Post on 18-Jun-2020
KIELELLISET HARJOITUKSET
Puheterapeutti
Riitta Mikkonen
2
KIELELLISET HARJOITUKSET Eskarista ekaluokalle harjoituksiin on koottu lukemaan ja kirjoittamaan oppimista tukevia
harjoituksia. Harjoitukset sisältävät kuullun ymmärtämisen, sanaston, käsitteiden ja
nimeämisen harjoittelua, kielellisen tietoisuuden sekä kirjaintuntemuksen harjoitteita.
Kuullun ymmärtäminen ja sanaston kehittyminen tukevat luetun ymmärtämistä hyvin
laajasti. Kielellisen tietoisuuden kehittyminen ja lukutaidon kehittyminen ovat sidoksissa
toisiinsa. Kielellinen tietoisuus merkitsee sitä, että lapsen huomio kiinnittyy kielen
merkityksestä yhä enemmän kielen muotoon. Lapsi oivaltaa, että puheen voi jakaa osiin,
kuten sanoihin, tavuihin ja äänteisiin. Sanojen tavuttaminen on tärkeä taito lukemaan ja
kirjoittamaan opeteltaessa. Vähitellen kielellinen tietoisuus kasvaa taidoksi erottaa ja
käsitellä kielen pienimpiä yksiköitä, äänteitä. Lapsi oppii kirjain-äänne vastaavuuden.
Kirjaintuntemus osoittaa lapsen kiinnostusta kirjaimiin. Lapsen oman nimen kirjainten
nimeämisestä on hyvä aloittaa kirjaimiin tutustuminen.
Harjoitukset tehdään yhdessä aikuisen, vanhemman kanssa. Tärkeää on, että vanhempi
omalla osallistumisellaan, ajattelemalla ääneen, antaa mallia harjoitusten tekemisessä.
Harjoitukset tehdään leikinomaisesti, yhdessä pohtien ja miettien.
Kielellistä kehitystä voi tukea keskustelemalla lapsen kanssa arjen eri tilanteissa,
kuuntelemalla lapsen kysymyksiä ja kerrontaa. Vanhemmat voivat tukea lapsen
lukemisvalmiuksien kehittymistä lukemalla lapselle. Lukeminen kehittää lapsen
sanavarastoa ja kuullun ymmärtämistä. Lukemistilanne on lapsen ja vanhemman yhteinen,
läheinen tilanne, joka herättää lapsessa kiinnostuksen kirjoitettuun kieleen.
Tampereella 14.12.2008
Riitta Mikkonen
puheterapeutti
3
POSTIKORTIT – KERRONTA
1. Tehdään joukko kortteja siten, että liimataan aina kaksi postikorttia kiinni toisiinsa kuvapuolet ulospäin (käytetyt kortit käyvät siis hyvin). Valitse sellaisia kuvia, joista voi kertoa lauseita.
2. Laitetaan kortit lattialle tai pöydälle. Aikuinen kertoo jostain kortista mitä siinä
tapahtuu ja lapsi etsii kortin.
3. Kun lapsi on löytänyt oikean kortin, hän saa katsoa kortin toiselle puolelle ja kertoa mitä siinä kuvassa tapahtuu. Jos lapsen on vaikea kertoa kuvasta, aikuinen voi tehdä apukysymyksiä lapselle.
4. Vaihdetaan vuoroa, lapsi kertoo ensin lattialla olevasta kuvasta ja aikuinen etsii
oikean kortin.
4
ARVAA MIKÄ
1. Laitetaan joukko kuvia (esim. muistipelistä tai Alias-pelistä) pinoon nurinpäin pöydälle.
2. Aikuinen ottaa pinosta ensimmäisen kortin (kuvaa ei saa näyttää toiselle) ja kertoo
vihjeitä kuvasta lapselle (”Tämä on hedelmä, se on punainen, se kasvaa puussa.”). Aikuinen antaa vinkkejä niin pitkään, että lapsi arvaa mikä kuvassa on. Oikein arvattu kuva laitetaan näkyviin pöydälle.
3. Lapsi ottaa vuorostaan kuvan ja kertoo vihjeitä aikuiselle. Jos lapsen on vaikea
kertoa vihjeitä kuvasta, aikuinen voi tehdä apukysymyksiä lapselle (”Missä se voi olla, mitä sillä voi tehdä…”).
5
Kellossa on viisarit.
Linnulla on häntä ja siivet.
Ihmisellä on neljä jalkaa.
