Post on 28-Aug-2018
Julius Järvilinna
ALANKOMAAT
Valtiotyö
Perniön yhteiskoulu
http://www.football90.net/data/media/157/netherland-flag.jpg
Alankomaiden lippu
2
Sisällysluettelo 1. Sijainti ........................................................................................................................................... 3
2. Pinnanmuodot ............................................................................................................................. 5
3. Vesistöt ja vesivarat ................................................................................................................... 9
4. Ilmasto ......................................................................................................................................... 11
5. Kasvillisuus ja eläimet .............................................................................................................. 12
6. Väestö .......................................................................................................................................... 15
7. Asutus .......................................................................................................................................... 17
8. Itsearvionti ................................................................................................................................. 18
9. Lähteet ......................................................................................................................................... 19
3
1. Sijainti
Alankomaat sijaitsevat Länsi-Euroopassa Pohjanmeren rannalla. Merirajaa Alankomailla on 451km.
Alankomaat kuuluu Euroopan pienimpiin valtioihin, mutta myös tiheimmin asuttuihin.
Alankomaiden naapurimaita ovat Belgia ja Saksa. Alankomaiden kehyskoordinaatit, eli
koordinaatit joiden välissä Alankomaat sijaitsevat, ovat 51⁰-54⁰N, 4⁰-7⁰E. Alankomaat sijaitsevat
myös Euraasian mannerlaatalla, melko kaukana kaikista mannerlaattojen saumakohdista. Tästä
johtuen Alankomaissa ei ole tulivuoria, eikä maanjäristyksiä. Alankomaat ovat hyvin tasaista
aluetta, eikä alankomaissa ole lähes lainkaan vuoristoja. Tästä voi päätellä, etteivät alankomaat ole
sijainneet miljooniin vuosiin mannerlaattojen saumakohdissa.
mannerlaatta: Maan pinta koostuu mannerlaatoista, jotka kelluvat magman päällä. Mannerlaatat
eivät noudata mantereiden rajoja.
tulivuori: Tulivuoret sijaitsevat aina mannerlaattojen saumakohdissa ja ne ovat muodostuneet
mantereiden alta purkautuneesta laavasta
maanjäristys: Maanjäristys saattaa syntyä mannerlaattojen saumakohdissa kun mannerlaatat
liikkuvat toistensa suhteen. Maanjäristyksessä maa alkaa värähdellä ja se saattaa romahduttaa mm.
rakennuksia
4
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:EU-Netherlands.svg
Alankomaiden sijainti Euroopassa. Alankomaat on merkitty kuvaa tummanvihreällä ja EU-maat
vaaleanvihreällä.
5
2. Pinnanmuodot
Alankomaat sijaitsevat suurimmaksi osaksi alangolla, eli alle 200 mmpy (metriä merenpinnan
yläpuolella). Ainoastaan Alankomaiden aivan kaakkoisimmassa pisteessä esiintyy hivenen ylänköä,
eli maata joka on yli 200mmpy. Ardennien vuoristo ulottuu kaakossa myös hieman alankomaiden
puolelle. Alankomaiden korkein kohta on juuri kyseisellä vuoristolla 323m korkeudessa
Vaalserberg nimisellä vuorella, Vaalsin kaupungissa. Kuitenkin Alankomaiden maapinta-alasta
noin puolet sijaitsee vain enintään metrin merenpinnan yläpuolella. Syvänköä Alankomaissa
esiintyy myös runsaasti pohjoisessa ja etelässä. Syvänkö on maa-alue, joka sijaitsee merenpinnan
alapuolella. Syvängöt ovat harvinaisia, sillä ne täyttyvät useimmiten merillä tai järvillä. Myös
alankomaiden syvängöt täyttyisivät merivedellä, ellei alankomaiden rannoille olisi rakennettu
valtavan kokoisia patoja. Poldereihin tihkuva vesi pumpataan pois kuivatusojia ja kanavia pitkin.
