Post on 22-Aug-2020
1VILKKU 4 | 2014
3
TAMPEREEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI 4 | 2014
11
Työn arki Työn arki kehittämisen kehittämisen näkökulmaksinäkökulmaksi
Tampere Tampere kiinnostaakiinnostaatyönhakijoitatyönhakijoita
Nuorten talon Nuorten talon yhteistyö yhteistyö toi kehittäjä-toi kehittäjä-palkinnonpalkinnon 4
2 VILKKU 4 | 2014
NÄIN SEN NÄIN
VILKKU Tampereen kaupungin henkilöstölehti • 50. vuosikerta • JULKAISIJA Tampereen kaupungin viestintäyksikkö • TOIMITUKSEN OSOITE Vilkku, Tampereen kaupunki, PL 487, 33101 Tampere • VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Raija Lindell 040 502 5707 tai raija.lindell@tampere.fi • TOIMITUSSIHTEERI Tuuli Oinonen 040 801 2587 tai tuuli.oinonen@tampere.fi • VILKKU INTER NETISSÄ www.tampere.fi /vilkku • TAITTO Marja Muhonen • PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, Tampere ISSN-L 0357-1777 • SEU RAAVA VILKKU ilmestyy syyskuussa. Etukäteen sovittu aineisto on toimitettava 20.8.2014 mennessä toimitussihteerille. Toimituk-sella on oikeus aineiston käsittelyyn ja lyhentämiseen. • KANNEN KUVA Susanna Lyly. Etsivän työn ohjaaja Timo Heininen esittelee Nuorten talon seinässä ko-meilevaa taideteosta, joka on nuorten omaa käsialaa. • OSOITTEENMUUTOKSET omalle palkanlaskijalle. • PAINOSMÄÄRÄ 15 450 kpl. • JUTTUVINKIT JA PALAUTTEET toimitus.vilkku@tampere.fi
Verkosto hyödyntäähyvinvointiteknologiaa
Ari Järvelä tallensihistoriaa sanoin ja kuvin
Henkilöstö voi osallistuaTesoman kehittämiseen
Aiheuttakaa häiriö
Kaikki lähtee ideasta. Idean idea on aiheuttaa häiriö. Jos idea ei ole häiriöksi, se ei ole
idea. Se on jotain, joka syntyy muutaman asian yhdistelystä, ongelmaratkaisusta tai
muusta ajattelutyöstä ja pam. Se on siinä.
Sitten alkaa epävarmuus. Itsekritiikki. Miten myyn tämän eteenpäin? Miten saada
muutkin innostumaan asiasta? Pitäisikö vain unohtaa ja kulkea turvallista polkua?
Tapahtumat syntyvät ideoista. Alkuidea – kokeilemisen idea – toteuttamisen idea
-ketju toteutuu näissä hyvin. Tehdään asiakastutkimusta ja pyöritetään kokonaisuutta,
kunnes on aika pullauttaa lapsi ulos kaikkien nähtäville.
Tampereella järjestetään vuosittain tuhansia tapahtumia.
Niiden tuoma arvo näkyy uusina hotelleina, ravintoloina, kaup-
poina ja etenkin työpaikkoina. Palvelusektori on vahvassa symbi-
oosissa tapahtumatuotannon kanssa. Noin 15 prosenttiin alueen
työpaikoista vaikuttaa se, että matkailijoilla on kova halu tulla
Tampereelle viettämään aikaa ja viihtymään.
Kaupunkitapahtumat aiheuttavat rutiinista poikkeamista.
Joudutaan epämukavuusalueelle, kun tuttu pyöräreitti ei kenties olekaan käytössä tai
musiikki ei ole minun makuuni. Tältä ei voida välttyä. Mieti itse, milloin olet ollut ti-
lanteessa, jossa kaikki ovat herttisen yksimielisiä. Ei aivan helppo tehtävä, eikö niin?
Negatiivisen palautteen määrä kasvaa aina, kun ideoidaan eli aiheutetaan häiriö,
riippumatta siitä, onko kyse kokouksesta vai kaupunkitapahtumasta. Näissä tapauk-
sissa mittasuhteet kannattaa tunnistaa. Jos koulun vanhempainkokouksessa 98 pro-
senttia on sitä mieltä, että kaikki on hyvin, pysyvät he suomalaiseen tapaan hiljaa,
mutta loppujen 2 prosentin mielipiteet kyllä kuullaan. Pahimmillaan tehdään johto-
päätöksiä tämän vähemmistön mukaan ja siirrytään toimenpiteisiin.
Kesän kohokohtia koetaan eri puolilla Tamperetta. Pienillä keinoilla, kokeilulla ja
avarakatseisuudella on luotu uusia konsepteja, jotka vievät kaupunkiamme eteen-
päin. Olen huomannut muutoksen myös kaupungin sisällä ja nimenomaan positii-
visempaan päin. Siitä kaikille suuri kiitos.
Mene kesällä Hakametsään katsomaan lentopalloa, Ratinaan konsertteja tai
ihan vain nautti kaikesta uudesta, sillä siitä voi olla tuloksena uusi idea.
Perttu Pesätapahtumajohtaja
www.tapahtumatoimisto.com > Tampereen kesän 2014 tapahtumakalenteri
14
16
Tapahtumat syntyvät ideoista.
KU
VA
T: S
US
AN
NA
LY
LY
6
SU
SA
NN
A L
YLY
SISÄLTÖ
3VILKKU 4 | 2014
TAPETILLA
Sairauspoissaolot vähenivät viime vuonna T
ampereen kaupungin palveluksessa
työskenteli vuoden 2013 lopussa
15 150 työntekijää. Vuoteen 2012
verrattuna määrä nousi 574 henkilöä.
Nousua selittävät kaupungin toimin-
nan organisoinnissa tapahtuneet muutok-
set, joista suurin oli Pirkanmaan koulutus-
konserni-kuntayhtymän ja Tampereen am-
mattiopiston yhdistyminen Tampereen seu-
dun ammattiopisto Treduksi. Muutokses-
sa kaupungin palvelukseen siirtyi noin 650
henkilöä.
Henkilöstön sairauspoissaolojen määrä
on laskenut. Vuonna 2013 sairauspoissa-
olopäiviä henkilötyövuotta kohden oli 15,9
kalenteripäivää. Vuonna 2012 vastaava lu-
ku oli 17,0.
Tampereen kaupungin avoimet työpai-
kat kiinnostivat työnhakijoita. Avoimia
paikkoja julkaistiin ulkoisessa haussa yh-
teensä 758. Näihin tuli hakemuksia yhteen-
sä 8 950. Avoinna olleeseen ulkoiseen paik-
kaan saapui keskimäärin 11,8 hakemusta.
Vuonna 2012 vastaava määrä oli 9,4.
Henkilöstökulut olivat vuoden 2013 ti-
linpäätöksessä 668 miljoonaa euroa. Tästä
palkkojen osuus oli 507, eläkekulujen 131
ja muiden sivukulujen 30 miljoonaa eu-
roa. Henkilöstökulut kasvoivat 37 miljoo-
naa euroa eli 6 prosenttia edelliseen vuo-
teen verrattuna.
Tiedot selviävät vuoden 2013 henkilös-
tötilinpäätöksestä.•
Henkilöstöasiat >
Henkilöstöraportointi
Ennaltaehkäisevän työterveyshuollon osuus kasvoi
Kaupungin henkilöstön työ ter-
veys huollon palveluihin sisältyi-
vät lakisääteisten palveluiden li-
säk si yleislääkäritasoinen sairaanhoito,
sopimuksessa määritellyt laboratorio- ja
kuvantamistutkimukset, kliinisfysiolo-
giset tutkimukset, tähystykset sekä tietyt
erikoislääkäreiden konsultaatiot.
Vuonna 2013 henkilöstön työterveys-
huollon kokonaiskustannukset olivat 6,2
miljoonaa euroa. Näistä kustannuksis-
ta ennaltaehkäisevän työ terveyshuollon
osuus oli 2,5 miljoonaa euroa ja sairaan-
hoidon osuus 3,7 miljoonaa euroa.
Kokonaiskustannukset kasvoivat 10
prosenttia.
Kasvu selittyy pääosin työterveys-
huollon toiminnan painottumisella en-
tistä enemmän ennaltaehkäise vään työ-
terveyshuoltoon, työkyvyttö myyden ja
työkyvyttömyysuhan arvioin tiin sekä
työkyvyttömyysriskin hallintaan.
Työterveyshuollon kustannukset hen-
kilöä kohden olivat 185 euroa.
Työterveyshuollon palveluja henki-
löstöl le tarjoaa Tullinkulman Työterveys. •
Työtapaturmia 900• vakavien tapaturmien määrä laskenut
• työmatkalla yli neljännes, määrä kasvanut
• veritapaturmien määrä vähentynyt kolmanneksen koulutuksen ansiosta
• nyrjähdyksiä ja venähdyksiä 43 %
• viilto-, leikkuu-, pinta- ja ruhjevammoja 43 %
Kaupungin työntekijät 31.12.2013
päivähoito-,
koulutus- ja
kulttuuripalvelut
41 %
sosiaali- ja
terveyspalvelut 35 %
liikelaitokset ja Pirkan-
maan pelastuslaitos
17 %
konsernihallinto 5 % konsernipalvelut 2 %
Keski-ikä
45,1 vuotta
4 VILKKU 4 | 2014
TAPETILLA
Kaupungin henkilöstö ideoi,
mitä uutta voitaisiin saada
aikaan Yhteinen Tampere –
näköalojen kaupunki -strategian
hengessä eli yhdessä tekemällä ja
toimimalla avoimesti, rohkeasti ja
vastuullisesti. Sähköistä työkalua
käytti noin 300 ryhmää marras-
kuun ja maaliskuun välillä.
Jotta strategian toimintata-
vat siirtyisivät käytännön teoiksi,
henkilöstö pohti niiden toteutta-
mista oman työyhteisönsä kanssa.
– Työvälineistä ja koulutuk-
sesta jätettiin useita kommentteja.
Tietokone ja sen sovellukset halut-
tiin ajan tasalle. Monien mieles-
tä tiimalasin katsomiseen kuluu
turhan paljon työaikaa, kertoo vs.
suunnittelija Aino Järventausta
strategia- ja kehittämisyksiköstä.
Lisäksi koulutustilaisuuksia
ehdotettiin videoitavaksi, koska
videon voi katsoa haluamassaan
paikassa parhaiten sopivana ajan-
kohtana.
Työkiertomahdollisuutta ar-
vostettiin paljon. Myös sitä pidet-
tiin tärkeänä, että kaupungin
sisäl lä pitäisi tuntea paremmin
toisen yksikön palvelut ja käy-
tännöt, jotta turhilta yhteyden-
otoilta vältyttäisiin.
Yksiköiden täytyisi pystyä ja-
kamaan paremmin hyviä käytän-
töjä. Vuoropuhelua toivottiin li-
sää hallinnon ja kenttätyönteki-
jöiden välillä esimerkiksi yhtei-
sissä tilaisuuksissa.
– Kuitenkin osa ehdot ti
työyhteisön omien kuu-
kausi- tai viikko pala ve-
rien harventa mis ta, kos-
ka monet asiat voi infor-
moida sähköpostitse.
