Sisäilman ja kosteusvaurioiden

korjaamisen oppiminen verkossa

Opinnäytetyöseminaari

5.4.2017 Metropolia Ammattikorkeakoulu

Rakentaminen ja yhdyskuntatekniikka

Talotekniikka

Pertti Huhtanen

Tausta

1.1 Tausta

1.1.1 Suomen sisäilmaongelmat

1.1.2 Helsingin, Espoon ja Vantaan Terveelliset tilat -projekti

1.1.3 Ympäristöministeriön Kosteus- ja hometalkoiden koulutusehdotukset

1.1.4 KIRA - opintopolkujen ja pätevyyksien avulla parempaan sisäilmaan

1.2 Tavoite

1.3 Toteutus

1.4 Rajaukset

1.1.1 Suomen sisäilmaongelmat

Sisäilmaongelmien ja kosteusvaurioiden aiheuttamien terveyshaittojen arvon arvioidaan olevan vuosittain 23-953 miljoonaa euroa. Myös inhimillinen kärsimys on haitta. Näihin liittyvien korjausten vuotuinen kustannus on 1,2-1,6 miljardia euroa. Reilu lisäpanostus maksaisi itsensä takaisin kolmessa vuodessa. Siihen tarvitaan rutkasti sisäilman ja kosteusvaurioiden korjaamisosaamisen parantamista.

1.1.2 Helsingin, Espoon ja Vantaan

Terveelliset tilat -projekti

Terveelliset tilat -tietojärjestelmä on työkalu, joka ohjaa tutkimusten ja korjausten tilaamista ja toteutusta siten, että löydetään oikea korjaustapa kuhunkin ongelmaan.

1.1.3 Ympäristöministeriön Kosteus- ja

hometalkoiden koulutusehdotukset

1.1.4 KIRA - opintopolkujen ja pätevyyksien

avulla parempaan sisäilmaan

Miten varmistat osaamisen työmaalla?

Valvoja

Riittävä osaaminen ja koulutus?

Työnjohto

Riittävä osaaminen ja koulutus?

Työntekijät

Riittävä osaaminen ja koulutus?

Riittääkö sertifikaatti?

Märkätilatöiden valvoja

Rakenteiden tiivistäjä

Märkätilojen vedeneristäjä

Rakenteiden kosteuden mittaaja

1.2 Tavoite

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, voidaanko kosteus- ja homeongelman esille nostamien sisäilmakysymysten ratkaisemista helpottaa kehittämällä lisäkoulutuksen laatua, erityisesti lisäkoulutuksen saatavuutta pääkaupunkiseudun ulkopuolella.

”Lähiopetuksella tarkoitetaan opetusta, jossa voidaan olla kontaktissa opettajaan opetustilassa esim. luokassa, laboratoriossa, kenttäkohteessa tai etäyhteydellä. Lähiopetukseksi ei kuitenkaan hyväksytä opetusvideon katselua tai luentojen videoita, missä ei voida keskustella opettajan kanssa.”

(Valvira - Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto 2016)

1.3 Toteutus

Toimintatutkimuksessa toteutetaan samanaikaisesti sekä tutkimus että käytännön tilanteen tai tutkittavan ilmiön muutos. Samalla kun hankitaan tietoa, ohjataan käytäntöä muuntelemalla jotakin tiettyä, tutkimus-prosessin osana olevaa todellisuutta. Tutkimus-aineistoa voidaan kerätä kyselyllä, haastattelulla tai vaikkapa havainnoimalla. Myös asiakirjoja tai muuta kirjallista materiaalia voidaan käyttää tutkimus-aineistoina.

(Ylemmän AMK- tutkinnon metodifoorumi 2007)

1.4 Rajaukset

Tutkimus kohdistuu

kiinteistö- ja rakentamisalaan

aikuisille työssäkäyville suunnattuun ammatilliseen lisäkoulutukseen

sisäilman ja kosteusvaurioiden korjaamisen oppimiseen

kontaktioppimisen korvaamiseen sähköisten oppimisympäristöjen käytöllä

sellaisten oppijoiden verkko-oppimisessa suoriutumiseen, joilla on yhtä lukuun ottamatta rakennusmestarin tai insinöörin

koulutus

jotka toimivat keskenään samantapaisissa tehtävissä samassa keskisuuressa suomalaisessa kaupungissa (pois lukien oppija E).

2. Oppimisen teoriat

2.1 Oppimisesta ja työssäoppimisesta

2.2 Kognitivismin koulukunta

2.3 Legitimate Peripheral Participation – käytäntöyhteisökoulukunta

2.4 Konstruktivistinen koulukunta

2.5 Tiedonrakennuksen koulukunta

2.6 Argyris

2.7 March

2.8 Nonakan ja Takeuchin tietämyksenluomismalli

2.9 Ekspansiivinen oppiminen

2.1 Oppimisesta ja työssäoppimisesta

Ilyenkov: "Kaikki toiminnan muodot välittyvät eteenpäin

vain ihmisen ihmiselle luomien objektien kautta".

Donald: ihmisen tietoisuus ei voi olla biologisen evoluuti-

on tulosta, vaan perustuu "ulkoiseen muistiin", ihmiskun-

nan historian luomaan aineelliseen kulttuuriin, joka esi-

neellistyy työkaluihin, rakennuksiin, lakeihin ja

merkkijärjestelmiin.