Padot ovat alankomaille suuri kustannus, sillä niitä on kunnostettava jatkuvasti meriveden
syövyttävän vaikutuksen ja ilmastonmuutoksesta johtuvan meriveden nousun vuoksi. Myös
suhteellisen korkealla sijainneet suoalueet ihminen on kuivattanut pelloiksi, jolloin maanpinta on
laskenut. Padotut syvänköalueet, eli polderit on kuitenkin erinomaista viljelysmaata, sillä kaikki
kasteluvesi saadaan ympäröivistä meristä ja maaperä sopii hyvin viljelyyn. Tämän vuoksi padoilla
muodostetut polderit ovat kuitenkin kannattavia ja poldereilla asuu paljon ihmisiä. Myös
Alankomaiden pääkaupunki Amsterdam sijaitsee syvängöllä. Alankomaiden luoteisosassa
sijaitsevat Länsi-friisein saaret. Ne ovat muodostuneet noin.3000 vuotta sitten tuulen kuljettamista
hiekkamassoista. Hienojakoinen hiekka on kasautunut pikkuhiljaa Alankomaiden rannikoille
merivirtojen ja tuulien mukana muodostaen hiekkarantoja ja saaria. Tällaisia hiekkakasaumia
kutsutaan dyyneiksi.
8
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/7/70/NederlandvolgensNAP.PNG
Ilman patoja Alankomaat saattaisivat näyttää samalta kuin yllä olevassa kuvassa, mikäli kaikki
syvängöt täyttyisivät vedellä ja vedet tulvisivat yli rajojensa.
9
3. Vesistöt ja vesivarat
Alankomaiden Länsi- ja Eteläpuolta rajaa Pohjanmeri. Alankomaiden läpi virtaa paljon jokia, jotka
laskevat pohjanmereen. Näistä isoimmat ovat Alpeilta alkava Rein-joki ja Ardenniineilta lähtevä
Maas joki. Molemmat joet laskevat kaakosta Pohjanmereen ja koko Alankomaiden kaakkoisosa
onkin oikeastaan yhtä suurta suistoaluetta. Suisto on joen ja meren kohtauspaikkaan syntynyt alue
joka on muodostunut kun jokien kuljettamat maa-ainekset ovat virtauksen hidastuessa painuneet
pohjaan muodostaen uusia maa-alueita. Näin joki joutuu haarautumaan ja haarautuneet joenpätkät
joutuvat ajan kuluessa haarautumaan uudestaan. Joen tuoma maa-aines myös siirtää suistoalueen
rantaviivaa kauemmas. Alankomaissa on järviä melko paljon johtuen tasaisesta maastosta. Eniten
järviä on lännessä ja pohjoisessa merten lähellä. Alankomaiden suurin järvi IJsselmeer sijaitsee
luoteessa Pohjanmeren rannalla. Se on tehty erottamalla suuri merensalmi merestä jättimäisellä
padolla. Järvi on muuttunut pikkuhiljaa suolaisesta makeaksi kun sinne ei enää ole päässyt
suolaista Pohjanmeren vettä, vaan tilalle on tullut joista ja sadevedestä makeaa vettä. Myöhemmin
osasta järveä on tehty poldereita kuivattamalla ja patoamalla vesialueita. Nykyään IJsselmeeristä
kuivatetuilla alueilla asuu yli 300000 ihmistä. Suurista syvänköalueista ja suurista Alankomaiden
joista johtuen Alankomaat ovat melko alttiita suurille tulville. Nykyään padot ovat kuitenkin hyvin
suunniteltuja ja niitä kunnostetaan kokoajan, joten meret tuskin pääsevät tulimaan Alankomaihin.
Suuret joet saattavat kuitenkin tulvia pitkien sateiden jälkeen. Tulvissa sadevesiviemärit täyttyvät ja
vedet tulvivat kaduille ja asuntoihin. Kaupunkien asfaltit eivät ime vettä joten vesi jää vain
lillumaan kaduille. Veteen saattaa sekoittua myös viemärijätettä, maatalouden lannoitteita ja
hajonneiden talojen jäänteitä. Valitettavasti Amsterdamin joet ovat myös melko saastuneita.
Amsterdamissa on paljon tehomaataloutta, eli suurimittaista maataloutta, jossa käytetään paljon
lannoitteita. Runsaat lannoitteet valuvat järviin ja saastuttavat niitä. Myös Saksan suuri teollisuus
saattaa saastuttaa esimerkiksi Rein ja Maas-jokia.
10
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/4/49/Zuider1.jpeg
Ilmakuva Alankomaiden suurimmasta järvestä IJsselmeeristä. Valkoisella rajatut alueet ovat järvestä
kuivatettuja polderialueita. Kuvasta voi hyvin huomata, että poldereilla asuu paljon tiiviimmin asukkaita
verrattuna ympäröiviin seutuihin, johtuen poldereiden hyvästä soveltuvuudesta maanviljelyyn.
