Post on 25-Jul-2020
Anna-Riikka Kallio, Laura Pehkonen
OPISKELIJAOHJAUS TYÖTERVEYDENHUOLLOSSA
Opiskelijaohjauksen hyvät käytänteet Työplussassa
Opinnäytetyö
KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU
Hoitotyön koulutusohjelma
Lokakuu 2007
KESKI-POHJANMAAN TIIVISTELMÄ
AMMATTIKORKEAKOULU
Hoitotyön suuntaumisvaihtoehto
Työn tekijät: Anna-Riikka Kallio, Laura Pehkonen
Työn nimi: Opiskelijaohjauksen hyvät käytänteet
Työplussassa
Päivämäärä: Syksy 2007
Sivumäärä: 30+1
Työn ohjaaja: KL, Yliopettaja Maija Maunula
Työn takastaja: THL, KM, YTM, Yliopettaja Eva-Maija
Murtomäki
Tutkimukset ovat osoittaneet, että käytännön harjoittelulla on suuri merkitys hoitajan
taitojen oppimisessa. Opiskelijaohjauksella edistetään opiskelijoiden ammatillista
kasvua ja sitoutumista ammattialan toimintaan. Ohjaus lisää ja tukee opiskelijoiden
oppimista silloin, kun se vastaa heidän tarpeitaan, mahdollistaa oppimisen ja
kokemusten reflektoinnin sekä edistää tavoitteiden saavuttamista. Tavoitteiden sisällöt
tulevat opetussuunnitelmista, joilla turvataan ja edistetään koulutuksen kansallista
yhtenäisyyttä sekä riittävän ammatillisen osaamisen tasoa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä tuotekehittelyprojektina opiskelijaohjauksen
hyvät käytänteet -käsikirja Kokkolan työterveyshuolto Työplussaan. Käsikirjan
tarkoituksena on perehdyttää opiskelija Työplussaan sekä selkeyttää harjoittelujaksoa
opiskelijan, ohjaajan ja ohjaavan opettajan näkökulmasta. Käsikirjan tavoitteena on
kehittää opiskelijaohjausta Työplussassa varmistaen opiskelijan mahdollisimman hyvä
ohjaus ja oppiminen
Opinnäytetyö oli työelämälähtöinen ja se oli tilaustyö. Opinnäytetyön teoriaosassa
käsittelemme opiskelijaohjausta, työterveyshuollon lainsäädäntöä sekä Työplussan
toimintaa tutkitun tiedon pohjalta. Projektin tuotos on opiskelijaohjauksesta kertova
käsikirja. Käsikirja toimii ohjaajien ja sekä terveydenhoitaja- että
fysioterapiaopiskelijoiden tukena harjoittelujakson aikana.
Avainsanat: opiskelijaohjaus, perehdytys, työterveyshuolto
CENTRAL OSTROBOTHNIA ABSTRACT
UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES
Degree Programme of Nursing
Writers: Anna-Riikka Kallio, Laura Pehkonen
Name of the thesis: Good Practices of Student Counselling in
Occupational Health Care Työplus
Date: Autumn 2007
Number of pages: 30+1
Tutor of the work: Principal Lecturer, LicEd Maija Maunula
Inspector of the work: Licentiate in Nursing Science, MA, Soc. Sc,
Principal Lecturer Eva-Maija Murtomäki
Researches have indicated that practical training has a significant impact on learning
the skills of a nurse. Student counselling advances professional growth of students and
their commitment to the actions in their field. Counselling supports students learning,
when it corresponds to their requirements, makes possible the learning and reflection of
their own experiences and enhances the achievement of their goals. Content of the
learning objectives comes from the curriculum, which ensures and advances national
unity of education and adequate level of professional know-how.
The purpose of the thesis was to make as product development A Manual of Good
Practice for Student Counselling in Occupational Health Care Työplus. The purpose of
the manual is to familiarize student with Työplus and clarify practical training period
from the viewpoint of student, tutor and tutor teacher. Targets of the manual are to
develop student counselling in Työplus and make sure that the student gets the best
possible guidance and learning.
The thesis was initiated from the work life perspective and it was customized. In theory
part of the thesis we handle student counselling, legislation of occupational health care
and action of Työplus on the basis of the research knowledge. The output of the project
is the Manual of Student Counselling. Manual is backing the tutor, and both public
health nurse and physiotherapist students during practical training period.
Keywords: student counselling, orientation, occupational health care
SISÄLLYS
TIIVISTELMÄ
ABSTRACT
1 JOHDANTO...............................................................................................................................................1
2 TERVEYSALAN KOULUTUKSEN OHJATTU HARJOITTELU.....................................................3
2.1 Ammattikorkeakoulun osuus ohjatussa harjoittelussa......................................................................3
2.1.1 Ohjattua harjoittelua koskevat säädökset.........................................................................................4
2.1.2 Ohjatun harjoittelun keskeiset ongelmat..........................................................................................5
2.2 Ammattikorkeakoulujen harjoittelun kehittämisen projekti............................................................5
2.2.1 Ohjatun harjoittelun kehittämisen projektin tavoitteet sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa....6
2.2.2 Ohjatun harjoittelun kehittämisen projektissa esille nousseet suositukset sosiaali- ja terveysalan
koulutuksen harjoittelussa............................................................................................................................. .7
2.3 Opiskelijan näkökulma ohjaukseen.......................................................................................................7
2.3.1 Ohjauksen merkitys opiskelijalle.......................................................................................................8
2.3.2 Ohjatun harjoittelun merkitys opiskelijalle........................................................................................9
2.4 Opettajien osallistuminen harjoitteluun...............................................................................................10
2.4.1 Opettajan toiminta ja vastuu ohjatun harjoittelun aikana................................................................10
2.4.2 Opettajan ja työelämän välinen yhteistyö........................................................................................11
2.4.3 Säästötoimenpiteiden vaikutus opettajien työnkuvaan....................................................................11
2.5 Ohjaajan merkitys ohjaussuhteessa.....................................................................................................12
2.5.1 Ohjaussuhteen mahdolliset ongelmat..............................................................................................14
2.5.2 Ohjaajakoulutus...............................................................................................................................14
2.6 Harjoittelupaikan laatukriteerit...........................................................................................................15
3 TYÖTERVEYSHUOLTO OHJATUN HARJOITTELUN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ.................17
3.1 Työterveyshuoltolaki.............................................................................................................................17
3.2 Työplus organisaationa.........................................................................................................................18
3.2.1 Työplussan tavoitteet.....................................................................................................................19
3.2.2 Työplussan toimintastrategia ja visio 2010....................................................................................19
4 TEORIATIETOJEN JA KÄYTÄNNÖN YHTEENSOVITTAMINEN.............................................21
4.1 Opiskelijoiden kokemuksia teoriatietojen ja käytännön yhteensovittamisesta...............................21
4.2 Teoriaopetuksen kehittäminen käytännönläheisemmäksi.................................................................22
5 TUOTEKEHITTELYPROJEKTI OPINNÄYTETYÖN TOTEUTUSTAPANA..............................23
5.1 Projektin tausta.....................................................................................................................................23
5.2 Projektin tarkoitus ja tavoitteet........................................................................................... ................23
5.3 Projektin suunnittelu ja toteutus.........................................................................................................24
5.4 Projektin päättäminen..........................................................................................................................25
6 POHDINTA...............................................................................................................................................26
7 LÄHTEET................................................................................................................................................ .28
LIITTEET........................................................................................................................................................31
1
1 JOHDANTO
Terveydenhuoltoalan koulutuksen yhteiskunnallisena tehtävänä on kouluttaa ammattitaitoi-
sia terveydenhuollon työntekijöitä vastaamaan työelämän tarpeisiin ja tätä kautta tervey-
denhuollon asiakkaiden terveystarpeisiin. (Kilpiäinen 2003, 11; Salmela 2004, 123 - 124).
Terveysalan ammattikorkeakoulutuksen ohjatussa harjoittelussa opiskelijat perehtyvät ter-
veydenhuollon toimintaan ja arvoperustaan. Ohjatun harjoittelun tavoitteena on perehdyt-
tää opiskelija erityisesti ammattiopintojen kannalta keskeisiin työtehtäviin sekä tietojen ja
taitojen soveltamiseen työelämässä. (Heinonen 2004, 13.)
Oppimisesta terveydenhuollon koulussa on sanottu, että teorian ja käytännön välinen suhde
on ongelmallinen. Huolimatta siitä, että tätä kysymystä on viime vuosina pohdittu mones-
takin eri näkökulmasta. Useissa tutkimuksissa on viitteitä siitä, että opiskelijat eivät vält-
tämättä osaa käyttää tietoaan käytännön toiminnassa. (Kauppi & Huttula 2003, 34.)
Opinnäytetyömme on tuotekehittelyprojekti, joka on Opiskelijaohjauksen hyvät käytänteet
Työplussassa -käsikirja (Liite 1) Kokkolan työterveyshuolto Työplussaan (myöhemmin
käytetään nimeä käsikirja). Käsikirjasta tehdään mahdollisimman selkeä ja helppolukuinen.
Käsikirja tulee sekä paperiversiona että sähköiseen muotoon. Työ on suunnattu opiskeli-
joille ja heidän ohjaajilleen, jotta harjoittelujaksosta tulisi selkeämpi ja paremmin tavoittei-
siin tähtäävä. Tämä opinnäytetyö selkeyttää opiskelijoille ja heidän ohjaajilleen, mitä pe-
rehdyttäminen on ja kuinka tärkeää se on ja lisäksi, mitä terveydenhoitaja- ja fysiotera-
piaopiskelijan tulee oppia harjoittelun aikana.
Opinnäytetyön tuotoksen, opiskelijaohjauksen käsikirjan tarkoituksena on, että opiskelijat
pääsevät paremmin sisälle työyhteisöön. Tarkoituksena on samalla tuoda esiin koululta tu-
levat tavoitteet Työplussan tietoon. Tämä auttaa opiskelijaa ja ohjaajaa perehtymään yh-
dessä opiskelijan tavoitteisiin ja siihen, kuinka opiskelija voi ne saavuttaa. Käsikirjan avul-
la opiskelija pystyy valmiiksi tutustumaan harjoittelun tavoitteisiin ja Työplussan toimin-
taperiaatteisiin. Tästä syystä opiskelija voi etukäteen miettiä teorian ja käytännön yhteen-
sopivuutta.
2
Ajatus opinnäytetyöhön tuli Työplussasta opiskelijaohjauksen käsikirja-projektin tiimoilta.
Työplussaa koskevassa materiaalissa käytämme heiltä saatua materiaalia. Meitä molempia
kiinnostaa työskenteleminen aikuisten ihmisten ja heidän terveytensä parissa, joten aihe on
meille sopiva. Opiskelijan näkökulmasta tiedämme, miten tärkeää opiskelijaohjaus on uu-
delle työpaikalle tultaessa sekä motivaation että työssäoppimisen kannalta.
3
2 TERVEYSALAN KOULUTUKSEN OHJATTU HARJOITTELU
Terveysalan koulutukseen kuuluu olennaisena osana terveydenhuollon toimintayksiköissä
tapahtuva harjoittelu, joka sisältyy opetussuunnitelmaan. Opetusministeriön vuonna 2006
vahvistaman ammattikorkeakoulukohtaisen koulutusohjelmapäätöksen mukaisesti ohjatun
harjoittelun osuus terveydenhoitajakoulutuksessa on vähintään 100 opintopistettä. (Ope-
tusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006:24,91.) Suomalaisella hoitajakoulu-
tuksella ja erityisesti opetuksen määrällä on selvä yhteys välittömiin oppimistuloksiin
(Salmela 2004, 123).
Harjoittelutoiminta on eri aloilla eri muodoin käytössä. Sosiaali- ja terveysalalla harjoittelu
on sijoitettu kiinteästi opiskelun sisään. Lyhyet harjoittelujaksot voidaan toteuttaa opiske-
lun alkuvaiheessa. Harjoittelujaksoja vaikeutetaan ja laajennetaan asteittain opiskelun päät-
tövaiheita lähestyttäessä. Tällaisen järjestelyn etuna on harjoittelun kytkeytyminen kiin-
teämmin opiskeluprosessiin ja opiskelijan kehittyminen ammattiinsa. (Ruohotie, Honka &
Mustonen 2000, 116.)
2.1 Ammattikorkeakoulun osuus ohjatussa harjoittelussa
Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulujen tehtävänä on varmistaa, että terveyden-
huollon säänneltyihin ammatteihin valmistuvilla on potilasturvallisuuden ja terveyspalve-
luiden laadun edellyttämät valmiudet. Tämän lisäksi terveysalan koulutuksen tehtävänä on
kouluttaa työntekijöitä terveydenhuoltoon. (Heinonen 2004, 16.) Hoitajien ammatillinen
opiskelu on vaativaa siksi, että koulutuksen tulee tuottaa siinä määrin ammattitaitoisia
työntekijöitä, etteivät he aiheuta toiminnallaan vahinkoa potilaille. Oppiminen jatkuu työs-
sä, mutta riittävien taitojen saavuttaminen koulutuksen aikana on tärkeää potilasturvalli-
suuden kannalta. (Munnukka 1997, 9.)
Tavoitteena on turvata työelämälähtöinen ammattitaito sekä edistää opiskelijoiden työllis-
tymistä ja helpottaa ammattitaitoisen työvoiman saantia työpaikoille. Samalla opiskelija
saa yleisiä valmiuksia työelämää ja elinikäistä oppimista varten. (Ruohotie ym. 2000,
4
186.) Harjoittelun suuren merkityksen takia on tehostettava opiskelupaikkojen monipuoli-
suuteen ja tarkoituksenmukaisuuteen. (Salmela 2004, 125.)
Harjoittelu on erinomainen keino saada työnantajat ymmärtämään työelämään astuvien
vastavalmistuneiden mukanaan tuoma osaaminen. Yhä useampi yliopisto- ja korkeakoulu-
opettaja taas on sitä mieltä, että harjoitteluyhteistyö hyödyttää myös opintojen kehittämistä.
Korkeakoulun näkökulmasta harjoittelu tehostaa opetusta, koska opiskelijat tuovat työelä-
mästä mukanaan asiantuntemusta, uusia ajatuksia ja taitoja. Työnantajan näkökulmasta
harjoittelu tarjoaa laitoksille tilaisuuden kehittää yhteistyötä työnantajien kanssa. Tämä tuo
koulutuksen näköpiiriin työmarkkinoiden ajankohtaisia haasteita, joita voidaan huomioida
opetuksen kehittämisessä. (Laadukas harjoittelu-käsikirja harjoittelun ohjaukseen ja työko-
kemuksen hyödyntämiseen, 2005, 5.)
2.1.1 Ohjattua harjoittelua koskevat säädökset
Harjoittelun tavoitteista säädetään Valtioneuvoston asetuksen ammattikorkeakouluista
352/2003/ 7§: ssä: ”Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija ohjatusti erityisesti
ammattiopintojen kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin sekä tietojen ja taitojen sovel-
tamiseen työelämässä”. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden on varmistettava,
että jokainen harjoittelujakso tarjoaa riittävästi ja tarkoituksenmukaisia oppimismahdolli-
suuksia opiskelijalle. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiden tehtävänä on varmis-
taa, että ohjaus vastaa opiskelijan tarpeita ja jaksolle asetettuja vaatimuksia (Heinonen
2004, 13.)
Opiskelijoiden oikeusturvan takaamiseksi toimintayksikön harjoittelujärjestelmän on koh-
deltava kaikkia opiskelijoita yhdenvertaisesti. Terveysalan opiskelija ei pääsääntöisesti ole
harjoitteluaikana työsuhteessa työnantajaan eikä saa palkkaa harjoittelun ajalta. Opiskelijaa
ei milloinkaan lasketa henkilöstövoimavaraksi harjoittelujaksollaan. (L 998/1993, L
630/1998, A 508/1986.)
5
2.1.2 Ohjatun harjoittelun keskeiset ongelmat
Työelämäyksiköiden mielestä opiskelijoiden harjoittelujaksot ovat lyhyitä ja näin ollen oh-
jaajilla on vaikeuksia vastata ohjaukselle asetettuihin haasteisiin ja vaatimuksiin (Räisänen
2002, 31; Härkin 2000, 72). Heidän mukaansa osa opiskelijoista tulee työelämään harjoit-
telemaan ilman teoreettista perustaa, mutta opiskelijoiden mielestä se ei aina estä oppimis-
ta. Useissa kouluissa on vähennetty laboratorio-opetusta ja konkreettisen työelämätaitoon
tähtäävää ohjausta. Opettajien mahdollisuudet osallistua opiskeliojoiden ohjaukseen ovat
vähentyneet. Valmistumista lähellä olevat opiskelijat kokevat olevansa työvoimaa harjoit-
telupaikoillaan. (Räisänen 2002, 31; Kilpiäinen 2003, 154.)
2.2 Ammattikorkeakoulujen harjoittelun kehittämisen projekti
Harke oli ammattikorkeakoulujen harjoittelun kehittämisen projekti vuosille 2004 - 2006.
Opetusministeriön ja ammattikorkeakoulujen välisessä sopimuksessa kehittämisen
painopistealueeksi asetettiin opetuksen kehittämiseen liittyvät asiat. Tämän hankkeen
tavoitteena oli kehittää harjoittelun laatua siten, että harjoittelujakso kasvattaa ja kehittää
opiskelijan ammatillista osaamista osana ammattikorkeakoulututkintoa. Yleistavoitteena
oli vahvistaa ammattikorkeakoulujen ja työelämän suhteita niin, että opiskelijoiden
harjoittelu toteutuu laadukkaana ja edesauttaa työllistymistä opintojen jälkeen. Hanketta
hallinnoi Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu ja hankkeessa olivat mukana kaikki
Suomen ammattikorkeakoulut, työmarkkinajärjestöt, opetusministeriö ja SAMOK ry.
(Salonen 2005, 6.) SAMOK on ammattikorkeakouluopiskelijoiden itsenäisesti hallitsema
valtakunnallinen, sitoutumaton ja riippumaton edunvalvonta- ja palvelujärjestö. Se
huolehtii opiskelijoiden näkemysten saattamisesta valtionhallinnon ja muiden
yhteistyötahojen tietoon sekä järjestää opiskelijoille erilaisia palveluja ja alennuksia.
(SAMOK 2007.)
Hankkeen käynnistyksessä oli laaja joukko asiantuntijoita eri ammattikorkeakouluista. Täl-
löin he saivat uusia ideoita omaan harjoitteluarkeensa ja omien toimintatapojensa kehittä-
miseen. Osallistujat kokivat, ettei harjoittelua arvostettu riittävästi. Opettajien sekä muun
henkilöstön näkökulmasta se tarkoitti sitä, ettei harjoitteluun resursoitu riittävästi aikaa ja
6
rahaa ammattikorkeakouluissa. Hankkeen tärkeä tehtävä oli nostaa harjoittelun imagoa
osana ammattikorkeakoulututkintoja. (Salonen 2007, 5.)
