Post on 04-Jul-2020
www.danskebank.fi
Suhdannekatsaus syyskuu 2013
Globaali talouskasvu on piristynyt kesän aikana. Odotamme
kansainvälisen talouden jatkavan positiivista kehitystä 2013
loppupuolella, vuonna 2014 voidaan päästä jo trendikasvuun.
Yhdysvallat toimiin kasvun moottorina, kun kehittyvät taloudet
hiipuvat suhteessa länsimaihin.
Euroalue karisti vihdoin puolitoista vuotta kestäneen taantuman
kesän aikana. Kasvu oli laaja-alaista Saksasta aina muutamiin
kriisimaihin asti. Myös euroalueen näkymät ovat kirkastuneet ja
kasvu jatkuu myös syksyllä. Tuotannon taso on kuitenkin yhä
heikko, työttömyys korkea ja velkasopeutus kesken.
Pitkät korot ovat nousseet Yhdysvaltain keskuspankin ilmoitettua
poikkeustoimien rajoittamisesta. Hauras suhdannetilanne, kireät
rahoitusolot ja alhaiset inflaatio-odotukset jättävät ohjauskorot
alas vielä pitkäksi aikaa. Odotamme euriborien pysyttelevän
matalina ja EKP:n nostavan korkotasoa aikaisintaan 2015.
Suomen kokonaistuotanto ponnistaa taantumasta ylös, mutta koko
vuoden BKT jäänee 0,7 prosenttia pakkaselle. Ensi vuonna tuotanto
kasvaa vain 1,5 prosenttia huolimatta heikosta vertailuvuodesta.
Kasvu perustuu asteittain toipuvaan vientiin ja patoutuneeseen
investointikysyntään.
Työttömyysaste nousee 8,3 prosentin tuntumaan. Inflaatio ja
ansiotasokehitys pysyttelevät maltillisina, eikä kotitalouksien
ostovoima riitä nostamaan kulutuskysyntää. Asuntomarkkinoilla
nimellishinnat pysyttelevät melko vakaina, reaalihinnat jatkavat
loivaa laskua 2013 - 2014.
Julkisen talouden velkasuhde nousee kiristystoimista huolimatta,
eikä käännettä parempaan ole vielä näköpiirissä. Kansantalouden
tilinpidon uudistus voi estää velkasuhteen nousun yli 60 prosentin.
17 syyskuu 2013
Suomessakin sarastaa
Maailmalla kirkastuu
Suomalaisilla niukkuutta näköpiirissä
Pääekonomisti Pasi Kuoppamäki 0105467715 pasi.kuoppamaki@danskebank.fi
Ekonomisti Juhana Brotherus 0105467159 juhana.brotherus@danskebank.fi
SUOMI Nykyinen ennuste
2013 2014
Edellinen ennuste
2013 2014
BKT, volyymi, % -0,7 1,5 -0,4 1,5
Työttömyysaste, % 8,3 8,3 8,4 8,3
Inflaatio, % 1,4 1,3 1,4 1,7
Ansiotaso, % 2,2 1,5 2,2 1,7
Asuntojen hinnat, % 1,0 1,2 0,5 2,0
Vaihtotase / BKT, % -0,8 -0,6 -1,5 -1,2
Julkinen velka / BKT, % 58,0 60,0 57,0 58,5
2 | 17 syyskuu 2013 www.danskebank.fi
Ma
ailm
alla kirkas
tuu
Kansainvälinen talous
Talousnäkymät kirkastuvat, vihdoin
Globaalit talousnäkymät ovat kirkastuneet loppukesästä. Kasvun moottorina
toimii Yhdysvallat, missä asuntomarkkinat toipuvat ja finanssipolitiikan
kiristys vähitellen hälvenee. Myös muut kehittyneet maat ovat kääntäneet
kurssin ylöspäin. Jopa Eurooppa on pyristellyt irti taantumasta, joskin kasvu
on yhä heiveröistä ja epävakaata. Eurokriisi ei ole ohi, mutta pahin voi vihdoin
olla takana. Kehittyvillä markkinoilla tuotannon kehitys on vaatimatonta
aiempaan kasvuun verrattuna, mutta romahdusta ei ole näköpiirissä ja
vertaukset vuoden 1997 Aasian talouskriisiin ontuvat. Kelluvat valuutat
yhdistettynä dollarimääräisen velan pienempään suhteeseen pehmentävät
iskua. Kiinan kasvu hiipuu kohti 7 prosenttia, kun talous alkaa vähitellen
nojata yksityiseen kulutukseen. Yhdysvaltain keskuspankki vähentää
epätavallisia tukitoimia toipuvalle taloudelleen loppuvuodesta alkaen, mutta
rahapolitiikka pysyy vielä pitkään elvyttävänä ja matalien korkojen aika
jatkuu länsimaissa. Ylivelkaantumisen purkuun liittyvien ongelmien takia
kokonaistuotanto nousee useissa maissa trendikasvua vaisummin,
rahapolitiikka ei välity kunnolla ja rakenteelliset uudistukset etenevät
tuskallisen hitaasti. Odotamme kansainvälisen talouden kasvun kiihtyvän
vuonna 2014. Geopoliittinen epävakaus ja talouspolitiikan pattitilanteet
voivat yhä romuttaa hauraan nousun.
Yhdysvallat käynnistää kansainvälisen kasvun
Maailman suurimman kansantalouden tuotanto on kasvanut vakaasti
finanssikriisin pohjilta vuodesta 2009 lähtien. Kehitys on kuitenkin ollut
verkkaista ja bruttokansantuotteen kasvu jää kuluvana vuonna alle 2
prosentin. Teollisuuden ja palvelujen ostopäällikköindeksit sekä kuluttajien
vahvat luottamusmittarit kertovat, että kasvu on odotetusti kiihtymässä
vuoden loppua kohden. Vuoden alussa voimaantulleet liittovaltion
veronkorotukset ja menoleikkaukset painoivat taloutta alkuvuonna, mutta
negatiivisten vaikutusten hälventyessä on asuntomarkkinoiden vetämä kasvu
tarttumassa koko talouteen. Työttömyysaste on laskenut 10 prosentin
huipusta 7,3 prosenttiin, kotitalouksien velkataakka on keventynyt
kestävämmälle tasolle ja varallisuusarvot kehittyvät suotuisasti. Kaikki tämä
tukee yhdysvaltalaista kuluttajaa, joka on edelleen maailmantalouden tärkein
toimija. Merkit vahvemmasta kasvusta eivät jää ainoastaan
kyselytutkimuksiin, vaan vähittäiskauppa on kasvanut kesän aikana yli 5
prosenttia edellisvuodesta ja autokauppa on korkeimmalla tasollaan kuuteen
vuoteen.
Keskuspankin (Fed) Beige Book -raportin mukaan tuotannon kasvu on jatkunut
syksyyn saakka ja ennakoivat mittarit kertovat positiivisesta odotuksista
loppuvuodelle. Kasvu on kuitenkin keskuspankin mukaan yhä korkeintaan
”kohtalaista”, mikä auttaa selittämään Fedin varovaisuutta arvopaperien osto-
ohjelman supistamisessa. Fed laski ohjauskoron nollille finanssikriisin
pyörteissä vuoden 2008 lopulla. Koronlasku ei kuitenkaan tukenut taloutta
riittävästi, jolloin keskuspankki käynnisti ensimmäiset laajamittaiset
arvopaperien ostot. Tällä hetkellä Fed ostaa kuukausittain yhteensä 85
miljardilla dollarilla liittovaltion joukkolainoja ja asuntovakuudellisia lainoja.
Kesällä Fedin pääjohtaja Ben Bernanke järkytti markkinoita vihjaamalla
talouden olevan tarpeeksi vahva selvitäkseen ilman epätavallisia tukitoimia.
Vahvojen talouslukujen jälkeen osakemarkkinat kuitenkin toipuivat –
huolimatta lisääntyvistä odotuksista osto-ohjelman supistamiselle jo
Yritysten luottamus povaa kasvua
3 | 17 syyskuu 2013 www.danskebank.fi
Ma
ailm
alla kirkas
tuu
Kansainvälinen talous
syyskuusta alkaen. Todennäköisesti Fed supistaa arvopaperiostojaan
vähitellen ja varovaisesti vuoden 2014 puoliväliin asti. Ensimmäinen
ohjauskoron nosto tapahtunee kuitenkin vasta 2015. Erityisesti
työmarkkinoiden odotuksia vahvempi tai heikompi kehitys voi muuttaa
rahapolitiikan aikataulua.
