Post on 13-Jul-2020
Sukupuoli ja etninen tausta koulutuksessa SuomessaKaikkien työt seminaari22.1.2020 VaasaMika Witting
122.1.2020 Mika Witting
Yliaktuaari Mika Witting
Koulutustilastot• Väestön koulutusrakenne,
opintojen kulku• Koulutuksen tasa-arvo• Koulutuksen periytyvyys• Ulkomaalaisten
koulutustiedot• Kansainvälinen yhteistyö
+358 505013093mika.witting@stat.fiTwitter: @mika_witting
2Mika Witting ©Tilastokeskus22.1.2020
Tässä esityksessä
3Mika Witting ©Tilastokeskus22.1.2020
• Miltä väestön koulutusrakenne näyttää sukupuolten valossa?• Koulutusalat sukupuolen mukaisesti eriytyneet – mikä tilanne on eri
opintoaloilla?• Onko segregaatiota onnistuttu purkamaan vuosien saatossa?• Kuinka koulutettuja ovat Suomessa asuvat ulkomaalaistaustaiset?
Väestön koulutusrakenne sukupuolten näkökulmasta
Korkea-asteen suorittaneet 25-34-vuotiaat, osuus väestöstä, %
0,0
10,0
20,0
30,0
40,0
50,0
60,0
1970 1980 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017
Yhteensä, % Miehet, % Naiset, %Lähde: Väestön koulutusrakenne
22.1.2020 Mika Witting ©Tilastokeskus 5
18-24-vuotiaat koulupudokkaat, osuus väestöstä, %
6Mika Witting ©Tilastokeskus22.1.2020
0
2
4
6
8
10
12
14
16
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018Mies Nainen Yhteensä
Lähde: Väestön koulutusrakenne
Tutkinnon suorittanut väestö koulutusalan ja sukupuolen mukaan 2018, %
7Mika Witting ©Tilastokeskus22.1.2020
1620
354852
66676767
7887
8480
655248
34333333
2213
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %
Tekniikan alatTietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT)
Maa- ja metsätalousalatYleissivistävä koulutus
LuonnontieteetYhteiskunnalliset alat
PalvelualatKauppa, hallinto ja oikeustieteet
Humanistiset ja taidealatKasvatusalat
Terveys- ja hyvinvointialat
Naisten osuus Miesten osuus
Lähde: Väestön koulutusrakenne
Tutkinnon suorittanut väestö koulutusalan ja -asteen mukaan, 2018
8Mika Witting ©Tilastokeskus22.1.2020
0 200 000 400 000 600 000 800 000 1 000 000
Humanistiset ja taidealatKasvatusalat
Kauppa, hallinto ja oikeustieteetLuonnontieteet
Maa- ja metsätalousalatPalvelualat
Tekniikan alatTerveys- ja hyvinvointialat
Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT)Yhteiskunnalliset alat
Toinen aste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluasteYlempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste
Lähde: Väestön koulutusrakenne
Miltä sukupuolen mukainen eriytyminen näyttää eri opintoaloilla?
Koulutusalojen ja työmarkkinoiden sukupuolen mukainen segregaatio
10Mika Witting ©Tilastokeskus22.1.2020
Vaakasuora (horisontaalinen) segregaatio= naisten ja miesten jakautuminen eri koulutus- ja ammattialoille tai sektoreille
Pystysuora (vertikaalinen) segregaatio= naisten ja miesten erilainen koulutustaso ja sijoittuminen työelämässä vaativuudeltaan eritasoisiin tehtäviin, esim. esimies- ja johtotehtäviin sekä avustaviin tehtäviin
Eriytymistä käytännössä
11Mika Witting ©Tilastokeskus22.1.2020
• Vain 8,9 prosenttia palkansaajista työskentelee ns. tasa-aloilla, eli aloilla, joissa on tasapuolisesti (40–60 %) naisia ja miehiä.
• Terveydenhoitajista tai perhepäivähoitajista jopa 99 prosenttia ja lastentarhanopettajista ja lastenhoitajista 97 prosenttia on naisia.
• Putkiasentajista 98, kirvesmiehistä ja rakennuspuusepistä 97 prosenttia on miehiä. Maatalous- ja teollisuuskoneasentajista ja -korjaajista 98 prosenttia on miehiä. (SVT: Työssäkäynti 2017.)
• Johtajatason tehtävissä työskentelevistä 29 prosenttia oli naisia vuonna 2017 (SVT: Työssäkäynti 2017).
• Pörssiyhtiöiden johtajista 8 prosenttia oli naisia vuonna 2017 (Tilastokeskus 2018).