2.2.1 Ohjatun harjoittelun kehittämisen projektin tavoitteet sosiaali- ja terveysalan koulu-
tuksessa
Sosiaali- ja terveysalalla harjoittelu on merkittävämpi osa opiskelua kuin muilla koulu-
tusaloilla. Tästä syystä siihen kiinnitetään runsaasti huomiota koulutuksen kehittämistyös-
sä. Projektin tavoitteena oli kehittää koulutusta kansallisella tasolla ja yhtenäistää harjoitte-
lun kehittämiseen liittyvää työtä. Lisäksi tavoitteena oli kehittää opiskelijoiden harjoittelua,
harjoittelun ohjausta ja harjoittelupaikkoja. Tällöin harjoittelu edistää ja tukee opiskelijan
ammatillista kasvua ja tehokasta kehittymistä. Tavoitteena oli myös ammattikorkeakoulu-
jen työelämäyhteistyön parantaminen ja harjoittelun tekeminen näkyväksi osaksi ammatin
oppimisprosessia. (Salonen 2006, 5.)
Ammattikorkeakoulutuksen riittävä valtakunnallinen yhdenmukaisuus ja ajanmukaisuus
tarkistetaan määräajoin. Näin potilasturvallisuuden takaava koulutus pystytään varmista-
maan ja ammatinharjoittamisoikeuden saaminen pystytään turvaamaan. Myös Eurooppa-
laisella tasolla pyritään tiettyyn yhtenäisyyteen, sillä kansainvälistymisen myötä ammatti-
korkeakoulut joutuvat huomioimaan yhtenäisyysvaatimukset. (Salonen 2006, 5.)
Harjoittelun tavoitteet ja sisällöt tulevat opetussuunnitelmista, jotka eri ammattikorkeakou-
luissa ovat erilaisia niiden autonomiasta johtuen. Tämä voi olla tavoiteltava piirre, koska
ammattikorkeakouluilla on aluekehitystehtävä ja niiden tulee vastata oman alueensa koulu-
tus- ja kehityspiirteisiin. Nämä poikkeavat esimerkiksi alueen elinkeinotoiminnan, väestöl-
listen, maantieteellisten ja kulttuuristen erityispiirteiden takia. Yhtenäisistä tavoitteista
hyötyvät etenkin ohjaajat ja opiskelijat, sillä niiden avulla voidaan edistää koulutuksen
kansallista yhtenäisyyttä ja turvata riittävä ammatillisen osaamisen taso keskeisimmillä
osa-alueilla riippumatta siitä, missä ammattikorkeakoulussa opiskelija opiskelee. (Salonen
2006, 7.)
7
2.2.2 Ohjatun harjoittelun kehittämisen projektissa esille nousseet suositukset sosiaali- ja
terveysalalla
Alkuvaiheen opinnoille ehdotettiin nimeä orientoiva harjoittelu tai perusharjoittelu. Tämä
harjoittelu orientoi ammattialaan, ammatin keskeisiin työtehtäviin ja toimintaympäristöi-
hin. Opintojen keskivaiheeseen sijoittuvan harjoittelun voisi jakaa 1 - 3 kokonaisuuteen,
jotka nimettäisiin koulutusohjelmassa terveyden edistämisen ja kliinisen hoitotyön harjoit-
teluksi. Koulutuksen loppuvaiheessa olisi syventävä harjoittelu ja sen sisällöissä ja tavoit-
teissa voisi olla enemmän yksilöllisiä tavoitteita kuin aikaisemmilla jaksoilla. (Salonen
2006, 8.)
Muita suosituksia oli, että opintojen loppuvaiheessa koko- tai osa-aikaisessa työsuhteessa
työskentely luettaisiin harjoitteluksi. Tämä mahdollistuu, mikäli se on suunniteltu etukä-
teen ja laaditut tavoitteet on mahdollista saavuttaa työssä. Lisäksi opettajan osuutta olisi
laajennettava harjoittelun ohjauksessa. Ammattikorkeakoulun edellytys olisi, että opiskeli-
joiden ohjauksesta vastaavat henkilöt ovat suorittaneet harjoittelun ohjaajien peruskoulu-
tuksen. (Salonen 2006, 26, 28.)
2.3 Opiskelijan näkökulma ohjaukseen
Opiskelija nähdään nykyisin aktiivisena oppijana eikä passiivisena vastaanottajana (Salo-
nen 2006, 88). Opiskelijalle opiskelu on yksi elämänvaiheen osa-alue muiden joukossa ja
heidän ongelmansa eivät aina liity pelkästään opiskeluun (Heinonen 2004, 29). Ohjauksen
tulee vaikuttaa opiskelijan omaan oppimismaailmaan, johon kuuluvat muun muassa aikai-
semmat kokemukset, tiedot, taidot, asenteet ja uskomukset (Salonen 2006, 73).
Harjoittelussa oppimiseen vaikuttavat erityisesti opiskelijan omat asenteet, uskomukset ja
emootiot joko edistävästi tai estävästi. Ohjaaja pystyy vaikuttamaan niihin, mutta vain
opiskelija itse pystyy niitä muuttamaan (Salonen 2006, 73). Opitun tiedon ja taidon saavu-
tettavuus uudessa tilanteessa vaatii usein asian pohdiskelua ja erittelyä, jotta uusien käsit-
teiden ja taitojen lisääminen vanhoihin tietoihin rakentuisi uudelleen ja mahdollisimman
8
selkeästi. Eli opiskelijan olisi pyrittävä löytämään opitun asian olennaiset ja yleiset piirteet
ja käsitteellistettävä ne (Rauste-von Wright ym. 2003, 136.)
2.3.1 Ohjauksen merkitys opiskelijalle
Ohjauksella edistetään opiskelijoiden oppimista silloin, kun ohjaus vastaa opiskelijoiden
tarpeita, edistää tavoitteiden saavuttamista sekä mahdollistaa oppimisen ja kokemusten ref-
lektoinnin. Keskeistä näiden toteutumiselle on ohjaajan ja opiskelijan tasavertainen yhteis-
työsuhde, jossa molemmat työskentelevät opiskelijan senhetkisen oppimisen edistämiseksi.
(Heinonen 2004, 29 - 34; Munnukka 1997, 16.) Ohjauksen täytyy kannustaa opiskelijaa
opintoihin liittyvän epävarmuuden sietämiseen ja itseohjautuvuuden kehittämiseen. Opis-
kelijalla on tarve saada tukea ja arvostusta tiedoilleen, taidoilleen ja itselleen yksilöllisesti
osaavana ihmisenä. (Heinonen 2004, 29 - 34.)
Laadukas harjoittelu edellyttää kahdenlaista ohjausta. Opiskelijan tulee saada ohjausta op-
pilaitoksessa niin, että hän saa harjoittelusta mahdollisimman paljon hyötyä omia oppimis-
tavoitteitaan ajatellen. Toisaalta harjoittelun ohjauksen merkitys korostuu työpaikalla, sillä
siellä opiskelija perehdytetään sen toimintaperiaatteisiin. (Kaartinen-Koutaniemi 2001, 33.)
Ohjaussuhteen onnistuminen lisää ja tukee opiskelijoiden ammatillista kasvua ja sitoutu-
mista ammattialan toimintaan (Heinonen 2004, 29; Kolehmainen & Kallinen 2004, 32).
Ammatillinen kasvu on oppimisprosessi, jonka välityksellä hankitaan elämänuran aikana
niitä tietoja, taitoja ja kykyjä, joita käyttämällä yksilö kykenee menestymään työelämäs-
sään. Ammatilliseen kasvuun kuuluu myös kyky osata vastata työssä kohdattaviin muuttu-
viin ammattitaitovaatimuksiin. (Kolehmainen & Kallinen 2004, 19.)
9
2.3.2 Ohjatun harjoittelun merkitys opiskelijalle
Tutkimukset ovat osoittaneet käytännön harjoittelulla olevan suuren merkityksen hoitajan
taitojen oppimisessa (Salmela 2004, 125). Ohjattu harjoittelu on keskeinen osa oppimista
ja sen avulla tutustutaan työelämään. Myös työpaikka pääsee tutustumaan opiskelijaan.
Harjoittelussa pyritään ottamaan huomioon sekä opiskelijan että työpaikan tarpeet. Opiske-
lija saa henkilökohtaisen kontaktin todelliseen työhön. (Ruohotie ym. 2002, 186.) Harjoit-
telun aikana opiskelija voi myös tavata potilaat/asiakkaat ja heidän läheisensä sekä toimia
moniammatillisessa yhteistyössä. Samalla hän oppii pohtimaan oppimaansa hoitotieteen
perustalta sekä kohtaamaan ihmisiä. (Munnukka 1997, 11.)
Harjoittelu kehittää itsetuntemusta ja itseluottamusta. Harjoittelulla on merkitystä opiskeli-
jan urasuunnittelun kannalta, sillä hän vertailee kiinnostuksen kohteitaan ja hankkii uusinta
tietoa eri mahdollisuuksista. Harjoittelu edistää opiskelijan työllistymistä valmistumisen
jälkeen (Salonen 2007, 26.) Opiskelijoiden mukaan harjoittelu parantaa opiskelijoiden mo-
tivaatiota ja tehostaa opintojen etenemistä (Laadukas harjoittelu-käsikirja harjoittelun oh-
jaukseen ja työkokemuksen hyödyntämiseen, 2005, 5). Opiskelijat toivovat kuitenkin saa-
vansa enemmän luottamusta, vastuuta ja vapautta itsensä toteuttamiseen koulutusyksikössä
ja harjoittelupaikassa. Opiskelijat arvostavat harjoittelupaikan yhteistyötä sekä henkeä ja
avointa ilmapiiriä, jossa he voivat ilmaista mielipiteitään ja ajatuksiaan. (Heinonen 2004,
29 - 34.) Työyhteisö, jossa on hyvä ilmapiiri, jossa opiskelijoihin suhtaudutaan myöntei-
sesti ja, jossa heidät kohdataan tulevina kollegoina, tukee opiskelijoiden oppimista (Tans-
kanen 2005).
Opiskelijan omat kokemukset käytännön työstä ja alan asiantuntijoiden käsitykset opiskeli-
jan osaamisesta vaikuttavat voimakkaasti siihen, miten opiskelija itse tulkitsee oppimisen
tarpeitaan ja minkä tiedon hän kokee tärkeäksi. Reflektiotaitoa pidetään yhtenä merkittä-
vänä keinona opiskelijan oman tietoperustan rakentamisessa sekä itsenäisten ajattelutaito-
jen kehittämisessä. (Kauppi ym. 2003, 37.)
10
2.4 Opettajien osallistuminen harjoitteluun
Opettajat ovat avainasemassa opetussuunnitelman kehittämisessä ja tästä syystä osaltaan
vastuussa siitä, minkälaista hoitoa kansalaiset saavat ja miten se tulee vaikuttamaan heidän
terveyteensä. Hoitajakoulutuksen tulee tuottaa sellaisia hoitajia, jotka ovat sekä teknisesti
että vuorovaikutuksellisesti päteviä. Heidän taitojensa tulee perustua tutkittuun tietoon ja
heidän tulee hahmottaa hoitamisen ilmiö käsitteellisesti ja pystyä käyttäämään tätä tietoa
hyväkseen käytännön työssä. (Salmela 2004, 124.)
2.4.1 Opettajan toiminta ja vastuu ohjatun harjoittelun aikana
Opettajan tehtäväkuvaan kuuluu aktiivinen osallistuminen harjoittelun suunnitteluun, toteutuk-
seen ja arviointiin. Opettajan tehtävänä on selvittää ja ohjata opiskelijan työtehtävien tarkoi-
tuksenmukaisuutta oppimisen näkökulmasta. (Heinonen 2004, 20 - 21 .) Harjoittelua ohjaavan
opettajan tulisi perehdyttää opiskelijat harjoitteluun ja tukea heitä henkilökohtaisesti harjoitte-
lutavoitteiden asettamiseksi (Kaartinen-Koutaniemi 2001, 17). Opettajan tulisi vierailla sään-
nöllisesti harjoittelupaikassa sekä pitää yhteyttä opiskelijan ja ohjaajan kanssa (Heinonen 2004,
20 - 21).
Viime aikoina keskeiseksi osaksi ovat nousseet opettajan vastuu ja velvollisuudet opiskeli-
joiden harjoittelujakson aikana. Opettaja arvioi harjoitteluprosessissa koulutusyksikön työ-
elämäyhteistyötä, opetuksen ammatillisia kehittämiskohteita ja informaatiotarpeita. Opetta-
jan on huolehdittava siitä, että opiskelijalla on harjoittelupaikan edellyttämät tiedot ja tai-
dot ennen harjoittelujakson alkua. Opettajat osallistuvat ohjaukseen terveydenhuollon am-
matillisen asiantuntemuksensa ja harjoittelun tavoitteiden mukaisesti. Heidän tulisi vastata
siitä, että harjoittelun ohjaajalla on tiedot ammattikorkeakoulun koulutusohjelmasta ja
opintokokonaisuudesta. (Kaartinen-Koutaniemi 2001, 18; Kolehmainen ym. 2004, 33.)
11
2.4.2 Opettajan ja työelämän välinen yhteistyö
Opettajan olisi toimittava säännöllisesti työntekijänä työelämässä sekä eräänlaisena tutki-
jana ja konsulttina, joka toimii ulkopuolisena asiantuntijana työyksiköissä. Opettajien tieto-
taitojen päivittäminen terveydenhuollon toiminta- ja hoitokäytännöissä on nimetty ammat-
tikorkeakoulujen kehittämiskohteeksi vuonna 1998. (Heinonen 2004, 20 - 21.)
Koulutuksen ja työelämän yhteistyö on noussut kehittämisen kohteiksi. Tähän vaikuttavat
muun muassa nopeat työelämän ja väestön ikärakenteen muutokset sekä tekniikan kehit-
tyminen. (Harjoittelun kehittämishanke 2006, 5.) Tutkimuksen mukaan käytännön opetuk-
sen ja ohjauksen tueksi tarvittaisiin oppilaitosten ja hoito-organisaatioiden yhteistyössä
laadittuja toimintatapoja, jolloin harjoittelun laadun tavoitetaso, seuranta ja arviointi olisi-
vat mahdollisia. (Tanskanen 2005, 14)
Harjoittelu on opettajille oiva tapa luoda kontakteja työelämään ja samalla lisätä koulujen
tutkimus- ja työelämäkontakteja. Opettajien ohjauksen tehostamisella harjoittelussa on
useita positiivisia vaikutuksia, kuten opetuksen kehittäminen, koulutuksen ajan tasalla py-
syminen sekä teoria-käytäntö-kuilun kaventaminen. Näin opettajien työelämäyhteydet ja
käytännön työelämän ammattitaidot kehittyvät. Näiden lisäksi ammattikorkeakoulujärjes-
telmän ja -tutkintojen tunnettavuus lisääntyy. (Salonen 2007, 27.)
2.4.3 Säästötoimenpiteiden vaikutus opettajien työnkuvaan
Säästötoimenpiteet ovat johtaneet kontaktiopetuksen vähenemiseen, kuitenkaan hoitotoi-
menpiteisiin liittyviä kädentaitoja ja osaamista ei voi oppia itsenäisesti (Härkin 2000, 72).
Kontaktituntien vähenemisen myötä opettajien on vaikea arvioida opiskelijoita. Opettajien
arvioinnit opiskelijan hoitamisen taidoista selittyy ainoastaan heidän toteuttamansa opetuk-
sen määrällä. Tämä edellyttäisi resurssien lisäämistä kontaktiopetukseen. (Salmela 2004,
123.) Usein nousee esiin huoli siitä, kiinnittävätkö opettajat tarpeeksi huomiota kliinisten
taitojen ylläpitämiseen ja kehittämiseen (Munnukka 1997, 36). Myös opettajat tarvitsisivat
lisää mahdollisuuksia työelämäjaksoihin, jotta he voisivat ajantasaistaa käytännön hoitotai-
tojansa sekä saada virikkeitä opetukseen (Salmela 2004, 123 - 124). Suositeltavaa olisi,
12
että oppilaitokset käyttäisivät enemmän resursseja opettajien täydennys- ja jatkokoulutuk-
seen sekä käytännön työelämän perehtymiseen tukemiseen (Jaroma, 2000, 134).
Tutkimusten mukaan opiskelijoiden ja työelämän asiantuntijoiden käsitykset poikkeavat
osittain opettajien käsityksistä. Työelämän asiantuntijat ovat tyytymättömiä opiskelijoiden
käytännön hoitotaitoihin, hoitotyön teknologian hallintaan, koulutuksen liialliseen teoreet-
tisuuteen sekä käytännössä tarvittavien toimintojen heikkouteen. Opiskelijat kohdistavat
kritiikin myös koulutuksen liikaan teoreettisuuteen. (Räisänen, 2002, 20; Härkin 2000, 65.)
Sekä opiskelijat että opettajat ovat huolissaan lähiopetuksen määrän vähäisyydestä. Mo-
lemmat ovat sitä mieltä, että käytännön harjoittelulla on suuri merkitys taitojen oppimises-
sa. (Salmela 2004, 123.)
2.5 Ohjaajan merkitys ohjaussuhteessa
Käytännönjakson ohjaajan on selvästi nähtävä, että opetus-oppimisprosessi on olennaiselta
osaltaan ohjaajan ja opiskelijan keskinäinen vuorovaikutusprosessi (Kujala, 1997; Rauste-
von Wright ym. 2003, 230). Tämän vuorovaikutusprosessin merkityksen ymmärtäminen
vaikuttaa hoitotyön ammatin sosiaalistumiseen enemmän kuin on ehkä ajateltukaan. Ohjaa-
jalta edellytetään sekä tahtoa että halua antaa kuva ammatistaan omana persoonanaan. Niin
opiskelijalla kuin ohjaajallakin on oltava kyky intensiiviseen yhteistyösuhteeseen, jossa
syntyy tärkeitä toimintoja, jotka muun muassa tuottavat ammatin taitoja ja tuottavat opis-
kelijalle arvokonstruktion ammattia varten. (Kujala, 1997, 2.) Ohjaajan on kyettävä pitä-
mään yllä ihmissuhdetaitoja sekä määrittämään ja pitämään päämääränä opetusjakson ylei-
set tavoitteet. Näitä tavoitteita hänen olisi lähestyttävä joustavin keinoin, opiskelijan sen-
hetkisistä käsityksistä lähtien. (Rauste-von Wright ym. 2003, 230.)
Opiskelijoiden oppiminen on tuloksellista, jos jokaiselle on nimetty omaohjaaja, joka on
oman alansa ammattilainen (Kaartinen-Koutaniemi 2001, 18; Kujala, 1997, 64; Munnukka,
1997, 35 – 36; Salmela 2004, 35). Jokainen ohjaussuhde on erilainen, vaikka opiskelijan
minimitavoitteet ovat samat ( Rauste-von Wright ym. 2003, 223; Peiponen, Koivisto, Muu-
rinen, Rajalahti 2004, 86). Hoitajien koulutuksessa oppimisen tulee olla ohjattua, mutta
opiskelija ei voi oppia, elleivät ohjaaja ja opettaja myös halua oppia samanaikaisesti. Har-
13
joittelun ohjaajalla on vastuu käytännöllisestä opetuksesta, tästä syystä heillä on kaksois-
tehtävä toisaalta hoitajana, toisaalta kouluttajana. (Munnukka, 1997, 35 - 36.) Ohjaajan
rooli on todettu oppimisen kannalta merkittäväksi (Salmela 2004, 35). Etenkin harjoittelun
alussa opiskelijat ovat hämmentyneitä, joten omaohjaajan rooli korostuu (Munnukka 1997,
34).
