Post on 21-Jul-2016
description
1Lappeenrannan energia Oy | VuOsikertOmus 2012 | LOrem
Vuosikertomus 2012
2
3 ToimiTusjohTajan kaTsaus
4 konserni – avainluvuT ja henkilösTö
8 energiakauppa
12 lappeenrannan verkonrakennus oy
14 lappeenrannan energiaverkoT oy
16 lappeenrannan lämpövoima oy
19 halliTuksen ToiminTakerTomus
24 TulosTiedoT
36 TiivisTelmä
39 sammandrag
42 summary
45 Резюме
sisäLLys
2 Lappeenrannan energia Oy | VuOsikertOmus 2012 | sisäLLys
3Lappeenrannan energia Oy | VuOsikertOmus 2012 | tOimitusjOhtajan katsaus
kymmenes toimintavuosi sujui ilman suuria hallinnollisia tai
taloudellisia muutoksia. edelleen edellisvuonna tapahtunut
energia- ja vesiliiketoimintojen yhdistyminen aiheutti mer-
kittäviä haasteita toimintatapojen yhdistämisessä. konser-
nin investoinnit kasvoivat uudelle kymmenluvulle eli yli 30
miljoonan euron. mittavin investointi oli mertaniemen voi-
malaitoksen saneeraaminen kantaverkkoyhtiön tarpeisiin
sähköverkon varavoimaksi 2013 vuoden alusta. siihen liittyi
uusien kaukolämpökattiloiden rakentaminen lämmöntuo-
tantoa varmistamaan.
edellisvuoden lopulla saatiin kaakkois-suomen eLy-kes-
kukselta päätös, jonka mukaan Lappeenrannan tuli tehdä
ympäristövaikutusten arviointi koskien jätevesien purku-
paikkaa ja uuden jätevedenpuhdistamon paikkaa. pitkä ja
haasteellinen selvitystyö päästiin käynnistämään ulkopuo-
lisen konsultin avulla huhtikuussa 2012 ja tätä kirjoitettaes-
sa on hankkeen ohjelmaluonnos tulossa yleisesti nähtäville.
tavoitteena oli ja on edelleen, että yVa saataisiin valmiiksi
kuluvan vuoden loppuun mennessä mutta aikataulu on to-
della haastava.
Lappeenrannan energia konsernin taloudellinen tulos jäi
reilusti tavoitellusta 4,2 miljoonasta eurosta päätyen 0,9 mil-
joonaan euroon. Liikevaihto kasvoi 119,3 miljoonaan eu-
roon eli lähes 10 miljoonalla eurolla. emoyhtiön eli Lap-
peenrannan energia Oy:n tulokseksi muodostui tilin-
päätösjärjestelyjen jälkeen 1,8 miljoonaa euroa voitolliseksi.
sähkön hankintamääräksi muodostui 828,6 gWh. kaukoläm-
mön myyntimäärä kasvoi 613 gWh:iin eli kasvua tuli 7,0 %.
Lämpö tilaltaan vuosi oli hyvin lähellä ns. normaalivuotta.
Lappeenrannan energiaverkot Oy:n toimintavuosi su-
jui vaihtelevasti. Liikevaihto kasvoi yli 5 miljoonalla eurol-
la 47,8 miljoonaan euroon mutta liikevoitto jäi 7,4 miljoo-
naan euroon. tavoiteltu liikevoitto oli useita miljoonia eu-
roja suurempi. Budjetista poikkesivat erityisesti ulkopuolis-
ten palvelujen hankinta ja liiketoiminnan muut kulut. Vesi-
liiketoiminta oli edelleen tappiollista hintatarkistuksista
huolimatta.
Lappeenrannan Verkonrakennus Oy:n liikevaihto kasvoi
reippaasti jo toisena vuotena peräkkäin ollen nyt 16,8 mil-
joonaa euroa. kasvu selittyy erityisesti vesiverkkojen raken-
tamisen ja kunnossapidon volyymin noususta. Liikevoitto-
kin kasvoi merkittävästi ollen 1,5 miljoonaa euroa, joten yh-
tiön kannattavuus säilyi hyvällä tasolla.
Lappeenrannan Lämpövoima Oy:n liikevaihto kasvoi noin
10 % 24,1 miljoonaan euroon. Vuotta väritti erityisesti
toimitusjohtajan katsaus
edellä kuvatut saneerausinvestoinnit mertaniemessä ja
jäteveteen liittyvän yVa:n, jonka vastuu yhtiönä Lappeen-
rannan Lämpövoima toimii, eteenpäin vieminen.
Osakkuusyhtiömme, kaukaan Voima Oy:n, tuottamasta
energiasta peräti 88 % tuotettiin puu polttoaineilla eli tur-
peen ja maakaasun osuus jäi yhteensä 12 %:iin. tämä kehitys
varmistaa sen, että energian tuottamisessa tarvittava polt-
toainevarmuus on yhteistyömme kautta hyvällä mallilla ja
säätilojen heilahteluista riippumatonta.
energia-konsernin palveluksessa oli vuoden vaihteessa
247 henkilöä (243 v. 2011). henkilöstömäärää kasvattaa
suhteellisen suuri määräaikaisten (31) henkilöiden tar-
ve, joka johtuu sekä meneillään olevien kehitysprojek-
tien tarvitsemasta lisäpanoksesta että käytännöstäm-
me, jossa uudet asentajat otetaan palvelukseen oppi-
sopimuksien kautta.
kiitokset työntäyteisen vuoden läpiviemisestä kuulu-
vat ammattitaitoiselle henkilöstölle ja yhteistyökykyi-
selle hallitukselle.
reijo kolehmainen
toimitusjohtaja
kOnserni
5Lappeenrannan energia Oy | VuOsikertOmus 2012 | kOnserni
Lappeenrannan energia Oy on Lappeenrannassa toimi-
va, kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö. yhtiön
pääasiallinen toiminta on kaukolämmön, maakaasun,
sähkön ja veden jakelu ja myynti. kannamme vastuu-
ta ympäristöstämme, josta osoituksena ovat myynnis-
sä olevat ekoenergiatuotteemme metsävoima ja tuuli-
voima. tuotteet ovat suomen Luonnonsuojeluliiton
sertifioimat.
emoyhtiön lisäksi toimintaa hoidetaan kolmen tytär-
yhtiön voimin, jotka ovat Lappeenrannan Lämpö voima
Oy, Lappeenrannan energiaverkot Oy ja Lappeen-
rannan Verkonrakennus Oy. Lisäksi olemme osakkaina
kaukaan Voima Oy:ssä, suomen hyötytuuli Oy:ssä ja
Vainikkalan Vesi Oy:ssä.
sähkönjakeluverkkomme ulottuu Lappeenrannan, Le-
min, taipalsaaren ja savitaipaleen alueille. sähkön-
myynnissä palvelemme asiakkaita ympäri suomea.
Vesi huollosta huolehdimme asemakaavoitetuilla alueil-
la koko Lappeenrannan kaupungin alueella.
Lappeenrannan energia oy
Lappeenrannan Energia Oy vastaa asiakkaidensa vesi-
ja energiatarpeiden täyttämisestä kilpailukykyisesti ja
lisäarvoa tuottavasti toiminta-alueillaan. Toiminnan
perustana on osaava ja motivoitunut henkilökunta,
joka osallistuu aktiivisesti toiminnan suunnitteluun,
tekemiseen ja parantamiseen.
avainlukuja (milj. €) 2010 2011 2012
Liikevaihto 97,3 109,4 119,3
Liikevoitto 11,1 9,2 11,6
tilikauden voitto/tappio 2,1 -0,2 0,9
investoinnit 16,5 20 30,8
taseen loppusumma 202 263 278
Omavaraisuusaste (%) 1,3 7,1 6,7
Vak. henkilöstö 31.12. (lkm) 184 243 247
6
henkiLöstö
konsernin henkilöstön kokonaismäärä vuoden lopus-
sa oli 247. Vakituisessa työsuhteessa vuoden lopussa oli
216 ja määräaikaisessa työsuhteessa 31 henkilöä, joista
osa-aikaisia seitsemän henkilöä. konsernin henkilöstön
keski-ikä oli vuoden lopussa 47 vuotta. Vuoden lop-
puun mennessä eläkkeelle jäi koko konsernista 13 hen-
kilöä. määrä aikaisista työsuhteista vakinaistettiin viisi
ja uusia henkilöitä palkattiin viisi.
koulutus ja kehittäminenVuoden aikana järjestettiin koko henkilöstölle useita
koulutustilaisuuksia liittyen uusiin talousohjaus- ja do-
kumenttienhallintajärjestelmiin.
henkilöstön koulutuspäiviä oli vuonna 2012 yhteensä
1179 päivää, josta oppisopimuskoulutuksen osuus oli
57 %. keskimäärin koulutuspäiviä oli per henkilö 4,8.
uusia oppisopimuksia solmittiin 17 henkilön kanssa.
Oppi sopimuskoulutuksesta valmistui neljä henkilöä.
kevättalvella vietettiin yhteistä liikuntailtapäivää kau-
punginlahdella luistellen ja kävellen. mukana oli noin
70 liikkujaa yhtiön eri toiminnoista. tilinpäätöstapah-
tuma järjestettiin Linnoituksessa toukokuussa. tapah-
tumaan osallistui noin 120 henkilöä. Liikunta- ja kult-
tuuriseteleillä tuettiin henkilöstön omaehtoista virkis-
tystoimintaa. Lisäksi järjestettiin ohjattuja liikuntaryh-
miä. henkilökuntakerho tarjosi henkilökunnalle erilai-
sia harrastusmahdollisuuksia palloilulajien, kalastuksen
ja kulttuuriharrastuksen parissa. työpaikkojen välisiin
kilpailuihin osallistuttiin mahdollisuuksien mukaan.
Lappeenrannan energia Oy | VuOsikertOmus 2012 | henkiLöstö
energiakauppa
9
uusiutuVaa ja ympäristöystäVäLListä energiaa – entistä enemmän
Lappeenrannan energia Oy | VuOsikertOmus 2012 | energiakauppa
myönteistä kehitystä energianhankinnassaLappeenrannan energia Oy:n uusiutuvien ja ympäris-
töystävällisten energialähteiden käyttö on jatkanut ta-
saista kasvua. myönteisen kehityksen taustalla olivat
kaukaan Voima Oy:n puuvaltainen tuotanto, hiilidiok-
sidivapaan kaukolämmön hankinta joutsenoon ja rau-
han alueen lähienergiaratkaisun toteuttaminen.
puupolttoaineet ylös, CO2-päästöt alaskaukolämmön hankinnassa saavutettiin ennätysluke-
mat puupolttoaineiden osuudessa 66,2 % ja CO2-omi-
naispäästöjen pienuudessa 90,1 tn CO2/mWh. molempi-
en ennätys lukemien taustalla oli pääosin kaukaan Voi-
ma Oy:n puupolttoaineiden käytön kasvaminen poik-
keuksellisen suureksi.
Lähienergiaa rauhaanyhtiö toteutti rauhan loma-asuntomessualueelle 2012
lähienergiaratkaisun. Lähienergiassa valtaosa, jopa 80 %,
alueen kiinteistöjen lämmöntarpeesta tuotetaan pai-
kallisesti uusiutuvalla energialla. Lämmöntuotanto pe-
rustuu maalämmön, aurinkoenergian ja maakaasun yh-
distelmään. Lähienergiassa yhdistetään asiakkaiden tar-
peet ja keskitetty, paikallinen energiantuotanto koko-
naisuudeksi, joka mahdollistaa mukavan ja ympäristö-
ystävällisen asumisen.
hiilidioksidivapaata lämpöä joutsenoonjoutsenoon hankittiin hiilidioksidivapaata kauko lämpöä
marraskuusta 2012 alkaen. hiilidioksidivapaan lämmön
arvioidaan kattavan 90 % joutsenon tarpeesta. kau-
kolämpö tuotetaan teollisissa prosesseissa syntyvän
ylijäämä lämmön talteenotolla ja polttamalla tuotanto-
prosessin sivutuotteena vapautuvaa vetyä. Vedyn polt-
tamisen lopputuotteena syntyy puhdasta vesihöyryä.
kokonaisvaltaista kilpailukykyä hinnoista energianeuvontaanLappeenrannan energia Oy:n sähkön ja kaukolämmön
myyntihinnat sekä maakaasun myynnin hinnoittelu-
rakenne säilyivät vuonna 2012 ennallaan.
sähkön myyntihinnat olivat valtakunnallisen keski-
arvon alapuolella ja kaukolämmön hintakilpailukyky
on parantunut viime vuosina oleellisesti. uusiutuviin
energia lähteisiin sitoutumisen ansiosta kaukolämmön
hinta on lähes saavuttanut yhteistuotannon valtakun-
nallisen keskiarvon samalla kun ympäristövaikutukset
ovat olleet myönteiset.
yhtiö on sitoutunut avustamaan asiakkaitaan energian
ja veden säästäväisessä käytössä. henkilöstöä on kou-
lutettu energiansäästöneuvontaan ja yhtiö on rahoit-
tanut enne etelä-karjalan energianeuvonta-hanketta.
uusiutuvaan verkkopalveluun toteutetaan käyttäjä-
ystävällinen kulutusraportointi ja työkaluja oman kulu-
tuksen tarkasteluun.
