Sosiaalinen media oppilaitoksen

sisäisessä kehittämisessä

Harto Pönkä, 22.9.2011

Sosiaalisen median mahdollisuudet ja haasteet oppilaitoksen kehittämisessä

Missä nyt ollaan ja miten tähän on tultu?

”Ihmiset haluavat jakaa tietoa yhä avoimemmin ja useammille. Yksityisyys ei ole enää normi.”

- Mark Zuckerberg, Facebookin perustaja

http://www.ustream.tv/recorded/3848950

Facebook ylitti 100 miljoonan käyttäjän rajan vain kolme vuotta sitten

Lähde: Ben Foster, http://www.benphoster.com/facebook-user-growth-chart-2004-2010/ (perustuu Facebookin omiin tilastoihin)

Arvio Facebookin todellisesta käyttäjämäärästä Suomessa: n. 1,7 milj.

(Facebookin ilmoittamassa 2 miljoonassa on mukana kaikki käyttäjätunnukset)

Lähde: Harto Pönkä, http://harto.wordpress.com/2011/07/22/facebookissa-ei-ole-2-miljoonaa-suomalaista-paljonko-sitten/ Kuva: http://www-958.ibm.com/software/data/cognos/manyeyes/visualizations/an-approximation-of-real-finnish-f

Tämä ero aiheuttaa monia ongelmia

Suomessa

Puolet suosituimmista verkkopalveluista on sosiaalisen median palveluita

1. Google.fi2. Facebook.com3. Google.com4. YouTube.com5. Iltalehti.fi6. Iltasanomat.fi7. Wikipedia.org8. Blogger.com9. Hs.fi

10. Yle.fi11. Live.com12. Yahoo.com13. Nordea.fi14. Mtv3.fi15. Linkedin.com16. Kauppalehti17. Twitter.com18. Suomi24.fi

Lähde: http://www.alexa.com/topsites/countries/FI

Suomessa

Maabrändityöryhmän raportti, 2010, http://tehtavasuomelle.fi/

Sosiaalisen median käsite

Sisällöt Yhteisöt

Teknologiat

Yhteisten merkitysten

muodostamisen prosessi

Lähde: http://harto.wordpress.com/2009/07/27/sosiaalisen-median-maaritelmia/

Sosiaalinen media haastaa organisaatiossa vallitsevan toimintakulttuurin

Sosiaalinen media oppilaitoksissa on ennen kaikkea

toimintakulttuurin muutos!

”Esa Kukkasniemi, Vuorenmäen koulun rehtori

Lähde: http://www.slideshare.net/esakukkasniemi/sosiaalisen-median-kyttnoton-johtaminen-oppilaitoksissa

Uskallatko olla avoin ja keskustella?

Mitä organisaatiot pelkäävät?

• Avoimuutta• Keskustelua• Hallitsemattomuutta• Kasvotonta ja anonyymiä ”nettiväke䔕 Yrityksen maineen pilaamista ja omien kasvojen

menetystä• Tuntematonta ympäristöä• Osaamattomuutta ja virheitä• Työajan tuhlaamista

Avoimuuden tasot

• Täysin avoin– Kaikki voivat lukea ja osallistua

• Osittain avoin– Kaikki voivat lukea– Vain jäsenet voivat osallistua

• Suljettu, rekisteröintipakko– Vain rekisteröityneet käyttäjät pääsevät palveluun,

mutta kuka tahansa voi rekisteröityä• Suljettu, kutsu vaaditaan

– Vain kutsutut käyttäjät pääsevät palveluun• Suljettu ja salainen

– Ei listaudu julkisesti; osoite täytyy tietää

Muutosvastarinta saadaan käännettyä vahvuudeksi, jos

pystytään riittävän hyvin perustelemaan, MIKSI olemme menossa sosiaaliseen mediaan.

”Esa Kukkasniemi, Vuorenmäen koulun rehtori

Lähde: http://www.slideshare.net/esakukkasniemi/sosiaalisen-median-kyttnoton-johtaminen-oppilaitoksissa

Lähde: Frank Communications ja Prewise, http://www.slideshare.net/frankcom/some-suomalaisessa-tyoelamassa0811-8894330 (06/2011, n=1080)

• Eniten töissä käytetyt some-palvelu:• Omat sisäiset palvelut, 82 %• Tiedostonjakopalvelut kuten Google Docs, SharePoint

ja SlideShare, 57 %• Pikaviestipalvelut kuten Yammer ja Messenger, 54 %

• 70 % ei halua jakaa itsestään tietoa netissä• 85 % kysyisi apua työpaikan sisäisessä palvelussa, mutta

vain 6 % julkisesti netissä• Päätöksen somen käytöstä tekee ylin johto (52 %)

Sosiaalista mediaa käytetään laajasti työelämässä

Suomessa

On sanottu, että sosiaalisen median yhteisöissä on joukkoälyä.