Ohjausprosessin aikana ohjaaja toimii useissa rooleissa, kuten johtajana, ohjaajana, tark-
kailijana, opettajana, arvioijana ja palautteen antajana. Nykyisin ohjaaja on kuuntelija, ky-
selijä, neuvoja sekä myös oppija. (Heinonen 2004, 30.) Hyvältä ohjaajalta edellytetään
vuorovaikutustaitoja, persoonallista otetta sekä ohjaushalukkuutta ja –taitoja (Räisänen
2002, 36). Ohjaajan tulee auttaa asettamaan opiskelijan oppimistavoitteita, valitsemaan hä-
nen valmiuksiin sopivia tehtäviä ja tarvittaessa opettaa kädestä pitäen (Salmela 2004, 35).
Ohjaajan tulee hallita se, mitä he vaativat opiskelijoilta ja heidän tulee myös toiminnallaan
osoittaa sisäistäneensä humanistisen ihmiskäsityksen arvot (Räisänen. 2002, 36). Ohjaajien
arvioinnit opiskelijoiden taidoista ovat jossain määrin riippuvaisia ohjaajan ohjausmotivaa-
tiosta ja iästä. Korkean ohjausmotivaation omaavat ohjaajat arvioivat opiskelijan taitoja
positiivisemmin kuin vähemmän motivoituneet. Iäkkäämmät ohjaajat taas arvioivat psy-
koemotionaalisiataitoja kriittisemmin kuin nuoremmat. (Salmela 2004, 123.)
Ohjaajan tulisi antaa välitöntä palautetta opiskelijalle, sillä se vaikuttaa oleellisesti opiske-
lijan kehittymis- ja oppimisprosessiin sekä lisää opiskelijan itseluottamusta (Kaartinen-
Koutaniemi 2001, 18; Salmela 2004, 35). Ohjaaja voi ohjata opiskelijaa paremmin amma-
tin oppimiseen sen mukaan, mitä tietoisempi hän on omasta osaamisestaan ja toimintansa
taustalla olevasta ajattelusta. Ohjaajan täytyy olla läsnä ja auttaa opiskelijaa luottamalla
tämän kykyyn kehittyä ja kasvaa. Ohjaajan tulee sitoutua ohjaamiseen eikä ainoastaan toi-
mia vain tiedon jakajana. Hänen tulee myös arvostaa opiskelijoita oppijana ja toimia roo-
limallina. (Heinonen. 2004, 30,33; Räisänen 2002, 36.) Omaohjaajalla tulee olla aikaa va-
rattuna ohjaukseen koko harjoitteluvaiheen ajan (Kujala, 1997, 64).
Ohjaajan on tärkeä ohjata opiskelijaa teorian ja käytännön tietojen yhdistämiseen opiskelun
kaikissa vaiheissa sekä kannustaa opiskelijoita muutokseen ja motivoitumiseen. Ohjauksel-
la opiskelijaa voidaan opastaa ja auttaa itsensä kehittämiseen, omien pyrkimyksiensä tun-
nistamiseen ja itsenäisten ratkaisujen tekemiseen. Opiskelijalla on harjoittelun aikana oh-
jaajan tuki aina tarvittaessa. Lisäksi ohjaajan ja opiskelijan välinen hyvä suhde edistää
14
opiskelijoiden ammatillista kehittymistä ja hoitotyöhön sitoutumista. (Salonen 2006, 61,
Räisänen 2002, 35.) Myös ohjauspaikka ja järjestelyt ovat yhteydessä ohjauksen hyödylli-
syyteen. Opiskelijoiden oppimista, ohjaussuhteen toimivuutta ja ohjauksen onnistumista
auttaa ohjaajan positiivinen asenne opiskelijaan, omaa työtään ja työyhteisöä sekä ohjaaja-
na toimimista kohtaan. (Heinonen 2004, 34.)
2.5.1 Ohjaussuhteen mahdolliset ongelmat
Ohjaussuhde voi olla tuomittu epäonnistumaan. Jos käytännön opetus jakautuu liika rasite-
tulle henkilökunnalle, jäävät opiskelijat usein liian vähälle ohjaukselle. (Munnukka 1997,
36.) Ohjaajien mukaan opiskelijaohjauksen kuormittavuus on suurin ongelma ohjauksessa
(Salmela 2004, 122). Ohjaajien yleisimmiksi ohjausmenetelmiksi ovat osoittautuneet opis-
kelijan tietoperustan lisääminen ja itsenäisen toiminnan tukeminen. Syynä tähän on juuri
oppilaitosten lähiopetuksen supistaminen ja opetuksen vastuu siirtyy enenevästi ohjaajille.
Pohtiva keskustelu hoitamisesta on vähemmän käytetty ohjausmenetelmä, vaikka ohjauk-
sen tulisi olla käytännön kokemuksia reflektoiva prosessi. Reflektoinninn esteenä on ohjaa-
jien työn kuormittavuus ja ajan puute. ( Salmela 2004, 114.)
2.5.2 Ohjaajakoulutus
Ammattikorkeakoulun edellytys olisi, että opiskelijoiden ohjauksesta vastaavat henkilöt
olisivat suorittaneet harjoittelun ohjaajien peruskoulutuksen (Salonen 2006, 26, 28). Kou-
lutus on osa työssäoppimisen tukiohjelmaa ja se on tarkoitettu lähinnä työpaikan asiantun-
tijoille ja työntekijöille, mutta siihen voi osallistua myös opettaja (Heinonen 2004, 35). Oh-
jauksen laatua voitaisiin kehittää lisäämällä ohjaajien lisäkoulutusta ainakin pedagogisen ja
hoitotieteellisen tiedon käytön suhteen (Salmela 2004, 125). Oppilaitoksella on mahdolli-
suus vaatia ohjauksen hyvä laatu ja tarpeelliset resurssit, koska he maksavat laitoksille
opiskelijoiden ohjauksesta (Munnukka 1997, 36).
15
Kaikki taitavatkaan työntekijät eivät ole ilman koulutusta välttämättä taitavia ohjaajia. Oh-
jaajien koulutuksessa ja ohjausvalmiuksissa on nykyään yleisesti puutteita. Heidän koulu-
tustarpeensa vaihtelee yksittäisistä päivistä pitkäkestoisempiin ja laajempiin oppisisältöi-
hin. Koulutuksen sisältöinä on tarjota opintoja ohjauksen vaativuuden ja vastuualueiden
mukaisesti. Erityisen suuri lisäkoulutuksen tarve on ohjauksen tarpeellisimmista aiheista,
kuten opetusmenetelmistä, ohjaajana toimimisesta ja arvioinneista. Keskeistä ohjaajan
työssä on lisäksi ajankäytön hallinta ja jaksaminen. (Heinonen 2004, 35; Tanskanen 2005,
22.)
Vuonna 2000 opetushallitus antoi työpaikkaohjaajien koulutusohjelman perusteet kahden
opintoviikon laajuista ohjaajien koulutusta varten, joka järjestetään säännöllisesti yhdessä
koulutusyksiköiden kanssa. Se on osa ohjaajan urakehitystä ja oman työn kehittämistä.
Keskeisenä tavoitteena on kehittää ohjatun harjoittelun toteuttamista sekä parantaa työpai-
koilla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävän koulutuksen laatua. Koulutuksen
aikana kliinistä osaamistaan ja ohjausvalmiuksiaan tulee ohjaajan reflektoida sekä vertais-
tensa kanssa että itsenäisesti. Harjoittelupaikkoihin tulisi luoda mentor-järjestelmä niin,
että kokemattomammat ohjaajat saisivat kokeneemman ohjaajan osaamisen käyttöönsä.
(Heinonen 2004, 35.)
2.6 Harjoittelupaikan laatukriteerit
Harjoittelupaikka on oppimisympäristö opiskelijalle harjoittelun ajan. Harjoittelupaikka
voi olla yritys, julkisyhteisö tai muu yhteisö, esimerkiksi järjestö. (Sosiaali-, terveys- ja
liikunta-alan työrengas, loppuraportti, 17.) Organisaatioille harjoittelu on rekrytointitapa,
jolloin uuden työvoiman tarpeen tullessa organisaatiolla on mahdollisuus turvallisesti rek-
rytoida jo entuudestaan tuttu henkilö (Salonen 2007, 28).
Suositusten tarkoituksena on tarjota sekä käytännöllistä että ajankohtaista tietoa sosiaali- ja
terveysalan opiskelijoiden ohjauksesta harjoittelussa. Lisäksi tarkoituksena on tukea sosi-
aali- ja terveydenhuollon toimijoita yhteistyöhön sosiaali- ja terveysalan koulutusyksiköi-
den kanssa harjoittelun arvioimisessa, toteuttamisessa ja kehittämisessä työelämän vaati-
musten mukaisesti. (Heinonen 2004, 14.)
16
Viimeisimpien näkemysten mukaan ammattikorkeakoulujen ja harjoittelupaikkojen toimi-
joiden tulisi muodostaa verkostoituneita asiantuntijuuksia (Salonen 2007, 28). Suositusten
kohderyhmänä ovat kaikki ne sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat, jotka vastaavat opis-
kelijoiden harjoittelun järjestämisestä, organisoinnista, ohjauksesta, laadunvarmistuksesta,
arvioinnista ja kehittämisestä. Suositukset koskevat terveydenhuollon säänneltyjen ammat-
tien tutkintoihin johtavaa koulutusta. Suosituksia voidaan soveltuvin osin käyttää myös
sosiaali- ja terveysalan oppisopimuskoulutuksessa sekä näyttötutkinnoissa. Nämä suosituk-
set koskevat sosiaali- ja terveysalan harjoittelujaksojen järjestämistä sosiaali- ja terveyden-
huollon työpaikoilla. Harjoittelun toteutuksessa on keskeistä hyvä informaation vaihto ja
tiedonkulku koulutus- ja toimintayksiköiden välillä, sekä opettajien osallistuminen harjoit-
teluun. Harjoittelupaikkojen valinnassa on kiinnitettävä huomiota siihen, että toiminta pe-
rustuu näyttöön ja moniammatilliseen yhteistyöhön. (Heinonen 2004, 14,22,40.)
17
3 TYÖTERVEYSHUOLTO OHJATUN HARJOITTELUN OPPIMISYMPÄRIS-
TÖNÄ
3.1 Työterveyshuoltolaki
Työterveyshuollolla tarkoitetaan työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon
ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään työhön liittyvien sairauk-
sien ja tapaturmien ehkäisyä, työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, työyh-
teisön toimintaa sekä työntekijöiden terveyttä työ- ja toimintakykyä. (Luhtanen 2006; 123).
Työterveyshuoltolaissa (1383/2001) määritellään hyvän työterveyshuoltokäytännön peri-
aatteet ja työpaikkojen työkykyä ylläpitävän toiminnan periaatteet siten, että työterveys-
huolto voi sisällöltään parhaalla mahdollisella tavalla suunnata toimenpiteensä työntekijöi-
den työ- ja toimintakyvyn seurantaan ja tukemiseen koko työuran ajan. Työterveyshuolto-
laissa määritellään työterveyshuollon ammattihenkilöt ja asiantuntijat ja heiltä vaadittava
koulutus ja pätevyys. Myös täydennyskoulutukseen osallistumisesta säädetään laissa. (Luh-
tanen 2002, 5; työterveyshuoltolaki 1383/2001.)
Työterveyshuollon ammattihenkilöllä terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa
laissa (559/1994) tarkoitetaan terveydenhuollon ammattihenkilöä, jolla on työterveyshuol-
lon erikoislääkärin pätevyys tai muun laillistetun lääkärin taikka terveydenhoitajan päte-
vyys ja työterveyshuollon toteuttamiseen tarvittava koulutus (Luhtanen 2006, 123).
Työterveyshuollon asiantuntijalla tarkoitetaan henkilöitä, joilla on fysioterapeutin tai
psykologin pätevyys ja riittävät tiedot työterveyshuollosta taikka työhygienian, ergonomi-
an, teknisen tai muun vastaavan alan koulutus ja riittävät tiedot työterveyshuollosta tai joil-
la on muun kuin työterveyshuollon erikoislääkärin pätevyys (Luhtanen 2006, 123).
Työterveyshuoltolain tarkoituksena on työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yh-
teistoimin edistää työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä, työn ja työympä-
ristön terveellisyyttä, työntekijöiden terveyttä sekä työyhteisön toimintaa. Työterveyshuol-
tolaki velvoittaa työnantajan käyttämään riittävästi työterveyshuollon ammattihenkilöitä ja
heidän tarpeelliseksi katsomiaan asiantuntijoita siten, kuin hyvän työterveyshuoltokäytän-
18
nön mukaisesti on tarpeen. Työnantajan on kustannuksellaan järjestettävä työterveyshuolto
työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisemiseksi ja torjumi-
seksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämi-
seksi. (Ranta 2004, 172-173.)
Työkykyä ylläpitävällä toiminnalla tarkoitetaan yhteistyössä toteutettua työhön, työoloi-
hin ja työntekijöihin kohdistuvaa suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa, jolla työter-
veyshuolto omalta osaltaan edistää ja tukee työelämässä mukana olevien työ- ja toiminta-
kykyä (Luhtanen 2006, 123).
3.2 Työplus organisaationa
Työplus on kuntayhtymän liikelaitos. Liikelaitosmuodossa tapahtuu päätöksenteko sekä
liiketaloudellisten että demokraattisten periaatteiden mukaan. Kunnallisella liikelaitoksella
on kannattavuusperusteinen liiketoiminta, kunnan muita toimintoja itsenäisempi asema
kunnan talousarviossa sekä tilinpäätös ja erilliskirjanpito. Liikelaitoksen toiminnan tavoit-
teet määrittelevät kunnan tai kuntayhtymän valtuusto tai yksikkö, jolle valtuusto on antanut
liikelaitoksen ohjauksen ja valvonnan toteuttamisen. Nämä huolehtivat myös tavoitteiden
toteutumisesta. Liikelaitos huolehtii itse toimintansa kehittämisestä sekä kilpailukyvystä,
tarpeellisista investoinneista ja henkilöstöhallinnosta. Vastuu tavoitteiden toteutumisen
seurannasta kuntayhtymässä tai kunnassa ja raportointi liikelaitoksessa tulisi määritellä
henkilökohtaisella tasolla. (Hurri 2004, 8 - 9.)
Työplus on liikelaitos, jonka organisaation taustalla toimii kuntayhtymän hallitus. Johto-
kunnassa toimii työterveysjohtaja, jonka alaisina toimivat palvelupäällikkö sekä erityisasi-
antuntijat. Työplussan erityisasiantuntijoina on kuusi työterveyslääkäriä sekä kaksi työpsy-
kologia. Palvelupäällikkö vastaa Työplussassa kahdestatoista työterveydenhoitajasta, kah-
desta työfysioterapeutista, viidestä osastonsihteeristä sekä yhdestä lääkintävahtimestarista
(Työplus 2007).
19
3.2.1 Työplussan tavoitteet
Työplussan tavoitteena on tuottaa laadukasta palvelua. Tärkeää heille on henkilöstön tavoi-
tettavuus, joustavuus, ystävällisyys sekä luotettavuus asiakaskontakteissa. Toimintojen yh-
denmukaisuuden ja jatkuvuuden turvaaminen asiakkaalle on tärkeää. Asiakaskontakteissa
on tärkeää objektiivisuus ja puolueettomuus sekä pyrkimys motivoivaan, positiiviseen ja
luottamusta herättävään työotteeseen. Tavoitteena on tuottaa selkeät ohjeet työterveyshuol-
lon toiminnasta asiakasyrityksille. (Työplus 2005.)
Ammattitaidon ylläpito, oman erityisosaamisen ja kiinnostuksen tukeminen nähdään tär-
keänä. Henkilöstön asiantuntijuutta edistetään koulutuksilla, jotka kehittävät työyhteisöä.
Lisäksi Työplussassa hyödynnetään uutta tutkimustietoa sekä opetellaan moniammatilli-
suuden ja verkostoitumisen työtapoja. Tavoitteena on sitouttaa työntekijä organisaatioon.
Työntekijöille pyritään takaamaan kilpailukykyiseltä tuntuva korvaus työstä sekä kiinteä
tunne työyhteisöön kuulumisesta. (Työplus 2005.)
Laadun jatkuvaa kehittämistä Työplussassa tuetaan tavoitetarkastelulla, sisäisellä koulu-
tuksella, kehityskeskusteluilla sekä asiakaspalautteen hankkimisella ja hyödyntämisellä.
Asennemuutoksella pyritään muutosvalmiuden lisäämiseen. Hankitaan tietoa elinkei-
noelämän muutoksista ja ennakoidaan ne omassa toiminnassa. Tuetetaan esitemateriaalia ja
päivitetään internet-sivu sekä huolehditaan niiden ajan tasalla pysymisestä. (Työplus
2005.)
3.2.2 Työplussan toimintastrategia ja visio 2010
Työplussan toimintatapoja ohjaavat ihmisarvo, ammatillisuus ja turvallisuus. Kaikki arvot
on käyty läpi asiakkaan, työyhteisön, talouden ja prosessien näkökulmista. Työplussan
toimintatapoja ohjaa myös toimintastrategia, visio 2010, jonka mukaan Työplus tuottaa
Keski-Pohjanmaan alueen yrityksille kokonaisvaltaisia työterveyshuoltopalveluja asiakas-
lähtöisesti ja kustannustehokkaasti. Työplussan työhön sitoutunut moniammatillinen työ-
yhteisö vastaa laadukkaasta ja hyvästä asiakaspalvelusta. (Työplus 2005.)
Visio 2010 tavoitteena on asiakkaiden hoidon jatkuvuuden takaaminen ja tiedonsaannin
turvaaminen. Taloudellisina tavoitteina Työplussalla on taata palveluiden oikea hinta-
20
laatusuhde sekä riittävien resurssien järjestäminen suhteessa toimintaan. Tavoitteena on
keskittää toiminta niin, että painopiste on niillä palveluilla, joita kysytään. Visio 2010:een
kuuluu henkilöstön näkökulmasta muun muassa työn kehittäminen ja huomion kiinnittä-
minen työssä jaksamiseen sekä työmäärään pitäminen kohtuullisena. Työilmapiiristä Työp-
lusassa pyritään samaan avoin ja keskusteleva. Erilaiset prosessit kuuluvat osaltaan myös
visio 2010:een. Näitä prosesseja ovat esimerkiksi työpaikkaselvitykset ja terveystarkastuk-
set sekä päihdeasiakkaan palveluketjun kehittäminen Kokkolassa. (Työplus 2005.)
Työplussan visiossa 2010 on huomioitu myös kriittiset menestystekijät, jotka on ajateltu
sekä asiakaan että henkilöstön näkökulmasta ja talouden sekä prosessien kannalta. Asia-
kasnäkökulmasta niihin kuuluvat riittävät palvelut, joita mitataan asiakastyytyväisyys-
kyselyillä ja asiakaspalautteen avulla. Henkilöstön näkökulmasta katsottuna niihin kuulu-
vat hyvän työkyvyn turvaaminen, jota arvioidaan työssä jaksamiskyselyn ja esimiesalais-
keskusteluiden avulla Talouden osalta kriittisiin menestystekijöihin kuuluvat kustannuste-
hokas toiminta, jota mitataan muun muassa talousarvion ja kuukausiraporttien avulla. Pro-
sesseihin kuuluvat toimivat ja laadukkaat palvelut, joita mitataan muun muassa jonotusai-
ka-kyselyillä. (Työplus 2005.)
Työplussan visio 2010:een kuuluvat myös erilaiset kehittämishankkeet, joita ovat liikelai-
tostaminen sekä laadun tunnustusprosessi. Myös potilastietojen käyttöjärjestelmää tullaan
kehittämään. (Työplus 2005.)