Segregaation seurauksia
12Mika Witting ©Tilastokeskus22.1.2020
• rajoittaa yksilöiden koulutus- ja ammatinvalintoja sekä ylläpitää sukupuolistereotypioita
• osaaminen ei välttämättä kohdennu oikein eikä työvoiman kysyntä ja tarjonta kohtaa työmarkkinoilla
• työelämän muutosten vaikutukset erilaisia naisten ja miesten työmarkkina-asemaan
• perinteiset ja tulevaisuuden alat• palkkaerot• monimuotoisuuden puute
Opiskelijat tutkintoalan sukupuolijakauman mukaan 2018, %
10
8
18
8
1
30
60
13
35
7
34
44
80
44
9
39
25
77
59
71
33
14
12
15
3
1
4
20
5
28
10
36
88
30
10
10
2
2
10
5
13
47
11
1
18
0 20 40 60 80 100 120
10 Palvelualat09 Terveys- ja hyvinvointialat
08 Maa- ja metsätalousalat07 Tekniikan alat
06 Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT)05 Luonnontieteet
04 Kauppa, hallinto ja oikeustieteet03 Yhteiskunnalliset alat
02 Humanistiset ja taidealat01 Kasvatusalat
Yhteensä
Naisia ja miehiä 40-60 % Naisia 60-90 % Naisia yli 90 % Miehiä 60-90 % Miehiä yli 90 %
22.1.2020 Mika Witting ©Tilastokeskus 13Lähde: Opiskelijarekisterit
Terveys- ja hyvinvointialojen opiskelijat sukupuolen mukaan 2018, %
14Mika Witting ©Tilastokeskus22.1.2020
587375768082858589
9582
422725242018151511
518
0 % 10 %20 %30 %40 %50 %60 %70 %80 %90 %100 %
LääketiedeKuntoutus
Suun terveydenhuoltoFarmasia
Lastenhoito ja nuorisotyöTerveystekniikka, kuvantaminen ja bioanalytiikka
HoitotyöSosiaalityö ja -ohjaus
Terveys, monialaiset koulutusohjelmatVanhus- ja vammaistyö
Terveys- ja hyvinvointialat yhteensä
Naisia Miehiä
Lähde: Opiskelijarekisterit
Tekniikan alan opiskelijat sukupuolen mukaan 2018, %
15Mika Witting ©Tilastokeskus22.1.2020
579111212
313735
464949
7987
20
959391898888
696365
545151
2113
80
0 % 10 %20 %30 %40 %50 %60 %70 %80 %90 %100 %
Elektroniikka ja automatiikkaMekaniikka ja metalliala
Moottoriajoneuvo-, laiva- ja lentokonetekniikkaSähkö ja energia
Kaivos- ja rikastustekniikkaRakentaminen ja rakennussuunnittelu
Tuotanto- ja prosessitekniikka, monialaiset…Kone-, energia- ja sähkötekniikka, monialaiset…Materiaalitekniikka (lasi, paperi, muovi ja puu)
Kemian tekniikka ja prosessitArkkitehtuuri ja kaupunkisuunnittelu
YmpäristönsuojeluteknologiaElintarvikeala
Tekstiilitekniikka (vaatteet, jalkineet ja nahkatuotteet)Tekniikan alat yhteensä
Naisia Miehiä
Lähde: Opiskelijarekisterit
Tutkinnon suorittaneet, 1987 & 2018
16Mika Witting ©Tilastokeskus22.1.2020
8489
8177
7257
7169
6370
5973
5935
5546
221617
37
1611
1923
2843
2931
3730
4127
4165
4554
788483
63
0 20 40 60 80 100 120
Terveys- ja hyvinvointialat 2018Terveys- ja hyvinvointialat 1987
Kasvatusalat 2018Kasvatusalat 1987
Yhteiskunnalliset alat 2018Yhteiskunnalliset alat 1987
Humanistiset ja taidealat 2018Humanistiset ja taidealat 1987
Kauppa, hallinto ja oikeustieteet 2018Kauppa, hallinto ja oikeustieteet 1987
Palvelualat 2018Palvelualat 1987
Maa- ja metsätalousalat 2018Maa- ja metsätalousalat 1987
Luonnontieteet 2018Luonnontieteet 1987Tekniikan alat 2018Tekniikan alat 1987
Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT) 2018Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT) 1987
Naisia Miehiä
Ulkomaalaistaustaisen väestön koulutustaso
Ulkomaalaistaustaisen väestön tutkintotietojen parantaminen -tiedonkeruu