Oppimistutkijan silmin kyse on yhteisöllisestä tiedon jakamisesta ja -rakentelusta.

Parvet ja verkostot tuottavat sisältöjä monipäisesti.

Sosiaalisessamediassa onverkkovoimaa.

Tiedon jakamisessa ei voi ”hävitä”, sillä en koskaan pysty antamaan enemmän kuin saan muilta.

Sosiaaliset objektit tuovat yhteen

Keskustelu inspiroi sisällöntuotantoa ja sisältö keskustelua.

Lähde: http://purot.net/fi/miksi_wiki/

Keskustelut

Keskusteluissa yksilöt selittävät omaa ajatteluaan, välittävät tietoa ja rakentavat uutta tietoa.

• Keskustelu on tärkein yksittäinen ominaisuus!• ”Yhteinen tila, paikka tai kanava verkossa”• Työskentelyä tukevia materiaaleja ja välineitä• Ensisijaiseksi tiedostuskanavaksi postituslistojen sijasta• Helposti muokattavissa ja laajennettavissa• Virtuaaliseen työtilaan voidaan liittää sosiaalisen median

sisältöjä ja työkaluja• Käyttäjien työskentelyä voi seurata ja se jää talteen eli

dokumentoituu• Wiki, ryhmäsivusto, yhteisöpalvelu tms.

Yhteinen virtuaalinen tila?

Nopeutunut tiedonkulku Toiminnan dokumentointi

Jos oppilaitos muodostaisi verkkoyhteisön...

Hiljainen tieto näkyväksi Osaamisen jakaminenja tunnistaminen

Avoin yhteistyö

Uuden tiedon luominen yhdessä

Sosiaaliset merkitykset

Toimintakulttuuri muutos

Auttaminen ja yhteinen etu

Tietolähteiden jakaminen

• Työntekijän pitää saada jotakin todellista hyötyä asiantuntemuksena jakamisesta

• Blogit, wikit, SlideShare, LinkedIn, Facebook, Diigo, Delicious jne.

• Osaamisalueiden määrittely, esim. https://xtune.fi/ ja sopivien osaajien löytäminen tarvittaessa

• Asiantuntijuuden jakamisesta on hyötyä myös esim. some-palveluiden vertaistukena

Asiantuntijuuden jakaminen

http://xtune.fi/

http://xtune.fi/

Esimerkki: Sometu-verkosto Avoin: kuka tahansa voi vierailla sivustolla ja liittyä mukaan Avoimesti ja vapaaehtoisesti ylläpidetty, epäkaupallinen

Verkostomainen, ryhmissä myös kiinteämpää yhteisöllisyyttä, esim. moni hanke on hyödyntänyt Sometua toiminnassaan

http://sometu.ning.com/

Verkkoyhteisön sosiaalinen verkosto

Lähde: http://www.orgnet.com/community.html

Lurkkaajat, jopa yli 60%

Pienet kaveriklusterit

Yhteisön ydin (ja sisäpiiri)

”Verkkoyhteisö kasvaa jäsenten JA yhteyksien lisääntymisen kautta.”

Verkostot välittävät tietoa

Huomaa näiden erot:verkostoituminen - sosiaalisuus –

parvimainen toiminta – yhteistyö – ryhmäytyminen –

yhteisöllisyys

• Erota eri yhteisöllisyyden muodot ja niiden tarjoamat mahdollisuudet:– Massapalvelut (vrt. yhteiskunnan käsite)– Sosiaaliset verkostot– Verkkoyhteisöt– Parvet– Ryhmät

• Mitä pienempi joukko ihmisiä, sen parempi luottamus jäsenten kesken voidaan saavuttaa

