Post on 08-Apr-2016
description
2 www.sol.fi
Pääkirjoitus:
Työn imua tavoittelemassa
Puhdasta asiaa
SOL osti ruotsalaisen
siivous- ja toimitilapalveluja
tuottavan Renerietin
Ministeri Lauri Ihalainen:
Työmarkkinat muuttuvat
Kajaanilaisesta Osuuskauppa
Maakunnasta tuli SOL
Palveluiden asiakas
Pesulavieras:
Souvareiden Lasse Hoikka
Matkailukeskus Ruka
palvelee läpi vuoden
Kuusamolaiset yrittäjät vievät
yhdessä asioita eteenpäin
12
4
6
8
12
18
21
22
24
Ammattimainen siivous
pitää TuottoOmistuksen
huoneistot kunnossa
Eläkeläinen nauttii
työpäivistä
Työhyvinvointi on
yhteinen asia
SOLin tavoitteena
on O tapaturmaa
Auringon alla:
Peppi Kaira
Esimieskoulutus antaa
eväitä hyvinvointiin
Henkilöstöuutiset
Hymyn valokeilassa:
Maini Virokannas
26
28
31
34
37
38
41
43
Päätoimittaja Jussi Ylinen:
”Hymyn voima on mahtava”
HYMYN viikon teemasivut käsittelevät
työhyvinvointia
28–36
Sisältö 1 | 2013
Työministeri Lauri Ihalainen olisi valmis lisäämään työperäistä maahanmuuttoa.
www.sol.fi 3
SOLISTI ON SOL KONSERNIN ASIAKAS- JA HENKILÖSTÖLEHTI Päätoimittaja Jussi Ylinen, SOL Palvelut Oy, jussi.ylinen@sol.fi
Toimitusneuvosto Anu Eronen, Peppi Kaira, Juhapekka Joronen, Jussi Ylinen, Jaana Ryynänen, Tuija Valmela, Merja Oljakka, Kimmo Kallonen
Toimitus Omnipress Oy, Mäkelänkatu 56, 00510 Helsinki, www.omnipress.fi Toimituspäällikkö Vaula Aunola, puhelin 050 596 5426,
vaula.aunola@omnipress.fi Ulkoasu HANK, Oona Kavasto Kannen kuva Kaisa Siren Painopaikka PunaMusta Oy, 2012 Painos 20 000 kpl. 441 619
Painotuote
31 – Ei ole ollenkaan yhden- tekevää minkälainen tunnelma työpaikalla on, Ilmarisen ylilääkäri Seppo Kettunen painottaa.
Kaikkia tarvitaan ja jokainen pitää ottaa aidosti mukaan työyhteisöön.
– Myymälän siisteys on aivan olennainen asia asiakastyytyväi- syyden kannalta, Osuuskauppa Maakunnan toimi-alajohtaja Osmo Arffman kertoo.
’’
22
18
– Talvella on paljon tapahtumia ja toimintaa, mutta kylä toimii myös kesällä, Rukakeskuksen toimitusjohtaja Miia Porkkala kertoo.
4 www.sol.fi
SOLIN HYMYN VIIKON teemana on tänä vuonna meille kaikille tärkeä asia – työ-
hyvinvointi. Pyrimme edistämään työhyvinvointia sekä haastamaan myös
muita organisaatioita ja ihmisiä keskustelemaan hyvinvoinnista työpaikoilla.
Työhyvinvointia voidaan parantaa monin keinoin ja SOL haluaa olla edis-
tämässä tätä positiivista suuntausta. Työhyvinvoinnista voi lukea enemmän
tämän lehden sivuilta 28–42.
Hyvinvointi työssä on tulosta siitä, että työllä on tarkoitus. Työnkuva on
selkeä ja toiminnassa otetaan huomioon ihmiset yksilöinä ja yhteisön jäseni-
nä. On myös tärkeää, että työn vaatimusten ja hallinnan välillä on tasapaino.
Kun voimme kokonaisvaltaisesti hyvin, suoriudumme töistämme paremmin ja
meillä on myös paremmat mahdollisuudet vaikuttaa muidenkin hyvinvointiin.
Työhyvinvointi ei ole vain liikuntaa ja terveyttä vaan se käsittää sekä fyysisen
että psyykkisen hyvinvoinnin kokonaisvaltaisesti. Tarkoituksenmukaista on,
että pystymme elämään tasapainossa työn ja muun elämän suhteen.
SOLin yksi arvo on iloinen työn tekeminen. Meille on tärkeää, että joka
päivä kaikilla on mukava, turvallinen ja luottavainen olo mennä töihin palvele-
maan asiakkaitamme yhdessä muiden kanssa. SOL huolehtii työhyvinvoinnis-
ta työterveyshuollon menetelmin ja erilaisin kohdennetuin kehittämisohjelmin
osana SOL Life -ohjelmaa. SOL haluaa tarjota työntekijöilleen turvallisen
työn, huolehtia työntekijöiden terveydestä ja työkyvyn säilyttämisestä mahdol-
lisimman pitkään sekä luoda aurinkoisen työilmapiirin kaikille SOLilaisille ja
asiakkaillemme. Viime kesänä palkkasimme työhyvinvointipäällikön toteutta-
maan näitä tärkeitä tavoitteita.
Työntekijän kokonaishyvinvointiin vaikuttaa ratkaisevasti suhde omaan
lähimpään esimieheen. SOL kouluttaa esimiehiä kohtamaan ja tukemaan
alaisiaan. Tavoitteena on, että kaikilla SOLilaisilla on mahdollisuus onnistua
työssään. Esimiehen tärkeänä tehtävänä on myös uusien työntekijöiden riit-
tävä ja tarkoituksenmukainen perehdyttäminen. Välittämällä ja opastamalla
me osoitamme heidän olevan tärkeitä. Olemalla läsnä arjessa esimies pystyy
innostamaan ihmiset toteuttamaan asiakkaillemme palvelulupauksemme.
Suurimmalle osalle meistä todellinen työtyytyväisyys syntyy kuitenkin siitä,
että työ on suoritettu hyvin. Silloin koetaan onnistumisen iloa, saadaan oikeu-
denmukaista tunnustusta ja asiakas kokee työmme tärkeäksi. Asiakkaiden
odotukset ja oma osaaminen ovat tasapainossa. Tavoitteena on, että työmme
olisi tarpeeksi haastavaa, mutta hallittavaa ja seurauksena olisi ajoittain työn
imua. Asiakastyytyväisyyskäyntien avulla palveluvastaavilla on myös mahdolli-
suus saada suoraa palautetta asiakkaalta ja näin vaikuttaa omaan työhönsä.
Mitä voin itse tehdä työhyvinvoinnin parantamiseksi? Loppusilauksen
työhyvinvointiin antaa jokainen työntekijä itse. Suvaitsevaisuus, välittäminen,
hyvät tavat ja positiivinen asenne muita ihmisiä kohtaan tekevät arjestamme
aurinkoisemman. Tartu koulutusmahdollisuuksiin ja kehitä itseäsi. Pidä itses-
täsi huolta kokonaisvaltaisesti. Hyvinvoinnin avaimet löytyvät myös itseltäsi.
Työhyvinvointi on yksilön ja koko työyhteisön yhteinen asia, johon me
jokainen voimme vaikuttaa. Tehdään yhdessä meille työpaikka, jossa kaikki
voivat hyvin.
Aurinkoisin työhyvinvointiterveisin,
JUHAPEKKA JORONEN
TOIMITUSJOHTAJA, SOL PALVELUT OY
Työn imua tavoittelemassa
Suvaitsevaisuus, välittäminen, hyvät tavat ja positiivinen asenne muita ihmisiä kohtaan tekevät arjestamme aurinkoisemman.
Pääkirjoitus
’’
Toimitusjohtaja
Juhapekka Joronen
saa voimia arkeen
lenkkipolulta.
– Urheilu on oikeasti
tärkeä osa hyvinvoin-
tiani, olen aina
tykännyt liikkua ja
lajeja on monta.
6 www.sol.fi
asiaaPuhdas
ta
’’Terveystalo on Suomen johtava työterveyspalveluja tuottava yritys.
Terveystalo hoitamaan SOLilaisia
SOLILAISTEN työterveyspalvelut siirtyi-
vät vuodenvaihteessa Terveystalolle.
– Työterveyspalveluista järjestet-
tiin kilpailutus, ja Terveystalo valittiin
valtakunnallisten palvelujen katta-
vuuden ja laadun ansiosta, kertoo
SOLin henkilöstö- ja lakiasioista vas-
taava johtaja Timo Sairanen.
SOLilaisille kuuluu yleislääkäri-
tasoinen työterveyshuolto, ja palve-
luiden laajuus pysyy pääpiirteittäin
samana työterveyshuollon tarjoajan
vaihduttua.
Terveystalon verkostoon kuuluu
lähes 150 toimipaikkaa yli 60 paikka-
kunnalla eri puolilla Suomea. Yli
3 000:n yleis- ja erikoislääkärin palve-
luista koostuva verkosto on Suomessa
yksityisen sektorin laajin.
Terveystalo on Suomen johtava työ-
terveyspalveluja tuottava yritys. Vuon-
na 2011 sen työterveyspalvelujen piiriin
kuului noin 20 prosenttia Suomen
työssäkäyvästä väestöstä. Terveystalos-
sa on kokonaisuudessaan vuosittain yli
1,8 miljoonaa lääkärikäyntiä.
SOLin työterveyslääkärit löytyvät Terveystalolta. Kuva: Terveystalo.
HYMYn viikolla viedään hyvinvointia työhönSOL-KONSERNI viettää HYMYn viikkoa
28.1.–1.2.2013. Tänä vuonna teemana on
työhyvinvointi. HYMYn viikolla tempais-
taan asiakasyrityksissä eri puolilla maa-
ta ja kampanjaan on haastettu useita
asiakasyrityksiämme mukaan.
SOL järjestää muun muassa veren-
paine-, sokeri- ja Inbody-mittausta ja
fysioterapeutti on kutsuttu kertomaan
työergonomiasta. Taukojumpan tärkey-
destä muistutetaan. Työpaikkaruoka-
loissa tehdään kalorilaskentaa sekä
vertailua terveellisten ja vähemmän
terveellisten ruokien välillä.
asiaaPuhd
asta
Rovaniemen pesulat laajensivat palveluvalikoimaansaROVANIEMEN SOL Pesulapalvelut on uusi-
nut pesulan konekannan vastaamaan
alueen kasvanutta tarvetta. Uudistusten
myötä Rovaniemen pesula pystyy pal-
velemaan entistä paremmin yritysten
työvaatteiden ja tekstiilien pesetyksiä ja
kotitalouksien liinavaatepesetyksiä.
– Olemme lisänneet vesipesuka-
pasiteettia, jonka ansiosta on mah-
dollista pestä isompia vesipesumääriä
nopeammin ja laadukkaammin, kertoo
alueen palvelupäällikkö Ilse Räisänen.
Kasvaneen kysynnän vuoksi halusimme
panostaa nopeampiin toimitusaikoihin
sekä laadukkaaseen lopputulokseen,
jatkaa Räisänen.
– Erityisosaamistamme ovat palvelu-,
hoito- ja terveydenhuoltoalan sekä teol-
lisuuden työvaatepesetykset, hotelli- ja
palvelualan raskaampien tekstiilien
kuten peittojen, tyynyjen ja verhojen
pesetykset. Meillä on hyvät kuljetus-
järjestely ja palvelemme myös Oulun
talousaluetta, kertoo Räisänen.
Jokaisessa SOL Pesulassa tekstiili-
huollon asiantuntija pesee ja huoltaa
kaikki vaatteet ja kodintekstiilit.
Rovaniemen pesulassa työskentele-
vät alan ammattilaiset, jotka saivat
koulutuksen uusiin toimintoihin.
Nuorten rekrytointi-tapahtumat käynnistyivät
SOL PALVELUT ja Henkilöstöpalvelut osallistuvat
useille nuorten työllisyysmessuille Uudella-
maalla. Rekrytointipäivät kutsuvat paikalle
kaikkien koulujen oppilaita löytämään työtä
opiskelun ohessa, valmistumisen jälkeen tai
vaikka välivuodeksi. Myös TE-toimistojen
asiakkaat ja työpaikan vaihtoa harkitsevat
ovat tervetulleita tapahtumaan.
Tarjolla on työpaikkoja monelta eri
alueelta. Tule tapaamaan meitä SOL pisteellä
ja löydä itsellesi uusi ura!
14.2. Nuorten mahdollisuuksien tori –
Nuorille kohdistettu rekrytointitapahtuma,
TE-toimisto Myyrmäki, Vantaa
7.3. Rekryfestarit – Hyvinkään kaupungin-
talo, Hyvinkää
14.3. Nuorten mahdollisuuksien tori –
Nuorille kohdistettu rekrytointitapahtuma,
TE-toimisto Myyrmäki, Vantaa
11.4. Nuorten mahdollisuuksien tori –
Nuorille kohdistettu rekrytointitapahtuma,
TE-toimisto Myyrmäki, Vantaa.
VA
ULA
AU
NO
LA
www.sol.fi 7
Kesätyöpaikkoja tarjolla SOL TARJOAA nuorille kesätyöpaikkoja ympäri
Suomea. Kesätyöntekijöiden hakuprosessi
ajoittuu helmi-maaliskuulle ja huhtikuussa
tehdään jo työhaastatteluja.
– Tarjoamme monipuolisia töitä jopa
16–17-vuotiaille. Etenkin tapahtumien narikka-
ja aulapalvelut ovat olleet mieleisiä, palvelu-
päällikkö Heidi Johansson kertoo.
– Rohkeasti vaan hakemaan
kesätöitä ja ajoissa
liikkeelle,
kannustaa
Johansson.
’’Jokaisessa SOL Pesulassa tekstiilihuollon asiantuntija huoltaa kaikki
tekstiilit.
SOL avasi uusia pesuloita
Lokakuussa avattiin pesula Kauppakeskus
Hyvinkään Willaan. Pesula sijaitsee parkkitasossa
postin vieressä. Pesula on otettu hyvin vastaan ja
pesula on täyttynyt huoltoa kaipaavista vaatteista.
Lähderanta saa myös oman pesulan, kun
Lähdekeskukseen aukeaa 24.1 kauan
kaivattu pesula. SOL on toiminut
aiemminkin Lähderannassa.
8 www.sol.fi
SOL osti viime marras-
kuussa ruotsalaisen siivo-
us- ja toimitilapalveluita
tuottavan Renerietin ja
avasi samalla uuden
markkina-alueen. Noin 600 työnte-
kijää työllistävä yhtiö on erikoistunut
liikennevälineisiin, pääosa sen asiak-
kaista muodostuu laivoista, junista ja
lentokoneista.