Parannetaan van-hojatapoja toimivammiksiKehittämishankkeiden pitäisi poh-
jautua työn arjesta nouseviin tar-
peisiin. Osa vastaajaryhmistä oli
sitä mieltä, että vanhoja toiminta-
tapoja kannattaisi mieluummin
muokata toimivammiksi kuin
keksiä kokonaan uusia. Usein
muutetaan tai lisätään uusia toi-
mintoja kysymättä työtä tekevil-
tä ennen kuin vanhatkaan tavat
ovat täysin juurtuneet käytäntöön.
– Toisaalta kaivattiin rohke-
aa toimintatapojen uudistamisia
ja päällekkäisyyksien karsimista,
jotta työ tehtäisiin siellä, missä se
on järkevintä tehdä, Aino Järven-
tausta toteaa.
Selvityksiä voitaisiin tehdä
harvemmin, mutta valmiit sel-
vitykset voitaisiin käydä läpi pe-
rusteellisemmin ja hyödyntää saa-
tuja tuloksia konkreettisemmin.
Työn tekemiseenriittävät resurssitHenkilöstön mukaan luottamus-
henkilöt, johtajat ja esimiehet voi-
vat auttaa työssä takaamalla riit-
tävät resurssit työn tekemiseen.
Joissakin vastauksissa koros-
tettiin, että niukkuus ja jatkuvat
muutokset väsyttävät työntekijät .
Oikea resursointi tukee henkilös-
tön hyvinvointia, mahdollistaa
oman työn kehittämisen sekä
vähentää henkilökunnan sairaus-
poissaoloja ja asiakkaiden haas-
tavaa käytöstä.
– Johdolta toivotaan työn ar-
TEKSTI Tuuli Oinonen
KUVA Olli-Pekka Latvala
Vastauksia strategiakyselyyn kohtaan
”Mitä olemme tehneet ”Yhteinen Tampere” -hengessä
talouden tasapainottamiseksi?
• Työnjakoa on kehitetty. Sijaisia ei oteta.
• Yksiköissä on tehty töitä aikaisempaa tehokkaammin.
Työntekijämäärä on vähentynyt, mutta työt lisääntyneet.
• Yksiköissä on toteutettu työkiertoa, joka parhaimmillaan
antaa uusia ideoita omaan työhön ja auttaa ymmärtämään
yhteishengen tärkeyden.
• On työskennelty yksikkö rajojen yli.
• Asukkaat ja palvelujen käyttäjät ovat osallistuneet palvelu-
jen kehittämiseen.
• Hankintojen tarpeellisuutta ja välttämättömyyttä arvioidaan.
Hankitaan työvälineitä yhteiskäyttöön.
• Itsepalvelua ja talkootyötä on lisätty.
Henkilöstö keskusteli vilkkaasti
strategiastaHenkilöstöllä oli mahdollisuus tutustua uuteen strategiaan sähköisen työkalun avulla. Lähes 1900 työntekijää kävi katsomassa strategiavideon ja keskusteli ryhmissä strategian sisällöstä. Kommentteja jätettiin yhteensä noin 900. Henkilöstö toivoi lisää oman osaamisensa hyödyntämistä, hyvien käytäntöjen jakamista ja työnsä arvostusta.
vostusta, mikä motivoi ja lisää
työntekijöiden tunnetta oman
työn tarpeellisuudesta ja tukee
perustehtävän tekemistä, sanoo
Aino Järventausta.
Esimies on toisinaan liian kau-
kana työntekijöiden arjesta . Vasta-
uksissa ehdotettiin, että esimies
voisi joskus käydä vain kysymässä
kuulumiset ilman asiaa . Uusista
"Kehittämis-
hankkeiden pitäisi
pohjautua työn arjesta
nouseviin tarpeisiin.” Muun
muassa näin kommentoitiin
strategiaa. Arkisten töiden
parissa puurtaa maalari Pasi
Harjula Tampereen Infran
korjaamopalveluista.
Tampereen kaupungin henki-
löstön mukaan pormestari-
malli on vahvistanut poliit-
tista päätöksentekoa. Osa henki-
löstöstä toivoo pormestarien nä-
kymistä työntekijöiden arjessa ja
toisaalta osa toivoo, ettei politiik-
ka puuttuisi tuotantoon.
Huhti–toukokuun aikana säh-
köisesti toteutettuun henkilöstö-
kyselyyn vastasi 3 430 henkilöä eli
26 prosenttia kyselyn saaneista.
Johtajista 75, esimiehistä ja
asiantuntijoista 79 ja työntekijöis-
tä 66 prosenttia oli sitä mieltä, et-
tä hallinnollisten tehtävien mää-
rä suhteessa perustehtäviin on li-
sääntynyt.
Muutosten toteuttaminen on
vaikeutunut nykyisen toiminta-
mallin aikana. Erityisen kriittisiä
oltiin esimiestyön kehittymiseen.
Kovaa kritiikkiä vastauksissa
sai tilaaja–tuottaja-malli. Johta-
jista 56, esimiehistä 68, asiantun-
tijoista 67 ja työntekijöistä 62 pro-
senttia oli sitä mieltä, että tilaaja–
tuottaja-malli ei toimi hyvin. Avoi-
missa vastauksissa mallista luopu-
mista vaadittiin yleisesti.
Henkilöstökyselyn tulokset
ovat alustavia, ja tutkimusryhmä
jatkaa niiden analysointia. Lopul-
liset tulokset käsitellään osana toi-
mintamallin arvioinnin väliraport-
tia syyskuussa. Arvioinnissa tarkas-
tellaan mallia kokonaisuudessaan
eli tilaaja–tuottaja-mallia, pormes-
tarimallia ja asiakaslähtöistä pro-
sessimallia.
Sote-järjestämislakia valmis-
tellaan parhaillaan, ja se tulee voi-
maan keväällä 2015. Kuntien muut-
tuva rooli sote-palveluissa tulee vai-
kuttamaan myös Tampereen mal-
lin kehittämiseen. Toimintamallin
arvioinnin loppuraportti valmistuu
joulukuussa. •
Pormestari kiittää palautteesta
Pormestari Anna-Kaisa Ikonen on lukenut
kiinnos tuneena kyselyn tuloksia.
– Palaute on erittäin kiinnostavaa ja se otetaan
vakavasti, kun strategiaamme jalkautetaan, hän sanoo.
– Tämä kysely antoi eväitä myös kaupungin toi-
mintamallin uudistukseen. Useat parannusehdotukset
ovat konkreettisia eivätkä maksa muuta kuin oivalluk-
sen ja viitsimisen verran. Lämmin kiitos kaikille kyse-
lyyn vastanneille! •
Henkilöstön mielestä hallinto on lisääntynyt
Kaupunki vähentää paperipostin käyttöä
Kaupungin henkilökuntaa haastetaan lähettämään kaik-
ki posti sähköisesti toisille yksiköille ja mahdollisuuk-
sien mukaan myös kuntalaisille.
– Pyrimme ohjaamaan henkilöstöä käyttämään sähköpos-
tia ja muita sähköisiä viestinvälityksen välineitä. Yksi tavoitteis-
ta on myös lisätä sähköisen laskutuksen käyttöä, sanoo Hallin-
topalvelukeskus Halon henkilöstöasiantuntija Kalle Palonen.
Postin kuljettamisen tavoitteena on saada sisäisen postin au-
tojakelu loppumaan yksittäisistä kohteista muualta kuin suu-
rimpien kiinteistöjen väliltä.
– Muutoksen jälkeen kaupungin pienempien yksiköiden pape-
riposti kuljetetaan Itellan postinjakelun mukana kertoo Palonen.
Tällä hetkellä postia kuljetetaan noin 420 pysähdyspaikan
välillä ja kuljetuksista aiheutuvat kustannukset ovat huomatta-
via. Postin käsittely sitoo myös henkilöstöresursseja ja postin
käsittelyä tullaankin keskittämään Tampereen Logistiikkaan. •
Strategia ja kehittäminen
> strateginen johtaminen
> strategiakoulutus
(yhteenveto keskustelusta
ja poimintoja keskuste-
lusta yksiköittäin)
VILKKU 4 | 2014 5
Tavoitteena
on, että sähkö-
postia hyödynnetään
entistä paremmin ja
sisäisten kuori en
määrä vähenee.
asioista täytyisi kertoa ajoissa.
Vastauksissa korostui, että
alaisiin pitää luottaa entistä
enem män. Asiantuntijoilla on
osaamista ja taito ratkaista asioita
omatoimisesti. Sitä kykyä voi-
daan hyvin hyödyntää asetta-
malla oikeat tavoitteet, mut-
ta sallimalla toimintavapautta
niiden toteuttamisessa. •
6 VILKKU 4 | 2014
– Asukkailta on jo tullut run-
saasti käytännön ideoita kevään
työpajoissa, ja alueen kehittämistä
koskevaan kyselyyn saatiin noin
300 vastausta, Koivumäki kertoo.
Tampereen kaupunki kokeilee
Tesomalla osallistuvaa budjetoin-
tia. Siinä suunnittelun lähtökoh-
tana on alueen asukkaiden, yhtei-
söjen ja yritysten ideoiden herät-
tely ja kerääminen.
LÄHIKUVASSA
Tulevaisuuden Tesoma on
houkutteleva ja monipuo-
linen asuinalue, jossa nä-
kyy alueen asukkaiden ja mui-
den toimijoiden kädenjälki. Tä-
hän tähtäävä Oma Tesoma -han-
ke on päässyt tämän vuoden aika-
na vauhtiin. Projektijohtaja Tan-
ja Koivumäkeä ilahduttaa se, et-
tä mukaan on löytynyt innostu-
neita Tesoman tekijöitä.
Tesoma–tee siitä omasi
TEKSTI Päivi Stenroos
KUVA Susanna Lyly
Tanja Koivumäki ja
Pirkko Behm suunnitte-
livat toukokuun työpajassa
toimintaa tesomalaisten
yhteiseen olo-
huoneeseen.
– Ajatuksena on kohdata ai-
dosti asukkaiden tarpeet ja etsiä
yhdessä ratkaisuja niiden täyttä-
miseen sen sijaan, että toisimme
tänne jonkin valmiin paketin teso-
malaisten kommentoivaksi, Koi-
vumäki sanoo.
Tesomajärven ympäristöja yhteinen olohuoneEnsimmäisenä Oma Tesoma alkaa
näkyä Tesomajärven ympäristös-
sä. Sen kohentamiseen on varat-
tu 650 000 euroa, ja osallistuvassa
budjetoinnissa kaikki halukkaat
ovat päässeet vaikuttamaan sii-
hen, miten rahat käytetään.
Omatesomalaiseen suunnitte-
luun kuuluu muun muassa se, et-
tä asukkaat ja asiantuntijat käve-
levät yhdessä Tesomajärven ran-
nalle ja käyvät siellä mahdollisuu-
det läpi.
– Asiantuntijat tarjoavat tie-
toa ja taustoja, mutta päätösval-
taa on tarkoitus luovuttaa asuk-
kaille, Tanja Koivumäki kertoo.
Asukkaiden kuuleminen haas-
taa myös kaupungin oman or ga-
nisaation ennakkoluulottomuu-
teen toiminnassaan.
Koivumäki ottaa esimerkiksi
Tesomajärvelle toivotun talviuin-
tipaikan: kaupungilla ei ole sen
ylläpitoon resursseja, ja on suo-
siteltavampaa kehittää Tohlopin
jo toimivaa talviuintipaikkaa. Ide-
aa ei silti hylätä.