10 Lappeenrannan energia Oy | VuOsikertOmus 2012 | energiakauppa
kaukolämmön energialähteet vuonna 2012
Turve9,4 %
maakaasu19,0 %
pok3,1 %
Teollisuuden sekundaarilämpö2,3 %
BiopolTToaineeT66,2 %
Lappeenrannan energian vuonna 2012 tuottaman kauko-lämmön hiilidioksidin ominaispäästöt olivat 90 g/kWh.
kaukolämmön hankinta energialähteittäin
gWh/a800
700
600
500
400
300
200
100
0
muuT
maakaasu
Turve
puupolTToaineeT2008 2009 2010 2011 2012
1000
800
600
400
200
0
sähkön hankinta hankintalähteittäingWh/a
sähköpörssi
öljy
Tuulivoima
maakaasu
Turve
BiopolTToaineeT
2008 2009 2010 2011 2012
11
250
200
150
100
50
0
2008 2009 2010 20122011
kaukolämmön hiilidioksidin ominaispäästöjen kehitysg/kWh
12
Lappeenrannan Verkonrakennus oy
yhtiön toiminta muodostui edellisvuoden tapaan pää-
osin sähkö- ja vesiverkkojen rakentamis-, kunnossapito-
palveluista Lappeenrannan energiaverkot Oy:lle. Lap-
peenrannan kaupungin kanssa solmittiin kunnossapi-
don ja rakentamisen sopimus liikennevalojen huoltoon
ja rakentamiseen.
Varastot keskitetään simolantielleVuoden merkittävin muutos oli vesihuollon varasto-
palveluiden siirto Lappeenrannan kaupungin varas-
tosta omiin varastoihin simolantielle. sähköverkkojen
osalta tehtiin koko verkkoalueelle kunnossapitoa ja ra-
kennuskohteita.
aluekaapelointia ristiinassaulkoisista kaupoista merkittävin oli ristiinan alue-
kaapeloinnin tekeminen järvi-suomen energian verk-
koalueelle. tämän lisäksi tehtiin tievalaistuksen projek-
teja, joita saatiin kilpailutuksen kautta lähialueelle.
saneerauksissa hyvä vauhti päälläetäluenta eli amr-projekti työllisti merkittävästi useita
työryhmiä. keskitinasennukset jatkuivat ja niin sanottujen
vaikeiden käyttöpaikkojen lukumäärät kasvoivat loppu-
vuodesta merkittävästi, jotka työllistivät mittariasentajia.
Vesiverkkojen osalta saneerausprojektit kasvoi mer-
kittävästi. saneerauksia tehtiin mm. tirilässä, pöyhiän-
tiellä ja soljantiellä. Villimiehenkatu keskustassa oli
näkyvin saneerauskohde. uutta verkkoa rakennettiin
ruoholammella.
Vuosi alkoi edellisvuoden lopun tykkylumen ja linjo-
jen tarkastusten osalta vauhdikkaasti. Lappeenrannan
Verkonrakennuksesta kymmenen henkilöä osallistui
elenian ja Fortumin verkkojen korjaamiseen, josta saa-
tiin kokemusta miten muualla toimitaan. joulukuises-
sa myrskyssä kova tuuli aiheutti laajoja katkoja koko
verkko alueelle, näiden töiden korjaamiseen osallistui
koko sähköalan koulutuksen saanut henkilökunta.
Lappeenrannan Verkonrakennus Oy rakentaa ja kun-
nossapitää sähkö-, ulko valaistus-, vesi- ja jätevesiverkos-
toja sekä tuottaa energiamittausten asennus- ja ylläpi-
topalveluja. Tärkeimmät asiakkaat ovat Lappeenran-
nan Energiaverkot Oy ja Lappeenrannan kaupunki.
Yhtiön tavoitteena on kuitenkin laajentaa asiakas-
kuntaa mm. lähialueiden sähköverkko yhtiöihin.
Lappeenrannan energia Oy | VuOsikertOmus 2012 | Lappeenrannan VerkOnrakennus Oy
avainlukuja (milj. €) 2010 2011 2012
Liikevaihto 7,3 13,1 16,8
Liikevoitto 0,6 0,9 1,5
tilikauden tulos 0 -0,03 0
investoinnit 0,3 0,04 0,39
Vak. henkilöstö (lkm) 60 86 86
taseen loppusumma 5,0 5,3 5,2
yhtiön kalustoinvestoinnit olivat 0,39 (0,04) milj. euroa.
Lappeenrannan energia Oy | VuOsikertOmus 2012 | LOrem14
Vuosi 2012 oli ensimmäinen täysi vuosi, jolloin Lap-
peenrannan energiaverkkojen vastuulla oli sähkön,
kaukolämmön ja maakaasun jakelun lisäksi vesihuolto-
verkostot ja vastuu veden asiakasrajapinnasta.
Vuoden aikana käynnistettiin toimenpiteitä, joilla pyrit-
tiin löytämään eri verkostojen parhaita käytäntöjä ja laa-
jentamaan niitä myös muiden toimintaan. tässä vaihees-
sa parhaita tuloksia saavutettiin yhteisten työmaiden
suunnittelussa ja toteutuksessa, verkkotietojen ja verkos-
tojen paikkatietojen hallinnassa sekä tiedottamisessa.
Lappeenrannan Energiaverkot Oy vastaa verkosto-
omaisuuden (sähkö, lämpö, vesi ja maakaasu) hallin-
nasta ja verkostojen kehittämisestä ja operoinnista.
Lisäksi Energiaverkot vastaa sähkönjakelusta Etelä-Kar-
jalassa Lappeenrannan, Lemin, Taipalsaaren ja Savi-
taipaleen alueella. Yhtiö hoitaa sähkönjakelua myös
Saimaan kanavan vuokra-alueella. Yhtiö huolehtii
myös kaukolämmön, maakaasun ja veden jakelusta,
sekä veden hankinnasta Lappeenrannan alueella.
Lappeenrannan energiaVerkOt Oy
*2011: 5,7 h, josta 4,26 h aiheutui Tapanin ja hannun päivien myrskyistä.*2012: 5,8 h, josta yli 2/3 aiheutui kahdesta suurhäiriöstä.
sähköhäiriöiden kehittyminen
20
15
10
5
0
h / asiakas
2006
16,03
2007
4,27
2008
5,0
1,42009
1,92010 2011 2012
5,7* 5,8*
15
energiaverkkojen hankkeitaetäluenta eli amr-hanke eteni vuoden alusta pilot -vauh-
dilla prosessien toiminnan varmistamisen ja järjestelmien
rajapintaongelmien takia. Varsinaiseen massa-asennus-
vauhtiin päästiin syksyllä, jonka seurauksena mittariasen-
nukset edistyivätkin hyvää vauhtia. hanke on tarkoitus
saada valmiiksi suunnitellussa laajuudessa kesällä 2013.
Lappeenrannan energiaverkot rakensi kaukolämmön
siirtoputkiston joutsenon kemiran tehtaalta joutsenon
keskustaan. samalla yhdistettiin Lampikankaan alue
joutsenon keskustan alueen kaukolämpöverkkoon. syy
verkostojen rakentamiselle oli kemiran kanssa solmi-
tussa lämmöntoimitussopimuksessa, jonka ansiosta lä-
hes koko joutsenon alueen kaukolämmön kulutus saa-
daan tuotettua prosessista vapautuvalla vedyllä.
Vesiverkostojen osalta vuoden aikana päivitettiin ja
laadittiin puuttuvia saneerausohjelmia. etenkin jäte-
vesipumppaamoiden osalta käynnistyi kriittisyyteen
perustuva saneerausohjelma kolmen pumppaamon
saneerauksella Lappeenrannan keskustaajaman alueel-
la. myös kaikkien pumppaamoiden automaation uusi-
minen aloitettiin keskittyen aluksi joutsenon kaupun-
ginosan pumppaamoihin. uutta vesihuoltoverkostoa
Lappeenrannan energia Oy | VuOsikertOmus 2012 | Lappeenrannan energiaVerkOt Oy
avainlukuja (milj. €) 2010 2011 2012
Liikevaihto 31,2 42,2 47,8
Liikevoitto 9,0 7,6 7,4
tilikauden tulos 0 0 -0,02
investoinnit 10,3 16,3 19,7
Vak. henkilöstö (lkm) 40 41 40
taseen loppusumma 125 186 196
rakennettiin noin 3,7 km ja vanhaa verkostoa saneerat-
tiin noin 3,5 km.
haapajärven kunnostushanketta jatkettiin viranomai-
sen hyväksymän suunnitelman mukaisesti. sateinen
kesä heikensi pohjasedimentin tiivistymistä, joskin toi-
vottuja tuloksia saatiin myös aikaan. Loppuvuodes-
ta päätettiin edistää talvella tapahtuvaa pohjan jääty-
mistä pumppaamalla vettä jäälle ja tamppaamalla jään
päälle satanutta lunta. tästä saatiinkin koenäytteiden
perusteella positiivisia tuloksia.
sähköverkkojen osalta jatkettiin verkostostrategian to-
teuttamista painottaen maakaapelointia sekä uuden
verkon rakentamisessa että saneerauksissa. painopis-
tealueena oli taipalsaaren taajaman sähkönsyötön var-
mistaminen. sähköasematasolla uusittiin taipalsaaren
sähköasema ja Lemin sähköasemalle lisättiin maasulku-
virran kompensointi.
sähkönjakelussa koettiin kaksi suurhäiriötäsähkönjakelussa oli kaksi suurhäiriötä kuluneena vuon-
na. tammikuussa runsaat lumisateet aiheuttivat jakelu-
häiriöitä, joiden piirissä oli pahimmillaan noin 1500 asi-
akasta ja pisimmät katkoajat olivat noin 20 h.
Loppuvuodesta koettiin vastaava tilanne marraskuussa,
jolloin kova puuskittainen tuuli ja sähkölinjoille kaatu-
neet puut aiheuttivat häiriöitä koko jakelualueen ilma-
johtoverkostolle. häiriöiden piirissä oli yli 4500 asiakasta.
pisimmät katkoajat olivat tuolloin yli 40 h.
sähköverkossa siirretyn energian määrä oli 792 gWh, kau-
kolämpöverkossa 611 gWh, maakaasuverkossa 112 gWh.
puhdasta vettä siirrettiin asiakkaille 5,9 milj. m3 ja jäte-
vettä puhdistettiin 6,2 milj. m3.
16
Lappeenrannan LämpöVoima oy
mertaniemi 2 voimalaitos toimi varavoimalaitoksena
tammi-helmikuun ajan. maaliskuussa alettiin muuttaa
kaasuturbiineja Fingridin nopeaksi sähkön häiriöreser-
viksi. kevään aikana purettiin vanhat höyrykattilat ja sa-
vukanavat sekä ohjaus- ja sähköjärjestelmiä. uusien sa-
vukanavien, ohjausjärjestelmien sekä sähkö- ja automaa-
tiojärjestelmien asennukset alkoivat kesäkuussa. nopea
sähkön häiriöreservikäyttö aloitettiin alkuperäisen suun-
nitelman mukaisesti 1.1.2013. mertaniemen vanhaan
höyrykattilasaliin asennettiin kaksi uutta kaukolämpö-
kattilaa teholtaan 80 mW, jolla korvattiin käytöstä pois-
jäänyttä kapasiteettia kaukolämmöntuotannossa.
mertaniemi 1:n kaasuturbiini oli varattu Fingridin no-
peaksi reserviksi sähkön kantaverkon häiriötilanteisiin.
Laitoksella tehtiin kymmenen koekäyttöä ja varsinai-
seen häiriöreservikäyttöön se käynnistettiin kolme ker-
taa. mertaniemi 1:n kaasukattiloilla tuotettiin kauko-
lämpöä 2544 (2417) tunnin aikana.
mertaniemen voimalaitoksella ja Lappeenrannan kanta-
kaupungin alueella olevilla lämpölaitoksilla tuotettiin läm-
pöä 114 gWh maakaasulla ja kevyellä polttoöljyllä. tuotan-
to oli 17 % koko kantakaupungin alueella käytetystä kauko-
lämmöstä. kaukaan Voima tuotti 81 % kaukolämmöstä.
FC powerilta kaukolämpöä joutsenon keskustan alueellejoutsenon keskustan alueen kaukolämpöverkkoon lii-
tettiin FC powerin kaukolämmön tuotanto. FC power
Oy:n kaukolämpö tuotetaan voimalaitoksella kemira
Chemicals Oy:n tehtaan prosesseissa syntyvän ylijää-
mälämmön talteenotolla ja polttamalla tuotantopro-
sessin sivutuotteena vapautuvaa vetyä.
tavoitteena on hankkia FCp:lta 80 % joutsenon keskus-
tan ja Lampikankaan alueiden kaukolämmöstä. kauko-
lämmön vastaanotto aloitettiin syyskuussa. Lampikan-
kaan ja keskustan verkot yhdistettiin loppuvuonna. FCp
tuottaa verkkoon keskimäärin 4 mW, joka teho saavute-
taan noin -10 °C ulkoilman lämpötilassa. alueella olevia
omia lämpölaitoksia käytetään vara- ja huippulaitoksina.
Verkon maksimitehontarve on noin 9 mW.
Lähienergiaa rauhan loma-asuntomessuilla 2012rauhan loma-asuntomessuille 2012 osallistuttiin uu-
denlaisella alueellisella lämmitysratkaisulla, lähiener-
gialla. Lämmitys toteutettiin järvilämpöön perustu-
valla lämpöpumpputekniikalla, jonka lisäksi laitokses-
sa on aurinkopaneeleita lämmöntuotannossa 48 m2 ja
korkea hyötysuhteinen maakaasukondenssikattila, jolla
tuotetaan vara- ja huippulämpöä. Laitos on mitoitettu
lähialueen kasvupotentiaali huomioiden.
uusia pohjavedenottamoita tutkitaanVesihuollossa jatkettiin uusien pohjavedenottopaikkojen
etsintää kahdella alueella. taipalsaaren pönniälänkan-
kaan pohjoisen alueen maastoon tehtiin kaksi pohjavesi-
kaivoa. Vedenottopaikan etsintä nimettiin ranta-alueen
nimen mukaan sinisten aaltojen projektiksi. syyskuun ja
joulukuun välillä tehty koepumppaus osoitti, että alu-
eelta voidaan ottaa pohjavettä n. 3000 m3/vrk. toinen
alue sijaitsee joutsenon haukilahdessa. sinne tehtiin kak-
si pohjavesikaivoa, ja koepumppaus osoitti, että alueelta
voidaan ottaa pohjavettä n. 2000 m3/vrk.
