Post on 09-Jan-2016
description
Laadullinen tutkimusmetodiikka: Grounded theory
sekä Atlas-ti:n käyttömahdollisuuksia
Outi CavénLTY / TBRC
Dosentti, tutkimusjohtaja
esityksen rakenne
• Tiedonintressit ja laadullisen tutkimuksen perusteet
• Tutkimusprosessin vaiheista ja työskentelyn ammatillisista kriteereistä
• Gounded theory ja sijoittuminen eri tutkimusperinteisiin
• Atlas-ti
tiedonintressit
tiedonintressit, Jürgen Habermans(vrt. Thomas Kuhn / tieteen paradigmojen synty)
• tekninen (positivistinen tutkimusperinne)
• hermeneuttinen (ymmärtävä tutkimusperinne)
• emansipatorinen (vapauttava tutkimusperinne)
tieteellinen päättely
induktivismi
aistihavainto
induktio
ensimmäisetpremissit(aksiomat)
teoreematdeduktio
(tieteelliset syllogismit*)
(*syllogistiikka= teoriansa loogisesti pätevä deduktiivinen päättely)
Arstoteleen käsitys tieteellisen päättelyn rakenteestaIlkka Niiniluoto 1983: Tieteellinen päättely ja selittäminen
rationalistinen tieteenkäsitys
järjen ideat
intuitio
tieteenapriorisetperuslauseet
teoreematdeduktio
hypoteettis-deduktiivinen menetelmä
ongelma
keksiminen
hypoteesi seurauksetdeduktio
testi
havainto+ konfirmaatio
- hylkääminenratkaisu
kvalitatiivisen tutkimuksen tiedonintressi
• ymmärtävä• päämääränä hahmottaa merkityksiä, joita
toimijat itse toiminnalleen antavat ja joiden avulla he jäsentävät toimintaansa ja elämäänsä
• kvalitatiivinen tutkimus on voimakkaasti riippuvainen teoriasta (mikrotason teoriat ja teoreettiset käsitteet)
• teorian korjaaminen vs. teorian rakentaminen
tutkimustehtävä: laadullinen tutkimus kieliopin etsimisenä Pertti Alasuutari 1995: Laadullisen tutkimuksen risteysasemalla
…äidinkielenään kieltä puhuva ei tee virheitä, vaikka ei tunnekaan kielioppia tai syitä siihen, miksi kieltä käytetään tietyllä tavalla. Tutkija pyrkii löytämään ja määrittelemään nämä säännöt…
”laadullisen tutkimuksen tarkasteleminen pyrkimyksenä määritellä kulttuurinen kielioppi”
aineisto(t)
Aineiston on vastattava kysymykseen:
mistä löydän empirian, jossa tutkimustehtäväni ratkaiseminen onnistuisi parhaalla mahdollisella (kohdennus, optimaalinen työ, todellinen jne.) tavalla
kvalitatiivisen aineiston luonne
• tutkimusaiheen kannalta kiinnostavaksi arvioitu siivu
• ”edustavuus”• siivussa oletetaan tiivistyvän tutkimusaiheen
kannalta kiinnostavia piirteitä
kvalitatiivisen tutkimuksen aineistotyyppejä, esimerkkejä
luonnollinen aineisto – tutkimusta varten kerätty aineisto
puhe, kirjallinen, visuaalinen, havaintoyksilöaineisto - ryhmäaineistoyksittäisaineisto – vertailuaineisto – kasautuva aineisto
laadullisen tutkimuksen validiteetista
validiteetti
validiteetti eli pätevyys on teoreettinen ja monivaiheinen1. kohderyhmän paikantamisen onnistuneisuus2. tutkijan kyky rakentaa toimiva tutkimusasetelma3. tutkimuksessa syntyvän tulkinnan
paikkansapitävyys4. tulosten yleistettävyyden laajuus
validiteettikysymys kulkee koko tutkimuksen ajan mukana
sisäinen validiteetti
• jatkuvan vertailun menetelmä:tutkija tarkastelee koko ajan kriittisesti ristiin eri tavoin aineistoansa (aika, tapaukset, yksilöt jne.)