Arvopaperien osto-ohjelman aikataulun lisäksi markkinoita heiluttaa
spekulaatiot seuraavasta Fedin pääjohtajasta. Bernanken kausi on katkolla
ensi vuoden alussa ja presidentti Barack Obama on ilmoittanut kertovansa
valinnastaan syksyn aikana. Obaman suosikkina oli hänen entinen
talousneuvonantaja Lawrence Summers, mutta hän vetäytyi yllättäen
ehdokkuudesta tiukan poliittisen vastustuksen vuoksi. Valinta saattaakin nyt
osua Fedin nykyiseen varapääjohtajaan Janet Yelleniin. Yellen on ollut pitkään
ekonomistien, akateemikkojen ja demokraattijohtoisen senaatin suosiossa.
Yhdysvaltain talouskasvun heiveröisyyden ja keskuspankin rahapolitiikan
lisäksi kolmas keskeinen riskitekijä talouskehitykselle on Yhdysvaltain
pääpuolueiden vaikeus tehdä kompromisseja. Vuodenvaihteessa selvitetty
”Fiscal Cliff” hiertää välejä, eivätkä etenkään republikaanien oikeistosiiven, niin
sanotun teekutsuliikkeen, edustajat tahdo hyväksyä yhteistyötä demokraattien
tai Obaman kanssa. Lokakuun 1. päivään mennessä pitäisi puolueiden sopia
uudesta budjetista, liittovaltion velkakatto painaa päälle loka-marraskuussa ja
Syyrian tilanne vaatii osansa poliittisesta kalenterista. Toistaiseksi sijoittajat
ovat pysyneet rauhallisina ja markkinoiden huomio on keskittynyt Fediin ja
Syyrian tilanteeseen. Kuitenkin viimeistään vaikeudet velkakaton nostossa
lisäävät turbulenssia syksyn edetessä ellei poliittisessa ilmapiirissä tapahdu
täyskäännöstä. Valtiontalous kaipaa pidempiaikaisia ratkaisuja, mutta
tunnelma ei ole otollinen suuremmalle verojärjestelmän uudistukselle ja
pääpuolueiden yhteistyösopimukselle. Ongelmien pysyvämpi ratkaisu siirtynee
siis tulevaisuuteen. Maalla on vielä varaa velkaantua ja budjettivaje supistuu jo
nykyisillä toimilla ripeästi. Finanssipolitiikka painaa kasvulukuja myös 2014-
2015, mutta vaikutus heikkenee selvästi kuluvasta vuodesta. Vuonna 2014
talouskasvu yltääkin jo liki 3 prosenttiin. Inflaatio pysyy matalana, mikä tukee
kasvua ja antaa Fedille mahdollisuuden jatkaa kevyttä rahapolitiikkaa.
Perusteettomat ennusteet inflaation ryöpsähtämisestä valloilleen eivät ole
toteutuneet syvän taantuman oloissa.
Kehittyvät taloudet vaikeuksissa, eivät hädässä
Kehittyvien maiden kasvuvauhti on hiipunut kahden viime vuoden aikana,
puhumattakaan finanssikriisiä edeltävien vuosien huimasta kehityksestä.
Kesän edetessä kehittyvät maat Aasiasta Afrikkaan ja Latinalaiseen
Amerikkaan kohtasivat vaikean kolmoiskriisin, kun (1) Yhdysvallat ilmoitti
aloittavansa vähitellen rahapolitiikan normalisoinnin. Samaan aikaan (2) öljyn
hinta lähti nousuun ja (3) kehittyvien maiden kasvunäkymät heikkenivät
suhteessa kehittyneihin maihin. Teollisuusmaista kehittyviin maihin tuottoa
etsineet pääomat vaihtoivat täten nopeasti suuntaa, ja rahavirrat kääntyivät
kohti Yhdysvaltoja ja Eurooppaa. Valuuttapako johti kehittyvien maiden
valuuttojen arvojen laskuun suhteessa dollariin etenkin vaihtotaseen
alijäämistä kärsivissä maissa kuten Intiassa (rupia laski huipulta 22
prosenttia), Brasiliassa (real laski 18 prosenttia) ja Etelä-Afrikassa (randi laski
14 prosenttia). Kehittyvien maiden keskuspankit lähtivät puolustamaan
valuuttaansa tukiostoin, mikä johti valuuttavarantojen hupenemiseen liki 100
miljardilla dollarilla. Myös tuonti- ja vientirajoituksia lisättiin, jotta pääomien
virta ulos maasta saataisiin katkeamaan. Elokuun lopulla lasku pysähtyi ja
valuuttojen arvo kääntyi pieneen nousuun.
Fedin tase jatkaa kasvua
Valuuttojen arvot romahtaneet
4 | 17 syyskuu 2013 www.danskebank.fi
Ma
ailm
alla kirkas
tuu
Kansainvälinen talous
Osa analyytikoista on verrannut kehittyvien markkinoiden nykytilaa
virheellisesti vuoden 1997 Aasian kriisiin, jolloin monet Aasian nopeasti
kasvaneista maista joutuivat ahdinkoon pääomavirtojen käännyttyä pois
luottokuplan puhjettua. Kuitenkin kaksi merkittävää tekijää poikkeavat
silloisesta tilanteesta. Ensinnäkin kehittyvien maiden ulkomaisessa valuutassa
ottama velka on selvästi pienempi riesa suhteessa tuotantoon tai
kokonaisvelkaan kuin 90-luvulla. Heikentyvä valuutta ei siis aiheuta vastaavia
velanhallintaongelmia kuin aikaisemmin. Toinen selkeä ero löytyy
valuuttajärjestelmästä. Nykyisin kehittyvien maiden valuutat kelluvat pääosin
varsin vapaasti muita valuuttoja vasten. Vuoden 1997 kriisissä Kaakkois-
Aasian maiden valuutat oli sidottu dollarin arvoon, jolloin Yhdysvaltain
kireämpi rahapolitiikka johti valuuttojen arvojen nousuun, mikä rapautti
kiinteissä valuutoissa riippuvien kehittyvien maiden viennin kilpailukyvyn.
Lyhyellä aikavälillä riskit kehittyvissä maissa ovat lisääntyneet, mutta arviot
kasvuvauhdin jatkuvasta laskusta vaikuttavat epäuskottavilta. Globaalin
talouden päästessä vankemmin kasvuun kiinni, ei ole syytä epäillä etteikö
kehittyvien maiden vienti elpyisi kysynnän kasvaessa teollisuusmaissa.
Kasvupotentiaali on yhä selvästi länsimaita korkeampi paremman
väestörakenteen ja perässähiihtäjän edun ansiosta. Edistyksellisen
teknologian ja parhaiden toimintatapojen kopiointi länsimaista antaa
kehittyville maille vielä pitkään mahdollisuuden vauhdittaa kasvua sanonnan
mukaisesti ”poimimalla matalalla roikkuvia omenoita”.
Kiinan talous ei ole kärsinyt muiden BRIC-maiden tavoin kesän turbulenssin
aikana. Päinvastoin tiedot elokuun teollisuustuotannon 10,4 prosentin ja
vähittäiskaupan 13,4 prosentin kasvusta edellisvuodesta vahvistivat käsitystä
Kiinan talouden vahvuudesta. Maan vaihtotase on sitkeästi ylijäämäinen ja
vienti ja tuonti jatkavat 7 prosentin kasvuvauhdissa viimeisimpien tietojen
mukaan. Kiinan juan onkin vahvistunut toisin kuin muiden kehittyvien maiden
valuutat. Kiinan pitkäaikainen haaste on talouden rakenteen siirtäminen pois
investointi- ja vientivetoisesta kansantaloudesta vähitellen kohti kestävämpää
talousmallia, joka nojaa yksityiseen kulutukseen. Vähittäiskaupan kasvu ylittää
teollisuustuotannon kasvun, eli kotimainen kysyntä näyttää nostavan rooliaan.
Ennen kuin kiinalaiset kotitaloudet uskaltavat kuluttaa, pitää talouden
turvaverkkoja vahvistaa ja luottokanavien pysyä avoimina. Muuten
kansalaisten kukkarot pysyvät kiinni ja kasvumahdollisuudet rajattuina.
Ostopäällikköindeksit ennakoivat Kiinan teollisuuden kasvun pysyvän vahvana
myös syksyn saapuessa. Inflaatio puolestaan pysyttelee myös jatkossa alle
Kiinan keskuspankin 3,5 prosentin tavoitteen. Tämä antaa keskuspankille
mahdollisuuksia elvyttää tarvittaessa taloutta, joskin luotonannon kasvu
saattaa synnyttää kuplia löyhien lainanantoprosessien myötä. Matala inflaatio
tukee myös ostovoimaa ja kotimaisen kysynnän painoarvo kansantaloudessa
jatkaa hidasta nousua. Yksityisen kulutuksen osuus BKT:stä on virallisten
tilastojen mukaan vain noin 35 prosenttia, eli puolet Yhdysvaltojen tasosta.