Latour: teknisillä artefakteilla on käsikirjoitus, kyky tuottaa

hyötyä, toiminnallisuus/toimintaohjelma ja tavoite. Ihmis-

ten toimijuus on hajautettuna ihmiseen ja artefakteihin.

2.1 Oppimisesta ja työssäoppimisesta

Wartofskyn mukaan työkalu on 1. asteen artefakti

toimintaa kuvaavat ohjeet, kuvat ja mallit ovat2. asteen artefakteja, jotka säilyttävät ja siirtävät taitoja

3. asteen artefakti mahdollistaa kuvitteellisten, tulevien maailmojen ja käytäntöjen luomisen ja ilmentämisen arkikäytännön ulkopuolella.

Työssäoppiminen on tietoa välittävien artefaktien kehittämistä ja käyttämistä ongelmien jahaasteiden ratkaisemiseksi

Kehittyvät aiempia kulttuurisia artefakteja asteittain parantamalla, yhdistelemällä ja muuntamalla

COGNITIVISM LEGITIMATE PERIPHERAL

PARTICIPATION

WHO ARE

LEARNING?

WHY DO

THEY

LEARN?

WHAT DO

THEY

LEARN?

HOW DO

THEY

LEARN?

MAIN

LIMITATION

OF THE

THEORY?

STUDENTS APPRENTICES

BY ACCRETION, STRUCTURING,

TUNING. LEARNING TAKES PLACE

INSIDE THE LEARNER AND ONLY

INSIDE THE LEARNER.

MIND IS A MACHINE, PROCESSING

SENSOR DATA, MEMORIZING AND

CALCULATING ACTUATOR OUTPUT.

MENTAL REPRESENTATIONS,

MODELS.

HISTORICAL, CULTURAL, AND BODILY

FACTORS ARE NOT ESSENTIAL, NO

CONTEXT, ONLY INSIDE THE LEARNER.

BY PARTICIPATION IN A PRACTICE.

IMITATION, STORY TELLING, CONTI-

NUOUS FEEDBACK, MASTER´S

EXAMPLE, JUST DOING IT.

LEARNING AS SIDE EFFECT OF REAL

PARTICIPATION - MOTIVATION AND

EVALUATION COME NATURALLY.

SKILLS?

COMMUNITIES OF PRACTICE

ARE STABLE – WHAT ABOUT

CHANGE?

2.2 Kognitivismin koulukunta

2.2 Kognitivismin koulukunta

Kysymykseen “ketkä oppivat” kognitivistit vastaavat: opiskelijat oppivat.

Miksi opiskelijat oppivat? Kognitivistit pitävät ihmismieltäkoneena, joka käsittelee antureiltaan keräämäänsä tiedon,tallettaa sen muistiinsa laskee toimilaitteen ohjaussignaalin arvon.

Mitä opiskelijat oppivat? mielikuvia

mielen malleja.

Miten he niitä oppivat? kerryttämällä tietoa

luokittelemalla tietoa

sovittamalla omaa tietorakennettaan uuteen kerrytettyynja luokiteltuun tietoon.

Kuva: Akseli Huhtanen

2.3 Legitimate Peripheral Participation –

käytäntöyhteisökoulukunta

Käytäntöyhteisökoulukunnan mielestä oppiminen tapahtuu mestari-kisälli –mallilla

Työhön osallistumisen sivuvaikutuksena

Motivoituminen ja tiedon arviointi tapahtuu luonnostaan

Imitointi (mallioppiminen), tarinankerronta, jatkuva palaute ja mestarin esimerkki opettavat

Käytäntöyhteisöt ovat stabiileja – esimerkiksi työpari, työtiimi, työtiimeistä muodostuva organisaation osasto tai koko organisaatio. Onko muutoshalua?

2.4 Konstruktivistinen koulukunta

CONSTRUCTIVISM KNOWLEDGE BUILDING

APPROACH

WHO ARE

LEARNING?

WHY DO

THEY

LEARN?

WHAT DO

THEY

LEARN?

HOW DO

THEY

LEARN?

MAIN

LIMITATION

OF THE

THEORY?

LEARNER KNOWLEDGE BUILDING COMMUNITY

BY SELECTING AND TRANSFORMING INFOR-

MATION, CONSTRUCTING HYPOTHESES AND

MAKING DECISIONS, IN A SPIRAL MANNER,

BASED ON THEIR PAST AND PRESENT

KNOWLEDGE

TO SOLVE PROBLEMS

TO THINK LIKE A SCIENTIST,

MATHEMATICALLY, TO CONSIDER

MATTER AS A HISTORIAN DOES

INDIVIDUAL LEARNING, DISREGARDS

IMPORTANCE OF NEGOTIATION AND

SHARING. ANY PSYCH. PROCESS MAY

BE SEEN AS CONSTRUCTIVE.

