Kokeilurahoitus –Mitä tiedetään tänään?

Annukka Berg, VTTSuomen ympäristökeskus (SYKE)

Kokeilukummien tapaaminen 26.1.2016

2

● Joulu – tammikuussa käyty läpi kokeilujen rahoitukseen ja sen kehittämiseen liittyvää kirjallista materiaalia. Vinkit saatu:○ KORVA-hankkeen ohjausryhmältä○ Kokeilukummit-verkostolta○ Kokeilukulttuuria käsittelevistä muista tilaisuuksista

viimeisen vuoden ajalta ○ Kansainvälisen INOGOV-työpajan osallistujille

lähetetystä kyselystä (26 kpl)

● Tilanne: katsaus pääosin valmis○ Pieniä täydennyksiä mahdollista tehdä vielä ennen

hankkeen loppua

Kirjallisuuskatsaus

3

(1) Tarvitaanko Suomeen kokeiluihin erikoistunutta rahastoa? Mikäli rahasto perustettaisiin, miten sen toiminta kannattaisi järjestää? Mitkä olisivat rahan keruun ja jaon periaatteet?

(2) Minkälaisia muita innovatiivisia rahoitusmalleja mahdollisesti tarvitaan, jotta yrityksillä, julkisella sektorilla ja kansalaisyhteiskunnalla olisi taloudelliset mahdollisuudet ja kannusteet kokeilevaan kehittämiseen? Mitä voidaan oppia suomalaisilta ja kansainvälisiltä edelläkävijöiltä kokeilevasta kehittämisestä ja rahoituksesta?

Uudet tutkimuskysymykset

4

(3) Minkälaisia toimintaperiaatteita kannattaa omaksua kokeilukulttuurin tueksi rakennettaviin järjestelmiin ja yhteiskunnan toimintaan laajemmin, jotta kokeilevasta kehittämisestä tulisi Suomessa valtavirtaa? Mitä pitäisi tehdä,  jotta nykyisin mahdollisesti toteuttamatta jäävät mutta yhteiskunnan kannalta merkittävät kokeilut saataisiin toteutettua?

Uudet tutkimuskysymykset

5

The potential and risks of experimenting

Paluu perusasioihin.

Mitä kokeiluilla tavoitellaan?

6

(1) Konkreettista toimintaa (ei esim. vain kirjoittamista tai puhumista), joka on (2) uutta (tietyssä yhteydessä) ja(3) rajattua (ajan/paikan/toimijoiden/yms suhteen).(4) Keskeisiä piirteitä myös tulosten epävarmuus sekä(5) mahdollisuus epäonnistumiseen.

Kokeilujen minimimääritelmä

7

Tavoite 1: Testi● Kokeilut keinona testata, mikä toimii:

informaatioarvo○ Perinteikkäin ja tavanomaisin

näkökulma kokeiluihin: tyypillinen tarkasteltaessa esim. tuotekehitystä

● Rahoituksen tavoitteet ja kriteerit: Laadukas tieto -> Keskeistä mm. kokeilun suunnittelun ja arvioinnin tutkimuksellinen validiteetti ja reliabiliteetti

8

Tavoite 2 a: Oppimisen jakeskustelun väline

● Kokeilut keinona tuottaa syvällisempiä oppimiskokemuksia sekä muutoksia päätöksentekoprosesseja ja käyttäytymistä ohjaavissa olettamuksissa, normeissa ja tulkintakehyksissä○ Kokeilu prosessina, jossa opitaan

yhdessä○ Tyypillinen näkökulma esim. kestävän

kehityksen kokeilujen tarkasteluissa

● Rahoituksen tavoitteet ja kriteerit: Keskeistä järjestää kokeilu oppimisen ympärille -> Oppimisen laatu ja määrä

9

Tavoite 2 b: Toimintatapojen muuttamisen väline● Kokeilut keinona muuttaa

käytäntöjä ja käyttäytymistä○ Käyttäytymisen muutoksia

edistävän kirjallisuuden, markkinoinnin ja käytäntöteorian näkökulma

● Rahoituksen tavoitteet ja kriteerit: Keskeistä mm. henkilökohtaisen kokemuksen, moniaistillisten elämysten ja ”tuuppareiden” (nudges) vaikutus muutoksessa -> Käytäntöjen ja toiminnan muutoksen määrä ja laatu

10

Tavoite 3: Väline toiminnan skaalaamiseen ja monistamiseen● Kokeilujen mallit ja opit suojatun

piirin ulkopuolelle○ Toiminnan laajentaminen ○ Kokeilun ja/tai sen oppien

monistaminen/levittäminen verkostoissa

○ Tarvittavia resursseja esim. tietopääoma; jaetut puhumisen tavat; verkostot; julkisuus; raha

● Rahoituksen tavoitteet ja kriteerit: Kokeilun kohteen merkityksen kasvu ja monistuneiden kokeilujen määrä

11

Tavoite 4: Vaikutustason noston ja rakennemuutoksen väline

● Kokeilut osana systeemisiä muutoksia○ Kokeilujen vaikutustason nosto○ Olemassa olevien rakenteiden

haastaminen○ Havainnollistetaan usein multi-level

perspective (MLP) -mallilla, joissa kokeilut tapahtuvat niche-tasolla

● Rahoituksen tavoitteet ja kriteerit: mm. kokeiluihin liittyvä systeeminen vipuvarsi/polku ja kyky luoda painetta ylätason muutokselle

12

Toimiiko kokeilujen luokittelun malli? Kommentteja, kysymyksiä?