• Päätöksenteko on vaikeaa ilman tiukkaa yhteisöllisyyttä tai vahvaa johtajaa

Ryhmistä massapalveluihin

Sisältöresurssittiedonhaku, oppimateriaalien

jakaminen

Kognitiiviset työkaluttiedon prosessointi,

tiedonrakentaminen, käsitteellinen muutos

Henkilökohtainenoppimisympäristöajattelun jäsentäminen,

oppimisen seuraaminen

Yhteisölliset työkaluttiedonrakentelu, jaettu

asiantuntijuus, vastavuoroinen ymmärtäminen

Yhteisöllinen oppimisympäristö

oppimisprosessin vaiheistaminen,ryhmäprosessien

tukeminen

Yhteisöresurssittiedonhaku, yhteisöllisesti tuotettu tieto, vertaistuki,

verkostoituminen

(Pönkä & Impiö, 2009)

http://develope.wordpress.com/

YKSILÖYKSILÖ YHTEISÖYHTEISÖ

Sosiaalinen media työskentely- ja

oppimisympäristönä

• Muodostakaa 3-4 hengen ryhmät• Tehkää muistiinpanoja Purot-wikiin • Keskustelkaa:

– Mitä olet valmis jakamaan ja kenelle?– Oletko aktiivinen osallistuja?– Oletko sosiaalinen kirjoittaja? – Uskotko yhteistyöhön?– Mitä koulun some-palvelussa voisi jakaa ja tehdä?

Ryhmätyöskentely 1

• Opetuksen ja sosiaalisen median vinkkejä• Kurssien rakenneaihioita some-palveluihin?• Kurssien etenemisaihioita?• Pedagogisia malleja ja yhteisöllisiä skriptejä?• Ohjevideoita?• Linkkejä opetukseen liittyviin materiaaleihin,

tutkimuksiin ja uutisiin

Mitä opettajat voisivat jakaa?

Yhteistyötä tukevia menetelmiä ja työkaluja

http://harto.wordpress.com/

• Blogi sai alkunsa v. 2006 yliopiston kurssilla• Kirjoittaminen selkiyttää ajatuksia

– ajatusten käsitteellistäminen on itsensä opettamista– ajatukset ovat kuin puroja, jotka hakevat uomaansa

• Esittelen / merkitsen muistiin, mitä olen tehnyt• Tuotan asiantuntijatietoa verkostoilleni jakamalla

blogin sisältöjä niihin• Vaikutan omalla pienellä tontillani maailman menoon• Markkinointiakin ilmenee, mutta se on ”sivutuote”

Miksi bloggaan?

Blogin etuja projekti-/hanketyössä

• Sivut (pysyvät tiedot)– Esittely, osallistujat, ohjausryhmä, materiaalit yms.– Linkit taustaorganisaatioihin ja muihin hankkeen www-sivustoihin

• Blogikirjoitukset (ajankohtainen toiminta)– Ajankohtainen tiedotus ja raportointi– Suunnitelmat, esityslistat, pöytäkirjat, terveiset tapahtumista, dokumenttien

kommentointi yms.– Linkkejä, sisältöupotuksia, yhteistyökumppaneiden kirjoituksia yms.

• Kommenttipalsta– Sisäiset keskustelut– Mahdollistaa ulkopuolisten osallistumisen

• RSS-syötteet mahdollistavat blogin liittämisen muihin www-sivustoihin Avoin reaaliaikainen tiedotus- ja yhteistyöalusta Toiminta jää talteen ja aiempaan on helppo palata myöhemmin

http://www.slideshare.net/

http://www.slideshare.net/

http://www.slideshare.net/

Jaetut esityksetEsityksellä on suurempi merkitys netissä kuin alkuperäisessä kontekstissa

Esityksen voi upottaa opetuksessa käytettäviin web-palveluihin Oma osaaminen muiden nähtäväksi ja arvioitavaksi

Mahdollisuus saada vertaispalautetta ja oppia muiden esityksistä Saan jatkuvasti uutta tietoa seuraamiltani käyttäjiltä

Opin jotakin jokaisesta blogikirjoituksesta ja

esityksestä, jonka teen.

http://www.qaiku.com/channels/show/qaikusourcing/view/0782f35073a611dfae3b51d6e4ce77be77be/

Yhteiskehittelyä

http://sometime2011.purot.net/

http://sometime2011.purot.net/

WikiYhteisöllistä prosessikirjoittamista ja keskustelua

Yhteisöllinen työskentely: sisällöntuotanto ja keskustelu Toimintaa helppo seurata ja työskentelyprosessi jää talteen Verkkoympäristön rakentaminen some-palveluita yhdistellen