Omenat kasvavat pensaassa.
Lehmä on pienempi kuin jänis.
Punainen ja keltainen ovat muotoja.
Luistimilla hiihdetään.
Kesä on vuodenaika.
A ja T ovat numeroita.
Kolme ja viisi eivät ole kirjaimia.
Aamulla yöpuku puetaan päälle.
Aurinko laskee aamulla.
Syksy on ennen talvea.
Kuu on taivaalla.
Vesi on kuivaa.
Kesällä sataa lunta.
ONKO TOTTA VAI EI
1. Kalakorttien taakse liitetään klemmarilla lauseet. Kalat laitetaan lattialle tai pöydälle kalapuoli ylöspäin. Lapsi ja aikuinen onkivat vuorotellen yhden kalan.
2. Aikuinen lukee ääneen lapsen onkiman lauseen. Lapsi miettii onko asia totta vai ei.
Mikäli lause ei ole totta, mietitään yhdessä miten on oikein. Ongittu kala laitetaan syrjään.
3. Aikuinen onkii vuorollaan ja lukee itselleen lauseen. Aikuinen miettii ääneen onko
asia totta vai ei.
6
AUTO – LAIVA – LASI – LENTOKONE
JÄNIS – LAMMAS – KISSA – AUTO
KUPPI – PALLO – LAUTANEN – KATTILA
PAITA – HATTU – HAME – TUOLI
SUKKA – KAAPPI – PÖYTÄ – SOHVA
OMENA – BANAANI – JALKA – PÄÄRYNÄ
VIHREÄ – KOLME – MUSTA – RUSKEA
SILMÄT – KORVAT – NENÄ – VARPAAT
KUUSI – VIISI – KOIVU – MÄNTY
KAKSI – NELJÄ – PUNAINEN – SEITSEMÄN
MIKÄ EI KUULU JOUKKOON ?
1. Kalakorttien taakse liitetään klemmarilla sanalistat. Kalat laitetaan lattialle tai pöydälle kalapuoli ylöspäin. Lapsi ja aikuinen onkivat vuorotellen yhden kalan.
2. Lapsi onkii ensin kalan. Aikuinen kysyy ”Mikä sana ei kuulu yhteen muiden kanssa?”
ja lukee lapsen onkiman sanalistan (lapsi voi lukea itse sanat, jos jo osaa). Lapsi kertoo mikä sana ei kuulu joukkoon muiden kanssa ja miksi se ei kuulu joukkoon (aikuinen auttaa tarvittaessa). Ongittu kala laitetaan aina syrjään.
3. Aikuinen onkii kalan ja lukee ääneen sanalistan ja miettii mikä sana ei kuulu
joukkoon ja miksi.
7
TUOLI, SOHVA , PÖYTÄ JAKKARA MAKKARA
MAITO, VESI, TEE PAHVI KAHVI
LEHMÄ, HEVONEN, POSSU HAMMAS LAMMAS
PATA, KATTILA, KASARI PANNU KANNU
JARI, LARI, KARI ARI SARI
EIJA, SEIJA, TEIJA REIJO REIJA
KOIVU, PIHLAJA, MÄNTY KUUSI VIISI
JÄRVI, MERI, LAMPI NOKI JOKI
SILMÄ, NENÄ, KORVA PUU SUU
ISÄ, ÄITI, SISKO VELI PELI
KUMPI SANA KUULUU JOUKKOON?
1. Kalakorttien taakse liitetään klemmarilla sanalistat. Kalat laitetaan lattialle tai pöydälle kalapuoli ylöspäin. Lapsi ja aikuinen onkivat vuorotellen yhden kalan.
2. Lapsi onkii ensin kalan. Aikuinen lukee lapsen onkimasta sanalistasta ensin kolme
ensimmäistä sanaa esim. ”tuoli, sohva, penkki” ja kysyy sitten ”Kumpi kuuluu joukkoon, jakkara vai makkara?”. Ongittu kala laitetaan aina syrjään.
3. Aikuinen onkii kalan, lukee sanalistan ja tekee itselleen kysymyksen ääneen.
8
MAHDOLLISIMMAN MONTA
1. Lapsi ja aikuinen keksivät vuorotellen mahdollisimman monta ruokaa. Aikaa on esim. kaksi minuuttia. Mitataan aikaa kellon, munakellon tai tiimalasin avulla. Merkitään vastaukset viivoilla kuvien viereen ja lasketaan lopuksi montako ruokaa yhteensä keksittiin.