Lappeenrannan Lämpövoima Oy vastaa sähkön, kauko-
lämmön, höyryn ja puhtaan veden tuotannosta sekä jä-
teveden käsittelystä. Yhtiö vastaa myös tuotantolaitosten
käytöstä ja kunnossapidosta. Veden tuotannosta pää-
osa hoidetaan Huhtiniemen veden ottamolla, ja pääosa
jäteveden käsittelystä hoidetaan Toikansuon jäte veden
puhdistamolla.
Lappeenrannan energia Oy | VuOsikertOmus 2012 | Lappeenrannan LämpöVOima Oy
17Lappeenrannan energia Oy | VuOsikertOmus 2012 | LOrem
jätevesiratkaisua suunnitellaanjätevesien käsittelyn ympäristövaikutusten arviointi
käynnistettiin keväällä. eLy-keskus esitti loppuvuon-
na 2011, että Vuokseen suunnitellusta puhdistettujen
jätevesien purkupaikasta ja siirtoputken sijainnista on
tehtävä ympäristövaikutusten arviointi. arviointiohjel-
maan haettiin mukaan useita uusia jätevedenpuhdista-
mon sijoituspaikkoja ja myös uusia purkupaikkoja. Lop-
puvuonna yVa-prosessin ensimmäinen vaihe oli lähes
valmis, mutta virallisen version valmistuminen venyi
vuoden 2013 puolelle. Varsinainen yVa valmistunee
vuoden 2013 lopulla.
avainlukuja (milj. €) 2010 2011 2012
Liikevaihto 19,1 22,0 24
Liikevoitto -0,01 -0,2 0,1
tilikauden tulos 0 0 0
investoinnit 1,7 2,7 9,8
Vak. henkilöstö (lkm) 35 47 49
taseen loppusumma 10,4 25,1 32,6
yhtiön investoinnit olivat 7 (2,7) milj. euroa ja ne kohdistuivat pääasiassa mertaniemi 2 -varavoimalaitostoiminnan vaati-miin modernisointeihin ja uusiin kaukolämpökattiloihin.
19
konsernin rakenne ja yhtiön osakkeetLappeenrannan energia -konsernin muodostaa Lap-
peenrannan kaupungin kokonaan omistama Lappeen-
rannan energia Oy ja sen 100 %:sti omistamat tytär-
yhtiöt Lappeenrannan Verkonrakennus Oy, Lappeen-
rannan energiaverkot Oy ja Lappeenrannan Lämpö-
voima Oy. Lappeenrannan energia Oy hankkii ja myy
vettä, sähköä, kaukolämpöä, maakaasua ja höyryä.
Lappeenrannan Lämpövoima Oy tuottaa yhteistuo-
tantovoimalaitoksessaan sähköä ja kaukolämpöä emo-
yhtiölleen ja vastaa puhtaan veden tuotannosta sekä
jäteveden käsittelystä Lappeenrannan alueella. Lap-
peenrannan energiaverkot Oy omistaa, käyttää, raken-
nuttaa ja ylläpitää vesi-, jätevesi-, sähkö-, kaukolämpö-
ja maakaasuverkkoja sekä siirtää niiden kautta vettä ja
energiaa asiakkaille. Lappeenrannan Verkonrakennus
Oy rakentaa, käyttää ja kunnossapitää edellä mainittu-
ja verkkoja sekä ulkovalaistusverkkoa. Osakkuusyritys,
kaukaan Voima Oy, tuottaa Lappeenrannan energia
Oy:lle biopolttoaineella sähköä ja kaukolämpöä.
Vuosi 2012 oli Lappeenrannan energia Oy:n kymmenes
tilikausi.
Lappeenrannan energia Oy:n osakkeiden määrä on
1000 kpl ja osakkeen nimellisarvo on 10 000 euroa. yh-
tiöllä on yksi osakelaji.
kaukaan Voima Oy on Lappeenrannan energia Oy:n
osakkuusyhtiö (46 %).
Vainikkalan Vesi Oy on Lappeenrannan energia -kon-
sernin osakkuusyhtiö (45 %).
Olennaiset tapahtumat tilikaudella Lappeenrannan energia Oy:n osakkuusyhtiön kaukaan
Voima Oy:n biovoimalaitoksen toimintavuosi oli var-
sin tapahtumarikas. kuivasta puupölystä aiheutunut
räjähdys rikkoi maaliskuussa suuren osan turpeen kä-
sittelylaitteistosta, jotka saatiin korjattua vuoden lop-
puun mennessä. räjähdyksestä ei aiheutunut henkilö-
vahinkoja eikä vaurioista ollut tuotannollekaan haittaa,
sillä turvetta pystyttiin korvaamaan puupolttoaineilla.
ainoa pidempi suunnittelematon tuotantokatkos oli
marraskuussa, jolloin kattila jouduttiin pysäyttämään
puhdistuksen vuoksi noin viikon ajaksi. turpeen ja
maakaasun osuus polttoaineista jäi yhteensä vajaaseen
12 %:iin, joten biopolttoaineiden osuus nousi ennätyk-
selliselle tasolle eli 88,1 %:iin.
yhtiö on osakkaana hyötytuuli Oy:ssä ja sen tuulivoi-
malla tuotetun sähkön osuus säilyi kohtuullisen tuu-
livuoden ansiosta noin 12 gWh:ssa. sen sijaan uusia
tuulivoimapuistoja ei toteutettu vuonna 2012 useasta
selvitystyöstä huolimatta. yhtiö oli myös aktiivisesti
mukana tuulisaimaa Oy:n tuulivoimaselvityksissä, joi-
den tuloksena tehtiin investointipäätös muukon tuu-
lipuiston toteuttamisesta siten, että puisto valmistuu
keväällä 2013.
Lappeenrannan Lämpövoima Oy investoi voimakkaasti
mertaniemen voimalaitokseen, jonka kaasuturbiinit oli
vuokrattu vuoden 2013 alusta Fingrid Oyj:lle varateho-
laitoksiksi. mertaniemi 2 kaasuturbiinien automaatio
uudistettiin täydellisesti ja lisäksi mertaniemeen raken-
nettiin kaksi maakaasukäyttöistä kaukolämpökattilaa
poistettujen pakokaasukattiloiden tilalle ja kaupungin
lämmön tarpeen turvaamiseksi.
pohjoismaisella tasolla sähkön tukkumarkkinalla vallitsi
vuonna 2012 edullinen ja maltillinen hintataso. edullisen
Lappeenrannan energia Oy | VuOsikertOmus 2012 | haLLituksen tOimintakertOmus
haLLituksen toimintakertomus VuoDeLta 2012
20
hintatason taustalla olivat poikkeuksellisen hyvä pohjois-
mainen vesivarastotilanne sekä heikon taloustilanteen ai-
heuttama sähkön kysynnän lasku ja päästöoikeuksien hal-
pa hintataso. suomen hinnat olivat kuitenkin pohjoismaista
tasoa korkeammat Venäjän tuonnin vähentymisen ja raja-
siirtoyhteyksien vikaantumisten ja huoltotoimien vuoksi.
sähkön tukkuhinta pohjoismaisella tasolla (ns. systee-
mihinta) oli 31,20 (47,05) €/mWh ja suomen hinta-alu-
eella 36,64 (49,30) €/mWh. heinäkuussa 2012 suomen
hinta-alueen hinta oli 13,67 €/mWh, mikä oli alhaisin
taso useaan vuoteen.
Vuonna 2012 sähkön kokonaishankinta oli 801,5 (779,4)
gWh ja kaukolämmön 690,2 (652,0) gWh. sähkön ko-
konaishankinta kasvoi 2,8 % ja kaukolämmön 7,2 %.
Lämmitystarveluvun mukaan vuosi 2012 oli lähes nor-
maalivuosi: vuoden 2012 lämmitystarveluku oli 4588,
kun se normaalivuonna Lappeenrannassa on 4612.
Lappeenrannan energia Oy:n sähkön ja kaukolämmön
myyntihinnat sekä maakaasun myynnin hinnoittelura-
kenne säilyivät vuonna 2012 ennallaan. sähkön siirto-
hintoja tarkistettiin 5 %:lla ja veden hintoja noin 10 %:lla
vuoden alussa.
sähkön myyntihinnat olivat valtakunnallisen keski-
arvon alapuolella ja kaukolämmön hintakilpailukyky on
parantunut viime vuosina oleellisesti. uusiutuviin ener-
gialähteisiin sitoutumisen ansiosta kaukolämmön hinta
on lähes saavuttanut yhteistuotannon valtakunnallisen
keskiarvon samalla kun ympäristövaikutukset ovat ol-
leet myönteiset.
taloudellinen kehityskonsernin liikevaihto kasvoi 9,1 % edellisvuodesta ol-
len 119,3 milj. euroa. emoyhtiön liikevaihto kasvoi 5,6 %
edellisvuodesta ja oli 75,4 milj. euroa.
konsernin liikevoitto kasvoi 2,3 milj. euroa edellisvuo-
desta ja oli 11,6 miljoonaa euroa. emoyhtiön liikevoit-
to oli 5,0 (3,3) milj. euroa. konsernin tilikauden tulos oli
0,9 (-0,2) milj. euroa ja emoyhtiön 1,8 (2,3) milj. euroa.
investoinnitkonsernin investoinnit olivat 30,8 (20,0) milj. euroa. in-
vestoinneista 5,2 milj. euroa kohdistui sähköverkkoihin,
0,9 milj. euroa sähköasemaan, 3,0 milj. euroa sähkö-
mittareihin. Lämpöverkkoihin investoitiin 1,8 milj. eu-
roa ja vesi- ja jätevesiverkkoihin 8,0 milj. euroa.
Lappeenrannan energia Oy | VuOsikertOmus 2012 | haLLituksen tOimintakertOmus
myynnin kehitys 2010–2012 (milj. €)
2010 2011 2012ero % 11–12
sähkön myynti (ulkoinen) 36,9 39,0 39,3 0,8
sähkön siirto 21,1 19,6 21,0 7,7
Lämmön myynti (ulkoinen) 24,5 23,3 25,4 9,0
Lämmön siirto 8,3 8,5 8,9 4,7
kaasun myynti 3,2 3,3 4,7 42,4
kaasun siirto 1,2 2,1 2,5 19,0
Vesi 10,3 13,6 32,0
21
rahoituskonsernin korolliset velat 31.12.2012 olivat 192,6 (183,0)
miljoonaa euroa, josta velka Lappeenrannan kaupun-
kikonsernille oli 123,5 (130,7) milj. euroa. Likvidit varat
olivat vuoden lopussa 1,4 (2,0) miljoonaa euroa.
henkilöstöVakinaisia henkilöitä oli vuoden lopussa 215 (224) ja
määräaikaisia 31 (19), joista osa-aikaisia 7. henkilöstön
keski-ikä oli 46,8 (47,4) vuotta vuoden lopussa. koko
konsernissa jäi vuoden aikana eläkkeelle yhteensä 13
(13) henkilöä. Vakinaiseen työsuhteeseen palkattiin 10
(9) henkilöä.
hallintoLappeenrannan energia Oy:n hallituksen jäseninä toi-
mivat seuraavat yhtiökokouksen valitsemat henkilöt:
Voitto ampuja, timo haimila, tarmo häkkinen (vpj.),
jouni kemppi, kullervo Lehtonen (pj.), riitta munnuk-
ka, jorma nisonen, raila Oksanen, soile salla ja henki-
löstön edustajina ilpo hulkkonen ja pekka myyrä.
henkilökohtaiset varajäsenet samassa järjestyksessä
olivat: esko huttunen, markku nokelainen, Leila korte,
arto ylikotila, jerker Brandt, Leena kaijansinkko, pekka
heimala, kaija niiranen, erkki kämäräinen, sami Väi-
sänen ja heikki herranen. yhtiökokouksessa 26.4.2012
maksetut palkat ja palkkiot(milj. €) 2010 2011 2012
emo 3,6 2,3 2,2
konserni 7,8 10,0 10,2
henkilöstö keskimäärin2010 2011 2012
emo 84 60 56
konserni 193 238 250
hallituksen varajäseneksi valittiin sami jokelainen
eronneen jerker Brandtin tilalle.
hallituksen kokouksissa on läsnäolo-oikeus ollut kau-
pungin nimeämänä apulaiskaupunginjohtaja kari kor-
kiakoskella. hallituksen kokouksissa toimi esittelijänä
ja sihteerinä toimitusjohtaja reijo kolehmainen.
yhtiön varsinaisena tilintarkastajana toimi kpmg Oy ab
päävastuullisena tilintarkastajanaan kht heikki tuomi.