18Mika Witting ©Tilastokeskus22.1.2020
• Yhteisrahoitteinen hanke, osapuolina Tilastokeskus, Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Työ- ja elinkeinoministeriö
• Tavoitteena Tilastokeskuksen tutkintorekisterin täydentäminen ulkomaalaistaustaisten ulkomailla suorittamilla tutkinnoilla
• Tiedonkeruun malli muista pohjoismaista, lisänä lomaketestaus ja koulujärjestelmäesimerkit
• Lomakkeet 22 eri kielellä, yhdistelmäkeruu web + paperi• Tiedonkeruun kohdejoukko 18-64-vuotiaat ulkomaalaistaustaiset,
joilla ei tutkintoa tutkintorekisterissä eikä tietoa tutkintotavoitteisesta koulutuksesta
Tiedonkeruuseen vastanneiden koulutusasteet, äidinkielen mukaan
532
697
264
908
876
1422
280
1448
324
11358
188
185
244
395
2267
839
106
88
174
48
73
80
233
291
480
258
1268
286
1487
126
9657
118
281
107
452
2130
1345
68
201
169
210
67
27
135
139
351
308
739
191
1156
262
16627
268
417
365
958
5603
2943
313
575
772
645
460
SOMALI
KURDI
ALBANIA
THAI*
FARSI , PERSIA
VIRO, AIEMMIN MYÖS: EESTI*
VIETNAM*
ARABIA
TURKKI*
YHTEENSÄ
ROMANIA
TAGALOG, AIEMMIN MYÖS: PILIPINO*
PUOLA
KI INA
ENGLANTI
VENÄJÄ
ITALIA
UKRAINA
ESPANJA
SAKSA
RANSKA
Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Toinen aste Korkea-aste
19Mika Witting ©Tilastokeskus22.1.2020
20Mika Witting ©Tilastokeskus22.1.2020
Ammatillisen koulutuksen läpäisy, 2017
21Mika Witting ©Tilastokeskus22.1.2020
0 10 20 30 40 50 60 70 80
Ulkomaalaistaustaiset miehet
Suomalaistaustaiset miehet
Ulkomaalaistaustaiset naiset
Suomalaistaustaiset naiset
4,5 vuotta 3,5 vuotta
Lukiokoulutuksen läpäisy, 2017
22Mika Witting ©Tilastokeskus22.1.2020
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Ulkomaalaistaustaiset miehet
Suomalaistaustaiset miehet
Ulkomaalaistaustaiset naiset
Suomalaistaustaiset naiset
4,5 vuotta 3,5 vuotta
Yhteenveto
23Mika Witting ©Tilastokeskus22.1.2020
• Karkealla tasolla useat koulutusalat ovat sukupuolen mukaan eriytyneitä – niiden sisällä opintoalat ovat eriytyneet vähintäänkin yhtä voimakkaasti.
• Lukumäärällisesti suurimmat koulutusalat ovat myös kaikkein vahvimmin eriytyneimmät koulutusalat ilmiön mittakaava on siis suuri.
• Ulkomaalaisten koulutustietojen laatu parantunut, tieto edelleen alipeittävä
• Ulkomaalaisväestössä sekä korkeasti koulutettua työvoimaa että henkilöitä joilla puutteellinen luku- ja/tai kirjoitustaito
Lähteitä
24Mika Witting ©Tilastokeskus22.1.2020
– Attila Henna, Pietiläinen Marjut, Keski-Petäjä Miina, Hokka Päivi ja Nieminen Markku. Tasa-arvobarometri 2017. STM:n julkaisuja 8/2018. Helsinki.
– Vipunen - opetushallinnon tilastopalvelu. Kieli- ja muut ainevalinnat. – Teräsaho Mia & Keski-Petäjä Miina: Nuorten toiveammatit sukupuolen mukaan
eriytyneitä. Teoksessa: Myllyniemi Sami (toim.) 2017. Katse tulevaisuudessa. Nuorisobarometri 2016. Opetus- ja kulttuuriministeriö, Valtion nuorisoneuvosto, Nuorisotutkimusverkosto: Helsinki.
– Tilastokeskus: Koulutustilastot– Tilastokeskuksen tasa-arvotilastot: www.stat.fi/tasaarvo– Witting Mika & Keski-Petäjä Miina. Vanhempien koulutus vaikuttaa lasten
valintoihin. Tieto&Trendit 2016.– Witting Mika & Keski-Petäjä Miina. Alle viidennes opiskelijoista opinnoissa, joissa
tasaisesti miehiä ja naisia – eriytyminen jatkuu
Kiitos!
25Mika Witting ©Tilastokeskus22.1.2020