2. Keksikää vuorotellen mahdollisimman monta eläintä.
3. Keksikää vuorotellen mahdollisimman monta vaatetta.
4. Keksikää vuorotellen mahdollisimman monta ammattia.
9
MITÄ TULEE MIELEEN?
1. Lapsi ja aikuinen sanovat vuorotellen mitä voisi olla tässä paikassa. Aikaa on esim. kaksi minuuttia. Aikaa voi mitata kellon, munakellon tai tiimalasin avulla.
ELÄINTARHA SIRKUS KOULU PÄIVÄKOTI KOTI
2. Lapsi ja aikuinen sanovat vuorotellen mitä tulee mieleen tästä aikaan liittyvästä sanasta.
TALVI KESÄ AAMU JOULU
10
SANAKETJU
1. Lapsi ja aikuinen keksivät vuorotellen sanoja ketjussa. Aina pitää keksiä uusi sana, joka sopii yhteen edellisen sanan kanssa. Aloitetaan ensimmäisestä sanasta (esim. vesi – lasi – ikkuna – talo jne.) Yritetään keksiä ainakin 10 sanaa yhteensä. Aikuinen voi kirjoittaa sanat ja luetaan ne vielä lopuksi.
2. Sanaketju alkaa sanasta
VESI KENKÄ TUOLI PELI KIRJA
11
TAVUTTAMINEN
1. Otetaan joukko kuvia ja laitetaan ne pöydälle nurinpäin.
2. Lapsi ja aikuinen ottavat vuorotellen kuvan pinosta.
3. Lapsi ottaa ensin kuvan pinosta ja tavuttaa/taputtaa kuvan nimen. Lasketaan tavujen määrä ja laitetaan kuvan viereen yhtä monta esim. nappia tai palikkaa kuin sanassa on tavuja.
4. Aikuinen ottaa kuvan, laskee tavujen määrän ja laittaa yhtä monta nappia kuvan
viereen.
5. Lopuksi voidaan katsoa missä sanassa on eniten tavuja ja missä sanassa vähiten.
12
TAVURATA
1. Otetaan nippu kuvia ja tavurata-alusta. Kuvapino laitetaan pöydälle kuvapuoli alaspäin. Kaikille pelaajille on oma nappula.
2. Otetaan vuorotellen kuvapinosta yksi kuva, tavutetaan se (esim. taputtamalla) ja
lasketaan montako tavua sanassa on.
3. Radalla saa siirtyä niin monta askelta eteenpäin kuin sanassa on tavuja. Ensimmäisenä maaliin tullut on voittaja.
VINKKI: Aikuinen voi joidenkin kuvien kohdalla pyytää lasta miettimään voisiko kuvasta keksiä pidemmän sanan, jos lapsi nimeää kuvan ensin lyhyellä sanalla (esim. auto – kuorma-auto).
13
TAVUSANAT
1. Laitetaan joukko kuvia pöydälle kuvapuoli ylöspäin.
2. Aikuinen sanoo ensin jonkin kuvan nimen hitaasti tavuttamalla (esim. ”sam-mak-ko”) ja lapsi etsii oikean kuvan ja ottaa sen pois pöydältä.
3. Lapsi tavuttaa vuorostaan jonkin kuvan nimen aikuiselle, joka etsii oikean kuvan ja
ottaa sen pois.
14
ALKUTAVU –PELI
1. Laitetaan joukko kuvia pöydälle kuvapuoli ylöspäin.
2. Aikuinen sanoo jonkin kuvan nimen alkutavun (esim. ”kel”). Lapsen pitää keksiä mikä sana on kyseessä (kello) ja ottaa kuvan pois pöydältä.
3. Lapsi vuorostaan sanoo aikuiselle jonkin kuvan alkutavun ja aikuinen etsii oikean
kuvan.
15
LEIKATUT NIMET
1. Kirjoitetaan kaikkien perheenjäsenten etunimet paperilapuille. Voidaan kirjoittaa myös muiden sukulaisten tai kavereiden nimiä. Aikuinen voi miettiä, mikä on sopiva määrä nimiä.
2. Leikataan nimilaput tavujaon mukaisesti osiin.
3. Sekoitetaan tavulaput ja lapsi etsii ensin oman nimensä tavut ja kokoaa sen. Sitten
lapsi etsii muiden nimet ja kokoaa ne. Aikuinen auttaa tarpeen mukaan, esim. aikuinen voi lukea eri tavuja ääneen ja lapsi miettii mihin nimeen tavu voi kuulua.