– Voisivatko alueen asukkaat
ja yhdistykset pitää talviuintipaik-
kaa omakustanteisesti yllä, jos
kaupunki tarjoaisi siihen mah-
dollisuuden? Vaihtoehtoja kan-
nattaa etsiä.
Oman Tesoman asukkaat voi-
vat tehdä monenlaista alueensa
hyväksi. Tesomajärven kunnos-
tukseen on jo tyrkyllä talkoolai-
sia, vaikka suunnitelmat ovat vas-
ta tekeillä. Toukokuun työpajassa
taas kävi ilmi, että kunhan teso-
malaisten yhteinen olohuone
saadaan toteutumaan, sen toi-
mintaan on tulossa väkeä, ja
osa voisi myös tuoda omaa
osaamistaan kaikkien saataville.
– Tarjolla olisi esimerkiksi
apua koirien tottelevaisuuskou-
lutukseen, vinkkejä kodin siistey-
den ylläpitoon ja keskustelua yh-
teiskunnallisista asioista, Koivu-
mäki sanoo.
IdeatkäyttöönTesomalaisten yhteinen olohuo-
ne on suunniteltu osaksi uudistet-
tavaa Tesomantorin liikekeskus-
ta. Sinne tulisi sekä yksityisiä että
julkisia palveluja, joten muun mu-
assa kirjasto, terveysasema, ham-
mashoito ja hyvinvointineuvola
sijoitettaisiin toistensa välittö-
mään läheisyyteen.
– Tästä nousee tietysti se kiin-
nostava mahdollisuus, että esi-
merkiksi kirjasto- ja terveysih-
miset voisivat tehdä tesomalais-
ten hyväksi enemmän asioita yh-
dessä. Myös liikekeskuksen yrit-
täjien olisi mahdollista osallis-
tua yhteistyöhön, Tanja Koivu-
mäki miettii.
Kaupungin henkilöstö voi
osal listua tesomalaisen hyvin-
voinnin edistämiseen omalla toi-
minnallaan. Henkilöstöä varten
on tarkoitus luoda kehittämisfoo-
rumeita, mutta mikään ei estä toi-
mimasta vaikka heti.
– Jos on hyvä idea, ei tarvitse
pyytää lupaa sen toteuttamiseen.
Toki minuun kannattaa olla yh-
teydessä, niin saadaan ideat mui-
denkin tietoon ja kokonaiskuva
siitä, mitä tapahtuu, Koivumäki
naurahtaa. •
Oma Tesoma -hanke• Lisää alueen viihtyisyyttä.
• Kehittää asuntojen, palvelu-
jen, koulutuksen, harrastus-
ten ja työmahdollisuuksien
tarjontaa alueella.
• Lisää asukkaiden osallistu-
mista oman alueensa kehit-
tämiseen.
• Parantaa yhteistyötä ja
verkostoitumista alueella.
• Hankkeesta tarkemmin:
www.tampere.fi /omatesoma.
7VILKKU 4 | 2014
Vakuutuskassa korvaa lääkärin määräämän sairaala-hoidon ja päiväkirurgian keskussairaalassa tai siihen verrattavassa sairaalassa. Kuva on Hatanpään sairaalasta.
Tampereen kaupunkikonser-
nin vakuutuskassan talou-
dellinen tilanne on pysynyt
vakaana, vaikka vuonna 2013 li-
säetuuskorvauksia maksettiin jä-
senille 9,2 prosenttia enemmän
kuin edellisvuonna.
– Korvausmäärän kasvuun vai-
kuttivat osaltaan sääntömuutokset,
joilla parannettiin lyhytaikaisissa
palvelussuhteissa olevien oikeut-
ta saada hammashoito- ja silmä-
lasikorvaus. Kassan jäsenmäärän
kasvu on myös lisännyt etuuksi-
en käyttöä, kertoo kassanjohtaja
Sirkku Helenius.
Vakuutuskassa maksoi sairaus-
vakuutuslain mukaisia korvuksia
yhteensä 14 miljoonaa euroa. Kassa
sai varat etuuksien maksamiseen
Kelan sairausvakuutusrahastosta.
– Lääkärinpalkkioista makset-
tiin sairausvakuutuslain mukaisia
korvauksia 2 000 tapauksessa yh-
teensä 60 000 euroa. Määrä väheni
edellisvuoden 2 600 tapauksesta ja
summa 67 000 eurosta.
Hammaslääkärin ja suuhygie-
nistin palkkioita korvattiin 2 700 ta-
pauksessa 177 000 euroa. Määrä las-
ki edellisvuoden 4 000 tapauksesta
ja korvaussumma 250 000 eurosta.
Vuoden aikana mahdollisesta
180 euron hammashoitokustan-
nuksesta saatava korvaus makset-
tiin 7 400 vakuutuskassan jäsenelle
eli puolelle jäsenmäärästä. Summa
oli runsas miljoona euroa, ja edel-
lisvuonna se jäi jonkin verran alle
miljoonan.
Vuonna 2013 silmälaseista ja
piilolinsseistä maksettiin korvaus-
ta yhteensä 2 600 jäsenelle 560 000
euroa. Määrä ja summa nousivat
edellisvuodesta.
Tuloja kertyy jäsen- ja kannatusmaksuistaVakuutuskassan tulot muodos-
tuvat pääasiassa jäsenmaksuis-
ta sekä työnantajan maksamas-
ta kannatusmaksusta, sijoitustoi-
minnan koroista sekä sairausva-
kuutusrahastosta etuuksien mak-
samiseen ja hallintokuluihin saa-
duista tuloista.
– Kassan sääntöjen mukaan jä-
senmaksun suuruus on 0,5 prosent-
tia jäsenen palkasta ja työnantajan
kannatusmaksu 0,125 prosenttia jä-
senille maksetuista palkoista, tote-
aa Sirkku Helenius.
Vakuutuskassalle muodostui
vuodelta 2013 ylijäämää 257 000
euroa.
Kassankokous hyväksyi 22.
huhtikuuta kassan toimintakerto-
muksen ja tilinpäätöksen. Lisäksi
hyväksyttiin sääntömuutos, jonka
mukaan Tao-Kiinteistöt Oy:n pal-
veluksessa olevat henkilöt voivat
liittyä kassaan. •
Kassan nettisivuilta
löydät tietoa korvauksista ja
ohjeita, miten niitä haetaan.
www.tampereenvakuutus-
kassa.fi
Vakuutuskassan toimisto
on avoinna myös kesällä:
ma,ke ja to klo 10–15.30
ti klo 10–16.30
pe klo 10–15
Kaupungin johtamisjärjestelmää
muutettiin jakamalla konserni-
johdon vastuut uudelleen. Konser-
nijohtaja Juha Yli-Rajala on johtanut
konser nihallintoa kesäkuun alusta al-
kaen.
Konsernijohtajan tehtävänä on joh-
taa koko konsernihallintoa ja sen ryh-
miä pormestarin alaisena. Konsernijoh-
taja toimii kaupunginhallituksen esitte-
lijänä ryhmien johtajille aiemmin kuu-
luneissa asioissa.
Entisten neljän ryhmän sijaan kon-
sernihallinnossa on nyt kolme ryhmää:
Kirsi Kosken johtama hallinto- ja talous-
ryhmä, Kari Kankaalan kaupunkikehi-
tysryhmä ja Kari Hakarin tilaajaryhmä.
Kaupunkiorganisaation toiminta-
mallia arvioitaessa todettiin, että kon-
sernihallinto on hajanainen ja ryhmien
johtamiskäytännöt ovat epäyhtenäisiä.
Pormestarin ajankäytöstä suuri osa
kului virkamiesjohtamisessa, vaikka alun
perin pormestarimallin tavoitteena oli,
että pormestari voisi keskittyä strategisen
tason ja poliittisen tason johtamiseen.
Myös koko kuntasektoria koskevat
suuret muutokset ja haastava talousti-
lanne asettivat kaupungin johtamisjär-
jestelmälle tarpeen muuttua. •
Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistettiin
Vakuutuskassa maksoi korvauksia aiempaa enemmän
TEKSTI Tuuli Oinonen
KUVA Olli-Pekka Latvala
8 VILKKU 4 | 2014
Kehittäjä-
palkinto
2014
kannustaa kekseliäisyyteen
Tampereen kaupunki jakoi henkilös-
tölleen kehittäjäpalkintoja toimivis-
ta ideoista ja uusista hyvistä työme-
netelmistä jo yhdeksännen kerran.
− Hakemukset olivat erinomaisia ja
ajankohtaisia. Ne kertoivat siitä laajasta
osaamisesta, jota Tampereen kaupungilla
on, iloitsee raadin puheenjohtaja, henki-
löstösuunnittelija Satu Koski.
Kehittäjäpalkintokilpailussa on kak-
si sarjaa. Palkinnon voi saada sekä asia-
kaspalvelun kehittämisestä että työyhtei-
sön hyvinvoinnin tai työturvallisuuden li-
säämisestä.
− Tällä kertaa palkituissa oli paljon ide-
oita, jotka parantavat asiakkaiden saamaa
palvelua ja tukevat heidän hyvinvointiaan
myös myöhemmin. Kehitystöissä näkyi li-
säksi yhdessä tekemisen henki, Koski toteaa.
Ehdotuksia raadille saapui 63 kappa-
letta, joista palkinnon sai 15. Vilkussa
esitellään kuusi palkinnon saanutta ke-
hitystyötä. Muihin palkittuihin voi tu-
tustua Loorassa. Jaettavien palkintojen
yhteissumma on 20 000 euroa.
− Palkittavien ulkopuolelle jäi paljon
hyviä hakemuksia, jotka olisivat olleet pal-
kitsemisen arvoisia. Hakemusten joukossa
oli joitakin uusia, aluillaan olevia toimin-
tamalleja. Kehittäjäpalkintoa kannattaa ha-
kea myös ensi vuonna, kun toiminnasta
on enemmän näyttöä, Koski huomauttaa.
Palkintojen tavoitteena on nostaa esille
hyviä ideoita sekä antaa huomionosoitus
työn menestyksekkäälle kehittämiselle.
− Raati haluaa välittää suuren kiitok-
sen kaikille hakemuksen jättäneille. Jat-
kakaa hyvää ja innovatiivista työtä, Kos-
ki kehottaa. •
Henkilöstöasiat > Yhteis-
toiminta > Kehittäjäpalkinto
TEKSTIT Anna Valtonen
KUVAT Susanna Lyly
9VILKKU 4 | 2014
>
Toiminta-kortti apuna ensihoitajille
Ambulansseissa työsken-
televät ensihoitajat otta-
vat vuosittain tuhansia
sydänsähkökäyriä. Hei-
dän käytös sään on monia
erilaisia EKG-laitteita. Pir-
kanmaan pelastuslaitoksen
lää kintäesimies Marko Pieni-
aho on kehittänyt toimintakortin
EKG-osaa misen tueksi perustason
ensihoitoon.
Toimintakortista ensihoitaja
voi tarvittaessa tarkistaa, kuinka
sydänsähkökäyrä otetaan ja lähe-
tetään lääkärille. Kortti on sijoitet-
tu EKG-laitteen kantolaukkuun.
Moni eläkeläinen viettää aikaan-
sa yksin kotona ilman tekemistä.