Varaa kasvulle on runsaasti.
Ennusteita Kiinan bruttokansantuotteen kasvulle on hilattu ylöspäin
syyskuussa vahvojen tuotantolukujen ja valoisien ennakoivien indikaattorien
vuoksi. Odotamme nyt kokonaistuotannon nousevan tänä ja ensi vuonna 7,7
prosenttia. Kasvu ylittänee siis aavistuksella hallituksen virallisen 7,5
prosentin tavoitteen.
Intia on kärsinyt kesän aikana Yhdysvaltain keskuspankin aikeista rahoittaa
elvytystä ja öljyn hinnan peräti 15 prosentin noususta. Kroonisesta
vaihtotaseen alijäämästä kärsivän Intian valuuttakurssi romahti ja uusi
Kiinan kasvu hidastunut
5 | 17 syyskuu 2013 www.danskebank.fi
Ma
ailm
alla kirkas
tuu
Kansainvälinen talous
keskuspankin pääjohtaja, entinen IMF:n pääekonomisti, Raghuram Rajan
aloitti valuutan puolustamisen lisäksi rahoitussektoria koskevia
rakenneuudistuksia. Maan tuottajahintainen BKT nousi 4,4 prosenttia toisella
vuosineljänneksellä ja markkinahinnoin 2,4 prosenttia edellisvuodesta.
Ennakoivat mittarit ovat synkkiä ja elokuussa teollisuuden ostopäällikköindeksi
oli matalimmalla tasolla sitten helmikuun 2009. Intia on kärsinyt Kiinaa
pahemmin korkeasta inflaatiosta, eikä rupian heikkeneminen helpota
tilannetta. Keskuspankki laski ohjauskoron toukokuussa 7,25 prosenttiin, eikä
korkea inflaatio anna suuresti mahdollisuuksia tukea kotimaista kysyntää
lisälaskuilla. Intia saattaa tulevina vuosina yltää ripeämpään talouskasvuun
kuin mihin jo nopeasti kehittyneellä Kiinalla on mahdollisuuksia, mutta
lähitulevaisuus on Kiinaa haasteellisempi. Heikentynyt valuutta ja
keskuspankin aloittamat rakennemuutokset antavat taloudelle kuitenkin
mahdollisuuden pikaiseen vientivetoiseen toipumiseen vuoden 2014 aikana.
Japanin kokonaistuotanto nousi huhti-kesäkuussa 1,2 prosenttia vuoden
takaisesta. Joulukuussa Japanin pääministeriksi nousseen Shinzo Aben
mukaan nimetty talouspoliittinen doktriini, ”Abenomics”, on onnistunut ainakin
alustavasti tavoitteessaan irrottaa Japani vuosikymmeniä riivanneesta
deflaatiosta kohti parempaa talouskehitystä. Ensimmäinen askel uudessa
politiikassa on keskuspankin harjoittama kevyt rahapolitiikka, joka tähtää
inflaatio-odotusten kasvattamiseen ja jenin arvon heikentämiseen. Tässä
tulokset ovat olleet rohkaisevia. Toiseksi tavoitteena on elvyttävä
finanssipolitiikka, mikä tukee kasvua lyhyellä aikavälillä. Tämän askeleen
kohdalta tulokset ovat epäselvempiä, ja aikeet kulutusverojen nostosta
toimivat itse asiassa vastakkaiseen suuntaan. Kolmas nuoli eli rakenteelliset
uudistukset on kenties poliittisesti kivuliain. Toistaiseksi tuloksetkin ovat olleet
olemattomia. Abella on heinäkuun ylähuoneen vaalivoiton jälkeen vahva
mandaatti ajaa uudistuksia läpi, mutta saattaa olla, että vastustus on siirtynyt
oppositiosta oman puolueen sisälle. Japani kaipaa kipeästi työmarkkinoiden
avaamista naisille ja maahanmuuttajille sekä kilpailun lisäämistä
tuotemarkkinoille. Ensimerkit Aben talouspoliittiselle kokeilulle ovat
rohkaisevia, mutta lopullisia tuloksia ei ole vielä nähtävillä. Kestävämpi kasvu
riippuu rakenneuudistusten onnistumisesta.
Tankan-kyselyt ja muut ennakoivat mittarit kertovat odotusten selvästä
piristymisestä kesän aikana. Heikentynyt jeni auttaa vientiä ja korkealla pysyvä
kuluttajaluottamus tukee kotimarkkinoita. Valtion nopea velkaantuminen on
jatkunut ja julkinen velka ylittää 200 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Japanin yksityisen sektorin suuret säästöt ja vaihtotaseen ylijäämä ovat
mahdollistaneet valtion velkaantumisen ilman kriisiä ja matalat korot ovat
riittäneet sijoittajille. Viime vuosina tapahtunut valtion entistä suurempi
nojautuminen velkaan rahoituslähteenä verojen sijasta merkitsee velan
runsasta lisäkasvua lähivuosina. Alijäämän paikkaamiseksi Japani tarvitsee
tulevaisuudessa myös enemmän verotuloja, minkä vuoksi kulutusverojen
nosto tulee ajankohtaiseksi heti, kun kasvu on vankalla pohjalla. Keskuspankin
2 prosentin inflaatiotavoite merkitsee toteutuessaan valtionlainojen
reaalituoton muuttumista negatiiviseksi, ellei korkotaso lähde nousuun.
Pieni kasvu ei tarkoita, että eurokriisi olisi ohi
Euroalue kääntyi kesällä kohtuulliseen kasvuun 0,3 prosentin kasvuun
edellisestä neljänneksestä. Kasvu oli odotettua vahvempaa ja, mikä tärkeää,
laaja-alaista. Saksan lisäksi kasvua nähtiin nyt myös Etelä-Euroopan
kriisimaissa kuten Portugalissa ja Kreikassa. Täytyy kuitenkin muistaa, että
Pääseekö Japani deflaatioansasta?
6 | 17 syyskuu 2013 www.danskebank.fi
Ma
ailm
alla kirkas
tuu
Kansainvälinen talous
euroalueella oli takana puolentoista vuoden yhtämittainen taantuma, joten
suureen juhlaan ei ole aihetta. Eurokriisi ei ole vielä ohi – kasvu on heiveröistä,
työttömyysluvut eivät ole kääntyneet selvästi laskuun, valtioiden velkataakat
jatkavat kasvuaan, luotonanto supistuu ja vuoden takaiseen verrattuna BKT
supistuu. Koko vuoden bkt-lukemat jäävät käänteestä huolimatta kuluvana
vuonna puolisen prosenttia pakkaselle. Keskipitkän aikavälin näkymille
huolestuttavaa on myös, että suuria rakennemuutoksia ei ole odotettavissa
lukuun ottamatta vaivalloisesti etenevää pankkiunionia. Pankkiunionikin on
toistaiseksi edistynyt lähinnä yhteisen valvonnan osalta, mitä keskitetään
Euroopan keskuspankin (EKP) alaisuuteen. Kaksi muuta pilaria eli yhteinen
talletussuoja ja kriisinratkaisumekanismi, ovat aikataulun ja yksityiskohtien
osalta hämärän peitossa. Toiveena on, että 22. syyskuuta Saksan
liittopäivävaalien jälkeen uudistuksia viedään rivakasti eteenpäin.
Todennäköiseltä kuitenkin näyttää, että Euroopan poliittinen ilmapiiri pysyy
haastavana, eikä merkittäviä reformeja ja muutoksia nykyisiin instituutioihin
ole luvassa, ellei taloustilanne heikkene radikaalisti.
Lyhyellä aikavälillä euroalueen suhdannetilanne on kuitenkin toipumassa.
Teollisuuden ja palveluiden yrityskyselyt sekä kuluttajien luottamusmittarit
ennakoivat hennon kasvun jatkuvan myös heinä-syyskuussa. Kasvu pohjautui
kesällä kotimaiseen kysyntään investointien ja yksityisen kulutuksen
kasvaessa ensimmäisen kerran sitten vuoden 2011. Kestävämmän kasvun
kannalta epäilyttävää on euroalueen pankkien lainaehtojen kiristyminen ja
lainakysynnän heikkous. Luottokannan kasvu valaisi luottamusta, että
kotimainen kysyntä pääsee vankemmin kasvuun kiinni. Toimivat
rahoitusmarkkinat ympäri Eurooppaa ovat välttämättömät jotta yritykset
pystyvät rahoittamaan kannattavia investointeja ja kotitaloudet saavat lainaa
tarvittaviin hankintoihin. Vain tätä kautta päästään kestävään ja kiihtyvään
nousuun. Nykyinen heikko kasvu voi osoittautua riittämättömäksi laskemaan
Etelä-Euroopan kriisimaiden suurta julkista velkataakkaa tai hälyttävän
korkeita työttömyyslukuja.