VINKKI: Nimien kokoamista helpottaa se, jos nimet kirjoitetaan eri väreillä.
16
KAUPPA - TAVARATALO
PAJUPILLI - PUU
PILVI - SATEENKAARI
SATEENVARJO - HATTU
SADE - VESIPISARA
KIRJAHYLLY - SOHVA
NORSU - MEHILÄINEN
PYYHEKUMI - KYNÄ
JUNA - LENTOKONE
LEPPÄKERTTU - MATO
TIE - LIIKENNEMERKKI
LIHAPULLA - LEIPÄ
MAALI - JALKAPALLO
KYYNÄRPÄÄ - JALKA
MAILA - TENNISPALLO
PITKÄ SANA
1. Kalakorttien taakse liitetään klemmarilla sanaparit. Kalat laitetaan lattialle tai pöydälle kalapuoli ylöspäin. Lapsi ja aikuinen onkivat vuorotellen yhden kalan.
2. Lapsi onkii ensin kalan. Aikuinen kysyy ”Kumpi sana kuulostaa pidemmältä” ja
lukee ääneen lapsen onkiman sanaparin. Lapsi miettii ja kertoo kumpi sana kuulostaa pidemmältä. Lasta voi ohjata laskemaan sanojen tavujen määrät, jos pitkän sanan tietäminen on muuten vaikeaa.
3. Aikuinen onkii kalan ja lukee itselleen ääneen sanat ja miettii kumpi sana kuulostaa
pidemmältä.
4. Lapsi ja aikuinen keksivät lopuksi kumpikin yhden oikein pitkän sanan ja yhden ihan lyhyen.
17
KEKSI SANOJA
1. Lapsi ja aikuinen keksivät vuorotellen sanoja, joissa on yksi tavu. Aikuinen kirjoittaa sanat ylös. Lasketaan lopuksi montako sanaa on yhdessä keksitty. Aikarajaksi voi laittaa esim. kaksi minuuttia. Mitataan aikaa kellon, munakellon tai tiimalasin avulla.
2. Keksikää vuorotellen sanoja, joissa on kaksi tavua.
3. Keksikää vuorotellen sanoja, joissa on kolme tavua.
4. Keksikää vuorotellen sanoja, joissa on neljä tavua.
4 3 2 1
18
Jääkaapissa on viili, pihalla kulkee … (siili).
Pannulla paistuu lettu, metsässä juoksee …(kettu).
Se on valkea kuin hammas, se on villainen …(lammas).
Puusta kuuluu rapina, siellä hyppii …(apina).
Ovessa on iso lukko, ulkona kiekuu …(kukko).
Jalassa on tossu, sikalassa asuu …(possu).
Sen omistaa Matti, se on kehräävä …(katti).
Ville sanoi ”Kato”, tuossa mönkii …(mato).
Kaunis on vaasi, polkua kävelee …(aasi).
Sen nimi on Siiri, se on harmaa …(hiiri).
Ei voi olla totta, tiellä juoksi iso …(rotta).
Sulje heti hana, tuolta tulee …(kana).
Ruokaa laittaa kokki, taivaalla lentää …(lokki).
Lintu voi olla pyy, käärme voi olla …(kyy).
Olipa uimaretki rankka, huokasi järvessä …(ankka).
ELÄINRIIMIT
1. Kalakorttien taakse liitetään klemmarilla riimilauseet. Kalat laitetaan lattialle tai pöydälle kalapuoli ylöspäin. Lapsi ja aikuinen onkivat vuorotellen yhden kalan.
2. Lapsi onkii ensin kalan. Aikuinen lukee lapsen onkiman lauseen ja lapsi miettii
lauseeseen sopivan riimisanan, eläimen nimen. Jos lapsen on vaikea keksiä oikeaa sanaa, aikuinen voi auttaa sanomalla riimisanan alkutavun. Ongitut kalat laitetaan aina syrjään.
3. Aikuinen onkii vuorollaan ja lukee äänen itselleen riimilauseen.
19
VIILI – TIILI – PALLO
KUKKA – KALA – SUKKA
TULI – KALA – PALA
KUU – SUU – PÄÄ
RAHA – MAHA – VYÖ
VELI – SISKO – PELI
JUNA – PUNA – KUPPI
LUKKO – KUKKO -KANA
KATTI – TATTI – TYTTÖ
KIRJA – SANA – VANA
JÄÄ – PÄÄ – PUU
MATO – PELI – LATO
RAITA – TIILI – PAITA
RATA – JUNA – PATA
SATU – KATU – TIE
MIKÄ SANA KUULOSTAA ERILAISELTA ?