Askartelunohjaaja Marika Li-
tukka halusi saada mahdol-
lisimman monen eläke-
läisen käymään Tamme-
lan palvelukeskuksen kä-
dentaitopajassa. Litukka
alkoi kehittää kädentaito-
pajan markkinointia, minkä
seurauksena käsitöistä on saapu-
nut nauttimaan entistä suurem-
pi joukko ihmisiä.
− Käsitöiden tekeminen on ai-
vojumppaa. Lisäksi täällä voi ju-
Marko Pieniahon kehittämä
toimintakortti ohjeistaa, kuinka
EKG-laitetta käytetään.
< Itsenäisyydenkadulla
sijaitsevaan kädentaitopajaan
pääsee helposti sekä kävellen
että julkisilla kulkuneuvoilla.
Marika Litukka ohjaa asiakas-
tansa Liisa Puhkaa, mutta
ei tee töitä hänen puolestaan.
tella kuulumisiaan. Monet ovat
löytäneet ystäviä, joiden kanssa
voi viettää aikaa kädentaitopajan
ulkopuolellakin, Marika Litukka
kertoilee.
Keväällä 2013 Litukka suun-
nitteli palvelukeskuksen aulan
vitriiniin näyttelyn, jossa mainos-
tettiin kaupungin tarjoamia har-
rastusmahdollisuuksia, kuten kä-
dentaitopajaa. Viime syksynä Li-
tukka ideoi tapahtuman, jossa va-
paa-ajan toiminnan järjestäjät ker-
toivat eri toimintamahdollisuuk-
sista. Lisäksi Litukka on laittanut
kädentaitopajan ikkunaan rekvi-
siittaa ja mainoksia markkinoi-
dakseen pajaa ohikulkijoille.
− Meidän täytyy pitää mete-
liä, jotta eläkeläiset löytävät tän-
ne. Kädentaitopaja on tarkoitettu
kaikenikäisille eläkeläisille. Jos-
kus olen jopa käynyt hakemassa
ihmisen ulkoa sisään, kun joku
on pysähtynyt ikkunan ulkopuo-
lella katsomaan toimintaamme,
Litukka sanoo.
y
Askartelun
tukka h
lisimm
läisen
lan pa
denta
alkoi k
pajan ma
seurauksena k
nut nauttima
Kehittäjä-
palkinto
Lisäksi kädentaitopajasta on
tehty kaksi radiohaastattelua. Ak-
tiivinen markkinointi on tuonut
paitsi lisää kävijöitä kädentaito-
pajaan myös kehittäjäpalkinnon
Litukalle.
− Ihmiset löytävät tänne pus-
karadionkin kautta. Tärkeää on, et-
tä eläkeläiset pitävät toiminnasta
ja kertovat siitä eteenpäin. Asiak-
kaan täytyy aina lähteä täältä tyy-
tyväisenä.
Litukka kiittää esimiestään
palvelupäällikkö Päivi Harjua,
jonka tuki on mahdollistanut kä-
dentaitopajan toiminnan laaje-
nemisen.
− On ihanaa, kun esimies ar-
vostaa ja ymmärtää sitä, mitä te-
kee. Täällä koettua tekemisen ja
yhdessäolon iloa ei voi mitata mil-
lään mittareilla. Lisäksi tämä on
yksi kotona asumista tukeva toi-
mintamuoto, Litukka huomaut-
taa. •
Kädentaitopajan ilot tutuksi eläkeläisille
Ambula
televät
vat vu
sydän
dän kä
erilaisi
kanmaan
lää kintäesim
aho on kehittä
Kehittäjä-
palkinto
<
10 VILKKU 4 | 2014
Leinolan koulussa lapsia kasvatetaan koko
henkilökunnan voimin. Kasvatusvastuus-
sa eivät ole yksin opettajat, vaan yhtä
lailla esimerkiksi koulunkäynnin-
ohjaajat, siistijät, keittäjät ja vahti-
mestari – kaikki koulun aikuiset.
− Olemme järjestäneet op-
pilaille työpajoja, joissa he ovat
tutustuneet koko henki lökuntaan.
Lapset ovat avustaneet muun muassa
keittiössä ruoan teossa ja kulkeneet vahti-
mestarin kanssa. Opettajat ovat kiertäneet
opettamassa muitakin kuin omia luokki-
aan, kertoo Leinolan koulun va. rehtori Tii-
na Ilkka.
Oppilasmäärä, monikulttuurisuus sekä
erityisopetus ovat lisääntyneet kuluneen
vuosikymmenen aikana Leinolan koulus-
sa, mikä on tuonut henkilöstölle lyhyessä
ajassa monia haasteita. Kasvattamisen vas-
tuun jakaminen koko henkilökunnalle on
ollut toimiva keino opettaa lapsille hyviä
käytöstapoja ja kunnioitusta kaikkien ai-
kuisten kasvatustyötä kohtaan.
Idean kehittäjä oli alun perin Leinolan
koulun perustaja ja 22 vuotta rehtorina toi-
minut Pertti Lundberg. Hänen mielestään
koko kylällä on kasvatusvastuu omista lap-
sistaan, ja lapsista tulee pitää huolta yh-
dessä. Lundberg menehtyi keväällä
sairaskohtaukseen. Koulun hen-
kilökunta on jatkanut rehtorin
viitoittamalla tiellä.
− Pajoissa oppilaat tutustui-
vat meihin ja me pystyimme tu-
tustumaan oppilaisiin. Nykyään he
uskaltavat tulla helpommin kysele-
mään asioista ja kutsuvat nimellä, sanoo
koulun vahtimestari Esa Tuomi.
− Lapset auttoivat meitä keittiössä to-
della innokkaasti. He myös söivät mielel-
lään itse pilkkomiansa vihanneksia, ker-
too Tampereen Aterian palveluvastaava
Tuula Ärlig.
Yhteisen kasvatusvastuun ottaminen
on kantanut hedelmää. Opettajat ovat huo-
manneet, etteivät he ole yksin ongelmiensa
kanssa ja oppilaiden kynnys lähestyä kou-
lun kaikkia aikuisia madaltunut. Leinolan
koulu haluaa olla turvallinen, kyläkoulu-
mainen ympäristö lasten kasvamiselle.
− Pertti Lundberg olisi ylpeä koulullem-
me myönnetystä kunnianosoituksesta, Tii-
na Ilkka toteaa. •
svastuus
yhtä
n-
-
t
n.
assa
neet vahti-
kiertäneet
sistaan, ja lapsi
dessä. Lu
sairask
kilöku
viitoi
− P
vat me
tustum
uskaltava
mään asioista j
koulun vahtime
Kehittäjä-
palkinto
− Ensihoitaja lähettää tar-
peen tullen sydänsähkökäyrän
lääkärille, joka kertoo poti-
laan hoidon jatkotoimenpi-
teistä. Toimintakortin käyttö
varmistaa, että potilas saa oi-
keanlaista hoitoa, Marko Pie-
niaho kertoo.
Kortit ovat olleet Pirkan-
maan pelastuslaitoksella käy-
tössä vuoden verran. Pieniaho
kehitti toimintakortin opin-
näytetyönään päivittäessään
sairaanhoitajan ammattitut-
kintoansa Tampereen ammat-
tikorkeakoulussa. Kortti on
suun niteltu vastaamaan tar-
peeseen.
− Meillä on käytössä paljon
erilaisia laitteita ja hoito-oh-
jeet opastavat ensihoitopalve-
lua. Toimintakortti selventää
voimassa olevaa hoito-ohjet-
ta. Kortissa yhdistyvät potilas-
turvallisuus ja hoidon jatku-
vuus, Pieniaho toteaa.
Toimintakorttia päivite-
tään sitä mukaa, kun laitteet
vaihtuvat. Tälläkin hetkellä
korttia muokataan käyttöön
tuleviin laitteisiin sopivaksi. •
Leinolan koulussa koko henkilökunta huolehtii oppilaista. Muun muassa opettajat, koulun-
käynninohjaajat, siistijät, keittäjät, koulusihteeri ja vahtimestari kasvattavat lapsia yhdessä.
Koko kylä kasvattaa
>
11VILKKU 4 | 2014
>
Nuoret saavat palveluja yhdestä paikasta
Viime lokakuussa toimintan-
sa aloitti Nuorten talo, jonne on
koottu samaan paikkaan eri pal-
veluja. Talosta nuori saa tar-
vitsemaansa neuvontaa ja
ohjausta esimerkiksi asu-
miseen, toimeentuloon,
koulutukseen ja työnha-
kuun. Tarkoituksena on, et-
tä palvelut ovat käytettävissä
mutkattomasti, nopeasti ja ma-
talalla kynnyksellä.
− Nuorten talolla on leppoisa
ilmapiiri, kiittävät ohjaaja
Tea Törmäkangas, ohjaaja
Marja Hatvala ja ehkäisevän
työn päällikkö Titta Pelttari.
Kuraattori Tuula Konsti, sairaanhoitaja Anne Liede, terveydenhoitaja Kirsi
Heikkilä ja psykologi Heini Björn-Rantala ovat osallistuneet intranetsivuston
kehittämiseen. − On ollut virkistävää tehdä tätä projektia, Kirsi Heikkiä
sanoo.
− Mielenterveyssyis-
tä johtuvat lääkäri-
käynnit ovat lisään-
tyneet viime vuosi-
na. Lisäksi vuonna
2012 tehtiin valta-
kunnallinen selvitys,
jonka mukaan terveyden-
huollon mielenterveys- ja päih-
depalveluissa on parantamisen
varaa. Tämä on yksi syy siihen,
miksi lähdimme kehittämään
omaa palveluamme, kertoo ter-
veydenhoitaja Kirsi Heikkilä
kaupungin opiskeluterveyden-
huollosta.
Opiskeluterveydenhuollon
suunnittelutyöryhmä on kehit-
tänyt intranetiin sivuston, jo-
ka on tarkoitettu arjen apuväli-
neeksi mielenterveys- ja päih-
dehäiriöiden hoitamiseen. Si-
vustolle on tehty hoitopolku-
ja, joiden kautta lääkärit ja hoi-
tajat löytävät toimintaohjeiden
lisäksi esimerkiksi mielenter-
veys- ja päihdehäiriöitä koske-
via linkkejä, yhteystietoja ja ma-
teriaalia.
− Mukavinta on kuulla, kun
työkaverit kertovat käyttävän-
sä sivustoa joka päivä. Palau-
te on ollut positiivista, Heik-
kilä iloitsee.
Heikkilä on vastannut idean
teknisestä toteutuksesta ja ra-
kentanut sivuston intranetiin.
− Kaupungin opiskeluter-
veydenhuollon piiriin kuuluu
26 000 opiskelijaa. Me teemme
tärkeää työtä kansanterveyden
ja -talouden kannalta. Voimme
puuttua täällä asioihin, joista
saattaisi kasvaa suurempia on-
gelmia myöhemmin, Heikkilä
huomauttaa. •
koottu sam
veluja. T
vitsem
ohjau
misee
koulu
kuun. T
tä palvelu
mutkattoma
talalla kynny
Kehittäjä-
palkinto
Opiskeluterveydenhuollossa puututaan mielenterveys- ja päihdeongelmiin
− Miele
tä joht
käynn
tynee
na. Li
2012 t
kunnalli
jonka mukaa
huollon mielente
Kehittäjä-
palkinto
12 VILKKU 4 | 2014
> − Talo on aidosti eri toi-
mijoiden yhteinen saavutus.