Lappeenrannan energia Oy | VuOsikertOmus 2012 | haLLituksen tOimintakertOmus
yhtiön taloudellista asemaa ja tulosta kuvaavat tunnusluvut
emo konserni
2010 2011 2012 2010 2011 2012
Liikevaihto milj. € 70,4 71,4 75,4 97,3 109,4 119,3
Liikevoitto milj. € 3,4 3,3 5,0 11,1 9,2 11,6
Liikevoitto/-tappio % 4,9 4,7 6,6 11,4 8,5 9,7
OpO:n tuotto % 25,9 2,6 7,9 163,5 -1,5 4,8
Omavar.aste % 3,1 12,3 11,8 1,3 7,1 6,7
22
rakenne ja rahoitusjärjestelytVoimakas investointitahti aiheutti vaikeuksia yhti-
ön kassavarojen riittävyyteen, jonka vuoksi yhtiö haki
omistajalta, Lappeenrannan kaupungilta, lainavaltuut-
ta ja takauspäätöstä yhteensä 36 miljoonan euron ra-
hoitukselle vuosille 2012–2015. kaupunginvaltuus-
to päätti takauksesta huhtikuussa 2012 ja yhtiö käytti
laina valtuutta kesäkuussa 20 miljoonan euron edestä.
merkittävät riskit ja epävarmuustekijät sekä niiden hallintaLappeenrannan energiassa toteutetaan riskienhallin-
taa, joka perustuu säännöllisesti päivitettävään riski-
analyysiin, vakuuttamissuunnitelmaan, energiakaupan
riskienhallintapolitiikkaan, toimintajärjestelmään sekä
poikkeusoloja varten laadittuihin energia- ja vesihuol-
lon valmiussuunnitelmiin.
energiakauppa altistuu sähkön markkinahinnan vaih-
telun ja polttoaineiden hintamuutosten aiheuttamal-
le riskille. suojauksissa käytetään sähkötermiinejä ja
pitkäaikaisia sopimuksia. suojaustoiminnan päätar-
koitus on varmistaa loppuasiakasmyynnille tavoiteltu
kate. johdannaissopimuksiin sovelletaan suojauslas-
kentaa. suojaus instrumenttien nettoarvon tilitykset
kirjataan energianhankinnan oikaisuksi ja johdannais-
sopimusten arvo esitetään tilinpäätöksen liitetiedois-
sa. yhtiön hallitus hyväksyi uudet riskipolitiikan peri-
aatteet syksyllä 2012.
sähköverkkoliiketoiminta altistuu poikkeuksellisten
sääolojen riskille. yhtiön vastuuvakuutus kattaa asiak-
kaalle aiheutuneen vahingon, mutta ei lainsäädännön
mukaan asiakkaille yli 12 tunnin sähkökatkoista mak-
settavia vakiokorvauksia. yhtiöllä on myös sähkön- ja
kaukolämmöntuotannon keskeytysvakuutukset ja voi-
malaitoksella konerikkovakuutus.
ympäristökonsernin ympäristövastuut hoidetaan toimintajärjes-
telmään sisältyvän ympäristöohjeistuksen mukaisesti.
yhtiöllä ei ole tiedossa sellaisia yrityksen taloudelliseen
asemaan vaikuttavia ympäristöriskejä, jotka poikkeaisi-
vat toimialan luonteeseen yleisesti kuuluvista.
Lappeenrannan energia Oy osallistuu elinkeinoelämän
energiatehokkuussopimuksen energiapalvelujen toi-
menpideohjelmaan ja Lappeenrannan Lämpövoima Oy
vastaavaan energiatuottajien toimenpideohjelmaan.
23
kaukaan Voima Oy:n biovoimalaitoksen ansiosta ener-
gianhankinta oli entistä ympäristöystävällisempää.
mertaniemen voimalaitoksen uuden lainsäädännön
mukainen ympäristölupa on voimassa vuoteen 2015.
Voimalaitoksen vuotuinen mitattu typenoksidipäästö
alittaa ympäristöviranomaisten vaatimukset.
Lakisääteisen ympäristövakuutuksen piiriin kuuluu
mertaniemen voimalaitos ja teholtaan yli 40 mW:n
lämpökeskukset.
suomen luonnonsuojeluliitto on myöntänyt Lappeen-
rannan energian puupolttoaineella ja tuulivoimalla
tuotetulle sähkölle ekoenergia-merkin.
tutkimus- ja kehitystoimintayhtiön tutkimus- ja kehitystoiminta on ollut pieni-
muotoista. suurin panostus on kohdistettu tuulivoima-
potentiaalin löytymiseen maakunnassa tuulisaimaa
Oy:n kautta. Lisäksi yhtiössä teetetään vuosittain 1–3
lopputyötä kohdistuen tekniikkaan tai talouteen.
Olennaiset tapahtumat alkaneella tilikaudellajätevesiratkaisuun liittyvän ympäristövaikutusten arvi-
oinnin saattaminen onnistuneesti kauaskantoiseen ja
kestävään lopputulokseen on koko konsernin kannalta
merkittävin tavoite kuluvalle vuodelle.
tulevaisuuden näkymätyhtiön taloudellisen tuloksen ja toiminnallisen tehok-
kuuden ennakoidaan kehittyvän positiivisesti. tämä
mahdollistaa jatkuvan kehittymisen toiminta-alueen
yritysten ja asiakkaiden hyväksi. Voimakkaat investoin-
tipaineet mm. vesiratkaisuihin aiheuttavat tilapäisesti
haastavia tilanteita rahoituksen suhteen.
Lappeenrannan energia Oy:n osakkuusyhtiön kaukaan
Voima Oy:n biovoimalaitos on muuttanut energian-
tuotannon polttoainepohjan pääosin biopolttoainei-
siin perustuvaksi. tämä vakauttaa energian hinnoitte-
lun jatkossa ja edesauttaa yhtiön menestystä kovene-
vassa kilpailussa.
hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestätilinpäätöksen mukaan Lappeenrannan energia Oy:n
tilikauden voitto on 1 757 717,67 euroa. jakokelpoiset
voittovarat ovat tämän jälkeen 13 382 159,61 euroa.
hallitus esittää, että osinkoa jaetaan 1 738 euroa osa-
ketta kohti ja loput tilikauden voitosta siirretään edel-
listen tilikausien voitto/tappio-tilille.
Lappeenrannan energia Oy | VuOsikertOmus 2012 | haLLituksen tOimintakertOmus
24
tuLOstiedOt
Lappeenrannan energia Oy | VuOsikertOmus 2012 | tuLOstiedOt 25
tuloslaskelma (1 000 €)konserni konserni emo emo
1.1.–31.12.2012 1.1.–31.12.2011 1.1.–31.12.2012 1.1.–31.12.2011
liikevaihTo 119 308 109 370 75 393 71 387Valmistus omaan käyttöön 7 157 6 603Liiketoiminnan muut tuotot 239 364 4 767 5 093
materiaalit ja palvelutaineet ja tarvikkeet
Ostot tilikauden aikana -66 607 -65 528 -67 647 -65 874Varastojen muutos -12 115
ulkopuoliset palvelut -13 104 -10 948 -1 585 -1 375-79 723 -76 362 -69 232 -67 249
henkilöstökulutpalkat ja palkkiot -10 184 -9 556 -2 166 -2 325henkilösivukulut
eläkekulut -2 189 -2 080 -727 -648muut henkilösivukulut -443 -420 -69 -103
-12 815 -12 055 -2 962 -3 076poistot ja arvonalentumiset
suunnitelman mukaiset poistot -12 257 -11 174 -837 -783konserniliikearvon poisto -1 383 -1 383
-13 639 -12 557
Liiketoiminnan muut kulut -9 379 -6 476 -2 158 -2 047Osuus osakkuusyritysten voitosta 440 362liikevoiTTo/-Tappio 11 588 9 249 4 970 3 325
rahoitustuotot ja -kulutmuut korko-ja rahoitustuotot 37 137 4 890 6 684korkokulut kaupungille -6 150 -8 354korkokulut ja muut rahoituskulut -10 074 -9 752 -1 268 -1 019
-10 036 -9 615 -2 528 -2 689
voiTTo/Tappio ennen saTunnaisia eriä 2 442 636
satunnaiset tuotot 0,00 1 900
voiTTo/Tappio ennen TilinpääTössiirToja ja veroja 1 552 -367 2 442 2 536
poistoeron muutos -107 1
voiTTo/Tappio ennen veroja 2 335 2 537
tuloverot -646 208 -577 -274 Tilikauden voiTTo/Tappio 906 -159 1 758 2 263
26 Lappeenrannan energia Oy | VuOsikertOmus 2012 | tuLOstiedOt
tase (1 000 €)konserni konserni emo emo
vastaavaa 31.12.2012 31.12.2011 31.12.2012 31.12.2011pysyväT vasTaavaTaineettomat hyödykkeet
Liikearvo 2 983 4 230 0 128Fuusiotappio 862 1 006konserniliikearvo 16 399 17 781muut pitkävaikutteiset menot 1 833 1 442 1 755 1 303
21 215 23 453 2 617 2 437aineelliset hyödykkeet
maa- ja vesialueet 1 729 1 719 846 846rakennukset ja rakennelmat 12 285 12 450 2 464 2 547Verkostot 157 592 150 255koneet ja kalusto 20 596 12 163 84 94
192 202 176 586 3 394 3 487sijoitukset
muut osakkeet ja osuudet 29 281 28 841 79 208 79 208palautuskelpoiset liittymismaksut 67 67muut saamiset 303 248
29 584 29 089 79 275 79 275vaihTuvaT vasTaavaTVaihto-omaisuus
aineet ja tarvikkeet 2 290 2 302pitkäaikaiset saamiset
saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä 96 240 85 522Lainasaamiset 30 30 30 30
96 270 85 552Lyhytaikaiset saamiset
myyntisaamiset 20 735 19 262 12 169 10 345muut saamiset 1 163 1 014 6 123siirtosaamiset 1 939 2 593 1 518 1 971saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä 5 129 6 211 6 155 4 335
28 967 29 081 19 848 16 774
Laskennalliset verosaamiset 1 871 1 525
rahat ja pankkisaamiset 1 399 1 988 1 385 1 974
vasTaavaa yhTeensä 277 558 264 055 202 790 189 498
Lappeenrannan energia Oy | VuOsikertOmus 2012 | tuLOstiedOt 27
tase (1 000 €)konserni konserni emo emo
vastattavaa 31.12.2012 31.12.2011 31.12.2012 31.12.2011oma pääoma
Osakepääoma 10 000 10 000 10 000 10 000sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 10 838 10 838 10 838 10 838edell. tilik. voitto/tappio -3 166 -1 157 786 373tilikauden voitto/tappio 906 -159 1 758 2 263
18 578 19 522 23 382 23 474
TilinpääTössiirTojen kerTymäkertynyt poistoero 706 598
vieras pääomaLaskennalliset verovelat 3 879 3 464pitkäaikainen
pääomalainat 30 003 30 003eläkelainat 303 363Lainat rahoituslaitoksilta 64 341 48 759 59 341 43 759Velat kaupungille ja kaup.yhtiölle 88 925 93 603 88 925 93 603muut velat 52 52 52 52
Liittymismaksut 37 396 34 438221 019 207 218
Lyhytaikaineneläkelainat 60 56Lainat rahoituslaitoksilta 4 419 3 196Ostovelat 9 694 7 608 4 189 4 180siirtovelat 3 313 3 276 1 185 987muut velat 6 940 5 850 7 468 5 823Velat kaupungille ja kaup.yhtiölle 9 656 13 864Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille 17 542 16 999
34 081 33 851 30 384 27 989
vasTaTTavaa yhTeensä 277 558 264 055 202 790 189 476
28 Lappeenrannan energia Oy | VuOsikertOmus 2012 | tuLOstiedOt
sähkön myynnin tuloslaskelma (1 000 €)
1.1.–31.12.2012 1.1.–31.12.2011liikevaihTo 41 675 41 604Liiketoiminnan muut tuotot
sisäiset tuotot 3 205 3 441muut liiketoiminnan muut tuotot 125 116
materiaalit ja palvelutaineet, tarvikkeet ja tavarat
Ostot tilikauden aikana 38 342 38 669ulkopuoliset palvelut 1 042 861
henkilöstökulutpalkat ja palkkiot 1 266 1 276henkilösivukulut
eläkekulut 544 466muut henkilösivukulut 407 468
poistot ja arvonalentumisetsuunnitelman mukaiset poistot
suunnitelman mukaiset poistot liikearvosta 47 47suunnitelman mukaiset poistot muista pysyvien vast. hyödykkeistä 495 489
Liiketoiminnan muut kulutVuokrat 39 39sisäiset kulut 54 51muut liiketoiminnan muut kulut 1 393 1 350
kulut yhteensä -43 629 -43 716
liikevoitto (tappio) 1 376 1 445
rahoitustuotot ja -kulutkorkotuotot 1 673 2 025korkokulut kunnalle -1 951 -1 748muut korko- ja rahoituskulut -879 -545
-1 158 -268voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 219 1 177tilinpäätössiirrot
poistoeron muutos muista pys. vast. hyödykkeistä -82 -25
voitto (tappio) ennen veroja 137 1 151tuloverot
tilikauden ja ed.tilik.verot -34 -124 Tilikauden voitto (tappio) 103 1 027
Lappeenrannan energia Oy | VuOsikertOmus 2012 | tuLOstiedOt 29
sähkön myynnin tase (1 000 €)vastaavaa 31.12.2012 31.12.2011pysyväT vasTaavaTaineettomat hyödykkeet
Liikearvo 47Fuusiotappio 431 503muut aineettomat hyödykkeet 1 158 910
1 589 1 459aineelliset hyödykkeet
maa- ja vesialueet 541 541rakennukset ja rakennelmat 1 577 1 630koneet ja kalusto 61 64
2 179 2 236sijoitukset
Osakkeet ja osuudet 41 541 41 541vaihTuvaT vasTaavaTsaamiset