11
4. Ilmasto
Alankomaiden ilmasto on meri-ilmastoa, koska Alankomaiden pohjois- ja itäpuolella on
Pohjanmeri. Meri-ilmastosta johtuen Alankomaiden talvet ovat leutoja ja kesät viileitä
johtuen meren hitaasti lämpenevästä ja hitaasti kylmenevästä, Alankomaita lähellä olevasta,
suuresta massasta. Alankomaat sijaitsevat lauhkealla lämpövyöhykkeellä, meren vieressä
ja suurimmaksi osaksi alangolla, joten kesäisin alankomaissa on kuumimmillaan +20 astetta,
kun taas talvella alankomaissa on enimmillään muutama ase pakkasta. Lämpötiloihin
vaikuttaa nostavasti golf-virta, eli lämmin merivirta, joka tuo mukanaan lämmintä ilmaa
etelästä, lämpimiltä alueilta. Alankomaat ovat pinta-alaltaan pieni maa ja pinnanmuodotkin
ovat melko samanlaisia, joten ilmasto on melko samanlaista koko maassa.
Ilmastonmuutos uhkaa myös alankomaita. Ilmastonmuutokseksi kutsutaan ihmisen
aiheuttamaa, liiallisista kasvihuonekaasuista johtuvaa ilmaston poikkeuksellisen nopeaa
lämpenemistä. Ilmastonmuutoksen seurauksena korkeampi lämpötila sulattaa jäätiköitä,
minkä seurauksena meriveden pinta nousee. Tämän vuoksi Alankomaiden patorakennelmia
pitää korottaa ja kunnostaa, jotteivät syvänköalueet hukkuisi meriveteen. Meriveden pintaa
nostaa myös lämpölaajeneminen, eli meriveden laajeneminen lämpötilan noustessa. Maan
keskilämpötila on viimeisen 100 vuoden aikana noussut 0.7 astetta. Lämpötila nousee
enemmän kylmillä alueilla kuin kuumilla, johtuen siitä, etteivät jäätiköt ja lumi heijasta enää
auringon säteilyä takaisin avaruuteen, vaan lumeton maa ja jäätiköistä sulanut vesi imevät
auringon säteilyä ja nostavat näin lämpötilaa entisestään. Ilmastonmuutoksen hidastamiseen
voi vaikuttaa mm. käyttämällä julkisia kulkuvälineitä ja välttämällä turhaa sähkönkäyttöä.
Maailmanlaajuisesti pitäisi ryhtyä käyttämään enemmän uusiutuvia luonnonvaroja ja
sademetsien laittomat hakkuut olisi saatava loppumaan. Sademetsät hidastavat
ilmastonmuutosta, koska metsien puut ja kasvit käyttävät yhteyttämiseen hiilidioksidia,
jolloin sen määrä vähenee. Hiilidioksidi on kaikista vaikuttavin kasvihuonekaasu.
12
5. Kasvillisuus ja eläimet
Alankomaat sijaitsevat lehtimetsävyöhykkeellä, eli Alankomaissa kasvaa lehtipuita kuten
Tammia ja pyökkejä. Alankomaihin on istutettu kuitenkin runsaasti myös havupuita ja niitä
on jopa enemmän kuin lehtipuita. Myös lähes kaikki Alankomaiden lehtimetsät ovat
istutettuja. Luonnonvaraiset metsät on lähes kokonaan hakattu pois asutuksen ja peltojen
tieltä. Siitä johtuen monet paikalliset eläimet ovat vaarassa kadota maasta. Maassa on
kuitenkin 20 kansallispuistoa, joiden avulla maan paikallista eläimistöä on pyritty
säilyttämään. Kansallispuistoissa elää muun muassa villisikoja, metsäkauriita ja mufloneita.
Villisiat ovat tyyppilisiä eläimiä Euraasian lehtimetsävyöhykkeillä. Kotimainen kesy sika on
alun perin jalostettu villisiasta lihan ja nahan tuotantoa varten. Metsäkauris taas on
tavattavissa lähes koko Euroopassa ja se ei ole kovin vaativa ympäristönsä suhteen, joten
sen vai havaita Alankomaissa myös mm. pelloilla tai niityillä. Muflonit ovat lampaiden
uhanalaisia esi-isiä. Mufloni viihtyy parhaiten kallioisessa ja kumpuilevassa maastossa ja
sitä voi tavata Alankomaissa ainoastaan kansallispuistoissa. Kukkien puolesta Alankomaa
on tunnettu sen suurista tulppaaniviljelmistään.
