pirkko.hyvonen@oulu.fi

Opiskelu-/Oppimis-/Toimintaympäristö

Pirkko HyvönenYliassistenttiKoulutusteknologian tutkimusyksikkö

SISÄLTÖ

Käsitemäärittelyä sanoin ja kuvinOppimisympäristön oppimisteoreettista taustaaNeljä näkökulmaa oppimisympäristöönOppimisympäristö affordanssi-käsitteen kautta tarkasteltuna

-

pirkko.hyvonen@oulu.fi

OPISKELU- ja OPPIMISYMPÄRISTÖ

Opiskeluympäristö

- Korostaa opiskelijoiden aktiivista toimintaa (toimintaympäristö) Learning in activity (esim. Greeno)- Opiskelija opiskelee, toiminnan tavoitteena oppiminen neurobiologisena tapahtumana- Toiminta voi olla yhtä aikaa kognitiivista, fyysistä, emotionaalista ja psyykkistä(Ks. Uljens, ;Kansanen, Kansanen et al.,

Oppimisympäristö-K orostaa oppimista-Oppimisella viitataan sekä opiskelijan toimintaan että sen lopputulokseen, oppimiseen

pirkko.hyvonen@oulu.fi

Muita käsitteitä, esim. Learning spaces (Oblinger, D. (Ed.), (2006). Learning Spaces. http://www.educause.edu/LearningSpaces/10569

Learning environment –määritteitä Google-haun perusteella…personal, shared, integrated, distributed, effective, powerful, virtual, outdoor, managed, stimulating, reciprocal, creative, new, safe, wired,web-based, e-, open, practice, hypermedia, intense, exciting, supportive, innovative, nurturing, quality, mobile, rich, productive, complete, traditional, ubiquitous, immersive, excellent, hands-on, healthy, serious, dynamic, enhanced, rural, living, conducive, interactional, stimulating, special, global, local, possible, better, generative, group, active, inclusive, distance, informal, formal, electronic, fantastic, dynamical…

pirkko.hyvonen@oulu.fi

Oppimisen kaikkiallistuminen – ympäristöjen kaikkiallistuminen

Learning across time, places and spaces

1) formal – informal 2) physical – virtual3) local – global4) distributed – integrated

(InnoSchool: http://innoschool.tkk.fi/)

pirkko.hyvonen@oulu.fi

pirkko.hyvonen@oulu.fi

Rapo, A. www.pkt.fi/verkkolehti/index.php?k=6870. http://www.rosedalecollege.co.uk/Resources/user/achievingsucess1.jpg

http://www.ise.polyu.edu.hk/research_program/mesc02s.jpghttp://www.haapavesi.fi/lataa.php/766/luokkahuone.jpg

pirkko.hyvonen@oulu.fi

http://www.keski-pohjanmaanbalettiopisto.fi/toiminta-ajatus.html

http://opinto-opas.jyu.fi/science/2007-2008/wwwkuvat/eremeev_kesakoulu.jpg

NuoriSuomi: http://www.koulupihatlahiliikuntapaikkoina.info/suun_opas_5.htm

Infoasema

Hyppyruudukko

Tolppa

HeittoseinäPiirtoseinä

Tutkimusasema

Pirkko Hyvönen

www.smartus.com/

Oppimisteoria vaikuttaa siihen, millaisen ympäristön katsotaan tukevan oppimista

Oppimisteorialla (ark.oppimiskäsityksellä) tarkoitetaan teoreettista mallia siitä miten ihminen oppii.

Oppimisteoriaan liittyy aina tietoteoria (epistemologia), käsitys tiedon luonteesta.

Oppimisteorioissa tapahtuvat muutokset johtuvat » yhteiskunnassa tapahtuneista rakenteellisista muutoksista» työelämän ja talouden edellyttämistä kvalifikaatiovaatimuksista » tutkimusmenetelmien kehittymisestä

pirkko.hyvonen@oulu.fi

YHTEISKUNTA TIETOTEORIA OPPIMISTEORIA OPPIMISYMPÄRISTÖ

MAATALOUSYHTEISKUNTA

Perhe, maatalousympäristöKirkko, kyläkoulut

TEOLLISUUSYHTEISKUNTA

1. BEHAVIORISMI Luokkahuone, suuret ryhmät

TIETOYHTEISKUNTA1990-llaOsaamis-, Sivistys-, Luovuus-, 2004 (Himanen, Castells), Media-, Kommunikaatio-, Kulttuuri-, Hyvinvointi-, Elämys-, Talous-, Kilpailu-, Itsepalvelu-

2. KONSTRUKTIVISMI-Yksilö-Yhteisö

3.SOSIOKOGNITIIVISET4. SOSIOKULTTUURISET lähestymistavat

Formaalit, informaalit ja nonformaalit ympäristötTietoverkot, kirjastot ja museotPelitDigitaaliset oppimisympäristöt (FLE, Optima, Moodle)Sosiaalinen media (wikit, blogit, jaiku)

TIETOYHTEISKUNNAN TOINEN VAIHEInnovaatioyk. Jatkuvasti muuttuva yk.Oppimalla uusiutuva yk.Arjen tietoyk.