EKP:n pääjohtaja Mario Draghi onnistui viime kesäisellä lupauksellaan ”tehdä
kaiken tarvittavan euroalueen säilyttämiseksi” pysäyttämään euromaiden
valtionlainojen korkotasojen eriytymisen. Euroalueen hankaluutena on
edelleen, että rahoitus ei välity Etelä-Euroopan yrityksille ja kotitalouksille.
Tähän pulmaan EKP ei ole vielä löytänyt ratkaisua, joten uusia
epätavanomaisia tukikeinoja voidaan nähdä lähitulevaisuudessakin.
Keskuspankki on ilmoittanut pitävänsä ohjauskoron nykyisessä 0,5
prosenttiyksikössä tai matalammalla pitkään. Ensimmäinen koronnosto
nykytasolta nähdään aikaisintaan loppuvuonna 2015. Varovainen
suhdannekäänne euroalueella on pienentänyt todennäköisyyttä koronlaskulle.
Selvää on, että korkotaso tulee pysymään lähivuodet poikkeuksellisen
matalalla, mikä tarkoittaa myös ohjauskorkoa seuraavia markkinakorkoja
kuten euribor-korkoja. Pitkät korot saattavat jatkaa vähittäistä nousua, mutta
merkittävästi korkeammat korot vaatisivat suhdannenäkymien selkeää
muutosta parempaan.
Loppuvuoden ja vuoden 2014 osalta nettovienti voi yhä kasvaa aavistuksen ja
yksityinen kulutus toipua vähitellen matalalta tasolta. Selkein mahdollisuus
ripeämmälle kasvulle piilee patoutuneessa investointikysynnässä. Yritykset
ovat Lehmanin konkurssista lähtien lisänneet säästämistä ja lykänneet
investointeja. Investointien suhde tuotantoon on 1,5 prosenttiyksikköä alle
pitkänajan keskiarvon. Kyselyt kertovat yritysten olevan odottavalla kannalla
kassavarantojensa kanssa, mikä kertoo suuresta potentiaalista kasvulle
talousolojen ja –näkymien vakautuessa. Lähivuosina euroalueen
Suunta positiivinen, taso heikko
7 | 17 syyskuu 2013 www.danskebank.fi
Ma
ailm
alla kirkas
tuu
Kansainvälinen talous
kasvupotentiaalia puolestaan rajoittavat julkinen ja yksityinen velkasopeutus,
rakenteelliset ongelmat, kriisimaiden korkea työttömyys ja epävarmuus
toimintaympäristöstä. Pitkäaikainen heikon kasvun jakso on valitettavasti
selkeä riski, eivätkä poliittiset ratkaisut ole tarjonneet vahvoja lääkkeitä uhan
poistamiseen. Todennäköiseltä vaikuttaa kitulias ja hoippuva kasvu, kun
euroalueen tulevaisuus muotoutuu hitaasti tiukan talouspolitiikan ja
rakenneuudistusten paineessa.
Viron talous kääntyi taantumaan alkuvuonna tärkeimpien vientimaiden, kuten
Venäjän ja Suomen, heikkouden myötä. Kotimainen kysyntä ei kyennyt
suojaamaan taloutta samoin kuin esimerkiksi Latviassa, vaan Viron BKT:n
kasvu jää tänä vuonna vaatimattomaksi. Kulutuskysyntä elpyy vain vähitellen.
Euroalueen ulkopuolisissa EU-maissa kokonaistuotannon kasvu jatkuu
hitaahkona. Ruotsissa BKT kasvu liki pysähtyi toisella kvartaalilla. Näkymät
loppuvuodelle ovat hieman valoisammat ja BKT kasvaa tänä ja ensi vuonna 2
prosentin luokkaa, mikä on kohtuullinen suoritus ottaen huomioon euroalueen
ongelmat maan rajojen ulkopuolella. Teollisuus- ja palveluyritysten luottamus
povaa maltillista nousua tuotannossa tulevien kuukausien aikana.
Keskuspankki laski helmikuussa ohjauskoron 1,0 prosenttiin, missä korko
pysynee koko vuoden. Keskuspankin johtokunta on muuttanut näkemystään
aavistuksen kireämpään suuntaan uusien jäsentensä myötä. Koronlasku ei
enää näytä todennäköiseltä, ja Riksbank saattaa jopa nostaa korkoja
alkuvuonna 2014. Vähäisen velan ja itsenäisen rahapolitiikan ansiosta
Ruotsista tuli yksi turvasatamista rahoitusmarkkinoilla, minkä takia kruunu
pysyy liiankin vahvana maan vientiteollisuutta ajatellen. Ison-Britannian
taloudesta on viimein saatu positiivisia merkkejä. BKT kääntyi vahvaan
kasvuun kesällä, ja ennakoivat indikaattorit kertovat edelleen kiihtyvästä
kasvusta. Bank of England jatkaa uuden pääjohtajan Mark Carneyn johdolla
kevyttä rahapolitiikkaa vielä pitkään. BKT:n taso on matala ja julkisen sektorin
suuret leikkaukset vaikuttavat edelleen talouteen.
Venäjän talouskasvu hidastuu ja BKT nousi toisella neljänneksellä vain 1,2
prosenttia vuoden takaisesta. Kireähkö rahapolitiikka ja tasaantuva öljyn hinta
heikentävät kasvua. Investoinnit ja rakentaminen olivat nollan tuntumassa
alkuvuonna, huolimatta Sotshin talviolympialaisten tuomasta lisäruiskeesta.
BKT:n kasvu jää 2013 vain 2,2 prosenttiin, myös 2014 pysytään alle 3
prosentin lukemissa.
Pilaavatko poliitikot orastavan talouskasvun?
Finanssikriisin jälkeen suhdannenäkymät ovat muuttuneet aiempaa
sumuisimmiksi. Epävarmuus euroalueen tulevaisuudesta ja mahdollisista
politiikkaratkaisuista tai tekemättömistä toimista ovat tulleet merkittäväksi
muuttujaksi lähiaikojen talouskehitykselle. EU-politiikan lisäksi Yhdysvaltain
velkakatto aiheuttaa jatkuvasti harmia taloutta seuraaville. Silti monet
talouden mittarit kertovat riskien olevan nyt paremmin hallinnassa kuin viime
kesänä. Ylivelkaantuneisuus on pitkälti purkautunut Yhdysvalloissa ja
Euroopassakin on edistytty monissa maissa. Rahoitusmarkkinat ovat
rauhoittuneet keskuspankkien toimin. Kroonisena huolena on Lähi-itä, missä
Syyrian tilanteen leviäminen muihin Arabimaihin Yhdysvaltojen mahdollisen
sotilasiskun myötä on heiluttanut osakemarkkinoita ja nostanut öljyn hintaa.
Mikäli öljyn tuotanto keskeytyy tai levottomuudet leviävät laajalti, vaikuttaa
tämä välittömästi maailmantalouteen. Ilman suurempia shokkeja globaalin
talouskasvun odotetaan jatkavan vähittäistä elpymistä.
Juhana Brotherus
Pitkät korot nousussa
8 | 17 syyskuu 2013 www.danskebank.fi
Ma
ailm
alla kirkas
tuu
Kansainvälinen talous
Kokonaistuotannon kasvu teollisuusmaissa Kokonaistuotannon kasvu BRIC-maissa
Kuluttajien luottamus Teollisuuden suhdanneodotukset
Keskuspankkien ohjauskorot Euroalueen tuottokäyrä
Government Benchmark Bonds
Julkaisupäivänä 3 kuukautta sitten 6 kuukautta sittenSource: Reuters EcoWin
1 v 2 v 5 v 6 v 7 v 8 v 9 v 10 v0,00
0,25
0,50
0,75
1,00
1,25
1,50
1,75
2,00
Pro
sen
ttia
0,00
0,25
0,50
0,75
1,00
1,25
1,50
1,75
2,00
9 | 17 syyskuu 2013 www.danskebank.fi
Ma
ailm
alla kirkas
tuu
Kotimaiset suhdanteet
Suomi pyrkii kasvukuntoon
Suomen bruttokansantuote kääntyi huhti-kesäkuussa loivaan nousuun,
mutta tuotanto jäi silti 1,2 prosenttia viime vuoden toista neljännestä
pienemmäksi. Suomen talous näyttäisi päätyneen suhdannesyklin pohjalle,
mutta pohja on odotettua syvemmällä ja nousuvauhti jäänee
vaatimattomaksi. Yritysten ja kuluttajien luottamusmittarit ovat yhä
varovaisia, teollisuuden uudet tilaukset alamaissa ja rakennusalalla uudet
aloitukset painuvat edelleen. Talouden heikkous jatkuu siis vuoden
jälkipuoliskolle asti. Kotimainen kulutuskysyntä hiipuu ostovoiman
laskiessa. Ennustamme vientinäkymien kääntyvän maailmantalouden
mukana vähitellen suotuisammiksi vuoden lopulla, mutta koko vuoden
lukemat jäävät pakkaselle. Inflaatio on laskenut puolentoista prosentin alle
huolimatta veronkorotuksista, loppuvuonna lähennytään jo yhtä prosenttia.
