Ratkaisukeskeisen tutkimusyhteistyön haasteet

FT Tanja Suni pääsihteeri, Future Earth Suomi

www.futureearthfinland.fi

   

1.  Tiede yhteiskunnan tukena - tieteellinen tausta

2.  Tutkimuksen yhteissuunnittelu (co-design) •  Aidon tieteidenvälisyyden edellytyksiä •  Yhteissuunnittelu loppukäyttäjien kanssa

3.  Toimintasuosituksia

SISÄLTÖ

    1945 Vannevar Bush “Science the Endless Frontier”1

•  Yhteiskunta hyötyy tieteestä

luontaisesti, kun sekä perus- että soveltavan tutkimuksen tuottama tieto virtaa esteettä päätöksentekoon

•  Raportti painotti tieteen

erottamista yhteiskunnasta sen objektiivisuuden ja uskottavuuden säilyttämiseksi sekä arvointressien ja politiikan vaikutuksen minimoimiseksi

TIEDE YHTEISKUNNAN TUKENA - TIETEELLINEN TAUSTA

Vannevar Bush (1890 – 1974) oli yhdysvaltalainen insinööri, keksijä ja merkittävä taustavaikuttaja USA:n tiedehallinnossa toisen maailmansodan aikana. Vaikutti osaltaan USA:n kansallisen tiedesäätiön (NSF) perustamiseen.

   Kasvavaa kritiikkiä viimeisen 30 vuoden aikana:3

•  Vaatimus tieteen ja yhteiskunnan erillisyydestä2 ei ole realistinen: o  Arvot ja politiikka vaikuttavat rahoitukseen ja

tieteen tekemisen edellytyksiin o  ”Eristynyt” tutkimus ei tuota ymmärrettäviä ja

hyödynnettäviä lopputuotteita

•  Suuri osa päätöksistä, joiden tulisi hyödyntää tieteellistä tietoa, ei itse asiassa hyödynnä sitä riittävässä määrin4,5

•  Nykyisten suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin liittyvien ongelmien monimutkaisuus edellyttää tieteidenvälistä ja yhteiskunnan tarpeet huomioivaa lähestymistapaa.

TIEDE YHTEISKUNNAN TUKENA - TIETEELLINEN TAUSTA

   Tieteen yhteiskunnallista vaikuttavuutta on tutkittu vuosikymmeniä. Tieteellisen tiedon käytettävyyteen vaikuttavat useat yhteen kytkeytyneet tekijät6:

•  Tiedon tuottajien ja käyttäjien vuorovaikutuksen määrä ja laatu •  Tieteellisen tiedon soveltuvuus käyttäjien tarpeisiin •  Uuden tieteellisen tiedon suhde muuhun päättäjien hyödyntämään tietoon

Tieteellisen tiedon hyödyntämistä edistävät

•  Kaksisuuntainen viestintä •  Tiedon tuottajien ja käyttäjien pitkäaikaiset ja luottamusta kehittävät suhteet •  Suhteita voivat ylläpitää esimerkiksi tiedeyhteisön ja muun yhteiskunnan välisiä

suhteita hoitavat ”rajapintaorganisaatiot” (boundary organisation)7, 8-14

TIEDE YHTEISKUNNAN TUKENA - TIETEELLINEN TAUSTA

   Tutkimuksen tuottajien ja hyödyntäjien vuorovaikutuksen hyödyt: •  Yhteistyöprosessien luominen tiedon tuottajien ja käyttäjien välillä johtaa tietoon,

joka vastaa käyttäjien tarpeisiin, jota he pitävät uskottavampana ja jota he uskaltavat hyödyntää17,18

•  Vuorovaikutteisessa suhteessa käyttäjille avautuu paremmin tieteen ja tiedon luonne, ja he oppivat ymmärtämään, prosessoimaan ja lopulta käyttämään tietoa päätöksenteossa3

•  Vähentää tiedon käytön esteitä kuten käsityksiä siitä, että tieteellinen tieto olisi liian epävarmaa, epätarkkaa tai epäluotettavaa päätöksenteon pohjaksi3.