Piipahdamme Tukholmassa tutus-
tumassa SOL Sverigeksi muuntau-
tuvan Renerietin toimistossa, lähellä
Viking Linen laivaterminaalia. Meitä
vastassa on yhtiön toimitusjohtaja
Ingrid Rosander, joka toivottaa
iloisesti tervetulleeksi.
– Yhdistyminen SOLin kanssa
on meille jännittävää aikaa. Tulee
olemaan hauskaa edetä tulevaisuu-
dessa yhdessä SOLin kanssa. Suurin
ero on siinä, että meillä on jatkossa
huomattavasti enemmän resursseja
käytettävissämme kuin aikaisemmin,
sillä olimme SOLiin verrattuna aika
pieni yhtiö.
SOL on yrityskaupalla saanut
vahvan aseman ruotsalaisten liiken-
nevälineiden siivouksessa.
– Reneriet on tehnyt paljon töitä
sellaisissa siivouskohteissa, jotka ovat
lähellä julkisissa liikennevälineissä
matkustavia ihmisiä. Näille kohteille
on ominaista, että ne siivotaan nope-
asti suuren henkilökunnan avulla.
Näihin kuuluvat Helsingin ja Turun
reittilaivat, lentokoneet sekä junat.
– Meillä on hyvät yhteydet rau-
tateille ja teemme paljon yhteistyötä
muun muassa Sverige Järnvägenin
(Ruotsin VR) kanssa, joten sitä kaut-
ta saattaa avautua mahdollisuuksia
kasvaa myös muualla Ruotsissa.
Osana SOL konsernia voimme nyt
tarjota asikakkaidemme käyttöön
suuren yrityksen resurssit.
Suuret odotukset yhteistyölle
SOL Sverigessä uskotaan, että yri-
tyksen toimintaan saadaan uusia
toimintoja sekä resursseja kasvaa ja
kehittyä.
– Me uskomme saavamme SOLil-
ta monia hyviä asioita. SOLilla on
paljon sellaisia rutiineja ja prosesseja,
joita voimme ottaa käyttöömme tääl-
lä Ruotsissa. On varmasti myös sel-
laisia hyviä toimintoja, joita me puo-
lestamme voimme antaa SOLille.
– SOLilla on paljon kokemusta,
josta voimme ottaa oppia.
SOL laajeni RuotsiinSOL osti siivous- ja toimitilapalveluja tuottavan Renerietin.
TEKSTI MARTINA MARTIALA / KUVAT RIKARD LILJA
SOL MAAILMALLA
www.sol.fi 9
Yrityskaupalla SOL sai vahvan aseman siivousalan markkinoilla naapurimaassa.
’’
10 www.sol.fi
Rosanderia kiinnostavat myös
SOLin pesulatoiminnot. Rosanderin
mielestä olisi hienoa tuoda SOL-
pesulat myös ruotsalaiseen katuku-
vaan.
– Mitä enemmän olen pesula-
palveluja miettinyt, sitä varmempi
olen siitä, että täältä löytyy riittävästi
kysyntää pesulapalveluille. Emme
ole kuitenkaan vielä tehneet tarkem-
paa markkinatutkimusta pesulatoi-
minnasta.
Pesuloiden perustamisessa olen-
naista onkin löytää juuri oikeat
toimipaikat, läheltä suuria asiakas-
virtoja.
Asiakkaille myös junan- ja autonkuljettajia
Reneriet on tuottanut asiakkailleen
erilaisia henkilöstö- ja kiinteistöpal-
veluja, joille on ollut markkinoilla
kysyntää.
– Me olemme esimerkiksi vuok-
ranneet henkilökuntaa asiakkaillem-
me. Rautateille olemme kouluttaneet
kuljettajia ja kun heidän tilalleen
tarvitaan korvaajia, me toimitamme
näihin tehtäviin uusia henkilöitä.
Meillä on myös kuorma-autonkuljet-
tajia ja muita erityisalueiden ammat-
tilaisia palveluksessamme. Uskon,
että pystymme laajentumaan jatkos-
sa tälläkin alueella.
Asiakaskunnassa onkin näkyvissä
SOLin kansainvälisten toimintojen
johtajan, Lauri Leskisen mukaan
selvä trendi.
– Asiakkaat haluavat ostaa mah-
dollisimman kattavasti eri palveluja
samalta toimijalta. Eli siivouksen
lisäksi asiakkaat toivovat saavansa
– Odotamme mielenkiinnolla
mihin pääsemme yhdessä SOLin
kanssa, SOL Sverigen toimitusjohtaja
Ingrid Rosander (vas.) sanoo.
Renerietillä ja SOLilla on ollut jo pitkään
yhteinen hyvä asiakas, Viking Line.
Kuvassa (alla) Tukholman terminaalissa
työskentelevä Rafi Akmal.
www.sol.fi 11
samalta palveluntoimittajalta myös
muut palvelut, kuten esimerkiksi toi-
mitila- ja vartiointipalvelut.
Siivousta osataan arvostaa Suomessa
Siivousmenetelmät eivät Rosanderin
mukaan eroa Suomen ja Ruotsin
välillä, mutta hänen käsityksensä
mukaan siivoojat ovat Suomessa
paremmin koulutettuja kuin ruotsa-
laiset kollegansa.
– Suomessa on mahdollisuus
päästä yleiseen siivousalan koulutuk-
seen, joka meiltä puuttuu kokonaan.
Ruotsissa jokainen yritys hoitaa itse
oman henkilökuntansa koulutuksen.
Ehkä siksi Ruotsissa puhutaankin
”vain siivouksesta” vaikka pitäisi
puhua laajemmin puhtaanapidosta
ja hygieniasta.
Koulutuksen puute vaikuttaa
Ruotsissa myös alan arvostukseen.
Rosanderin mielestä alan arvostus
onkin Suomessa korkeammalla
tasolla kuin Ruotsissa. l
Juuri sopiva yhtiö SOLilleSOLIN kansainvälisistä toiminnoista
vastaava johtaja Lauri Leskinen on tyy-
tyväinen uuteen yksikköönsä Ruotsissa.
Reneriet on monessa mielessä juuri sopi-
va yritys SOLille.
– Heillä on jo valmiina meidän kal-
taisemme matala organisaatio, jossa
ihmiset kohtaavat helposti toisiaan. Kiin-
nitimme jo yrityksen ostovaiheessa huo-
miota niihin asioihin, jotka ovat SOLin
arvojen mukaisia.
– Meitä kiinnosti Reneriet myös siksi,
että sillä on oma vahva erikoisalansa.
Se on erityisen vahva liikennevälineiden
siivouksessa, eli asiakkaina on laivoja,
junia ja lentokoneita. On hienoa, että
Renerietin kokoinen yritys on onnistunut
saamaan asiakkaita esimerkiksi kaikista
liikennemuodoista. Monet asiakkaat
ovat myös erittäin tunnettuja, Leskinen
kiteyttää.
Hyvänä esimerkkinä hän mainitsee
Tukholmasta Arlandan lentokentälle lii-
kennöivän Arlanda Express -junan.
Leskisen mukaan vie hieman aikaa
ennen kuin SOL Sverige on tutun aurin-
koisen SOLin ilmeen mukainen.
– SOL Sverigen toimintoja integroi-
daan kevään aikana SOLiin. Meillä on
eri alueita, joiden parissa nyt työsken-
nellään, kuten esimerkiksi taloudellinen
raportointi, henkilöstö, myynnin kasvat-
taminen ja uusi yhteinen asiakkaamme
Viking Line. Heidän uusimman laivansa,
Viking Gracen, aloitus on ollut mie-
lenkiintoinen yhteinen projektimme
molemmissa satamissa, Turussa ja Tuk-
holmassa.
Leskisen mukaan SOLin tavoitteena
on hakea Ruotsissa vahvaa kasvua. Kas-
vua haetaan orgaanisesti, SOL Sverigen
myötä, eikä laajentumista haeta uusien
yritysostojen kautta.
Perheyritys on tunnettu tekijä Ruotsin liikennevälineiden siivouksessa.
’’
Tukholma
Lauri Leskinen
SOL PALVELUKONSERNI tuottaa
monipuolisia siivous- ja toimitila-
palveluita, kiinteistö- ja turval-
lisuuspalveluita sekä pesula-
palveluita ja kotipalveluita.
Henkilöstöpalvelut on uusin
toimiala. Kansainväliset
tytäryhtiöt toimivat
Virossa, Venäjällä,
Latviassa ja
Ruotsissa.
Riika
Moskova
Pietari
Tallinna
Liikennevälinesiivouksessa tarvitaan
hetkellisesti suurta kapasiteettia.
12 www.sol.fi
YHTEISKUNTA
– En vastusta vuokra-
työtä. Sen pelisäännöt
ovat parantuneet.
Vuokratyö on usein
tapa tulla työmark-
kinoille myös maa-
hanmuuttajille, Lauri
Ihalainen sanoo.
www.sol.fi 13
Työministeri Lauri Iha-
lainen (sd) on kovassa
paikassa. Teollisuuden
rakennemurros kaatuu
päälle koko ajan. Tästä
haastattelustakin Ihalainen kiirehtii
metsäteollisuuden strategiapalave-
riin. Paperin kysyntä maailmalla on
supistunut, tehtaita Suomessakin on
suljettu.
Paljon uutta on kuitenkin tulossa,
kuten biokemia ja puukerrostalora-
kentaminen. Ei tilanne mitenkään
lohduttomalta näytä, Ihalainen sanoo.
Toinen murrosala on tieto- ja
viestintäteknologia eli ICT. Tähän
asti noin 40 prosenttia työnsä
menettäneistä on löytänyt nopeasti
töitä. Ohjelmistoyhtiöt ovat pal-
kanneet lisää väkeä. Tilanne on
kuitenkin edelleen synkkä. ICT-alan
irtisanomisluvut ovat pahentu-
massa. Nokiasta, Nokia Siemens
Networksista ja isoilta alihankki-
joilta Suomessa työnsä menettävi-
en osaajien määrä on kasvanut jo
14–15 000:een. Lohdullista on, että
Nokian tuella on syntynyt sentään
jo yli 400 nuoryritystä, Ihalainen
sanoo. Toivottavasti mahdollisimman
moni saa siivet alleen.
Hallitusohjelmassa asetettiin kun-
nianhimoinen tavoite painaa työt-
tömyys viiteen prosenttiin ja nostaa
työllisyysaste 72 prosenttiin. Se on
oikea tahtotilana, vaikka sen saa-
Vihreäävaloa”Tarkoin harkittu” työperäinen maahanmuutto
saa kasvaa, sanoo työministeri Lauri Ihalainen. TEKSTI JUKKA REINIKAINEN / KUVAT TIMO PORTHAN
14 www.sol.fi
vuttaminen on karkaamassa käsistä,
Ihalainen myöntää. Työllisten osuus
työvoimasta on nyt 69 prosenttia.
Työ- ja elinkeinoministeriön arvio
on, että työttömyysaste on tänä
vuonna 8,1 prosenttia (7,8 prosent-
tia 2012).
Jos talous kasvaa tänä vuonna alle
prosentin ja ensi vuonna 1–2 pro-
senttia, se vaikuttaa työllistämisen
edellytyksiin.
Naapurimailla menee paremmin.
Ruotsissa ja Tanskassa työllisyysaste
on selvästi suurempi kuin Suomessa,
lähes 75 prosenttia työvoimasta. Erot
Suomeen ovat antaneet meillä aihet-
ta itsekriittiseen ihmettelyyn ja Ruot-
sin talousihmeen syiden pohdiske-
luun. Ruotsissa kehuja ovat saaneet
niin työhön kannustavat verouudis-
tukset kuin panostukset aktiiviseen
työvoimapolitiikkaan. Suomessakin
työvoiman tarjontaa halutaan lisätä.
– Ruotsin työttömyys on ollut
kasvussa, erityisesti nuorten työttö-
myys, Ihalainen huomauttaa.
Finanssikriisi vei työpaikat,palvelut vahvistuneet
Suomen työttömyystilanteen osa-
syynä on finanssikriisi, joka nopeutti
rakennemuutosta ja vei 100 000
työpaikkaa, takaisin on saatu 52 000.
Ongelmia pahentaa se, että avoimet
työpaikat ja työttömät eivät kohtaa
alueittain, toimialoittain ja ammatti-
ryhmittäin.
Työvoimareservit pitäisi saada
paremmin käyttöön, erityisesti nuor-
ten, yli 60-vuotiaiden ja maahan-
muuttajien kohdalla.
Toivoton tilanne ei ole, ei teolli-
suus ole Ihalaisen mielestä mikään
iltaruskon ala. Tarvitaan eri osa-
puolten kesken vahvaa sitoutumista
kestävään kasvuun, rohkeutta ja vas-
tuullisuutta, Ihalainen patistaa.
– Oulussa Nokian vanavedessä
työttömiksi joutuneista 1700 on
löytänyt uuden työpaikan, mutta
saman verran on edelleen työtä vail-
la. Hyviä tuloksia on saatu aikaan
monella muullakin paikkakunnalla,
kuten Uudessakaupungissa, joka on
malliesimerkki onnistuneesta raken-
nemuutoksesta, Ihalainen sanoo.
Vaikka teollisuus rypee ahdin-
gossa, palvelualojen työllisyys on
jopa vahvistunut myös finassikriisin
jälkeen. Kyse on ennen kaikkea
teollisista palveluista, jotka kehitty-
vät teollisuuden perässä. Jos ei ole
teollista pohjaa, ei ole palvelujakaan.
Usein tietotekniikka on se linkki,
joka yhdistää palvelut ja teollisuu-
den, Ihalainen korostaa.
Näkyykö tämä elinkeinopolit-
tiisessa ajattelussa? Palvelualojen
arvostusta tulisi nostaa, ministeri
vastaa.
Maahanmuuttokasvaa vauhdilla
Työvoiman tarjontaa olisi Ihalai-
sen mukaan lisättävä. Keinoina
ovat muun muassa osa-aikatyön ja
osa-aika eläkeen yhteensovittami-
nen, pienten lasten vanhemmille
tarkoitetun vanhempain vapaan ja
kotihoidon tuen sekä päivähoidon
kehittäminen niin, että kotiäidit pää-
sevät halutessaan joustavammin työn
syrjään kiinni. Tämä voi johtaa osa-
aikatöihin, jotka kuitenkin monelle
sopivat. Pätkätöiden iso osuus on
Ihalaisen mielestä kuitenkin ongel-
ma, niitä on yli neljännes työsuh-
teista, ja määrä on pysynyt vakiona
viime vuosina.