21
4 TEORIATIETOJEN JA KÄYTÄNNÖN YHTEENSOVITTAMINEN
Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulutukselle on viime aikoina kohdistettu suuria
odotuksia ja vaatimuksia, sillä tulevilta työntekijöiltä edellytetään sekä teoreettista että
käytännöllistä osaamista (Kauppi & Huttula 2003, 33). Keskeinen haaste opiskelijan ohja-
uksessa on teorian ja käytännön yhteensovittaminen. Siihen ei kuitenkaan ole löydetty rat-
kaisua. Opiskelijat ovat kokeneet koulutuksessa oppimassaan ja käytännön toiminnassa
eroja. Tämä on huolettanut pitkään opettajia, käytännön työssä toimivia ja opiskelijoita.
Tutkimukset osoittavat, että terveysalan opiskelijat suosivat etenkin oppimista harjoittelus-
sa. (Heinonen 2004, 25; Salonen 2007, 26; Härkin 2000, 70; Kauppi ym. 2003, 34.)
Teoriaopetuksessa painottuu se, että ennen harjoittelua opiskellaan harjoittelua koskevaa
teoriatietoa ja harjoittelussa hyödynnetään teoriasta opittuja asioita. On todettu, että opiske-
lijan harjoittelussa hankittuja käytännön kokemuksia ei useinkaan hyödynnetä myöhem-
missä opiskelun vaiheissa. Teoriaopiskelun ja harjoittelun erottaminen omiksi kokonai-
suuksiksi on johtanut siihen, että opiskelija kokee ne irrallisiksi ja jopa toisistaan riippu-
mattomaksi. (Kauppi ym. 2003, 34.)
4.1 Opiskelijoiden kokemuksia teoriatietojen ja käytännön yhteensovittamisesta
Harjoittelun aikana opiskelijalla on mahdollisuus teoreettisten käsitteiden löytämiseen sekä
hoitotyön käytännön ja teorian yhteyksien ymmärtämiseen (Munnukka, 1997, 11). Opiske-
lijat kokevat hoitotoiminnan perustuvan harjoittelupaikoilla lähinnä arkitietoon ja toimin-
nan taustalla oleva teoria jää opiskelijoille usein epäselväksi (Jaroma, 2000, 133 Räisänen
2002, 36). Tämä vahvistaa mielikuvaa työstä, joka perustuu hoitotoimenpiteiden suoritta-
miseen ja rutiininomaisiin käytäntöihin. Tästä syystä on tärkeää, että ohjaajat perustelevat
ja selvittävät toimintansa perusteet opiskelijalle. (Räisänen 2006, 36.)
Opiskelija joutuu opiskelemaan kahdessa eri ympäristössä: teoriaopinnoissa koululla ja
harjoittelussa eri toimipisteissä. Kliinisessä oppimisympäristössä opiskelija sisäistää pa-
remmin teoriaopetuksen hoitokulttuuria ja sosialistuu ammattiin. Opettajan antama rooli-
malli vaikuttaa opiskelijoihin koulutuksen alussa. Käytännön hoitotyöntekijöiden roolimal-
22
lit puolestaan vaikuttavat oppilaitosten antamia malleja enemmän koulutuksen loppuvai-
heessa. (Räisänen 2002, 35.)
4.2 Teoriaopetuksen kehittäminen käytännönläheisemmäksi
Härkinin tekemässä Pro gradu -tutkielmassa opiskelijat toivat esiin sen näkemyksen, että
teoriatietojen yhdistäminen käytäntöön tuottaa ongelmia. Johtuuko tämä siitä, ettei teoria-
tietoa osata opettaa, vai siitä, ettei tätä hoidon teoriaa pystytä hyödyntämään käytännössä.
Ongelmana voi olla myös ajattelumalli kahdesta erilaisesta työntekijästä: on niitä, jotka
tietävät ja on niitä, jotka tekevät. Miten nämä asiat voitaisiin yhdistää hoitotyössä niin, että
tulokseksi saataisiin itsenäisesti ajatteleva hoitotyönteorian perusteella toimiva hoitaja.
(Härkin 2000, 70.)
Opiskelu luokassa ja toisaalta käytännössä asiakas tai potilastyössä on erotettu omiksi vai-
heikseen. Tästä syystä opiskelijat eivät välttämättä osaa käyttää tietoaan käytännön toimin-
nassa. (Kauppi ym. 2003, 34.) Salmelan mukaan teorian ja käytännön yhdistyminen edel-
lyttää sekä teoriaopetuksen kehittämistä käytännönläheisemmäksi että käytännön harjoitte-
lun ohjauksen kehittämistä enemmän hoitotieteelliseen teoriaan ja tutkimustietoon kytkey-
tyväksi (Salmela 2004, 125). Myös Kilpiäisen mukaan opettajien teoreettinen opettajuus on
kehittynyt opiskelijoiden ja käytännön työelämän välisen integroitumisen esteeksi (Kilpi-
läinen 2003, 158).
23
5 TUOTEKEHITTELYPROJEKTI OPINNÄYTETYÖN TOTEUTUSTAPANA
5.1 Projektin tausta
Kokkolassa on kuusi työterveyshuollon laitosta, joilta työnantaja voi ostaa työterveyspal-
veluja. Näiden lisäksi isoilla työnantajilla on omat työterveyshuollot. Asiakasmäärältään
suurin työterveyshuollon laitoksista on Työplus, jolla on asiakkaanaan noin 550 yritystä ja
10500 työntekijää.
Projektin idea nousi esiin työelämän tarpeista ja alkuunpanijana oli Työplussan palvelu-
päällikkö. Työplussassa on havaittu, että he tarvitsevat kirjallista ohjeistusta ja materiaalia
opiskelijaohjaukseen liittyen.
5.2 Projektin tarkoitus ja tavoitteet
Projektin tarkoituksena on tuottaa opinnäytetyö tuotekehittelyprojektina opiskelijaohjauk-
sen hyvät käytänteet käsikirja työterveyshuolto Työplussaan. Käsikirja on suunnattu työn-
tekijöille sekä siellä harjoittelun suorittaville opiskelijoille. Valmis käsikirja annetaan
Työplussan käyttöön ja sitä jatkossa tullaan käyttämään sekä kirjallisena että sähköisenä
versiona. Sähköinen versio on helppo pitää ajan tasalla, päivityksestä vastaa Työplus.
Tämä käsikirja on projektimme tulostavoite, joka sisältää aineistoa opiskelijaohjauksen eri
vaiheista, harjoittelujakson yleisistä ohjeista sekä Työplussan toimintatavoista ja organi-
saatiosta. Käsikirjan tavoitteena on kehittää opiskelijaohjausta ja edesauttaa opiskelijan
harjoittelujakson tavoitteiden saavuttamista. Tavoitteena on myös selkeyttää työpaikan ja
oppimisjakson tavoitteiden ymmärtämistä ja hahmottamista. Selvitämme, kuinka opiskeli-
jalle taataan mahdollisimman hyvä oppiminen harjoittelujakson aikana.
Projektimme toiminnallisena tavoitteena on, että käsikirjaa hyödynnetään opiskelijan työ-
terveyshuollon harjoittelujakson aikana Työplussassa. Käsikirja on suunnattu Työplussan
henkilökunnalle sekä sinne tuleville terveydenhoitaja- ja fysioterapiaopiskelijoille.
24
Opinnäytetyön teoriaosaan kokoamme tutkittua tietoa oppimisesta sekä opiskelijaohjauk-
sesta opiskelijan, opettajan ja ohjaajan näkökulmasta. Teoriaosassa on käsitelty työterve-
yshuoltoa ohjaavia lakeja sekä Työplussaa organisaationa. Näiden lisäksi käytämme hy-
väksi terveydenhoitaja -ja fysioterapiakoulutuksessa käytettävää opintosuunnitelmaa.
5.3 Projektin suunnittelu ja toteutus
Projekti käynnistyi sillä, että Työplussasta otettiin yhteyttä Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja
terveysalan yksikköön Kokkolaan. Työplussalla oli ehdottaa opinnäytetyöaihe, joka oli
noussut työelämän tarpeesta. Tämä aihe kiinnosti meitä henkilökohtaisesti, sillä projektin
avulla voimme kehittää opiskelijaohjausta. Lisäksi käsikirja helpottaa opiskelijan harjoitte-
lun suorittamista Työplussassa. Tämän työn avulla saamme kokemusta projektityöskente-
lystä, jota meillä ei aiemmin ollut.
Huhtikuussa 2006 otimme ensimmäisen kerran yhteyttä Työplussan palvelupäällikköön ja
sovimme ensimmäisen tapaamisajan. Ensimmäisessä tapaamisessa palvelupäällikön ja oh-
jaavan opettajan kanssa hahmottelimme käsikirjan sisältöä. Sovimme myös, että palvelu-
päällikkö antaa meille materiaalia työtä varten.
Mahdollisuudet vaikuttaa projektin tulokseen ovat käynnistyksen yhteydessä suurimmil-
laan. Käynnistysvaiheessa on käytävä läpi aikataulun ja resurssin- ja toimintasuunnitelman
paikkansa pitävyys. Huolellinen projektisuunnitelman teko vie aikaa, mutta maksaa itsensä
myöhemmin takaisin. ( Lööw 2002, 63, 87.)
Projektiorganisaatiossa on mukana Kokkolan työterveyshuolto Työplus, jonka yh-
dyshenkilönä toimii palvelupäällikkö Eija Alatalo. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakou-
lun sosiaali- ja terveysalan yksikön terveydenhoitajaopiskelijat Anna-Riikka Kallio ja Lau-
ra Pehkonen, jotka vastaavat projektin päätyöstä sekä yliopettaja Maija Maunula, joka toi-
mii työmme ohjaajana. Opinnäytetyön toiminnallisen osan suunnittelussa ja toteutuksessa
otamme huomioon Työplussasta tulevat toiveet.
25
Aikataulun mukaisesti käsikirja esitetään Työplussan henkilökunnalle syyskuussa 2007.
Projekti etenee oheisen aikataulun mukaisesti
Projektibudjetin olemme laatineet yhdessä ohjaavan opettajan ja Työplussan palvelupääl-
likön kanssa. Sovimme, että Työplus maksaa kaikki opiskelijaohjauksen käsikirjaan liitet-
tävät materiaalikulut ja opinnäytetyön painatuksen. Teoriaosaa koskevat kulut maksamme
itse. Tekijänoikeudet luovutamme Työplussalle ja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakou-
lun sosiaali- ja terveysalan yksikölle. Näin asianomaiset voivat tulevaisuudessa päivittää
opiskelijaohjauksen käsikirjaa.
5.4 Projektin päättäminen
Tarkoituksena on, että projektin tuotos opiskelijaohjauksen käsikirja valmistuu kesään
2007 mennessä. Esitarkastuksen jälkeen tuotos esitellään Työplussan henkilökunnalle syk-
syllä 2007. Projektin päättyessä annamme oikeudet opinnäytetyön toiminnallisen osan
opiskelijaohjauksen käsikirjan päivittämiseen Kokkolan työterveyshuolto Työplussalle se-
kä Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikölle.
26
6 POHDINTA
Opinnäytetyön tekeminen on vakuuttanut meidät siitä, että opiskelijaohjauksella harjoitte-
lujakson aikana on suuri merkitys opiskelijoille. Koska terveysalan koulutuksen ensisijai-
nen tehtävä on kouluttaa työntekijöitä terveydenhuoltoon, on harjoittelulla keskeinen rooli
käytännön oppimisen ja työelämään tutustumisen kannalta. Opettaja ja ohjaaja vaikuttavat
harjoittelujakson aikana opiskelijan motivaatioon sekä haluun oppia uutta. Tästä syystä
hyvä ohjaamisen merkitys korostuukin ja jokaiselle opiskelijalle on taattava hyvä ohjaus-
suhde sekä positiivien oppimisympäristö.
Työssä käyttämämme lähteet perustuvat tutkittuun tietoon ja ne ovat pääsääntöisesti en-
simmäisen käden tietoa. Ohjattua harjoittelua on tutkittu paljon, joten luotettavaa tietoa oli
saatavilla. Olemme käyttäneet niin uutta tietoa kuin on ollut mahdollista, jotta työ olisi
ajanmukainen ja käsikirja käyttökelpoinen. Uusimman tiedon avulla pystytään opiskelija-
ohjausta kehittämään laadukkaammaksi ja luotettavammaksi.
Opinnäytetyössä olemme keränneet teoriatietoa hyvän ohjauksen edellytyksistä koskien
ohjattua harjoittelua. Tätä tietoa käytimme hyväksi opinnäytetyömme toiminnallisessa
osassa, opiskelijaohjauksen käsikirjassa työterveyshuolto Työplussaan. Opiskelijaohjauk-
sen käsikirjan tavoitteena on perehdyttää opiskelija Työplussan työyhteisöön sekä taata
opiskelijalle hyvä oppiminen ja ohjaus harjoittelujaksolla.
Yhteistyö ohjausryhmän kanssa on toiminut hyvin. Olemme pitäneet säännöllisesti yhteyttä
Työplussan yhdyshenkilön kanssa, jotta he ovat pystyneet vaikuttamaan käsikirjan sisäl-
töön. Tämä on ollut meille tärkeää, jotta olemme pystyneet tekemään Työplussaa mahdol-
lisimman hyvin palvelevan ja laadukkaan käsikirjan. Oikeudet käsikirjaan luovutamme
Työplussalle, jotta he voivat jatkossa kehittää ja päivittää sen sisältöä.
Opinnäytetyö on opettanut meille opiskelijaohjaukseen liittyvien tahojen merkityksen.
Opiskelijan näkökulmasta orientoituminen harjoitteluun alkaa jo koulussa teoriatunneilla ja
jatkuu vielä harjoittelun jälkeenkin. Onnistunut harjoittelu vaatii aktiivista yhteistyötä kou-
lun ja harjoittelupaikan välillä. Hyvä ohjaus edellyttä sekä opettajan että ohjaajan ammatti-
taitoa ja motivaatiota ohjaukseen. Opiskelijan oma aktiivisuus ja halu uuden oppimiseen
27
ovat avainasemassa onnistuneeseen harjoitteluun ja tämän takia päävastuu jää opiskelijalle
itselleen.
28
7 LÄHTEET
Asetus 508/1986 nuorten työntekijäin suojelusta. WWW-dokumentti. Saatavissa:
www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1986/19860508,luettu 12.10.2007
Haarala P. 2006. Terveydenhoitajan koulutusohjelma 2006.
Harjoittelun kehittämishanke. 2006. Suositus harjoittelusta, sen järjestämisestä ja termino-
logiasta. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu.
Heinonen N. 2004. Terveysalan koulutuksen työssäoppiminen ja ohjattu harjoittelu. Suosi-
tus sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköille. Sosiaali- ja terveysministeriön monis-
teita 2003:22. Sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki
Hurri J. 2004. Kunnallisten laboratorioiden liikelaitostaminen; vertailututkimus liikelaitok-
sen ominaisuuksien toteutumisesta Pohjois-Karjalan ja Kymenlaakson sairaanhoitopiireis-
sä. Pro gradu -tutkielma. Kuopion yliopisto. Terveyshallinnon ja -talouden laitos. Kuopio.
Härkin S. 2000. Ammattikorkeakoulusta valmistuvien sairaanhoitajaopiskelijoiden näke-
myksiä koulutuksessa saavuttamistaan valmiuksista. Pro gradu -tutkielma. Kuopion yli-
opisto. Hoitotieteen laitos. Kuopio.
Jaroma A. 2000. Koulutus ja tuleva toiminta hoitotyössä kysely kätilö-, sairaanhoitaja- ja
terveydenhoitajaopiskelijoille.Väitöskirja. Kuopion yliopisto. Hoitotieteen laitos. Kuopio
Kaartinen-Koutaniemi M. 2001. Korkeakouluopiskelijoiden harjoittelun kehittäminen;
Helsingin yliopiston, Diakonia-ammattikorkeakoulun ja Lahden ammattikorkeakoulun
benchmarking-projekti. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 7:2001. Edita. Hel-
sinki.
Kauppi A. ja Huttula T. 2003. Laatua ammattikorkeakouluihin. Edita. Helsinki.
Kilpiäinen S. 2003. Odotetaan käytäntöä ja saadaan teoriaa –Tutkimus Kemi-Tornion am-
mattikorkeakoulun terveysalan opiskelijoiden käsityksistä ja kokemuksista opetuksesta ja
ohjauksesta vuosina 1995-1997 ja 2000-2001. Lapin yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekun-
ta. Lapin yliopistopaino. Rovaniemi.
Kolehmainen S. ja Kallinen R. 2004. Laatua ammattikorkeakouluopintojen ohjaukseen;
Oped-Laatu –projektin loppuraportti. Julkaisuja A: 1/2004. Hämeenlinna. Hämeen ammat-
tikorkeakoulu.
Kujala E. 1997. Ohjaus hoitotyöammattiin oppimisen konstruktiossa-empiiriseen aineis-
toon perustuva ohjauksen teoreettinen viitekehys. Laudaturtyö. Tampereen yliopisto. Kas-
vatustieteellinen tiedekunta. Tampere.
29
Laadukas harjoittelu, Käsikirja harjoittelun ohjaukseen ja työkokemuksen hyödyntämiseen.
2005. NCWE/CSU, Suomessa lisenssin haltija Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu.
Laki 630/1998 ammatillisesta koulutuksesta. WWW-dokumentti. Saatavissa:
www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1998/19980630, luettu 12.12.2007
Laki 998/1993 nuorista työtekijöistä. WWW-dokumentti. Saatavissa: www. fin-
lex/laki/ajantasa/19930998, luettu 12.10.2007
Luhtanen R. 2002. Työterveyshuolto, lakikokoelma 2002. Edita Prima Oy. Helsinki.
Luhtanen R. 2006. Työelämän lait 2006. Edita Prima Oy. Helsinki
Lööw M. 2002.Onnistunut projekti: projekti johtamisen ja -suunnittelun käsikirja. Tietosa-
noma. Helsinki.
Munnukka T. 1997. Hoitamaan oppiminen ja opettaminen. Akateeminen väitöskirja. Tam-
pereen yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Vammalan Kirjapaino. Vammala
Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006:24. Ammattikorkeakoulusta ter-
veydenhuoltoon- Koulutuksesta valmistuvien ammatillinen osaaminen, keskeiset opinnot
ja vähimmäisopintopisteet. Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto. Opetusministeriö.
Orava M. 2005. Perehdytysohjelma Kokkolan seudun terveyskeskus kuntayhtymän Alue
2:n vastaanotolle. Opinnäytetyö. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu. Hoitotyön kou-
lutusohjelma. Kokkola.
Peiponen A., Koivisto T., Muurinen S., Rajalahti E. Hoitotyön vuosikirja 2004 hoitotyön
johtaminen ja hyvinvointi. Hygieia. Tammi.
Ranta H. 2004. Sosiaali- ja terveydenhuoltolainsäädäntö 2004. Talentum Media Oy. Hel-
sinki.
Rauste-von Wright M., von Wright J., Soini T. 2003. Oppiminen ja koulutus. WSOY. Ju-
va.
Ruohotie P., Honka J., Mustonen L. 2000. Työssäoppimisen haasteet ammattikasvatuksel-
le. Saarijärven Offset Oy. Hämeenlinna.
