Post on 30-May-2020
Sote- ja maakuntauudistus
Keski-Suomen maakuntavaltuusto19.5.2017
Uudistuksen tavoitteet
Hyvinvointi- ja terveyserot pienentyvät Palvelujen yhdenvertaisuus ja saatavuus paranevat Asiakas saa sosiaali- ja terveyspalvelut tarpeidensa
mukaisesti Asiakas saa laajemman vapauden valita palveluntarjoajan Palvelut ja hallinto järjestetään taloudellisemmin Asukkaat vaikuttavat suoraan oman maakunnan
päätöksentekoon
Uuden maakunnan muodostajat
Keski-Suomen maakunta 1 mrd € 10 000 htv
Kuntien ja yhteistoiminta-alueiden sosiaali- ja terveyspalvelut sekä kuntouttava työtoiminta
5 998 htv
Jyväskylän, Keuruun, Laukaan ja Viitasaaren ympäristöterveydenhuolto 64 htv
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 3 287 htv
Keski-Suomen ELY-keskus 160 htv
Keski-Suomen pelastuslaitos 335 htv
Keski-Suomen liitto 31 htv
Keski-Suomen TE-toimisto 144 htv
Keuruun, Laukaan, Pihtiputaan ja Saarijärven maaseutuhallinto 19 htv
Keuruun ja Sysmän lomituspalvelut 173 htv
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 5 htv
Valti
oKu
nta
Maa
kunt
a
9/2016 – 1.X.2017 1.X.2017 – 28.2.2018 1.3. – 31.12.2018
Valmistelun vaiheet
Esivalmistelu 10-12 kk
Väliaikainen hallinto 5-8 kk
Käynnistäminen 10 kk
Uudistuksen valmistelu yhteistyössä
• muutosvisio ja tavoitteet• edellytykset henkilöstön ja
tehtävien sujuvalle siirtämiselle uusiin organisaatioihin
• alustava suunnitelma maakunnan palvelu-kokonaisuuksista,palvelutavoitteista ja palveluiden tuotantomalleista
Valmisteluvastuuväliaikaisella valmistelu-toimielimellä• kokoonpanosta sopivat ne
organisaatiot, joita uudistus koskee
• asettamisesta päättää Keski-Suomen liitto
• toimielin voi tehdä väliaikaisia päätöksiä uutta maakuntaa koskien
• tarkempi suunnitelma uuden maakunnan käynnistämisestä ja toiminnasta
Maakuntavaaleilla valittu maakuntavaltuusto aloittaa
• maakuntavaltuusto valitsee maakuntahallituksen, tarkastuslautakunnan ja uuden organisaation johdon
• maakuntavaltuusto ja –hallitus tekevät ensimmäisiä päätöksiä palvelukokonaisuuksista sekäpalveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta 1.1.2019 alkaen
2016 2017
Esivalmistelu edennyt aikataulussaU
udis
tuks
en o
hjau
sU
udis
tuks
en v
alm
iste
lu
Johtoryhmän kokoukset
Esivalmistelu loppusuoralla Tehtävät muutosjohtaminen ja työn
organisointi sotestrategian hahmottelu alustavat palvelulupaukset palveluiden tuotantomallien
pohdintaa yhteistoiminnan ensimmäiset ohjeet
esimiehille alustavat selvitykset sopimuksista,
kiinteistöistä ja tukipalveluista selvitys konsernirakenteen pohjaksi tiedolla johtamisen lähtökohdat järjestöjen ja nuorten osallisuus
Meneillään esivalmisteluvaiheen näkemysten
kokoaminen loppuraporttiin keskustelu valinnanvapaus-