BY WORKING ON, ELABORATING,

CRITICIZING AND TRANSFORMING

KNOWLEDGE OBJECTS

TO SOLVE PROBLEMS, PRODUCE NEW

THOUGHTS, ADVANCE COMMUNAL

KNOWLEDGE

THEY LEARN TO ADVANCE KNOWLEDGE

BY TRANSFORMING AND DEVELOPING

CONCEPTUAL ARTIFACTS

EMPHASIS ON EPISTEMICS AND CON-

CEPTUAL ARTIFACTS, DISREGARDS

MATERIAL ARTIFACTS, LIMITED TOOLS

FOR ANALYSING CLASSR. PRACTICES

2.4 Konstruktivistinen koulukunta

Konstruktivisti ei puhu opiskelijasta vaan oppijasta. Oppijat oppivat ratkaistakseen ongelmia

Konstruktivistin mielestä oppijat oppivat ajattelemaan kuin tiedemiehet: matemaatikot, tai historiatieteiden harjoittajat

Valitsevat ja käsittelevät informaatiota, kehittävät hypoteesejä (tutkimusolettamia) ja tekevät päätelmiä spiraalimaisella lähestymistavalla, yhdistelemällä aiemmin oppimaansa ja nykyisyyttä koskevaa tietoaan

2.4 Konstruktivistinen koulukunta

Teorian heikkous on, että se keskittyy yksilön

oppimiseen eikä pidä yhteiskehittelyä tai tiedon

jakamista tärkeänä. Mikä tahansa psykologinen

prosessi voidaan nähdä konstruktivistisena.

2.5 Tiedonrakennuksen koulukunta

Tiedonrakentajat uskovat yhteisölliseen oppimiseen. Oppimisen tarkoitus on ongelmien ratkominen, uusien ajatusten tuottaminen ja tiedon yhteiskehittely.

Oppijat oppivat tietämyksen kasvattamiseen kehittämällä, käsittelemällä ja kritisoimalla käsitteellisiä artefakteja.

Teorian heikkoutena voidaan pitää epistemiikan(tietoteorian) ja käsitteellisten artefaktien painotusta. Aineelliset artefaktit jäävät tarkastelun ulkopuolelle. Tiedonrakennusteoria tarjoaa vain vähän keinoja luokkahuoneen käytäntöjen analyysiin.

X XX

2.6 Argyris

ARGYRIS NONAKA &

TAKEUCHI

WHO ARE

LEARNING?

WHY DO

THEY

LEARN?

WHAT DO

THEY

LEARN?

HOW DO

THEY

LEARN?

MAIN

LIMITATION

OF THE

THEORY?

INDIVIDUAL LEARNING

AGENTS AND

ORGANISATION

MARCH

INDIVIDUALS AND

ORGANISATION[AL CODE]

INDIVIDUALS, GROUPS,

ORGANISATIONS, OTHER

ORGANISATIONS

INDIVIDUAL SEES A MIS-

MATCH OF OUTCOME TO

EXPECTATION

ORGANISATION SEEKS TO

SURVIVE BY OPTIMAL

EQUILIBRIUM OF EXPLOI-

TATION AND EXPLORATION

INDIVIDUAL´S DEALING W.

THE WORLD; SOCIAL

INTERACTION LEADS TO

SECI CONVERSION SPIRAL

MENTAL MODELS, KNOW-

HOW, CRAFTS AND

SKILLS. RESOLVE INCOM-

PATIBLE ORGAN. NORMS

SCHEMATA, PARADIGMS,

PERSPECTIVES, BELIEFS,

VIEWPOINTS. INTERACTING

SPIRALS PRODUCE

INNOVATION.

INDIVIDUAL´S DISCOVE-

RIES, INVENTIONS AND

EVALUATIONS EMBEDDED

IN ORGANISAT. MEMORY

1.REFINEMENT AND EXTENSION

OF EXIST. COMPETENCES,

TECHNOLOGIES, PARADIGMS.

2.EXPERIMENTATION WITH NEW

ALTERNATIVES

VARIETY, ADAPTATION

MANIPULATING ANALOGIES IN

THEIR MINDS. SOCIALIZING,

EXTERNALIZING, COMBINING

AND INTERNALIZING IN EVERY

ONTOLOGICAL LEVEL.

EMPHASIS ON SECI

CONVERSION SPIRAL,

MISSES ANALYSIS AND

MODELLING OF INDIVIDUAL

SYSTEMIC APPROACH,

CENTERED AROUND PRO-

PABILISTIC SIMULATION,

INDIVID. LEARNING GIVEN

COUNTS ON REASONA-

BILITY AND BONA FIDE.

HOW DOES IT HANDLE

POWER PLAY?

2.6 Argyris

Argyriksen mallissa sekä yksilöt oppimisagentteina että organisaatio oppii. Oppimista tapahtuu, kun yksilö näkee organisaation odotuksien, tuotoksen ja toimintatapojen välisen ristiriidan.

Oppimistuloksena syntyy mielen malleja, tietoa ja taitoja, joilla ratkaistaan organisaation ristiriitaisten normien aiheuttamia ongelmia. Oppiminen tapahtuu yksilön löydöksinä, keksintöinä ja arvioina organisaation muistipääomasta.

Teorian heikkoutena voidaan pitää luottamista ihmisten järkevään toimintaan ja hyvään tahtoon. Valtapelitilanteiden käsittelyyn ei ole välineitä.