Konstruktivismi+Tieto rakentuu prosessissa, jossa on tietäjä, ympäristö ja toiminta, johon tietäjä osallistuu

5. YMMÄRTÄVÄ OPPIMINEN (Learning sciences)

1. OppijakeskeinenTietokeskeinenArviointikeskeinenYhteisökeskeinen(Bransford et al., 2000)

2. Affordances for learning

pirkko.hyvonen@oulu.fi

YMMÄRTÄVÄ OPPIMINEN (the learning sciences)

Nyky-yhteiskunnassa tarvitaan monimutkaisten käsitteiden syvällistä ymmärrystä ja kykyä käyttää niitä luovasti, jotta saadaan aikaan uusia ideoita, teorioita, tuotteita ja tietoa.

•Bransford, J.D., Brown, A.L. & Cocking, R.R. (Eds.) (2000). How people learn: Brain, mind, and school. Washington: National Academy Press.http://books.nap.edu/catalog.php?record_id=9853•Järvelä, S., Häkkinen, P. & Lehtinen, E. (Toim.) (2006). Oppimisen teoria ja teknologian opetuskäyttö. Helsinki: WSOY.•Sawyer, R.K. (Ed.) (2006). The Cambridge handbook of the learning sciences. NY: Cambridge University Press.

pirkko.hyvonen@oulu.fi

YMMÄRTÄVÄ OPPIMINEN (learning sciences)

Ymmärtävän oppimisen periaatteille perustuva oppimisympäristö mahdollistaa:

1. Projektilähtöisyyden (Project-based learning)2. Ongelmalähtöisyyden (Problem-based learning) 3. Suunnittelulähtöisyyden (Design-based learning (DBL): students

learn what they need to learn in a just-in-time fashion while trying to design something)

•Perustuvat konstruktivistiseen tietoteoriaan, jossa korostuu oppijoiden sitoutuminen tutkivaan/oivaltavaan oppimiseen.

Uusia ajatuksia ja käsitteitä verrataan ja suhteutetaan aiempaan tietoon ja kokemuksiin tehdään johtopäätöksiä•Perustuvat ajatukseen vuorovaikutteisista oppimisympäristöistä, joissa opiskelu kehittää ajattelua, luovuutta sekä ongelmanratkaisu- ja päättelykykyä .

pirkko.hyvonen@oulu.fi

Pirkko Hyvönen

(Bransford, Brown & Cocking, 2000) 1. Neljä toisiaan täydentävää näkökulmaa oppimisympäristön tarkasteluun: ympäristön tulee tarjota mahdollisuuksia oppija-, tieto-, arviointi- ja yhteisökeskeisyyteen.

pirkko.hyvonen@oulu.fi

Pirkko Hyvönen

Oppijakeskeinen ympäristöOppimiskeskeinen (Andersson, 2008) Oppija tuo tietonsa, taitonsa, osaamisensa, asenteensa ja uskomuksensa

opetuksen kontekstiin Opettajan tärkeää tuntea opiskelijat, opiskelijoiden tärkeää tuntea toisensa vrt. f2f- ja verkkovuorovaikutuksessa

Ympäristöjen tulee mahdollistaa1. Opettajan mahdollista saada tietoa opiskelijoista, heidän

kokemuksistaan, käsityksistään, osaamisestaan ja ymmärryksestään 2. Opiskelijoiden mahdollista jakaa ajatuksiaan, ymmärrystään ja

kulttuurisia käsityksiään sekä myös kertoa itsestään (virtual icebreaker) Aiemmat kokemukset ja kulttuuriset käytänteet formaaleista ja informaaleista verkkoympäristöistä (esim. onko tottunut kollaboratiiviseen työskentelyyn; miten suhtautuu haasteisiin tai tietämättömyyteen)

pirkko.hyvonen@oulu.fi

Pirkko Hyvönen

Oppijakeskeinen ympäristö3. Ajatusten ja näkyväksi tekemisen, ajattelun edistämisen:

Kysymykset, selitykset, johtopäätökset, kuviot, narratiivit

Oppijat konstruoivat omia merkityksiäänKognitiivinen konflikti (Piaget)

- Yksilön tietorakenteiden riittämättömyys tai soveltumattomuus uudessa tilanteessa (yksilö)

- Henkilöiden ajattelumallien tai havaintojen erilaisuus (yhteisö)- Miten ympäristö voi tukea kognitiivisten konfliktien prosessia?