TIEDE YHTEISKUNNAN TUKENA - TIETEELLINEN TAUSTA

   

1.  Tiede yhteiskunnan tukena - tieteellinen tausta

2.  Tutkimuksen yhteissuunnittelu (co-design) •  Aidon tieteidenvälisyyden edellytyksiä •  Yhteissuunnittelu loppukäyttäjien kanssa

3.  Toimintasuosituksia

SISÄLTÖ

   

AIDON TIETEIDENVÄLISYYDEN EDELLYTYKSIÄ

”Ulkopuolisen tahon on hyvin vaikeaa luoda mielekästä tutkimuksellista yhteistyötä eri alojen kesken.”

”Ylhäältäpäin organisoitu yhteistyö johtaa helposti rinnakkaiseen

työskentelyyn aidon tieteidenvälisyyden sijaan.”

-  VTT Katri Huutoniemi, Helsingin yliopisto, ”Tieteidenvälisen ympäristötutkimuksen metodologiasta – HENVI-tutkimusohjelmien tarkastelu”

1.  Oman tutkijanuran intressien toteutuminen

•  Yhteistyön syntyminen vaatii paitsi yhteisiä tieteellisiä intressejä, myös kunnollista etukäteissuunnittelua sekä näkemystä yhteistyön hyödyistä pitkällä aikavälillä.

•  Laadukasta tieteidenvälisyyttä ei synny ilman lupaavia tieteellisiä linkkejä, ja näitä voivat viime kädessä rakentaa vain tutkijat itse omalla työllään - tutkimustyön pitkäjänteinen luonne ja tutkimuspolkujen yksilöllisyys puoltavat vahvasti tutkijoiden omaehtoista verkostoitumista.

   

AIDON TIETEIDENVÄLISYYDEN EDELLYTYKSIÄ

Tieteidenvälisen hankkeen on tuettava tutkijoiden näköpiirissä olevia tutkimuspolkuja,

rahoitusmahdollisuuksia ja urakehitystä.

   

2.  Tieteidenvälinen  vuorovaikutus:  monikerroksista,  vastavuoroista  –  ei  väl7ämä7ä  tasa-­‐arvoista      •  Hankkeen  avainkysymys:  9eteenalojen  keskinäinen  asemoin9  hankkeessa:  ”Kuka  tätä  

hanke7a  vetää,  mekö  –  vai  he?”      •  Yhteistyö  voi  sisältää  useita,  osin  toisistaan  riippuma8omia  teemoja,  jotka  jäsentävät  

:eteenalojen  välisiä  suhteita  eri  tavoin.    •  Pitkäjänteisen  yhteistyön  edellytyksenä  jonkinasteinen  vastavuoroisuus:  yhteisen  

tavoi8een  lisäksi  kaikkien  osapuolten  on  voitava  toteu8aa  myös  omia  pyrkimyksiään.      

AIDON TIETEIDENVÄLISYYDEN EDELLYTYKSIÄ

   AIDON TIETEIDENVÄLISYYDEN EDELLYTYKSIÄ

Vastavuoroisuus  ei  edellytä  ”tasa-­‐arvoa”:  asetelmaa,  jossa  :eteenalat  toimivat  kaikissa  vaiheissa  rinnakkain  kokonaisnäkemykseen  pyrkien  -­‐  usein  tarvitaan  9eteidenvälistä  palvelua/alihankintaa.  

   

HENVI  Forests  and  Climate  Change  -­‐  kuinka  kehi8ää  metsänhoitoa  sosiaalises:  hyväksy8ävällä  ja  talouden  ja  ympäristön  kannalta  kestävällä  tavalla?  

 ”Tässä  hankkeessa  yhteiskunta:eteillä  on  ensisijaises:  palveleva  rooli,  jossa  he  tutkivat  luonnon:eteellisten  laskelmien  avulla  luotujen  metsänhoitoskenaarioiden  taloudellisia  

vaikutuksia  ja  yhteiskunnallista  hyväksy8ävyy8ä.    Samaan  aikaan  heidän  oma  tutkimusasetelmansa  on  kuitenkin  vaiku8anut  olennaises:  

siihen,  millaisia  laskelmia  luonnon:eteellisillä  malleilla  tuotetaan  (skenaariot),  jo8a  tulokset  olisivat  heille  käy8ökelpoisia.”  