13

Miten kokeiluja rahoitetaan Suomessa?

14

Lähde: Tilastokeskus

Suomen TKI-menot 2014

15

● Yrityksissä ketterä kehittäminen vakiintuneempaa

● Julkinen/yleishyödyllinen TKI-rahoitus monin tavoin epäoptimaalista kokeilukulttuurin toimintatapoja ajatellen.○ Tekes, Suomen Akatemia, ELY-keskukset, EU:n

rakennerahastot, ministeriöt, RAY, säätiöt…○ Toisaalta: Kokeiluja voidaan melko helposti liittää

isompien hankkeiden osiksi○ Monilla TKI-rahoittajilla on halua muuttua

ketterämpään suuntaan sekä joitakin notkeampia välineitä

● Pelkkää kokeilujen mikrorahoitusta saatavilla vain paikoitellen○ Edelläkävijöitä löytyy

Kokeileva kehittäminen ja TKI-rahoitus Suomessa

16

● Kokeilukulttuurin edistämiselle on laajaa kannatusta yli sektorirajojen

● Erilaiset kokeilut○ Kokoerot: ruohonjuuritaso (pienet) – ekosysteemit (isot)○ Sektorierot: esim. yritykset, julkinen sektori,

kansalaisyhteiskunta ○ Tavoite-erot: testi -> vaikutuksen syventyminen ->

vaikutuksen monistaminen ja skaalaaminen -> rakennemuutos

● Uudenlaisten rahoitusmallien erilaiset logiikat○ TKI-rahoituksen kehittäminen ja kokeilurahasto○ Innovatiiviset yhteistyömallit, joissa esim. uudenlaista

tavoitehakuisuutta ja riskien jakamista

Uusien rahoitusmallien kehittämisen lähtökohtia

17

Kokeilurahoituksen uudet kehityspolut.

18

1. Mahdollinen kokeilurahasto● Suomessa ei pysyvää ja laajasti

toimivaa kokeilurahoittajaa○ 70 % vastaajista:

kokeilutoiminnalle tarvitaan omat rahoitusmallit

● Kokeilurahasto notkeana pienrahoituksen jakajana noussut esiin useassa selvityksessä

● Edelläkävijäesimerkkejä löytyy (mm. Sitran kehittämät)

19

2. Lisää kokeiluja nykyisellä TKI-rahoituksella

● Kokeilevan rahoituksen kriteerejä● Tavoiteorientaatio● Vaiheistaminen● Oppiva toimintatapa, jossa rajat

ylittävää vuoropuhelua● Rajattujen epäonnistumisten

mahdollistaminen● Rahoitusprosessin ketteryys

mm. kevyempi suunnittelu, joustavat kriteerit ja sopivat mittarit, avoimuus, nopea päätös ja ympärivuotinen haku

20

3. Yksityisen ja julkisen notkea yhteistyö

● Innovatiiviset julkiset hankinnat○ Kok. noin 35 mrd e/v.○ Hallitusohjelmassa 5 %:n

tavoite innovatiivisille hankinnoille

● Kehittämisideoita: markkinavuoropuhelu, mm. pitch & match○ Motivan neuvontapalvelu ja

tilaaja-toimittajatilaisuudet○ Innokylän ohjeet

21

4. Riskin jakaminen● Välineenä Tulosperustainen

rahoitussopimus (SIB)○ Julkinen sektori maksaa vain

tuloksista - sijoittaja kantaa riskin○ Pääoman takaisinmaksu ja tuotto

perustuvat toiminnan tuloksellisuuteen, usein taloudelliseen säästöön.

● Vaikuttavuusinvestoiminen globaalisti 55 mrd euroa: kasvu voimakasta○ Sitra ajaa Suomessa

● Muita malleja esim. ESCO

22

5. Tavoitehakuisuus● Haastemuotoiset lähestymistavat

(challenge prizet): palkinto taho(i)lle, joka/jotka pystyvät ensin ratkaisemaan jonkin ennalta määritellyn ongelman○ Tapa päästä tavoitteeseen ja

kiihdyttää muutosta○ Kehittäjiä esim. Nesta○ Suomessa esim. Challenge

Finland ja RAYn yksinäisyysideointi

● Hackathonit ○ Yleensä softakehityksen

tapahtumia, esim. Konecranesin IndustryHack Kuva: Nesta

23

Onko nykytilan analyysi oikea? Kommentteja kokeilurahoituksen uusiin polkuihin?

24

Kiitos!annukka.berg@ymparisto.fi