Sitra yhteiskunnallisena tulevaisuusorganisaationa ... · Valinnanvapaus & asiakasohjaus 2. Raha...

Post on 30-May-2020

4 views 0 download

Transcript of Sitra yhteiskunnallisena tulevaisuusorganisaationa ... · Valinnanvapaus & asiakasohjaus 2. Raha...

Sitra yhteiskunnallisena tulevaisuusorganisaationa & toiminta vuonna 2014 Kuuleminen eduskunnassa 11.9.2015

Agenda Suomen haasteet ja Sitra yhteiskunnallisena tulevaisuusorganisaationa yliasiamies Mikko Kosonen Terveydenhuollon tulevaisuus ja Sitran näkemys soten kokonaismallista johtaja Antti Kivelä Kiertotalouden mahdollisuudet Suomelle johtaja Mari Pantsar Työn murros johtaja Timo Lindholm Sitran yhteiskunnallinen koulutustoiminta asiamies Tapio Anttila

2 Sitra • 11.9.2015 •

Historiallinen murros: Teollisen ajan yhteiskuntamalli ei takaa menestymistä muuttuneessa maailmassa

1990 1980 2015

Hyvin

voin

ti ja t

alo

us

2000

Sitra • Mikko Kosonen • 3.11.2014

Kestävän hyvinvoinnin yhteiskunta

Teollisen ajan hyvinvointiyhteiskunta

Sitra • Mikko Kosonen • 11.9.2015 • 4

Aikamme suurin haaste:

Koetun hyvinvoinnin ja talouskasvun irtikytkentä luonnonvarojen kulutuksesta

Koettu hyvinvointi

Talouskasvu

Luonnonvarojen käyttö

Ennakoiva terveydenhoito

Kiertotalous

• Digitaalisuus keskeinen uusien ratkaisujen mahdollistaja • Suomella erinomaiset edellytykset edelläkävijyyteen

Sitra • Mikko Kosonen • 11.9.2015 • 4

5 Sitra • Mikko Kosonen • 11.9.2015 •

Visio:

Suomi menestyy kestävän hyvinvoinnin edelläkävijänä

6 Sitra • Mikko Kosonen • 11.9.2015 •

hankkeet megatrendit

3 teemaa 6 avainaluetta

Suomi menestyy kestävän hyvinvoinnin edelläkävijänä

Resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta

Elinvoimainen ihminen ja kannustavat rakenteet

Uusi työelämä ja kestävä talous

1 visio

Hyvinvointia tiedosta

Sote-palveluiden rahoitus

Vaikuttavuus-investoiminen

Työelämän taitekohdat

Hiilineutraali teollisuus

Kiertotalous

Sitra systeemisen muutoksen edistäjänä

Ennakointi ja tutkimus

Yhteiskunnallinen koulutus

Kohdeyritykset ja rahastot

Sitran toiminta rahoitetaan peruspääoman sijoitustoiminnan tuotoilla. Peruspääoma sijoitetaan tuottavasti ja turvallisesti yhteiskuntavastuulliset näkökulmat huomioiden.

7 Sitra • Mikko Kosonen • 11.9.2015 •

Peruspääoman tuotto (1-8/2015)

2,8%

Peruspääoman markkina-arvo

758 milj. €

Tuotto-odotus

4,5%

osakkeet 51% korko- instrumentit 41% muut 8%

Allokaatio

Rahoituspohja

(arvio 8/2015)

8 Sitra • 11.9.2015 • Mikko Kosonen •

1. Eduskunnan lahja 50-vuotiaalle Suomelle

2. Riippumaton tulevaisuustalo: ennakoija, tutkija, visionääri, kehittäjä, kokeilija, yhteistyökumppani, kouluttaja, verkottaja

3. Toiminta rahoitetaan peruspääoman ja sijoitusten tuotoilla

4. Visiona Suomi, joka menestyy kestävän hyvinvoinnin edelläkävijänä

5. Vision alla kolme teemaa, 6 avainaluetta ja kymmeniä hankkeita

+ 1 Tulevaisuustyö on yhteistyötä

5 + 1 tärkeää Sitrasta

Valokuva: Erkki Laitila, HS/Lehtikuva 1967

Terveydenhuollon tulevaisuus ja Sitran näkemys soten kokonaismallista johtaja Antti Kivelä

10 Sitra • Antti Kivelä • 11.9.2015 •

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tavoitteena on terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta. Uudistus toteutetaan palveluiden täydellisellä horisontaalisella ja vertikaalisella integraatiolla sekä vahvistamalla järjestäjien kantokykyä. Tällä on merkittävä vaikutus julkisen talouden kestävyysvajeeseen. Tavoitteena on ihmisen hyvinvoinnin ja terveyden kannalta tärkeä palveluketjujen saumaton kokonaisuus.

” Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma

1. Huomio järjestelmästä ihmiseen Valinnanvapaus & asiakasohjaus

2. Raha seuraamaan potilasta palvelupakettien avulla Tasavertaisuus & kustannusten läpinäkyvyys

3. Palveluiden järjestäminen ja tuottaminen selkeästi erilleen Alueellinen ohjaus & hallittu kilpailu

4. Yksikanavainen rahoitus Osaoptimoinnista kokonaiskuvaan & tiedolla johtamiseen

11 Sitra • Antti Kivelä • 11.9.2015 •

Neljä askelta tasavertaisiin ja ennakoiviin sote-palveluihin

12 Sitra • Antti Kivelä • 11.9.2015 •

Palvelupaketit Tapa sopia siitä, mitä julkisilla varoilla tehdään - ja mitä se maksaa.

1. Suun terveydenhuollon palvelupaketti 2. Mielenterveys- ja päihdepalvelupaketti 3. Lasten ja nuorten ja perheiden palvelupaketti 4. Aikuissosiaalityön palvelupaketti 5. Hoito- ja hoivapalvelut 6. Vammaisten palvelupaketti 7. Lääkinnällisen kuntoutuksen palvelupaketti

(somaattisen kuntoutuksen palvelupaketti) 8. Työterveys 9. Laaja-alaisen palvelutarpeenarvion palvelupaketti

(avainasiakkaan palvelupaketti) 10. Vastaanottopalvelujen palvelupaketti 11. Vaativan/keskitetyn erikoissairaanhoidon palvelupaketti 10. Päivystys 11. Ensihoito 12. Lääkehuoltopalvelupaketti 13. Matkapalvelupaketti Tukipalvelupaketit 16. IT-palvelujen tukipaketti 17. Hankintojen tukipalvelut 18. Omahoidon tukipaketti 18. Hyvinvoinnin edistämisen tukipaketti Sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimus ja kehittämistoiminta tarkentuu

13 Sitra • Antti Kivelä • 11.9.2015 •

Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä 2020

Itsehallintoalue

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestäminen

Itsehallintoalueen oma palvelutuotanto

Pääasiallinen tuottaja erityispalveluissa, muiden osalta tasavertainen yksityisen

ja kolmannen sektorin kanssa

Muut julkisen sektorin

tuottamat palvelut

Yksityisen sektorin

tuottamat palvelut

Kolmannen sektorin

tuottamat palvelut

THL analysoi, jatko kehittää ja jakaa suunnittelu- ja tutkimustietoa sekä luokituksia ja tilastoja. Kela hoitaa alueiden ja tuottajien välisen maksuliikenteen sovittujen palvelupakettien perusteella.

• Kansalliset varat alueellisille järjestäjille tarvetta edustavan indeksin mukaan • Seuranta ja ohjaus palvelupakettien avulla

• Alueellinen järjestäjä ohjaa/tilaa palveluiden tuotantoa palvelupakettien avulla • Eri tuottajat ovat tasavertaisessa asemassa valituissa palvelukokonaisuuksissa

Tehostamisen keinot:

Valtiovarainministeriö Julkistalouden raamiohjaus

Sosiaali- ja terveysministeriö Kansallinen ohjausyksikkö

Muut itsehallinto-alueet

Tutkimus: Palvelupaketeilla johtamisen

taloudellinen potentiaali

Tutkimus: Rahoituskanavat ylittävä palvelukäyttö Oulussa

Tutkimus: Monikanavarahoituksen

kohdentuminen Kainuussa ja Keski-Suomessa

rjeste

lmä

n s

elk

ära

nk

a: p

alv

elu

pa

ke

tit

14 Sitra • Antti Kivelä • 11.9.2015 •

Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä 2020

Itsehallintoalue

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestäminen

Itsehallintoalueen oma palvelutuotanto

Pääasiallinen tuottaja erityispalveluissa, muiden osalta tasavertainen yksityisen

ja kolmannen sektorin kanssa

Muut julkisen sektorin

tuottamat palvelut

Yksityisen sektorin

tuottamat palvelut

Kolmannen sektorin

tuottamat palvelut

THL analysoi, jatko kehittää ja jakaa suunnittelu- ja tutkimustietoa sekä luokituksia ja tilastoja. Kela hoitaa alueiden ja tuottajien välisen maksuliikenteen sovittujen palvelupakettien perusteella.

• Kansalliset varat alueellisille järjestäjille tarvetta edustavan indeksin mukaan • Seuranta ja ohjaus palvelupakettien avulla

• Alueellinen järjestäjä ohjaa/tilaa palveluiden tuotantoa palvelupakettien avulla • Eri tuottajat ovat tasavertaisessa asemassa valituissa palvelukokonaisuuksissa

Tehostamisen keinot:

Valtiovarainministeriö Julkistalouden raamiohjaus

Sosiaali- ja terveysministeriö Kansallinen ohjausyksikkö

Muut itsehallinto-alueet

Tutkimus: Palvelupaketeilla johtamisen

taloudellinen potentiaali

Tutkimus: Rahoituskanavat ylittävä palvelukäyttö Oulussa

Tutkimus: Monikanavarahoituksen

kohdentuminen Kainuussa ja Keski-Suomessa

rjeste

lmä

n s

elk

ära

nk

a: p

alv

elu

pa

ke

tit

Kuntien oma tuotanto

Kiertotalouden mahdollisuudet Suomelle johtaja Mari Pantsar

17 Sitra • Mari Pantsar • 11.9.2015 •

Kiertotalous

• Kiertotaloudella teollisuus saa katetta materiaaleille useaan kertaan, vähentää riippuvuuttaan kalliimmista neitseellisistä raaka-aineista ja voi luoda kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja.

• Uusi talousmalli, joka suunnitellaan siten, että hukkaa ei synny vaan materiaalit ja niiden arvo pysyvät kierrossa.

• Uusiutumattomia luonnonvaroja korvataan uusiutuvilla.

• Polttoon ja kaatopaikalle menevä kierrätettävä materiaali minimoidaan.

• Tuotteiden ja materiaalien keräys, kierrätys, huolto, korjaus ja uudelleenvalmistus luovat huomattavasti enemmän työpaikkoja kuin automatisoitu ja robotisoitu tuotantoprosessi

• Uudet liiketoimintamallit: liisaus, palvelut, hinnoittelumallit

Sitra • Mari Pantsar • 11.9.2015 • 18

Eräitä kiertotalouden mahdollisuuksia Suomelle Lähde: McKinsey & co, Gaia Consulting

Mahdollisuuksien vuosittainen arvo Milj. euroa vuoteen 2030 mennessä

Kiinteistökannan käyttöasteen parantaminen rakennusalalla

Arvon talteenoton maksimointi metsäteolli-suudessa

Ruokahävikin minimointi

Jakamistalous ja second-hand markkinat yksityisessä kulutuksessa

Mahdollisuuksien hyödyntäminen konepajateolli-suudessa

Yhteensä n. 1,8 mrd. euroa

Ravinteiden kierron kansan-taloudellinen potentiaali

375

230

165

450

255

310

1785

19 Sitra • Mari Pantsar • 11.9.2015 •

Miten hallinto voi kannustaa kiertotalouteen?

1. Verotuksen painopisteen siirto

2. Digitalisaation ja IoT:n vauhdittaminen

3. T&K&I suuntaaminen uusiin liiketoimintamalleihin

4. Investointitukien ja julkisten hankintojen suuntaaminen

5. Jätteisiin liittyvän lainsäädännön yksinkertaistaminen ja kierrätettävän materiaalin kaatopaikkakielto

• 56 maata ilmoittanut päästösitoumuksensa, lisää odotetaan syksyn mittaan

• Pj:t järkeistäneet neuvottelutekstiä hallittavan kokoiseksi

• Pariisin isoja kiistoja mm. rahoitus ja maiden toimien seuranta, juuriongelma rikkaiden ja köyhien maiden välinen luottamuskuilu

• Oletus: Pariisista saadaan sopimus, mutta sitoumukset eivät riitä alkuunkaan rajoittamaan lämpenemistä ≤2°C:een – tarvitaan siis paljon lisätoimia

20

Pariisi COP 21 - Olemmeko oikealla raiteella?