• Yhteistyö, tiedonrakentelu, oppiminen– Suunnitelmien ja muiden tekstien yhteiskirjoitus– Tutkimus- ja kehityshankkeiden työskentelyalusta– Palaute-/vuorovaikutuskanava ulospäin– Opetuskäytössä esim. ryhmätöissä ja kurssin kotisivuna

• Kollektiivisen tietopankin kartuttaminen– Materiaalien kerääminen ajankohtaisesta asiasta– Dokumentaatiot, sanakirjat yms.– Ohjeistukset, perehdytysmateriaalit – Prosessikuvaukset, laatujärjestelmät– Usein kysytyt kysymykset, tietämyspankki

Wikien käyttötarkoituksia

Fasilitointi

• Fasilitointi tarkoittaa ryhmäprosessien suunnittelua ja toteuttamista.

• Fasilitointi keskittyy rikastavan ja rakentavan yhteistyön edellytysten luomiseen.

• Fasilitaattori ei ota kantaa sisältöön vaan auttaa ryhmää pääsemään päämääriinsä. Fasilitoinnissa siis erotetaan prosessi ja sisältö.

• Fasilitaattori sosiaalisessa mediassa:– Herättää keskustelua, tuo eri näkökulmia esiin– Ohjaa ryhmän sisällöntuotantoa– Nostaa esille osallistujien kysymyksiä, kommentteja yms.– Toimii sihteerinä ennen, aikana ja jälkeen– Tiedottaa, jakaa aiheeseen liittyviä linkkejä jne.– Suunnittelee, mitä seuraavaksi; huolehtii jatkuvuudesta

Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Fasilitointi_%28organisaatio%29

Madalla kynnystä ja aktivoi

• Suunnittele etukäteen • Hanki aktiivinen isäntä tai emäntä• Voitko mennä sinne, missä kohderyhmä jo on?• Tunnista avainhenkilöt ja heidän roolinsa• Kutsu ensin mukaan ne, jotka saat helpoimmin• Tuota kiinnostavaa sisältöä ja aktivoi jäseniä• Verkostoidu aktiivisesti, ole itse aloitteellinen• Keskustele, kysele, auta, välitä tietoa, kiitä, tee

vastapalveluksia

http://docs.google.com/

Jaetut dokumentitToimisto-ohjelmat ryhmäominaisuuksilla

Asiakirjojen, taulukoiden ja esitysten tekeminen yhdessä Helppo ottaa käyttöön, kun ohjelmat ovat ennestään tuttuja

Yhteiset muistiinpanot

http://twitter.com/hponka

http://www.tweetdeck.com/

Sometu-verkosto Twitterissä, Olli Parviainen, 2010, http://verkostoanatomia.wordpress.com/2010/11/01/verkosto-visualisoituna-sometu/

Sometu-verkosto Twitterissä 2010

Sosiaalisten verkostojen rakenne

Heikot sidokset ovat merkittäviä, sillä ne muodostavat siltoja verkoston eri klustereiden välille.

Solmukäyttäjät välittävät tietoa tehokkaasti. He voivat myös dominoida verkostoa.

Kiinteät ryhmät kierrättävät joskustarpeetontakin tietoa.

Yhteydet voivat olla yksi- tai kaksisuuntaisia.

Sosiaalisen verkostonluomiseen voidaan käyttää monia erilaisia aineistoja.

Vahvoja sidoksia syntyy, kun kaveri on myös kaverin kaveri.

Ulkopuolisilla ei ole yhteyksiä muihin, mutta he ovat silti osa kokonaisuutta.

• Yksi uusi toimintatapa voisi olla sosiaalisista verkostoista saadun tiedon seulominen edelleen muiden tiedoksi

• Twitteristä saa tehtyä ”päiväkoonteja” esim. http://paper.li/ - palvelulla

• SlideShareen tulee koko ajan hyödyllisiä esityksiä muilta käyttäjiltä

• Höydynnä yhteisöresursseja, kysy apua!

Somesta saa tietoa!

http://paper.li/hponka/1307906119

http://www.twazzup.com/?q=%23koulu

http://www.twazzup.com/

Laajenna tapahtuma verkkoon

Crowdsourcing/talkoistaminen

• ”Tyypillisesti menetelmällä etsitään johonkin ongelmaan parasta mahdollista ratkaisua, jota periaatteessa voi esittää kuka tahansa. Aineistoa kerätään, luokitellaan, lajitellaan, tuotetaan ja jalostetaan kollektiivisesti.”