Räisänen A. 2002. Hoitotyön tekijöiksi valmistuvien osaaminen, vertailututkimus opistoas-
teelta ja ammattikorkeakouluista valmistuvien hoitotyöntekijöiden hoitotyön toimintojen
hallinnasta sekä opetuksen ja opiskelun painotuksista. Turun yliopiston julkaisuja. Lääke-
tieteellinen tiedekunta. Hoitotieteen laitos. Hakapaino Oy. Helsinki.
Salmela M. 2004. Sairaanhoitajaopiskelijoiden hoitamisen taidot ja niiden opetus ammatti-
korkeakoulussa; opiskelijoiden, opettajien ja ohjaajien arviot. Lääketieteellinen tiedekunta.
Hoitotieteen laitos. Painosalama Oy.Turku.
Salonen P. 2007. Harjoittelusta Amk-opintojen kuningas; harjoittelun kehittämishankkeen
2004 - 2006 loppuraportti. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu.
30
Salonen P. 2006. Aineksia onnistuneeseen harjoitteluun. Keski-Pohjanmaan ammattikor-
keakoulu.
Salonen P. 2006. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan työrengas; loppuraportti. Keski-
Pohjanmaan ammattikorkeakoulu.
Salonen P. 2005. Ohjaako harjoittelu asiantuntijuuteen? Selvitys ammattikorkeakouluopis-
kelijoille toteutetusta harjoitteluaiheisesta kyselystä. Keski-Pohjanmaan ammattikorkea-
koulu.
Samok. WWW-dokumentti. Saatavissa:
http://www.samok.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=2&Itemid=3, luettu
28.5.2007. Viimeksi päivitetty 24.4.2007 kello 09:26
Tanskanen K. 2005. Ohjatun harjoittelun laatu – kyselytutkimus sairaanhoitaja opiskelijoil-
le. Pro gradu -tutkielma. Kuopion yliopisto. Terveystieteiden opettajakoulutus. Hoitotie-
teen laitos. Kuopio.
Työturvallissuuslakikeskus. 2003. Perehdyttäminen palvelualoilla. Edita Prima Oy.
Julkaisemattomat lähteet
Työplussan palvelupäällikkö Eija Alatalon haastattelut keväällä 2007. Kokkola.
31
LIITTELUETTELO
LIITE 1 Opiskelijaohjauksen hyvät käytänteet Työplussassa
OPISKELIJAOHJAUKSEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPLUSSASSA
SISÄLLYS: 1 JOHDANTO 1
2 TYÖYHTEISÖN ORGANISAATIO JA TOIMINTA-AJATUS 3
3 TYÖPLUSSAN PALVELUTARJONTA 4
4 LAINSÄÄDÄNTÖ TYÖTERVEYSHUOLLOSSA 6
5 OHJAAJAN ROOLI OHJAUSSUHTEESSA 8
6 OPISKELIJAN ROOLI OHJAUSSUHTEESSA 10
7 OPETTAJAN ROOLI OHJAUSSUHTEESSA 11
8 OPISKELIJAOHJAUS TYÖPLUSSASSA HARJOITTELUN ERI VAIHEISSA 12
9 TYÖTERVEYSHUOLLON VÄLINEET JA LAITTEET 17
10 YLEISIÄ OHJEITA HARJOITTELUJAKSOLLE 18
10.1 Käytännön ohjeet 18
10.2 Työsuojelu 19
10.2.1 Tartuntatautien ennaltaehkäisy 19
10.2.2 Menettely tapaturmatilanteissa 20
11 LÄHTEET 22
LIITELUETTELO 24
1
1 JOHDANTO
Tutkimukset ovat osoittaneet että käytännön harjoittelulla on suuri merkitys hoita-
jan taitojen oppimisessa. Opiskelijaohjauksella edistetään opiskelijoiden ammatil-
lista kasvua ja sitoutumista ammattialan toimintaan. Ohjaus lisää ja tukee opiskeli-
joiden oppimista silloin, kun se vastaa heidän tarpeitaan, mahdollistaa oppimisen
ja kokemusten reflektoinnin sekä edistää tavoitteiden saavuttamista. Tavoitteiden
sisällöt tulevat opetussuunnitelmista, joilla turvataan ja edistetään koulutuksen
kansallista yhtenäisyyttä sekä riittävän ammatillisen osaamisen tasoa.
Tämä opiskelijaohjauksen hyvät käytänteet Työplussassa – käsikirja (myöhemmin
käytämme nimeä käsikirja) on tarkoitettu Työplussaan tuleville terveydenhoitaja- ja
fysioterapeuttiopiskelijoille sekä heidän ohjaajilleen. Käsikirjan tueksi olemme teh-
neet ohjatun harjoittelun palautelomakkeen (Liite 1), jolla arvioidaan harjoittelujak-
son sujumista. Palautelomake on tarkoitettu Työplussassa harjoittelun tehneille
opiskelijoille, heidän ohjaajilleen sekä ohjaaville opettajille.
Työplus on Kokkolan-seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän liikelaitos, joka
tuottaa Keski-Pohjanmaan alueelle työterveyshuoltopalveluja. Käsikirjan tarkoituk-
sena on taata mahdollisimman hyvä oppiminen harjoittelujakson aikana. Tämä työ
on tehty opinnäytetyönä Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun sosiaali- ja ter-
veysalan yksikössä yhteistyössä Kokkolan työterveyshuolto Työplussan kanssa.
Opiskelijaohjauksen käsikirja on sekä paperiversiona että sähköisessä muodossa.
Käsikirjassa käytettävät Työplussaa koskevat julkaisemattomat lähteet olemme
saaneet Työplussan palvelupäälliköltä sekä Työplussan internet-sivuiltaan.
Harjoittelun tavoitteista säädetään Valtioneuvoston asetuksen ammattikorkeakou-
luista 352/2003/ 7§: ssä: ”Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija ohja-
tusti erityisesti ammattiopintojen kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin sekä
tietojen ja taitojen soveltamiseen työelämässä”. (Salonen 2005, 6.) Sosiaali- ja ter-
veydenhuollon toimintayksiköiden on varmistettava, että jokainen harjoittelujakso
tarjoaa riittävästi ja tarkoituksenmukaisia oppimismahdollisuuksia opiskelijalle. Li-
2
säksi sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiden tehtävänä on varmistaa, että ohjaus
vastaa opiskelijan tarpeita ja jaksolle asetettuja vaatimuksia. (Heinonen 2004, 13.)
Harjoittelulla on suuri merkitys hoitajan taitojen oppimisessa (Salmela 2004, 125).
Ohjattu harjoittelu on keskeinen osa oppimista ja sen avulla tutustutaan työelä-
mään (Ruohotie, Honka, Mustonen 2000, 186). Harjoittelujaksolla opiskelijat si-
säistävät terveydenhuollon arvoperustaa ja sen toimintaa. Tavoitteena harjoitte-
lussa on perehdyttää opiskelija työyksikön keskeisiin työtehtäviin sekä teoriatiedon
ja käytännöntaitojen soveltamiseen työelämässä. (Heinonen 2004, 13.)
Ohjaajan tulee auttaa opiskelijaa hänen asettaessaan oppimistavoitteitaan ja valit-
semaan hänen valmiuksiin sopivia tehtäviä. Lisäksi ohjaajan tulee tarvittaessa
opettaa kädestä pitäen (Salmela 2004, 35). Ohjaajan tulee hallita se, mitä he vaa-
tivat opiskelijoilta ja heidän tulee myös toiminnallaan osoittaa sisäistäneensä hu-
manistisen ihmiskäsityksen arvot (Räisänen. 2002, 36). Ohjaajan täytyy olla läsnä
ja auttaa opiskelijaa luottamalla tämän kykyyn kehittyä ja kasvaa. Ohjaajan tulee
sitoutua ohjaamiseen eikä ainoastaan toimia vain tiedon jakajana. Hänen tulee
myös arvostaa opiskelijoita oppijana ja toimia roolimallina. (Heinonen. 2004,
30,33; Räisänen 2002, 36.)
3
2 TYÖYHTEISÖN ORGANISAATIO JA TOIMINTA-AJATUS
Työplussan organisaation taustalla toimii kuntayhtymän hallitus. Työplus on kun-
tayhtymän liikelaitos. Johtokunnassa toimii työterveysjohtaja, jonka alaisina toimi-
vat palvelupäällikkö sekä erityisasiantuntijat. Työplussan erityisasiantuntijoina ovat
kuusi työterveyslääkäriä sekä kaksi työpsykologia. Palvelupäällikkö vastaa Työp-
lussassa 12 työterveydenhoitajasta, kahdesta työfysioterapeutista, viidestä osas-
tonsihteeristä sekä yhdestä lääkintävahtimestarista.
www.tyoplus.fi/fi/organisaatio (Työplus 2006)
Henkilökunnan toimintaa Työplussassa ohjaavat tavoitettavuus, joustavuus ja ys-
tävällisyys. Puolueettomuus, luotettavuus ja toimintojen jatkuvuus huomioidaan
sekä turvataan asiakkaan kohtaamisessa. Työntekijöitä ohjaa asiakaskontakteissa
motivoiva, positiivinen ja luottamusta herättävä työote. (Työplus 2006.)
Työplussan työntekijöitä ohjaavia arvoja ovat ihmisarvo, turvallisuus sekä ammatil-
lisuus. Arvoja tarkastellaan asiakkaan, työyhteisön, talouden ja prosessien näkö-
kulmista www.tyoplus.fi (Työplus 2006.)
Työplussassa tuotettujen palveluiden tulee olla hinnaltaan oikeassa suhteessa laa-
tuun. Työplussassa huolehditaan, että toiminta on hyvän työterveyshuoltokäytän-
nön mukaista ja kustannustehokasta. Johtokunta vastaa liittohallituksen asettami-
en tavoitteiden sisällyttämisestä toimintastrategiaan. (Työplus 2006.)
4
3 TYÖPLUSSAN PALVELUTARJONTA
Työplussassa työterveyshuoltopalveluja on tuotettu vuodesta 1976 alkaen. Tällä
hetkellä asiakkaina on yli 550 yritystä ja noin 10500 työntekijää. Tavoitteena on
tuottaa laadukas ja oikea palvelu oikeaan aikaan (Taulukko 1).
TAULUKKO 1. Työplussan tuottamat palvelut
- työpaikkakäynnit ja selvitykset - alustavat ammattitauti- ja työkykyselvitykset - kuntoutustarpeen arviointi ja ohjanta - työfysioterapiapalvelut - työpsykologin vastaanotto ja lyhytterapia - henkinen ensiapu kriisitilanteissa - matkailijan terveysneuvonta
- työterveyshuollollisesti painotettu sairaanhoito - päivystävä työterveyshoitaja - laboratorio- ja röntgenpalvelut - työhyvinvointiryhmät - pienkirurgiset toimenpiteet - rasitussydäntutkimukset - työtapaturmien hoito - sisätautilääkärin konsultaatiot
Päivystävä työterveyshoitaja tarjoaa asiakkaille mahdollisuuden tulla joustavasti
työterveyshoitajan vastaanotolle lyhytkestoisen sairaus- tai terveysasian tiimoilta.
Tämä tarjoaa toisille työterveyshoitajille mahdollisuuden keskeytyksettömään ter-
veystarkastusvastaanottoon tai muuhun toimintaan. Tehtävinä ovat muun muassa:
- päivystysluontoinen arkivastaanotto sairaustapauksissa klo 8-15.30
- rokotusten pistäminen
- sairauslomien myöntäminen
- puhelinneuvonta
- laboratoriovastausten antaminen
- spirometriasta huolehtiminen
- apteekkitilauksen purkaminen (Työplus 2007.)
Alustavat tutkimukset ammattitautia epäiltäessä tehdään työterveyshuollossa ja
tarvittaessa tutkimuksia jatketaan Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa (myö-
hemmin käytetään käsitettä KPKS). Työtapaturmat hoidetaan työterveydessä,
mutta iltaisin ja viikonloppuisin ne hoidetaan terveyskeskuksen ja KPKS:n yhteis-
päivystyksessä. Erikoissairaanhoito- ja laboratoriopalvelut ovat saatavissa
5
KPKS:sta. Röntgentutkimukset tapahtuvat terveyskeskuksen tiloissa. (Työplus
2005.)
6
4 LAINSÄÄDÄNTÖ TYÖTERVEYSHUOLLOSSA
Työterveyshuoltolaki (1383/2001) velvoittaa työnantajaa järjestämään työterveys-
huollon palveluita palveluksessaan oleville työntekijöille. Yrittäjät tai muut omaa
työtään tekevät voivat halutessaan järjestää itselleen lakisääteiset työterveyshuol-
topalvelut. Työterveyshuoltolain tarkoituksena on työnantajan, työntekijän ja työ-
terveyshuollon yhteistoimin edistää työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien eh-
käisyä, työn ja työympäristön terveellisyyttä, työntekijöiden terveyttä sekä työyhtei-
sön toimintaa. Työterveyshuoltolaki velvoittaa työnantajan käyttämään riittävästi
työterveyshuollon ammattihenkiöitä ja heidän tarpeelliseksi katsomiaan asiantunti-
joita siten, kuin hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti on tarpeen. (Ranta
2004, 172 - 173.)
Työnantaja pystyy halutessaan täydentämään työterveyssopimusta muilla tervey-
denhoitopalveluilla. Laajennetussa työsopimuksessa on sovitun kaltaiset ja mää-
räajoin tapahtuvat terveystarkastukset sekä yleislääkärintasoiset sairaanhoitopal-
velut. Laajennetussa työterveyshuoltosopimuksessa on mahdollisuus lisätä myös
erikoislääkäreiden konsultaatio (Työplus 2007.)
Lakisääteiseen työterveyshuoltoon sisältyvät:
- työoloihin kohdistuva toiminta, työpaikkaselvitykset
- yksilölliset palvelut, tietojen antaminen ja ohjaus, terveysneuvonta
- lakisääteiset terveystarkastukset erityistä sairastamisen vaaraa aiheuttavissa
töissä
- vajaa kuntoisen työntekijän terveydentilan ja työssä selviytymisen seuranta
- ensiapuvalmiuden ylläpito ja työtapaturmien torjunta
- työyhteisötoiminta, työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnittelu ja toteutus
- kuntoutustarpeen arviointi
- ammattitautiselvitykset (Työplus 2007)
7
Työterveyshuollon ammattihenkilöllä terveydenhuollon ammattihenkilöistä an-
netussa laissa (559/1994) tarkoitetaan terveydenhuollon ammattihenkilöä, jolla on
työterveyshuollon erikoislääkärin pätevyys tai muun laillistetun lääkärin taikka ter-
veydenhoitajan pätevyys ja työterveyshuollon toteuttamiseen tarvittava koulutus
(Luhtanen 2006, 123).
Työterveyshuollon asiantuntijalla tarkoitetaan henkilöitä, joilla on fysioterapeutin
tai psykologin pätevyys ja riittävät tiedot työterveyshuollosta taikka työhygienian,
ergonomian, teknisen tai muun vastaavan alan koulutus ja riittävät tiedot työterve-
yshuollosta tai joilla on muun kuin työterveyshuollon erikoislääkärin pätevyys (Luh-
tanen 2006, 123).
Työkykyä ylläpitävällä toiminnalla tarkoitetaan yhteistyössä toteutettua työhön,
työoloihin ja työntekijöihin kohdistuvaa suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa,
jolla työterveyshuolto omalta osaltaan edistää ja tukee työelämässä mukana olevi-
en työ- ja toimintakykyä (Luhtanen 2006, 123).
8
5 OHJAAJAN ROOLI OHJAUSSUHTEESSA
Ohjaaja toimii useissa rooleissa harjoittelujakson aikana, kuten johtajana, ohjaaja-
na, opettajana, tarkkailijana, arvioijana ja palautteen antajana. Nykyisin ohjaaja on
kuuntelija, kyselijä, neuvoja ja oppija. Hänen on hyvä olla läsnä ja auttaa opiskeli-
jaa tämän ammatillisen kasvun tukemisessa. Opiskelijaa koskevat työsuojelun
säädökset hänen tulee huomioida. Ohjaajalla on suuri rooli ohjata teorian ja käy-
tännön tietojen yhteensovittamista. (Heinonen 2004, 30,32.)
Opiskelijoiden oppiminen on tuloksellista, jos jokaiselle on nimetty omaohjaaja
(Kujala, 1997, 64; Munnukka, 1997, 35 - 36). Ohjaajan tulee tiedostaa, tunnistaa,
arvioida ja kehittää ohjaajana toimimiselle asettamia tavoitteita. Hänen tulee tun-
nistaa muuttuvat ohjausroolit harjoittelun eri vaiheissa (Kuvio 1).
KUVIO 1. Harjoittelun ohjaaminen (Heinonen 2004, 30)
Ohjaajan on sitouduttava ohjaamiseen eikä olla vain tiedonantajana. Ohjaajan
merkitys ja toiminta vaihtelevat harjoittelujakson aikana (Taulukko 2).
9
TAULUKKO 2. Ohjaajan merkitys, hyvän ohjaajan toiminta ja ominaisuudet (Hei-nonen 2004, 31) Opiskelun alkuvaihe Opiskelun keskivai-
he Opiskelun loppuvai-he
Ohjaajan merkitys -tuki, turva, huolehtija -malli
-vertainen ihminen -yhdessä oppija
Hyvän ohjaajan toi-minta
-on oma itsensä -kertoo itsestään -sanoo mielipiteensä -haluaa kuunnella opiskelijan ajatuksia -ei vaadi liikaa -ei opeta liikaa -osaa arvioida ohjauk-sen tarpeen -otaa mukaan työhön -antaa opiskelijalle tehtäviä -pyytää perusteluja -näkee oppimisen päi-vittäisten tehtävien tekemistä laajempana -antaa kehittävää pa-lautetta ajallaan
-on kiinnostunut ohja-uksesta -haluaa oppia tunte-maan opiskelijan -ei välttele ohjausteh-tävää -tietää opiskelijan ta-voitteet -antaa riittävästi vas-tuuta -osoittaa oppimistilan-teita -rohkaisee opiskelijan ajatuksia -kykenee jakamaan osaamistaan -antaa monipuolista ja kehittävää palautetta ajallaan
-tunnistaa ohjauksen vaatimat voimavarat -haluaa oppia tunte-maan opiskelijan -haluaa oppia tunte-maan opiskelijan op-pimistavat -tietää opiskelijan ta-voitteet -antaa vastuuta opis-kelijan kykyjen mukai-sesti -auttaa ymmärtämään hoitotyö laajuutta -antaa jatkuvaa ja ke-hitettävää palautetta ajallaan
Hyvän ohjaajan omi-naisuudet
-myönteinen -kannustava -kärsivällinen -rauhallinen -joustava -luotettava -kiireetön -sietää erilaisuutta -oppii ohjatessaan
-selkeäkielinen -rauhallinen -kärsivällinen
-ennakkoluuloton -kannustava -tasavertainen
Harjoittelun alkuvaiheessa keskeistä on turvallisuuden antaminen opiskelijalle,
keskivaiheessa tilan antaminen opiskelijalle ja loppuvaiheessa ammattialan ole-
muksen ymmärtämisen yhteinen pohtiminen (Heinonen 2004, 30 - 32).
10
6 OPISKELIJAN ROOLI OHJAUSSUHTEESSA
Opiskelija nähdään nykyisin aktiivisena oppijana. Harjoittelussa oppimiseen vaikut-
tavat opiskelijan omat asenteet, uskomukset ja emootiot. Oma ohjaaja pystyy vai-
kuttamaan niihin, mutta vain opiskelija itse pystyy niitä muuttamaan. (Salonen
2006, 73, 88.)