4. Opiskelijoiden intressien huomioonottamisen(Blumenfeld, Kempler & Krajcik, 2006) Situationaalinen kiinnostus (lyhytaikainen): tehtävä itsessään, ympäristö ja sen tarjoamat toiminnot Henkilökohtainen kiinnostus (pitkäaikainen), verrattavissa sisäiseen kiinnostukseen Situationaalinen voi lisätä ja ylläpitää henkilökohtaista kiinnostusta. Mieti, mikä ympäristöissä tai niissä tapahtuvassa toiminnassa herättää kiinnostustasi.

pirkko.hyvonen@oulu.fi

Pirkko Hyvönen

Tietokeskeinen Tavoitteena ymmärtäminen (iteratiivinen prosessi) Aiemmat tiedot (Prior knowledge) Siirtovaikutus (Transfer): the opportunity to understand why, when,

where, and how it might be valuable to them Metakognitiiviset taidot Rutiiniasiantuntijuus -> adaptiivinen asiantuntijuus (Hatano & Inagagi,

1986)

pirkko.hyvonen@oulu.fi

Pirkko Hyvönen

Tietokeskeinen

Ympäristöjen tulisi tarjota mahdollisuuksia (Brandsford et al., 2006; Anderson, 2008)

1) Ongelmanratkaisutilanteisiin: tilanteiden ja ympäristöjen tulee olla riittävän kompleksisia

2) Innovatiivisuuteen, joka lisää tehokkuutta3) Tiedonrakenteluun ja ymmärtämisen syventämiseen tiedon kertomisen

sijaan4) Systemaattiseen tiedonhakuun ja kognitiiviseen sitoutumiseen Opiskelijat perehtyvät syvällisesti sisältöön, he pohtivat ja rakentavat

uutta tietoa syventäen ymmärrystään yhdistämällä että soveltamalla opiskeltavan sisällön/tieteenalan ydinajatuksia.

Edellyttää vahvaa kognitiivista panostamista ja sitkeyttä ongelmanratkaisutilanteissa; onko aikaa, halua??

Reflektointi: opiskelijoiden tulee ymmärtää se prosessi, jonka kautta oppiminen / tietorakenteiden muodostuminen on tapahtunut! (Portfolio, ajattelun ulkoistaminen ja näkyväksi tekeminen)

Tietotulvaan ”uintiohjeita”

pirkko.hyvonen@oulu.fi

ArviointikeskeinenYmpäristöjen tuli mahdollistaaNäkyvää, jatkuvaa, ohjaavaa palautetta/arviointia: - Palautteen merkitys oppimisprosessissa, - Arvioinnin kohdentaminen ymmärtämiseen- Palaute metakognitiivisten taitojen kehittymisen kannalta

(näkemään itsensä kehittyminen)

Edellyttää työskentelyn, ajattelun ja arvioinnin prosessien näkyvyyttä

Miten, kuka, millä perusteilla?

pirkko.hyvonen@oulu.fi

Yhteisökeskeinen

Yhteisön normit opiskelun kontekstissaYmpäristöjen tulisi mahdollistaa1. Työskentelytapoja, joilla edistetään yksilön ja yhteisön ymmärtämistä

(argumentointi, ongelmanratkaisu, yhteisöllinen tiedonrakentaminen, kysymysten tekeminen)

2. Työvälineitä ja tilanteita, joilla tuetaan ryhmäytymistä/yhteenkuuluvuutta (Community of learners, Lave & Wenger, 1991):

(Blumenfeld, Kempler & Krajcik, 2006) Positiiviset vuorovaikutussuhteet vertaisten ja opettajien kanssa Tunne siitä, että kuuluu ryhmään/joukkoon, lisää kiinnostusta,

osallistumista ja akateemista yrittämistä3. Autenttisuutta (Blumenfeld, Kempler & Krajcik, 2006)

Yhteydet reaalimaailmaan, opiskelijoiden jokapäiväiseen elämään, muihin opintoihin

pirkko.hyvonen@oulu.fi

Ympäristö yksinään ei tuo sosiaalisuutta, emotionaalisuutta tai kognitiivisuutta:”People and their activities are needed to exploit sociability potential of environment. The greater the sociability, the more likely it will result in the emergence of a sound of social space with affective relationships, strong group cohesiveness, feeling of trust, respect, belonging and satisfaction, and a strong sense of community.” (Kirschner, 2004)

pirkko.hyvonen@oulu.fi

AFFORDANCES OF ENVIRONMENT FOR LEARNING

Affordance-käsite, alkujaan Jerome J. Gibson (1979) Affordanssi, tarjoke, tarjouma, tarjooma,

suonto, käyttömahdollisuus Paljon käytetty, ymmärretty usein kapea-

alaisesti

Affordances are not properties, resources nor features of the environment neither individual. Instead they are “relations between particular aspects of animals and particular aspects of situations” (Chemero, 2003, 184). They are within the situations in which the students and teachers use environment.