Työttömyys kasvaa yhä maltillisesti, julkinen velkasuhde heikkenee
kiristystoimista huolimatta ja vaihtotase pysyttelee alijäämäisenä
ennusteperiodilla. Hallituksen rakenneuudistukset ja palkkamaltti voivat
toteutuessaan tukea Suomen vientivetoista kasvua 2014 jälkeen.
BKT ei saavuta 2007 huippua edes 2014 lopussa
Suomen BKT:n kasvu ennusteen mukaan
Nousua rakennetaan viennin varaan
Kotimaisen kysynnän kasvumahdollisuudet näyttävät heikoilta, joten kasvun
käynnistymiseksi tarvitaan viennin nousua, mikä lisäisi työllisyyttä, verotuloja
ja tarvetta uusiin investointeihin. Suomen viennin osuus maailmankaupasta
näyttää valitettavasti olleen laskusuunnassa, mihin vaikuttavat ainakin
heikentynyt hintakilpailukyky, viennin painottuminen investointihyödykkeisiin ja
10 | 17 syyskuu 2013 www.danskebank.fi
Ma
ailm
alla kirkas
tuu
Kotimaiset suhdanteet
Nokian puhelimien tuotannon loppu. Ainoa mihin Suomi voi suoraan vaikuttaa,
on hintakilpailukyky. Historiassa palkkojen ja muiden kustannusten nousun
aiheuttama kilpailukykyongelma ratkaistiin usein valuutan ulkoisen arvon
devalvoinnilla, mutta nyt Suomi joutuu parantamaan yritysten edellytyksiä
hillitsemällä kustannuksia kotimaassa. Odotamme työmarkkinajärjestöjen
pääsevän keskitettyyn ratkaisuun, joka lähivuosina hidastaa
työvoimakustannusten nousuvauhdin keskeisiä kilpailijamaita alhaisemmaksi.
Vienti on polkenut alkuvuoden likimain paikoillaan. Vuodentakaiseen
verrattuna tavara- ja palveluviennin volyymi oli huhti-kesäkuussa 2,3 %
pienempi kuin vuosi sitten. Tavaroiden vienti väheni 2,2 % ja palveluiden vienti
2,5 %. Nokian puhelimien lisäksi investointitavaroiden ja perusmetallien vienti
on jäänyt vaisuksi. Ennakkotietojen mukaan vienti ei lähtenyt nousuun vielä
heinäkuussa. Vienti Ruotsiin ja Iso-Britanniaan päätyi heikon alkuvuoden
jälkeen selvään kasvuun, mutta vienti Venäjälle puolestaan supistui. Viennin
tärkeimpiä kasvualoja olivat öljytuotteet, turkisnahat ja nikkeli. Yleisesti ottaen
Suomen riippuvuus euro- ja EU-alueelle suuntautuvalle kaupalle hiipuu.
Tavaraviennistä kaksi kolmasosaa suuntautuu euroalueen ulkopuolelle.
Teollisuuden vientiodotukset ovat yhä vaisut ja viennin tilauskannat ohuet.
Vienti ei siis ehdi pelastamaan Suomen taloutta kuluvana vuonna, vaikka
maailmantalouden kasvu ja etenkin euroalue piristyisivät vuoden lopulla.
Euroalueen investoinnit ovat olleet alamaissa monta vuotta, joten
investointien vilkastuminen voisi näkyä Suomen viennissä jo ensi vuonna.
Hintakilpailukyky kohentuu vuosien saatossa, mikä ei vielä merkittävästi näy
ennusteperiodin luvuissa. Ennustamme viennin volyymin supistuvan tänä
vuonna 1,3 %. Ensi vuodelle odotamme 3 % kohtuullista kasvua heikon
vertailuvuoden ansiosta. Kauppatase pysynee positiivisena, sillä tuontilasku
on halventunut vientituloja ripeämmin kuluvana vuonna ja toipuminenkin on
verkkaista heikon kotimaisen kysynnän vuoksi vuonna 2014.
Investoinnit toistaiseksi jäissä
Investoinnit hiipuivat 0,1 % edellisestä neljänneksestä ja 1,3 %
vuodentakaisesta huhti-kesäkuussa. Kone-, laite- ja kuljetusvälineinvestointien
volyymi pieneni 3,7 % edellisestä neljänneksestä mutta edellisvuoden
vastaamaan jaksoon nähden kyseiset investoinnit olivat 5,3 % suuremmat.
Teollisuuden heikko kysyntätilanne ei kannusta investoimaan loppuvuonna.
Rakennusinvestoinnit kasvoivat 0,4 % edellisestä neljänneksestä, mutta
vähentyivät 1,5 % vuodentakaisesta. Teollisuuskiinteistöjen ja toimitilojen
rakentaminen romahti alkuvuonna, mutta asuinrakentaminen pysyi
kohtuullisena. Myönnetyt rakennusluvat ovat poikkeuksellisen matalalla, joten
helpotusta ei ole odotettavissa lähiaikoina. Hallitus aikoo kohdentaa budjetista
200 miljoonaa euroa lentokenttien parannuksiin ja 50 miljoonaa euroa
homeisten julkisten tilojen, kuten koulujen, korjauksiin. Toimet tukevat
rakennusalan työllisyyttä, mutta eivät riitä nostamaan rakennusinvestointeja
kasvuun lähikuukausina. Rakennusalan luottamusindikaattorit sekä
myönnettyjen rakennuslupien romahdus ennakoivat rakennusinvestointien
supistumisen jatkuvan vuoden lopulle asti.
Rakennusluvat ja -aloitukset laskussa
11 | 17 syyskuu 2013 www.danskebank.fi
Ma
ailm
alla kirkas
tuu
Kotimaiset suhdanteet
Ennakoimme investointien laskevan peräti 3 % tänä vuonna. Ensi vuonna
investointikysyntä palautuu hieman kahden laskuvuoden jälkeen.
Kotitaloudet sopeutuvat palkkamalttiin
Yksityinen kulutus pieneni toisella neljänneksellä 0,3 % edellisestä
neljänneksestä, mutta kasvoi 1,6 % vuodentakaisesta, jolloin yksityinen
kulutus vajosi autokaupan romahdettua veromuutoksen seurauksena.
Vähittäiskaupan myynnin määrä supistui ennakkotietojen mukaan
heinäkuussa 0,2 % vuodentakaisesta. Autokauppa on hitaasti toipumassa
viime vuoden veromuutoksesta, mutta henkilöautojen ensirekisteröinnit ovat
yhä normaalin tason alapuolella. Huonekalukauppa käy heikommin kuin viime
vuonna ja venekauppa on uponnut, mutta elektroniikkaa ostetaan enemmän.
Kuluttajien luottamus on tavanomaista heikompi, mutta luottamus omaan
talouteen on sentään piristynyt kevään matalista lukemista. Kotitalouksien
kulutushaluja hillitsee pelko työttömyydestä sekä henkilökohtaisesti että
Suomen tasolla. Työttömyyden jatkaessa kasvuaan loppuvuonna, voi olettaa
kulutuksen pysyvän varovaisena. Ostovoiman heikko kehitys tulee
vaikuttamaan merkittävästi yksityisen kulutuksen kasvumahdollisuuksiin
lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Matalat palkankorotukset, verotuksen kireys
ja vaatimaton työllisyystilanne eivät tuo lisäeuroja kuluttajille. Kotitalouksien
velka ei ole merkittävä rajoite, mutta luotonannon kasvun hidastuminen ja
pankkibarometrin tulokset viittaavat myös velkaantumistahdin hiipumiseen.
Ennustamme yksityisen kulutuksen jäävän vuonna 2013 edellisvuoden
tasolle. Vuodelle 2014 odotamme vaatimatonta 0,5 % nousua. Tämä
tarkoittaa, että yksityisen kulutuksen vauhtivuodet ovat takanapäin.