pitkäaikaiset saamisetsaamiset saman konsernin yrityksiltä 39 165 28 007saamiset muilta 30 30
saamisetLyhytaikaiset saamiset
saamiset saman konsernin yrityksiltä 2 259 851saamiset kunnalta 175 2 905saamiset muilta 7 390 4 374
rahat ja pankkisaamiset 1 385 1 974vastaavaa yhteensä 95 714 83 378vastattavaa oma pääoma
Osakepääoma 4 800 1 600Osakepääoman lisäys 1.3.2011 0 3 200sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 6 936 6 936edell. tilik. voitto/tappio -2 296 -2 483tilikauden voitto/tappio 103 1 027
9 543 10 281TilinpääTössiirTojen kerTymä
poistoero 422 339vieras pääomapitkäaikainen vieras pääoma
pitkäaikainen korollinen vieras pääomarahalaitoslainat 42 175 24 748Velka kaupungille 26 767 30 389
pitkäaikainen koroton vieras pääomamuut velat 52 52Velka kaupungille 77
Lyhytaikainen vieras pääomaLyhytaikainen korollinen vieras pääoma
rahalaitoslainat 2 573 1 791Velka kaupungille 3 623 3 623
Lyhytaikainen koroton vieras pääomaVelat saman konsernin yrityksille 6 875 7 414Velat kunnalle 342 394Velat muille 3 343 4 270
16 755 17 492vastattavaa yhteensä 95 714 83 378
30 Lappeenrannan energia Oy | VuOsikertOmus 2012 | tuLOstiedOt
sähkön siirron tuloslaskelma (1 000 €) 1.1.–31.12.2012 1.1.–31.12.2011liikevaihTo 21 443 20 560Liiketoiminnan muut tuotot
sisäiset tuotot 180 155muut liiketoiminnan muut tuotot 2 90
materiaalit ja palvelutaineet, tarvikkeet ja tavarat
Ostot tilikauden aikanahäviösähkö 1 191 1 517muut ostot tilikauden aikana 46 69
ulkopuoliset palvelutalueverkko-, kantaverkko- ja verkkopalvelumaksut 3 273 2 541muut ulkopuoliset palvelut 5 210 5 647
henkilöstökulutpalkat ja palkkiot 631 536henkilösivukulut
eläkekulut 169 140muut henkilösivukulut 321 202
poistot ja arvonalentumisetsuunnitelman mukaiset poistot
suunnitelman mukaiset poistot liikearvosta 329 329suunnitelman mukaiset poistot sähköverkon hyödykkeistä 4 319 4 097suunnitelman mukaiset poistot muista pysyvien vast. hyödykkeistä 128 128
Liiketoiminnan muut kulutVuokrakulut 21 20sisäiset kulut 106 107muut liiketoiminnan muut kulut 1 509 387
kulut yhteensä -17 253 -15 722liikevoitto/-tappio 4 372 5 084rahoitustuotot ja -kulut
muut korko- ja rahoitustuototkunnalta 2 6muilta 0 0
korkokulut ja muut rahoituskulutsaman konsernin yrityksille -2 853 -2 830kunnalle -3 -162muille -168 -29
voitto/tappio ennen satunnaisia eriä 1 350 2 069satunnaiset erät
satunnaiset kulutannetut konserniavustukset 0 -1 000
voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 1 350 1 069tilinpäätössiirrot
poistoeron muutospoistoeron muutos sähköverkon hyödykkeistä 845 -700poistoeron muutos muista pys. vast. hyödykkeistä 10 22
Verot 0Tilikauden voitto/tappio 495 1 747
Lappeenrannan energia Oy | VuOsikertOmus 2012 | tuLOstiedOt 31
sähkön siirron tase (1 000 €)vastaavaa 31.12.2012 31.12.2011pysyväT vasTaavaTaineettomat hyödykkeet
Liikearvo 329sähköverkon aineettomat hyödykkeet 60 116
60 445aineelliset hyödykkeet
sähköverkon aineelliset hyödykkeet 78 884 75 127muut aineelliset hyödykkeet 2 231 2 310
81 115 77 437sijoiTukseT
Osakkeet ja osuudet 9 9muut saamiset 7 7
vaihTuvaT vasTaavaTsaamiset
Lyhytaikaiset saamisetsaamiset saman konsernin yrityksiltä 764 537saamiset kunnalta 9 956 6 772saamiset muilta 11 792 11 189
22 512 18 499
vastaavaa yhteensä 103 702 96 396
vastattavaaoma pääoma
Osakepääoma 1 367 1 367sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 243 243edell. tilik. voitto/tappio 2 887 1 139tilikauden voitto/tappio 495 1 747
4 990 4 496TilinpääTössiirTojen kerTymä
poistoero sähköverkon hyödykkeistä 10 687 9 828poistoero muista pys. vastaavien hyödykkeistä 140 144
vieras pääomapitkäaikainen vieras pääoma
pitkäaikainen korollinen vieras pääomaVelat saman konsernin yrityksille 52 639 47 227
pitkäaikainen koroton vieras pääomaLiittymismaksut 27 742 26 193
80 381 73 421Lyhytaikainen vieras pääoma
Lyhytaikainen korollinen vieras pääomaVelat saman konsernin yrityksilleVelka Lappeenrannan energialle 444 2 549
Lyhytaikainen koroton vieras pääomaVelat saman konsernin yrityksille 2 912 3 058Velat kunnalle 52Velat muille 4 095 2 900
7 059 5 958vastattavaa yhteensä 103 702 96 396
32 Lappeenrannan energia Oy | VuOsikertOmus 2012 | tuLOstiedOt
kaasun myynnin tuloslaskelma (1 000 €)1.1.–31.12.2012 1.1.–31.12.2011
liikevaihTo 4 712 3 331
Liiketoiminnan muut tuototsisäiset tuotot 249 255muut liiketoiminnan muut tuotot 15 14
materiaalit ja palvelutaineet, tarvikkeet ja tavarat
Ostot tilikauden aikana 4 018 2 956ulkopuoliset palvelut 60 53
henkilöstökulutpalkat ja palkkiot 94 100henkilösivukuluteläkekulut 41 37muut henkilösivukulut 31 37
poistot ja arvonalentumisetsuunnitelman mukaiset poistot
suunnitelman mukaiset poistot liikearvosta 0 0suunnitelman mukaiset poistot muista pysyvien vast. hyödykkeistä 22 19
Liiketoiminnan muut kulut
Vuokrat 5 5sisäiset kulut 7 6muut liiketoiminnan muut kulut 140 111
kulut yhteensä -4 418 -3 324
liikevoitto/-tappio 558 276
rahoitustuotot ja -kulutkorkotuotot 1 14korkokulut kaupungille -23 -53muut korko- ja rahoituskulut -28 -26
-50 -65
voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 508 211tilinpäätössiirrot
poistoeron muutos muista pys. vast. hyödykkeistä -12 -3Voitto (tappio) ennen verojatuloverot
tilikauden ja ed.tilik.verot -122 -22Tilikauden voitto/tappio 374 185
Lappeenrannan energia Oy | VuOsikertOmus 2012 | tuLOstiedOt 33
kaasun myynnin tase (1 000 €)vastaavaa 31.12.2012 31.12.2011pysyväT vasTaavaTaineettomat hyödykkeet
Liikearvo 0Fuusiotappio 22 25muut aineettomat hyödykkeet 85 27
107 53aineelliset hyödykkeet
maa- ja vesialueet 68 68rakennukset ja rakennelmat 197 204koneet ja kalusto 5 7
270 278sijoitukset
Osakkeet ja osuudet 1 273 1 273vaihTuvaT vasTaavaTsaamiset
pitkäaikaiset saamisetsaamiset saman konsernin yrityksiltä 782 880
Lyhytaikaiset saamisetsaamiset saman konsernin yrityksiltä 239 82saamiset kunnalta 2 054 1 701saamiset muilta 908 1 059
vastaavaa yhteensä 5 633 5 325
vastattavaa oma pääoma
Osakepääoma 600 200Osakepääoman lisäys 1.3.2011 0 400sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 867 867edell. tilik. voitto/tappio 116 83tilikauden voitto/tappio 374 185
1 957 1 735TilinpääTössiirTojen kerTymä
poistoero 33 21vieras pääomapitkäaikainen vieras pääoma
pitkäaikainen korollinen vieras pääomaVelka rahoituslaitoksille 1 482 1 679Velka kaupungille 508
pitkäaikainen koroton vieras pääomaVelka kaupungille 11
Lyhytaikainen vieras pääomaLyhytaikainen korollinen vieras pääoma
rahalaitoslainat 198 100Velka kaupungille 508 508
Lyhytaikainen koroton vieras pääomaVelat saman konsernin yrityksille 988 501Velat kunnalle 47 55Velat muille 420 206
2 161 1 370Vastattavaa yhteensä 5 633 5 325
Lappeenrannan energia Oy | VuOsikertOmus 2012 | tuLOstiedOt34
kaasun siirron tuloslaskelma (1 000 €)1.1.–31.12.2012 1.1.–31.12.2011
liikevaihTo 2 770 2 207Liiketoiminnan muut tuotot
sisäiset tuotot 16 11muut liiketoiminnan muut tuotot 0 0
materiaalit ja palvelutaineet, tarvikkeet ja tavarat
Ostot tilikauden aikana 13 3ulkopuoliset palvelut
alueverkko-, kantaverkko- ja verkkopalvelumaksut 1 727 1 524muut ulkopuoliset palvelut 126 151
henkilöstökulutpalkat ja palkkiot 91 74henkilösivukulut
eläkekulut 21 18muut henkilösivukulut 29 19
poistot ja arvonalentumisetsuunnitelman mukaiset poistot
suunnitelman mukaiset poistot liikearvosta 12 12suunnitelman mukaiset poistot maakaasuverkon hyödykkeistä 170 163suunnitelman mukaiset poistot muista pysyvien vast. hyödykkeistä 4 4
Liiketoiminnan muut kulutVuokrakulut 3 3sisäiset kulut 16 17muut liiketoiminnan muut kulut 37 46
kulut yhteensä -2 249 -2 033
liikevoitto/-tappio 537 185
rahoitustuotot ja -kulutmuut korko- ja rahoitustuotot
kunnalta 0 1muilta 0
korkokulut ja muut rahoituskulutsaman konsernin yrityksille -96 -96kunnalle 0muille 0 -2
-96 -97
voitto/tappio ennen satunnaisia eriä ja tilinpäätössiitoja ja veroja 441 89tilinpäätössiirrot
poistoeron muutospoistoeron muutos kaasuverkon hyödykkeistä 140 15poistoeron muutos muista pys. vast. hyödykkeistä 2 3
Tilikauden voitto (tappio) 299 71
Lappeenrannan energia Oy | VuOsikertOmus 2012 | tuLOstiedOt 35
kaasun siirron tase (1 000 €)vastaavaa 31.12.2012 31.12.2011pysyväT vasTaavaTaineettomat hyödykkeet
Liikearvo 1212
aineelliset hyödykkeetkaasuverkon aineelliiset hyödykkeet 2 455 2 438muut aineelliset hyödykkeet 119 122
2 574 2 560sijoitukset
muut saamiset 6 6
vaihTuvaT vasTaavaT
saamisetLyhytaikaiset saamiset
saamiset saman konsernin yrityksiltä 51 43saamiset kunnalta 496 0saamiset muilta 984 868
1 532 911
vastaavaa yhteensä 4 112 3 489vastattavaaoma pääoma
Osakepääoma 40 40sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 33 33edell. tilik. voitto/tappio 115 44tilikauden voitto/tappio 299 71
487 188TilinpääTössiirTojen kerTymä
poistoero kaasuverkon hyödykkeistä 523 383poistoero muista pys. vastaavien hyödykkeistä 15 13
vieras pääomapitkäaikainen vieras pääoma
pitkäaikainen korollinen vieras pääomaVelka saman konsernin yrityksille 1 452 1 452
pitkäaikainen koroton vieras pääomaLiittymismaksut 1 058 972
Lyhytaikainen vieras pääomaLyhytaikainen koroton vieras pääoma
Velat saman konsernin yrityksille 478 154Velat kunnalle 2 256Velat muille 97 70
576 480vastattavaa yhteensä 4 112 3 489
tiiVisteLmä
kymmenes toimintavuosi sujui ilman suuria hallinnol-
lisia tai taloudellisia muutoksia. edellisvuonna tapah-
tunut energia- ja vesiliiketoimintojen yhdistyminen ai-
heutti yhä haasteita toimintatapojen yhdistämisessä.
konsernin investoinnit kasvoivat yli 30 miljoonan eu-
ron. mittavin investointi oli mertaniemen voimalaitok-
sen saneeraaminen kantaverkkoyhtiön tarpeisiin säh-
köverkon varavoimaksi 2013 vuoden alusta. siihen liit-
tyi uusien kaukolämpökattiloiden rakentaminen läm-
möntuotantoa varmistamaan.
Vuoden 2011 lopulla saatiin kaakkois-suomen eLy-
keskukselta päätös, jonka mukaan Lappeenrannan tu-
li tehdä ympäristövaikutusten arviointi koskien jäte-
vesien purkupaikkaa ja uuden jätevedenpuhdistamon
paikkaa. tavoitteena on, että yVa saataisiin valmiiksi
vuoden 2013 loppuun mennessä, mutta aikataulu on
todella haastava.
Lappeenrannan energia konsernin taloudellinen tu-
los oli 0,9 (-0,2) miljoonaan euroa ja liikevaihto 119,3
(109,4) miljoonaa euroa. Lappeenrannan energia Oy:n
tulokseksi muodostui tilinpäätösjärjestelyjen jälkeen
1,8 miljoonaa euroa voitolliseksi.