1. Kalakorttien taakse liitetään klemmarilla sanalistat. Kalat laitetaan lattialle tai pöydälle kalapuoli ylöspäin. Lapsi ja aikuinen onkivat vuorotellen kalan.
2. Lapsi onkii ensin kalan. Aikuinen kysyy ”Mikä sana kuulostaa erilaiselta kuin muut?”
ja lukee ääneen lapsen onkiman sanalistan. Lapsi miettii ja kertoo mikä sana kuulostaa erilaiselta. Aikuinen auttaa tarpeen mukaan. Ongitut kalat laitetaan aina syrjään.
3. Aikuinen onkii kalan ja miettii ääneen mikä sana kuulostaa erilaiselta.
20
AAMU – ANKKA – OVI
YSTÄVÄ – YKSI – KAKSI
IKKUNA – UUNI – IMURI
ÖLJY – AUTO – ÖTÖKKÄ
ETANA – ELÄIN – ORAVA
ISÄ – ÄITI – ÄMPÄRI
UUNI – APINA – UUSI
RUMPU – ESSU – REPPU
AVAIN – OVI – OMENA
SATU – SIVU – RUUSU
MITKÄ ALKAVAT SAMALLA TAVALLA ?
1. Kalakorttien taakse liitetään klemmarilla sanalistat. Kalat laitetaan lattialle tai pöydälle kalapuoli ylöspäin. Lapsi ja aikuinen onkivat vuorotellen yhden kalan.
2. Lapsi onkii ensin kalan. Aikuinen kysyy lapselta ”Mitkä kaksi sanaa alkavat samalla
tavalla, samalla äänteellä?” ja lukee lapsen onkiman sanalistan ääneen. Aikuinen auttaa tarpeen mukaan. Ongittu kala laitetaan aina syrjään.
3. Aikuinen onkii kalan, tekee saman kysymyksen itselleen ja lukee sanalistan ääneen.
21
LAIVA ON LASTATTU
1. Laiva on lastattu A-alkuisilla sanoilla. Lapsi ja aikuinen keksivät vuorotellen A-kirjaimella alkavia sanoja. Aikaa on esim. kaksi minuuttia. Lasketaan sanojen määrä, esim. otetaan aina yksi nappi purkista, kun on keksitty sana.
2. Laiva on lastattu S-alkuisilla sanoilla.
3. Leikkiä voidaan jatkaa uudella alkukirjaimella. Kirjain kannattaa valita lapsen
taitojen mukaan, vokaalit ovat helpompia kuin konsonantit.
22
OMA NIMI
1. Lapsi kirjoittaa oman nimen paperille tai taululle. Lapsi nimeää kaikki oman nimen kirjaimet, aikuinen auttaa tarpeen mukaan.
2. Lapsi tai aikuinen kirjoittaa äidin nimen ja nimetään sen kirjaimet.
3. Kirjoitetaan isän nimi ja nimetään kirjaimet
4. Kirjoitetaan sisarusten nimet ja nimetään kirjaimet.
5. Voidaan kirjoittaa muiden sukulaisten tai kavereiden nimiä ja nimetään kirjaimet.
6. Löytyykö eri nimistä samoja kirjaimia?
23
KIRJAINTEN ONKIMINEN
1. Tehdään kahdet kirjainkortit. Toisiin laitetaan klemmari kiinni ja ne laitetaan lattialle tai pöydälle kirjainpuoli ylöspäin. Toiset kirjaimet ovat pinossa kuvapuoli alaspäin.
2. Aikuinen ottaa ensin yhden kirjainkortin pinosta (ei saa näyttää toiselle) ja pyytää
lasta onkimaan sen kirjaimen pöydältä. Verrataan tuliko sama. Jos tuli, kirjaimet kerätään pois. Jos ei tullut, ongittu kirjain palautetaan pöydälle ja aikuisen kirjainkortti laitetaan pinon alimmaksi.
3. Lapsi ottaa kirjaimen pinosta ja pyytää aikuista onkimaan sen kirjaimen.
4. Jatketaan vuorotellen, kunnes kaikki kirjaimet on saatu ongittua.
24
A E I O
U Y Ä Ö
H J K L
M N P R
S T V D
25
26