Julkisen sektorin leikkaukset ja sitkeät säästöpaineet huolehtivat siitä, että
julkinen kulutus kasvaa lähivuosina vain aavistuksen. Televisiolupamaksun
korvaaminen Yle-verolla tosin laskennallisesti nostaa julkisia menoja tänä
vuonna ja vastaavasti leikkaa yksityistä kulutusta noin puoli miljardia euroa
kansantalouden tilinpidossa. Useimpien kotitalouksien kannalta maailma
pysyy likimain ennallaan eikä kokonaiskysyntä muutu, mutta tilastot tulevat
kertomaan yksityisen kulutuksen heikkoudesta ja julkisen talouden kasvusta.
Maailmantalouden imu vetää Suomea taantumasta
Tilastokeskus arvioi bruttokansantuotteen määrä laskeneen 0,8 % viime
vuonna, eli toteutunut kehitys näyttää ennakkoarviota heikommalta. Näin ollen
lähtökohdat kuluvaan vuoteenkin ovat kesäkuussa olettamaamme
alhaisemmat. Kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla tuotanto supistui liki
2 % edellisen vuoden tammi-kesäkuusta. Bruttokansantuote kääntyi toisella
neljänneksellä kuitenkin lievään 0,2 % nousuun edellisestä neljänneksestä, eli
teknisessä mielessä taantuma ohitti pohjan tuotannon supistuttua neljä
vuosineljännestä perättäin. Nousun eväät näyttävät valitettavasti laihoilta.
Huhti-kesäkuussa tehdasteollisuuden tuotanto kääntyi 1,1 % nousuun
edellisestä neljänneksestä, mutta tuotanto jäi edelleen yli 4 % pienemmäksi
kuin vuotta aikaisemmin. Useiden teollisuuden toimialojen tilanne kohentui
aavistuksen, joskin metalliteollisuuden luvut pysyivät heikkoina ja
elektroniikkateollisuudessa tapahtunut romahdus näyttää pysyvämmältä.
Vähittäiskaupan kasvu hiipuu
Koneet eivät käy kaupaksi
12 | 17 syyskuu 2013 www.danskebank.fi
Ma
ailm
alla kirkas
tuu
Kotimaiset suhdanteet
Nokian kännykkätuotannon loppuminen Suomessa tuskin korvautuu hetkessä
muulla alan toiminnalla, vaikka suhdannetilanne kohentuisikin. Nokian
puhelinliiketoiminnan myynti itsessään voi olla talouden kasvulle hyväksikin,
mikäli Microsoft jatkaa merkittävää tuotekehitystoimintaa Suomessa ja Nokia
käyttää kauppahinnan onnistuneisiin investointeihin. Teollisuuden
rakennemuutoksen jälkeen teollisuuden osuus bruttokansantuotteesta jäänee
silti merkittävästi alhaisemmaksi kuin se oli ennen finanssikriisiä. Tästä
huolimatta Suomi on jatkossakin teollinen maa eurooppalaisittain vertailtuna
ja valtaosa vientituloista tulee keskipitkällä aikavälillä teollisuustuotteista.
Rakentamisen tuotanto kasvoi huhti-kesäkuussa 0,6 % edellisestä
neljänneksestä mutta tuotanto pieneni 1,3 % vuodentakaisesta. Erityisesti
teollisuuskiinteistöjen ja toimitilojen rakentaminen on supistunut. Kaupan
luvuissa näkyy ostovoiman heikko kehitys, arvonlisäys oli 0,3 % pienempi kuin
edellisellä ja 3,6 % alemmalla tasolla kuin vuoden 2012 toisella
neljänneksellä.
Teollisuusyritysten luottamus on elpynyt vuoden alusta, mutta taso kertoo yhä
varovaisen heikoista näkymistä. Rakennusalalla on synkkää aloitettujen
rakennusten määrien ja rakennuslupien laskun jatkuttua. Myös palvelujen ja
erityisesti vähittäiskaupan luottamus on pitkän ajan keskiarvon alapuolella.
Kuluvalle vuodelle ei ole siis odotettavissa selkeää käännettä parempaan.
Odotamme Suomen bruttokansantuotteen laskevan 0,7 % vuonna 2013, eli
lasku jatkuu toista vuotta, vaikka vuoden lopussa päästäisiin heiveröiseen
kasvuun kiinni muun maailman vanavedessä. Ensi vuonna 2014 odotamme
maailmantalouden nosteen jo tuntuvan selvemmin Suomessakin ja
bruttokansantuotteen nousevan 1,5 %. Kahden laskuvuoden jälkeen toivoisi,
että ripeä kasvu verrattuna heikkoon vertailuvuoteen olisi mahdollista.
Kuitenkin Suomen talouden rakenteelliset haasteet elektroniikka- ja
metsäteollisuuden lopetettua tuotantoaan sekä ostovoiman heikkous
tarkoittavat, ettei vahvaa kasvua ole syytä odottaa ainakaan vielä ensi vuonna.
Pidemmällä tähtäimellä rakenteelliset uudistukset voivat ylläpitää Suomen
kasvupotentiaalia, mutta silloinkin yli 2 % talouskasvu vaatii onnistunutta
talouspolitiikkaa ja maailmantalouden myötätuulta.
Työmarkkinoilla niukkuutta edessä
Kausitasoitettu työttömyysaste nousi huhtikuussa 8,2 %:iin, mutta laski sen
jälkeen 7,7 %:iin heinäkuuhun mennessä. Tämä ei mielestämme kerro koko
totuutta työmarkkinoiden tapahtumista, sillä työllisten määrä on laskenut ja
työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan työttömien
työnhakijoiden määrä on noussut selvästi. Työvoiman passivoituminen
hakemaan töitä selittänee suuren osan erosta. Työttömyyden kasvu on ollut
pelättyä maltillisempaa ottaen huomioon pitkittyneen laskusuhdanteen.
Odotamme työttömyysasteen palaavan nousuun eläkkeelle siirtymisistä
huolimatta ensi vuoden alkuun asti yltäen liki 8,5 % tasoon. Heinäkuussa
työttömien työnhakijoiden määrä työ- ja elinkeinotoimistossa nousi 43 000
henkeä edellisvuodesta.
Työllisyysnäkymiin vaikuttaa heikko talouskasvu, joka nyt näkyy myös
työvoimaintensiivisillä kotimaiseen kysyntään pohjautuvilla aloilla. Uusia
Työttömiä virtaa kortistoon
13 | 17 syyskuu 2013 www.danskebank.fi
Ma
ailm
alla kirkas
tuu
Kotimaiset suhdanteet
avoimia työpaikkoja avautuu entistä vähemmän tarjolle. Hallituksen
lisäbudjetissa kaavailemat toimet lisäävät hieman rakennusalan työllisyyttä,
mikä sopii hyvin suhdannetilanteeseen. Keskeisempiä ovat hallituksen toimet
työurien pidentämiseksi. Emme odota toimenpiteiden vaikuttavan
merkittävästi työmarkkinoihin vielä 2014, mutta toteutuessaan ne ylläpitävät
työn tarjontaa 2015 lähtien.
Ennustamme kuluvan vuoden keskimääräisen työttömyysasteen nousevan
8,3 %:iin, missä se pystyy keskimäärin myös vuonna 2014. Odotamme
työttömyysasteen kuitenkin laskevan vuoden 2014 sisällä, kun eläköityminen
vähentää työn tarjontaa ja vuoden lopulla talouden toipuminen jo lisännee työn
kysyntää.
Ansiotason nousu hiipuu viennin hyväksi
Palkansaajien nimellisansiot kohosivat vuonna 2012 jopa 3,5 % kattavan
raamisopimuksen ja liukumien takia. Kuluvan vuoden aikana ansioiden
nousuvauhti on taittunut, ja odotamme koko vuoden ansioiden nousevan 2,2 %
viime vuodesta. Vientiyritysten kilpailukyvyn ylläpitämiseksi
työmarkkinajärjestöt ovat päätymässä keskitettyyn ratkaisuun, joka merkitsee
noin 0,5 % yleiskorotuksia ansioihin 2014 ja 2015. Ensi vuonna 2014
odotamme ansiotason nousevan 1,5 % odotettavissa olevien liukumien ja
rakennemuutoksen siivittämänä. Keskitetty ratkaisu ei ole palkkauksen
kannustavuuden ja toimialojen tuottavuuserojen huomioimisen kannalta paras
malli, mutta se tarjoaa teollisuuden rakennemuutoksen ja taantuman keskellä
keinon säilyttää työrauha ja jakaa taakkaa tasaisesti.
Inflaatio pysyi tammikuusta heinäkuuhun 1,5-1,7 % välimaastossa, mutta
painui elokuussa 1,2 %:iin etenkin vihannesten halvennuttua. Loppuvuodesta
inflaatio pysynee alhaalla, koska hintapaineita aiemmin ylläpitäneet
elintarvikkeet ja energia eivät nouse entiseen tahtiin. Emme odota Syyrian
tilanteen aiheuttaman raakaöljyn hinnan nousun jäävän pysyväksi.