Osakkuusyhtiömme, kaukaan Voima Oy:n, tuottamas-
ta energiasta peräti 88 % tuotettiin puupoltto aineilla eli
turpeen ja maakaasun osuus jäi yhteensä 12 %:iin.
energia-konsernin palveluksessa oli vuoden vaihtees-
sa 247 henkilöä.
energiakauppaLappeenrannan energia Oy:n uusiutuvien ja ympäris-
töystävällisten energialähteiden käyttö on jatkanut ta-
saista kasvua. myönteisen kehityksen taustalla olivat
kaukaan Voima Oy:n puuvaltainen tuotanto, hiilidiok-
sidivapaan kaukolämmön hankinta joutsenoon ja rau-
han alueen lähienergiaratkaisun toteuttaminen.
kaukolämmön hankinnassa saavutettiin ennätys-
lukemat puupolttoaineiden osuudessa 67,3 % ja CO2-
ominaispäästöjen pienuudessa 90,6 tn CO2/mWh. mo-
lempien ennätyslukemien taustalla oli pääosin kau-
kaan Voima Oy:n puupolttoaineiden käytön kasvami-
nen poikkeuksellisen suureksi.
yhtiö toteutti rauhan loma-asuntomessualueelle
2012 lähienergiaratkaisun. Lähienergiassa valtaosa, jopa
80 %, alueen kiinteistöjen lämmöntarpeesta tuotetaan
paikallisesti uusiutuvalla energialla. Lämmöntuotanto
perustuu maalämmön, aurinkoenergian ja maakaasun
yhdistelmään.
joutsenoon hankittiin hiilidioksidivapaata kaukolämpöä
marraskuusta 2012 alkaen. hiilidioksidivapaan lämmön
arvioidaan kattavan 90 % joutsenon lämmön tarpeesta.
37Lappeenrannan energia Oy | VuOsikertOmus 2012 | tiiVisteLmä
Lappeenrannan energia Oy:n sähkön ja kaukoläm-
mön myyntihinnat sekä maakaasun myynnin hinnoit-
telurakenne säilyivät vuonna 2012 ennallaan. sähkön
myyntihinnat olivat valtakunnallisen keskiarvon ala-
puolella ja kaukolämmön hintakilpailukyky on paran-
tunut oleellisesti.
yhtiö on sitoutunut neuvomaan asiakkaitaan energi-
an ja veden säästäväisessä käytössä. henkilöstöä on kou-
lutettu energiansäästöneuvontaan ja yhtiö on rahoitta-
nut enne etelä-karjalan energianeuvonta-hanketta.
Lappeenrannan energiaverkot OyVuosi 2012 oli ensimmäinen täysi vuosi, jolloin Lap-
peenrannan energiaverkkojen vastuulla oli sähkön,
kaukolämmön ja maakaasun jakelun lisäksi vesihuolto-
verkostot ja vastuu veden asiakasrajapinnasta.
etäluenta eli amr-hanke eteni massa-asennusvauhtiin
syksyllä. hanke on tarkoitus saada valmiiksi suunnitel-
lussa laajuudessa kesällä 2013.
Lappeenrannan energiaverkot rakensi kaukolämmön
siirtoputkiston joutsenon kemiran tehtaalta joutsenon
keskustaan. syy verkostojen rakentamiselle oli kemiran
kanssa solmitussa lämmöntoimitussopimuksessa, jonka
ansiosta lähes koko joutsenon alueen kaukolämmön ku-
lutus saadaan tuotettua prosessista vapautuvalla vedyllä.
jätevesipumppaamoiden osalta käynnistyi kriittisyy-
teen perustuva saneerausohjelma kolmen pumppaamon
saneerauksella Lappeenrannan keskustaajaman alueella.
myös kaikkien pumppaamoiden automaation uusiminen
aloitettiin keskittyen aluksi joutsenon kaupunginosasta.
haapajärven kunnostushanketta jatkettiin suunni-
telman mukaisesti. sateinen kesä heikensi pohjasedi-
mentin tiivistymistä. talvella tapahtuvaa pohjan jää-
tymistä ehkäistiin onnistuneesti pumppaamalla vettä
jäälle ja tamppaamalla jään päälle satanutta lunta.
sähköverkkojen osalta jatkettiin verkostostrategian
toteuttamista painottaen maakaapelointia sekä uuden
verkon rakentamisessa että saneerauksissa. painopiste-
alueena oli taipalsaaren taajaman sähkönsyötön var-
mistaminen. sähköasematasolla uusittiin taipalsaaren
sähköasema ja Lemin sähköasemalle lisättiin maasulku-
virran kompensointi.
sähkönjakelussa oli kaksi suurhäiriötä kuluneena
vuonna. tammikuussa runsaat lumisateet aiheutti jake-
luhäiriöitä. Loppuvuodesta oli vastaava tilanne marras-
kuun lopulla, jolloin kova puuskittainen tuuli ja sähkö-
linjoille kaatuneet puut aiheuttivat häiriöitä koko jake-
lualueen ilmajohtoverkostolle.
Lappeenrannan Verkonrakennus Oyyhtiön toiminta muodostui edellisvuoden tapaan pää-
osin sähkö- ja vesiverkkojen rakentamis-, kunnossa-
pitopalveluista Lappeenrannan energiaverkot Oy:lle.
Lappeenrannan kaupungin kanssa solmittiin kunnos-
sapidon ja rakentamisen sopimus liikennevalojen huol-
toon ja rakentamiseen.
Vuoden merkittävin muutos oli vesihuollon varasto-
palveluiden siirto Lappeenrannan kaupungin varastos-
ta omiin varastoihin simolantielle.
sähköverkkojen osalta tehtiin koko verkkoalueelle
kunnossapitoa ja rakennuskohteita.
ulkoisista kaupoista merkittävin oli ristiinan aluekaape-
loinnin tekeminen järvi-suomen energian verkko alueelle.
etäluenta eli amr-projekti työllisti merkittävästi
useita työryhmiä. keskitinasennukset jatkuivat ja niin
sanottujen vaikeiden käyttöpaikkojen lukumäärät kas-
voivat loppuvuodesta merkittävästi, jotka työllistivät
mittariasentajia.
Vesiverkkojen osalta saneerausprojektit kasvoi mer-
kittävästi. saneerauksia tehtiin tirilässä, pöyhiäntiellä,
soljantiellä, joista Willimiehenkatu keskustassa oli nä-
kyvin. uutta verkkoa rakennettiin ruoholammella.
Vuosi alkoi edellisvuoden lopun tykkylumen ja
linjojen tarkastusten osalta vauhdikkaasti. Lappeen-
38 Lappeenrannan energia Oy | VuOsikertOmus 2012 | tiiVisteLmä
rannan Verkonrakennuksesta kymmenen henkilöä
osallistui elenian ja Fortumin verkkojen korjaami-
seen, josta saatiin kokemusta miten muualla toimi-
taan. joulukuisessa myrskyssä kova tuuli aiheutti
laajoja katkoja koko verkkoalueelle. näiden töiden
korjaamiseen osallistui koko sähköalan koulutuksen
saanut henkilökunta.
Lappeenrannan Lämpövoima Oymertaniemi 2 voimalaitos toimi varavoimalaitoksena
tammi-helmikuun ajan.
mertaniemi 2:n kaasuturbiinit siirtyivät Fingridin
sähkön nopeaan häiriöreservikäyttöön alkuperäisen
suunnitelman mukaisesti 1.1.2013. kaasuturbiinien
muutostyöt aloitettiin maaliskuussa 2012. Voimalaitok-
sen vanhaan höyrykattilasaliin asennettiin kaksi uutta
kaukolämpökattilaa yhteisteholtaan 80 mW. uudella
kapasiteetilla korvattiin käytöstä poisjäänyttä kapasi-
teettia kaukolämmöntuotannossa.
mertaniemi 1:n kaasuturbiini oli varattu Fingridin
nopeaksi reserviksi sähkön kantaverkon häiriötilantei-
siin. Laitoksella tehtiin kymmenen koekäyttöä ja varsi-
naiseen häiriöreservikäyttöön se käynnistettiin kolme
kertaa. mertaniemi 1:n kaasukattiloilla tuotettiin kau-
kolämpöä 2544 (2417) tunnin aikana.
mertaniemen voimalaitoksella ja Lappeenrannan kan-
takaupungin alueella olevilla lämpölaitoksilla tuotettiin
lämpöä 115 gWh maakaasulla ja kevyellä polttoöljyllä.
tuotanto oli 18 % koko kantakaupungin alueella käy-
tetystä kaukolämmöstä. kaukaan Voima tuotti 82 %
kauko lämmöstä.
joutsenon keskustan alueen kaukolämpöverkkoon
liitettiin FC powerin kaukolämmön tuotanto. FC po-
wer Oy:n kaukolämpö tuotetaan voimalaitoksella ke-
mira Chemicals Oy:n tehtaan prosesseissa syntyvän
ylijäämä lämmön talteenotolla ja polttamalla tuotanto-
prosessin sivutuotteena vapautuvaa vetyä.
tavoitteena on hankkia FCp:lta 80 % joutsenon kes-
kustan ja Lampikankaan alueiden kaukolämmöstä. kau-
kolämmön vastaanotto aloitettiin syyskuussa. Lampi-
kankaan ja keskustan verkot yhdistettiin loppuvuonna.
FCp tuottaa verkkoon keskimäärin 4 mW, joka teho saa-
vutetaan noin -10 °C ulkoilman lämpötilassa. alueella
olevia omia lämpölaitoksia käytetään vara- ja huippulai-
toksina. Verkon maksimitehontarve on noin 9 mW.
rauhan loma-asuntomessuille 2012 osallistuttiin
uudenlaisella alueellisella lämmitysratkaisulla, lähi-
energialla. Lämmitys toteutettiin järvilämpöön perus-
tuvalla lämpöpumpputekniikalla, jonka lisäksi laitok-
sessa on aurinkopaneeleita lämmöntuotannossa 48 m2
ja korkeahyötysuhteinen maakaasukondenssikattila,
jolla tuotetaan vara- ja huippulämpöä.
Vesihuollossa jatkettiin uusien pohjavedenottopaik-
kojen etsintää kahdella alueella. taipalsaaren pönniä-
länkankaan pohjoisen alueen maastoon tehtiin kaksi
pohjavesikaivoa.
jätevesien käsittelyn ympäristövaikutusten arvioin-
ti käynnistettiin keväällä. eLy-keskus esitti loppuvuon-
na 2011, että Vuokseen suunnitellusta puhdistettujen
jätevesien purkupaikasta ja siirtoputken sijainnista on
tehtävä ympäristövaikutusten arviointi. Loppuvuon-
na yVa-prosessin ensimmäinen vaihe oli lähes valmis,
mutta virallisen version valmistuminen venyi vuoden
2013 puolelle. Varsinainen yVa valmistunee vuoden
2013 lopulla.
39Lappeenrannan energia Oy | ÅrsredOVisning 2012 | sammandrag
det tionde verksamhetsåret förlöpte utan större ad-
ministrativa eller ekonomiska förändringar. sammans-
lagningen av energi- och vattenverksamheterna förra
året gav fortfarande upphov till utmaningar angående
föreningen av tillvägagångssätt. koncernens investerin-
gar växte med över 30 miljoner euro. den största inves-
teringen var saneringen av kraftverket mertaniemi för
stamnätsbolagets behov av det som reservkraft för el-
nätet från och med början av år 2013. i samband med
saneringen byggdes nya fjärrvärmepannor för att sä-
kerställa värmeproduktionen.
i slutet av 2011 mottogs ett beslut av närings-, tra-
fik- och miljöcentralen i sydöstra Finland, enligt vilket
Villmanstrand ska genomföra en bedömning av miljö-
påverkan vid utloppsplatsen för spillvatten och platsen
för det nya avloppsreningsverket. målsättningen är att
bedömningen ska vara klar i slutet av 2013, men tidta-
bellen är mycket utmanande.
det ekonomiska resultatet för koncernen Lappeen-
rannan energia var 0,9 (-0,2) miljoner euro och omsätt-
ningen var 119,3 (109,4) miljoner euro. Bokslutet visade
att Lappeenrannan energia Oy:s resultat var en vinst på
1,8 miljoner euro.
till och med 88 % av energin som producerades av
vårt intressebolag kaukaan Voima Oy producerades
sammanDrag
med träbränsle, dvs. andelen torv och naturgas upp-
gick sammanlagt till 12 %.
Vid årsskiftet arbetade 247 personer inom koncernen.
energihandelLappeenrannan energia Oy:s användning av förnybara
och miljövänliga energikällor fortsatte att stiga i jämn
takt. Bakom den positiva utvecklingen stod kaukaan
Voima Oy:s trädominerade produktion, anskaffningen
av koldioxidfri fjärrvärme till joutseno och förverkli-
gandet av en lösning för närproducerad energi för rau-
ha-området.
inom anskaffningen av fjärrvärme uppnåddes re-
kord för andelen träbränsle (67,3 %) och andelen
specifika CO2-utsläpp (90,6 ton CO2/mWh). Bakom
de båda rekorden låg främst det faktum att kaukaan
Voima Oy:s användning av träbränslen har ökat ex-
ceptionellt.
Bolaget genomförde en lösning för närproducerad
energi av förnybara energikällor på mässområdet för
fritidsbostäder i rauha. Vid närproducerad energi pro-
duceras majoriteten, till och med 80 %, av värmebeho-
vet för bostäderna på området med lokal förnybar en-
ergi. Värmeproduktionen baseras på en kombination
av jordvärme, solenergi och naturgas.
joutseno försågs med koldioxidfri fjärrvärme från
och med november 2012. den koldioxidfria värmen
uppskattas täcka 90 % av joutsenos värmebehov.
Lappeenrannan energia Oy:s försäljningspriser för el
och fjärrvärme samt prissättningsstrukturen för för-
säljningen av naturgas förblev oförändrade under 2012.
Försäljningspriserna för el låg under det nationella ge-
nomsnittet och förmågan att konkurrera om fjärrvär-
mepriserna förbättrades betydligt.