Ohjaussuhteen onnistuminen edesauttaa opiskelijan ammatillista kasvua ja sitou-
tumista ammattialan toimintaan. Ohjauksella edistetään opiskelijan oppimista sil-
loin, kun se vastaa opiskelijan tarpeita, edistää tavoitteiden saavuttamista sekä
mahdollistaa oppimisen ja kokemusten reflektoinnin. Ohjauksen tulee kannustaa
opiskelijaa itseohjautuvuuden kehittämiseen. Hänen täytyy saada tukea ja arvos-
tusta tiedoilleen, taidoilleen ja itselleen yksilöllisesti osaavana ihmisenä. Ohjauk-
sen tulee lisätä opiskelijan kykyä yhteen sovittaa teoriatietoa ja käytännön taitoa.
(Heinonen 2004, 29 - 34; Munnukka 1997, 16; Salonen 2006, 73.)
11
7 OPETTAJAN ROOLI OHJAUSSUHTEESSA
Ohjaavan opettajan kuuluu osallistua aktiivisesti harjoittelun suunnitteluun, toteu-
tukseen ja arviointiin. Opettajan tehtävänä on selvittää ja ohjata opiskelijan työteh-
tävien tarkoituksenmukaisuutta oppimisen näkökulmasta. (Heinonen 2004, 20 -
21.) Harjoittelua ohjaavan opettajan tulisi perehdyttää opiskelijat harjoitteluun ja
tukea heitä henkilökohtaisesti harjoittelutavoitteiden asettamiseksi (Kaartinen-
Koutaniemi 2001, 17). Opettajan tulisi vierailla säännöllisesti harjoittelupaikassa
sekä pitää yhteyttä opiskelijan ja ohjaajan kanssa (Heinonen 2004, 20-21).
Opettajan on huolehdittava siitä, että opiskelijalla on harjoittelupaikan edellyttämät
tiedot ja taidot ennen harjoittelujakson alkua. Opettaja arvioi harjoitteluprosessissa
koulutusyksikön työelämäyhteistyötä, opetuksen ammatillisia kehittämiskohteita ja
informaatiotarpeita. Opettajat osallistuvat ohjaukseen terveydenhuollon ammatilli-
sen asiantuntemuksensa ja harjoittelun tavoitteiden mukaisesti. Heidän tulisi vas-
tata siitä, että harjoittelun ohjaajalla on tiedot ammattikorkeakoulun koulutusohjel-
masta ja opintokokonaisuudesta. (Kaartinen-Koutaniemi 2001,18; Kolehmainen &
Kallinen 2004, 33.)
12
8 OPISKELIJAOHJAUS TYÖPLUSSASSA HARJOITTELUN ERI VAIHEISSA
Työplus toimii terveydenhoitaja- ja fysioterapeuttiopiskelijoiden harjoittelupaikkana,
joiden koulutusohjelmille on laadittu omat tavoitteet (Liite2 ja 3). Tämän lisäksi
Työplus toimii erikoistuvien työterveyslääkärien koulutuspaikkana. Ohjauksella
edistetään opiskelijoiden oppimista silloin, kun ohjaus vastaa opiskelijoiden tarpei-
ta ja edistää tavoitteiden saavuttamista mahdollistaen oppimisen ja kokemusten
reflektoinnin. Keskeisenä asiana näiden tavoitteiden toteuttamiselle pidetään oh-
jaajan ja opiskelijan hyvää yhteistyösuhdetta, jossa ovat merkityksellistä vuorovai-
kutus, ilmapiiri ja luottamus. (Heinonen 2004, 29-34; Munnukka 1997, 16; Räisä-
nen 2002, 35.)
Ohjauksella opiskelijaa voidaan opastaa ja auttaa itsensä kehittämiseen, omien
pyrkimyksiensä tunnistamiseen ja itsenäisten ratkaisujen tekemiseen. Opiskelijalla
on harjoittelun aikana ohjaajan tuki aina tarvittaessa. (Salonen 2006, 61, Räisänen
2002, 35.) Ohjauksen täytyy kannustaa opiskelijaa opintoihin liittyvän epävarmuu-
den sietämiseen ja itseohjautuvuuden kehittämiseen. Opiskelijalla on tarve saada
tukea ja arvostusta tiedoilleen, taidoilleen ja itselleen yksilöllisesti osaavana ihmi-
senä. (Heinonen 2004, 29 - 34.)
Olemme tehneet prosessikuvauksen ohjatusta harjoittelusta, sen eri vaiheista ja
käytännöistä (Liite 4) Prosessi on kuvattu opiskelijan, palvelupäällikön, ohjaajan,
ohjaavan opettajan sekä Työplussan henkilökunnan näkökulmasta. Kuvaus sel-
ventää, mitä kenenkin rooli sisältää.
Harjoittelun ennakkovalmistelut helpottavat harjoittelujakson aloittamista (Kuvio
2). Ennen harjoittelua opettaja käy opiskelijoiden kanssa läpi harjoittelua koskevat
yleiset tavoitteet ja jaksolle kuuluvat oppimistehtävät. Opiskelijat perehtyvät harjoit-
teluun liittyviin käytännön asioihin ja ovat motivoituneet aloittamaan harjoittelun
perehdyttyään infopakettiin. Harjoittelupaikka on organisoinut yhdessä koulutusyk-
sikön kanssa harjoittelun yleisen suunnittelun. (Heinonen 2004, 36.) Viimeistään
huhtikuussa sovitaan elo-tammikuun harjoittelujakson ja lokakuussa helmi- kesä-
13
kuun harjoittelujakson opiskelijamäärät. Työplus maksaa opiskelijalle harjoitteluai-
kana aihetuvat kulut (esim. mahdolliset koulutukset).
Palvelupäällikkö Ohjaaja Ohjaava opettaja Opiskelija
- vastaa ohjaajien ja varaohjaajien nimeä-misestä huomioiden opiskelijoiden toiveet - lähettää infopaketin opiskelijoille - vastaa harjoittelujak-son suunnitelusta ja organisoinnista yh-dessä koulutusyksikön kanssa - huolehtii, että henki-lökunta tietää opiskeli-joiden saapumisesta
- on suorittanut työ-paikkaohjaaja-koulutuksen/ harjoitte-lun ohjaajan koulutuk-sen - on valmistautunut opiskelijaohjaukseen - On tietoinen opiskeli-jan yleisistä harjoitte-lujakson tavoitteista
- osallistuu opiskelijoi-den sijoitussuunnitel-man laatimiseen huomioiden opiskeli-joiden toiveet mahdol-lisuuksien mukaan - lähettää suunnitel-man palvelupäällikölle suunnitellusti - varaa/varmistaa opiskelijalle harjoitte-lupaikan - ilmoittaa mahdollisis-ta muutoksista palve-lupäällikölle - käy harjoittelua kos-kevat yleiset tavoitteet läpi opiskelijoiden kanssa.
- perehtyy harjoitte-luun liittyviin käytän-nön asioihin - perehtyy oppimisteh-täviin - tutustuu saamaansa info-pakettiin - ilmoittaa palvelupääl-likölle kiinnostuksen-kohteensa ohjaajava-linnan helpottamiseksi - orientoituu tulevaan harjoittelujaksoon
KUVIO 2. Harjoittelun ennakkovalmistelut
Työplus on kehittänyt infopaketin terveydenhoitaja- ja fysioterapeuttiopiskelijoille
tulevaa harjoittelujaksoa varten. Opiskelijat saavat tutusta infopakettiin ennen har-
joittelun alkua. Infopaketti lisää tietoa Työplussasta harjoittelupaikkana. Infopaketin
pohjalta opiskelija voi laatia omat henkilökohtaiset tavoitteensa ja omat kiinnostuk-
sen kohteensa tulevalle harjoittelujaksolle. Infopaketin tarjoaman tiedon avulla,
opiskelija pystyy vaikuttamaan oman ohjaajansa valintaan omien kiinnostustensa
mukaan. Työplussasta lähetetään Infopaketit koululle, harjoittelun ohjaavalle opet-
tajalle. Ohjaava opettaja jakaa infopaketit niille opiskelijoille, jotka suorittavat har-
joittelun Työplussassa.
Infopaketti sisältää:
- CD:n, jossa esitellään yleisesti Työplus ja henkilökunta
- artikkeli, jossa tiivistetysti Työplussan tarjoamat palvelut
- perehtymispassi (Liite 5), jota täytetään harjoittelun ajan. Perehtymispassi
on ollut käytössä Työplussassa ja se on koettu tarpeelliseksi. Passin avulla
varmistat saavasi kaiken oleellisen tiedon, jotta harjoittelun onnistuminen
pystyttään turvaamaan mahdollisimman hyvin.
14
- esite keskeisten työterveyshuoltopalveluiden sisällöstä
- työterveyshoitajan toimenkuvan Työplussassa
- keskeiset tehtävät, jotka rytmittävät työterveyshoitajan työpäivää
· työpaikkaselvitys ja terveystarkastus
· sairaanhoito (päivystävän tth:n tehtävät) (Työplus 2007)
Harjoittelujakson alussa kiinnitetään huomiota opiskelijan vastaanottoon ja luot-
tamusta herättävän ilmapiirin luomiseen (Kuvio 3.) Opiskelijat perehdytetään työ-
yksikön tiloihin ja toimintatapoihin. Ohjaaja on tietoinen opiskelijan henkilökohtai-
sista tavoitteista. Alkukeskustelussa tarkennetaan oppimistavoitteet ja -tehtävät.
Ohjaaja huomioi opiskelijan ohjaustarpeet oman työnsä kokonaissuunnittelussa
(Heinonen 2004, 36 - 37.) Opiskelija laatii työvuorot ohjaajansa kanssa. Mahdolli-
set ennakoitavat poissaolot opiskelija sopii opettajan kanssa. Yllättävästä poissa-
olosta opiskelija ilmoittaa omalle ohjaajalleen.
Palvelupäällikkö Ohjaaja Ohjaava opettaja Opiskelija
- vastaanottaa opiskelijat klo 8.00 pitäen infotilai-suuden - perehdyttää opiskelijat työyksikköön sekä käy läpi käytännön asiat (mm. poissaolot, työasut, ruokailu) - esittelee ja jakaa pe-rehdytyspassit opiskeli-joille - ilmoittaa omat ohjaajat opiskelijoille - vastaa omalta osaltaan positiivsen työ/opiskeluilmapiirin luomisesta
- perehdyttää opiske-lijan omaan työnku-vaansa ja toimintata-poihinsa - sopii opiskelijan kanssa työvuoroista - osallistuu alkukes-kusteluun yhdessä opiskelijan ja opetta-jan kanssa - esittää omat toiveet ja odotukset opiskeli-jan opiskelusta - huolehtii omalta osaltaan palautteen ja arvioinnin antami-sesta - vastaa omalla toi-minnallaan myöntei-sen opiskeluilmapiirin ja hyvän ohjaussuh-teen luomisesta
- sopii alkukeskuste-lun ajankohdan yh-dessä opiskelijan ja ohjaajan kanssa - varaa keskuste-luun tarpeeksi aikaa (n. tunti) - alkukeskuste-lussa sovitaan valmiiksi loppukeskustelun ajankohta - vastaa alkukeskus-telun kulusta ja te-kee siitä yhteenve-don - on opiskelijan tu-kena ja käytettävis-sä harjoittelujakson ajan
- Harjoittelu alkaa klo 8 - noudattaa vaitiolovelvol-lisuutta - osaa määritellä harjoitte-lujakson merkityksen osa-na opintokokonaisuutta - tutustuu perehdytyspas-siin ja vastaa sen käytöstä - laatii henkilökohtaiset tavoitteet ja kertoo niistä ohjaajalle - osallistuu alkukeskuste-luun yhdessä ohjaajan ja opettajan kanssa - kertoo toiveistaan koski-en ohjaussuhdetta - noudattaa työpaikan sääntöjä ja työvuoroja - huolehtii omalta osaltaan hyvästä ohjaussuhteesta ja työilmapiiristä - huolehtii, että saa palau-tetta koko harjoittelujakson ajan.
KUVIO 3. Harjoittelun alku
15
Harjoittelun edetessä keskeistä on oppiminen ja tavoitteiden saavuttaminen. Oh-
jaajan antama jatkuva arviointi sekä opiskelijan itsearviointi on tärkeää. Harjoitte-
lun edetessä opiskelijan omatoimisuus kasvaa ja ohjaussuhde muuttuu enemmän
ammatilliseksi vertaistoiminnaksi (Kuvio 4).
Palvelupäällikkö Ohjaaja Ohjaava opettaja Opiskelija
- pitää Ajankohtaista terveydenhuollosta luennon - osallistuu mahdol-listen ristiriitatilan-teiden käsittelyyn - on tarvittaessa kontaktissa opiskeli-jan ja ohjaajan kanssa
- tekee jatkuvaa arviointia opiskelijasta ja antaa hänel-le palautetta - antaa mahdollisuuden opiskelijan omalle ammatilli-selle kasvulle - edesauttaa mahdollisuuk-sien mukaan sen, että opis-kelija pääsee sovittuihin ta-voitteisiin - on avoin oppimaan uutta - pystyy vastaanottamaan palautetta omasta toimin-nastaan
- osallistuu opiskelijaoh-jauksen mahdollisten pulmien selvittämiseen - tarvittaessa järjestää väliarvioinnin - on yhteydessä opiske-lijaan
- ottaa vastuun ta-voitteiden saavut-tamisesta - arvioi omaa toi-mintaansa - tuo esille mahdol-liset ristiriitatilanteet
KUVIO 4. Harjoittelun eteneminen Harjoittelun loppuvaiheessa opiskelijan tulee tietää omat kehittämis- ja osaa-
misalueensa (Kuvio 5). Loppukeskustelussa arvioidaan harjoittelun tavoitteet (Liite
6), niiden saavuttaminen ja kehittämishaasteet. Arvioinnin tulee olla rakentavaa ja
oppimista kehittävää. Arvioinnin periaatteiden täytyy olla yhdenvertaiset kaikille
opiskelijoille, jotta heidän oikeusturvansa toteutuu. (Heinonen 2004, 38.)
Palvelupäällikkö Ohjaaja Ohjaava opettaja Opiskelija
- palautekeskus-telu opiskelijan kanssa (1h) - kerää perehdytys-passin ja opiskelija-palautteet - huolehtii, että opiskelijat palautta-vat työvaatteet ym.
- miettii arviointinsa opiskelijasta - kokoaa arviointitietoa koko työyhteisöltä - kannustaa ja tukee opiskelijaa itsearvioin-nissa - osallistuu loppukes-kusteluun yhdessä opettajan ja opiskelijan kanssa - kykenee antamaan kehittävää, kriittistä, ja kannustavaa palautetta - pystyy ottamaan vas-taan opiskelijapalautet-ta ja käyttämään sitä hyödykseen -hyväksyy/hylkää har-joittelujakson
- on valmistautunut loppukeskusteluun - vastaa loppukeskus-telun toteutumisesta - kykenee ottamaan vastaan palautetta toimintatavoista ja kä-sittelemään sitä
- tekee itsearvioinnin harjoittelujaksosta - tekee arvioinnin oh-jaussuhteesta -antaa palautetta har-joittelujaksosta palve-lupäällikölle - osallistuu sovittuun loppukeskusteluun - ottaa vastaan saa-maansa palautetta ja kehittää sen avulla itseään - palauttaa työvaatteet ym.
KUVIO 5. Harjoittelun loppuvaihe
16
Harjoittelujakson päätyttyä jokainen käsittelee saamaansa palautetta ja pyrkii
kehittämään itseään sen avulla (Kuvio 6).
Palvelupäällikkö Ohjaaja Ohjaava opettaja Opiskelija
- tekee yhteenvedon saadusta opiskelijapa-lautteesta - kykenee tarvittaessa muuttamaan omia toimintatapojaan - huolehtii laskutuk-sesta
- kykenee tarvittaessa kehittämään itseään saadun palautteen avulla
- vahvistaa työvuoro-listat - tekee arvioinnin har-joittelujaaksosta ja siihen liittyvistä tehtä-vistä - antaa opiskelijalle suoritusmerkinnän
- huolehtii työvuorolis-tat ohjaavalle opetta-jalle - palauttaa harjoittelu-tehtävät - pystyy hyödyntä-mään jatkossa saa-maansa palautetta - nimettömän palaut-teen antaminen netis-sä
KUVIO 6. Harjoittelun päätyttyä
17
9 TYÖTERVEYSHUOLLON VÄLINEET JA LAITTEET
Työyhteisössä käytettävät välineet ja laitteet voivat olla joko konkreettisia, kuten
tutkimus- ja hoitovälineet tai käsitteellisiä malleja, kuten erilaiset toimintaohjeet.
Näitä voivat olla muun muassa eri teoriat, mittarit ja asiakaspalaute. Näillä eri väli-
neillä työntekijä pystyy perustelemaan omaa toimintaansa sekä työtapojaan.
(Pöyhtäri & Vuontisjärvi 2000.)
Konkreettiset välineet ja laitteet, joita käytetään, ovat pääosin toimistovälineis-
töä sekä potilaan kliiniseen hoitamiseen liittyvää välineistöä. Esimerkiksi päivittäi-
seen työvälineistöön kuuluu tietokone, jossa on erilaisia ohjelmia. Näitä ovat muun
muassa potilastietojärjestelmä Effica sekä keuhkotutkimuksissa käytettävä spiro-
metriaohjelma. Jokaisella ammattikunnalla on oma työvälineistö, jota he käyttävät.
(Työplus 2007.)
Käsitteelliset välineet ja laitteet ovat työntekijän työskentelyn pohjalla. Työtä oh-
jaa tutkittu tieto ja näyttöön perustuva hoitotyö sekä käypähoitosuositukset. Työn-
tekijöillä on käytössään toimintakäsikirja, josta löytyy ohjeistus työssä käytettäville
toimintatavoille. Tulevaisuudessa on tulossa uusi avopainotteinen Modulo-
kuntoutus, joka järjestetään yhteistyössä kuntoutuslaitoksen kanssa. Työtä arvioi-
daan ja kehitetään erilaisten asiakaspalautteiden avulla. Vuosittain teetetään työ-
yksikön asiakaspalautekysely sekä tehdään valtakunnallinen työterveyslaitoksen
sairausvastaanoton ja ajanvarauksen asiakastyytyväisyyskysely. Kaksi kertaa
vuodessa järjestetään jonotusaikakysely, jossa asiakkaat arvioivat hoitoon pääsyn
aikaa. (Työplus 2007.)
18
10 YLEISIÄ OHJEITA HARJOITTELUJAKSOLLE
10.1 Käytännön ohjeet
Opiskelija käyttää Työplussasta saamaansa työtakkia, myös omaa työ-
asua/omia vaatteita voi käyttää
Nimineulan tulee olla näkyvillä
Ruokailu tapahtuu Työplussan kahvihuoneessa omilla eväillä, terveys-
keskuksen kanttiinissa tai keskussairaalan ruokalassa omakustanteisesti.