Sitra • Mari Pantsar • 11.9.2015 •

21

Sitran satsaus matkalla Pariisiin

• Ilmastonmuutoksen torjunta ei ole niin vaikeaa kuin usein ymmärretään • Sitra vetää kansainvälistä hanketta, jossa mukana kumppaneita 10 maasta • Kysymys: kuinka paljon päästöjä voi vähentää yksinkertaisesti toteuttamalla

jossain jo tehdyt toimet kaikissa vertailukelpoisissa maissa? • Analysoidaan myös kustannuksia, hyötyjä ja toteuttamisen reunaehtoja • Analyysin ohella satsataan vahvasti kansainväliseen viestintään

UFRJ

WRI

CEMDA IFC

IGES Renmin

EDRI

Masdar

Sitra

ECF

SEI

UNEP-DTU

Sitra • Mari Pantsar • 11.9.2015 •

Työelämän murros - Miten sosiaalisia ongelmia torjutaan ennakoivasti ja tavoitteellisesti? johtaja Timo Lindholm

23

100

110

120

130

140

150

160

170

180

190

200

97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14

Työsuhteiden muutos henkilömäärillä mitattuna, indeksi: 1997 = 100

Jatkuva osa-aikatyö

Yksinyrittäjät

Jatkuva kokoaikatyö

Sitra • Timo Lindholm • 11.9.2015 •

24

Työelämän ja -markkinoiden muutoksia

Sitra • Timo Lindholm • 11.9.2015 •

• Digitalisaatio ja osin tehtävätasolle ulottuva kansainvälinen kilpailu hävittävät keskipalkkaisia töitä – ja luovat paljon uusia ammatteja.

• ”Epätyypillinen työsuhde” ja erityyppinen yrittäjyys ovat yhä yleisempiä työn tekemisen malleja.

• Uusi työelämä tarjoaa uusia mahdollisuuksia ja niihin tarttuminen vaatii muutoksia sekä asenteissa että pelisäännöissä.

• Työn kysyntää ja tarjontaa on heikonkin talouskehityksen oloissa, mutta ne eivät kohtaa parhaalla tavalla.

25

Mitä on vaikuttavuusinvestoiminen?

Sitra • Timo Lindholm • 11.9.2015 •

26

Miksi vaikuttavuusinvestoimisessa on järkeä?

Sitra • Timo Lindholm • 11.9.2015 •

27

Vaikuttavuusinvestoiminen käytännössä Yksi vaikuttavuusinvestoimisen toteutusmuoto on Social Impact Bond (SIB) eli tulosperusteinen rahoitussopimus. Siinä sijoittaja kantaa kokonaan hankkeen taloudellisen riskin ja julkinen sektori maksaa vain tuloksista. Sijoituksin kerätyt varat käytetään asetetun tavoitteen edistämiseen.

Sitra • Timo Lindholm • 11.9.2015 •

Sitran yhteiskunnallinen koulutustoiminta: Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutus ja Elinvoima-foorumit asiamies Tapio Anttila

29 Sitra • Tapio Anttila • 11.9.2015 •

Sitran yhteiskunnallinen koulutustoiminta

Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutus kokoaa päättäjät luomaan tulevaisuuden talouspolitiikkaa.

Elinvoima-foorumeissa etsimme rohkeita ratkaisuja ajankohtaisiin haasteisiin.

• Uusi työ (2011) • Uusi demokratia (2011–12) • Kestävä talous (2012–13) • Uusi turvallisuus (2013–14)

• Uusi koulutus (2014-2015)

Riippumattomuus

Avoimuus

Verkostot

Dialogi

Uudet yhteiskunnalliset avaukset

Uusi ymmärrys Poikkiyhteiskunnallisuus Luottamus Yhdessä tekeminen

Kysymykset & keskustelu