kokeilun pilotoinnista kartoitus talous- ja
henkilöstöhallinnon tukipalvelujen järjestämiseksi
väliaikainen valmistelutoimielin ja sen resursointi
Esimerkki: Sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelulupaus
Ensihoito tavoittaa aina jokaisen (sovittujen palvelutasomäärittelyjen mukaisina) henkeä uhkaavissa ja sosiaalisen hädän tilanteissa kaikkialla
Vastaanottoluonteiset peruspalvelut ovat tarjolla tavanomaisin asioinnissa käytettyjen liikennevälinein vähintään 0,5 tunnin päässä kotoa katvealueita täydennetään kuljetuspalveluin ja liikkuvilla
vastaanottoyksiköillä Erityistason palvelut Keskussairaala NOVAssa, pois lukien
valtakunnallisesti ja yhteistoiminta-alueella sovitut harvinaisimmat erityistason hoidot
Erityistason sosiaalipalvelut tarjolla seudullisena ja vähintään maakunnan alueen palveluyksiköissä
Väliaikaishallinto
19.5.2017
Väliaikaishallinnon valmistelutehtäviäStrategia
Järjestäminen ja tuotanto
Henkilöstö
Sopimukset ja omaisuus
Hallinto
Talous
Maakuntavaalit
muutosjohtaminen maakunta- ja sotestrategia, palvelulupaukset tiedolla johtaminen ja tietojärjestelmät
palveluiden tuotantomallit, organisointi-vaihtoehdot ja kilpailukykyisyys
henkilöstösiirrot ja yhteistoiminta
sopimukset, irtain omaisuus ja kiinteistöt yhteistyöalueen sopimus
konsernirakenne ja –ohjaus, hallintosääntö osallisuus
maakunnalle siirtyvät varat ja velat vuosien 2018 - 2019 talousarvio
vaalien valmistelu maakuntademokratia
Vies
tintä
Poliittinen ohjaus
Väliaikainen valmistelu-toimielin
Projekti-toimisto
Yhteis-toimintaelin
Viestintä-ryhmä
Asiantuntija- ja popup-ryhmät
Kunta-johtajien kokous
Muut foorumit
Organisointi
operatiivinen valmistelu ja tukitehtävät
valmistelutyön johtaminen ja organisointi
henkilöstön, asiakkaiden ja kumppaneiden asiantuntemus
kuntien ja maakunnan yhteistyö ja työnjako
Järjestöareena,tulevaisuusryhmä,valmiustoimikuntajne.
keskustelukumppani ja sparraaja
edustuksellinen yhteistoiminta
Asettaminen• kokoonpanosta sopivat maakunnan liitto, kunnat, perusterveydenhuollon
ja sosiaalihuollon yhteistoiminta-alueet, sairaanhoitopiiri, erityishuoltopiiri, pelastuslaitos, ELY-keskus ja TE-toimisto
• maakunnan liitto johtaa sopimusneuvotteluja• maakuntahallitus asettaa toimielimen neuvottelussa sovitun mukaisesti• ehdotuksen perustana on ns. perälautamalli eli miten valtioneuvosto
asettaisi toimielimen, jos maakunta ei pääse sopuun kokoonpanosta:– kunnat ja yhteistoiminta-alueet 6 jäsentä– sairaanhoitopiiri 2 jäsentä– erityishuoltopiiri 1 jäsen– maakunnan liitto 1 jäsen– pelastuslaitos 1 jäsen– ELY-keskus 1 jäsen – TE-toimisto 1 jäsen
11
Jäsenet• valittava organisaatioiden viranhaltijoista, joilla on hyvä