Hajusteiden käyttö sallittu kohtuullisesti
Päihteiden käyttö ja päihtyneenä työpaikalle tulo kielletty. Jos ongelmia
ilmenee, opiskelija etenee koulun päihdehuoltomallin mukaisesti (Liite 7)
Siisti ulkonäkö
Limakalvolävistykset sekä kaikki kasvojen alueen lävistykset ovat kiellet-
tyjä
Mahdollisen sairastumisen opiskelija ilmoittaa harjoittelupaikkaan ja opet-
tajalle
Jos opiskelija kokee huonoa kohtelua, hänen tulee ottaa yhteyttä ohjaa-
vaan opettajaan
Opiskelija tutustuu työturvallisuuslakiin (www.finlex.fi)
19
10.2 Työsuojelu
10.2.1 Tartuntatautien ennaltaehkäisy
Salmonellanäyte
Näyte tulee ottaa, jos
Opiskelija on ollut yli 4 vrk Pohjoismaiden ulkopuolella edeltävän 3 kuukauden
aikana.
Tarvittaessa lähetteen, näytteenottovälineet sekä- ohjeet saa opiskelijatervey-
denhoitajalta koululta.
Näyte toimitetaan elintarvike- ja ympäristölaboratorioon.
MRSA-näyte
Näyte tulee ottaa, jos:
Henkilö on työskennellyt eteläsuomessa tai ulkomailla sairaaloissa
Henkilö itse tietää, jos on ollut mahdollisuus tartuntaan lähiaikoina
Henkilö on hoitanut lähiaikoina MRSA-positiivista potilasta tai työs-
kennellyt sellaisella osastolla, jossa on hoidettu MRSA-potilaita
Henkilö siirtyy suoraan työhön ilman vapaapäiviä toisesta sairaa-
lasta
Henkilöllä on ihovaurioita, haavaumia tai käsi-ihottumaa
Oppilaitos vastaa opiskelijoistaan, etteivät he ole MRSA-positiivisia
ja huolehtii tarvittavat näytteet ja kontrollit.
Näytteenottoa varten lähetteen saa kouluterveydenhoitajalta. Näyt-
teen valmistumiseen menee aikaa n. viikko ja negatiivisen vastauk-
sen tulee olla valmis ennen harjoittelujakson alkua.
Seuraavat perusrokotukset on opiskelijalla oltava voimassa:
Jäykkäkouristus-kurkkumätä
Polio, kuitenkaan aikuisiän tehostuksia ei Suomessa tarvita
MPR
20
Jokaisen on huolehdittava käsien kunnosta; terve iho ja lyhyet kynnet sekä
hyvästä käsihygieniasta (käsien pesu, desinfektion käyttö ja suojakäsineiden oikea
käyttö).
10.2.2 Menettely tapaturmatilanteissa
Neulanpistotapaturma on tapaturmainen pisto viruspitoisen veren tai muun ke-
hon nesteen saastuttamalla neulalla. Tärkeimpiä Suomessa veritartunnan vaaraa
aiheuttavat mikrobit ovat hepatiitti B-, hepatiitti C- ja HI-virukset.
Puhdista altistunut alue
Huuhtele runsaalla vesimäärällä
Älä purista haava-aluetta
Jos verta on ihottumassa, haavaisella iholla tai pistohaavassa, aseta
vauriokohtaan 2 minuutin ajaksi alkoholipitoinen (vähintään 70 %)
haude
Huuhtele silmä puhtaalla vedellä tai silmänhuuhteluliuoksella
Selvitä veren lähde
Onko altistuksen lähteellä tiedossa olevia tai epäiltyjä veriteitse tart-
tuvia tauteja
Tee ilmoitus tapaturmasta
Täytä tapaturmapäivänä huolellisesti neulanpistokaavake (Liite 8) ja
toimita se koulutusorganisaation terveydenhoitajalle ja jäljennös työ-
yksikköön.
Ota myös puhelimitse yhteys mahdollisimman nopeasti koulutervey-
denhoitajaan jatkotoimenpiteiden selvittämiseksi (mm. mahdolliset
vasta-ainemääritykset ja B-hepatiittisarjan aloittaminen)
Tärkeintä veritartuntojen ennaltaehkäisyssä on huolelliset työmenetelmät, hyvä
ammattitaito ja asianmukaiset työvälineet.
21
Muut opiskeluaikana sattuneet tapaturmat:
Ota yhteys
Lääkäriin tai terveydenhoitajaan tapaturman asteesta riippuen. To-
detaan vammat, kirjataan ja annetaan hoito-ohjeet.
Tee ilmoitus tapaturmasta
Koulutusorganisaation vakuutusasioista vastaavalle, jolle toimite-
taan myös mahdolliset laskut tapaturmasta johtuvista kuluista.
Väkivaltatilanne harjoittelujakson aikana:
Täytä vastuuyksikössä käytössä oleva kirjallinen ilmoitus (Liite 9),
jätä kopio siitä opiskeluterveydenhoitajalle.
Työsuojeluorganisaatiolle menee ilmoitus väkivaltatilanteista, josta
tulee jatko-ohjeet.
22
11 LÄHTEET
Harjoittelun kehittämishanke, Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan työrengas. Muistio 25.11.2005. Heinonen N. 2004. Terveysalan koulutuksen työssäoppiminen ja ohjattu harjoitte-lu. Suositus sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköille. Sosiaali- ja terveysmi-nisteriön monisteita 2003:22. Sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki Kaartinen-Koutaniemi M. 2001. Korkeakouluopiskelijoiden harjoittelun kehittämi-nen; Helsingin yliopiston, Diakonia-ammattikorkeakoulun ja Lahden ammattikor-keakoulun benchmarking-projekti. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 7:2001. Edita. Helsinki. Kolehmainen S. ja Kallinen R. 2004. Laatua ammattikorkeakouluopintojen ohjauk-seen; Oped-Laatu –projektin loppuraportti. Julkaisuja A: 1/2004. Hämeenlinna. Hämeen ammattikorkeakoulu. Luhtanen R. 2002. Työterveyshuolto, lakikokoelma 2002. Edita Prima Oy. Helsinki. Luhtanen R. 2006. Työelämän lait 2006. Edita Prima Oy. Helsinki. Munnukka T. 1997. Hoitamaan oppiminen ja opettaminen. Akateeminen väitöskir-ja. Tampereen yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Vammalan Kirjapaino. Vammala Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006:24. Ammattikorkeakou-lusta terveydenhuoltoon – koulutuksesta valmistuvien ammatillinen osaaminen, keskeiset opinnot ja vähimmäisopintopisteet. Opetusministeriö. Pöyhtäri M., Vuontisjärvi R. 2000. Oppimisvaikeudet ja moniammatillinen yhteis-työ. Voimavarakartoitustutkimus Tunturi-Lapin alueelta. Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma. Oulun kasvatustieteiden yksikkö. Kasvatustieteiden tiedekunta. Ranta H. 2004. Sosiaali- ja terveydenhuoltolainsäädäntö 2004. Talentum Media Oy. Helsinki. Ruohotie P., Honka J., Mustonen L. 2000. Työssäoppimisen haasteet ammatti-kasvatukselle. Saarijärven Offset Oy. Hämeenlinna. Räisänen A. 2002. Hoitotyön tekijöiksi valmistuvien osaaminen, vertailututkimus opistoasteelta ja ammattikorkeakouluista valmistuvien hoitotyöntekijöiden hoito-työn toimintojen hallinnasta sekä opetuksen ja opiskelun painotuksista. Turun yli-opiston julkaisuja. Lääketieteellinen tiedekunta. Hoitotieteen laitos. Hakapaino Oy. Helsinki. Salmela M. 2004. Sairaanhoitajaopiskelijoiden hoitamisen taidot ja niiden opetus ammattikorkeakoulussa; opiskelijoiden, opettajien ja ohjaajien arviot. Lääketieteel-linen tiedekunta. Hoitotieteen laitos. Painosalama Oy.Turku.
23
Salonen P. 2006. Aineksia onnistuneeseen harjoitteluun. Keski-Pohjanmaan am-mattikorkeakoulu. Salonen P. 2006. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan työrengas; loppuraportti. Kes-ki-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu. Työplussan organisaatio. WWW-dokumentti. Saatavissa: http://www.tyoplus.fi/fi/organisaatio. Luettu 29.5.2007 Työterveyshuoltolaki 21.12.2001/1383. WWW-dokumentti. Saatavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20011383. Luettu 11.9.2007 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738. WWW-dokumentti. Saatavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738. Luettu 11.9.2007 Willman M. & Väänänen H. 2004. Harjoittelun käsikirja – sisätautien tulosyksikkö. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Oulun yliopistollinen sairaala, Sisätautien tulosyksikkö. Julkaisemattomat lähteet
Työplussan palvelupäällikkö Eija Alatalon haastattelut keväällä 2007.Kokkola.
24
Liiteluettelo
1. Palautelomake ohjatusta harjoittelusta Työplussassa
2. Terveydenhoitajan koulutusohjelma
3. Fysioterapeutin koulutusohjelma
4. Prosessikuvaus ohjatusta harjoittelusta
5. Perehtymispassi
6. Harjoittelujakson arviointi
7. Päihdehuoltomalli
8. Neulanpistokaavake
9. Väkivaltatilanteen kirjallinen ilmoitus
LIITE 1
PALAUTELOMAKE OHJATUSTA HARJOITTELUSTA TYÖPLUSSASSA
Tämä palautelomake on suunnattu Työplussassa harjoittelun suorittaneille opiskelijoille, heidän ohjaajilleen sekä ohjaaville opettajille. 1. Opiskelen
□ Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa
□ Muualla, missä? ________________________
2. Jakson pituus oli (valitse oikea vaihtoehto)
3. Arvioni työyksikön opetuksellisista lähtökohdista Täysin eri Osittain eri Osittain Täysin
mieltä mieltä samaa mieltä samaa mieltä
Mielestäni perehdytys työyksikköön □ □ □ □
oli hyvin toteutettu
Henkilökunta oli kiinnostunut □ □ □ □
ohjauksestani
Erilaisia yhteistyöpalavereita □ □ □ □
tai muita hoitoon liittyviä neuvottelutilanteita käytettiin myös ohjaamiseeni
Oppimistilanteita oli minulle riittävästi □ □ □ □
Oppimistilanteiden vaatimustasot □ □ □ □
vastasivat tavoitteitani
Pidän työpistettä hyvänä oppimisympäristönä □ □ □ □
Työyksikkö on tukenut ammatillista kasvuani □ □ □ □
4. Täydennä ja kommentoi tarvittaessa vastauksiasi
5. Arvioni ohjaussuhteesta Täysin eri Osittain eri Osittain Täysin
mieltä mieltä samaa mieltä samaa mieltä
Mielestäni ohjaajani suhtautuivat □ □ □ □
ohjaustehtäväänsä myönteisesti
Ohjaukseni oli suunniteltua myös □ □ □ □
oman ohjaajani poissaolessa
Sain yksilöllistä ohjausta □ □ □ □
Ohjaussuhde oli oppimistani □ □ □ □
edistävä yhteistyösuhde
Olen tyytyväinen saamaani ohjaukseen □ □ □ □
Opiskelusa saamani palaute □ □ □ □
edisti oppimistani
Mielestäni ohjaus toteutui □ □ □ □
Opiskelijaohjauksen hyvät käytänteet -mukaisesti
Koin ohjaussuhteen luottamuksellisena □ □ □ □
6. Täydennä ja kommentoi tarvittaessa vastauksiasi
7. Arvioni hoitotyön oppimisen lähtökohdista työyksikössä Täysin eri Osittain eri Osittain Täysin mieltä mieltä samaa mieltä samaa mieltä
Työyksikön arvot näkyivät □ □ □ □
arjen hoitotyössä
Työyksikön arvot näkyivät □ □ □ □
ohjauksessani
Asiakkaiden hoito toteutui □ □ □ □
mielestäni luottamuksellisesti
Asiakkaiden hoitoon liittyvä □ □ □ □
tiedonkulku oli mielestäni sujuvaa
Asiakkailla oli mielestäni mahdollisuus □ □ □ □
osallistua hoitonsa suunnitteluun
Mielestäni yksittäisen työntekijän □ □ □ □
työpanosta arvostettiin Työplussassa
8. Täydennä ja kommentoi tarvittaessa vastauksiasi
9. Arvioni ilmapiiristä Täysin eri Osittain eri Osittain Täysin mieltä mieltä samaa mieltä samaa mieltä
Tullessani opiskelunalussa työyksikköön □ □ □ □
tunsin olevani tervetullut
Mielestäni henkilökuntaa oli □ □ □ □
helppo lähestyä
Henkilökunnan yhteishenki oli □ □ □ □
mielestäni hyvä
Yhteistyöpalavereissa uskalsin □ □ □ □
osallistua keskusteluun
Työvuoron alkaessa työpisteeseen □ □ □ □
meneminen tuntui mielestäni helpolta
Työyhteisössä vallitsi mielestäni oppimista □ □ □ □
tukeva myönteinen ilmapiiri
10. Täydennä ja kommentoi tarvittaessa vastauksiasi
11. Toivomme sinulta ehdotuksia siihen, miten voimme kehittää opiskelijaohjausta työyksikössämme
Kiitos osallistumisesta kyselyyn ja menestystä ammattillisella urallasi!
1. Toimin
□ Opiskelijan oma-ohjaajana
□ Ohjaavana opettajana
2. Työnantajani on
□ Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu
□ Muu, mikä?_______________________
3. Arvioni työyksikön opetuksellisista lähtökohdista Täysin eri Osittain eri Osittain Täysin mieltä mieltä samaa mieltä samaa mieltä
Perehdytys työyksiköön edisti opiskelun □ □ □ □
nopeaa käynnistymistä
Käytössä oli riittävästi aikaa ennakkoon □ □ □ □
suunniteltuihin tavoite- ja palautekeskusteluihin
Henkilökunta tuki opiskelijan tavoitteiden/ □ □ □ □
oppimistehtävien suunnitelussa ja tekemisessä
Opiskelijaohjausprosessi toteutui □ □ □ □
laatukriteerien mukaisesti
4. Täydennä ja kommentoi tarvittaessa vastauksiasi
5. Arvioni yhteistyöstä Täysin eri Osittain eri Osittain Täysin mieltä mieltä samaa mieltä samaa mieltä
Ohjaus ja toiminta oli ristiriidatonta □ □ □ □
opetusorganisaation ohjeiden ja yksikön toiminnan välillä
Yhteistyö tapahtui myönteisessä □ □ □ □
hengessä koko henkilökunnan kanssa
Opettajien ammattitaitoa □ □ □ □
hyödynneettiin yksikössä
Vaitiolovelvollisuutta noudatettiin □ □ □ □
molemminpuolisesti
Sekä koulu- että työterveyshuolto □ □ □ □
ottivat vastaan palautetta ja hyödynsivät sitä
Sain palautetta omasta toiminnastani □ □ □ □
Yhteistyö ristiriitatilanteissa avointa □ □ □ □
ja kaikki osapuolet huomioivaa
Yhteityö oli joustavaa myös silloin, □ □ □ □
kun ennakkosuunnitelmat muuttuivat
6. Täydennä ja kommentoi tarvittaessa vastauksiasi
7.Toivomme sinulta ehdotuksia siihen, miten voimme kehittää opiskelijaohjausta
työyksikössämme
Kiitos osallistumisestasi kyselyyn!
LIITE 2
TERVEYDENHOITAJAN KOULUTUSOHJELMA (AMK)
Terveydenhoitaja (240op.), kestää neljä vuotta ja sisältää
sairaanhoitajakoulutuksen (210op). Opiskelijat valitaan suoraan hoitotyön
koulutusohjelmaan terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehtoon
(Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006:24,85.)
Ammattitaitoa edistävän harjoittelun osuus on 100 op, josta terveydenhoitotyön
ammattiopinnoissa terveydenhoitotyön toimintaympäristöissä toteutetaan
vähintään 25 op ja opinnäytetyönä 15 op (Taulukko 1). Harjoittelu toteutetaan
2005/36/EY:n mukaan. Keskeisten hoitotyön toimintaympäristöjen lisäksi
terveydenhoitotyön harjoittelu toteutetaan seuraavissa toimintaympäristöissä:
äitiys- ja lastenneuvola/väestövastuinen työ, synnytyssairaala: äitiyspoliklinikka
ja/tai synnytyssali ja/tai lapsivuodeosasto, koulu- ja/tai
opiskeluterveydenhuolto, työterveyshuolto, avosairaanhoidon vastaanotto ja/tai
aikuisten terveysneuvonta ja kotisairaanhoito ja/tai kotihoito. Suositeltavaa on,
että osa harjoittelusta toteutetaan myös kolmannella sektorilla kansanterveys-
ja potilasjärjestöissä, vapaaehtoistyössä tai kansainvälisissä
harjoitteluyksiköissä (Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä
2006:24, 91.)
TAULUKKO 1. Terveydenhoitajan keskeiset opinnot ja vähimmäisopintopisteet (Mukaillen opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006:24, 91). KESKEISET OPINNOT VÄHIMMÄISOPINTOPISTEET
Terveydenhoitotyön ammattiopinnot 60 op
-Sairaanhoitajakoulutuksen (210 op) aikana 20 op
-Kehittämistyö 5 op
Ammattitaitoa edistävä harjoittelu (kliininen opetus)
100 op
-Sairaanhoitajakoulutuksen (210 op) aikana, josta -Terveydenhoitotyön ammattiopinnoissa ja toimintaympäristöissä vähintään -terveydenhoitotyön toimintaympäris- töistä vähintään -Opinnäytetyö ja kypsyysnäyte
90 op 10 op 15 op 15 op
Toiminta ja vastuualue
Terveydenhoitaja on terveydenhoitotyön, terveyden edistämisen ja
kansanterveystyön asiantuntija elämänkulun eri vaiheissa. Keskeistä
terveydenhoitajan alue- ja väestövastuisessa työssä on väestön osallistuminen
ja aktivoiminen oman terveytensä ylläpitämiseen ja edistämiseen. Tärkeää on
terveyden tasa-arvon lisääminen ja eriarvoisuuden vähentäminen.
Terveydenhoitajan tehtäväalueeseen kuuluu osallistuminen terveysriskien ja
sairauksien ehkäisyyn, varhaiseen toteamiseen ja sairastuneiden hoitamiseen
sekä terveellisen ympäristön suunnittelu- ja kehittämistyöhön
(Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006:24, 85.)
Terveydenhoitotyö on yksilöiden, perheiden, työ- ja muiden yhteisöjen, väestön
ja ympäristön terveyttä edistävää hoitotyötä, jossa pyritään vahvistamaan
asiakkaiden voimavaroja ja itsehoitoa. Terveydenhoitotyön näkökulma on
terveyttä rakentavaa ja terveyden edellytyksiä luovaa ja tukevaa toimintaa.
Terveydenhoitotyö on kokonaisvaltaista hoitoa, joka vaikuttaa yksilölliseen,
yhteisölliseen ja yhteiskunnalliseen hyvinvointiin. terveydenhoitotyön
tieteellinen ja teoreettinen perusta on hoitotieteissä ja muissa terveystieteissä,
lisäksi sitä täydentävät muut tieteenalat (Opetusministeriön työryhmämuistioita
ja selvityksiä 2006:24, 85.)
Terveydenhoitaja tekee työtään sekä itsenäisesti että asiantuntijana
monialaisissa ja –ammatillisissa työryhmissä. Työ edellyttää näyttöön
perustuvaa osaamista sekä kykyä ja rohkeutta eläytyä ja puuttua tarvittaessa
asiakkaan elämäntilanteeseen elämänkulun eri vaiheissa. Terveydenhoitaja
johtaa ja arvioi näyttöön perustuvaa terveydenhoitotyötä ja vastaa
tutkimukseen perustuvasta terveydenhoitotyön laadusta ja sen kehittämisestä.
terveydenhoitajan asiantuntijuudessa korostuu kriittinen ajattelu, itsenäinen
päätöksenteko ja vastuullisuus. Terveydenhoitajan toimintaa ohjaavat
terveydenhoitotyön arvot ja eettiset periaatteet sekä voimassa oleva sosiaali- ja
terveydenhuollon lainsäädäntö sekä Suomen terveyspoliittiset linjaukset
(Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006:24, 85.)
