Paluu tulevaisuuteen

Suomen työelämän tulevaisuus 2025 -kyselyn tulokset

Tuomo Alasoinituomo.alasoini(at)tekes.fi

Joitain inspiraation lähteitä keskusteluun ”työelämän tulevaisuudesta”

• Gratton, L. (2011) The Shift: The Future of Work Is Already Here. London: Collins.

• Meister, J.C. & Willyerd, K. (2010) The 2020 Workplace: How Innovative

Companies Attract, Develop, and Keep Tomorrow’s Employees Today. New York: HarperCollins.

• Williams, C.C. (2007) Rethinking the Future of Work: Directions and

Visions. Houndmills: Palgrave Macmillan.

• Alasoini, T., Järvensivu, A. & Mäkitalo, J. (2012) Suomen työelämä vuonna 2030: miten ja miksi se on toisennäköinen kuin tällä hetkellä? TEM raportteja 14/2012. Työ- ja elinkeinoministeriö, Työllisyys- ja yrittäjyysosasto.

Kyselystä lyhyesti• Kysely toteutettiin joulukuussa 2013 sähköisenä lomakekyselynä, joka

lähetettiin 862:lle Tampereen yliopiston yllä pitämän ”Työelämän tutkimuksen” postituslistalla olevalle henkilölle. Henkilöt ovat pääsääntöisesti työelämän tutkijoita tai kehittäjiä.

• Vastausaikaa oli 10 päivää.• Kyselyyn vastasi 218 henkilöä (vastaus-% 25,3).• Vastanneista naisia oli 149 (69 %) ja miehiä 67 (31 %). • Vastanneista alle 40-vuotiaita oli 44 (20 %), 41-55-vuotiaita 105 (48 %) ja

yli 55-vuotiaita 69 (32 %). Mediaanivastaaja oli syntynyt kesä-heinäkuun vaihteessa vuonna 1967.

• Työelämän tutkimusyhdistyksen jäseniä vastanneista oli 77 (35 %).

Tarkasteltavat teemat• Yksilöllisyys: lisääntyykö yksilöllisyys ihmisten asenteissa, työnteon tavoissa ja

työehdoissa?• Kulttuurinen sallivuus: onko tulevaisuuden työelämä ja -kulttuuri yksilöiden

kannalta nykyistä sallivampaa?• Työelämän laatu: uskotaanko työn ”huonontumisdiskurssiin”?• Hyvinvointivaltion institutionaalinen perusta: ovatko demokraattista

hyvinvointivaltiota kannattelevat taloudelliset ja sosio-kulttuuriset peruspilarit kunnossa ja ehkä jopa vahvemmat kuin juuri tällä hetkellä vai nähdäänkö niiden rapautuvan nykyisestä?

• 19 esitettyä väitettä on sijoitettu näiden neljän teeman alle. Jakaumia tarkastellaan koko aineistossa sekä sukupuolen ja iän mukaan. Käytetyt ikäkategoriat ovat: alle 40-vuotiaat, 40-54-vuotiaat ja vähintään 55-vuotiaat.

• Tarkastelu on tehty suurimmaksi osaksi ns. balanssilukutarkasteluna eli myönteisten vastausten kokonaisosuudesta on vähennetty kielteisten vastausten kokonaisosuus. Balanssiluku (%-yksikköä) on näiden erotus.

Yksilöllisyys ”Lisääntyy pakkona tai välttämättömyytenä,

mutta lisääntyykö myös ihmisten omasta tahdosta?”

Kulttuurinen sallivuus ”Lisääntyy ehkä työn arkikäytännöissä, mutta ei työn reunaehdoissa.”

Työelämän laatu ”Säilyy korkeana, mutta ei kaikilla. Kiristyksiä tulossa.”

Tod näk

Ei tod näk

EOS Balanssi-luku

Suomi on työelämän laadussa edelleen Euroopan kärkimaiden joukossa (7)

74 23 3 51

Työelämän laatu on heikentynyt valtaosalla työllisistä (5)

42 56 2 -14

Työtehtävät ovat selvemmin jakautuneet hyviin ja huonoihin töihin (4)

80 18 3 62

Valtaosalla korkea-asteen koulutetuista työsuhteen ehdot ovat heikentyneet (6)

63 33 5 30

Lakisääteisiä ja työehtosopimusten mukaisia lomapäiviä on vähemmän (12)

59 36 6 23

Hyvinvointivaltion taloudellinen perusta ”Ei vahvistu ainakaan radikaalisti, moni uskonee – päinvastoin –

heikkenevän.”