asiantuntemus toimialansa hallinnosta ja toiminnasta • henkilöt jatkavat virkasuhteessa omaan organisaatioon• henkilöt vapautetaan varsinaisista tehtävistään, jotta he voivat
toimia valmistelutoimielimessä osa- tai kokoaikaisesti• työnantajavelvoitteista huolehtii oma organisaatio• jäsen käyttää toimielimessä itsenäisesti toimivaltaansa eikä
ole työnantajansa edunvalvoja• kokoonpanon vastattava tasa-arvolain edellytyksiä• jäsenille valitaan myös varajäsenet• henkilöstöjärjestöjen edustuksesta neuvotellaan osana
yhteistoiminnan suunnittelua
EhdotusKeski-Suomen väliaikaisen
valmistelutoimielimen kokoonpanosta
19.5.2017
MaakuntapalvelutVastuu Jäsen Varajäsen Organisaatio
Elinkeinoelämän, ympäristön ja liikenteen palvelut
YlijohtajaPasi Patrikainen
Vastuualueen johtajaKari Lehtinen
ELY-keskus
Työvoima- ja elinkeinopalvelut
JohtajaTuula Säynätmäki
KehittämispäällikköPirjo Raittila-Parkkinen
TE-toimisto
Strateginen suunnittelu ja kehittäminen
MaakuntajohtajaTapani Mattila
AluekehitysjohtajaPekka Hokkanen
Keski-Suomen liitto
Turvallisuus ja varautuminen
PelastusjohtajaSimo Tarvainen
PelastuspäällikköRisto Helminen
Keski-Suomen pelastuslaitos
Huom. Myös kaikilla varajäsenillä vastuutehtävät
Sosiaali- ja terveyspalvelutVastuu Jäsen Varajäsen
Järjestäminen Johtaja Mikael PalolaSaarikka
Sosiaali- ja terveysjohtajaTuula Liehu, Jämsä
Perusturvajohtaja Anu PihlToivakka
Johtajaylilääkäri Vesa KatajaKSSHP
Valinnanvapauden piirissä oleva palvelutuotanto
Perusturvajohtaja Kati Kallimo, JYTE
Johtaja Päivi Ylä-KoluSeututerveyskeskus
VammaispalvelupäällikköArmi Lehtinen, Jämsä
HallintoylihoitajaHeljä Lundgrén-Laine, KSSHP
Liikelaitos Johtaja Juha KinnunenKSSHP
PerusturvajohtajaRaija Kolehmainen, Äänekoski
Maakunnan resurssitVastuu Jäsen Varajäsen
Henkilöstö Henkilöstöjohtaja Arja AroheinäJyväskylän kaupunki
HenkilöstöjohtajaEeva AarnioKSSHP
Talous Talousjohtaja Aija SuntioinenKSSHP
TalousjohtajaTero MäkeläKeuruu
IT TietohallintojohtajaMinna RehnKSSHP
Perusturvan toimialajohtaja*Marja LaurilaViitasaari
Hallinto LakimiesTuomo RatinenJyväskylän kaupunki
KunnanjohtajaPirkko-Liisa VesterinenToivakka
*tehtävävastuu sosiaali- ja terveyspalveluissa
Rahoitus• valtion talousarviossa vuosille 2017 ja 2018 määräraha, jolla
katetaan maakunnan toiminnan ja hallinnon käynnistämisestä aiheutuvia kustannuksia
• vuodelle 2017 varattu 9 miljoonaa euroa, lisäksi erityistä valtionavustusta
• Keski-Suomen osuus reilut 500 000 euroa kattaa osan kustannuksista
• kohdennus toimielimen jäsenten sijaisjärjestelyistä syntyviin kuluihin, osaan projektitoimiston henkilöiden palkkakustannuksista ja valikoituihin ostopalveluihin
• valtion lisätalousarvio suunnitteilla - Keski-Suomen osuus ?