• Yksilön motiiveja vapaaehtoistyölle:– talkoohenki sekä yksilön ja kaikkien etu (commons)– maine ja kunnia– avoin informaatio ja sivistäminen (vrt. Wikipedia)– pääsy resursseihin joihin ei muutoin pääsisi

Lähde: Hintikka & Rongas, 2010, http://www.digibusiness.fi/uploads/reports/1272450666_elma_nettiin_1.pdf

http://twitter.com/hponka/status/4170248122

Verkostohaastattelu Twitterissä

Käteviä täsmäpalveluita...

https://www.dropbox.com/

http://www.doodle.com/

http://basecamphq.com/

http://www.mindmeister.com/

Käsite- ja miellekartat Esittää käsitteet ja niiden väliset yhteydet

Tiedon visualisointi, ideointi, jäsentäminen, suunnittelu jne. Kognitiivinen työkalu tiedonrakentelun tukemiseen

http://www.delicious.com/

Sosiaaliset kirjanmerkit Linkkien varastoiminen omaan ja/tai muoden käyttöön

Verkostoituminen muiden käyttäjien kanssa, linkkien vinkkaus yms. Hakukone: käyttäjät arvottavat www-sisältöjä

Suomi-artikkelia on muokattu 5032 kertaa 1629 käyttäjän toimesta, http://stats.wikimedia.org/EN/TablesWikipediaFI.htm#mostedited

• Parvi on joukko ihmisiä, jotka osallistuvat johonkin toimintaan, mutta eivät muodosta kiinteää ryhmää.

• Hyvä parvi tuottaa kollektiivista viisautta (collective intelligence) ja yltää keskimäärin parempaan ratkaisuun kuin yksittäinen asiantuntija (Surowiecki).

• Kollektiiviseen viisauteen yltävän parven edellytykset:– Monimuotoisuus (erilaisia ihmisiä)– Riippumattomuus (yksilöiden itsenäinen ajattelu)– Hajautus (avoimuus ja tasavertaisuus)

• Parviälyn esimerkkejä: Google, Wikipedia, Open Source -ohjelmien kehittäjäyhteisöt, crowdsourcing

Lähde: Surowiecki, J. (2004). The Wisdom of the Crowdshttp://fi.wikiversity.org/wiki/Surowiecki,_James_%282004%29:_The_Wisdom_of_the_Crowds

Parvi ja parviälykkyys

Tämän esityksen valmisteluun käytin Google Docsia,

SlideSharea, Purot.net:iä, MindMeisteria ja Deliciousta

(samaan aikaan olin Twitterissä, Facebookissa ja Podiossa)

Kuva: Vesa-Matti Sarenius, 2011 (käyttöön saatu lupa)

http://www.facebook.com/groups/237930856866/

Verkostoitumista ja ryhmäytymistä

(Suljettu ryhmä, jäsenet voivat lisätä uusia jäseniä)

Facebookin ryhmät Seinä, linkit, kuvat, videot, tapahtumat...

Asiakirjat: yhteismuokkaus, versiohistoria ja kommentit Ryhmän jäsenten chat-kanava (alapalkissa)

Ryhmän sisäinen keskustelukanava

Some-ympäristöjä opetukseen

Muutos ”perinteiseen” verrattuna

Perinteinen verkko-oppimisympäristö: kaikki toiminnot samassa järjestelmässä

Tähtimalli: toimintoja yhdistelläänuseista verkkopalveluista

Kurssin yhteinen blogi tai wiki

Vastuu opettajalla

1. Kaikki lähtee yhdestä palikasta

Kurssiblogi + opiskelijoiden blogit + jotain uutta

2. Annetaan palikoita myös oppijoille

4. Otetaan yhteisöresurssit käyttöön

Tähtimallin mukainen sosiaalisen median oppimisympäristö

3. Laitetaan monta palikkaa yhteen!

Sosiaalisen median yhteisöt osaksi oppimisympäristöä ja oppimisen resurssiksi

Vastuu opiskelijoilla

Katso kuva: http://xkcd.com/802/

Somen opetuskäytön kehitysvaiheet

TAVOITE

Tavallisia kompastuskiviä

• Välineiden tarkoitukseton tai epälooginen käyttö• Aikarajojen puuttuminen tai liian tiukka aikataulu• Riittämätön ohjaus ja tuki• Ei tarpeeksi aikaa ryhmäytymiselle, sosiaaliset

ongelmat, yhteisöllisyyden puute• Toiminnan yksitoikkoisuus, virikkeiden puute• Tekniset ongelmat, välineitä ei osata käyttää• Liian kompleksinen oppimisympäristö• Kuormittavuus vs. motivaatio/itsesäätelytaidot

• Muodostakaa 3-4 hengen ryhmät• Tehkää muistiinpanoja Purot-wikiin• Yksi kertoo kerrallaan ja muut kyselevät:

– Mitä sosiaalisen median palveluita olet käyttänyt ja millaisia kokemuksia niistä on tullut?