13
http://audiopleasures.blogspot.com/2010/11/autumn-in-de-hoge-veluwe-national-park.html
Tyypillinen maisema alankomaisesta luonnonvaraisesta lehtimetsästä. Nykyisin lähes kaikki
luonnonvaraiset metsät on hakattu pois ja niitä esiintyy enää kansallispuistoissa, jollaisesta
tämäkin kuva on otettu.
14
http://th09.deviantart.net/fs71/PRE/i/2010/023/8/4/Dutch_Tulip_Fields_I_by_aidavdbrake.jp
g
Alankomaiden tulppaanit ovat kauneimmillaan maalis-huhtikuussa, niiden kukkiessa.
Alankomaat tuottavat 65 prosenttia maailman kuukasipuleista, joihin tulppaanikin kuuluu.
15
6. Väestö
Alankomaat ovat hyvin tiheään asuttu maa. Alankomaiden tiheä asutus johtuu siitä, että
lähes koko Alankomaat sopivat hyvin asumiseen. Alankomaiden tasaiseen ja matalaan
maahan on helppo rakentaa ja se soveltuu hyvin viljelyyn. Alankomaissa on myös hyvin
korkea elintaso. Alankomaiden bruttokansantuote (BKT) asukasta kohden vuonna 2010
oli 40 500 Yhdysvaltain dollaria. Tämä kertoo, että vuonna 2010 tuotettujen palveluiden ja
tavaroiden arvo yhtä asukasta kohden oli 40 500 dollaria. Tulos on maailman kärkiluokkaa.
Lukutaidottomia Alankomaissa ei juuri ole hyvän koulutuksen vuoksi. Elintason korkeus
johtuu maataloudesta, mutta myös Alankomaiden monipuolisesta yritystoiminnasta. Myös
Euroopan suurin satama Rotterdam, sijaitsee Alankomaissa Rein-joen varrella.
Väestönkasvu on alankomaissa vähäistä, sillä syntyvyys on Alankomaissa melko alhaista.
Elinikä on kuitenkin korkea ja nousee koko ajan. Naiset elävät keskimäärin Alankomaissa
hieman pidempään kuin miehet. Eläkeikäisiä alankomaissa on paljon verrattuna syntyneiden
määrään. 65-vuotiaita on tällä hetkellä noin 230 000 kun taas 1-vuotiaita vain 180 000.
Eläkeläisten määrästä syntyy ongelmia, koska heidän terveydenhuoltoon ja huolehtimiseen
menee paljon valtion rahaa. Vielä kun työssäkäyviäkin on suhteessa eläkeläisten määrään
melko vähän, on vaikea saada palkattua mm. tarpeeksi terveydenhoitajia. Alankomaissa on
paljon elektroniikkateollisuutta. Muun muassa Shell energiayritys ja Philips
elektroniikkayritys ovat Alankomaalaisia. Alankomaissa on myös pieniä
maakaasuesiintymiä maalla ja merellä. Pohjanmereltä pumpataan maakaasun lisäksi myös
maaöljyä. Alankomaissa puhutaan yleisimmin hollantia, mutta pohjoisessa on myös
friisinkielinen vähemmistö. Alankomaissa osataan myös hyvin muita kieliä ja noin 70
prosenttia puhuu sujuvasti englantia 55 prosenttia saksaa ja 19 prosenttia ranskaa.
Uskonnoltaan alankomaalaiset ovat suurimmilta osin kristittyjä, mutta myös muslimeja on 5
%. Alankomaiden jotkin vapaa-ajan viettoon liittyvät asiat poikkeavat melko paljon muihin
Euroopan Unionin valtioihin verrattuna. Alankomaat ovat yksi harvoista EU-maista, joissa
ilotalot ovat sallittuja. Lisäksi Alankomaat ovat ainoa EU-maa jossa kannabistuotteiden
myynti on sallittua, joskin turisteille myyminen ei ole enää nykyään sallittua. Alankomaissa
laillistettiin myös ensimmäisenä maailmassa avioliitto- ja adoptio-oikeudet
seksuaalivähemmistöille.