   

1.  Tiede yhteiskunnan tukena - tieteellinen tausta

2.  Tutkimuksen yhteissuunnittelu (co-design) •  Aidon tieteidenvälisyyden edellytyksiä •  Yhteissuunnittelu loppukäyttäjien kanssa

3.  Toimintasuosituksia

SISÄLTÖ

Lähde: Future Earth Initial Design Report (2013)

SIDOSRYHMIÄ: Päätöksentekijät ja –valmistelijat valtio- ja kuntatasolla, kansalaiset, järjestöt, yksityissektori, media

TUTKIMUKSEN YHTEISSUUNNITTELU (”CO-DESIGN”)

    •  Ideaalitilanteessa tutkimuskysymysten määrittely yhdessä •  Vähintään lopputuotteiden suunnittelua loppukäyttäjien kanssa; tätä voi

tehdä hankkeen jokaisessa vaiheessa, mutta mitä aikaisemmin, sen parempi

•  Tutkijoille mahdollisuus tulla yhteiskunnassa näkyviin ja vaikuttamaan huolehtimalla siitä, että tutkimuskysymykset ovat tieteellisesti korkeatasoisia.

•  Co-design ei tarkoita tutkimuksen tilaamista yksinomaan loppukäyttäjän näkökulmasta! Tutkijat tuovat keskusteluun mukaan laajempia näkemyksiä, erilaisen aikaskaalan ja tietoa ongelmien taustoista ja yhteen kytkeytymisestä.

YHTEISSUUNNITTELU (CO-DESIGN) LOPPUKÄYTTÄJIEN KANSSA

   

1.  Tiede yhteiskunnan tukena - tieteellinen tausta

2.  Tutkimuksen yhteissuunnittelu (co-design) •  Aidon tieteidenvälisyyden edellytyksiä •  Yhteissuunnittelu loppukäyttäjien kanssa

3.  Toimintasuosituksia

SISÄLTÖ

   

1.  Kaikkia loppukäyttäjiä eivät kiinnosta kaikki aiheet!  2.  Eri päättäjien tarpeet ja aikaskaalat erilaisia: ministerit ja kansanedustajat (4 v),

päätösten valmistelijat (muutamasta kuukaudesta alkaen), lainsäädännön valmistelijat (jopa vuosia), kuntatason päättäjät ja suunnittelijat (eri aikaskaaloja)

3.  Tunnistakaa kohderyhmät ja selvittäkää tietotarpeiden aikaskaalat; onko valmisteilla päätöksiä/prosesseja, joihin teidän tutkimuksenne voisi sopivassa ajassa vaikuttaa? Esimerkiksi TEA-työryhmä ja Future Earth Finland voivat auttaa

4.  Järjestäkää tapaaminen sopivan kohderyhmän kanssa: a.  Kysykää, mitä loppukäyttäjät haluaisivat kuulla tästä aiheesta; selvittäkää

kohderyhmien tietoaukot ja suunnitelkaa yhdessä edes osa tutkimuksesta vastaamaan näihin kysymyksiin, ottaen huomioon, että tutkimuskysymysten tieteellisestä korkeatasoisuudesta vastaavat aina tutkijat

b.  Suunnitelkaa yhdessä sopivia lopputuotteita, policy-brief, tietopaketti suosituksista, grafiikkaa, jatkohanke, mitä? 