2.7 March

Yksilöt, organisaatiot ja organisaation ohjauskoodi oppivat, jotta

saataisiin aikaan monimuotoisuutta ja sopeutumiskykyä

Organisaatio pyrkii pysymään hengissä optimoimalla eksploraation

(uusien alueiden ja toimintatapojen tutkimisen) ja eksploitaation

(hyväksikäytön) eli nykyisillä toimintatavoilla saavutettavan maksi-

maalisen hyödyn välisen tasapainon. Oppiminen on sekä nykyisten

kompetenssien (osaamisten), teknologioiden ja paradigmojen

(toimintamallien) jalostamista ja laajentamista että uusien vaihto-

ehtojen kokeilua

Teoria rajoittuu systeemiseen todennäköi-

syysteoreettiseen oppimisen simulointiin,

jossa yksilön oppiminen on valmiina

annettu suure.

2.8 Nonakan ja Takeuchin

tietämyksenluomismalli

Yksilöt, ryhmät, oma organisaatio ja muut organisaatiot oppivat

Tietämyksenluomismalli (SECI-malli) kuvaa kaksoisspiraalimuutosta hiljaisen (piiloisen) ja eksplisiittisen tiedon ja toisaalta yksilön ja ryhmien välillä

Oppiminen ja uuden tiedon synnyttäminen ovat yhteisöllisiä prosesseja. Koko yhteisö yhdessä rakentaa yhteistä ajatteluaan, käsitteellistääkokemuksiaan, systematisoi jamallintaa sekä testaa asioita jälleenkäytännössä.

2.9 Ekspansiivinen oppiminen

SÄÄNNÖT

TEKIJÄ

VÄLINEET

TYÖNJAKO

YHTEISÖ

KOHDETEOTTULOS

Kuva 10. Toimintajärjestelmä. (Huhtanen, Kehittävä työntutkimus 2008)

2.9 Ekspansiivinen oppiminen

Toiminnan teorian mukaisesti ekspansiivisessa oppimisessa tutkimus-kohdetta, esimerkiksi työorganisaatiota, käsitellään toimintajärjestelmänä

Ekspansiivisessa oppimisessa on kyse sellaisen oppimisesta mitä ei vielä ole. Oppiminen lähtee liikkeelle tyytymättömyydestä ja vallitsevien käytäntö-jen perustana olevien mallien kyseenalaistamisesta. Se pitää sisällään käy-tössä olevien toimintamallien analyysin ja uusien mallien keksimisen, tutkimi-sen ja käyttöönoton ja niiden vakiinnuttamisen.

Ekspansiivisessa oppimisessa laajenee toiminnan kohde

ajassa

sosiaalisessa tilassa

eettis-ideologisesti: mitä teemme, miksi

toiminnan subjekti, toimijuus: keitä olemme, kuka antaa suunnan

toimintajärjestelmien verkko: keiden kanssa toimimme.

© P

ertt

i H

uh

tan

en 1

98

0-2

01

7

3. Sisäilman ja kosteusvaurioiden

korjaamisen verkko-oppimiskokeilu

3.1 Kokeilun tavoite

3.2 Kokeilun kohteena ollut koulutus, sen tavoitteet ja kohderyhmä

3.3 Kokeiluun osallistuneen oppijajaryhmän valinta

3.4 Kokeiluun osallistuneiden opiskelijoiden taustatiedot

3.5 Kokeilun kohteena olleen koulutuksen aihealueet

3.6 Kokeiluun osallistuneiden opiskelijoiden ohjaus

3.7 Kokeiluun osallistuneille opiskelijoille annetut tehtävät

3.8 Esimerkki etäoppimistapahtuman tallenteesta

3.9 Oppijoiden suoriutuminen annetuista tehtävistä

3.10 Koulutuksen loppuun saattaminen ja keskeyttäminen

© P

ertt

i H

uh

tan

en 1

98

0-2

01

7

Kokeilun tavoitteena oli selvittää aikuisten

talotekniikka-, rakennus- ja kiinteistöalan

työnjohto- ja asiantuntijatehtävissä toimivien

mahdollisuutta opiskella sisäilmaongelmien ja

kosteusvaurioiden korjaamista etäoppimalla

verkossa.

3.1 Kokeilun tavoite

© P

ertt

i H

uh

tan

en 1

98

0-2

01

7

Kokeilun kohteena oli Sisäilmaongelmien ja kosteusvaurioiden

korjaaminen –koulutus KOKO

Tavoitteena oli lisätä osallistujien tietämystä rakennusten sisäilmas-

ton parantamisesta sekä kosteusvaurioiden korjaamisesta. Koulutuk-

sessa käsitellään toimisto- ja palvelurakennusten omistajille (esim.

kunnille ja kaupungeille) sopivia korjausratkaisuja. Tavoitteena on

välttää virheellisten tai huonojen ratkaisujen käyttöä korjaus-

hankkeissa.

Koulutus soveltuu julkisten ja liikerakennusten, kuntien ja kaupunki-

en rakennuskannanuudis- ja korjausrakentamisen ja kunnossapidon

parissa toimiville henkilöille, esimerkiksi rakennuttajille, rakennus-

töiden valvojille, hankesuunnittelijoille, toimistoinsinööreille, piiri-

rakennusmestareille, teknisille isännöitsijöille, työpäälli-

köille, vastaaville mestareille ja kuntotutkijoille

3.2 Kokeilun kohteena ollut koulutus, sen

tavoitteet ja kohderyhmä

© P

ertt

i H

uh

tan

en 1

98

0-2

01

7

Hanke oli myöhässä ja opiskelijaryhmä oli koottava nopeasti, toukokuun 2015 aikana.