Terveydenhoitajan ammatillinen osaaminen kostuu:
1. eettisestä toiminnasta terveydenhoitotyöstä
2. terveyden edistämisestä ja kansanterveystyöstä
3. terveydenhoitotyön ja terveyden edistämisen työmenetelmistä
4. tartuntatautien ehkäisystä, hoidosta ja rokotustoiminnasta
5. ympäristöterveyden edistämisestä
6. yhteiskunnallisesta ja monikulttuurisesta terveydenhoitotyöstä
7. tutkimus- ja kehittämistyöstä sekä johtamisesta terveydenhoitotyössä
8. terveydenhoitotyöstä elämän eri vaiheissa
-lasta odottavien perheiden terveydenhoitotyöstä
-lasten, kouluikäisten, nuorten ja heidän perheidensä
terveydenhoitotyöstä
-työikäisten ja heidän perheidensä terveydenhoitotyöstä sekä
työterveyshuollosta
- ikääntyneiden ja heidän perheidensä terveydenhoitotyöstä
(Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006:24, 86-90.)
Yleiset tavoitteet työterveyshuollon harjoittelujaksolle
- tietää työikäisen väestön kansanterveydelliset- ja yhteiskunnalliset
painopistealueet ja pystyy toimimaan kansansairauksien
ehkäisemiseksi.
- tuntee työterveyshuolto- ja työturvallisuuslainsäädännön, muut keskeiset
työterveyshuoltoa ohjaavat säädökset sekä työterveyshuollon
korvausjärjestelmän ja osaa toimia niiden mukaisesti.
- toimii hyvän työterveyshuoltokäytännön sekä työterveyshuollollisesti
painotetun sairaanhoidon periaatteiden mukaisesti.
- toimii työterveyshuollon moniammatillisissa työryhmissä, tiimeissä ja
verkostoissa eri toimijoiden ja yhteistyötahojen kanssa.
- tunnistaa työympäristön fysikaalisia, kemiallisia ja biologisia altisteita ja
fyysisiä ja psykososiaalisia kuormitustekijöitä ja osaa arvioida niiden
merkitystä työntekijän ja työyhteisön terveydelle ja hyvinvoinnille.
- omaa valmiudet toteuttaa työpaikkaselvityksiä ja terveystarkastuksia ja
osaa tehdä toimenpide-ehdotuksia työolojen parantamiseksi ja seurata
niiden toteutumista.
- tukee työntekijöiden ja työyhteisön hyvinvointia, työkykyä ja työssä
selviytymistä ja tarvittaessa ohjaa työntekijän hoitoon, työkykyä
ylläpitävään toimintaan ja kuntoutukseen.
- tietää keskeiset työperäiset sairaudet ja ammattitaudit ja kykenee
arvioimaan niiden merkitystä työntekijöiden terveydelle sekä motivoi
työntekijöitä ja työyhteisöjä niiden ehkäisyyn.
osallistuu tehtäväkuvansa mukaisesti työttömien terveyden edistämiseen ja
säilyttämiseen sekä työttömyyden haittojen minimointiin (Opetusministeriön
työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006:24, 90.)
LIITE 3
FYSIOTERAPEUTIN KOULUTUSOHJELMA (AMK)
Fysioterapeutin koulutus (210op.) kestää 3,5 vuotta (Taulukko 3). Harjoitteluna
opinnoista toteutetaan 75op, joka toteutuu ammattikorkeakoulun terveysalan
hyväksymissä toimintaympäristöissä. Harjoittelu toteutetaan sekä
oppilaitoksella että monipuolisesti eri palvelujärjestelmissä vähintään 45op.
Harjoittelupaikan ohjauksen tulee olla korkeakoulutasoista. Harjoittelussa
taataan keskeisten ammatissa vaadittavien oppimiskokemusten saaminen
koskien eri sairausryhmiä koskevia asiakkaita/ kuntoutujia sekä eri-ikäisiä
asiakkaita, joilla on erilaisia toimintakyvyn ja liikkumisen ongelmia
(Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006:24, 31.) Yleisiä
tavoitteita työterveyden harjoittelujaksolle ei valtakunnallisesti ole laadittu.
TAULUKKO 3. Fysioterapeutin keskeiset opinnot ja vähimmäisopintopisteet (Mukaillen opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006:24, 32) KESKEISET OPINNOT VÄHIMMÄISOPINTOPISTEET
Perus- ja ammattiopinnot - Fysioterapeutin ammatillisen osaamisen edellytykset - Fysioterapeuttinen tutkiminen ja päättely - Fysioterapiamenetelmät - Fysioterapian soveltaminen - Fysioterapian tutkimus- ja kehittämistyö sekä johtaminen
90 op 30 op 10 op 22 op 20 op 8 op
Ammattitaitoa edistävä harjoittelu 75 op
Opinnäytetyö ja kypsyysnäyte 15 op
Vapaasti valittavat opinnot 3 op
Toiminta ja vastuualue
Sosiaali- ja terveysala on laaja ja monipuolinen yhteiskunnan toiminta- ja
palvelujärjestelmä, jossa kuntoutuksen rooli on merkittävä. Kuntoutuksessa
korostetaan asiakaslähtöistä ja asiakkaan osallistumista tukevaa ajattelu- ja
toimintatapaa. Kuntoutustarvetta tarkastellaan asiakkaan elinympäristössä ja
lähtökohtana kuntoutusprosessille on kuntoutujan hyvinvointi,
itsemääräämisoikeus ja vastuullisuus (Opetusministeriön työryhmämuistioita ja
selvityksiä 2006:24, 28.)
Kuntoutus-, liikunta-, sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän osa on fysioterapia.
Fysioterapian tavoitteena on edistää sekä ylläpitää yksilöiden ja ryhmien
terveyttä, toimintakykyä sekä hyvinvointia. Fysioterapian taustalla on
fysioterapiatiede, joka tutkii ihmisen toimintakykyä ja siihen liittyen liikkumista ja
sen suhdetta yksilön toimintaan sekä toiminnan heikkenemisen riskeihin.
Fysioterapiassa sovelletaan monen tieteenalan tutkimusta ja tietoainesta
(Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006:24, 28-29.)
Fysioterapeutti vastaa työnsä suunnittelusta itsenäisesti sekä sen
suunnittelusta, toteutuksesta, arvioinnista ja kehittämisestä. Tässä hän huomioi
eettiset, lainsäädännölliset ja taloudelliset näkökulmat ja tehokkuuden.
Fysioterapeutti toimii moniammatillisissa työryhmissä sekä yhteistyössä
asiakkaan ja hoidosta vastaavan lääkärin kanssa. Asiakkaat voivat hakeutua
itse fysioterapeutille, mutta yleensä he tulevat toisen terveydenhuollon
ammattihenkilön lähettäminä. Fysioterapeutti työskentelee toisen
palveluksessa tai yrittäjänä esimerkiksi sairaaloissa, kylpylöissä tai
työterveyshuollossa (Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä
2006:24, 29.)
Fysioterapeutti vaikuttaa aktiivisesti yhteiskunnassa fysioterapiapalveluiden
tuottamiseen sekä kehittämiseen ja palveluiden laatuun huomioiden
palvelujenkäyttäjien muuttuvat tarpeet sekä alan kansalliset ja kansainväliset
kehittämishaasteet.
Fysioterapeutin ammatillinen osaaminen koostuu:
1. Eettisestä toiminnasta ja yhteistyöstä
2. Fysioterapian taidollisesta osaamisesta ja taitojen soveltamisesta käytäntöön
3. Tutkimus- ja kehittämistyöstä sekä johtamisesta (Opetusministeriön
työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006:24, 29-30.)
LIITE 4
Opiskelijaohjaus
Opis-
kelija
Kenttä-
koordi-
naattori
Ohjaa-
va
opettaja
Palvelu
päällikö
Oma
ohjaaja
Työplus
-san
henkilö
kunta
Tarvitsee käytännön ohjausta
Kartoittaa harjoittelupaik
kojen tarpeen
Keskustelevat
palvelupäällikön
kanssa,montako
opiskelijaa työyksikkö voi
ottaa
Suunnitelee opiskelijoiden
sijoituksen
harjoittelupaikko
ihin
Lähettää opiske-
lijalistat palvelu-
päällikölle ja oh- jaavalle opetta-
jalle
Tarkistaa opiskelijamäärät,
neuvottelee lisäopiskelijoista
ja tekee tarvittavat
muutokset. Lisäksi lähettää
infopaketit koululle.
Ilmoittaa opiskelijoille harjoittelupaikat ja ot-
taa yhteyttä palvelu-
päällikköön ennen harjoittelun alkua
Sopivat
käytännön
järjestelyistä
Laatii
sijoitus-
suunnitelman,
sopii
ohjaajat
Ohjaa opiskelijaa,
osallistuu
arviointikeskusteluihin
Tulee harjoitteluun sovittuna aikana ja
suorittaa harjoittelun tavoitteiden
mukaisesti
Ottaa
opiskelijat
vastaan, pitää alkuperhdy-
tyksen
Perehdyttää ja ohjaa Loppukeskustelu ja opiskelijoita arviointi opiskelijan ja
tavoitteiden ohjaavan opettajan
mukaisesti kanssa
ohjaavan opettajan kanssa
On saavuttanut tavoitteet
hyväksytysti
Loppu-keskustelu
ja arviointi
Tutustuu Työplussasta
saamaansa info-
pakettiin
Pitää
Ajankohtaista
terveydenhuollosta- luennot
opiskelijoille
Tarkistaa
pereh-
dytyspas
sin
LIITE 5
OPISKELIJAOHJAUS
Työplus Vastuuhenkilö:
Mariankatu 28 Päivitetty: 22.2.2007
67200 Kokkola
puh. (06) 82 87 360
fax (06) 82 87 398
sähköposti: etunimi.sukunimi@tk.kokkola.fi
www.terveyskeskus.kokkola.fi
TYÖPLUSSAN OPISKELIJAOHJAUS
Työplussan uusi opiskelija, kädessäsi on perehtymislomake, jota sinä täytät aina sitä mukaa, kun
olet perehtynyt Työplussan eri palveluihin. Tervetuloa käytännön harjoitteluun meille!
Nimi:
Oppilaitos ja ryhmä:
Tulopäivä:
Perehtymiskohde Perehdyttäjä pvm
Tutustumiskierros yksikön
tiloihin ja henkilöstön esittely
-kulunvalvonta
palvelupäällikkö Eija Alatalo
Käytännön harjoittelujakson
suunnittelu
- perehdyttävät
työterveyshoitajat
harjoittelujakson ajaksi
- poissaoloilmoitukset
palvelupäällikkö
Mitä on työterveyshuolto?
-yhteistyökumppanit
-korvauskäytäntö
-terveystarkastukset
-työpaikkaselvitykset
-kuntoutus
-Työplussan organisaatio
-toimintakäsikirja
-palveluprosessit
palvelupäällikkö
terveyskeskuksen toiminta
-arkisto
-laboratorio
-röntgen
-päivystys
-aluevastaanotot
palvelupäällikkö/ vastuu ohjaaja
Fysioterapia työfysioterapeutti Eija Lapinoja
TYÖTERVEYSHUOLTO
TYÖPLUS ARBETSHÄLSOVÅRD
-toiminta
Työpsykologi
-toiminta
-tiimipalaverit
työpsykologi Sirpa Nyman
Vaatetus
-pukuhuone
palvelupäällikkö ja
vaatteistonhoitaja Villgren Liisa
puh. 7280 /044-7307607
Työterveyshoitajan työ
- seulontatutkimukset
- spirometriaan perehdytys
- kuulotestiin perehdytys
- sairasvastaanottoon/
terveystarkastukseen/
työpaikkaselvitykseen
perehdytys
- kirjaaminen
- terveysneuvonta
vastuu ohjaaja
ravintopalvelut
-Terveyskeskuksen kanttiini
-KPKS:n ravintokeskus
palvelupäällikkö/vastuu ohjaaja
Toimistopalvelut
-postitus
-puhelinopastus
-asiakaspapereiden tilaus KPKS
osastosihteeri Eivor Autio tai
Eivor Sillanpää
Vaitiolovelvollisuus
-asiakasasiat
-liikesalaisuudet
-potilasasiamies
-laki potilaan asemasta ja
potilaan oikeudet
työterveyshuollossa
-tiedon luovuttaminen
palvelupäällikkö/ vastuu ohjaaja
Turvallisuusohjeet
-varauloskäynti
-ensiapupöytä
-paarit
- ilmoituskäytäntö neulanpisto-
ja viiltohaavatapaturmissa
palvelupäällikkö/vastuu ohjaaja
Koneet, välineet, laitteet
-tavaroiden tilaus
-huolto- ja
korjausilmoitukset/tekninen
huolto
-varastot
palvelupäällikkö/ vastuu ohjaaja
Perehtymiseen liittyviä toiveita ja kehittämiskohteita:
Opiskelijan allekirjoitus perehdytyksen jälkeen:…………………………………………………….
LIITE 6
HARJOITTELUJAKSON ARVIOINTI
Harjoittelujakso arvioidaan hyväksytysti – hylätysti. Harjoittelun arvioinnille on
olemassa keskeiset kriteerit sekä kriteerit harjoittelujakson hylkäämiselle.
Nämä kriteerit ovat samat sekä terveydenhoitaja- että
fysioterapeuttiopiskelijoille ja ne ovat tapauskohtaisia. (Taulukko 2.)
TAULUKKO 2. Arviointikriteerit harjoittelujaksolle Keskeiset arviointikriteerit Kriteerit hylkäämiseen
Opintojakson ja omien oppimistavoitteiden saavuttaminen
Epäeettinen toiminta
Opiskelija tunnistaa omat vahvuutensa ja kehittämishaasteensa
Potilasturvallisuuden vaarantava toiminta
Opiskelija kykenee kehittävään itsearviointiin Olennaiset puutteet hoitotyön tiedoissa ja taidoissa
Toimii eettisesti, vastuullisesti ja ammatillisesti Oman toiminnan perustelemattomuus
Kykenee suunnitelmallisuuteen, oma-aloitteisuuteen, itsenäisyyteen sekä joustavuuteen
Hoitosuhteisiin sitoutumattomuus
Valmis työskentelemään tiimeissä/työryhmissä
Yhteistyötaitojen puuttuminen
Kykennee huolehtimaan asiakasturvallisuudesta, vaarantamatta toiminnallaan omaa/muiden turvallisuutta
Ei kykene ottamaan vastuuta omasta opiskelusta
Pyrkii itsenäisen toiminnan kehittämiseen ja oman toiminnan kriittisen tarkasteluun
Motivaation ja oma-aloitteisuuden puuttuminen
Käyttää aiemmin oppimaansa tarkoituksenmukaisesti ja perustelee toimintaansa teorian avulla
Ei pysty suunnittelemaan työvuoroja tai noudattamaan niitä
Omaa kädentaidot ja kehittyy niissä Ei ilmoita poissaoloista tai niihin ei ole pätevää syytä
Selviytyy sovituista tehtävissä yhteistyössä ohjaajien kanssa
Ei suunnittele harjoittelujakson tavoitteita tai ne puuttuvat
(Harjoittelun kehittämishanke, Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan työrengas. Muistio 25.11.2005, 15-16; Willman & Väänänen 2004, 36)
LIITE 7
OPISKELIJA TAVATAAN PÄIHTYNEENÄ OPPILAITOKSESSA TAI
OHJATUSSAHARJOITTELUSSA
Hae paikalle
yksikönjohtaja/työpari
Opiskelija viedään
terveydenhoitajan
testeihin
Alkometri /
laboratoriokokeet
Tarvittaessa soitetaan poliisille
Tapaus dokumentoidaan ja
ilmoitetaan oppilaitoksen johdolle
Sovitaan asian käsittelyn ajankohta
mahdollisimman pian
Päihdekäytön arviointi OH-tiimissä.
Jatkotoimenpiteistä sopiminen ja
asian dokumentointi sekä ilmoitus
terveydenhoitajalle.
Sovitut seurantapalaverit
Hoitoonohjausneuvottelu
Kirjallinen sopimus
(mallilomake)
verkostotyön aloittaminen
(opiskelija/OH-tiimin
edustaja/terveydenhoitaja)
LIITE 8
KOKKOLANSEUDUN TERVEYSKESKUS ILMOITUS NEULANPISTO-/ c32
KUNTAYHTYMÄ VIILTOHAAVATAPATURMA
Ilmoittajan nimi __________________________________________________________________
Henkilötunnus ____________________________Ammatti________________________________
Vahinkopvm ___________________ klo______ Vahinkotyöpiste__________________________
Vahinkotapa □ näytteenotto □ injektio □ toimenpide □ leikkaus □ kuljetus
Huomioitavaa____________________________________________________________________
________________________________________________________________________________
________________________________________________________________________________
Potilaan nimi_____________________________________________________________________
Henkilötunnus_____________________________Osasto__________________________________
Toimenpiteet vahinkotapaturmasta
________________________________________________________________________________
________________________________________________________________________________
________________________________________________________________________________
Ilmoitus lähetetään työterveyshoitajalle!
LIITE 9
Päivitetty: 16.08. 2004 Vastuuhenkilö: Ulpu Jaakkola
Täytä tämä lomake AINA, kun tapahtuu jokin sinua uhkaava väkivalta- tai uhkatilanne. Täytä lomake myös silloin, kun tapahtuu tapaturmiin
liittyvä läheltä piti – tilanne tai muu häiriötilanne, joka uhkaa henkilökunnan tai asiakkaiden/ potilaiden turvallisuutta.
Palauta lomake esimiehellesi. Lähetä myös kopio terveyskeskuksen työsuojelutoimikunnalle (työsuojeluvaltuutetuille tai -päällikölle).
Tapahtuma aika ja –paikka: ……………………………………………………………………………………………………………………………
Mitä
tapahtui?………………………………………………………………………………………………………………………………………………
…………………………………………………………………………………………………………………………………………………………
…………………………………………………………………………………………………………………………………………………………
………………………………………………………………………………………………………………………………………………………….
Tapahtumassa osallisena olleet henkilöt tai tapahtuman nähneet henkilöt
…………………………………………………………………………………………………………………………………………………………
…………………………………………………………………………………………………………………………………………………………
Asian jatkokäsittely
…………………………………………………………………………………………………………………………………………………………
Vastaavien tilanteiden torjunta:
…………………………………………………………………………………………………………………………………………………………
…………………………………………………………………………………………………………………………………………………………
…………………………………………………………………………………………………………………………………………………………
………………………………………………………………………………………………………………………………………………………….
Esimies saanut tiedon ja asiasta on keskusteltu yhdessä työntekijän kanssa.
Päiväys………/……. 20…. ……………………………………………… ……………………………………….
työntekijän allekirjoitus esimiehen allekirjoitus
TYÖTERVEYSHUOLTO
TYÖPLUS Väkivalta- ja uhkatilanteet, läheltä piti- ja häiriötilanteet
ARBETSHÄLSOVÅRD ILMOITUSLOMAKE