Ennustamme inflaation jäävän kuluvana vuonna 1,4 %:iin. Ensi vuonna
mahdolliset veronkorotukset mm. alkoholiin nostavat hieman kuluttajahintoja,
mutta maltilliset palkankorotukset pitävät kustannuspaineita kurissa.
Ennustamme inflaation maltillistuvan 1,3 %:iin.
Asuntomarkkinoilla hiljaisempaa
Asuntojen hinnat ovat reilun vuoden aikana karkeasti ottaen polkeneet
paikoillaan useimmissa kaupungeissa, nousu on rajoittunut lähinnä Helsinkiin.
Rakennemuutosta läpikäyvissä kaupungeissa tai väestöä menettävissä
kunnissa asuntojen nimellishinnat ovat laskeneetkin. Heinäkuun
ennakkotietojen mukaan kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat laskivat koko
maassa 1,7 % edelliseen kuukauteen verrattuna. Hinnat laskivat hitusen myös
Helsingissä. Viime vuoden heinäkuuhun verrattuna hinnat nousivat koko
maassa 0,2 %. Asuntokauppojen lukumäärä on pudonnut vuoden
alkupuoliskolla liki viidenneksen vuoden 2012 tilanteesta. Kuluttajat
käyttäytyvät varovaisemmin, heikko työllisyystilanne vähentää muuttotarvetta
ja uudistuotannon vähäisyys hidastaa myös vanhojen asuntojen
kiertonopeutta. Kotitalouksien asunnon ostoaikeet ovat normaalia
vähäisemmät.
Inflaatio ja palkkakehitys tasoittuu
Asuntojen hintakehitys eriytynyttä
14 | 17 syyskuu 2013 www.danskebank.fi
Ma
ailm
alla kirkas
tuu
Kotimaiset suhdanteet
Asuntovelallisten korkokulut ovat pysyneet poikkeuksellisen matalina
huolimatta pankkien marginaalien noususta. Alhaiset asuntolainakorot
tukevat asuntomarkkinoita vielä ensi vuonnakin. Omarahoitusosuuden
kasvattaminen rajoittanee hieman asuntolainojen kokoa etenkin ensiasunnon
ostajien kohdalla. Uudistuotannon riittämättömyys kasvukeskuksissa, eritoten
pääkaupunkiseudulla, suojaa osaltaan hintojen laskulta. Toisaalta ostovoiman
heikko kehitys ja kasvava työttömyys saavat ostajat varovaisiksi. Koko maan
tasolla asuntokuplaa ei ole havaittavissa, mutta pääkaupunkiseudun hintataso
on toki itsessään pullonkaula kasvulle.
Odotamme asuntojen keskimääräisen myyntihinnan nousevan tänä vuonna
vain hitusen edellisvuodesta. Pääkaupunkiseudulla hinnat jatkavat pientä
kasvua, kun muualla Suomessa nimellishinnat laskenevat aavistuksen.
Vuonna 2014 ostovoiman heikkous rajoittaa hintojen nousua ja odotamme
asuntojen nimellishintojen nousevat noin prosentin. Inflaation pysytellessä yli
prosentissa laskisivat asuntojen hinnat reaalisesti tällöin jo neljättä vuotta.
Vaihtotase pysyy lievästi alijäämäisenä
Vaihtotaseen alijäämän liukuva vuosisumma oli heinäkuussa 1,5 miljardia,
minkä ennustamme muodostuvan myös koko vuoden 2013 alijäämäksi.
Kauppatase on punnertanut aavistuksen ylijäämäiseksi ja koko vaihtotase
näyttää tasapainoisemmalta kuin keväällä. Vaihtotaseen alaeristä
keskeisimmät tekijät alijäämälle ovat tuotannontekijäkorvaukset ja etenkin
tulonsiirrot. Edellinen on negatiivinen, vaikka Nokia jätti keväällä osingot
maksamatta. Jälkimmäinen säilyy jatkossakin alijäämäisenä kehitysavun sekä
EU-maksujen vuoksi. Kauppataseen ja palvelutaseen ylijäämä tuskin nousevat
niin voimakkaasti vielä 2014, että koko vaihtotase nousee ylijäämäiseksi.
Vaihtosuhde on hieman parantunut tuontihintojen laskun vuoksi. Nokian
tuotteiden merkitys kauppataseessa on kutistunut, mutta tässä vaiheessa on
vielä vaikea arvioida mikä tulee olemaan puhelinliiketoiminnan myyntiä
seuraavan uudelleenorganisoinnin vaikutus palveluiden vientiin.
Velkasuhde ei käänny laskuun
Heinäkuussa valtionvelka oli 84,5 mrd. euroa, eli hieman yli 15 000 euroa
suomalaista kohti. Vuonna 2013 valtio lisää tuoreimman talousarvion
mukaan nettolainanottoa noin 9,1 miljardilla eurolla. Valtion velkakanta ja
myös velkasuhde kasvaa hallituksen veronkorotuksista ja menojen
leikkauksista huolimatta, mihin vaikuttaa myös odotettua heikompi
bruttokansantuotteen kehitys. Talouden laskusuhdanne hillitsee valtion
tulojen nousua, ja velkakanta lisääntyy ainakin muutaman vuoden. Valtion tai
koko julkisen sektorin velka suhteessa bruttokansantuotteeseen ei kuitenkaan
ole vielä kansainvälisesti katsoen korkea. Suomen valtio saakin edelleen
markkinoilta ennätyksellisen edullista lainaa. Vuodelle 2014 budjetoitu
nettolainanotto on noin 6,7 miljardia euroa. Vuosille 2014-2017 osuu
merkittävä määrä myös vanhojen lainojen kuoletuksia, mitkä täytyy rahoittaa
uudella velalla.
Suomen julkisen talouden haaste ei ole lyhyen aikavälin tilanne, vaan
pidemmän aikavälin kestävyysvaje. Ikääntymisen aiheuttama kustannuspaine
terveydenhuoltoon ja kansantalouden aiempaa hitaampi kasvu edellyttävät
Vaihtotase tasapainottuu hiukan
Valtionvelan nousu hidastuu hitaasti
15 | 17 syyskuu 2013 www.danskebank.fi
Ma
ailm
alla kirkas
tuu
Kotimaiset suhdanteet
kustannustietoisuutta, tuottavuuden nostoa ja työurien pidentämistä. Valtion
velkasuhteen kääntämiseksi kestävästi laskuun talouspolitiikan painopiste
tuleekin siirtää rakenteellisiin uudistuksiin. Hallituksen elokuun lopussa
antama rakennepoliittinen ohjelma sisältääkin merkittävän joukon
suunnitelmia, jotka toteutuessaan voisivat kääntää velan lasku-uralle
ennusteperiodimme jälkeen 2015 alkaen, mikäli kansantalouden kasvu
piristyy. Ohjelman ongelmana voi pitää, että monista esityksistä puuttuvat
vielä konkreettiset keinot joilla tavoitteisiin päästään. Esitys pitänee huolen
ainakin toistaiseksi siitä, että Suomi pysyy yhä AAA-maana.
Koko julkisen sektorin (valtio, kunnat ja sosiaaliturvarahastot) velan
odotamme kohoavan suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoden 2012 lopun
53 %:sta vuoden 2013 lopussa noin 58 %:iin ja seuraavana vuotena noin 60
%:iin. Suomi saattaisi nykyisellä laskutavalla siis rikkoa Maastrichtin
sopimuksen 60 % enimmäisrajan jo ensi vuonna. Ylitys tuskin aiheuttaisi isoja
ongelmia, mutta olisi kolhu Suomen maineeseen. Pelastajaksi saattaa tulla
kansantalouden tilinpidon uudistus (EKT 2010), missä erityisesti tutkimus- ja
kehitysmenojen pääomittaminen investoinneiksi nostaa bruttokansantuotetta.
Bruttokansantuotteen taso saattaa osoittautua jopa 5 % aiemmin arvioitua
korkeammaksi, mikä laskisi velkasuhdetta liki 3 %-yksikköä.
Riskit tasapainottuneet
Suhdanne-ennustetta laadittaessa maailmalla oli epävarmuustekijöitä, jotka
kärjistyessään voisivat johtaa ennustetta huonompaan talouskehitykseen.
Eurokriisin pitkittyminen tai maailmantalouden kasvun uusi hyytyminen
muuttaisi Suomen lähiaikojen kehityksen huomattavasti heikommaksi. Toki
perusennustetta suotuisampikin kehitys on mahdollista, mikäli euroalueen
taloudellinen tilanne kohentuu odotettua nopeammin. Onnistuessaan
hallituksen rakennepoliittinen ohjelma ja palkkamaltti voivat nostaa Suomen
toiveita nopeammasta kasvusta. Tässä ennusteessa on oletettu, että mitään
euroalueeseen liittyvää dramaattista finanssikriisiä ei ilmaannu
ennusteperiodilla ja Suomessa uudistusten vaikutukset näkyvät lähinnä
ennusteperiodimme jälkeen. Nämä oletukset ovat arviomme mukaan
todennäköisimpiä lopputuloksia epävarmassa maailmassa.