– Myös osittaisen työkyvyttömyys-
eläkkeen ja osa-aikatyön yhdistelmiä
tulisi kehittää, jotta osatyökykyiset
pääsisivät takaisin työelämään. Sosi-
aali- ja terveysministeriön toimen-
pideohjelma tästä on tulossa tämän
vuoden alkupuolella. Myös tarkoin
harkittu työperäinen maahanmuut-
to voi lisääntyä. Suomessa on nyt
noin 190 000 maahanmuuttajaa, ja
määrän ennakoidaan kasvavan 2020
mennessä 330 000:een. Kasvun syi-
nä ovat perhe, humanitaariset seikat,
opiskelu ja työ. Tämä on iso mah-
dollisuus myös työvoiman saannin
kannalta, Ihalainen sanoo.
Ihalainen on ilahtunut siitä,
että eläkkeelle siirtymisensä jäl-
keen 30–40 000 ihmisestä on tullut
”paluumuuttaja” työelämään.
– Toisaalta työpaikkoja ei kyetä
täyttämään, jos esimerkiksi pää-
kaupunkiseudun asunto-ongelmaa
ei saada helpotettua. Asunnot ovat
kalliita ja vuokra-asuntoja on riittä-
mättömästi.
Vuokratyölisääntyy
Palvelusektorilla on Ihalaisen
mukaan runsaasti vuokratyöläisiä.
Vuokratyö on Ihalaisen mukaan
tullut jäädäkseen, eikä hän siinä näe
isoa ongelmaa.
– Pelisäännöt ja työsuhteet ovat
selkiintyneet. Tilaajayrityksen luot-
tamusmies hoitaa esimerkiksi myös
vuokratyöläisten edunvalvonnan.
Vuokratyöt ovat valtaosin määräai-
kaikaisia, ja ne saisivat enenevässä
määrin olla pysyviä. 80 prosenttia
vuokratyöläisistä on alle 35-vuotiai-
ta. Hyvää onkin se, että vuokratyö
on tapa tulla työmarkkinoille myös
maahanmuuttaneille. Se on kuin
pidennetty koeaika, Ihalainen luon-
nehtii.
Vaikka Ihalainen ei pidä vuok-
ratyötä toivottavana tulevaisuuden
kuvana, hän kuitenkin uskoo, että
sen teettäminen kasvaa. Vakiintuneet
vuokrayritykset ovat myös kehittä-
neet pelisääntöjä toimia uskottavam-
min työnantajana.
Kiinteistöpalvelujaulkoistetaan?
Palvelusektorin kehittämiseksi esi-
merkiksi SOL-yhtiössä toivotaan,
että kuntien kiinteistöpalveluita
ulkoistettaisiin rohkeammin. Ympä-
ristö- ja jätehuollosta kunnat ovat
ulkoistaneet noin 90 prosenttia ja
kokemukset ovat myönteisiä. Kiin-
teistöpuolella osuus on vain 15
prosenttia. Esimerkiksi Inkoossa ja
Pudasjärvellä SOL tekee kaikki kun-
nan kiinteistöhuollot ja -hoidot sekä
siivouksen.
YHTEISKUNTA
Hyvää on se, että vuokratyö on tapa tulla työmarkkinoille myös maahan-muuttaneille. Se on kuin pidennetty koeaika.
’’
www.sol.fi 15
Lauri Ihalainen
kutsuu työnanta-
jia, työntekijöitä ja
järjestöjä
kansallisiin
talkoisiin nuorten
syrjäytymisen
torjumiseksi.
16 www.sol.fi
Ihalainen sanoo tuntevansa tilan-
teen. Hän viittaa muun muassa
EU:ssa valmisteilla olevaan uuteen
hankintadirektiiviin, jonka nojalla esi-
merkiksi urakoita pilkkomalla myös
pienten ja keskisuurten yritysten olisi
helppo osallistua kuntien järjestämiin
kilpailuihin. Direktiivin valmistuttua
myös kansallinen hankintalaki tulee
uudistuksen kohteeksi.
– En näe mörkönä sitä, että yksi-
tyisen sektorin osuus teollisissa pal-
veluissa kasvaa. Tärkeää sen sijaan
on, että yhteiskunta suojaa perus-
palveluiden pysymisen yhteiskunnan
suojaamana julkisena palveluna.
Ihalainen toivoo, että kuntien
osaaminen kilpailuttamisessa
kohenisi. Hän muistuttaa, että palve-
luilla tulee olla selkeät laatukriteerit,
jotka tilaaja määrittää ja joiden nou-
dattamista valvotaan.
Nuorten syrjäytyminenmaksaa 300 miljoonaa
Ihalaisen ehkä keskeisin huolenaihe
ovat nuoret. Lukuina ongelma on
tämä: alle 25-vuotiaista 31 000 on
työttömyyskortistossa, alle 30-vuoti-
aista yli 50 000. Mutta sitten
35 – 40 000 alle 30-vuotiasta on
”mustassa aukossa” työn ja koulu-
tuksen ulkopuolella. Tämä maksaa
yhteiskunnalle vuosittain 300 mil-
joonaa euroa.
– Peruskoulun jälkeen nämä nuo-
ret eivät ole päässeet tai menneet
jatko-opiskeluun tai peruskoulu- ja
toisen asteen koulutus on peräti
keskeytetty. Monelle näistä nuorista
elämän perustaitojen hallinta tuottaa
vaikeuksia.
Tämän ongelman ratkaisemiseksi
hallitus käynnisti vuoden alussa kär-
kihankkeeksi nimeämänsä nuorten
yhteiskuntatakuun.
– Se on nuorten syrjäytymisen
torjumiseksi vakava yritys, johon
elinkeinoelämän, työntekijäpuolen
ja järjestöjen – kaikkien osapuolten
tulisi sitoutua, Ihalainen sanoo pai-
nokkaasti.
Tavoitteena on, että jokaiselle alle
25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuo-
tiaalle vasta valmistuneelle tarjotaan
työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja-
tai kuntoutuspaikka. Nyt noin
17 prosenttia alle 25-vuotiaista
ohittaa yli kolmen kuukauden työt-
tömyyden rajan ja ajautuu kohti
pitkittyvää työttömyyttä. Myönteistä
Ihalaisen mukaan on se, että nuorten
riski jäädä pitkäaikaistyöttömäksi on
pienempi kuin ikääntyneellä ihmisel-
lä, mutta riski on olemassa.
Tärkein syy nuorten syrjäytymi-
seen ja nuorisotyöttömyyteen on
heikko koulutus. On hätkähdyttävää,
kuinka paljon koulutus vaikuttaa
työuriin. Se jää tytöillä vain 22 vuo-
den ja pojilla 26 vuoden mittaiseksi
kun ollaan vain peruskoulun varassa.
Koulutus nostaa työuraa keskimää-
rin kuudella vuodella.
Lauri Ihalainen sanoo olevansa
enemmän huolissaan nuorten kuin
ikääntyvien ihmisten työttömyydestä.
Näin jo taloudellisista syistä: työelä-
mään tulee vuosittain 10 000 nuorta
vähemmän kuin työelämästä eläk-
keelle siirtyviä. Nuoriso on niukke-
neva voimavara, jota ei pidä päästää
syrjäytymään.
Hallitus yrittää parantaa nuorten
työllistymistä yrityksille annettavalla
sanssirahalla, joka on 650 euroa per
henkilö kuukaudessa vuoden ajan.
Myös oppissopimuskoulutuksen
korvausta nostetaan alkuvaiheessa
800 euroon kuukaudessa.
Ihalainen katsoo, että pitkällä
sihdillä työnteon kannustavuutta
tulee lisätä, jotta se on edullisempaa
kuin korvauksilla eläminen. Hän ei
lämpene sille, että nuorten palkkoja
alennettaisiin tai palkkojen sivukulu-
ja, sotu-maksuja, leikattaisiin. Näistä
kokeiluista ei ole saatu hyviä työllis-
täviä tuloksia. Haaste on tiedostettu,
ja jo nyt nuorten sisääntulopalkat
ovat alemmat kuin vakituisessa työ-
suhteessa.
Ihalainen toivoo, että maan eri
osissa työ syrjäytymisen estämiseksi
jalkautetaan, mennään yrityksiin
ja luodaan projekteja, joilla nuoria
saadaan töihin. Hyvä esimerkki on
Vantaan Petra-projekti. l
YHTEISKUNTA
Pitkällä sihdillä työnteon kannustavuutta tulee lisätä, jotta se on edullisempaa kuin korvauksilla eläminen.
’’
Työmarkkinoiden pullonkaulat
• Nuorissa ongelmaryhmä on nuoret työmarkkinoiden ja koulutuksen ulkopuolella.
• Korkeakouluista valmistutaan liian myöhään.
• Suomessa pienten lasten äidit pitkään kotona.
• Maahanmuuttajissa paljon työikäisiä, mutta työttömiä muuta maata väestöä enemmän.
• Suomessa sairauspoissaolot eivät ole vähentyneet.
• Eläkkeelle siirtymisiän odote kasvanut, mutta tavoite on kova.
• Pitkäaikaistyöttömyys ongelmana.
• Sosiaaliturvan ja verotuksen yhteensovitus luo kannustinongelmia. Lähde: TEM
www.sol.fi 17
SOL työllistää
SOL on merkittävä palvelualojen
työllistäjä Suomessa. Tällä hetkellä
konsernin palveluksessa on noin
10 000 työntekijää hyvin erilaissa
tehtävissä.
– SOLin työntekijämäärä kasvaa
tänäkin vuonna noin kymmenen
prosenttia, SOLin henkilöstöasioi-
den palvelupäällikkö Heidi Johans-
son kertoo.
Nuorten osuus on merkittävä
SOL on Suomessa erittäin suuri
nuorten työllistäjä. Yhtiön palkkalis-
toilla on 2 000 nuorta ja kokemuk-
set ovat myönteiset.
– Rekrytoimme nuoria erilaisista
tapahtumista, vierailemme oppilai-
toksissa ja teemme yhteistyötä pai-
kallisten TE-keskusten kanssa. Moni
nuori tulee meille ensin kesätöihin
ja hakee sitten valmistumisen jäl-
keen vakituista paikkaa, Johansson
sanoo.
SOL tarjoaa töitä myös eläke-
ikäisille.
– Tarjoamme joustavan vaihto-
ehdon, tehdä töitä niin paljon kuin
jaksaa. Meillä on jopa muutamia
yli 70-vuotiaita menestyksekkäästi
töissä, Johansson sanoo.
– Pyrimme työllistämään
mahdollisuuksien mukaan myös
vajaatyökykyisiä ihmisiä. Meillä on
siitäkin hyviä onnistumisia.
Koulutusta kaikille
– Panostamme urakehitysmah-
dollisuuksiin, mikä myös sitouttaa
työntekijöitä. Työntekijämme voivat
suorittaa työn ohella ammattitut-
kinnon monilla eri ammattialoilla ja
jatkaa siitä esimerkiksi esimieskou-
lutukseen, Johansson sanoo.
SOLin verkkosivuilla oleva säh-
köinen työnhakulomake on tärkein
rekrytointikanava. Johansson
toivoo, että työnhakijat täyttävät
kaikki hakemuksen kohdat ja eri-
tyisesti myös niin sanotun avoimen
kerrontaosion.
– Siinä voi tuoda esiin omia vah-
vuuksia ja voimavaroja esimerkiksi
joltain elämän osa-alueelta tai
harrastuksesta, mikä voi vaikuttaa
valintaan, hän muistuttaa.
– Työvoiman
tarjontaa on
lisättävä osa-
aikatyön ja
osa-aikaeläk-
keen yhteen-
sovittamisella
sekä kotihoi-
don tuen ja
päivähoidon
kehittämisellä
niin, että koti-
äidit pääsisivät
joustavasti töi-
hin, sanoo Lau-
ri Ihalainen.
Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö
1 850
1 800
1 750
1 700
1 650
1 600
1 550
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Palvelujen työllisten määrän kehitys (kausitasoitettu)
460
440
420
400
380
360
340
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Teollisuuden työllisten määrän kehitys (kausitasoitettu)
Tu
ha
tta
he
nk
eä
Tu
ha
tta
he
nk
eä
18 www.sol.fi
SOL SIIVOUSPALVELUT
Siistiä kaupankäyntiä
Asiakkaan
kaupassa
kulkeman
reitin pitää olla
aina puhdas.
Palveluvastaava
Mari Heikkinen
vauhdissa.
www.sol.fi 19
Vähittäiskaupan alalla
kilpailu on kovaa ja
myymälöiden visuaali-
nen ilme on yksi tärkeä
valintaperuste, kun
kuluttaja valitsee, missä myymälässä
asioi. Tuotteiden houkuttelevalla,
huolellisella esillepanolla raken-
netaan hyvää myymälämielikuvaa.
Mutta ennen kaikkea on perusasi-
oiden, kuten myymälän siisteyden
oltava kunnossa, toimialajohtaja
Osmo Arffman toteaa.
– Sillä on iso merkitys asiakas-
tyytyväisyyden kannalta. Myymälän
siisteys on aivan olennainen asia ja
vaikuttaa tutkitusti ostopaikan valin-
taan, Arffman jatkaa.
SOL on huolehtinut kajaani-
laisten Osuuskauppa Maakunnan
Prisman, S-markettien, Sokoksen ja
ABC-liikenneasemien puhtaudesta
syyskuusta alkaen.
– Siivouskohteita on kaikkiaan
17 Kajaanissa ja lähellä sijaitsevissa
maakunnissa, SOLin palveluesimies
Minna Meriläinen kertoo.
Yhteistyö on lähtenyt hyvin käyn-
tiin.
– Suorastaan yllättävän jouhevas-
ti, olisin odottanut, että alkuvaiheen
hankaluuksia olisi ollut enemmän.
– Asiakkaan on koh-
dattava siisti ja hyvän
näköinen myymälä,
kun hän astuu ovesta
sisään, Kajaanilaisen
Osuuskauppa Maakun-
nan toimialajohtaja
Osmo Arffman kertoo.
TEKSTI VAULA AUNOLA KUVAT PEKKA AGARTH
– Saamme lisäarvoa siitä,
että ostamme ulkopuolisel-
ta toimittajalta ne palvelut,
joita emme itse niin hyvin
osaa, Osuuskauppa Maa-
kunnan toimialajohtaja
Osmo Arffman kertoo.
20 www.sol.fi
Toki uudelle kumppanille annetaan
aina vähän aikaa, että toiminta saa-
daan kunnolla käyntiin, Arffman
sanoo.
– Meidät on otettu todella hyvin
vastaan kaikissa kohteissa ensim-
mäisestä päivästä alkaen. Me emme
ole vain joku alihankkija vaan selke-
ästi yhteistyökumppani, Meriläinen
lisää.
Tehoa toimintaan
Osuuskauppa Maakunta on ostanut
siivouspalvelut ulkopuoliselta toi-
mittajalta jo pitkään. Arffman ker-
too, että ulkoistamisella saadaan toi-
mintaan tehoa ja kustannussäätöjä.