– Mitä sosiaalisen median palveluita voisit jatkossa käyttää, mitä mahdollisuuksia ja haasteita niihin liittyy?

• Muodostakaa lopuksi 3 tärkeintä johtopäätöstänne muistiinpanojenne pohjalta

Ryhmätyöskentely 2

Sosiaalisen median käytön strateginensuunnittelu ja johtaminen

MIKSI?

Sosiaalisen median käyttäminen on

strateginen valinta, joka ei ole irrallaan muusta toiminnasta.

Kyse ei ole vain some-työkaluista tai viestinnästä.

Oppilaitos

Nykyiset, tulevat ja aiemmat opiskelijat

Yhteistyö-verkostot

TAVOITTEET?RATKAISUT?

”Ihmiset verkostoituvat, eivät

organisaatiot”

” Sosiaalisen median käyttöönoton johtaminen

• on muutosjohtamista (toimintakulttuurin muutos)• muutosjohtaminen on ennen kaikkea

– 1. ihmisten johtamista– 2. strategista johtamista (miten organisaatio reagoi sisäisiin

tai ulkoisiin muutoksiin)

Esa Kukkasniemi, Vuorenmäen koulun rehtori

Lähde: http://www.slideshare.net/esakukkasniemi/sosiaalisen-median-kyttnoton-johtaminen-oppilaitoksissa

• Toimintakulttuuriin• Asenteisiin, ennakkoluuloihin• Epäonnistumisen pelosta harjoittelun sallimiseen• Osaamisen ja tiedon omistajuudesta jakamiseen• Yhteistyön lisääntymiseen• Jne.

Jonkun on näytettävä esimerkkiä Vahvista toivottua käyttäytymistä, älä korosta

epätoivottua

Mihin halutaan vaikuttaa?

http://aaltoblogi.blogspot.com/

Hieno blogi,mutta...

9 kirjoitustaviimeisin 2009

Ei juurikaankommentteja.

http://kouluajakasvatusta.blogspot.com/

http://peda.net/veraja/vihti/jokikunta

Kotisivut

Blogit

Facebook

YouTube

Muut

Twitter

Oleellista on valita tavoitteisiin sopivat ympäristöt ja päättää, miten näissä ympäristöissä toimitaan.

Sisällöntuotantoa ja saavuttamista

SISÄLLÖNTUOTANTOON SAAVUTTAMISEEN

Lähde: http://nform.ca/publications/social-software-building-block

Sosiaalisen median palvelut koostuvat teknisistä ominaisuuksista ja käyttömahdollisuuksista (so. affordansseista).

Toimiva luokittelutapa on esittää palvelun tärkeimmätpiirteet. Tässä yksi esimerkki.

Miten valita sopivat some-palvelut?

• Minkälaisen työskentelyn palvelu mahdollistaa?• Ryhmien muodostaminen ja ryhmätoiminnot• Yksittäisten käyttäjien välinen viestintä• Sisältöjen ja toimintojen liitettävyys”sisään” ja ”ulos”

– RSS-syötteet (eroja myös syötteiden sisällöissä)– Muut liittämis- ja upottamismahdollisuudet

• Seurattavuus: olennainen sisältö vs. informaatiotulva• Avoin vai suljettu palvelu?• Palvelun käyttöönotto – nopeaa vai hankalaa?