Kaikki ovat antaneet tähän
oman panostuksensa. Onneksi
toimijat ovat nähneet tämän-
kaltaisen palvelun hyväksi ja
innostuneet asiasta. Nuoret
ovat löytäneet talolle hyvin,
kiittää ehkäisevän työn pääl-
likkö Titta Pelttari.
− Kun nuori tulee tänne jo-
takin palvelua saadakseen, hän
saattaa löytää myös toisen pal-
velun, josta hänelle on hyötyä,
huomauttaa etsivän työn oh-
jaaja Katja Viitala.
Lisäksi nuoret ovat olleet
mukana sanomassa mielipi-
teensä, miten Nuorten talo
kannattaa toteuttaa. He ovat
esimerkiksi kertoneet, mitä
palveluja taloon haluaisivat.
− Tämä talo on tehty nuoria
varten, Pelttari toteaa.
Nuorten talo sijaitsee Tam-
melantorin kupeessa Aaltosen
vanhan kenkätehtaan raken-
nuksessa. •
Kehittäjä-
palkinto
Tampereen kaupungin varhaiskasvatukses-
sa lapset opettelevat terveellisiä ruokatottu-
muksia uusin tavoin. Päiväkodeissa on otet-
tu käyttöön Sapere-menetelmä, jonka mu-
kaan lapset tutustuvat ruokaan maiste-
lemalla, haistelemalla, kuuntelemal-
la, katselemalla, koskettamalla se-
kä osallistumalla sen tekemiseen.
− Ruoka on ihmisen perusar-
kea. Me paneudumme siihen sen
edellyttämällä arvokkuudella, sanoo
johtaja Iiris Lehmuskenttä Hervan-
nassa sijaitsevasta Kanjonin päiväkodista.
Lasten lihavuus ja diabetes on lisään-
tynyt merkittävästi viimeisten vuosikym-
menien aikana. Sapere-toiminnan tarkoitus
on rohkaista lapsia suhtautumaan myön-
teisesti syömiseen sekä opettaa terveellis-
tä ja monipuolista ruokavaliota.
− Suuri tavoite on, että lapsista kasvaa
ravitsemustaitoisia kansalaisia ja terveys-
tietoisia kuluttajia. Myös vanhempien osal-
listuminen on tärkeätä, joten jaamme tietoa
lasten koteihin, Lehmuskenttä huomauttaa.
Kanjonin päiväkodin lapset saavat mo-
nipuolista ruokakasvatusta. Lasten kanssa
keskustellaan terveellisestä ruoasta. Lisäksi
he esimerkiksi leipovat, pilkkovat vihannek-
sia, tutustuvat erilaisiin makuihin ja
ottavat ruokailussa itse annoksen-
sa. Samalla lasten itsetuntemus-
taidot kasvavat, kun he uskaltau-
tuvat maistamaan uusia ruoka-
aineita ja vähitellen oppivat syö-
mään niitä.
− Sapere-menetelmää voi toteut-
taa monella tavalla. Luemme ruokakirjo-
ja, laulamme ruoka-aiheisia lauluja ja lei-
kimme ruokaleikkejä, kertoo Kanjonin päi-
väkodin lastenhoitaja Tiina Kallio, joka on
myös tiiminsä Sapere-lähiohjaaja.
− Täällä Hervannassa varhaiskasvattajat
ovat olleet ihanan innostuneita Saperesta.
On upeaa nähdä, miten monipuolista kas-
vatustyötä tässäkin asiassa tehdään. Muka-
vaa, että Sapere-toiminnalle myönnettiin
palkinto. Ruoka on tärkeä asia, Lehmus-
kenttä iloitsee. •
Päiväkodeissa tutustutaan ruokaan kaikilla aisteilla
Aapo Hietala, Oliver Korkea-aho,
Tiita Leppänen ja Moona Hoppula
pitävät leipomisesta Tiina Kallion
kanssa. – Sapere-menetelmä
sopii kaikenikäisille lapsille,
Tiina Kallio sanoo.
13VILKKU 4 | 2014
Kaupungin henkilöstön
palkitsemisen ja kannus-
tamisen periaatteita ai-
otaan muuttaa työtuloksiin
perustuviksi. Myös henkilös-
töetuudet uudistetaan. Nämä
asiat on asetettu kuluvan val-
tuustokauden tavoitteiksi orga-
nisaation toimintakykysuun-
nitelmassa.
– Palkitseminen on olen-
nainen osa tavoitteellista toi-
minnan johtamista, ja sillä voi-
daan myös vaikuttaa myöntei-
sesti henkilöstön sitoutumi-
seen, sanoo henkilöstöjohta-
ja Niina Pietikäinen.
Henkilöstöyksikössä on
val misteltu kuvaus Tampereen
kaupungilla tällä hetkellä nou-
datettavista palkitsemisen pe-
riaatteista ja muodoista.
– Palkitsemisen periaatteet
toimivat pohjana palkitsemis-
ja kannustusjärjestelmän uu-
distamiselle. Kirjalliseen muo-
toon koottuna palkitsemisen
periaatteet tehdään näkyviksi
esimiehille ja henkilöstölle, ja
näin voidaan parantaa palkitse-
miskokonaisuuden tuntemus-
ta, Pietikäinen toteaa.
Nykyisin Tampereen kau-
pungilla voidaan maksaa teh-
täväkohtaisen palkan lisäksi
työkokemuslisää, henkilökoh-
taista lisää, rekrytointilisää, tu-
lospalkkiota, kertapalkkiota tai
kannustinrahaa.
Aineettomalla palkitsemi-
sella puolestaan tarkoitetaan
sellaisia palkitsemisen muo-
toja, joihin ei liity välitöntä
rahallista tai muuta aineellis-
ta arvoa.
Tutkimusten mukaan toi-
votuimmat ja työviihtyvyyttä
eniten lisäävät palkitsemisen
muodot ovat aineettomia. Työn
sisältö ja organisaation toimin-
tatavat vaikuttavat olennaises-
ti henkilöstön työssä viihtymi-
seen. Työn tekemiseen ja työ-
ympäristöön liittyvät asiat koe-
taan palkitseviksi, jos ne toi-
mivat hyvin.
Palkitsemisen periaatteet
perustuvat kulloinkin voimas-
sa oleviin strategisiin asiakir-
joihin. Sen takia periaatteet on
hyvä vahvistaa valtuustokau-
sittain, ja niitä voidaan tämän
lisäksi päivittää tarvittaessa.
Kuvaus palkitsemisen pe-
riaatteista merkittiin tiedoksi
ja jatkovalmistelun pohjaksi
kaupunginhallituksen henki-
löstöjaostossa toukokuussa. •
Ohjeet ja lomakkeet >
Henkilöstöhallinnon ohjeet
ja lomakkeet > Palkkaus ja
palkitseminen > Palkitsemi-
sen periaatteet
henkilöstöjohtaja
Niina Pietikäinen
puh. 040 707 9147
Liikunta- ja virkistysjaos-
ton toiminta lakkautet-
tiin vuoden alussa. Myös
jaoston jakamat toimintatuet
loppuivat, eli uimahallilippu-
jenkin tuki päättyi.
Alkuvuodesta oli käytössä
vielä viime vuoden toiminta-
tukea, mutta nyt tämä tuki on
loppunut eikä henkilöstölle
tarkoitettuja uintikortteja ole
enää uimahalleissa saatavana.
Parhaillaan selvitetään mah-
dollista korvaavaa tukimallia.
Kaupungin henkilöstöl-
le tarkoitetuista henkilöstö-
etuuksista kerrotaan Looran
Henkilöstöasiat-sivustolla.
Sieltä löytyvät muun muas-
sa tamperelaisten liikunta- ja
kuntokeskusten sekä muiden
yritysten tarjoamat henkilös-
töalennukset kaupungin hen-
kilöstölle. •
Henkilöstöasiat >
Henkilöstöedut > Etuja
liikunta- ja virkistys-
palveluista
Vilkun päätoimittaja vaihtuu
Henkilöstölehti
Vilkun päätoimit-
tajana aloittaa 1.
elokuuta viestin tä suun-
nittelija Tuuli Oinonen.
Hän on työskennellyt kak-
si vuotta Vilkun toimitus-
sihteerinä ennen nykyistä
tehtäväänsä.
– Vilkku jatkaa tut-
tuun tapaan Looran rin-
nalla henkilöstöviestin-
nän välineenä. Otamme
tulevissa lehdissä huomi-
oon lukijakyselyssä saa-
tuja palautteita ja toiveita,
joita tulikin ilahduttavan
runsaasti. Kiitos kaikille
vastanneille, sanoo Tuuli
Oinonen.
Vilkun nykyinen pää-
toimittaja, viestintäpääl-
likkö Raija Lindell keskit-
tyy kaupungin talouden ja
strategian sekä kaupunki-
kehityksen ja seutuyhteis-
työn viestintätehtäviin. •
Uimakortteja ei saa enää henkilöstöalennuksella
Tunnetko jo kaupungin kanavat
FACEBOOKISSA, TWITTERISSÄ, YOUTUBESSA, FLICKRISSÄ ja
LINKEDINISSÄ? Tule ja tykkää,
seuraa ja keskustele!
Seuraa myös
sosiaalisessa
mediassa
www.tampere.fi /sosiaalinenmedia
Palkitseminen uudistuu työtuloksiin perustuvaksi
Nämä viiden
kerran uintikortit
voi käyttää loppuun,
mutta niitä ei enää
myydä uima-
halleissa.
TIESITKÖ?TEKSTI Tuuli Oinonen
VILKKU 4 | 201414
Kaupungin työtehtävissä halu-
taan hyödyntää ihmisen toi-
mintaa helpottavaa tekniik-
kaa eli hyvinvointiteknologiaa. Eri
yksiköissä on jo pitkään kehitetty
ja kokeiltu erilaisia järjestelmiä ja
laitteita, jotka esimerkiksi helpot-
tavat vanhusten kotona asumista.
Nyt tieto halutaan valjastaa uu-
den verkoston avulla koordinoi-
dusti koko kaupungin käyttöön.
Helmikuussa perustetun ver-
koston ydinryhmän muodostavat
projektisuunnittelija Mari Lahti-
nen tilaajaryhmästä sekä suunnit-
telijat Mia Vaelma ja Pertti Var-
tola laitoshoidosta. Heidän lisäk-
seen verkostoon kuuluu kymmen-
kunta asiantuntijaa eri toimialoil-
ta. Verkoston asiantuntemus on
vahvaa, sillä mukana on asiasta
innostuneita ja kokeneita eri alo-
jen ammattilaisia.
– Hyvinvointiteknologian hyö -
dyntämistarpeet palveluja kehi tet-
täessä on huomioitu Tampereella
muun muassa strategiassa. Mei-
dän tehtävämme on edistää ja roh-
kaista yksiköitä ottamaan hyvin-
vointiteknologiaa käyttöön. Halu-
amme saada suositukset ja visiot
konkreettisesti osaksi arjen työtä.
Hyvinvointiteknologia paitsi tur-
vaa arkea myös lisää iloa, muis-
tuttaa Mari Lahtinen.
Verkosto tuo tekniikkaa niin
työntekijöiden kuin asiakkaiden-
kin lähelle. Kesäkuun alussa se jär-
jesti henkilöstölle tilaisuuden eri-
laisista kutsujärjestelmistä, syk-
syllä taas Koukkuniemessä asuk-
kaille ja heidän omaisilleen esitel-
lään kuvapuheluratkaisuja.