Sain kymmenkunnan urakoitsijan yhteystiedot. Lähetin kokeilun kuvauksen ja pyynnön osallistua oppijana kokeiluun.

Vastauksia ei lyhyessä viikon määräajassa juuri tullut. Pyysin kiinteistöpäällikköä vihjaamaan urakoitsijoille, että sisäilmaongelmien ja kosteusvaurioiden korjaamisen osaamiseen kannattaa panostaa. Muutamassa päivässä sain neljän urakoitsijan työnjohtajat ilmoittautumaan etäoppimiskokeiluun. Värväsin verkostostani kiinteistösijoitusyhtiön kiinteistöpäällikön.

3.3 Kokeiluun osallistuneen oppijaryhmän

valinta

© P

ertt

i H

uh

tan

en 1

98

0-2

01

7

Oppija A, mies, ikäryhmä 35-39, toimii urakointiyrityksen työnjohtajana. Hänellä on rakennusalan insinöörin ammattikorkeakoulututkinto ja yli 10 vuoden kokemus korjausrakennusurakoinnista, josta yli viiden vuoden kokemus sisäilmakorjauksiin liittyvien töiden johtamisesta.

Oppija B, mies, ikäryhmä 50-54, toimii osin omistamansa urakointiyrityksen työnjohtajana. Hänellä on rakennusmestarin tutkinto ja yli 25 vuoden kokemus korjausrakennusurakoinnista, josta yli kymmenen vuoden kokemus sisäilmakorjauksiin liittyvien töiden johtamisesta.

Oppija C, nainen, ikäryhmä 30-34, toimii urakointiyrityksen työnjohtajana. Hänellä on rakennusalan insinöörin ammattikorkeakoulututkinto ja 10 vuoden kokemus korjausrakennusurakoinnista josta yli kymmenen vuoden kokemus sisäilmakorjauksiin liittyvien töiden johtamisesta.

Oppija D, mies, ikäryhmä 55-59, toimii urakointiyrityksen työnjohtajana. Hänellä on rakennusmestarin tutkinto ja yli 30 vuoden kokemus korjausrakennusurakoinnista, josta yli kymmenen vuoden kokemus sisäilmakorjauksiin liittyvien töiden johtamisesta.

Oppija E, mies, ikäryhmä 45-49, toimii kiinteistösijoitusyhtiön kiinteistöpäällikkönä. Hänellä on toimitilapalveluiden tradenomin ammattikorkeakoulun ja yli 20 vuoden kokemus korjausrakennuttamisesta teknisen isännöitsijän ja kiinteistömanagerin asemassa. Hänellä on yli viiden vuoden kokemus sisäilmakorjauksiin liittyvien töiden tarvekartoitusten, hankesuunnitelmien, urakkaohjelmien teettämisestä, urakoiden suunnitteluttamisesta, kilpailuttamisesta ja valvonnasta tilaajan edustajana.

3.4 Kokeiluun osallistuneiden opiskelijoiden

taustatiedot

© P

ertt

i H

uh

tan

en 1

98

0-2

01

7

1. Sisäilmaongelmat ja niiden hallinta

2. Kosteusvaurioiden tutkimusperiaatteet ja mittausmenetelmät

3. Kosteusvaurioiden korjaamisen yleisperiaatteet ja priorisointi

4. Korjaussuunnittelulle asetettavat vaatimukset sekä kuivaus ja purkutekniikat

5. Kosteusvauriot ja niiden korjaaminen; ulkoseinä-, vesikatto ja yläpohjarakenteet, märkätilat, vesi- ja viemäriputket.

3.5 Kokeilun kohteena olleen koulutuksen

aihealueet

© P

ertt

i H

uh

tan

en 1

98

0-2

01

7

Perustui puhelimeen, sähköpostiin, sähköiseen

Optima-oppimisympäristöön ja WebEx-

verkkoistuntoihin ja niiden chattiin

Henkilökohtaisen ohjauskeskustelun käytäntö

kiellettiin Kiinteistöalan Koulutussäätiössä:

”Mitä siitäkin nyt tulisi, jos Kiinkon henkilökunta

matkustelisi opiskelijoita tapaamaan heidän

työpaikoillaan.”

3.6 Kokeiluun osallistuneiden opiskelijoiden

ohjaus

© P

ertt

i H

uh

tan

en 1

98

0-2

01

7

Pohdi kunkin jakson (I-V) sisältöjä erikseen. I jakso käsittelee sisäilmaongelmia ja niiden hallintaa, joten

pohdinta ja palaute kohdistuu erityisen selvästi talotekniikan ja sisäilman/energiankäytön yhteyksiin. Ota

esimerkkejä omasta työstäsi, muista tuntemistasi tapauksista tai asumisestasi. Pohdi talotekniikan muutosten,

laajennusten ja tasonnoston mahdollisuuksia sisäilman/energiankäytön parantamiseksi. Kuvat, piirrokset,

taulukot ja muu liiteaineisto yleensä parantaa palautteen hyödyntämistä.

II jakso käsittelee rakenteiden lämpö- ja kosteustekniikkaa (rakennusfysiikkaa), kosteusvaurioitumista ja

kosteusvaurioiden mittausmenetelmiä. Talotekniset ratkaisut vaikuttavat lämmön siirtymiseen,

lämpötilajakautumiin, pintalämpötiloihin, kosteuden siirtymiseen ja ilmavirtauksiin rakenteissa. Ota esimerkkejä

omasta työstäsi, muista tuntemistasi tapauksista tai asumisestasi. Pohdi talotekniikan, sen muutosten,

laajennusten ja tasonnoston vaikutuksia ja mahdollisuuksia rakennusfysikaalisten olosuhteiden

parantamiseksi.