• Palvelun ominaisuudet vs. pedagoginen käyttötapa valinta tehtävä tarpeiden mukaan

Pedagoginen käytettävyys

1. Mitä yritämme saavuttaa? 2. Miksi sosiaalinen media?3. Millainen sosiaalisen median laji auttaa meitä parhaiten

saavuttamaan tavoitteemme? 4. Olemmeko valmiita päästämään irti brändistämme, edes hiukan? 5. Mitä teemme kannustaaksemme osallistumaan? 6. Kuka ylläpitää sosiaalisen median läsnäoloamme? 7. Onko meillä resursseja ylläpitää tätä, vai tuleeko tästä lyhyt

kampanja? 8. Kuinka käyttäjien osallistaminen sosiaalisessa mediassa

integroituu muuhun markkinointi-/viestintästrategiaamme? 9. Kuinka mittaamme menestystä? Mikä tarkoittaa

epäonnistumista?10. Mitä teemme vähemmän, jos resursseja käytetään sosiaalisen

mediaan?

Lähde: Sean Carton, 21.12.2009, http://www.clickz.com/clickz/column/1713141/a-social-media-strategy-checklist (via Eero Leppänen, http://mopaali.fi/esittelyt/105-sosiaalisen-median-strategian-tsekkauslista-yrityksille-sean-cartonin-mukaan.html)

Sosiaalisen median strategian tarkistuslista

Ohjeista, ohjaa ja kannusta

• Joka toinen työntekijä kaipaa pelisääntöjä verkkokirjoitteluun.

• 72 prosenttia työntekijöistä kertoi, ettei heille ole annettu mitään ohjeita sosiaalisessa mediassa toimimisesta.

• Noin 20% työntekijöistä katsoo voivansa keskustella työpaikan asioista sosiaalisessa mediassa kriittisestikin, mutta 73 prosenttia työntekijöistä pohtii miten sanansa asettelee.

• Lähes 40 prosenttia työntekijöistä oli sitä mieltä, että sosiaalisen median ohjeistus voi päteä myös vapaa-ajalla.

Lähde: http://www.hillandknowlton.fi/nc/ajankohtaista/news-single/article/tyoentekijaet-kaipaavat-pelisaeaentoejae-verkkokirjoitteluun/?tx_ttnews[backPid]=82 (työntekijät N=700, työnantajat N=500, 12.11.2009)

Rajoitukset ja kontrolli ylhäältä

Kannustus, inspirointi, hyödyt, yhteistyö

Onko ohjeistuksen painopiste uhkien torjunnassa vai mahdollisuuksien hyödyntämisessä?

http://www.tkukoulu.fi/tvt/julkaisut/some-ohje.pdf

Hyvän ohjeistuksen piirteitä

1. Selkeät (vastuut ja velvollisuudet)1. Mihin asioihin voin kommentoida?2. Mistä asioista voin kirjoittaa?3. Missä kanavissa voin osallistua ja kenen suulla puhun?4. Millaisella tyylillä kirjoitamme?

2. Inspiroivat (eivät perustu kieltoihin vaan kannustamiseen)1. Miksi on tärkeää osallistua sosiaaliseen median keskusteluun?2. Mitä hyötyä työntekijälle on esimerkiksi bloggaamisesta?3. Miksi sosiaalisen median toimenpiteet ovat organisaatiolle tärkeitä?4. Keistä meidän yrityksessämme voimme ottaa mallia?

Jos ohjeistuksia ei ole, tapahtuu ylilyöntejä. Pahinta voi olla se, että ohjeistuksen puutteen takia työntekijät eivät osallistu ja menetetään paljon hyviä mahdollisuuksia.

Lähde: http://www.dailydiego.fi/blog/?p=1682 (12.11.2009)

Opiskelijoiden ohjeistaminen?

• Oppilaitos voi määrätä, miten ja mihin sen välineitä, ohjelmia ja käyttäjätunnuksia käytetään

• Toiseksi voidaan antaa ohjeita ja esittää toiveita, mutta niiden noudattaminen on enemmän tai vähemmän vapaaehtoista – varsinkin oppilaitoksen ulkopuolella

• Opiskelija ei voi kieltäytyä somen käytöstä opetuksessa, sillä oppilaitos/opettaja päättää kurssin suoritustavasta

– Opiskelijan ei ole kuitenkaan pakko esiintyä omalla nimellään tai jakaa tuotoksiaan avoimesti netissä, mikäli hän ei ole suostunut siihen kurssille ilmoittautuessaan (yksityisyyden suoja)

• Lisäksi mahdolliset salassapito-, harjoittelu- ja muut sopimukset, työsuhteeseen liittyvät vastuut jne.

Tärkeintä on antaa opiskelijoille valmiuksia esim. yksityisyyteen/verkossa näkymiseen, tekijänoikeuksiin ja somen mahdollisuuksiin liittyen

Jos haluat saada kaikki mukaan, anna heidän

osallistua aidosti.