– Yhteisissä tilaisuuksissa esi-
merkiksi vanhuksella on matala
kynnys testata laitteita, kun hän
näkee muidenkin samanikäisten
kokeilevan niitä, sanoo Lahtinen.
Kokemukset osaksipäätöksentekoaVerkosto haluaa parantaa tiedon-
kulkua.
– Kaupungilla tehdään paljon
hyvää kehitystyötä, mutta ongel-
ma on, että tieto ei aina kulje. Ei
tiedetä, mitä muualla on tehty ja
oliko saatu kokemus hyvä vai huo-
no, kertoo Mia Vaelma.
Maailmalta verkosto taas hais-
telee uusia tuulia ja tuo kaupun-
gille tietoa tarjolla olevista uutuuk-
sista. Verkosto on myös linkki kau-
pungin ja tutkimuslaitosten välillä.
Verkoston apua käytetään kil-
pailutuksissa. Ryhmä esimerkiksi
määrittelee hoitotyön asiantunti-
joiden kanssa, minkälainen hoita-
jakutsujärjestelmä tarvitaan Poh-
jolankadulle rakennettaviin tehos-
tetun palveluasumisen ryhmäko-
teihin. Sitä varten kerätään eri yk-
siköistä työntekijöiden kokemuk-
sia nykyisistä järjestelmistä. Ja jot-
tei mikään asia jäisi huomaamat-
ta, pyydetään vielä kommentit asi-
antuntijaverkostolta. •
Potilastiedon arkistossa voi katsoa terveystietojaan
Tampereen ja Oriveden pe-
rusterveydenhuollon liit-
tyminen potilastiedon ar-
kistoon siirtyy elokuusta loka-
kuun puoliväliin. Myös potilas-
tietojärjestelmä Pegasoksen
versionvaihto tapahtuu vasta
syksyllä.
Tullinkulman Työtervey-
dessä potilastiedon arkisto ote-
taan käyttöön vuoden 2015 al-
kupuolella.
Potilastiedon arkisto on
valtakunnallinen palvelu, jon-
ka avulla potilastiedot ovat eri
terveydenhuollon toimijoiden
käytettävissä ympäri Suomen.
Tietojen katseluun tarvitaan po-
tilaan suostumus.
Käyttöönoton jälkeen ter-
vey denhuollon toimipisteissä
kirjatut tiedot siirtyvät auto-
maattisesti potilastiedon arkis-
toon. Vanhoja tietoja ei viedä
sinne.
Tutustu jo nytOmakantaanPotilastiedon arkisto avaa pää-
syn omiin potilastietoihin, jot-
ka ovat aiemmin olleet lähinnä
vain sairaanhoitajien ja lääkä-
rien käytettävissä. Jokainen 18
vuotta täyttänyt voi katsoa säh-
köisiä reseptejään sekä arkis-
ton käyttöönoton jälkeen myös
esimerkiksi potilaskertomuk-
sia sekä laboratoriotuloksia
verkossa Omakanta-palvelun
kautta.
Omakanta.fi -sivuilla voi jo
nyt käydä kuittaamassa saa-
neensa tiedon potilastiedon ar-
kistosta. Siellä pystyy myös an-
tamaan suostumuksen siihen,
että potilastietoja voidaan tar-
vittaessa luovuttaa muille ter-
veydenhuollon yksiköille.
Omakannan käyttöön voi
tutustua verkkokoulun avul-
la. Vajaa kolme minuuttia kes-
tävä koulutus löytyy osoittees-
ta www.omakanta.fi . •
www.loora.fi /earkisto
< Tekniikkaa ja termistöä ei
tarvitse pelätä, sillä Pertti Vartola,
Mia Vaelma ja Mari Lahtinen
lupaavat toimia linkkinä yritysten
ja käyttäjien välillä. – Jos palvelua
tarjoavassa fi rmassa puhutaan
eri kieltä, me voimme olla välissä
suomentamassa.
Verkosto kannustaa
hyvinvointiteknologian käyttöön
TEKSTI Marika Haapala
KUVA Susanna Lyly
15VILKKU 4 | 2014
On vaikea kuvitella ihmis-
tä, jolle viheralueet eivät
merkitse mitään. Useim-
mille ne ovat hyvin tärkeitä, joten
tärkeitä ovat niiden parissa työs-
kentelevätkin.
Vihersuunnittelija tai oikeam-
min vanhempi erikoissuunnitteli-
ja Marjaana Tuoriniemi tuli puis-
toyksikköön töihin vuonna 1990.
Koko ajan hänen vastuualueenaan
on ollut läntinen ja eteläinen Tam-
pere, vaikka uraan on tietysti mah-
tunut erilaisia työtehtäviä.
– Urani aikana on tehty aika
monia organisaatio- ja nimimuu-
toksia. Nykyään olen Tampereen
Infran suunnittelupalvelujen vi-
hersuunnitteluryhmässä. Tehtä-
viini kuuluu yleisten alueiden ,
kuten puistojen ja katujen, viher-
suunnittelu. Teen itse suunnitel-
mia sekä ohjaan ulkopuolisia kon-
sultteja, Marjaana Tuoriniemi ku-
vailee.
Viheralueilla viihtyvätkaikenikäisetSuunniteltavana on sekä kunnos-
tus- että uudiskohteita: aluepuis-
toja, korttelipuistojen leikkipaik-
koja, koirapuistoja, suojaviheralu-
eiden maisemointia, ulkoilureit-
tejä, maisemapeltoja, katuviher-
alueita ja muita erityyppisiä vi-
herkohteita.
Yksi tämän vuoden työ, jos-
sa Marjaana Tuoriniemi on ollut
mukana, on Amurissa sijaitsevan
Väinö Linnan puiston kunnosta-
minen. Se uusitaan puu-Amurin
hengessä kaikenikäisten oleske-
lu- ja virkistyspaikaksi.
– Puistoista on tullut eri-
ikäisten kohtaamispaikkoja. Vielä
1970-luvulla yleisestä ”älä tallaa
nurmikoita” -ajattelusta on on-
neksi päästy, sillä käyttöönhän
puistot on tarkoitettu, Tuorinie-
mi sanoo.
Järjestöt ja asukkaat ovat in-
nokkaita järjestämään tapahtu-
mia. Vapaamuotoiselle oleskelul-
le ja harrastuksille tarvitaan tilaa.
Vihersuunnittelija seuraa
oman alueensa kaavoitusta ja
on mukana tilaajan lähettämänä
kaavoitus - ja suunnittelupalave-
reissa. Esimer kiksi Vuores-hank-
keessa ja Ehyt-täydennyskaavoi-
tuksessa on tarvittu viherasioiden
tuntemusta.
Uuden asuinalueen, kuten
Vuoreksen, viheralueet alkavat
hahmottua monivaiheisen pro-
sessin aikana palapelin tavoin.
– Viheralueiden merkitys on
hyvin moninainen. Niiden avul-
la voidaan säilyttää luontoarvo-
ja, maisemaelementtejä tai pai-
kallista historiaa.
– Viherpalvelujen suunnitte-
lussa on huomioitava saavutetta-
vuus, asukasmäärä, eri-ikäisten
tarpeet sekä koulujen ja päiväko-
tien sijainti.
Rahat vähenevät,käyttö lisääntyyNykyisiä puistoja kunnostetaan
pitkän tähtäimen ohjelmien mu-
kaisesti. Kattavin on kaikkia viher-
alueita koskeva viheralueohjelma,
jota tarkentavat ja konkretisoivat
viherpalveluja koskevat ohjelmat,
kuten leikkipaikka- ja koirapuis-
to-ohjelmat.
– Tietysti määrärahat vaikut-
tavat siihen, mitä voidaan tehdä.
Rahat ovat vähenemään päin, kun
taas viheralueiden kulutus kasvaa
väkimäärän lisääntyessä. Mietim-
me keinoja, miten saamme pidet-
tyä esimerkiksi leikkipaikat kun-
nossa mahdollisimman pitkään,
Marjaana Tuoriniemi toteaa.
Suunnitelmat laitetaan yleen-
sä nähtäville puistoon, palvelu-
piste Frenckelliin ja verkkoon, jo-
ten käyttäjät voivat antaa niistä
palautetta.
Vihersuunnittelijat alkoivat
siirtyä käsin piirtämisestä atk-
poh jaiseen piirtämiseen jo 1990-
luvun alkupuolella. Kokonaan
sähköiseen arkistointiin siirryt-
tiin tänä vuonna.
– Ensimmäisiä töitäni olivat
Pispalassa sijaitsevan Kannaksen-
kadun vihersuunnitelma ja Ikurin
Mesiheinänpuiston leikkipaikka.
Suunnittelin myös helikopteril-
le laskeutumiskentän Rosendah-
lin viereen. Se jäi toteuttamatta,
Marjaana Tuoriniemi naurahtaa.
– Kesäkukkaistutuksia suun-
nittelin alkuaikoina yhdeksän
vuotta. Se oli pimeän loppusyk-
syn värikäs työvaihe. Siemenet ja
pistokkaat on tilattava jo ennen
joulua. Keskeisiin kukkaryhmiin
tarvittiin kolmet suunnitelmat ke-
vät-, kesä- ja syysilmettä varten, ja
lisänä olivat vielä kukkaisviikot. •
SUUNNITTELUN AMMATTILAISET
Marjaana Tuoriniemen mielestä jopa yksittäisillä puilla voi vaikuttaa suuresti kaupunki-ilmeen vehreyteen ja jokapäiväisen maiseman tunnelmaan. Lisäksi tarvi-taan laajoja viher-
alueita.
Vihersuunnittelija
TEKSTI Tarja Nikupaavo-Oksanen
KUVA Susanna Lyly
luo kaupunkiin vehreyttä ja viihtyisyyttä
VILKKU 4 | 201416
Raatihuoneella otettu valo-
kuva kiteyttää Ari Järvelän
työhistoriaa ja tulevia aiko-
ja. Kädessä on tuttu kamera, jolla
viestintäsuunnittelija on tallen-
tanut työkseen Vilkunkin sivuilla
Tampereen kaupungin historiaa.
Ympäristönä on raatihuone, jon-
ka Järvelä tuntee syvemmin kuin
kai kukaan muu. Onhan hän kir-
joittanut monet kokeneen talon
historian.
– Takanani olevat huonekalut
kuuluvat kalustoon, jonka Louis
Sparre suunnitteli 1800-luvun lo-
pulla pankinjohtaja Nils Idma-
nin Hatanpään kartanon huvila-
rakennukseen. Idmanin suvus-
ta löytyisi vielä paljon kirjoitet-
tavaa, sanoo Järvelä.
Hän on juuri siirtynyt eläk-
keelle 33 vuoden työuran jälkeen .
Järvelä tuli kaupungin leipiin
Tampereen yliopiston historian
laitokselta. Ensimmäinen työ-
paikka oli kaupunginarkistossa,
jossa maisteri muun muassa jär-
jesteli kaupungin eri yksikköjen
arkistoja.
– Vaikka arkisto on kiehtova
työpaikka, halusin siirtyä tiedo-
tustehtäviin, kun siihen tuli mah-
dollisuus. Arkistojen tuntemus
auttoi myöhemmin usein niin
virka- kuin tutkimustehtävissä-
kin. Reitti kaupungin tiedon läh-
teille tuli tutuksi.