III jakso koskee kosteusvauriokorjausten yleisperiaatteita ja priorisointia, korjaussuunnittelulle asetettavia

vaatimuksia, lähtötietoja ja kuivaus- ja purkutekniikoita. Pohdi näitä asioita sekä yleisesti että talotekniikan

muutosten, laajennusten ja tasonnostoprojektien osalta. Ota esimerkkejä omasta työstäsi, muista tuntemistasi

tapauksista tai asumisestasi.

III –jaksolla käsitellään myös kosteusvauroita ja niiden korjaamista perustus- ja alapohjarakentei-

den osalta. Pohdi näitä asioita sekä yleisesti että talotekniikan vaikutuksia ja sen muutosten,

laajennusten ja tasonnostoprojektien tarjoamia parannusmahdollisuuksia. Ota esimerkkejä

omasta työstäsi, muista tuntemistasi tapauksista tai asumisestasi.

3.7 Kokeiluun osallistuneille opiskelijoille

annetut tehtävät

© P

ertt

i H

uh

tan

en 1

98

0-2

01

7

IV- ja V-jaksolla käsitellään kosteusvauroita ja niiden korjaamista ulkoseinien, vesikaton,

yläpohjan ja märkätilojen osalta. Pohdi näitä asioita sekä yleisesti että talotekniikan

vaikutuksia ja sen muutosten, laajennusten ja tasonnostoprojektien tarjoamia

parannusmahdollisuuksia. Ota esimerkkejä omasta työstäsi, muista tuntemistasi

tapauksista tai asumisestasi.

V-jaksolla käsitellään kosteusvauroita ja niiden korjaamista vesi- ja viemäriputkien osalta.

Tämä osio on sinällään talotekniikkaa, joten pohdintasi kohdistuu sekä vesi- ja

viemärijärjestelmän vaikutuksiin sisäilmaan ja kosteusvaurioihin että sen muutosten ja

perusparannusten tarjoamia mahdollisuuksiin. Ota esimerkkejä omasta työstäsi, muista

tuntemistasi tapauksista tai asumisestasi.

Kussakin viidessä (PAL I – PAL V) palautteessa pohdi myös

tämän jakson verkko-oppimisen sopivuutta Sinun työtäsi tukemaan

miten verkko-oppiminen tällä jaksolla Sinun kannaltasi onnistui/epäonnistui ja miksi

miten verkko-oppimisen vaikuttavuus voisi näkyä ja näkyy työssäsi ja sen tuloksissa

kehitysehdotuksia tämän jakson toteutukseen.

3.7 Kokeiluun osallistuneille opiskelijoille

annetut tehtävät

© P

ertt

i H

uh

tan

en 1

98

0-2

01

7

3.8 Esimerkki etäoppimistapahtuman

tallenteesta

© P

ertt

i H

uh

tan

en 1

98

0-2

01

7

Kokeiluun osallistuneiden oppijoiden suoriutuminen annetuista tehtävistä vaihteli. Kahden ensimmäisen jakson tehtäväpalautukset myöhästyivät jopa kolmella viikolla. Muutamat eivät palauttaneet tehtäviä lainkaan. Yksi opiskelija myös palautti jaksojen 3-5 tehtävät ja yleensä ajoissa.

Vastaukset olivat melko niukkoja, vaikkakin ilmaisivat oppijan oivaltaneen talotekniikan muutosten, laajennusten ja tasonnoston mahdollisuuksia sisäilman ja energiankäytön parantamiseksi. Kuvia ja piirroksiakin oli vastauksissa ja liitteinä. Koulutusohjelman kehitysehdotukset olivat yleisellä tasolla ja kuvasivat enimmäkseen oman oppimisen esteiksi koettuja asioita.

3.9 Oppijoiden suoriutuminen annetuista

tehtävistä

© P

ertt

i H

uh

tan

en 1

98

0-2

01

7

Oppija E:n vaikeudet alkoivat heti hänen saatuaan linkin ensimmäisen jakson video-istuntoon. Hänen tietokoneellaan ei

voinut osallistua WebEx-järjestelmän videoistuntoihin. Aiemmat yritykset osallistua verkkokoulutuksiin olivat johtaneet

samaan ongelmaan.

Oppija E toimii finanssialan yrityksessä. Yrityksen tietotekniikkapolitiikka estää ainakin WebEx-järjestelmän käytön.

Videon seuraamiseen tarvittavaa sovellusta ei voi asentaa yrityksen koneisiin. Hänen osaltaan koulutus harmillisesti

päättyi ennen alkamistaan.

Oppija D ilmoitti toisen jakson aikana, että videoiden katsominen oppimistapana ei sovi hänelle lainkaan. Yritin

keskustella asiasta, mutta emme päässeet asiassa eteenpäin. D:n koulutus keskeytyi elokuussa.