16
Alankomaiden väestöpyramidista huomaa hyvin, että väestön syntyvyys on laskussa ja paljon
ihmisiä siirtyy eläkkeelle parhaillaan. Alankomaissa on kuitenkin vielä paljon 40-60-vuotiaita
työntekijöitä, mutta kun on heidän aika siirtyä eläkkeelle Alankomaat saattavat olla suurissa
vaikeuksissa, kun työntekijät eivät riitä elättämään suurta eläkeläismäärää.
17
7.Asutus
Alankomaiden pinta-ala on 41 543 km², eli maa on noin kahdeksan kertaa Suomea
pienempi. Väkiluku Alankomaissa taas on noin 16,7 miljoona, joka taas on yli kolme kertaa
enemmän kuin Suomessa. Alankomaiden väestöntiheys on 488,9 asukasta/ km², joka
ilmoittaa että Alankomaissa asuu keskimäärin 488,9 asukasta yhtä neliökilometriä kohden.
Väestöntiheys Suomessa on vain 17,7 asukasta/ km².
Vaikka lähes koko Alankomaat ovat tasaista ja matalaa maata, alankomaissa tihein asutus
esiintyy kuitenkin alankoalueilla etelässä ja lännessä, varsinkin etelän syvänköalueilla,
johtuen hyvästä soveltuvuudesta maanviljelyyn. IJsselmeerin läheisyydessä myös makeaa
vettä on helposti saatavilla. Muun muassa Alankomaiden pääkaupunki Amsterdam sijaitsee
syvängöllä maan eteläosissa IJsselmeerin rannalla.
Tiheimmin asutuilla alueilla kaupungit alkavat jo kasvaa kiinni toisiinsa. Alankomaissa 80
prosenttia ihmisistä asuu kaupungissa, eli Alankomaiden kaupungistumisaste on jopa
80 %. Suuri kaupungistumisaste johtuu siitä, ettei maalla riitä enää töitä kaikille, kun koneet
hoitavat suuria maatiloja hyvin tehokkaasti. Kaupungit tarjoavat myös enemmän palveluita
ja opiskeluun on paremmat mahdollisuudet. Suurista kaupungeista koituu kuitenkin myös
ongelmia. Esimerkiksi kaupunkien ilmanlaatu on usein melko huono johtuen suuresta
liikennemäärästä ja teollisuuden suurista tehtaista. Myös melusaaste on usein kaupunkien
ongelmana. Myös kaupunkien asvalttipinta ei ime vettä ja mikäli vettä tulee niin paljon, että
viemärit tukkeutuvat, suuretkin tulvat ovat mahdollisia.
18
8.Itsearviointi
Valitsin aiheekseni Alankomaat, koska minua kiinnosti maan syvänköalueet ja vapaa kulttuuri.
Aloitin työnteon hyvissä ajoin ja kun pääsin vauhtiin, suurin osa työstä valmistui nopeasti ja on
ollut jo pitkään valmiina. Loppuosassa tuli kuitenkin pieni kiire ja päätin jättää kaksi viimeistä
aihealuetta, eli erityispiirteet ja ajankohtaiset asiat pois. Nämä aihealueet käsittelivät myös
jonkin verran päällekkäisiä asioita kaverini kanssa esitetyn Benelux-maat matkaopastyön
kanssa. Mielestäni työ onnistui kuitenkin hyvin ja sain tehtyä Alankomaista hyvän ja kattavan
valtiotyön. Kaikista mieluisinta työssä oli Alankomaiden kartan ja poikkileikkauksen teko. Ne
myös onnistuivat mielestäni hyvin. Vaikein aihealue työssäni oli mielestäni kasvillisuus ja
eläimet, ja mielestäni se jäi muihin osa-alueisiin verrattuna vähän tönköksi. Arvosanaksi
työlleni antaisin 9,5.
19
Lähteet:
Avara Eurooppa- oppikirja
http://fi.wikipedia.org/wiki/Alankomaat
http://fi.wikipedia.org/wiki/IJsselmeer
https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/geos/nl.html
http://courses.umass.edu/latour/2010/almere/index.html
http://fi.wikipedia.org/wiki/Alankomaiden_maantiede
http://www.cbs.nl/en-GB/menu/themas/bevolking/cijfers/extra/piramide-fx.htm
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mufloni