17
Sopimusneuvotteluiden aikataulu
Organisaatioiden neuvotteluvaltuuksien vahvistaminen Uudistuksen
johtoryhmän evästykset kokouksessa 6.4. Kunnanjohtajien
evästykset kokouksessa 20.4. Henkilökohtaiset
keskustelut jäsenten ja varajäsenten kanssa
Henkilökohtaiset keskustelut jatkuvat Projektitoimiston
kokoonpanon suunnittelu Hallintosääntö-
luonnoksen laatiminen Väliaikaishallinnon
projektisuunnitelman laatiminen Väliaikaishallinnon
rahoitussuunnittelu Sijaisjärjestelyt
Toimielimen kokoonpanon vahvistava sopimuspöytäkirja 2.6.2017 Maakuntahallituksen
ehdollinen asettamispäätös 16.6.2017 Ilmoitus
valtionvarainministeriölle toimielimen asettamisesta Työskentelypuitteiden
järjestäminen
Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu
Keski-Suomen liiton henkilöstön kehittäminen
• Siirryttiin uuteen organisaatiomalliin tammikuussa
• Käyty henkilöstön kanssa onnistumiskeskustelut (maalis-toukokuu)
• Laadittu päivitetyt työsopimukset
• Nimikkeet päivitetty tarvittavilta osin
• Kartoitettu henkilöstön osaamis- ja koulutustarpeet
• ”Operaatio Järvitaimen” saatu etuajassa päätökseen, lopetuspalaveri koko henkilöstön kanssa kesäkuussa
• Valmistaudutaan uuteen maakuntaan siirtymiseen (mm. osaamiskartoitukset)
”Biotalous on aluetalouden veturi”
• Keski-Suomessa on vahva, monimuotoinen, vientivetoinen ja kestävä biotalous.
• Uudet pitkälle jalostetut tuotteet ja niihin liittyvä osaaminen ovat kansallista ja kansainvälistä huippua.
• Paikallinen uusiutuvan energian tuotanto kattaa 50 % Keski-Suomen energian-kulutuksesta.
Uusiutuva energia:• Laskelma 2016 valmistuu
syksyllä 2017 • Arvio v 2020 mennessä
>60% (2014 38%)• Vaikutus 180M€
tuontienergian vähennyksen kautta
Biotalouden kärkiä
Metsäbiotalous- Kuitupohjaiset tuotteet, Vaahtorainaus-teknologia (VTT)- Biomassan varastointi-kehitystyö(JAMK)- Biotaloudesta ammatti!oppilaitosten ja te-toimistonyhteistyö biotalouden osaajien varmistamiseksi
Kiertotaloustarjoaa resurssit
monipuoliseen kiertotalouden kehittämiseen (KSL, Jkl, KSSHP) - CO2 hyödyntäminen vihreänkemian raaka-aineena (VTT)- Urban mining, arvokkaiden me-tallien talteenotto jätteistä (Jyu)- Biokaasun monipuolinen maa-kunnallinen edistäminen (KSL)
Innovaatioiden ja yhteistyön lisääminen- Bio- ja kiertotalousyritykset kasvuun Keski-Suomessa lisää yritysryhmien ja oppilaitostenyhteistyötä, uutta liiketoimintaa (JAMK)- Biotalouskampuksella vauhditetaan biotaloudenInnovaatiotoimintaa ja luodaan kokeilukulttuuria(JAMK)
” Digitalous haastaa palvelut uudistumaan”
• Nykyaikaiset työvälineet, nopeat yhteydet ja luotettavat verkkopalvelut mahdollistavat monikanavaisen ja reaaliaikaisen yhteydenpidon sekä uudenlaisia työtapoja.
• Julkisen sektorin sähköiset palvelut tuovat kansalaisille lisäarvoa, ja palvelut ovat saatavilla verkosta nopeasti ja helposti.
• Keski-Suomeen on syntynyt digitalouden palveluihin liittyvää uutta liiketoimintaa ja uusia yrityksiä.
Palveluinnovaatioiden kehittämisessä tarvitaan palvelumuotoilun, yrittäjyyden sekä myynnin ja markkinoinnin osaamista. Tätä tavoitetta tukee Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkea-koulun vahva opetus- ja tutkimustoiminta sekä yritysyhteistyö.
Digitalouden kärkiäKyberturvallisuus-kyberturvallisuus on keskeinen kilpailukykytekijä digitaloudessa (FINCSC)-kyberturvallisuuden innovaatiokeskittymä rakentuu kyberosaamisen ja kyber-liiketoiminnan varaan (JYVSECTEC, EDA, KYHA)
Innovaatioiden ja yhteistyön lisääminenDigitaalisen huippuosaamisen kasvu edellyttää, että korkea-kouluissa kehitetään digitalouden palveluinnovaatioiden poikkitieteellistä tutkimusta sekä opetusta. Digitaaliset teknologiat voivat tehostaa yritysten toimintaprosesseja, uudistaa tuotteiden ja palveluiden muotoilua sekä edistäämyyntiä ja markkinointia globaaleilla markkinoilla.