Oppija B ei juurikaan ehtinyt osallistua synkronisiin oppimistapahtumiin. Yritin helpottaa tilannetta tarjoamalla

mahdollisuutta osallistua oppimistapahtumiin asynkronisesti, kukin oman aikataulunsa mukaisesti. Oppimistapahtumien

seuraaminen kasautui ja tehtävät jäivät tekemättä. B:n oppimispolku katkesi elokuun jälkeen.

Oppija C yritti sovittaa oppimistapahtumia aikatauluunsa, mutta syyskuun istunnoissa häntä ei enää nähty, ei myöskään

tehtäväpalautuksia.

Oppija A seurasi kaikki tapahtumat synkronisesti, teki tehtävät jokseenkin annetun aikataulun mukaisesti,

osallistui joulukuun verkkotenttiin ja sai koulutuksesta todistuksen samaan aikaan opetuksessa fyysisesti

läsnä olleiden kanssa.

3.10 Koulutuksen loppuun saattaminen ja

keskeyttäminen

© P

ertt

i H

uh

tan

en 1

98

0-2

01

7

Yhteenveto

4.1 Tausta

4.2 Tavoite

4.3 Tutkimusmenetelmät

4.4 Keskeiset tulokset

4.5 Tulosten merkitys

4.6 Jatkotutkimustarpeet

© P

ertt

i H

uh

tan

en 1

98

0-2

01

7

Sisäilman ja kosteusvaurioiden aiheuttamien terveyshaittojen vuotuinen arvo on 23-953 miljoonaa euroa ja korjausten vuotuinen kustannus 1,2-1,6 miljardia euroa. Valiokunnan mielestä suuri lisäpanostus maksaisi itsensä kolmessa vuodessa takaisin.

Lisäpanostus voisi kohdistua myös osaamisen parantamiseen

FISE- ja VTT-pätevyysjärjestelmän kautta osaajien tarjonta kasvaa hitaasti

4.1Tausta

© P

ertt

i H

uh

tan

en 1

98

0-2

01

7

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, voidaanko kosteus- ja homeongelman esille nostamien sisäilmakysymysten ratkaisemista helpottaa kehittämällä lisäkoulutuksen laatua, erityisesti lisäkoulutuksen saatavuutta pääkaupunkiseudun ulkopuolella.

Tavoitteeseen pyrittiin sisäilman ja kosteusvaurioiden korjaamisen verkkokoulutuskokeilulla.

4.2 Tavoite

© P

ertt

i H

uh

tan

en 1

98

0-2

01

7

Toimintatutkimus

Keskeinen menetelmä on suunnittelu-toiminta-

havainnointi-reflektointi –spiraali.

4.3 Tutkimusmenetelmät

© P

ertt

i H

uh

tan

en 1

98

0-2

01

7

1. Pääkouluttajan on hyvä tavata verkko-oppija ennen koulutuksen alkua

2. Verkko-oppiminen ei ilman ohjausta sovellu kaikille

3. Tehtävien tekemiselle on varattava aika

4. Kunkin oppijan tulee jakaa tehtäväpalautuksensa kahden muun

oppijan kanssa, keskustella ja tehdä johtopäätöksiä verkkoon kirjaten

5. Istunnot tulee jakaa viikoittain toistuviin 2*90 min jaksoihin

6. Verkko-opetuksen toteutusta pidetään virheellisesti helppona ja

edullisena

7. Oppijoiden kirjautumista istuntoihin on seurattava, jotta keskeyttämistä

voidaan ennakoida ja yrittää auttaa poistamaan oppimisen esteitä

8. Pelkän verkossa oppimisen heikkous on vuorovaikutuksen vähyys ja

yhteisen oppimisen areenan puuttuminen.

4.4 Keskeiset tulokset

© P

ertt

i H

uh

tan

en 1

98

0-2

01

7

Teemme ajatuskokeen. Mikäli sisäilmaolosuhteita

parantamalla voitaisiin vähentää em. kustannuksia

yhden prosentin verran, säästöä syntyisi vuosittain

226 miljoonaa euroa. Laskettaessa sisäilman ja

kosteusvaurioiden korjaamisen parantuneen

osaamisen ansioksi prosentin neljäsosa saadaan 55

miljoonan euron säästövaikutus vuodessa.

Sisäilmaosaamisen parantaminen on mahdollista

verkkokoulutusta kehittämällä

4.5 Tulosten merkitys

© P

ertt

i H

uh

tan

en 1

98

0-2

01

7

Sisäilman ja kosteusvaurioiden verkko-oppimista

tulee kehittää. Akilleen kantapääksi

osoittautunutta vuorovaikutuksen ja yhteisöllisen

oppimisen vähyyttä voidaan korjata siirtämällä

sisäilman ja kosteusvaurioiden verkko-oppiminen

osaksi Rakennustuotannon

erikoisammattitutkintoa, sen valmistavaksi

koulutukseksi.

4.6 Jatkotutkimustarpeet

© P

ertt

i H

uh

tan

en 1

98

0-2

01

7

4.6 Jatkotutkimustarpeet

Esimies-, työsuhde- ja neuvottelutaidot

Työturvallisuus ja ympäristö

Sopimustekniikka ja määräykset

Tehtäväsuunnittelu, tuotannonohjaus ja -valvonta

11 Rakennusfysiikan ja kuntotutkimusmenetelmien

hallintaTutkintotilaisuudet työpaikalla

Tutkinnonosien

1-4 lähijaksot

© P

ertt

i H

uh

tan

en 1

98

0-2

01

7

• Työnjohtotehtävien sopimuksien ja määrä-yksien vastuut ja velvoitt.