• poikkeavien tapausten analyysi: 1. periaatteessa samanlaisia kuin valtaosa, mutta pieniä poikkeamia2. poikkeamia, jotka selittävät sen, että kaikki tapaukset eivät tue suoraan
tuloksia3. poikkeamia, jotka pakottavat arvioimaan hypoteesin uudelleen ja
mahdollisesti käsitteellistämään hypoteesin tarkemmin
ulkoisen validiteetin vahvistamisesta
• trianguaatio
1. eri metodien2. eri lähteiden 3. usean analyysitavan 4. eri teoreettisten perspektiivien
• palaaminen takaisin informanttien luo ja palautteen saaminen
laadullisen tutkimuksen reliabiliteetista
reliabiliteetti
reliabiliteetti eli luotettavuus – aineiston käsittelyn ja analyysin luotettavuus
• voi koetella esim. rinnakkaiskoodauksella• aineiston puolittaminen• yleisimmin koetellaan tutkimusryhmän
keskusteluilla ja vertailuilla aikaisempiin tuloksiin
yleistettävyys
tulosten yleistettävyys
representational generalisation: yleistettävissä siihen yhteyteen, josta aineisto koottu
inferential generalisation: yleistettävissä laajemminkin eri yhteyksiin
theoretical generalisation: tuottaa teoreettisia lauseita, periaatteita, väittämiä
Ritchie & Lewis 2003: Qualitative research practice, SAGE
raportointi
raportointi
IMRDintroductionmethodresultsdiscussion
DekkarikertomusPertti Alasuutari1996: Erinomaista rakas Watson, Hanki ja Jää
Grounded Theory
gounded theory -lähestymistapa
• Glaser & Strauss• jatkuvan vertailun tekniikka• induktiivinen teorian tuottaminen
grounded theory
”discovery of theory from data”– fits empirical situations– understandable (even to layman)– most important: it works (provides us with relevant
predictions, explanations, interpretations and applications
– modifiable: based on ever-emerging notions from more data
sopia
• teorian kategorioiden tulee sopia dataan• dataa ei tule käsitellä niin, että se pakotetaan tai
rajataan ulos epäsopivana jos se ei näytä tukevan teoriaa
• jos data ei ”sovi” niin kategoriaa on korjattava (..datassa ei ole vikaa)
toimia
• teorian tulisi kyetä selittämään mitä tapahtui, ennakoimaan mitä tulee tapahtumaan ja tulkitsemaan mitä tapahtuu tutkittavalla alueella parhaillaan
relevanssi (merkitys)
• relevanssia ei saavuteta automaattisesti• sen sijaan relevanssi unohdetaan valitettavan usein• grounded theory sallii keskeisten ongelmien ja
prosessien nousta näkyviksi• tutkijan ei tarvitse käyttää aikaa tekemisensä fokuksen
perustelemiseen muille• tutkija viettää suurimman osan ajastaan nöyrästi ja
herkkänä aineistolleen etsien/löytäen datansa relevanssit (merkitykselliset) piirteet
muunneltavissa
• teoria ei voi olla koskaan ”enemmän totta” kuin mikä on se kyky selittää todellisuutta
• datan tuottaessa uusia ja ennen kokemattomia havaintoja, kategorioita ja samalla teoriaa on koko ajan mahdollista generoida tarkemmaksi ja paremmin todellisuutta kuvaavaksi
esimerkkinä aineistosta: strukturoimaton haastattelu
• tutkijan esiymmärrys• millainen haastattelukysymys?• käytännön toteutus:
– nauhoittaminen, kirjoittaminen– kuunteleminen, materiaalin purkaminen– ohjelmistot vs. keltaiset tarralaput
• työskentelyn suunnittelu: aikataulu ja eri vaiheet
esiymmärrys
Jokaisella meillä on tietoisuudessamme tai tiedostamattamme ajatuksia ja käsityksiä siitä, mitä tulemme tutkimaan. Tutkijan tulee prosessin alusta alkaen hallita ja analysoida omaa esiymmärrystään, sillä muussa tapauksessa hän on erilaisten tiedostamattomien ajatusprosessien ohjailema.