– Saamme lisäarvoa siitä, että
ostamme ulkopuoliselta toimitta-
jalta ne palvelut, joita emme itse
niin hyvin osaa. Ammattitaitoiset
työntekijät suorittavat siivoustyön
paremmin ja kustannustehokkaasti.
Meidän ei myöskään tarvitse kantaa
vastuuta sopivien työntekijöiden
rekrytoimisesta niin moniin kohtei-
siin, Arffman lisää.
Osuuskauppa Maakunta pyrkii
pitkäaikaiseen kumppanuuteen ja
siivouspalveluja ei kilpailuteta joka
vuosi.
– Eikä edes joka toinen. Kilpailu-
tukseen lähdetään vain silloin, kun
prosessiin halutaan lisää kustan-
nustehokkuutta ja tietenkin laatua.
Laatuodotukset ovatkin sitten hyvin
korkealla, kun uusi kumppani aloit-
taa toiminnan, Arffman sanoo.
– Kun laadimme tarjousta, myy-
jämme kiersivät kaikki kohteet ja
tapasivat niiden vastuuhenkilöt.
Näiden tietojen pohjalta teimme
sitten palvelunkuvauksen asiakkaal-
le. Toiminnan aloittamisen jälkeen
olemme yhdessä asiakkaan kanssa
tehneet siihen tarvittavia täydennyk-
siä ja muutoksia, Meriläinen kertoo.
– Oli hyvä, että varsinaisen toi-
minnan käynnistämisen valmiste-
luun jäi reilusti aikaa. Alkuaikojen
suurin haaste oli osaavan ja sitou-
tuneen henkilökunnan rekrytointi,
Meriläinen lisää.
Hyvää kanssakäymistä
Yhteisiä palavereita on pidetty
tiheästi. Meillä on ollut kehityskes-
kusteluja kuukauden välein SOLin
normaalien myymälässä toteutet-
tujen asiakastyytyväisyysmittausten
lisäksi, Arffman kertoo.
– Tavoite on, että jatkossa homma
sujuu niin, että muutama palaveri
vuodessa riittää. Edustan sellaista
näkemystä, että ongelmat ratkais-
taan heti, eikä niitä pantata seuraa-
vaan palaveriin, Arffman lisää.
– Kanssakäyminen Osuuskauppa
Maakunnan henkilökunnan kanssa
on ollut todella sujuvaa. Kuunte-
lemme heitä tarkasti ja haluamme
aidosti tehdä heille hyvää laatua, ja
myös meitä kuunnellaan, Meriläi-
nen kertoo.
Meriläinen kertoo käytännön
esimerkin.
– Yhdessä toimipaikassa palve-
luvastaavat eivät päässeet toimisto-
tiloissa illalla kunnolla töihin, kun
pöydillä oli niin paljon tavaraa. Otin
asian esille, tilanne korjaantui heti
ja asiakas pääsee nyt nauttimaan
paremmasta työn jäljestä.
Konseptoitua puhtautta
SOLilla on paljon kokemusta alalta
ja pitkälle kehitetty oma konsepti
myymäläsiivoukseen.
– Hangosta Inariin työt tehdään
periaatteessa samalla ohjeistuk-
sella, jota sitten vaan muokataan
asiakkaan toivomusten ja tarpeiden
mukaan. Näin pystymme tarjoa-
maan kustannustehokasta ja tasa-
laatuista palvelua joka paikassa,
Meriläinen kertoo.
– Ohjeistuksesta löytyvät oikeat
työvälineet, aineet, työmenetelmät ja
jopa ergonomiaohjeet.
Osuuskauppa Maakuntaa pal-
velee kaksi palveluesimiestä Minna
Meriläinen ja Sirpa Klemetti.
– Kun meitä on kaksi, asiakas voi
aina kääntyä tutun ihmisen puoleen,
myös loma-aikoina, silloin vuorotte-
lemme töissä, Meriläinen kertoo. l
Osuuskauppa Maakuntaon kainuulaisten oma kauppa.
Vuonna 1917 perustetun
monialayrityksen omistaa noin
30 000 kainuulaista asiakasomista-
jaa. Maakunta-konsernin toimialoja
ovat päivittäis- ja käyttötavarakaup-
pa, matkailu- ja ravitsemiskauppa
sekä polttonestekauppa. Maakunta
on liikevaihdoltaan suurin Kainuu-
seen rekisteröity yritys, joka työllis-
tää suoraan noin 500 kainuulaista.
SOLin palveluesimies Minna Meriläinen (oik) kehuu, että Osuuskauppa Maakunnan työnte-
kijät ovat ottaneet uuden kumppanin loistavasti vastaan. Hän käy Kajaanin Prismassa
viikoittain. Keskustelemassa palveluvastaava Mari Heikkinen (vas) ja kohdevastaava Miia
Hartikainen.
Siivoojien ammatti- taito näkyy kustannus-tehokkuudessa.’’
RSouvareilla on suuri
joukko innokkaita faneja,
jotka matkaavat pitkiä-
kin matkoja eri puolille
Suomea nähdäkseen
suosikkiyhtyeen lavalla. Lapin lähet-
tiläisiksi kutsutut Souvarit kertovat
lauluissaan tarinoita Lapista, sen
laajoista erämaista, korkeista tuntu-
reista, komeista vesistöistä ja tietysti
kullasta.
– Meidän suosiomme perustuvat
näihin Lapin lauluihin, kuten Kulta-
maa, Lumiperhonen, Inarinjärvi tai
Kylmän kukkia, yhtyeen perustaja,
laulaja Lasse Hoikka kertoo.
– Olemme tarkkoja siitä, mitä
esitämme keikoillamme ja mitä levy-
tämme. Kaikki laulumme on tehty
juuri meille ja ne kertovat usein mei-
dän omista kokemuksistamme.
Souvareissa soittavat nykyään
Jukka Lampela harmonikkaa,
Jorma Hietala bassoa, Jouni Ruo-
kamo kosketinsoittimia sekä Timo
Salmela rumpuja.
Ahkeraa keikkailuaYhtye keikkailee ahkerasti ympäri
Suomea, mutta Souvarit osaavat
myös levätä ja huolehtia itsestään.
– Meillä on keikkailussa selkeät
periodit. Heinä- ja elokuu kuluvat
tiiviisti Etelä-Suomessa ja ruska-ajaksi
palataan Lapin lavoille. Joulunajan
rauhoitamme lomailuun ja tammi-
kuun lopussa käynnistyvät kevään
keikat. Kevät onkin kaikkein kiivainta
aikaa, keikkailemme maaliskuun
puolivälistä aina vappuun saakka. Par-
haimmillaan esimerkiksi huhtikuuhun
mahtuu 20–24 keikkaa, Hoikka sanoo.
Yhtyeeltä ilmestyi viime syksynä
koko pitkän uran kattava 30-vuo-
tisjuhlakirja. Yhtye myös levyttää
tasaiseen tahtiin ja loppuvuonna jul-
kaistiin uusin albumi, Meitä enkelit
koskettaa. Yhtyeellä onkin jo yli 20
kultalevyä, enemmän kuin millään
muulla tanssiyhtyeellä Suomessa.
SOLin loistava pesula
Lasse Hoikka asuu Rovaniemellä ja
käy säännöllisesti SOLin Pohjolan-
kadun pesulassa.
– Mitä laadukkaampi puku, sitä
parempi on viedä se SOLiin pestä-
väksi, hän sanoo.
– Olemme käyttäneet SOLia
jo kolme vuotta ja olemme olleet
todella tyytyväisiä. Olemme saaneet
loistavaa palvelua, tytöt ovat tulleet
vastaan, kun joskus on ollut kiire
keikalle. Puhtaat paidat on saatu tar-
vittaessa jo parin tunnin sisällä.
– Yleensä pyrin kyllä tuomaan
vaatteet ajoissa, pari kolme päivää
ennen kuin tarvitsemme niitä.
Tiivis keikkatahti kuluttaa vaattei-
ta ja Hoikka kertoo yhtyeen vaihta-
van kaikki esiintymispukunsa kolme
kertaa vuoden aikana. l
Keikkavaatteet kuntoonSouvarit on kiertänyt ihastuttamassa tanssikansaa ympäri Suomea jo
kolmen vuosikymmenen ajan. Kovassa käytössä olevat esiintymispuvut
puhdistetaan säännöllisesti SOLin Rovaniemen pesulassa. TEKSTI JA KUVA KARI MARTIALA
www.sol.fi 21
Olemme saaneet loistavaa palvelua.’’
PESULAVIERAS | SOUVARIT
Rovaniemen
SOLin pesulan
iloista asiakasta,
Souvareiden
Lasse Hoikkaa
palvelevat
Julia Haste ja Pia
Tohmola.
22 www.sol.fi
Rukakeskuksen toimitus-
johtaja Miia Porkkala
iloitsee, että Rukalla on
riittänyt kävijöitä heti
ensilumista saakka. Kan-
sainvälistä tunnelmaa ja näkyvyyttä
Rukalle ovat tuoneet talvilajien ja
kumparelaskun maailmancupit.
Kun Rukan keskustan raken-
nussuunnitelma kymmenen vuotta
sitten esiteltiin, kovin moni epäili
valtavan suuren ja kalliin hankkeen
onnistumista. Mutta niin vain kaikki
suunnitelmat ovat toteutuneet, ja
vielä hienosti. Kylä on tällä erää val-
mis, parkkipaikat ovat maan alla ja
alueen ilme yhtenäinen ja tyylikäs.
– Koska Rukan keskusta on pieni
alue tunturin kainalossa, ei se voi
laajentua holtittomasti. Kylä on nyt
toimiva ja palveluja on runsaasti. Tal-
vella on paljon tapahtumia ja toimin-
taa, mutta panostamme myös siihen,
että kylä toimii myös kesällä.
–Se on mainio tukikohta matkai-
lijoille, jotka vaeltavat tunturissa ja
laskevat koskia ja palaavat kylään
yöksi lakanoiden väliin, Miia Porkka-
la kertoo.
Kaikki Rukalla kävijät eivät ole
huippulaskijoita, jotka tykittävät
alas ihan mistä vain. Rauhallisempia
laskijoita varten on tehty tunturin
laitoja kulkeva valaistu ja lumetettu
loiva reitti, joten kylässä voi piipah-
taa vaikka lounaalla tai hotellissa
päiväunilla.
Tämän vuoden uutuuksia
Rukan rinteitä on mukava sujutella
alas, ja jokaiselle on sopivan vaikeita
ja helppoja rinteitä. Tämän talven
uutuus on Vuosselin puolella oleva
Rosa & Rudolf -lastenmaa. Siellä
on pikkuisille laskettelijoille kolme
taikamattohissiä sekä naru-ja som-
pahissit.
Uusinta uutta Rukalla on tänä
talvena työnsä aloittanut kyläpäällik-
kö Tuukka Puijola.
– Kyläpäällikön tehtävänä on
Tunturin sylissäRuka on idyllinen
kylä, joka on kasvanut
kukoistukseensa
vuosi vuodelta. Se elää
lumesta, mutta yhä
enemmän myös kesästä.
TEKSTI TARJA SALO
KUVAT PAAVO HAMUNEN JA RUKAKESKUS
RUKA | SOL PALVELUT
säwww.sol.fi 23
Kuusamolaiset ovat tottuneet tekemään asioita yhdessä, ja se kantaa hedelmää.
’’
Toimitusjohtaja Miia Porkkalan isä lää-
käri Juhani Aho tuli yrittäjäksi Rukalle jo
40 vuotta sitten. – Ellei hän olisi uskonut
Rukan tulevaisuuteen silloin, niin ei oltaisi
nyt tässä.
kehittää ja koordinoida Rukan kylän
tapahtumia yhteistyössä Rukan
yrittäjien kanssa. Hän tekee myös
tiivistä yhteistyötä Ruka-Kuusamo
Matkailuyhdistyksen kanssa.
Kyläpäällikkö myy myös Rukan
kylän mainos-, tori- ja muita myynti-
paikkoja sekä ideoi yhdessä yrittäjien
kanssa tulevaisuuden kehittämistoi-
mia. Eli Rukasta kuullaan vielä.
Tyytyväinen asiakas tulee takaisin
Miia Porkkalalla ja hänen neljällä
sisaruksellaan on pitkät Ruka-
perinteet, sillä heidän isänsä, lääkäri
Juhani Aho tuli yrittäjäksi Rukalle
jo 40 vuotta sitten.
Juhani Aho on ollut Rukan
kehityksen voimamies, joka on
aina uskonut suhdeverkostoihin ja
yrittäjien ja Kuusamon kaupungin
väliseen yhteistyöhön. Hyvät puitteet
ovat tärkeitä, mutta asiakaspalvelu
on se, joka tuo tyytyväiset asiakkaat
takaisin.
Aho Group -yritykseen kuuluvat
Rukakeskuksen lisäksi myös Pyhä-
tunturi Oy ja Lääkärikeskus Aava
Oy, jonka toimitusjohtaja on Antti
Aho. Rukakeskus Oy:n ja Pyhätun-
turin Oy:n hallituksen puheenjohtaja
on Kari-Jussi Aho. Lapsista Ville
Aho on kaupallinen johtaja. l
Rukan matkailuyrittäjillä on syytä
hymyyn, sillä lumi tuli tänä talvena
Rukan rinteisiin ja metsiin kuin van-
hoina hyvinä aikoina. Rinteet avattiin
jo lokakuun 23. päivä ja siitä talvi-
ihanuudet alkoivat.
24 www.sol.fi
Sanotaan, että ensivaikutel-
ma on tärkeä. Talvisena päi-
vänä Rukalla sanon käsipäi-
vää iloiselle ja sympaattisel-
le naiselle. Palvelupäällikkö
Anne Määttä kertoo minulle, mitä
SOL Rukalla tekee ja miten.
Hän tuntuu heti kättelyssä järjes-
telmälliseltä ihmiseltä, ja se jos mikä
on hyvä ominaisuus, kun on kyse sii-
vouksesta ja työnjohdosta. Tapaam-
me lauantaina keskellä päivää, mutta
Anne Määtällä ei tunnu olevan kiire
mihinkään. Kaikessa rauhassa ja
perusteellisesti hän kertoo Rukan
SOLilaisten kuulumiset.
Ruka on erittäin vilkas matkailu-
kohde, jossa käy tuhansia ja tuhansia
suomalaisia ja ulkomaalaisia turis-
teja niin talvella kuin kesällä. Ja kun
yöpyjiä on paljon, on paljon myös
siivottavaa.
SOLin toiminta Kuusamossa
alkoi vuonna 2004. Ensimmäinen
asiakas oli Kuusamon kaupunki, ja
siivouskohteina olivat koulut. Sit-
ten mukaan tuli Rukakeskus Oy:n
tytäryhtiö TuottoOmistuksen ensim-
mäinen kohde eli RukaSuites. Nyt
SOLilla on Rukan alueella yli 500
hotellihuonetta ja huoneistoa siivot-
tavana.