Bolaget förband sig att ge sina kunder rådgivning om
sparsam användning av energi och vatten. personalen
utbildades i rådgivning om energibesparingar och bola-
get finansierade projektet enne etelä-karjalan energia-
neuvonta.
Lappeenrannan energiaverkot Oy2012 var det första fullständiga året som Lappeen-
rannan energiaverkot Oy ansvarade för vattenför-
sörjningssystemen och vattenverksamhetens kund-
gränssnitt utöver distributionen av el, fjärrvärme
och naturgas.
Fjärravläsningsprojektet (amr-projektet) fortskred
med massinstallationer under hösten. det är tänkt
att projektet ska vara klart i sin planerade omfattning
sommaren 2013.
40 Lappeenrannan energia Oy | ÅrsredOVisning 2012 | sammandrag
Lappeenrannan energiaverkot konstruerade under
året ett förflyttningsrörsystem från kemira-fabriken
i joutseno till joutsenos centrum. rörsystemet bygg-
des på grund av avtalet om värmeleverans som ingåtts
med kemira. tack vare avtalet kan man producera näs-
tan hela joutsenos förbrukning av fjärrvärme med vä-
tet som frigörs under processerna.
ett kritiskt saneringsprogram av pumpstationer-
na för spillvatten inleddes med saneringen av tre
pumpstationer i centralorten Villmanstrand. även
förnyelsen av alla pumpstationers automatik inled-
des och koncentrerades till en början till stadsdelen
joutseno.
underhållsprojektet av haapajärvi fortsatte enligt
planerna. den regniga sommaren försvagade kompri-
meringen av bottensedimentet. man lyckades förhin-
dra bottenfrysning under vintern genom att pumpa
vatten i sjön och packa snö ovanpå isen.
Vad gäller elnäten fortsatte förverkligandet av nät-
verksstrategin med betoning på jordkablar både vid
konstruktionen av nya nät och vid saneringar. tyngd-
punkten låg på att säkerställa elförsörjningen till cen-
tralorten taipalsaari. elstationen i taipalsaari förnyades
och elstationen i Lemi försågs med kompensering av
jordfelsström.
två stora störningar av eldistributionen skedde un-
der det gångna året. i januari orsakade de rikliga snö-
fallen avbrott i försörjningen. i slutet av året i novem-
ber inträffade en liknande situation, då den hårda byiga
vinden och träd som fallit över ellinjerna orsakade stör-
ningar som drabbade luftledningsnätet i hela distribu-
tionsområdet.
Lappeenrannan Verkonrakennus OyBolagets verksamhet utgjordes liksom föregående år i
huvudsak av konstruktions- och underhållsservice av
el- och vattensystem för Lappeenrannan energiaverkot
Oy. ett avtal om underhåll och konstruktion av trafikl-
jus ingicks med Villmanstrand stad.
Årets mest betydande förändring var flytten av la-
gertjänsterna för vattenförsörjningen från Villman-
strand stads lager till egna lager på simolantie.
underhåll och konstruktion genomfördes av elnätet
inom hela nätområdet.
det mest betydande entreprenadarbetet var monte-
ringen av kablar i ristiina inom järvi-suomen energias
nätområde.
Fjärravläsningen, eller amr-projektet, sysselsatte
många arbetsgrupper. installationen av hubbar fort-
satte och antalet så kallade svåra användningsplatser
ökade betydligt i slutet av året, vilket sysselsatte mätar-
montörerna.
Vad gäller vattennätverken ökade saneringsprojek-
ten avsevärt. saneringar genomfördes i tirilä, vid pöyhi-
äntie och soljantie. saneringen vid Willimiehenkatu i
centrum var den mest synliga. ett nytt nätverk byggdes
i ruoholampi.
Året började med många granskningar av elledningar
och träd som täckts med snön som fallit i slutet av förra
året. tio personer från Lappeenrannan Verkonrakennus
deltog i underhållet av elenias och Fortums nät, och lärde
sig därmed hur andra går till väga. den hårda blåsten un-
der decemberstormarna orsakade omfattande avbrott in-
om hela nätområdet, och alla personalmedarbetare med
utbildning inom elbranschen deltog i reparationsarbetet.
Lappeenrannan Lämpövoima Oykraftverket mertaniemi 2 fungerade som reservanlägg-
ning i januari och februari.
den 1 januari 2013 övergick gasturbinerna från mer-
taniemi 2 enligt den ursprungliga planen till Fingrid för
snabb reservanvändning vid elavbrott. Förändringsar-
betet av gasturbinerna startade i mars 2012. två nya
fjärrvärmepannor med en sammanlagd effekt på 80
mV installerades i kraftverkets gamla sal med ångpan-
41Lappeenrannan energia Oy | ÅrsredOVisning 2012 | sammandrag
nor. med den nya kapaciteten ersatte man nedlagd ka-
pacitet inom fjärrvärmeproduktionen.
gasturbinen i mertaniemi 1 reserverades som Fing-
rids snabba reserv vid störningar av stamnätet. tio
testkörningar genomfördes på anläggningen och gas-
turbinen startades tre gånger för användning som re-
serv vid avbrott. Fjärrvärme producerades med merta-
niemi 1:s gaspannor i 2544 (2417) timmar.
115 gWh värme producerades med naturgas och
lätt brännolja i kraftverket mertaniemi och i värmean-
läggningarna inom Villmanstrands stadskärna. produk-
tionen stod för 18 % av den förbrukade fjärrvärmen i
hela stadskärnan. kaukaan Voima producerade 82 % av
fjärrvärmen.
FC powers produktion av fjärrvärme anslöts till fjärr-
värmenätet i joutsenos centrum. FC power Oy:s fjärrvär-
me produceras i ett kraftverk genom att ta tillvara över-
skottsvärmen som bildas under processerna i kemira
Chemicals Oy:s fabrik och genom att bränna väte som
frigörs som biprodukt under produktionsprocessen.
målet är att skaffa 80 % av fjärrvärmen för joutse-
nos centrum och Lampikangas från FCp. mottagning-
en av fjärrvärme inleddes i september. näten i Lam-
pikangas och centrum förenades i slutet av året. FCp
producerar i genomsnitt 4 mW till nätet, vars effekt
uppnås vid en utomhustemperatur på ca -10 grader.
de egna värmeanläggningarna på området används
som reserv- och toppanläggningar. nätets maximala
effektbehov är ca 9 mW.
Vi deltog i mässan för fritidsbostäder i rauha 2012
med en ny lokal uppvärmningslösning: närproducerad
energi. uppvärmningen genomfördes med en värme-
pumpsteknik baserad på sjövärme. dessutom innehåller
anläggningen 48 m2 solpaneler för värmeproduktion och
en kondenspanna för naturgas med en stor verknings-
grad, med vilken reserv- och toppvärme produceras.
inom vattenförsörjningen fortsatte sökningen efter
nya platser för grundvatten inom två områden. i den
norra terrängen i pönniälänkangas i taipalsaari borra-
des två grundvattenbrunnar.
Bedömningen av spillvattenhanteringens miljöpåver-
kan inleddes under våren. närings-, trafik- och miljö-
centralen föreslog i slutet av 2011 att en bedömning av
miljöpåverkan vid utloppsplatsen för renat spillvatten
som planeras i Vuoksi och vid platsen för förflyttnings-
röret ska genomföras. i slutet av året var det första ske-
det av bedömningen nästan klar, men färdigställningen
av den officiella versionen drog ut till 2013. den egent-
liga bedömningen av miljöpåverkan färdigställs i slutet
av 2013.
42 Lappeenrannan energia Oy | annuaL repOrt 2012 | summary
summary
no significant changes occurred in Lappeenrannan
energia Oy’s management or economy during its
tenth operating year. The merger of energy and
water operations that was implemented last year
continued to pose challenges through the integration
of operating methods. The group’s investments
increased to over 30 million euros. The most
significant investment was the renovation of the
mertaniemi power plant to serve as a stand-by facility
of the electricity grid as of the beginning of 2013. This
included the construction of new district heating
boilers to secure heat production.
at the end of 2011, the Centre for economic
development, transport and the environment
in south-east Finland decided that the City of
Lappeenranta must implement an environmental
impact assessment (eia) on the planned location of
the waste water discharge pipe and the new waste
water treatment plant. The aim is to complete the eia
procedure by the end of 2013, although the schedule is
very tight.
Lappeenranta energia group’s financial result was
€0.9 (-0.2) million and turnover €119.3 (109.4) million.
Lappeenrannan energia Oy’s result after appropriations
was €1.8 million.
an astonishing 88% of the energy produced by our
partnership company kaukaan Voima Oy was produced
by using wood fuels, which means that the combined
proportion of peat and natural gas was only 12 %.
The energy group employed 247 persons at the turn
of the year.
energy salesLappeenrannan energia Oy has continued to steadily
increase its use of renewable and environmentally
friendly energy sources. The positive development is
based on kaukaan Voima Oy’s wood fuel dominated
production, the implementation of a carbon-free district
heat solution in joutseno, and the implementation of a
local energy solution in the rauha area.
records were broken in the acquisition of district heat
with regard to the proportion of wood fuels (67.3 %) and
low level of CO2 emissions (90.6 tonnes CO2/mWh).
Both results are mainly due to kaukaan Voima Oy’s
exceptionally high level of wood fuel use.
Lappeenrannan energia Oy implemented a local
energy solution at the holiday housing Fair 2012 in
rauha. now up to 80 % of the heat needed by the
area’s buildings is locally generated from renewable
sources, which are a combination of geothermal heat,
solar energy, and natural gas.
in joutseno, carbon-free district heating has been
used since november 2012 and is now estimated to
cover 90% of heat demand in the town district.
Lappeenrannan energia Oy’s electricity and district
heat sale prices and pricing structure remained unchanged
during 2012. electricity sale prices were below the national
average, resulting in a significant improvement in the
company’s ability to compete on price.
The company is committed to advising its clients on
energy and water conservation. The staff has received
training on the provision of energy saving consultancy
services, and the company has participated in the
funding of the enne project (south karelia energy
saving Consultancy services).
Lappeenrannan energiaverkot OyOperating year 2012 was the first full year when
Lappeenrannan energiaverkot Oy was responsible not
only for electricity distribution, district heating, and
natural gas, but also for the water service networks and
customer relations.
Within the amr (automatic meter reading) project,
mass installations began last autumn. The aim is to
complete the project as planned in summer 2013.
43Lappeenrannan energia Oy | annuaL repOrt 2012 | summary
Lappeenrannan energiaverkot Oy built a district
heat transmission pipe network from the kemira plant
in joutseno to the centre of joutseno, based on the
heat transmission contract signed with kemira. The
new network uses the hydrogen generated as a side-
product in the plant’s processes and serves most of the
joutseno area.
With regard to waste water pumping stations, a
renovation programme was begun by renovating
three pumping stations in the centre of Lappeenranta.
The renovations were completed in order of urgency.
automation at all pumping stations will also be
renewed. The project was started with the joutseno
stations.
The renovation of Lake haapajärvi continued
according to plan. Last year’s rainy summer made
sediment compaction difficult. Freezing of the bottom
during winter was successfully prevented by pumping
water on the ice and by compacting the snow deposits
on top of the ice.
With regard to the electricity network, the
implementation of the network strategy was continued
with the focus on ground cabling, construction of new
networks, and renovations. One of the main aims
was to secure taipalsaari power supply. taipalsaari
electrical substation was renewed and the Lemi
electrical substation was extended with compensation
to limit ground fault current.
There were two major disruptions of electricity
distribution during the past year. in january, heavy
snowfalls resulted in power failures. a similar situation
occurred at the end of november, when hard and gusty
wind and trees fallen on power lines caused damage to
overhead electricity lines in the entire area.
Lappeenrannan Verkonrakennus Oysimilar to the previous year, the company’s operations
mainly consisted of the construction and maintenance
services of electricity and water networks that it provi-
ded to Lappeenrannan energiaverkot Oy. The company
also signed a maintenance and construction contract
with the City of Lappeenranta for construction and
maintenance of traffic lights.
The main change during the year was the transfer
of the water service warehouse from the City of
Lappeenranta’s premises to the company’s own
premises in simolantie.
With regard to electricity networks, maintenance
and construction projects were completed in the
entire network area.
The most significant external sale was the
implementation of local cabling in ristiina in järvi-
suomen energia’s network area.
The amr (automated meter reading) project
employed several teams. installation of concentrator
units was continued, and the number of difficult
installation sites increased towards the end of the year,
which provided employment to meter fitters.
With regard to water networks, the number
of renovation projects increased significantly.
renovations were completed in tirilä, pöyhiäntie,
soljantie, and most visibly in Villimiehenkatu in
the centre of Lappeenranta. a new network was
constructed in ruoholampi.
The year began briskly due to heavy winter snowfall
and the consequent need for power line inspections.
ten electricians from Lappeenrannan Verkonrakennus
Oy participated in the repairs of elenia’s and Fortum’s
networks, which provided valuable knowledge of other
companies’ methods. in december, heavy wind caused
major power failures throughout the entire network
area. all employees with electrical training participated
in their repair.
44 Lappeenrannan energia Oy | annuaL repOrt 2012 | summary
Lappeenrannan Lämpövoima Oymertaniemi 2 power plant served as a back-up facility
from january to February.
in accordance with the original plan of 1st january
2012, Fingrid Oyj transferred the power plant gas
turbines at mertaniemi 2 for use as a quick stand-
by power system. modification of the gas turbines
began in march 2012. two new district heat boilers,
with a combined capacity of 80 mW, were installed in
the power plant’s old gas turbine hall. These replace
some of the capacity that was lost from district heat
production.
mertaniemi 1 power plant’s gas turbine was reserved
to be used as a quick stand-by power system by Fingrid
Oyj in case of power failures in the main grid. ten test
runs were done at the facility. it was used three times as
a stand-by power system in real power failure situations.
mertaniemi 1 power plant’s gas boilers produced 2544
(2417) operating hours of district heating.
mertaniemi power plant and heating plants in the
Lappeentanta inner city area produced a total of 115
gWh of heat from natural gas and distillate fuel oil.