haastattelukysymys
Avoimessa haastattelussa ajatuksena on, että jo pelkkä tutkimuskysymys voi olla maksimaalisen avoin ts. sen tulee antaa tilaa vastaajalle itselleen tuottaa tämän haluama vastaus ilman, että tutkija johdattelee vastaajan omaan käsitemaailmaansa ja oletuksiinsa.
työskentelyn suunnittelu ja käytännön toteutus
1. on hyvä työskennellä kurinalaisesti2. aikatauluta3. tee huolellinen perustyö4. kerää itse aineistosi ja kirjoita esim.
nauhoitteet itse puhtaaksi – saat suurimman osan aineiston eksploratiivista tarkastelua samalla tehtyä
analyysi aineiston keruun kanssa samanaikaisena prosessina
• Aineiston keruu ja analyysi eivät ole toisistaan selvästi erotettavia vaiheita
• Aineiston täydentäminen toisella, kolmannella aineistolla
theoretical sampling
theoretical and statistical sampling
teoreettinen otanta:– tavoitteena löytää kategorioita ja niiden
ominaisuuksia– tavoitteena löytää kategorioiden keskinäisiä suhteita,
jotta voitaisiin muodostaa teoriaatilastollinen (satunnais-) otanta:
– tavoitteena on todentaa ilmiön esiintyminen ja jakaantuminen otos / populaatio
– teorian ja hypoteesien verifiointi
theoretical sampling
= prosessi, jossa tutkija samaan aikaan suorittaa• datan keruuta • teorian generoituminen analyysin kanssa
samanaikaisesti • koodausta • kysyy, millaista aineistoa koota seuraavaksi • mistä löytää aineistoa• kehittää teoriaa koko ajan tarkentuen ja empiriaan
nojaten
kategoriat
perusdatasta käsitteellistäminen
• koodauksen kehittäminen konkretiasta kohti käsittellisiä rakenteita
• keskustelu kirjallisuuden kanssa vasta kun rakennelma alkaa hahmottua
• kirjoittaminen samaan aikaan kuin analyysi• seurustelu datan kanssa pääosin yksin
saturaatio
aineiston ”kyltääntyminen”
• kuinka paljon aineistoa on ”riittävästi”?• teoreettinen saturaatio – ei löydy enää uutta aineistoa,
joka kehittäisi kategorian (käsiteluokan) ominaisuuksia• kun samankaltaiset ominaisuudet alkavat toistua kerta
kerran jälkeen uudessakin aineistossa, tutkija voi todeta, että kategoria ei enää kehity ominaisuuksiltaan
• tutkija hakee vielä mahdollisimman laajasti erilaisia ”tapauksia” ja varmistaa, tuottavatko ne uusia ominaisuuksia kategoriaan – jos näin ei tapahdu – on kyseessä saturaatio
substantiiviset ja formaalit teoriat
teorian muodostaminen
• on mahdollista muodostaa suoraan formaalia teoriaa, mutta suositellaan substantiivisen teorian muodostamista ensimmäisenä vaiheena
• substantiivinen teoria liittyy johonkin tiettyyn tutkittuun alueeseen ja siksi kannustus pyrkimykseen muodostaa ko. teoriaa ensin on ymmärrettävä
käytännön työskentelystä
käytännön työskentelymalli
• analyysikokoukset– pääteemat– selitysmallit, spekulaatiot, hypoteesit– vaihtoehtoiset selitysmallit– seuraava tiedonkeruun kerros– koodauksen muutosehdotukset
• aineistoyhteenvedot• validiteetti
– koodaajakollega, vertailut– palauttaminen takaisin tutkimuskohteille, keskustelut
kysymyksiä ja ajatuksia
• oma rooli• raportointi• haasteet ja riskit• millaisiin asetelmiin sopivia keruu- ja
analyysityökaluja
kirjallisuutta
• Glaser & Strauss– Theoretical Sensitivity, 1978– The Discovery of Grounded theory, 1967 *****
• Miles & Huberman– Qualitative data analysis, 1984
• Lincoln & Cuba– Naturalistic Inquiry, 1985