vakiintunut tilanne (vrt. ”Ei saa syljeksiä lattialle!”)
12.04.23 Pääjohtaja Pekka Puska
Yksilön vai yhteiskunnan vastuu: erityisnäkökohtia
• Lasten kohdalla vastuu on aikuisilla (perhe, koulu, yhteiskunta)
• Kaupallisen toiminnan vastuu (markkinointi, lobbaus)
12.04.23 Pääjohtaja Pekka Puska
ElinkeinoelämäVastustaessaan yleensä säätelyä korostaa yksilön vastuuta.
YKSILÖN VASTUUN KOROSTAMINEN
Lisää helposti yksilöiden ”syyllistämistä”
Lisää helposti terveyseroja (vahvat onnistuvat)
12.04.23 Pääjohtaja Pekka Puska
Vastuu terveydestä ja hyvinvoinnista on sekä yksilöllä että yhteiskunnalla• Kysymys on sosiaalisesta
muutosprosessista, jossa molemmat vaikuttavat toisiinsa: yksilöiden muutokset tukevat yhteiskunnallisia muutoksia ja päinvastoin
12.04.23 Pääjohtaja Pekka Puska
KIITOS