Päätösanalyysia ja riskinhallintaa tapausesimerkin kautta - Johdanto

Mikko Pohjola, THL, Kuopio

Sisältö

• Esittely

• DARM-täydennyskoulutusten sarja 2011

• Aiheeseen liittyviä tapahtumia

• Päivän ohjelma

• Johdatus päätösanalyysiin ja riskinhallintaan

• Pieni harjoitus

Esittely

• Jouni Tuomisto (LT), Mikko Pohjola (DI)

• THL, YMTO, YMAL

• Avoin arviointi (open assessment), Opasnet

• ERACedu

DARM-täydennyskoulutukset

• DARM-täydennyskoulutusten sarja 2011– Päätösanalyysia ja riskinhallintaa tapausesimerkin

kautta 5.5.– Päätöksenteko epävarmuuden oloissa 19.5.– Yhteisöllinen oppiminen 8.9.– Keskustelu ja kansalaiskuuleminen päätöksenteossa:

menetelmiä ja työkaluja 29.9.• Lisätietoa: http://fi.opasnet.org/fi/Eracedu

• DARM = Decision analysis and risk management (päätösanalyysi ja riskinhallinta)

Aiheeseen liittyviä muita tapahtumia• DARM-kurssi 2-4/2011

– Itä-Suomen yliopiston ToxEn maisteriohjelma– Myös muita, lähinnä ympäristötieteen, opiskelijoita– Päätösanalyysiharjoitus: sikainfluenssa, rokotukset ja

narkolepsia– Luentomateriaalit, taustamateriaalia, luentovideoita,

harjoitustyöt yms. saatavilla netissä:– http://en.opasnet.org/w/Darm

• URGENCHE-projekti 9/2011 – 2014– Käytännönläheistä kaupunkitason ilmastopolitiikka-analyysiä

• Ilmasto-, terveys- (ja talous-)vaikutukset?– 6 Euroopan, 2 Kiinan kaupunkia

• Suomesta mukana Kuopio, THL ja SYKE– Kaupungit projektissa aktiivisina partnereina– http://en.opasnet.org/w/Urgenche

Päivän ohjelma• Päivän ohjelma

– 9.00 Aloitus ja tervetuloa– 9.15 Johdatus riskinhallintaan ja päätösanalyysiin (sisältää

pienen harjoituksen) – 10.00 Kahvi (sis. hintaan)– 10.30 Kuopion ilmastopoliittisen ohjelman (2009-2010)

esittely (Erkki Pärjälä) ja tarkastelu (Mikko Pohjola)– 12.00 Lounas (omakustanteinen)– 13.00 Energiataseajattelu ja yhteisen tiedon luominen

ilmastopolitiikan apuna– 14.00 Kahvi (omakustanteinen)– 14.30 Harjoitus/keskustelu: KHK-päästöjä vähentävät

toimenpiteet ja niiden toteutettavuus– 16.00 Päätös

Johdatus päätösanalyysiin ja riskinhallintaan

Riskinarviointi yhteiskunnassa• Tieteellisen tiedon ja arvoarvostelmien keruuta, yhdistämistä ja

tulkintaa yhteiskunnan hyödyksi• Riskinhallinta on riskinarvioinnin tuottaman tiedon hyödyntämistä

yhteiskunnan tarpeita vastaan

Riskinarvioinnin/-hallinnan viitekehys

• Järjestelmällistä analyysiä yhteiskunnallisten tarpeiden mukaan

Assessment Use

Assessmentprocess

Assessmentproduct

Decision making

Knowledgeneed

Productrequirement

Processrequirement

Riskinhallinta

• Riskinhallinta on “päätöksenteon ja toimenpiteiden organisointia tunnistettujen ja koettujen riskien suhteen”

• Pyritään vaikuttamaan siihen mitä toimintaa oikeasti tapahtuu riskien suhteen/vaikutuksesta

• Monet tekijät ohjaavat riskin hallintaa – järjestelmällinen arviointi on (vain) yksi näistä tekijöistä

Riskinhallinta

• Järjestelmällinen riskin hallinta tunnistaa riskinarvioinnin tarpeita ja soveltaa arvioinneista (ja muualta) saatavaa tietoa käytäntöön

• Pohjimmiltaan riskinarvioinnin ja -hallinnan päämäärän tulisi olla sama: hyvät yhteiskunnallisesti merkittävä päätökset ja toimenpiteet• => Päätöksentekoa tukeva arviointi (normatiivinen

päätösanalyysi)

Päätösanalyysi ja -mallit

Päätösanalyysi ja riskinhallinta

• Päätöstilanteet ja –vaihtoehdot

• Toivotut/ei-toivotut vaikutukset

• Vaikutusketju

• Analyysi

• Toiminta analyysin pohjalta

• Toteutuvien vaikutusten seuranta

Päätösanalyysi ja riskinhallinta

• Kolme näkökulmaa:– Tieto – ”tiede/arviointi”– Päätöksenteko/toiminta – ”politiikka”– Osalliset/sivulliset – ”sidosryhmät/kansalaiset”

Tieto, toiminta ja vaikutukset

Other factors

Assessment

Participation

OutcomeDecision making

Avoin riskin hallinta

A collaborative game ofquestions and answers

Experts

PublicStakeholders

Decision makers

Other influence

Outcome

Outcome Outcome

Avoin riskin hallinta

QRA

Päätösanalyysi ja riskin hallinta

• Pyritään luomaan/kehittämään hyvin perusteltua yhteistä uskomusjärjestelmää, joka ohjaa yhteiskunnallisesti merkittävää toimintaa

• Tarkoituksellisesti tuotettu jaettu tieto on keino (means) pyrkiä kohti toivottuja päämääriä (ends)

Tieto työkaluna?

• Mikä määrittää onko vasara hyvä?• Onko tiedolla ja vasaralla oikeastaan eroa?

Harjoitus 1

• Kuopion vuotuiset KHK-päästöt ovat n. 1 Mt CO2-ekv

• Kuopion vuotuisten KHK-päästöjen vähennystavoite vuoteen 2020 mennessä on 40%, eli n. 400000 t CO2-ekv

• Kuinka suuret ovat Kuopion vuotuiset KHK-päästöt– Kaukolämmön tuotannosta?– Liikenteestä?– Erillislämmityksestä (ei kaukolämpö, ei

sähkölämmitys)?

Harjoitus 2

• Liikenne ja asuntojen lämmitys ovat keskeisiä energiaa kuluttavia ja KHK-päästöjä aiheuttavia arkipäiväisiä toimintoja

• Mitä muita kuin ilmastonmuutosriskejä liikenteeseen ja/tai lämmitykseen liittyy?

• Mitä liikenteen ja/tai lämmityksen KHK-päästöihin vaikuttavia päätöksentekijöitä ja toimijoita tunnistat?

• Ketkä voivat vaikuttaa liikenteestä ja lämmityksestä johtuviin KHK-päästöihin?

Päätelmä

• Tiedon ja toiminnan kompleksisuus– Ilmastotiede ja –politiikka sekä vaikutusarviointi ovat

kukin monimutkaisia asioita ja sinänsä– On kuitenkin mahdollista (välttämätöntä) tuoda ne

yhteen avoimeksi tiedon tuotannon ja hyödyntämisen prosessiksi

• =>tieteellä, arvioinneilla ja politiikalla ei ole arvoa sinänsä, arvo syntyy niiden (yhdessä) aikaansaamista vaikutuksista!