Tehkää koulukohtainen ohjeistus/suunnitelma

sosiaalisen median käytöstä, jonka tekemiseen kaikki pääsevät mukaan.

”Ryhmä tutustui hyvään pinoon ulkomaisten mediatalojen sosiaalisen median ohjeistuksia, tapasi neljä kertaa, keskusteli vilkkaasti periaatteista, käsitteistä ja pilkkujen paikoista ja päätyi hyvään yhteisymmärrykseen ohjeista.

Tuija Aalto keksi ensimmäisessä tapaamisessa iskeä ohjeet jo ensimmäisessä luonnosvaiheessa Yle-wikiin kaikkien yleläisten muokattavaksi. Ohjeista avattiin myös keskustelu intraan. Tästä ei paljon avoimemmaksi pääse.

Ohjeista tuli viralliset viime perjantaina.

Niiden väsäämisessä oli kolme keskeistä tavoitetta: sosiaalisen median käyttöön pitää rohkaista, absoluuttisia kieltoja pitää välttää ja ohjeiden pitää olla lyhyet.”

Ohjeistuksen tekeminen – tapaus YLE

Lähde: Mika Rahkonen, toimituspäällikkö, YLE Uutiset, 20.12.2010, http://blogit.yle.fi/aikaleima/ylen-some-ohjeiden-perusajatus-kannattaa-miettia-ennen-kuin-tekee

Tavoitteeseen pääseminen voi olla vaikeaa. Tarvitaan tukea ja ohjausta.

1. Älä keskustele tavoitteista ja työtavoista ennen työskentelyn aloittamista – antaa prosessin muotoutua täysin vapaasti!

2. Unohda suunnittelu, tekeminen on se, millä on jotain merkitystä.3. Laita sittenkin sähköpostia suoraan yksittäisille henkilöille yhteisen

keskustelualustan käyttämisen sijasta. Varsinkin, jos kysymys oli esitetty suoraan sinulle vaikkapa siellä yhteisessä wikissä.

4. Älä tee muistiinpanoja F2F-tapaamisista muita varten nettiin. Aikaa ei pidä tuhlata sellaisen dokumentointiin, jonka voi jättää myöhemmäksikin

5. Mitä useammassa alustassa työskentelyä tapahtuu, sen parempi! Tää on tätä somea, kato.

6. Älä varsinkaan linkitä alustoja toisiinsa ja kerro muille, mitä tapahtuu missäkin. Yhteenveto- ja seurantasivut ovat varsinkin täydellisen turhia.

7. Vastuuhenkilöitä ei tarvita, kun vastuu on koko verkostolla!8. Eikä aikatauluja! Eikä tehtävälistoja! Eikä loppujen lopuksi edes yhteisiä ajatuksia!9. Muiden ryhmän jäsenten keskustelujen seuraaminen.. ähh, kuka niitä jaksaa lukea?10. Ihan oikeasti, hei: miksi pitäisi edes kysyä muilta?

10 askelta: näin estät yhteisöllisen prosessin

Lähde: http://harto.wordpress.com/2011/05/23/10-askelta-nain-estat-yhteisollisen-prosessin-netissa/

• Valmistelut– Valitkaa isäntä/emäntä, joka on koko työskentelyn ajan pöydässä– Valitkaa pöydän teema:

1. MITKÄ ovat oppilaitoksen sosiaalisen median suunnitelman tavoitteet?

2. MITEN sosiaalisen median suunnitelma tulisi tehdä?3. Miten sosiaalisen median tuki tulisi oppilaitoksessa

järjestää?

• Learning cafe –työskentely (n. 10 min per pöytä)– Keskustelkaa pöydän teemasta– Isäntä/emäntä tekee muistiinpanoja Purot-wikiin– Pöydän vaihtaminen myötäpäivään ohjeiden mukaan

Ryhmätyöskentely 3

Tehkää se yhdessä!

Kyse on yhteisestä sitoutumisesta

valittuihin työskentelyalustoihin ja toimintatapoihin.

Yhteisöllisen tiedonrakentelun tuloksena syntyy parhaimmillaan

luomus tai innovaatio, joka ylittää sen, mihin ryhmän jäsenet olisivat yksinään kyenneet.

Harto Pönkähttp://twitter.com/hponka/ http://slideshare.com/hponka http://harto.wordpress.com/http://www.innowise.fi/

KIITOS!