This accounted for 18 % of the total used in the entire
inner city area. kaukaan Voima produced 82 % of
district heating.
FC power Oy’s district heat production was
connected to the district heat network serving the
centre of joutseno. FC power Oy produces district heat
at its power plant by using heat recovered from kemira
Chemicals Oy’s processes and by burning the hydrogen
generated as a by-product during production.
The objective is that in future 80 % of the district heat
used in the centre of joutseno and the Lampikangas
area be acquired from FCp. The reception of district
heat from FCp started in september. The Lampikangas
and town centre networks were combined towards
the end of 2012. FCp’s input into the network is 4
mW on average. This is achieved when the outdoor
temperature is around -10 °C. The company’s own
heating plants in the area are used as a stand-by and
peak time reserve. The maximum power demand in the
network is around 9 mW.
The company produced an innovative local heat
solution for the holiday housing Fair 2012 in rauha,
based on heat pump technology and use of heat
energy from the nearby lake. in addition, the plant’s
heat production equipment includes 48 m2 of solar
panels and a natural gas condensation boiler with a
high efficiency ratio, which is used as a stand-by and
peak time reserve.
in water services, the search continued in two areas
for suitable locations for new groundwater pumping
stations. two groundwater wells were drilled in the
northern part of pönniälänkangas in taipalsaari.
preparation of an environmental impact assessment
on waste water management began in the spring.
at the end of 2011, the Centre for economic
development, transport and the environment stated
that an environmental impact assessment must be
conducted on the planned location of the waste water
discharge pipe from the treatment plant to the Vuoksi
river and the location of the transfer pipe. By the end
of the year, the first phase of the eia process was nearly
completed, though the official version was not released
until 2013. The actual eia process is due for completion
by year’s end.
45Lappeenrannan energia Oy | Годовой отчет 2012 | Резюме
десятый год работы компании прошел без крупных
административных или экономических изменений.
объединение подразделений энергетики и водоснаб-
жения в предыдущем году поставило новые задачи
в порядке работы компании. Инвестиции концерна
превысили 30 млн. евро. Самой крупной инвестицией
стала реконструкция тЭЦ Mertaniemi для нужд глав-
ной электросети в виде организации резервной мощ-
ности с начала 2013 года. одновременно были уста-
новлены новые тепловые котлы для производства те-
пловой энергии.
в конце 2011 года у Центра экономического разви-
тия, транспорта и окружающей среды юго-восточной
Финляндии было получено решение, согласно которо-
му Лаппеенранте следует произвести оценку воздей-
ствия на окружающую среду места выброса сточных
вод и места размещения новых очистных сооружений.
Целью было подготовить оценку до конца 2012 года, и
график получился действительно строгим.
Результат финансово-хозяйственной деятельности
концерна Lappeenrannan energia составил 0,9 (-0,2) млн.
евро при торговом обороте 119,3 (109,4) млн. евро. По-
сле балансовых пересчетов результат деятельности
Lappeenrannan energia Oy стал прибыльным, при этом
прибыль составила 1,8 млн. евро.
Из энергии, произведенной нашей аффилированной
компанией Kaukaan Voima Oy, до 88 % было произведе-
но на древесном топливе, а доля торфа и природного
газа составила соответственно 12 %.
численность персонала концерна на конец года со-
ставила 247 человек.
тоРГовЛЯ ЭНеРГИейКомпания Lappeenrannan energia Oy продолжала рав-
номерно увеличивать использование обновляемых и
экологических источников энергии. На фоне положи-
тельного развития можно отметить преобладание дре-
весного сырья в производстве Kaukaan Voima Oy, при-
обретение энергии от источников, свободных от угле-
кислого газа, для йоутсено и реализация проекта ис-
пользования местной энергии в районе Рауха.
в сфере закупки тепловой энергии были достигнуты
рекордные показатели в доле древесного топлива (67,3
%) и низкие удельные выбросы углекислого газа (90,6 т
Со2 / мвтч). в основе обоих рекордных показателей ле-
жало исключительно большое потребление древесно-
го топлива на станции Kaukaan Voima Oy.
в дачном поселке Рауха компания реализовала в 2012
году проект использования местной энергии. основ-
ная часть энергопотребления, до 80 %, для теплоснаб-
жения домов региона обеспечивается использованием
обновляемых источников энергии. тепло производится
с использованием геотермальной и солнечной энергии,
а также природного газа.
для йоутсено с ноября 2012 года стали закупать те-
пловую энергию от источников, свободных от углекис-
лого газа. Предполагается, что тепло от них будет по-
крывать до 90 % потребности йоутсено в теплоэнергии.
отпускные цены Lappeenrannan energia Oy на элек-
троэнергию и теплоэнергию, а также структура расце-
нок природного газа в 2012 году сохранились на преж-
нем уровне. отпускные цены на электроэнергию были
ниже среднего по Финляндии уровня, и положение с
конкуренцией цен на теплоэнергию существенным об-
разом улучшилось.
Компания обязуется консультировать своих клиен-
тов в экономном потреблении энергии и воды. Персо-
налом получена подготовка для консультирования по
вопросам энергосбережения, и компания финансиро-
вала проект enne (Энергетическая консультация юж-
ной Карелии).
Lappeenrannan energiaVerKOT Oyв 2012 году компания Lappeenrannan energiaverkot
впервые несла ответственность как за распределение
РЕЗЮМЕ
46 Lappeenrannan energia Oy | Годовой отчет 2012 | Резюме
электроэнергии, теплоэнергии и природного газа, так
и за водоснабжение.
Проект дистанционного считывания счетчиков
(aMr) достиг стадии массовой реализации осенью.
завершить проект в планируемом объеме предусмо-
трено летом 2013 года.
Компания Lappeenrannan energiaverkot проложи-
ла теплофикационную сеть от завода Kemira в йоут-
сено до центра йоутсено. Причиной прокладки сетей
был договор о поставке теплоэнергии, заключенный с
фирмой Kemira, благодаря которому почти все потре-
бление теплоэнергии в йоутсено может быть покры-
то за счет водорода, выделяющегося в ходе производ-
ственного процесса.
Была начата программа реконструкции насосных
станций по перекачке сточных вод, основанная на
критичной оценке существующего положения дел, в
виде реконструкции трех насосных станций на терри-
тории центра Лаппеенранты. С района йоутсено бы-
ла также начата модернизация автоматики всех насо-
сных станций.
Реализация проекта восстановления озера Хаапа-
ярви продолжалась по плану. дождливое лето замед-
лило уплотнение донных отложений. замерзание дна
в зимнее время было удачно предотвращено путем
перекачивания на лед воды и утрамбовывания выпав-
шего на лед снега.
в сегменте электросетей была продолжена реали-
зация стратегии с акцентом на прокладку подземных
кабелей, а также на прокладку новой сети и рекон-
струкцию сетей. Главным проектом было обеспече-
ние электроснабжения в населенном пункте тайпал-
саари. в сегменте электростанций была модернизи-
рована электростанция в тайпалсаари, и на электро-
станции в Леми была добавлена компенсация тока ко-
роткого замыкания на землю.
в минувшем году в распределении электроэнергии
произошло два крупных сбоя. в январе обильный сне-
гопад вызвал нарушения в системе распределения
электроэнергии. в конце года аналогичная ситуация
наблюдалась в конце ноября, когда сильный преры-
вистый ветер и упавшие деревья вызвали массовые
обрывы воздушных ЛЭП.
Lappeenrannan VerKOnraKennUS Oyдеятельность компании, как и в предыдущем го-
ду, состояла в основном из строительства и под-
держки электросетей и водопроводных сетей для
компании Lappeenrannan energiaverkot Oy. С му-
ниципалитетом Лаппеенранты был заключен до-
говор об обслуживании и установке светофоров.
основным изменением отчетного года стало пере-
мещение рабочих инструментов и шлангов, предна-
значенных для работ по водопроводной сети, со скла-
да города Лаппеенранта на собственный склад на ул.
Симолантие.
в части электросетей во всей системе были прове-
дены профилактические работы и построены новые
объекты.
в сегменте сторонних сделок наиболее важной ста-
ла прокладка местной кабельной сети в Ристийне в рас-
пределительной сети компании Järvi-Suomen energia.
Проект aMr – дистанционного считывания счетчи-
ков – занял плотной работой несколько рабочих бри-
гад. Работы по установке концентраторов продолжа-
лись, и количество технологически сложных мест уве-
личилось, обеспечивая работой монтажников.
в сегменте водопроводных сетей значительно уве-
личилось количество проектов по реконструкции. Ра-
боты проводились в тириле и на улицах Пёюхиянтие и
Сольянтие; из них самым заметным был проект рекон-
струкции в центре на ул. виллимиехенкату. Новая сеть
была проложена в районе Руохолампи.
Год активно начался с удаления накопившегося снега
с деревьев и осмотра ЛЭП. от компании Lappeenrannan
47Lappeenrannan energia Oy | Годовой отчет 2012 | Резюме
Verkonrakennus 10 человек участвовало в ремонте се-
тей elenia и Fortum, где был получен опыт работы в сетях
других компаний. в декабре шторм вызвал массовые об-
рывы во всей сети, и в устранении последствий участво-
вал весь персонал с электротехническим образованием.
Lappeenrannan LÄMpÖVOiMa OyтЭЦ Mertaniemi 2 работала в резервном режиме в те-
чение января и февраля.
Газовые турбины тЭЦ Mertaniemi 2 с 01.01.2013 пе-
решли в быстрый резервный режим сети Fingrid в со-
ответствии с первоначальным планом. Работы по ре-
конструкции турбин были начаты в марте 2012 г. в ста-
ром котельном зале тЭЦ было установлено два новых
теплофикационных котла общей мощностью 80 мвт.
Новые мощности позволили компенсировать выве-
денные из эксплуатации мощности по производству
тепловой энергии.
Газовая турбина тЭЦ Mertaniemi 1 была зарезер-
вирована на быстрый резервный режим для сети
Fingrid на случай возникновения в ней сбоев. На
установке было проведено 10 пробных запусков, и
в резервный режим она запускалась 3 раза. На газо-
вых котлах Mertaniemi 1 производилось теплофика-
ционное тепло в течение 2544 (2417) часов.
На тЭЦ Mertaniemi и на тЦ, находящихся в цен-
тральной части города Лаппеенранта, было произ-
ведено 115 Гвтч теплоэнергии на природном газе и
легком мазуте. объем производства составил 18 % от
всего потребления тепла в центральной части города.
тЭЦ Kaukaan Voima произвела 82 % тепловой энергии.
К теплофикационной сети центральной части йо-
утсено было присоединено производство тепла от
FC power. тепловая энергия компании FC power Oy
производится на тЦ путем улавливания излишнего
тепла из процесса завода Kemira Chemicals Oy и сжи-
гания водорода, образующегося в процессе в виде
побочного продукта.
в плане имеется получение у FCp 80 % тепловой
энергии для центра йоутсено и района Лампикангас.
Прием тепловой энергии был начат в сентябре. Сети
Лампикангаса и центра были объединены в конце го-
да. FCp отдает в сеть в среднем 4 мвт, и данная мощ-
ность достигается при температуре наружного возду-
ха примерно -10 °С. Котельные установки, находящи-
еся в регионе, используются в резервном режиме и
для компенсации пиков. максимальная потребляемая
мощность сети составляет около 9 мвт.
в дачном поселке в районе Рауха в 2012 году ком-
пания представила новую концепцию регионально-
го отопления. отопление проводилось с использова-
нием тепловых насосов, извлекающих тепло из озе-
ра. Кроме того, на тЦ в производстве тепла исполь-
зуются гелиопанели общей площадью 48 кв.м и га-
зовый конденсатный котел на природном газе с вы-
соким КПд, работающий в резервном режиме и для
компенсации пиков.
в сегменте водоснабжения в двух местах продол-
жали поиск мест забора грунтовых вод. в северной
части Пённиялянкангаса, тайпалсаари, для забо-
ра грунтовых вод были введены в эксплуатацию две
скважины.
оценка воздействия на окружающую среду обра-
ботки сточных вод была начата весной. в конце 2011
года Центр экономического развития, транспорта и
окружающей среды предложил провести экологи-
ческую оценку по запланированному месту сброса
сточных вод в вуоксу и месту прокладки перекачива-
ющего трубопровода. в конце года первый этап оцен-
ки был почти завершен, но подготовка официальной
версии затянулась до 2013 года. основной отчет будет
готов к концу 2013 года.
Lappeenrannan energia Oy | VuOsikertOmus 2012 | LOrem48
Lappeenrannan energia OyValtakatu 25 a
53100 Lappeenrantapuh. 020 177 6111fax 020 177 6069
www.lappeenrannanenergia.fi
täm
än v
uosi
kert
omuk
sen
pape
rin ra
aka-
aine
ena
käyt
etty
puu
on
tuot
ettu
vas
tuul
lises
ti ho
idet
uist
a m
etsi
stä.
puu
n tu
otta
min
en e
i ole
vah
ingo
itta
nut l
uonn
on m
onim
uoto
isuu
tta
eikä
eko
logi
sia
pros
esse
ja.
HÄMEEN KIRJAPAINO OY
ClimateCalc CC-000025/FI
HIIL
INEU
TRAALI PAINOTUOTE
441 209Painotuote