Viestintä etsipäämääräänsäTampereen kaupungin viestintä
oli siihen asti ollut paljolti Lee-
na Lindforsin varassa. Tiedotus-
päällikkö oli ajan tavan mukaan
lähinnä pr-orientoitunut, eikä tie-
dotuksen tehtäviä ollut määritel-
ty kovin selkeästi. Päämäärätkin
taisivat vielä olla hakusessa.
– Tehtiin kaikkea mitä eh-
dittiin ja osattiin. Virallisen kir-
joittamisen ja kuvaamisen ohel-
la kirjoitin puheita monille virka-
ja luottamusmiehille. Ne avarsi-
vat omaakin maailmaani paljon.
Vilkku oli perustettu vuon-
na 1965, mutta se ilmestyi mel-
ko epäsäännöllisesti.
– Vähitellen Vilkkuunkin saa-
tiin ryhtiä. Tärkeä askel oli saada
lehti postin kautta jokaisen työn-
tekijän kotiin, kertoo Järvelä, jo-
ka toimi monta vuotta myös leh-
den päätoimittajana.
Hän iloitsee siitä, että Vilk-
ku on ammattitaitoisesti toimi-
tettu ja arvostettu henkilöstölehti.
Kamera aukaisimonia oviaAri Järvelän jälki on näkynyt Vil-
kussa viime vuosinakin. Hän on
ollut pitkään lehden pääkuvaaja.
Alkuvuosina kaupungilla ei ollut
kameraa lainkaan. Siksi tiedotta-
ja käytti omaansa.
YKSI MEISTÄ
Ari Järvelä ei unohda raatihuonetta
TEKSTI Matti Wacklin
KUVA Susanna Lyly
Kuvaaminen on tuottanut
tekijälleen paljon iloa ja aukais-
sut monia ovia. Kaupungille se
on tuonut runsaasti ainutlaatui-
sia dokumentteja.
– Jokainen kuvausretki on
pieni seikkailu. Koskaan ei tiedä,
mikä kohteessa odottaa ja kaik-
keen pitää varautua. Kuvaamises-
sa minulle tärkeintä ovat tunne,
ajattelu ja oman kameran tunte-
mus. Olennaisin asia siinä het-
kessä on luottamuksen rakenta-
minen kuvattaviin.
Parasta onlöytämisen iloNyt jo entisen viestintäsuunnit-
telijan työuran kohokohtiin on
kuulunut raatihuoneen histo-
rian tallentaminen. Raatihuone
oli 1990-luvun alkajaisiksi täyt-
tämässä 100 vuotta ja kaupunki
tarvitsi arvotalostaan historiikin.
– Minua pyydettiin tehtävään.
Otin sen mielelläni vastaan, vaik-
ka aikaa jäi vain nelisen kuukaut-
ta ja kirja piti tehdä oman työn
ohessa, lähinnä iltaisin. Työ jäi
mielestäni vähän kesken.
Järvelä alkoi kirjan ilmesty-
misen jälkeen tietoisesti kerätä
uutta materiaalia ja kuvata talon
tapahtumia. Varsinkin talon res-
taurointi vuosina 2003–2004 toi
paljon uutta tietoa talosta. Vih-
doin vuonna 2007 Tampereen
kaupunki julkaisi Järvelän kir-
joittaman Tampereen raatihuone
– pormestareiden talo -kirjan, jo-
ka kokoaa kattavasti arvoraken-
nuksen historian.
– Tietokirjan tekemisessä pa-
rasta on löytämisen ilo. Siinä tun-
tee rakentavansa lukijalle ennen
käymättömiä siltoja menneisyy-
teen.
Nyt alkavina vapaavuosina
odottavat harrastukset. Yksi maa-
ilma on näytteleminen harrastaja-
ryhmässä, jossa Järvelästä on kuo-
riutunut itseään avaava tulkitsija.
Viimeisimmässä esityksessä hä-
nellä oli rooli elämänhallintansa
muistisairauden vuoksi menet-
täneenä miehenä, jonka mono-
logi on koskettanut esittäjäänsä-
kin syvältä. •
17VILKKU 4 | 2014
Vilkun lukijakyselyyn tuli mukavasti vastauksia
Henkilöstölehti Vilkku julkaisi edellisessä
numerossaan lukijatutki muksen, johon
vastasi yhteensä 335 työntekijää. Suurin
osa vastaajista täytti kyselyn Loorassa, mutta
kyselylomakkeita palautettiin myös sisäisel-
lä postilla.
Vilkku sai runsaasti juttutoiveita, joista mah-
dollisimman moni pyritään toteuttamaan syksyn
kolmessa numerossa tai viimeistään ensi kevää-
nä. Osa juttuvinkin antajista saa ajankohtaisel-
le kysymykselleen vastauksen jo tässä lehdessä.
Kyselyn tuloksiin, juttutoiveiden sisältöön
ja lehden kehittämisehdotuksiin palataan tar-
kemmin syyskuun Vilkussa.
Lukijakyselyssä yhteystietonsa kesken ar-
vottiin 50 euron lahjakortti kylpylähotelliin.
Arvontavoitto osui kuraattori Tuula Konstille
Treduun. Onnea!•
TEKSTI JA KUVA Jari Missonen
Vilk
osa va
kysely
lä post
Vil
dollisi
kolme
Vilkun
lukija-
tutkimus
Robert Fulghum lohdut-
taa kirjoissaan, että elämä
ei sittenkään ole loppujen
lopuksi kovin vaikeaa ja
että me oikeastaan tie-
dämme jo kaiken
tarpeellisen.
1990-luvun lamavuo-
det toivat suo-
men kieleen kä-
sitteen uusavuttomuus. Alun perin sillä
tarkoitettiin varsinkin nuorten kyvyttö-
myyttä selviytyä arkirutiineista, mut-
ta kuin huomaamatta uusavut-
tomuudesta näyttää tulleen
kaikkia ikäluokkia ja kan-
sanosia koskettava ilmiö.
Vuosituhannen vaih-
teen jälkeen uusavutto-
muus on myös muutta-
nut luonnettaan. Se on
paljon moniulotteisem-
paa kuin aiemmin ja en-
tistä vakavampaa. Kyse ei ole
enää pelkistä käytännön tai-
doista, kyvyistä tehdä jotakin konk-
reettista. Nykyavuttomuus ulottuu koko
inhimilliseen olemassaoloomme. Lyhyes-
ti sanottuna: emme osaa enää elää. Joka-
päiväisestä todellisuudesta on tullut kes-
keytymätön sarja tiukkoja tilanteita, joi-
den tiimellyksessä ihmisparka on täydel-
lisesti eksyksissä ja neuvoton.
Ei siis liene ihme, että viime vuosi-
na erilaisten arkipäivän taitoja opetta-
vien, hyvään elämään ohjaavien ja ajan-
käytön suunnittelua helpottavien opas-
kirjojen lukumäärä on räjähdysmäi-
sesti moninkertaistunut. Per-
he- ja ihmissuhteiden käsi-
kirjat, rautalangasta vaik-
ka mitä malliksi vääntä-
vät toistaitoisten oppaat,
oikeaoppisesti syömään
johdattavat ravitsemus-
suositukset, tuhannen ja
yhden tehtävän asian lis-
tat kuolemaa edeltävää elä-
mää varten ja monet muut
valistavat julkaisut tarjoavat ki-
peästi kaivattuja neuvoja ja vertais-
tukea ihmisenä olemisen perustavanlaa-
tuisimpiin ongelmiin.
Vaikka suuri osa tarjolla olevista kir-
jallisista elämänohjeista on punnitsemat-
takin köykäisiksi havaittavissa, mahtuu
tähän kirjavaan joukkoon myös kiistat-
tomia helmiä, joita voi suositella hyvin
omintunnoin. Niin kaupungistunut ja kai-
ken aikaa virtuaalisemmaksi muuttuva
kuin maailmamme onkin, ajattomalle,
terveeseen maalaisjärkeen perustuvalle
elämäntapakasvatukselle on aina käyttöä.
Yksi virkistävimmistä ja aina ajankoh-
taisista hyvän elämän airuista on Robert
Fulghum, jonka lämminhenkisiä pakinoi-
den ja esseiden välimailla tasapainoile-
via tarinoita suomennettiin kaukaisella
1980-luvulla kahden kokoelman verran:
Kaikki mitä minun on todella tarvinnut tie-
tää opin jo lastentarhassa ja Sänky oli jo tu-
lessa kun asetuin makuulle.
Fulghum selvittää lohdullisesti, että
elämä ei ole loppujen lopuksi kovin vai-
keaa ja että me oikeastaan tiedämme jo
kaiken tarpeellisen – meidän tulee vain
opetella hyödyntämään hiekkalaatikol-
la keräämäämme arvokasta elämänko-
kemusta ja olemaan sytyttämättä tuleen
niitä vuoteita, joihin olemme käymässä.
Mitään, mitä ei kannata tehdä, ei kan-
nata tehdä hyvin. •
18 VILKKU 4 | 2014
Tampereen kaupunki saa olla
ylpeä verkostokoordinaatto-
ri Abdulkadir Hashista.
Työllisyydenhoidon palveluyksi-
kössä Typassa työskentelevä mies
on kehittänyt maahanmuuttajien
kotouttamista ja edistänyt yhden-
vertaisuutta jo lähes kahden vuo-
sikymmenen ajan. Toukokuussa
hänelle luovutettiin Suomen Val-
koisen ruusun ansioristi tekemäs-
tään yhteiskunnallisesta työstä.
− Olen nuoresta asti halunnut
vaikuttaa yhteiskunnallisiin asi-
oihin. Tunnustus tuntuu totta kai
hyvältä ja kannustaa jatkamaan,
Hashi sanoo.
Vuonna 1990 Hashi lähti syn-
nyinmaastaan Somaliasta ja päätyi
turvapaikanhakijaksi Suomeen.
Nuorimies asui ensimmäisen
vuoden Nastolassa ja muutti sen
jälkeen Tampereelle monipuoli-
sempien koulutus- ja työmahdol-
lisuuksien perässä.
− Saapuessani Suomeen mi-
nulla oli selkeä suunnitelma. En-
sin oli opittava kieli ja sitten kou-
luttauduttava, jotta pääsisin töihin.
Suomi on hyvin koulutuskes-
keinen maa. Hashin mielestä Suo-
messa asuvien maahanmuuttaji-
en on ymmärrettävä, ettei täällä
pärjää ilman kielitaitoa ja koulu-
tusta. Maahanmuuttaja sopeutuu
parhaiten suomalaisen yhteiskun-
taan, kun hän pääsee työelämään.
Omista kokemuksistahyötyä muilleAbdulkadir Hashi opiskeli vuo-
den suomea, kunnes sai ensim-
mäisen kaupallisen alan koulu-
tuspaikkansa Mäntästä. Opinto-
jen jälkeen hän pääsi työkokeiluun
Tampereen kaupungille vuonna
1996 ja jäi sille tielle. Työtehtä-
vät ovat vaihdelleet, mutta liitty-
neet aina tavalla tai toisella maa-
hanmuuttoon.
− Pidän ihmisläheisestä työs-
tä. Ajattelin 1990-luvulla, että maa-
hanmuutto on Suomessa vielä uu-
si ilmiö ja koin, että kokemukses-
tani voi olla hyötyä muille.
Uransa Hashi aloitti kanslis-
tina silloisessa Tampereen ulko-
maalaistoimistossa. Sitten hän
siirtyi tulkiksi ja kääntäjäksi Pir-
kanmaan tulkkikeskukseen. Vuo-
sina 2004–2007 Hashi suunnitte-
li muun muassa uusia toiminta-
malleja maahanmuuttajien palve-
luihin.