Huoneistoja, kouluja ja kauppoja
Määttä luettelee SOLin siivoamia
kohteita Rukalla, ja lista on kunnioi-
tusta herättävä. TuottoOmistuksen
kohteita ovat RukaVillage, RukaSui-
tes, MastonAitio, AurinkoRinne ja
RukaTonttu. SOL siivoaa myös Res-
telin perinteisen Rukahovin ja hel-
mikuun puolivälissä avattavan uuden
Ruka Ski Chalets -hotellin.
Kuusamossa kohteita ovat Holi-
day Club Tropiikki ja Sokos hotelli.
Kuusamon kaupungin kanssa on
paljon yhteistyötä, ja kohteita ovat
koulut, päiväkodit, hoivayksiköt, ter-
veyskeskuksen päivystyspoliklinikka.
Uutuutena SOL hoitaa myös ruuan-
jakelua.
Koillismaan Osuuskaupan sii-
vouskohteita on useita. Kuusamossa
Prisma, Taivalkoskella S-market ja
ABC-liikenneasema, S-Marketit
Posiolla, Kemijärvellä ja Sallassa
sekä Ruka Market.
Näin meillä RukallaRukan menestyksen salaisuus on yrittäjien yhteistyössä.
SOL tekee oman osansa niin, että matkailijat viihtyvät. TEKSTI TARJA SALO � �UVA� PAAVO HAMUNEN
Vantaalaiset
kaksostytöt Lin-
da (vas.) ja Miia
Mäkinen ovat
nyt SOLilaisia ja
siivoavat Rukal-
la. Linda muutti
Kuusamoon
sikäläisen poi-
kakaverin takia,
ja Miia-sisko tuli
perässä.
RUKA | SOL PALVELUT
www.sol.fi 25
Viimeinen silaus on tärkeä.
’’
Töissä on paljon paikallisiaAnne Määttä on kuusamolainen,
ja niin ovat monet muutkin SOLin
palkkalistoilla Rukalla ja Kuusamos-
sa olevat. Paikalliset työntekijät ovat
työhönsä sitoutuneita, vastuuntun-
toisia ja vaihtuvuus on pientä.
Kuusamon alueella SOLilla on
noin sata vakituista työntekijää. Kol-
mesta esimiehestä yksi hoitaa hotellit,
yksi kaupungin kohteet ja yksi osuus-
kaupan ja muut pienemmän kohteet.
Sesonkiaikana väkimäärä kasvaa, ja
viikonloppuina apuna ovat opiskelijat.
– Olemme saaneet hyvin työnteki-
jöitä, aina on uusia halukkaita töihin,
Anne Määttä kertoo.
Hyvää organisointikykyä tarvitaan
– Työvuorojen suunnittelu on esi-
miehelle haasteellista. Lomaosak-
kaiden ja huoneistojen vaihtopäivät
osuvat samoille päiville, joten kiirettä
pitää. Lauantait ovat kaikkein han-
kalimpia päiviä, kun tekemistä on
niin paljon.
Suurin osa siivottavista kohteista
on huoneistoja eli tavallaan koti-
siivousta. Viikon aikana siivotaan
kerran tai niin kuin usein asiakas
haluaa. Hotellihuoneet siivotaan päi-
vittäin. Pyyhkeet vaihdetaan, pölyt
pyyhitään ja tehdään täydennykset.
Viimeinen silaus siivouksessa on
tärkeää. Anne Määttä kertoo, miten
pääsee näkemään kokonaisuuden
asiakkaan silmin.
– Siivooja voi istahtaa hetkeksi ja
katsoa miltä näyttää: onko päiväpeite
suorassa, ovatko sohvatyynyt paikoil-
laan, ovatko verhot ojennuksessa,
matot suorassa.
Toiset sotkevat, toiset eivät
On tärkeää, että jokaiseen kohtee-
seen löytyy juuri oikeaan aikaan
oikea siivousporukka. Ja jos eteen
tulee erityisen likainen kohde, joka
vaatii tuplamäärän tekijöitä, se vaatii
erityisjärjestelyjä.
– Jotkut lomailijat vaan sotkevat
enemmän kuin muut. Jääkaappiin on
jätetty ruokaa pilaantumaan, uuniin
on unohtunut paistetun kalan rippeet,
hellalla on viikon vanha puurokatti-
la, pesutilat ovat siivottomat, Anne
Määttä kertoo tyynesti eikä valita.
Asiakasta ajatellen
Anne Määttä on ollut siivousalalla 28
vuotta ja kertoo pitävänsä työstään.
– Tykkään, että on kiire ja pidän
organisoinnista. Kun sotkuisen huo-
neen saa puhtaaksi, siitä tulee hyvä
olo. Kyllähän sitä joskus tulee väsy-
mys, mutta aina ajatellaan asiakasta
ja siitä vain jatketaan.
– Vaikka tätä työtä ei aina arvos-
teta ja meidän poisjäämisemme olisi
katastrofi, Anne Määttä sanoo ja
nauraa iloisesti päälle.
Hän kertoo, että yhteistyö mui-
den SOLilaisten kanssa sujuu hyvin,
ja Rovaniemellä oleva palvelujohtaja
Niko Simonen auttaa aina. Piiripa-
lavereita pidetään kerran kuussa ja
Helsingissä on aika ajoin koulutusta.
– Mutta se Helsingissä käynti
on sitten sellainen kolmen päivän
rupeama, kun Kuusamo on niin
kaukana.
Rukalla SOL on toiminut jo
vuosia ja uusi asiakas helmikuun
puolivälistä on Pyhä, joka on myös
Rukakeskuksen ja TuottoOmistuk-
sen hiihtopaikka.
Minkälainen on Anne Määtän
mielestä ihanteellinen lomalainen?
– Olisihan se kiva, jos asiakas teki-
si niin kuin on sovittu: veisi roskat
ja pesisi astiat. Jotkut jopa ottavat
pois likaiset liinavaatteet, ja sekös on
meistä mukavaa. l
Palvelupäällikkö Anne
Määttä pitää organi-
soinnista eikä kiirekään
haittaa. – Tätä työtä
tehdään asiakkaita aja-
tellen ja kun sotkuisen
huoneen saa puhtaaksi,
siitä tulee hyvä olo.
26 www.sol.fi
TuottoOmistus on omis-
tusmalli, joka perustuu
huoneiston vuokraamiseen
silloin, kun omistaja ei
käytä sitä itse. Huoneistot
ovat omistajien käytössä kuukauden
kesällä ja kuukauden talvella, ja muiksi
ajoiksi omistajan pitää antaa huoneisto
vuokralle. Rukakeskus Oy:n tytäryhtiö
TuottoOmistus hoitaa huoneistoja
kaiken aikaa omistajien puolesta.
Rukakeskus Oy:n kaupallinen
johtaja Ville Aho on tyytyväinen
tähän amerikkalaistyyliseen omis-
tusmalliin, sillä näin omistaminen
on helppoa eivätkä huoneistot ole
tyhjillään silloin, kun omistajat eivät
niitä käytä.
Huoneistoista pidetään huolta
TuottoOmistuksen kohteet ovat
hyvin varusteluja kuin ”omia kote-
ja”, kaiken pitää olla kunnossa, paik-
kojen siistit ja tavaroiden paikallaan.
- Siivoushuolto on huoneiston
ylläpidon kannalta tärkeä. Jos asiakas
siivoaa itse, taso vääjäämättä aikaa
myöten laskee, Ville Aho sanoo.
– Ammattitaitoinen siivous pitää
tason kunnossa. Kyllähän se maksaa,
mutta asunnon kunnon kannalta
hyvä siivous on pitkän päälle järkevää.
TuottoOmistuksella on Rukalla hoidossaan 350 huoneistoa,
joiden puhtaudesta vastaa SOL. Kaiken a ja o on, että
huoneistot pysyvät koko ajan hyvässä kunnossa.TEKSTI TARJA SALO � �UVA� PAAVO HAMUNEN JA RUKAKESKUS
Tasoa ja tehoa
– Olemme ylittäneet SOLin kanssa siivo-
ukselle asetetut laatuvaatimukset, Ruka-
keskus Oy:n kaupallinen johtaja Ville Aho
kertoo.
Ammattimainen
siivous pitää huo-
neistot kunnossa.
RUKA | SOL PALVELUT
www.sol.fi 27
Aina valmiina palvelukseenKUN kutsu käy, SOLin palveluesimies Harri Kihlman hyp-
pää autoonsa, oli sitten päivä tai yö. Hän asentaa ja kor-
jaa kylmäkoneita, ja niillä on paha tapa mennä rikki yöllä.
Oulusta kotoisin oleva Harri Kihlman tuli Kuusa-
moon Raahen ja Porvoon kautta. Hän tapasi nykyisen
avovaimonsa rallireissulla Rovaniemellä, ja siitä alkoi
yhteinen taival Kuusamoon. Perhe asuu Lauri-vauvan
kanssa Kuusamossa, mutta Harrin työmaata ovat myös
Taivalkoski, Posio, Salla, Savukoski ja Kemijärvi.
Rukalla Kihlmania työllistää Riipisen riistamyymälöi-
den kylmälaitteiden huolto, ja paljon hommia on myös
Koillismaan Osuuskaupan kiinteistöissä.
Päivystysvuoron aikana Harri Kihlman on tavoitetta-
vissa 24/7. Suuren osan töistä hän tekee yöllä kello yhden
ja kolmen välillä, jolloin laitteiden sulatukset ovat päällä.
Ja jos tuolloin tulee vika, eivätkä laitteet sulatuksen jäl-
keen kylmene niin kuin pitää, Kihlman tulee apuun.
– En haluakaan tehdä töitä kahdeksasta viiteen, vaan
tämä rytmi sopii minulle hyvin.
– Suurin ongelma ovat välimatkat, jotka ovat täällä
todella pitkät. Asennusten lisäksi teen pari kolme kertaa
kuussa paperitöitä eli tarjoukset, suunnittelun ja lasku-
tukset. Siivouspuolen tytöt joskus auttavat paperihom-
missa, Harri Kihlman kertoo.
Iso asiakas on myös kuusamolainen Juustokaira,
jonne Kihlman kavereiden avustuksella siirsi sulate-
juustolinjaston Porvoosta. Porvoon Kylmäpalvelu irrotti
laitteet Porvoossa, josta ne tuotiin rekalla Kuusamoon
ja asennettiin uudelleen käyttöön. Moni epäili homman
onnistumista, mutta niinpä Kihlman vain onnistui.
Kuusamolaisen SOLin palveluesimies Harri Kihlmanin
palvelualue on laaja ja mies hurauttaa vaikka pari sataa
kilometriä pohjoiseen, Savukoskelle, jos kylmäkoneet
reistailevat.
Yritykset kehittävät toimintaa
Yritykset kehittävät yhteistyössä toimintatapoja jatku-
vasti tehokkaammiksi.
– Koska siivous on sesonkiluonteista, olemme SOLin
kanssa yhdessä kehittäneet muun muassa tietojärjes-
telmiä, joista he näkevät ajoissa mitä työtä ja missä on
tulossa, Ville Aho sanoo.
Asiakkaiden palaute on tärkeää, ja siivoustyytyväi-
syyttä tilastoidaan koko ajan. Viime vuonna keskiarvo
huoneistojen siivoushuollosta asteikolla 15 oli 4,3, joka
on yli tavoitetason. Ja tämä on se siivoustaso, johon
TuottoOmistus pyrkiikin. Ylilaatua ei ole tarkoituskaan
havitella.
Ville Aho pitää myös
tärkeänä SOLin yleisil-
mettä kuten yhtenäisiä
työasuja. Asiakkaan silmis-
sä SOLilaiset ovat Rukan
henkilökuntaa siinä missä
muutkin tunturissa työs-
kentelevät.
TuottoOmistus on kes-
kittänyt kaikki siivoukset
SOLille. Helmikuussa
SOL ryhtyy siivoamaan
TuottoOmistuksen kohtei-
ta myös Pyhällä. l
Hyvä siivous on huoneiston arvon säilymisen kannalta tärkeää.
’’
28 www.sol.fi
TYÖHYVINVOINTI
– Kyllä meille van-hemmillekin on käyttöä työelämäs-sä. Ikärasismiin en ole törmännyt koskaan, palvelu-vastaava Oili Rapo kertoo.
Tämä on niin kiva työ kun olla ja voi.
’’
www.sol.fi 29
Tammikuinen pakkaslumi
narskuu jalkojen alla,
kun palveluvastaava Oili
Rapo avaa aamuhämä-
rissä Rovaniemeläisen
Kaukon koulun oven ja työpäivä
koulun keittiössä alkaa.
– Ensin napsautan vesihauteen
päälle ruokaa odottamaan, sitten
teen maito- ja leipätilaukset ja laitan
ruokasalin valmiiksi. Samalla keitän
kahvit opettajille ja saatan leipoa
tuoretta pullaa tai tehdä vadillisen
voileipiä. Tykkään passata heitä.
Ruoka tuodaan keskuskeittiöltä
vartin yli kymmenen ja puoli yksi-
toista sali on täynnä nälkäisiä.
– Ruokailussa autan pienempiä
oppilaita, voin kaataa maidon lasiin
tai kantaa kiisselin pöytään. Huoleh-
din myös, ettei leipä lopu ja luuttua-
kin tarvitaan aika usein, että saadaan
syödä puhtaalta pöydältä.
Ruokailun jälkeen Oili tiskaa ja
siivoaa keittiön valmiiksi seuraavaa
päivää varten.
– Tämä on niin kiva työ kun olla
ja voi. Minua myös arvostetaan tääl-
lä ja se tuntuu mukavalta.
Oili toimii myös varamummona
monelle.
– Kuuntelen oppilaiden ilot ja
surut. Monenlaisia vaikeitakin asioi-
ta on täällä yhdessä pohdittu.
Työrupeama koululla päättyy
puolen päivän aikaan, mutta Oilin
työpäivä saattaa vielä jatkua.
– Koululla olen töissä SOL Hen-
kilöstöpalveluiden kautta. Lisäksi
teen sijaisuuksia SOL Palveluille
lähiseudulla ja aamupäivän aikana
puhelin soi aika usein. Joskus on
tullut viisikin soittoa, mutta minä
menen aina sinne, minne on ensim-
mäiseksi pyydetty. Tänään lähden
Scandic Hotellille kerroshoitajan
tehtäviin iltapäiväksi. Se sijaitsee
näppärästi kotimatkalla.
Jouten ei aika kulu66-vuotiaan eläkeläisen herätyskello
soi jo kuudelta aamulla.