Pasi Kuoppamäki
16 | 17 syyskuu 2013 www.danskebank.fi
Ma
ailm
alla kirkas
tuu
Kotimaiset suhdanteet
Tarjonta ja kysyntä Tuotanto toimialoittain
Uusien kotitalouslainojen korkokehitys Uusien yritysluottojen korkokehitys
Luottokannan kehitys Talletuskannan kehitys
17 | 17 syyskuu 2013 www.danskebank.fi
Ma
ailm
alla kirkas
tuu
SUOMI
Ennuste Ennuste
Kysyntä ja tarjonta 2010 2011 2012 2013 2014
Määrän muutos, %
Bkt 3,4 2,7 -0,8 -0,7 1,5
Tuonti 6,8 6,2 -1,0 -3,0 2,0 Vienti 4,3 2,7 -0,2 -1,3 3,0
Kulutus 2,1 1,9 0,3 0,3 0,4
-yksityinen 3,3 2,6 0,2 0,0 0,5
-julkinen -0,4 0,5 0,6 0,8 0,3
Investoinnit 1,7 5,7 -1,0 -3,0 2,5 Indikaattoreita 2010 2011 2012 2013 2014
Työttömyysaste, % 8,4 7,8 7,7 8,3 8,3
Ansiotaso, % 2,6 2,7 3,5 2,2 1,5
Inflaatio, % 1,2 3,4 2,8 1,4 1,3
Asuntojen hinnat, % 8,8 2,7 1,7 1,0 1,2
Vaihtotase, mrd. eur 2,7 -2,8 -3,2 -1,5 -1,2
Vaihtotase / bkt, % 1,5 -1,5 -1,7 -0,8 -0,6
Julkinen alijäämä / bkt, % -2,5 -0,8 -1,9 -2,1 -1,5
Julkinen velka / bkt, % 48,7 49,2 53,6 58,0 60,0 Ennusteet: Danske Bank/Ekonomistit
KANSAINVÄLINEN TALOUS
Ennuste Ennuste
Vuosimuutos, % 2010 2011 2012 2013 2014 Euroalue
BKT 1,9 1,7 -0,6 -0,4 1,3 Kuluttajahinnat 1,6 2,7 2,5 1,4 1,2 Iso-Britannia BKT 1,7 1,1 0,2 1,1 2,0 Kuluttajahinnat 3,3 4,5 2,8 2,8 2,5 Japani BKT 4,7 -0,6 2,0 1,6 1,3 Kuluttajahinnat -0,7 -0,3 0,0 0,3 2,5 Kiina BKT 10,4 9,3 7,8 7,7 7,7 Kuluttajahinnat 3,3 5,4 2,7 2,6 3,2 Ruotsi BKT 6,5 3,8 0,7 1,7 2,0 Kuluttajahinnat 1,2 3,0 0,9 0,1 1,5 Yhdysvallat BKT 2,5 1,8 2,8 1,6 2,9 Kuluttajahinnat 1,6 3,2 2,1 1,5 1,4 Kansainvälisen talouden ennusteet: Danske Research 12.9.2013
18 | 17 syyskuu 2013 www.danskebank.fi
Ma
ailm
alla kirkas
tuu
ENNUSTEVERTAILUA
Ennuste vuodelle 2013 Ennuste vuodelle 2014
Danske
Bank
VM ETLA PTT PT SP Danske
Bank
VM ETLA PTT PT SP
KYSYNTÄ JA TARJONTA
Määrän muutos, %
BKT -0,7 -0,5 0,3 0,7 0,6 -0,8 1,5 1,2 1,8 1,4 2,5 0,7
Tuonti -3,0 -0,7 -0,5 0,0 1,3 0,8 2,0 3,0 2,7 2,3 4,1 2,8
Vienti -1,3 -0,5 0,5 1,0 2,3 1,2 3,0 3,7 3,5 3,0 4,9 3,5
Yksityiset kulutusmenot 0,0 0,0 0,3 0,6 0,4 -0,9 0,5 0,8 1,3 1,2 1,2 0,2
Julkiset kulutusmenot 0,8 1,2 0,4 0,4 0,6 0,8 0,3 0,8 0,4 -0,2 0,5 0,1
Kiinteät investoinnit -3,0 -4,0 -2,4 -0,9 -1,6 -3,0 2,5 -0,8 3,4 2,6 3,6 1,5
TALOUDEN TASAPAINO
Vaihtotase, mrd. Eur -1,5 -3,1 -2,3 .. -2,7 -3,0 -1,2 -2,6 -0,6 .. -3,0 -2,7
Kuluttajahinnat, % 1,4 1,6 2,4 1,9 1,8 1,7 1,3 2,1 1,9 2,3 1,8 1,9
Ansiotason muutos, % 2,2 2,1 2,0 2,7 2,4 1,7 1,5 2,1 2,6 2,1 2,4 1,9
Työttömyysaste, % 8,3 8,3 8,3 8,4 8,3 8,5 8,3 8,2 8,1 8,6 8,2 8,6
Ennustaja: Julkaistu: Ennustaja: Julkaistu:
Danske Bank Oyj Syyskuu 2013 Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Maaliskuu 2013
Valtiovarainministeriö (VM) Syyskuu 2013 Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos (PTT) Maaliskuu 2013
Suomen Pankki (SP) Kesäkuu 2013 Palkansaajien tutkimuslaitos (PT) Maaliskuu 2013
19 | 17 syyskuu 2013 www.danskebank.fi
Ma
ailm
alla kirkas
tuu
Pääekonomisti
Pasi Kuoppamäki
puh. 010 5467715
Julkaisun päätoimittaja
Ekonomisti
Juhana Brotherus
puh. 010 5467159
ISSN 2323-7457
Danske Bank Oyj Rekisteröity kotipaikka ja osoite Helsinki, Hiililaiturinkuja 2, 00075 DANSKE BANK Y-tunnus 1730744-7
20 | 17 syyskuu 2013 www.danskebank.fi
Ma
ailm
alla kirkas
tuu
Tässä katsauksessa on käytetty yleisön saatavilla olevia tietoja. Keskeiset tilastolähteet ovat:
Macrobond, EcoWin, Tilastokeskus, Suomen Pankki ja Tullihallitus.
Tämä katsaus perustuu Danske Bank Oyj:n (”pankki”) tekemiin arvioihin ja mielipiteisiin. Niiden
perustana olevat tiedot on koottu Pankin luotettavina pitämistä julkisista lähteistä. Pankki tai sen
kanssa samaan konserniin kuuluva yhtiö taikka niiden palveluksessa olevat henkilöt eivät takaa
esitettyjen tietojen, arvioiden ja mielipiteiden oikeellisuutta tai täydellisyyttä eivätkä vastaa
mistään suorista tai epäsuorista kuluista, vahingoista tai menetyksistä, joita katsauksen tai sen
sisältämien tietojen käyttö mahdollisesti voi aiheuttaa. Katsauksessa annetut suositukset ja
arviot edustavat pankin mielipiteitä ja arvioita julkaisuhetkellä ja niitä voidaan muuttaa ilman eri
ilmoitusta. Tämä katsaus sisältää pankin immateriaalioikeudellisesti suojattua aineistoa, johon
pankki pidättää kaikki immateriaaliset ja muut oikeudet.
Katsaus on tarkoitettu ainoastaan alkuperäisen vastaanottajan käyttöön eikä sitä saa millään
tavalla jäljentää, julkaista tai levittää ilman pankin kirjallista etukäteislupaa. Pankki tai sen kanssa
samaan konserniin kuuluva yhtiö taikka niiden palveluksessa oleva henkilö saattaa tarjota
palveluita katsauksessa mainitulle yhtiölle, käydä kauppaa tiedotteen kohteena olevien yhtiöiden
liikkeeseen laskemilla arvopapereilla, hoitaa tiedotteen kohteena olevien yhtiöiden toimeksiantoja
taikka on saattanut toimia katsauksessa esitetyn tiedon perusteella jo ennen katsauksen
julkaisemista. Tätä katsausta ei voida missään tilanteessa pitää arvopaperien myynti- tai
ostotarjouksena tai kehotuksena arvopaperi- tai muuhun kaupankäyntiin. Sama koskee myös niitä
alueita, joiden laki ei salli tarjousten, kehotusten tai suositusten esittämistä.