Hashi on työskennellyt myös
kulttuuripalveluissa opastaen jär-
jestöjä tuotteistamaan maahan-
muuttajien kotouttamispalveluita.
Miehen auttamishalu ei ole
kuitenkaan koskaan rajoittunut
virastoaikaan. Lukuisat luotta-
mus toi met vievät suurimman
osan hänen vapaa-ajastaan.
Hän on muun muassa Tampe-
reen maahanmuuttajaneuvoston
puheenjohtaja sekä mukana val-
tioneuvoston ja sisäministeriön
asettamissa työryhmissä.
”Maahanmuuttootetaan tosissaan”Viime vuodet Abdulkadir Hashi
on työskennellyt Typassa verkos-
tokoordinaattorina. Hänen pää-
tehtävänään on auttaa maahan-
muuttajia löytämään oma työlli-
syyspolkunsa työkokeilun ja opis-
kelun avulla.
− Olen iloinen siitä, että Tam-
pereella maahanmuutto otetaan
tosissaan ja maahanmuuttajien
työllistymis- ja koulutuspalve-
luita kehitetään jatkuvasti.
Maahanmuuttajien palvelut
ovat kehittyneet 1990-luvun al-
kuvuosista huimasti, mutta maa-
hanmuuttajien on edelleen vaike-
ampi työllistyä kuin kantaväestön.
Vaikka tämänhetkinen talous-
tilanne on tiukka, Hashi toivoo
Tampereen kaupungilta ja pirkan-
maalaisilta yrittäjiltä entistä enem-
män rohkeutta tarjota työpaikkoja
koulutetuille maahanmuuttajille.
− Maahanmuuttajien työllis-
TEKSTI Päivi Pajula
KUVA Susanna Lyly
Hashi auttaa maahanmuuttajia löytämään oman polkunsa
täminen vaikuttaa positiivisesti
koko yhteiskuntaan. Valtio saa
verorahoja ja hyvinvointi lisään-
tyy. Koulutetut ihmiset jäävät Suo-
meen eivätkä vie ammattitaitoaan
muualle Eurooppaan.
Hashin kalenteri täyttyy tapaa-
misista ja puhelin pirisee tiuhaan
tahtiin. Kaiken kiireen keskel-
lä hän keskittyy verkostokoordi-
naattorin tehtäviinsä ja iloitsee jo-
kaisesta tyytyväisestä asiakkaasta.
− Joskus löydän yhden päivän
aikana uudelle asiakkaalleni mie-
leisen työkokeilupaikan. Silloin
kaikki on mennyt nappiin. •
− Haaveenani
on, että Tampere olisi
tulevaisuudessa kaupunki,
jonka maahanmuuttajien
työllistämispalveluista muut
kaupungit ottaisivat
mallia, Abdulkadir
Hashi toivoo.
19VILKKU 4 | 2014
Miten osallistumista tuli-
si järjestää? Miten kun-
talaisten mielipiteitä pi-
täisi käyttää suunnittelussa? Näi-
tä ja muita näkökulmia osallistu-
miseen on pohdittu kuntademo-
kratiayksikön järjestämissä työ-
pajoissa.
Kolmannen suunnittelijoiden
työpajan avasi konsernijohtaja
Kir si Koski.
– Osallistumisasioissa Tampe-
re on monia kaupunkeja paljon
edellä. Täällä tehdään osallistu-
mista jo ihan käytännössä, se ei
Alue-Alvarit ovat toimin-
taan edelleen tyytyväi-
siä. Alvareille tehdyssä
kyselyssä kolme neljäsosaa jä-
senistä katsoi Alue-Alvarin roo-
lin vastanneen odotuksia. Sil-
ti asiantuntijoita ja virkamie-
hiä kaivattiin entistä enemmän
kuultaviksi.
Alueellisen työryhmätoi-
minnan jatkamista kannatet-
tiin lähes yksimielisesti ja sen
kehittämiseen suhtauduttiin
myönteisesti.
Osallistumisen ja toimin-
nan vaikutuksista oli vastaajien
mielestä saatu paremmin tie-
toa kuin toiminnan alkuvuo-
sina.
Vastaajat pitivät ylivoi-
maisesti tärkeimpinä osallis-
tumistapoina Alue-Alvareita,
pormestarin ja valtuuston pu-
heenjohtajan asukasiltoja sekä
teemallisia yleisötilaisuuksia.
Useissa vastauksissa esi-
tettiin otettavaksi käyttöön
sähköisiä äänestyksiä. Myös
kaavoituskävelyt, osallistuva
budjetointi, erilaiset asiakas-
ja käyttäjäraadit sekä aluelau-
takunta mainittiin kiinnostavi-
na uusina osallistumistapoina.
Virkamiehiä ja päättäjiä toivot-
tiin esimerkiksi alueiden tapah-
tumiin ja paikkoihin keskustele-
maan eri asukasryhmien kans-
sa kasvotusten.
Huolta kannettiin osallis-
tujien aktiivisuudesta ja eri
ryhmien äänen saamisesta
kuuluviin. Alvari-toiminnan
tunnettuus kaipaa vastaajien
mielestä edelleen vahvistusta.
Kyselyyn vastasi 98 jäsentä
kaikkiaan 233 Alue-Alvarista. •
Jäsenet tyytyväisiä Alvareiden toimintaan
Kiitokset
Osallistuminen on Tampereen arkea
TEKSTI JA KUVA Sirpa Koivu
Projektipäällikkö
Mia Lumio pohtii
osallistumisjuhlien
järjestämistä
suunnittelijoiden
työapajassa.
• Lämpimät kiitokseni minua monin eri tavoin muistaneille
jäädessäni eläkkeelle. Pirjo Smolander
ole pelkkää teoriaa ja puhetta, vaan
ihan tavallista arkea, Koski totesi.
Kehittämispäällikkö Outi
Teit tinen osallistui Tampereen
mallin laatimisen 2000-luvulla.
– Nykyistä osallistumismal-
lia rakennettiin sen ajan todelli-
suuden raameissa. Äänestysaktii-
visuus oli laskenut ja luottamus
päättäjiin oli vähentynyt.
– Lähtökohtana oli tehdä
kuntalaisten mielipiteille kana-
va päätöksentekoon. Valma, Alva-
ri ja asukasillat ovat tätä kokonai-
suutta. Kuntalaiset saavat vaikut-
taa suoraan kaupungin asioihin
jo valmisteluvaiheessa. Tavoittee-
na oli myös saada osallistuminen
osaksi jokapäiväistä virkamiestoi-
mintaa, Teittinen summasi.
Työpajassa tutustuttiin osal-
listumisen työkalupakkiin Loo-
rassa. Työkaluja on tarjolla esi-
merkiksi osallistumisen suun-
nitteluun, viestintään, työpajo-
jen järjestämiseen ja aikataulu-
tukseen. Kun aineisto on valmis,
siitä kerrotaan Looran kautta.
Työpajassa pohdittiin, miten
kuntalaisille voitaisiin parhaiten
kertoa heidän mielipiteidensä vai-
kutuksista.
Voitaisiinko kaupungin tie-
dotteissa kertoa useammin myös
osallistumisen vaikutuksista ky-
seiseen asiaan? Olisiko mahdollis-
ta laatia vuosittain osallistumis-
raportti, johon vaikutukset koot-
taisiin? Tietoa vaikutuksista voisi
levittää verkostojen ja säh-
köpostilistojen kautta,
ja päätöksistä tulisi
tiedottaa aina osal-
listujille. Tai ehkä-
pä sittenkin jär-
jestettäisiin osal-
listumisjuhlat. •
20 VILKKU 4 | 2014
VILKKUVAT
Vihreä
lippu liikuttaa
Kaukajärven
päiväkodissa
pukeutuneet teeman mukaisiksi
eläimiksi ja kaikilla oli hauskaa ,
sikahauskaa, Huhtiniemi kertoi-
lee.
Kaukajärven päiväkodin työn-
tekijöiden mielestä Vihreä lippu
-toiminta on luonnollinen osa ar-
kea. He ovat ylpeitä, että ovat saa-
neet pysyvän Vihreän lipun. Lippu
liehuu päivittäin lipputangossa.
– Perheet ovat suhtautuneet
myönteisesti Vihreä lippu -toi-
mintaan. Tänä keväänä teimme
kyselyn vanhemmille. Vastauksis-
sa tuli esille, että vanhemmat ar-
vostavat toimintaa ja se innostaa
heitä toteuttamaan kotonakin kes-
tävän kehityksen toimintatapoja.
Lapset on helppo saada mu-
kaan. He ovat innokkaita jätteit-
ten lajittelijoita. Päiväkodissa la-
jitellaan paperi-, pahvi-, bio-, me-
talli- ja sekajätettä sekä lasia. Jot-
kut lapsista ovat ympäristöagent-
teja, jotka tarkastavat, onko jätteet
Sara Pohjalainen, Aune Pelkonen ja Miro Pohjalainen ruokkivat leijonia Afrikassa. Eetu Vähänen (takana) ja
lastentarhanopettaja Kirsi-Marja Puranen seuraavat tilannetta.
lajiteltu oikein sekä säästetäänkö
vettä ja sähköä.
Kaukajärven päiväkodin lap-
set ja aikuiset käyttävät pyyhkei-
tä, jotta käsipaperia säästyy. Yh-
teisissä tapahtumissa ei kulute-
ta kertakäyttömukeja, vaan jokai-
nen tuo kotoa mukin. Lasten pyy-
kit viedään kotiin muovipussien
sijaan kangaspusseissa. Päiväko-
dissa ei käytetä myöskään muo-
visia kengänsuojuksia.
Tampereen muut Vihreä lip-
pu -päiväkodit ovat Ikurin päivä-
koti ja Terälahden lisäryhmä. Toi-
minnassa on mukana myös viisi
koulua. Esimerkiksi Oulussa lähes
kaikki päiväkodit ja koulut osal-
listuvat toimintaan. •
www.vihrealippu.fi
Lastenhoitaja Päivi Leppä-
nen ja Amanda Oksanen
kesyttävät käärmettä
Etelä-Amerikassa.
Kaukajärven päiväkodissa
kierrettiin liikuntarasteja
toukokuun lopussa. Muka-
na liikkuivat päiväkodin aikuiset,
lapset ja lasten perheet.
– Päiväkoti on toiminut Vihreä
lippu -päiväkotina jo kymmenen
vuotta. Haluamme viestiä liikun-
nan iloa ja mukavaa yhteisöllisyy-
den tunnetta yksinkertaisin kons-
tein. Hauskuuteen ei tarvita huvi-
puistolaitteita, sanoo Kaukajärvi-
Iso-Heikkilän päiväkodin johtaja
Leena Huhtiniemi.
Vihreä lippu -teema on ollut
tällä toimintakaudella ”Yhteinen
maapallomme”. Liikuntarastit oli
suunniteltu teemaan sopiviksi eli
maailmanympärimatkana. Tavoit-
teena oli perheitten yhteinen lii-
kunnallinen tekeminen ja toisiin-
sa tutustuminen.
– Liikunnalliset rastit oli lii-
tetty eri maanosiin ja niiden eläi-
miin. Päiväkodin aikuiset olivat
KU
VA
T: S
US
AN
NA
LY
LY