– En vain osaa olla jouten. Kokei-
lin täysipäiväistä eläkkeellä oloa
kokonaisen kuukauden verran ja se
riitti. Olin toki töissä ollessani joskus
haaveillut eläkepäivistä, mutta ei se
niin hauskaa ollutkaan. Tai minulle
se ei ainakaan sopinut, en halua
istua koko päivää kotona sukkia
kutomassa, kun voi tavata ihmisiä ja
olla hyödyksi.
Työelämä pitää Oilin myös ajan
hermolla.
– Työkavereiden kanssa tulee
juteltua ajankohtaisista asioista ja
kaikesta muustakin. Olen houkutel-
lut töihin muitakin eläkeläisiä, että
pysyvät pirteämpinä.
Oilin mielestä muutaman tunnin
päivässä kestävät työt sopivat hyvin
eläkeläisille.
– Ja niitähän voi ottaa aina silloin,
kun haluaa. Monet ovat vain liian
ujoja hakemaan töitä. Mietitään,
ettei niitä töitä näin vanhoille anne-
ta, kun viisikymppisiäkin pidetään jo
ikäloppuina. Minä en ole ainakaan
sellaiseen ikärasismiin törmännyt eli
rohkeasti liikkeelle vaan.
Eläkeiässä tehty työ myös kartut-
taa työeläkettä tulevaisuudessa.
– Siitä ilosta pääsen nauttimaan
68-vuotiaana. ➜
Työ tuo iloa elämään
Eläkeläinen Oili Rapo nauttii täysillä työnteosta.
– Kissanpäivät eivät olleet minua varten. TEKSTI VAULA AUNOLA / KUVAT KAISA SIRÉN
SOL tarjoaa töitä kaikenikäisille
30 www.sol.fi
Uusia haasteitaMaalaistalon tyttö lähti töihin jo
16-vuotiaana ja 25-vuotiaana hän oli
Osuuskaupan myymälänhoitaja.
– Siitä työstä lähdin Saarioisten
konsultiksi. Kun työ näytti niin muka-
valta siellä kaupassa, halusin kokeilla
sitä. Ei se kuitenkaan niin hohdokasta
ollutkaan, auton ratissa kului aikaa
tuntikausia kelillä kuin kelillä. Lope-
tin puolen vuoden jälkeen ja menin
SOLille töihin siivoamaan.
Hotellin kerroshoitajan työ vaih-
tui yllättäen vasta avatun kukkakau-
pan hoitoon.
– Annoin uudelle yrittäjälle neu-
voja siitä, minkälainen ihminen myy-
mälänhoitajan hommaan kannattaisi
palkata. Seuraavana päivänä puhelin
soi ja minulle tarjottiin samaista työ-
paikkaa, jota en siis ollut edes hake-
nut, Oili nauraa.
Muutaman kuukauden kuluttua
tästä alkoivat Oilin floristin opinnot.
– Se oli kansainvälistä hommaa.
Lensin Hollantiin ja Tanskaan osta-
maan kukkia, jotka sitten myytiin
täällä Rovaniemellä. Siinä työssä
viihdyin kahdeksan vuotta.
– Minua ei ole koskaan irtisanot-
tu, vaan olen itse halunnut lähteä
oppimaan uusia asioita.
Oilille on kertynyt kokemusta
myös monenlaisesta yrittämisestä
vuosien varrella.
– Minulla on koulutus myös mar-
jojenkäsittelyyn ja yhteen aikaan
myimme marjahyytelöä Helsingissä-
kin. Tupperware-astioitakin on tullut
kaupattua ja vuonna 1985 olin vuo-
den paras myyjä Suomessa.
Viimeiset viisi vuotta ennen
eläkkeelle jäämistä Oili oli SOLin
palveluvastaavana Rovaniemen Yli-
opistolla.
– Viihdyin siellä ja tykkään siivoa-
misesta. Se on myös monipuolista
liikuntaa, kuten eräs nuori mies
Marttojen koulutustilaisuudessa
aikanaan esitelmöi. Siivoustyö pitää
minut kunnossa nytkin.
Ahkeruus palkitaanMiten konkari neuvoo nuoria, jotka
ovat vasta aloittamassa työelämässä.
Miten siellä pärjätään?
– Minä ainakin tartun toimeen
heti enkä odota, että joku tulee
kertomaan, mitä pitää tehdä. Enkä
mieti ensimmäiseksi, kuuluuko tämä
homma minulle, työelämässä oma-
aloitteisuus palkitaan. Ohjeita ja
neuvoja kannattaa myös kuunnella,
niin työt sujuvat helpommin.
– Työssä pitää tehdä tulosta niin
pärjää.
Mahtava kotijoukkoOili pääsee töistä Scandic Hotellilta
neljältä ja ajaa kotiin. Siellä odottaa
ruoka valmiina. Vuosi sitten rakennus-
alalta eläkkeelle jäänyt aviomies hoitaa
kotityöt sillä aikaa, kun Oili on töissä.
– Rakennusalalla työt ovat niin
raskaita, ettei niitä enää vanhana jak-
sa tehdä. Aamukahvilla luen lehdestä
tarjoukset ja teen ostoslistan. Minua
passataan kotona ja minä passaan
muita. Meillä on aina jaettu koti-
työt niin, että se tekee, joka kerkiää
ja osaa. Esimerkiksi silityshommat
ja napin ompelut jätän suosiolla
miehelleni, joka on niissä paljon
parempi.
Siinä on varmaan yksi ensi kesä-
nä 50-vuotishääpäiväänsä juhlivan
pariskunnan onnen salaisuuksista.
– Päivittäinen tunnin lenkki kuu-
luu myös aina meidän ohjelmaan.
Teemme sen joka ilta, kävellen tai
hiihtäen. Seurana on toisinaan myös
työkavereita.
Illalla Oilikin suostuu tarttumaan
kutimeen.
– Sukan kutominen on ihan
mukavaa puuhaa. Telkkaria katsom-
me aika vähän, lähinnä ajankohtaisia
ohjelmia. l
Olen vaihtanut työpaikkaa, kun olen halunnut lähteä oppimaan uusia asioita.
’’
Palveluvastaava Oili Rapon keittiön ovet ovat aina auki opettajille ja oppilaille. Vertti Turunen tuli hakemaan voileipää.
Oili kuulee päivän kuulumiset Anna Korteniemeltä (oik) ja Maija-Liisa Kuusimäeltä.
www.sol.fi 31
TYÖHYVINVOINTI
Työhyvinvointiasioiden
lähettiläs Ilmarisen yli-
lääkäri Seppo Kettunen
on esiintynyt usein myös
SOLin esimieskoulutusti-
laisuuksissa ja painottanut työhyvin-
voinnin tärkeyttä. Hän myös toimii
Ilmarisen edustajana SOL Life
-työhyvinvointi- ja työkykyohjelman
johtoryhmässä.
– Kun työpaikalla voidaan hyvin,
tuottavuus paranee, ihmiset sitou-
tuvat työhönsä, on vähemmän
sairauspoissaoloja ja ennenaikaisia
eläkkeelle jäämisiä.
Inhimillisten tekijöiden lisäksi
töissä viihtyminen on kansantalou-
dellisesti tärkeää. Kun työeläkejär-
jestelmämme perustettiin vuonna
1961, yhtä eläkeläistä kohti oli
kymmenen kansalaista töissä. Tällä
hetkellä työntekijöitä on neljä.
– On ennustettu, että tulevai-
suudessa meillä on vain kaksi töissä
Työ on hyvinvoinnin lähde
– On tärkeää ymmärtää
työhyvinvoinnin ja
työkyvyn välinen suhde,
Ilmarisen ylilääkäri
Seppo Kettunen sanoo.TEKSTI JA KUVA VAULA AUNOLA
32 www.sol.fi
käyvää ihmistä yhtä eläkeläistä koh-
den ja siihen tilanteeseen jäädään.
Työhyvinvoinnista on siis syytä pitää
kiinni, että vältymme ennenaikaisilta
eläkkeelle jäämisiltä.
Hyvinvoinnin kulmakivet
– Hyvinvointi on henkilökohtai-
nen kokemus, jota voimme mitata
erilaisilla tuntemuksia arvioivilla
kyselyillä. Tietenkin myös työpaikan
poissaolojen määrä kertoo jotain.
Työpaikalla saadut hyvät ja huo-
not kokemukset vaikuttavat ihmi-
seen kokonaisvaltaisesti. Yhteisön
tilanne heijastuu sen jäseniin ja
negatiiviset tuntemukset voivat joh-
taa välillisesti sairastumisiin.
– Jos työpaikalla on mukava teh-
dä töitä, saattaa selkävaivoistakin
kärsivä ihminen olla hyvin tehokas,
mutta jos ilmapiiri on huono voi se
johtaa siihen, että mennään lääkä-
riin kysymään, että voisikohan sitä
jo päästä eläkkeelle näiden vaivojen
takia.
Työhyvinvoinnista on käytössä
monenlaisia tieteellisiä määritelmiä.
Kettunen jakaa käsitteen neljään
pääkohtaan.
– Työhyvinvoinnin kannalta eri-
tyisen tärkeitä ovat arvostaminen,
osaaminen, ristiriitojen ratkaisutaito
ja jokaisen työntekijän ja esimiehen
oma vastuu siitä, mitä itse työpai-
kalle tuo.
Lähiesimiesten rooli on työhy-
vinvoinnissa hyvin tärkeä, Kettunen
toteaa.
– Näihin haasteisiin esimiesten
pitää kouluttautua ja kasvaa.
Sopu ja arvostus kunniaan
Kaikkia tarvitaan ja jokainen pitää
ottaa aidosti mukaan työyhteisöön,
Kettunen painottaa.
– Meillä jokaisella on työpaikalla
oma tehtävämme, joka meidän pitää
hoitaa, mutta sen lisäksi meidän
pitää antaa arvostusta muillekin
työntekijöille. On myös hyvä muis-
taa, että me ihmiset olemme erilai-
sia.
Kun työpaikalla ihmissuhteet
toimivat, ristiriidatkin on helppo
selvittää.
– Esimiehillä on tässä asiassa
suuri vastuu, ristiriitoja ei pidä
lakaista maton alle, vaan niihin on
tartuttava heti. Selvittämättöminä
kriisit vain kasvavat ja aiheuttavat
ongelmia. Yleensä ongelmat saadaan
ratkaistua maalaisjärjellä, kunhan ne
vaan otetaan puheeksi.
Työyhteisöllä on myös inhimilli-
nen rooli lähimmäisenä.
– Kenenkään elämä ei ole tasais-
ta, aina ei voi olla kymppiviikkoja.
Kettunen rohkaisee olemaan
avoin.
– Yksityiselämässä sattuneet mur-
heet, kuten avioero kannattaa kertoa
esimiehelle ja työkavereille niin
muut ymmärtävät, jos olet alla päin.
Pidä huolta osaamisesta
Kun uutta tekniikkaa tuodaan työ-
paikalle, on huolehdittava siitä, että
kaikki perehdytetään sitä käyttä-
mään.
– Jos et opi uusia menetelmiä, voi
se helposti johtaa siihen, ettet enää
suoriudu työtehtävistäsi kunnolla tai
osa niistä jää jopa hoitamatta. Tämä
taas johtaa urakehityksen pysähty-
miseen ja motivaation laskemiseen.
Kettusen mukaan nämä ovat
niitä asioita, joita esimiesten täytyy
erityisesti seurata.
– Näissä tilanteissa työpaikoille
syntyy myös helposti riitatilanteita.
Kiusaaminen kuriin
Työterveyslaitoksen mukaan palkan-
saajista noin kuusi prosenttia kokee
kiusaamista töissä.
Kettusen mukaan työpaikkakiu-
saaminen aiheuttaa kiusaamisen
uhrille ryhmästä erottamisen uhan
tunteen, mikä voi johtaa pahimmil-
laan sairastumiseen.
– Tiedetään, että erilaiset mene-
tykset laukaisevat masennuksen,
jos henkilö on taipuvainen siihen.
Työpaikkakiusaaminen on usein pit-
käkestoista ja voimakkaasti stressaa-
vaa. Se johtaa uupumukseen ja sitä
kautta masentumiseen.
Työpaikkakiusaaminen voi läh-
teä liikkeelle hyvin monenlaisista
tilanteista. Taustalla voivat olla esi-
merkiksi kärjistyneet ihmissuhde- ja
vuorovaikutusongelmat tai kilpailu-
tilanne.
– Lähiesimiehen on heti puu-
tuttava näihin tilanteisiin, että ne
saadaan ratkaistua. Myös työtervey-
denhuollosta saa apua. Jos kiusaaja
on oma esimies, kannattaa kääntyä
asiassa suoraan työterveydenhuollon
puoleen.
Jokaisen vastuulla
– Meidän jokaisen on annettava
oma panoksemme työssä viihtymi-
sen hyväksi, Kettunen toteaa.
– Kannattaa miettiä, mitä tuom-
me mukanamme työpaikalle. Kun
avaat työpaikan oven, astuuko sisään
positiivista energiaa säteilevä ihmi-
nen vai jotain aivan muuta. Meillä
on vastuu itsestämme.
Töissä jaksamiseen vaikuttavat
myös elintavat.
– Terveellisellä ruokavaliolla,
liikunnalla, kohtuullisella alkoholin
käytöllä ja riittävällä unella on niil-
läkin merkityksensä, kun mietitään
työhyvinvointia. l
Työpaikalla tulevat hyvät ja huonot kokemukset vaikuttavat ihmiseen kokonais-valtaisesti.
’’
Työyhteisöllä on myös inhimillinen rooli lähimmäisenä.
’’
www.sol.fi 33
– Ei ole ollen-
kaan yhdente-
kevää minkä-
lainen tunnel-
ma työpaikalla
on, Ilmarisen
ylilääkäri
Seppo Kettunen
painottaa.
34 www.sol.fi
Vakuutusosakeyhtiö Poh-
jola on SOLin kumppani
työturvallisuusasioissa.
Lakisääteisten vakuu-
tusasioiden lisäksi sieltä
saadaan tarvittavaa asiantuntija-apua
työturvallisuuden kehittämiseen ja
koulutukseen. Työturvallisuusasian-
tuntija Emilia Koskinen on opas-
tanut monia SOLin esimiehiä näissä
asioissa.
– Johdon sitoutuminen työturval-
lisuusasioihin on kaikkein tärkeintä.
Heiltä pitää lähteä viesti, että työtur-
vallisuusasiat ovat tärkeitä ja SOLissa
tämä on mielestäni toteutunut hyvin.
Työturvallisuusorganisaatiolla
on asiantuntijan rooli. Se opastaa ja
tiedottaa asioista. Varsinainen työ-
turvallisuustyö tehdään siellä missä
töitäkin tehdään.
– Työpaikoissa vastuu turvallisen
työn tekemisestä kuuluu kaikille sekä
työnantajan edustajille että työnte-
kijöille.