Hyvinvointivaltion sosio-kulttuurinen perusta ”Kulttuurinen rikkaus kasvaa, vanhat rakenteet muuten sitkeitä.”

Miehet ja naiset ”Tilastollisesti merkitseviä eroja kahdessa kysymyksessä.

Erot löytyvät kaikista ikäryhmistä.”

Yksilöllisyys (ikä) ”Erot eivät kovin suuria eivätkä johdonmukaisia.”

Kulttuurinen sallivuus (ikä) ”Nuorimmat uskovat downshiftaukseen enemmän.”

Työelämän laatu (ikä) ”Nuorimmilla positiivisin käsitys työelämän laadun tulevaisuudesta.”

Hyvinvointivaltion taloudellinen perusta (ikä) ”Nuorimmat luottavat perustaan harvimmin.”

Hyvinvointivaltion sosio-kulttuurinen perusta (ikä)

”Iäkkäimpien usko kollektiivisen edunvalvonnan säilymiseen horjuu.”

”Työelämän tutkimusyhdistys on yhä olemassa ja siinä on yli 500 maksavaa jäsentä”

(%) Hyvin tod näk

Melko tod näk

Ei kovin tod näk

Ei lainkaan tod näk

EOS YHT

Miehet 30 39 13 2 16 100

Naiset 26 46 8 2 18 100

Alle 40 v 15 46 10 - 29 100

41-54 v 32 39 10 3 16 100

55+ v 27 48 12 1 12 100

Jäsen 44 46 6 - 4 100

Ei jäsen 17 43 12 3 24 100

YHT 27 44 10 2 17 100

Pohdintoja: työelämän laatu• Työelämän laatu säilyy Suomessa eurooppalaisittain verrattuna

hyvänä ainakin suurella osalla työllisistä. Nuorilla on positiivisin näkemys.

• Yksilöllisyys, toisten kunnioittaminen, rentous, keskustelevuus ja monikulttuurinen kirjavuus lisääntyvät.

• Hyvät ja huonot työt kuitenkin eriytyvät selvemmin.

• Korkeakoulutettujen suhteellinen asema heikkenee.

Pohdintoja: hyvinvointiyhteiskunnan kestävyys

• Näkemykset hyvinvointivaltion taloudellisen perustan kestävyydestä ovat monitulkinnallisia.

• Vain 36 % uskoo, että tuottavuuden kasvu on v. 2020-25 nopeampaa kuin 2010-luvun alussa, jolloin se oli todella hidasta!

• Vain 33 % uskoo 15-64 v. työllisyysasteen nousevan 75 prosenttiin (69 % v. 2012).

• 45 % uskoo 65-65 v. työllisyysasteen nousevan 25 prosenttiin (13 % v. 2012).

• Alle 40-vuotiailla prosenttiosuudet ovat kaikkein alhaisimmat (26 %, 27 % ja 36 %), vaikka heillä on positiivisin käsitys työelämän laadun tulevaisuudesta Suomessa!

Kolme tapaa lisätä taloudellista kasvua ja yhteys työelämän laatuun

Strategia Strateginen tärkeys taloudellisen kasvun kannalta

Merkitys työelämän laadun näkökulmasta

Lisätään työn tuottavuutta Välttämätöntä Mahdollisuus työelämän laadun tason nousuun

Pidennetään työaikoja Työaikojen pituutta tärkeämpi kysymys on työaikojen joustavuus (huom! OECD-maista pisimmät vuotuiset työajat Etelä-Koreassa, Meksikossa ja Kreikassa)

Työelämän laatu laskee

Lisätään työhön osallistumisastetta

Tarpeellista Työelämän laatu eriytyy

Strategiavaihtoehdot käytännössä• Työn tuottavuus (pos) ja työhön osallistuminen (ennallaan / neg)

– Mahdollisuus paranevaan työelämän laatuun– Eriarvoistuva yhteiskunta– Heikentyvä sosiaalinen koheesio (?)

• Työn tuottavuus (pos) ja työhön osallistuminen (pos)– Eriytyvä työelämän laatu (”hyvät” ja ”vähemmän hyvät” työtehtävät)– Mahdollisuus suhteellisen tasa-arvoiseen yhteiskuntaan– Mahdollisuudet sosiaaliseen koheesioon– Taloudellisesti, sosiaalisesti ja eettisesti kestävin vaihtoehto!

• Työn tuottavuus (ennallaan / neg) ja työhön osallistuminen (pos)– Heikentyvä työelämän laatu– Strategian rajat tulevat vastaan nopeasti