Digitaalisuus, ICT-toimiva ICT muodostaa pohjan digitaloudelle - digitalisaation hyötyjen realisoituminen täydessä mittakaavassa edellyttää, että digitalisaatio on tasavertaisesti kaikkien saavutettavissa.
” Osaamistalous luo tulevaisuuden menestymisen”
• Osaamistalous tarkoittaa aineettoman pääoman, kuten osaamisen ja tietotaidon, hyödyntämistä liiketoiminnassa.
• Koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyö korostuu osaamistarpeiden kasvaessa.
• Osaamisen kärkemme ovat oppiminen ja koulutus, hyvinvointi, teknologia, kyberturvallisuus sekä ympäristö- ja bioenergiaosaaminen.
• Osaamisintensiivisten alojen (esim. KIBS alat) merkitys ja työllistävyys on vahvassa kasvussa. Perinteiset alat korvaantuvat uusilla osaamisaloilla. Tuottavuus kasvaa merkittävästi ja palveluiden merkitys korostuu.
Innovaatioiden kehittämisessä osaaminen on keskiössä. Vahva osaamispohja luo ainekset maakunnan menestymiselle. Tarvitaan koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden ja elinkeinoelämän huomattavasti järjestelmällisempää yhteistyötä. Innovaatioalustat ja (t)ekosysteemit) on saatava huomattavasti vahvemmiksi. Yritykset hyödyntämään vahvemmin maakunnan osaamista
Osaamistalouden kärkiä
Koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyö• EduFutura (Jyo, Jamk, Jao). Suomeen
muodostumassa n. 10 koulutuksen ja tutkimuksen alueellista keskittymää.
• Osaava Metso: K-S kuntien ja opettajankouluttajien tiivis yhteistyö. Koulutuksen haasteet. Uusi sivistyskunta.
Osaamisen vahvistaminen• Koulustarpeiden ennakointi ja
tulevaisuustyö – mihin kannattaa satsata!
• Keski-Suomesta digitaalisen oppimisen kärkimaakunta
• Oppimisympäristöjen kehittäminen (esim. Poke ja logistiikka - Biotar)
• Yrittäjyyden edistäminen ja yrittäjyyskasvatus
Koulutuksen- ja tutkimuksen sekä yritysten yhteistyö tiiviimmäksi• Yritysten kasvu ja kehittyminen riippuu yhä enemmän osaamisen
kehittymisestä. Maakuntaan on luotava selkeitä (t)ekosysteemejä ja innovaatioalustoja, joissa kehitystyötä tehdään ja tutkimus- sekä yritykset kohtaavat. (Hippos, Kukkula, Biotalouskampus, jne) Tunnistettava ja valittava kehitysympäristöt ja alat. Kehitettävä toimintamalleja ja toimintaprosesseja sekä toiminnan arviointia.
Hyvinvointi osana osaamis- ja digitaloutta
Hyvinvointi nousemassa yhdeksi maakunnalliseksi kärkiteemaksi
• Maakuntastrategiassa rakentuu osaksi osaamis- ja digitaloutta
• Taustalla Hippoksen alueen, Kukkulan alueen (uusi sairaala) kehittyminen sekä vahva liikunnan ja terveysalan osaaminen
• Tutkimus, koulutus ja kehitystyö keskiössä. Tavoitteena vahva terveyden ja hyvinvoinnin keskittymä jossa yritys- ja tutkimustoimintaa
• Bigdatan hyödyntäminen myös keskiössä (Watson /IBM)
• K-S liitto rahoittanut Campus.fi hankeen, jossa luotu yhteistyön perusta ja malli
• KeHO – ”Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymä”, eli sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan toimijoita yhteen kokoava maakunnallinen osaamis- ja innovaatiokeskittymä.