Esimiesten suuri vastuuEsimiehillä on paljon vastuuta työ-
turvallisuus asioissa. SOLin esimies-
koulutuksessa niille on annettu hyvin
aikaa ja esimiehet saavat oppia työ-
turvallisuuslakia ja käytännön taitoja.
– Esimerkiksi, miten työturval-
lisuusriskejä voi tunnistaa ja miten
tärkeää riskiarviointien tekeminen
on.
Jokaisessa työpisteessä tehdään
työturvallisuuteen liittyvien riskien
kartoitus jo ennen kuin siellä kukaan
työskentelee.
– Tässä käytetään apuna erilaisia
valmiita analyysimenetelmiä, jotka
sitten muokataan kuhunkin tilantee-
seen sopiviksi.
SOLin työpaikoilla kartoituksen
tekee esimies yhdessä alueen työsuo-
jeluvaltuutetun kanssa.
– Uusien työntekijöiden huolel-
linen perehdytys työsuojeluasioihin
on myös esimiesten tärkeä tehtävä.
Tilastot kertovat, että ensimmäisten
työpäivien aikana uudessa paikassa
tapahtuu tavallista enemmän tapa-
turmia.
Ollaan turvallisesti
töissäLäheltä piti -tilanteiden tarkka analysointi on tehokas
keino löytää työpaikan vaaranpaikat, kertoo Pohjolan
työturvallisuusasiantuntija Emilia Koskinen. TEKSTI JA KUVA VAULA AUNOLA
TYÖTURVALLISUUS
www.sol.fi 35
Työturvallisuus-työ tehdään siellä missä töitäkin tehdään.
’’
i
– Myös työmat-
kalla sattuneet
tapaturmat
lasketaan työ-
tapaturmiksi,
kertoo Pohjolan
työturvallisuus-
asiantuntija
Emilia Koskinen.
36 www.sol.fi
Kaikki hyötyvätTurvallisuus työpaikoilla hyödyttää
kaikkia.
– Asiakkaamme säästyvät kus-
tannuksilta, me korvauksien maksa-
miselta ja ennen kaikkea työntekijät
säästyvät ikäviltä vahingoilta, jotka
voivat johtaa vaikka pysyvään vam-
mautumiseen, jota ei millään rahalla
voi korvata.
Työpaikoilla turvallinen toimimi-
nen tarkoittaa kaikkien asianmukais-
ten suojavälineiden käyttöä ja oikeita
työskentelytapoja. Töissä turvalli-
suuskulttuurin pitää olla korkealla ja
oikopolkuja pitää välttää.
– On hyvin inhimillistä, että emme
ajattele turvallisuusriskejä arjen kes-
kellä vaan mielessä pyörivät aivan
muut asiat. Turvallisista työskente-
lytavoista pitää tulla niin vahva tapa,
että sääntöjä ei ohimennen rikota,
vaikka työpaikalla olisi kuinka kiire
tai jotenkin muuten poikkeuksellinen
tilanne.
– Kaikki työturvallisuuteen liitty-
vät vastuut on myös määriteltävä niin
selkeästi että kaikki tuntevat omansa.
Vahingoista otetaan opiksiJos vahinko sattuu, siitä otetaan opik-
si. Kaikki sattuneet tapaturmat tutki-
taan tarkkaan SOLin oman tapatur-
mien tutkintakäytännön mukaan.
– Tapaturmien ehkäisy perustuu
paljolti ennakointiin. Kun tapatur-
maan johtaneet syyt saadaan selvillä,
voidaan työskentelyolosuhteita ja
työskentelytapoja muuttaa niin, että
ainakaan samanlaista vahinkoa ei
pääse kenellekään enää tapahtumaan.
– Raportoinnissa on tapahtunut
viime vuosina suuri asennemuutos
positiiviseen suuntaan. Ennen tapa-
turmia saatettiin jopa piilotella.
SOLin tiukka nollalinjaEnnaltaehkäisyyn tarvitaan kaikkia.
SOLin tiukka tavoite on 0 tapatur-
maa vuodessa. SOL Life työhyvin-
vointiohjelmaan kuuluva Läheltä piti
-kampanja käynnistyi viime keväänä
yhteistyössä Pohjolan kanssa.
Kaikille työntekijöille on jaettu
taskuun mahtuvia raportointilomak-
keita. Kampanjan aikana on kerätty
tietoa myös aiemmin sattuneista,
mutta ilmoittamatta jääneistä tapah-
tumista.
Työturvallisuuslaki on jo vuosia
velvoittanut siihen, että työntekijän
tulee ilmoittaa työnantajalle, jos hän
havaitsee puutteita työturvallisuudes-
sa ja työnantajan on vastattava tähän
ilmoitukseen kertomalla, miten epä-
kohta poistetaan.
– Vaikka tämä laki on ollut voi-
massa jo pitkään, näitä ilmoituksia
tulee kuitenkin vähän. Tässä asiassa
tarvitaan aktiivista panosta myös
työntekijöiltä.
Kaikki työpaikoilla sattuneet
Läheltä piti -tilanteet pitäisi aina tut-
kia. Näin voidaan tunnistaa työpai-
koilla vaanivat riskit ajoissa ja korjata
työskentelyolosuhteet turvallisiksi.
Pohjola on muiden vakuutusyhti-
öiden tavoin mukana valtakunnalli-
sen tapaturmavakuutuslaitosten liiton
toiminnassa. Liitto tilastoi ja tutkii
muun muassa työtapaturmia. Vakuu-
tusyhtiössä seurataan myös tarkasti
alan tutkimustuloksia.
– Haluamme tarjota aina ajan
tasalla olevaa asiantuntemusta myös
omien asiakkaidemme käyttöön. l
On inhimillistä, että emme ajattele riskejä.
’’
Jos loukkaat itsesi töissäTapaturman sattuessa toimi näin:
1. Ilmoita omalle esimiehelle
2. Käy lähimmällä terveysasemalla
tai työterveyshuollossa
3. Täytä Pohjolan tapaturmailmoi-
tus ja SOLin Ilmoitus sattuneesta
tapaturmasta -lomake esimiehesi
kanssa.
VIIME vuoden aikana SOL Palvelut
Oy:n piirissä oli työpaikka- ja työ-
matkatapaturmia yhteensä 421.
Ajanjakson työtapaturmista
aiheutui 1927 sairaspäivää. Kes-
kimäärin sairauspoissaolopäiviä
tuli 4,5 päivää / vahinko (2011: 6
päivää). Säästö vähentyneistä
sairaupoissaolokustannuksista on
noin 270 000 euroa.
Yhtään kuolemaan johtanutta
tapaturmaa ei sattunut SOLilai-
sille. Tilastoitujen työtapaturmien
määri miljoonaa työtuntia kohden
oli 57,2.
Vuonna 2012 SOLilaisten tyypil-
lisiä työtapaturmia olivat raajoihin
ja selän alueelle kohdistuneet
ruhjeet, haavat ja venähdykset,
päähän kohdistuneet iskut, silmän
roiskevammat, sormien viiltohaa-
vat, sekä kaatumiset ja liukastu-
miset. Silmän roiskevammat sekä
neulanpistot vähenivät merkittä-
västi 2012.Suurin osa tapaturmista
oli liukastumisia ja kaatumisia. Nii-
tä sattui esimerkiksi junissa ja lai-
voilla, missä on korkeita askelmia.
Myös työmatkoilla sattui kaatu-
misia ja liukastumisia. Lisäksi tuli
pään ruhjeita, ulosajoja autolla ja
polkupyöräonnettomuuksia.
Nämä listaukset ovat yhte-
neväisiä Tapaturmavakuutuslaitos-
ten liiton tilastojen kanssa, joiden
mukaan palvelualalla eniten
tapaturmia sattuu henkilön liikku-
misen ja esineiden käsittelemisen
yhteydessä.
Turvallinen toimintatapa on paras.
’’
SOLIN Työhyvin-
vointipäällikkö
Anu Källman hoitaa
myös työsuojelu-
päällikön tehtäviä
vuoden alusta
lähtien.
www.sol.fi 37
allaAuring
on
Hymyn voima on ihmeellinen.’’
Hymy
EINO Leino kirjoittaa runossaan
Hymyilevä Apollo seuraavasti:
Paha ei ole kenkään ihminen,
vaan toinen on heikompi toista.
On hyvää rinnassa jokaisen,
vaikkei aina se esille loista.
Hymy jo puoli on hyvettä
ja itkeä ei voi ilkeä.
RUNON säkeistössä on kiteytetty-
nä merkittävä osa SOLin ihmis-
käsityksestä. Jokainen haluaa
tehdä hyvää työtä, jos hänelle
annetaan siihen mahdollisuus ja
kannustusta. Kukaan ei tahal-
laan epäonnistu.
MEIDÄN tehtävämme on saada
jokaisesta ihmisestä esille par-
haat ominaisuudet, saada ihmi-
set kukoistamaan. Tyytyväiset,
aurinkoiset SOLilaiset luovat
ympärilleen iloa ja hyvää mieltä.
HYMYN voima on ihmeellinen.
Hymyillessään ihminen tuntee
itsensä tyytyväisemmäksi ja
se saa hänet hyvälle tuulelle.
Hymy säteilee hyvää mieltä
myös kanssaihmisiin. Hymy on
SOLilainen tapa viestiä itselle
ja muille, että osaan tehtäväni
ja haluan palvella asiakkaitani
niin, että he saavat ylivoimaista
palvelua ja hyvää mieltä.
HYMYILEMINEN on ilmainen tapa
tehdä itselle ja muille hyvää.
Hymy yhdistettynä hyvään
palveluun ja keltaiseen väriin
toimii kuin auringon lämpö ja
valo. Naurava iloinen työyhteisö
luo työhyvinvointia sen aidoim-
massa muodossa.
SOLIN perinteisen HYMYn vii-
kon teemana on tänä vuonna
työhyvinvointi. SOLin arvoista
yksi on iloinen työn tekeminen.
Muistuttakoon se meitä jokaista
siitä, että voimme merkittävästi
vaikuttaa itsemme ja muiden
hyvinvointiin.
Hymyyn hymyllä vastataan.
Kokeillaanpa.
Aurinkoisin SOL-terveisin,
PEPPI KAIRA
Peppi Kaira on SOLin
palveluyritysten emoyhtiö
SOLEMO Oy:n ja SOL
Pesulapalvelut Oy:n
toimitusjohtaja.
38 www.sol.fi
22 SOLin esimiestä
valmistui esimies-
valmennuksesta 13.
joulukuuta Helsin-
gin Kämp Hotellissa pidetyssä val-
mistujaistilaisuudessa. Syyskauden
aikana pidetyssä valmennuksessa
haluttiin nostaa esiin työhyvinvoin-
nin merkitystä.
Esimiehet oli jaettu kolmeen
pienryhmään, ja ryhmistä yksi kokei-
li syksyllä pilottina Firstbeat-hyvin-
vointimittausta.
Firstbeat on sydämen sykevariaa-
tiota mittaava laite, joka kiinnitetään
elektrodeilla rintakehälle. Laitetta
käytetään yötä päivää yhden vapaa-
päivän ja kahden työpäivän ajan.
Samaan aikaan pidetään päiväkirjaa
päivien tapahtumista.
Mittauksen tuloksena on laaja
raportti, joka paljastaa hyvinvoinnin
eri osa-alueet: arki- ja kuntoliikun-
Esimiesten hyvinvointi testattiinSOLin esimiesvalmennuksesta valmistui uusi ryhmä
joulukuussa. Osa valmistuneista oli mukana pilotissa, jossa
testattiin esimiesten hyvinvointia Firstbeat-menetelmällä. TEKSTI VEERA SALOHEIMO / KUVAT TIMO PORTHAN
KOULUTUS
Pieni Firstbeat-
mittauslaite kiin-
nitetään kahdella
elektrodilla rinta-
kehään. Laitetta
pidetään kolme
vuorokautta. Näin
saadaan tehtyä
monipuolinen
hyvinvointimittaus.
Mukaan valmennukseen?Tarkkaile koulutus-
portaalia ja keskustele oman esimiehesi
kanssa.
nan vaikutukset, unen laadun, stres-
sihetket ja palautumisen syvyyden.
Tauko kannattaa
– Testi paljasti, että työpäivien aikana
esimiehillä tapahtuu palautumista
vähän. Tauot ovat aika minimaalisia.
Työpäivät ovat hektisiä ja riski jättää
huolehtimatta omasta hyvinvoinnista
on suuri. Kannustammekin esimiehiä
löytämään omia tapoja saada itsensä
rauhoittumaan tähän hetkeen, kertoo
konsultti Satu Kaski, joka veti First-
beatia kokeillutta pienryhmää.
Ensi vuonna Firstbeat-testin tule-
vat tekemään kaikki esimiesvalmen-
nukseen osallistuvat.
– Työn suunnittelu, tauotus ja
rytmitys ovat tärkeässä roolissa.
Lounastauot kannattaa pitää tau-
koina. Jokaisella on vapaus ja vastuu
omasta työstään, mutta työkaverit
voivat ehdottaa myös toisilleen, että
nyt pidetään yhdessä tauko, toteaa
SOLin henkilöstön kehityksestä vas-
taava johtaja Merja Oljakka.
Vertaistukea ryhmissä
Työhyvinvoinnin lisäksi esimiehillä
on muitakin tyypillisiä, yhteisiä haas-
teita.
– Ajanhallinta, priorisointi, itse-
hallinta ja arkiset johtamistilanteet
ovat monien esimiesten haasteita,
joihin keskityimme antamaan työ-
kaluja valmennuksessa, sanoo omaa
pienryhmäänsä vetänyt konsultti
Päivi Frantsi.
Elokuusta joulukuulle kestäneen
valmennuksen aikana oli eri puolilla
maata viisi lähitapaamista, joissa
osallistujat myös yöpyivät.
– Pienryhmissä tunnelma kehittyy
läheiseksi ja kollegojen tuki muodos-
tuu valtavan isoksi. Muita seuraa-
malla oppii itsekin, pohtii kolmatta
www.sol.fi 39
Konsultit Tapani Frantsi (vas.) ja Päivi Frantsi, SOLin henkilöstön kehityksen johtaja Merja Oljakka sekä konsultti Satu Kaski kertovat,
että esimiesvalmennus on pienentänyt henkilöstön vaihtuvuutta.
Pienryhmissä tunnelma kehittyy läheiseksi ja kollegojen tuki muodostuu valtavan isoksi.
’’
Välitehtävissä analysoidaan itseä ja omia käyttäytymis-malleja.
’’
Palveluesimies Hanna Reponen piti hyvinvointimittausta pysäyttävänä.
– Testin mukaan uneni laatu on hyvä, mutta palautuminen ei ole riittävää.
Työ liikuttaa HannaaVantaalainen Hanna Reponen oli yksi
joulukuussa valmistuneista esimiehistä.