Affordance network (Barab & Roth, 2006): teachers and students intentionally create many affordance networks, which are used in the educational context. For instance, they engage in a network of facts, tools, resources and practices that are available to them.pirkko.hyvonen@oulu.fi

Affordanssit eivät ole ympäristön ominaisuuksia, resursseja tai piirteitä

Affordanssit eivät ole yksilön ominaisuuksia, resursseja tai piirteitä

Vaan ne muodostuvat vuorovaikutuksessa / havaitsemisessa / toiminnassa / oppimisessa näiden välille

Yksilö ja ympäristö konstituoivat toisiaan: niitä ei tarkastella erillisinä

Chemero: tilanneBarab: affordanssiverkostoHyvönen: opetuksessa ympäristöjen ja tilanteiden moninaisuus

Reciprocal environment (situation) -individual relation

Ympäristön ja yksilön vuorovaikutuksen ehdot: Yksilö pystyy (oivaltaminen, oppiminen, fyysisyys) hyödyntämään ympäristöä

toiminnassaan / tilanteessa tarkoituksiinsa Riippuu yksilöstä ja riippuu ympäristöstä

pirkko.hyvonen@oulu.fi

3 2

66

12

5

Reciprocal perceiving-action relation Perceiving is embodied activity Perceiving the environment is

perceiving oneself Perceiving depends on the perceiver’s

needs, intentions and meanings and values

Perceiving is learning

Havaitseminen on toimintaa, joka tapahtuu vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa

Perceiving through activity conveys knowing, although perceiving and knowing are not separate:

pirkko.hyvonen@oulu.fi

Other persons“What other persons afford comprises the whole realm of social significance for human being” (Gibson, 1979, 128) . Other persons afford a rich and complex set of interactions; communicating, designing and co-operating, but these interactions instigate various emotional states and cognitive pursuits as well.

pirkko.hyvonen@oulu.fi

The ZPDis defined as “a distance between the actual developmental level as determined by independent problem-solving and the level of potential development as determined through problem-solving under adult guidance or in collaboration with more capable peers” (Vygotsky, 1978, 86).

The ZPD illustrates the interaction between learning and development, and focuses on interaction on a task between a more competent person or cultural tools and a less competent person (Chaiklin, 2003; Lantolf, 2000).

The ZPD is comprehended as the collaborative construction of opportunities to develop cognitive, emotional, physical and social capabilities.

pirkko.hyvonen@oulu.fi

Affordances are OF something and FOR something, where the ‘something’ refers to action (Gaver, 1996; Gibson, 1979; Jones, 2003).

Affordances of social media for learning?

Ymmärtämiselle?Ongelmanratkaisuille, kognitiiviselle konfliktille?Kollaboraatiolle jne.?

taiOppimiskeskeisyydelleTietokeskeisyydelleArviointikeskeisyydelleYhteisökeskeisyydelle

AFFORDANSSIKATEGORIAT

pirkko.hyvonen@oulu.fi

Category Value Existence Conditions

OptimalPositive

ExistentAffordances are perceived, found and fulfilled.

They are needed and meaningful and relational for individuals and their capabilities.

Expected Not knownAffordances are needed and expected to exist, perceived, found and fulfilled.

Useless

NeutralExistent

Affordances are perceived and found, but they are not needed; they are not meaningful for individuals, so they do not want to fulfil affordances.

Hidden

Affordances would be needed, but they are difficult to perceive and found. Accordance they are possible to find in action, if they are relational for an actor and his/her capabilities, and are meaningful enough.

Missing Non-existent Affordances are assumed, but not found.

Misleading

Negative Existent

Affordances are needed and they are found, but not fulfilled successfully, because affordances are misused.

PreventingAffordances are perceived, found, but not fulfilled, because they prevent actions.

HarmfulAffordances are perceived, found, but not fulfilled, because they are harmful, even dangerous.Affordanssikategoriat (Hyvönen, väitöskirjaehdotus)