5.  Kenen muun kuin suorien loppukäyttäjien haluaisitte tietävän tuloksistanne?

TOIMINTASUOSITUKSIA

   1.  Bush  V.  1945.  Science  the  Endless  Fron:er.  Washington,  DC:  US  Gov.  Print.  Off.  2.  Cox  B,  Ince  R.  1996.  Poli:cians  must  not  elevate  mere  opinion  over  science.  New  Statesman  141:5137–38  3.  Kirchhoff  C,  Lemos  M,  and  Dessai  S  2013.  Ac:onable  Knowledge  for  Environmental  Decision  Making:  Broadening  the  Usability  of  Climate  Science,  Annu.  Rev.  Environ.  Resour.  2013.  38:393–414  4.  Feldman  M.  1989.  OrderWithout  Design:  Informa:on  Produc:on  and  Policymaking.  Palo  Alto,CA:  Stanford  Univ.  Press  5.  Meyer  R.  2011.  The  public  values  failures  of  climate  science  in  the  US.  Minerva  49:47–70  6.  Lemos  MC,  Kirchhoff  CJ,  Ramparasad  V.  2012.  Narrowing  the  climate  informa:on  usability  gap.  Nat.  Clim.  Change  2:789–94  7.  Carbone  GJ,  Dow  K.  2005.  Water  resource  management  and  drought  forecasts  in  South  Carolina.  J.  Am.  Water  Resour.  Assoc.  41:145–55  8.  Pagano  TC,HartmannHC,  Sorooshian  S.  2002.  Factors  affec:ng  seasonal  forecast  use  in  Arizona  water  management:  a  case  study  of  the  1997–98  El  Ni˜  no.  Clim.  Res.  21:259–69  9.  Rayner  S,  Lach  D,  Ingram  H.  2005.  Weather  forecasts  are  for  wimps:  why  water  resource  managers  do  not  use  climate  forecasts.  Clim.  Change  69:197–227  10.  Engle  NL.  2010.  Adapta:on  to  Extreme  Droughts  in  Arizona,  Georgia,  and  South  Carolina:  Evalua:ng  Adap:ve  Capacity  and  Innova:ve  Planning  and  Management  Approaches  for  States  and  Their  Community  Water  Systems.  Ann  Arbor,  MI:  Univ.  Mich.  11.  Pagano  TC,  Hartmann  HC,  Sorooshian  S.  2001.  Using  climate  forecasts  for  water  management.  J.  Am.  Water  Resour.  Assoc.  37:1139–53  12.  Moser  S.  2009.  Making  a  difference  on  the  ground:  the  challenge  of  demonstra:ng  the  effec:veness  of  decision  support.  Clim.  Change  95:11–21  13.  Nelson  RA,  Holzworth  DP,  Hammer  GL,  Hayman  PT.  2002.  Infusing  the  use  of  seasonal  climate  forecas:ng  into  crop  management  prac:ce  in    north  east  Australia  using  discussion  support  sokware.  Agric.  Syst.  74:393–414  14.  Roncoli  C,  Jost  C,  Kirshen  P,  Sanon  M,  Ingram  KT,  et  al.  2009.  From  accessing  to  assessing  forecasts:  an  end-­‐to-­‐end  study  of  par:cipatory  climate  forecast  dissemina:on  in  Burkina  Faso  [West  Africa].  Clim.  Change  92:433–60  15.  Kirchhoff  CJ.  2013.  Understanding  and  enhancing  climate  informa:on  use  in  water  management.  Clim.  Change.  119:495–509  16.  Cash  D,  Buizer  J.  2005.  Knowledge-­‐Ac:on  Systems  for  Seasonal  to  Interannual  Climate  Forecas:ng:  Summary  of  a  Workshop.  Washington,  DC:    Natl.  Acad.  Press.  44  pp.  17.  Cash  DW,  Borck  JC,  Pa8  AG.  2006.  Countering  the  loading-­‐dock  approach  to  linking  science  and  decision  making:  compara:ve  analysis  of  El  Nino/Southern  Oscilla:on  (ENSO)  forecas:ng  systems.  Sci.  Technol.  Hum.  Values  31:465–94  18.  Ray  AJ,  Garfin  GM,  Wilder  M,  Vasquez-­‐Leon  M,  Lenart  M,  Comrie  AC.  2007.  Applica:ons  of  monsoon  research:  opportuni:es  to  inform  decision  making  and  reduce  regional  vulnerability.  J.  Clim.  20:1608–27  

VIITTEET

Future Earth Suomi – globaalimuutostutkimuksen kansalliskomitea Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto PL 48 (Erik Palméninaukio 1),00140 Helsinki info@futureearthfinland.fi www.futureearthfinland.fi

OTA YHTEYTTÄ

TERVETULOA MUKAAN FUTURE EARTH SUOMEN TOIMINTAAN! Kansalliskomitea etsii uusia jatkuvasti uusia yhteistoiminnan muotoja ja yhteistyökumppaneita tiedeyhteisöstä, julkiselta ja yksityiseltä sektorilta sekä mediasta.