Siivouspalveluissa toimivan palveluesi-
miehen tunnelmat olivat onnelliset ja
haikeat.
– Nyt tuntuu hyvältä ja haikealta.
Meillä oli hyvä ryhmähenki. Olen saanut
neuvoja ja tukea, ihan kuin olisi ollut
terapiassa.
Hanna huolehtii muun muassa Hel-
singin Glo-hotellista lähes viidenkym-
menen alaisensa kanssa. Firstbeat-hyvin-
vointimittaus paljasti, että eri kohteiden
välillä siirtyminen käy liikunnasta.
– Testi kertoi, että kohteiden välien
kävely oli hyvää kuntoliikuntaa. Vapaa-
päivänä tehtyä kävelylenkkiä laite taas ei
oikein huomioinut.
Kokonaisuudessaan Hanna piti hyvin-
vointitestiä erittäin pysäyttävänä.
– Ymmärsin konkreettisesti hyvinvoin-
tini osa-alueita, kun tulokset tulivat. Olin
ajatellut, että työstä tulee palauduttua,
mutta näin ei ollutkaan. Taukoja ja rau-
hoittumista saisi olla enemmän.
Esimiesvalmennus antoi Hannan
mielestä hyviä työkaluja arjen työhön,
esimerkiksi henkilöstöjohtamiseen.
– Aiemmin vastuut ja rajat saattoivat
häilyä, mutta nyt tuli vahvistusta omaan
esimiesrooliin. Pysyn tiukkana tiettyjen
rajojen sisällä enkä lähde lipsumaan liian
henkilökohtaiselle alueelle. l
40 www.sol.fi
pienryhmää vetänyt konsultti Tapani
Frantsi.
Hyvät mallit käyttöön
Esimiesvalmennuksen aloittaa joka
syksy uusi ryhmä. Osallistujat jaetaan
pienryhmiin, joissa toteutetaan suurin
osa valmennuksesta, mutta myös yhtei-
siä osuuksia on. Lähitapaamisten välillä
on välitehtäviä.
– Välitehtävät liittyvät arkijohtami-
seen. Niissä analysoidaan itseä ja omia
käyttäytymismalleja. Tarkastellaan
aiempia reaktioita ja lähdetään ulos
huonosti toimivista malleista, Satu
Kaski havainnollistaa.
Valmentajat ovat SOLin ulkopuolisia
konsultteja. Satu Kaski Clear Mindista
sekä Päivi ja Tapani Frantsi Konsultit
Frantseista ovat pitkään olleet SOLin
yhteistyökumppaneita.
Esimiesvalmennukseen pääsee mukaan
vähintään vuoden SOLissa työskennelleitä
palveluesimiehiä, jotka ovat käyneet SOL
ON -koulutukset ja joille talon tavat ovat
jo tuttuja. Mukaan otetaan kaikissa SOLin
palveluissa toimivia palveluesimiehiä.
Joulukuussa valmistunut ryhmä oli
yhdeksäs kautta aikain valmistunut esi-
miesryhmä. Valmennuksen on käynyt
noin 200 esimiestä.
Firstbeat mittaa hyvinvointia
• stressi
• palautuminen
• terveysliikunta
• elämäntavat
• fyysinen kuormittuminen
• uni
Mittaus perustuu sydämen
syketietoa analysoivaan tieto-
koneohjelmaan, joka tunnistaa
fysiologisia muutoksia
sykevälivaihtelusta.
Mikko Kivisalon vyö
on saanut reilun vuo-
den aikana monta
reikää lisää. Samalla
vyö on ollut merkkinä
etapeista kilojen pudottamisessa. Vip-
paskonsteja ja oikotietä ei ole.
– Vahva motivaatio on tärkeintä,
sanoo Mikko, muuttunut mies.
Mikko Kivisalo pääsi opiskeluaikoi-
naan töihin SOLiin ja viihtyi erinomai-
sesti. Kun nuorimies valmistui tieto-
tekniikan insinööriksi (AMK) hän sai
vakituisen työpaikan SOLista atk-suun-
nittelijana. Viimeisen opiskeluvuoden
aikana tapahtui kuitenkin melkoinen
muutos – SOLin ovesta asteli sisään
Mikko, mutta 50 kiloa kevyempänä.
Laihduttamiseen meni aika tarkal-
leen vuosi ja kolme kuukautta. Tavoit-
teena oli ensin 20 kiloa, mutta kun
pääsin vauhtiin, niin siitä eteenpäin
jatkaminen oli aika helppoa.
Mikko sanoo, että laihduttamiseen
ja painonhallintaan liittyi monta pientä
asiaa. Mikko halusi paremman kunnon
ja sanojensa mukaan elää myös elämää,
jossa kehon raamit olisivat pienemmät.
Hän tarkkaili turhia hiilihydraatteja,
www.sol.fi 41
uutiset
Henkilöstö
-
Laihduttamiseen
tarvitaan
tasapainoista
ruokavaliota
ja aimo annos
liikuntaa lisäksi.
Varsinkin alku-
aikoina laskin
kalorit tarkkaan,
Mikko kertoo.
kiloa katosi50
– Mistään ei tarvitse
luopua kokonaan.
Tärkeää on muistaa
kohtuullisuus. TEKSTI MIRKKA KORTELAINEN
KUVAT ANTERO AALTONEN
Mikon hurja motivaatio palkittiin
jotka eivät itse asiassa edes pitäneet
nälkää, vaan päivän mittaan piti syö-
dä useamman kerran kaikenlaista.
Siitä oli päästävä eroon.
Kokikset pois ja liikkumaan
– Jätin pois myös suosikkijuomani eli
kokikset ja korvasin ne maustetuilla
lähdevesillä. Kokiksien juonti olikin
yksi suuri syy silloiseen painooni.
Pelkkään karppaukseen en kuitenkaan
usko enkä sitä suosittele – vaan tarvi-
taan tasapainoista ruokavaliota ja aimo
annos liikuntaa lisäksi, hän jatkaa.
Mikko aloitti reippaalla kävelyllä
ja kunnon noustua alkoivat myös
juoksulenkit. Maanmainioksi Mikko
toteaa Cross-trainerin. Tähän hän
lisäsi vastuksia pikku hiljaa ja piti
myös mielessään, että kilo rasvaa
vastaa noin 7 000 kaloria.
– Mikä onkaan parempaa kuin
katsoa hyvää elokuvaa olohuoneessa
ja liikkua samalla. Laskin alkuvai-
heessa hyvin tarkasti kalorit ja se toi-
mi kohdallani hyvin, hän summaa.
Liittyykö atk-suunnittelijan
ammattikuvaan jotain, mistä voisi
olla hyötyä painonhallinnassa ja laih-
duttamisessa?
Siihen pohdintaan Mikko nauraa
makeasti.
– No, ehkä. Tutkin tarkkaan tuot-
teiden energiapitoisuus- ja muita
tilastoja ja seurasin myös painon-
pudotusta säännöllisesti puntarilla.
Eli jollain tavalla tykkään datasta ja
raporteista, hän miettii.
Mikon mukaan kerran viikossa
punnitseminen voi olla ihan paikal-
laan. Laihduttajan on hyvä muistaa,
että paino ei tosiaankaan tipu koko
ajan tasaisesti ja saattaa jopa hetkelli-
sesti nousta.
Se ei ole salaisuus
Mikko Kivisalo syö kunnon aterian
joka päivä. Näin nälkä pysyy loitolla.
Sekä aamiaisen, jossa on mukana
proteiinipitoista särvintä.
– Laihduttamiseen liittyy kohtuul-
lisuus. Ja aika pian se muuttuu rutii-
niksi. Kavereilta olen saanut hyvin
tukea – tosin heillä on myös terveel-
lisemmät elämäntavat kuin minulla,
Mikko myhäilee.
Mikko ei tarttunut painonhallin-
nan erityistuotteisiin tai ryhmätukeen.
Motivaatio on ollut niin korkealla,
että olen suoriutunut ihan omalla
innolla, hän toteaa.
Myös vaatekaapin sisältö piti
uusia kokonaan. Se ei ollut kuiten-
kaan säästeliään miehen mielestä
mitenkään mukavaa. Entisiin housui-
hin kuitenkin mahtuisi kaksi Mikkoa.
Mikko on löytänyt myös uudelleen
mieluisan harrastuksensa – shakin
peluun ja lisäksi hän liikkuu säännöl-
lisesti. Jokunen kokiskin menee vielä
joskus, mutta kaikella on rajansa.
– Ja kokkaan myös. Välillä ren-
toudun tekemällä ison pellillisen
pizzaa, josta riittää moneksi päiväksi
syötävää. Päällisinä ovat esimerkiksi
kinkku, pepperoni, tomaatti, sipuli
ja herkkusienet sekä reilusti juustoa,
Mikko luettelee. l
42 www.sol.fi
Mikko oli juuri luopunut kokiksesta, mutta voittikin kilpailusta yllättäen 125 tölkkiä. Muutaman hän joi itse ja jakoi loput ystävilleen.
’’Oman moti-
vaation lisäksi
tukenani oli
ystävien kan-
nustus, Mikko
kertoo.
The Sunniest Loser!Vuoden alussa käynnistyi
SOLin toimihenkilöille tarkoi-
tettu painonpudotuskisa The
Sunniest Loser. Kampanjan
tavoitteena on kannustaa
pysyviin elämäntapamuutok-
siin laihdutuskuurin sijaan,
siksi Aurinkoisin Pudottaja
– kisan voittaja ratkeaa vasta
vuoden 2013 SOL Päivillä. Kisa
on kokeilu ja jos se onnistuu,
kutsutaan seuraavaan kisaan
koko henkilökunta.
MAINI VIROKANNAS työskentelee SOL
kouluttajana kuudetta vuotta. Työ on
mielenkiintoista ja vaihtelevaa. Kou-
lutusaiheet, -paikat ja ryhmät vaihtu-
vat jopa päivittäin. Yksikään ryhmä
ei ole samanlainen ja joskus aloitus-
vaiheessa pitää tehdä opetukseen
muutoksia, jotta koko ryhmä saisi
mahdollisimman paljon opista irti.
Hän sanoo, että hyvä ja toimiva
koulutusryhmä edesauttaa oppimista.
– On hienoa viedä asioita eteen-
päin ja tehdä yhteistyötä mukavien ja
avoimien ihmisten kanssa. Koulutuk-
sissa huomaa ihmisten erilaisuuden
ja tämän tuoman rikkauden. Ryhmä
muodostuu yksilöistä, sanoo Maini.
Hyvä fiilis on tärkeää
Haasteellisinta hänen mukaansa on
ryhmän lähtötason arviointi. Ja se,
että ryhmään luodaan hyvä fiilis. Se
tuo luottamusta, rentouttaa ja lisää
vuorovaikutusta.
Tähän kuuluu Mainin mukaan
esimerkiksi ryhmäläisten esittäytymi-
nen toisilleen.
– Työnantajan järjestämä koulutus
on meille etuoikeus. Kaikilla on eri-
lainen tausta, koulutus ja kokemus,
mutta oma ammattiosaaminen, työn
hallinta ja sen varmistaminen on
työn sujuvuuden kannalta oleellista,
hän sanoo.
Työssä tarvittavien tietojen ja tai-
tojen päivittäminen kuuluu jokaisen
työnkuvaan.
Jännitys purkautuu eri tavoin
Koulutettavilla voi olla ryhmässä
olemiseen, vaikka esiintymiseen liit-
tyvää jännitystä, kielitaidon puutetta
tai opiskeluista on saattanut vieräh-
tää jo pitkä tovi.
– SOLin sisäisissä koulutuksissa ei
kyllä tarvitse jännittää. Usein esimer-
kiksi huomaan, että jo ensimmäisellä
tauolla tehdään tuttavuutta ja vaih-
detaan yhteystietoja, hän kertoo.
Maini sanoo, että esimerkiksi
esiintymisen jännittämisestäkin
pääsee eroon – ainakin kun esiintyy
paljon.
– Esimerkiksi muutaman koulu-
tustilamme tuolin jalat nitisevät ja
natisevat. Niissä on istunut ”keikku-
massa” monta jännittäjää aikoinaan,
hän kuvailee.
Joskus kun on ollut iso koulutus-
tila käytössä ja ihmiset ovat jääneet
tilan takaosaan, niin Mainin on
pitänyt kysyä, että siirtyvätkö he
lähemmäksi etuosaa, vai tuleeko hän
koulutettavia vastaan.
Mainin mukaan yhä enemmän
koulutusta viedään verkkoon.
– Silti ihminen on aina minulle se
tärkein asia ja pidän siitä, että saan
olla koulutettavien kanssa, hän pai-
nottaa.
Maini on marjarohmu
Mainin perheeseen kuuluu mies,
14-vuotias poika ja kotoinen maa-
tiaiskissa Viiru, joka on kaikkien
kaveri.
– Tykkään marjastaa tosi paljon ja
viihdyn hyvin luonnossa. Myös lei-
pominen on antoisaa ja rentouttavaa
vastapainoa työlle. Kumpikin käy –
suolainen ja makea, hän sanoo. l
Mainilla on hyvä meininki
TEKSTI MIRKKA KORTELAINEN KUVA ANTERO AALTONEN
www.sol.fi 43
valokeilassa
Hymyn
’’SOLin koulutuksissa ei tarvitse jännittää.
Koulutusryhmän hyvä tunnelma auttaa oppimaan.
Hyvä fiilis
on tärkeää
ryhmässä.
Mainin
lämpimässä
halauksessa
on SOL:n
ekonalle.
SOL Kiinteistö-palvelut 24hSOL Kiinteistöpalvelut kattaa ympäri
Suomen monipuolisesti koko toi-
mialan palveluketjun. Kiinteistö-
palveluiden ympärivuorokautisessa
asiakaspalvelussa käytetään SOL in
omaa toiminnanohjausjärjestelmää
sekä valvomo- ja hälytystekniikkaa.
Aina ajan tasalla olevat tekniset
valmiudet ja henkilökunnan jatkuva
koulutus antavat valmiudet vastuul-
lisen ja tehokkaan kiinteistönhoidon
tuottamiseen.
Kysy lisää ja aloita yhteistyö kanssamme.
• Kiinteistöjen yleishuolto
• Kiinteistöjen tekninen huolto
• Ulkoalueiden hoito
• Kiinteistömanageeraus
SOL Palvelut OySOL Henkilöstöpalvelut OySOL Pesulapalvelut OyVanha talvitie 19 A
00580 Helsinki
Vaihde 020 5705
Asiakaspalvelu 020 5700 720
www.sol.fi
SOL SiivouspalvelutSOL ToimitilapalvelutSOL Kiinteistöpalvelut
SOL KotipalvelutSOL Turvapalvelut
SOL HenkilöstöpalvelutSOL Pesulapalvelut