• Urakkamuodot

• Ulkomaalaisen työvoi-man hallinta ja harmaan talouden torjunta

• Tehtäväsuunnittelu, tuotannonohjaus ja -valvonta

• Työturvallisuuslainsää-däntö ja –riskit, ympäristönsuojeluun liittyvien riskien analysointi

• Huolehtia logistiikasta, jätehuollosta, työympäristöstä ja turvallisuudesta sekä ympäristöasioista

• Toimia esimiehenä

• Tehdä suunnitelma esimiehenä toimimisesta sekä raportti suunnitelman toteutumisesta

• Johtaa ja kehittää

• Toimia neuvottelu-tilanteessa

1. Esimies-, työsuhde-

ja neuvottelu-

taidot

2. Työ-turvallisuus

ja ympäristö

3. Sopimus-

tekniikka ja määräykset

4. Tehtävä-suunnittelu, tuotannon-ohjaus ja-valvonta

4.6 Jatkotutkimustarpeet

© P

ertt

i H

uh

tan

en 1

98

0-2

01

7

Rakennusfysiikan hallintaa tutkinnon suorittaja osoittaa seuraavin kriteerein:

hyödyntää osaamistaan home- ja kosteusvauriotyön työnjohtajalta tai valvojalta maankäyttö- ja rakennuslaissa vaadittavalla tasolla

tuntee ja ymmärtää keskeiset asiat rakennusfysiikasta

tuntee rakennusfysiikan käsitteet ja määritelmät

tietää rakenteiden ja rakennusten kosteuslähteet ja niiden merkityksen

ymmärtää rakennuksen painesuhteet ja ilmavirtaukset fysikaalisena ilmiönä

tuntee kosteuden siirtymisen ja tiivistymisen fysikaaliset mekanismit rakenteissa

tietää normaalit kosteuspitoisuudet eri rakenteissa

ymmärtää lämmöneristyksen ja vaipan ilmatiiviydenmerkityksen.

4.6 Jatkotutkimustarpeet

© P

ertt

i H

uh

tan

en 1

98

0-2

01

7

Kuntotutkimusmenetelmien hallintaa hän osoittaa seuraavin tavoin:

tekee tai tulkitsee kuntoarviota tai –tutkimusta työmaaolosuhteissa home- ja kosteusvauriotyön työnjohtajalta tai valvojalta maankäyttö-ja rakennuslaissa vaadittavalla tasolla

tunnistaa perustus-, kellari-, alapohja-, ulkoseinä-, yläpohja- ja vesikattorakenteiden riskirakenteet ja ongelmien aiheuttajat

tunnistaa aistinvaraisesti havaittavan mikrobikasvuston ja vaurioihin liittyvät väri- ym. muutokset materiaaleissa

tuntee kuntoarvion ja –tutkimuksen laadintaperiaatteet ja osaa tulkita tuloksia

tilaa ja tulkitsee fysikaalisten tekijöiden mittaustulokset

tunnistaa lisätutkimustarpeet

tekee tai tulkitsee työkohteeseen tehtyä kuntoarviota tai–tutkimusta.

4.6 Jatkotutkimustarpeet

© P

ertt

i H

uh

tan

en 1

98

0-2

01

7

Työtoiminta todellisessa kohteessa edustaa LPP:n mestari-kisälli –asetelmaa – opitaan mestarin työtä seuraamalla. Verkko-opinnoissa toteutuu alaluvussa 2.8 esittelemäni Nonakan ja Takeuchin teoria: ”Eksplisiittistä tietoa vaihdetaan raporttien, muistioiden, kokousten, puhelinkeskustelujen ja verkon avulla tietämysjärjestelmäksi. Tietoa tai informaatiota vaihdetaan, yhdistellään, vertaillaan ja luokitellaan; näin pyritään luomaan uutta tietoa tai näkemään asiat uudessa valossa sekä rakentamaan yksittäisistä asioista tai ilmiöistä systeemisiä kokonaisuuksia.”

Tämä eksplisiittisen tiedon vaihto tulisi tehdä kolmen hengen ryhmissä.

Toimintamallia tulisi tutkia toimintatutkimuksen menetelmin.

4.6 Jatkotutkimustarpeet

© P

ertt

i H

uh

tan

en 1

98

0-2

01

7

Syvennetään oppimisen, tutkimus-, kehitys- ja

innovaatiotoiminnan yhteistyötä.

Metropolia Ammattikorkeakoulun ja

Amiedun yhteistyösopimus 20.12.2016

Vasemmalta: oppimisjohtaja Tapani Martti

(Metropolia), TKI-johtaja Anna-Maria Vilkuna

(Metropolia), palvelujohtaja Nuutti Manninen

(Amiedu), säätiön johtaja, rehtori Timo Karkola

(Amiedu), toimitusjohtaja-rehtori Riitta Konkola

(Metropolia), liiketoimintajohtaja Katri Luukka

(Metropolia), kehitysjohtaja, vararehtori Jussi

Jarrett (Amiedu) sekä kehitys-

johtaja Eeva Viitanen (Metropolia).

© P

ertt

i H

uh

tan

en 1

98

0-2

01

7

Ohjausta, asiantuntemusta, vaikutteita,

yhteistyötä – oletko mukana?